VERISUONIKIRURGINEN KÄYTÄNTÖ Mauri Lepäntalo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VERISUONIKIRURGINEN KÄYTÄNTÖ Mauri Lepäntalo"

Transkriptio

1 VERISUONIKIRURGINEN KÄYTÄNTÖ Mauri Lepäntalo HUS-piirin verisuonikirurgian hoito-ohjelma 2005 Sektorivastaavat: Carotis: Aortta: Alaraajat: Veritie: Laskimot: Haavanhoito: Endovaskulaariset: Hyytymishäiriöt: Rekisterit: Suonilaboratorio: M. Railo, P. Vikatmaa I. Kantonen, P. Aho, I. Mäenpää A. Albäck, I. Kantonen, J. Pitkänen E-M. Hietala, A. Albäck A. Lehtola, H. Sell M. Kallio, P. Vikatmaa P. Aho, P. Keto, M. Vaalamo P. Kauhanen, R. Lassila A. Albäck, P. Vikatmaa P. Vikatmaa, M. Railo Käytännön toimitustyö: Mauri Lepäntalo, Anita Mäkelä 1

2 YHTEYSTIEDOT VERISUONIKIRURGIAN KLINIKAN JA TÄRKEIMPIEN YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN PUHELINNUMEROITA Nimi Puh.nro City Fax (471 *****) ( ****) (471 *****) Verisuoni- yl Mauri Lepäntalo kirurgia osyl Mikael Railo osyl Aarno Lehtola el Ilkka Kantonen el Anders Albäck el Eeva-Maija Hietala el Pekka Aho el Milla Kallio el Pirkka Vikatmaa el Sailaritta Vuorisalo el Petteri Kauhanen sl Sani Korhonen sl Elina Eskelinen sl Marianne Jaroma Ylilääkärin kanslia siht. Leena Multanen tutk.hoit.anita Mäkelä tutk.hoit. Leena Sipilä tutk.hoit. Eira Leinonen Osasto 61 kanslia oh Irma Kassi lääkärinkanslia Osasto 62 kanslia oh Tuula Lahti lääkärinkanslia Yhteyshoitaja Saija Berg, Anna Mannerkoski Veris. pkl toimisto vt.oh Tuija Vihersaari ajanvaraus valtimolaboratorio tutkimushuone (veel) tutkimushuone (vesl) verisuonihoitaja laskimotutkimukset Jonohoitaja Pirkko Nyman Leikkaussali oh Tuija Tommola keskuskanslia ryhmänjohtaja Angiolab. Angiografiatilaukset Angiografiahuoneet osyl Pekka Keto el Wolf-Dieter Roth el Kimmo Lappalainen el Tapio Paananen el Mikko Sillanpää Hyyt.häiriölääkäri osyl Riitta Lassila Kl.fys.lab. toimisto oh Leena Pekkanen ol Sorjo Mätzke Marian sairaala oh Riitta Sulander / päikiyksikkö siht. Helena Palm jonohoitaja

3 Sisällysluettelo 1. VERISUONIKIRURGIAN KLINIKAN JA TÄRKEIMPIEN YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN PUHELINNUMEROITA JOHDANTO VERISUONIKIRURGISEN TOIMINNAN ORGANISOINTI UUDELLAMAALLA NONINVASIIVISET VERISUONITUTKIMUKSET VERISUONILABORATORIO PREOPERATIIVINEN ARVIOINTI KARDIOLOGINEN ARVIOINTI ENNEN LEIKKAUSTA LABORATORIOTUTKIMUKSET ENNEN TOIMENPIDETTÄ TAI LEIKKAUSTA ANTITROMBOOTTINEN HOITO TOIMENPITEIDEN JA LEIKKAUSTEN YHTEYDESSÄ ATEROTROMBOOSIN SEKUNDAARIPREVENTIO HEPARIININ INDUSOIMAN TROMBOSYTOPENIAN (HIT) HOITO JA PUUTTUVA HEPARIINIVASTE LEIKKAUKSEN AIKANA SAIRAALAINFEKTIOIDEN KIRJAUS JA LEIKKAUSTEN PUHTAUSLUOKITUKSET MIKROBILÄÄKEOHJEET VERISUONIKIRURGISEN POTILAAN KIVUN HOITO VERISUONIKIRURGISEN POTILAAN ARVIOINTI JA HOITO TEHO-VALVONNASSA ANGIOGRAFIAT ANGIOPLASTIA JA STENTTAUS VALTIMOT HAITTAVAIKUTUSTEN (HOITOKOMPLIKAATIOIDEN) JA UUSINTALEIKKAUSTEN ILMOITTAMINEN...40 VALTIMOKIRURGIA 18. CAROTISKIRURGIA VERITIEKIRURGIA YLÄRAAJAN ISKEMIA JA VASOSPASMI AKUUTTI RAAJAISKEMIA ISKEMIA- JA REPERFUUSIOVAURIO MESENTERIAALI-ISKEMIAN VALTIMOKIRURGIA ABDOMINAL COMPARTMENT -SYNDROOMA MUNUAISVALTIMON AHTAUMA ABDOMINAALIAORTAN JA ILIACASUONTEN ANEURYSMAT - AVOLEIKKAUS ABDOMINAALIAORTAN ANEURYSMAT - STENTTIGRAFTI KLAUDIKAATIO (FONTAINE II) KROONINEN KRIITTINEN ISKEMIA (FONTAINE III-IV) HAAVAUMAN TAI KUOLION PAIKALLISHOITO (FONTAINE IV) MIKROVASKULAARISEN KIELEKKEEN SEURANTA SEKÄ JATKOHOITO DIABEETIKOIDEN JALKAONGELMIEN HOITO HYKS:SSÄ JA DIABETESJALKARYHMÄN TOIMINTA AMPUTAATIOT GRAFTISTENOOSIEN KORJAUS GRAFTI-INFEKTIOT...91 LASKIMOKIRURGIA 36. LAAJAN LASKIMOTUKOKSEN KAJOAVA HOITO SUBCLAVIALASKIMON TROMBOOSI LASKIMOKIRURGIA PINNALLISTEN LASKIMOIDEN KIRURGIA LASKIMOKIRURGIA - SYVÄ REKONSTRUKTIO LYMFÖDEEMA

4 ERILLISKYSYMYKSIÄ 41. SYTOSTAATTIHOITO ISOLOITUA RAAJAPERFUUSIOTA (ILP= ISOLATED LIMB PERFUSION) KÄYTTÄEN HUSVASC-VERISUONIKIRURGINEN TOIMENPIDEREKISTERI LIITTEET 43. LIITE 1. VALTIMOKIRURGISIA TOIMENPIDEMÄÄRIÄ 2000-LUVULLA LIITE 2. TOIMENPITEIDEN KIIREELLISYYS LIITE 3. VERISUONIKIRURGISEN POTILAAN HOITOPOLUN PÄÄLINJAT LIITE 4. POLIKLIININEN ANGIOGRAFIA LIITE 5. PÄIKI-JA LYHKI-POISSULKUKRITEERIT LIITE 6. STRUKTUROITU EPIKRIISI LIITE 7. VERISUONIKIRURGIAN YHTEISTYÖTAHOT

5 JOHDANTO Mauri Lepäntalo Verisuonikirurgialla tarkoitetaan kallon ja rintaontelon ulkopuolisten valtimoiden ja laskimoiden kirurgiaa sekä imutiekirurgiaa. HYKS:n verisuonikirurgian tutkimus- ja hoitoopas ilmestyi vuonna 2000 ensisijaisesti helpottamaan verisuonikirurgian käytännön ongelmien kanssa Meilahden sairaalassa toimivia. Kirjan kokoamisessa päävastuun kantoivat tuolloin Mauri Lepäntalo ja TYKS:ssa verisuonikirurgian osastonylilääkärinä nyt toimiva Tuija Ikonen. Verisuonikirurgiassa kehitys on ollut nopeaa. Niin ovat olleet myös muutokset toimintaympäristössä. Verisuonikirurgia keskitetään HUS-piirissä Meilahteen ja Jorviin, jonka toiminta Lohjan, Jorvin, Peijaksen ja Hyvinkään alueiden elektiivisestä verisuonikirurgiasta vastaavana yksikkönä laajenee sitä mukaa kuin resursseja saadaan. Poliklinikkatoimintaa kehitetään Kansallisen terveysprojektin suositusten mukaisesti tehtäväsiirroin verisuonikirurgilta asiantuntijasairaanhoitajille: verisuonihoitajan rooli potilaan neuvonnassa ja seurannassa korostuu ja kaksoiskaikukuvauksiin perustuva seuranta siirtyy paljolti kliinisen ultraäänihoitajan koulutuksen saaneille verisuonihoitajille. Koulutus toteutetaan yhdessä ammattikorkeakoulun kanssa. Preoperatiivinen riskinarvio tapahtuu uudessa preoperatiivisessa klinikassa, joka toteutetaan anestesiologijohtoisena poliklinikan tiloissa. Laatua pyritään parantamaan ja seurantajärjestelmiä ajanmukaistamaan. Valtakunnallisen Finnvasc-rekisterin toiminta päättyi vuosituhannen vaihteessa mm. tietosuojaongelmiin. Alueellinen HUSVasc-rekisterin toimii nyt internetpohjaisena ja kattaa toimenpidettä vuodesta 1991 alkaen. Hoitoketjujen kehittäminen jatkuu: yhteistyötä ja informaation kulkua erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä parannetaan. Osana sitä verisuonikirurgian konsultaatiopalveluja jalkautetaan Laakson, Malmin ja Herttoniemen sairaaloihin. Jatkossa pyritään kehittämään myös haavapoliklinikoita Helsingin kaupungin terveyskeskuksiin yhteistyössä plastiikkakirurgien kanssa. Amputaatiopotilaiden huonoa kuntoutumista ja protetisointia parantamaan on aloitettu yhteistyöhanke HYKS:n, Helsingin kaupungin ja Ortonin välillä. Kansalliseen terveysprojektiin liittyen hoitotakuu tulee käyttöön ja siihen liittyen edellytetään kaikilta erikoisaloilta yhteisiä kiireettömän hoidon hoitoonottoindikaatioita. Indikaatiot ovat erikoisalakohtaisia eikä pisteytystä käytetä erikoisalojen välisen vertailuun. Pisteytys on vain apuväline - lääkäri päättää edelleenkin viime kädessä hoidosta. HYKS:n tehtävänä on ollut luoda ne kirurgiaan. Verisuonikirurgiassa on luotu pisteytysjärjestelmä laskimovajaatoimintaa, klaudikaatioita, aneurysmakirurgiaa ja carotiskirurgiaa varten. Kahdessa ensin mainitussa indikaatiossa työ- ja toimintakyvyn rajoittuminen ovat määrääviä tekijöitä indikaatioasettelussa, sillä riittävää tietoon perustuvaa näyttöä ei ole olemassa. Jorvin verisuonikirurgisessa yksikössä onkin HYKS:n EVO-hankkeena aloitettu randomisoitu vertailu rutiininomaisen leikkaushoidon ja lääkinnällisen hoitosukan käyttöön perustuvan konservatiivisen hoidon välillä. Aneurysmakirurgian ja carotiskirurgian hoitoonottoindikaatiot ovat kiteytyneen laajojen monikeskustutkimusten tulosten perusteella. Tässä tilanteessa edellinen tutkimus- ja hoito-opas on auttamattomasti vanhentunut ja tilalle on luotu uusi huomattavasti kattavampi "survival guide" -tyyppinen kirja. Sen ensisijainen tarkoitus on auttaa käytännön tilanteissa verisuonikirurgisia ongelmia ratkottaessa. Eri sairaustiloja käsitteleviin lukuihin on pyritty kirjaamaan tarpeelliset diagnoosikoodit ja toimenpiteet. Diagnoosikoodeja tulee käyttää kattavasti, ei esim. pelkkää I70.2 koodia käyttäen, sillä DRG-pohjainen hinnoittelu perustuu mm. leikkausriskiä 5

6 lisääviin ja parantumista hidastaviin diagnooseihin. Kriittisen iskemian hoito kuluttaa voimavaroja enemmän kuin klaudikaation hoito. Toimenpidekoodit on pyritty yhdenmukaistamaan niin että kirjassa näkyvät koodit olisivat käyttökelpoisia sekä leikkaussalissa, radiologian osastolla, rekisteröinnissä että hinnastossa. Vaikka ohjeisto onkin rakennettu Meilahden toimintaympäristön mukaiseksi, sitä noudatetaan myös Jorvissa paikallisiin olosuhteisiin soveltaen. Toivon myös, että kirjasta voisi olla hyötyä maanlaajuisestikin. Keittokirjamaiset ohjeet ovat aina viitteellisiä, mutta ne on kirjattu helpottamaan käytännön hoitoa. Osa ohjeistuksesta perustuu vankkaan tutkimusnäyttöön, osa käytännön kokemukseen ja jatkuvaan omaan laaduntarkkailuun. Hoitopäätökset tehdään kuitenkin aina yksilöllisesti. Lopuksi kiitän kaikkia kirjan tekemiseen osallistuneita. Sektorivastaavat vastaavat sektoreidensa kehittämisestä, tämänkin kirjan ohjeistuksista ja ovat käytettävissä, milloin apua ja lisätietoja tarvitaan. Kukin ohje on käyty yksitellen läpi puolituntisessa kokouksessa - ohjeen läpikäyminen on ollut myös hyvää koulutusta. Turkuun siirtyneen Tuija Ikosen merkittävä panos edellisen tutkimus- ja hoito-oppaan kokoamisessa näkyy vieläkin, mistä hänelle erityiskiitos. Anita Mäkelä, tutkimushoitajani vuodesta 1993, on tehnyt valtavan työn pitämällä käsissään (koneessaan) alati muuttuvat tiedostot, joiden rakentaminen on edellyttänyt monen erikoisalan yhteistyötä. Suurkiitos Anitalle ja kaikille työhön osallistuneille Mauri Lepäntalo 6

7 VERISUONIKIRURGISEN TOIMINNAN ORGANISOINTI UUDELLAMAALLA Mauri Lepäntalo, Henrik Sell 1. Suunnittelun perusteet HUS:n hallituksen päätös sisältää kirurgian kehittämislinjaukset HUS:ssa: valtimokirurgia keskitetään HYKS:n Meilahden sairaalaan ja Jorvin sairaalaan. Meilahden sairaala ja Jorvin sairaala vastaavat yhdessä elektiivisestä verisuonikirurgiasta: Jorvin sairaalaan perustetaan esityksen mukaan 16 sairaansijaa. Verisuonikirurgian toiminnan asteittainen lisäys nivelletään sairaalan saneerausohjelman aikatauluun. Toimintaa Jorvissa siirtyi johtamaan Lohjan sairaalasta kirurgiylilääkäri virkoineen alkaen. Toimintojen yhtenäistäminen edellyttää yhteisiä tutkimus- ja leikkausindikaatioita, potilasohjeita ja rekisteriä. 2. Nykytilanne ja tarve Kansainvälinen keskimääräinen arvio valtimokirurgian tarpeesta oli 1990-luvulla 100 verisuonirekonstruktiota ja 50 suonensisäistä toimenpidettä asukasta kohden. Väestön vanheneminen tulee lisäämään verisuonikirurgian tarvetta. Uudellamaalla ja Helsingissä oli >65-vuotiata v.2000, heitä tulee olemaan v ja vuonna Ikärakenteen muutos ja muuttoliike tulee erityisesti vaikuttamaan Uudellamaalla. Verisuonikirurgian klinikka, HYKS, Toimenpidemäärät Verisuonikirurgisen toiminnan keskittäminen Meilahteen Valtimoleikkaukset Endovaskulaariset toimenpiteet Tällä hetkellä Meilahden sairaalassa on varattu virallisesti 34 sairaansijaa verisuonikirurgialle - käytännössä paikkaluku on vaihdellut 22-32, joka on riittämätön: tällä sairaansijamäärällä hoidetaan potilaista 50% päivystystoimintana, 30% kiireellisinä ja vain 20% elektiivisinä: suurin potilasryhmä on kiireellistä verisuonirekonstruktiota tarvitsevat kriittisestä hapenpuutteesta kärsivät jalat (ks. liite 1 s. 116). Tällä hetkellä Jorvissa on 7 (vaihteluväli 5-10) sairaansijaa, tavoite on 16 sairaansijaa aputiloineen. Peijaksen toiminta jatkuu kunnes Jorvi pystyy vastaanottamaan Peijaksen ja Hyvinkään verisuonipotilaat. 7

8 3. Verisuonikirurgian hallintomalli ja työnjako HUS:n matriisiorganisaatiossa Meilahden sairaalassa verisuonikirurgian vastuuyksikön johtaja on kirurgian toimialan pehmytkudoskirurgian johtajan alainen. Vastaavalla tavalla järjestettynä Jorvin verisuonikirurgian vastuuyksikkö on operatiivisen (kirurgian) tulosyksikön johtajan alainen. Poikittaisessa organisaatiossa kumpikin yksikkö kuuluu HYKS:n verisuonikirurgian klinikkaan, joka vastaa Uudenmaan verisuonikirurgian yhtenäisistä hoitolinjoista ja kehittämisestä. Meilahti vastaa Helsingin, Länsi-Uudenmaan ja Porvoon kaikesta valtimokirurgiasta sekä kaikesta HUS-piirin erityistason verisuonikirurgiasta tämä edellyttää usein monialaista yhteistyötä (ks. liite 7 s. 126). Jorvi vastaa omasta ja Lohjan, Hyvinkään ja Peijaksen alueen elektiivisestä verisuonikirurgiasta (valtimokirurgia, komplisoitunut laskimokirurgia ja angioradiologia) lukuun ottamatta jäljempänä lueteltuja poikkeuksia. Meilahteen keskitetään koko Uudenmaan verisuonikirurginen päivystystoiminta, kaulavaltimo- ja veritiekirurgia sekä vaikea harvinainen verisuonikirurgia. Helsingissä LYHKI-laskimokirurgia tehdään verisuonikirurgien toimesta, Uudenmaan LYHKI-laskimokirurgia toteutetaan yleiskirurgisena toimintana verisuonikirurgian valvonnassa. Verisuonikirurgian vastuulla on kouluttaa muiden sairaanhoitoalueiden kirurgit hoitamaan oman alueensa laskimosairauksia nykyisen ammattistandardin mukaisesti. Elektiivistä verisuonikirurgista poliklinikkatoimintaa, leikkaustoimintaa ja angioradiologista toimintaa tulee olla vain Meilahdessa ja Jorvissa. Näin vältetään päällekkäiset investoinnit ja taataan kaikille potilasryhmille samanlaiset hoitomahdollisuudet, mm. toimenpiteiden kiireellisyysluokitusta yhtenäistämällä (liite 2 s. 117). Kummassakin yksikössä on virkaaikaan puhelimella tavoitettava konsultti, joka palvelee vastuualueensa sairaaloita. Poliklinikkatoiminnassa seurantakäyntien määrä pyritään minimoimaan, mutta verisuonisairauksien kroonisen luonteen takia tietyt seurantakäynnit ovat välttämättömiä. Seurannasta lisääntyvä osuus pyritään keskittämään asiantuntijakoulutuksen saaneille verisuonihoitajille. (Ks. liite 3 s. 118) Laskimokirurgia toteutetaan Helsingissä keskitetysti HYKS:n verisuonikirurgisen klinikan toimintana ja Uudellamaalla hajautetusti kussakin alueen sairaalassa laskimokirurgian kehittämisvastuu Uudellamaalla on Jorvin sairaalan verisuonikirurgisella yksiköllä. Päivystysvalmius Uudenmaan alueella edellyttää sairaalapäivystäjää Meilahdessa sekä ylipäivystäjää, joka tarpeen mukaan on käytettävissä Meilahdessa, Töölössä tai Jorvissa. 4. Koulutus Verisuonikirurgian klinikan koulutusohjelmat ovat kummallekin yksikölle yhteiset: tiistaisin sairaalalääkärikoulutus Meilahdessa ja perjantaisin yhteinen koulutuskokous ja informaatiotilaisuus. Osa koulutuksista voidaan järjestää Jorvissa. Duplex- ja doppler-koulutus toteutetaan Meilahden poliklinikalla hands-on harjoituksin, ensin verisuonikirurgeille, verisuonikirurgiaan erikoistuville ja verisuonikirurgisille ultraäänihoitajille, sitten yleiskirurgeille tarpeen mukaan. Hoitohenkilökuntaa koulutetaan yhteisesti suunnitelman mukaan sekä Jorvissa että Meilahdessa. Alueellisia koulutuspäiviä järjestetään sekä aluesairaaloille että perusterveydenhuollolle. 8

9 NONINVASIIVISET VERISUONITUTKIMUKSET VERISUONILABORATORIO Pirkka Vikatmaa, Sorjo Mätzke, Mauri Lepäntalo Ääreisverenkierron noninvasiivisia (kajoamattomia) tutkimuksia käytetään tukkeavan valtimotaudin erotusdiagnostiikassa, valtimoiden ja laskimoiden sairauden paikantamisessa ja vaikeusasteen määrittämisessä sekä sairauden etenemisen ja hoidon tehon seurannassa. Eri mittaustapoihin liittyy erilaisia virhelähteitä, minkä vuoksi potilaan verenkierron tilaa arvioitaessa tulee eri tutkimusmenetelmien antamia tuloksia tulkita suhteessa toisiinsa. Jatkuva-aaltoinen doppler (CW-doppler, kynädoppler) Kuuntelemalla virtausnopeussignaaleja voidaan muodostaa karkea käsitys verenkierron tilasta ja mahdollisten esteiden sijainnista. Bifaasinen signaali viittaa esteettömään virtaukseen. Matalataajuksinen monofaasinen virtaussignaali kuuluu tukoksen alapuolella. Stenoosin kohdalla virtausnopeussignaali voimistuu ja sen taajuus nousee. Nilkka olkavarsipainesuhde levossa (lepo-abi) Systolinen verenpaine on nilkan tasossa korkeampi kuin olkavarressa johtuen erosta suonten myötäävyydessä. Mittausvirhe on 0.10, jos mittaajat ovat kokeneita ja huolellisia, helposti paljon enemmän jos mittaajat ovat kokemattomia tai mittaus tehdään kiireessä. Muita virhelähteitä ovat: mediaskleroosi (DM), yläraajan ASO muutokset, matala systeemipaine, rytmihäiriöt, vasospasmi sekä turvonneet raajat. Ohjeellisina rajaarvoina voidaan pitää: Lepo ABI > 1,3 (1,15) mediaskleroosin aiheuttama vääristymä (pseudohypertensio) > 0,95 normaali 0,5-0,85 klaudikaatio < 0,5 vaikea iskemia Kliinisessä työssä kriittiseksi iskemiaksi tulee luokitella mikä tahansa haavauma tai kuolio, jos ABI on < 0.85 eli objektiivinen näyttö tukkeavasta valtimotaudista. Varvaspaine (VP) Varvaspaine on arvokas lisätutkimus potilailla, joilla on syytä epäillä jalkaterän valtimomuutoksia tai ABI-arvon luotettavuutta. Paine mitataan fotopletysmografin valoanturilla ja pienellä painemansetilla yleensä isovarpaasta. Alle 30 mmhg paine ennustaa haavan huonoa paranemista ja sitä pidetään kriittisen iskemian raja-arvona. Samalla metodilla voidaan tarvittaessa mitata sormipaineet. Varvaspaineissa on suurempi variaatio kuin nilkkapaineissa johtuen pienempien suonten herkemmästä reagoinnista vasospasmilla, esim. matalien lämpötilojen yhteydessä. Pulssivolyymikuvaaja (PVR) Menetelmällä mitataan pneumopletysmografisesti raajan tilavuuden muutoksia mittausmansetin alla: yhden sydämen syklin aiheuttama tilavuusmuutos raajassa aiheuttaa painemuutoksen mansetissa, joka voidaan rekisteröidä kuvaajana (PVR). PVRkäyrän muotoa arvioimalla saadaan lisätietoa virtausolosuhteista. Suora käyrä herättää epäilyn useamman tason taudista. Korkea amplitudi viittaa auki olevaan suoniyhteyteen tai ohitteeseen, jättiamplitudi mittauspisteen kohdalla tai distaalipuolella olevaan oikovirtaukseen. PVR-käyrä on hyödyllinen arvioitaessa mitatun paineen luotettavuutta. 9

10 Ääreisverenpaine kävelykokeessa (rasitus-abi) Rasitus ABI tehdään HYKS:ssä kliinisen fysiologian laboratoriossa, jotta samanaikaisesti voidaan seurata EKG:llä mahdollista sydäniskemiaa. Juoksumatolla kävelyn ad 2 min (3,2 km/t ja 10 o nousukulma) jälkeen mitattavat painearvot kertovat verenkierron riittävyydestä lihasten tarvitessa lisää verta rasituksen yhteydessä. Jos ABI on levossa normaali ja kolmen minuutin kohdalla rasituksen päättymisestä ABI on 20% pienempi kuin lepo-abi, on potilaalla ilmeinen lievä alaraajavaltimostenoosi selityksenä rasituksessa esiin tuleville oireille. Samoin jos rasituksen jälkeen mitattu ABI on alle 0.5. (cave: mediaskleroosi ja vasospasmi). Duplex doppler (DD) Verisuonikirurginen ultraäänihoitaja tekee lisääntyvässä määrin DD tutkimuksia poliklinikan verisuonilaboratoriossa. Tärkeimpiä tutkimuksia ovat graftien DD seuranta s. 89 kehittyvien ahtaumien paikantamiseksi ja preoperatiivinen vein mapping leikkaustrauman minimoimiseksi. Laskimovajaatoiminnan diagnostiikassa DD muodostaa kultaisen standardin ja yhdistettynä distaaliseen kompressioon tulee jokainen laskimovajaatoimintapotilas arvioida DD:llä. Veritiekirurgiassa tulee valtimokierto arvioida ja kartoittaa laskimopuusto (yleensä vena cephalica) DD:llä preoperatiivisesti. Erikoistutkimuksia: TFI (Transfer Function Index): keskiarvoistetun pulssivolyymikäyrän analyysi Fouriertekniikalla, soveltuu erityisesti graftiseurantaan. Kylmäaltistus: paineen mittaus kylmäaltistuksen yhteydessä jäähdyttävällä mansetilla ei ole rutiinikäytössä. Yksinkertaisempi mittaus on tehtävissä siten, että verrataan sormiverenpainetta levossa ja 5 minuuttia kestäneen kylmävesiprovokaation jälkeen: provokaatiossa kädet pidetään 15 minuuttia 15 asteisessa vedessä. Tulkinta: vaikeassa Raynaudin ilmiössä paine laskee mittaamattomaksi näinkin vähäisen provokaation jälkeen. AVP (Ambulatory Venous Pressure): invasiivinen paineen mittaus kanyylillä pinnallisesta alaraajalaskimosta varpaille nousun yhteydessä, käytetään laskimohypertension ja lihaspumppufunktion mittarina. 10

11 PREOPERATIIVINEN ARVIOINTI Tuula Kurki, Markku Salmenperä Verisuonikirurgisille potilaille ollaan aloittamassa oma preoperatiivinen poliklinikkatoiminta. Preoperatiivisen klinikan toiminnan aloittaminen on katsottu tärkeäksi, koska Leikkaukseen tulevat potilaat ovat yhä huonokuntoisempia, iäkkäämpiä ja monisairaita Leikkausten peruuntumisia on turhan paljon Jatkohoitopaikan varaaminen etukäteen on tarpeen Lyhyt anestesiologien konsultaatio leikkausta edeltävänä iltana, ns. esilääkekierto ei ole riittävä monisairaiden potilaiden leikkauskuntoon saattamiseksi Valintakriteerit preoperatiiviselle poliklinikkavastaanotolle: Lähetepoliklinikan verisuonikirurgi valitsee potilaat, jotka kutsutaan preoperatiiviseen klinikkaan. Valintakriteereiksi on alkuvaiheessa sovittu: elektiiviseen abdominaali- ja alaraaja valtimokirurgiaan tulevat potilaat, jotka ovat ASA luokaltaan III tai yli (katso ASAluokitus taulukko liitteenä). Kiireellisiä potilaita voidaan ottaa arvioitavaksi, mikäli vastaanottoaikoja löytyy. Preoperatiivisen klinikan vastaanottoajat ovat alustavasti maanantaina ja keskiviikkona klo 11:00-14:30.Preoperatiivinen klinikka toimii verisuonikirurgian poliklinikan yhteydessä, Meilahden sairaalassa. Yleistä preoperatiivisen klinikan toiminnasta: Preoperatiiviseen klinikkaan tuleville potilaille lähetetään etukäteen esitietohaastattelukaavake, jonka he täyttävät ennen vastaanotolle tuloa. Potilaat käyvät laboratoriossa ja ekg:ssä ennen vastaanottoa >MVLEI. Jos leikkaus on viikon sisällä preoperatiivisesta käynnistä, ei laboratoriokokeita tarvitse osastolla uusia, ellei siitä ole erikseen sovittu. (ks. s. 15 Laboratoriotutkimukset ennen toimenpidettä tai leikkausta). X-koe ja verivaraus sekä diabeetikoilla B-gluc ja Marevan potilailla INR tutkitaan leikkausta edeltävänä iltana tai leikkauspäivän aamuna. Preoperatiiviselta vastaanotolta käsin pyydetään tarvittaessa lisätutkimuksia ja konsultaatioita. Preoperatiivisen klinikan tehtävänä on: 1. Antaa potilaalle tietoa tulevasta toimenpiteestä ja anestesiasta sekä leikkkauksen jälkeisestä kivunhoidosta. 2. Selvittää potilaan liitännäissairaudet ja riskitekijät, joilla on vaikutusta toimenpiteeseen tai anestesiaan. 3. Tasapainottaa potilaan perussairaudet ennen toimenpidettä 4. Aloittaa tarvittavat lääkitykset (beetasalpaus, antibioottiprofylaksia) ja tarvittaessa tauottaa lääkkeitä (Marevan, Plavix, ACE-estäjät, oraaliset diabeteslääkkeet) 5. Tilata tarvittavat preoperatiiviset tutkimukset (esim. spirometria, rasituskoe) ja laboratoriokokeet 6. Pyytää tarvittavat konsultaatiot (esim. sisätauti-, keuhko-, kardiologin, neurologin tai hyytymishäiriölääkärin konsultaatio) 7. Ohjata potilas tarvittaessa jatkokuntoutukseen (keuhkokuntoutus, diabeteksen tasapainotus) 8. Tarvittaessa konsultoida verisuonikirurgia toimenpiteen suhteen (peruuttaminen, siirtäminen tai toimenpiteen laajuuden muuttaminen) 9. Tehdä anestesiasuunnitelma (puudutus/yleisanestesia, postop kivunhoitosuunnitelma) 11

12 10. Esilääkkeiden ja leikkauspäivän aamuna otettavien lääkkeiden määrääminen ja paasto-ohjeiden antaminen potilaalle. 11. Kartoittaa postoperatiivisen valvonnan tarve (heräämö/tehovalvonta) Preoperatiivisesta klinikasta tarvittavat potilastiedot siirtyvät sekä leikkaussaliin anestesialääkäreille, että verisuonikirurgisille vuodeosastoille ja tehovalvontaosastolle (27). Jos potilas on valmiiksi tutkittu preoperatiivisessa klinikassa, ei anestesialääkärin tarvitse välttämättä mennä osastolle ns "esilääkekierrolle" potilasta tapaamaan. Mahdollisuuksien mukaan pyritään hoitoketjua kehittämään niin, että esim. Marevan potilaat voisivat käydä omalla terveysasemallaan INR kontrolleissa ja sieltä käsin voitaisiin ohjelmoida tauotus ja LMWH aloitus ennen leikkausta. Samoin pyritään ohjaamaan riskipotilaiden beetasalpaajahoidon seuranta perusterveydenhuoltoon ainakin leikkauksen jälkeen. ASA-luokitus* ASA I: terve alle 65v. ASA II: lievä perussairaus ja/tai >65v. ASA III: toimintaa rajoittava perussairaus ASA IV: vakava, henkeä uhkaava perussairaus ASA V: Moribundi, elinaikaa < 24h ilman leikkausta *ASA: New classification of physical status. Anesthesiology 1963;23:11 12

13 KARDIOLOGINEN ARVIOINTI ENNEN LEIKKAUSTA Juha Virolainen Anamneesin, kliinisen tutkimuksen ja EKG:n perusteella arvioidaan, onko potilaalla pieni, kohtalainen vai selvästi suurentunut vaara saada perioperatiivinen sydänkomplikaatio (infarkti, vajaatoiminta, sydänperäinen kuolema). Erityistutkimuksia tarvitaan ainoastaan, jos tuloksen katsotaan vaikuttavan hoitoon. Invasiivinen hoitotoimenpide on harvoin tarpeen pelkästään perioperatiivisen sydänriskin pienentämiseksi, ellei sitä katsota oireiden tai pitkäaikaisriskin perusteella aiheelliseksi. Päivystysleikkaus Ei aikaa perusteellisiin tutkimuksiin. Arvio leikkauksen jälkeen voi olla hyödyllinen. Kiireellinen tai elektiivinen leikkaus Jos viimeisen 5 vuoden aikana on tehty sepelvaltimoiden revaskularisaatio ja tila on pysynyt vakaana oireiden uusiutumatta, jatkotutkimuksia ei yleensä tarvita. Jos sepelvaltimotaudin vaikeusastetta on arvioitu viimeisen 2 vuoden aikana ja jos tulokset ovat olleet suotuisat eikä tila ole muuttunut, tutkimuksia ei tarvitse toistaa. Yksikin vahva ennustetekijä vaatii hoitoa ennen leikkausta 1) epästabiili sepelvaltimo-oireyhtymä: - <1 kk sydäninfarktista + iskeemisiä EKG-muutoksia, kohonnut troponiini-pitoisuus - epästabiili tai vaikea stabiili AP (NYHA 3 tai 4) 2) kompensoitumaton tai vaikea-asteinen sydämen vajaatoiminta 3) II tai III asteen eteis-kammiokatkos 4) sydänsairaudesta johtuva oireinen kammioarytmia 5) epätaloudellinen supraventrikulaarinen rytmihäiriö 6) vaikea-asteinen läppävika Joudutaan harkitsemaan leikkauksen siirtoa (tai peruuttamista). Sydänsairauden hoitoa tehostetaan ja harkitaan invasiivisia tutkimuksia. UÄ-tutkimus tulisi tehdä epäiltäessä merkittävää läppävikaa, jos kongestiivista vajaatoimintaa ei saada kompensaatioon tai jos vajaatoiminnan mekanismi on epäselvä. Jatkohoito löydösten ja hoitovasteen perusteella. 2 keskivahvaa ennustetekijää voivat altistaa perioperatiiviselle sydänkomplikaatiolle 1) sepelvaltimotauti: AP-oireisto, sairastettu sydäninfarkti, EKG:ssa Q-aallot tai positiivinen rasitus-ekg 2) sydämen vajaatoiminta: anamneesi, status tai thx-löydös 3) aivoverisuonisairaus: aikaisempi TIA tai aivoinfarkti 4) insuliinihoitoinen diabetes 5) munuaisten vajaatoiminta (S-Krea >180 umol/l) Jos ei vasta-aiheita, aloitetaan ß-salpaaja (syketavoite 50-60/min) 1-2 viikkoa preoperatiivisesti jatkaen vähintään 2 viikkoa postoperatiivisesti. Jos suorituskyky huono (NYHA 3, <4 MET), riski epäselvä tai suuri leikkaus, harkitaan noninvasiivista lisätutkimusta. Rasitus-EKG, jos polkupyöräergometrin pyöritys onnistuu ja jos EKG tulkittavissa. Jos EKG:ssa LVH, ST-laskuja tai anterioriset Q-aallot, harkitaan rasitustalliumtutkimusta. Käytännössä %:lla kuormitus jää vajaaksi. Tällöin tulee kyseeseen adenosiinitalliumtutkimus (myös jos LBBB tai tahdistinrytmi) tai dobutamiiniechokardiografia (erikseen sovittaessa). Jos viite suuresta riskistä ja sepelvaltimoiden revaskularisaatio tulee kyseeseen, harkitaan varjoainekuvausta. 13

14 Heikot ennustetekijät eivät itsenäisesti lisää leikkausriskiä mutta lisäävät kardiovaskulaarisen sairauden esiintyvyyttä 1. korkea ikä 2. EKG:ssa LVH, LBBB tai ST-muutoksia 3. eteisvärinä 4. kontrolloimaton hypertonia. Jos huono suorituskyky (NYHA 3, <4 MET), ennen suurta verisuonileikkausta noninvasiivinen lisätutkimus. Esimerkkejä eri toimintojen kuormittavuudesta ja vastaavasta toiminnallisesta luokasta (NYHA), kuormituksesta polkupyöräergometriassa (W) keskikokoisella miehellä sekä kuormituksesta ilmaistuna metabolisina ekvivalentteina (MET). NYHA W MET I > 125 > 8 Verenkiertoelinten sairaus on olemassa, mutta siitä ei aiheudu rajoittavia oireita (väsymystä, palpaatiota, dyspneaa, angina pectorista). Voi oireitta kävellä tai hölkätä > 8 km/h, kantaa kg:n taakkoja, tehdä metsä- tai rakennustyötä, luoda lunta, kääntää maata ja harjoittaa reipasta virkistysliikuntaa (hiihtoa, squashia, tennistä yms.) II Oireita kiirehtiessä ja pitempään ponnistellessa. Voi oireitta kävellä reippaasti (6 km/h), harrastaa puutarhan hoitoa (kitkeä, haravoida yms.), tehdä kevyttä maanviljelystyötä tai metalliteollisuustyötä, piiskata mattoa, tanssia ja harjoittaa yhdyntää keskeytyksettä. III Tavanomaista vähäisempi aktiivisuus aiheuttaa oireita: reipas kävely tasamaalla, kerrosvälin nousu portaissa. Voi oireitta sijata vuoteen, pestä ikkunaa, pukeutua lepäämättä, kävellä 4 km/h, harjoittaa kevyttä virkistysliikuntaa (golfia, keilausta yms.) ja tehdä kevyttä teollisuustyötä. Potilas etsii kuitenkin spontaanisti levähdystä. Lääkehoidolla tasapainossa pysyvä kiistaton sydämen vajaatoiminta kuuluu tähän ryhmään. IV < 25 < 2 Oireita jo vähäisessäkin toiminnassa: peseytyessä, pukeutuessa ja jopa levossa. Hoitoresistentti sydämen vajaatoiminta kuuluu tähän ryhmään. NYHA = New York Heart Association W = watti MET = metabolinen ekvivalentti, 1 MET = 3.5 ml/kg/min 14

15 LABORATORIOTUTKIMUKSET ENNEN TOIMENPIDETTÄ TAI LEIKKAUSTA Petteri Kauhanen, Marja Puurunen, Riitta Lassila Tarkoituksena on selvittää: hoidettavissa olevat leikkaustulokseen vaikuttavat riskitekijät mahdollinen tukos-/vuotoalttius, jotta vältytään yllättäviltä komplikaatioilta verisuonikirurgisten ja suonensisäisten toimenpiteiden yhteydessä tai niiden jälkeen Rutiinilaboratoriotutkimukset poliklinikalla Kaikilta potilailta, joille suunnitellaan angiografiaa tai toimenpidettä, otetaan seuraavat rutiinilaboratoriotutkimukset ensikäynnin yhteydessä: <Mklaudik B-PVKT (2474) - anemia ja polysytemia, molemmat vaikeuttavat iskemiaa - leukosytoosi, altistaa tukoksille - trombosytopenia tai trombosytoosi: vuoto-/tukosvaaran arviointi P-Gluk (1471) - perioperatiivisen insuliinihoitotarpeen arviointi HbA1c (1560) - perioperatiivisen insuliinihoitotarpeen arviointi P-Krea (4600) - angiografia- ja leikkausriskin arviointi P-APTT (2783) - jos pidentynyt, määritä tukoksissa lupusak, vuodoissa FVIII P-TT (1731) - < 70 viittaa K-vitamiinin vajaukseen P-D-Dimeer (4113) - kertoo fibriinin muodostumisesta ja hajoamisesta P-Fibr (1399) - altistaa tukoksille P-CRP (4594) - tulehdus kuluttaa hepariinia eli jos CRP on korkea (>100), antifxa on matala ja LMWH-tarve kasvaa (älä kuitenkaan ylitä sallittuja rajoja Klexane 1,2 mg/kg/12 tuntia, daltepariini 120 ky/kg/12 tuntia) P-La (2203) - jos koholla, muista vaskuliitin mahdollisuus -> tarvittaessa sis. kons. Lisäksi U-prot (2519) diabeetikoilla munuaisvaurion arvioimiseksi Ennen poliklinikalle tuloa potilaat täyttävät heille postitetun tukosalttius-kyselyn. Mikäli sen perusteella epäillään lisääntynyttä tukosalttiutta, otetaan rutiinilaboratoriotutkimusten lisäksi myös hyytymishäiriötutkimukset (P-TrombotV). Hyytymishäiriötutkimukset Preoperatiivisen tukos ja vuotovaaran arviointi Tukos- ja vuotovaara arvioidaan aina elektiivisisissä toimenpiteissä vähintään viikko ennen leikkausta, akuuteissa tilanteissa mahdollisuuksien mukaan. Tukosalttiusepäily aiempi syvä laskimotukos tai keuhkoembolia tromboembolia tai useita aterotromboosin manifestaatioita sekä valtimo- että laskimotukos toistuvat tukokset tukos nuorella iällä (<50 v) tai epätyypillisessä paikassa tukos ilman selviä riskitekijöitä tai provokaatioita 15

16 yllättävä leikkauksen jälkeinen tukoskomplikaatio toistuvat keskenmenot raskas sukuanamneesi Lisääntyneen tukosalttiuden syy selvitetään: P-TrombotV (sisältää seuraavat osatutkimukset: P-TT, P-PC, P-AT3, P-APCres, P-LupusAK, P-Trombai, P-PS-AgV, P- KardAbG, B-FV-D, B-FII-D, P-FVIII, P-B2GPAbG, B-TrFuPFA, P-Hcyst) tai SPR:n tukosalttiustutkimukset. hyytymistekijä V Leiden mutaatio (varfariini ei vääristä) protrombiinimutaatio (varfariini ei vääristä) fosfolipidivasta-aineoireyhtymä (varfariini voi aiheuttaa väärän positiivisen tuloksen) antitrombiini III:n vajaus (varfariini ei vääristä) proteiini C:n tai S:n vajaus (varfariinin aikana mittaus epäluotettava) hyytymistekijä VIII:n lisääntynyt määrä (varfariini ei vääristä) homokysteinemia (varfariini ei vääristä) trombosyyttien toimintahäiriö (varfariini ei vääristä) Tunnettu suuri tukosalttius tekoläppä, erityisesti mitraalipositiossa sydämen vajaatoiminta, EF <0.35, suuri vasen eteinen, mitraalivuoto flimmeri, johon liittyy aiempi tromboembolinen komplikaatio alle 3 kk aikaisemmin sairastettu syvä laskimotukos tai keuhkoembolia tunnetut hyytymishäiriöt yleistynyt aterotromboosi, diabetes ja tyreotoksikoosi maligniteetti Tukosalttiin potilaan leikkaukseen liittyvä antikoagulanttihoito on suunniteltava tarkoin. Vuotoalttius Taustalla maksan vajaatoiminta tai K-vitamiinin puutos aiempi vuotoanamneesi ilmeinen vuototauti (von Willebrandin tauti tai hemofilia, verihiutaleen toimintavika) anemia (Hkr <0.30) trombosytopenia (tromb <100) hypokalsemia uremia hoitamaton hypertensio Sulje pois primaarin hemostaasin häiriö, esim. vw-tekijän tai verihiutaleen toimintahäiriö sekä harvinainen hyytymistekijä VIII:n vasta-aine, joka ilmenee vaikeina lihas- tai retroperitoneaalivuotoina (B-TrFuPFA, koodi 8076, P-FVIII, koodi 8091). Seulontakokeena käytetään TT:ä ja APTT:a. Spontaanisti matala TT ja APTT:n pidentynyt arvo edellyttävät lisäselvityksiä -> P-Hyyttek (8665), tarvittaessa hyytymishäiriölääkärin konsultaatio 16

17 Toimenpiteeseen liittyviä laboratoriokokeita osastolla Kaikilta potilailta, jotka ovat tulossa angiografiaan, otetaan: <MVANGIO B-PVKT, P-K-Na, P-Krea, P-CRP, B-Xkoe, Pt-EKG-12, E-ABORh, P-INR (jos AKhoito)/ P-TT (jos ei AK-hoitoa), fp-kol-ldl, fp-kol-hdl, fp-kol, fp-trigly Kaikilta potilailta, jotka ovat tulossa leikkaukseen, otetaan: <MVLEI B-PVKT, P-K-Na, P-Krea, P-CRP, B-Xkoe, Pt-EKG-12, E-ABORh, P-INR (jos AKhoito)/ P-TT (jos ei AK-hoitoa). Jos näytteet on otettu preoperatiivisessa klinikassa viikon sisällä ennen aiottua toimenpidettä, niitä ei tarvitse uusia osastolle tullessa. PVK Anemia Hkr <0.30 altistaa vuotokomplikaatioille, leukosytoosi ja Hkr >0.40 altistaa tukoksille. Trombosytopenia tromb <100 x 10 9 /l altistaa vuotokomplikaatioille. Trombosytoosi >400 x 10 9 /l altistaa tukoksille. Muista hepariinihoidon indusoima trombosyyttitason lasku (50%) HIT, mikä altistaa tukoksille! Seuraa hepariinihoitoa saaneen potilaan trombosyyttejä vähintään 5-10 vrk ajan. APTT Jos spontaanisti pidentynyt, voi viitata fosfolipidivasta-aineoireyhtymään, joka altistaa erittäin hankalahoitoisille tukoskomplikaatioille sekä laskimoissa että valtimoissa. TT/INR (TT jos ei varfariinihoitoa, INR jos varfariinihoito). Spontaanisti matala TT (alle 70%) viittaa maksan synteesihäiriöön, jonka syynä voi olla korjattavissa oleva K-vitamiinin vajaus (laajakirjoinen antibioottihoito, pitkäaikainen parenteraalinen nutritio, ripuli, alkoholismi). La Koholla oleva senkka lisää veren viskositeettia ja altistaa valtimotukoksille erityisesti, jos Hkr on yli CRP Infektio ja inflammaatio altistavat tukoksille. Jos CRP >100, potilas tarvitsee usein maksimaalista annosta pienimolekyylistä hepariinia, ellei vuotoongelmia HbAc1 Diabeetikon huono sokeritasapaino ja insuliiniresistenttiys altistavat valtimotukoksille, perioperatiivinen insuliinihoito suositeltava. 17

18 ANTITROMBOOTTINEN HOITO TOIMENPITEIDEN JA LEIKKAUSTEN YHTEYDESSÄ Petteri Kauhanen, Marja Puurunen, Riitta Lassila Perioperatiivinen ASA ja klopidogreeli Verihiutaleen toiminnan estäjiä, joiden vaikutus kestää verihiutaleiden eliniän ajan n vrk. Koska päivittäin 10% verihiutaleista uusiutuu, käytännössä verihiutaleen esto on merkittävä 3(-5) vrk lääkkeiden lopettamisen jälkeen. Angioradiologisten toimenpiteitten yhteydessä, raajojen rekonstruktiivisessa kirurgiassa ja karotiskirurgiassa lääkitys jatkuu normaalisti toimenpidettä edeltävään päivään saakka ja lääkitystä jatketaan heti toimenpiteen jälkeen. Toimenpidettä edeltävä 1 viikon tauko vain erityistapauksissa, joissa lisääntynyt vuotoriski ja suunnitteilla laaja kirurginen toimenpide. Suhtautuminen meneillään olevaan antikoagulantti (Marevan) hoitoon ak-hoidettu potilas vuotaa normaalia enemmän leikkauksessa tukos- ja vuotovaara on punnittava yksilöllisesti yleisohjeena varfariinista tulee hankkiutua eroon hyvissä ajoin ennen suurta leikkausta Mittaa INR viikko ennen toimenpidettä ja tauota varfariini: INR tauko >4 5 pv pv pv Suuren tukosriskin potilailla tulee aloittaa LMWH 2-pistoshoito INR-tason laskiessa alle 2, joten polikliininen INR-seuranta on tarpeellinen tauon aikana, mikäli tauko on pidempi kuin 2 vrk. Tähän ryhmään kuuluvat ainakin tekoläppäpotilaat, toistuvia tukoksia sairastaneet sekä keuhkoembolian tai muun potentiaalisesti fataalin tromboosikomplikaation vuoksi antikoaguloidut potilaat. Komplisoitu tilanne edellyttää osastolle tuloa jo 2 vrk ennen toimenpidettä ellei LMWH:n anto onnistu toisessa hoitopaikassa. Pistoshoito voidaan toteuttaa joko yhteistyössä terveysaseman kanssa tai potilas voi pistää itse kotona. Muista pistosopetus (pkl:n sh) ja reseptit etukäteen! Normaaliannostelu suuren tukosvaaran potilaalla on daltepariini (Fragmin ) 100ky/kg x2 tai enoksapariini (Klexane ) 1mg/kg x2 sc. Munuaisten vajaatoimintapotilaalla lääke kumuloituu ja annos on yksilöllinen. jos INR >1.8, anna K-vit (Konakion ) 1-2 mg iv/po, vaikutus tulee 6-12 tunnin kuluttua akuuteissa tilanteissa INR >3 K-vit lisäksi jääplasmaa 2 yksikköä tai enemmän vuotavalle potilaalle jos INR >4.5 (vuotoriski 10-kertainen hoitotasoon nähden) voidaan antaa myös hyytymistekijäkonsentraattia Prothromplex ky/kg iv. tai Cofact ml iv., mutta tällöin tulee heparinisaatio aloittaa tromboosiriskin vuoksi mahdollisimman pian. 18

19 Tekoläppäpotilaiden varfariinihoidon tauottamisen aikana tulee antikoagulaatio turvata 2- pistoshoidolla seuraavasti: pistoshoito aloitetaan, kun INR <2.5 ja sitä jatketaan, kunnes INR on ollut jälleen hoitotasolla vähintään 2 vrk mitraali- ja trikuspidaaliläppä: daltepariini 100 ky/kg x 2 tai enoksapariini 1 mg/kg x 2 aorttaläppä: suuren vuotoriskin operaation yhteydessä voidaan antaa pienempää annosta eli daltepariini 50 ky/kg x 2 tai enoksapariini 0.5 mg/kg x 2 Aktiivisen hepariinin pitoisuuden seuranta: rutiininomainen seuranta ei ole tarpeen seuranta on suositeltavaa seuraavissa tapauksissa: munuaisten vajaatoiminta, graviditeetti, lapsipotilas, vaikea obesiteetti, vuotoalttius, veren hyytymiseen vaikuttava kombinaatiohoito, vaikea infektio, tukos ja vuoto samanaikaisesti anti-hyytymistekijä Xa-aktiivisuus, menetelmänä P-anti-FXa (koodi 3828), joka sopii kaikille LMWH-lääkkeille anti-fxa mitataan 10 h edellisen pistoksen jälkeen, jolloin seuraavaa annosta voidaan tarvittaessa muuttaa, minimipitoisuuden tavoitetaso on suuren vuotoriskin potilailla voidaan mitata anti-fxa:n maksimipitoisuus 3-4 h pistoksesta, jolloin arvo ei tulisi ylittää 1.0:a korkea CRP vaikuttaa anti-fxa-arvoon alentavasti, sillä LMWH sitoutuu CRP:hen ja sen teho voi heikentyä. Vaikka anti-fxa-arvo olisikin alle 0.3, ei lääkkeiden suositeltuja enimmäisannoksia tule kuitenkaan ylittää (daltepariini 120 ky/kg x 2 tai ky kertaannos, enoksapariini 1.0 mg/kg x 2) Suositeltuja INR-arvoja toimenpiteille: epiduraalipuudutus <1.5 spinaalipuudutus <1.8 angiografia, johon liittyy interventio (PTA ja stenttaus) <1.5 rutiiniangiografia <2.0 trombolyysi <1.5 Verihiutaleen glykoproteiini (GP) IIb/IIIa estäjät Abciximab (ReoPro ), tirofibaani (Aggrastat ) ja eptifibatidi (Integrelin ) ovat käytössä olevia iv. annosteltavia tehokkaita verihiutaleen estäjiä. Niiden käyttöaiheet ovat tällä hetkellä epästabiili angina pectoris ja uhkaava infarkti elektiivisen tai rescue angioplastian yhteydessä, toistaiseksi ei selviä verisuonikirurgisia indikaatioita. Tirofibaani ja eptifibatidi ovat lyhytvaikutteisia, t1/2 n. 2 t, mutta abciximab on pitkävaikutteinen, t1/2 12 t plasmassa, mutta ad 14 vrk verihiutaleissa. Hätäleikkausta varten annetaan 8-12 yks trombosyyttisiirto abciximabin käytön yhteydessä. PFA tutkimuksella saadaan hyvä käsitys hemostaasin palautumisesta. Näiden lääkkeiden käyttöön voi liittyä nopeasti kehittyvä trombosytopenia, joten trombosyyttitasoa on seurattava. Kyseessä voi kuitenkin olla myös pseudotrombosytopenia (tilaa pseudotrombosytopenia tutkimus, koodi 8634). Pienimolekyylisen hepariinin käyttö postoperatiivisesti Aihe lisääntyneen valtimo- tai laskimotromboosin esto tai pysyvän antikoagulanttihoidon perioperatiivisen tauon kompensoiminen akuutin raajaiskemian hoidon jälkeen aneurysmakirurgiassa 19

20 aortoiliakaalialueen kirurgiassa ellei lisääntynyt vuotovaara infrainguinaalisten valtimorekonstruktioiden jälkeen Marevan-hoidon korvaus perioperatiivisesti aina rekonstruktiivisessa laskimokirurgiassa immobilisaatiovaiheen ajan estämään syvää laskimotukosta Pienimolekyylistä hepariinia ei rutiinisti käytetä karotiskirurgiassa Vähimmäisannos verisuonikirurgisen toimenpiteen jälkeen: Enoksapariini (Klexane ) 20 mg x2 alle 60 kg; 40 mg x2 yli 60 kg tai daltepariini (Fragmin ) 2500 KY x2 alle 60 kg; 5000 KY x2 yli 60 kg). Infektiotilanteessa tai tukosalttiilla potilaalla annosta joudutaan usein nostamaan hoitotason annoksen tasolle (daltepariini 100 KY/kg x2, enoksapariini 1 mg/kg x2) LMWH-hoitoa jatketaan kunnes potilas kotiutuu tai kun varfariinihoitoa postoperatiivisesti jatkettaessa INR on ollut hoitotasolla vähintään 2 vrk Varfariinihoidon aloittaminen tai jatkaminen leikkauksen jälkeen aloitetaan ensimmäisenä postoperatiivisena päivänä tai kun voi ottaa suun kautta ylläpitoannoksella, joista yleisin on 5 mg po, kolmena peräkkäisenä päivänä. TT/INRkontrolli ennen aloitusta ja viimeistään 3. hoitopäivänä (tavoitetaso INR 2-3, läppäpotilailla ), aikaisempi kontrolli tarpeen, jos lähtö TT on <70% LMWH 2-pistoshoito jatkuu, kunnes INR on ollut vähintään 2 vrk hoitotasolla 20

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä

Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Yleistä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat erittäin yleisiä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat yleensä potilaalle tarpeen Päivystysaikana

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka

Lisätiedot

SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ

SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ Johdanto Antitromboottisen hoidon (antikoagulantit ja trombosyyttiestäjät) tauotus ja profylaksi tulee suunnitella hyvissä ajoin ennen toimenpidettä

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla

Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla HYKS Oper ty, ATEK Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla Laatineet: Edward Munsterhjelm, Tuula Kurki, Juha Virolainen, Elina

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE *Fraktioimaton hepariini UFH (Heparin Leo ) antikoagulaatiovaikutus perustuu antitrombiinista riippuvaan hyytymistekijä Xa:n estoon, lisäksi se estää tehokkaasti

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

Uudet antikoagulantit

Uudet antikoagulantit Suorat (=uudet) antikoagulantit ja niiden seuranta Antikoagulaatiohoitajat 30.3.2016 Pirjo Mustonen, kardiologi Keski-Suomen keskussairaala Uudet antikoagulantit Dabigatraani (Pradaxa ) Rivaroksabaanin

Lisätiedot

PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP Tuula Manner TOTEK

PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP Tuula Manner TOTEK PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP 12.12.2016 Tuula Manner TOTEK Päiväkirurgia Päiväkirurginen toimenpide tehdään leikkaussalissa, ja se edellyttää laskimosedaatiota, yleisanestesiaa tai

Lisätiedot

Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan. Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016

Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan. Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016 Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016 Sidonnaisuudet Kansainvälisiä kokousmatkoja Amgen, Baxter, BMS, Leo-Pharma, Mundipharma,

Lisätiedot

Verisuonikirurgian käsikirja

Verisuonikirurgian käsikirja Verisuonikirurgian käsikirja Maarit Venermo Anders Albäck 2016 Toim. Riikka Tulamo Verisuonikirurgian käsikirja HYKS:n verisuonikirurgian hoitosuositus 2016 Maarit Venermo Anders Albäck Osiovastaavat:

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa 17.4.2013 Klas Winell Rakennuspalikat Omien resurssien analyysi Kohdeväestön analyysi Nykyisen toiminnan määrä, laatu, vaikuttavuus ja terveyshyöty analyysi

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA PROTELOS OSSEOR LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA (strontiumranelaatti) Tämä opas on osa Protelos -valmisteen riskinhallintasuunnitelmaa. Oppaan on tarkoitus antaa tietoa Protelos -valmisteen

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Diabeetikon jalkahaava. Juha Pitkänen thx-verisuonikirurgi MKS 10.3.2016

Diabeetikon jalkahaava. Juha Pitkänen thx-verisuonikirurgi MKS 10.3.2016 Diabeetikon jalkahaava Juha Pitkänen thx-verisuonikirurgi MKS 10.3.2016 diabetes on vakava pienten suonten tauti FAKTOJA Diabeteksen Käypä hoito suositus 15-25%:lle diabetikoista jossain elämänvaiheessa

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Rintasyöpäpotilaan ohjaus

Rintasyöpäpotilaan ohjaus Rintasyöpäpotilaan ohjaus Lähete rintarauhaskirurgian yksikköön - mammografia,uä ja PNB oltava tehty - kuvat ja patologin vastaukset lähetteen mukaan! - potilaalle ilmoitettu diagnoosi - potilaalle rintasyöpähoitajan

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE Poistetun rinnan tilalle voidaan rakentaa uusi rinta useammalla tavalla ja kullekin potilaalle soveltuvin menetelmä suunnitellaan hoitavan plastiikkakirurgin

Lisätiedot

Aivokasvainkoulutus Hoidonsuunnittelija Johanna Hyyppä

Aivokasvainkoulutus Hoidonsuunnittelija Johanna Hyyppä Aivokasvainkoulutus 8.3.16 Hoidonsuunnittelija Johanna Hyyppä Pre.oper. kirjallinen info / ohjausmateriaali: Polilta ns. jonokirje (sisältää yleistä tietoa / ohjeita leikkausjonoon asetetulle potilaalle)

Lisätiedot

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE Argatrobaani (Novastan ) on suora trombiinin estäjä, joka sitoutuu palautuvasti trombiiniin. Argatrobaani pystyy estämään sekä vapaan että hyytymiin kiinnittyneen

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016 Rytmin seuranta fysioterapiassa Leena Meinilä 2016 mitä seurataan: syketaajuus, lepoharjoitussyke- maksimi-palautuminen, rytmihäiriöt miksi? sopiva harjoitussyke, mahdollisten rasitukseen liittyvien rytmihäiriöiden

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CANDESARTAN/HYDROCHLOROTHIAZIDE ORION 8 MG/12,5 MG, 16 MG/12,5 MG, 32 MG/12,5 MG, 32 MG/25 MG ORION OYJ PÄIVÄYS: 17.4.2015, versio 2 Sivu 1/6 VI.2 Julkisen

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle

Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Osteoporoosihoitaja Tanja Jukola 20.2.2015 1 Projektin taustaa Suomessa todetaan vuosittain arviolta 30000

Lisätiedot

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG:n monitorointi leikkaussalissa Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG leikkaussalissa EKG tulee rekisteröidä teknisesti aina mahdollisimman korkealaatuisena ja virheettömänä. Huonoa EKG-käyrää

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa 1.Käynti - lääkärin vastaanotto Astman selvittely - diagnostiikka Oireileva potilas. Ajanvaraus(hoitaja)- Hoidon tarpeen arvio Varataan aika

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

Varfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa

Varfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa Ohje henkilökunnalle KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 1(5) Varfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa Terveyskeskus voi valita toteutetaanko antikoagulanttihoidon seuranta hoitaja- vai lääkärivetoisesti.

Lisätiedot

Bariatrisista ja kirurgisista haavoista yleisesti

Bariatrisista ja kirurgisista haavoista yleisesti Bariatrisista ja kirurgisista haavoista yleisesti Antti Rahko Vatsaelinkir. EL 20.9.2016 LSHP:n haavakoulutuspäivä Kirurgian ala, jossa ruoansulatuskanavaa muokkaamalla, pyritään ehkäisemään tai hoitamaan

Lisätiedot

Kiertävän erikoistuvan lääkärin opas

Kiertävän erikoistuvan lääkärin opas Päivitetty 2/2016 Kiertävän erikoistuvan lääkärin opas HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Sydän- ja rintaelinkirurgian jakso Meilahden sairaala 2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. Sydänkirurgian linja ja Yleisthoraxkirurgian

Lisätiedot

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan.

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Kaliumklorid Orifarm 750 mg depottabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi depottabletti sisältää 750 mg kaliumkloridia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

VANHUS JA LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI

VANHUS JA LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI VANHUS JA LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI Käypä hoito : Leikkausriskin arvio tulee aloittaa jo perusterveydenhuollossa Anestesiariskiluokitus (ASA-luokitus) Päivitetyt esimerkit hyväksy.y Amerikan anestesiologiyhdistyksen

Lisätiedot

VSSHP ALUEEN ENSIVASTEYKSIKÖIDEN LÄÄKEHOITO- OHJEET 2015

VSSHP ALUEEN ENSIVASTEYKSIKÖIDEN LÄÄKEHOITO- OHJEET 2015 VSSHP ALUEEN ENSIVASTEYKSIKÖIDEN LÄÄKEHOITO- OHJEET 2015 Alkuperäinen versio 5/2014: Teemu Elomaa EL, Petri Aaltonen EL Päivitetty 6/2015 (työryhmä: Petri Aaltonen, Anu Keskilohko, Tuomo Maavirta, Aaron

Lisätiedot

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti MENETELMÄOHJE 1 (5) 3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti 1. YLEISTÄ Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti antaa kertamittauksia ja kotimittauksia paremman ja luotettavamman kuvan verenpaineesta. Lisäksi

Lisätiedot

ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA. 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila

ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA. 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila TAUSTAA -Suomessa yli 2% väestöstä on antikoagulaatiohoidon piirissä, yli 120 000 varfariinireseptiä - Useamman

Lisätiedot

Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa

Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa Arto Rantala Dosentti, vastaava ylilääkäri Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka TYKS 41. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 10.3. Leikkausalueen

Lisätiedot

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, oyl, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen, oyl Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUSPOTILAAN HOITO

SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUSPOTILAAN HOITO 24.9.2015 SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUSPOTILAAN HOITO Ohjeistus Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueelle sepelvaltimotautikohtauspotilaan riskinarviosta, invasiivisen tutkimuksen tarpeellisuudesta, antitromboottisesta

Lisätiedot

TT-kuvantulkinnan perusteita - Miten radiologi katsoo kuvia? Tiina E Lehtimäki radiologian erikoislääkäri, LT HUS-Kuvantaminen, Meilahti

TT-kuvantulkinnan perusteita - Miten radiologi katsoo kuvia? Tiina E Lehtimäki radiologian erikoislääkäri, LT HUS-Kuvantaminen, Meilahti TT-kuvantulkinnan perusteita - Miten radiologi katsoo kuvia? Tiina E Lehtimäki radiologian erikoislääkäri, LT HUS-Kuvantaminen, Meilahti Hyvä lähete! TT-tutkimus Varjoaineen käyttötarve Varjoaineen vaiheistus

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Esittelysivut 2010 Ylilääkäri Matti Kotila 4.11.2009 Sisätautien erikoissairaanhoito EPSHP:ssä Valtaosa sisätautien erikoissairaanhoidosta tuotetaan

Lisätiedot

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea polven/polvien tekonivelleikkaukseen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja 8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja Päivystyksen triage Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi Hoidon porrastus Oikea potilas oikeassa paikassa TK, ESH Tunnistetaan päivystyshoitoa vaativat potilaat

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa. Ylilääkäri Päivi Kekäläinen

Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa. Ylilääkäri Päivi Kekäläinen Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa Ylilääkäri Päivi Kekäläinen 23.9.2016 Sidonnaisuudet: Kokousmatkakulut/ luentopalkkiot: Astra Zeneca, Ipsen, MSD, Novartis, NovoNordisk

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Pronaxen 250 mg tabletti OTC , Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pronaxen 250 mg tabletti OTC , Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pronaxen 250 mg tabletti OTC 25.9.2015, Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Pronaxen 250 mg on tarkoitettu

Lisätiedot

Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA. Nimi..

Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA. Nimi.. Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA Nimi.. Ilomantsin kunta, terveyskeskus 1.8.2011 Johdanto Tämä opintokirja on tarkoitettu sairaanhoitajan/terveydenhoitajan

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

Lääkehoidon tarkoituksena on lievittää oireita, parantaa sairauden ennustetta ja kohottaa elämänlaatua.

Lääkehoidon tarkoituksena on lievittää oireita, parantaa sairauden ennustetta ja kohottaa elämänlaatua. SYDÄNPOTILAAN LÄÄKEHOITO Lääkehoidon tarkoituksena on lievittää oireita, parantaa sairauden ennustetta ja kohottaa elämänlaatua. Lyhytvaikutteiset nitrot Nitroa käytetään angina pectoris -kipujen ehkäisyyn

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

B2C Pro Jorvin kokemuksia. Päivi Valta anestesialääkäri, oyl

B2C Pro Jorvin kokemuksia. Päivi Valta anestesialääkäri, oyl B2C Pro Jorvin kokemuksia Päivi Valta anestesialääkäri, oyl 2.10.2007 Päiväkirurgisen potilaan asiointiprosessi n. 2 6 kk ennen n. 1 kk ennen leikkausta leikkausta 2 B2C Pro tulosten arviointi TOIMINNOT

Lisätiedot

Keskenmenopotilas naistentautipäivystyksessä. NKNPPKL klö Henna Meriläinen

Keskenmenopotilas naistentautipäivystyksessä. NKNPPKL klö Henna Meriläinen Keskenmenopotilas naistentautipäivystyksessä NKNPPKL klö Henna Meriläinen 7.11.2016 Hoitoon ohjautuminen Potilaat tulevat päivystykseen hoitajan puhelinohjauksella, lähetteellä terveyskeskuksesta/ yksityiseltä,

Lisätiedot

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA TAIPUMUS SAADA VERITULPPA Tietoa potilaalle ja hoitohenkilökunnalle Keskustele tämän esitteen sisällöstä oman lääkärisi kanssa Mikä on tukos ja mikä sen aiheuttaa? Tukoksille altistavat tekijät Laskimotukoksen

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Sydänlääkkeet ja liikunta

Sydänlääkkeet ja liikunta Sydänlääkkeet ja liikunta Beetasalpaajat S = selektiivinen (beeta-1-selektiivinen eli etupäässä sydämeen vaikuttava) V = vasodilatoiva eli verisuonia laajentava I = ISA (intrinsic sympathomimetic action)

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

LeTe Leikkaus- ja tehohoito 2009. Kari Haukipuro, yl, tyj

LeTe Leikkaus- ja tehohoito 2009. Kari Haukipuro, yl, tyj LeTe Leikkaus- ja tehohoito 2009 Kari Haukipuro, yl, tyj 21: LeTe 3 vastuualuetta 210 Tutkimus- ja kehitys Infektiontorjunta Tietopalvelut Kokeellinen kirurgia 211 Anestesia Anestesia (koko talon anestesia

Lisätiedot

Liite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muutokset

Liite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muutokset Liite III Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muutokset 39 VALMISTEYHTEENVETO 40 Kohta 4.1 Käyttöaiheet [Tällä hetkellä hyväksytyt käyttöaiheet poistetaan ja korvataan seuraavasti:] Keskivaikean

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK ISCB 2009: KORVAUSPROTOKOLLAT 2010: FIBRINOGEENI 2011: HYYTYMISEN MONITOROINTI KORVAUKSEN HISTORIAA 70-luvulla: 2 litraa kirkkaita,

Lisätiedot

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT VAIKUTTAVAA TERVEYSPALVELUA Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Coronary Event Risk Test eli CERT on uusi tutkimus, jonka avulla voidaan arvioida henkilön sydäninfarktiriskiä.

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Sirpa Salin, projektipäällikkö, TtT, PSHP 6.9.2011 Sirpa Salin 1 Tavoitteena on Kehittää poliklinikkatoimintaa aiempaa Tuottavammaksi Vaikuttavammaksi Laadukkaammaksi

Lisätiedot

Sukellus sydänlääkkeiden maailmaan - sepelvaltimotaudin lääkehoidosta. Sis (el) ja Kard eval Tuula Meinander 20.5.2016

Sukellus sydänlääkkeiden maailmaan - sepelvaltimotaudin lääkehoidosta. Sis (el) ja Kard eval Tuula Meinander 20.5.2016 Sukellus sydänlääkkeiden maailmaan - sepelvaltimotaudin lääkehoidosta Sis (el) ja Kard eval Tuula Meinander 20.5.2016 Vastaväitteisiin reagoiminen ohjauksessa Pyri ennakoimaan ja valmistautumaan vetoa

Lisätiedot