YLIVIESKAN SEUTUKUNTA LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YLIVIESKAN SEUTUKUNTA LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA 2008"

Transkriptio

1 YHTEISTYÖTAHOT Aikuissosiaalityö A-klinikka Kotipalvelu Koulutoimi Lastensuojelu Mielenterveystoimi Perheneuvola Perheasiainneuvottelukeskus Perhetyö Poliisi Päivähoito Seurakunta Sovittelu Terveyskeskus Turvakoti Vammaistyö Vanhustyö Vapaa-aikatoimi Visalan sairaala YLIVIESKAN SEUTUKUNTA LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA 2008

2 2 SISÄLLYS 1 ALKUSANAT JOHDANTO. 5 3 LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTA VÄKIVALLAN EHKÄISYTYÖ Väkivallan puheeksi ottaminen uhrin kanssa Varhainen puuttuminen / Väkivallan puheeksi ottaminen lapsen kanssa Väkivallan puheeksi ottaminen väkivallan käyttäjän kanssa Väkivallan ehkäisytyö maahanmuuttajien kanssa 10 5 ALKUARVIOINTI JA MONIAMMATILLINEN TYÖ Perheväkivallan alkuarviointi ja toimenpiteet Viranomaisyhteystyö ja konsultaatio ERITYISPALVELUT LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTATILANTEISSA Lastensuojelu Lastensuojeluilmoitus Sosiaalipäivystys (puh. 112) Terveyskeskus Mielenterveystoimet, perheneuvolat ja A-klinikat Visalan sairaala Poliisi Sovittelu Turvakodit Tulkkipalvelut 22 7 VIRANOMAISTEN TOIMINTAA OHJAAVAT KESKEISET PERIAATTEET Salassapitosäännökset Dokumentointi LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTATYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN YLIVIESKAN SEUTUKUNNASSA... 24

3 3 9 TOIMIJATAHOJEN PALVELUKETJUT YLIVIESKAN SEUTUKUNNASSA Päivähoito Lastensuojelu Koulu ja oppilashuolto Vapaa-aikatoimi, lapsi- ja nuorisotyö Vapaa-aikatoimi, aikuistyö Aikuissosiaalityö. 31 Perhetyö Vanhustenhuolto sekä kotihoito ja palvelu.. 33 Vanhusten palveluasuminen / laitoshoito.. 34 Seurakunta, lapsi- ja nuorisotyö 35 Seurakunta, aikuis- ja vanhustyö Perheasiainneuvottelukeskus 37 Terveyskeskus. 38 Mielenterveystoimi, perheneuvola ja A-klinikka 39 Visalan sairaala. 40 Rikosprosessi / poliisi Sovittelu TÄRKEIMMÄT YHTEYSTIEDOT LAINSÄÄDÄNTÖÄ, LINKKEJÄ JA LÄHTEET 45 LIITTEET LIITE 1. Väkivallan kartoituslomake LIITE 2. Turvasuunnitelmamalli LIITE 3. Lastensuojeluilmoitus LIITE 4. Lapsen haastattelulomake LIITE 5. Väkivallan puheeksi ottaminen väkivallan käyttäjän kanssa LIITE 6. Lähestymiskielto LIITE 7. Ohje viranomaiselle tulkkipalvelujen käytöstä LIITE 8. Maahanmuuttajanaiset ja väkivalta LIITE 9. Valtakunnallisia palvelunumeroita

4 4 1 ALKUSANAT Väkivalta on käyttäytymistä, jonka avulla tavoitellaan valtaa ja /tai kontrollia toisesta ihmisestä herättämällä pelkoa ja uhan tunnetta. Väkivaltaa on monen tyyppistä; fyysistä, henkistä tai puheen tasolla halventamista. Ohjeistusta tarvitaan sosiaali-, terveys-, koulu-, nuoriso- ja muille toimijayhteisölle, miten toimia kohdatessaan väkivallan uhrin, väkivallan näkijän; lapsen ja/tai nuoren tai väkivallan tekijän. Ylivieskan seutukunnan lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimenpide-ohjelmassa on ohjeita, miten tunnistaa, kysyä ja ottaa väkivalta puheeksi sekä ohjeita toimimiseen kaikkien em. väkivallan osapuolien hoitamiseksi. Väkivallan hoitaminen tapahtuu poikkihallinnollisesti ja monitieteisesti. Sosiaali- ja terveysministeriön Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyhankkeen tavoitteena oli saada valmistetuksi väkivallan tunnistamiseen, hoitoon ja ennaltaehkäisyyn kuntakohtainen tai seutukuntakohtainen toimenpideohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriön lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyhankkeen alueellisesta koordinoinnista vastasi Oulun lääninhallitus. Yhdyshenkilönä, Ylivieskan seutukunnan toimenpideohjelman laatimisessa, toimi hankekoordinaattori, perhetyönohjaaja Kaija Leppälä yhdessä kuntien yhdyshenkilöiden kanssa. Lääninhallituksen kokoamina yhdyshenkilöinä toimivat sosiaalijohtajat / johtava sosiaalityöntekijä / sosiaalityöntekijät; Raija Saarenpää; Alavieskasta, Irma Lahola; Kalajoelta, Rainer Kolppanen ja Päivi Niinistö; Merijärveltä, Seija Lepola ja Maija-Liisa Nevala; Oulaisista, Leena Iisakkila; Sievistä sekä Iiris Ojanlatva; Ylivieskasta. Toimenpideohjelman valmistusprosessiin osallistui Ylivieskan seutukunnan kuntien sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen yksiköiden, seurakuntien, perheasian-neuvottelukeskuksen, poliisin, sovittelutoimen, sekä Visalan sairaalan viranhaltijoita ja työntekijöitä. Ohjelman laatimisen mallina käytettiin vuonna 2006 valmistunutta Oulun kaupungin perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimenpideohjelmaa. Ylivieskan seutukunnan toimenpideohjelman kokoajaksi ja kirjaajaksi lupautui sosionomiopiskelija Saija Lund Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulusta. Toimenpideohjelma löytyy Ylivieskan seutukunnan kuntien nettisivuilta.

5 5 1 JOHDANTO Valtakunnallisesti väkivalta on nostettu esille hallitusohjelmassa sukupuolten välisenä tasaarvokysymyksenä ja kansalaisten turvallisuutta heikentävänä ilmiönä. Hallituskaudella tehostetaan keinoja puuttua perheväkivaltaan kansalaisten turvallisuutta heikentävänä ilmiönä. Rikoksentorjuntaneuvosto valmistelee laajan, poikkihallinnollisen kansallisen väkivallan vähentämisohjelman. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintaohjelmassa lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemiseksi keskeistä on sosiaalipoliittisin keinoin toteutettavat ehkäisevät toimet ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittäminen. Ohjelmien tavoitteet ovat olleet yhdenmukaiset ja ne tukevat toisiaan. Toimintaohjelma lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemiseksi on yksi sosiaalialan kehittämishankkeen projekteista. Kansallisen väkivallan vähentämisohjelman lisäksi toimintaohjelma liittyy läheisesti myös Kansalliseen terveydenhuollon hankkeeseen, Tasa-arvo-ohjelmaan ja Alkoholiohjelmaan. Tässä, Ylivieskan seutukunnan toimenpideohjelmassa, esitellään lähisuhde- ja perheväkivallan muotoja, selitysmalleja ja seurauksia, väkivallan ehkäisytyötä ja viranomaisyhteistyötä sekä varhaisen puuttumisen tärkeyttä ja väkivallan puheeksi ottamista. Ohjelmassa kerrotaan myös Ylivieskan seutukunnan väkivaltatyön erityispalveluista sekä kuvataan hankkeessa työstetyt palveluketjut ja niiden toimintaperiaatteet. Palveluketjujen mallinnusten tarkoituksena on yhdenmukaistaa ja selkiyttää väkivaltaa työssään kohtaavien eri toimijatahojen välistä yhteistyötä ja vastuita. Tavoitteena on helpottaa mallinnusten avulla väkivallan puheeksi ottamista, siihen puuttumista ja asiakkaan oikea-aikaisen ja tarkoituksenmukaisen avun saamista. Toimenpideohjelmaan on myös listattu alueelliset ja valtakunnalliset yhteystiedot viranomaisyhteistyötä ja asiakkaita varten. Lisäksi ohjelmasta löytyy tärkeimmät väkivaltatyöhön liittyvät lait sekä internet -linkkilista erilaista aiheeseen liittyvistä teemoista ja palveluista. Tavoitteena on,että jokainen palveluyksikkö Ylivieskan seutukunnan alueella ottaa mallinnuksen perehdytyksen kautta käyttöönsä ja liittää sen seutukunnan turvallisuussuunnitelmaan. Käsillä oleva toimenpideohjelma voi toimia käsikirjana ja ohjeistuksena lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyssä ja hoidossa. Tavoitteena on, että mallien käytöstä ja käyttökelpoisuudesta järjestetään arviointikysely kahden vuoden välein. Mallinnuksia tarkistetaan yksiköissä tarvittaessa käytännön kokemuksen karttuessa tai yhteistyöperiaatteiden muuttuessa.

6 6 3 LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTA Lähisuhde- ja perheväkivalta tarkoittaa perheessä ja lähisuhteissa ilmenevää väkivaltaa. Väkivalta perheessä on ilmiö, jonka vaikutukset väkivallan uhriin, väkivallan käyttäjään ja väkivallan näkijään ovat haitallisia ja pitkäkestoisia. Lähisuhde- ja perheväkivallalla on taipumus toistua ja usein myös pahentua. Toistuessaan väkivalta alkaa tuntua normaalilta. Väkivallasta voi tulla käyttäytymismalli, joka siirtyy sukupolvelta toiselle. Lähisuhde- ja perheväkivalta voi kohdistua lapsiin, aikuisiin, vanhuksiin ja kotieläimiin. Väkivallan tekijä voi olla puoliso, ex-puoliso, äiti, isä, isovanhemmat, lapsi, nuori, muu perheenjäsen, sukulainen tai tuttava. Väkivaltaan eivät oikeuta perheristiriidat, mustasukkaisuus, hylätyksi tulemisen pelko, avioeron tuska, uskottomuus tai seksuaalinen torjunta eikä väkivallan käyttö kasvatuskeinona ei ole oikeutettu missään tilanteessa. Väkivalta voi olla fyysistä, esim. raapiminen, töniminen, lyöminen, potkiminen, kuristaminen ja viiltely henkistä, esim. halveksiminen, nimittely, eristäminen, kontrollointi, uhkailu ja pelottelu. Lapsen kohdalla jo lapsen läsnäolo väkivaltatilanteissa tai tieto vanhempien välisestä väkivallasta on lapselle henkistä väkivaltaa. hengellistä, esim. uskoon pakottaminen ja hengellisyyteen alistaminen seksuaalista, seksiin tai vastenmieliseen seksuaaliseen toimintaan pakottaminen taloudellista eli tekijä tekee uhrin taloudellisesti riippuvaiseksi itsestään laiminlyöntiä eli lapsen, vammaisen tai vanhuksen heitteille tai hoitamatta jättämistä Eri väkivallan muodot esiintyvät usein yhdessä. Kaikkiin väkivallan muotoihin sisältyy aina henkistä väkivaltaa ja väkivallan kohde kärsii henkisistä oireista. Henkisen väkivallan tunnistaminen on usein vaikeaa eikä uhri aina itsekään tunnista sitä. Henkiseen väkivaltaan liittyy usein fyysisen väkivallan uhkaa. Kontrollin ja alistamisen seurauksena uhri voi olla ahdistunut ja arka puhumaan asioistaan. Väkivalta voi aiheuttaa fyysisten vammojen ja ruhjeiden lisäksi mm. psykosomaattisia vaivoja kuten väsymys, uniongelmat, päänsärky, yleinen levottomuus ja muistiongelmat, painajaisia, ahdistusta, masennusta, epäluottamusta, itsearvostuksen romahtamista, pelkoa, syyllisyyttä tai häpeää.

7 7 Väkivallan uhri syyllistää usein itseään, salaa tapahtuneen ja uskoo väkivallan loppuvan, kuten tekijä vakuuttelee. Tämä vaikeuttaa tapahtuneesta kertomista ja avun hakemista. Fyysisten vammojen osalta hälyttävää on, jos uhri ei halua kertoa vammojen synnystä tai kuvaus vammojen synnystä ei vastaa vammojen laatua. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota tilanteisiin, joissa uhrilla on toistuvia ja eri paranemisvaiheessa olevia vammoja tai uhri hakeutuu hoitoon viiveellä. Hän voi myös kieltäytyä jatkohoidosta tai perua varattuja aikoja. Väkivallan uhri traumatisoituu joutuessaan toistuvan ja/tai vakavan väkivalta kohteeksi. Tämä voi johtaa mm. minä -käsityksen muuttumiseen, itsetunnon murenemiseen, toivottomuuden tunteisiin ja heikentyneeseen aloitekykyyn. Traumatisoituminen voi ilmetä myös tunnekontaktin puuttumisena omiin kokemuksiin, muistikuvien hajanaisuutena tapahtumista ja pyrkimyksenä pitää mieleen tunkeutuvat muistot pois mielestä. Lapsi voi olla perheessä väkivallan näkijä, väkivallan uhri tai molempia. Lapset kohtaavat väkivaltaa molempien vanhempiensa taholta. Parisuhteessa ilmenevä väkivalta lisää myös lapsiin kohdistuvan väkivallan riskiä. Väkivallalle alistuminen on lapselle vakava kehityksellinen riskitekijä, josta lapsi saattaa saada pysyviä psyykkisiä ja/tai fyysisiä vammoja. Lapseen kohdistuva väkivalta voi ilmetä fyysisenä, psyykkisenä tai seksuaalisena väkivaltana. Lapsen hoidon ja avun laiminlyönti on myös väkivaltaa, jonka muotoja ovat fyysinen, emotionaalinen, lääketieteellinen ja koulutuksellinen laiminlyönti ja jotka voivat tapahtua samanaikaisestikin. Väkivallan käyttämisestä seuraa myös usein voimakas häpeä ja syyllisyyden tunne. Tekijä pyrkii selviytymään tilanteesta vähättelemällä ja kieltämällä vastuunsa ja syyllistämällä muita. Väkivallan tekijän ja uhrin kokemukset ja kertomukset tapahtumista ovat usein erilaisia ja ristiriitaisia keskenään. Päihteiden vaikutuksen alaisena oleminen madaltaa väkivallan käyttämisen kynnystä, mutta se ei oikeuta väkivallan käyttämiseen. Vastuu väkivallasta on aina väkivallan käyttäjällä ja tekijä tulee aina vastuuttaa tekemisistään, sillä tekijä heikentää omaa ja perheenjäsentensä hyvinvointia.

8 8 4 VÄKIVALLAN EHKÄISYTYÖ 4.1 Väkivallan puheeksi ottaminen uhrin kanssa Ota väkivalta puheeksi kahden kesken, kirjaa uhrin kertomus. Turvallinen keskustelutilanne. Kysy suoraan pelkäätkö ketään, onko sinua lyöty, oletko kertonut jollekin väkivallasta? Kysy lasten tilanteesta. Kerro väkivallan vaikutuksista ja lastensuojelun käytännöistä. Anna lisätietoa väkivallasta ja muista palvelutahoista. Mm. -sivuilta. Arvioi turvallisuus. Ks. Liite 1. Väkivallan kartoituslomake. Ohjaa asiakas tarvittaessa turvakotiin, lääkärin vastaanotolle ja tekemään rikosilmoitus sekä sovi jatkotyöskentelystä eli järjestä seurantatapaaminen, tarvittaessa verkostoneuvottelu tai yhteydenotto muihin auttajatahoihin. Huomioi asiakkaan oikeus saada palveluja omalla äidinkielellään. Liite 7. Tee asiakkaan kanssa turvasuunnitelma. Liite 2. Turvasuunnitelmamalli hälytysvalmius: kenen luokse asiakas voi mennä uhkaavassa tilanteessa hätävarustus: pyydä uhria varustamaan laukku tavaroilla pakenemisen varalta hätänumerot: pyydä uhria tallentamaan puhelimeen tärkeät hätänumerot hätäreitit: käy läpi uhrin kanssa pakoreitit ja ennakoikaa vaaratilanteet. 4.2 Varhainen puuttuminen / väkivallan puheeksi ottaminen lapsen kanssa Varhainen puuttuminen lieventää lapselle perheväkivallasta tai laiminlyönnistä aiheutuvia seurauksia. Väkivallasta selviytymisen kannalta on tärkeää, että lapsi voi luottaa johonkin aikuiseen, esim. opettajaan, isovanhempaan tai naapuriin ja saa tältä myönteistä huomiota. Huolen tai epäilyn tulee herätä aina, jos lapsi on toistuvasti vetäytyvä, väsynyt, poissaoleva, keskittymiskyvytön lapsen leikki on mekaanista, väkivaltaista tai lapsi ei leiki lainkaan lapsi käyttäytyy väkivaltaisesti muita lapsia, sisaruksiaan tai vanhempiaan kohtaan. lapsi tietää kehitystasoonsa nähden liikaa väkivallasta lapsi puhuu perheen jäsenten välisestä tai itseensä kohdistuvasta väkivallasta lapsella on mustelmia tai muita väkivallan merkkejä tai alle yksivuotiaalla on luunmurtumia, joiden kerrottu syntymekanismi ei vastaa vamman laatua

9 9 Yleensä lapsi puhuu väkivallasta leikin, tekemisen tai piirustusten kautta. Kun lapsen käytös tai ulkoinen olemus synnyttää huolen/epäilyn perheväkivallasta, ota asia puheeksi huoltajien/vanhempien kanssa ja tee perheen kanssa toimintasuunnitelma. Jos huoli ei poistu yhdessä sovituilla menetelmillä, seurantapalaverissa pyydetään yhteistyötahoja mukaan ja tehdään tarvittaessa lastensuojeluilmoitus. Jos työntekijä saa tietää, että lapsi näkee/kokee perheväkivaltaa tai lapsen hoito laiminlyödään Huolehdi omalta osaltasi, että epäily selvitetään loppuun Huolehdi lapsen ja perheen turvallisuudesta ja tarvittavan avun saamisesta Tee lastensuojeluilmoitus ja seuraa tilannetta. Väkivallan puheeksi ottaminen lapsen kanssa Tee alkuarviointi omassa työpisteessäsi. Puhu avoimesti tilanteesta lapsen kanssa. Luo keskustelutilanteesta turvallinen. Työntekijän on hyvä olla lapselle tuttu henkilö. Kerro, että lapsi toimii oikein kertoessaan perheväkivallasta. Anna lapselle häntä auttavaa tietoa. Selvitä lapselle, miksi on tärkeä puhua väkivallasta aikuisille, jotka auttavat lasta ja hänen perhettään. Rohkaise lasta kertomaan väkivaltatilanteesta kaikki, mitä hän tietää tai muistaa ja usko lapsen kertomus ja kirjaa se. Kerro lapselle, että perheväkivalta on asiana sellainen, johon täytyy hakea apua ja että siihen on puututtava. Älä aseta itseäsi tilanteeseen, jossa joutuisit pettämään lapsen luottamuksen. Asian hoitaminen vaatii puuttumista ja moniammatillista yhteistyötä. Älä työntekijänä tuomitse lapsen vanhempia. Kerro lapselle, että väkivalta ei ole lapsen syy, eikä lapsi ole vastuussa vanhemman teoista ja että perhettä voidaan auttaa. Selvitä yhdessä lapsen kanssa, mikä lasta on auttanut, kenelle lapsi on voinut puhua ja mihin lapsi on voinut mennä turvaan. (Katso liite 4. Lapsen haastattelulomake.) 4.3 Väkivallan puheeksi ottaminen väkivallan tekijän kanssa Ota perhetilanne puheeksi. Painota, että puuttumisen tarkoitus on auttaa perhettä. Väkivallan julkiseksi tuleminen on yleensä väkivaltaa ehkäisevä ja hillitsevä tekijä.

10 10 Huomioi puheeksi ottamisen mahdolliset riskit perheen turvallisuudelle ja varmista, että muut perheenjäsenet ovat tietoisia väkivallan tekijän kanssa käytävän keskustelun ajankohdasta. Kuule tekijää ja uhria erikseen ja järjestä pari- ja perhetapaamisia vasta kun uhri määrittelee, että väkivallan uhka on poistunut. Älä mene toiveikkuuden ansaan. Ei riitä, että väkivallan tekijä lupaa, ettei enää käytä väkivaltaa. Muutos edellyttää asian tunnistamista, tunnustamista ja uusien toimintatapojen opettelua. Anna tietoa väkivallasta ja sen seurauksista. Kerro, että lasta vahingoittaa pelon ja uhan ilmapiirissä eläminen, väkivallan näkeminen ja kohteeksi joutuminen. Kerro lastensuojelun roolista ja työntekijän ilmoitusvelvollisuudesta. 4.4 Väkivallan ehkäisytyö maahanmuuttajien kanssa Maahanmuuttajia varten tulee sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen palveluissa olla valmiudet lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistamiseen, puheeksi ottamiseen ja hoitoon. Perustyössä on vastattava siitä, että riittävät ja tarvittavat tulkkipalvelut ovat käytettävissä molemmin puolisen ymmärryksen takaamiseksi ja asioiden hoitamiseksi. (Liite 7. Opas tulkkipalveluiden käytöstä.) Ammattilaisten tulisi olla tietoisia maahanmuuttajanaisiin ja -tyttöihin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvistä kulttuurista erityispiirteistä. Tarkempaa tietoa löytyy sosiaali- ja terveysministeriön oppaista 2005:15, Maahanmuuttajanaiset ja väkivalta. Opas sosiaali- ja terveysalan auttamistyöhön. (Liite 8.) 5 ALKUARVIOINTI JA MONIAMMATILLINEN TYÖ 5.1 Perheväkivaltatilanteen alkuarviointi ja toimenpiteet Alkuarviointi tilanteesta tehdään toimipisteessä, missä huoli lähisuhde- ja perheväkivallasta on syntynyt. Alkuarviointitilanteessa huoli otetaan puheeksi perheen huoltajien / vanhempien ja lasten kanssa. Tieto perheväkivallasta voi tulla työntekijän tietoon myös suoraan lapsen kertomana.

11 Lähisuhde- ja perheväkivallan toimenpidekaavio 11 HAVAINTO VÄKIVALLASTA KONSULTOINTI Keskustele huolesta perheen nimeä työyhteisössä paljastamatta esim. perheneuvolan työntekijä, lastensuo- ALKUARVIOINTI LAPSEN KUULEMINEN jelun sosiaaltyöntekijä LÄHITYÖYHTEISÖSSÄ - lapselle tuttu työntekijä - puheeksi ottaminen - kirjaa tarkasti mitä lapsi kertoo - osapuolten kuuleminen - arvio jatkotoimenpiteiden tarpeesta HUOLTAJAN KUULEMINEN JA INFORMOINTI LASTENSUOJELUILMOITUS - yhdessä työparin kanssa LsL 25 perusteella - kerrotaan esim. lastensuojelun TOIMENPITEET JA TUKI ilmoitusvelvollisuudesta -perustehtävän mukaisesti - kirjaa tarkasti huoltajien kertomus - työyksikön erityisosaami- LASTENSUOJELUN ROOLI sen hyödyntäminen - perheväkivallan selvittely (kelto, koulukuraattori, VERKOSTON ROOLI - tukitoimenpiteiden -psykologi) - kaikkien toimijatahojen tarjoaminen ja koordinointi vastuuttaminen -lapsen turvallisuuden - sovitaan tukitoimet arviointi - työnjako - rikosilmoituksen tekeminen - aikataulut lapseen kohdistuneissa SUUNNITELMAN SEURANTA / - tärkeää että huolen havaitsijat pahoinpitelyepäilyissä TARKISTUS ja auttajat kohtaavat asiakkuuden siirtotilanteissa PERHETILANNE RAUHALLINEN, LAPSI TURVASSA Perhe- ja lähisuhdeväkivalta herättää usein myös työntekijässä voimakkaita ja ristiriitaisiakin tunteita. Monelle auttajalle väkivalta on tuttua myös omasta elämästä. Väkivallan kohtaaminen, tunnistaminen ja auttamistyö edellyttää työntekijältä rohkeutta puuttua ja ottaa asia puheeksi. Se edellyttää tietoa väkivaltailmiön moniulotteisuudesta, toimintaohjeita puuttumisen tueksi sekä ryhmä- ja yksilökohtaista työnohjausta. Väkivallan hoitaminen edellyttää verkostossa useiden toimijoiden yhteistyötä perheen kanssa. Edellytykset toimivalle verkostolle syntyvät kun huolen havaitsijat ja auttajat kohtaavat asiakkuuden siirtotilanteissa. Puuttumista helpottaa, kun työ nähdään jatkumona peruspalveluiden ja tarvittavien erityispalvelujen välillä perheen tukemiseksi. Osittainen tai vajaa puuttuminen voi olla turvallisuusriski perheenjäsenille.

12 Viranomaisyhteistyön tukena konsultaatiota Peruspalveluissa toimivat työntekijät voivat pyytää konsultaatiota lähisuhde- ja perheväkivaltatyöskentelyyn Ylivieskan seutukunnan erityispalveluyksiköistä kuten Peruspalvelukuntayhtymä Kallion Terapiayksiköistä, Kalajoen Osviitasta, Oulaisten Tuumasta sekä alueen Perheasiainneuvottelukeskuksesta. 6 ERITYISPALVELUT LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTATILANTEISSA 6.1 Lastensuojelu Lastensuojelun tehtävät voidaan jakaa lastensuojelun tilannearviointiin, suunnitelmalliseen muutostyöhön ja kriisityöhön. Esimerkiksi lastensuojeluilmoitus johtaa lastensuojelun tilannearvion tekemiseen. Työntekijän puuttumattomuus tai vaikeneminen väkivallasta merkitsee perhesalaisuuden ylläpitämistä ja väkivallan hiljaista hyväksyntää. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöminen voi ääritapauksissa johtaa rikos- tai työoikeudellisiin sanktioihin (Rikoslaki, 40. luku 9, /604.) (Katso liite 3. Lastensuojeluilmoitus) Lastensuojelun tilannearvio selvitetään kokonaisvaltaisesti lapsen arki ja elämäntilanne kartoitetaan lasta suojaavat tekijät ja mahdolliset riskitekijät arvioidaan vanhemmuutta ja vanhempien kykyä vastata lapsen tarpeisiin selvitetään lapsen ja perheen tarve lastensuojelun tukitoimiin arvioidaan, mitkä palvelut tukevat parhaiten lasta ja perhettä. kartoitetaan lapsen muun lähiverkoston mahdollinen huoli lapsen tilanteesta. Suunnitelmallinen muutostyö tarkoittaa perheen kanssa yhteistyössä sovittujen tukitoimenpiteiden toteuttamista ja seurantaa. Lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteet edellyttävät asianomaisten, ts. huoltajan ja 12 vuotta täyttäneen lapsen omaa suostumusta ja sitoutumista työskentelyyn. Perustuu yhteistyössä kirjattuun huoltosuunnitelmaan. Tukitoimenpiteet ovat esim. sovittua ohjausta ja työskentelyä sosiaalityöntekijän kanssa, verkostotyötä, perhetyötä, tukihenkilön tai -perheen järjestämistä lapselle, taloudellista tukea, ryhmätoimintaa, tukiasunnon järjestämistä, perhekuntoutusta ja/tai laitoshoitoa. Lastensuojelun kriisityö tarkoittaa työskentelyä tilanteessa, missä lapsen hoito ja huolenpito vaarantuvat vakavasti perhettä tai lasta äkillisesti kohdanneen kriisin vuoksi.

13 Kriisivaiheen työskentelyssä on toimittava välittömästi lapsen suojaamiseksi ja tarvittaessa tehtävä lapsen kiireellinen huostaanotto ja sijoitus kodin ulkopuolelle. 13 Lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle on aina viimesijainen vaihtoehto ja tätä ennen tilanteessa on selvitettävä muut mahdolliset lapsen hoidon ja huolenpidon turvaavat vaihtoehdot. Esimerkiksi akuutti väkivallan uhka tai perheväkivalta voi johtaa lastensuojelun välittömään puuttumiseen ja lapsen tilanteen turvaamiseen kiireellisellä sijoituksella. Lastensuojeluviranomaisen tehtävänä on rikosilmoituksen tekeminen poliisille lapsen pahoinpitely- ja hyväksikäyttöepäilyissä. Kynnys tutkintapyynnön tekemiseen pidetään matalalla. Alkuarvio tilanteesta tehdään mahdollisimman pian ja sosiaalityöntekijätyöpari kuulee lasta ja vanhempia. Jos rikoksesta on tutkimuksellista näyttöä, lastensuojeluviranomaiset voivat tehdä rikosilmoituksen ilman asianosaisten kuulemista. Sosiaalityöntekijät tekevät poliisille kirjallisen ilmoituksen, missä kerrotaan riittävät perusteet salassapitosäännösten estämättä ja ilmoitetaan ne henkilöt, joita voidaan kuulustella. Tutkinta- ja oikeusprosessia varten lastensuojeluviranomaiset tekevät tarvittaessa käräjäoikeudelle hakemuksen ja ilmoituksen maistraattiin edunvalvojan määräämiseksi lapselle. Ilmeinen lastensuojelun tarve tarkoittaa, että vakavaakin vähäisempi huoli lapsen kehityksen tai terveyden vaarantumisesta edellyttää yhteydenottoa lastensuojeluun. Sosiaalityöntekijän tehtävänä on arvioida tuen tarve ja selvittää lapsen olosuhteet. On syytä muistaa, että kysymys on nimenomaan lainkohdassa mainituissa viranomaisissa työskentelevien velvollisuudesta tehdä ilmoitus, jonka laiminlyöminen ääritapauksissa voi johtaa rikos- ja työoikeudellisiin sanktioihin. Ilmeinen lastensuojelutarve ei edellytä ilmoittajan varmaa tietämystä siitä, että ilmoituksen johdosta ryhdytään lastensuojelutoimenpiteisiin. Riittävää on, että ilmoittajalla on perusteltu epäilys lapsen terveyden ja kehityksen olevan uhattuna. Lapseen kohdistuva väkivalta on lähes aina peruste tehdä ilmoitus, etenkin silloin kun lapsi itse kertoo väkivallasta tai havaitaan todennäköisesti väkivallan aiheuttamia vammoja. Perheessä tapahtuva aikuisten välinen väkivalta voi olla ilmoitusperuste myös silloin, kun väkivalta ei kohdistu suoraan lapseen. Lastensuojeluilmoitus tehdään kunnan lastensuojelusta vastaavalle sosiaalityöntekijälle, joka voi tehdä edelleen tutkintapyynnön poliisille lapsen pahoinpitelyepäilyistä. (Liite 3. Lastensuojeluilmoitus -lomake.)

14 Lastensuojeluilmoitus Lastensuojelulain ( /417) 25 määrittelee ilmoitusvelvollisuuden, joka koskee mm. sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa taikka luottamustoimessa olevia henkilöitä. Jos he virkaa tai tointa hoitaessaan saavat tietää lapsesta, joka on ilmeisessä lastensuojelun tarpeessa, heidän on ilmoitettava asiasta viipymättä lastensuojelusta vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Kuka tahansa muu henkilökin voi tehdä lastensuojeluilmoituksen, mutta hänellä ei ole siihen velvollisuutta. (Kts. liite 3) Syitä huolestua lapsen hyvinvoinnista ovat esimerkiksi: vanhemmat lyövät lasta lapsi on päihtynyt tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena. vanhemmat ovat lapsen seurassa vahvassa humalassa tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena lapsi on usein ulkona epätavallisina aikoina tai hänen vaatetuksensa ei usein ole säiden mukainen lapsen käyttäytyminen on normaalista poikkeavaa, esimerkiksi hyvin vetäytyvää, apaattista tai yliaggressiivista Mitä tietoja voin ilmoituksen yhteydessä antaa? tietoja, jotka ovat tarpeellisia ja välttämättömiä lastensuojeluviranomaisten arviointia ja jatkotoimenpiteitä varten. Yleensä riittää nimi ja välittömät tapahtumatiedot. Ei ole tarpeen selvittää aiempaa historiaa. muu kuin ilmoitusvelvollinen viranomainen voi tehdä ilmoituksen nimettömänä. 6.3 Sosiaalipäivystys (puh. 112) Sosiaalipäivystyksestä vastaa kunkin kunnan sosiaalityöntekijät virka-aikana. Muina aikoina sosiaalipäivystys toimii hätäkeskuksen 112 kautta, josta puhelu yhdistetään sosiaalipäivystäjälle esim. lähisuhde- ja perheväkivalta tapauksessa ja muissa lastensuojelullisissa tilanteissa.

15 Terveyskeskus Varataan keskustelua ja tutkimuksia varten huone, jossa potilaan (väkivallan uhri) yksityisyys voidaan huomioida. (Ohjataan saattaja, joka voi olla väkivallantekijä, odottamaan muualle.) Kysytään suoraan onko sinua lyöty, mutta ei syyllistetä. Usein uhri kertoo totuuden, mutta myös salailua väkivallanteon suhteen esiintyy. Kysytään onko uhri tehnyt rikosilmoituksen ja jos hän vastaa kieltävästi häntä ohjataan tekemään rikosilmoitus tai törkeissä pahoinpitelytapauksissa voidaan myös tehdä potilaan puolesta. Vammat kirjataan tarkasti ja hoidetaan normaalikäytännön mukaisesti. Kirjataan tarkasti myös uhrin kuvaus tapahtumista sekä fyysinen ja psyykkinen tilanne. Kirjaaminen on tärkeää rikosilmoituksen käsittelyn, syyteharkinnan ja mahdollisen tuomion kannalta. Seksuaalirikoksissa noudatetaan RAP-kansion ohjeita. Aikuisten kohdalla huomioitavia väkivallan tyyppivammoja ovat: Mustelmat eri puolilla kasvoja ja ruumista. Raskaana olevan vammat vatsan ja rintojen alueella Poskiluun murtumat (silmä mustana) Alaleuan murtumat, varsinkin leukanivelmurtumat Hammasvammat Nirhamat, naarmut, haavat poikkeuksellisissa paikoissa Polttojäljet Turvotukset ranteissa ja käsivarsissa Verenpurkaumat hiuspohjassa (vedetty hiuksista) Kuristusjäljet kaulalla Lasten kohdalla huomioitavia väkivallan tyyppivammoja ovat: Suurienergiainen kallovamma. Pirstaleiset molemminpuoliset tai takaraivoluun murtumat, kallonsisäinen ruhje tai verenpurkauma Epäily ravistellun vauvan oireyhtymästä. Yleisimpinä löydökset subduraalitilan ja verkkokalvon verenvuodot. Luunmurtumat. Alle yksivuotiaan lapsen luunmurtuma, kaikki alle viisivuotiaiden kylkiluiden, olkaluun diafyysin ja lapaluun murtumat, useat eri-ikäiset murtumat sekä murtumat, joiden syntytapa on tuntematon. Mustelmat ja pinnalliset vammat, joiden sijainti ei vastaa lapsen liikunnallista kehitysvaihetta. Selän, niskan, kasvojen, pakaroiden sekä reisien taka- ja sisäpinnan mustelmat, parilliset nipistelymustelmat sekä esineiden aiheuttamat tarkkarajaiset jäljet ja mustelmat. Tarkkarajaiset palovammat Kaikki muutkin vammat, joissa eri tietojen ja löydösten välillä on ristiriitaa tai joissa pahoinpitelyetiologia on mahdollinen Epäily kemiallisesta pahoinpitelystä (lapselle on annettu huumaavaa lääkettä tai alkoholia)

16 16 Arvioidaan lasten tilanne. Jos perheessä on alaikäisiä lapsia, tee lastensuojeluilmoitus, vaikka lapsi ei olisi edes paikalla (ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa). Lasten pahoinpitelytapaukset ohjataan päivystyksenä OYS:n lastenklinikalle, josta informoidaan puhelimitse päivystävää lastenlääkäriä (puh ) ja tehdään lastensuojeluilmoitus. Tutkimuksen jälkeen arvioidaan uhrin turvallisuus. Uhrin kanssa tehdään turvasuunnitelma ja mikäli uhri tarvitsee turvakotia otetaan yhteys sosiaalitoimistoon, sosiaalipäivystykseen tai otetaan hänet osastolle tarkkailua ja hoidontarpeen selvittämistä varten. Poliisille ilmoitetaan vain potilaan suostumuksella, mutta jos kyse on törkeästä rikoksesta, (..asiassa, jossa virallinen syyttäjä aja syytettä rikoksesta, missä saattaa seurata vankeutta 6 vuotta tai ankarampi rangaistus ) lääkäri voidaan velvoittaa todistamaan oikeudessa ja esitutkinnassa. (Oikeudenkäymiskaari /4 17. luku 23 ja Esitutkintalaki / ). Törkeän rikoksen tunnusmerkit määritellään tapahtumien kokonaisarvion pohjalta. Kuolemantapauksen sattuessa noudatetaan lakia kuolemansyyn selvittämisestä /459, 3. luku 7 ja 5. luku Mielenterveystoimisto, A-klinikka ja perheneuvola Mielenterveystoimistot, A-klinikat ja perheneuvolat toimivat lähisuhde- ja perheväkivallan arviointi- ja hoitopaikkana. Väkivallan osapuolet voivat ottaa suoraan yhteyttä tai tulla ohjattuina muista yksiköistä. Alkukartoituksen jälkeen sovitaan, miten hoito kootaan yksilöllisesti väkivaltamallin mukaisesti. Jos perheessä on lapsia, heidän tilanteensa arviointi on tärkeää ja siinä on mukana perheneuvolan henkilökuntaa. Jos väkivallan tekijällä on vakava päihderiippuvuus, hoito voi painottua A-klinikalle tai jos jollakin väkivallan osapuolella on vakava mielenterveysongelma tai uhrilla on pitkäaikaista hoidon tarvetta kompleksisen traumaattisen stressireaktion vuoksi, niin hoito voi painottua psykiatriseen hoitoon. Akuutissa tilanteessa on tärkeää varmistaa välitön avun tarve. Uhri ohjataan ensin terveyskeskuksen päivystykseen, jossa tehdään tilanteen arviointi ja annetaan akuuttihoito. Sieltä ohjataan takaisin joko mielenterveysneuvolaan, A-klinikalle tai perheneuvolaan tilanteen selvittelyä varten. Selvitetään väkivallan luonne ja kehen väkivalta on kohdistunut. Arvioidaan perheenjäsenten tilanne ja tehdään tarvittaessa lastensuojeluilmoitus, ellei sitä ole tehty jo terveyskeskuksen päivystyksessä. Tarkistetaan myös päihteiden käyttö. Varsinkin akuutissa tilanteessa on tärkeää arvioida turvallisuustekijät, voiko uhri palata kotiin. Turvallisuustekijöiden arvioiminen on tärkeää myös silloin kun väkivaltatilanne ei ole akuutti.

17 17 Lähisuhdeväkivalta tilanteet edellyttävät kaikille osapuolille omaa hoitoa. Uhrin hoidossa on tärkeää, että uhri saa ymmärrystä ja tukea. Työntekijä ei ole neutraali, vaan ottaa kantaa ja kertoo että väkivalta on väärin ja se on rikos. Uhrille laaditaan turvasuunnitelma, jossa suunnitellaan konkreettisesti etukäteen, miten paeta väkivaltatilanteesta. Uhri saa tietoa perheväkivallasta, mikä auttaa häntä näkemään omaa tilannettaan eri näkökulmasta. Uhrille on hyötyä tiedosta esim. väkivallan yleisyydestä, raaistumisesta, lasten traumatisoitumisesta, fyysisen väkivallan henkisistä ulottuvuuksista, häpeästä ja syyllisyydentunteista ja perheväkivallan tabuluonteesta. Kerätään tietoa miten pahoinpitelyprosessi on edennyt ja rohkaistaan tekemään tekijän pysäyttämiseksi tarkoitettu teko. Kun tilanne on rauhoittunut ja uhri on turvassa ja hänen ei tarvitse enää pelätä väkivaltaa, voidaan aloittaa trauman hoito. Lasten kanssa työskentely alkaa tapaamalla lapset ensin yhdessä toisen vanhemman (uhrin) kanssa. Alkuun selvitetään, ovatko lapset itse uhreja vai todistajia. Alkuun on jälkipuintityyppinen työskentely, jossa käydään läpi lapsen havaintoja, tilanteeseen liittyneitä tunteita ja ajatuksia. Lasta rohkaistaan kertomaan tilanteesta omalla kielellään. Tärkeää on luoda lapselle turvallisuutta ja kerro, että vanhemmat hakevat muutosta tilanteeseen ja että vanhempien väliset riidat ja väkivalta eivät koskaan ole lasten syytä, vaikka riidat liittyisivätkin lapseen Hoitopaikasta otetaan tarvittaessa väkivallan tekijään yhteyttä. Tekijän hoidossa annetaan tietoa väkivallasta mm. sen taipumuksesta raaistua ja sen haitoista eri osapuolille. Tekijän kanssa arvioidaan myös muu hoidon tarve kuten esim. masennus, päihderiippuvuus, traumat ja muut sairaudet ja järjestetään hoito pulmien edellyttämällä tavalla. Väkivaltatilanteiden käsittelyssä vastuutetaan tekijää ja muistutetaan, ettei väkivalta ole sallittua eikä perusteltavissa millään seikalla ja kiinnitetään huomiota tekijän vastuuseen, tekoihin ja niiden seurauksiin. Väkivallan tekijän kanssa tehdään sopimus väkivallan käytön lopettamisesta ja aloitetaan työskentely uusien toimintamallien löytämiseksi. Perhe- tai paritapaamiset/terapia voidaan aloittaa vasta sitten kun väkivalta on loppunut, uhri ei enää pelkää eikä tunne syyllisyyttä kohtaamastaan väkivallasta ja tekijä myöntää vastuunsa siitä, mitä on tapahtunut.

18 Visalan sairaala Visalan sairaalaan potilas tulee aina lähetteellä ja tulotilanteessa tai myöhemmässä vaiheessa esille tuleva väkivalta kirjataan potilaspapereihin. Suorilla, potilasta kunnioittavilla ja syyllistämättömillä kysymyksillä osoitetaan, että väkivallasta voi ja saa puhua. Kerrotaan, että väkivallassa on kyse rikoksesta, jolla on taipumus toistua ja raaistua, eikä potilas itse ole siitä vastuussa, vaan vastuu kuuluu tekijälle. Annetaan rohkaisevaa palautetta väkivallasta kertomisesta ja kannustetaan rikosilmoituksen tekoon. Kysytään myös lapsista varmistaen, että he ovat turvassa. Kerrotaan, että olemme yhteydessä sosiaaliviranomaisiin ja teemme lastensuojeluilmoituksen turvataksemme koko perheen pääsyn avun piiriin. Omahoitaja keskustelussa laaditaan turvasuunnitelma. Lähisuhteen selvittelyn yhteydessä sovitaan, kuka ottaa yhteyttä väkivallantekijään. Painotetaan, että puuttumisen tarkoitus on auttaa koko perhettä ja että väkivallan julkiseksi tuleminen on yleensä väkivaltaa ehkäisevä ja hillitsevä tekijä. Perhetilanne otetaan puheeksi myös väkivallan tekijän kanssa. Yhteisissä neuvotteluissa avohoidon ja viranomaisten kanssa sovitaan työnjaosta ja turvataan jatkohoidon onnistuminen. 6.7 Poliisi Perheväkivaltarikos tulee poliisin tietoon kotihälytyksen yhteydessä tai uhrin tekemänä rikosilmoituksena rikostapahtuman jälkeen. Jo tapahtuneesta rikoksesta voi tehdä tutkintapyynnön tai rikosilmoituksen poliisille myös esimerkiksi lastensuojeluviranomainen epäillessään rikoksen tapahtuneeksi. Pahoinpitely jaetaan laissa vakavuudeltaan kolmeen asteeseen: lievä pahoinpitely, pahoinpitely ja törkeä pahoinpitely. Poliisin tehtävä on suorittaa rikoksen esitutkinta. Pahoinpitely ja törkeä pahoinpitely viedään syyttäjälle syyteharkintaa varten.

19 19 Lievä pahoinpitely yksityisellä paikalla on asianomistajarikos. Poliisi suorittaa esitutkinnan, vain jos väkivallan kohteeksi joutunut tekee rikosilmoituksen ja vaatii rangaistusta. Alle 15-vuotiaaseen lapseen kohdistunut rikos on aina virallisen syytteen alainen teko. Akuutissa tilanteessa poliisin tehtävä on rauhoittaa tilanne, dokumentoida tapahtumat ja tehdä tarvittaessa rikosilmoitus. Jos väkivallan uhka jatkuu, poliisilla on oikeus poistaa uhkaavasti käyttäytyvä henkilö paikalta ja tarvittaessa toimittaa hänet kiinniotettuna poliisin säilöön. Mikäli uhrin kertomuksesta tai muuten voidaan havaita häiriön aiheuttaneen syyllistyneen pahoinpitelyyn, joka on virallisen syytteen alainen rikos, hänet voidaan ottaa kiinni ja tarvittaessa pidättää. Poliisilla on velvollisuus tehdä väkivaltarikoksesta lastensuojeluilmoitus, jos lapsi on ollut osallisena väkivaltatilanteessa. Lastensuojeluilmoitus tehdään myös muulloin, mikäli ilmoittaminen on tarpeellista lapsen edun kannalta eli yleensä aina kun perheessä on lapsia. Poliisin tehtävänä on ohjata ja neuvoa väkivaltatilanteen osapuolia käytettävissä olevien tukitoimintojen piiriin. Näitä toimintoja ovat esimerkiksi terveydenhuollon palvelut, sovittelu, rikosuhripäivystys, ensi- ja turvakodin palvelut ja lähestymiskiellon hakeminen. Poliisi voi määrätä lähestymiskiellon väliaikaisena. Normaalisti lähestymiskiellon määrää käräjäoikeus. Lähestymiskieltoa voidaan hakea myös saman perheen jäsenelle. Se voidaan määrätä, jos henkilön, jota vastaan kieltoa pyydetään, uhkauksista, aiemmista rikoksista tai muusta käyttäytymisestä voidaan päätellä, että hän todennäköisesti tulisi tekemään itsensä uhatuksi tuntevan henkilön henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen. Lähestymiskiellon rikkominen on rikos, josta voi seurata sakkoa tai vankeutta. (Liite 6 Lähestymiskielto-opas) 6.8 Sovittelu Rikos ja riita-asioiden sovittelu Sovittelu on maksuton palvelu, jossa rikoksesta epäilty ja rikoksen uhri voivat kohdata toisensa luottamuksellisesti puolueettoman sovittelijan välityksellä. Sovittelutapaamisessa käsitellään rikoksesta uhrille aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja ja pyritään löytämään molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu niiden hyvittämiseksi. Sovittelu on aina osapuolille vapaaehtoista. Rikos- ja riita-asioiden sovittelua säätelee laki /1015.

20 20 Sovittelulain mukaan sovittelua koskevan aloitteen voi tehdä rikoksesta epäilty, rikoksen uhri, poliisi, syyttäjä tai jokin muu viranomainen sekä alaikäisen huoltaja tai vajaavaltaisen edunvalvoja. Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapauksissa sovittelualoitteen voi tehdä ainoastaan poliisi tai syyttäjä. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan sovittelu 1. Sovittelutoimistoon tulee sovittelualoite poliisilta tai syyttäjältä. 2. Sovittelutoimisto laittaa asianosaisille yhteydenottopyynnön ja sovitteluesitteen. Puhelimessa keskustellaan ennakkotapaamisesta ja annetaan tietoa sovittelusta ja sen merkityksestä. Toimisto on myös yhteydessä aloitteentekijään. 3. Sovittelijat tapaavat asianosaiset erikseen. Erillistapaamisten tavoitteena on selvittää, että sovittelulle on lain edellyttämät edellytykset. Kun väkivalta on suhteessa toistuvaa tai kun osapuolet ovat jo aiemminkin osallistuneet sovitteluun lähisuhdeväkivallan vuoksi, ei asiaa yleensä oteta soviteltavaksi. Erillistapaamisissa annetaan tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. 4. Asian soveltumista sovitteluun arvioidaan yhdessä työparin kanssa. Jos asiaa ei voida ottaa soviteltavaksi, palautetaan se takaisin lähettävälle taholle. 5. Mikäli sovittelun edellytykset täyttyvät, pidetään sovittelutapaaminen. Tapaamisessa käydään läpi mm. tapahtunutta väkivallantekoa, sen seurauksia ja vahingon hyvittämistä. Lähisuhdeväkivallan sovittelu on prosessi, joka voi sisältää useita tapaamisia. Sovittelu voidaan keskeyttää missä vaiheessa tahansa prosessia ja keskeytyksen voi tehdä asiaosainen tai toimisto. 6. Jos osapuolet eivät pääse asiassa sopimukseen, palautetaan juttu takaisin sovittelualoitteen tehneelle poliisille tai syyttäjälle. 7. Kun asianosaiset ovat päässeet asiassa sopimukseen, auttavat sovittelijat osapuolia sopimuksen tekemisessä. Sopimus tehdään aina kirjallisena. Sopimukseen kirjataan mm. lyhyt teon kuvaus, anteeksipyyntö, teon hyvittäminen ja vahinkojen korvaaminen sekä mahdollinen hakeutuminen palvelujen piiriin. Sopimuksessa uhri ottaa myös kantaa rangaistusvaatimukseen. 8. Sovittelusopimus annetaan tiedoksi sovittelualoitteen tehneelle poliisille tai syyttäjälle. Yleensä pari- ja lähisuhdeväkivaltarikokset menevät syyttäjän ratkaistavaksi. 9. Sovittelutoimisto seuraa sopimuksen toteutumista. Asianosaisten kanssa pidetään mahdollisesti seurantatapaaminen tai tapaamisia.

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn. toimenpideohjelma

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn. toimenpideohjelma Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimenpideohjelma 2012 Oulun kaupunki Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimenpideohjelma Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyöryhmä 2012 2 Sisällysluettelo: 3 1 Alkusanat...

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Prosessikoulutus 1 15.10.2013 Reetta Siukola 1 Lähisuhdeväkivallan systemaattinen kartoittaminen Tavoitteena on että lähisuhdeväkivallasta kysytään

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY 28.9.2015 MIKKELI Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/ Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Mikkeli ESITYSLISTALLA. NÄKÖKULMA RIKOSPROSESSI LAPSIIN KOHDISTUVAT RIKOSEPÄILYT

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä 7.5.2014 Kalle Tervo Keskeiset lait Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621) Henkilötietolaki (22.4.1999/523) Laki

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja.

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja. .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN ALAIKÄISET Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh.

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivalta poliisin näkökulmasta. vanhempi konstaapeli Irina Laasala

Lähisuhdeväkivalta poliisin näkökulmasta. vanhempi konstaapeli Irina Laasala Lähisuhdeväkivalta poliisin näkökulmasta vanhempi konstaapeli Irina Laasala 1 Lähisuhdeväkivalta Noin 20% naisista on kokenut väkivaltaa parisuhteessaan. Lievissä (84 %) ja perusmuotoisissa pahoinpitelyissä

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö 18.1.2017 / Timo Mutalahti 1 Kuvat: Pixabay.com Ilmoitus viranomaisille Missä asukkaan asumiseen tai elämiseen liittyvissä ongelmissa vuokranantajalla tai asumisen

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 2.6.2016 Martta October 1 Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin lainattua

Lisätiedot

Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ

Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ 2 (7) Sisällysluettelo 1. Mitä tarkoitetaan väkivallalla, kiusaamisella ja häirinnällä...

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

REKISTERISELOSTE. Tervon kunta 4.2.2016. Tarkoitettu asiakkaille. Henkilötietolaki (523/99) 10, 24. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013)

REKISTERISELOSTE. Tervon kunta 4.2.2016. Tarkoitettu asiakkaille. Henkilötietolaki (523/99) 10, 24. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) Tervon kunta 4.2.2016 REKISTERISELOSTE Tarkoitettu asiakkaille Henkilötietolaki (523/99) 10, 24 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) Sisällys 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ 3. REKISTERIN

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat

UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat Rovaniemellä 23.5.2016 Lakiasiainpäällikkö, VT Keijo Mattila Lapin aluehallintovirasto 1 Esityksen rakenne 1) Yleisiä

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto Ajankohtaista aluehallintovirastosta Pohtimolammella 26.5.2016 Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto 1 2019 aluehallintouudistuksesta Alueellisesti toimivaltaisten aluehallintovirastojen

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Lastensuojelun näkökulma. ja sen jälkeen

Lastensuojelun näkökulma. ja sen jälkeen Lastensuojelun näkökulma -Lapsen ja perheen tukeminen rikosprosessin aikana ja sen jälkeen 1 Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu. Sen lisäksi kunta järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tie Selväksi Hämeessä Hämeen Poliisilaitos

Tie Selväksi Hämeessä Hämeen Poliisilaitos Tie Selväksi Hämeessä Hämeen Poliisilaitos 1 Tie Selväksi hanke, taustaa https://www.thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-jariippuvuudet/ehkaiseva-paihdetyo/ehkaisevan-paihdetyonmenetelmat/tie-selvaksi-toimintamalli

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

Valomerkki toimintamalli

Valomerkki toimintamalli Valomerkki toimintamalli Stop nuorten päihteiden käytölle Kaarinan kaupunki Kaarinan kihlakunnan poliisi 2008 Valomerkki -toimintamalli Aloitettiin huhtikuussa 2004 Kihlakunnan poliisin ja kaupungin nuoriso-

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA (LIITE POL 29 JA 35-36 ) PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! HÄIRITSEE OPETUSTA TAI MUUTOIN oppilaan huoltajille koulun opettaja

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Kuopion

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Tietosuoja arjessa, puheenvuoro käytännön tilanteista näkökulma peruskoulusta. Kirsi Ruoppila Rehtori Huhtasuon yhtenäiskoulu 8.4.

Tietosuoja arjessa, puheenvuoro käytännön tilanteista näkökulma peruskoulusta. Kirsi Ruoppila Rehtori Huhtasuon yhtenäiskoulu 8.4. Tietosuoja arjessa, puheenvuoro käytännön tilanteista näkökulma peruskoulusta Kirsi Ruoppila Rehtori Huhtasuon yhtenäiskoulu 8.4.2016 11.4.2016 Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2013 Laki perusopetuslain

Lisätiedot

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA 25.04.2016 Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia Tilannekatsaus poliisin näkökulmasta 2016 Janne Aro-Heinilä Ylikonstaapeli Lounais-Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Parempi Arki. Seminaarikierros Seinäjoki

Parempi Arki. Seminaarikierros Seinäjoki Parempi Arki Seminaarikierros 3 1.6.2016 Seinäjoki Tervetuloa! Päivän ohjelma: 12.00 Kuulumiskierros 12.15 Kotitehtävien purku (Kaksi ryhmää: 4 tiimiä/ryhmä) 14.15 Kahvi, kotitehtävien yhteenveto, velvoittavat

Lisätiedot

Parempi Arki. Seminaarikierros Seinäjoki

Parempi Arki. Seminaarikierros Seinäjoki Parempi Arki Seminaarikierros 1 18.5.2016 Seinäjoki Tervetuloa! Päivän ohjelma: 12.00 Kuulumiskierros 12.15 Kotitehtävien purku (Kaksi ryhmää: 3 tiimiä/ryhmä) 14.15 Kahvi, kotitehtävien yhteenveto, velvoittavat

Lisätiedot

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM!

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! 1 (6) PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA Kasvatuskeskustelu ensisijaisena toimena, kun oppilas häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

eteneminen esitutkinnassa Rovaniemi 22.10.2014 Kaste

eteneminen esitutkinnassa Rovaniemi 22.10.2014 Kaste Lapsiin kohdistuvien rikosten eteneminen esitutkinnassa Vrk Mikko Halme Rovaniemi 22.10.2014 Kaste TUTKINTAPYYNTÖ / AKUUTTI TILANNE Poliisille lapsiin kohdistuneet rikokset ilmoitetaan tutkintapyyntö konsultointisoitto

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle

koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle Johdanto Lasten ja nuorten koulupoissaolot ovat huolestuttava ja vakava sekä usein vaikeasti hoidettava ilmiö. Poissaololla

Lisätiedot

Salassapito ja tiedonsiirto opiskeluhuollossa ja oppimisen tuessa

Salassapito ja tiedonsiirto opiskeluhuollossa ja oppimisen tuessa Salassapito ja tiedonsiirto opiskeluhuollossa ja oppimisen tuessa 17.11.2016 Helsinki Erkkaa verkossa -verkkoluento Hallintojohtaja Matti Lahtinen Oppilaalle annettavan yksilöllisen tuen vaihtoehtoja Monialainen

Lisätiedot

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori Vainoaminen rikoksena Oulu 11.2.2014 Matti Tolvanen OTT, professori Tausta Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (CETS 210), 34

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Lastensuojelun alueellinen koulutuspäivä Paviljonki

Lastensuojelun alueellinen koulutuspäivä Paviljonki Lastensuojelun alueellinen koulutuspäivä 13.10.16 Paviljonki Lastensuojelulaki 25 (12.2.2010/88) WWW.FINLEX.FI } 1) Sosiaali- ja terveydenhuollon ja lasten päivähoidon; } 2) opetustoimen; } 3) nuorisotoimen;

Lisätiedot

VOI HYVIN yleisöluento

VOI HYVIN yleisöluento Omatila lähisuhdeväkivaltaa kokeneen tai sitä pelkäävän tukena VOI HYVIN yleisöluento 23.9.2013 Omatilan palvelut ovat saatavissa yhdestä puhelinnumerosta 043 825 0535 ympäri vuorokauden. Palveluun voi

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä. Helsinki Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen

Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä. Helsinki Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä Helsinki 28.5.2013 Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen Toiminnan taustaa Ankkuri -hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan?

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan? Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan? Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomake 25.4.2014 1 1. Systemaattisen kartoituksen työkalun käyttö 2. Lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen ABCD 3. Miten otetaan

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI. Työntekijän lomake

VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI. Työntekijän lomake VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI Työntekijän lomake Kaarlejärvi, Kaisto, Malinen ja Mällinen 2014 SISÄLLYS Puheeksiotto kannattaa! 3 Mitä on väkivalta? 3 10 + 1 neuvoa Väkivallankäyttö puheeksi -lomakkeen käyttöön

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Mustijoen perusturva Laadittu 27.10.2015. sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ

MÄNTSÄLÄN KUNTA Mustijoen perusturva Laadittu 27.10.2015. sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ TIETOSUOJASELOSTE - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja - Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 1. Rekisterinpitäjä Mäntsälän kunta, Heikinkuja 4 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö

Lisätiedot

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Jälkisovitteluhankkeen loppuseminaari Tampereella 19.10.2016 Leena Metsäpelto Valtionsyyttäjä Valtakunnansyyttäjänvirasto Sovittelulain

Lisätiedot

Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa?

Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa? Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa? 1. Huostaanottohakemus Hyvä hallintomenettely hyvä hallintolainkäyttömenettely 2. Tuomioistuimen lupa lapsen tutkimiseen Riitta Eskola Hallinto-oikeustuomari,

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa (Laki 693/2010) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100693 (HE 1/2010 vp) http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100001 Tuula

Lisätiedot

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Kurinpitosuunnitelma Oulaisten perusopetus

Kurinpitosuunnitelma Oulaisten perusopetus TOIMENPIDE OSALLISUUS ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOMIOITAVA OPPILASHUOLTO MUUTA Yhteydenotto huoltajaan Kirjalliset Wilmassa, ei sähköpostina opettaja kirjataan puhelun aihe Kasvatuskeskustelu

Lisätiedot

Opiskeluhuollon asiantuntijaryhmän asettaminen ja toiminta. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallitus

Opiskeluhuollon asiantuntijaryhmän asettaminen ja toiminta. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallitus Opiskeluhuollon asiantuntijaryhmän asettaminen ja toiminta Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallitus 17.6.2015 Sisällys Ryhmän asettaminen ja sen toimintatavat... 3 Opiskeluhuollon rekisterit ja kertomukset

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä Ypäjän Hevosopisto Laki ammatillisesta koulutuksesta 21.8.1998/630 28 Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa Siskomaija Pirilä MARAK Oulussa 2010-2013 Sisällys Turvallisuustyön rakenne Turvallisuusohjelman painopisteet Yksi lyönti vähemmän-kehittämisympäristö MARAK-prosessi Toiminta on ollut vaivan arvoista THL:n

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 1 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 2) Miten asia

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaajan tehtävät Metsokankaan koulussa

Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaajan tehtävät Metsokankaan koulussa Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaajan tehtävät Metsokankaan koulussa HYÖDYNNETTY OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJAA SEKÄ LUOKANOHJAAJAN KÄSIKIRJAA Oppilashuollon käsikirja s. 15 Huoli

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Lapsen elatuksen rekisteri

Lapsen elatuksen rekisteri Tietosuojaseloste 1/5 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen

Lisätiedot

PERHEVÄKIVALTA MYÖS TYÖNTEKIJÖIDEN PÄÄNSÄRKY Helena Ewalds Kehittämispäällikkö Esityksen nimi / Tekijä 1

PERHEVÄKIVALTA MYÖS TYÖNTEKIJÖIDEN PÄÄNSÄRKY Helena Ewalds Kehittämispäällikkö Esityksen nimi / Tekijä 1 PERHEVÄKIVALTA MYÖS TYÖNTEKIJÖIDEN PÄÄNSÄRKY Helena Ewalds Kehittämispäällikkö 13.5.2009 15.5.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Todellisuus tarua julmempi Mitä tapahtuu työntekijälle? http://www.aftonbladet.se/nyheter/153kvinnordoda

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

Järvenpään lasten ja nuorten lautakunta. Järvenpään kaupunki Hallintokatu 2, PL 41 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797

Järvenpään lasten ja nuorten lautakunta. Järvenpään kaupunki Hallintokatu 2, PL 41 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797 1. Rekisterinpitäjä Järvenpään lasten ja nuorten lautakunta Järvenpään kaupunki Hallintokatu 2, PL 41 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797 2. Osarekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Lasten

Lisätiedot