Selvitys maiden vaihdon kehittämisestä High Grade alueella

Transkriptio

1 High Grade-alueen toimintaedellytysten turvaaminen hanke Selvitys maiden vaihdon kehittämisestä High Grade alueella - Erityisasiantuntija Risto Jokela, ProAgria Oulu 1

2 HG-alueen maiden vaihdon kehittäminen ja riskien hallinta Tätä selvitystä varten käytiin runsaasti keskusteluja siemen- ja ruokaperunanviljelyyn liittyvien eri toimijoiden kanssa. Näiden keskustelujen perusteella maiden vaihtoa voidaan kehittää HG-alueella useilla eri tavoin. Tämän selvityksen alussa on kehittämismahdollisuuksia ja myöhemmin asioita on pohdittu perusteellisemmin. 1. Maiden vaihtoon kannattaa tehdä sopimusmalli, jossa huomioidaan eri osapuolten tärkeänä pitämiä asioita. Vaikka varsinaista sopimusta ei tehtäisikään, niin voidaan mallia käyttää keskustelun pohjana ja muistilistana siitä, että molempien osapuolten tavoitteet tulisivat toteutuneeksi. Sopimusmalliin kirjataan maiden vaihdossa molempien osapuolten toimintaa kehittäviä asioita esim. tämän selvityksen perusteella. 2. Maiden vaihdoissa kannattaa pyrkiä pitkäjänteisyyteen. Tulevat vaihtomaat tulisi olla tiedossa jo useita vuosia etukäteen. 3. Vaihtomaasta kannattaa testata, onko se perunanviljelyyn sopiva. Korkealuokkaisen siemenen laittaminen peltoon, jonka sadontuottokyvystä ei ole tietoa, on suuri riski. Perunaa voi kokeeksi istuttaa maahan jo edellisenä vuonna. 4. On tärkeää sopia siitä, millaisia torjunta-aineita vaihtomailla käytetään, jotta seuraavan vuoden kasviin ei tule vioituksia. 5. Maan ph lukema vaikuttaa viljelykasvin valintaan. Monitahoiset ohrat eivät välttämättä vaadi yli 6,2:n ph:ta, joten kalkituksia kannattaa tehdä maltillisesti ja muutama vuosi ennen perunaa. Kaksitahoisia ohria ei kannata Saanaa lukuun ottamatta viljellä pelloissa joissa ph on alle 6,0. Kauroja voi hyvin viljellä alle kuuden ph:ssa. 6. Tukioikeuksien siirto pitää muistaa tehdä, jos vaihtomaiden pinta-aloissa on eroa. Ylimenevät tukioikeudet menevät jatkossa varantoon, joten tukioikeuksien määrää ei kannata pitää suurempana kuin viljelypinta-alaa. Tukioikeuksia voi jatkossa myös vuokrata ilman maata. 7. Käytyjen keskustelujen perusteella vaihdettavat maat kannattaa kyntää syksyllä, jotta torjuntaaineet hajoavat nopeammin ja riski torjunta-aine vioituksesta pienenee. 8. Maiden vaihdossa on tärkeää hoitaa asiat siten, että molempien osapuolten kannalta vaihdot onnistuva hyvin jatkossakin. Erään viljelijän sanoin viljeltäessä toisen peltoa pitää muistaa, että ei olla omalla maalla ja asiat tehdään hieman paremmin. 9. Perunan jälkeen tulevalle viljalle kannattaa kylvövaiheessa antaa hieman vähemmän lannoitetta ja lisätä lantaa tarvittaessa kesällä, koska vilja voi lakoontua herkästi perunan jälkeen. 10. Usein yhteistyön puute johtuu tiedon puutteesta, joten maiden vaihdon mahdollisuuksista tiedottaminen voi tuottaa uusia tilaisuuksia yhteistyöhön. 11. Vuonna 2015 alkavan ympäristökorvausjärjestelmän sitoumuksien ehdot mm. valumavesien hallinnassa (säätösalaojitus ja -kastelu) kannattaa selvittää. 12. Maiden vaihdosta sovittaessa kannattaa pohtia hieman laajemmin ja ideoida eri vaihtoehtoja, miten eri osapuolet hyötyvät siitä. Toiselle osapuolelle voidaan korvata vaihtoa esim. työllä, koneyhteistyöllä, lisäpinta-alalla, maan parannuksella, peruslannoituksella, ojituksen korjaamisella yhteistyönä tai rahalla. Monenlaisia muitakin tapoja voi tulla kysymykseen. 2

3 Maiden vaihto High Grade - alueella Vuonna 2013 tehtiin HG-alueen siemenperunatiloille kysely, jossa kyseltiin mm. tarvetta lisämaille. Kyselyyn osallistui 27 siemenperunatilaa eli 98 % tiloista. Mukana oli myös 17 ruokaperunatilaa. Kyselyn perusteella lisämaille on selvää tarvetta. Vastanneiden perunatilojen viljelypinta-ala oli yhteensä 4111 ha ja perunanviljelyala 1166 ha. Tiloista suurin osa (93 %) sijaitsee Tyrnävän kunnan alueella ja ne hallitsevat noin kolmatta osaa kunnan maatalouspinta-alasta. Siemenperunaa viljellään keskimäärin 24,7 ha/tila ja ruoka- tai ruokateollisuusperunaa 32,7 ha/tila. Mukana olleilla siemenperunatiloilla oli tavoitteena lisätä muutamalla hehtaarilla (2,6 ha) siemenperunaa. Perunanviljelypinta-aloja ja tilakokoa tarkasteltaessa voidaan havaita, että siemenperunatiloilla on vuosittain perunalla noin neljäs osa (23%) tilan pelloista. Kun otetaan huomioon, että tilojen pelloista kaikki ei ole perunanviljelyyn sopivaa (maalaji, pellon kunto, sijainti), voidaan arvioida, että siementiloilla on tällä hetkellä jotakuinkin maksimaalinen määrä perunaa niiden viljelypinta-alaan verrattuna. Lähes kaksi kolmasosaa perunatiloista tekee vuokra- tai vaihtomaayhteistyötä HG-alueella. Siemenperunatiloilla vuokra- tai vaihtomaata on keskimäärin 45 ha/tila ja ruokaperunatiloilla 17,5 ha/tila. Siementiloista 73 % ja ruokaperunatiloista 81 % halusi vuokrata tai vaihtaa edelleen lisää maata viljelykäyttöön. Myös vapaissa kommenteissa tuotiin esille lisämaiden tarvetta perunantuotantoon. Lisämaa ei saisi kuitenkaan sijaita yli kymmenen kilometrin etäisyydellä talouskeskuksesta. Tiloilla on halukkuutta viljelykierron harventamiseen jonkin verran. Lisäksi olisi kiinnostusta lisätä esimerkiksi viherlannoitusta viljelykiertoon. Pitemmällä viljelykierrolla myös vähennetään mahdollisia perunan tauteihin tai tuholaisiin liittyviä riskejä. Näillä tuotantopinta-aloilla kierron pidentäminen ei, yksittäisiä tiloja lukuun ottamatta, ole helppoa. Edellä mainittujen asioiden valossa HG-alueella on selvästi tarvetta lisätä peltomaiden vaihtamista perunaviljelijöiden ja muiden viljelijöiden välillä. Tässä selvityksessä pyritään tuomaan esille maiden vaihtoa edistäviä tai haittaavia tekijöitä, mahdollisuuksia vähentää riskejä vaihdon yhteydessä ja hyviä esimerkkejä, miten vaihdosta hyötyvät molemmat viljelijät. Maiden vaihdon mahdollisia etuja osapuolille Jotta maiden vaihdoista tulisi onnistuneita, siitä on molempien osapuolten hyödyttävä jotenkin. Hyötyjä kannattaa pohdiskella monesta näkökulmasta ja katsoa asioita hyvin laajasti sekä ideoida erilaisia tapoja maiden vaihdon toteuttamiseen. Joillekin tiloille voi sopia aivan toisenlaiset korvaukset kuin toisille tiloille. Perunanviljelijälle maiden vaihdoista ja vuokraamisesta on etua siinä mielessä, että tiloilla voidaan pidentää viljelykiertoja ja lisätä siemenperunan viljelyalaa. Siemenperunanviljelyn viljelykiertovaatimukset tulevaisuudessa vaativat entistä suurempia pinta-aloja. Viljanviljelijälle voi vaihdosta tulla monenlaisia hyötyjä varsinkin, jos ne osataan ottaa huomioon. Viljan lannoitusta voi yleensä perunan jälkeen hieman vähentää. Viljelijöiltä saatujen kommenttien perusteella vilja kasvaa perunan jälkeen usein rehevästi. Useampi viljelijä kommentoi, että perunan jälkeen vilja todellakin kasvaa vähemmällä apulannalla. Viljelijöiden mukaan perunan jälkeen voi viljan lannoitusta vähentää n. 20 %. Tämä vähentää myös viljan lakoriskiä perunanviljelyn jälkeen. 3

4 Viljan parempi kasvu voi johtua monista eri tekijöistä. Ravinteista perunalle annetaan yleensä runsaasti kaliumia ja fosforia. Raportissa myöhemmin olevat ravinnetaseet osoittavat, että perunalla fosforitase on yleensä selvästi plussalla ja joskus myös kaliumilla. Samoin perunanviljelijät huolehtivat usein pellon perusravinnetilan parantamisesta mm. kalsiumin osalta. Perunalannoitteissa peltoon tulee enemmän hivenravinteita kuin viljan lannoitteissa. Esimerkiksi Peruna Y1:ssä on Booria 0,05 %, Kuparia 0,05 % ja Mangaania 0,25 %. Pellon Y 3:ssa on Booria 0,02 %, Kuparia ja Mangaania 0 %. Ilmeisesti parempi kasvu johtuu ainakin osittain myös siitä, että muokattaessa maata siitä vapautuu ravinteita mm. typpeä. Samoin ajatellaan käyvän myös avokesantoa muokattaessa. Perunan saaminen viljatilan viljelykiertoon vähentää olennaisesti viljan tauteja ja näin voidaan saada parempilaatuista satoa. Viljanviljelijälle on etua, että perunaviljelyssä rikkaruohojen, varsinkin juolavehnän, määrä vähenee. Juolavehnää torjutaan perunasta useimmiten myös kemiallisesti ja lisäksi perunan noston yhteydessä juolavehnän juuret nousevat pintaan ja kuolevat. Viljan hinnan ollessa matalalla on viljanviljelijälle entistä kannattavampaa vaihtaa maita perunanviljelijän kanssa. Perunapellot ovat usein myös salaojitettu tiheästi, joten sateisena vuonna ne ovat viljanviljelijälle riskittömämpiä viljellä. Maiden vaihdon mahdollisia haittoja osapuolille Peruna viljelijän näkökulmasta maiden vaihto voi olla riskialtista, koska tulevien maiden kunnosta ei ole tietoa ja ne eivät välttämättä sovellu perunanviljelyyn mm. korkean ph:n vuoksi. Samoin ojitukset voivat olla osittain toimimattomia ja niitä voidaan joutua parantamaan. Rikkaruohojen määrä ja laatu voi myös olla epäselvää. Pelloissa voivat olla myös kivisempiä. Viljanviljelijät pelkäävät joskus peltojen tiivistyvän perunanviljelyssä. Siemenperunan viljelyssä sato korjataan kuitenkin kohtalaisen aikaisin, joten vaara on lähinnä oikein märkinä syksyinä. Peruna ja ohra vaativat erilaisen ph:n menestyäkseen, joten viljapellot voivat olla turhan paljon kalkittuja perunan viljelyä ajatellen. Yli 6,0 ph:ssa tule perunaan usein haitallista rupea. Monitahoiset ohrat menestyvät kyllä aivan hyvin kuuden ph:ssa, mutta kaksitahoisista ohrista menestyy happamahkossa maassa ainoastaan Saana. Jotkut torjunta-aineet voivat vaikuttaa perunaan ja viljaan vielä seuraavana vuonnakin. Näistä aineista kerrotaan enemmän tietoa tässä raportissa myöhemmin. Jos pelloissa on valvattia, niin joissakin tapauksissa voi sen määrä lisääntyä perunan viljelyssä. Maiden vaihdon esteitä Pinta-alatukien vaikutuksia maiden vaihtoon Tällä hetkellä ympäristötuen erityistukisopimuksiin liittyvissä valumavesien käsittelymenetelmiä ja lietelannan sijoittaminen peltoon koskevat erityistukisopimukset ovat joskus esteenä sujuvalle peltolohkojen vaihtamiselle viljelijöiden kesken. Sopimuksissa edellytetään, että sopimusalue on oltava koko sopimuskauden hakijan hallinnassa. Sopimus tai sen osa voidaan siirtää maatilan osan tai 4

5 sopimusalueen uudelle omistajalle tai haltijalle, jos syynä on sopimusalueen jakaminen perinnönjaossa, osituksen tai yhtymän purkamisen takia. Muuten sopimusta ei voida siirtää kuin ympäristöllisten syiden vuoksi. Jos viljelijä luopuu koko sopimuksesta ennen sopimuskauden päättymistä, maksettu erityistuki peritään takaisin. Vuodesta 2015 alkaen uuden ympäristökorvausjärjestelmän aikana siirrytään edellä mainituissa tapauksissa Ely-keskuksen kanssa tehdyistä sopimuksista kunnan kanssa tehtäviin sitoumuksiin. Silloin toivottavasti saadaan sellaiset ohjeet, että peltolohkojen vaihto viljelijöiden välillä onnistuu, vaikka lohkolla olisi ympäristökorvauksen sitoumus esimerkiksi valumavesien käsittelystä. Uudet säännöt valmistunevat vuoden 2015 alussa. Tilatukioikeuksien siirto voi myös joskus haitata sujuvaa maiden vaihtoa. Teknisesti asia ei ole ongelmallinen, mutta siirrot pitää muistaa tehdä jos ei vaihdeta samankokoisia pinta-aloja. Vuoden 2015 alusta tukiehtoihin on tulossa ehto, että peruslohko ei voi olla kahden viljelijän hallinnassa kuten nykyisin on mahdollista. Maiden vaihtoa hidastaa myös jonkin verran tiedon puute ja ennakkoluulot, jotka voivat olla turhia. Lisäämällä keskustelua erilaisista maiden vaihdon mahdollisuuksista ja molempia osapuolia hyödyttävistä toimenpiteistä voidaan saada aikaan molempia osapuolia hyödyttävää ja onnistunutta yhteistyötä. Maiden vaihdon mahdollisia etuja ja haittoja eri osapuolille EDUT PERUNANVILJELIJÖILLE EDUT VILJANVILJELIJÖILLE Viljelykierron parantaminen Peruna-alan lisääminen Mahdollisuus pitempiin viljelykiertoihin Vilja kasvaa paremmin Perunalannoitteissa tulee maahan hivenravinteita viljalannoitteita enemmän Perunalle annetaan runsaasti fosforia, joten viljan viljelyssä sitä voi laittaa vähemmän Viljan tautipaineen väheneminen Rikkakasvipaineen väheneminen, varsinkin juolavehnä, ei valvatti Perunapellot ovat usein tiheästi ojitettuja MAHDOLLISET HAITAT/RISKIT PERUNANVILJELIJÖILLE Vaihtomaan kunto Vaihtomaan korkea ph Rikkaruohojen määrä ja lajit Kivisyys Ojituksen kunto Edellisen vuoden torjunta-aineet MAHDOLLISET HAITAT/RISKIT VILJANVILJELIJÖILLE Raskaat perunan nostokoneet Edellisen vuoden torjunta-aineet Mahdolliset lisätyöt tai esteet tukiasioissa Sopivan typpilannoituksen suunnittelu perunan jälkeen 5

6 Viljelykierto Viljelykierron vaikutus ravinnetaseisiin Wisu- viljelysuunnitteluohjelman mukaan Tässä selvityksessä laskettiin wisuohjelman avulla ravinnetaseet ruokaperunalle, siemenperunalle, ohralle ja kauralle. Maalajina oli KHt ja multavuusluokka m. Fosforiluokka hyvä (21), kalium tyydyttävä (120). Ruokaperunalle laskettiin typpeä 70 kg/ha ja siemenperunalle 55 kg/ha, ohralle ja kauralle 100 kiloa. Ruokaperunan satona käytettiin 33 t/ha ja siemenperunan satona 26 t/ha. Viljojen satotasona käytettiin 4500 kg/ha. Siemenperunalla typpitase oli -18, fosforitase 14 ja kalium 20. Ruokaperunalla vastaavat luvut olivat N -30, P 16 ja K 0. Ohralla ja kauralla typpitase oli 20, fosfori -5 ja kalium 0. Näin ollen perunoilla näyttäisi olevan tase typen osalta hieman miinuksella ja viljoilla parikymmentä kiloa plussalla. Fosforilla on tilanne toisinpäin eli perunan viljelyssä fosforia kertyy maahan ja viljan viljelyssä sitä poistuu. Kaliumin osalta siemenperunan osalta voi hieman tulla ylijäämää ja muiden kasvien osalta kalium tase on lähellä nollaa. Nämä ravinnetaseet on siis laskettu wisuviljelyohjelman suositusten mukaan huomioiden sitten sadossa poistuvat ravinteet. Varsinkin fosforin osalta perunan ja viljan vuorottelu on ravinnetaseen näkökulmasta hyvin suotavaa. Eri kasvien vaikutus viljelykierrossa TEHO Plus -hankkeen julkaisu 4/2014 ESIKASVIN VAIKUTUS VILJOJEN, ÖLJYKASVIEN JA PERUNAN VILJELYYN MARJO KESKITALO, KAIJA HAKALA, ERJA HUUSELA-VEISTOLA, HEIKKI JALLI, MARJA JALLI, LAURI JAUHIAINEN JA SARI PELTONEN 6

7 Sadon laatu esikasvin jälkeen Tietoa esikasvien vaikutuksesta sadon laatuun on varsin vähän saatavilla. MTT:n lajikekoeainesiton mukaan öljykasveilla ja perunalla saattaa olla edullinen vaikutus kevätvehnän laatuun ja öljykasveilla ohran laatuun (hlp, valkuainen). Huomioitavaa rikkojen torjunnassa kun vaihdetaan peltoja perunatilan ja viljatilan välillä Viljan torjunta-aineita, jotka voivat vaikuttaa perunaan Mustang Forte Käyttöohjeen mukaan ei viljellä viljaa seuraavana vuonna ja ruiskutettaessa on varottava tuuli kulkeumaa erityisesti siemenperunalla. Starane XL Käyttöohjeen mukaan peruna on valmisteelle erittäin arka. Arianne S Käyttöohjeen mukaan perunaa ei saa viljellä seuraavan vuonna. Ristikukkaisten torjunta-aineet, jotka voivat vaikuttaa perunaan Calera Herkkiä kasveja on mm. peruna. Caleran jälkeen ei seuraavana vuonna saa viljellä perunaa. Clamox Clamoxin jälkeen ei seuraavan vuonna saa laittaa perunaa 7

8 Perunan torjunta-aineita, jotka voivat vaikuttaa seuraavan vuoden kasveihin Senkor, Metro ja Mistral Näitä käytettäessä ei käsitellyllä lohkolla saa saman vuonna viljellä muita viljelykasveja eikä seuraavanakaan vuonna rypsiä ja rapsia. Titus Käyttöohjeen mukaan tituksen jälkeen voidaan viljellä seuraavana vuonna viljaa tai perunaa tai maissia. Ei mainita nurmia. Monitor Voi vaikuttaa seuraavana vuonna ohraan. Glyfosaatti Käyttö viljalla juolavehnän ruiskutukseen voi aiheuttaa sen, että seuraavana vuonna viljellyt siemenperunat eivät idä seuraavana vuonna. Amerikkalainen vuokraviljelijä Ihmistuntemus, hyvät kommunikointitaidot ja suusta suuhun kiirivä maine auttavat pitämään hyvät suhteet maanomistajiin ja houkuttelemaan uusia vuokranantajia. Tämä viljelijä laittoi mm. kaikille vuokranantajille kirjeen vuosittain, joissa hän kertoi ajankohtaisia asioita. Samoin hän kutsui heitä puintiaikana mm. puimurin päälle katsomaan sadon korjuuta. Näistä asioista voisi ehkäpä kehitellä joitakin ideoita ja ajatuksia joilla saataisiin lisäarvoa maiden vaihto ja vuokraustilanteisiin. 8