VERISUONIKIRURGINEN KÄYTÄNTÖ Mauri Lepäntalo
|
|
- Hannes Hakola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VERISUONIKIRURGINEN KÄYTÄNTÖ Mauri Lepäntalo HUS-piirin verisuonikirurgian hoito-ohjelma 2005 Sektorivastaavat: Carotis: Aortta: Alaraajat: Veritie: Laskimot: Haavanhoito: Endovaskulaariset: Hyytymishäiriöt: Rekisterit: Suonilaboratorio: M. Railo, P. Vikatmaa I. Kantonen, P. Aho, I. Mäenpää A. Albäck, I. Kantonen, J. Pitkänen E-M. Hietala, A. Albäck A. Lehtola, H. Sell M. Kallio, P. Vikatmaa P. Aho, P. Keto, M. Vaalamo P. Kauhanen, R. Lassila A. Albäck, P. Vikatmaa P. Vikatmaa, M. Railo Käytännön toimitustyö: Mauri Lepäntalo, Anita Mäkelä 1
2 YHTEYSTIEDOT VERISUONIKIRURGIAN KLINIKAN JA TÄRKEIMPIEN YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN PUHELINNUMEROITA Nimi Puh.nro City Fax (471 *****) ( ****) (471 *****) Verisuoni- yl Mauri Lepäntalo kirurgia osyl Mikael Railo osyl Aarno Lehtola el Ilkka Kantonen el Anders Albäck el Eeva-Maija Hietala el Pekka Aho el Milla Kallio el Pirkka Vikatmaa el Sailaritta Vuorisalo el Petteri Kauhanen sl Sani Korhonen sl Elina Eskelinen sl Marianne Jaroma Ylilääkärin kanslia siht. Leena Multanen tutk.hoit.anita Mäkelä tutk.hoit. Leena Sipilä tutk.hoit. Eira Leinonen Osasto 61 kanslia oh Irma Kassi lääkärinkanslia Osasto 62 kanslia oh Tuula Lahti lääkärinkanslia Yhteyshoitaja Saija Berg, Anna Mannerkoski Veris. pkl toimisto vt.oh Tuija Vihersaari ajanvaraus valtimolaboratorio tutkimushuone (veel) tutkimushuone (vesl) verisuonihoitaja laskimotutkimukset Jonohoitaja Pirkko Nyman Leikkaussali oh Tuija Tommola keskuskanslia ryhmänjohtaja Angiolab. Angiografiatilaukset Angiografiahuoneet osyl Pekka Keto el Wolf-Dieter Roth el Kimmo Lappalainen el Tapio Paananen el Mikko Sillanpää Hyyt.häiriölääkäri osyl Riitta Lassila Kl.fys.lab. toimisto oh Leena Pekkanen ol Sorjo Mätzke Marian sairaala oh Riitta Sulander / päikiyksikkö siht. Helena Palm jonohoitaja
3 Sisällysluettelo 1. VERISUONIKIRURGIAN KLINIKAN JA TÄRKEIMPIEN YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN PUHELINNUMEROITA JOHDANTO VERISUONIKIRURGISEN TOIMINNAN ORGANISOINTI UUDELLAMAALLA NONINVASIIVISET VERISUONITUTKIMUKSET VERISUONILABORATORIO PREOPERATIIVINEN ARVIOINTI KARDIOLOGINEN ARVIOINTI ENNEN LEIKKAUSTA LABORATORIOTUTKIMUKSET ENNEN TOIMENPIDETTÄ TAI LEIKKAUSTA ANTITROMBOOTTINEN HOITO TOIMENPITEIDEN JA LEIKKAUSTEN YHTEYDESSÄ ATEROTROMBOOSIN SEKUNDAARIPREVENTIO HEPARIININ INDUSOIMAN TROMBOSYTOPENIAN (HIT) HOITO JA PUUTTUVA HEPARIINIVASTE LEIKKAUKSEN AIKANA SAIRAALAINFEKTIOIDEN KIRJAUS JA LEIKKAUSTEN PUHTAUSLUOKITUKSET MIKROBILÄÄKEOHJEET VERISUONIKIRURGISEN POTILAAN KIVUN HOITO VERISUONIKIRURGISEN POTILAAN ARVIOINTI JA HOITO TEHO-VALVONNASSA ANGIOGRAFIAT ANGIOPLASTIA JA STENTTAUS VALTIMOT HAITTAVAIKUTUSTEN (HOITOKOMPLIKAATIOIDEN) JA UUSINTALEIKKAUSTEN ILMOITTAMINEN...40 VALTIMOKIRURGIA 18. CAROTISKIRURGIA VERITIEKIRURGIA YLÄRAAJAN ISKEMIA JA VASOSPASMI AKUUTTI RAAJAISKEMIA ISKEMIA- JA REPERFUUSIOVAURIO MESENTERIAALI-ISKEMIAN VALTIMOKIRURGIA ABDOMINAL COMPARTMENT -SYNDROOMA MUNUAISVALTIMON AHTAUMA ABDOMINAALIAORTAN JA ILIACASUONTEN ANEURYSMAT - AVOLEIKKAUS ABDOMINAALIAORTAN ANEURYSMAT - STENTTIGRAFTI KLAUDIKAATIO (FONTAINE II) KROONINEN KRIITTINEN ISKEMIA (FONTAINE III-IV) HAAVAUMAN TAI KUOLION PAIKALLISHOITO (FONTAINE IV) MIKROVASKULAARISEN KIELEKKEEN SEURANTA SEKÄ JATKOHOITO DIABEETIKOIDEN JALKAONGELMIEN HOITO HYKS:SSÄ JA DIABETESJALKARYHMÄN TOIMINTA AMPUTAATIOT GRAFTISTENOOSIEN KORJAUS GRAFTI-INFEKTIOT...91 LASKIMOKIRURGIA 36. LAAJAN LASKIMOTUKOKSEN KAJOAVA HOITO SUBCLAVIALASKIMON TROMBOOSI LASKIMOKIRURGIA PINNALLISTEN LASKIMOIDEN KIRURGIA LASKIMOKIRURGIA - SYVÄ REKONSTRUKTIO LYMFÖDEEMA
4 ERILLISKYSYMYKSIÄ 41. SYTOSTAATTIHOITO ISOLOITUA RAAJAPERFUUSIOTA (ILP= ISOLATED LIMB PERFUSION) KÄYTTÄEN HUSVASC-VERISUONIKIRURGINEN TOIMENPIDEREKISTERI LIITTEET 43. LIITE 1. VALTIMOKIRURGISIA TOIMENPIDEMÄÄRIÄ 2000-LUVULLA LIITE 2. TOIMENPITEIDEN KIIREELLISYYS LIITE 3. VERISUONIKIRURGISEN POTILAAN HOITOPOLUN PÄÄLINJAT LIITE 4. POLIKLIININEN ANGIOGRAFIA LIITE 5. PÄIKI-JA LYHKI-POISSULKUKRITEERIT LIITE 6. STRUKTUROITU EPIKRIISI LIITE 7. VERISUONIKIRURGIAN YHTEISTYÖTAHOT
5 JOHDANTO Mauri Lepäntalo Verisuonikirurgialla tarkoitetaan kallon ja rintaontelon ulkopuolisten valtimoiden ja laskimoiden kirurgiaa sekä imutiekirurgiaa. HYKS:n verisuonikirurgian tutkimus- ja hoitoopas ilmestyi vuonna 2000 ensisijaisesti helpottamaan verisuonikirurgian käytännön ongelmien kanssa Meilahden sairaalassa toimivia. Kirjan kokoamisessa päävastuun kantoivat tuolloin Mauri Lepäntalo ja TYKS:ssa verisuonikirurgian osastonylilääkärinä nyt toimiva Tuija Ikonen. Verisuonikirurgiassa kehitys on ollut nopeaa. Niin ovat olleet myös muutokset toimintaympäristössä. Verisuonikirurgia keskitetään HUS-piirissä Meilahteen ja Jorviin, jonka toiminta Lohjan, Jorvin, Peijaksen ja Hyvinkään alueiden elektiivisestä verisuonikirurgiasta vastaavana yksikkönä laajenee sitä mukaa kuin resursseja saadaan. Poliklinikkatoimintaa kehitetään Kansallisen terveysprojektin suositusten mukaisesti tehtäväsiirroin verisuonikirurgilta asiantuntijasairaanhoitajille: verisuonihoitajan rooli potilaan neuvonnassa ja seurannassa korostuu ja kaksoiskaikukuvauksiin perustuva seuranta siirtyy paljolti kliinisen ultraäänihoitajan koulutuksen saaneille verisuonihoitajille. Koulutus toteutetaan yhdessä ammattikorkeakoulun kanssa. Preoperatiivinen riskinarvio tapahtuu uudessa preoperatiivisessa klinikassa, joka toteutetaan anestesiologijohtoisena poliklinikan tiloissa. Laatua pyritään parantamaan ja seurantajärjestelmiä ajanmukaistamaan. Valtakunnallisen Finnvasc-rekisterin toiminta päättyi vuosituhannen vaihteessa mm. tietosuojaongelmiin. Alueellinen HUSVasc-rekisterin toimii nyt internetpohjaisena ja kattaa toimenpidettä vuodesta 1991 alkaen. Hoitoketjujen kehittäminen jatkuu: yhteistyötä ja informaation kulkua erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä parannetaan. Osana sitä verisuonikirurgian konsultaatiopalveluja jalkautetaan Laakson, Malmin ja Herttoniemen sairaaloihin. Jatkossa pyritään kehittämään myös haavapoliklinikoita Helsingin kaupungin terveyskeskuksiin yhteistyössä plastiikkakirurgien kanssa. Amputaatiopotilaiden huonoa kuntoutumista ja protetisointia parantamaan on aloitettu yhteistyöhanke HYKS:n, Helsingin kaupungin ja Ortonin välillä. Kansalliseen terveysprojektiin liittyen hoitotakuu tulee käyttöön ja siihen liittyen edellytetään kaikilta erikoisaloilta yhteisiä kiireettömän hoidon hoitoonottoindikaatioita. Indikaatiot ovat erikoisalakohtaisia eikä pisteytystä käytetä erikoisalojen välisen vertailuun. Pisteytys on vain apuväline - lääkäri päättää edelleenkin viime kädessä hoidosta. HYKS:n tehtävänä on ollut luoda ne kirurgiaan. Verisuonikirurgiassa on luotu pisteytysjärjestelmä laskimovajaatoimintaa, klaudikaatioita, aneurysmakirurgiaa ja carotiskirurgiaa varten. Kahdessa ensin mainitussa indikaatiossa työ- ja toimintakyvyn rajoittuminen ovat määrääviä tekijöitä indikaatioasettelussa, sillä riittävää tietoon perustuvaa näyttöä ei ole olemassa. Jorvin verisuonikirurgisessa yksikössä onkin HYKS:n EVO-hankkeena aloitettu randomisoitu vertailu rutiininomaisen leikkaushoidon ja lääkinnällisen hoitosukan käyttöön perustuvan konservatiivisen hoidon välillä. Aneurysmakirurgian ja carotiskirurgian hoitoonottoindikaatiot ovat kiteytyneen laajojen monikeskustutkimusten tulosten perusteella. Tässä tilanteessa edellinen tutkimus- ja hoito-opas on auttamattomasti vanhentunut ja tilalle on luotu uusi huomattavasti kattavampi "survival guide" -tyyppinen kirja. Sen ensisijainen tarkoitus on auttaa käytännön tilanteissa verisuonikirurgisia ongelmia ratkottaessa. Eri sairaustiloja käsitteleviin lukuihin on pyritty kirjaamaan tarpeelliset diagnoosikoodit ja toimenpiteet. Diagnoosikoodeja tulee käyttää kattavasti, ei esim. pelkkää I70.2 koodia käyttäen, sillä DRG-pohjainen hinnoittelu perustuu mm. leikkausriskiä 5
6 lisääviin ja parantumista hidastaviin diagnooseihin. Kriittisen iskemian hoito kuluttaa voimavaroja enemmän kuin klaudikaation hoito. Toimenpidekoodit on pyritty yhdenmukaistamaan niin että kirjassa näkyvät koodit olisivat käyttökelpoisia sekä leikkaussalissa, radiologian osastolla, rekisteröinnissä että hinnastossa. Vaikka ohjeisto onkin rakennettu Meilahden toimintaympäristön mukaiseksi, sitä noudatetaan myös Jorvissa paikallisiin olosuhteisiin soveltaen. Toivon myös, että kirjasta voisi olla hyötyä maanlaajuisestikin. Keittokirjamaiset ohjeet ovat aina viitteellisiä, mutta ne on kirjattu helpottamaan käytännön hoitoa. Osa ohjeistuksesta perustuu vankkaan tutkimusnäyttöön, osa käytännön kokemukseen ja jatkuvaan omaan laaduntarkkailuun. Hoitopäätökset tehdään kuitenkin aina yksilöllisesti. Lopuksi kiitän kaikkia kirjan tekemiseen osallistuneita. Sektorivastaavat vastaavat sektoreidensa kehittämisestä, tämänkin kirjan ohjeistuksista ja ovat käytettävissä, milloin apua ja lisätietoja tarvitaan. Kukin ohje on käyty yksitellen läpi puolituntisessa kokouksessa - ohjeen läpikäyminen on ollut myös hyvää koulutusta. Turkuun siirtyneen Tuija Ikosen merkittävä panos edellisen tutkimus- ja hoito-oppaan kokoamisessa näkyy vieläkin, mistä hänelle erityiskiitos. Anita Mäkelä, tutkimushoitajani vuodesta 1993, on tehnyt valtavan työn pitämällä käsissään (koneessaan) alati muuttuvat tiedostot, joiden rakentaminen on edellyttänyt monen erikoisalan yhteistyötä. Suurkiitos Anitalle ja kaikille työhön osallistuneille Mauri Lepäntalo 6
7 VERISUONIKIRURGISEN TOIMINNAN ORGANISOINTI UUDELLAMAALLA Mauri Lepäntalo, Henrik Sell 1. Suunnittelun perusteet HUS:n hallituksen päätös sisältää kirurgian kehittämislinjaukset HUS:ssa: valtimokirurgia keskitetään HYKS:n Meilahden sairaalaan ja Jorvin sairaalaan. Meilahden sairaala ja Jorvin sairaala vastaavat yhdessä elektiivisestä verisuonikirurgiasta: Jorvin sairaalaan perustetaan esityksen mukaan 16 sairaansijaa. Verisuonikirurgian toiminnan asteittainen lisäys nivelletään sairaalan saneerausohjelman aikatauluun. Toimintaa Jorvissa siirtyi johtamaan Lohjan sairaalasta kirurgiylilääkäri virkoineen alkaen. Toimintojen yhtenäistäminen edellyttää yhteisiä tutkimus- ja leikkausindikaatioita, potilasohjeita ja rekisteriä. 2. Nykytilanne ja tarve Kansainvälinen keskimääräinen arvio valtimokirurgian tarpeesta oli 1990-luvulla 100 verisuonirekonstruktiota ja 50 suonensisäistä toimenpidettä asukasta kohden. Väestön vanheneminen tulee lisäämään verisuonikirurgian tarvetta. Uudellamaalla ja Helsingissä oli >65-vuotiata v.2000, heitä tulee olemaan v ja vuonna Ikärakenteen muutos ja muuttoliike tulee erityisesti vaikuttamaan Uudellamaalla. Verisuonikirurgian klinikka, HYKS, Toimenpidemäärät Verisuonikirurgisen toiminnan keskittäminen Meilahteen Valtimoleikkaukset Endovaskulaariset toimenpiteet Tällä hetkellä Meilahden sairaalassa on varattu virallisesti 34 sairaansijaa verisuonikirurgialle - käytännössä paikkaluku on vaihdellut 22-32, joka on riittämätön: tällä sairaansijamäärällä hoidetaan potilaista 50% päivystystoimintana, 30% kiireellisinä ja vain 20% elektiivisinä: suurin potilasryhmä on kiireellistä verisuonirekonstruktiota tarvitsevat kriittisestä hapenpuutteesta kärsivät jalat (ks. liite 1 s. 116). Tällä hetkellä Jorvissa on 7 (vaihteluväli 5-10) sairaansijaa, tavoite on 16 sairaansijaa aputiloineen. Peijaksen toiminta jatkuu kunnes Jorvi pystyy vastaanottamaan Peijaksen ja Hyvinkään verisuonipotilaat. 7
8 3. Verisuonikirurgian hallintomalli ja työnjako HUS:n matriisiorganisaatiossa Meilahden sairaalassa verisuonikirurgian vastuuyksikön johtaja on kirurgian toimialan pehmytkudoskirurgian johtajan alainen. Vastaavalla tavalla järjestettynä Jorvin verisuonikirurgian vastuuyksikkö on operatiivisen (kirurgian) tulosyksikön johtajan alainen. Poikittaisessa organisaatiossa kumpikin yksikkö kuuluu HYKS:n verisuonikirurgian klinikkaan, joka vastaa Uudenmaan verisuonikirurgian yhtenäisistä hoitolinjoista ja kehittämisestä. Meilahti vastaa Helsingin, Länsi-Uudenmaan ja Porvoon kaikesta valtimokirurgiasta sekä kaikesta HUS-piirin erityistason verisuonikirurgiasta tämä edellyttää usein monialaista yhteistyötä (ks. liite 7 s. 126). Jorvi vastaa omasta ja Lohjan, Hyvinkään ja Peijaksen alueen elektiivisestä verisuonikirurgiasta (valtimokirurgia, komplisoitunut laskimokirurgia ja angioradiologia) lukuun ottamatta jäljempänä lueteltuja poikkeuksia. Meilahteen keskitetään koko Uudenmaan verisuonikirurginen päivystystoiminta, kaulavaltimo- ja veritiekirurgia sekä vaikea harvinainen verisuonikirurgia. Helsingissä LYHKI-laskimokirurgia tehdään verisuonikirurgien toimesta, Uudenmaan LYHKI-laskimokirurgia toteutetaan yleiskirurgisena toimintana verisuonikirurgian valvonnassa. Verisuonikirurgian vastuulla on kouluttaa muiden sairaanhoitoalueiden kirurgit hoitamaan oman alueensa laskimosairauksia nykyisen ammattistandardin mukaisesti. Elektiivistä verisuonikirurgista poliklinikkatoimintaa, leikkaustoimintaa ja angioradiologista toimintaa tulee olla vain Meilahdessa ja Jorvissa. Näin vältetään päällekkäiset investoinnit ja taataan kaikille potilasryhmille samanlaiset hoitomahdollisuudet, mm. toimenpiteiden kiireellisyysluokitusta yhtenäistämällä (liite 2 s. 117). Kummassakin yksikössä on virkaaikaan puhelimella tavoitettava konsultti, joka palvelee vastuualueensa sairaaloita. Poliklinikkatoiminnassa seurantakäyntien määrä pyritään minimoimaan, mutta verisuonisairauksien kroonisen luonteen takia tietyt seurantakäynnit ovat välttämättömiä. Seurannasta lisääntyvä osuus pyritään keskittämään asiantuntijakoulutuksen saaneille verisuonihoitajille. (Ks. liite 3 s. 118) Laskimokirurgia toteutetaan Helsingissä keskitetysti HYKS:n verisuonikirurgisen klinikan toimintana ja Uudellamaalla hajautetusti kussakin alueen sairaalassa laskimokirurgian kehittämisvastuu Uudellamaalla on Jorvin sairaalan verisuonikirurgisella yksiköllä. Päivystysvalmius Uudenmaan alueella edellyttää sairaalapäivystäjää Meilahdessa sekä ylipäivystäjää, joka tarpeen mukaan on käytettävissä Meilahdessa, Töölössä tai Jorvissa. 4. Koulutus Verisuonikirurgian klinikan koulutusohjelmat ovat kummallekin yksikölle yhteiset: tiistaisin sairaalalääkärikoulutus Meilahdessa ja perjantaisin yhteinen koulutuskokous ja informaatiotilaisuus. Osa koulutuksista voidaan järjestää Jorvissa. Duplex- ja doppler-koulutus toteutetaan Meilahden poliklinikalla hands-on harjoituksin, ensin verisuonikirurgeille, verisuonikirurgiaan erikoistuville ja verisuonikirurgisille ultraäänihoitajille, sitten yleiskirurgeille tarpeen mukaan. Hoitohenkilökuntaa koulutetaan yhteisesti suunnitelman mukaan sekä Jorvissa että Meilahdessa. Alueellisia koulutuspäiviä järjestetään sekä aluesairaaloille että perusterveydenhuollolle. 8
9 NONINVASIIVISET VERISUONITUTKIMUKSET VERISUONILABORATORIO Pirkka Vikatmaa, Sorjo Mätzke, Mauri Lepäntalo Ääreisverenkierron noninvasiivisia (kajoamattomia) tutkimuksia käytetään tukkeavan valtimotaudin erotusdiagnostiikassa, valtimoiden ja laskimoiden sairauden paikantamisessa ja vaikeusasteen määrittämisessä sekä sairauden etenemisen ja hoidon tehon seurannassa. Eri mittaustapoihin liittyy erilaisia virhelähteitä, minkä vuoksi potilaan verenkierron tilaa arvioitaessa tulee eri tutkimusmenetelmien antamia tuloksia tulkita suhteessa toisiinsa. Jatkuva-aaltoinen doppler (CW-doppler, kynädoppler) Kuuntelemalla virtausnopeussignaaleja voidaan muodostaa karkea käsitys verenkierron tilasta ja mahdollisten esteiden sijainnista. Bifaasinen signaali viittaa esteettömään virtaukseen. Matalataajuksinen monofaasinen virtaussignaali kuuluu tukoksen alapuolella. Stenoosin kohdalla virtausnopeussignaali voimistuu ja sen taajuus nousee. Nilkka olkavarsipainesuhde levossa (lepo-abi) Systolinen verenpaine on nilkan tasossa korkeampi kuin olkavarressa johtuen erosta suonten myötäävyydessä. Mittausvirhe on 0.10, jos mittaajat ovat kokeneita ja huolellisia, helposti paljon enemmän jos mittaajat ovat kokemattomia tai mittaus tehdään kiireessä. Muita virhelähteitä ovat: mediaskleroosi (DM), yläraajan ASO muutokset, matala systeemipaine, rytmihäiriöt, vasospasmi sekä turvonneet raajat. Ohjeellisina rajaarvoina voidaan pitää: Lepo ABI > 1,3 (1,15) mediaskleroosin aiheuttama vääristymä (pseudohypertensio) > 0,95 normaali 0,5-0,85 klaudikaatio < 0,5 vaikea iskemia Kliinisessä työssä kriittiseksi iskemiaksi tulee luokitella mikä tahansa haavauma tai kuolio, jos ABI on < 0.85 eli objektiivinen näyttö tukkeavasta valtimotaudista. Varvaspaine (VP) Varvaspaine on arvokas lisätutkimus potilailla, joilla on syytä epäillä jalkaterän valtimomuutoksia tai ABI-arvon luotettavuutta. Paine mitataan fotopletysmografin valoanturilla ja pienellä painemansetilla yleensä isovarpaasta. Alle 30 mmhg paine ennustaa haavan huonoa paranemista ja sitä pidetään kriittisen iskemian raja-arvona. Samalla metodilla voidaan tarvittaessa mitata sormipaineet. Varvaspaineissa on suurempi variaatio kuin nilkkapaineissa johtuen pienempien suonten herkemmästä reagoinnista vasospasmilla, esim. matalien lämpötilojen yhteydessä. Pulssivolyymikuvaaja (PVR) Menetelmällä mitataan pneumopletysmografisesti raajan tilavuuden muutoksia mittausmansetin alla: yhden sydämen syklin aiheuttama tilavuusmuutos raajassa aiheuttaa painemuutoksen mansetissa, joka voidaan rekisteröidä kuvaajana (PVR). PVRkäyrän muotoa arvioimalla saadaan lisätietoa virtausolosuhteista. Suora käyrä herättää epäilyn useamman tason taudista. Korkea amplitudi viittaa auki olevaan suoniyhteyteen tai ohitteeseen, jättiamplitudi mittauspisteen kohdalla tai distaalipuolella olevaan oikovirtaukseen. PVR-käyrä on hyödyllinen arvioitaessa mitatun paineen luotettavuutta. 9
10 Ääreisverenpaine kävelykokeessa (rasitus-abi) Rasitus ABI tehdään HYKS:ssä kliinisen fysiologian laboratoriossa, jotta samanaikaisesti voidaan seurata EKG:llä mahdollista sydäniskemiaa. Juoksumatolla kävelyn ad 2 min (3,2 km/t ja 10 o nousukulma) jälkeen mitattavat painearvot kertovat verenkierron riittävyydestä lihasten tarvitessa lisää verta rasituksen yhteydessä. Jos ABI on levossa normaali ja kolmen minuutin kohdalla rasituksen päättymisestä ABI on 20% pienempi kuin lepo-abi, on potilaalla ilmeinen lievä alaraajavaltimostenoosi selityksenä rasituksessa esiin tuleville oireille. Samoin jos rasituksen jälkeen mitattu ABI on alle 0.5. (cave: mediaskleroosi ja vasospasmi). Duplex doppler (DD) Verisuonikirurginen ultraäänihoitaja tekee lisääntyvässä määrin DD tutkimuksia poliklinikan verisuonilaboratoriossa. Tärkeimpiä tutkimuksia ovat graftien DD seuranta s. 89 kehittyvien ahtaumien paikantamiseksi ja preoperatiivinen vein mapping leikkaustrauman minimoimiseksi. Laskimovajaatoiminnan diagnostiikassa DD muodostaa kultaisen standardin ja yhdistettynä distaaliseen kompressioon tulee jokainen laskimovajaatoimintapotilas arvioida DD:llä. Veritiekirurgiassa tulee valtimokierto arvioida ja kartoittaa laskimopuusto (yleensä vena cephalica) DD:llä preoperatiivisesti. Erikoistutkimuksia: TFI (Transfer Function Index): keskiarvoistetun pulssivolyymikäyrän analyysi Fouriertekniikalla, soveltuu erityisesti graftiseurantaan. Kylmäaltistus: paineen mittaus kylmäaltistuksen yhteydessä jäähdyttävällä mansetilla ei ole rutiinikäytössä. Yksinkertaisempi mittaus on tehtävissä siten, että verrataan sormiverenpainetta levossa ja 5 minuuttia kestäneen kylmävesiprovokaation jälkeen: provokaatiossa kädet pidetään 15 minuuttia 15 asteisessa vedessä. Tulkinta: vaikeassa Raynaudin ilmiössä paine laskee mittaamattomaksi näinkin vähäisen provokaation jälkeen. AVP (Ambulatory Venous Pressure): invasiivinen paineen mittaus kanyylillä pinnallisesta alaraajalaskimosta varpaille nousun yhteydessä, käytetään laskimohypertension ja lihaspumppufunktion mittarina. 10
11 PREOPERATIIVINEN ARVIOINTI Tuula Kurki, Markku Salmenperä Verisuonikirurgisille potilaille ollaan aloittamassa oma preoperatiivinen poliklinikkatoiminta. Preoperatiivisen klinikan toiminnan aloittaminen on katsottu tärkeäksi, koska Leikkaukseen tulevat potilaat ovat yhä huonokuntoisempia, iäkkäämpiä ja monisairaita Leikkausten peruuntumisia on turhan paljon Jatkohoitopaikan varaaminen etukäteen on tarpeen Lyhyt anestesiologien konsultaatio leikkausta edeltävänä iltana, ns. esilääkekierto ei ole riittävä monisairaiden potilaiden leikkauskuntoon saattamiseksi Valintakriteerit preoperatiiviselle poliklinikkavastaanotolle: Lähetepoliklinikan verisuonikirurgi valitsee potilaat, jotka kutsutaan preoperatiiviseen klinikkaan. Valintakriteereiksi on alkuvaiheessa sovittu: elektiiviseen abdominaali- ja alaraaja valtimokirurgiaan tulevat potilaat, jotka ovat ASA luokaltaan III tai yli (katso ASAluokitus taulukko liitteenä). Kiireellisiä potilaita voidaan ottaa arvioitavaksi, mikäli vastaanottoaikoja löytyy. Preoperatiivisen klinikan vastaanottoajat ovat alustavasti maanantaina ja keskiviikkona klo 11:00-14:30.Preoperatiivinen klinikka toimii verisuonikirurgian poliklinikan yhteydessä, Meilahden sairaalassa. Yleistä preoperatiivisen klinikan toiminnasta: Preoperatiiviseen klinikkaan tuleville potilaille lähetetään etukäteen esitietohaastattelukaavake, jonka he täyttävät ennen vastaanotolle tuloa. Potilaat käyvät laboratoriossa ja ekg:ssä ennen vastaanottoa >MVLEI. Jos leikkaus on viikon sisällä preoperatiivisesta käynnistä, ei laboratoriokokeita tarvitse osastolla uusia, ellei siitä ole erikseen sovittu. (ks. s. 15 Laboratoriotutkimukset ennen toimenpidettä tai leikkausta). X-koe ja verivaraus sekä diabeetikoilla B-gluc ja Marevan potilailla INR tutkitaan leikkausta edeltävänä iltana tai leikkauspäivän aamuna. Preoperatiiviselta vastaanotolta käsin pyydetään tarvittaessa lisätutkimuksia ja konsultaatioita. Preoperatiivisen klinikan tehtävänä on: 1. Antaa potilaalle tietoa tulevasta toimenpiteestä ja anestesiasta sekä leikkkauksen jälkeisestä kivunhoidosta. 2. Selvittää potilaan liitännäissairaudet ja riskitekijät, joilla on vaikutusta toimenpiteeseen tai anestesiaan. 3. Tasapainottaa potilaan perussairaudet ennen toimenpidettä 4. Aloittaa tarvittavat lääkitykset (beetasalpaus, antibioottiprofylaksia) ja tarvittaessa tauottaa lääkkeitä (Marevan, Plavix, ACE-estäjät, oraaliset diabeteslääkkeet) 5. Tilata tarvittavat preoperatiiviset tutkimukset (esim. spirometria, rasituskoe) ja laboratoriokokeet 6. Pyytää tarvittavat konsultaatiot (esim. sisätauti-, keuhko-, kardiologin, neurologin tai hyytymishäiriölääkärin konsultaatio) 7. Ohjata potilas tarvittaessa jatkokuntoutukseen (keuhkokuntoutus, diabeteksen tasapainotus) 8. Tarvittaessa konsultoida verisuonikirurgia toimenpiteen suhteen (peruuttaminen, siirtäminen tai toimenpiteen laajuuden muuttaminen) 9. Tehdä anestesiasuunnitelma (puudutus/yleisanestesia, postop kivunhoitosuunnitelma) 11
12 10. Esilääkkeiden ja leikkauspäivän aamuna otettavien lääkkeiden määrääminen ja paasto-ohjeiden antaminen potilaalle. 11. Kartoittaa postoperatiivisen valvonnan tarve (heräämö/tehovalvonta) Preoperatiivisesta klinikasta tarvittavat potilastiedot siirtyvät sekä leikkaussaliin anestesialääkäreille, että verisuonikirurgisille vuodeosastoille ja tehovalvontaosastolle (27). Jos potilas on valmiiksi tutkittu preoperatiivisessa klinikassa, ei anestesialääkärin tarvitse välttämättä mennä osastolle ns "esilääkekierrolle" potilasta tapaamaan. Mahdollisuuksien mukaan pyritään hoitoketjua kehittämään niin, että esim. Marevan potilaat voisivat käydä omalla terveysasemallaan INR kontrolleissa ja sieltä käsin voitaisiin ohjelmoida tauotus ja LMWH aloitus ennen leikkausta. Samoin pyritään ohjaamaan riskipotilaiden beetasalpaajahoidon seuranta perusterveydenhuoltoon ainakin leikkauksen jälkeen. ASA-luokitus* ASA I: terve alle 65v. ASA II: lievä perussairaus ja/tai >65v. ASA III: toimintaa rajoittava perussairaus ASA IV: vakava, henkeä uhkaava perussairaus ASA V: Moribundi, elinaikaa < 24h ilman leikkausta *ASA: New classification of physical status. Anesthesiology 1963;23:11 12
13 KARDIOLOGINEN ARVIOINTI ENNEN LEIKKAUSTA Juha Virolainen Anamneesin, kliinisen tutkimuksen ja EKG:n perusteella arvioidaan, onko potilaalla pieni, kohtalainen vai selvästi suurentunut vaara saada perioperatiivinen sydänkomplikaatio (infarkti, vajaatoiminta, sydänperäinen kuolema). Erityistutkimuksia tarvitaan ainoastaan, jos tuloksen katsotaan vaikuttavan hoitoon. Invasiivinen hoitotoimenpide on harvoin tarpeen pelkästään perioperatiivisen sydänriskin pienentämiseksi, ellei sitä katsota oireiden tai pitkäaikaisriskin perusteella aiheelliseksi. Päivystysleikkaus Ei aikaa perusteellisiin tutkimuksiin. Arvio leikkauksen jälkeen voi olla hyödyllinen. Kiireellinen tai elektiivinen leikkaus Jos viimeisen 5 vuoden aikana on tehty sepelvaltimoiden revaskularisaatio ja tila on pysynyt vakaana oireiden uusiutumatta, jatkotutkimuksia ei yleensä tarvita. Jos sepelvaltimotaudin vaikeusastetta on arvioitu viimeisen 2 vuoden aikana ja jos tulokset ovat olleet suotuisat eikä tila ole muuttunut, tutkimuksia ei tarvitse toistaa. Yksikin vahva ennustetekijä vaatii hoitoa ennen leikkausta 1) epästabiili sepelvaltimo-oireyhtymä: - <1 kk sydäninfarktista + iskeemisiä EKG-muutoksia, kohonnut troponiini-pitoisuus - epästabiili tai vaikea stabiili AP (NYHA 3 tai 4) 2) kompensoitumaton tai vaikea-asteinen sydämen vajaatoiminta 3) II tai III asteen eteis-kammiokatkos 4) sydänsairaudesta johtuva oireinen kammioarytmia 5) epätaloudellinen supraventrikulaarinen rytmihäiriö 6) vaikea-asteinen läppävika Joudutaan harkitsemaan leikkauksen siirtoa (tai peruuttamista). Sydänsairauden hoitoa tehostetaan ja harkitaan invasiivisia tutkimuksia. UÄ-tutkimus tulisi tehdä epäiltäessä merkittävää läppävikaa, jos kongestiivista vajaatoimintaa ei saada kompensaatioon tai jos vajaatoiminnan mekanismi on epäselvä. Jatkohoito löydösten ja hoitovasteen perusteella. 2 keskivahvaa ennustetekijää voivat altistaa perioperatiiviselle sydänkomplikaatiolle 1) sepelvaltimotauti: AP-oireisto, sairastettu sydäninfarkti, EKG:ssa Q-aallot tai positiivinen rasitus-ekg 2) sydämen vajaatoiminta: anamneesi, status tai thx-löydös 3) aivoverisuonisairaus: aikaisempi TIA tai aivoinfarkti 4) insuliinihoitoinen diabetes 5) munuaisten vajaatoiminta (S-Krea >180 umol/l) Jos ei vasta-aiheita, aloitetaan ß-salpaaja (syketavoite 50-60/min) 1-2 viikkoa preoperatiivisesti jatkaen vähintään 2 viikkoa postoperatiivisesti. Jos suorituskyky huono (NYHA 3, <4 MET), riski epäselvä tai suuri leikkaus, harkitaan noninvasiivista lisätutkimusta. Rasitus-EKG, jos polkupyöräergometrin pyöritys onnistuu ja jos EKG tulkittavissa. Jos EKG:ssa LVH, ST-laskuja tai anterioriset Q-aallot, harkitaan rasitustalliumtutkimusta. Käytännössä %:lla kuormitus jää vajaaksi. Tällöin tulee kyseeseen adenosiinitalliumtutkimus (myös jos LBBB tai tahdistinrytmi) tai dobutamiiniechokardiografia (erikseen sovittaessa). Jos viite suuresta riskistä ja sepelvaltimoiden revaskularisaatio tulee kyseeseen, harkitaan varjoainekuvausta. 13
14 Heikot ennustetekijät eivät itsenäisesti lisää leikkausriskiä mutta lisäävät kardiovaskulaarisen sairauden esiintyvyyttä 1. korkea ikä 2. EKG:ssa LVH, LBBB tai ST-muutoksia 3. eteisvärinä 4. kontrolloimaton hypertonia. Jos huono suorituskyky (NYHA 3, <4 MET), ennen suurta verisuonileikkausta noninvasiivinen lisätutkimus. Esimerkkejä eri toimintojen kuormittavuudesta ja vastaavasta toiminnallisesta luokasta (NYHA), kuormituksesta polkupyöräergometriassa (W) keskikokoisella miehellä sekä kuormituksesta ilmaistuna metabolisina ekvivalentteina (MET). NYHA W MET I > 125 > 8 Verenkiertoelinten sairaus on olemassa, mutta siitä ei aiheudu rajoittavia oireita (väsymystä, palpaatiota, dyspneaa, angina pectorista). Voi oireitta kävellä tai hölkätä > 8 km/h, kantaa kg:n taakkoja, tehdä metsä- tai rakennustyötä, luoda lunta, kääntää maata ja harjoittaa reipasta virkistysliikuntaa (hiihtoa, squashia, tennistä yms.) II Oireita kiirehtiessä ja pitempään ponnistellessa. Voi oireitta kävellä reippaasti (6 km/h), harrastaa puutarhan hoitoa (kitkeä, haravoida yms.), tehdä kevyttä maanviljelystyötä tai metalliteollisuustyötä, piiskata mattoa, tanssia ja harjoittaa yhdyntää keskeytyksettä. III Tavanomaista vähäisempi aktiivisuus aiheuttaa oireita: reipas kävely tasamaalla, kerrosvälin nousu portaissa. Voi oireitta sijata vuoteen, pestä ikkunaa, pukeutua lepäämättä, kävellä 4 km/h, harjoittaa kevyttä virkistysliikuntaa (golfia, keilausta yms.) ja tehdä kevyttä teollisuustyötä. Potilas etsii kuitenkin spontaanisti levähdystä. Lääkehoidolla tasapainossa pysyvä kiistaton sydämen vajaatoiminta kuuluu tähän ryhmään. IV < 25 < 2 Oireita jo vähäisessäkin toiminnassa: peseytyessä, pukeutuessa ja jopa levossa. Hoitoresistentti sydämen vajaatoiminta kuuluu tähän ryhmään. NYHA = New York Heart Association W = watti MET = metabolinen ekvivalentti, 1 MET = 3.5 ml/kg/min 14
15 LABORATORIOTUTKIMUKSET ENNEN TOIMENPIDETTÄ TAI LEIKKAUSTA Petteri Kauhanen, Marja Puurunen, Riitta Lassila Tarkoituksena on selvittää: hoidettavissa olevat leikkaustulokseen vaikuttavat riskitekijät mahdollinen tukos-/vuotoalttius, jotta vältytään yllättäviltä komplikaatioilta verisuonikirurgisten ja suonensisäisten toimenpiteiden yhteydessä tai niiden jälkeen Rutiinilaboratoriotutkimukset poliklinikalla Kaikilta potilailta, joille suunnitellaan angiografiaa tai toimenpidettä, otetaan seuraavat rutiinilaboratoriotutkimukset ensikäynnin yhteydessä: <Mklaudik B-PVKT (2474) - anemia ja polysytemia, molemmat vaikeuttavat iskemiaa - leukosytoosi, altistaa tukoksille - trombosytopenia tai trombosytoosi: vuoto-/tukosvaaran arviointi P-Gluk (1471) - perioperatiivisen insuliinihoitotarpeen arviointi HbA1c (1560) - perioperatiivisen insuliinihoitotarpeen arviointi P-Krea (4600) - angiografia- ja leikkausriskin arviointi P-APTT (2783) - jos pidentynyt, määritä tukoksissa lupusak, vuodoissa FVIII P-TT (1731) - < 70 viittaa K-vitamiinin vajaukseen P-D-Dimeer (4113) - kertoo fibriinin muodostumisesta ja hajoamisesta P-Fibr (1399) - altistaa tukoksille P-CRP (4594) - tulehdus kuluttaa hepariinia eli jos CRP on korkea (>100), antifxa on matala ja LMWH-tarve kasvaa (älä kuitenkaan ylitä sallittuja rajoja Klexane 1,2 mg/kg/12 tuntia, daltepariini 120 ky/kg/12 tuntia) P-La (2203) - jos koholla, muista vaskuliitin mahdollisuus -> tarvittaessa sis. kons. Lisäksi U-prot (2519) diabeetikoilla munuaisvaurion arvioimiseksi Ennen poliklinikalle tuloa potilaat täyttävät heille postitetun tukosalttius-kyselyn. Mikäli sen perusteella epäillään lisääntynyttä tukosalttiutta, otetaan rutiinilaboratoriotutkimusten lisäksi myös hyytymishäiriötutkimukset (P-TrombotV). Hyytymishäiriötutkimukset Preoperatiivisen tukos ja vuotovaaran arviointi Tukos- ja vuotovaara arvioidaan aina elektiivisisissä toimenpiteissä vähintään viikko ennen leikkausta, akuuteissa tilanteissa mahdollisuuksien mukaan. Tukosalttiusepäily aiempi syvä laskimotukos tai keuhkoembolia tromboembolia tai useita aterotromboosin manifestaatioita sekä valtimo- että laskimotukos toistuvat tukokset tukos nuorella iällä (<50 v) tai epätyypillisessä paikassa tukos ilman selviä riskitekijöitä tai provokaatioita 15
16 yllättävä leikkauksen jälkeinen tukoskomplikaatio toistuvat keskenmenot raskas sukuanamneesi Lisääntyneen tukosalttiuden syy selvitetään: P-TrombotV (sisältää seuraavat osatutkimukset: P-TT, P-PC, P-AT3, P-APCres, P-LupusAK, P-Trombai, P-PS-AgV, P- KardAbG, B-FV-D, B-FII-D, P-FVIII, P-B2GPAbG, B-TrFuPFA, P-Hcyst) tai SPR:n tukosalttiustutkimukset. hyytymistekijä V Leiden mutaatio (varfariini ei vääristä) protrombiinimutaatio (varfariini ei vääristä) fosfolipidivasta-aineoireyhtymä (varfariini voi aiheuttaa väärän positiivisen tuloksen) antitrombiini III:n vajaus (varfariini ei vääristä) proteiini C:n tai S:n vajaus (varfariinin aikana mittaus epäluotettava) hyytymistekijä VIII:n lisääntynyt määrä (varfariini ei vääristä) homokysteinemia (varfariini ei vääristä) trombosyyttien toimintahäiriö (varfariini ei vääristä) Tunnettu suuri tukosalttius tekoläppä, erityisesti mitraalipositiossa sydämen vajaatoiminta, EF <0.35, suuri vasen eteinen, mitraalivuoto flimmeri, johon liittyy aiempi tromboembolinen komplikaatio alle 3 kk aikaisemmin sairastettu syvä laskimotukos tai keuhkoembolia tunnetut hyytymishäiriöt yleistynyt aterotromboosi, diabetes ja tyreotoksikoosi maligniteetti Tukosalttiin potilaan leikkaukseen liittyvä antikoagulanttihoito on suunniteltava tarkoin. Vuotoalttius Taustalla maksan vajaatoiminta tai K-vitamiinin puutos aiempi vuotoanamneesi ilmeinen vuototauti (von Willebrandin tauti tai hemofilia, verihiutaleen toimintavika) anemia (Hkr <0.30) trombosytopenia (tromb <100) hypokalsemia uremia hoitamaton hypertensio Sulje pois primaarin hemostaasin häiriö, esim. vw-tekijän tai verihiutaleen toimintahäiriö sekä harvinainen hyytymistekijä VIII:n vasta-aine, joka ilmenee vaikeina lihas- tai retroperitoneaalivuotoina (B-TrFuPFA, koodi 8076, P-FVIII, koodi 8091). Seulontakokeena käytetään TT:ä ja APTT:a. Spontaanisti matala TT ja APTT:n pidentynyt arvo edellyttävät lisäselvityksiä -> P-Hyyttek (8665), tarvittaessa hyytymishäiriölääkärin konsultaatio 16
17 Toimenpiteeseen liittyviä laboratoriokokeita osastolla Kaikilta potilailta, jotka ovat tulossa angiografiaan, otetaan: <MVANGIO B-PVKT, P-K-Na, P-Krea, P-CRP, B-Xkoe, Pt-EKG-12, E-ABORh, P-INR (jos AKhoito)/ P-TT (jos ei AK-hoitoa), fp-kol-ldl, fp-kol-hdl, fp-kol, fp-trigly Kaikilta potilailta, jotka ovat tulossa leikkaukseen, otetaan: <MVLEI B-PVKT, P-K-Na, P-Krea, P-CRP, B-Xkoe, Pt-EKG-12, E-ABORh, P-INR (jos AKhoito)/ P-TT (jos ei AK-hoitoa). Jos näytteet on otettu preoperatiivisessa klinikassa viikon sisällä ennen aiottua toimenpidettä, niitä ei tarvitse uusia osastolle tullessa. PVK Anemia Hkr <0.30 altistaa vuotokomplikaatioille, leukosytoosi ja Hkr >0.40 altistaa tukoksille. Trombosytopenia tromb <100 x 10 9 /l altistaa vuotokomplikaatioille. Trombosytoosi >400 x 10 9 /l altistaa tukoksille. Muista hepariinihoidon indusoima trombosyyttitason lasku (50%) HIT, mikä altistaa tukoksille! Seuraa hepariinihoitoa saaneen potilaan trombosyyttejä vähintään 5-10 vrk ajan. APTT Jos spontaanisti pidentynyt, voi viitata fosfolipidivasta-aineoireyhtymään, joka altistaa erittäin hankalahoitoisille tukoskomplikaatioille sekä laskimoissa että valtimoissa. TT/INR (TT jos ei varfariinihoitoa, INR jos varfariinihoito). Spontaanisti matala TT (alle 70%) viittaa maksan synteesihäiriöön, jonka syynä voi olla korjattavissa oleva K-vitamiinin vajaus (laajakirjoinen antibioottihoito, pitkäaikainen parenteraalinen nutritio, ripuli, alkoholismi). La Koholla oleva senkka lisää veren viskositeettia ja altistaa valtimotukoksille erityisesti, jos Hkr on yli CRP Infektio ja inflammaatio altistavat tukoksille. Jos CRP >100, potilas tarvitsee usein maksimaalista annosta pienimolekyylistä hepariinia, ellei vuotoongelmia HbAc1 Diabeetikon huono sokeritasapaino ja insuliiniresistenttiys altistavat valtimotukoksille, perioperatiivinen insuliinihoito suositeltava. 17
18 ANTITROMBOOTTINEN HOITO TOIMENPITEIDEN JA LEIKKAUSTEN YHTEYDESSÄ Petteri Kauhanen, Marja Puurunen, Riitta Lassila Perioperatiivinen ASA ja klopidogreeli Verihiutaleen toiminnan estäjiä, joiden vaikutus kestää verihiutaleiden eliniän ajan n vrk. Koska päivittäin 10% verihiutaleista uusiutuu, käytännössä verihiutaleen esto on merkittävä 3(-5) vrk lääkkeiden lopettamisen jälkeen. Angioradiologisten toimenpiteitten yhteydessä, raajojen rekonstruktiivisessa kirurgiassa ja karotiskirurgiassa lääkitys jatkuu normaalisti toimenpidettä edeltävään päivään saakka ja lääkitystä jatketaan heti toimenpiteen jälkeen. Toimenpidettä edeltävä 1 viikon tauko vain erityistapauksissa, joissa lisääntynyt vuotoriski ja suunnitteilla laaja kirurginen toimenpide. Suhtautuminen meneillään olevaan antikoagulantti (Marevan) hoitoon ak-hoidettu potilas vuotaa normaalia enemmän leikkauksessa tukos- ja vuotovaara on punnittava yksilöllisesti yleisohjeena varfariinista tulee hankkiutua eroon hyvissä ajoin ennen suurta leikkausta Mittaa INR viikko ennen toimenpidettä ja tauota varfariini: INR tauko >4 5 pv pv pv Suuren tukosriskin potilailla tulee aloittaa LMWH 2-pistoshoito INR-tason laskiessa alle 2, joten polikliininen INR-seuranta on tarpeellinen tauon aikana, mikäli tauko on pidempi kuin 2 vrk. Tähän ryhmään kuuluvat ainakin tekoläppäpotilaat, toistuvia tukoksia sairastaneet sekä keuhkoembolian tai muun potentiaalisesti fataalin tromboosikomplikaation vuoksi antikoaguloidut potilaat. Komplisoitu tilanne edellyttää osastolle tuloa jo 2 vrk ennen toimenpidettä ellei LMWH:n anto onnistu toisessa hoitopaikassa. Pistoshoito voidaan toteuttaa joko yhteistyössä terveysaseman kanssa tai potilas voi pistää itse kotona. Muista pistosopetus (pkl:n sh) ja reseptit etukäteen! Normaaliannostelu suuren tukosvaaran potilaalla on daltepariini (Fragmin ) 100ky/kg x2 tai enoksapariini (Klexane ) 1mg/kg x2 sc. Munuaisten vajaatoimintapotilaalla lääke kumuloituu ja annos on yksilöllinen. jos INR >1.8, anna K-vit (Konakion ) 1-2 mg iv/po, vaikutus tulee 6-12 tunnin kuluttua akuuteissa tilanteissa INR >3 K-vit lisäksi jääplasmaa 2 yksikköä tai enemmän vuotavalle potilaalle jos INR >4.5 (vuotoriski 10-kertainen hoitotasoon nähden) voidaan antaa myös hyytymistekijäkonsentraattia Prothromplex ky/kg iv. tai Cofact ml iv., mutta tällöin tulee heparinisaatio aloittaa tromboosiriskin vuoksi mahdollisimman pian. 18
19 Tekoläppäpotilaiden varfariinihoidon tauottamisen aikana tulee antikoagulaatio turvata 2- pistoshoidolla seuraavasti: pistoshoito aloitetaan, kun INR <2.5 ja sitä jatketaan, kunnes INR on ollut jälleen hoitotasolla vähintään 2 vrk mitraali- ja trikuspidaaliläppä: daltepariini 100 ky/kg x 2 tai enoksapariini 1 mg/kg x 2 aorttaläppä: suuren vuotoriskin operaation yhteydessä voidaan antaa pienempää annosta eli daltepariini 50 ky/kg x 2 tai enoksapariini 0.5 mg/kg x 2 Aktiivisen hepariinin pitoisuuden seuranta: rutiininomainen seuranta ei ole tarpeen seuranta on suositeltavaa seuraavissa tapauksissa: munuaisten vajaatoiminta, graviditeetti, lapsipotilas, vaikea obesiteetti, vuotoalttius, veren hyytymiseen vaikuttava kombinaatiohoito, vaikea infektio, tukos ja vuoto samanaikaisesti anti-hyytymistekijä Xa-aktiivisuus, menetelmänä P-anti-FXa (koodi 3828), joka sopii kaikille LMWH-lääkkeille anti-fxa mitataan 10 h edellisen pistoksen jälkeen, jolloin seuraavaa annosta voidaan tarvittaessa muuttaa, minimipitoisuuden tavoitetaso on suuren vuotoriskin potilailla voidaan mitata anti-fxa:n maksimipitoisuus 3-4 h pistoksesta, jolloin arvo ei tulisi ylittää 1.0:a korkea CRP vaikuttaa anti-fxa-arvoon alentavasti, sillä LMWH sitoutuu CRP:hen ja sen teho voi heikentyä. Vaikka anti-fxa-arvo olisikin alle 0.3, ei lääkkeiden suositeltuja enimmäisannoksia tule kuitenkaan ylittää (daltepariini 120 ky/kg x 2 tai ky kertaannos, enoksapariini 1.0 mg/kg x 2) Suositeltuja INR-arvoja toimenpiteille: epiduraalipuudutus <1.5 spinaalipuudutus <1.8 angiografia, johon liittyy interventio (PTA ja stenttaus) <1.5 rutiiniangiografia <2.0 trombolyysi <1.5 Verihiutaleen glykoproteiini (GP) IIb/IIIa estäjät Abciximab (ReoPro ), tirofibaani (Aggrastat ) ja eptifibatidi (Integrelin ) ovat käytössä olevia iv. annosteltavia tehokkaita verihiutaleen estäjiä. Niiden käyttöaiheet ovat tällä hetkellä epästabiili angina pectoris ja uhkaava infarkti elektiivisen tai rescue angioplastian yhteydessä, toistaiseksi ei selviä verisuonikirurgisia indikaatioita. Tirofibaani ja eptifibatidi ovat lyhytvaikutteisia, t1/2 n. 2 t, mutta abciximab on pitkävaikutteinen, t1/2 12 t plasmassa, mutta ad 14 vrk verihiutaleissa. Hätäleikkausta varten annetaan 8-12 yks trombosyyttisiirto abciximabin käytön yhteydessä. PFA tutkimuksella saadaan hyvä käsitys hemostaasin palautumisesta. Näiden lääkkeiden käyttöön voi liittyä nopeasti kehittyvä trombosytopenia, joten trombosyyttitasoa on seurattava. Kyseessä voi kuitenkin olla myös pseudotrombosytopenia (tilaa pseudotrombosytopenia tutkimus, koodi 8634). Pienimolekyylisen hepariinin käyttö postoperatiivisesti Aihe lisääntyneen valtimo- tai laskimotromboosin esto tai pysyvän antikoagulanttihoidon perioperatiivisen tauon kompensoiminen akuutin raajaiskemian hoidon jälkeen aneurysmakirurgiassa 19
20 aortoiliakaalialueen kirurgiassa ellei lisääntynyt vuotovaara infrainguinaalisten valtimorekonstruktioiden jälkeen Marevan-hoidon korvaus perioperatiivisesti aina rekonstruktiivisessa laskimokirurgiassa immobilisaatiovaiheen ajan estämään syvää laskimotukosta Pienimolekyylistä hepariinia ei rutiinisti käytetä karotiskirurgiassa Vähimmäisannos verisuonikirurgisen toimenpiteen jälkeen: Enoksapariini (Klexane ) 20 mg x2 alle 60 kg; 40 mg x2 yli 60 kg tai daltepariini (Fragmin ) 2500 KY x2 alle 60 kg; 5000 KY x2 yli 60 kg). Infektiotilanteessa tai tukosalttiilla potilaalla annosta joudutaan usein nostamaan hoitotason annoksen tasolle (daltepariini 100 KY/kg x2, enoksapariini 1 mg/kg x2) LMWH-hoitoa jatketaan kunnes potilas kotiutuu tai kun varfariinihoitoa postoperatiivisesti jatkettaessa INR on ollut hoitotasolla vähintään 2 vrk Varfariinihoidon aloittaminen tai jatkaminen leikkauksen jälkeen aloitetaan ensimmäisenä postoperatiivisena päivänä tai kun voi ottaa suun kautta ylläpitoannoksella, joista yleisin on 5 mg po, kolmena peräkkäisenä päivänä. TT/INRkontrolli ennen aloitusta ja viimeistään 3. hoitopäivänä (tavoitetaso INR 2-3, läppäpotilailla ), aikaisempi kontrolli tarpeen, jos lähtö TT on <70% LMWH 2-pistoshoito jatkuu, kunnes INR on ollut vähintään 2 vrk hoitotasolla 20
HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS
HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso
LisätiedotToimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014
Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Hemostaasi Verenhyytymisjärjestelmässä Verihiutaleet Reagoivat verisuonen sisäpinnan endoteelivaurioon
LisätiedotAntikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä
Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima
LisätiedotStabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito
Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset
LisätiedotTukos dabigatraanihoidon aikana
Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen
LisätiedotHoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 3
Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 3 Leikkausalueen infektiot ja raportit Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SIRO 28.10.2015 1 www.thl.fi/siro SIRO 28.10.2015
LisätiedotVeren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä
Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Yleistä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat erittäin yleisiä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat yleensä potilaalle tarpeen Päivystysaikana
LisätiedotSelkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala
Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on
LisätiedotTromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015
Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukos ja keuhkoveritulppa
LisätiedotTrombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala
Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa
LisätiedotMiten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?
Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotSUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ
SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ Johdanto Antitromboottisen hoidon (antikoagulantit ja trombosyyttiestäjät) tauotus ja profylaksi tulee suunnitella hyvissä ajoin ennen toimenpidettä
LisätiedotHemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen
Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotHuomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator
Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos
LisätiedotHyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla
HYKS Oper ty, ATEK Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla Laatineet: Edward Munsterhjelm, Tuula Kurki, Juha Virolainen, Elina
LisätiedotLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO
LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO HANNU KOKKI ANESTESIOLOGIAN PROFESSORI, UEF HOITAVA TAHO: 2 KYSYMYSTÄ 1. MIKSI MURTUI LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN 2. TOIPUMINEN LEIKKAUKSEN JÄLKEEN KIVUN HOITO
LisätiedotÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA
1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotOLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS
OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotRASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala
RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,
Lisätiedot- Limakalvobiopsia - Harjanäyte - KNB (G19)
ANTIKOAGULANTTI- JA ANTITROMBOOTTINEN LÄÄKITYS KEUHKOTOIMENPITEIDEN YHTEYDESSÄ Jaottelemalla toimenpiteet pienen ja suuren vuotoriskin toimenpiteiksi, ja toisaalta potilaat pienen tai suuren tukosriskin
LisätiedotFRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE
FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE *Fraktioimaton hepariini UFH (Heparin Leo ) antikoagulaatiovaikutus perustuu antitrombiinista riippuvaan hyytymistekijä Xa:n estoon, lisäksi se estää tehokkaasti
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c
LisätiedotTrombiprofylaksia - alustus. Hannu Miettinen KYS - Kuopio
Trombiprofylaksia - alustus Hannu Miettinen KYS - Kuopio Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukokset N. 2 / 1000 / vuosi Tukosaltteilla
LisätiedotFRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE
FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE *Fraktioimaton hepariini UFH (Heparin Leo ) Antikoagulaatiovaikutus perustuu antitrombiinista riippuvaan hyytymistekijä Xa:n estoon, lisäksi se estää tehokkaasti
LisätiedotKlaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.
Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,
LisätiedotTekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS
Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä
LisätiedotPäivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP
Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka
LisätiedotLÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI
LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotTyypin 2 diabetes sairautena
Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä
LisätiedotTekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS
Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,
LisätiedotSydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon
Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, diabetes
1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon
LisätiedotVerisuonikirurgian käsikirja
Verisuonikirurgian käsikirja Maarit Venermo Anders Albäck 2016 Toim. Riikka Tulamo Verisuonikirurgian käsikirja HYKS:n verisuonikirurgian hoitosuositus 2016 Maarit Venermo Anders Albäck Osiovastaavat:
LisätiedotKLIINISEN RASITUSKOKEEN
KORKEALUOKKAISEN KLIINISEN RASITUSKOKEEN ABC 10.2.2011 LABQUALITY-PÄIVÄT Ä Tiina Muurinen kliiniseen fysiologiaan ja isotooppilääketieteeseen erikoistuva lääkäri HYKS TAUSTAA Kliinisen rasituskokeen avulla
LisätiedotOhje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle
Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle 2 Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Lääkärisi on määrännyt Sinulle Xarelto - lääkevalmistetta. Tekonivelleikkauksen jälkeen laskimotukoksen eli veritulpan riski on tavallista
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotOhjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito
Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden hoito
LisätiedotOhjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen
Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 24.8.2017 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden
LisätiedotHyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset
Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset Lotta Joutsi-Korhonen LT, dos, kliinisen kemian erikoislääkäri 4.12.2012 Kliininen kemia Helsingin yliopisto ja HUSLAB Hyytymishäiriöpotilas klinikassa Kliiniset
LisätiedotMistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?
Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa
LisätiedotHIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka
HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa
LisätiedotKliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa
Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa Kirsi Timonen, dos. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Keski-Suomen shp kirsi.timonen@ksshp.fi, Sidonnaisuudet
LisätiedotEteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY
Eteisvärinän antikoagulaatiohoito Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Sidonnaisuudet Tukea esimiehen määräämiin koulutuksiin Bayer, Boehringer
LisätiedotDiabetes ja verenpaine - uudet suositukset
Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Ilkka Tikkanen Professori, osastonylilääkäri Sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, nefrologia, ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva
LisätiedotKuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet
Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten
LisätiedotUudet antikoagulantit
Suorat (=uudet) antikoagulantit ja niiden seuranta Antikoagulaatiohoitajat 30.3.2016 Pirjo Mustonen, kardiologi Keski-Suomen keskussairaala Uudet antikoagulantit Dabigatraani (Pradaxa ) Rivaroksabaanin
LisätiedotVerenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa
Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,
LisätiedotLEIKO Leikkaukseen kotoa kulma
LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170
LisätiedotTarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti?
Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Antti Haavisto antti.haavisto@phsotey.fi Päijät-Hämeen keskussairaala 26.4.2012 Preoperatiiviset tutkimukset Lab päiväkirurgiassa Onko mahdollista vähentää
LisätiedotHyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011
Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011 Hyytymishäiriöyksikkö Lyhyt historia HUS:ssa: 2000-2002 sisätaudit, hallinto
LisätiedotAntitromboottinen lääkehoito
Antitromboottinen lääkehoito L6S 2012 Mikko Holmberg Käypä hoito: Eteisvärinä, 10.1.2012 Varfariini (Marevan) K-vitamiiniantagonisti, estää hyytymistekijöiden VII, IX ja X synteesiä Metaboloituu CYP2C9,
LisätiedotAngiografiat ja endovaskulaariset hoitotoimenpiteet
Sivu 1/5 Angiografiat ja endovaskulaariset hoitotoimenpiteet Ajanvaraus / kiireelliset tutkimukset... 1 Ei-kiireelliset tutkimukset... 1 Kiireelliset tutkimukset... 1 Angiografioita ja toimenpiteitä tekevät
LisätiedotOttaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.
Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin
Lisätiedot4.3 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SEURANTA
4.3 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SEURANTA 1.3.2018 Tartuntatautilain (1.3.2017) mukaan hoitoon liittyvällä infektiolla (HLI) tarkoitetaan terveyden- ja sosiaalihuollon toimintayksikössä toteutetun tutkimuksen
LisätiedotEteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy
Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta
LisätiedotVerenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan. Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016
Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016 Sidonnaisuudet Kansainvälisiä kokousmatkoja Amgen, Baxter, BMS, Leo-Pharma, Mundipharma,
LisätiedotSydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä
Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen
LisätiedotPÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP Tuula Manner TOTEK
PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP 12.12.2016 Tuula Manner TOTEK Päiväkirurgia Päiväkirurginen toimenpide tehdään leikkaussalissa, ja se edellyttää laskimosedaatiota, yleisanestesiaa tai
LisätiedotSYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli
LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle
LisätiedotASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI
Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan
LisätiedotTEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007
TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 Poliklinikka Potilaat tulevat Coxaan terveyskeskus-, sairaala- tai yksityislää ääkärin lähetteelll hetteellä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin
LisätiedotHemodialyysihoitoon tulevalle
Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016
LisätiedotValtimotaudin ABC 2016
Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotLeikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy
Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy Veritilavuus Hapenkuljetus kyky Hemostaasin ylläpito =verenvuodon tyrehdyttäminen / tyrehtyminen Veritilavuus Leikkausverenvuodon
LisätiedotSydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi
Sydämen UÄ tutkimus Perusterveydenhuollon käytössä Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi UKG toiminta Hyvinkään sairaanhoitoalueella KLF myyntiä perusterveydenhuoltoon
LisätiedotHIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun
HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-positivisilla potilailla on suurentunut munuaisten vajaatoiminnan riski, joka edellyttää
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotMikä on valtimotauti?
Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotYleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen jaksot Hyksin sairaanhoitoalueella 2019
Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen jaksot Hyksin sairaanhoitoalueella 2019 ERIKOISALA/PAIKKA JAKSON KUVAUS JAKSOON KUULUVA PÄIVYSTYS MUUTA HUOMIOITAVAA YHTEYSHENKILÖ FYSIATRIA Jakson aikana erikoistuja
LisätiedotMitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat
Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat Lotta Joutsi-Korhonen dos, kliinisen kemian erikoislääkäri Osastonylilääkäri HUSLAB Naantali 22.3.2013 Hemostaasijärjestelmä Hyytymisnäytteiden preanalytiikka
LisätiedotTROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS 26.9.2013 Anna-Mari Heikkinen Terveystalo
TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS 26.9.2013 Anna-Mari Heikkinen Terveystalo SIDONNAISUUDET KYS gyn onkologia ja kirurgia 1994-2013 12.8.2013 alkaen Itä-Suomen sairaalapalvelujen palvelujohtaja, Suomen Terveystalo
LisätiedotTAIPUMUS SAADA VERITULPPA
TAIPUMUS SAADA VERITULPPA Tietoa potilaalle ja hoitohenkilökunnalle Keskustele tämän esitteen sisällöstä oman lääkärisi kanssa Mikä on tukos ja mikä sen aiheuttaa? Tukoksille altistavat tekijät Laskimotukoksen
LisätiedotPotilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!
Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa
LisätiedotUutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011
Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Johdanto Yli 2 % väestöstä antikoagulaatiohoidon piirissä Useamman viime vuoden
LisätiedotALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA
ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA Sh Eija Ringvall Tules/Artro Tyks Kirurginen sairaala Alaraajapotilaan ortopedinen hoito -koulutus Kevät 2015 Artro-prosessin vuodeosasto 23 vuodepaikkaa Viikko-osasto, auki
LisätiedotKaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell
Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa 17.4.2013 Klas Winell Rakennuspalikat Omien resurssien analyysi Kohdeväestön analyysi Nykyisen toiminnan määrä, laatu, vaikuttavuus ja terveyshyöty analyysi
LisätiedotDiabeetikon jalkahaava. Juha Pitkänen thx-verisuonikirurgi MKS 10.3.2016
Diabeetikon jalkahaava Juha Pitkänen thx-verisuonikirurgi MKS 10.3.2016 diabetes on vakava pienten suonten tauti FAKTOJA Diabeteksen Käypä hoito suositus 15-25%:lle diabetikoista jossain elämänvaiheessa
LisätiedotMIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?
MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis / SLT =
LisätiedotLääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista
Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Valmisteyhteenveto on luettava huolellisesti ennen Bupropion Sandoz -valmisteen
LisätiedotFeokromosytoomapotilaan anestesia
Feokromosytoomapotilaan anestesia Leila Niemi-Murola dosentti, MME, lääkärikouluttajan erityispätevyys, AFAMEE kliininen opettaja Clinicum, HY ja TutKA, HYKS Feokromosytooma Insidenssi 1/400 000 - verenpainetautia
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston
LisätiedotLÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA
PROTELOS OSSEOR LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA (strontiumranelaatti) Tämä opas on osa Protelos -valmisteen riskinhallintasuunnitelmaa. Oppaan on tarkoitus antaa tietoa Protelos -valmisteen
LisätiedotAsiakastiedote 26/2014
Arvoisa asiakas, Asiakastiedote Sivu 1/5 Muutoksia reniini- ja aldosteronimäärityksiin sekä uusi tutkimus Aldosteroni-reniini, suhde fp-reniini, konsentraatio fp-reninm ATK 22100 P -Reniini, konsentraatio
LisätiedotMITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia
MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia Seinäjoki 12.11.2012 Reijo Haapiainen toimialajohtaja HYKS Operatiivinen tulosyksikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ Hyksin operatiivinen tulosyksikkö
LisätiedotEteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet
Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan
LisätiedotDiabeettinen nefropatia Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El.
Diabeettinen nefropatia 28.3.2019 Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El. Taulukko 1. Raja-arvot mikroalbuminurian ja proteinurian diagnostiikassa käytetyille menetelmille. Albuminuria Taulukko 1.
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion
LisätiedotTyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella
Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella LL Susanna Aspholm Tampereen Diabetesvastaanotto Tiimiklubi 25.10.2013 Aitolahti Tampereen Diabeetikot 2012 Tampereen väestö 217 579 henkeä 12 200 diabeetikkoa
LisätiedotARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE
ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE Argatrobaani (Novastan ) on suora trombiinin estäjä, joka sitoutuu palautuvasti trombiiniin. Argatrobaani pystyy estämään sekä vapaan että hyytymiin kiinnittyneen
LisätiedotIäkkään aivoverenkiertohäiriöt
Porin perusturvan meeting 24.9.2015 Iäkkään aivoverenkiertohäiriöt Juha Puustinen dosentti, lääketieteen tohtori, neurologian erikoislääkäri, lääkärikouluttajan erityispätevyys Satakunnan sairaanhoitopiiri,
LisätiedotAlaraajavaltimoiden varjoainetutkimus
Alaraajavaltimoiden varjoainetutkimus eli ALARAAJOJEN ANGIOGRAFIA www.eksote.fi Alaraajavaltimoiden varjoainetutkimus Valtimoiden suonensisäistä varjoainekuvausta kutsutaan angiografiaksi. Varjoainekuvauksessa
LisätiedotHyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset
Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset Lotta Joutsi-Korhonen LT, dos, kliinisen kemian erikoislääkäri 9.12.2013 Kliininen kemia Helsingin yliopisto ja HUSLAB Hyytymishäiriöpotilas klinikassa Kliiniset
LisätiedotPoikkeava tukostaipumus Antitromboottiset hoidot. Riitta Lassila Hematologia, hyytymishäiriöt HUSLAB
Poikkeava tukostaipumus Antitromboottiset hoidot Riitta Lassila Hematologia, hyytymishäiriöt HUSLAB 28.8.2012 Tromboosi Potilastapaus MASSIIVI ALARAAJATROMBI 21-vuotias nuori nainen Selkärankareuma E-pillerit,
Lisätiedot