MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 PÖYRY FINLAND OY Liite 2 Valtakatu Lappeenranta Kotipaikka Helsinki Y-tunnus Puh Fax Päiväys Viite 16USP0069.BSE Sivu 1 (9) LAPPEENRANNAN KAUPUNKI RAUHAN SATAMA; ASEMAKAAVA, ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Aloite, hakija Marinetek Group Oy Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Lappeenrannan kaupungin Rauhan kaupunginosassa, Rauhan matkailu- ja vapaa-aikakeskuksen alueella. Alue käsittää Rauhan asemakaavan satama-, puisto- ja lähivirkistysaluetta sekä kaavoittamatonta vesialuetta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 7 hehtaaria. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus on esitetty alla olevalla kartalla. Suunnittelualue HC Saimaa kylpylähotelli

2 2 Suunnittelun tausta, lähtökohdat ja tavoitteet Asemakaavan laatiminen on käynnistynyt Marinetek Groupin aloitteesta vuoden 2011 lopulla. Marinetek Group on jättänyt Lappeenrannan kaupungille asemakaavan laatimisesta kaavoitusaloitteen sijoittaakseen vesialueelle kelluvia asuntoja ja palveluita. Lappeenrannan kaupungin kaavoituspäällikkö on hyväksynyt Pöyry Finland Oy:n tarjouksen asemakaavan laatimisesta. Asemakaavahanke on Lappeenrannan kaupungin kaavoitusohjelmassa vuosille Alueelle laaditaan asemakaavan muutos ja asemakaava, jonka päätarkoituksena on mahdollistaa kelluvien asuntojen ja palveluiden sijoittaminen satama-alueelle. Maaalueelle sijoitetaan satamatoimintoihin liittyviä ja tukeutuvia palveluja sekä satamatoimintojen tarvitsemia paikoitustiloja. Suunnittelualueen länsiosaan osoitetaan satamaan ja viereiseen Kylpylänpuistoon liittyviä virkistysaluetoimintoja. Samalla päivitetään puiston ja vesialueen välinen raja todellisen rantaviivan ja päivitetyn pohjakartan mukaiseksi. Suunnittelussa huomioidaan erityisesti kelluvien asuntojen vaatima infrastruktuuri (vesi- ja jätevesihuolto), kaupunkikuvalliset tekijät sekä maisema- ja luontoarvot. Nykytilanne Suunnittelualue sijaitsee Saimaan rannassa noin 300 metriä kylpylähotelli Holiday Club Saimaan pohjoispuolella. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 7 hehtaaria, johon kuuluu noin 6,2 ha Saimaan vesialuetta sekä siihen välittömästi liittyvää ranta-aluetta noin metrin leveydeltä. Suunnittelualueen keskeisen osan muodostaa vuonna 2009 valmistunut New Port Saimaa Gardens huvivenesatama, jossa on tällä hetkellä noin 40 venepaikkaa. Sataman länsireunassa on noin 100 metrin pituinen aallonmurtajana toimiva laituri, johon liittyy kolme pistolaituria. Satama-alueen itäosassa on puurakenteinen entinen Rauhan sairaalan laivalaituri, jonka alkupää on pengerrettyä maalaituria. Laivalaiturin itäpuolella on huonokuntoinen puinen venelaituri. Ranta-alue on keväällä 2013 sataman kohdalla avointa, pääosin sepeli- ja hiekkapintaista kenttää. Sataman läpi kulkee Alminraitin päällystetty ajorata. Kylpylänpuiston ja Rantatorin alueella tehdään kevään ja kesän 2013 aikana ympäristötöitä. Sataman länsipuolella on Rauhan kylpylänpuistoon liittyvä puistomainen ranta-alue, jolla sijaitsee vuonna 2011 valmistunut kotarakennus sekä kotieläinaitauksia. Kesällä 2013 rantaan on valmistunut Tapahtumapalvelu Salpasafarit Oy:n toimitalo, joka sisältää mm. kahvilan ja terassitilaa. Vesialueella on määräaikaisella 5 vuoden rakennusluvalla kelluva asuinrakennus, joka oli kesän 2012 loma-asuntomessujen oheiskohde. Suunnittelualueen eteläpuolella on Marina Village -niminen vuosina toteutettu loma-asuntokokonaisuus, joka muodostuu pitkänomaisen Rantatorin ympärille. Marina Village käsittää 30 rivitaloasuntoa ja vuonna 2013 valmistuvan pienkerrostalon. Rantatorin itäreunalla on vuonna 1936 valmistunut entinen pesularakennus, nykyinen liike- ja näyttelyrakennus. Suunnittelualueen etelärajaa pitkin kulkee rannan suunnassa viettoviemäri/ viemärit sekä vesijohto, joihin on rakennettu venesataman kohdalle kaksi tonttiliittymää. Samassa kaivannossa viettoviemärin kanssa on osan matkaa myös hulevesiputki, jonka purkupaikka on Saimaassa noin 230 metrin päässä rannasta. Kaavamuutosalueen etelä-

3 3 puolella on vuonna 2011 valmistunut Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n jäteveden pumppaamo, josta lähtee paineviemäri etelään Korvenkylän taajaman verkostoon. Maa- ja vesialueiden omistus Suunnittelualueen maa-alueen omistajia ovat Miriensis Oy, Tapahtumapalvelu Salpasafarit Oy ja Holday Club Resorts Oy/ Saimaa Action Park Oy. Vesialueen omistaa Kohoniemen ja Tiuruniemen osakaskunta. Osakaskunta on vuokrannut vuonna 2009 New Port Saimaa Gardens-nimiselle yhtiölle voimassa olevan asemakaavan LS-alueen venesatamaa varten 25 vuodeksi. Venesatama-alueelle on lisäksi pidetyssä toimituksessa muodostettu laivalaiturin kaakkoispuolelle kaksi venevalkamaoikeuskäyttöyksikköä, joista toiseen on yksi oikeutettu tila ja toiseen 8 oikeutettua tilaa. Koska vesialue, jolle rakennusoikeutta kaavoitetaan, ei ole kaupungin omistuksessa, tulee osakaskunnan ja kaupungin kesken solmia maankäyttösopimus ennen asemakaavan hyväksymiskäsittelyä, ellei osakaskunta myy vesialuetta kaupungille. Satamaalueella tulee solmia maankäyttösopimus myös Salpasafarien ja kaupungin kesken. Kaavoitustilanne Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla (VAT) asetetaan alueiden käytölle yleisluonteisia tavoitteita valtakunnallisella tasolla. Keskeisimpiä näistä tavoitteista ovat kestävä kehitys ja hyvä elinympäristö. Tavoitteet tulee ottaa huomioon ja niiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kuntien alueiden käytön suunnitteluun erityisesti maakuntakaavan ohjausvaikutuksen välityksellä. Monet tavoitteista, kuten elinympäristön laatua koskevat tavoitteet, ovat sellaisia, että niiden huomioiminen tulee tapahtua myös suoraan kuntakaavoituksessa ja erityisesti yleiskaavoissa. Tämän alueen kaavoitukseen erityisesti vaikuttavien VAT:ien toteutumista arvioidaan asemakaavan selostuksessa. Maakuntakaava Etelä-Karjalan maakuntakaava on hyväksytty Etelä-Karjalan maakuntavaltuustossa ja vahvistettu Ympäristöministeriössä Maakuntakaava vahvistui Rauhan alueen osalta maakuntavaltuuston hyväksymässä muodossa. Maakuntakaava on laadittu koko Etelä-Karjalan maakunnan alueelle kokonaiskaavana. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä ja sillä on tärkeä tehtävä maakunnan kehittämisessä ja sen suunnittelussa. Maakuntakaava korvaa vahvistuessaan seutukaavan. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Maakuntakaavassa koko Rauhan alue on osoitettu matkailupalvelujen alueena (RM). Suunnittelualueen kohdalla on lisäksi venesatama-kohdemerkintä. Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävät pienvenesatamat. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräyksen mukaan ennen alueella tehtäviä vesirakennustöitä on oltava yhteydessä Museovirastoon, jotta vedenalaista kulttuuriperintöä koskevan inventoinnin tarve voidaan arvioida. Satamaan johtaa laivaväylä-merkintä. Satamasta itään johtaa viheryhteystarve / ekologinen käytävä. Merkinnällä osoitetaan virkistysalue- tai ekologiseen verkostoon liittyviä olemassa olevia tai tavoitteellisia valtakunnallisia, maakunnallisia ja seudullisia yhteystarpeita. Merkinnästä ei aiheudu maa- ja metsätalouteen eikä maaseutuelinkeinoihin ja asumiseen liittyviä rajoituksia. Suunnittelumääräyksen mukaan Yksityiskohtaisemmassa suunnit-

4 4 telussa on huolehdittava ulkoilu- ja retkeilypolkujen jatkuvuudesta virkistys-, luonto-, matkailu- ja palvelualueiden välillä sekä otettava huomioon lähialueen kansallispuistoihin liittyvät yhteydet sekä se, että yhteystarpeiden merkitys eläinlajien liikkumisalueena ei heikenny. Viheryhteyksiin liittyvissä yksityiskohtaisemmissa suunnitelmissa tulee ottaa huomioon alueen maisema-arvot, arvokkaiden luontokohteiden säilyminen ja lajiston liikkumismahdollisuudet myös liikenneväylien suhteen. Alue sijaitsee myös matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueella (mv). Alue on tärkeätä pohjavesialuetta (pv). Lisäksi alue kuuluu kasvukeskusalueen laatukäytävä -alueeseen. Tiurun ja Rauhan alueet on maakuntakaavassa osoitettu maakunnallisesti merkittävänä kulttuurihistoriallisena ympäristönä (ma/km + vaakaviivoitus). Saimaan vesialue on merkitty Suur-Saimaan kehittämisen kohdealueena (oranssi vinoviivoitus). Etelä-Karjalan liitto on käynnistänyt vuonna 2012 vaihekaavan laatimisen. Vaihekaavaluonnos on ollut rakennusasetuksen 32 :n mukaisesti nähtävillä Vaihekaavaluonnoksessa ei ole varauksia Rauhan alueella. Yleiskaava Pääosa suunnittelualueesta kuuluu hyväksytyn oikeusvaikutteisen Tiurun ja Rauhan osayleiskaavan muutoksen alueeseen. Suunnittelualueella on yleiskaavassa seuraavat varaukset: o Satama-alue (LS) o Puistoalue. jolla ympäristö säilytetään (VP/s) Maankäyttö- ja rakennuslain 41 :n nojalla määrätään, että alueella olevat maisemallisesti merkittävät puut ja istutukset sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävä suihkulähde ja muut rakennelmat on säilytettävä. o Lähivirkistysalue (VL) Ote maakuntakaavasta. Alueelle saa rakentaa ulkoilukäyttöä palvelevia pienehköjä rakennuksia ja rakennelmia. Alueella on voimassa MRL 128 :n mukainen toimenpiderajoitus. Satama-alueen eteläpuolitse puistoalueen pohjoisosassa kulkee ulkoilureitti (palloviiva).

5 5 Osalla suunnittelualueeseen kuuluvasta vesialueesta ei ole yleiskaavaa. Asemakaava Pääosa suunnittelualueesta kuuluu Rauhan ydinalueen ja Vipeleen asemakaavaan, jonka Joutsenon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Tässä kaavassa vesialueen kaavavaraus on Satama-alue. Alueelle saa sijoittaa satamatoimintaa palvelevia huolto- ja palvelurakennuksia. (LS). Kylpylänpuisto on Puisto, jossa ympäristö säilytetään. Maankäyttö- ja rakennuslain 57 :n nojalla määrätään, että alueella olevat maisemallisesti merkittävät puut ja istutukset on säilytettävä tai vaiheittain uusittava. Kulttuurihistoriallisesti merkittävä suihkulähde ja muut rakennelmat on säilytettävä. (VP/s-1). VL Ote yleiskaavasta. Osa suunnittelualueesta kuuluu Rauhan ydinalueen asemakaavan muutokseen, jonka Lappeenrannan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Tässä kaavassa Satama-alueen mantereen puoleinen osa on Satama-aluetta. Alueelle saa sijoittaa satamatoimintaa palvelevia huolto- ja palvelurakennuksia. (LS-2). Alueelle on osoitettu rakennusoikeutta 450 k-m 2 yksikerroksiselle rakennukselle. LS-2-alueen eteläpuolella on lähivirkistysalue (VL), jonka kautta kulkee yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, jolla tontille ajo on sallittu (pp/t). Osa vesialueesta on asemakaavoittamatonta.

6 6 - Muut suunnitelmat ja varaukset Lappeenrannan kaupungin uusittu rakennusjärjestys on tullut voimaan Suunnittelualue kuuluu Tiuruniemen I luokan eli vedenhankintaa varten tärkeään pohjavesialueeseen, jonka kokonaispinta-ala on 14,72 km² ja muodostumisalueen pintaala 10,9 km². Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on noin 8500 m³/d. pp/t Ote ajantasa-asemakaavasta. Kaavatyötä varten laadittavat erillisselvitykset ja suunnitelmat Suunnittelualueelle on laadittu luontoselvitys asemakaavatyössä tarvittavalla tarkkuudella. Selvitystä varten on koottu aluetta koskevat luontotiedot ja tehty kaksi maastokäyntiä vuoden 2011 syksyllä. Selvityksen on laatinut kaupungin toimeksiannosta Pöyry Finland Oy. Maanpäällisten kiinteiden muinaisjäännösten osalta tukeudutaan olemassa olevaan kirjalliseen inventointitietoon. Museoviraston arkeologian osasto suoritti koko Rauha- Tiuru alueella maastoinventoinnin osayleiskaavaa varten. Asemakaavatyötä varten suoritettiin syksyllä 2012 vedenalaisinventointi. Alue kartoitettiin viistokaikuluotaimella, kiinteällä viistokaikuluotaavalla laitteella sekä sukeltamalla, kahlaamalla ja sondaamalla.

7 7 Perustietovaiheessa kootaan tiedot alueen rakennuskannasta, maisemasta ja infraverkosta. Käytettävissä olevien tietojen mukaan alueella ei ole tarvetta pilaantuneiden maiden selvityksiin. Suunnittelussa hyödynnetään soveltuvin osin myös vuonna 2012 laadittuja Tiurun ja Rauhan hulevesisuunnitelmaa, vesihuollon yleissuunnitelmaa ja pohjavesiselvityksiä. Sataman liikenne- ja muun melun osalta on tehty mittauksia kesällä 2013, joiden pohjalta on arvioitu tulevaan vapaa-ajan asumiseen kohdistuvaa melukuormitusta. Mitä vaikutuksia kaavahankkeella on? Kaavan toteuttamisella on vaikutuksia mm. alueen luontoon ja maisemaan, pohjaveteen ja rakennuskantaan. Kaavan toteuttamisen vaikutuksia arvioidaan kaavatyössä seuraavan jaottelun pohjalta. Osa vaikutuksista ulottuu varsinaista suunnittelualuetta laajemmalle. Vaikutusalue määritellään kunkin vaikutuksen kohdalla yksilöllisesti: 1. Ekologiset vaikutukset - Vaikutukset maisemaan ja kulttuurimaisemaan - Vaikutukset maa- ja kallioperään - Vaikutukset vesistöihin ja pohjaveteen - Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin sekä luonnon monimuotoisuuteen - Vaikutukset luontokohteisiin - Vaikutukset kalastoon 2. Taloudelliset vaikutukset - Vaikutukset infraverkon toteutuskustannuksiin - Aluetaloudelliset ja elinkeinopoliittiset vaikutukset 3. Liikenteelliset vaikutukset - Vaikutukset liikenneverkkoon ja liikenteen toimivuuteen - Vaikutukset liikenneturvallisuuteen. - Liikenteen ympäristövaikutukset - liikennemelu - Vaikutukset ulkoilureitistöihin 4. Sosiaaliset vaikutukset - Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön - Vaikutukset palvelujen saatavuuteen 5. Kulttuuriset vaikutukset - Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen - Vaikutukset rakennuksiin ja rakenteisiin - Vaikutukset yhdyskuntateknisen huollon verkostoihin ja katuihin - Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja kiinteisiin muinaisjäännöksiin - Vaikutukset seudullisten suunnitelmien toteutumiseen - Suhde Saimaan vedenpinnan korkeuden vaihteluihin - Jäiden käyttäytyminen vesialueella - Tuuliolosuhteet ja aallokon vaikutus rakenteisiin 6. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen. Lisäksi selvitetään mahdollisten haittojen lieventämismahdollisuudet.

8 8 Osalliset Suunnittelussa ovat osallisia ainakin seuraavat viranomaistahot ja sidosryhmät: - Viranomaiset Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat, Etelä-Karjalan liitto, Etelä-Karjalan museo, Museovirasto, Etelä-Karjalan pelastuslaitos. - Lappeenrannan kaupungin luottamuselimet ja hallintokunnat Kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, tekninen lautakunta, Tekninen toimi (maankäyttö ja asuminen, kadut ja ympäristö, rakennusvalvonta), Lappeenrannan seudun ympäristötoimi. - Lappeenrannan kaupungin yhtiöt ja liiketoiminnat: Lappeenrannan Energiaverkot Oy. - Maanomistajat/ hallintaoikeuden haltijat, vuokralaiset Miriensis Oy, Tapahtumapalvelu Salpasafarit Oy, Holiday Club Resorts Oy/ Saimaa Action Park Oy, New Port Saimaa Gardens Oy, Kohoniemen ja Tiuruniemen osakaskunta, yksityiset naapurimaanomistajat, venevalkamarasitteiden haltijat. - Alueen asukkaat ja yhdistykset Etelä-Karjalan Luonnonsuojelupiiri ry, Kyläyhdistys Korvenrauha ry, Tiurun asukasja ympäristöyhdistys ry - Muut Telia Sonera Finland Oyj, Kymen Puhelin Oy. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Kaikista merkittävistä kuulemis- ja päätöksentekovaiheista ilmoitetaan kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä. Lähialueen asukkaita ja maanomistajia informoidaan henkilökohtaisilla kirjeillä tärkeimmistä suunnitteluvaiheista. Kaava-aineistot pidetään nähtävillä Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoituksessa ja internet- sivulla. Suunnittelun kulku ja alustava aikataulu 1. Työn käynnistysvaihe; loppuvuosi Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen (MRL 63 ). Perustietojen kokoaminen ja tarvittavien täydennysten suorittaminen. 2. Yleisinformaatio työn aloittamisesta; kevät Informaatio kaupunkiorganisaatiolle ja viranomaisille työn alkamisesta, keskustelu työn lähtökohdista sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä (MRL 64 ). OAS:n toimittaminen viranomaisille (MRL 66 ).

9 9 3. Alustava asemakaavaluonnos; kesäkuu Aloitusvaiheen viranomaispalaveri (MRL 66, MRA 26 ) Selvitysten riittävyyden toteaminen ja mahdollisista lisäselvityksistä sopiminen. Keskustelu työn lähtökohdista ja asemakaavaluonnoksesta. 4. Asemakaavaluonnos; kesä Luonnoksen ja valmisteluaineiston asettaminen nähtäville (MRA 30 ) , mielipiteet osallisilta, lausunnot viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta. 5. Kaavaluonnosten tarkistaminen saadun palautteen pohjalta. Kaavanlaatijan vastineet annettuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin. Työpalaveri ELY-keskuksen kanssa Asemakaavaehdotus. Teknisen lautakunnan ja kaupunginhallituksen käsittelyt. Asemakaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (MRA 27 ). Muistutukset. Tarvittaessa lausunnot viranomaisilta (MRA 28 ). Viranomaisneuvottelu (MRA 26 ) tarvittaessa lausuntojen saavuttua. 7. Asemakaavaehdotuksen mahdollinen tarkistaminen. Kaavaehdotuksen asettaminen tarvittaessa uudelleen nähtäville tai niiden kuuleminen erikseen, joita muutokset koskettavat (MRA 32 ). 8. Kaavan hyväksyminen. Kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsittely (MRL 52 ). Tiedottaminen kaupunginvaltuuston päätöksestä. 9. Mahdollinen valitusprosessi. Valitukset Kouvolan hallinto-oikeuteen ja Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Yhteystiedot Pöyry Finland Oy Matti Veijovuori Valtakatu LAPPEENRANTA p etunimi.sukunimi@poyry.com Lappeenrannan kaupunki Kaupunginarkkitehti vt Erkki Jouhki PL LAPPEENRANTA p etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (MRL 64 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tullaan tarkentamaan ja täydentämään tarpeen mukaan suunnittelun kuluessa. Mahdolliset huomautukset osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tulee toimittaa osoitteella: Lappeenrannan kaupunki Tekninen toimi/ Kaavoitus PL LAPPEENRANTA Mikäli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa pidetään riittämättömänä, on osallisilla mahdollisuus esittää neuvottelua Kaakkois-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle osoitteella: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat Kauppamiehenkatu 4/ PL Kouvola