YLIVIESKAN SEUTUKUNTA LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA 2008

Transkriptio

1 YHTEISTYÖTAHOT Aikuissosiaalityö A-klinikka Kotipalvelu Koulutoimi Lastensuojelu Mielenterveystoimi Perheneuvola Perheasiainneuvottelukeskus Perhetyö Poliisi Päivähoito Seurakunta Sovittelu Terveyskeskus Turvakoti Vammaistyö Vanhustyö Vapaa-aikatoimi Visalan sairaala YLIVIESKAN SEUTUKUNTA LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA 2008

2 2 SISÄLLYS 1 ALKUSANAT JOHDANTO. 5 3 LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTA VÄKIVALLAN EHKÄISYTYÖ Väkivallan puheeksi ottaminen uhrin kanssa Varhainen puuttuminen / Väkivallan puheeksi ottaminen lapsen kanssa Väkivallan puheeksi ottaminen väkivallan käyttäjän kanssa Väkivallan ehkäisytyö maahanmuuttajien kanssa 10 5 ALKUARVIOINTI JA MONIAMMATILLINEN TYÖ Perheväkivallan alkuarviointi ja toimenpiteet Viranomaisyhteystyö ja konsultaatio ERITYISPALVELUT LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTATILANTEISSA Lastensuojelu Lastensuojeluilmoitus Sosiaalipäivystys (puh. 112) Terveyskeskus Mielenterveystoimet, perheneuvolat ja A-klinikat Visalan sairaala Poliisi Sovittelu Turvakodit Tulkkipalvelut 22 7 VIRANOMAISTEN TOIMINTAA OHJAAVAT KESKEISET PERIAATTEET Salassapitosäännökset Dokumentointi LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTATYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN YLIVIESKAN SEUTUKUNNASSA... 24

3 3 9 TOIMIJATAHOJEN PALVELUKETJUT YLIVIESKAN SEUTUKUNNASSA Päivähoito Lastensuojelu Koulu ja oppilashuolto Vapaa-aikatoimi, lapsi- ja nuorisotyö Vapaa-aikatoimi, aikuistyö Aikuissosiaalityö. 31 Perhetyö Vanhustenhuolto sekä kotihoito ja palvelu.. 33 Vanhusten palveluasuminen / laitoshoito.. 34 Seurakunta, lapsi- ja nuorisotyö 35 Seurakunta, aikuis- ja vanhustyö Perheasiainneuvottelukeskus 37 Terveyskeskus. 38 Mielenterveystoimi, perheneuvola ja A-klinikka 39 Visalan sairaala. 40 Rikosprosessi / poliisi Sovittelu TÄRKEIMMÄT YHTEYSTIEDOT LAINSÄÄDÄNTÖÄ, LINKKEJÄ JA LÄHTEET 45 LIITTEET LIITE 1. Väkivallan kartoituslomake LIITE 2. Turvasuunnitelmamalli LIITE 3. Lastensuojeluilmoitus LIITE 4. Lapsen haastattelulomake LIITE 5. Väkivallan puheeksi ottaminen väkivallan käyttäjän kanssa LIITE 6. Lähestymiskielto LIITE 7. Ohje viranomaiselle tulkkipalvelujen käytöstä LIITE 8. Maahanmuuttajanaiset ja väkivalta LIITE 9. Valtakunnallisia palvelunumeroita

4 4 1 ALKUSANAT Väkivalta on käyttäytymistä, jonka avulla tavoitellaan valtaa ja /tai kontrollia toisesta ihmisestä herättämällä pelkoa ja uhan tunnetta. Väkivaltaa on monen tyyppistä; fyysistä, henkistä tai puheen tasolla halventamista. Ohjeistusta tarvitaan sosiaali-, terveys-, koulu-, nuoriso- ja muille toimijayhteisölle, miten toimia kohdatessaan väkivallan uhrin, väkivallan näkijän; lapsen ja/tai nuoren tai väkivallan tekijän. Ylivieskan seutukunnan lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimenpide-ohjelmassa on ohjeita, miten tunnistaa, kysyä ja ottaa väkivalta puheeksi sekä ohjeita toimimiseen kaikkien em. väkivallan osapuolien hoitamiseksi. Väkivallan hoitaminen tapahtuu poikkihallinnollisesti ja monitieteisesti. Sosiaali- ja terveysministeriön Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyhankkeen tavoitteena oli saada valmistetuksi väkivallan tunnistamiseen, hoitoon ja ennaltaehkäisyyn kuntakohtainen tai seutukuntakohtainen toimenpideohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriön lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyhankkeen alueellisesta koordinoinnista vastasi Oulun lääninhallitus. Yhdyshenkilönä, Ylivieskan seutukunnan toimenpideohjelman laatimisessa, toimi hankekoordinaattori, perhetyönohjaaja Kaija Leppälä yhdessä kuntien yhdyshenkilöiden kanssa. Lääninhallituksen kokoamina yhdyshenkilöinä toimivat sosiaalijohtajat / johtava sosiaalityöntekijä / sosiaalityöntekijät; Raija Saarenpää; Alavieskasta, Irma Lahola; Kalajoelta, Rainer Kolppanen ja Päivi Niinistö; Merijärveltä, Seija Lepola ja Maija-Liisa Nevala; Oulaisista, Leena Iisakkila; Sievistä sekä Iiris Ojanlatva; Ylivieskasta. Toimenpideohjelman valmistusprosessiin osallistui Ylivieskan seutukunnan kuntien sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen yksiköiden, seurakuntien, perheasian-neuvottelukeskuksen, poliisin, sovittelutoimen, sekä Visalan sairaalan viranhaltijoita ja työntekijöitä. Ohjelman laatimisen mallina käytettiin vuonna 2006 valmistunutta Oulun kaupungin perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimenpideohjelmaa. Ylivieskan seutukunnan toimenpideohjelman kokoajaksi ja kirjaajaksi lupautui sosionomiopiskelija Saija Lund Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulusta. Toimenpideohjelma löytyy Ylivieskan seutukunnan kuntien nettisivuilta.

5 5 1 JOHDANTO Valtakunnallisesti väkivalta on nostettu esille hallitusohjelmassa sukupuolten välisenä tasaarvokysymyksenä ja kansalaisten turvallisuutta heikentävänä ilmiönä. Hallituskaudella tehostetaan keinoja puuttua perheväkivaltaan kansalaisten turvallisuutta heikentävänä ilmiönä. Rikoksentorjuntaneuvosto valmistelee laajan, poikkihallinnollisen kansallisen väkivallan vähentämisohjelman. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintaohjelmassa lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemiseksi keskeistä on sosiaalipoliittisin keinoin toteutettavat ehkäisevät toimet ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittäminen. Ohjelmien tavoitteet ovat olleet yhdenmukaiset ja ne tukevat toisiaan. Toimintaohjelma lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemiseksi on yksi sosiaalialan kehittämishankkeen projekteista. Kansallisen väkivallan vähentämisohjelman lisäksi toimintaohjelma liittyy läheisesti myös Kansalliseen terveydenhuollon hankkeeseen, Tasa-arvo-ohjelmaan ja Alkoholiohjelmaan. Tässä, Ylivieskan seutukunnan toimenpideohjelmassa, esitellään lähisuhde- ja perheväkivallan muotoja, selitysmalleja ja seurauksia, väkivallan ehkäisytyötä ja viranomaisyhteistyötä sekä varhaisen puuttumisen tärkeyttä ja väkivallan puheeksi ottamista. Ohjelmassa kerrotaan myös Ylivieskan seutukunnan väkivaltatyön erityispalveluista sekä kuvataan hankkeessa työstetyt palveluketjut ja niiden toimintaperiaatteet. Palveluketjujen mallinnusten tarkoituksena on yhdenmukaistaa ja selkiyttää väkivaltaa työssään kohtaavien eri toimijatahojen välistä yhteistyötä ja vastuita. Tavoitteena on helpottaa mallinnusten avulla väkivallan puheeksi ottamista, siihen puuttumista ja asiakkaan oikea-aikaisen ja tarkoituksenmukaisen avun saamista. Toimenpideohjelmaan on myös listattu alueelliset ja valtakunnalliset yhteystiedot viranomaisyhteistyötä ja asiakkaita varten. Lisäksi ohjelmasta löytyy tärkeimmät väkivaltatyöhön liittyvät lait sekä internet -linkkilista erilaista aiheeseen liittyvistä teemoista ja palveluista. Tavoitteena on,että jokainen palveluyksikkö Ylivieskan seutukunnan alueella ottaa mallinnuksen perehdytyksen kautta käyttöönsä ja liittää sen seutukunnan turvallisuussuunnitelmaan. Käsillä oleva toimenpideohjelma voi toimia käsikirjana ja ohjeistuksena lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyssä ja hoidossa. Tavoitteena on, että mallien käytöstä ja käyttökelpoisuudesta järjestetään arviointikysely kahden vuoden välein. Mallinnuksia tarkistetaan yksiköissä tarvittaessa käytännön kokemuksen karttuessa tai yhteistyöperiaatteiden muuttuessa.

6 6 3 LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTA Lähisuhde- ja perheväkivalta tarkoittaa perheessä ja lähisuhteissa ilmenevää väkivaltaa. Väkivalta perheessä on ilmiö, jonka vaikutukset väkivallan uhriin, väkivallan käyttäjään ja väkivallan näkijään ovat haitallisia ja pitkäkestoisia. Lähisuhde- ja perheväkivallalla on taipumus toistua ja usein myös pahentua. Toistuessaan väkivalta alkaa tuntua normaalilta. Väkivallasta voi tulla käyttäytymismalli, joka siirtyy sukupolvelta toiselle. Lähisuhde- ja perheväkivalta voi kohdistua lapsiin, aikuisiin, vanhuksiin ja kotieläimiin. Väkivallan tekijä voi olla puoliso, ex-puoliso, äiti, isä, isovanhemmat, lapsi, nuori, muu perheenjäsen, sukulainen tai tuttava. Väkivaltaan eivät oikeuta perheristiriidat, mustasukkaisuus, hylätyksi tulemisen pelko, avioeron tuska, uskottomuus tai seksuaalinen torjunta eikä väkivallan käyttö kasvatuskeinona ei ole oikeutettu missään tilanteessa. Väkivalta voi olla fyysistä, esim. raapiminen, töniminen, lyöminen, potkiminen, kuristaminen ja viiltely henkistä, esim. halveksiminen, nimittely, eristäminen, kontrollointi, uhkailu ja pelottelu. Lapsen kohdalla jo lapsen läsnäolo väkivaltatilanteissa tai tieto vanhempien välisestä väkivallasta on lapselle henkistä väkivaltaa. hengellistä, esim. uskoon pakottaminen ja hengellisyyteen alistaminen seksuaalista, seksiin tai vastenmieliseen seksuaaliseen toimintaan pakottaminen taloudellista eli tekijä tekee uhrin taloudellisesti riippuvaiseksi itsestään laiminlyöntiä eli lapsen, vammaisen tai vanhuksen heitteille tai hoitamatta jättämistä Eri väkivallan muodot esiintyvät usein yhdessä. Kaikkiin väkivallan muotoihin sisältyy aina henkistä väkivaltaa ja väkivallan kohde kärsii henkisistä oireista. Henkisen väkivallan tunnistaminen on usein vaikeaa eikä uhri aina itsekään tunnista sitä. Henkiseen väkivaltaan liittyy usein fyysisen väkivallan uhkaa. Kontrollin ja alistamisen seurauksena uhri voi olla ahdistunut ja arka puhumaan asioistaan. Väkivalta voi aiheuttaa fyysisten vammojen ja ruhjeiden lisäksi mm. psykosomaattisia vaivoja kuten väsymys, uniongelmat, päänsärky, yleinen levottomuus ja muistiongelmat, painajaisia, ahdistusta, masennusta, epäluottamusta, itsearvostuksen romahtamista, pelkoa, syyllisyyttä tai häpeää.

7 7 Väkivallan uhri syyllistää usein itseään, salaa tapahtuneen ja uskoo väkivallan loppuvan, kuten tekijä vakuuttelee. Tämä vaikeuttaa tapahtuneesta kertomista ja avun hakemista. Fyysisten vammojen osalta hälyttävää on, jos uhri ei halua kertoa vammojen synnystä tai kuvaus vammojen synnystä ei vastaa vammojen laatua. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota tilanteisiin, joissa uhrilla on toistuvia ja eri paranemisvaiheessa olevia vammoja tai uhri hakeutuu hoitoon viiveellä. Hän voi myös kieltäytyä jatkohoidosta tai perua varattuja aikoja. Väkivallan uhri traumatisoituu joutuessaan toistuvan ja/tai vakavan väkivalta kohteeksi. Tämä voi johtaa mm. minä -käsityksen muuttumiseen, itsetunnon murenemiseen, toivottomuuden tunteisiin ja heikentyneeseen aloitekykyyn. Traumatisoituminen voi ilmetä myös tunnekontaktin puuttumisena omiin kokemuksiin, muistikuvien hajanaisuutena tapahtumista ja pyrkimyksenä pitää mieleen tunkeutuvat muistot pois mielestä. Lapsi voi olla perheessä väkivallan näkijä, väkivallan uhri tai molempia. Lapset kohtaavat väkivaltaa molempien vanhempiensa taholta. Parisuhteessa ilmenevä väkivalta lisää myös lapsiin kohdistuvan väkivallan riskiä. Väkivallalle alistuminen on lapselle vakava kehityksellinen riskitekijä, josta lapsi saattaa saada pysyviä psyykkisiä ja/tai fyysisiä vammoja. Lapseen kohdistuva väkivalta voi ilmetä fyysisenä, psyykkisenä tai seksuaalisena väkivaltana. Lapsen hoidon ja avun laiminlyönti on myös väkivaltaa, jonka muotoja ovat fyysinen, emotionaalinen, lääketieteellinen ja koulutuksellinen laiminlyönti ja jotka voivat tapahtua samanaikaisestikin. Väkivallan käyttämisestä seuraa myös usein voimakas häpeä ja syyllisyyden tunne. Tekijä pyrkii selviytymään tilanteesta vähättelemällä ja kieltämällä vastuunsa ja syyllistämällä muita. Väkivallan tekijän ja uhrin kokemukset ja kertomukset tapahtumista ovat usein erilaisia ja ristiriitaisia keskenään. Päihteiden vaikutuksen alaisena oleminen madaltaa väkivallan käyttämisen kynnystä, mutta se ei oikeuta väkivallan käyttämiseen. Vastuu väkivallasta on aina väkivallan käyttäjällä ja tekijä tulee aina vastuuttaa tekemisistään, sillä tekijä heikentää omaa ja perheenjäsentensä hyvinvointia.

8 8 4 VÄKIVALLAN EHKÄISYTYÖ 4.1 Väkivallan puheeksi ottaminen uhrin kanssa Ota väkivalta puheeksi kahden kesken, kirjaa uhrin kertomus. Turvallinen keskustelutilanne. Kysy suoraan pelkäätkö ketään, onko sinua lyöty, oletko kertonut jollekin väkivallasta? Kysy lasten tilanteesta. Kerro väkivallan vaikutuksista ja lastensuojelun käytännöistä. Anna lisätietoa väkivallasta ja muista palvelutahoista. Mm. -sivuilta. Arvioi turvallisuus. Ks. Liite 1. Väkivallan kartoituslomake. Ohjaa asiakas tarvittaessa turvakotiin, lääkärin vastaanotolle ja tekemään rikosilmoitus sekä sovi jatkotyöskentelystä eli järjestä seurantatapaaminen, tarvittaessa verkostoneuvottelu tai yhteydenotto muihin auttajatahoihin. Huomioi asiakkaan oikeus saada palveluja omalla äidinkielellään. Liite 7. Tee asiakkaan kanssa turvasuunnitelma. Liite 2. Turvasuunnitelmamalli hälytysvalmius: kenen luokse asiakas voi mennä uhkaavassa tilanteessa hätävarustus: pyydä uhria varustamaan laukku tavaroilla pakenemisen varalta hätänumerot: pyydä uhria tallentamaan puhelimeen tärkeät hätänumerot hätäreitit: käy läpi uhrin kanssa pakoreitit ja ennakoikaa vaaratilanteet. 4.2 Varhainen puuttuminen / väkivallan puheeksi ottaminen lapsen kanssa Varhainen puuttuminen lieventää lapselle perheväkivallasta tai laiminlyönnistä aiheutuvia seurauksia. Väkivallasta selviytymisen kannalta on tärkeää, että lapsi voi luottaa johonkin aikuiseen, esim. opettajaan, isovanhempaan tai naapuriin ja saa tältä myönteistä huomiota. Huolen tai epäilyn tulee herätä aina, jos lapsi on toistuvasti vetäytyvä, väsynyt, poissaoleva, keskittymiskyvytön lapsen leikki on mekaanista, väkivaltaista tai lapsi ei leiki lainkaan lapsi käyttäytyy väkivaltaisesti muita lapsia, sisaruksiaan tai vanhempiaan kohtaan. lapsi tietää kehitystasoonsa nähden liikaa väkivallasta lapsi puhuu perheen jäsenten välisestä tai itseensä kohdistuvasta väkivallasta lapsella on mustelmia tai muita väkivallan merkkejä tai alle yksivuotiaalla on luunmurtumia, joiden kerrottu syntymekanismi ei vastaa vamman laatua

9 9 Yleensä lapsi puhuu väkivallasta leikin, tekemisen tai piirustusten kautta. Kun lapsen käytös tai ulkoinen olemus synnyttää huolen/epäilyn perheväkivallasta, ota asia puheeksi huoltajien/vanhempien kanssa ja tee perheen kanssa toimintasuunnitelma. Jos huoli ei poistu yhdessä sovituilla menetelmillä, seurantapalaverissa pyydetään yhteistyötahoja mukaan ja tehdään tarvittaessa lastensuojeluilmoitus. Jos työntekijä saa tietää, että lapsi näkee/kokee perheväkivaltaa tai lapsen hoito laiminlyödään Huolehdi omalta osaltasi, että epäily selvitetään loppuun Huolehdi lapsen ja perheen turvallisuudesta ja tarvittavan avun saamisesta Tee lastensuojeluilmoitus ja seuraa tilannetta. Väkivallan puheeksi ottaminen lapsen kanssa Tee alkuarviointi omassa työpisteessäsi. Puhu avoimesti tilanteesta lapsen kanssa. Luo keskustelutilanteesta turvallinen. Työntekijän on hyvä olla lapselle tuttu henkilö. Kerro, että lapsi toimii oikein kertoessaan perheväkivallasta. Anna lapselle häntä auttavaa tietoa. Selvitä lapselle, miksi on tärkeä puhua väkivallasta aikuisille, jotka auttavat lasta ja hänen perhettään. Rohkaise lasta kertomaan väkivaltatilanteesta kaikki, mitä hän tietää tai muistaa ja usko lapsen kertomus ja kirjaa se. Kerro lapselle, että perheväkivalta on asiana sellainen, johon täytyy hakea apua ja että siihen on puututtava. Älä aseta itseäsi tilanteeseen, jossa joutuisit pettämään lapsen luottamuksen. Asian hoitaminen vaatii puuttumista ja moniammatillista yhteistyötä. Älä työntekijänä tuomitse lapsen vanhempia. Kerro lapselle, että väkivalta ei ole lapsen syy, eikä lapsi ole vastuussa vanhemman teoista ja että perhettä voidaan auttaa. Selvitä yhdessä lapsen kanssa, mikä lasta on auttanut, kenelle lapsi on voinut puhua ja mihin lapsi on voinut mennä turvaan. (Katso liite 4. Lapsen haastattelulomake.) 4.3 Väkivallan puheeksi ottaminen väkivallan tekijän kanssa Ota perhetilanne puheeksi. Painota, että puuttumisen tarkoitus on auttaa perhettä. Väkivallan julkiseksi tuleminen on yleensä väkivaltaa ehkäisevä ja hillitsevä tekijä.

10 10 Huomioi puheeksi ottamisen mahdolliset riskit perheen turvallisuudelle ja varmista, että muut perheenjäsenet ovat tietoisia väkivallan tekijän kanssa käytävän keskustelun ajankohdasta. Kuule tekijää ja uhria erikseen ja järjestä pari- ja perhetapaamisia vasta kun uhri määrittelee, että väkivallan uhka on poistunut. Älä mene toiveikkuuden ansaan. Ei riitä, että väkivallan tekijä lupaa, ettei enää käytä väkivaltaa. Muutos edellyttää asian tunnistamista, tunnustamista ja uusien toimintatapojen opettelua. Anna tietoa väkivallasta ja sen seurauksista. Kerro, että lasta vahingoittaa pelon ja uhan ilmapiirissä eläminen, väkivallan näkeminen ja kohteeksi joutuminen. Kerro lastensuojelun roolista ja työntekijän ilmoitusvelvollisuudesta. 4.4 Väkivallan ehkäisytyö maahanmuuttajien kanssa Maahanmuuttajia varten tulee sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen palveluissa olla valmiudet lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistamiseen, puheeksi ottamiseen ja hoitoon. Perustyössä on vastattava siitä, että riittävät ja tarvittavat tulkkipalvelut ovat käytettävissä molemmin puolisen ymmärryksen takaamiseksi ja asioiden hoitamiseksi. (Liite 7. Opas tulkkipalveluiden käytöstä.) Ammattilaisten tulisi olla tietoisia maahanmuuttajanaisiin ja -tyttöihin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvistä kulttuurista erityispiirteistä. Tarkempaa tietoa löytyy sosiaali- ja terveysministeriön oppaista 2005:15, Maahanmuuttajanaiset ja väkivalta. Opas sosiaali- ja terveysalan auttamistyöhön. (Liite 8.) 5 ALKUARVIOINTI JA MONIAMMATILLINEN TYÖ 5.1 Perheväkivaltatilanteen alkuarviointi ja toimenpiteet Alkuarviointi tilanteesta tehdään toimipisteessä, missä huoli lähisuhde- ja perheväkivallasta on syntynyt. Alkuarviointitilanteessa huoli otetaan puheeksi perheen huoltajien / vanhempien ja lasten kanssa. Tieto perheväkivallasta voi tulla työntekijän tietoon myös suoraan lapsen kertomana.

11 Lähisuhde- ja perheväkivallan toimenpidekaavio 11 HAVAINTO VÄKIVALLASTA KONSULTOINTI Keskustele huolesta perheen nimeä työyhteisössä paljastamatta esim. perheneuvolan työntekijä, lastensuo- ALKUARVIOINTI LAPSEN KUULEMINEN jelun sosiaaltyöntekijä LÄHITYÖYHTEISÖSSÄ - lapselle tuttu työntekijä - puheeksi ottaminen - kirjaa tarkasti mitä lapsi kertoo - osapuolten kuuleminen - arvio jatkotoimenpiteiden tarpeesta HUOLTAJAN KUULEMINEN JA INFORMOINTI LASTENSUOJELUILMOITUS - yhdessä työparin kanssa LsL 25 perusteella - kerrotaan esim. lastensuojelun TOIMENPITEET JA TUKI ilmoitusvelvollisuudesta -perustehtävän mukaisesti - kirjaa tarkasti huoltajien kertomus - työyksikön erityisosaami- LASTENSUOJELUN ROOLI sen hyödyntäminen - perheväkivallan selvittely (kelto, koulukuraattori, VERKOSTON ROOLI - tukitoimenpiteiden -psykologi) - kaikkien toimijatahojen tarjoaminen ja koordinointi vastuuttaminen -lapsen turvallisuuden - sovitaan tukitoimet arviointi - työnjako - rikosilmoituksen tekeminen - aikataulut lapseen kohdistuneissa SUUNNITELMAN SEURANTA / - tärkeää että huolen havaitsijat pahoinpitelyepäilyissä TARKISTUS ja auttajat kohtaavat asiakkuuden siirtotilanteissa PERHETILANNE RAUHALLINEN, LAPSI TURVASSA Perhe- ja lähisuhdeväkivalta herättää usein myös työntekijässä voimakkaita ja ristiriitaisiakin tunteita. Monelle auttajalle väkivalta on tuttua myös omasta elämästä. Väkivallan kohtaaminen, tunnistaminen ja auttamistyö edellyttää työntekijältä rohkeutta puuttua ja ottaa asia puheeksi. Se edellyttää tietoa väkivaltailmiön moniulotteisuudesta, toimintaohjeita puuttumisen tueksi sekä ryhmä- ja yksilökohtaista työnohjausta. Väkivallan hoitaminen edellyttää verkostossa useiden toimijoiden yhteistyötä perheen kanssa. Edellytykset toimivalle verkostolle syntyvät kun huolen havaitsijat ja auttajat kohtaavat asiakkuuden siirtotilanteissa. Puuttumista helpottaa, kun työ nähdään jatkumona peruspalveluiden ja tarvittavien erityispalvelujen välillä perheen tukemiseksi. Osittainen tai vajaa puuttuminen voi olla turvallisuusriski perheenjäsenille.

12 Viranomaisyhteistyön tukena konsultaatiota Peruspalveluissa toimivat työntekijät voivat pyytää konsultaatiota lähisuhde- ja perheväkivaltatyöskentelyyn Ylivieskan seutukunnan erityispalveluyksiköistä kuten Peruspalvelukuntayhtymä Kallion Terapiayksiköistä, Kalajoen Osviitasta, Oulaisten Tuumasta sekä alueen Perheasiainneuvottelukeskuksesta. 6 ERITYISPALVELUT LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTATILANTEISSA 6.1 Lastensuojelu Lastensuojelun tehtävät voidaan jakaa lastensuojelun tilannearviointiin, suunnitelmalliseen muutostyöhön ja kriisityöhön. Esimerkiksi lastensuojeluilmoitus johtaa lastensuojelun tilannearvion tekemiseen. Työntekijän puuttumattomuus tai vaikeneminen väkivallasta merkitsee perhesalaisuuden ylläpitämistä ja väkivallan hiljaista hyväksyntää. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöminen voi ääritapauksissa johtaa rikos- tai työoikeudellisiin sanktioihin (Rikoslaki, 40. luku 9, /604.) (Katso liite 3. Lastensuojeluilmoitus) Lastensuojelun tilannearvio selvitetään kokonaisvaltaisesti lapsen arki ja elämäntilanne kartoitetaan lasta suojaavat tekijät ja mahdolliset riskitekijät arvioidaan vanhemmuutta ja vanhempien kykyä vastata lapsen tarpeisiin selvitetään lapsen ja perheen tarve lastensuojelun tukitoimiin arvioidaan, mitkä palvelut tukevat parhaiten lasta ja perhettä. kartoitetaan lapsen muun lähiverkoston mahdollinen huoli lapsen tilanteesta. Suunnitelmallinen muutostyö tarkoittaa perheen kanssa yhteistyössä sovittujen tukitoimenpiteiden toteuttamista ja seurantaa. Lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteet edellyttävät asianomaisten, ts. huoltajan ja 12 vuotta täyttäneen lapsen omaa suostumusta ja sitoutumista työskentelyyn. Perustuu yhteistyössä kirjattuun huoltosuunnitelmaan. Tukitoimenpiteet ovat esim. sovittua ohjausta ja työskentelyä sosiaalityöntekijän kanssa, verkostotyötä, perhetyötä, tukihenkilön tai -perheen järjestämistä lapselle, taloudellista tukea, ryhmätoimintaa, tukiasunnon järjestämistä, perhekuntoutusta ja/tai laitoshoitoa. Lastensuojelun kriisityö tarkoittaa työskentelyä tilanteessa, missä lapsen hoito ja huolenpito vaarantuvat vakavasti perhettä tai lasta äkillisesti kohdanneen kriisin vuoksi.

13 Kriisivaiheen työskentelyssä on toimittava välittömästi lapsen suojaamiseksi ja tarvittaessa tehtävä lapsen kiireellinen huostaanotto ja sijoitus kodin ulkopuolelle. 13 Lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle on aina viimesijainen vaihtoehto ja tätä ennen tilanteessa on selvitettävä muut mahdolliset lapsen hoidon ja huolenpidon turvaavat vaihtoehdot. Esimerkiksi akuutti väkivallan uhka tai perheväkivalta voi johtaa lastensuojelun välittömään puuttumiseen ja lapsen tilanteen turvaamiseen kiireellisellä sijoituksella. Lastensuojeluviranomaisen tehtävänä on rikosilmoituksen tekeminen poliisille lapsen pahoinpitely- ja hyväksikäyttöepäilyissä. Kynnys tutkintapyynnön tekemiseen pidetään matalalla. Alkuarvio tilanteesta tehdään mahdollisimman pian ja sosiaalityöntekijätyöpari kuulee lasta ja vanhempia. Jos rikoksesta on tutkimuksellista näyttöä, lastensuojeluviranomaiset voivat tehdä rikosilmoituksen ilman asianosaisten kuulemista. Sosiaalityöntekijät tekevät poliisille kirjallisen ilmoituksen, missä kerrotaan riittävät perusteet salassapitosäännösten estämättä ja ilmoitetaan ne henkilöt, joita voidaan kuulustella. Tutkinta- ja oikeusprosessia varten lastensuojeluviranomaiset tekevät tarvittaessa käräjäoikeudelle hakemuksen ja ilmoituksen maistraattiin edunvalvojan määräämiseksi lapselle. Ilmeinen lastensuojelun tarve tarkoittaa, että vakavaakin vähäisempi huoli lapsen kehityksen tai terveyden vaarantumisesta edellyttää yhteydenottoa lastensuojeluun. Sosiaalityöntekijän tehtävänä on arvioida tuen tarve ja selvittää lapsen olosuhteet. On syytä muistaa, että kysymys on nimenomaan lainkohdassa mainituissa viranomaisissa työskentelevien velvollisuudesta tehdä ilmoitus, jonka laiminlyöminen ääritapauksissa voi johtaa rikos- ja työoikeudellisiin sanktioihin. Ilmeinen lastensuojelutarve ei edellytä ilmoittajan varmaa tietämystä siitä, että ilmoituksen johdosta ryhdytään lastensuojelutoimenpiteisiin. Riittävää on, että ilmoittajalla on perusteltu epäilys lapsen terveyden ja kehityksen olevan uhattuna. Lapseen kohdistuva väkivalta on lähes aina peruste tehdä ilmoitus, etenkin silloin kun lapsi itse kertoo väkivallasta tai havaitaan todennäköisesti väkivallan aiheuttamia vammoja. Perheessä tapahtuva aikuisten välinen väkivalta voi olla ilmoitusperuste myös silloin, kun väkivalta ei kohdistu suoraan lapseen. Lastensuojeluilmoitus tehdään kunnan lastensuojelusta vastaavalle sosiaalityöntekijälle, joka voi tehdä edelleen tutkintapyynnön poliisille lapsen pahoinpitelyepäilyistä. (Liite 3. Lastensuojeluilmoitus -lomake.)

14 Lastensuojeluilmoitus Lastensuojelulain ( /417) 25 määrittelee ilmoitusvelvollisuuden, joka koskee mm. sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa taikka luottamustoimessa olevia henkilöitä. Jos he virkaa tai tointa hoitaessaan saavat tietää lapsesta, joka on ilmeisessä lastensuojelun tarpeessa, heidän on ilmoitettava asiasta viipymättä lastensuojelusta vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Kuka tahansa muu henkilökin voi tehdä lastensuojeluilmoituksen, mutta hänellä ei ole siihen velvollisuutta. (Kts. liite 3) Syitä huolestua lapsen hyvinvoinnista ovat esimerkiksi: vanhemmat lyövät lasta lapsi on päihtynyt tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena. vanhemmat ovat lapsen seurassa vahvassa humalassa tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena lapsi on usein ulkona epätavallisina aikoina tai hänen vaatetuksensa ei usein ole säiden mukainen lapsen käyttäytyminen on normaalista poikkeavaa, esimerkiksi hyvin vetäytyvää, apaattista tai yliaggressiivista Mitä tietoja voin ilmoituksen yhteydessä antaa? tietoja, jotka ovat tarpeellisia ja välttämättömiä lastensuojeluviranomaisten arviointia ja jatkotoimenpiteitä varten. Yleensä riittää nimi ja välittömät tapahtumatiedot. Ei ole tarpeen selvittää aiempaa historiaa. muu kuin ilmoitusvelvollinen viranomainen voi tehdä ilmoituksen nimettömänä. 6.3 Sosiaalipäivystys (puh. 112) Sosiaalipäivystyksestä vastaa kunkin kunnan sosiaalityöntekijät virka-aikana. Muina aikoina sosiaalipäivystys toimii hätäkeskuksen 112 kautta, josta puhelu yhdistetään sosiaalipäivystäjälle esim. lähisuhde- ja perheväkivalta tapauksessa ja muissa lastensuojelullisissa tilanteissa.

15 Terveyskeskus Varataan keskustelua ja tutkimuksia varten huone, jossa potilaan (väkivallan uhri) yksityisyys voidaan huomioida. (Ohjataan saattaja, joka voi olla väkivallantekijä, odottamaan muualle.) Kysytään suoraan onko sinua lyöty, mutta ei syyllistetä. Usein uhri kertoo totuuden, mutta myös salailua väkivallanteon suhteen esiintyy. Kysytään onko uhri tehnyt rikosilmoituksen ja jos hän vastaa kieltävästi häntä ohjataan tekemään rikosilmoitus tai törkeissä pahoinpitelytapauksissa voidaan myös tehdä potilaan puolesta. Vammat kirjataan tarkasti ja hoidetaan normaalikäytännön mukaisesti. Kirjataan tarkasti myös uhrin kuvaus tapahtumista sekä fyysinen ja psyykkinen tilanne. Kirjaaminen on tärkeää rikosilmoituksen käsittelyn, syyteharkinnan ja mahdollisen tuomion kannalta. Seksuaalirikoksissa noudatetaan RAP-kansion ohjeita. Aikuisten kohdalla huomioitavia väkivallan tyyppivammoja ovat: Mustelmat eri puolilla kasvoja ja ruumista. Raskaana olevan vammat vatsan ja rintojen alueella Poskiluun murtumat (silmä mustana) Alaleuan murtumat, varsinkin leukanivelmurtumat Hammasvammat Nirhamat, naarmut, haavat poikkeuksellisissa paikoissa Polttojäljet Turvotukset ranteissa ja käsivarsissa Verenpurkaumat hiuspohjassa (vedetty hiuksista) Kuristusjäljet kaulalla Lasten kohdalla huomioitavia väkivallan tyyppivammoja ovat: Suurienergiainen kallovamma. Pirstaleiset molemminpuoliset tai takaraivoluun murtumat, kallonsisäinen ruhje tai verenpurkauma Epäily ravistellun vauvan oireyhtymästä. Yleisimpinä löydökset subduraalitilan ja verkkokalvon verenvuodot. Luunmurtumat. Alle yksivuotiaan lapsen luunmurtuma, kaikki alle viisivuotiaiden kylkiluiden, olkaluun diafyysin ja lapaluun murtumat, useat eri-ikäiset murtumat sekä murtumat, joiden syntytapa on tuntematon. Mustelmat ja pinnalliset vammat, joiden sijainti ei vastaa lapsen liikunnallista kehitysvaihetta. Selän, niskan, kasvojen, pakaroiden sekä reisien taka- ja sisäpinnan mustelmat, parilliset nipistelymustelmat sekä esineiden aiheuttamat tarkkarajaiset jäljet ja mustelmat. Tarkkarajaiset palovammat Kaikki muutkin vammat, joissa eri tietojen ja löydösten välillä on ristiriitaa tai joissa pahoinpitelyetiologia on mahdollinen Epäily kemiallisesta pahoinpitelystä (lapselle on annettu huumaavaa lääkettä tai alkoholia)

16 16 Arvioidaan lasten tilanne. Jos perheessä on alaikäisiä lapsia, tee lastensuojeluilmoitus, vaikka lapsi ei olisi edes paikalla (ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa). Lasten pahoinpitelytapaukset ohjataan päivystyksenä OYS:n lastenklinikalle, josta informoidaan puhelimitse päivystävää lastenlääkäriä (puh ) ja tehdään lastensuojeluilmoitus. Tutkimuksen jälkeen arvioidaan uhrin turvallisuus. Uhrin kanssa tehdään turvasuunnitelma ja mikäli uhri tarvitsee turvakotia otetaan yhteys sosiaalitoimistoon, sosiaalipäivystykseen tai otetaan hänet osastolle tarkkailua ja hoidontarpeen selvittämistä varten. Poliisille ilmoitetaan vain potilaan suostumuksella, mutta jos kyse on törkeästä rikoksesta, (..asiassa, jossa virallinen syyttäjä aja syytettä rikoksesta, missä saattaa seurata vankeutta 6 vuotta tai ankarampi rangaistus ) lääkäri voidaan velvoittaa todistamaan oikeudessa ja esitutkinnassa. (Oikeudenkäymiskaari /4 17. luku 23 ja Esitutkintalaki / ). Törkeän rikoksen tunnusmerkit määritellään tapahtumien kokonaisarvion pohjalta. Kuolemantapauksen sattuessa noudatetaan lakia kuolemansyyn selvittämisestä /459, 3. luku 7 ja 5. luku Mielenterveystoimisto, A-klinikka ja perheneuvola Mielenterveystoimistot, A-klinikat ja perheneuvolat toimivat lähisuhde- ja perheväkivallan arviointi- ja hoitopaikkana. Väkivallan osapuolet voivat ottaa suoraan yhteyttä tai tulla ohjattuina muista yksiköistä. Alkukartoituksen jälkeen sovitaan, miten hoito kootaan yksilöllisesti väkivaltamallin mukaisesti. Jos perheessä on lapsia, heidän tilanteensa arviointi on tärkeää ja siinä on mukana perheneuvolan henkilökuntaa. Jos väkivallan tekijällä on vakava päihderiippuvuus, hoito voi painottua A-klinikalle tai jos jollakin väkivallan osapuolella on vakava mielenterveysongelma tai uhrilla on pitkäaikaista hoidon tarvetta kompleksisen traumaattisen stressireaktion vuoksi, niin hoito voi painottua psykiatriseen hoitoon. Akuutissa tilanteessa on tärkeää varmistaa välitön avun tarve. Uhri ohjataan ensin terveyskeskuksen päivystykseen, jossa tehdään tilanteen arviointi ja annetaan akuuttihoito. Sieltä ohjataan takaisin joko mielenterveysneuvolaan, A-klinikalle tai perheneuvolaan tilanteen selvittelyä varten. Selvitetään väkivallan luonne ja kehen väkivalta on kohdistunut. Arvioidaan perheenjäsenten tilanne ja tehdään tarvittaessa lastensuojeluilmoitus, ellei sitä ole tehty jo terveyskeskuksen päivystyksessä. Tarkistetaan myös päihteiden käyttö. Varsinkin akuutissa tilanteessa on tärkeää arvioida turvallisuustekijät, voiko uhri palata kotiin. Turvallisuustekijöiden arvioiminen on tärkeää myös silloin kun väkivaltatilanne ei ole akuutti.

17 17 Lähisuhdeväkivalta tilanteet edellyttävät kaikille osapuolille omaa hoitoa. Uhrin hoidossa on tärkeää, että uhri saa ymmärrystä ja tukea. Työntekijä ei ole neutraali, vaan ottaa kantaa ja kertoo että väkivalta on väärin ja se on rikos. Uhrille laaditaan turvasuunnitelma, jossa suunnitellaan konkreettisesti etukäteen, miten paeta väkivaltatilanteesta. Uhri saa tietoa perheväkivallasta, mikä auttaa häntä näkemään omaa tilannettaan eri näkökulmasta. Uhrille on hyötyä tiedosta esim. väkivallan yleisyydestä, raaistumisesta, lasten traumatisoitumisesta, fyysisen väkivallan henkisistä ulottuvuuksista, häpeästä ja syyllisyydentunteista ja perheväkivallan tabuluonteesta. Kerätään tietoa miten pahoinpitelyprosessi on edennyt ja rohkaistaan tekemään tekijän pysäyttämiseksi tarkoitettu teko. Kun tilanne on rauhoittunut ja uhri on turvassa ja hänen ei tarvitse enää pelätä väkivaltaa, voidaan aloittaa trauman hoito. Lasten kanssa työskentely alkaa tapaamalla lapset ensin yhdessä toisen vanhemman (uhrin) kanssa. Alkuun selvitetään, ovatko lapset itse uhreja vai todistajia. Alkuun on jälkipuintityyppinen työskentely, jossa käydään läpi lapsen havaintoja, tilanteeseen liittyneitä tunteita ja ajatuksia. Lasta rohkaistaan kertomaan tilanteesta omalla kielellään. Tärkeää on luoda lapselle turvallisuutta ja kerro, että vanhemmat hakevat muutosta tilanteeseen ja että vanhempien väliset riidat ja väkivalta eivät koskaan ole lasten syytä, vaikka riidat liittyisivätkin lapseen Hoitopaikasta otetaan tarvittaessa väkivallan tekijään yhteyttä. Tekijän hoidossa annetaan tietoa väkivallasta mm. sen taipumuksesta raaistua ja sen haitoista eri osapuolille. Tekijän kanssa arvioidaan myös muu hoidon tarve kuten esim. masennus, päihderiippuvuus, traumat ja muut sairaudet ja järjestetään hoito pulmien edellyttämällä tavalla. Väkivaltatilanteiden käsittelyssä vastuutetaan tekijää ja muistutetaan, ettei väkivalta ole sallittua eikä perusteltavissa millään seikalla ja kiinnitetään huomiota tekijän vastuuseen, tekoihin ja niiden seurauksiin. Väkivallan tekijän kanssa tehdään sopimus väkivallan käytön lopettamisesta ja aloitetaan työskentely uusien toimintamallien löytämiseksi. Perhe- tai paritapaamiset/terapia voidaan aloittaa vasta sitten kun väkivalta on loppunut, uhri ei enää pelkää eikä tunne syyllisyyttä kohtaamastaan väkivallasta ja tekijä myöntää vastuunsa siitä, mitä on tapahtunut.

18 Visalan sairaala Visalan sairaalaan potilas tulee aina lähetteellä ja tulotilanteessa tai myöhemmässä vaiheessa esille tuleva väkivalta kirjataan potilaspapereihin. Suorilla, potilasta kunnioittavilla ja syyllistämättömillä kysymyksillä osoitetaan, että väkivallasta voi ja saa puhua. Kerrotaan, että väkivallassa on kyse rikoksesta, jolla on taipumus toistua ja raaistua, eikä potilas itse ole siitä vastuussa, vaan vastuu kuuluu tekijälle. Annetaan rohkaisevaa palautetta väkivallasta kertomisesta ja kannustetaan rikosilmoituksen tekoon. Kysytään myös lapsista varmistaen, että he ovat turvassa. Kerrotaan, että olemme yhteydessä sosiaaliviranomaisiin ja teemme lastensuojeluilmoituksen turvataksemme koko perheen pääsyn avun piiriin. Omahoitaja keskustelussa laaditaan turvasuunnitelma. Lähisuhteen selvittelyn yhteydessä sovitaan, kuka ottaa yhteyttä väkivallantekijään. Painotetaan, että puuttumisen tarkoitus on auttaa koko perhettä ja että väkivallan julkiseksi tuleminen on yleensä väkivaltaa ehkäisevä ja hillitsevä tekijä. Perhetilanne otetaan puheeksi myös väkivallan tekijän kanssa. Yhteisissä neuvotteluissa avohoidon ja viranomaisten kanssa sovitaan työnjaosta ja turvataan jatkohoidon onnistuminen. 6.7 Poliisi Perheväkivaltarikos tulee poliisin tietoon kotihälytyksen yhteydessä tai uhrin tekemänä rikosilmoituksena rikostapahtuman jälkeen. Jo tapahtuneesta rikoksesta voi tehdä tutkintapyynnön tai rikosilmoituksen poliisille myös esimerkiksi lastensuojeluviranomainen epäillessään rikoksen tapahtuneeksi. Pahoinpitely jaetaan laissa vakavuudeltaan kolmeen asteeseen: lievä pahoinpitely, pahoinpitely ja törkeä pahoinpitely. Poliisin tehtävä on suorittaa rikoksen esitutkinta. Pahoinpitely ja törkeä pahoinpitely viedään syyttäjälle syyteharkintaa varten.

19 19 Lievä pahoinpitely yksityisellä paikalla on asianomistajarikos. Poliisi suorittaa esitutkinnan, vain jos väkivallan kohteeksi joutunut tekee rikosilmoituksen ja vaatii rangaistusta. Alle 15-vuotiaaseen lapseen kohdistunut rikos on aina virallisen syytteen alainen teko. Akuutissa tilanteessa poliisin tehtävä on rauhoittaa tilanne, dokumentoida tapahtumat ja tehdä tarvittaessa rikosilmoitus. Jos väkivallan uhka jatkuu, poliisilla on oikeus poistaa uhkaavasti käyttäytyvä henkilö paikalta ja tarvittaessa toimittaa hänet kiinniotettuna poliisin säilöön. Mikäli uhrin kertomuksesta tai muuten voidaan havaita häiriön aiheuttaneen syyllistyneen pahoinpitelyyn, joka on virallisen syytteen alainen rikos, hänet voidaan ottaa kiinni ja tarvittaessa pidättää. Poliisilla on velvollisuus tehdä väkivaltarikoksesta lastensuojeluilmoitus, jos lapsi on ollut osallisena väkivaltatilanteessa. Lastensuojeluilmoitus tehdään myös muulloin, mikäli ilmoittaminen on tarpeellista lapsen edun kannalta eli yleensä aina kun perheessä on lapsia. Poliisin tehtävänä on ohjata ja neuvoa väkivaltatilanteen osapuolia käytettävissä olevien tukitoimintojen piiriin. Näitä toimintoja ovat esimerkiksi terveydenhuollon palvelut, sovittelu, rikosuhripäivystys, ensi- ja turvakodin palvelut ja lähestymiskiellon hakeminen. Poliisi voi määrätä lähestymiskiellon väliaikaisena. Normaalisti lähestymiskiellon määrää käräjäoikeus. Lähestymiskieltoa voidaan hakea myös saman perheen jäsenelle. Se voidaan määrätä, jos henkilön, jota vastaan kieltoa pyydetään, uhkauksista, aiemmista rikoksista tai muusta käyttäytymisestä voidaan päätellä, että hän todennäköisesti tulisi tekemään itsensä uhatuksi tuntevan henkilön henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen. Lähestymiskiellon rikkominen on rikos, josta voi seurata sakkoa tai vankeutta. (Liite 6 Lähestymiskielto-opas) 6.8 Sovittelu Rikos ja riita-asioiden sovittelu Sovittelu on maksuton palvelu, jossa rikoksesta epäilty ja rikoksen uhri voivat kohdata toisensa luottamuksellisesti puolueettoman sovittelijan välityksellä. Sovittelutapaamisessa käsitellään rikoksesta uhrille aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja ja pyritään löytämään molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu niiden hyvittämiseksi. Sovittelu on aina osapuolille vapaaehtoista. Rikos- ja riita-asioiden sovittelua säätelee laki /1015.

20 20 Sovittelulain mukaan sovittelua koskevan aloitteen voi tehdä rikoksesta epäilty, rikoksen uhri, poliisi, syyttäjä tai jokin muu viranomainen sekä alaikäisen huoltaja tai vajaavaltaisen edunvalvoja. Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapauksissa sovittelualoitteen voi tehdä ainoastaan poliisi tai syyttäjä. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan sovittelu 1. Sovittelutoimistoon tulee sovittelualoite poliisilta tai syyttäjältä. 2. Sovittelutoimisto laittaa asianosaisille yhteydenottopyynnön ja sovitteluesitteen. Puhelimessa keskustellaan ennakkotapaamisesta ja annetaan tietoa sovittelusta ja sen merkityksestä. Toimisto on myös yhteydessä aloitteentekijään. 3. Sovittelijat tapaavat asianosaiset erikseen. Erillistapaamisten tavoitteena on selvittää, että sovittelulle on lain edellyttämät edellytykset. Kun väkivalta on suhteessa toistuvaa tai kun osapuolet ovat jo aiemminkin osallistuneet sovitteluun lähisuhdeväkivallan vuoksi, ei asiaa yleensä oteta soviteltavaksi. Erillistapaamisissa annetaan tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. 4. Asian soveltumista sovitteluun arvioidaan yhdessä työparin kanssa. Jos asiaa ei voida ottaa soviteltavaksi, palautetaan se takaisin lähettävälle taholle. 5. Mikäli sovittelun edellytykset täyttyvät, pidetään sovittelutapaaminen. Tapaamisessa käydään läpi mm. tapahtunutta väkivallantekoa, sen seurauksia ja vahingon hyvittämistä. Lähisuhdeväkivallan sovittelu on prosessi, joka voi sisältää useita tapaamisia. Sovittelu voidaan keskeyttää missä vaiheessa tahansa prosessia ja keskeytyksen voi tehdä asiaosainen tai toimisto. 6. Jos osapuolet eivät pääse asiassa sopimukseen, palautetaan juttu takaisin sovittelualoitteen tehneelle poliisille tai syyttäjälle. 7. Kun asianosaiset ovat päässeet asiassa sopimukseen, auttavat sovittelijat osapuolia sopimuksen tekemisessä. Sopimus tehdään aina kirjallisena. Sopimukseen kirjataan mm. lyhyt teon kuvaus, anteeksipyyntö, teon hyvittäminen ja vahinkojen korvaaminen sekä mahdollinen hakeutuminen palvelujen piiriin. Sopimuksessa uhri ottaa myös kantaa rangaistusvaatimukseen. 8. Sovittelusopimus annetaan tiedoksi sovittelualoitteen tehneelle poliisille tai syyttäjälle. Yleensä pari- ja lähisuhdeväkivaltarikokset menevät syyttäjän ratkaistavaksi. 9. Sovittelutoimisto seuraa sopimuksen toteutumista. Asianosaisten kanssa pidetään mahdollisesti seurantatapaaminen tai tapaamisia.