NUORISOTAKUU PORVOOSSA. Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä Hyviksen teettämä selvitys. Laatija: Maria Malin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUORISOTAKUU PORVOOSSA. Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä Hyviksen teettämä selvitys. Laatija: Maria Malin"

Transkriptio

1 NUORISOTAKUU PORVOOSSA Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä Hyviksen teettämä selvitys Laatija: Maria Malin Sivistyslautakunta

2 Sisältö 1 Taustaa Porvoon kaupungin rooli Tietoja nykytilanteesta Esimerkkejä nykyisistä toimenpiteistä Kehitysehdotuksia Peruskoulujen oppilaanohjaajien päivystys Kompassissa kesällä Tiiviimmät yhteydet koulun ja työelämän välillä Kouluterveydenhuoltoon riittävät resurssit Nuorille suunnatut arkielämän hallintaa opettavat ehkäisevät kurssit luokkien perustaminen Etsivä nuorisotyö Nuorten mielenterveyspalveluiden kehittäminen Nuorten asumisen tukeminen Avoin päivätoiminta Räätälöidyt toimenpiteet toiselle asteelle siirryttäessä Toisen asteen oppilaitosten välinen yhteistyö tukemaan varhaista puuttumista Jatkolukukausi koulunvaihtajille Porvoon kaupungin työpaikat nuorille Nuorten kesätyöpaikat Yritysyhteistyön tehostaminen Nuorten palvelupisteen tai neuvontapoolin perustaminen Terminologian ja lomakkeiden yhtenäistäminen Suoraan asiakkaiden kanssa käytävien moniammatillisten keskustelujen lisääminen Osallistumisen jakautuminen koordinoivissa verkostoissa Uusia täydennyskoulutusmenetelmiä Yhteenveto Porvoon kaupungille kustannuksia aiheuttavista toimenpide-ehdotuksista Lopuksi Liitteet Liite 1. Selvityksen yhteydessä käydyt keskustelut Liite 2. Internet-osoitteita

3 1 Taustaa Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu, kuten sitä yleisesti on alettu kutsua, sisältyy vuosien hallitusohjelmaan. Nuorisotakuu on yksi nykyisen kuuden puolueen hallituksen kärkihankkeista. Nuorisotakuun tavoitteena on nuorten työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Tätä varten ei kuitenkaan ole säädetty mitään erityistä lakia. Kyse ei ole kuntien uudesta selkeästi määritellystä laissa säädetystä velvollisuudesta eikä asukkaiden uudesta subjektiivisesta oikeudesta samaan tapaan kuin hoitotakuu oli, silloin kun se otettiin käyttöön. Sanan takuu esiintyminen molemmissa nimissä aiheuttaa hämmennystä julkisessa keskustelussa. Nuorisotakuu perustuu siihen, että eri hallinnonalat tekevät yhteistyötä ja laativat yhteisiä linjauksia. Hallitus on ottanut yhteiskuntatakuun käyttöön, ja se nimittää yhteiskuntatakuuta 4P-mallin yhteiskuntatalkoiksi (Public, Private, People, Partnership). Julkinen sektori, elinkeinoelämä, kansalaisjärjestöt ja nuoret haastetaan tekemään yhteistyötä, jotta kaikki vuotiaat nuoret saavat koulutuksen tai työpaikan ja jotta kaikki alle 30-vuotiaat vastavalmistuneet saavat työpaikan. Hallituksen taustatietojen ja vastajulkaistun yhteiskuntatutkimuksen mukaan on niiden suomalaisten nuorten, joilla on erilaisia opintoihin tai yleiseen elämänhallintaan liittyviä ongelmia, vaikea löytää nuorten auttamiseen tarkoitettuja palveluita. Siksi nuorisotakuun tausta-ajatuksena on yhteiskunnan palvelutarjonnan muuttaminen siten, että se aiempaa paremmin soveltuu nuorten tarpeisiin. Nuorten tulee saada apua oman tilanteensa perusteella, niin että he saavat realistisen mahdollisuuden kouluttaa itseään tai löytää työtä. Nuorisotakuun puitteissa tehtäville toimenpiteille on aikasuositus: hallituksen taholta toivotaan, että julkisen sektorin yhteistyöverkostot auttavat nuoria löytämään sopivan vaihtoehdon kolmen kuukauden sisällä. Itse toiminnan (koulutus, työ, oppisopimus tai kuntoutus) voi sitten aloittaa myöhemmin, esim. oppilaitoksen seuraavan lukukauden tai lukuvuoden alkaessa. Nuorisotakuun tarkoituksena on myös löytää yhteiskunnan turvaverkon puutteet ja aktivoida sellaisia nuoria, jotka elävät kaikkien tunnettujen toimintojen ulkopuolella. (NEET on yhteiskuntatieteilijöiden käyttämä uutta nuorisoilmiötä kuvaava käsite: not in education, employment or training.) Täksi hallituskaudeksi valtion tavoitteena on varata runsaat miljoonaa euroa nuorisotakuun toteuttamiseen seuraavien toimenpiteiden puitteissa: Koulutustakuu, vuodesta 2013 alkaen kaikkien oppivelvollisuutensa suorittaneiden tulee saada toisen asteen koulutuspaikka tai oppisopimuspaikka, paikka nuorten työpajassa tai tarvittaessa kuntoutuksessa, jotta nuori voi myöhemmin saada koulutuspaikan. Ilman koulutusta olevien vuotiaiden nuorten aikuisten osaamisohjelma (NAO). Osaamisohjelman tarkoituksena on aktivoida nuoria aikuisia suorittamaan ammattitutkinto tai ainakin ammattitutkinnon osia. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan koulutus on tehokkain keino torjua syrjäytymistä. Laajemmat ja selkeämmät oppisopimuskoulutusmahdollisuudet nuorille. 3

4 Kielikoulutusta ja opintoihin valmentavaa koulutusta nuorille maahanmuuttajille järjestetään kansalaisopistoissa ja kansanopistoissa. Työ- ja elinkeinotoimistojen selkoistetut palvelut nuorille työnhakijoille. 10 kuukauden palkkatuki työnantajille, jotka palkkaavat nuoria työntekijöitä/sanssi-kortti. Erilaiset kuntoutustoimenpiteet mm. kuntien sosiaali- ja terveyshuollon puitteissa. Monet nyky-suomen nuoret tarvitsevat apua hyvien arkirutiinien luomisessa, säännöllisten elämäntapojen löytämisessä, säästäväisyyden oppimisessa, oman henkilökohtaisen taloutensa hoitamisessa, päihteistä ja velkaantumisesta eroon pääsemisessä sekä ystävien löytämisessä ja sosiaalisten taitojen kehittämisessä. Yksilöllisiä tukimuotoja, kuten: o kuntien etsivä nuorisotyö o nuorten työpajat Eri toimijoiden vastuualueet: Työ- ja elinkeinoministeriö on äskettäin organisoinut uudelleen maamme työvoimapalveluita siten, että Suomessa on 15 työ- ja elinkeinotoimistoa ja 120 alueellista toimipaikkaa, jotka välittävät palveluita. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston Porvoon toimipaikka sijaitsee Kuninkaanportissa. Se vastaa myös nuorten työllisyysasioista ja työmarkkinapalveluista. Työ- ja elinkeinotoimistojen palvelutarjontaan voi tutustua osoitteessa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, joka on 24 kunnan kuntayhtymä, hallinnoi Porvoossa järjestettävää psykiatrista hoitoa. Myös sairaanhoitopiirin uudelleenorganisoimisesta käydään keskustelua. Opetus- ja kulttuuriministeriö tekee opetusalaa koskevat strategiset päätökset kansallisella tasolla. Nuorisotakuun osalta on kyse lähinnä toisen asteen koulutuspaikkojen määrästä, koulutuksen valintakriteereistä, oppisopimuspaikkojen lisärahoituksesta sekä erityisavustuksesta, jolla rahoitetaan esim. koulutuksen tasa-arvotyötä ja yksilöllisiä palveluita esim. etsivän nuorisotyön muodossa. Uuden nuorisolain tavoitteiden toteuttamiseksi myönnetään kansallisten erityisavustusten kautta rahoitusta kunnille hankehakemusten perusteella. Opetus- ja kulttuuriministeriö hallinnoi myös näitä hankevaroja. Toisen asteen koulutuksen rahoituspäätökset pohjautuvat ja tehtyihin oppilastilastoihin. Tuolloin oppilaitoksessa kirjoilla olevat opiskelijat oikeuttavat valtion rahoitukseen. Hallitus haastaa elinkeinoelämää osallistumaan nuorisotakuuta koskeviin yhteiskuntatalkoisiin ja palkkaamaan nuoria työntekijöitä esim. palkkatuen avulla. Elinkeinoelämää haastetaan myös palkkamaan oppisopimusopiskelijoita tai kesätyöntekijöitä. Nuorten työllistäminen ei kuitenkaan ole lähtenyt käyntiin nuorisotakuun taustatoimijoiden toivomassa laajuudessa. Kuntien vastuu nuorista asukkaistaan on sama kuin aiemmin: peruskouluopetuksen järjestäminen sosiaali- ja terveydenhuolto Vuonna 2011 annetun nuorisolain mukainen nuorisotyö ja nuorisopolitiikka, kuten etsivä nuorisotyö, nuorten työpajat sekä uutena velvollisuutena toimialat ylittävä yhteistyö, jota tehdään nuorten palveluohjausta koordinoivien verkostojen muodossa. Näissä monialai- 4

5 sissa yhteistyöverkostoissa tulee olla edustajia nuoriso-, opetus-, sosiaali-, terveydenhuolto-, työ- ja poliisihallinnosta. Uuden nuorisolain lähtökohtina ovat erityistoimenpiteet, joita tarvitaan erityistä tukea tai räätälöityjä oppimispolkuja tarvitsevia lapsia ja nuoria varten niitä nuoria varten, joiden sosiaaliset taidot eivät riitä arjesta suoriutumiseen kasvavan koulunkäynnin keskeyttämistä koskevan kehityssuunnan ja sitä seuraavan syrjäytymisriskin torjumiseen. Nuoren oma vastuu Yksi nuorisotakuun perusajatuksista on nuorten itsensä aktivoiminen ja motivoiminen ottamaan itse vastuu omasta tulevaisuudestaan. Yhteydenpito työ- ja elinkeinotoimistoon, sosiaalihuoltoon, nuorten työpajoihin tai etsivään nuorisotyöhön on nuorten ja perheiden omalla vastuulla. Nuorten omalla vastuulla on myös esim. puhelimeen vastaaminen silloin kun etsivä nuorisotyöntekijä yrittää ottaa heihin yhteyttä. Nuorisotakuussa ei ole uusia julkisia pakkotoimenpiteitä. Sen sijaan siihen on kirjattu tiettyjä uusia ehtoja, kuten että työmarkkinatuen saamisen edellytyksenä on se, että nuori on hakenut vähintään kahta koulutuspaikkaa ja ettei häntä ole hyväksytty kumpaakaan paikkaan. Nuorten kuntoutuksessa on kunnilla velvollisuus tehdä toimialat ylittävää yhteistyötä yksilöllisten kuntoutussuunnitelmien laatimisessa. Kela on antanut ohjeet koskien vuotiaiden nuorten kuntoutuskorvauksia. Kuntoutuksen tarpeessa olevien nuorten tulee kääntyä oppilashuollon, kunnallisen terveydenhuollon tai tarvittaessa psykiatrisen hoidon puoleen. 5

6 2 Porvoon kaupungin rooli Nuorisotyöttömyyttä on juuri nyt paljon ja se lisääntyy voimakkaasti, mikä on osa suurempaa globaalia rakennemuutosta (70 80 miljoonaa maailman nuorista on ilman työtä). Suomella ja suurimmalla osalla Euroopan maista on haasteena työllistää ja kouluttaa nuoria laskusuhdanteen aikana. Maassamme on yli alle 25-vuotiasta työtöntä nuorta (19 prosenttia heistä on ollut työttömänä yli kolme kuukautta), ja yli vuotiasta, jolla ei ole muuta koulutusta kuin suoritettu peruskoulun oppivelvollisuus. Tulevaisuudennäkymiin on vaikea tarttua: samanaikaisesti puhutaan kiihtyvästä nuorisotyöttömyydestä ja tulevasta suuresta työvoimapulasta suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Porvoo ei ole omilla toimenpiteillään pystynyt vaikuttamaan siihen tosiasiaan, että nuorten työllistymistilanne on edelleen heikentynyt nuorisotakuun käyttöönoton jälkeen. Tärkeintä, mitä yksittäinen kunta voi juuri nyt tehdä, on oikean asenteen luominen nuorisotakuun toteutumisen pohjaksi. Nuorisotakuu tulee nähdä tavoitteena. Viranomaisten, elinkeinoelämän, kansalaisjärjestöjen ja nuorten välisen yhteistyön vahvistuminen puolestaan on nähtävä tärkeänä sosiaalisena sijoituksena. Porvoon kaupungilla on jo nyt erittäin pitkälle kehitetty palveluverkosto, ja työntekijät ottavat nuorten tilanteen ja tulevaisuudensuunnitelmat hyvin tosissaan. Monet työntekijät tuntevat huolta nuorten tilanteesta ja tulevaisuudesta. Kuntien uutena velvollisuutena on huolehtia siitä, että nuoret löytävät sen tahon, joka pystyy parhaiten auttamaan juuri heitä. Kuntien velvollisuutena on myös huolehtia, että nuoriin yhteydessä olevat eri viranomaiset varaavat riittävästi aikaa auttamiseen ja huolehtivat myös jälkiseurannasta. Porvoon kaupungissa on vuonna 1998 perustettu työryhmä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi (HYVIS). Porvoon kaupunginhallitus päätti joulukuussa 2010, että HYVIS vastaa toimialat ylittävästä monialaisesta yhteistyöstä nuorisolain 7 :n mukaisesti. Nuorisotakuun toteutumista koordinoi kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä Hyvis, jolle myönnettiin kaupungin kehittämismäärärahaa nuorisotakuuta koskevan selvitystyön laatimiseksi ja tarpeellisten toimenpide-ehdotusten esilletuomiseksi. Porvoossa on vuodesta 2008 alkaen toteutettu hankerahoituksella etsivää nuorisotyötä, nuorten työpajatoiminta käynnistyi vuonna Vuonna 1999 perustettiin Porvooseen nuorisovaltuusto, joka on yksi nuorille vaikutusmahdollisuuksia tarjoavista kanavista. Nuorisotakuu koskee jollakin tapaa lähes kaikkia Porvoon kaupungin yksiköitä, jos lähtökohta-ajatuksena on nuorten tarpeiden priorisointi. Koulutuspalvelut, nuorisopalvelut, sosiaalipalvelut, terveyspalvelut ja asuntopalvelut ovat tärkeitä tehtäväalueita. Laadukkaan ehkäisevän työn kannalta on yhtä tärkeää, että esim. toimialoilla tehtävässä uudistamistyössä, suunnittelussa, uudisrakentamisessa ja kunnostuksessa otetaan huomioon nuorten turvallisuus, hyvinvointi ja mahdollisuudet aktiiviseen ja sosiaaliseen elämään. 6

7 Kaikista Porvoon kaupungin yksiköistä löytyy työpaikkoja ja -tehtäviä, jotka soveltuvat nuorten työkokeilu-, oppisopimus- tai kesätyöpaikoiksi. Näiden nuorten aktivointi- ja rekrytointimahdollisuuksien läpikäyminen jokaisessa yksikössä on tärkeää ja hyödyllistä. Joitakin konkreettisia neuvoja valtiolta kunnille: Työskennellään läpinäkyvästi ja ollaan niiden asukkaiden tavoitettavissa, jotka ovat tottumattomia kysymään tai selvittämään, mikä taho on oikea juuri heitä varten. Varataan aina tupla-aika uudelle nuorelle asiakkaalle, joka tulee ensimmäiselle käynnille. Pidempi, kaikessa rauhassa tehtävä alkukartoitus tuottaa paremmin tulosta ja vapauttaa tulevaisuuden työaikaresursseja. Madalletaan kynnystä ottaa asioita puheeksi ja lyhennetään "kuilun partaalla" elävien nuorten parissa tehtävien eri toimenpiteiden seurannan aikavälejä. Autetaan kaikkia nuoria asukkaita niin hyvin kuin voidaan takertumatta ikärajoihin, vastuunjakoihin tai toimialarajoihin. Täsmälleen samojen nuorten kanssa työskentelevien yksiköiden väliset keskustelut ja kokemusten vaihto sekä ehkäisevän työn ja hoitavan/korjaavan työn väliset keskustelut ovat tärkeitä. Oma-aloitteisesti verrataan, yhtenäistetään ja yksinkertaistetaan lomakkeita, sääntöjä ja terminologiaa. Ei luovuteta vain siksi, ettei kaikkia ongelmia voida hoitaa, vaan työskennellään niiden asioiden parissa, joihin voi vaikuttaa. Kunnan palveluita on syytä tarkastella nuoren ihmisen silmin. Nuorten ja perheiden oma kokemus palvelun toimimisesta on aina oikea. Vaitiolovelvollisuutta koskevat viittaukset on mainittu tavallisena yhteistyön esteenä, kun nuorella asiakkaalla on ongelmia. Henkilön omalla suostumuksella voidaan kuitenkin keskustella monista asioista. On uskallettava kysyä itseltään, ketä vaitiolovelvollisuus suojelee niissä tapauksissa, joissa asiakas itse haluaa saada apua ja hyväksyy, että monet tahot käyttävät samaa kartoitusta ja samoja tietoja. Nuorisotakuun tarkoituksena on saada monet eri yhteiskunnan toimijat ja perheet oivaltamaan, että aina on inhimillisesti kannattavaa pitää huolta maan nuorista asukkaista. Hallitus haluaa nähdä nuorisotakuun yleisenä asenteena. Ajan ja rahan sijoittaminen nuorten auttamiseen on keskeinen tulevaisuudenkysymys ja sosiaalinen sijoitus. Niin ikään on tärkeää pohtia asiakkaita koskevaa terminologiaa. Nuorisotakuussa esiintyy hyvin ongelmapainotteista kielenkäyttöä; ongelmatilanteet ja -asiakkaat on määritelty. Ongelmia määritellessä ja selvittäessä on hyvä olla ongelmakeskeinen. Seuraavaan vaiheeseen siirryttäessä on annetun neuvonnan kannalta kuitenkin parempi kehittää rakentavaa terminologiaa "kuilun partaalla" olevan nuoren kannustamiseksi ja käyttää sanoja ja termistöä, jotka kuvailevat, miten nuori jatkaa eteenpäin, saa toisen mahdollisuuden, pääsee takaisin opintojen pariin tai työelämään. Suosituksena on varhainen puuttuminen ja tiivis seuranta, vaatimusten asettaminen ja se, että kaikki osapuolet kertovat odotuksistaan. 7

8 3 Tietoja nykytilanteesta Porvoon asukastilasto vuotiaat vuotiaaat vuotiaat yhteensä eli 16 % asukkaista on nuorisotakuuikäisiä Opiskelijamäärät porvoolaisissa oppilaitoksissa lukuvuonna ruotsinkielisissä peruskouluissa suomenkielisissä peruskouluissa toisen asteen oppilaitoksissa ammattikorkeakouluissa Oppilastilasto Peruskoulun oppilaat, jotka nykyisen oppilastilaston mukaan suorittavat oppivelvollisuutensa Porvoossa seuraavan neljän vuoden aikana: Kevät 2013 Kevät 2014 Kevät 2015 Kevät 2016 Suomenkielisiä Ruotsinkielisiä Oppilaita yhteensä Tilasto on tehty Porvoon sivistystoimen toimiston antamien tietojen perusteella. Lukuvuonna peruskoulun päättötodistuksen sai 99,2 % oppilaista, ja kaikki toisen asteen koulutuspaikkaa hakeneet oppilaat saivat paikan. Joka vuosi on joitakin oppilaita, jotka päättävät olla aloittamatta koulua, vaikka he ovat saanet opiskelupaikan. Joka vuosi on myös oppilaita, jotka keskeyttävät koulunkäyntinsä jo ensimmäisen syyslukukauden aikana. Tämä selittää tilastollista eroa Kouluikkunassa olevaan kansalliseen vertailuun, jonka mukaan 93,7 prosentilla peruskoulunsa päättäneistä on paikka vuoden lopussa. Porvoon peruskouluissa otettiin käyttöön oppilaiden tukemisessa kolmiportainen tukimalli. Tukitasot ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Lukuvuoden aikana tehostettua tukea sai 237 oppilasta suomenkielisessä koulutustoimessa ja 85 oppilasta ruotsinkielisessä koulutustoimessa. Erityistä tukea sai 296 oppilasta suomenkielisessä koulutustoimessa ja ruotsinkielisessä koulutustoimessa 73 oppilasta. Yhteensä: 322 oppilasta sai tehostettua tukea 369 oppilasta sai erityistä tukea 8

9 Perusasteen ja toisen asteen nivelvaihe Vuonna 2013 oppivelvollisuutensa suorittavat peruskoulun oppilaat: Ruotsinkieliset Suomenkieliset Yhteensä Porvoo Loviisa Sipoo Yhteensä Porvoon yhdeksännen luokan oppilaiden määrää ei ole mahdollista suoraan verrata lukuina toisen asteen koulutuspaikkoihin. Ammatillinen koulutus on alueellista, minkä vuoksi oletuksena on oltava koulutustarjonnan vertaaminen alueelliseen kysyntään. Tämä ei myöskään kerro koko totuutta, koska jotkut oppilaat valitsevat koulutuspaikkakunnakseen Helsingin tai jonkun muun Itä- Uudenmaan pohjois- tai itäpuolella sijaitsevan paikkakunnan. Toisen asteen aloituspaikkojen määrä vuonna 2013 Seuraavat Itä-Uudenmaan kuusi lukiota tarjoavat toisen asteen koulutusta: Lukio Opiskelijat Linnankosken lukio 185 Borgå gymnasium 100 Lovisa gymnasium 72 Loviisan lukio 50 Sipoon lukio 80 ( jääkiekkolinjalla) Sibbo gymnasium 54 Lukiopaikkoja yhteensä 541 Linnankosken aikuislukiossa on myös lukion aloituspaikkoja. Paikkojen määrää ei ole rajattu. Aikuislukion lukio-opintojen aloitusikäraja on 18 vuotta. Viisi eri ylläpitäjää tarjoaa toisen asteen ammatillista koulutusta Itä-Uudenmaan alueella: Oppilaitos Opiskelijat Porvoon ammattiopisto (Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä) 430 Inveon (Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland) 120 Point College (Porvoo International College) 104 Prakticum (Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab) 52 KEUDA (Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä) 70 Ammatillisen koulutuksen paikat yhteensä 776 Nimenmuutokset, oppilaitosten fuusiot, muuttuneet kansalliset tietopankit ja epäselvät tiedot siitä, missä ylläpitäjä tarkalleen (maantieteellisesti katsoen) järjestää yksittäisiä koulutuslinjoja, vaikeuttavat jonkin verran kehityskulun vertailua, kun koulutuspaikkojen kokonaistarjontaa verrataan potentiaalisiin porvoolaisiin hakijoihin. 9

10 Itä-Uudenmaan alueella ei ole pulaa toisen asteen koulutuspaikoista. Toisella asteella on 1317 aloituspaikkaa ja 1035 oppilasta päättää peruskoulun keväällä Porvoolaisten 9-luokkalaisten sijoittuminen toiselle asteelle 2013 Yhteishaku 2013 Haki ammattikouluun Haki lukioon 9-luokkalaisia yhteensä Valittu I- vaihtoehtoonsa Strömborgska skolan 36 % 64 % oppilasta, 86 % Lyceiparkens skola 48 % 52 % oppilasta, 89 % Albert Edelfeltin koulu 49 % 51 % oppilasta, 90 % Linnanjoen koulu 41 % 59 % oppilasta, 76 % Pääskytien koulu 60 % 40 % oppilasta, 83 % Etsivä nuorisotyö vuonna 2012 Etsivän nuorisotyön asiakasmäärä oli 109 nuorta (70 % poikia) Palaverien ja työtehtävien lukumäärä kentällä 647 Etsivässä nuorisotyössä tavoitetaan 80 prosenttia koulunsa keskeyttäneistä. Lopusta 20 prosentista puolet selviytyy itse ilman apua ja puolet ei ilmoittaudu etsivälle nuorisotyölle. Suurin osa nuorista, joihin etsivä nuorisotyö on yhteydessä, tuntee itsensä yksinäiseksi, kokee psyykkistä stressiä tai oireilee psyykkisesti. Siirtyminen yhdeltä kouluasteelta toiselle Suomen kuntaliiton laatu- ja arviointijärjestelmä Kouluikkunan mukaan 44 porvoolaista nuorta oli ilman opiskelupaikkaa vuoden 2011 lopussa (6,3 prosenttia). Maan keskiarvo vuonna 2011 oli 5 prosenttia. Näistä 44 nuoresta vain 17 oppilasta jäi ilman opiskelupaikkaa toisen asteen opiskelijavalintojen ensimmäisellä kierroksella. Näiden 17 oppilaan ja lopullisen oppilasmäärän, 44, välinen ero selittyy sillä, että saamastaan koulutuspaikasta huolimatta jotkut oppilaat eivät aloittaneet opintojaan, tai sillä, että jotkut oppilaat keskeyttivät opintonsa heti ensimmäisen syyslukukauden aikana. Vuonna 2012 koulunkäyntinsä keskeytti 22 porvoolaista lukiolaista. Vuosittain yli 100 nuorta keskeyttää opintonsa jossakin alueen ammattikoulussa. Nämä nuoret siirtyvät esim. töihin, johonkin toiseen koulutukseen, oppisopimukseen tai nuorten työpajalle. Työllisyystilasto Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston tilasto , Porvoon toimipaikka: Työttömiä alle 25-vuotiaita työnhakijoita vuotiaita asiakkaita yhteensä 444 (työttömiä ja eri tukitoimenpiteiden kautta työllistettyjä) Työttömiä ja lomautettuja alle 30-vuotiaita yhteensä 436 Vuonna 2012 pystyttiin työllistämään 21,1 % alle 25-vuotiaista asiakkaista. 10

11 Työ- ja elinkeinotoimiston toukokuun 2013 tilasto kuvaa maahanmuuttajien osuutta nuorista asiakkaista vuotiaista asiakkaista maahanmuuttajia on yhteensä 26, joista 14 on työttömiä vuotiaista asiakkaista maahanmuuttajia on yhteensä 42, joista 20 on työttömiä. Ne asiakkaat, jotka eivät ole työttömiä, osallistuvat joko työkokeiluun tai koulutukseen. Nuorten asuminen Maaliskuussa 2013 työnsä aloittanut nuorten asumisohjaaja on elokuun alkuun mennessä asuttanut 12 nuorta. Jokainen heistä on toistaiseksi hoitanut vuokrasopimuksensa hyvin. Neljä näistä nuorista on jo ehtinyt 3 kuukauden koeajan jälkeen saada itselleen toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen. Asumisohjaajalla on tällä hetkellä (elokuu 2013) 24 nuorta aktiivisessa asiakassuhteessa. Asunnonhakijoiden määrä maaliskuussa 2013: Porvoon kaupungin asuntotoimiston kautta 29 hakijaa, vuotiaat 52 hakijaa, vuotiaat Yhteensä 81 A-yhtiöiden kautta 62 uutta hakijaa, vuotiaat 25 uutta hakijaa, vuotiaat Yhteensä 87 Päähakijoiden lukumäärä on 168. Lukuun ei sisälly nuorisotakuuikäisiä avo- tai aviopuolisoita. Asuntotoimiston tilastot osoittavat myös, että vuonna 2012 asunnon sai 401 henkilöä ja 33 prosenttia heistä, eli 132 henkilöä, oli alle 25-vuotiaita nuoria. Sosiaali- ja perhepalvelut Nuorten työpajoille osallistui vuonna 2012 yhteensä 93 nuorta. Kahdeksallakymmenellä prosentilla nuorista keskeytyneet opinnot olivat syynä kuuden kuukauden pituiseen työpajajaksoon. Kuusitoista pajalaisista tuli työpajoille etsivän nuorisotyön kautta. Lapsisosiaalityön yksikkö: vuotiaita asiakkaita vuotiaita lastensuojelun jälkeisessä jälkihuollossa Aikuissosiaalityö: Aikuissosiaalityön tilanne : Alle 30-vuotiaita asiakkaita oli 36 prosentissa toimeentulotukea nostavista kotitalouksista, eli 505 kotitaloutta. Suurimmalla osalla alle 30-vuotiaista uusista asiakkaista ei ole koulutusta. Osa näistä aikuissosiaalityön asiakkaista ei voi esimerkiksi olla työnhakijoina, koska he eivät ole työkykyisiä. 11

12 Hoitotilasto Nuorisopsykiatrian poliklinikan asiakastilasto vuonna 2012: vuotiaiden asiakkaiden lukumäärä: 517 Uusien asiakkaiden lukumäärä: 150 Sairaalahoitoa tarvitsevien asiakkaiden lukumäärä: Kouluterveydenhuolto Porvoon peruskouluissa on vajaat oppilasta ja opiskelijoita on noin Kahden viime vuoden aikana koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon on saatu kaksi uutta terveydenhoitajavirkaa, joiden avulla on pystytty paremmin ottaman huomioon erityisoppilaiden kouluterveydenhoitajatarpeet ja nimeämään vastuuterveydenhoitaja. Myös koululääkärityöhön on lisätty resursseja, mutta kaikki kouluterveydenhuollossa työskentelevät lääkärit ovat myös terveysasemalla työssä ja vain murto-osan työajastaan kouluterveydenhuollossa, joten työpanoksen määrää on hyvin vaikea arvioida. Stakes ohjeen mukaan kouluterveydenhoitajan sopivana oppilasmääränä pidetään enintään 600 koululaista ja kouluterveydenhuollon lääkärillä tulisi olla käytössä yksi työpäivä viikossa 500:tä oppilasta kohden. Oppilasmäärää pitäisi vähentää, jos työntekijöiden vastuulla on useita eri kouluja tai jos oppilaissa on paljon erityistä tukea vaativia, esimerkiksi erityisoppilaita tai maahanmuuttajia. Erityiskoulun ja -luokan oppilaat tarvitsevat noin kolme kertaa keskimääräistä enemmän aikaa terveydenhoitajalta ja lääkäriltä. Opiskeluterveydenhuolto edellyttää toisella asteella yhden kokopäiväisen terveydenhoitajan opiskelijaa kohti ja korkea-asteella yhden kokopäiväisen terveydenhoitajan opiskelijaa kohti, kun sijaista vuosiloman ajaksi ei ole. Opiskeluterveydenhuollon lääkärin mitoituksen lähtökohtana on opiskelijaa kokopäiväistä lääkäriä kohti. Oppilasmäärä Ruots. peruskoulu Terveydenhoitajia, määrä 2012 Oppilaita /terveydenhoitaja Lääkäripäiviä/ vuosi Lääkärimäärä/ vuosi ,95 3,05 581,02 561,97 42,30 56,00 0,21 0, ,66 6,86 563,96 547,52 62,50 108,54 0,31 0,54 Toinen aste ,35 4,05 777,91 643,46 17,21 49,44 0,09 0,25 Suom. peruskoulu Ammattikorkeakoulut ,00 1, , ,00 3,60 0,02 Muu 513 0,55 0,55 932,73 932, ,51 15,51 122,01 217,58 0,61 1,09 12

13 4 Esimerkkejä nykyisistä toimenpiteistä Muun muassa seuraavia toimenpiteitä käytetään syrjäytymisen ehkäisyyn: Porvoon peruskouluissa KELPO-hankkeen puitteissa on Opetushallituksen rahoituksella laadittu "Turvallinen oppimispolku", johon sisältyy oppilaille suunnatun tuen kolme eri tasoa. Oppilaan opettaja ja moniammatillinen työryhmä arvioivat tuen tarvetta ja suunnittelevat tukitoimenpiteitä yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Ennen puhuttiin erityisoppilaista, nyt puhutaan oppilaista, jotka tarvitsevat joko yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. Oppimispolku toimii esikoulusta alkaen aina toiselle asteelle siirtymiseen asti. https://www.porvoo.fi/fi/palvelut/opetus_ja_koulutus/perusopetus/oppilaan_hyvinvointi_ja_t ukeminen/tukea_ja_apua_koulunkayntiin Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt määräaikaista erityisrahoitusta peruskoulujen ryhmäkokojen pienentämiseen tarvittaessa tai kahden opettajan sijoittamiseen niihin ryhmiin, joissa on yli 25 oppilasta. Koulutuksellisen tasa-arvon edistämishanke on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä merkittävän erityisavustuksen ( euroa) vuosiksi Tavoitteena on tasoittaa eri koulujen oppimistulosten eriarvoisuutta. Porvoossa toimenpiteitä tehdään alueilla, joissa on keskimääräistä enemmän työttömyyttä, matala koulutustaso tai suuri osa maahanmuuttajataustaisia perheitä. Näiden rahojen avulla on voitu palkata enemmän aikuisia koulun arkipäivään: viisi koulunkäyntiavustajaa, koulukuraattori, kaksi school coachia ja monikulttuurisen kehitystyön koordinaattori. Elokuussa 2013 otetaan koulutuspalveluissa käyttöön toimintamalli, joka koskee huolta aiheuttavia koulupoissaoloja. Toimintasuunnitelma koskee peruskoulun vuosiluokkia 7 9. Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään 1. luokan oppilaille ja osittain 2. luokan oppilaille sekä erityisen tuen tarpeessa oleville oppilaille. Kerhotoimintaa järjestetään kouluissa vuosiluokilla 1 9 oleville oppilaille. Oppilashuoltotiimi ja koulujen omat oppilashuoltoryhmät. Nämä ryhmät ovat laatineet suunnitelmia varhaiseen puuttumiseen, ja ne tutkivat ja testaavat tarvittaessa kuntotestien avulla oppilaiden psyykkistä ja fyysistä terveyttä. Koulunkäyntiavustajat Laatutiimin tekemät vuosittaiset arviointiraportit ovat koulujen toiminnan seuraamisen väline. Raporttien pohjalta valitaan seuraavan lukuvuoden kärkitoimenpiteet koulutuspalveluohjelmaan. 13

14 Peruskoulusta toiselle asteelle siirryttäessä Nyckelteamet-tiimi ruotsinkielistä toimintaa Itä-Uudellamaalla. Kyseinen tiimi kokoontuu vuosittain keskustelemaan yhdeksännen luokan oppilaiden optimaalisesta sijoittumisesta peruskoulusta toiselle asteelle siirryttäessä. Ruotsinkielisen kymppiluokan opetuksen toteuttamista suunnitellaan Porvoon kaupungin, Loviisan, Sipoon ja Borgå folkakademin välisenä yhteistyönä. Peruskoulun rehtoreiden arvion mukaan ruotsinkielisen kymppiluokan vuosittainen tarve koskee 8 12 oppilasta Itä- Uudellamaalla (Porvoo, Loviisa, Sipoo). Keskustelut suomenkielisen kymppiluokan toimivan toteutusmallin löytämiseksi ovat käynnissä. Koulutuspalveluiden huolenpito- ja hyvinvointitiimi arvioi, että tarve olisi perustaa ainakin yksi 10-luokka. Tiimin arvion mukaan oppilasta/vuosi saattaisi hakeutua kyseiseen opetukseen. Porvoon kaupungin suomenkielisissä koulutuspalveluissa on tällä hetkellä yksi yhdeksäs luokka, ns. Ammattiysi, joka sijaitsee fyysisesti Porvoon ammattiopistolla. Luokka tarjoaa mahdollisuuden valita erilaisia ammatillisia valinnaiskursseja. Porvoon kaupungin ja ammattiopiston välinen yhteistyö on toiminut hyvin. Oppilaanohjaajat aloittavat hyvissä ajoin yhteyshakuun liittyvät toimenpiteet ja keskustelut oppilaiden kanssa toisen asteen valinnoista. Tiivis yhteistyö oppilashuoltotyön kanssa on tärkeää. Toisen asteen oppilaitokset järjestävät erilaisia tutustumistilaisuuksia oppilaille ja huoltajille. Tiedonsiirtopalavereja toisen asteen oppilaitosten kanssa järjestetään Porvoossa huoltajan luvalla. Oppilaanohjaajan tehtävään kuuluu varmistaa perusasteen päättövaiheen oppilaan sijoittuminen toisen asteen koulutukseen ja koulutuspaikan ulkopuolelle jääneiden ohjaus etsivän nuorisotyön palveluiden piiriin. Toisen asteen koulutukseen valitun oppilaan ohjausvastuu siirtyy toisen asteen koulutuksen alettua toisen asteen oppilaitoksen ohjaushenkilöstölle. Sivistyslautakunta hyväksyi elokuussa 2012 yllä olevan opetussuunnitelmaan sisältyvän tekstin. Nuorten työpajoille nuoret voivat hakeutua oma-aloitteisesti tai työ- ja elinkeinotoimiston, sosiaalityöntekijöiden, psykiatrisen hoidon tai etsivien nuorisotyöntekijöiden kautta. Osa työpajatoimintaan osallistuvista nuorista saa työmarkkinatukea, jotkut saavat sairauspäivärahaa ja osa täysi-ikäisistä nuorista elättää itsensä toimeentulotuella työpajajakson ajan. Nuorten työpajatoiminnan sisältöjä on avattu opinnollistamisen keinoin. Nuori saa työpajalta todistuksen osaamisestaan koulumaailman käyttämällä terminologialla. Nuorten työpajojen sisäisenä työvälineenä toimii Polutustiimi, joka yhdessä etsivän nuorisotyön kanssa auttaa nuorta suunnittelemaan työpajajakson jälkeistä elämää. Toisella asteella Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä/amisto ja Point College ovat hakeneet rahoitusta nuorisokoulutuksen lisäpaikkoihin lukuvuodeksi Kyse on yhteensä uudesta paikasta. 14

15 Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus on nuorisotakuun puitteissa saanut rahoitusta 20 oppisopimuspaikalle, jotka on suunnattu vuonna 2013 oppivelvollisuutensa suorittaneille 16- vuotiaille tai vanhemmille (maahanmuuttajat). Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskuksen lisäksi oppisopimuskoulutusta järjestävät myös Point College, Prakticum sekä pienessä mittakaavassa myös Inveon. Point Collegella on oma oppisopimustoimisto, jossa on yli 200 oppisopimusopiskelijaa. Oppilaitoksessa on myös monia ilman koulutusta olevia alle 30-vuotiaita henkilöitä, jotka opiskelevat Nuorten aikuisten osaamisohjelmassa joko oppisopimuksella tai suorittaakseen ammattitutkinnon. Edupoli on saanut lisärahoitusta, jonka turvin noin 80 nuorta aikuista, iältään vuotta, voi aloittaa opinnot suorittaakseen ammattitutkinnon tai osia ammattitutkinnosta Nuorten aikuisten osaamisohjelman (NAO) puitteissa. Alla olevat esimerkit esittelevät toisen asteen oppilaitoksissa turvallisuuden ja viihtyvyyden lisäämiseksi sekä oppimisen parantamiseksi tehtävää kehitystyötä. Kokeilujen tarkoituksena on joko järjestää kouluihin enemmän aikuisia, joilla on aikaa kuunnella ja antaa tukea, tai järjestää oppilaille mahdollisuuksia pidempiin työelämän harjoittelujaksoihin. Point Collegen pedagogiikka on työorientoitunutta, ja Point College tekee yhteistyötä mm. seurakunnan kanssa koulun turvallisuuden ja viihtyvyyden lisäämiseksi, koulun keskeyttämisen vähentämiseksi ja oppimisen parantamiseksi. Koulussa on esimerkiksi Pointtiniminen huone, jossa saa apua puolivalmiiden palautustehtävien tekemiseen tai vaikeiden läksyjen tai projektitöiden tekemiseen. Siellä on myös toinen huone, Koppi, jossa voi käydä ohjauskeskusteluja oppilashuollon kanssa. Keskeyttämisprosentti on 5 prosenttia, kansallinen keskeyttämisprosentti on noin 9 prosenttia vuosittain. Point College: Opettajille järjestetään erityispedagogisia menetelmiä koskevaa koulutusta. Porvoon ammattiopisto: Elokuussa 2013 koulu ottaa käyttöön kaikille uusille opiskelijoille tarkoitetun Kick in -jakson, joka on kolmen viikon pituinen ammatillisiin opintoihin perehdytysjakso. Koulu on myös palkannut lisää henkilökuntaa, kuten terveydenhoitajan ja nuorisotyöntekijän, edistämään opiskelijoiden terveyttä ja heidän viihtymistään koulussa. Amissäätöö-hanke on yksi tapa edistää opiskelijoiden viihtyvyyttä ja yhteenkuuluvuutta koulussa. Prakticum: mahdollisuus opintojen aloittamiseen kesken lukuvuoden. Kurssien suoritusjärjestyksessä on joustoa. Inveonissa opiskelijoiden tukihenkilönä toimii kouluisoisä. Useat toisen asteen koulut järjestävät tavallista pidempiä työssäoppimisjaksoja opiskelijoille, jotka suoriutuvat arjesta paremmin töissä kuin koulussa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt toimenpideohjelman, jolla edistetään viihtyvyyttä ja elämänhallintaa peruskoulusta ammattikouluun siirryttäessä. Ohjelmaa kehitetään vuosien aikana, minkä jälkeen se on valmis oppilaitosten käyttöön otettavaksi. 15

16 Vapaassa sivistystyössä Borgå folkakademissa opiskelee joka lukuvuosi muutamia oppilaita, jotka ovat keskeyttäneet toisen asteen opinnot. Opinnot voidaan rahoittaa työttömien opintosetelillä. Opetushallitus on myöntänyt Borgå folkakademille euroa nuorisotakuun puitteissa tapahtuvaan maahanmuuttajien koulutukseen. Tämän rahoituksen turvin voidaan kouluttaa 10 alle 30-vuotiasta maahanmuuttajaa edellyttäen, että heiltä puuttuu suomalainen toisen asteen tutkinto. Maahanmuuttajat käyvät pääasiassa Svenska för invandrare -linjan, mutta he voivat yhdistää opintoihinsa muita Borgå folkakademissa opetettavia aineita. Vapaita paikkoja on, ja on myös mahdollista kouluttautua ilmaiseksi, koska Akanille on myönnetty maahanmuuttajien opintoseteleitä. Porvoon kansalaisopisto on saanut valtionavustusta, joka on tarkoitettu nuorten maahanmuuttajien nuorisotakuun mukaiseen koulutukseen. Tällä määrärahalla ja erillisellä opintoseteliavustuksella järjestetään suomen ja englannin kielen, draaman, tietotekniikan ja liikunnan opetusta. Lisäksi yhteistyössä lukion aikuislinjan kanssa järjestetään mm. matematiikan opetusta. Opintoseteliavustuksella alennetaan myös maahanmuuttajien suomen kielen kurssien kurssimaksuja sekä ikääntyvien tietotekniikkakurssien, virike- ja musiikkipiirien sekä kehitysvammaisten musiikki- ja taidepiirien kurssimaksuja. Lukuvuodeksi myönnettyjen avustusten suuruus on yhteensä noin euroa. Uutta rahoitusta on haettu 24 maahanmuuttajanuoren koulutukseen lukuvuonna Tämän lisäksi Meeting Point toimii kerran viikossa maahanmuuttajien säännöllisenä kokoontumispisteenä. Meeting Pointiin voi tulla ilman ennakkoilmoittautumista. Nuorisotyössä, terveydenhuollossa, sosiaali- ja perhetyössä Porvoon kaupunki osallistuu Hyvinkään ja Lohjan kanssa osatoteuttajana Allianssi ry:n Monialaisen yhteistyön kehittämishankkeeseen, MYK, joka toteutetaan ESR-rahoituksella vuosina Hankkeessa rakennetaan ja kehitetään toimintamalleja eri toimialojen välisen monialaisen yhteistyön edistämiseksi nuorten palveluissa. Tavoitteena on saada aikaan nuorten palvelutarpeet kattava verkostorakenne, jossa ryhmien jäsenillä on oikeanlainen asiantuntijuus ja riittävät toimintavaltuudet ryhmän tavoitteisiin ja tarkoitukseen nähden. Hankkeessa myös suunnitellaan ja tehostetaan asiakaslähtöisiä menettelytapoja nuorten palveluihin ohjautumiseksi ja tarvittaessa palvelusta toiseen siirtymiseksi. Lisäksi edistetään nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken. Lisätietoa saa osoitteesta (nuorisoalan kehittäminen) Etsivä nuorisotyö Etsivän nuorisotyön tehtävänä on auttaa niitä alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella ja jotka tarvitsevat tukea tavoittaakseen julkisen sektorin palvelut tai jotka tarvitsevat tukea kiinnittyäkseen tarjolla olevaan palveluun tai jotka ovat vaarassa syrjäytyä. Etsivän nuorisotyön avulla tukea tarvitsevat nuoret saatetaan niiden palvelujen piiriin, jotka parantavat nuorten arjenhallintataitoja ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön ja joilla tuetaan nuoria suuntaamaan elämäänsä. Etsivän nuorisotyön ja oppilaitosten välinen yhteistyö on myös osoittautunut tuloksekkaaksi silloin, kun oppilas tai opiskelija on tarvinnut tukea koulunkäynnin tai opiskelun keskeyttämisen ehkäisyyn tai loppuun suorittamiseen. Porvoossa on opetus- ja kulttuuriministeriön tuella toimi- 16

17 nut kaksi etsivän nuorisotyön työntekijää alkaen. Etsivän nuorisotyön asiakasmäärä vuonna 2012 oli 109 nuorta, näistä nuorista 75 % pystyttiin ohjamaan heille sopivien palveluiden pariin. Sivistystoimen ja sosiaali- ja perhepalveluiden yhteistyönä on keväällä 2011 laadittu kartoitus nuorten asumiseen liittyvistä tukitoimista Porvoossa. Palveluissa oli jo aikaisemmin huomattu puutteita, joten selvitykseen liittyi myös toimenpide-ehdotuksia, joiden toteuttamista on saatu vietyä eteenpäin perintövaroin. Nuorisoasuntokiinteistöön on palkattu määräaikainen valvoja lisäämään aikuisten läsnäoloa. Nuorten asumisohjaaja aloitti työnsä Hänen kohderyhmänään ovat vuotiaat itsenäistyvät ja itsenäisesti asuvat porvoolaiset nuoret. Asumisen ABC-kursseja toteutetaan yhteistyössä paikallisen nuorisoasumisyhdistyksen kanssa, 13 tukihenkilöä on koulutettu ja heitä välitetään nuorten tueksi arjen asumisongelmiin. Kyse on esim. omassa asunnossa tehtävien arkisten askareiden oppimisesta tai muusta elämänhallinnasta. Asumisyksikkö Nuotta on tarkoitettu vuotiaille nuorille, jotka on sijoitettu uudelleen lastensuojelussa. Asumisyksikön toimintaa rahoitetaan perinnön turvin Sosiaali- ja perhetyö: jälkihuoltoa tarjotaan täysi-ikäisille vuotiaille, jotka ovat aiemmin olleet lastensuojelun asiakkaita. Famili-yksikkö (varhaiskasvatuksen perhetyö) järjestää maksutonta ja säännöllistä ryhmätoimintaa nuorille äideille. Ryhmä kokoontuu joka perjantai kello 9 13 Gammelbackan monitoimitalossa. Äitien omat tarpeet ohjaavat keskustelujen sisältöä, mutta kokonaisvaltaisena tavoitteena on antaa tukea nuorille kotiäideille arjesta ja perhe-elämästä suoriutumiseen, ja tarjota heille verkosto, joka koostuu muista samassa tilanteessa olevista äideistä. Uusia äitejä rekrytoidaan ryhmään lähinnä tavallisen perhekahvilan, kaupungin nuorisopalveluiden ja lastenneuvoloiden kautta. Aikuissosiaalityössä on kolme sosiaalityöntekijää, jotka tekevät työtä nuorten kanssa. Vuonna 2012 nuoria asiakkaita oli 570. Jokaisella nuorella on oma vastuutyöntekijä, ja jokaiselle aikuissosiaalityön nuorelle tehdään palvelusuunnitelma. Nuorten ryhmään kuuluvat kaikki sosiaalityön ja toimeentulotuen tarpeessa olevat 18 vuotta täyttäneet nuoret, joiden osalta tehdään yksilövastaanottojen ohella laajaa verkostoyhteistyötä mm. asunto- ja työvoimaviranomaisten kanssa. Aikuissosiaalityö panostaa nuoriin ja heidän asumiseensa ja järjestää tukipalveluja syrjäytymisvaarassa oleville nuorille muiden toimijoiden kanssa. Opiskelijoita työllistetään toimeentulotuen vaihtoehtona jo monta vuotta toimineen mallin mukaisesti (yhteistyössä aikuissosiaalityö, työllisyyspalvelut ja kaupungin eri yksiköt). Kesällä 2013 työllistettiin 25 nuorta. Hanke Kokemuksesta voimaa on järjestänyt kokemusasiantuntijakoulutuksen päihde- ja mielenterveyskuntoutujille. Kokemusasiantuntijat toimivat yhteistyössä ammattihenkilökunnan kanssa. Yhteisenä tavoitteena on asiakaslähtöisyyden lisääminen sekä mielenterveysja päihdepalveluiden kehittäminen vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita. Toiminta on tarkoitettu myös nuorille päihde- ja mielenterveysongelmaisille. Päihteiden ja niiden väärinkäytön vastaiset kampanjat, kuten Choices ja Zero. 17

18 Bricka uusi hanke, joka on saanut Uudenmaan TE-keskukselta rahoitusta koulujen ja nuorisopalveluiden välisen yhteistyön kehittämiseen. Walk in -vastaanotto ilman lähetettä tai ajanvarausta toimii Porvoon sairaalan/hus:n nuorisopsykiatrian poliklinikalla. Sosiaalityöntekijä työskentelee Porvoon sairaalan/hus:n psykiatrian poliklinikalla ja auttaa asiakkaita elämänhallinnassa. Porvoossa otettiin käyttöön Maestro-stressinhallintakurssitoiminta vuotiaille nuorille. Maestro-kurssin tavoitteena on nuorten omien selviytymis- ja stressinhallintataitojen lisääminen ja vahvistaminen sekä masennuksen ehkäiseminen. Ohjaajakoulutukset alkoivat helmikuussa Maestro-ryhmäohjaajien koulutuksesta vastaa Mielen avain r.y. Seuraavan linkin alle on kerätty tietoa siitä, miten Porvoon kaupunki edistää asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia: Yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa Kehittämisyhtiö Posintra työskentelee tulevia nuoria yrittäjiä tukevan hankkeen parissa. Porvoon kaupunki keskustelee säännöllisesti paikkakunnan yrittäjäyhdistysten kanssa mm. nuorten kesätyöpaikkojen järjestämisestä. Nuorten työpajoilla on yksilöohjaaja, joka vastaa yritysyhteistyöstä. Hänen tehtävänään on aktivoida työpajanuoria sekä etsivän nuorisotyön asiakkaita alueen yrityksiin eri malleja käyttäen (esim. työkokeilu, oppisopimus, työsuhde). 18

19 5 Kehitysehdotuksia Valtion taholta annettuja yleisiä kehitysehdotuksia: - ei luovuteta vain siksi, että kaikkia ongelmia ei voi hoitaa - otetaan uusi ja tiukempi työote nuorista - lasketaan kynnystä ottaa asioita puheeksi - lyhennetään "kuilun partaalla" elävien nuorten parissa tehtävien eri toimenpiteiden seurannan aikavälejä - kalenterista voidaan varata tupla-aika nuoren asiakkaan tullessa ensimmäiselle käynnille - byrokratiaa voidaan vähentää - lomakkeita voidaan yksinkertaistaa - lisätään ehkäisevän ja korjaavan asiakastyön henkilökuntien välistä yhteistyötä - työskentelyssä tapahtuva asennemuutos: viranomaisen roolista asiakkaiden palvelijaksi Tämä selvitys on tehty pääosin vuoden 2013 helmikuun ja toukokuun välisenä aikana, ja se käsittää neljäkymmentä eri toimijoiden kanssa käytyä keskustelua (ks. liite 1). Keskustelut ovat käsitelleet nykytilannetta, eri yksiköiden haasteita ja yksiköiden omia kehitysehdotuksia kaudelle Keskustelut johtivat seuraaviin tulevaa kehitystyötä koskeviin ehdotuksiin. Ehdotukset kohdistuvat sekä uuteen yhteistyöhön, uusiin työtapoihin että uuteen toimintaan: Tavoite 1: Peruskoulun opinto-ohjauksen kehittäminen Peruskoulujen oppilaanohjaajien päivystys Kompassissa kesällä Peruskoulujen oppilaanohjaajat aloittavat päivystämisen esim. kaupungin palvelupiste Kompassissa koulujen kesälomien aikana. Tämä lisäisi koulujen oppilaanohjaajien tavoitettavuutta koulujen kesätauon aikana ja tuottaisi parempaa palvelua vanhemmille ja lapsille lukioiden ja ammattikoulujen yhteisvalintaan kuuluvaan täydennyshaun aikana. Oppilaanohjaajien työehtosopimuksessa säädetään, että oppilaanohjaajan tulee työskennellä tuntia koulujen kesätauon aikana. Tämä kesällä tehtävä työ hyödyttää suuresti useita nuoria kun työtä tehdään yleisesti ilmoitetun päivystysjärjestelmän puitteissa, joka selkeyttää missä, miten ja milloin kaupungin omiin oppilaanohjaajiin voi ottaa yhteyttä. Kesäohjaukselle on tarvetta sen jälkeen kun varsinaisen yhteisvalinnan tulokset on julkaistu kesäkuun puolivälissä. Tukea tarvitaan erityisen paljon silloin, kun täydennyshaku on käynnissä heinäkuun puoleenväliin asti. Täydennyshaku tulee tehdä sähköisesti, ja jokaisen hakijan täytyy itse 19

20 syöttää lisätietoja arvosanoistaan ja varsinaisen haun yhteydessä suorittamiensa pääsykokeiden mahdollisista tuloksista. Aikataulu on kireä, koska vasta heinäkuun alussa voi saada tietoa yhä vapaina olevista koulutuspaikoista tai peruutetuista koulutuspaikoista, joissa ei ole käytössä jonotusta. Samalla oppilaanohjaajat voisivat tarjota tietoa yhteisvalinnan ulkopuolella olevista koulutuksista, esim. ammattistarttilinjasta, kymppiluokasta, nuorten työpajoista tai nuorille maahanmuuttajille suunnatuista kansanopisto- ja kansalaisopistokoulutuksista. Muilla paikkakunnilla on päivystysmalleja, joissa esim. peruskoulujen oppilaanohjaajat, paikkakunnan etsivät nuorisotyöntekijät ja toisen asteen opinto-ohjaajat tekevät yhteistyötä. Lisäkulut: ei lisäkuluja Vastuutaho: Koulutuspalvelut Tiiviimmät yhteydet koulun ja työelämän välillä Vuosiluokkien 7 9 oppilaiden työelämätietouden ja eri ammatillisia koulutuksia koskevan tietouden lisääminen. Enemmän aiemmassa vaiheessa järjestettyjä vierailuja ammattikouluihin ja yrityksiin, työelämän eri alojen ammattilaiset tekevät enemmän vierailuja kouluihin. Yhteistyötä paikallisten työnantajien kanssa TET-jaksojen kehittämiseksi ja kesätyömahdollisuuksien parantamiseksi. Yhteistyötä nuorten yrittäjyyttä edistävien eri kansalaisjärjestöjen kanssa, esim. 4H-liitto järjestää mm. Ajokortti työelämään -kursseja. On olemassa nuoria, jotka eivät oikein tiedä, mitä he haluavat. Erityisesti näitä nuoria varten tarvitaan ammatinvalinnanohjauksen kehittämistä ja lisätietoa siitä, mitä ominaisuuksia eri alojen työntekijöillä tulee olla. Lisäkulut: euroa Vastuutaho: Koulutuspalvelut Tavoite 2: Nuorten elämänhallinnan tukeminen ja jatkosijoittumismahdollisuuksien parantaminen Kouluterveydenhuoltoon riittävät resurssit Täyttämättä oleva prevention johtavan lääkärin virka muutetaan vuoden 2015 alusta alkaen lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon vastuulääkärin viraksi. Kansallisten suositusten mukaisten riittävien kouluterveydenhuollon resurssien tarjoaminen on ehkäisevä ja pidemmällä tähtäimellä vaikuttava toimenpide. Toivomuksena on, että lääkärintutkimukset ovat 30 minuutin pituisia ja että tarvittaessa on mahdollisuus seurantakäyntiin. Peruskoulun oppilaiden vanhemmille suunnattua tiedotuskampanjaa suositellaan, jotta vanhemmat saadaan tulemaan mukaan yksilöllisiin lääkärintarkastuksiin ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla. Nykytilanteessa kaikki neuvola- ja koululääkärit työskentelevät ensisijaisesti terveyskeskuksessa ja käyttävät ainoastaan murto-osan työajastaan ehkäisevään hoitoon. Tarvitaan kokopäiväistä lääkäriä, joka kehittää ja koordinoi porvoolaisten lasten ja nuorten parissa tehtävää ehkäisevää työtä ja joka syventyy kyseiseen työhön. Erityistarpeisten oppilaiden ollessa kyseessä täytyy eri tahojen välistä tiedonkulkua parantaa. Kaupungin eri yksiköissä, erikoissairaanhoidossa tai yksityisessä terveydenhuollossa työskentelevät erityisasiantuntijat kartoittavat ja määrittelevät erityisen tuen tarpeen. Lopulliset lausunnot eivät 20

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (7) 7 A. Mirka Vainikan ym. valtuustoaloite nuorisotakuun toteuttamisesta HEL 2012-015496 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen. Keuda Elinikäinen ohjaus Raija Tikkanen

Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen. Keuda Elinikäinen ohjaus Raija Tikkanen Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen Keuda Elinikäinen ohjaus 13.10.2011 Raija Tikkanen Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma Vahvistetaan opinto-ohjausta kaikilla koulutusasteilla. Laaditaan hyvän opinto-ohjauksen

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Vantaan nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille Peruskoulun päättyminen on tärkeä askel nuoren elämässä. Siirtyminen jatko-opintoihin

Lisätiedot

Lohjan kokemuksia nivelvaiheen ohjauksesta ja toteutuksesta

Lohjan kokemuksia nivelvaiheen ohjauksesta ja toteutuksesta Lohjan kokemuksia nivelvaiheen ohjauksesta ja toteutuksesta Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansallinen kehittämispäivä 20.4.2011 Katri Kalske Lohjan sivistysjohtaja Tiivis verkostoyhteistyö Säännölliset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa (Laki 693/2010) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100693 (HE 1/2010 vp) http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100001 Tuula

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA Päivi Pienmäki-Jylhä Nuorisotakuu kunnissa Nuorten monialaiset ohjaus- ja palveluverkostot Etsivä nuorisotyö Työpajatoiminta Nuorisolain mukaiset nuorten

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto TREDU lukuina Yksi Suomen suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Opiskelijoita

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012 Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Opetustoimen toiminta-ajatuksena on tukea lapsen ja nuoren kehittymistä ja kasvua yhteistyökykyiseksi,

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, KESU Nuorten

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Etsivä työ osana organisaatiota

Etsivä työ osana organisaatiota ETSIVÄ NUORISOTYÖ Etsivä työ osana organisaatiota Nuorisojohtaja Kehittämistoiminta Ulkoiset ohjaus- ja neuvontapalvelut Alueellisen- ja kulttuurisen nuorisotyön palvelut Sosiaalisen tuen palvelut Nuorisosihteeri

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa. (Laki 693/2010) (HE 1/2010 vp) Tuula Lybeck

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa. (Laki 693/2010) (HE 1/2010 vp) Tuula Lybeck Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa (Laki 693/2010) (HE 1/2010 vp) Tuula Lybeck Tavoitteet Siirrytään nuorten julkisen sektorin palvelujärjestelmässä varhaisemman tuen toteuttamiseen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

perusopetuksesta toiselle

perusopetuksesta toiselle Nuoren polku - ennakoidusti perusopetuksesta toiselle asteelle Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi Paula Ylöstalo-Kuronen Sivistystoimen toimiala Opetuslautakunta Ruotsinkielinen jaosto Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Miten kavennamme terveyseroja tehokkaasti kohdentaen Koulupudokkuuden ehkäisy

Miten kavennamme terveyseroja tehokkaasti kohdentaen Koulupudokkuuden ehkäisy Terveyden edistämisen ajankohtaispäivä Miten kavennamme terveyseroja tehokkaasti kohdentaen 22.5.2012 Koulupudokkuuden ehkäisy Arja Kukkonen, ohjauspalveluiden päällikkö Opetusvirasto, nuoriso- ja aikuiskoulutuslinja

Lisätiedot

191/01.00.00/2013. Kaupunginvaltuusto 02.04.2013 69. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esitti seuraavan aloitteen:

191/01.00.00/2013. Kaupunginvaltuusto 02.04.2013 69. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esitti seuraavan aloitteen: Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Kaupunginvaltuusto 30 10.03.2014 Kaupunginhallitus 341 10.11.2014 Kaupunginvaltuusto 114 17.11.2014 Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Yhdessä koulutustakuuseen tietoa ja toimivia työkaluja. Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto

Yhdessä koulutustakuuseen tietoa ja toimivia työkaluja. Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto tietoa ja toimivia työkaluja Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto 14.10.2016 Hankepartnerit Espoon seudun koulutuskuntayhtymä / Omnia Haaga Instituutti-säätiö Helmi Liiketalousopisto Oy Helsingin

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Opetusneuvos Tarja Riihimäki KESU:n koulutuspoliittisia lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 nuorista aikuisista runsaalla kolmanneksella

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski

Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski z Ohjaako palkka ammatinvalintaa? 2 10.3.2015 Entä auringonlaskun ammatit ja suosikkiammatit? 3 10.3.2015 Verkkopalveluissa on saatavilla laajasti

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN 1/1 KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.8.2013 ALKAEN 1. Taustaa Kiteen kaupungin sivistystoimi on järjestänyt perusopetuslain 8 a luvun mukaista aamu- ja

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014).

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014). - 1-1..1 Koululautakunta 1..1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen 26.01.2012 Sivu 1 / 1 395/12.01.01/2012 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09)

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli

Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli 2009-2011 Iina Peltomaa Toukokuu 2009 Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli: toimijatahot Rahoitus ja hallinnointi Osatoteuttajat Pilotit ja toimintaympäristö Nuorten

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa - nuorten määrä - koulutus ja opiskelu - työttömyys, työnhaku ja työvoimapalvelut - työpajat ja etsivä nuorisotyö Tietoja vuositasolla Pohjois-Savon ELY-keskus

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Harkinnanvaraiset valtionavustukset Nuorten työpajatoiminta

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.2015 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) TYP-aluekierros

Lisätiedot

koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle

koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle Johdanto Lasten ja nuorten koulupoissaolot ovat huolestuttava ja vakava sekä usein vaikeasti hoidettava ilmiö. Poissaololla

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot