VERISUONIKIRURGINEN KÄYTÄNTÖ Mauri Lepäntalo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VERISUONIKIRURGINEN KÄYTÄNTÖ Mauri Lepäntalo"

Transkriptio

1 VERISUONIKIRURGINEN KÄYTÄNTÖ Mauri Lepäntalo HUS-piirin verisuonikirurgian hoito-ohjelma 2005 Sektorivastaavat: Carotis: Aortta: Alaraajat: Veritie: Laskimot: Haavanhoito: Endovaskulaariset: Hyytymishäiriöt: Rekisterit: Suonilaboratorio: M. Railo, P. Vikatmaa I. Kantonen, P. Aho, I. Mäenpää A. Albäck, I. Kantonen, J. Pitkänen E-M. Hietala, A. Albäck A. Lehtola, H. Sell M. Kallio, P. Vikatmaa P. Aho, P. Keto, M. Vaalamo P. Kauhanen, R. Lassila A. Albäck, P. Vikatmaa P. Vikatmaa, M. Railo Käytännön toimitustyö: Mauri Lepäntalo, Anita Mäkelä 1

2 YHTEYSTIEDOT VERISUONIKIRURGIAN KLINIKAN JA TÄRKEIMPIEN YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN PUHELINNUMEROITA Nimi Puh.nro City Fax (471 *****) ( ****) (471 *****) Verisuoni- yl Mauri Lepäntalo kirurgia osyl Mikael Railo osyl Aarno Lehtola el Ilkka Kantonen el Anders Albäck el Eeva-Maija Hietala el Pekka Aho el Milla Kallio el Pirkka Vikatmaa el Sailaritta Vuorisalo el Petteri Kauhanen sl Sani Korhonen sl Elina Eskelinen sl Marianne Jaroma Ylilääkärin kanslia siht. Leena Multanen tutk.hoit.anita Mäkelä tutk.hoit. Leena Sipilä tutk.hoit. Eira Leinonen Osasto 61 kanslia oh Irma Kassi lääkärinkanslia Osasto 62 kanslia oh Tuula Lahti lääkärinkanslia Yhteyshoitaja Saija Berg, Anna Mannerkoski Veris. pkl toimisto vt.oh Tuija Vihersaari ajanvaraus valtimolaboratorio tutkimushuone (veel) tutkimushuone (vesl) verisuonihoitaja laskimotutkimukset Jonohoitaja Pirkko Nyman Leikkaussali oh Tuija Tommola keskuskanslia ryhmänjohtaja Angiolab. Angiografiatilaukset Angiografiahuoneet osyl Pekka Keto el Wolf-Dieter Roth el Kimmo Lappalainen el Tapio Paananen el Mikko Sillanpää Hyyt.häiriölääkäri osyl Riitta Lassila Kl.fys.lab. toimisto oh Leena Pekkanen ol Sorjo Mätzke Marian sairaala oh Riitta Sulander / päikiyksikkö siht. Helena Palm jonohoitaja

3 Sisällysluettelo 1. VERISUONIKIRURGIAN KLINIKAN JA TÄRKEIMPIEN YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN PUHELINNUMEROITA JOHDANTO VERISUONIKIRURGISEN TOIMINNAN ORGANISOINTI UUDELLAMAALLA NONINVASIIVISET VERISUONITUTKIMUKSET VERISUONILABORATORIO PREOPERATIIVINEN ARVIOINTI KARDIOLOGINEN ARVIOINTI ENNEN LEIKKAUSTA LABORATORIOTUTKIMUKSET ENNEN TOIMENPIDETTÄ TAI LEIKKAUSTA ANTITROMBOOTTINEN HOITO TOIMENPITEIDEN JA LEIKKAUSTEN YHTEYDESSÄ ATEROTROMBOOSIN SEKUNDAARIPREVENTIO HEPARIININ INDUSOIMAN TROMBOSYTOPENIAN (HIT) HOITO JA PUUTTUVA HEPARIINIVASTE LEIKKAUKSEN AIKANA SAIRAALAINFEKTIOIDEN KIRJAUS JA LEIKKAUSTEN PUHTAUSLUOKITUKSET MIKROBILÄÄKEOHJEET VERISUONIKIRURGISEN POTILAAN KIVUN HOITO VERISUONIKIRURGISEN POTILAAN ARVIOINTI JA HOITO TEHO-VALVONNASSA ANGIOGRAFIAT ANGIOPLASTIA JA STENTTAUS VALTIMOT HAITTAVAIKUTUSTEN (HOITOKOMPLIKAATIOIDEN) JA UUSINTALEIKKAUSTEN ILMOITTAMINEN...40 VALTIMOKIRURGIA 18. CAROTISKIRURGIA VERITIEKIRURGIA YLÄRAAJAN ISKEMIA JA VASOSPASMI AKUUTTI RAAJAISKEMIA ISKEMIA- JA REPERFUUSIOVAURIO MESENTERIAALI-ISKEMIAN VALTIMOKIRURGIA ABDOMINAL COMPARTMENT -SYNDROOMA MUNUAISVALTIMON AHTAUMA ABDOMINAALIAORTAN JA ILIACASUONTEN ANEURYSMAT - AVOLEIKKAUS ABDOMINAALIAORTAN ANEURYSMAT - STENTTIGRAFTI KLAUDIKAATIO (FONTAINE II) KROONINEN KRIITTINEN ISKEMIA (FONTAINE III-IV) HAAVAUMAN TAI KUOLION PAIKALLISHOITO (FONTAINE IV) MIKROVASKULAARISEN KIELEKKEEN SEURANTA SEKÄ JATKOHOITO DIABEETIKOIDEN JALKAONGELMIEN HOITO HYKS:SSÄ JA DIABETESJALKARYHMÄN TOIMINTA AMPUTAATIOT GRAFTISTENOOSIEN KORJAUS GRAFTI-INFEKTIOT...91 LASKIMOKIRURGIA 36. LAAJAN LASKIMOTUKOKSEN KAJOAVA HOITO SUBCLAVIALASKIMON TROMBOOSI LASKIMOKIRURGIA PINNALLISTEN LASKIMOIDEN KIRURGIA LASKIMOKIRURGIA - SYVÄ REKONSTRUKTIO LYMFÖDEEMA

4 ERILLISKYSYMYKSIÄ 41. SYTOSTAATTIHOITO ISOLOITUA RAAJAPERFUUSIOTA (ILP= ISOLATED LIMB PERFUSION) KÄYTTÄEN HUSVASC-VERISUONIKIRURGINEN TOIMENPIDEREKISTERI LIITTEET 43. LIITE 1. VALTIMOKIRURGISIA TOIMENPIDEMÄÄRIÄ 2000-LUVULLA LIITE 2. TOIMENPITEIDEN KIIREELLISYYS LIITE 3. VERISUONIKIRURGISEN POTILAAN HOITOPOLUN PÄÄLINJAT LIITE 4. POLIKLIININEN ANGIOGRAFIA LIITE 5. PÄIKI-JA LYHKI-POISSULKUKRITEERIT LIITE 6. STRUKTUROITU EPIKRIISI LIITE 7. VERISUONIKIRURGIAN YHTEISTYÖTAHOT

5 JOHDANTO Mauri Lepäntalo Verisuonikirurgialla tarkoitetaan kallon ja rintaontelon ulkopuolisten valtimoiden ja laskimoiden kirurgiaa sekä imutiekirurgiaa. HYKS:n verisuonikirurgian tutkimus- ja hoitoopas ilmestyi vuonna 2000 ensisijaisesti helpottamaan verisuonikirurgian käytännön ongelmien kanssa Meilahden sairaalassa toimivia. Kirjan kokoamisessa päävastuun kantoivat tuolloin Mauri Lepäntalo ja TYKS:ssa verisuonikirurgian osastonylilääkärinä nyt toimiva Tuija Ikonen. Verisuonikirurgiassa kehitys on ollut nopeaa. Niin ovat olleet myös muutokset toimintaympäristössä. Verisuonikirurgia keskitetään HUS-piirissä Meilahteen ja Jorviin, jonka toiminta Lohjan, Jorvin, Peijaksen ja Hyvinkään alueiden elektiivisestä verisuonikirurgiasta vastaavana yksikkönä laajenee sitä mukaa kuin resursseja saadaan. Poliklinikkatoimintaa kehitetään Kansallisen terveysprojektin suositusten mukaisesti tehtäväsiirroin verisuonikirurgilta asiantuntijasairaanhoitajille: verisuonihoitajan rooli potilaan neuvonnassa ja seurannassa korostuu ja kaksoiskaikukuvauksiin perustuva seuranta siirtyy paljolti kliinisen ultraäänihoitajan koulutuksen saaneille verisuonihoitajille. Koulutus toteutetaan yhdessä ammattikorkeakoulun kanssa. Preoperatiivinen riskinarvio tapahtuu uudessa preoperatiivisessa klinikassa, joka toteutetaan anestesiologijohtoisena poliklinikan tiloissa. Laatua pyritään parantamaan ja seurantajärjestelmiä ajanmukaistamaan. Valtakunnallisen Finnvasc-rekisterin toiminta päättyi vuosituhannen vaihteessa mm. tietosuojaongelmiin. Alueellinen HUSVasc-rekisterin toimii nyt internetpohjaisena ja kattaa toimenpidettä vuodesta 1991 alkaen. Hoitoketjujen kehittäminen jatkuu: yhteistyötä ja informaation kulkua erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä parannetaan. Osana sitä verisuonikirurgian konsultaatiopalveluja jalkautetaan Laakson, Malmin ja Herttoniemen sairaaloihin. Jatkossa pyritään kehittämään myös haavapoliklinikoita Helsingin kaupungin terveyskeskuksiin yhteistyössä plastiikkakirurgien kanssa. Amputaatiopotilaiden huonoa kuntoutumista ja protetisointia parantamaan on aloitettu yhteistyöhanke HYKS:n, Helsingin kaupungin ja Ortonin välillä. Kansalliseen terveysprojektiin liittyen hoitotakuu tulee käyttöön ja siihen liittyen edellytetään kaikilta erikoisaloilta yhteisiä kiireettömän hoidon hoitoonottoindikaatioita. Indikaatiot ovat erikoisalakohtaisia eikä pisteytystä käytetä erikoisalojen välisen vertailuun. Pisteytys on vain apuväline - lääkäri päättää edelleenkin viime kädessä hoidosta. HYKS:n tehtävänä on ollut luoda ne kirurgiaan. Verisuonikirurgiassa on luotu pisteytysjärjestelmä laskimovajaatoimintaa, klaudikaatioita, aneurysmakirurgiaa ja carotiskirurgiaa varten. Kahdessa ensin mainitussa indikaatiossa työ- ja toimintakyvyn rajoittuminen ovat määrääviä tekijöitä indikaatioasettelussa, sillä riittävää tietoon perustuvaa näyttöä ei ole olemassa. Jorvin verisuonikirurgisessa yksikössä onkin HYKS:n EVO-hankkeena aloitettu randomisoitu vertailu rutiininomaisen leikkaushoidon ja lääkinnällisen hoitosukan käyttöön perustuvan konservatiivisen hoidon välillä. Aneurysmakirurgian ja carotiskirurgian hoitoonottoindikaatiot ovat kiteytyneen laajojen monikeskustutkimusten tulosten perusteella. Tässä tilanteessa edellinen tutkimus- ja hoito-opas on auttamattomasti vanhentunut ja tilalle on luotu uusi huomattavasti kattavampi "survival guide" -tyyppinen kirja. Sen ensisijainen tarkoitus on auttaa käytännön tilanteissa verisuonikirurgisia ongelmia ratkottaessa. Eri sairaustiloja käsitteleviin lukuihin on pyritty kirjaamaan tarpeelliset diagnoosikoodit ja toimenpiteet. Diagnoosikoodeja tulee käyttää kattavasti, ei esim. pelkkää I70.2 koodia käyttäen, sillä DRG-pohjainen hinnoittelu perustuu mm. leikkausriskiä 5

6 lisääviin ja parantumista hidastaviin diagnooseihin. Kriittisen iskemian hoito kuluttaa voimavaroja enemmän kuin klaudikaation hoito. Toimenpidekoodit on pyritty yhdenmukaistamaan niin että kirjassa näkyvät koodit olisivat käyttökelpoisia sekä leikkaussalissa, radiologian osastolla, rekisteröinnissä että hinnastossa. Vaikka ohjeisto onkin rakennettu Meilahden toimintaympäristön mukaiseksi, sitä noudatetaan myös Jorvissa paikallisiin olosuhteisiin soveltaen. Toivon myös, että kirjasta voisi olla hyötyä maanlaajuisestikin. Keittokirjamaiset ohjeet ovat aina viitteellisiä, mutta ne on kirjattu helpottamaan käytännön hoitoa. Osa ohjeistuksesta perustuu vankkaan tutkimusnäyttöön, osa käytännön kokemukseen ja jatkuvaan omaan laaduntarkkailuun. Hoitopäätökset tehdään kuitenkin aina yksilöllisesti. Lopuksi kiitän kaikkia kirjan tekemiseen osallistuneita. Sektorivastaavat vastaavat sektoreidensa kehittämisestä, tämänkin kirjan ohjeistuksista ja ovat käytettävissä, milloin apua ja lisätietoja tarvitaan. Kukin ohje on käyty yksitellen läpi puolituntisessa kokouksessa - ohjeen läpikäyminen on ollut myös hyvää koulutusta. Turkuun siirtyneen Tuija Ikosen merkittävä panos edellisen tutkimus- ja hoito-oppaan kokoamisessa näkyy vieläkin, mistä hänelle erityiskiitos. Anita Mäkelä, tutkimushoitajani vuodesta 1993, on tehnyt valtavan työn pitämällä käsissään (koneessaan) alati muuttuvat tiedostot, joiden rakentaminen on edellyttänyt monen erikoisalan yhteistyötä. Suurkiitos Anitalle ja kaikille työhön osallistuneille Mauri Lepäntalo 6

7 VERISUONIKIRURGISEN TOIMINNAN ORGANISOINTI UUDELLAMAALLA Mauri Lepäntalo, Henrik Sell 1. Suunnittelun perusteet HUS:n hallituksen päätös sisältää kirurgian kehittämislinjaukset HUS:ssa: valtimokirurgia keskitetään HYKS:n Meilahden sairaalaan ja Jorvin sairaalaan. Meilahden sairaala ja Jorvin sairaala vastaavat yhdessä elektiivisestä verisuonikirurgiasta: Jorvin sairaalaan perustetaan esityksen mukaan 16 sairaansijaa. Verisuonikirurgian toiminnan asteittainen lisäys nivelletään sairaalan saneerausohjelman aikatauluun. Toimintaa Jorvissa siirtyi johtamaan Lohjan sairaalasta kirurgiylilääkäri virkoineen alkaen. Toimintojen yhtenäistäminen edellyttää yhteisiä tutkimus- ja leikkausindikaatioita, potilasohjeita ja rekisteriä. 2. Nykytilanne ja tarve Kansainvälinen keskimääräinen arvio valtimokirurgian tarpeesta oli 1990-luvulla 100 verisuonirekonstruktiota ja 50 suonensisäistä toimenpidettä asukasta kohden. Väestön vanheneminen tulee lisäämään verisuonikirurgian tarvetta. Uudellamaalla ja Helsingissä oli >65-vuotiata v.2000, heitä tulee olemaan v ja vuonna Ikärakenteen muutos ja muuttoliike tulee erityisesti vaikuttamaan Uudellamaalla. Verisuonikirurgian klinikka, HYKS, Toimenpidemäärät Verisuonikirurgisen toiminnan keskittäminen Meilahteen Valtimoleikkaukset Endovaskulaariset toimenpiteet Tällä hetkellä Meilahden sairaalassa on varattu virallisesti 34 sairaansijaa verisuonikirurgialle - käytännössä paikkaluku on vaihdellut 22-32, joka on riittämätön: tällä sairaansijamäärällä hoidetaan potilaista 50% päivystystoimintana, 30% kiireellisinä ja vain 20% elektiivisinä: suurin potilasryhmä on kiireellistä verisuonirekonstruktiota tarvitsevat kriittisestä hapenpuutteesta kärsivät jalat (ks. liite 1 s. 116). Tällä hetkellä Jorvissa on 7 (vaihteluväli 5-10) sairaansijaa, tavoite on 16 sairaansijaa aputiloineen. Peijaksen toiminta jatkuu kunnes Jorvi pystyy vastaanottamaan Peijaksen ja Hyvinkään verisuonipotilaat. 7

8 3. Verisuonikirurgian hallintomalli ja työnjako HUS:n matriisiorganisaatiossa Meilahden sairaalassa verisuonikirurgian vastuuyksikön johtaja on kirurgian toimialan pehmytkudoskirurgian johtajan alainen. Vastaavalla tavalla järjestettynä Jorvin verisuonikirurgian vastuuyksikkö on operatiivisen (kirurgian) tulosyksikön johtajan alainen. Poikittaisessa organisaatiossa kumpikin yksikkö kuuluu HYKS:n verisuonikirurgian klinikkaan, joka vastaa Uudenmaan verisuonikirurgian yhtenäisistä hoitolinjoista ja kehittämisestä. Meilahti vastaa Helsingin, Länsi-Uudenmaan ja Porvoon kaikesta valtimokirurgiasta sekä kaikesta HUS-piirin erityistason verisuonikirurgiasta tämä edellyttää usein monialaista yhteistyötä (ks. liite 7 s. 126). Jorvi vastaa omasta ja Lohjan, Hyvinkään ja Peijaksen alueen elektiivisestä verisuonikirurgiasta (valtimokirurgia, komplisoitunut laskimokirurgia ja angioradiologia) lukuun ottamatta jäljempänä lueteltuja poikkeuksia. Meilahteen keskitetään koko Uudenmaan verisuonikirurginen päivystystoiminta, kaulavaltimo- ja veritiekirurgia sekä vaikea harvinainen verisuonikirurgia. Helsingissä LYHKI-laskimokirurgia tehdään verisuonikirurgien toimesta, Uudenmaan LYHKI-laskimokirurgia toteutetaan yleiskirurgisena toimintana verisuonikirurgian valvonnassa. Verisuonikirurgian vastuulla on kouluttaa muiden sairaanhoitoalueiden kirurgit hoitamaan oman alueensa laskimosairauksia nykyisen ammattistandardin mukaisesti. Elektiivistä verisuonikirurgista poliklinikkatoimintaa, leikkaustoimintaa ja angioradiologista toimintaa tulee olla vain Meilahdessa ja Jorvissa. Näin vältetään päällekkäiset investoinnit ja taataan kaikille potilasryhmille samanlaiset hoitomahdollisuudet, mm. toimenpiteiden kiireellisyysluokitusta yhtenäistämällä (liite 2 s. 117). Kummassakin yksikössä on virkaaikaan puhelimella tavoitettava konsultti, joka palvelee vastuualueensa sairaaloita. Poliklinikkatoiminnassa seurantakäyntien määrä pyritään minimoimaan, mutta verisuonisairauksien kroonisen luonteen takia tietyt seurantakäynnit ovat välttämättömiä. Seurannasta lisääntyvä osuus pyritään keskittämään asiantuntijakoulutuksen saaneille verisuonihoitajille. (Ks. liite 3 s. 118) Laskimokirurgia toteutetaan Helsingissä keskitetysti HYKS:n verisuonikirurgisen klinikan toimintana ja Uudellamaalla hajautetusti kussakin alueen sairaalassa laskimokirurgian kehittämisvastuu Uudellamaalla on Jorvin sairaalan verisuonikirurgisella yksiköllä. Päivystysvalmius Uudenmaan alueella edellyttää sairaalapäivystäjää Meilahdessa sekä ylipäivystäjää, joka tarpeen mukaan on käytettävissä Meilahdessa, Töölössä tai Jorvissa. 4. Koulutus Verisuonikirurgian klinikan koulutusohjelmat ovat kummallekin yksikölle yhteiset: tiistaisin sairaalalääkärikoulutus Meilahdessa ja perjantaisin yhteinen koulutuskokous ja informaatiotilaisuus. Osa koulutuksista voidaan järjestää Jorvissa. Duplex- ja doppler-koulutus toteutetaan Meilahden poliklinikalla hands-on harjoituksin, ensin verisuonikirurgeille, verisuonikirurgiaan erikoistuville ja verisuonikirurgisille ultraäänihoitajille, sitten yleiskirurgeille tarpeen mukaan. Hoitohenkilökuntaa koulutetaan yhteisesti suunnitelman mukaan sekä Jorvissa että Meilahdessa. Alueellisia koulutuspäiviä järjestetään sekä aluesairaaloille että perusterveydenhuollolle. 8

9 NONINVASIIVISET VERISUONITUTKIMUKSET VERISUONILABORATORIO Pirkka Vikatmaa, Sorjo Mätzke, Mauri Lepäntalo Ääreisverenkierron noninvasiivisia (kajoamattomia) tutkimuksia käytetään tukkeavan valtimotaudin erotusdiagnostiikassa, valtimoiden ja laskimoiden sairauden paikantamisessa ja vaikeusasteen määrittämisessä sekä sairauden etenemisen ja hoidon tehon seurannassa. Eri mittaustapoihin liittyy erilaisia virhelähteitä, minkä vuoksi potilaan verenkierron tilaa arvioitaessa tulee eri tutkimusmenetelmien antamia tuloksia tulkita suhteessa toisiinsa. Jatkuva-aaltoinen doppler (CW-doppler, kynädoppler) Kuuntelemalla virtausnopeussignaaleja voidaan muodostaa karkea käsitys verenkierron tilasta ja mahdollisten esteiden sijainnista. Bifaasinen signaali viittaa esteettömään virtaukseen. Matalataajuksinen monofaasinen virtaussignaali kuuluu tukoksen alapuolella. Stenoosin kohdalla virtausnopeussignaali voimistuu ja sen taajuus nousee. Nilkka olkavarsipainesuhde levossa (lepo-abi) Systolinen verenpaine on nilkan tasossa korkeampi kuin olkavarressa johtuen erosta suonten myötäävyydessä. Mittausvirhe on 0.10, jos mittaajat ovat kokeneita ja huolellisia, helposti paljon enemmän jos mittaajat ovat kokemattomia tai mittaus tehdään kiireessä. Muita virhelähteitä ovat: mediaskleroosi (DM), yläraajan ASO muutokset, matala systeemipaine, rytmihäiriöt, vasospasmi sekä turvonneet raajat. Ohjeellisina rajaarvoina voidaan pitää: Lepo ABI > 1,3 (1,15) mediaskleroosin aiheuttama vääristymä (pseudohypertensio) > 0,95 normaali 0,5-0,85 klaudikaatio < 0,5 vaikea iskemia Kliinisessä työssä kriittiseksi iskemiaksi tulee luokitella mikä tahansa haavauma tai kuolio, jos ABI on < 0.85 eli objektiivinen näyttö tukkeavasta valtimotaudista. Varvaspaine (VP) Varvaspaine on arvokas lisätutkimus potilailla, joilla on syytä epäillä jalkaterän valtimomuutoksia tai ABI-arvon luotettavuutta. Paine mitataan fotopletysmografin valoanturilla ja pienellä painemansetilla yleensä isovarpaasta. Alle 30 mmhg paine ennustaa haavan huonoa paranemista ja sitä pidetään kriittisen iskemian raja-arvona. Samalla metodilla voidaan tarvittaessa mitata sormipaineet. Varvaspaineissa on suurempi variaatio kuin nilkkapaineissa johtuen pienempien suonten herkemmästä reagoinnista vasospasmilla, esim. matalien lämpötilojen yhteydessä. Pulssivolyymikuvaaja (PVR) Menetelmällä mitataan pneumopletysmografisesti raajan tilavuuden muutoksia mittausmansetin alla: yhden sydämen syklin aiheuttama tilavuusmuutos raajassa aiheuttaa painemuutoksen mansetissa, joka voidaan rekisteröidä kuvaajana (PVR). PVRkäyrän muotoa arvioimalla saadaan lisätietoa virtausolosuhteista. Suora käyrä herättää epäilyn useamman tason taudista. Korkea amplitudi viittaa auki olevaan suoniyhteyteen tai ohitteeseen, jättiamplitudi mittauspisteen kohdalla tai distaalipuolella olevaan oikovirtaukseen. PVR-käyrä on hyödyllinen arvioitaessa mitatun paineen luotettavuutta. 9

10 Ääreisverenpaine kävelykokeessa (rasitus-abi) Rasitus ABI tehdään HYKS:ssä kliinisen fysiologian laboratoriossa, jotta samanaikaisesti voidaan seurata EKG:llä mahdollista sydäniskemiaa. Juoksumatolla kävelyn ad 2 min (3,2 km/t ja 10 o nousukulma) jälkeen mitattavat painearvot kertovat verenkierron riittävyydestä lihasten tarvitessa lisää verta rasituksen yhteydessä. Jos ABI on levossa normaali ja kolmen minuutin kohdalla rasituksen päättymisestä ABI on 20% pienempi kuin lepo-abi, on potilaalla ilmeinen lievä alaraajavaltimostenoosi selityksenä rasituksessa esiin tuleville oireille. Samoin jos rasituksen jälkeen mitattu ABI on alle 0.5. (cave: mediaskleroosi ja vasospasmi). Duplex doppler (DD) Verisuonikirurginen ultraäänihoitaja tekee lisääntyvässä määrin DD tutkimuksia poliklinikan verisuonilaboratoriossa. Tärkeimpiä tutkimuksia ovat graftien DD seuranta s. 89 kehittyvien ahtaumien paikantamiseksi ja preoperatiivinen vein mapping leikkaustrauman minimoimiseksi. Laskimovajaatoiminnan diagnostiikassa DD muodostaa kultaisen standardin ja yhdistettynä distaaliseen kompressioon tulee jokainen laskimovajaatoimintapotilas arvioida DD:llä. Veritiekirurgiassa tulee valtimokierto arvioida ja kartoittaa laskimopuusto (yleensä vena cephalica) DD:llä preoperatiivisesti. Erikoistutkimuksia: TFI (Transfer Function Index): keskiarvoistetun pulssivolyymikäyrän analyysi Fouriertekniikalla, soveltuu erityisesti graftiseurantaan. Kylmäaltistus: paineen mittaus kylmäaltistuksen yhteydessä jäähdyttävällä mansetilla ei ole rutiinikäytössä. Yksinkertaisempi mittaus on tehtävissä siten, että verrataan sormiverenpainetta levossa ja 5 minuuttia kestäneen kylmävesiprovokaation jälkeen: provokaatiossa kädet pidetään 15 minuuttia 15 asteisessa vedessä. Tulkinta: vaikeassa Raynaudin ilmiössä paine laskee mittaamattomaksi näinkin vähäisen provokaation jälkeen. AVP (Ambulatory Venous Pressure): invasiivinen paineen mittaus kanyylillä pinnallisesta alaraajalaskimosta varpaille nousun yhteydessä, käytetään laskimohypertension ja lihaspumppufunktion mittarina. 10

11 PREOPERATIIVINEN ARVIOINTI Tuula Kurki, Markku Salmenperä Verisuonikirurgisille potilaille ollaan aloittamassa oma preoperatiivinen poliklinikkatoiminta. Preoperatiivisen klinikan toiminnan aloittaminen on katsottu tärkeäksi, koska Leikkaukseen tulevat potilaat ovat yhä huonokuntoisempia, iäkkäämpiä ja monisairaita Leikkausten peruuntumisia on turhan paljon Jatkohoitopaikan varaaminen etukäteen on tarpeen Lyhyt anestesiologien konsultaatio leikkausta edeltävänä iltana, ns. esilääkekierto ei ole riittävä monisairaiden potilaiden leikkauskuntoon saattamiseksi Valintakriteerit preoperatiiviselle poliklinikkavastaanotolle: Lähetepoliklinikan verisuonikirurgi valitsee potilaat, jotka kutsutaan preoperatiiviseen klinikkaan. Valintakriteereiksi on alkuvaiheessa sovittu: elektiiviseen abdominaali- ja alaraaja valtimokirurgiaan tulevat potilaat, jotka ovat ASA luokaltaan III tai yli (katso ASAluokitus taulukko liitteenä). Kiireellisiä potilaita voidaan ottaa arvioitavaksi, mikäli vastaanottoaikoja löytyy. Preoperatiivisen klinikan vastaanottoajat ovat alustavasti maanantaina ja keskiviikkona klo 11:00-14:30.Preoperatiivinen klinikka toimii verisuonikirurgian poliklinikan yhteydessä, Meilahden sairaalassa. Yleistä preoperatiivisen klinikan toiminnasta: Preoperatiiviseen klinikkaan tuleville potilaille lähetetään etukäteen esitietohaastattelukaavake, jonka he täyttävät ennen vastaanotolle tuloa. Potilaat käyvät laboratoriossa ja ekg:ssä ennen vastaanottoa >MVLEI. Jos leikkaus on viikon sisällä preoperatiivisesta käynnistä, ei laboratoriokokeita tarvitse osastolla uusia, ellei siitä ole erikseen sovittu. (ks. s. 15 Laboratoriotutkimukset ennen toimenpidettä tai leikkausta). X-koe ja verivaraus sekä diabeetikoilla B-gluc ja Marevan potilailla INR tutkitaan leikkausta edeltävänä iltana tai leikkauspäivän aamuna. Preoperatiiviselta vastaanotolta käsin pyydetään tarvittaessa lisätutkimuksia ja konsultaatioita. Preoperatiivisen klinikan tehtävänä on: 1. Antaa potilaalle tietoa tulevasta toimenpiteestä ja anestesiasta sekä leikkkauksen jälkeisestä kivunhoidosta. 2. Selvittää potilaan liitännäissairaudet ja riskitekijät, joilla on vaikutusta toimenpiteeseen tai anestesiaan. 3. Tasapainottaa potilaan perussairaudet ennen toimenpidettä 4. Aloittaa tarvittavat lääkitykset (beetasalpaus, antibioottiprofylaksia) ja tarvittaessa tauottaa lääkkeitä (Marevan, Plavix, ACE-estäjät, oraaliset diabeteslääkkeet) 5. Tilata tarvittavat preoperatiiviset tutkimukset (esim. spirometria, rasituskoe) ja laboratoriokokeet 6. Pyytää tarvittavat konsultaatiot (esim. sisätauti-, keuhko-, kardiologin, neurologin tai hyytymishäiriölääkärin konsultaatio) 7. Ohjata potilas tarvittaessa jatkokuntoutukseen (keuhkokuntoutus, diabeteksen tasapainotus) 8. Tarvittaessa konsultoida verisuonikirurgia toimenpiteen suhteen (peruuttaminen, siirtäminen tai toimenpiteen laajuuden muuttaminen) 9. Tehdä anestesiasuunnitelma (puudutus/yleisanestesia, postop kivunhoitosuunnitelma) 11

12 10. Esilääkkeiden ja leikkauspäivän aamuna otettavien lääkkeiden määrääminen ja paasto-ohjeiden antaminen potilaalle. 11. Kartoittaa postoperatiivisen valvonnan tarve (heräämö/tehovalvonta) Preoperatiivisesta klinikasta tarvittavat potilastiedot siirtyvät sekä leikkaussaliin anestesialääkäreille, että verisuonikirurgisille vuodeosastoille ja tehovalvontaosastolle (27). Jos potilas on valmiiksi tutkittu preoperatiivisessa klinikassa, ei anestesialääkärin tarvitse välttämättä mennä osastolle ns "esilääkekierrolle" potilasta tapaamaan. Mahdollisuuksien mukaan pyritään hoitoketjua kehittämään niin, että esim. Marevan potilaat voisivat käydä omalla terveysasemallaan INR kontrolleissa ja sieltä käsin voitaisiin ohjelmoida tauotus ja LMWH aloitus ennen leikkausta. Samoin pyritään ohjaamaan riskipotilaiden beetasalpaajahoidon seuranta perusterveydenhuoltoon ainakin leikkauksen jälkeen. ASA-luokitus* ASA I: terve alle 65v. ASA II: lievä perussairaus ja/tai >65v. ASA III: toimintaa rajoittava perussairaus ASA IV: vakava, henkeä uhkaava perussairaus ASA V: Moribundi, elinaikaa < 24h ilman leikkausta *ASA: New classification of physical status. Anesthesiology 1963;23:11 12

13 KARDIOLOGINEN ARVIOINTI ENNEN LEIKKAUSTA Juha Virolainen Anamneesin, kliinisen tutkimuksen ja EKG:n perusteella arvioidaan, onko potilaalla pieni, kohtalainen vai selvästi suurentunut vaara saada perioperatiivinen sydänkomplikaatio (infarkti, vajaatoiminta, sydänperäinen kuolema). Erityistutkimuksia tarvitaan ainoastaan, jos tuloksen katsotaan vaikuttavan hoitoon. Invasiivinen hoitotoimenpide on harvoin tarpeen pelkästään perioperatiivisen sydänriskin pienentämiseksi, ellei sitä katsota oireiden tai pitkäaikaisriskin perusteella aiheelliseksi. Päivystysleikkaus Ei aikaa perusteellisiin tutkimuksiin. Arvio leikkauksen jälkeen voi olla hyödyllinen. Kiireellinen tai elektiivinen leikkaus Jos viimeisen 5 vuoden aikana on tehty sepelvaltimoiden revaskularisaatio ja tila on pysynyt vakaana oireiden uusiutumatta, jatkotutkimuksia ei yleensä tarvita. Jos sepelvaltimotaudin vaikeusastetta on arvioitu viimeisen 2 vuoden aikana ja jos tulokset ovat olleet suotuisat eikä tila ole muuttunut, tutkimuksia ei tarvitse toistaa. Yksikin vahva ennustetekijä vaatii hoitoa ennen leikkausta 1) epästabiili sepelvaltimo-oireyhtymä: - <1 kk sydäninfarktista + iskeemisiä EKG-muutoksia, kohonnut troponiini-pitoisuus - epästabiili tai vaikea stabiili AP (NYHA 3 tai 4) 2) kompensoitumaton tai vaikea-asteinen sydämen vajaatoiminta 3) II tai III asteen eteis-kammiokatkos 4) sydänsairaudesta johtuva oireinen kammioarytmia 5) epätaloudellinen supraventrikulaarinen rytmihäiriö 6) vaikea-asteinen läppävika Joudutaan harkitsemaan leikkauksen siirtoa (tai peruuttamista). Sydänsairauden hoitoa tehostetaan ja harkitaan invasiivisia tutkimuksia. UÄ-tutkimus tulisi tehdä epäiltäessä merkittävää läppävikaa, jos kongestiivista vajaatoimintaa ei saada kompensaatioon tai jos vajaatoiminnan mekanismi on epäselvä. Jatkohoito löydösten ja hoitovasteen perusteella. 2 keskivahvaa ennustetekijää voivat altistaa perioperatiiviselle sydänkomplikaatiolle 1) sepelvaltimotauti: AP-oireisto, sairastettu sydäninfarkti, EKG:ssa Q-aallot tai positiivinen rasitus-ekg 2) sydämen vajaatoiminta: anamneesi, status tai thx-löydös 3) aivoverisuonisairaus: aikaisempi TIA tai aivoinfarkti 4) insuliinihoitoinen diabetes 5) munuaisten vajaatoiminta (S-Krea >180 umol/l) Jos ei vasta-aiheita, aloitetaan ß-salpaaja (syketavoite 50-60/min) 1-2 viikkoa preoperatiivisesti jatkaen vähintään 2 viikkoa postoperatiivisesti. Jos suorituskyky huono (NYHA 3, <4 MET), riski epäselvä tai suuri leikkaus, harkitaan noninvasiivista lisätutkimusta. Rasitus-EKG, jos polkupyöräergometrin pyöritys onnistuu ja jos EKG tulkittavissa. Jos EKG:ssa LVH, ST-laskuja tai anterioriset Q-aallot, harkitaan rasitustalliumtutkimusta. Käytännössä %:lla kuormitus jää vajaaksi. Tällöin tulee kyseeseen adenosiinitalliumtutkimus (myös jos LBBB tai tahdistinrytmi) tai dobutamiiniechokardiografia (erikseen sovittaessa). Jos viite suuresta riskistä ja sepelvaltimoiden revaskularisaatio tulee kyseeseen, harkitaan varjoainekuvausta. 13

14 Heikot ennustetekijät eivät itsenäisesti lisää leikkausriskiä mutta lisäävät kardiovaskulaarisen sairauden esiintyvyyttä 1. korkea ikä 2. EKG:ssa LVH, LBBB tai ST-muutoksia 3. eteisvärinä 4. kontrolloimaton hypertonia. Jos huono suorituskyky (NYHA 3, <4 MET), ennen suurta verisuonileikkausta noninvasiivinen lisätutkimus. Esimerkkejä eri toimintojen kuormittavuudesta ja vastaavasta toiminnallisesta luokasta (NYHA), kuormituksesta polkupyöräergometriassa (W) keskikokoisella miehellä sekä kuormituksesta ilmaistuna metabolisina ekvivalentteina (MET). NYHA W MET I > 125 > 8 Verenkiertoelinten sairaus on olemassa, mutta siitä ei aiheudu rajoittavia oireita (väsymystä, palpaatiota, dyspneaa, angina pectorista). Voi oireitta kävellä tai hölkätä > 8 km/h, kantaa kg:n taakkoja, tehdä metsä- tai rakennustyötä, luoda lunta, kääntää maata ja harjoittaa reipasta virkistysliikuntaa (hiihtoa, squashia, tennistä yms.) II Oireita kiirehtiessä ja pitempään ponnistellessa. Voi oireitta kävellä reippaasti (6 km/h), harrastaa puutarhan hoitoa (kitkeä, haravoida yms.), tehdä kevyttä maanviljelystyötä tai metalliteollisuustyötä, piiskata mattoa, tanssia ja harjoittaa yhdyntää keskeytyksettä. III Tavanomaista vähäisempi aktiivisuus aiheuttaa oireita: reipas kävely tasamaalla, kerrosvälin nousu portaissa. Voi oireitta sijata vuoteen, pestä ikkunaa, pukeutua lepäämättä, kävellä 4 km/h, harjoittaa kevyttä virkistysliikuntaa (golfia, keilausta yms.) ja tehdä kevyttä teollisuustyötä. Potilas etsii kuitenkin spontaanisti levähdystä. Lääkehoidolla tasapainossa pysyvä kiistaton sydämen vajaatoiminta kuuluu tähän ryhmään. IV < 25 < 2 Oireita jo vähäisessäkin toiminnassa: peseytyessä, pukeutuessa ja jopa levossa. Hoitoresistentti sydämen vajaatoiminta kuuluu tähän ryhmään. NYHA = New York Heart Association W = watti MET = metabolinen ekvivalentti, 1 MET = 3.5 ml/kg/min 14

15 LABORATORIOTUTKIMUKSET ENNEN TOIMENPIDETTÄ TAI LEIKKAUSTA Petteri Kauhanen, Marja Puurunen, Riitta Lassila Tarkoituksena on selvittää: hoidettavissa olevat leikkaustulokseen vaikuttavat riskitekijät mahdollinen tukos-/vuotoalttius, jotta vältytään yllättäviltä komplikaatioilta verisuonikirurgisten ja suonensisäisten toimenpiteiden yhteydessä tai niiden jälkeen Rutiinilaboratoriotutkimukset poliklinikalla Kaikilta potilailta, joille suunnitellaan angiografiaa tai toimenpidettä, otetaan seuraavat rutiinilaboratoriotutkimukset ensikäynnin yhteydessä: <Mklaudik B-PVKT (2474) - anemia ja polysytemia, molemmat vaikeuttavat iskemiaa - leukosytoosi, altistaa tukoksille - trombosytopenia tai trombosytoosi: vuoto-/tukosvaaran arviointi P-Gluk (1471) - perioperatiivisen insuliinihoitotarpeen arviointi HbA1c (1560) - perioperatiivisen insuliinihoitotarpeen arviointi P-Krea (4600) - angiografia- ja leikkausriskin arviointi P-APTT (2783) - jos pidentynyt, määritä tukoksissa lupusak, vuodoissa FVIII P-TT (1731) - < 70 viittaa K-vitamiinin vajaukseen P-D-Dimeer (4113) - kertoo fibriinin muodostumisesta ja hajoamisesta P-Fibr (1399) - altistaa tukoksille P-CRP (4594) - tulehdus kuluttaa hepariinia eli jos CRP on korkea (>100), antifxa on matala ja LMWH-tarve kasvaa (älä kuitenkaan ylitä sallittuja rajoja Klexane 1,2 mg/kg/12 tuntia, daltepariini 120 ky/kg/12 tuntia) P-La (2203) - jos koholla, muista vaskuliitin mahdollisuus -> tarvittaessa sis. kons. Lisäksi U-prot (2519) diabeetikoilla munuaisvaurion arvioimiseksi Ennen poliklinikalle tuloa potilaat täyttävät heille postitetun tukosalttius-kyselyn. Mikäli sen perusteella epäillään lisääntynyttä tukosalttiutta, otetaan rutiinilaboratoriotutkimusten lisäksi myös hyytymishäiriötutkimukset (P-TrombotV). Hyytymishäiriötutkimukset Preoperatiivisen tukos ja vuotovaaran arviointi Tukos- ja vuotovaara arvioidaan aina elektiivisisissä toimenpiteissä vähintään viikko ennen leikkausta, akuuteissa tilanteissa mahdollisuuksien mukaan. Tukosalttiusepäily aiempi syvä laskimotukos tai keuhkoembolia tromboembolia tai useita aterotromboosin manifestaatioita sekä valtimo- että laskimotukos toistuvat tukokset tukos nuorella iällä (<50 v) tai epätyypillisessä paikassa tukos ilman selviä riskitekijöitä tai provokaatioita 15

16 yllättävä leikkauksen jälkeinen tukoskomplikaatio toistuvat keskenmenot raskas sukuanamneesi Lisääntyneen tukosalttiuden syy selvitetään: P-TrombotV (sisältää seuraavat osatutkimukset: P-TT, P-PC, P-AT3, P-APCres, P-LupusAK, P-Trombai, P-PS-AgV, P- KardAbG, B-FV-D, B-FII-D, P-FVIII, P-B2GPAbG, B-TrFuPFA, P-Hcyst) tai SPR:n tukosalttiustutkimukset. hyytymistekijä V Leiden mutaatio (varfariini ei vääristä) protrombiinimutaatio (varfariini ei vääristä) fosfolipidivasta-aineoireyhtymä (varfariini voi aiheuttaa väärän positiivisen tuloksen) antitrombiini III:n vajaus (varfariini ei vääristä) proteiini C:n tai S:n vajaus (varfariinin aikana mittaus epäluotettava) hyytymistekijä VIII:n lisääntynyt määrä (varfariini ei vääristä) homokysteinemia (varfariini ei vääristä) trombosyyttien toimintahäiriö (varfariini ei vääristä) Tunnettu suuri tukosalttius tekoläppä, erityisesti mitraalipositiossa sydämen vajaatoiminta, EF <0.35, suuri vasen eteinen, mitraalivuoto flimmeri, johon liittyy aiempi tromboembolinen komplikaatio alle 3 kk aikaisemmin sairastettu syvä laskimotukos tai keuhkoembolia tunnetut hyytymishäiriöt yleistynyt aterotromboosi, diabetes ja tyreotoksikoosi maligniteetti Tukosalttiin potilaan leikkaukseen liittyvä antikoagulanttihoito on suunniteltava tarkoin. Vuotoalttius Taustalla maksan vajaatoiminta tai K-vitamiinin puutos aiempi vuotoanamneesi ilmeinen vuototauti (von Willebrandin tauti tai hemofilia, verihiutaleen toimintavika) anemia (Hkr <0.30) trombosytopenia (tromb <100) hypokalsemia uremia hoitamaton hypertensio Sulje pois primaarin hemostaasin häiriö, esim. vw-tekijän tai verihiutaleen toimintahäiriö sekä harvinainen hyytymistekijä VIII:n vasta-aine, joka ilmenee vaikeina lihas- tai retroperitoneaalivuotoina (B-TrFuPFA, koodi 8076, P-FVIII, koodi 8091). Seulontakokeena käytetään TT:ä ja APTT:a. Spontaanisti matala TT ja APTT:n pidentynyt arvo edellyttävät lisäselvityksiä -> P-Hyyttek (8665), tarvittaessa hyytymishäiriölääkärin konsultaatio 16

17 Toimenpiteeseen liittyviä laboratoriokokeita osastolla Kaikilta potilailta, jotka ovat tulossa angiografiaan, otetaan: <MVANGIO B-PVKT, P-K-Na, P-Krea, P-CRP, B-Xkoe, Pt-EKG-12, E-ABORh, P-INR (jos AKhoito)/ P-TT (jos ei AK-hoitoa), fp-kol-ldl, fp-kol-hdl, fp-kol, fp-trigly Kaikilta potilailta, jotka ovat tulossa leikkaukseen, otetaan: <MVLEI B-PVKT, P-K-Na, P-Krea, P-CRP, B-Xkoe, Pt-EKG-12, E-ABORh, P-INR (jos AKhoito)/ P-TT (jos ei AK-hoitoa). Jos näytteet on otettu preoperatiivisessa klinikassa viikon sisällä ennen aiottua toimenpidettä, niitä ei tarvitse uusia osastolle tullessa. PVK Anemia Hkr <0.30 altistaa vuotokomplikaatioille, leukosytoosi ja Hkr >0.40 altistaa tukoksille. Trombosytopenia tromb <100 x 10 9 /l altistaa vuotokomplikaatioille. Trombosytoosi >400 x 10 9 /l altistaa tukoksille. Muista hepariinihoidon indusoima trombosyyttitason lasku (50%) HIT, mikä altistaa tukoksille! Seuraa hepariinihoitoa saaneen potilaan trombosyyttejä vähintään 5-10 vrk ajan. APTT Jos spontaanisti pidentynyt, voi viitata fosfolipidivasta-aineoireyhtymään, joka altistaa erittäin hankalahoitoisille tukoskomplikaatioille sekä laskimoissa että valtimoissa. TT/INR (TT jos ei varfariinihoitoa, INR jos varfariinihoito). Spontaanisti matala TT (alle 70%) viittaa maksan synteesihäiriöön, jonka syynä voi olla korjattavissa oleva K-vitamiinin vajaus (laajakirjoinen antibioottihoito, pitkäaikainen parenteraalinen nutritio, ripuli, alkoholismi). La Koholla oleva senkka lisää veren viskositeettia ja altistaa valtimotukoksille erityisesti, jos Hkr on yli CRP Infektio ja inflammaatio altistavat tukoksille. Jos CRP >100, potilas tarvitsee usein maksimaalista annosta pienimolekyylistä hepariinia, ellei vuotoongelmia HbAc1 Diabeetikon huono sokeritasapaino ja insuliiniresistenttiys altistavat valtimotukoksille, perioperatiivinen insuliinihoito suositeltava. 17

18 ANTITROMBOOTTINEN HOITO TOIMENPITEIDEN JA LEIKKAUSTEN YHTEYDESSÄ Petteri Kauhanen, Marja Puurunen, Riitta Lassila Perioperatiivinen ASA ja klopidogreeli Verihiutaleen toiminnan estäjiä, joiden vaikutus kestää verihiutaleiden eliniän ajan n vrk. Koska päivittäin 10% verihiutaleista uusiutuu, käytännössä verihiutaleen esto on merkittävä 3(-5) vrk lääkkeiden lopettamisen jälkeen. Angioradiologisten toimenpiteitten yhteydessä, raajojen rekonstruktiivisessa kirurgiassa ja karotiskirurgiassa lääkitys jatkuu normaalisti toimenpidettä edeltävään päivään saakka ja lääkitystä jatketaan heti toimenpiteen jälkeen. Toimenpidettä edeltävä 1 viikon tauko vain erityistapauksissa, joissa lisääntynyt vuotoriski ja suunnitteilla laaja kirurginen toimenpide. Suhtautuminen meneillään olevaan antikoagulantti (Marevan) hoitoon ak-hoidettu potilas vuotaa normaalia enemmän leikkauksessa tukos- ja vuotovaara on punnittava yksilöllisesti yleisohjeena varfariinista tulee hankkiutua eroon hyvissä ajoin ennen suurta leikkausta Mittaa INR viikko ennen toimenpidettä ja tauota varfariini: INR tauko >4 5 pv pv pv Suuren tukosriskin potilailla tulee aloittaa LMWH 2-pistoshoito INR-tason laskiessa alle 2, joten polikliininen INR-seuranta on tarpeellinen tauon aikana, mikäli tauko on pidempi kuin 2 vrk. Tähän ryhmään kuuluvat ainakin tekoläppäpotilaat, toistuvia tukoksia sairastaneet sekä keuhkoembolian tai muun potentiaalisesti fataalin tromboosikomplikaation vuoksi antikoaguloidut potilaat. Komplisoitu tilanne edellyttää osastolle tuloa jo 2 vrk ennen toimenpidettä ellei LMWH:n anto onnistu toisessa hoitopaikassa. Pistoshoito voidaan toteuttaa joko yhteistyössä terveysaseman kanssa tai potilas voi pistää itse kotona. Muista pistosopetus (pkl:n sh) ja reseptit etukäteen! Normaaliannostelu suuren tukosvaaran potilaalla on daltepariini (Fragmin ) 100ky/kg x2 tai enoksapariini (Klexane ) 1mg/kg x2 sc. Munuaisten vajaatoimintapotilaalla lääke kumuloituu ja annos on yksilöllinen. jos INR >1.8, anna K-vit (Konakion ) 1-2 mg iv/po, vaikutus tulee 6-12 tunnin kuluttua akuuteissa tilanteissa INR >3 K-vit lisäksi jääplasmaa 2 yksikköä tai enemmän vuotavalle potilaalle jos INR >4.5 (vuotoriski 10-kertainen hoitotasoon nähden) voidaan antaa myös hyytymistekijäkonsentraattia Prothromplex ky/kg iv. tai Cofact ml iv., mutta tällöin tulee heparinisaatio aloittaa tromboosiriskin vuoksi mahdollisimman pian. 18

19 Tekoläppäpotilaiden varfariinihoidon tauottamisen aikana tulee antikoagulaatio turvata 2- pistoshoidolla seuraavasti: pistoshoito aloitetaan, kun INR <2.5 ja sitä jatketaan, kunnes INR on ollut jälleen hoitotasolla vähintään 2 vrk mitraali- ja trikuspidaaliläppä: daltepariini 100 ky/kg x 2 tai enoksapariini 1 mg/kg x 2 aorttaläppä: suuren vuotoriskin operaation yhteydessä voidaan antaa pienempää annosta eli daltepariini 50 ky/kg x 2 tai enoksapariini 0.5 mg/kg x 2 Aktiivisen hepariinin pitoisuuden seuranta: rutiininomainen seuranta ei ole tarpeen seuranta on suositeltavaa seuraavissa tapauksissa: munuaisten vajaatoiminta, graviditeetti, lapsipotilas, vaikea obesiteetti, vuotoalttius, veren hyytymiseen vaikuttava kombinaatiohoito, vaikea infektio, tukos ja vuoto samanaikaisesti anti-hyytymistekijä Xa-aktiivisuus, menetelmänä P-anti-FXa (koodi 3828), joka sopii kaikille LMWH-lääkkeille anti-fxa mitataan 10 h edellisen pistoksen jälkeen, jolloin seuraavaa annosta voidaan tarvittaessa muuttaa, minimipitoisuuden tavoitetaso on suuren vuotoriskin potilailla voidaan mitata anti-fxa:n maksimipitoisuus 3-4 h pistoksesta, jolloin arvo ei tulisi ylittää 1.0:a korkea CRP vaikuttaa anti-fxa-arvoon alentavasti, sillä LMWH sitoutuu CRP:hen ja sen teho voi heikentyä. Vaikka anti-fxa-arvo olisikin alle 0.3, ei lääkkeiden suositeltuja enimmäisannoksia tule kuitenkaan ylittää (daltepariini 120 ky/kg x 2 tai ky kertaannos, enoksapariini 1.0 mg/kg x 2) Suositeltuja INR-arvoja toimenpiteille: epiduraalipuudutus <1.5 spinaalipuudutus <1.8 angiografia, johon liittyy interventio (PTA ja stenttaus) <1.5 rutiiniangiografia <2.0 trombolyysi <1.5 Verihiutaleen glykoproteiini (GP) IIb/IIIa estäjät Abciximab (ReoPro ), tirofibaani (Aggrastat ) ja eptifibatidi (Integrelin ) ovat käytössä olevia iv. annosteltavia tehokkaita verihiutaleen estäjiä. Niiden käyttöaiheet ovat tällä hetkellä epästabiili angina pectoris ja uhkaava infarkti elektiivisen tai rescue angioplastian yhteydessä, toistaiseksi ei selviä verisuonikirurgisia indikaatioita. Tirofibaani ja eptifibatidi ovat lyhytvaikutteisia, t1/2 n. 2 t, mutta abciximab on pitkävaikutteinen, t1/2 12 t plasmassa, mutta ad 14 vrk verihiutaleissa. Hätäleikkausta varten annetaan 8-12 yks trombosyyttisiirto abciximabin käytön yhteydessä. PFA tutkimuksella saadaan hyvä käsitys hemostaasin palautumisesta. Näiden lääkkeiden käyttöön voi liittyä nopeasti kehittyvä trombosytopenia, joten trombosyyttitasoa on seurattava. Kyseessä voi kuitenkin olla myös pseudotrombosytopenia (tilaa pseudotrombosytopenia tutkimus, koodi 8634). Pienimolekyylisen hepariinin käyttö postoperatiivisesti Aihe lisääntyneen valtimo- tai laskimotromboosin esto tai pysyvän antikoagulanttihoidon perioperatiivisen tauon kompensoiminen akuutin raajaiskemian hoidon jälkeen aneurysmakirurgiassa 19

20 aortoiliakaalialueen kirurgiassa ellei lisääntynyt vuotovaara infrainguinaalisten valtimorekonstruktioiden jälkeen Marevan-hoidon korvaus perioperatiivisesti aina rekonstruktiivisessa laskimokirurgiassa immobilisaatiovaiheen ajan estämään syvää laskimotukosta Pienimolekyylistä hepariinia ei rutiinisti käytetä karotiskirurgiassa Vähimmäisannos verisuonikirurgisen toimenpiteen jälkeen: Enoksapariini (Klexane ) 20 mg x2 alle 60 kg; 40 mg x2 yli 60 kg tai daltepariini (Fragmin ) 2500 KY x2 alle 60 kg; 5000 KY x2 yli 60 kg). Infektiotilanteessa tai tukosalttiilla potilaalla annosta joudutaan usein nostamaan hoitotason annoksen tasolle (daltepariini 100 KY/kg x2, enoksapariini 1 mg/kg x2) LMWH-hoitoa jatketaan kunnes potilas kotiutuu tai kun varfariinihoitoa postoperatiivisesti jatkettaessa INR on ollut hoitotasolla vähintään 2 vrk Varfariinihoidon aloittaminen tai jatkaminen leikkauksen jälkeen aloitetaan ensimmäisenä postoperatiivisena päivänä tai kun voi ottaa suun kautta ylläpitoannoksella, joista yleisin on 5 mg po, kolmena peräkkäisenä päivänä. TT/INRkontrolli ennen aloitusta ja viimeistään 3. hoitopäivänä (tavoitetaso INR 2-3, läppäpotilailla ), aikaisempi kontrolli tarpeen, jos lähtö TT on <70% LMWH 2-pistoshoito jatkuu, kunnes INR on ollut vähintään 2 vrk hoitotasolla 20

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Hemostaasi Verenhyytymisjärjestelmässä Verihiutaleet Reagoivat verisuonen sisäpinnan endoteelivaurioon

Lisätiedot

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima

Lisätiedot

Tukos dabigatraanihoidon aikana

Tukos dabigatraanihoidon aikana Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen

Lisätiedot

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukos ja keuhkoveritulppa

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa

Lisätiedot

SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ

SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ Johdanto Antitromboottisen hoidon (antikoagulantit ja trombosyyttiestäjät) tauotus ja profylaksi tulee suunnitella hyvissä ajoin ennen toimenpidettä

Lisätiedot

INFOA UUSISTA ANTITROMBOOTTISISTA LÄÄKKEISTÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 2014 12.12.2014 MEIRA LÄÄVERI EHL SUU- JA LEUKAKIR TYKS

INFOA UUSISTA ANTITROMBOOTTISISTA LÄÄKKEISTÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 2014 12.12.2014 MEIRA LÄÄVERI EHL SUU- JA LEUKAKIR TYKS INFOA UUSISTA ANTITROMBOOTTISISTA LÄÄKKEISTÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 2014 12.12.2014 MEIRA LÄÄVERI EHL SUU- JA LEUKAKIR TYKS Efient Brilique Ei Suomessa Pradaxa Xarelto Eliquis YHTEISET RISKIT

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä

Lisätiedot

Verisuonikirurgian käsikirja

Verisuonikirurgian käsikirja Verisuonikirurgian käsikirja Maarit Venermo Anders Albäck 2016 Toim. Riikka Tulamo Verisuonikirurgian käsikirja HYKS:n verisuonikirurgian hoitosuositus 2016 Maarit Venermo Anders Albäck Osiovastaavat:

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

KLIINISEN RASITUSKOKEEN

KLIINISEN RASITUSKOKEEN KORKEALUOKKAISEN KLIINISEN RASITUSKOKEEN ABC 10.2.2011 LABQUALITY-PÄIVÄT Ä Tiina Muurinen kliiniseen fysiologiaan ja isotooppilääketieteeseen erikoistuva lääkäri HYKS TAUSTAA Kliinisen rasituskokeen avulla

Lisätiedot

Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti?

Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Antti Haavisto antti.haavisto@phsotey.fi Päijät-Hämeen keskussairaala 26.4.2012 Preoperatiiviset tutkimukset Lab päiväkirurgiassa Onko mahdollista vähentää

Lisätiedot

Uudet antikoagulantit

Uudet antikoagulantit Suorat (=uudet) antikoagulantit ja niiden seuranta Antikoagulaatiohoitajat 30.3.2016 Pirjo Mustonen, kardiologi Keski-Suomen keskussairaala Uudet antikoagulantit Dabigatraani (Pradaxa ) Rivaroksabaanin

Lisätiedot

Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan. Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016

Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan. Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016 Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016 Sidonnaisuudet Kansainvälisiä kokousmatkoja Amgen, Baxter, BMS, Leo-Pharma, Mundipharma,

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011

Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011 Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011 Hyytymishäiriöyksikkö Lyhyt historia HUS:ssa: 2000-2002 sisätaudit, hallinto

Lisätiedot

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 Poliklinikka Potilaat tulevat Coxaan terveyskeskus-, sairaala- tai yksityislää ääkärin lähetteelll hetteellä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA TAIPUMUS SAADA VERITULPPA Tietoa potilaalle ja hoitohenkilökunnalle Keskustele tämän esitteen sisällöstä oman lääkärisi kanssa Mikä on tukos ja mikä sen aiheuttaa? Tukoksille altistavat tekijät Laskimotukoksen

Lisätiedot

Sydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi

Sydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi Sydämen UÄ tutkimus Perusterveydenhuollon käytössä Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi UKG toiminta Hyvinkään sairaanhoitoalueella KLF myyntiä perusterveydenhuoltoon

Lisätiedot

Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy

Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy Veritilavuus Hapenkuljetus kyky Hemostaasin ylläpito =verenvuodon tyrehdyttäminen / tyrehtyminen Veritilavuus Leikkausverenvuodon

Lisätiedot

Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011

Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Johdanto Yli 2 % väestöstä antikoagulaatiohoidon piirissä Useamman viime vuoden

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia Seinäjoki 12.11.2012 Reijo Haapiainen toimialajohtaja HYKS Operatiivinen tulosyksikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ Hyksin operatiivinen tulosyksikkö

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

Diabeetikon jalkahaava. Juha Pitkänen thx-verisuonikirurgi MKS 10.3.2016

Diabeetikon jalkahaava. Juha Pitkänen thx-verisuonikirurgi MKS 10.3.2016 Diabeetikon jalkahaava Juha Pitkänen thx-verisuonikirurgi MKS 10.3.2016 diabetes on vakava pienten suonten tauti FAKTOJA Diabeteksen Käypä hoito suositus 15-25%:lle diabetikoista jossain elämänvaiheessa

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat

Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat Lotta Joutsi-Korhonen dos, kliinisen kemian erikoislääkäri Osastonylilääkäri HUSLAB Naantali 22.3.2013 Hemostaasijärjestelmä Hyytymisnäytteiden preanalytiikka

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Iäkkään aivoverenkiertohäiriöt

Iäkkään aivoverenkiertohäiriöt Porin perusturvan meeting 24.9.2015 Iäkkään aivoverenkiertohäiriöt Juha Puustinen dosentti, lääketieteen tohtori, neurologian erikoislääkäri, lääkärikouluttajan erityispätevyys Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS 26.9.2013 Anna-Mari Heikkinen Terveystalo

TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS 26.9.2013 Anna-Mari Heikkinen Terveystalo TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS 26.9.2013 Anna-Mari Heikkinen Terveystalo SIDONNAISUUDET KYS gyn onkologia ja kirurgia 1994-2013 12.8.2013 alkaen Itä-Suomen sairaalapalvelujen palvelujohtaja, Suomen Terveystalo

Lisätiedot

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE Argatrobaani (Novastan ) on suora trombiinin estäjä, joka sitoutuu palautuvasti trombiiniin. Argatrobaani pystyy estämään sekä vapaan että hyytymiin kiinnittyneen

Lisätiedot

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa 17.4.2013 Klas Winell Rakennuspalikat Omien resurssien analyysi Kohdeväestön analyysi Nykyisen toiminnan määrä, laatu, vaikuttavuus ja terveyshyöty analyysi

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA

ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA Sh Eija Ringvall Tules/Artro Tyks Kirurginen sairaala Alaraajapotilaan ortopedinen hoito -koulutus Kevät 2015 Artro-prosessin vuodeosasto 23 vuodepaikkaa Viikko-osasto, auki

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Käypä hoito - päivitys

Käypä hoito - päivitys LEIKKAUSTA EDELTÄVÄ ARVIOINTI Käypä hoito - päivitys Kirurgimeeting 26.4.2013 GKS Koulutuspäivät 19.9.2014 Kardiologi Pirjo Mustonen Kardiologi, LT Pirjo Mustonen, KSKS Endokardiittiprofylaksi Miten menettelen

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella LL Susanna Aspholm Tampereen Diabetesvastaanotto Tiimiklubi 25.10.2013 Aitolahti Tampereen Diabeetikot 2012 Tampereen väestö 217 579 henkeä 12 200 diabeetikkoa

Lisätiedot

Tromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi?

Tromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi? Tromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi? Jukka Saarinen LT, erikoislää ääkäri TAYS verisuonikirurgia Hatanpää ään sairaala, kirurgia 8.5.2006 Tampere Avainsanoja: oireettomuus, kumulatiivinen

Lisätiedot

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO Marko Lempinen osastonylilääkäri, dosentti HYKS Vatsakeskus Elinsiirto- ja Maksakirurgia Diabetespäivä 17.11.2015 Haimansiirto Ensimmäinen siirto 1966 Minnesota USA Eurooppa 1972

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis / SLT =

Lisätiedot

Aivokasvainkoulutus Hoidonsuunnittelija Johanna Hyyppä

Aivokasvainkoulutus Hoidonsuunnittelija Johanna Hyyppä Aivokasvainkoulutus 8.3.16 Hoidonsuunnittelija Johanna Hyyppä Pre.oper. kirjallinen info / ohjausmateriaali: Polilta ns. jonokirje (sisältää yleistä tietoa / ohjeita leikkausjonoon asetetulle potilaalle)

Lisätiedot

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP

TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP Suomessa 500 000 diabeetikkoa Diabeteksen hoidon suorat kustannukset vievät 15 % koko terveydenhuollon menoista. Kaksi kolmannesta tästä koituu vältettävissä olevien

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus

Lisätiedot

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Lääkärikeskuksen 13. Lääkäripäivät 5.3.2011 Marit Granér, LT Sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Sydän- ja verisuonisairaudet

Lisätiedot

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys

Lisätiedot

Asiakastiedote 26/2014

Asiakastiedote 26/2014 Arvoisa asiakas, Asiakastiedote Sivu 1/5 Muutoksia reniini- ja aldosteronimäärityksiin sekä uusi tutkimus Aldosteroni-reniini, suhde fp-reniini, konsentraatio fp-reninm ATK 22100 P -Reniini, konsentraatio

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA. 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila

ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA. 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila TAUSTAA -Suomessa yli 2% väestöstä on antikoagulaatiohoidon piirissä, yli 120 000 varfariinireseptiä - Useamman

Lisätiedot

Leikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina 1999 2002

Leikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina 1999 2002 Kansanterveylaitoksen julkaisuja KTL B11/2004 Leikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina 1999 2002 Tiivistelmä Yleistä Vuosina 1999 2002 sairaalainfektio-ohjelmaan (SIRO) osallistui 8 sairaalaa. Seurannan

Lisätiedot

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015 DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015 TULEHDUSSAIRAUKSIEN VAIKUTUKSIA VATSATAUDIN KANSSA TARKKANA Verensokerin seuranta: nouseeko vai laskeeko? Jos suolistossa

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja Päivitetty 23.6.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG:n monitorointi leikkaussalissa Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG leikkaussalissa EKG tulee rekisteröidä teknisesti aina mahdollisimman korkealaatuisena ja virheettömänä. Huonoa EKG-käyrää

Lisätiedot

SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUSPOTILAAN HOITO

SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUSPOTILAAN HOITO 24.9.2015 SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUSPOTILAAN HOITO Ohjeistus Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueelle sepelvaltimotautikohtauspotilaan riskinarviosta, invasiivisen tutkimuksen tarpeellisuudesta, antitromboottisesta

Lisätiedot

Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta

Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta Puhakka J, Helsingin tk, tkl Suvanto I, Helsingin tk, oh Sipilä R, Rohto-keskus

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala

Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäsairaudet Välilevytyrä Selkäydinkanavan ahtauma Nikamasiirtymä Välilevyrappeuma Tuumorit Muut L III - IV

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

Anestesiasairaanhoitajan työnkuva ja perehdytys Meilahden sairaalan leikkaus- ja anestesiaosastolla

Anestesiasairaanhoitajan työnkuva ja perehdytys Meilahden sairaalan leikkaus- ja anestesiaosastolla Anestesiasairaanhoitajan työnkuva ja perehdytys Meilahden sairaalan leikkaus- ja anestesiaosastolla Aoh, sh Satu Poikajärvi 8.10.2010 Valtakunnalliset anestesiasairaanhoitajien syysopintopäivät, Turku

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä

Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä Kenth Vikström Sisät.- ja kard. erik. lääkäri Apul. ylilääk./pietarsaari 22.9.2011 Antitromboottiset lääkkeet Antitromboottinen

Lisätiedot

Päiväkirurgisen potilaan preoperatiivinen arvio / tutkimukset

Päiväkirurgisen potilaan preoperatiivinen arvio / tutkimukset Päiväkirurgisen potilaan preoperatiivinen arvio / tutkimukset Antti Haavisto antti.haavisto haavisto@phsotey.fi Päijät-Hämeen keskussairaala Operatiiviset päivp ivät 25.11.2010 Leikkausta edeltävä arviointi

Lisätiedot

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, oyl, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen, oyl Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

MITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ

MITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ PHSOTEY Keskussairaala MITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ Potilasopas Tekijät: Saara Marvaila Anne Salonen Lahden ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma 2010 SISÄLTÖ 1 KEUHKOEMBOLIA... 2 2 KEUHKOEMBOLIAN

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

Hyytymisjärjestelmän perustutkimukset. Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB. Labquality-päivät 6.2.

Hyytymisjärjestelmän perustutkimukset. Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB. Labquality-päivät 6.2. Hyytymisjärjestelmän perustutkimukset Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB Labquality-päivät 6.2.2014 Sidonnaisuudet Työsuhteet Helsingin kaupunki, HUSLAB Matka-avustukset

Lisätiedot

Avohoidon toimintojen kirjaaminen: SPAT-luokitus

Avohoidon toimintojen kirjaaminen: SPAT-luokitus Avohoidon toimintojen kirjaaminen: SPAT-luokitus Ilkka Kunnamo Dosentti, yleislääketieteen erikoislääkäri Saarijärven-Karstulan terveyskeskus Kustannus Oy Duodecim Sidonnaisuudet: Kehittää päätöksentukea

Lisätiedot