YLIVIESKAN SEUTUKUNTA LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YLIVIESKAN SEUTUKUNTA LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA 2008"

Transkriptio

1 YHTEISTYÖTAHOT Aikuissosiaalityö A-klinikka Kotipalvelu Koulutoimi Lastensuojelu Mielenterveystoimi Perheneuvola Perheasiainneuvottelukeskus Perhetyö Poliisi Päivähoito Seurakunta Sovittelu Terveyskeskus Turvakoti Vammaistyö Vanhustyö Vapaa-aikatoimi Visalan sairaala YLIVIESKAN SEUTUKUNTA LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA 2008

2 2 SISÄLLYS 1 ALKUSANAT JOHDANTO. 5 3 LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTA VÄKIVALLAN EHKÄISYTYÖ Väkivallan puheeksi ottaminen uhrin kanssa Varhainen puuttuminen / Väkivallan puheeksi ottaminen lapsen kanssa Väkivallan puheeksi ottaminen väkivallan käyttäjän kanssa Väkivallan ehkäisytyö maahanmuuttajien kanssa 10 5 ALKUARVIOINTI JA MONIAMMATILLINEN TYÖ Perheväkivallan alkuarviointi ja toimenpiteet Viranomaisyhteystyö ja konsultaatio ERITYISPALVELUT LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTATILANTEISSA Lastensuojelu Lastensuojeluilmoitus Sosiaalipäivystys (puh. 112) Terveyskeskus Mielenterveystoimet, perheneuvolat ja A-klinikat Visalan sairaala Poliisi Sovittelu Turvakodit Tulkkipalvelut 22 7 VIRANOMAISTEN TOIMINTAA OHJAAVAT KESKEISET PERIAATTEET Salassapitosäännökset Dokumentointi LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTATYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN YLIVIESKAN SEUTUKUNNASSA... 24

3 3 9 TOIMIJATAHOJEN PALVELUKETJUT YLIVIESKAN SEUTUKUNNASSA Päivähoito Lastensuojelu Koulu ja oppilashuolto Vapaa-aikatoimi, lapsi- ja nuorisotyö Vapaa-aikatoimi, aikuistyö Aikuissosiaalityö. 31 Perhetyö Vanhustenhuolto sekä kotihoito ja palvelu.. 33 Vanhusten palveluasuminen / laitoshoito.. 34 Seurakunta, lapsi- ja nuorisotyö 35 Seurakunta, aikuis- ja vanhustyö Perheasiainneuvottelukeskus 37 Terveyskeskus. 38 Mielenterveystoimi, perheneuvola ja A-klinikka 39 Visalan sairaala. 40 Rikosprosessi / poliisi Sovittelu TÄRKEIMMÄT YHTEYSTIEDOT LAINSÄÄDÄNTÖÄ, LINKKEJÄ JA LÄHTEET 45 LIITTEET LIITE 1. Väkivallan kartoituslomake LIITE 2. Turvasuunnitelmamalli LIITE 3. Lastensuojeluilmoitus LIITE 4. Lapsen haastattelulomake LIITE 5. Väkivallan puheeksi ottaminen väkivallan käyttäjän kanssa LIITE 6. Lähestymiskielto LIITE 7. Ohje viranomaiselle tulkkipalvelujen käytöstä LIITE 8. Maahanmuuttajanaiset ja väkivalta LIITE 9. Valtakunnallisia palvelunumeroita

4 4 1 ALKUSANAT Väkivalta on käyttäytymistä, jonka avulla tavoitellaan valtaa ja /tai kontrollia toisesta ihmisestä herättämällä pelkoa ja uhan tunnetta. Väkivaltaa on monen tyyppistä; fyysistä, henkistä tai puheen tasolla halventamista. Ohjeistusta tarvitaan sosiaali-, terveys-, koulu-, nuoriso- ja muille toimijayhteisölle, miten toimia kohdatessaan väkivallan uhrin, väkivallan näkijän; lapsen ja/tai nuoren tai väkivallan tekijän. Ylivieskan seutukunnan lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimenpide-ohjelmassa on ohjeita, miten tunnistaa, kysyä ja ottaa väkivalta puheeksi sekä ohjeita toimimiseen kaikkien em. väkivallan osapuolien hoitamiseksi. Väkivallan hoitaminen tapahtuu poikkihallinnollisesti ja monitieteisesti. Sosiaali- ja terveysministeriön Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyhankkeen tavoitteena oli saada valmistetuksi väkivallan tunnistamiseen, hoitoon ja ennaltaehkäisyyn kuntakohtainen tai seutukuntakohtainen toimenpideohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriön lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyhankkeen alueellisesta koordinoinnista vastasi Oulun lääninhallitus. Yhdyshenkilönä, Ylivieskan seutukunnan toimenpideohjelman laatimisessa, toimi hankekoordinaattori, perhetyönohjaaja Kaija Leppälä yhdessä kuntien yhdyshenkilöiden kanssa. Lääninhallituksen kokoamina yhdyshenkilöinä toimivat sosiaalijohtajat / johtava sosiaalityöntekijä / sosiaalityöntekijät; Raija Saarenpää; Alavieskasta, Irma Lahola; Kalajoelta, Rainer Kolppanen ja Päivi Niinistö; Merijärveltä, Seija Lepola ja Maija-Liisa Nevala; Oulaisista, Leena Iisakkila; Sievistä sekä Iiris Ojanlatva; Ylivieskasta. Toimenpideohjelman valmistusprosessiin osallistui Ylivieskan seutukunnan kuntien sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen yksiköiden, seurakuntien, perheasian-neuvottelukeskuksen, poliisin, sovittelutoimen, sekä Visalan sairaalan viranhaltijoita ja työntekijöitä. Ohjelman laatimisen mallina käytettiin vuonna 2006 valmistunutta Oulun kaupungin perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimenpideohjelmaa. Ylivieskan seutukunnan toimenpideohjelman kokoajaksi ja kirjaajaksi lupautui sosionomiopiskelija Saija Lund Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulusta. Toimenpideohjelma löytyy Ylivieskan seutukunnan kuntien nettisivuilta.

5 5 1 JOHDANTO Valtakunnallisesti väkivalta on nostettu esille hallitusohjelmassa sukupuolten välisenä tasaarvokysymyksenä ja kansalaisten turvallisuutta heikentävänä ilmiönä. Hallituskaudella tehostetaan keinoja puuttua perheväkivaltaan kansalaisten turvallisuutta heikentävänä ilmiönä. Rikoksentorjuntaneuvosto valmistelee laajan, poikkihallinnollisen kansallisen väkivallan vähentämisohjelman. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintaohjelmassa lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemiseksi keskeistä on sosiaalipoliittisin keinoin toteutettavat ehkäisevät toimet ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittäminen. Ohjelmien tavoitteet ovat olleet yhdenmukaiset ja ne tukevat toisiaan. Toimintaohjelma lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemiseksi on yksi sosiaalialan kehittämishankkeen projekteista. Kansallisen väkivallan vähentämisohjelman lisäksi toimintaohjelma liittyy läheisesti myös Kansalliseen terveydenhuollon hankkeeseen, Tasa-arvo-ohjelmaan ja Alkoholiohjelmaan. Tässä, Ylivieskan seutukunnan toimenpideohjelmassa, esitellään lähisuhde- ja perheväkivallan muotoja, selitysmalleja ja seurauksia, väkivallan ehkäisytyötä ja viranomaisyhteistyötä sekä varhaisen puuttumisen tärkeyttä ja väkivallan puheeksi ottamista. Ohjelmassa kerrotaan myös Ylivieskan seutukunnan väkivaltatyön erityispalveluista sekä kuvataan hankkeessa työstetyt palveluketjut ja niiden toimintaperiaatteet. Palveluketjujen mallinnusten tarkoituksena on yhdenmukaistaa ja selkiyttää väkivaltaa työssään kohtaavien eri toimijatahojen välistä yhteistyötä ja vastuita. Tavoitteena on helpottaa mallinnusten avulla väkivallan puheeksi ottamista, siihen puuttumista ja asiakkaan oikea-aikaisen ja tarkoituksenmukaisen avun saamista. Toimenpideohjelmaan on myös listattu alueelliset ja valtakunnalliset yhteystiedot viranomaisyhteistyötä ja asiakkaita varten. Lisäksi ohjelmasta löytyy tärkeimmät väkivaltatyöhön liittyvät lait sekä internet -linkkilista erilaista aiheeseen liittyvistä teemoista ja palveluista. Tavoitteena on,että jokainen palveluyksikkö Ylivieskan seutukunnan alueella ottaa mallinnuksen perehdytyksen kautta käyttöönsä ja liittää sen seutukunnan turvallisuussuunnitelmaan. Käsillä oleva toimenpideohjelma voi toimia käsikirjana ja ohjeistuksena lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyssä ja hoidossa. Tavoitteena on, että mallien käytöstä ja käyttökelpoisuudesta järjestetään arviointikysely kahden vuoden välein. Mallinnuksia tarkistetaan yksiköissä tarvittaessa käytännön kokemuksen karttuessa tai yhteistyöperiaatteiden muuttuessa.

6 6 3 LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTA Lähisuhde- ja perheväkivalta tarkoittaa perheessä ja lähisuhteissa ilmenevää väkivaltaa. Väkivalta perheessä on ilmiö, jonka vaikutukset väkivallan uhriin, väkivallan käyttäjään ja väkivallan näkijään ovat haitallisia ja pitkäkestoisia. Lähisuhde- ja perheväkivallalla on taipumus toistua ja usein myös pahentua. Toistuessaan väkivalta alkaa tuntua normaalilta. Väkivallasta voi tulla käyttäytymismalli, joka siirtyy sukupolvelta toiselle. Lähisuhde- ja perheväkivalta voi kohdistua lapsiin, aikuisiin, vanhuksiin ja kotieläimiin. Väkivallan tekijä voi olla puoliso, ex-puoliso, äiti, isä, isovanhemmat, lapsi, nuori, muu perheenjäsen, sukulainen tai tuttava. Väkivaltaan eivät oikeuta perheristiriidat, mustasukkaisuus, hylätyksi tulemisen pelko, avioeron tuska, uskottomuus tai seksuaalinen torjunta eikä väkivallan käyttö kasvatuskeinona ei ole oikeutettu missään tilanteessa. Väkivalta voi olla fyysistä, esim. raapiminen, töniminen, lyöminen, potkiminen, kuristaminen ja viiltely henkistä, esim. halveksiminen, nimittely, eristäminen, kontrollointi, uhkailu ja pelottelu. Lapsen kohdalla jo lapsen läsnäolo väkivaltatilanteissa tai tieto vanhempien välisestä väkivallasta on lapselle henkistä väkivaltaa. hengellistä, esim. uskoon pakottaminen ja hengellisyyteen alistaminen seksuaalista, seksiin tai vastenmieliseen seksuaaliseen toimintaan pakottaminen taloudellista eli tekijä tekee uhrin taloudellisesti riippuvaiseksi itsestään laiminlyöntiä eli lapsen, vammaisen tai vanhuksen heitteille tai hoitamatta jättämistä Eri väkivallan muodot esiintyvät usein yhdessä. Kaikkiin väkivallan muotoihin sisältyy aina henkistä väkivaltaa ja väkivallan kohde kärsii henkisistä oireista. Henkisen väkivallan tunnistaminen on usein vaikeaa eikä uhri aina itsekään tunnista sitä. Henkiseen väkivaltaan liittyy usein fyysisen väkivallan uhkaa. Kontrollin ja alistamisen seurauksena uhri voi olla ahdistunut ja arka puhumaan asioistaan. Väkivalta voi aiheuttaa fyysisten vammojen ja ruhjeiden lisäksi mm. psykosomaattisia vaivoja kuten väsymys, uniongelmat, päänsärky, yleinen levottomuus ja muistiongelmat, painajaisia, ahdistusta, masennusta, epäluottamusta, itsearvostuksen romahtamista, pelkoa, syyllisyyttä tai häpeää.

7 7 Väkivallan uhri syyllistää usein itseään, salaa tapahtuneen ja uskoo väkivallan loppuvan, kuten tekijä vakuuttelee. Tämä vaikeuttaa tapahtuneesta kertomista ja avun hakemista. Fyysisten vammojen osalta hälyttävää on, jos uhri ei halua kertoa vammojen synnystä tai kuvaus vammojen synnystä ei vastaa vammojen laatua. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota tilanteisiin, joissa uhrilla on toistuvia ja eri paranemisvaiheessa olevia vammoja tai uhri hakeutuu hoitoon viiveellä. Hän voi myös kieltäytyä jatkohoidosta tai perua varattuja aikoja. Väkivallan uhri traumatisoituu joutuessaan toistuvan ja/tai vakavan väkivalta kohteeksi. Tämä voi johtaa mm. minä -käsityksen muuttumiseen, itsetunnon murenemiseen, toivottomuuden tunteisiin ja heikentyneeseen aloitekykyyn. Traumatisoituminen voi ilmetä myös tunnekontaktin puuttumisena omiin kokemuksiin, muistikuvien hajanaisuutena tapahtumista ja pyrkimyksenä pitää mieleen tunkeutuvat muistot pois mielestä. Lapsi voi olla perheessä väkivallan näkijä, väkivallan uhri tai molempia. Lapset kohtaavat väkivaltaa molempien vanhempiensa taholta. Parisuhteessa ilmenevä väkivalta lisää myös lapsiin kohdistuvan väkivallan riskiä. Väkivallalle alistuminen on lapselle vakava kehityksellinen riskitekijä, josta lapsi saattaa saada pysyviä psyykkisiä ja/tai fyysisiä vammoja. Lapseen kohdistuva väkivalta voi ilmetä fyysisenä, psyykkisenä tai seksuaalisena väkivaltana. Lapsen hoidon ja avun laiminlyönti on myös väkivaltaa, jonka muotoja ovat fyysinen, emotionaalinen, lääketieteellinen ja koulutuksellinen laiminlyönti ja jotka voivat tapahtua samanaikaisestikin. Väkivallan käyttämisestä seuraa myös usein voimakas häpeä ja syyllisyyden tunne. Tekijä pyrkii selviytymään tilanteesta vähättelemällä ja kieltämällä vastuunsa ja syyllistämällä muita. Väkivallan tekijän ja uhrin kokemukset ja kertomukset tapahtumista ovat usein erilaisia ja ristiriitaisia keskenään. Päihteiden vaikutuksen alaisena oleminen madaltaa väkivallan käyttämisen kynnystä, mutta se ei oikeuta väkivallan käyttämiseen. Vastuu väkivallasta on aina väkivallan käyttäjällä ja tekijä tulee aina vastuuttaa tekemisistään, sillä tekijä heikentää omaa ja perheenjäsentensä hyvinvointia.

8 8 4 VÄKIVALLAN EHKÄISYTYÖ 4.1 Väkivallan puheeksi ottaminen uhrin kanssa Ota väkivalta puheeksi kahden kesken, kirjaa uhrin kertomus. Turvallinen keskustelutilanne. Kysy suoraan pelkäätkö ketään, onko sinua lyöty, oletko kertonut jollekin väkivallasta? Kysy lasten tilanteesta. Kerro väkivallan vaikutuksista ja lastensuojelun käytännöistä. Anna lisätietoa väkivallasta ja muista palvelutahoista. Mm. -sivuilta. Arvioi turvallisuus. Ks. Liite 1. Väkivallan kartoituslomake. Ohjaa asiakas tarvittaessa turvakotiin, lääkärin vastaanotolle ja tekemään rikosilmoitus sekä sovi jatkotyöskentelystä eli järjestä seurantatapaaminen, tarvittaessa verkostoneuvottelu tai yhteydenotto muihin auttajatahoihin. Huomioi asiakkaan oikeus saada palveluja omalla äidinkielellään. Liite 7. Tee asiakkaan kanssa turvasuunnitelma. Liite 2. Turvasuunnitelmamalli hälytysvalmius: kenen luokse asiakas voi mennä uhkaavassa tilanteessa hätävarustus: pyydä uhria varustamaan laukku tavaroilla pakenemisen varalta hätänumerot: pyydä uhria tallentamaan puhelimeen tärkeät hätänumerot hätäreitit: käy läpi uhrin kanssa pakoreitit ja ennakoikaa vaaratilanteet. 4.2 Varhainen puuttuminen / väkivallan puheeksi ottaminen lapsen kanssa Varhainen puuttuminen lieventää lapselle perheväkivallasta tai laiminlyönnistä aiheutuvia seurauksia. Väkivallasta selviytymisen kannalta on tärkeää, että lapsi voi luottaa johonkin aikuiseen, esim. opettajaan, isovanhempaan tai naapuriin ja saa tältä myönteistä huomiota. Huolen tai epäilyn tulee herätä aina, jos lapsi on toistuvasti vetäytyvä, väsynyt, poissaoleva, keskittymiskyvytön lapsen leikki on mekaanista, väkivaltaista tai lapsi ei leiki lainkaan lapsi käyttäytyy väkivaltaisesti muita lapsia, sisaruksiaan tai vanhempiaan kohtaan. lapsi tietää kehitystasoonsa nähden liikaa väkivallasta lapsi puhuu perheen jäsenten välisestä tai itseensä kohdistuvasta väkivallasta lapsella on mustelmia tai muita väkivallan merkkejä tai alle yksivuotiaalla on luunmurtumia, joiden kerrottu syntymekanismi ei vastaa vamman laatua

9 9 Yleensä lapsi puhuu väkivallasta leikin, tekemisen tai piirustusten kautta. Kun lapsen käytös tai ulkoinen olemus synnyttää huolen/epäilyn perheväkivallasta, ota asia puheeksi huoltajien/vanhempien kanssa ja tee perheen kanssa toimintasuunnitelma. Jos huoli ei poistu yhdessä sovituilla menetelmillä, seurantapalaverissa pyydetään yhteistyötahoja mukaan ja tehdään tarvittaessa lastensuojeluilmoitus. Jos työntekijä saa tietää, että lapsi näkee/kokee perheväkivaltaa tai lapsen hoito laiminlyödään Huolehdi omalta osaltasi, että epäily selvitetään loppuun Huolehdi lapsen ja perheen turvallisuudesta ja tarvittavan avun saamisesta Tee lastensuojeluilmoitus ja seuraa tilannetta. Väkivallan puheeksi ottaminen lapsen kanssa Tee alkuarviointi omassa työpisteessäsi. Puhu avoimesti tilanteesta lapsen kanssa. Luo keskustelutilanteesta turvallinen. Työntekijän on hyvä olla lapselle tuttu henkilö. Kerro, että lapsi toimii oikein kertoessaan perheväkivallasta. Anna lapselle häntä auttavaa tietoa. Selvitä lapselle, miksi on tärkeä puhua väkivallasta aikuisille, jotka auttavat lasta ja hänen perhettään. Rohkaise lasta kertomaan väkivaltatilanteesta kaikki, mitä hän tietää tai muistaa ja usko lapsen kertomus ja kirjaa se. Kerro lapselle, että perheväkivalta on asiana sellainen, johon täytyy hakea apua ja että siihen on puututtava. Älä aseta itseäsi tilanteeseen, jossa joutuisit pettämään lapsen luottamuksen. Asian hoitaminen vaatii puuttumista ja moniammatillista yhteistyötä. Älä työntekijänä tuomitse lapsen vanhempia. Kerro lapselle, että väkivalta ei ole lapsen syy, eikä lapsi ole vastuussa vanhemman teoista ja että perhettä voidaan auttaa. Selvitä yhdessä lapsen kanssa, mikä lasta on auttanut, kenelle lapsi on voinut puhua ja mihin lapsi on voinut mennä turvaan. (Katso liite 4. Lapsen haastattelulomake.) 4.3 Väkivallan puheeksi ottaminen väkivallan tekijän kanssa Ota perhetilanne puheeksi. Painota, että puuttumisen tarkoitus on auttaa perhettä. Väkivallan julkiseksi tuleminen on yleensä väkivaltaa ehkäisevä ja hillitsevä tekijä.

10 10 Huomioi puheeksi ottamisen mahdolliset riskit perheen turvallisuudelle ja varmista, että muut perheenjäsenet ovat tietoisia väkivallan tekijän kanssa käytävän keskustelun ajankohdasta. Kuule tekijää ja uhria erikseen ja järjestä pari- ja perhetapaamisia vasta kun uhri määrittelee, että väkivallan uhka on poistunut. Älä mene toiveikkuuden ansaan. Ei riitä, että väkivallan tekijä lupaa, ettei enää käytä väkivaltaa. Muutos edellyttää asian tunnistamista, tunnustamista ja uusien toimintatapojen opettelua. Anna tietoa väkivallasta ja sen seurauksista. Kerro, että lasta vahingoittaa pelon ja uhan ilmapiirissä eläminen, väkivallan näkeminen ja kohteeksi joutuminen. Kerro lastensuojelun roolista ja työntekijän ilmoitusvelvollisuudesta. 4.4 Väkivallan ehkäisytyö maahanmuuttajien kanssa Maahanmuuttajia varten tulee sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen palveluissa olla valmiudet lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistamiseen, puheeksi ottamiseen ja hoitoon. Perustyössä on vastattava siitä, että riittävät ja tarvittavat tulkkipalvelut ovat käytettävissä molemmin puolisen ymmärryksen takaamiseksi ja asioiden hoitamiseksi. (Liite 7. Opas tulkkipalveluiden käytöstä.) Ammattilaisten tulisi olla tietoisia maahanmuuttajanaisiin ja -tyttöihin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvistä kulttuurista erityispiirteistä. Tarkempaa tietoa löytyy sosiaali- ja terveysministeriön oppaista 2005:15, Maahanmuuttajanaiset ja väkivalta. Opas sosiaali- ja terveysalan auttamistyöhön. (Liite 8.) 5 ALKUARVIOINTI JA MONIAMMATILLINEN TYÖ 5.1 Perheväkivaltatilanteen alkuarviointi ja toimenpiteet Alkuarviointi tilanteesta tehdään toimipisteessä, missä huoli lähisuhde- ja perheväkivallasta on syntynyt. Alkuarviointitilanteessa huoli otetaan puheeksi perheen huoltajien / vanhempien ja lasten kanssa. Tieto perheväkivallasta voi tulla työntekijän tietoon myös suoraan lapsen kertomana.

11 Lähisuhde- ja perheväkivallan toimenpidekaavio 11 HAVAINTO VÄKIVALLASTA KONSULTOINTI Keskustele huolesta perheen nimeä työyhteisössä paljastamatta esim. perheneuvolan työntekijä, lastensuo- ALKUARVIOINTI LAPSEN KUULEMINEN jelun sosiaaltyöntekijä LÄHITYÖYHTEISÖSSÄ - lapselle tuttu työntekijä - puheeksi ottaminen - kirjaa tarkasti mitä lapsi kertoo - osapuolten kuuleminen - arvio jatkotoimenpiteiden tarpeesta HUOLTAJAN KUULEMINEN JA INFORMOINTI LASTENSUOJELUILMOITUS - yhdessä työparin kanssa LsL 25 perusteella - kerrotaan esim. lastensuojelun TOIMENPITEET JA TUKI ilmoitusvelvollisuudesta -perustehtävän mukaisesti - kirjaa tarkasti huoltajien kertomus - työyksikön erityisosaami- LASTENSUOJELUN ROOLI sen hyödyntäminen - perheväkivallan selvittely (kelto, koulukuraattori, VERKOSTON ROOLI - tukitoimenpiteiden -psykologi) - kaikkien toimijatahojen tarjoaminen ja koordinointi vastuuttaminen -lapsen turvallisuuden - sovitaan tukitoimet arviointi - työnjako - rikosilmoituksen tekeminen - aikataulut lapseen kohdistuneissa SUUNNITELMAN SEURANTA / - tärkeää että huolen havaitsijat pahoinpitelyepäilyissä TARKISTUS ja auttajat kohtaavat asiakkuuden siirtotilanteissa PERHETILANNE RAUHALLINEN, LAPSI TURVASSA Perhe- ja lähisuhdeväkivalta herättää usein myös työntekijässä voimakkaita ja ristiriitaisiakin tunteita. Monelle auttajalle väkivalta on tuttua myös omasta elämästä. Väkivallan kohtaaminen, tunnistaminen ja auttamistyö edellyttää työntekijältä rohkeutta puuttua ja ottaa asia puheeksi. Se edellyttää tietoa väkivaltailmiön moniulotteisuudesta, toimintaohjeita puuttumisen tueksi sekä ryhmä- ja yksilökohtaista työnohjausta. Väkivallan hoitaminen edellyttää verkostossa useiden toimijoiden yhteistyötä perheen kanssa. Edellytykset toimivalle verkostolle syntyvät kun huolen havaitsijat ja auttajat kohtaavat asiakkuuden siirtotilanteissa. Puuttumista helpottaa, kun työ nähdään jatkumona peruspalveluiden ja tarvittavien erityispalvelujen välillä perheen tukemiseksi. Osittainen tai vajaa puuttuminen voi olla turvallisuusriski perheenjäsenille.

12 Viranomaisyhteistyön tukena konsultaatiota Peruspalveluissa toimivat työntekijät voivat pyytää konsultaatiota lähisuhde- ja perheväkivaltatyöskentelyyn Ylivieskan seutukunnan erityispalveluyksiköistä kuten Peruspalvelukuntayhtymä Kallion Terapiayksiköistä, Kalajoen Osviitasta, Oulaisten Tuumasta sekä alueen Perheasiainneuvottelukeskuksesta. 6 ERITYISPALVELUT LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTATILANTEISSA 6.1 Lastensuojelu Lastensuojelun tehtävät voidaan jakaa lastensuojelun tilannearviointiin, suunnitelmalliseen muutostyöhön ja kriisityöhön. Esimerkiksi lastensuojeluilmoitus johtaa lastensuojelun tilannearvion tekemiseen. Työntekijän puuttumattomuus tai vaikeneminen väkivallasta merkitsee perhesalaisuuden ylläpitämistä ja väkivallan hiljaista hyväksyntää. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöminen voi ääritapauksissa johtaa rikos- tai työoikeudellisiin sanktioihin (Rikoslaki, 40. luku 9, /604.) (Katso liite 3. Lastensuojeluilmoitus) Lastensuojelun tilannearvio selvitetään kokonaisvaltaisesti lapsen arki ja elämäntilanne kartoitetaan lasta suojaavat tekijät ja mahdolliset riskitekijät arvioidaan vanhemmuutta ja vanhempien kykyä vastata lapsen tarpeisiin selvitetään lapsen ja perheen tarve lastensuojelun tukitoimiin arvioidaan, mitkä palvelut tukevat parhaiten lasta ja perhettä. kartoitetaan lapsen muun lähiverkoston mahdollinen huoli lapsen tilanteesta. Suunnitelmallinen muutostyö tarkoittaa perheen kanssa yhteistyössä sovittujen tukitoimenpiteiden toteuttamista ja seurantaa. Lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteet edellyttävät asianomaisten, ts. huoltajan ja 12 vuotta täyttäneen lapsen omaa suostumusta ja sitoutumista työskentelyyn. Perustuu yhteistyössä kirjattuun huoltosuunnitelmaan. Tukitoimenpiteet ovat esim. sovittua ohjausta ja työskentelyä sosiaalityöntekijän kanssa, verkostotyötä, perhetyötä, tukihenkilön tai -perheen järjestämistä lapselle, taloudellista tukea, ryhmätoimintaa, tukiasunnon järjestämistä, perhekuntoutusta ja/tai laitoshoitoa. Lastensuojelun kriisityö tarkoittaa työskentelyä tilanteessa, missä lapsen hoito ja huolenpito vaarantuvat vakavasti perhettä tai lasta äkillisesti kohdanneen kriisin vuoksi.

13 Kriisivaiheen työskentelyssä on toimittava välittömästi lapsen suojaamiseksi ja tarvittaessa tehtävä lapsen kiireellinen huostaanotto ja sijoitus kodin ulkopuolelle. 13 Lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle on aina viimesijainen vaihtoehto ja tätä ennen tilanteessa on selvitettävä muut mahdolliset lapsen hoidon ja huolenpidon turvaavat vaihtoehdot. Esimerkiksi akuutti väkivallan uhka tai perheväkivalta voi johtaa lastensuojelun välittömään puuttumiseen ja lapsen tilanteen turvaamiseen kiireellisellä sijoituksella. Lastensuojeluviranomaisen tehtävänä on rikosilmoituksen tekeminen poliisille lapsen pahoinpitely- ja hyväksikäyttöepäilyissä. Kynnys tutkintapyynnön tekemiseen pidetään matalalla. Alkuarvio tilanteesta tehdään mahdollisimman pian ja sosiaalityöntekijätyöpari kuulee lasta ja vanhempia. Jos rikoksesta on tutkimuksellista näyttöä, lastensuojeluviranomaiset voivat tehdä rikosilmoituksen ilman asianosaisten kuulemista. Sosiaalityöntekijät tekevät poliisille kirjallisen ilmoituksen, missä kerrotaan riittävät perusteet salassapitosäännösten estämättä ja ilmoitetaan ne henkilöt, joita voidaan kuulustella. Tutkinta- ja oikeusprosessia varten lastensuojeluviranomaiset tekevät tarvittaessa käräjäoikeudelle hakemuksen ja ilmoituksen maistraattiin edunvalvojan määräämiseksi lapselle. Ilmeinen lastensuojelun tarve tarkoittaa, että vakavaakin vähäisempi huoli lapsen kehityksen tai terveyden vaarantumisesta edellyttää yhteydenottoa lastensuojeluun. Sosiaalityöntekijän tehtävänä on arvioida tuen tarve ja selvittää lapsen olosuhteet. On syytä muistaa, että kysymys on nimenomaan lainkohdassa mainituissa viranomaisissa työskentelevien velvollisuudesta tehdä ilmoitus, jonka laiminlyöminen ääritapauksissa voi johtaa rikos- ja työoikeudellisiin sanktioihin. Ilmeinen lastensuojelutarve ei edellytä ilmoittajan varmaa tietämystä siitä, että ilmoituksen johdosta ryhdytään lastensuojelutoimenpiteisiin. Riittävää on, että ilmoittajalla on perusteltu epäilys lapsen terveyden ja kehityksen olevan uhattuna. Lapseen kohdistuva väkivalta on lähes aina peruste tehdä ilmoitus, etenkin silloin kun lapsi itse kertoo väkivallasta tai havaitaan todennäköisesti väkivallan aiheuttamia vammoja. Perheessä tapahtuva aikuisten välinen väkivalta voi olla ilmoitusperuste myös silloin, kun väkivalta ei kohdistu suoraan lapseen. Lastensuojeluilmoitus tehdään kunnan lastensuojelusta vastaavalle sosiaalityöntekijälle, joka voi tehdä edelleen tutkintapyynnön poliisille lapsen pahoinpitelyepäilyistä. (Liite 3. Lastensuojeluilmoitus -lomake.)

14 Lastensuojeluilmoitus Lastensuojelulain ( /417) 25 määrittelee ilmoitusvelvollisuuden, joka koskee mm. sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa taikka luottamustoimessa olevia henkilöitä. Jos he virkaa tai tointa hoitaessaan saavat tietää lapsesta, joka on ilmeisessä lastensuojelun tarpeessa, heidän on ilmoitettava asiasta viipymättä lastensuojelusta vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Kuka tahansa muu henkilökin voi tehdä lastensuojeluilmoituksen, mutta hänellä ei ole siihen velvollisuutta. (Kts. liite 3) Syitä huolestua lapsen hyvinvoinnista ovat esimerkiksi: vanhemmat lyövät lasta lapsi on päihtynyt tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena. vanhemmat ovat lapsen seurassa vahvassa humalassa tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena lapsi on usein ulkona epätavallisina aikoina tai hänen vaatetuksensa ei usein ole säiden mukainen lapsen käyttäytyminen on normaalista poikkeavaa, esimerkiksi hyvin vetäytyvää, apaattista tai yliaggressiivista Mitä tietoja voin ilmoituksen yhteydessä antaa? tietoja, jotka ovat tarpeellisia ja välttämättömiä lastensuojeluviranomaisten arviointia ja jatkotoimenpiteitä varten. Yleensä riittää nimi ja välittömät tapahtumatiedot. Ei ole tarpeen selvittää aiempaa historiaa. muu kuin ilmoitusvelvollinen viranomainen voi tehdä ilmoituksen nimettömänä. 6.3 Sosiaalipäivystys (puh. 112) Sosiaalipäivystyksestä vastaa kunkin kunnan sosiaalityöntekijät virka-aikana. Muina aikoina sosiaalipäivystys toimii hätäkeskuksen 112 kautta, josta puhelu yhdistetään sosiaalipäivystäjälle esim. lähisuhde- ja perheväkivalta tapauksessa ja muissa lastensuojelullisissa tilanteissa.

15 Terveyskeskus Varataan keskustelua ja tutkimuksia varten huone, jossa potilaan (väkivallan uhri) yksityisyys voidaan huomioida. (Ohjataan saattaja, joka voi olla väkivallantekijä, odottamaan muualle.) Kysytään suoraan onko sinua lyöty, mutta ei syyllistetä. Usein uhri kertoo totuuden, mutta myös salailua väkivallanteon suhteen esiintyy. Kysytään onko uhri tehnyt rikosilmoituksen ja jos hän vastaa kieltävästi häntä ohjataan tekemään rikosilmoitus tai törkeissä pahoinpitelytapauksissa voidaan myös tehdä potilaan puolesta. Vammat kirjataan tarkasti ja hoidetaan normaalikäytännön mukaisesti. Kirjataan tarkasti myös uhrin kuvaus tapahtumista sekä fyysinen ja psyykkinen tilanne. Kirjaaminen on tärkeää rikosilmoituksen käsittelyn, syyteharkinnan ja mahdollisen tuomion kannalta. Seksuaalirikoksissa noudatetaan RAP-kansion ohjeita. Aikuisten kohdalla huomioitavia väkivallan tyyppivammoja ovat: Mustelmat eri puolilla kasvoja ja ruumista. Raskaana olevan vammat vatsan ja rintojen alueella Poskiluun murtumat (silmä mustana) Alaleuan murtumat, varsinkin leukanivelmurtumat Hammasvammat Nirhamat, naarmut, haavat poikkeuksellisissa paikoissa Polttojäljet Turvotukset ranteissa ja käsivarsissa Verenpurkaumat hiuspohjassa (vedetty hiuksista) Kuristusjäljet kaulalla Lasten kohdalla huomioitavia väkivallan tyyppivammoja ovat: Suurienergiainen kallovamma. Pirstaleiset molemminpuoliset tai takaraivoluun murtumat, kallonsisäinen ruhje tai verenpurkauma Epäily ravistellun vauvan oireyhtymästä. Yleisimpinä löydökset subduraalitilan ja verkkokalvon verenvuodot. Luunmurtumat. Alle yksivuotiaan lapsen luunmurtuma, kaikki alle viisivuotiaiden kylkiluiden, olkaluun diafyysin ja lapaluun murtumat, useat eri-ikäiset murtumat sekä murtumat, joiden syntytapa on tuntematon. Mustelmat ja pinnalliset vammat, joiden sijainti ei vastaa lapsen liikunnallista kehitysvaihetta. Selän, niskan, kasvojen, pakaroiden sekä reisien taka- ja sisäpinnan mustelmat, parilliset nipistelymustelmat sekä esineiden aiheuttamat tarkkarajaiset jäljet ja mustelmat. Tarkkarajaiset palovammat Kaikki muutkin vammat, joissa eri tietojen ja löydösten välillä on ristiriitaa tai joissa pahoinpitelyetiologia on mahdollinen Epäily kemiallisesta pahoinpitelystä (lapselle on annettu huumaavaa lääkettä tai alkoholia)

16 16 Arvioidaan lasten tilanne. Jos perheessä on alaikäisiä lapsia, tee lastensuojeluilmoitus, vaikka lapsi ei olisi edes paikalla (ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa). Lasten pahoinpitelytapaukset ohjataan päivystyksenä OYS:n lastenklinikalle, josta informoidaan puhelimitse päivystävää lastenlääkäriä (puh ) ja tehdään lastensuojeluilmoitus. Tutkimuksen jälkeen arvioidaan uhrin turvallisuus. Uhrin kanssa tehdään turvasuunnitelma ja mikäli uhri tarvitsee turvakotia otetaan yhteys sosiaalitoimistoon, sosiaalipäivystykseen tai otetaan hänet osastolle tarkkailua ja hoidontarpeen selvittämistä varten. Poliisille ilmoitetaan vain potilaan suostumuksella, mutta jos kyse on törkeästä rikoksesta, (..asiassa, jossa virallinen syyttäjä aja syytettä rikoksesta, missä saattaa seurata vankeutta 6 vuotta tai ankarampi rangaistus ) lääkäri voidaan velvoittaa todistamaan oikeudessa ja esitutkinnassa. (Oikeudenkäymiskaari /4 17. luku 23 ja Esitutkintalaki / ). Törkeän rikoksen tunnusmerkit määritellään tapahtumien kokonaisarvion pohjalta. Kuolemantapauksen sattuessa noudatetaan lakia kuolemansyyn selvittämisestä /459, 3. luku 7 ja 5. luku Mielenterveystoimisto, A-klinikka ja perheneuvola Mielenterveystoimistot, A-klinikat ja perheneuvolat toimivat lähisuhde- ja perheväkivallan arviointi- ja hoitopaikkana. Väkivallan osapuolet voivat ottaa suoraan yhteyttä tai tulla ohjattuina muista yksiköistä. Alkukartoituksen jälkeen sovitaan, miten hoito kootaan yksilöllisesti väkivaltamallin mukaisesti. Jos perheessä on lapsia, heidän tilanteensa arviointi on tärkeää ja siinä on mukana perheneuvolan henkilökuntaa. Jos väkivallan tekijällä on vakava päihderiippuvuus, hoito voi painottua A-klinikalle tai jos jollakin väkivallan osapuolella on vakava mielenterveysongelma tai uhrilla on pitkäaikaista hoidon tarvetta kompleksisen traumaattisen stressireaktion vuoksi, niin hoito voi painottua psykiatriseen hoitoon. Akuutissa tilanteessa on tärkeää varmistaa välitön avun tarve. Uhri ohjataan ensin terveyskeskuksen päivystykseen, jossa tehdään tilanteen arviointi ja annetaan akuuttihoito. Sieltä ohjataan takaisin joko mielenterveysneuvolaan, A-klinikalle tai perheneuvolaan tilanteen selvittelyä varten. Selvitetään väkivallan luonne ja kehen väkivalta on kohdistunut. Arvioidaan perheenjäsenten tilanne ja tehdään tarvittaessa lastensuojeluilmoitus, ellei sitä ole tehty jo terveyskeskuksen päivystyksessä. Tarkistetaan myös päihteiden käyttö. Varsinkin akuutissa tilanteessa on tärkeää arvioida turvallisuustekijät, voiko uhri palata kotiin. Turvallisuustekijöiden arvioiminen on tärkeää myös silloin kun väkivaltatilanne ei ole akuutti.

17 17 Lähisuhdeväkivalta tilanteet edellyttävät kaikille osapuolille omaa hoitoa. Uhrin hoidossa on tärkeää, että uhri saa ymmärrystä ja tukea. Työntekijä ei ole neutraali, vaan ottaa kantaa ja kertoo että väkivalta on väärin ja se on rikos. Uhrille laaditaan turvasuunnitelma, jossa suunnitellaan konkreettisesti etukäteen, miten paeta väkivaltatilanteesta. Uhri saa tietoa perheväkivallasta, mikä auttaa häntä näkemään omaa tilannettaan eri näkökulmasta. Uhrille on hyötyä tiedosta esim. väkivallan yleisyydestä, raaistumisesta, lasten traumatisoitumisesta, fyysisen väkivallan henkisistä ulottuvuuksista, häpeästä ja syyllisyydentunteista ja perheväkivallan tabuluonteesta. Kerätään tietoa miten pahoinpitelyprosessi on edennyt ja rohkaistaan tekemään tekijän pysäyttämiseksi tarkoitettu teko. Kun tilanne on rauhoittunut ja uhri on turvassa ja hänen ei tarvitse enää pelätä väkivaltaa, voidaan aloittaa trauman hoito. Lasten kanssa työskentely alkaa tapaamalla lapset ensin yhdessä toisen vanhemman (uhrin) kanssa. Alkuun selvitetään, ovatko lapset itse uhreja vai todistajia. Alkuun on jälkipuintityyppinen työskentely, jossa käydään läpi lapsen havaintoja, tilanteeseen liittyneitä tunteita ja ajatuksia. Lasta rohkaistaan kertomaan tilanteesta omalla kielellään. Tärkeää on luoda lapselle turvallisuutta ja kerro, että vanhemmat hakevat muutosta tilanteeseen ja että vanhempien väliset riidat ja väkivalta eivät koskaan ole lasten syytä, vaikka riidat liittyisivätkin lapseen Hoitopaikasta otetaan tarvittaessa väkivallan tekijään yhteyttä. Tekijän hoidossa annetaan tietoa väkivallasta mm. sen taipumuksesta raaistua ja sen haitoista eri osapuolille. Tekijän kanssa arvioidaan myös muu hoidon tarve kuten esim. masennus, päihderiippuvuus, traumat ja muut sairaudet ja järjestetään hoito pulmien edellyttämällä tavalla. Väkivaltatilanteiden käsittelyssä vastuutetaan tekijää ja muistutetaan, ettei väkivalta ole sallittua eikä perusteltavissa millään seikalla ja kiinnitetään huomiota tekijän vastuuseen, tekoihin ja niiden seurauksiin. Väkivallan tekijän kanssa tehdään sopimus väkivallan käytön lopettamisesta ja aloitetaan työskentely uusien toimintamallien löytämiseksi. Perhe- tai paritapaamiset/terapia voidaan aloittaa vasta sitten kun väkivalta on loppunut, uhri ei enää pelkää eikä tunne syyllisyyttä kohtaamastaan väkivallasta ja tekijä myöntää vastuunsa siitä, mitä on tapahtunut.

18 Visalan sairaala Visalan sairaalaan potilas tulee aina lähetteellä ja tulotilanteessa tai myöhemmässä vaiheessa esille tuleva väkivalta kirjataan potilaspapereihin. Suorilla, potilasta kunnioittavilla ja syyllistämättömillä kysymyksillä osoitetaan, että väkivallasta voi ja saa puhua. Kerrotaan, että väkivallassa on kyse rikoksesta, jolla on taipumus toistua ja raaistua, eikä potilas itse ole siitä vastuussa, vaan vastuu kuuluu tekijälle. Annetaan rohkaisevaa palautetta väkivallasta kertomisesta ja kannustetaan rikosilmoituksen tekoon. Kysytään myös lapsista varmistaen, että he ovat turvassa. Kerrotaan, että olemme yhteydessä sosiaaliviranomaisiin ja teemme lastensuojeluilmoituksen turvataksemme koko perheen pääsyn avun piiriin. Omahoitaja keskustelussa laaditaan turvasuunnitelma. Lähisuhteen selvittelyn yhteydessä sovitaan, kuka ottaa yhteyttä väkivallantekijään. Painotetaan, että puuttumisen tarkoitus on auttaa koko perhettä ja että väkivallan julkiseksi tuleminen on yleensä väkivaltaa ehkäisevä ja hillitsevä tekijä. Perhetilanne otetaan puheeksi myös väkivallan tekijän kanssa. Yhteisissä neuvotteluissa avohoidon ja viranomaisten kanssa sovitaan työnjaosta ja turvataan jatkohoidon onnistuminen. 6.7 Poliisi Perheväkivaltarikos tulee poliisin tietoon kotihälytyksen yhteydessä tai uhrin tekemänä rikosilmoituksena rikostapahtuman jälkeen. Jo tapahtuneesta rikoksesta voi tehdä tutkintapyynnön tai rikosilmoituksen poliisille myös esimerkiksi lastensuojeluviranomainen epäillessään rikoksen tapahtuneeksi. Pahoinpitely jaetaan laissa vakavuudeltaan kolmeen asteeseen: lievä pahoinpitely, pahoinpitely ja törkeä pahoinpitely. Poliisin tehtävä on suorittaa rikoksen esitutkinta. Pahoinpitely ja törkeä pahoinpitely viedään syyttäjälle syyteharkintaa varten.

19 19 Lievä pahoinpitely yksityisellä paikalla on asianomistajarikos. Poliisi suorittaa esitutkinnan, vain jos väkivallan kohteeksi joutunut tekee rikosilmoituksen ja vaatii rangaistusta. Alle 15-vuotiaaseen lapseen kohdistunut rikos on aina virallisen syytteen alainen teko. Akuutissa tilanteessa poliisin tehtävä on rauhoittaa tilanne, dokumentoida tapahtumat ja tehdä tarvittaessa rikosilmoitus. Jos väkivallan uhka jatkuu, poliisilla on oikeus poistaa uhkaavasti käyttäytyvä henkilö paikalta ja tarvittaessa toimittaa hänet kiinniotettuna poliisin säilöön. Mikäli uhrin kertomuksesta tai muuten voidaan havaita häiriön aiheuttaneen syyllistyneen pahoinpitelyyn, joka on virallisen syytteen alainen rikos, hänet voidaan ottaa kiinni ja tarvittaessa pidättää. Poliisilla on velvollisuus tehdä väkivaltarikoksesta lastensuojeluilmoitus, jos lapsi on ollut osallisena väkivaltatilanteessa. Lastensuojeluilmoitus tehdään myös muulloin, mikäli ilmoittaminen on tarpeellista lapsen edun kannalta eli yleensä aina kun perheessä on lapsia. Poliisin tehtävänä on ohjata ja neuvoa väkivaltatilanteen osapuolia käytettävissä olevien tukitoimintojen piiriin. Näitä toimintoja ovat esimerkiksi terveydenhuollon palvelut, sovittelu, rikosuhripäivystys, ensi- ja turvakodin palvelut ja lähestymiskiellon hakeminen. Poliisi voi määrätä lähestymiskiellon väliaikaisena. Normaalisti lähestymiskiellon määrää käräjäoikeus. Lähestymiskieltoa voidaan hakea myös saman perheen jäsenelle. Se voidaan määrätä, jos henkilön, jota vastaan kieltoa pyydetään, uhkauksista, aiemmista rikoksista tai muusta käyttäytymisestä voidaan päätellä, että hän todennäköisesti tulisi tekemään itsensä uhatuksi tuntevan henkilön henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen. Lähestymiskiellon rikkominen on rikos, josta voi seurata sakkoa tai vankeutta. (Liite 6 Lähestymiskielto-opas) 6.8 Sovittelu Rikos ja riita-asioiden sovittelu Sovittelu on maksuton palvelu, jossa rikoksesta epäilty ja rikoksen uhri voivat kohdata toisensa luottamuksellisesti puolueettoman sovittelijan välityksellä. Sovittelutapaamisessa käsitellään rikoksesta uhrille aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja ja pyritään löytämään molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu niiden hyvittämiseksi. Sovittelu on aina osapuolille vapaaehtoista. Rikos- ja riita-asioiden sovittelua säätelee laki /1015.

20 20 Sovittelulain mukaan sovittelua koskevan aloitteen voi tehdä rikoksesta epäilty, rikoksen uhri, poliisi, syyttäjä tai jokin muu viranomainen sekä alaikäisen huoltaja tai vajaavaltaisen edunvalvoja. Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapauksissa sovittelualoitteen voi tehdä ainoastaan poliisi tai syyttäjä. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan sovittelu 1. Sovittelutoimistoon tulee sovittelualoite poliisilta tai syyttäjältä. 2. Sovittelutoimisto laittaa asianosaisille yhteydenottopyynnön ja sovitteluesitteen. Puhelimessa keskustellaan ennakkotapaamisesta ja annetaan tietoa sovittelusta ja sen merkityksestä. Toimisto on myös yhteydessä aloitteentekijään. 3. Sovittelijat tapaavat asianosaiset erikseen. Erillistapaamisten tavoitteena on selvittää, että sovittelulle on lain edellyttämät edellytykset. Kun väkivalta on suhteessa toistuvaa tai kun osapuolet ovat jo aiemminkin osallistuneet sovitteluun lähisuhdeväkivallan vuoksi, ei asiaa yleensä oteta soviteltavaksi. Erillistapaamisissa annetaan tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. 4. Asian soveltumista sovitteluun arvioidaan yhdessä työparin kanssa. Jos asiaa ei voida ottaa soviteltavaksi, palautetaan se takaisin lähettävälle taholle. 5. Mikäli sovittelun edellytykset täyttyvät, pidetään sovittelutapaaminen. Tapaamisessa käydään läpi mm. tapahtunutta väkivallantekoa, sen seurauksia ja vahingon hyvittämistä. Lähisuhdeväkivallan sovittelu on prosessi, joka voi sisältää useita tapaamisia. Sovittelu voidaan keskeyttää missä vaiheessa tahansa prosessia ja keskeytyksen voi tehdä asiaosainen tai toimisto. 6. Jos osapuolet eivät pääse asiassa sopimukseen, palautetaan juttu takaisin sovittelualoitteen tehneelle poliisille tai syyttäjälle. 7. Kun asianosaiset ovat päässeet asiassa sopimukseen, auttavat sovittelijat osapuolia sopimuksen tekemisessä. Sopimus tehdään aina kirjallisena. Sopimukseen kirjataan mm. lyhyt teon kuvaus, anteeksipyyntö, teon hyvittäminen ja vahinkojen korvaaminen sekä mahdollinen hakeutuminen palvelujen piiriin. Sopimuksessa uhri ottaa myös kantaa rangaistusvaatimukseen. 8. Sovittelusopimus annetaan tiedoksi sovittelualoitteen tehneelle poliisille tai syyttäjälle. Yleensä pari- ja lähisuhdeväkivaltarikokset menevät syyttäjän ratkaistavaksi. 9. Sovittelutoimisto seuraa sopimuksen toteutumista. Asianosaisten kanssa pidetään mahdollisesti seurantatapaaminen tai tapaamisia.

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn. toimenpideohjelma

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn. toimenpideohjelma Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimenpideohjelma 2012 Oulun kaupunki Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimenpideohjelma Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyöryhmä 2012 2 Sisällysluettelo: 3 1 Alkusanat...

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Toimintaympäristö 1.1.2014 Pirkanmaan ja Keski-Suomen poliisilaitoksista Sisä-Suomen

Lisätiedot

LAPSEN PAHOINPITELYN JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYn SELVITTELY Lastensuojelu

LAPSEN PAHOINPITELYN JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYn SELVITTELY Lastensuojelu LAPSEN PAHOINPITELYN JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYn SELVITTELY Lastensuojelu Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Mykrä Lapsiperhepalvelut, Lapsiperheiden tuki Lahti VIRANOMAISYHTEISTYÖ LAPSEN PAHOINPITELYN

Lisätiedot

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen SUOJELE LASTA Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen Mikä on ilmoitusvelvollisuus ja keitä se koskee? Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

Saako uhri oikeutta?

Saako uhri oikeutta? Saako uhri oikeutta? Maarit Saukko Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti,Suomen Setlementtiliitto, Naisasialiitto

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

LASTENSUOJELUILMOITUKSEN ILMOITUSVELVOLLISUUDEN LAAJENEMINEN SEKÄ VALMISTUMASSA OLEVA ALUEELLINEN TOIMINTAOHJE

LASTENSUOJELUILMOITUKSEN ILMOITUSVELVOLLISUUDEN LAAJENEMINEN SEKÄ VALMISTUMASSA OLEVA ALUEELLINEN TOIMINTAOHJE LASTENSUOJELUILMOITUKSEN ILMOITUSVELVOLLISUUDEN LAAJENEMINEN SEKÄ VALMISTUMASSA OLEVA ALUEELLINEN TOIMINTAOHJE Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Mykrä Alkuarviointi Lastensuojelupalvelut Lahti ILMOITUSVELVOLLISUUS

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TURVAKOTI Perustettu v.1984 Tampereelle Petsamon kaupunginosaan (ensikoti v.1951) 7 perhepaikkaa Ympärivuorokautinen kriisipäivystys / puhelinneuvonta

Lisätiedot

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954 63177)

Lisätiedot

UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat

UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat Rovaniemellä 23.5.2016 Lakiasiainpäällikkö, VT Keijo Mattila Lapin aluehallintovirasto 1 Esityksen rakenne 1) Yleisiä

Lisätiedot

" ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA

 ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA " ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA Valtakunnallinen turvallisuussuunnitteluseminaari, Espoo, 28-29.1.2015 Hautamäki Jari, toiminnanjohtaja Lyömätön

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET MARAK Oulussa 2010-2013 Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET Sisältö Kehitysympäristö Oulussa Marak-prosessi MARAK Toiminta on ollut vaivan arvoista... THL:n seuranta: työskentelyn ongelmia

Lisätiedot

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Ankkuri-tiimi Vrk Marju Kujansivu Sosiaalityöntekijä Sari Luoma Psykiatrinen sairaanhoitaja Teija Kunnari (50%) Ohjaaja

Lisätiedot

Opas lähisuhdeväkivallan rikosasioiden sovittelua harkitsevalle

Opas lähisuhdeväkivallan rikosasioiden sovittelua harkitsevalle Opas lähisuhdeväkivallan rikosasioiden sovittelua harkitsevalle Rikosasioiden sovittelu Rikosasioiden sovittelulla tarkoitetaan palvelua, jossa rikoksen asianosaisille järjestetään mahdollisuus kohdata

Lisätiedot

REKISTERISELOSTE. Tervon kunta 4.2.2016. Tarkoitettu asiakkaille. Henkilötietolaki (523/99) 10, 24. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013)

REKISTERISELOSTE. Tervon kunta 4.2.2016. Tarkoitettu asiakkaille. Henkilötietolaki (523/99) 10, 24. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) Tervon kunta 4.2.2016 REKISTERISELOSTE Tarkoitettu asiakkaille Henkilötietolaki (523/99) 10, 24 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) Sisällys 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ 3. REKISTERIN

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ Mari Kaltemaa-Uurtamo 13.9.2012 Ankkuri hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen liitolta ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA TÄRKEÄT NUMEROT Koulun osoite: MUISTA RAUHALLISUUS! YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 Poliisi 112 Palo- ja pelastusasiat 112 Kangasalan terveyskeskus 03-5655 400 Pälkäneen

Lisätiedot

TIEDOTE TERVEYSPALVELUISTA

TIEDOTE TERVEYSPALVELUISTA TIEDOTE TERVEYSPALVELUISTA TERVEYDENHOITAJA Tavattavissa ylä-asteen tiloissa, ulko-ovi löytyy lukion puoli päästä. Voit ottaa yhteyttä puhelimitse p. 4390253, 0447390253 tai sähköpostin kautta: paula.lammi@ras.fi

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Toimenpideohjelman tavoite ja seuranta

Toimenpideohjelman tavoite ja seuranta Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastainen toimenpideohjelma Kokkolan perheneuvola Kokkolan ensi- ja turvakoti ry Keski-Pohjanmaan perheasiain neuvottelukeskus

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ

LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ Erityisesti lastensuojeluilmoituksen näkökulmasta Lakimies Kati Saastamoinen Lakimies Kati Saastamoinen 1 LAPSEN ETU JA SEN HUOMIOIMINEN Kaikkien lasten

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

A P U A VÄ K I VA LTA A N

A P U A VÄ K I VA LTA A N Ensiapu Annitädintie Vanhankylänniemessä Ajanvaraus: 09-2719 3360 Hyvinkään sairaalan päivystys (klo 22-08): 019-4587 5700 Hätätapauksessa 112 Kerro, kuuntele, välitä. Me autamme sinua. Löydät yhteystietomme

Lisätiedot

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin Miinan päivän kahvit 24.5.2013 Tampereen ensi- ja turvakotiyhdistyksessä Sari Laaksonen kehitysjohtaja Ensi- ja turvakotien liitto

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja

Lisätiedot

PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA

PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA OTA VÄKIVALTA PUHEEKSI KYSY KAIKILTA Mitä puhumattomuus viestii ihmiselle? Miten väkivallasta

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015

Lisätiedot

SYYSKUU 2015 UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI KOULUTUS SOSIAALITOIMEN YHTEISTYÖTAHOILLE

SYYSKUU 2015 UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI KOULUTUS SOSIAALITOIMEN YHTEISTYÖTAHOILLE SYYSKUU 2015 UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI KOULUTUS SOSIAALITOIMEN YHTEISTYÖTAHOILLE KOULUTUKSEN TARKOITUS Esitellä uuden sosiaalihuoltolain sisältö pääpiirteissään Keskittyminen käytännön työn kannalta olennaisimpiin

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Kuopion

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA (LIITE POL 29 JA 35-36 ) PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! HÄIRITSEE OPETUSTA TAI MUUTOIN oppilaan huoltajille koulun opettaja

Lisätiedot

Välittämisen koodi. Hyvinvoiva lapsi ja nuori Johanna Sorvettula, hallintojohtaja, varatuomari. Johanna Sorvettula 1

Välittämisen koodi. Hyvinvoiva lapsi ja nuori Johanna Sorvettula, hallintojohtaja, varatuomari. Johanna Sorvettula 1 Välittämisen koodi Hyvinvoiva lapsi ja nuori, hallintojohtaja, varatuomari 1 Miten viranomaiset voivat tehdä lakiperusteista yhteistyötä ilman asiakkaan/potilaan suostumusta? Julkisuuslaki Viranomaisen

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen

Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa Tietosuojaseloste 1/5 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa

LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa työskentelyä? Auttava työskentely: o lapsen kohtaaminen,

Lisätiedot

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI

Lisätiedot

PUUTTUA VAI PUUTUA? VIRANOMAISYHTEISTYÖLLÄ VÄKIVALTAA VASTAAN

PUUTTUA VAI PUUTUA? VIRANOMAISYHTEISTYÖLLÄ VÄKIVALTAA VASTAAN PUUTTUA VAI PUUTUA? VIRANOMAISYHTEISTYÖLLÄ VÄKIVALTAA VASTAAN - VIRANOMAISYHTEISTYÖVÄLINE VÄKIVALTAAN PUUTTUMISESSA Pahoinpitelyrikoksen jälkeen eri viranomaisten ja auttajatahojen luona asiakkaana oleva

Lisätiedot

Muhoksen lähisuhde- ja perheväkivaltaohjelma

Muhoksen lähisuhde- ja perheväkivaltaohjelma Muhoksen lähisuhde- ja perheväkivaltaohjelma Muhos kevät 2008 Hilkka Karttunen Sanna Mäki-Runsas Juha Niemelä Jouko Tapio Sisältö 1. Johdanto 3 2. Lähisuhdeväkivalta ilmiönä 4 3. Väkivallan tunnistaminen

Lisätiedot

Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa.

Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa. NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN VASTAISTEN PALVELUT Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa. Väkivaltatyön vastuuryhmä koostuu Sosterin,

Lisätiedot

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä

Lisätiedot

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM!

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! 1 (6) PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA Kasvatuskeskustelu ensisijaisena toimena, kun oppilas häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita

Lisätiedot

eteneminen esitutkinnassa Rovaniemi 22.10.2014 Kaste

eteneminen esitutkinnassa Rovaniemi 22.10.2014 Kaste Lapsiin kohdistuvien rikosten eteneminen esitutkinnassa Vrk Mikko Halme Rovaniemi 22.10.2014 Kaste TUTKINTAPYYNTÖ / AKUUTTI TILANNE Poliisille lapsiin kohdistuneet rikokset ilmoitetaan tutkintapyyntö konsultointisoitto

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa?

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa? Sosiaalihuoltolaki uudistuu Mikä muuttuu lastensuojelussa? VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT HÄMEENLINNA 1.10.2014 Lotta Hämeen-Anttila Valmisteluvaiheet Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä:

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliisiosasto Poliisitoimintayksikkö RIKOSASIOIDEN SOVITTELU. 1. Yleistä

SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliisiosasto Poliisitoimintayksikkö RIKOSASIOIDEN SOVITTELU. 1. Yleistä SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliisiosasto Poliisitoimintayksikkö 14.6.2006 SM-2006-01766/Ri-1 Liittyy samalla numerolla annettuun ohjeeseen, 14.6.2006. Sovittelua koskeva muistio, joka on laadittu yhteistyössä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1302/2014 Laki. lastensuojelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1302/2014 Laki. lastensuojelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014 1302/2014 Laki lastensuojelulain muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010 LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa

Lisätiedot

Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013

Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013 Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013 Helsingin poliisilaitos Ennalta estävän toiminnan toimintalinja ennalta_estava_toimintalinja.helsinki@poliisi.fi Pentti Tarvonen ylikonstaapeli 040-5434291

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Mustijoen perusturva Laadittu 27.10.2015. sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ

MÄNTSÄLÄN KUNTA Mustijoen perusturva Laadittu 27.10.2015. sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ TIETOSUOJASELOSTE - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja - Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 1. Rekisterinpitäjä Mäntsälän kunta, Heikinkuja 4 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö

Lisätiedot

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Nina Vaaranen-Valkonen Asiantuntija, Lapset ja digitaalinen media Pelastakaa Lapset ry nina.vaaranen-valkonen@pelastakaalapset.fi

Lisätiedot

VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI. Työntekijän lomake

VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI. Työntekijän lomake VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI Työntekijän lomake Kaarlejärvi, Kaisto, Malinen ja Mällinen 2014 SISÄLLYS Puheeksiotto kannattaa! 3 Mitä on väkivalta? 3 10 + 1 neuvoa Väkivallankäyttö puheeksi -lomakkeen käyttöön

Lisätiedot

MARAK työryhmä. Minna Piispa ja Jaana Kinnunen 1

MARAK työryhmä. Minna Piispa ja Jaana Kinnunen 1 MARAK työryhmä Minna Piispa ja Jaana Kinnunen 1 Mikä MARAK on? MARAK (moniammatillinen riskinarviointikokous) on työskentelymuoto, jolla pyritään auttamaan aikuisia vakavan parisuhdeväkivallan uhreja MARAK-

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Riikka Vikström, Helsingin sosiaali-ja

Lisätiedot

HALLINTAA KAAOKSEEN - Suunnitelmallinen työskentely ja dialogi verkostossa

HALLINTAA KAAOKSEEN - Suunnitelmallinen työskentely ja dialogi verkostossa HALLINTAA KAAOKSEEN - Suunnitelmallinen työskentely ja dialogi verkostossa Projektipäällikkö Leena Serpola-Kaivo-oja 10.3.2011 Kokemuksia hyvistä toimintatavoista ja työkäytännöistä seminaari/hotelli Arthur

Lisätiedot

REKISTERI- JA TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24

REKISTERI- JA TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 REKISTERI- JA TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Laatimispäivä: 6.3.2012 Tällä lomakkeella ovat sekä rekisteriselosteen tiedot (HetiL 10 ) että rekisteröidyille annettava informaatio

Lisätiedot

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry.

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. 9.15 LÄHISUHDEVÄKIVALTA UHRIN TEKIJÄN, LAPSEN JA LÄHEISEN NÄKÖKULMASTA. VIOLA ry. 9.15 Pia Marttala 10 Tauko 10.15 Sirkku Mehtola 11 Kari Hallikainen

Lisätiedot

Tampereen Sosiaalipäivystyksen ja poliisin yhteistyö lastensuojelussa

Tampereen Sosiaalipäivystyksen ja poliisin yhteistyö lastensuojelussa Tampereen Sosiaalipäivystyksen ja poliisin yhteistyö lastensuojelussa Johtava sosiaalityöntekijä Tapani Unkila 01.10..2013 j Sosiaalipäivystyksen toimisto Tampereen poliisitalolla Tampereen Sosiaalipäivystys

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja vakavien väkivaltarikosten tarkastelu

Lisätiedot

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla Mikkeli 19.11.2015 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelut paivi.sinko@helsinki.fi

Lisätiedot

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015 Yhteistyö vankeuslain valossa Heli Tamminen 4.9.2015 Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma Tapaamiset Ulkopuoliseen laitokseen sijoittaminen Koevapaus Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma

Lisätiedot

Arviointi asiakkuuden alussa. - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä

Arviointi asiakkuuden alussa. - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä Arviointi asiakkuuden alussa - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä Myyrmäen vastaanottotiimi - Aloitti toimintansa 1.1.2010 - Johtava sosiaalityöntekijä, 5 sosiaalityöntekijää, 3 sosiaaliohjaajaa

Lisätiedot

Opinnäytetyö sosionomi yamk

Opinnäytetyö sosionomi yamk Opinnäytetyö sosionomi yamk Asumisyksikkö Kilpolan asiakasprosessin vaikuttavuuden arviointi 2.12.2015 Heidi Saukkonen Asumisyksikkö Kilpola Pääkaupungin turvakoti ry:n tuetun asumisen yksikkö 18 asuntoa,

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON HYVÄT KÄYTÄNNÖT PAHOINPITELYTAPAUKSISSA

TERVEYDENHUOLLON HYVÄT KÄYTÄNNÖT PAHOINPITELYTAPAUKSISSA TERVEYDENHUOLLON HYVÄT KÄYTÄNNÖT PAHOINPITELYTAPAUKSISSA Pahoinpidellyn potilaan kohtaaminen ja haastattelu käytä PAKEa haastattelurunkona keskustele potilaan kanssa aina kahden kesken o kysy väkivallasta

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot