Pasi Oksanen. Seudulliset sosiaalija kriisipäivystysmallit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pasi Oksanen. Seudulliset sosiaalija kriisipäivystysmallit"

Transkriptio

1 Pasi Oksanen Seudulliset sosiaalija kriisipäivystysmallit

2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Hankkeen lähtökohdat Kehittämisen kohde Osahankkeen toimintakokeilujen valmistelu Työkokoukset Osahankkeen tavoitteiden täsmentäminen Alueellinen kehittämistyöskentely Loimaan seutu Vakka-Suomi Turun seutu Mitä tästä eteenpäin?...22 Lähteet...25 Liitteet...26

3 2 1. Hankkeen lähtökohdat Harava-projekti on Suomen Kuntaliiton ja Lastensuojelun Keskusliiton koordinoima valtakunnallinen hanke, jossa kehitetään yhteistoiminta- ja palvelumalleja lasten ja nuorten psykososiaalisiin palveluihin. Hanke käynnistyi vuonna 2000 ja se päättyy vuoden 2004 lopussa. Pyrkimyksenä on ollut edistää julkisen ja yksityisen sektorin sekä järjestöjen välistä ylikunnallista yhteistyötä. Hanke on toiminut kolmella pilottialueella: Varsinais-Suomen ja Keski-Suomen maakunnissa sekä Länsi- Pohjan seutukunnan alueella. Hankkeen rahoittajina ovat olleet Raha-automaattiyhdistys, Sosiaalija terveysministeriö ja Euroopan Sosiaalirahasto ESR, alueiden sairaanhoitopiirit, maakuntien liitot, erityishuollon kuntayhtymät, Kemi-Tornion kehittämiskeskus ja Suomen Kuntaliitto. Varsinais-Suomen maakunnassa Haravan alueelliset painopistealueet määriteltiin vuoden 2000 lokakuussa pidetyssä maakunnallisessa yhteistyöverstaassa, jossa oli mukana runsaat 50 toimijaa eri puolilta Varsinais-Suomea. Verstaan osallistujat nostivat tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi toimintamallien kehittämisen ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön ja lastensuojeluun sekä vanhemmuuden tukemiseen. Seuraaville sijoille tulivat kuntoutusmallin kehittäminen lastensuojelun ja lastenpsykiatrian välimaastoon sekä päivystys- ja kriisityöskentelyä ohjeistavan mallin kehittäminen. Tammikuussa 2001 käytiin Varsinais-Suomen Haravan ohjausryhmässä keskustelua alueellisen kehittämistyön kohdentamisesta. Ohjausryhmä katsoi, että Haravan toiminnassa on keskityttävä tiettyyn kehittämisalueeseen, koska toimintakenttä oli hyvin laaja. Keskustelun jälkeen ohjausryhmä valitsi maakunnan kehittämistarpeista yksimielisesti samat kohteet kuin seminaarin osallistujat eli mallien kehittämisen ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön ja lastensuojeluun sekä vanhemmuuden tukemiseen. Keskustelua herätti myös päivystys- ja kriisityöskentelyä ohjeistavan mallin kehittäminen. Ohjausryhmä päättikin, että Varsinais-Suomen Harava aloittaa toimintamallin kehittämisen päivystävään kriisityöhön. Tuolloin todettiin, että ko. toimintamallin kehittämistyössä päästään Haravassa nopeasti konkreettisin tavoitteisiin ja toimintaan niin, että siinä voivat olla mukana sekä julkisen sektorin työntekijät että järjestöjen toimijat. Kehittämistyön etuna pidettiin sitä, että siinä voidaan hyödyntää lähtökohtana Salon seudulla jo toiminutta sosiaalipäivystysmallia. Myös tarpeen tälle katsottiin olevan sekä omien että aiempien kartoitusten perusteella akuutti. Esim. Verkostoituvat erityispalvelut hankkeen I vaiheen loppuraportin toimenpide-ehdotuksissa oli vuonna 1999 ehdotettu, että maakuntaan tulisi perustaa seutukuntakohtaiset sosiaalipäivystysjärjestelmät, jolla varmistetaan, että apua on saatavissa myös iltaisin ja viikonloppuisin (Länsi-Suomen lääninhallitus 1999). Keskustelua Varsinais-Suomen Haravan ohjausryhmässä herätti tässä vaiheessa erityisesti päivystysjärjestelmän edellyttämät kustannukset sekä tarvittava väestöpohja. Erityisesti haasteellisena pidettiin sitä, miten pienet kunnat saadaan mukaan rahoittamaan toimintaa? Lisäksi käytiin keskustelua siitä, mikä on sopiva väestöpohja päivystykselle, niin etteivät etäisyydet kasva liian suuriksi? Pohdintaa aiheutti myös se, miten kehittämistyö kohdentuisi Varsinais-Suomen maakuntaan. Varsinais- Suomeen kuuluu viisi seutukuntaa ja maakunnan alueella asuu runsaat ihmistä. Seutukunnittain väestö jakautuu niin, että Turun seutukunnassa asukkaita on vajaat , Salon seutukunnassa noin , Vakka-Suomessa , Loimaan seudulla ja Turunmaalla runsaat Kuntia maakunnassa on yhteensä 56. Näistä kaupunkeja on 11 ja alle 2000 asukkaan kuntia 23. Noin kaksi kolmasosaa saaristoalueen väestöstä on äidinkieleltään ruotsinkielisiä. Maakunnan

4 3 väestön määrä kasvaa jatkuvasti johtuen muuttovoitosta. Maakunnan sisällä muutto suuntautuu Turun ja Salon seuduille. Loimaan seutu, Vakka-Suomi ja Turunmaa ovat muuttotappioalueita. Päivystävän kriisityön osahankkeen käytännön toteutusta valmistelemaan päätettiin koota pieni työryhmä. Osahankkeen nimeksi täsmentyi myöhemmin Seudulliset sosiaali- ja kriisipäivystysmallit Kehittämisen kohde Osahanketta suunniteltaessa käytettiin mm. termejä sosiaalipäivystys, kriisipäivystys, lastensuojelupäivystys sekä sosiaali- ja kriisipäivystys. Tämä käytetyn terminologian moninaisuus aiheutti mukana olevissa toimijoissa välillä hämmennystä. Lähtökohtana ja tavoitteena oli kuitenkin koko ajan se, että hankkeen avulla pyrittiin luomaan sellaisia alueellisia toimintamalleja, joiden avulla varmistetaan toimiva palveluketju akuuteissa, psykososiaalisissa kriisitilanteissa. Tarkoituksena oli kehittää palvelukokonaisuutta niin, että toiminnalla voidaan vastata akuuttiin palvelutarpeeseen, sopia tarvittavista jatkotoimista sekä huolehtia asiakkaan ohjaamisesta jatkopalveluiden piiriin. Alueellisia malleja kehiteltäessä lähdettiin siitä, että hankkeen tulisi edistää sekä asiakkaiden mahdollisuuksia saada tarvitsemiaan palveluja että työntekijöiden toimintaedellytyksiä. Hankkeelle määriteltiinkin jo alussa ensisijaista kohderyhmää: Ensinnäkin kohderyhmänä olivat ne lapset, nuoret ja lapsiperheet, jotka akuutin kriisin kohdatessaan saavat päivystysjärjestelmän ansiosta tarvitsemaansa välitöntä, ammattitaitoista psykososiaalista tukea. Toisena kohderyhmänä olivat kaikki ne eri tahojen toimijat, jotka omassa työssään havaitsevat tällaisen psykososiaalisen tuen tarpeen. Heidän työnsä helpottuu kun on olemassa ennalta sovittu toimintamalli ja alueelliset päivystäjät, joihin voidaan ottaa yhteyttä näissä tilanteissa. Kolmannen kohderyhmän muodostivat päivystystarpeeseen vastaavat työntekijät. Tavoitteena oli tarjota työntekijöille paremmat välineet sosiaali- ja kriisipäivystykseen selkeyttämällä eri toimijoiden roolitusta ja tarjoamalla työntekijöille heidän tarvitsemaansa koulutusta. Käytännössä jo varhain nousi erityiskysymykseksi se, miten varmistetaan sosiaalityöntekijöiden tavoitettavuus ja varmistetaan tarvittavien lastensuojelupalveluiden saatavuus myös virka-ajan ulkopuolella. Tämän vuoksi käytännön kehittämistyö etenikin hankkeessa niin, että pilottialueilla lähdettiin ensisijaisesti ratkaisemaan sosiaali- tai lastensuojelupäivystyksen organisointia ja vasta toissijaisesti tämän puuttuvan palvelun kytkeytymistä osaksi psykososiaalisten kriisipalveluiden kokonaisuutta.

5 4 2. Osahankkeen toimintakokeilujen valmistelu Hanketta valmistelevaan työryhmään pyydettiin toiminnanjohtaja Maija Jäntti Turun ensi- ja turvakodista, kehittämispäällikkö Liisa Heino MLL:n kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvituksesta, sosiaalijohtaja Jaakko Kaunisto Loimaalta, sosiaalisihteeri Eeva Purhonen Perttelistä sekä erityissosiaalityöntekijä Eero Pulli Turusta. Lisäksi työskentelyyn osallistuivat Varsinais-Suomen Haravan projektipäälliköt Eija Heimo ja Pasi Oksanen. Työryhmässä päätettiin järjestää työkokouksia, joissa kartoitettaisiin alueellisia tarpeita ja eri toimijoiden halukkuutta lähteä mukaan kehittämistyöhön. Työkokoukset sovittiin järjestettäväksi seutukunnittain niin, että Loimaan seudulla, Vakka-Suomessa, Turunmaalla ja Turun seudulla järjestettäisiin kussakin oma tilaisuus. Eniten pohdintaa aiheutti kysymys Turun seudusta ja siitä käsitelläänkö seutukuntaa yhtenä kokonaisuutena vai pitäisikö se jakaa jo lähtökohtaisesti pienempiin osiin. Keskustelussa päädyttiin kuitenkin siihen, että Turun seudullakin kannattaa lähteä liikkeelle yhteisellä kokouksella, jossa käsitellään koko Turun seutukuntaa. Ajatuksena oli, että näin ei ainakaan lähtökohtaisesti suljettaisi pois mitään yhteistyömahdollisuuksia. Työkokouksiin päätettiin kutsua kunkin alueen keskeisiä toimijoita käymään keskustelua sosiaali- ja kriisipäivystyksen tarpeesta ja toteuttamismahdollisuuksista. Tavoitteena oli mahdollisuuksien mukaan koota näissä kokoontumisissa jo kehittämisryhmiä alueellisten kokeilujen suunnitteluun. Pyrkimyksenä oli saada toiminta käyntiin niin, että kokeiluja voisi lähteä liikkeelle jo vuoden 2002 alussa. Tämä aikataulu osoittautui kuitenkin liian optimistiseksi TYÖKOKOUKSET Kaikki seutukuntaiset työkokoukset järjestettiin niin, että paikalliset toimijat (mm. sosiaalitoimi, terveystoimi, poliisi, hätäkeskus, vapaaehtoisjärjestöt) kertoivat omia näkemyksiään päivystystoiminnan paikallisista tarpeista. Seutukuntakokouksissa myös esiteltiin jo toiminnassa olevien mallien toimintaperiaatteita (kaikissa tapaamisissa Salon seudun toimintamalli, Turussa lisäksi Espoon sosiaalija kriisipäivystys). Kaikki 4 työkokousta (Loimaan seutu, Vakka-Suomi, Turun seutu, Turunmaa) järjestettiin keväällä Näiden seutukuntakierrosten avulla pyrittiin mm. määrittelemään sopivat päivystysalueet (väestöpohja, etäisyydet, alueelliset toimijat ja näiden resurssit yms.) sekä löytämään alueellisia ongelman omistajia, jotka ottaisivat jatkossa vetovastuun päivystyksen toteuttamisesta. Loimaan seutu Loimaan seudun työkokouksessa näkemyksiään päivystystarpeesta ja alueellisista toimintamahdollisuuksista kertoivat etukäteen pyydetyissä puheenvuoroissa Loimaan kaupungin sosiaalijohtaja, Loimaan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ylilääkäri, komisario Loimaan kihlakunnan poliisilaitokselta, MLL:n kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvituksen kehittämispäällikkö sekä ammatillinen perhekoti Matulan johtaja. Salon seudun sosiaalipäivystystä esitteli päivystyksen koordinaattorina toiminut Perttelin sosiaalisihteeri. Tilaisuudessa oli mukana henkilöitä kuntien sosiaalitoimista, kansanterveystyön kuntayhtymistä, aluesairaalasta, poliisista, seurakunnista, MLL:stä ja SPR:stä, MLL:

6 5 n kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvituksesta sekä ammatillinen perhekoti Matulasta. Yhteensä paikalla oli 31 henkilöä. Alustusten ja pyydettyjen puheenvuorojen pohjalta käytiin yleistä keskustelua aiheesta. Sosiaalitoimen näkökulmasta päivystystoiminnan rakentamista pidettiin perusteltuna ensinnäkin palvelutason kohottamisen kannalta. Keskustelussa todettiin, että vaikuttavaa ja laadukasta sosiaalityötä ei voi tehdä pelkästään virka-aikana, vaan ihmisten tulee saada apua sitä tarvitessaan. Toimivan päivystysjärjestelmän avulla tilanteisiin voitaisiin reagoida nopeammin ja estää ongelmien kärjistyminen. Lisäksi korostettiin tiedonkulun helpottumista ja yhteistyön parantamista eri viranomaisten, hallintokuntien sekä eri kuntien sosiaalityöntekijöiden välillä. Kolmantena kohtana esille nousi työntekijöiden jaksaminen. Järjestelmä luomalla tehtäisiin myös päivystyksestä virallista työtä, josta maksettaisiin myös korvaukset, päivystystä ei enää tarvitsisis tehdä talkoilla ja vapaa-ajasta tulisi oikeaa vapaa-aikaa. Terveydenhuollossa tarvetta päivystykseen koettiin olevan runsaasti ja sen ennakoitiin edelleen kasvavan kun Loimaan ja Pöytyän terveyskeskusten ilta- ja viikonloppupäivystystä siirretään Loimaan aluesairaalan hoidettavaksi. Työnjakoa pitäisi pystyä määrittelemään aiempaa tarkemmin, koska terveyskeskuksen päivystyksessä ei ole aikaa lähteä tapauskohtaisesti selvittelemään keneen ottaa yhteyttä tai minne apua tarvitseva ihminen voidaan ohjata/sijoittaa. Tarvetta päivystykseen koettiin olevan erityisesti perheväkivaltatilanteissa sekä lasten ja nuorten perheongelmiin, lieviin mielenterveysongelmiin sekä nuorten päihtymystapauksiin liittyvissä tilanteissa. Sosiaalipäivystys voisi auttaa myös debriefing toiminnan organisoinnissa toimimalla ensimmäisenä linkkinä esim. onnettomuustilanteessa, jonka jälkeen debriefing voisi ottaa tilanteen hoitaakseen. Jokapäiväisessä poliisityössä sosiaali- ja kriisipäivystyksen tarve oli noussut esille hyvin samantyyppisissä tilanteissa kuin terveyskeskuksenkin kohdalla. Tarvetta päivystykseen koettiin esim. perheväkivaltahälytyksissä, nuorten päihtyneiden talteenotoissa, sekä lasten vanhempien kiinniottotilanteissa. Tarvetta koettiin usein, joskin osa siitä jäi myös piiloon, koska työkäytännöistä ei ole yhdessä sovittu. Toiminnan koettiin olevan helpompaa, jos olisi olemassa ennalta sovitut käytännöt siitä, keneen ja millaisissa tilanteissa voidaan ottaa yhteyttä. Päivystysjärjestelmä luomalla voitaisiin toimintaa tehostaa. Keskustelussa nousi esiin myös mahdollisuus sosiaalityöntekijän työskentelystä poliisilaitoksella. Todettiin, että Yläneellä toimivalla MLL:n kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvituksella olisi valmiudet toimia konsultoijana ja lisäresurssien tarjoajana päivystysjärjestelmää rakennettaessa. Huvitus voisi lähteä mukaan esim. työparin tarjoajaksi ja sitä voitaisiin harkita myös mahdollisena sijoituspaikkana päivystysjärjestelmää rakennettaessa. Huvitus ilmoitti lähtevänsä mielellään mukaan kehittelemään alueellista sosiaali- ja kriisipäivystysmallia, joka perustuu yhteisille vastuuttaville ja velvoittaville sopimuksille, jossa eri toimijoiden roolit on selvästi määritelty. Lisäksi katsottiin, että MLL: llä ja muilla vapaaehtoisjärjestöillä olisi mahdollisuudet toimia tukipalvelujen järjestäjänä (esim. tukihenkilöt, lasten hoitopalvelu yms.). Keskustelussa todettiin myös, että Matulan ammatillinen perhekoti voisi toimia ainakin kriisisijoituspaikkana ja mahdollisesti myös päivystysrinkiin osallistuvana tahona. Työkokouksessa sovittiin, että asiaa lähdetään viemään Loimaan seudulla eteenpäin niin, että Haravahankkeen projektipäälliköt ja Loimaan sosiaalijohtaja laativat yhdessä kyselykirjeen, jolla tiedustellaan Loimaan seudun kuntien halukkuutta lähteä mukaan rakentamaan alueellista sosiaali- ja kriisipäivystysmallia. Kysely sovittiin toimitettavaksi kuntien sosiaalitoimiin. Niiltä pyydettiin kesäkuun

7 6 puoliväliin mennessä vastausta siitä, haluavatko ne ja millä edellytyksillä olla mukana rakentamassa yhteistä sosiaali- ja kriisipäivystystä (esim. osallistuminen päivystysrenkaaseen, ostopalvelusopimus, kustannusraamit). Lisäksi sovittiin, että myös muilta mahdollisilta toimijoilta tiedustellaan heidän mahdollisuuksiaan olla mukana järjestelmän synnyttämisessä. Näiden vastausten perusteella selviävän kiinnostuksen perusteella suunniteltiin koottavaksi työryhmä suunnittelemaan käytännön päivystysmallia niin, että toiminta voitaisiin aloittaa vuoden 2002 alussa. Vakka-Suomi Vakka-Suomen työkokouksessa näkemyksiään päivystystarpeesta ja alueellisista toimintamahdollisuuksista kertoivat etukäteen pyydetyissä Uudenkaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja, Rauman ja Uudenkaupungin seudun hätäkeskuksen hälytysmestari, rikoskomisario Vakka-Suomen kihlakunnan poliisilaitokselta sekä SPR:n Varsinais-Suomen piirin terveydenhuoltosihteeri. Salon seudun sosiaalipäivystystä esitteli Perttelin sosiaalisihteeri. Tilaisuudessa oli mukana henkilöitä kuntien sosiaalitoimista, terveyskeskuksista, Vakka-Suomen sairaalasta, poliisista, seurakunnista, MLL:stä, SPR: stä, Vakka-Suomen mielenterveysseurasta sekä ammatillisista perhekodeista (Katrin palvelukoti, perhekoti Vakkis). Yhteensä paikalla oli 20 henkilöä. Alustusten ja pyydettyjen puheenvuorojen pohjalta käytiin yleistä keskustelua aiheesta. Ennen kokoontumista oli Vakka-Suomen sosiaali- ja terveysjaoston palaverissa keskusteltu päivystystarpeesta. Tuossa keskustelussa oli edellytyksenä akuuttia apua tarjoavalle varallaolojärjestelmälle pidetty toimivia palveluketjuja sekä sopimuksia jatkohoitopaikoista. Tilaisuudessa oli myös todettu, että tarvetta tällaiselle järjestelmälle ei ainakaan toistaiseksi ole ollut kovin paljon. Alueen kuntiin ei ole tullut juurikaan yhteydenottoja virka-ajan ulkopuolella. Osittain tämä saattoi johtua siitä, että yhteisesti sovittua toimintamallia näissä tilanteissa toimimisesta ei ollut olemassa, mutta myös varsinaisia tilanteita, joihin pitäisi voida vastata, on kokemuksten mukaan ollut vähän. Kuntien sosiaalitoimien näkemys oli, että mikäli alueelle rakennettaisiin varallaoloon perustuva sosiaali- ja kriisipäivystysmalli tulisi päivystysrenkaassa olla mukana sekä kuntien sosiaali- ja perhetyöntekijöitä että kolmannen sektorin edustajia. Pelkkään sosiaalityöntekijöiden päivystykseen ei alueella todennäköisesti olisi mahdollisuuksia jo pelkästään sen vuoksi, että työntekijöitä alueella on niin vähän. Vaihtoehtona varallaolopäivystykselle tuotiin pohdittavaksi myös mahdollisuus palkata yhteinen sosiaalityöntekijä kulkemaan poliisipartioiden mukana. Tärkeänä pidettiin myös sen miettimistä, miten jo olemassaolevien organisaatioiden tarjoamia toimintoja (esim. Vakka-Suomen sairaalan kriisiosasto) voidaan hyödyntää. Hätäkeskuksessa sosiaalipäivystyksen tarpeen kasvu oli näkynyt jatkuvasti kasvavana ja sen odotettiin jatkossa kasvavan entisestään isoihin hätäkeskuksiin siirryttäessä. Poliisin näkökulmasta taas yhteydenotot tulisivat lisääntymään, jos olisi olemassa paikka, jonne voi ottaa yhteyttä. Selkeistä lastensuojelutapauksista poliisi teki jo nyt aina ilmoitukset sosiaalitoimelle. Kuitenkaan esimerkiksi perheväkivaltatilantissa ei aina otettu yhteyttä, koska ei ollut olemassa välitöntä tietoa siitä, ketä voitaisiin informoida heti tapahtumahetkellä. Sekä hätäkeskuksen että poliisin puheenvuoroissa korostettin tarvetta yhteisille koulutus- ja suunnittelutilaisuuksille, joissa voitaisiin yhdessä sosiaalitoimen edustajien kanssa luoda yhteistä toimintamallia kriisitilanteiden varalle. Tilaisuudessa todettiin, että akuutein tarve Vakka-Suomessa on yhteiselle koulutukselle ja eri toimijoiden välisen yhteistoiminnan edistämiselle. Tilaisuuden lopuksi sovittiin, että Haravan työntekijät laativat kyselyn, jolla kartoitetaan alueen kuntien ja muiden toimijoiden näkemyksiä siitä, miten al-

8 7 ueella tulisi vastata sellaisiin tilanteisiin, joissa tarvitaan nopeaa psykososiaalista tukea. Tämä kysely sovittiin toimitettavaksi kuntien sosiaali- ja terveystoimille sekä muille tahoille, jotka voivat olla tarjoamassa apua ja tukea tällaisissa tilanteissa. Asian jatkosuunnittelu tapahtuisi saatujen vastausten perusteella. Turun seutu Turun seudun työkokouksessa näkemyksiään päivystystarpeesta ja alueellisista toimintamahdollisuuksista kertoivat etukäteen pyydetyissä puheenvuoroissa Turun sosiaalitoimen johtava sosiaalityöntekijä, Turun terveystoimessa työskentelevä terveyskeskuslääkäri, ylikonstaapeli Turun kihlakunnan poliisilaitokselta, SPR:n Varsinais-Suomen piirin sosiaalisihteeri sekä rikosuhripäivystyksen aluevastaava. Salon seudun sosiaalipäivystystä esitteli Varsinais-Suomen Haravan projektipäällikkö. Espoon sosiaali-ja kriisipäivystystä esittelivät siellä työskentelevä psykiatrinen sairaanhoitaja ja psykoterapeutti/sosiaalityöntekijä. Tilaisuudessa oli mukana henkilöitä kuntien sosiaalitoimista, terveyskeskuksista, TYKS:sta, seutukunnan kihlakuntien poliisilaitoksista, ammatillinen perhekoti Peukaloisesta, Ensi- ja turvakodista, Lausteen perhekuntoutuskeskuksesta, mielenterveysseurasta, MLL:stä, rikosuhripäivystyksestä sekä SPR:n Nuorten turvatalolta. Yhteensä paikalla oli 42 henkilöä. Alustusten ja pyydettyjen puheenvuorojen pohjalta käytiin yleistä keskustelua aiheesta. Sosiaalitoimen kannalta katsottuna tarvetta päivystykseen todettiin löytyvän laajasti. Ongelmallisena pidettiin sitä, miten tähän tarpeeseen voidaan vastata. Mahdollisuuksia päivystyksen järjestämiseen oli mietitty aiemminkin eri kokoonpanoilla, mutta toistaiseksi asiassa ei oltu päästy eteenpäin. Ensimmäisenä ratkaistava kysymyksenä pidettiinkin sitä, järjestetäänkö palvelu koko seudun kattavana, vai tehdäänkö jakoa niin, että Turku järjestää itse päivystyksen omalla mallillaan ja ympäristökunnat erikseen omalla mallillaan. Tämän kysymyksen katsottiin määrittävän koko jatkotyöskentelyn. Turun kaupungin johtava sosiaalityöntekijä kertoi omana näkemyksenään, että Turulla pitäisi olla oma päivystysyksikkö, jonne asiakkaat voisivat ohjautua myös suoraan. Tällä tavalla voitaisiin parhaiten antaa tarvittavaa apua akuuttiin tarpeeseen. Hänen mukaansa päivystysyksiköllä tulisi olla omat työntekijät, esim. 2 sosiaalityöntekijää ja 2 AMK-sosionomia. Erikseen tulisi miettiä esimerkiksi terveystoimen linkittäminen mukaan järjestelmään. Tärkeää olisi myös järjestelmän sisällöllinen rajaus. Esimerkiksi toimeentulotukiasioita ei pitäisi käsitellä tässä yksikössä. Keväällä 2001 tilanne oli sellainen, että Turun sosiaalikeskuksessa oli perjantaipäivystys sekä viikonloppujen esitutkintaedustus. Perjantaipäivystyksessä toimi kello sosiaalityöntekijää aktiivityössä ja asiakkaat ohjautuivat sinne poliisin ja sosiaalikeskuksen kautta. Esitutkinta-edustus toimii lauantaisin ja sunnuntaisin kello niin, että 1 sosiaalityöntekijä päivystää kotivarallaolona. Asiakkaat ohjautuivat poliisin kautta. Muissa kunnissa sosiaalipäivystysjärjestelmää ei ollut. Terveystoimen näkökulmasta ongelmallisimpina käsiteltävän aihepiirin kannalta pidettiin erilaisia mielenterveysasioita, itsemurha-yrityksiä, lasten ja nuorten alkoholi- ja huumekokeiluja ja niiden seurantaa sekä taloudellisia ongelmia (esim. asunnottomuus, ei rahaa lääkkeisiin). Selkeästi psykiatrisissa ongelmissa apua todettiin yleensä löytyvän, mutta sosiaalisiin ongelmatilanteisiin oli vaikeampi saada nopeasti apua. Sen, miten usein apua tarvitaan, katsottiin riippuvan siitä, mikä asetetaan yhteydenotto-kynnykseksi. Joka tapauksessa pidettiin tärkeänä, että olisi olemassa joku henkilö, jolta löytyy tietotaitoa ja paikat, johon näissä tapauksissa voidaan apua tarvitseva henkilö ohjata. Poliisin kannalta katsottiin, että toimintaa ei tulisi rajata Turku-keskeiseksi vaan kehittämisen lähtökohdaksi pitäisi ottaa seudullinen yhteistoiminta, koska alueelliseen, laajaan yhteistyöhön ol-

9 8 laan menossa mm. hätäkeskusten päivystyksessä. Toisaalta taas katsottiin, että olisi hyvä lähteä etenemään kihlakuntapohjaisesti, jolloin Turun seudulle muodostuisi 3 päivystyspistettä. Näin voitaisiin turvata paremmin paikallistuntemus ja se, että päivystäjien toimialue ei kasvaisi liian suureksi, vaan tilanteisiin myös pystyttäisiin vastaamaan. Joka tapauksessa poliisi koki tarvitsevansa usein akuutin tilanteen selvittämisen jälkeen sellaista henkilöä, joka voisi ottaa asian hoitoonsa siitä eteenpäin. Eri toimijoiden välillä koettiin tarvittavan nykyistä selvempää roolitusta, jotta ihmiset saisivat tarvitsemansa avun oikeaan aikaan ja eri toimijat voisivat keskittyä omien tehtäviensä hoitamiseen mahdollisimman hyvin. Järjestönäkökulmasta todettiin, että sosiaali- ja kriisipäivystyksen suunnittelussa pitäisi lähtökohtana olla nykyisten palveluiden hyödyntäminen ja eri toimijoiden välisen vastuunjaon selkeyttäminen. Olennaisena pidettiin, että kriisitilanteessa olevalla ihmisellä olisi osaava opas palveluviidakossa kulkemiseen. Tämän oppaan pitäisi olla tietoinen olemassa olevista palveluista ja pystyä kertomaan, mitä mahdollisuuksia on olemassa. Tilaisuuden lopuksi sovittiin, että Haravan työntekijät laativat yhteenvedon Espoon ja Salon mallien mukaisten päivystysmallien toimintaperiaatteista ja kustannusten rakentumisesta, mikäli ne toteutettaisiin Turun seudulla. Lisäksi sovittiin, että tämä yhteenveto ja kysely siitä haluavatko kunnat lähteä rakentamaan alueellista sosiaali- ja kriisipäivystysmallia lähetetään Turun seudun kuntien sosiaalitoimeen. Vastauksia pyydettiin kesäkuun 2001 puoliväliin mennessä. Samaan aikaan tiedusteltiin myös muiden toimijoiden mahdollisuuksia olla mukana päivystysjärjestelmässä. Turunmaa Turunmaan työkokouksessa näkemyksiään päivystystarpeesta ja alueellisista toimintamahdollisuuksista kertoivat etukäteen pyydetyissä puheenvuoroissa Paraisten kaupungin sosiaalipalvelupäällikkö, Kemiön sosiaalijohtaja, Paraisten terveyskeskuksen johtava lääkäri, Turunmaan kihlakunnan poliisilaitoksen poliisipäällikkö sekä vapaaehtoisen pelastuspalvelun puheenjohtaja. Salon seudun sosiaalipäivystystä esitteli Halikon kunnan sosiaalityöntekijä. Tilaisuudessa oli mukana henkilöitä kuntien sosiaalitoimista, terveyskeskuksista, Turunmaan kihlakunnan poliisilaitokselta, vapaaehtoisesta pelastuspalvelusta, SPR:stä, mielenterveysseurasta sekä Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta. Yhteensä paikalla oli 24 henkilöä. Alustusten ja pyydettyjen puheenvuorojen pohjalta käytiin yleistä keskustelua aiheesta. Sosiaalitoimen edustajien mukaan sekä tarvetta sosiaali- ja kriisipäivystykseen että resursseja järjestelmän rakentamiseen oli alueella vähän. Olennaisemmaksi kuin uuden järjestelmän rakentaminen koettiin yhteistyön kehittäminen esim. sosiaalitoimen ja poliisin välillä esim. yhteisten koulutustilaisuuksien avulla. Seutukuntaisesti toimivan päivystyksen rakentamisen esteenä pidettiin myös alueen pitkiä välimatkoja ja hankalia kulkuyhteyksiä. Yhtenä käyttökelpoisena mallina esim. sosiaalitoimen ja poliisin välisen yhteistyön kehittämiseen otettiin esille malli, jossa sosiaalityöntekijät kävisivät maanantai-aamuisin poliisiasemalla läpi viikonlopun aikana sattuneet tapaukset Terveydenhuollon näkökulmasta ongelmallisena pidettiin sitä, että terveyskeskuksissa on paljon ulkopuolisia päivystäjiä, jotka eivät tunne aluetta ja siellä toimivia muita työntekijöitä. Koska ongelmatapauksiin ei ole olemassa sovittua järjestelmää vaan yhteyttä muihin toimijatahoihin otetaan tapauskohtaisesti, voi tämä alueen vieraus aiheuttaa ongelmia. Vakituiset työntekijät hoitavat tarvittaessa tiedot sosiaalityöntekijöille itse, kun taas ulkopuolisten päivystäjien ilmoitukset kulkevat johtavan lääkärin kautta. Esim. tämän vuoksi olisikin hyvä olla olemassa puhelinkonsultaatio-mahdollisuus psykososiaalista tukea vaativissa tilanteissa.

10 9 Poliisi ei nähnyt tarvetta laajamittaisen virka-ajan ulkopuolisen sosiaalipäivystyksen järjestämiselle. Tilanteita, joissa päivystäjää tarvittaisiin tuli vastaan hyvin harvoin. Sen sijaan esimerkiksi puhelinkonsultaatiomahdollisuudelle sekä eri toimijoiden välisten roolien selvittämiselle ja siitä tiedottamiselle voisi olla tarvetta. Tilaisuuden päätteeksi todettiin, että tarve sosiaali- ja kriisipäivystykselle on Turunmaalla melko pieni. Eri toimijoiden yhteisille koulutuksille koettiin kuitenkin olevan tarvetta. Lopuksi sovittiin, että Haravan työntekijät laativat kyselyn, jolla kartoitetaan alueen kuntien ja muiden toimijoiden näkemyksiä siitä, miten alueella tulisi vastata sellaisiin tilanteisiin, joissa tarvitaan nopeaa psykososiaalista tukea ja myös mietitään keinoja eri toimijoiden välisen yhteistoiminnan parantamiseen 2.2. OSAHANKKEEN TAVOITTEIDEN TÄSMENTÄMINEN Kevään seutukuntaisten työkokousten pohjalta tehtiin kesän 2001 aikana kyselyjä, jotka suunnattiin kuntien sosiaali- ja terveystoimiin, sairaaloihin, järjestöille sekä ammatillisille perhekodeille. Kyselyjen avulla selvitettiin millainen malli alueille soveltuisi parhaiten sekä missä roolissa eri toimijat voisivat olla mukana alueelle mahdollisesti rakentuvassa sosiaali- ja kriisipäivystyksessä. Työkokousten ja kyselyjen perusteella muodostui sellainen kuva, että tarvetta alueelliselle päivystykselle on kaikkialla maakunnassa. Yhteistoimintaa koettiin tarvittavan, koska yksittäisen kunnan ei ole järkevää tai resurssien puolesta edes mahdollista toteuttaa yksin riittävän laajamittaista päivystystä. Turun ja Loimaan seuduilla pidettiin tarpeellisena uudenlaisen päivystysjärjestelmän luomista. Vakka-Suomessa ja Turunmaalla katsottiin, että tarpeeseen voidaan vastata tehostamalla nykyisiä toimintoja. Sosiaali- ja kriisipäivystyksen asiantuntijaryhmä kokoontui elokuussa 2001 keskustelemaan jatkotoimenpiteistä. Ryhmän näkemyksenä oli että työskentelyn pohjaksi tarvittaisiin vielä päättäjien sitouttamista. He katsoivat, että Haravan kannattaisi järjestää vielä syksyn aikana seutukuntakohtaiset palaverit, joihin kutsuttaisiin mukaan kuntien yleisjohtoa, sosiaali- ja terveystoimen perus- ja erikoistason johtoa, järjestöjen ja yksityisten palvelutuottajien edustajia sekä alueen johtavia luottamushenkilöitä. Tilaisuuksissa tulisi tuoda esille päivystyksen toiminta-ajatusta (miten eroaa esimerkiksi debriefingistä), tarvetta, nykytilannetta ja kustannuksia sekä tietoa kesällä suoritetun kyselyn tuloksista ja niiden kautta syntyneestä kuvasta alueellisen päivystysmallin rakentamisen mahdollisuuksista. Seutukuntakierroksia suunniteltiin toteutettavaksi lokakuussa Varsinais-Suomen Haravan ohjausryhmä käsitteli osahankkeen etenemistä ja pilottialueiden valintaa kokouksissaan syksyllä Työskentelyä päätettiin jatkaa järjestämällä loka-marraskuussa seutukuntaiset työkokoukset Loimaan, Turun ja Vakka-Suomen seuduilla. Turunmaan seutukuntaan työkokousta ei sovittu, koska siellä halukkuus päivystysmallin rakentamiseen oli vastausten perusteella vähäistä. Tarkoituksena oli, että kyselytulosten pohjalta käytäisiin keskustelua siitä, millainen malli vastaisi parhaiten alueellisiin tarpeisiin sekä ketkä ja missä rooleissa olisivat mukana tuota mallia rakentamassa. Näiden syksyisten kokousten perusteella oli tarkoitus päättää miten ja millä alueella osahankkeessa lähdetään etenemään. Osahankkeelle laadittiin syksyllä 2001 toimintasuunnitelma, jossa todettiin seuraavaa: Hankkeen päätavoitteena on tuottaa malli siitä, miten voidaan rakentaa alueellinen, eri toimijoiden väliseen kumppanuuteen pohjautuva sosiaali- ja kriisipäivystysjärjestelmä. Haravan periaatteiden

11 10 mukaisesti sosiaali- ja kriisipäivystyksen toteuttamiseen pyritään kytkemään mahdollisuuksien mukaan sekä julkissektori, järjestöt että yksityiset palveluntuottajat. Päivystysmallia rakennettaessa laaditaan kirjalliset sopimukset siitä, missä roolissa ja millä panoksella kukin mukana oleva toimija järjestelmään sitoutuu. Rakennettavaa mallia voidaan myöhemmin levittää myös muille alueille. Mahdollisesta levittämisestä neuvotellaan sosiaalialan osaamiskeskusverkoston kanssa (alkuvaiheessa Vasso). Suunnitelmassa todettiin, että hanketta pilotoidaan Varsinais-Suomessa yhdellä tai kahdella seutukunnalla. Syksyn 2001 työkokousten jälkeen työtä lähdettiin kuitenkin viemään eteenpäin kolmella seutukunnalla: Loimaan seudulla, Vakka-Suomessa ja Turun seudulla.

12 11 3. Alueellinen kehittämistyöskentely 3.1 LOIMAAN SEUTU Kesällä 2001 tehdyn kyselyn perusteella 11 Loimaan seutukunnan 12 kunnasta ilmoitti halukkuutensa seutukunnallisen päivystyksen suunnitteluun ja rakentamiseen. Muista toimijoista halukkuutensa olla mukana päivystysjärjestelmän rakentamisessa ilmoittivat Loimaan aluesairaala, Loimaan seudun kansanterveystyön ky, Pöytyän kansanterveystyön ky, MLL:n Kuntoutus- ja Kehittämiskeskus Huvitus, MLL / Varsinais-Suomen piiri sekä Matula Oy. Loimaan seutukunnalla yhteinen tahtotila päivystyskokeilun rakentamisesta saavutettiin suhteellisen nopeasti ja syksyllä 2001 lähdettiin jo valmistelemaan hankkeen käytännön toteutusta. Tilaisuudessa, jossa olivat mukana kuntien, aluesairaalan, MLL:n kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvituksen sekä SEUTU-hankkeen sosiaali- ja terveystyöryhmän edustajat, pidettiin parhaana vaihtoehtona mallia, jossa päivystys toteutettaisiin sosiaalityöntekijöiden ja muiden toimijoiden viikonloppujen varallaolopäivystyksenä, jonne yhteydenotot tapahtuvat viranomaisten kautta. Palaverissa katsottiin, että kustannukset tulisi jakaa mukana oleville kunnille asukaslukujen mukaisessa suhteessa. Tapaamisessa nostettiin esille sosiaalitoimen pienet henkilöresurssit, jotka aiheuttavat ongelmia jo päiväaikaisenkin työn suorittamisessa. Sen vuoksi pidettiin tärkeänä, että toimintaa rakennettaessa mietitään tarkasti millaiseen toimintaan alueen resurssit riittävät. Päivystysjärjestelmän rajaus nousi tämän vuoksi suureen rooliin. Tilaisuudessa todettiin, että toiminta tulisi keskittää asiallisesti lastensuojeluun ja ajallisesti viikonloppuihin. Rakennettavan päivystysmallin kannalta pidettiin olennaisena myös sitä, millaista pätevyyttä/koulutusta päivystäjiltä edellytetään. Loimaan seudulla katsottiin, että kaikkien päivystäjien ei tarvitse olla virkavastuulla toimivia kuntien sosiaalityöntekijöitä, vaan muutkin työntekijät voivat toimia päivystäjinä. Perusteluksi katsottiin, että tätä pätevyysvaatimusta tarvitaan käytännössä lähinnä kiireellisissä huostaanotoissa, jotka kuitenkin ovat niin harvinaisia, että koko järjestelmää ei kannata rakentaa näiden äärimmäisten tilanteiden varalle. Tämä rajaus mahdollisti mm. MLL:n lasten ja nuorten kuntoutuskeskus Huvituksen työntekijöiden mukana olon. Huvitus katsoikin voivansa ottaa hoidettavakseen 13 viikonloppua vuodessa, jolloin kunnille jäi yhteensä 39 päivystysviikonloppua. Tämä Huvituksen mukaantulo järjestelmään oli toiminnan käynnistymisen kannalta olennaisen tärkeää, pelkällä kuntien sosiaalitoimien työpanoksella henkilöresurssit eivät olisi riittäneet. Mukaan päivystysrinkiin yritettiin löytää työntekijöitä myös muista organisaatioista (erityisesti terveydenhuolto), mutta tässä ei kuitenkaan onnistuttu. Käytännön suunnittelua päätettiin tämän yhteistapaamisen jälkeen jatkaa Haravan ja Loimaan seutukunnalla toimivan, sisäasianministeriön ja Kuntaliiton koordinoiman SEUTU-hankkeen yhteistyöllä. Hankkeiden yhdessä lähettämällä kyselyllä pyydettiin kunnilta tammikuun 2002 loppuun mennessä sitovat päätökset mukaan lähtemisestä. Yhteisen valmisteluprosessin tuloksena laadittiin sopimus (liitteenä) vuoden mittaisesta Loimaan seudun sosiaalipäivystyksen pilottikokeilusta, jossa mukana olevien kuntien (Alastaro, Aura, Karinainen, Koski Tl., Loimaa, Loimaan kunta, Marttila, Mellilä, Oripää, Pöytyä ja Yläne) sosiaalitoimen työntekijät yhdessä MLL:n kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvituksen työntekijöiden kanssa vastaisivat viikonloppujen seudullisesta sosiaalipäivystyksestä. Sopimus hyväksyttiin kunnanhallituksissa sekä Huvituksessa keväällä Sopimuksen mukainen pilottikokeilu käynnistyi vuoden 2002 lokakuun alussa. Päivystäjinä toimivat sopimuksen mukaisesti mukana olevien kuntien sosiaalitoimen työntekijät yhdessä MLL:n kun-

13 12 toutus- ja kehittämiskeskus Huvituksen työntekijöiden kanssa. Lisäksi mukana päivystysringissä oli palveluntuottajana osuuskunta Merikratos, jolta Marttilan kunta osti omien vuorojensa päivystyspalvelut. Päivystys toimi perjantai-illasta kello sunnuntai-iltaan kello asti. Vaikka laaditussa sopimuksessa puhuttiin vielä sosiaalipäivystyksestä, toimi järjestelmä käytännössä lastensuojelupäivystyksenä. Tätä termiä käytettiin myös toiminnasta tiedotettaessa (liite) Tilanteita, joihin vastattiin olivat: 1) Väkivaltatilanteet, joissa perheeseen kuuluu lapsia tai muita huollettavia 2) Lastensuojelutarpeen tarkistaminen (jos lapset jäävät vaille hoitoa huoltajan päihteiden käytön, sairaskohtauksen, tapaturman/onnettomuuden, perhekriisien tai mielenterveysongelmien takia) 3) Lapsen ja nuoren erityiset vaikeudet (itsemurhauhka, lasten seksuaalinen hyväksikäyttö, raiskaukset, päihteet/huumeet, karkailu, muut nuorten vakavat selviytymisvaikeudet) Pilottikokeilussa kunnat vastasivat päivystysjärjestelmän kustannuksista asukasluvun mukaisessa suhteessa. Päivystyksen kustannukset muodostuivat varallaolokorvauksesta (30 % tuntipalkasta), aktiivityökorvauksista sekä matkakulukorvauksista. Aktiivityön kustannukset laskutettiin asiakkaan kotikunnalta. Huvituksen päivystysvuoroille sovittiin kertakorvaus, joka kattoi sekä varallaolon että aktiivityön. Hankkeelle nimettiin oma ohjausryhmä, johon kuuluivat mukana olevien kuntien sosiaalijohtajat sekä edustajat Huvituksesta, Haravasta ja SEUTU-hankkeesta. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Koski TL:n sosiaalijohtaja. Päivystysrenkaan koordinaattorina puolestaan toimi Loimaan kaupungin peruspalvelujohtaja. Yhteydenotot päivystykseen tapahtuivat viranomaisten kautta eli käytännössä yhteyttä voivat ottaa poliisi, terveyskeskusten ja aluesairaalan ensiapupäivystykset sekä hätäkeskus. Yhteistyöverstaat ja koulutustilaisuudet Ennen varsinaisen päivystyksen aloittamista sekä kokeilun aikana järjestettiin sekä päivystäjille että päivystykseen yhteyttä ottaville tahoille koulutusta ja yhteisiä tilaisuuksia järjestelmän käyttöönoton helpottamiseksi ja toimintamallin tutuksi tekemiseksi. Koulutusten rahoittamiseen saatiin tukea Verkostoituvat erityispalvelut hankkeelta, joka osoitti vuonna markan määrärahan käytettäväksi sosiaali- ja kriisipäivystyshankkeisiin liittyvään koulutukseen (VEP-rahoituksella järjestetyt koulutukset liitteenä). Elokuussa 2002 järjestettiin MLL:n kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvituksen tiloissa Yläneellä päivystäjille ja hälyttäville tahoille koko päivän kestänyt yhteistyöverstas, jossa käytiin läpi työskentelyyn liittyviä käytännön kysymyksiä ja sovittiin yhteisistä toimintaperiaatteista. Käytännön päivystystilanteissa toimimista käytiin läpi pienryhmissä käsiteltyjen case-tapausten avulla. Yhteistyöverstaaseen osallistui 20 henkilöä Loimaan seudun kunnista, terveyskeskuksista sekä MLL:n kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvituksesta. Toinen yhteistyöverstas järjestettiin marraskuun lopussa, kun päivystys oli toiminut noin kahden kuukauden ajan. Puolen päivän verstaassa käytiin läpi siihen mennessä saatuja kokemuksia sekä kehittämistarpeita. Mukana oli 33 työntekijää päivystäviltä tahoilta, terveyskeskuksista sekä aluesairaalasta. Yhteistyössä Loimaan kaupungin kanssa järjestettiin syyskuussa 2002 koko päivän mittainen lastensuojelun juridiikka koulutus, jossa käytiin läpi lastensuojeluun, moniammatilliseen yhteistyöhön sekä päivystystilanteissa toimintaan liittyviä juridisia seikkoja sekä yleisesti että case-tapausten kaut-

14 13 ta. Tämä koulutus oli suunnattu erityisesti Loimaan seudun lastensuojelupäivystyksessä toimiville päivystäjille. Siihen osallistui 39 henkilöä Loimaan seudun kunnista sekä MLL:n kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvituksesta. Lisäksi syyskuun 02 lopulla järjestettiin Loimaalla päivystyksen käynnistämiseen liittyvä teemapäivä. Aamupäivä muodostui päivystävän kriisityön koulutuksesta, jossa käsiteltiin toimintaa akuutteja kriisitilanteita kohdattaessa. Iltapäivällä työskentelyä jatkettiin yhteistyöverstaalla, jossa käytiin eri organisaatioiden toimijoiden kesken läpi moniammatillisen yhteistyön periaatteita sekä lastensuojelupäivystyksen työkäytäntöjä akuutteja kriisitilanteita kohdattaessa. Keväällä 2003 koulutuksia jatkettiin tarjoamalla päivystäjille koulutusta Haravan kautta suunnatun VEP-rahoituksen turvin niin, että heillä oli tammikuussa mahdollisuus osallistua yhteistyössä Turun kesäyliopiston kanssa järjestettyyn Lapsi perheväkivallan näkijänä ja kokijana koulutukseen ja toukokuussa 2003 Turun kesäyliopiston järjestämään Moniammatillinen yhteistyö lastensuojelussa koulutukseen. Tammikuun koulutukseen osallistui 21 päivystysrenkaaseen kuuluvaa henkilöä ja toukokuun koulutukseen yhteensä 17 päivystäjien ja hälyttävien tahojen edustajaa. Päivystyksen ollessa jo käynnissä jatkettiin tiedottamista sen tarjoamista mahdollisuuksista sekä päivystyksen toimintaperiaatteista. Kevään 2003 aikana järjestettiin yhteistyökumppaneille työyksikkökohtaisia keskustelutilaisuuksia Loimaan seudun päivystyksestä. Tällaisia keskustelutilaisuuksia järjestettiin terveyskeskuksissa, hätäkeskuksessa sekä poliisilaitoksella ja Loimaan aluesairaalassa. Päivystäjille ja heihin yhteyttä ottavien organisaatioiden työntekijöille tarjottiin siis suhteellisen paljon mahdollisuuksia käydä yhdessä läpi päivystyksen toimintaa ja sen hyödyntämistä kriisitilanteita kohdattaessa. Tästäkin huolimatta osa erityisesti hälyttävien tahojen edustajista koki, että he eivät kokeilun aikana olleet riittävän hyvin tietoisia toiminnasta. Pilotin päättyminen ja jatkotoimet Kokeilun ensimmäisen seitsemän kuukauden aikana päivystykseen otettiin yhteyttä neljä kertaa. Vähäisenä pidetyn käytön vuoksi päätettiin toukokuussa 2003 järjestetyn lastensuojelupäivystyksen yhteistyötapaamisen yhteydessä laatia kysely päivystyksen tarpeellisuudesta ja kehittämistarpeista sekä hälyttäville tahoille että kuntien sosiaalitoimille ja muille päivystyksen toimijoille. Tämä kysely toteutettiin touko-kesäkuun vaihteessa. Vastaajat katsoivat, että sellaisia tilanteita, joissa viikonloppujen lastensuojelupäivystystä tarvitaan, on pilotin antamien kokemusten perusteella Loimaan seutukunnalla vähän. Näitä tilanteita varten on kuitenkin oltava toiminta- / valmiusjärjestelmä. Lisäksi katsottiin, että nykyisillä resursseilla päivystystoiminnan sisällöllinen tai ajallinen laajentaminen ei vastaajien näkemyksen mukaan ole mahdollista. Kesäkuussa tehtiin ratkaisu kokeilun jatkamisesta vuoden 2003 loppuun asti, kun pilotin piti alun perin päättyä syyskuun 2003 lopussa. Koko lastensuojelupäivystyskokeilun aikana (lokakuu joulukuu 2003) tuli päivystykseen yhteydenottoja seitsemänä viikonloppuna. Vähäiseksi koetun tarpeen vuoksi päättivät seutukunnan kuntien sosiaalijohtajat marraskuussa 2003 pitämässään kokouksessa, että lastensuojelupäivystystä ei jatketa enää vuonna Syksyllä 2003 hankkeen ohjausryhmässä päätettiin koota seudullinen, moniammatillinen ryhmä, joka laatisi kuvauksen Loimaan seutukunnan toimintajärjestelmästä erilaisia (muutkin kuin lasten-

15 14 suojeluun liittyvät) psykososiaalisia kriisitilanteita kohdattaessa. Ryhmälle annettiin myös tehtäväksi pohtia, miten pilotissa kokeiltu lastensuojelupäivystyksen valmiusjärjestelmä korvataan. Työryhmässä oli edustajat kahden kunnan sosiaalitoimesta (Loimaa, Koski TL), Loimaan aluesairaalasta, seutukunnan kolmesta kansanterveystyön kuntayhtymästä, Loimaan poliisista, MLL:n kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvituksesta, Alueellinen mielenterveysstrategia hankkeesta sekä Haravasta. Työryhmässä lähdettiin liikkeelle listaamalla niitä tilanteita, joihin alueella pitäisi pystyä vastaamaan. Tämän jälkeen lähdettiin käymään läpi sitä, millä palveluilla näihin tilanteisiin vastataan nyt / voitaisiin vastata tulevaisuudessa. Lähtökohtana käytettiin lastensuojelupäivystyspilottia varten rakennettua päivystyskansiota. Täydennetty palvelukartta syntyy Alueellinen mielenterveysstrategia -hankkeen kautta vuonna Työryhmässä pidettiin järjestelmän toimivuuden kannalta tärkeänä, että olisi olemassa yksi paikka, jonne voidaan ottaa yhteyttä erilaisissa psykososiaalisissa kriisitilanteissa. Paikan ei itse tarvitsisi pystyä vastaamaan kaikkiin päivystystilanteisiin vaan se toimisi palveluohjaajan roolissa. Tässä yksikössä tulisi olla tiedot sijoituspaikoista / turva-asunnoista eri tilanteissa, tieto siitä, miten tavoitetaan eri kuntien sosiaalityöntekijät (jos ei ole päivystäjien varallaolojärjestelmää) ja muut tilanteissa toimivat ammattilaiset sekä mahdolliset vapaaehtoiset tukihenkilöt. Yksikön kautta tulisi myös kulkea tieto päivystysaikana sattuneista tilanteista virka-ajan normaalipalveluihin sekä ohjaus tarvittavien jatkopalveluiden piiriin Työryhmässä keskusteltiin mahdollisuudesta hyödyntää tässä roolissa esim. Loimaan aluesairaalan psykiatrian osastoa. Keskusteluissa osaston henkilökunnan kanssa kävi kuitenkin ilmi, että he eivät katsoneet osaston voivan toimia tällaisessa roolissa. Muita vaihtoehtoja ei noussut esille. Tosin Loimaan kaupungissa on pohdittu mahdollisuutta perustaa kaupunkiin oma lastensuojeluyksikkö, joka tarjoaisi sijoituspaikan muutamalle lapselle. Tällaisen yksikön perustaminen voisi ratkaista myös palveluohjauspaikka -tilanteen. Toistaiseksi yksikön perustaminen on kuitenkin vain idea-asteella. Koska tällaista palveluohjaajan roolissa toimivaa organisaatiota ei ole olemassa eikä lastensuojelun varallaolorengasta jatkettu kokeilun jälkeen, katsottiin työryhmässä, että toiminnan kehittämisessä pitää palveluohjaaja-ajatuksesta ainakin toistaiseksi luopua. Toiminta rakentuukin tällä hetkellä sille periaatteelle, että tilanteita kohtaavilla toimijoilla on olemassa tietous siitä, mitä palveluja voidaan kulloinkin käyttää ja miten ne tavoitetaan. Keinona tässä käytetään päivitettyjä lastensuojelupäivystyskansioita. Moniammatillisessa työryhmässä rakennetut yhteystietokansiot psykososiaalisten kriisitilanteiden varalle on keväällä 2004 toimitettu kuntiin, sairaalaan, poliisille ja terveyskeskuksiin. Toimintamallin juurtuminen käytäntöön ja erityisesti varhaisen puuttumisen näkökulman omaksuminen osaksi omaa työotetta edellyttää jatkuvaa koulutusta. Koulutustarpeista keskusteltaessa on toivottu, että case-tapauksia voitaisiin käsitellä moniammatillisissa pienryhmätiimeissä, joissa eri organisaatioiden työntekijät pääsevät käymään tilanteita yhdessä läpi ja näkemään oman toimintansa vaikutukset asiakkaan ja muiden toimijoiden näkökulmasta. Loimaan seudulla tällaista koulutusta tarjottiin keväällä 2004 järjestetyssä Välitön avuntarpeeseen vastaaminen psykososiaalisia kriisitilanteita kohdattaessa tilaisuudessa, joka toteutettiin yhteistyössä valtakunnallisen Varpu-hankkeen kanssa. Päivystystarpeeseen vastaamisen kehittäminen jatkuu osana seudullista lastensuojelun kehittämistä. Loimaan seudulla on kuitenkin koettu, että tällainen päivystys kannattaisi jatkossa järjestää laajempana, yli seutukuntarajojen ulottuvana yhteistoimintana.

16 VAKKA-SUOMI Vakka-Suomen tilannetta keväällä ja kesällä 2001 kartoitettaessa ilmoittivat Kustavin, Laitilan, Pyhärannan, Taivassalon, Uudenkaupungin ja Vehmaan sosiaalitoimet, Vakka-Suomen sairaala, Suomen Mielenterveysseuran Länsi-Suomen aluetoimisto, Vakka-Suomen Mielenterveysseuran Kaarisiltaprojekti sekä MLL:n Varsinais-Suomen piiri halukkuudestaan olla mukana alueellisen päivystysmallin rakentamisessa. Mynämäen ja Mietoisten sosiaalitoimet puolestaan ilmoittivat, että ne haluavat suuntautua sosiaali- ja kriisipäivystysasioissa Turun seutukunnan kanssa tehtävään yhteistyöhön. Syksyllä 2001 järjestettiin seutukunnallinen työkokous, jossa käytiin läpi erilaisia mahdollisuuksia päivystystoiminnan alueelliseksi organisoimiseksi. Kokouksessa todettiin, että esim. seudullinen varallaoloon perustuva päivystysjärjestelmä tarvitsisi varsin suuren toimijajoukon, eikä mallin toteuttamista olemassa olevilla voimavaroilla pidetty realistisena. Kunnilla ei myöskään nähty olevan valmiuksia palkata esim. poliisipartioiden mukana kulkevaa sosiaalityöntekijää, joka oli aiemmissa keskusteluissa nostettu esille yhtenä vaihtoehtona toiminnan kehittämiselle. Vakka-Suomessa päätettiinkin edetä asiassa niin, että keväällä 2002 järjestettäisiin seurantajakso, jonka avulla pyrittäisiin saamaan tarkempi kuva psykososiaalisen kriisiavun tarpeesta, nykyjärjestelmän toimivuudesta sekä kehittämistarpeista. Seurantajakson toteuttamista ja sen perusteella tehtävää kehittämistyötä varten koottiin alueellinen työryhmä. Ryhmässä oli mukana edustus Laitilan-Pyhärannan terveyskeskuksesta, Rauman ja Uudenkaupungin seudun hätäkeskuksesta, Suomen mielenterveysseuran Länsi-Suomen aluetoimistosta, Vakka-Suomen mielenterveysseurasta, Uudenkaupungin sosiaalitoimesta, Uudenkaupungin terveyskeskuksesta, Vakka-Suomen kihlakunnan poliisilaitokselta, Vakka-Suomen sairaalan kriisiosastolta, Vehmaan sosiaalitoimesta sekä Varsinais-Suomen Haravahankkeesta. Seurantajakson toteuttamista suunniteltaessa sovittiin että työn käytännön toteutukseen tulee mukaan kaksi sosionomiopiskelijaa Turun Amk:sta. Nämä opiskelijat kokosivat seurannan tulokset yhteen ja laativat aiheesta oman lopputyönsä. Seurantajakso toteutettiin Seurannassa olivat mukana hätäkeskus, poliisi, terveyskeskukset, sairaala, kuntien sosiaalitoimet, sairaankuljetukset, A-klinikka sekä mielenterveysseura. Seurantajakson aikana palautettiin yhteensä 62 lomaketta (kyselylomake raportin liitteenä). Yli puolet palautetuista vastauslomakkeista tuli Vakka-Suomen sairaalasta, joko kriisiosastolta tai ensiavusta. Kaiken kaikkiaan sellaisia tapauksia, joissa olisi pitänyt avuntarpeen havainneen tahon mielestä saada välittömästi paikalle sosiaalityöntekijä, oli 13. Näistä tapauksista 10 osui virka-ajan ulkopuolelle. Sellaisia tapauksia, joista haluttiin välittää tieto sosiaalityöntekijälle osui ajanjaksoon niinikään 13, joista 9 virka-ajan ulkopuolella. Tarkemmat tiedot seurantajakson tuloksista löytyvät opinnäytetyöstä Ranta, Maija - Taskinen, Maria: Yhteistyöllä seudulliseen sosiaali- ja kriisipäivystykseen Vakka-Suomessa, Turun AMK: sosiaalialan koulutusohjelma Seurantajakson tuloksia esiteltiin päättäjille ja seurannassa mukana olleiden tahojen edustajille järjestetyssä tilaisuudessa. Lisäksi tuloksista ja niiden edellyttämistä kehittämistoimenpiteistä keskusteltiin Vakka-Suomen sosiaalijaoston kokouksessa Tuloksista keskusteltaessa pidettiin tarpeellisena erityisesti eri toimijoiden välisten roolien ja työnjaon selkeyttämistä sekä sosiaalityöntekijöiden virka-ajan ulkopuolisen tavoitettavuuden parantamista. Mahdollisuuksia rakentaa varsinainen sosiaalipäivystys olemassa olevilla resursseilla pidettiin kuitenkin edelleen hyvin heikkoina. Seutukunnan sosiaalijaoston kokouksessa nostettiin kuitenkin esille mahdollisuus lähteä kehittämän pilottikokeilua, jossa alueelle palkattaisiin seudullinen lastensuojelun erityissosiaalityöntekijä. Tämän alueelle saatavan lisäpanostuksen avulla voitaisiin rakentaa toimintamallia, jonka avulla

17 16 helpotettaisiin sekä virka-aikana tapahtuvaa toimijoiden välistä yhteistyötä että sosiaalityöntekijöiden tavoitettavuutta virka-ajan ulkopuolella. Sosiaalijaostossa katsottiin, että tässä asiassa voitaisiin tehdä yhteistyötä Vakka-Suomen aluekeskusohjelman kanssa ja saada tätä kautta rahoitusta toimintakokeilulle. Tuolloin päätettiinkin, että seurantajakson suunnitellut työryhmä rakentaa yhteistyössä Haravaja Vakasso (sosiaalitoimen osaamisen kehittäminen Vakka-Suomessa )-hankkeiden työntekijöiden kanssa asiasta ehdotuksen, joka viedään aluekeskusohjelman päätöksentekoon. Aluekeskusohjelman kautta rahoitusta seudullisen työntekijän palkkaamiseen ei kuitenkaan saatu. Rahoitusta kokeilun toteuttamiselle päätettiin tämän vuoksi hakea keväällä 2003 STM:n lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn osoittamista määrärahoista. Syksyn 2002 valmistelutyön pohjalta laati Vakasso-projektin projektipäällikkö rahoitushakemuksen. Toiminnalle myönnettiinkin nyt euron rahoitus, jonka avulla voitiin kattaa 75 % vuoden 2005 loppuun kestävän kokeilun kustannuksista. Loppuosuus kustannuksista jakautui asukasluvun mukaisesti mukana oleville kunnille. Mukaan kokeiluun lähtivät kaikki muut seutukunnan kunnat paitsi Mynämäki, joka oli jo valmistelemassa siirtymistä Turun seutukuntaan. Seudullinen lastensuojelutyöntekijä ja sosiaalipäivystyksen käynnistäminen Pilottikokeilussa palkattiin Vakka-Suomeen seudullinen lastensuojelutyöntekijä, joka aloitti työskentelynsä lokakuussa Hänen tehtävänään on tarjota alueen kunnille lastensuojelun erityispalveluja sekä kehittää poliisin ja kuntien sosiaalitoimien välistä yhteistyötä erityisesti perheväkivaltaan ja nuoriin rikoksentekijöihin liittyvissä tilanteissa. Työssä korostuu varhaisen puuttumisen näkökulma ja se painottuu konkreettiseen asiakastyöskentelyyn yhdessä poliisin, kuntien sosiaalityöntekijöiden sekä kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa. Työntekijän työpiste on Vakka-Suomen kihlakunnan poliisilaitoksella. Työkuvaukseen sisällytettiin myös kohta, jonka mukaan seudullinen työntekijä rakentaa yhdessä seudun kuntien ja muiden alueella päivystystarpeeseen vastaamista kehittäneiden tahojen, Vakasso-hankkeen sekä Haravan kanssa toimintamallia psykososiaalisiin kriisitilanteisiin vastaamisesta Vakka-Suomessa. Vakka-Suomessa kuten Loimaan seudullakin jatkettiin syksyn 2003 aikana moniammatillista työryhmätyöskentelyä, jonka tavoitteena oli saada aikaiseksi malli Vakka-Suomen toimintajärjestelmästä erilaisissa psykososiaalisissa kriisitilanteissa. Mukana työryhmässä olivat alueellisten perusorganisaatioiden edustajien lisäksi hanketyöntekijöinä Vakasso-projektin projektipäällikkö sekä seudullinen lastensuojelutyöntekijä. Työskentely työryhmässä eteni samalla tavalla kuin Loimaan seudullakin. Vakka-Suomen työryhmässäkin katsottiin, että erilaisiin kriisitilanteisiin liittyen olisi hyvä löytää yksi seutukunnallinen yhteydenottopaikka, jonka kautta tarvittavat lisäpalvelut voidaan aktivoida ja jonka kautta tieto kulkee päivystysajan kriisitilanteista normaaleihin arjen palveluihin. Luontevimmin tällaisen toiminnan katsottiin sopivan Vakka-Suomen sairaalan kriisiosastolle. Vakka-Suomen sairaalassa katsottiinkin, että kriisiosasto voi toimia yhteydenottopaikkana niissä psykososiaalisissa kriisitilanteissa, joissa ei löydy muita toimijoita tai ei ole selvyyttä siitä, miten tilanteessa toimitaan. Laskutus tällaisissa tilanteissa tapahtuu asiakaskohtaisesti normaalein laskutusperustein. Toiminnan kannalta erittäin olennaisena kohtana pidettiin jälleen sitä, miten sosiaalityöntekijän tavoitettavuus psykososiaalisissa kriisitilanteissa turvataan. Ryhmä katsoi, että virka-aikana näissä tilanteissa toimivat sekä kuntien sosiaalitoimet että seutukunnallinen erityissosiaalityöntekijä. Vir-

18 17 ka-ajan ulkopuolista järjestelmää puolestaan lähdettiin kehittämään Loimaan seudullakin kokeillun päivystysmallin mukaisesti. Kokeilu aloitettiin toukokuun 2004 alussa ja se kestää ensi vaiheessa vuoden 2004 loppuun asti. Esite päivystyksen sisällöstä on raportin liitteenä. Päivystys alkaa perjantai-iltana klo ja päättyy sunnuntai-iltaan klo Päivystäjinä toimivat Uudenkaupungin kaupungin sosiaalityöntekijät sekä seutukunnallinen erityissosiaalityöntekijä. Päivystys tapahtuu varallaolopäivystyksenä. Kustannukset katetaan Vakasso-hankkeen, seudullinen lastensuojelutyöntekijä -hankkeen sekä aluekeskusohjelman budjeteista. Toiminnasta kokeilujakson jälkeen päätetään saatujen kokemusten perusteella. Tehtäviä, joihin tässä päivystyskokeilussa vastataan, ovat lapsen edun ja lastensuojelutarpeen tarkistaminen mm. seuraavissa tilanteissa: - perheväkivaltatilanteet, joissa lapset mukana - lastensuojeluntarpeen ja hoitopaikan järjestäminen, kun lapset jäävät vaille hoitoa eri tilanteissa esim. vanhemman äkillinen sairastuminen, vanhemman suisidaalisuus, vanhempien päihteiden käyttö - lapsen ja nuoren erityiset vaikeudet esim. itsemurhauhka, karkailu Myös Vakka-Suomen työryhmässä todettiin, että rakennettavan toimintamallin juurtuminen käytäntöön ja erityisesti varhaisen puuttumisen näkökulman omaksuminen osaksi omaa työotetta edellyttää jatkuvaa koulutusta. Koulutusprosessi aloitettiin toukokuussa 2004 järjestetyllä Välitön avuntarpeeseen vastaaminen psykososiaalisia kriisitilanteita kohdattaessa koulutuksella, jossa myös tiedotettiin juuri toimintansa aloittaneen sosiaalipäivystyksen toimintaperiaatteista. Koulutus toteutettiin yhteistyössä valtakunnallisen Varpu-hankkeen kanssa. 3.3 TURUN SEUTU Kevään 2001 valmistelun mukaisesti toteutettiin myös Turun seudulla kesän ja alkusyksyn 2001 aikana kysely, jossa haettiin tarkempaa tietoa siitä, mitkä toimijat haluaisivat olla mukana rakentamassa seudullista päivystysmallia. Lisäksi kyselyssä haettiin jo alustavasti näkemyksiä siitä, millaisella toimintamallilla seudullinen ratkaisu pitäisi toimijoiden mielestä toteuttaa. Kysely suunnattiin kuntien sosiaali- ja terveystoimille, sairaanhoitopiirin yksiköille, alueella toimiville järjestöille sekä ammatillisille perhekodeille. Tehtyyn kyselyyn vastasivat kuntien sosiaalitoimista Kaarina, Lemu, Lieto, Masku, Mietoinen, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Piikkiö, Raisio, Rusko, Rymättylä, Vahto ja Velkua, joista Vahtoa lukuunottamatta kaikki ilmoittivat olevansa kiinnostuneita osallistumaan alueellisen päivystysmallin rakentamiseen. Muista toimijoista halunsa olla mukana päivystyksen rakentamisessa jossakin roolissa ilmoittivat Härkätien terveyskeskus, Kaarinan-Piikkiön tk-kuntayhtymä, Lausteen perhekuntoutuskeskus, Lounais-Suomen mielenterveysseura, MLL V-S piiri, Perhekoti Tuike, SPR nuorten turvatalo, SPR V-S piiri, Turun nuorisoasema, Turun terveystoimi sekä TYKS. Suosituimpina toimintamallimahdollisuuksina kyselyvastauksien perusteella pidettiin joko alueellista, aktiivityöhön perustuva päivystysyksikköä tai aktiivityön ja varallaolon yhdistävää päivystysjärjestelmää riippuen mukaan lähtevien toimijoiden määrästä. Marraskuussa 2001 käytiin kyselyn tuloksia läpi tilaisuudessa, jossa oli paikalla kuntien sosiaali- ja terveystoimen, alueen järjestöjen sekä ammatillisten perhekotien edustajia. Käydyssä keskustelussa katsottiin, että vielä vuonna 2002 alueellista päivystyskokeilua ei ehditä käynnistää. Sen sijaan todettiin, että asiassa voitaisiin edetä niin, että kuntien sosiaalitoimien sekä mahdollisten muiden to-

19 18 imijoiden työntekijöistä kootaan työryhmä, joka laatii esityksen siitä, millaisella mallilla voitaisiin parhaiten vastata alueen päivystystarpeeseen. Tämän pohjalta voitaisiin rakentaa pilottihanke seudullisesta päivystysjärjestelmästä. Tilaisuudessa päätettiin perustaa työryhmä, johon valittiin edustajat Turun, Raision, Kaarinan, Naantalin, Liedon sekä Nousiaisten sosiaalitoimista, Turun ensi- ja turvakodista, SPR:n nuorten turvatalolta sekä Harava-projektista. Työryhmälle annettiin tehtäväksi rakentaa kaksi vaihtoehtoista päivystysmallia Turun seudun tarpeisiin vastaamiseksi. Työryhmä rakensi saamillaan evästyksillä kaksi vaihtoehtoista sosiaalipäivystysmallia, jotka esiteltiin Turun seudun kuntien sosiaalijohdolle maaliskuussa 2002 järjestetyssä tilaisuudessa. Toinen vaihtoehdoista perustui viikonloppuisin ylityönä tehtävään sosiaalityöntekijöiden aktiivipäivystykseen ja toinen seudulliseen aktiivipäivystysyksikköön, jossa olisi omat työntekijät, ja joka vastaisi alueen sosiaalipäivystystarpeeseen iltaisin ja viikonloppuisin. Esitettyjä malleja rakennettaessa käytettiin hyväksi kokemuksia muualla Suomessa käytetyistä sosiaali- ja kriisipäivystysjärjestelmistä. Työryhmä hyödynsi mm. Espoon, Salon seudun, Jämsän seudun, Tampereen, Helsingin, Oulun ja Kymenlaakson päivystysjärjestelmien suunnittelusta ja toteutuksesta saatuja kokemuksia. Ryhmä otti työskentelyssään lähtökohdakseen sen, että mallin tulee olla seudullinen. Näin toiminnan kautta voidaan edistää kansalaisten yhdenvertaisuutta ja taata tällaisen erityispalvelun saatavuus kaikissa Turun seudun kunnissa. Toisena lähtökohtana pidettiin sitä, että päivystysmallia rakennettaessa hyödynnetään jo olemassa olevia toimijoita, tarkoituksena ei ollut tehdä mitään jo rakennettua ja toimivaa uudestaan. Mallien toimintaperiaatteita pohtivassa keskustelussa työryhmä katsoi, että vaikka päivystystoiminta voidaankin aloittaa suppeammalla toiminnalla ja laajentaa sitä saatujen kokemusten mukaisesti, pitää mukana olla kuitenkin riittävästi ammattitaitoisia toimijoita jo alusta lähtien, jotta toimintaedellytykset ovat olemassa. Ryhmä katsoi, että päivystyksessä mukanaolevien henkilöiden tulisi olla toimivaltaisia sosiaalityöntekijöitä ja heidän olisi toimittava päivystysvuoroissa aktiivityössä. Niinikään katsottiin, että päivystys olisi hyvä keskittää sellaiselle ryhmälle, jolla on ja jolle kertyy kokemusta sosiaalipäivystyksen pyörittämisestä. Kriisitilanteen sattuessa verkostolla (päivystäjät ja sinne yhteyttä ottavat tahot) tulee olla riittävän selkeät ohjeet käsiteltävien tapauksien varalle. Mallia rakennettaessa on saatava aikaan toimiva linkitys muihin, jatko- ja rinnalla toimiviin palveluihin. Vaikka päivystyksen rakentaminen auttaakin kattamaan suuren osan virka-ajan ulkopuolisesta ajasta, on äärimmäisen tärkeää miettiä seudun kuntien työkäytäntöjen toimivuutta päivystystyyppisissä tilanteissa myös virka-aikana. Työryhmä katsoi, että päivystyksessä tulee keskittyä sosiaalipäivystykseen. Mielenterveydelliset kriisitilanteet ja mm. onnettomuustilanteiden jälkipuinti rajattiin tämän päivystysyksikön ulkopuolelle, koska niihin vastaamiseen löytyy alueelta jo ammattitaitoisia toimijoita. Näiden toimijoiden välisten yhteistyörakenteiden luominen on erittäin tärkeää kokonaisjärjestelmän toimivuuden kannalta. Turun seutukunnan kokoisella alueella, jossa on lähes asukasta, päivystys on erittäin vaikeaa hoitaa oman työn ohella ylityönä. Ylitöinä järjestettävän seudullisen päivystyksen ongelmiksi koettiin mm. hankala hallinnointi ja ohjaaminen, työntekijöiden nopea vaihtuvuus sekä sen rasit-

20 19 tavuus päivystykseen osallistuville työntekijöille. Sosiaalipäivystys on vaativaa erityissosiaalityötä, joka vaatii erityiskoulutetun ja osaavan henkilöstön, joka on motivoitunut tämäntyyppisen työn tekemiseen. Päivystystyö on erityisen kuormittavaa työtä, koska asiakkuudet, jotka ohjautuvat sosiaalipäivystykseen ovat aina akuuteissa kriiseissä olevia ihmisiä, joita kohdataan muualla kuin virastossa eli esimerkiksi asiakkaan kotona tai yhteistyökumppanin tiloissa (esim. poliisilaitos). Lisäksi monet sosiaalipäivystyksen asiakkaista ovat kroonistuneita sosiaalityön pitkäaikaisasiakkaita. Työ on myös fyysisesti kuormittavaa henkilöstölle ja se edellyttää työntekijöitä, joilla itsellään on vahva halu tehdä tämänlaatuista työtä. Tämän vuoksi työryhmä piti järkevimpänä ja toimivimpana tapana Turun seutua koskevan sosiaalipäivystyksen hoitamiseen oman aktiivipäivystysyksikön perustamista. Työryhmän tekemää ehdotusta käsiteltiin maaliskuussa 2002 tilaisuudessa, jossa olivat paikalla Askaisten, Kaarinan, Lemun, Liedon, Naantalin, Nousiaisten, Mynämäen, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon sekä Turun sosiaalitoimen edustajat. Lisäksi paikalla oli Turun ensi- ja turvakodin edustaja ja Varsinais-Suomen Haravan projektipäälliköt. Tilaisuudessa käytiin yleistä keskustelua työryhmän esittämistä malleista ja päädyttiin kannattamaan parhaana vaihtoehtona aktiivipäivystysyksikköä Turun seutukuntaan. Keskustelussa todettiin, että aktiiviyksikön perustamisen kustannuksista Turun kaupungin osuus suurimpana toimijana tulisi olemaan merkittävä, joten Turun kaupungin sitoutumisella hankkeeseen olisi suuri merkitys päivystysyksikön aikaansaamiseen. Paimion kunnan edustaja toi esiin huolensa siitä vastaisiko päivystys todelliseen tarpeeseen. Keskusteluissa tuotiin esille myös pienten kuntien mahdollisuus saada tätä kautta lisäresursseja virka-ajan ulkopuolella tapahtuviin tilanteisiin sekä mahdollisuus käyttää päivystysyksikköä seutukuntaisena konsultoivana ja mahdollisesti työparin erityisosaamista vaativissa tapauksissa tarjoavana yksikkönä. Lisäselvitystä katsottiin tarvittavan terveydenhuollon tai seurakunnan mahdollisesta kytkemisestä tiiviimmin päivystyksen toteuttamiseen. Tässä keskustelussa kuitenkin todettiin, että päivystyksen käynnistämisessä rajaus on tehty lastensuojelutapauksiin. Jos terveydenhuolto on aktiivityössä mukana, tätä rajausta on vaikea toteuttaa. Kokoontumisessa sovittiin, että Turun seutukunnan sosiaalipäivystyksen järjestämiseksi kunnille esitetään perustettavaksi aktiivityöaikaan perustuva päivystysyksikkö. Tässä olisivat mukana kaikki seutukunnan 17 kuntaa sekä Mynämäki ja Mietoinen. Lähtökohdaksi otettiin, että kokeilua voidaan toteuttaa vuosina Ennen asian eteenpäin viemistä tulee selvittää ulkopuolisen hankerahoituksen saamisen mahdollisuudet sekä Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kytkeminen päivystyskokeiluun. Sovittiin myös, että kustannusten jakautumisen lähtökohdaksi otettaisiin alle 21-vuotiaiden asukkaiden määrä, jolloin jakoperuste olisi sama kuin lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmässä. Työryhmän raportissa kustannusten jakoperusteena oli käytetty kuntien asukaslukua. Lopuksi sovittiin, että vaihtoehtoiset mallit rakentanut työryhmä jatkaa työtään edelleen selvittäen mahdollisuuksia ulkopuolisen rahoituksen saamiseen sekä linkitykset muihin päivystysjärjestelmiin ja rakentaa kokeilusta hankesuunnitelman, jonka tulee olla valmis huhtikuun 2002 loppuun mennessä Seudullisen lastensuojelun päivystysyksikön toiminnan käynnistäminen Työryhmä laati saamiensa evästysten mukaisesti hankesuunnitelman ja pyysi kuntien sosiaalilautakunnilta kesäkuun 2002 loppuun mennessä lausuntoa siitä, ovatko kunnat halukkaita lähtemään mukaan tällaisen yksikön toimintaan. Kaikista alueen kunnista ei kuitenkaan saatu vastauksia tähän kyselyyn. Halukkuudestaan olla mukana seudullisessa päivystysyksikössä ilmoittivat Askainen, Kaarina, Lieto, Masku, Merimasku, Mietoinen, Naantali, Nousiainen, Raisio, Rusko, Rymättylä ja Vahto. Lisäksi Piikkiö ja Mynämäki

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien ja kuntien sosiaali- ja terveysjohdon seminaari, Pohtimolampi 7.11.2013 Lapin aluehallintovirasto, sosiaalihuollon

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

ALUEELLISEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN RAKENTAMINEN TURUN SEUDULLE

ALUEELLISEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN RAKENTAMINEN TURUN SEUDULLE ALUEELLISEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN RAKENTAMINEN TURUN SEUDULLE 1. Taustaa 2. Työryhmän työskentely 3. Alueellisen päivystysyksikön tehtävät ja organisaatio 3.1. Tehtävät 3.2. Toiminta-aika, toimitilat ja

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Riikka Vikström, Helsingin sosiaali-ja

Lisätiedot

SOSIAALIPÄIVYSTYS JA PAIKALLINEN SOPIMINEN KUNNASSA X

SOSIAALIPÄIVYSTYS JA PAIKALLINEN SOPIMINEN KUNNASSA X SOSIAALIPÄIVYSTYS JA PAIKALLINEN SOPIMINEN KUNNASSA X A. Päivystyksen osallistuminen Osallistuminen säännöllisen työajan ulkopuolella tapahtuvaan sosiaalipalveluiden järjestämiseen (sosiaalipäivystykseen)

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT 1 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT Arkipäivän äkilliset kriisi- ja onnettomuustilanteet: Kuntien moniammatilliset kriisiryhmät toimivat terveyskeskusten

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

VAIHTOEHDOT MAAKUNNALLISEN SOSIAALI- JA KRIISIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEKSI

VAIHTOEHDOT MAAKUNNALLISEN SOSIAALI- JA KRIISIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEKSI Riitta Varkemaa 21.11.2008 Kanta-Hämeen kriisityön hanke VAIHTOEHDOT MAAKUNNALLISEN SOSIAALI- JA KRIISIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEKSI Kanta-Hämeen kriisityön hanke toimii ajalla 1.8.2007-31.7.2009. Kyse

Lisätiedot

Sosiaalityöntekijä poliisilaitoksella Moniammatillinen tiimi poliisilaitoksella (poliisi, sosiaalityöntekija,

Sosiaalityöntekijä poliisilaitoksella Moniammatillinen tiimi poliisilaitoksella (poliisi, sosiaalityöntekija, Haasteita on, mutta selviämme niistä kehittämällä luovasti sosiaalipäivystyksen käytäntöjä moniammatillisellayhteistyöllä asiakkaan tarpeet huomioon ottaen Sosiaalityöntekijä poliisilaitoksella il i ll

Lisätiedot

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntatalousristeily 21.5.2013 Erikoissuunnittelija Laura Leppänen Yleistä - Koordinaatioryhmän valmistelemat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Läntinen sote-alue. Valmistelun organisointi:

Läntinen sote-alue. Valmistelun organisointi: Läntinen sote-alue Valmistelun organisointi: Kuntajohdon tapaaminen, Turku 29.1.2015 Maija Kyttä Läntinen sote-alue Valmistelun organisointi Valtakunnallinen tuki Alustava valmistelu Länsi-Suomen alueella

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 115 14.12.2005 Sosiaalilautakunta 62 14.06.2006 Sosiaalilautakunta 63 22.08.2006 Sosiaalilautakunta 91 12.12.

Sosiaalilautakunta 115 14.12.2005 Sosiaalilautakunta 62 14.06.2006 Sosiaalilautakunta 63 22.08.2006 Sosiaalilautakunta 91 12.12. Sosiaalilautakunta 115 14.12.2005 Sosiaalilautakunta 62 14.06.2006 Sosiaalilautakunta 63 22.08.2006 Sosiaalilautakunta 91 12.12.2007 TURUN SEUDUN SOSIAALIPÄIVYSTYSKOKEILU -HANKE 2006 22/03.01/2006 45/00.10/2006

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Länsi-Suomen alue, tilannekatsaus

Länsi-Suomen alue, tilannekatsaus Länsi-Suomen alue, tilannekatsaus 1. Millaista yhteistyötä alueellanne tehdään tietohallinnossa erva-laajuisesti (perusterveydenhuolto, sosiaalihuolto, erikoissairaanhoito)? 2. Entä muilla sote:n osa-alueilla

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

TERVETULOA. Tampereen ja Etelä Pirkanmaan seutukuntien alueellisen lastensuojelun sosiaalipäivystyshankkeen päätöstilaisuuteen! 23.11.

TERVETULOA. Tampereen ja Etelä Pirkanmaan seutukuntien alueellisen lastensuojelun sosiaalipäivystyshankkeen päätöstilaisuuteen! 23.11. TERVETULOA Tampereen ja Etelä Pirkanmaan seutukuntien alueellisen lastensuojelun sosiaalipäivystyshankkeen päätöstilaisuuteen! 23.11.2007 Alueellinen lastensuojelun sosiaalipäivystys Yhteistoimintasopimus

Lisätiedot

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat - Missä suunnitelman laatimisen suhteen mennään? Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - taustaa Suomen suurin kuntaliitos toteutui 1.1.2009, kun kymmenen kuntaa Halikko,

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa.

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa. Sosiaalijaosto 22 23.04.2010 Sosiaalijaosto 36 31.05.2010 Sosiaalijaosto 52 18.06.2010 Sosiaalijaosto 58 11.08.2010 Sosiaalijaosto 67 08.09.2010 Sosiaalijaosto 76 17.09.2010 Lastensuojelun sijoituspäätökset

Lisätiedot

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tiedosta hyvinvointia 1 Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tenhunen E, Hämäläinen P, Kärki J & Väinälä A Tiedosta hyvinvointia 2 Nykytilan taustalla oleva tietoyhteiskuntakehitys

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015 PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS Kumppanuusneuvottelut 2015 LAIT JA ASETUKSET PERUSTANA TERVEYDENHUOLTOLAKI Jonka pyrkimyksenä on: - Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Näin meillä Tampereella nääs

Näin meillä Tampereella nääs Näin meillä Tampereella nääs suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Saman katon alla Sorilla - poliisi - seutukunnallinen sosiaalipäivystys vuodesta 1995 - syyskuusta 2013 alkaen Selkis eli seutukunnallinen

Lisätiedot

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4 2010 Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Mielenterveystyön edistämistä

Lisätiedot

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä 1 (4)

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä 1 (4) 1 (4) Lausunto 11.7.2014 LAUSUNTO SUUNNITELMASTA SUUN TERVEYDENHUOLLON PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEKSI KANTA-HÄMEEN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA 1.1.2015 ALKAEN Viite: Lausuntopyyntö, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet:

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet: JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET Joukkoliikennettä koskevien tavoitteiden lähtö-kohtia. Joukkoliikenteen positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan. Yksilöiden ja kotitalouksien liikkumismahdollisuudet.

Lisätiedot

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Ehkäisevä päihdetyö Porissa, Pakka- toimintamallin toteuttamista. Hanke alkanut Porissa vuoden 2010 alussa. Rahoitus Kaste-ohjelmasta, Länsi 2012- osahanke,

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Kohtaamisia lastensuojelussa 10.09.08

Kohtaamisia lastensuojelussa 10.09.08 Kohtaamisia lastensuojelussa 10.09.08 Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tuija Hauvala 15.9.2008 VUOSI 2008: Kriisikeskus Mobile: Hankasalmi, Joutsa Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta Keuruu, Konnevesi

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Sopimus seudullisen sosiaalipäivystyksen järjestämisestä 1.1.2014 alkaen

Sopimus seudullisen sosiaalipäivystyksen järjestämisestä 1.1.2014 alkaen Sopimus seudullisen sosiaalipäivystyksen järjestämisestä 1.1.2014 alkaen Hangon kaupunki Lohjan kaupunki Raaseporin kaupunki Inkoon kunta Siuntion kunta Perusturvakuntayhtymä Karviainen 2 Sopimus seudullisen

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies Korin koordinaattori

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Sopimus eläinlääkäripäivystyksen järjestämisestä Juankosken ja Nilsiän kaupungin sekä Kaavin, Lapinlahden, Maaningan, Rautavaaran, Siilinjärven ja

Sopimus eläinlääkäripäivystyksen järjestämisestä Juankosken ja Nilsiän kaupungin sekä Kaavin, Lapinlahden, Maaningan, Rautavaaran, Siilinjärven ja Poistettu teksti näkyy yliviivauksena ja lisäykset kursiivilla Sopimus eläinlääkäripäivystyksen järjestämisestä Juankosken ja Nilsiän kaupungin sekä Kaavin, Lapinlahden, Maaningan, Rautavaaran, Siilinjärven

Lisätiedot

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, www.vasso.fi Tapio Häyhtiö 15.1.2015 Vasso kehittäjäorganisaationa 11 lakisääteistä alueellista

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 28 Suun terveydenhuollon hoitotakuukysely maaliskuussa 28, vastanneet terveyskeskukset

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

Sosiaalipäivystyksiä tulevaisuuteen viemässä

Sosiaalipäivystyksiä tulevaisuuteen viemässä Sosiaalipäivystyksiä tulevaisuuteen viemässä Asiakkaat ja kansalaiset Julkinen ohjaus Nykykäytännöt Ammattilaiset Valtakunnalliset sosiaalipäivystyspäivät Tampere 22 23.11.2007 Valpuri Salonen Sorri johtava

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

TIEDOTE TERVEYSPALVELUISTA

TIEDOTE TERVEYSPALVELUISTA TIEDOTE TERVEYSPALVELUISTA TERVEYDENHOITAJA Tavattavissa ylä-asteen tiloissa, ulko-ovi löytyy lukion puoli päästä. Voit ottaa yhteyttä puhelimitse p. 4390253, 0447390253 tai sähköpostin kautta: paula.lammi@ras.fi

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

1. Kohti oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämistä Ylä-Savossa 1.1. Hankkeen tausta ja perustelut

1. Kohti oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämistä Ylä-Savossa 1.1. Hankkeen tausta ja perustelut Esi- ja perusopetuksen oppilashuollon palveluranteen kehittäminen Ylä-Savon seudulla Iisalmen, Keiteleen, Kiuruveden, Lapinlahden, Pielaveden, Sonkajärven, Vieremänja Varpaisjärven kunnissa 1. Kohti oppilashuollon

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT TAMMI- MAALISKUU 2012

KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT TAMMI- MAALISKUU 2012 1 (9) KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT TAMMI- MAALISKUU 2012 Tammi-maaliskuun 2012 aikana virka-ajan ulkopuolella toimivissa sosiaalipäivystyksissä tilastoitiin 384 eri päivystystapahtumaa Keski-Suomessa

Lisätiedot

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ja toimipisteiden sijainti Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit Hoitokodit Erityishuollon

Lisätiedot

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Lastensuojelun haasteet 2015 kehittämistyöllä tuloksiin 9.6.2015 Oulu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Millaisena suomalainen perhekeskus

Lisätiedot

Rakennemuutoksen kokonaistarkastelu - esitys toimenpiteistä ja resursseista

Rakennemuutoksen kokonaistarkastelu - esitys toimenpiteistä ja resursseista Rakennemuutoksen kokonaistarkastelu - esitys toimenpiteistä ja resursseista Työllisyyden ja rakennemuutoksen johtoryhmä Turku Versio 2. 31.12.2010 (Versio 1. 24.11.2010) 3. Työllisyyden vahvistaminen 2

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema sijaitsee Tampereen kaupungin keskustassa. Aseman väestöpohja on noin 40 000 asukasta. Asiakaskunta on pääosin ikäihmisiä.

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Sosiaalipäivystyksen järjestäminen

Sosiaalipäivystyksen järjestäminen Sosiaalilautakunta 42 21.05.2008 TURUN SEUDUN SOSIAALIPÄIVYSTYS 22/03.01/2008 81/00.10/2008 SOSLTK 42 Valmistelija: Riitta Ylipelkonen Kiireellisten sosiaalipalveluiden järjestämisvelvollisuus perustuu

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Hoitotyön kirjaamisen auditointi ja auditoinnin tulosten hyödyntäminen FinCC-luokituksen mukaisessa kirjaamisessa

Hoitotyön kirjaamisen auditointi ja auditoinnin tulosten hyödyntäminen FinCC-luokituksen mukaisessa kirjaamisessa Hoitotyön kirjaamisen auditointi ja auditoinnin tulosten hyödyntäminen FinCC-luokituksen mukaisessa kirjaamisessa 12.5.2015 Terveydenhuollon Atk-päivät Tampere Tea Mononen ja Sirkka Kulju Sisältö Organisaation

Lisätiedot