Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton sosiaalinen uudistuslehti 1/2009 VALOA JA RAHAA KANSALLE!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton sosiaalinen uudistuslehti 1/2009 VALOA JA RAHAA KANSALLE!"

Transkriptio

1 liiton sosiaalinen uudistuslehti 1/2009 VALOA JA RAHAA KANSALLE! Tässä numerossa teemana terveys liiton valtuusto kokoontui 15. maaliskuuta Vähäjärven lomakodissa Hämeenlinnan Hauholla. Kokousväki keskusteli vilkkaasti ja hyväksyi alla olevan ja sivulla 2 olevan kannanoton. Kokousta edeltäneessä seminaarissa tutkija Ilpo Vilkkumaa alusti Sata-komitean työhön liittyvistä kysymyksistä. Lisää kokouksesta ja seminaarista sivulla 3. Pitäkää puolenne lääkärissä! Sivu 2 Demokratiaa terveysasemille Sivu 4 Mitä ministeri Risikko lupaa? Sivu 5 Setelit puhtaiksi suit-sait Sivu 8 Mitä tekisit 20 miljoonalla? Sivu 8 LUNASTAKAA LUPAUKSENNE PÄÄTTÄJÄT: KÖYHYYDEN VÄHENTÄMINEN ON MAHDOLLISTA Hallitus on hallitusohjelmassaan ja sosiaaliturvan uudistusta valmistelevaa Sata-komiteaa asettaessaan ilmoittanut tavoitteikseen mm. köyhyyden vähentämisen, riittävän perusturvan tason turvaamisen ja sosiaaliturvajärjestelmän selkeyttämisen. Listalla on ollut myös yksi yhtenäinen terveyskustannusten maksukatto. Hallituksen tähänastiset toimet ja Sata-komitean ehdotukset sosiaaliturvauudistuksen peruslinjauksiksi eivät kuitenkaan lunasta lupauksia julkilausutuista tavoitteista. Sitä paitsi Sata-komitean yli on kävellyt milloin hallitus, milloin työmarkkinajärjestöt keskinäisillä sopimuksillaan, joten komitean tehtäväksi taitaa jäädä vain hallituksen sanelemien ja jo sovittujen päätösten kirjaaminen Elvytyksen nimissä on hallitus valmis jakamaan runsas- kätisesti rahaa tahoille, jotka viimeisen vuosikymmenen aikana ovat nauttineet kasvavista pääomatuloista, samaan aikaan kun perusturvan ostovoima on romahtanut. Toisaalta selitellään, että taantuman vuoksi ei sosiaaliturvan kehittämiseen ole varaa. Sosiaaliturvan tulevaisuutta ja kehittämisen edellytyksiä vaarantaa osaltaan työnantajien Kela-maksun poistaminen. Tällä miljardin euron tulonsiirrolla tuetaan velvoitteettomasti etenkin suuryrityksiä ja jätetään eniten tukea tarvitsevien kansalaisten perusturvan rahoitus poliittisten pelien ja kabinettisopimusten varaan. Viime aikoina on saatu pätevää tutkimustietoa köyhyyden poistamisen keinoista: Tutkimusten mukaan kaikkein tehokkaimmin köyhyyttä vähennettäisiin korottamalla toimeentulotuen, kansaneläkkeen ja muun alimman perusturvan tasoa. Niin ikään terveydenhuollon maksukattojen yhdistäminen auttaisi eniten köyhiä, etenkin pienituloisia eläkeläisiä ja pitkäaikaissairaita. Riittävän perusturvan takaaminen yhdenvertaisesti asuinkunnasta riippumatta edellyttää myös viimesijaisen perusturvan eli toimeentulotuen perusosan maksatuksen siirtämistä kunnilta Kelalle. Vastaperusteluna on esitetty, että silloin kaikki tukea tarvitsevat ja siihen oikeutetut ehkä osaisivat ja uskaltaisivat sitä hakea ja saada. Toteutuvatko tällaisessa perustelussa todella lain henki ja kirjain ja suomalaisen sosiaaliturvan tavoitteet? Kansalaisten perusturvan ja yhdenvertaisuuden toteutumiseksi ja pienituloisten vammaisten ja pitkäaikaissairaiden toimeentulon kohentamiseksi vaadimme, että: kansaneläkkeen ja muun perusturvan taso korotetaan välittömästi vähintään 800 euroon kuukaudessa, verotettavan kuukausitulon alarajaa nostetaan euroon myös kunnallisverotuksessa, eläkkeiden taso sidotaan ostovoiman säilyttämisen turvaavaan indeksiin, eläkkeiden tasokorotus ei heikennä yksilöllisiin ja tilannekohtaisiin tarpeisiin perustuvia asumis-, hoito- ym. tukia, terveyskustannusten maksukatot yhdistetään pikaisesti yhdeksi, enintään 350 euron vuotuiseksi maksukatoksi, toimeentulotuen perusosa siirretään Kelan hoidettavaksi, Kelan rahoitus turvataan myös pitkällä tähtäimellä, ainakin osa suuryrityksille ja pankeille luvatusta tuesta siirretään sosiaaliturvan rahoituksen vahvistamiseen. Kysymme nyt Teiltä, arvoisa päättäjä, mitä aiotte tahollanne tehdä näiden vaatimusten toteuttamiseksi ja köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi Suomessa? liitto ry. Liittovaltuusto Kannanotto on lähetetty seuraaville päättäjille: Pääministeri Matti Vanhanen Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä Peruspalveluministeri Paula Risikko Eduskuntaryhmät Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet SATA-komitean puheenjohtaja Markku Lehto SATA-komitean jaostojen puheenjohtajat

2 2 Hallitus kaivoi verta nenästään, kun se pääministeri Matti Vanhasen (kesk) johdolla ilmoitti päättäneensä nostaa eläkkeellejäämisen alaikärajaa kahdella vuodella. Hallituksen suunnitelmiin liittyy paljon sellaista, jota eivät hyväksy työntekijäjärjestöt eivätkä myöskään itseään kunnioittavat vammais- ja eläkeläisjärjestöt. Erityisesti esiin ovat nousseet eläkekysymykset. Päätöstä perusteltiin sillä, että se on viesti kansainvälisille luottolaitoksille, joilta Suomi hakee lainaa. Viestinä on, että Suomi pystyy tekemään rakenteellisia muutoksia vaikeinakin aikoina, jotta velka voidaan maksaa kunniakkaasti pois. Miksi pääministeri Matti Vanhanen meni kertomaan eläkepäätöksen olemattomasta valmistelusta? Olisiko kyse hallituspuolueiden sisäisestä valtataistelusta ja yrityksestä nostaa omaa johtajan profiilia ottamalla pisteet kotiin hallituksen aloitteellisuudesta? Pääkirjoitus 1/09 Eläkepäätös aiheuttaa vastustusta ja syystäkin Tässä Vanhanen tuli kuitenkin harvinaisen rehellisesti paljastaneeksi, että isoa eläkepäätöstä ei ollut lainkaan valmisteltu eikä siihen osallisia järjestöjä ollut asiassa haluttu kuullakaan. Ay-johto tyrmistyi hallituksen päätöksestä ja kolmikannan sivuuttamisesta sen valmistelussa ja työmarkkinajärjestöjen sosiaalitupossa tekemien sopimusten muuttamisesta. Protestina suunnitelmille SAK:n, Akavan ja STTK:n edustajat vetäytyivät pois sosiaaliturvan uudistamista pohtivan Sata-komitean työstä. Myös sosiaali- ja terveysjärjestöjen edustajien mukanaolo tynkä-sata-komitean työskentelyssä on kyseenalaista, koska hallitus selvästi käyttää komiteaa pelkkänä verhona sosiaaliturvan leikkaamiseksi ja työntekijöiden aseman heikentämiseksi kuten edellisenkin laman aikana. Hallituksen eläkepäätös on kuumentanut mieliä monella taholla ja laajoissa kansalaisjoukoissa. Myös sosiaalitupoon sullottua työnantajien Kelamaksun poistoa on kirottu törkeänä lahjana yrityksille, joka aiheuttaa valtion kassaan miljardin euron aukon ja vaarantaa Kelan maksujen rahoituksen. Työntekijäjärjestöillä ja niiden johdolla on nyt vahva tuki jäsenistöltä ja kansalaisilta päättäväisiin vastatoimiin. Eläkepäätöksen peruuttaminen ei riitä, on myös hylättävä tämä sosiaalitupo-sopimus, jonka hallitus jo omalla eläkepäätöksellään rikkoi. Kansalaisten silmissä näyttää nyt siltä, ettei tilanne ole kenenkään hallinnassa. Valtiovarainministeri lomaili, ja pääministeri ja ay-liikkeen johto kiistelivät lähinnä hallituksen päätöksenteon tavasta, työssäoloajan pidentämisestä he ovat herttaisen yksimielisiä. Eläkeikärajan nostaminen ei pidennä työssäoloaikaa siihen tarvitaan muita keinoja. Jorma Eloranta Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton puheenjohtaja Terveys ei saa olla rahasta kiinni Ulla Ashornin ja Juhani Lehdon toimittamassa kirjassa Tutkijapuheenvuoroja terveydenhuollosta (Stakes 2008) pohtivat useat asiantuntevat tutkijat maamme terveydenhuollon tulevaisuuden näkymiä ja haasteita, voimavarojen kohdentumista ja järjestelmän toimivuutta tutkimustiedon valossa. Sosiaaliturvaa vai bisnestä? Hyvinvointivaltion rakentamisen aikaan, aina 1980-luvun lopulle asti terveydenhuolto nähtiin Suomessa paljolti osana sosiaaliturvaa, lähtökohtina kansalaisten tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus. Sittemmin, globaalisaatioajan kilpailuvaltiossa on yhä voimakkaammin korostunut terveydenhuollon mieltäminen ennen muuta liiketoimintana, suurena ja nopeasti kasvavana elinkeinosektorina. Hyväosaiset hyväosaisempia Terveydenhuollon oikeudenmukaisuus on yksi artikkelikokoelman keskeisiä teemoja. Monilla tieteellisillä mittareilla on voitu todeta terveydenhoitopalvelujen epäoikeudenmukainen kohdentuminen kansalaisten tulojen ja sosiaaliekonomisen aseman mukaan. Suomen terveydenhuoltojärjestelmässä on nykyisin kolmen kerroksen väkeä: työterveyshuollon piirissä olevat isojen työnantajien työntekijät, yksityisistä palveluista maksamaan kykenevät ja julkisten terveydenhuoltopalvelujen varassa olevat. Tätä mallia jotkut nimittävät kansalaisten valinnanvapaudeksi todellista valinnan varaa tässä suhteessa on useimmilla kuitenkin aika vähän. Kansainvälinen vertailu sitä paitsi osoittaa, että parhaiten toimivat ne yhteiskunnat, joissa toimitaan yhdellä terveysjärjestelmällä. Peruspalvelujen saatavuus Avainkysymys on kaikille avointen peruspalvelujen saatavuus, koska ne toimivat reittinä muihin terveyspalveluihin. Jotta eniten palveluja tarvitsevat niitä myös saisivat, peräänkuulutetaan uusia keinoja, mm. panostusta ennaltaehkäisevään hoitoon ja palvelujen aktiivista kohdentamista suurten terveysriskien ryhmille. Terveydenhuollon asiakasmaksut ja maksukatot vaatisivat tutkijoiden mukaan uudelleenarviointia. Tutkijapuheenvuoroissa tuodaan esille myös mm. omaishoitajien suurta tuen tarvetta sekä vanhusten hoidon kehittämistarpeita. Marja-Leena Kalkkinen Näkökulma: Timo Piippo Pitäkää puolenne! Ihminen on siitä kumma olio, että kun se toimii tehtävissään kyllin kauan, urautuu. Kuten tiedetään, sota raaistaa aina. Tulee sokeaksi omille toimilleen. Tämä voisi olla yksi selitys sille mitä koin, kun jouduin käymään Pitäjänmäen terveyskeskuksessa Helsingissä. Minulta repesi syylä, jota en voinut katsoa kuin peilin avulla. Menin terveysasemalle ja ilmoittauduin luukulla: Tarvitsisi nipsauttaa syylä pois ja panna pari ristipistoa tikkejä ja laastari päälle, ettei se olisi vaarassa enää repeytyä. Arvelin operaation kestoksi viisi minuuttia. Mutta: Ei käy täällä, ei ole lääkäreitä. Teidän pitää mennä Marian sairaalaan! Olen joutunut kaksi kertaa käymään kyseisessä Marian sairaalassa. Meno on siellä kuin Raid-elokuvissa, paitsi että se on täyttä totta. Miksi pienetkin operaatiot pitää siirtää ennestään ruuhkaiseen paikkaan? Helsinkiläisiä juoksutetaan ja istutetaan muutamilla terveysasemilla tuntikausia. Aikamme sanailtuamme sain terveydenhoitajan katsomaan syylääni, ja löytyipä vastaanottoaikakin kahden päivän päästä. Eikähän operaatio kestänyt kuin kyseisen viisi minuuttia. Eikö päättäjät tunne alaansa? Puutteita on, tähän johtopäätökseen olen tullut. Yritin soittaa apulaiskaupunginjohtajalle Kokkoselle. Tietenkään häntä ei voi tavoittaa, sihteeri on aina kilpenä, ja asia siirrettiin alempaan portaaseen. Siellä vastanneelle naiselle asia oli uusi ja outo, ei PALVELUSETELI EI AUTA KÖYHÄÄ JA KIPEÄÄ! liitto ei hyväksy hallituksen ehdotusta palvelusetelien käytön laajentamiseksi sosiaali- ja terveyspalveluissa. Pikaisesti valmistellun lakiehdotuksen perusteluina on esitetty asiakkaiden valinnanvapauden lisääminen ja yritystoiminnan vahvistaminen. Yritystukea yksityissektorille palveluseteli lähinnä olisikin. Pienituloiset vammaiset, pitkäaikaissairaat ja suurin osa suomalaisista kaipaa toimivia kunnallisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Tätä ei palveluseteleillä ratkaista. Valinnanvapaus on monelle kaukaista ylellisyyttä. ollut käynyt terveyskeskuksessa asiakkaana, heitä varten kun on työterveyshuolto. Kun sitten kysyin, miksei terveyskeskusmaksua voi maksaa paikan päällä, hän paljasti täydellisen tietämättömyytensä vastatessaan, että voihan maksun maksaa muuallekin kuin pankkiin. Voi kyllä, yhteen ainoaan paikkaan, Kallion virastotalolle, mutta tästä asiasta hän ei siis tiennyt mitään. Terveyskeskusmaksun maksamisesta pankki ottaa kassalla kuusi euroa. Kun tästä keskustelin kyseisen naisen kanssa, hän sanoi, että voihan sen maksaa tietokoneella. Kuinkahan monella yli 60- vuotiaalla on kotonaan tietokone, ja pitääkö meidän kaikkien hankkia sellainen? Kuka nämä hankinnat maksaisi? Ja oppivatko kaikki käyttämään tietokonetta? Näin hänen kanssaan sanailin. Tämä aiheutti sentään sen, että Pitäjänmäen terveyskeskuksen lääkäri soitti minulle ja kysyi, mitä ongelmia minulla oli siellä ollut. Kun hänellekin kerroin, että miksi terveyskeskusmaksun voi maksaa vain pankkiin, hänkin sanoi, että voihan sen maksaa muuallekin. Tällä hänkin osoitti tietämättömyytensä. Tuli silloin mieleeni jonkun aikaisemman poliitikon olisikohan ollut Virolainen? sanoma: Kunpa kansa tietäisi, miten vähällä järjellä meitä hallitaan! Timo Piippo Helsingin Seudun Sairaus- ja tapaturmainvalidien puheenjohtaja Ehdotuksessa kunnille annettaisiin valtuudet päättää sekä palvelusetelin käyttöönotosta että myös setelin arvosta. Ehdotus mahdollistaisi myös sen, että asiakkaan omavastuuosuus voi kasvaa kunnallisia asiakasmaksuja suuremmaksi. Potilas voisi tosin kieltäytyä palvelusetelin vastaanottamisesta, jolloin kunnan tulee ohjata hänet muulla tavoin järjestettyjen kunnallisten palvelujen piiriin. Tästä oikeudesta olisikin syytä tiedottaa kuntalaisille. Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry. Liittovaltuusto

3 Köyhyyden poistaminen vaatii silkkaa rahaa - siis köyhille Sosiaaliturvan uudistusta pohtiva, paljon otsikoissa ollut ja työlleen jatkoaikaa saanut Sata-komitea tehtävineen ja tuloksineen oli pohdinnan aiheena liiton seminaarissa 14. maaliskuuta. Aiheesta alusti osaamiskeskusjohtaja Ilpo Vilkkumaa Vervestä. Hän totesi aluksi komitean työlle määritellyt lähtökohdat sosiaaliturvan uudistamiseksi. Näistä keskeisiä ovat työn saattaminen aina kannattavaksi, köyhyyden vähentäminen, riittävän perustoimeentulon tarjoaminen sekä sosiaaliturvan rahoituksen saattaminen kestävälle pohjalle. Eri tutkijoiden mukaan vähätuloinen tarvitsee noin 20 prosenttia lisää toimeentuloonsa, jotta hän ei kokisi olevansa loukussa. Jos esitykset perustoimeentulon kohentamiseksi jäävät tuon prosenttiluvun alle, ne ovat kuolleena syntyneitä ajatuksia, sanoi Ilpo Vilkkumaa avauksenaan. Köyhä hyötyisi Kelan luukusta Kohuttu sosiaalitupo huolehtii vain ansiosidonnaista turvaa saavien eduista, todelliset köyhät jäävät puille paljaille. Sosiaalitupo sai Vilkkumaalta sapiskaa muutenkin, sillä työnantajien kela-maksun poistaminen jättää sosiaaliturvaan jopa miljardin euron aukon. Tämä on hänen mukaansa tosi paha paikka vallankin nyt, kun taantuma painaa päälle. Sata-komitea, työnantajien kela-maksun poisto ja sosiaalitupo saivat osansa Ilpo Vilkkumaan kritiikistä. - Alle 20 prosentin korotukset sosiaaliturvaan eivät auta, sanoi Vilkkumaa. Sata-komitessa on laskeskeltu, että jos toimeentulotuki siirrettäisiin kunnilta Kelan hoidettavaksi, se lisäisi valtion menoja jopa 400 miljoonaa euroa. Tämä on se summa, mikä toimeentulotukea jää aiheettomasti maksamatta hakijoiden tietämättömyyden ja kuntien harrastaman keplottelun takia. Ilpo Vilkkumaa totesi, että on järkyttävää, jos tämän vuoksi jarrutetaan toimeentulotuen siirtämistä kunnilta Kelalle. Toimeentulotuen väärinkäyttäjät ovat siis eri puolella tiskiä kuin asiakkaat. Missä ovat työhön kannustavat työt? Hallituksen ja erityisesti kokoomuksen hellimä ajatus työn kannustavuuden lisäämiseksi keinona korjata sosiaaliturvaa ja sen rahoitusta sai Vilkkumaalta kriittisen kommentin. Missä ovat ne työt, joihin köyhiä kannustetaan menemään? kysyi Vilkkumaa ja viittasi nykyiseen taantumaan, jonka aikana tuhansia ihmisiä on irtisanottu ja meno vain jatkuu. Sosiaaliturvan rahoituskriisi jäytää Vilkkumaan mukaan koko sosiaaliturvan ja terveydenhuollon kenttää. Kunnallisten palvelujen rahoitusraamit ja vallitsevat käytännöt käyvät säädettyjen lakien ylitse. Meillä on kansalaisilla universaali oikeus päästä terveyskeskuslääkärin vastaanotolle tai ainakin terveyskeskuslääkärin jonoon, heitti Ilpo Vilkkumaa piikkinä päättäjien suuntaan. Teksti ja kuva: Valtuusto keskusteli ja otti kantaa liiton valtuuston kokouksessa otettiin kantaa ja keskusteltiin vilkkaasti. Kannanottojen aiheet olivat koskivat köyhyyden voittamista ja palveluseteliä. Toimintasuunnitelma kirvoitti varsinaisen keskustelun, sillä kokousväellä tuntui olevan suuri tarve päästä vaikuttamaan myös kokoussalin ulkopuolelle. Muutosta vaativia asioita on vaikka kuinka paljon, joten eikö olisi aika lähteä pitkästä aikaa eduskuntatalolle kertomaan päättäjille mitä mieltä me olemme asioista, sanoi Anja Kivipensas Tampereelta. Hän totesi, että opiskelijat ovat jo näyttäneet liikehtimisen esimerkkiä, joten nyt on otollinen aika nostaa tunnuksia ja suunnata painetta päättäjiin. Porin Aino Grönvall kyseli miten koota voimia alueellisesti ja mitkä tunnukset olisivat nyt tärkeimpiä. Valkeakosken Tuure Hietanen muistutti, että monella paikkakunnalla on vammaisjärjestöjen yhteistyöelimiä, joten niiden piirissä voisi olla mahdollisia kumppaneita. Alueellista julkisuutta pitää käyttää omien asioiden esiintuomiseen. Helsingin yhdistys tarjosi aloitettaan terveyskeskusmaksujen poistamiseksi kaikkiin mahdollisiin tiedotusvälineisiin, sanoi Senja Räsänen Helsingistä. Tsil ry:n puheenjohtaja Jorma Eloranta vakuutti liiton valmiutta tukea yhdistysten aloitteita ja rakentaa yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa. Lähikuukaudet näyttävät, tavataanko eduskuntatalolla, millaisilla tunnuksilla ja millaisella porukalla. Valtuuston kokouksessa otettiin kantaa ja keskusteltiin vilkkaasti. Kuvassa etualalla Lahden yhdistyksen Ritva Korhonen. Puheenjohtaja vaihtui Porin yhdistyksessä Kymmenen vuotta Porin sairaus- ja tapaturmainvalidien puheenjohtajana menestyksellisesti toiminut Aili Pärnä sai pyytämänsä eron tehtävästä yhdistyksen vuosikokouksessa. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Anna-Liisa Pahkuri. Liiton edustaja, Vähäjärven lomakodin johtaja Tarja Västilä toi liiton kiitokset porilaisille jäsenille menestyksellisestä toiminnasta vammaistyössä ja taloudellisesta avusta liitolle. Hän ihmetteli eräitä sosiaalialan työntekijöitä, koska he eivät opasta sairaita ja vammaisia saamaan kaikkia etuja, joihin he ovat oikeutettuja. - On yleistä, että kunnissa kierretään lakeja. Muuan sosiaalityöntekijä on jopa sanonut, että lait ovat kiertämistä varten. Moinen asenne on väärin. Väärin on myös se, että bisnes tulee kunnallisiin palveluihin. Sihteeri Aino Grönvall esitteli toimintakertomuksen. Toiminta oli viime vuonna vilkasta. Jäseniä on 160. Toimintakertomus ja ylijäämäinen tilikertomus hyväksyttiin. Poisnukkuneiden jäsenten muistoa kunnioitettiin hetken hiljaisuudella. Rauman yhdistys jatkaa entisin voimin Rauman seudun tapaturma- ja sairausinvalidit ry:n vuosikokous pidettiin Raumalla S.V.Stalolla Kokouksen puheenjohtajana toimi Taisto Lamminen, joka valittiin edelleen jatkamaan yhdistyksen puheenjohtajana. Liiton puheenjohtaja Jorma Eloranta toi liiton terveiset. Puheessaan Eloranta selvitti liiton taloudellista tilaa, mikä on kireä, mutta tullaan toimeen. Sata-komitean Eloranta totesi olevan kuin salaseura, josta tulevat hallitukselle mieluisat asiat otetaan heti käyttöön, mutta muut, epämieluisat, jotka parantaisivat vähätuloisten asemaa, unohdetaan. Eloranta oli myös vahvasti sillä kannalla, että yhteiskunnan tuki tulisi Aili Pärnä esitteli kuluvan vuoden toimintasuunnitelman. Sen mukaan järjestetään kerhoja opintotoimintaa ja osallistutaan Vähäjärven toimintaan. Yhdistyksen kesänviettopaikkaa Kuntoharjua kunnostetaan ja sen katto uudistetaan. Uusi puheenjohtaja kiitti Aili Pärnää ja Anja Mäkelää heidän toiminnastaan ja ilmoitti, että heille on järjestetty loma Vähäjärvellä. Porin yhdistyksen hallituksen jäseniä tänä toimintakautena ovat Pentti Ruohoniemi, Rauno Huhmarniemi, Aili Pärnä, Tuija Siltanen, Eila Martti ja Maiju Lehtonen. Varajäseniä ovat Anna-Liisa Mäkinen, Aino Grönvall ja Kirsi Juhola. Rakennusveteraanit lupasivat apuaan Kuntoharjun kunnostustöihin ja kutsuivat kyläilemään kesällä Särkinokkaan. Kokouksen lopuksi puheenjohtajana toiminut Raila Aho kiitti runsaslukuisasti kokoukseen osallistuneita jäseniä ja toivotti menestyksekästä toimintaa tälläkin toimintakaudella. Kokous jatkui tiistaikerhon merkeissä. Aarre Mäkelä Aili Pärnä toivotti osanottajat tervetulleiksi Porin yhdistyksen vuosikokoukseen, liiton tervehdyksen toi Tarja Västilä. kohdistaa ainoastaan julkiselle puolelle. Huomiota tulisi kiinnittää myös vammaislakien huonoon toteutumiseen, ja painostusta tässä asiassa tarvitaan kuntia ja valtiota kohtaan. Isona ongelmana todettiin vammaisjärjestöjen hajanaisuus. Yhdistyksen hallitukseen valittiin jäsenkirjuriksi Jorma Kisamaa, sihteeriksi ja taloudenhoitajaksi Kalevi Tuominen ja muiksi jäseniksi Inkeri Pääkkö, Toini Roininen, Raija Vikstedt ja Olavi Hanhiluoto ja varajäseniksi varapuheenjohtaja Reino Leino, Kaisa Siltanen ja Rauno Glad. 3 Kalevi Tuominen

4 4 PANOSTUS JULKISEEN TERVEYDENHUOLTOON EI BISNEKSEEN! Sosiaali- ja terveysministeri Hyssälän asettama työryhmä ehdottaa sairausvakuutuslain muutosta niin, että julkisissa tiloissakin tapahtuva yksityinen terveydenhoito tulisi Kelakorvausten piiriin, jotta kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tiloja voitaisiin vuokrata yksityisille terveydenhoitopalvelujen tuottajille. Vuokratulomahdollisuudet saattavatkin houkuttaa monia kuntia, jotka yrittävät selvitä taloudellisesta ahdingosta tehtävien lisääntyessä ja valtionosuuksien niuketessa. Toisaalta hoitoonpääsy julkiseen terveydenhoitoon eli ns. hoitotakuun toteutuminen takkuilee edelleen: Ylipitkiä hoitojonoja erikoissairaanhoitoon on vieläkin useissa sairaanhoitopiireissä, ja kuten Valtiontalouden tarkastusvirastokin on todennut perusterveydenhuollossa hoitotakuu ei ole tehostanut hoitoonpääsyä käytännössä lainkaan. Yksityistä palveluako nyt tarjotaan ratkaisuksi vammaisille, pitkäaikaissairaille, vanhuksille ja muille, joiden terveydenhoito on pienten tulojen vuoksi julkisen palvelun varassa? Kelakorvaukset eivät pienituloisia paljon auta yksityisten korkeiden taksojen maksamisessa. Kuntien tiloja ja resursseja ei ole mitään syytä tarjota yksityisille niin kauan, kun julkinen terveydenhuolto ei vastaa olemassaolevaan tarpeeseen eikä perustuslaissa säädetty kansalaisten yhdenvertainen oikeus hoidon saantiin toteudu. STM:n työryhmä varoitti myös hankkeeseen liittyvistä rajanveto- ja vastuuepäselvyyksistä: vuokranantajan tulisi huolehtia siitä, ettei julkisen terveydenhuollon tiloissa tapahtuva yksityinen terveydenhuoltopalvelutoiminta vaaranna julkisen terveydenhuollon toimintaa, potilaiden pääsyä julkisen hoidon piiriin tai hoitotakuun toteutumista. Julkisen terveydenhuollon tilojen tulee esimerkiksi olla aina tarvittaessa julkisen terveydenhuollon palveluiden käytettävissä. Ennen tilojen vuokraamista vuokranantajan tulisi varmistua siitä, ettei kunta tai kuntayhtymä tarvitse tiloja hoitotakuun toteuttamiseen. (työryhmän muistio , s. 27) Jos ministerin ehdotus toteutettaisiin, millaiset velvoittavat säädökset annettaisiin kunnille vuokrasopimusten laatimisesta niin, että yksityisille vuokrattavat tilat olisivat aina tarvittaessa julkisen terveydenhuollon käytettävissä? Ja miten voidaan varmistua, että tiloja ei tarvita hoitotakuun eli kansalaisten lakisääteisten oikeuksien toteuttamiseen? Entä miten tätä valvottaisiin? Kansalaisten perusoikeuksien toteuttamiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi terveydenhoidossa vaadimme: - kuntien ja kuntayhtymien terveydenhoitotilojen ja -laitteiden ottamista tehokkaaseen julkisen terveydenhuollon käyttöön hoitoon pääsyn nopeuttamiseksi ja palvelujen tehostamiseksi työaikajärjestelyin ja henkilökuntaa lisäämällä, - hoitotakuun toteutumisen tehokasta seurantaa, valvontaa ja lainrikkomusten sanktiointia myös perusterveydenhoidossa, - julkisen terveydenhuollon voimavarojen lisäämistä ja riittävien resurssien varmistamista valtion valvonnalla ja kohdennetulla tuella, - yhden, kaikki terveys- ja sosiaalipalvelut, terveydenhoitomatkat ja lääkekulut kattavan 350 euron maksukaton toteuttamista, - asiakasmaksujen poistamista vähitellen kokonaan julkisesta terveydenhuollosta sekä - panostusta ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, mm. terveystarkastuksiin ja neuvontaan sekä kuntoutukseen elämän laadun kohentamiseksi ja pitkän aikavälin säästöjen aikaansaamiseksi hoitokustannuksissa. Tämä Tsil ry:n liittohallituksen kannanotto ( ) on lähetetty sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälälle, peruspalveluministeri Paula Risikolle, eduskuntaryhmille ja eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenille. Käyttäjädemokratiaa terveyskeskuksiin Tampereen kaupungin Hervannan terveysaseman palvelujen pitäisi riittää kaupunginosan noin asukkaalle. Toisin on, sillä palvelujen määrä ja laatu eivät ole tyydyttäneet asiakkaiden eivätkä henkilöstön tarpeita. Tämä oli taustana sille, että Tampereen kaupunki päätti vuonna 2007 käynnistää käyttäjädemokratiakokeilun terveysaseman toimivuuden parantamiseksi. Ryhmän jäseninä on ollut neljä kaupunkiin virka- tai työsuhteessa olevaa henkilöä sekä kolme kansalaisjärjestöjen edustajaa. On hyvä, että tällainen ryhmä on olemassa. Toivon esimerkin leviävän myös muihin kaupunkeihin ja kuntiin. Olemme keskustelleet perusteellisesti ja tehneet rakentavia esityksiä. Iso ongelma on se, että viesti ei tavoita päättäjiä tai ainakaan se ei näy käytännön päätöksissä, sanoo yksi ryhmän asukasedustajista, Sauli Siidoroff. Rahaa on vain muille jakaa Yksi toiminnan jarru Siidoroffin mukaan on ollut, että ryhmässä varotaan ottamasta kantaa poliittisiin linjauksiin, vaikka päätökset kuitenkin ovat poliittisia. -Hyssyttelyllä ei ole päästy eikä päästä eteenpäin. Siidoroff kertoo, että käytännön ongelmia ovat lääkärin vastaanottoaikojen saaminen, erikoislääkärille pääsy, ahtaat ja vanhentuneet tilat sekä alimitoitetut palvelut. Nämä ongelmat ovat tiedossa, mutta kaupunki on ollut kyvytön muutoksiin. Mitä terveydenhuoltolaki tuo tullessaan? Kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki yhdistyvät terveydenhuoltolaiksi. Uuden lain tarkoitus on edistää väestön terveyttä, kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja, vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaslähtöisyyttä sekä edistää palvelujen yhdenvertaista saatavuutta sekä luoda edellytykset toimivalle ja eheälle palvelurakenteelle vahvistamalla perusterveydenhuoltoa. Lehtemme tässä numerossa ei ollut tilaa paneutua asiaan, mutta tämän vuoden muissa numeroissa siihen on mahdollisuus. Olen esittänyt kokonaan uuden ja monipuolisen terveysaseman perustamista, ja siitä on keskusteltu ryhmässä. Kaupungin käytännön vastaus on kuitenkin ollut lääkäripalvelujen ostaminen yksityisiltä yrityksiltä, jatkaa Siidoroff. Ensin kaupunki osti 4000 hervantalaiselle lääkäripalvelut Pihlajalinna Oy:ltä kaupungin keskustasta 10 kilometrin etäisyydeltä. Hankala järjestely aiheutti tyytymättömyyttä ja sitten kaupunki remontoi isolla rahalla Hervantaan tilat MedOne Oy:lle, jonne potilaita nyt ohjataan. Kun kaupungilla on varaa remontoida tilat ja maksaa kahden lääkärin palveluista euroa vuodessa, voisi saman rahan käyttää kaupungin omien palvelujen kehittämiseen. Nykykäytäntö on hätäapua ja pitkän päälle kestämätön malli. Hervannan ja muiden alueellisten terveysasemien tilannetta pahentaa vielä päivystysvastaanoton siirtäminen Tampereen yliopistolliseen sairaalan Acuta-yksikköön. Kun Acutaan pääsevät vain tosi huonossa kunnossa olevat potilaat, paine lisääntyy alueellisilla terveysasemilla. Jos uudistukset vain heikentävät palveluita, ei ole ihme jos asiakkaat ja henkilöstö tuskastuvat ja turhautuvat. Demokratia on kallis leluksi Sauli Siidoroff on sitä mieltä, että jos neuvoa kysytään, sitä pitäisi myös kuunnella. Hän on kuitenkin hyvillään siitä, että käyttäjädemokratiaryhmästä tulee pysyvä pilottihanke ja sen pohjaa laajennetaan. On aivan oikein, että mukaan tulee myös työttömien, eläkeläisten ja maahanmuuttajien edustajat. Mutta tästäkään ei ole hyötyä, jos viesti ei yllä käytännön päätöksiin. Käyttäjädemokratia on otettava ihan vakavasti, on Sauli Siidoroffin kanta. Teksti ja kuva: Sauli Siidoroff on yksi Tampereen kaupungin käyttäjädemokratiakokeilun osallistujista Hervannassa. - Kokeilu on hyvä, mutta päättäjien pitäisi ottaa se vakavasti, hän sanoo kokemuksenaan. Helsingin yhdistyksen vuosikokous: OIKEUTTA JA TASA-ARVOA TERVEYDENHUOLTOON Terveyskeskusmaksut tulee poistaa kokonaan. Tällä hetkellä terveyskeskusmaksuja joutuvat maksamaan vain eläkeläiset, työttömät ja pienten yritysten työntekijät. Valtion, kuntien ja suurten yritysten työntekijöillä on ilmainen työterveyshuolto. Terveysasemat eivät edes ota vastaan tätä maksua, vaan se on maksettava pankkiin. Pankit perivät maksujen vastaanottamisesta ja eteenpäin välittämisestä palvelumaksua, jotkut jopa kahdeksan euroa per lasku; näin kunnallisten palvelujen käyttämisestä aiheutuvien potilasmaksujen maksamisella tuetaan ulkomaisia pankkeja. Terveyskeskusmaksujen poisto vähentää epätasa-arvoa eri väestöryhmien välillä. Terveyskeskusmaksujen laskuttamiseen, seurantaan, perintään yms. käytetty aika ja voimavarat vapautuisivat varsinaiseen hoitotyöhön. Sairaalamaksut tulisi porrastaa progressiivisesti tulojen ja varallisuuden mukaan. Köyhyysrajan alapuolella olevilta tulee poistaa sairaalamaksut kokonaan. Kunnallisista palveluista perittävät maksut tulisi voida maksaa pankkien kautta ilman, että pankit perivät kohtuuttomia pankkipalvelumaksuja.

5 Julkisten terveyspalvelujen tason ja saatavuuden heikkeneminen huolestuttaa iäkkäitä, monivammaisia ja vähävaraisia kansalaisia. Onko tilanne vain ajautunut tähän kuntien rahoitusvaikeuksien ja lääkärien vaikean saatavuuden vuoksi, vai onko taustalla ideologinen valinta yksityisen terveydenhuollon hyväksi? Ei ole osoitusta siitä, että julkisten terveyspalveluiden laatu tai saatavuus olisi viime vuosina huonontunut. Erikoissairaanhoidon puolella kiireettömään hoitoon pääsy on helpottunut huomattavasti viime vuoden aikana ja pitkät hoitojonot ovat lähes purkaantuneet. Joillakin erikoisaloilla polikliiniseen tutkimukseen on kuitenkin yhä pitkiä odotusaikoja. Perusterveydenhuollossa on edelleen alueellisia ongelmia etenkin kiireettömien vastaanottoaikojen saamisessa. Syitä ovat mm. terveyspalveluiden tarpeen kasvu ja alueelliset lääkärivajeet. Suuri osa kunnista on kuitenkin ryhtynyt toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Kuntien käyttämiä keinoja ovat Risikon mukaan ostopalveluiden ja vuokratyövoiman käyttö, mutta myös toiminnan uudelleen organisointi ja hoitajien ja lääkärien uusi työnjako, jolla on pystytty parantamaan palveluiden saatavuutta. Ikääntyneiden ihmisten hoidon ja palveluiden laatuun ja saatavuuteen sekä näiden toteutumisen seurantaan on kiinnitetty erityistä huomioita useissa kehittämisohjelmissa kuten KASTE -ohjelmassa ja Kuntaliiton kanssa yhdessä on annettu Ikäihmisten palvelujen laatusuositus. Peruspalveluministeri Paula Risikko vakuuttaa Julkinen terveydenhuolto säilyy kivijalkana - Kyllä voin ja lupaan, vastaa ministeri Paula Risikko kysymykseen kunnallisen terveydenhuollon edellytysten edistämisestä. Kuva: Lehtikuva Oy/Valtioneuvoston kanslia. Ministeri Risikko vakuuttaa, että hallitusohjelman mukaisesti suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän kivijalka on julkinen terveydenhuolto, joka pysyy vastaisuudessakin pääosin verorahoitteisena. Mitään uutta ideologista valintaa hänen mukaansa ei ole tehty. Kunnalliseenkin terveydenhuoltoon tulleet lääkäripalvelut ovat ketjuuntuneet ja osa niistä on kansainvälisten suuryritysten omistuksessa. Tuliko tämä yllätyksenä ministeriölle, hallitukselle ja eduskunnalle? Mitä palvelujen yksityistämiseen tulee, sosiaali- ja terveyspalveluissa on jo luvulla on tehty ratkaisu, että käyttökustannusten valtionosuuksien kautta kunta saa rahoitusta samoin perustein riippumatta siitä, miten se järjestää palvelutuotantonsa. Kukin kunta ja kuntayhtymä on vastannut omasta palvelustrategiastaan. Ministeri Risikko jatkaa, että on tultu tilanteeseen, jossa yksityiset yritykset ovat voineet tarjota erityisesti lääkäreille houkuttelevampia taloudellisia etuja ja mm. työaikajärjestelyjä kuin julkinen sektori. Tämän vuoksi julkiset toimijat, kuten osa terveyskeskuksista on joutunut henkilöstöpulan edessä pakkoulkoistamaan ainakin osan tehtävistään.kaikista terveydenhuollon kustannuksista laskettuna yksityisen tuotannon osuus lähestyy neljännestä. Ministeri Risikko myöntää, että tapahtunut kehitys on ollut ennakoitavissa. Hän toteaa, että asiakkaan valinnan vapauden lisääminen sekä palveluiden monipuolistuminen ovat myös tavoitteita, joihin kuntien ja yksityisen sektorin yhteistyön lisäämisellä pyritään. - Palveluseteli on eräs käytännön väline, jolla yhteistyötä voidaan toteuttaa. Nyt kunnat maksavat yksityistetystä terveydenhuollosta ja keikkalääkäreistä enemmän kuin itse tuottamistaan palveluista. Nopeasti kasvanut ja kuntien lääkäripalveluja itselleen vallannut MedOne on tehnyt omistajilleen miljoonien eurojen voitot. Mitä ministeriössä asiasta mietitään? Työvoimavoiman vuokrausyritykset, kuten Med One, ovat ilmiöitä, jotka ovat tulleet muuallekin kuin Suomeen. Nämä yritykset ovat luoneet uusia toimintatapoja, joista kunnallisella sektorilla on varmasti opittavaa. Vuokratyövoiman käyttäminen on ollut osalle kunnista ainoa keino, jolla välttämättömät palvelut on pystytty turvaamaan. Risikko huomauttaa, että vuokralääkäritoiminnan yleistymisestä huolimatta edelleen valtaosa (noin 80 %) terveyskeskusten lääkäripalveluista hoidetaan kunnallisessa palvelusuhteessa ja tämä on myös tavoite tulevaisuudessa. Kunnissa on onneksi alettu kiinnittää huomiota niihin seikkoihin, jotka vaikuttavat etenkin nuorten lääkäreiden hakeutumiseen ja sitoutumiseen terveyskeskustyöhön. Äskettäin on television ajankohtaisohjelmissa kerrottu esimerkkejä kunnallisten terveyskeskusten menestyksistä. Voitteko ja lupaatteko ministerinä tukea tällaista toimintaa kunnissa ja valtakunnallisesti? Kyllä voin ja lupaan. Tällä hetkellä niin jo teemmekin mm. Toimiva terveyskeskus -ohjelmassa ja palveluinnovaatiohankkeessa. - Terveyskeskuksista on julkisuudessa monin paikoin annettu sellainen kuva, että ne toimivat kaikki huonosti. Todellisuudessa suurin osa terveyskeskuksista toimii hyvin ja kansalaiset ovat niiden toimintaan tyytyväisiä. Risikko jatkaa, että valitettavasti runsas kolmannes terveyskeskuksista on vaikeuksissa lääkäripulan takia. Terveyskeskusten kohentaminen ei kuitenkaan voi olla yksin valtion vastuulla. Tarvitaan uudistuksia, aloitteita ja päätöksiä käytännön työssä terveyskeskuksissa ja terveysasemilla. Päättäjien tulee kuulla henkilöstöä enemmän. Terveydenhuoltolaki on tulossa eduskunnan käsittelyyn, ja sen odotetaan tuovan korjauksia asiakkaiden ja henkilöstön kokemiin ongelmiin. Kritiikkiä on esitetty esimerkiksi valtion rahoitusosuuden, perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon ja mielenterveyspalvelujen resurssien vajeesta. Onko kritiikki otettu vakavasti ja onko muutoksia luvassa? Uutta terveydenhuoltolakia varten järjestettiin erityisen laaja lausuntokierros, jotta saataisiin mahdollisimman kattava palaute eri osapuolilta. Lisäaikaa on otettu, että voidaan ottaa huomioon syksyllä eduskunnalle annettavan PARASselonteon tulos. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet ovat ministerin mukaan 2000-luvulla nousseet selvästi. Tätä edellytti mm. kansallinen terveysprojekti. Valtio kustantaa nyt noin kolmanneksen terveydenhuoltomenoista. Kategorisesti ei voida sanoa, että suomalainen terveydenhuolto on huonosti resurssoitua. Saadut palautteet ja kritiikki on otettu vastaan hyvin vakavasti ja asioita huomioidaan jatkovalmistelussa. Toimiva julkinen terveydenhuolto on tahdon asia 5 Haastattelu: Terveyskeskuslääkäri Eila Rooseli on toiminut Hervannan lääkäriasemalla jo 1980-luvun lopulta lähtien, johtavana lääkärinä kaksi ja puoli vuotta. Hän on lääkäriedustajana terveysaseman käyttäjädemokratiaryhmässä. Ylisuuret väestövastuut on perusongelma. Suositus on asiakasta lääkäriä kohti, mutta itsellänikin on ollut jopa 3000 asiakkaan alueita. Tämän seurauksena on lääkärivaje, kova työpaine ja suuri vaihtuvuus Ongelmia on ja meteliäkin on pidetty, itse olen tainnut saada jo häirikön maineen, sanoo Rooseli. Hervannassa on ollut alun Johtava terveyskeskuslääkäri Eila Rooseli luottaa julkisen terveydenhuollon mahdollisuuksiin. perin kymmenen lääkärinvirkaa, mutta ajoittain on ollut pakko pärjätä viidellä lääkärillä. Lääkärivaje jäytää koko ajan, vaikka lisäksi käytetään keikkalääkäreitä sekä Pihlajalinnan ja MedOnen palveluita. Kun palkka, työtaakka ja työajat eivät ole tasapainossa, ei ihme jos nuoret lääkärit valitsevat yksityisen puolen. Mutta ne jotka täällä ovat, tykkäävät monipuolisesta työstä ja hyvästä työyhteisöstä, jatkaa Eila Rooseli. Hervannassa on paljon haastavia erityisryhmiä, kuten lapsiperheitä, työttömiä, vanhuksia ja maahanmuuttajia. Onko tähän haasteeseen vastaaminen mahdollista julkisen terveydenhuollon keinoin? Kyllä on, jos vain tahtoa löytyy! Vaikka Tampereen kaupunki on satsannut terveysasemien kehittämiseen, tuntuu että riittävää tahtoa ei kuitenkaan ole ollut. Avainasia on terveydenhuollon henkilöstön kuuleminen käytännön päätöksissä, siihen pitää olla valmiutta ja rohkeutta. Julkisen terveydenhuollon pitää Rooselin mielestä myös markkinoida itseään rohkeammin, parantaa alan henkilöstön etuja ja työoloja, tarjota asiakkaille parempia palveluja ja tehdä itseään eri tavoin houkuttelevaksi vaihtoehdoksi. Henkilöstön pitää saada paneutua omaan työhönsä ja tehdä sitä täysipainoisesti. Pitää myös voida luottaa siihen, että päätetyt linjaukset pysyvät voimassa. Esimerkiksi omalääkärijärjestelmää ei saa päästää rapistumaan. Mutta kun lääkärien sijaisia ja muuta henkilökuntaa ei ole tarpeeksi, yhtälö on mahdoton. Yksi keino saada henkilöstön ja potilaiden ääni kuuluviin on käyttäjädemokratiakokeilu. Eila Rooseli on innolla mukana kokeilussa ja toivoo mallia kokeiltavan muissakin kunnissa. Kokemukseni mukaan se on ollut hyvä henkireikä, käytännön apu julkisuuden saamiseksi terveydenhuollon ongelmille ja ratkaisuesityksille, sanoo Eila Rooseli.

6 6 Helsingin Seudun Sairaus- ja :n tapahtumia: Kokouksia, koulutusta, kulttuuria, matkoja, toimintaa Kevätmyyjäiset 2. huhtikuuta klo yhdistyksen toimistolla, Kulmavuorenkatu 5. Tarjolla on käsitöitä, leivonnaisia, arpajaiset ynnä muuta. Tervetuloa tekemään ostoksia ja tapaamaan tuttuja! Torstai-kerhon kevätkausi 2009 päättyy Kerho kokoontuu torstaisin klo Kinaporin Palvelukeskuksessa, Kinaporinkatu 9 A, kerhohuone 4 4. krs (= takkahuone). Askartelukerhon kevätkausi 2009 päättyy 27. huhtikuuta. Kerho kokoontuu maanantaisin klo 12 alkaen yhdistyksen toimistolla, Kulmavuorenkatu 5. Toimisto avoinna arkisin klo huhtikuun loppuun p. (09) JYVÄSKYLÄN SEUDUN SAIRAUS- JA TAPATURMAINVALIDIT LOPPUKEVÄÄN 2009 TOIMINTAKALENTERI Opintotilaisuudet klo 13.00: 26.3., 9.4., 23.4., 14.5., ja Käsityökerho klo , 15.4., 6.5., 20.5., 3.6. ja Laulukerho kokoontuu käsityökerhon jälkeen klo Ruokakurssit joka kuukauden neljäs torstai klo 10.00: 26.3., ja Pääsiäismyyjäiset 7.4., leivomme edellisenä päivänä alkaen klo Saiholla Kevätretki Isoonhiekkaan toukokuussa Kotiseuturetket ilmoitetaan kerhossa Kevätkauden päättäjäiset Saihon grillillä klo Vähäjärven matkat: Kulttuuripäivät Liikuntaviikko Kaikki kerho-ja opintotoiminta Saihokeskuksessa, Saihokatu 4. Opintotilaisuudet järjestetään yhteistyössä DSL:n opintokeskuksen kanssa. Tampereen Tapaturma- ja Sairausinvalidit Toimisto avoinna keskiviikkoisin klo , Näsilinnankatu 22 A, 6.krs, p. (03) Kerhot joka torstai klo Pellervonkatu 9. Tule kuulemaan hyviä alustuksia ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Terveydenhoitopäivät Vähäjärvellä Tallinnan risteily Kevätrieha 7.5. Tapiolassa, Karhunkatu 71. Keittoa, kahvit 6 euron hintaan. Ohjelmaa, arpajaiset ja vieraita muista yhdistyksistä. Vammaiskulttuuripäiville Vähäjärvelle 7.6. Kysy matkoista ja retkistä Irmeli Saarijärveltä puh: (03) tai Turun Tapaturma- ja :n tapahtumia: Hauska pääsiäismatka Vähäjärven lomakotiin. Lähtö klo Hinnat 200,-/220,-. Tervetuloa! Sokkotreffit aina yhtä odotetut ja jännittävät. Huom! Lähtö klo Hinnat 45,-/50, Upea kesämatka Järvi-Suomeen! Hotellimajoitukset aamiaisineen, ruokailu kerran päivässä ja pääsymaksut muutamiin kohteisiin. Lähtö klo Hinnat 300,-/330,-. Hotellit: Keurusselkä, Kalevala (Kuhmo) ja Vuorilinna (Savonlinna) Iltaristeily m/s Isabella. Huom! Hyttejä rajoitettu määrä. Seuraavassa lehdessä lisää tietoja kesäteatterista ja mahdollisista Putkinotko-retkistä ym. Lisätietoja: tsto ma ja ke klo p. (02) tai Ritva p. (02) , LIITTO KOULUTTAA SOSIAALINEUVONNAN JA EDUNVALVONNAN KURSSI Vähäjärven lomakodissa, Hämeenlinnan Hauholla Kurssi on tarkoitettu kaikkien paikallisyhdistysten edustajille, sekä aloitteleville että kokeneemmille paikallisesta neuvontatoiminnasta kiinnostuneille tai sitä jo tekeville. Ohjelmassa on tietoa ja opastusta keskeisistä sosiaalituista ja -palveluista sekä neuvontatyön käytäntöä ja kokemusten vaihtoa.kurssi alkaa maanantaina klo 11 ja päättyy keskiviikkona noin klo 16. Ray:n tuella järjestettävän kurssin omavastuuhinta on 30 euroa/ osallistuja (sis. kurssimateriaalit ja täysihoidon kurssin ajalta). Ilmoittautumiset yhdistysten kautta tai liiton toimistoon 9.4 mennessä p. (09) tai sähköpostilla liiton Tämän vuoden sosiaalilomat haettavissa liitto ry:n kautta myönnettävät, Raha-automaattiyhdistyksen tukemat sosiaalilomat vuodelle 2009 ovat haettavissa. Avustuksen niukkuuden vuoksi voidaan lomia myöntää vain hakijoille, joille ei ole myönnetty Tsil ry:n lomaa kahteen kalenterivuoteen eikä muiden järjestöjen sosiaalilomia yhteen kalenterivuoteen. Huolellisesti täytetyt hakulomakkeet toimitetaan paikallisyhdistysten kautta liiton toimistoon mennessä. Hakemuslomakkeita ja lisäohjeita saa liiton paikallisyhdistyksiltä, liiton toimistosta (p ) tai Vähäjärven lomakodista (p ). Lomakkeen voi tulostaa myös liiton nettisivuilta (www.tsil.fi/liitto/lomakkeet/lomatukihakemus.pdf). Lomat myönnetään pidettäväksi liiton omistamassa Vähäjärven lomakodissa. Viiden vuorokauden loman omavastuuosuus on 50 euroa. liitto ry. Kesää kohti mennään kulttuuripäivät kutsuvat taas! XXV VAMMAISKULTTUURIPÄIVÄT Vähäjärven lomakodissa Hämeenlinnan Hauholla. Laulu- ja musiikkiesityksiä, sketsejä, runonlausuntaa, pienoisnäytelmiä, käsitöitä, taide-esineitä, askartelunäytöksiä ja muita esittävän taiteen ja käden taitojen aikaansaannoksia. Tervetuloa esittämään, esittelemään, osallistumaan, kuulemaan ja katsomaan, mitä kaikkea yhdistyksissä on vuoden aikana saatu aikaan, ja samalla tapaamaan liiton väkeä eri puolilta maata! Hinnat: 50 euroa / kahden päivän täysihoitopaketti. 14 euroa / yhden päivän lounas ja kahvi. Lisätietoja ja varaukset: Vähäjärven lomakoti p. (03) tai liiton toimisto p. (09) Terveyden eriarvoistuminen esillä sosiaalifoorumissa Suomen sosiaalifoorumi 2009 järjestetään huhtikuun 25. ja 26. päivinä Helsingin ruotsinkielisellä työväenopistolla Arbiksella, Etu-Töölössä osoitteessa Dagmarinkatu 3. Tsil ry on mukana tapahtumassa ja järjestää yhdessä DSL:n ja Terveysrintaman kanssa terveyden eriarvoistumista käsittelevän teemaseminaarin. Viikonlopun aikana on tarjolla myös lukuisia muita kiinnostavia teemaseminaareja ja keskusteluja. Onnittelut ilossa ja osanotot surun kohdatessa liiton adressilla. Adresseja myynnissä liiton toimistossa, Vähäjärven lomakodissa ja paikallisyhdistyksissä. Viitehintajärjestelmä lääkkeisiin Huhtikuun alusta voimaan tuleva viitehintajärjestelmä on jatkoa lääkevaihdon laajenemiselle. Apteekki on tarjonnut asiakkaalle lääkärin määräämän lääkkeen tilalle halvempaa mutta vastaavaa vaihtoehtoista lääkettä. Tähän asti asiakas itse on voinut kieltää vaihdon ilman kustannuksia. Viitehintajärjestelmä tuo tähän muutoksen: Mikäli asiakas haluaa nimenomaan sen lääkkeen, mikä reseptissä on, eikä halua vaihtaa sitä edullisempaan vastaavaan tuotteeseen, hänen pitää maksaa se omasta kukkarostaan. Uudessa järjestelmässä vain lääkäri voi kieltää lääkkeen vaihdon, ja korvauksen saa silloin lääkärin määräämän lääkkeen mukaan. Joten nyt on entistä tärkeämpää keskustella lääkärin kanssa vaihdon kieltämisestä, jotta lääkkeestä saa Kela-korvauksen sen todellisen hinnan mukaan ja lääke on varmasti hoitotarkoitukseen sopiva. Köyhyyden vähentäminen on mahdollista Köyhyyttä voitaisiin Suomessa tehokkaasti vähentää julkisilla tulonsiirroilla, joko toimeentulotukea tai muuta perusturvaa korottamalla. Tämän osoittaa Seppo Sallila vasta julkaistun väitöskirjansa päätuloksena. Sallilan mukaan toimeentulotuen korotus olisi näistä tehokkaampi keino. Perusturvan muutokset vähentäisivät tutkijan mukaan köyhyyttä, jos korotukset keskitettäisiin kaikkein köyhimpien väestöryhmien taloudelliseen turvaan, kuten yksinasuvan kansaneläkkeeseen, alimpaan työttömyysturvaan, opintorahaan ja asumistukeen. Jos tuloilla mitatun köyhyyden rajaksi määritellään 50 prosenttia kotitalouksien keskimääräisestä tulosta, on luvulla 4-6 prosenttia Suomen väestöstä ollut köyhiä. Köyhien suhteellinen osuus on kasvanut jatkuvasti vuodesta 1994 alkaen, kun heille suunnattujen tulonsiirtojen taso on pysynyt paikallaan tai jopa laskenut koko väestön keskimääräisten tulojen noustessa. MLK

7 Kokous, koulutus, perhejuhla mielessä? Hinnat: A-osa B-osa 50 euroa/vrk/henkilö 48 euroa/vrk/henkilö Mainio paikka tapahtumien järjestämiseen on Vähäjärven lomakoti Hämeenlinnan Hauholla. Lomakoti on rauhallisessa hämäläisessä maisemassa Vähäjärven rannalla koivujen keskellä. Lomakodissa on majoituspaikkoja 60 henkilölle. Majoituksen lisäksi on tarjolla ruokaa, saunaa ja uintia altaassa tai järvessä, talvella myös avanto. Pyydä tarjous, poikkea tutustumaan tai käy liiton kotisivuilla Valtakunnallisena vammaisjärjestönä Tsil ry joutuu jatkuvasti kohtaamaan sosiaaliturvaan liittyviä kohtuuttomuuksia ja ongelmia ajaessaan ikääntyvien monivammaisten oikeuksia. Pikaista ja määrätietoista korjausta kaipaavat ennen muuta pienimpien eläkkeiden ja sosiaalitukien riittämättömyys, lakien toteutuksen alueellinen eriarvoisuus ja käytäntöjen kirjavuus sekä nykyjärjestelmän monimutkaisuus ja sekavuus. Hallitus määritti vuonna 2007 laajapohjaisen SATA-komitean keskeisiksi tavoitteiksi mm. köyhyyden vähentämisen, riittävän perusturvan tason turvaamisen, järjestelmän yksinkertaistamisen ja selkeyttämisen sekä pienimpien eläkkeiden varassa elävien toimeentulon turvaamisen. Komitean tammikuussa julkaisemat ehdotukset sosiaaliturvan uudistamisen peruslinjauksiksi eivät kuitenkaan lunasta lupauksia asetetuista tavoitteista. Esimerkiksi esitys takuueläkkeestä on toki tarpeen pienimpien eläkkeiden tason korottamiseksi. Vasta kahden vuoden kuluttua toteutettava korotus on kuitenkin aivan riittämätön korvaamaan kansaneläkkeiden ostovoiman jälkeenjääneisyyttä yli 10 vuoden ajalta. Muntsilantie 19, Alvettula puh. (03) Tsil ry:n liittohallitus : SATA-KOMITEA JA KÖYHYYDEN VÄHENTÄMINEN Jos kansanedustajat välttämättä tarvitsevat suurten kuukausipalkkojensa lisäksi yli 1000 euron verottomat kulukorvaukset, miten sitten edellytetään ikääntyneiden vammaisten selviävän lääke- ja sairauskuluineen nyky-suomessa pelkillä tätä huomattavasti pienemmillä kuukausieläkkeillä? Ja miksi ollaan virittämässä näin monimutkaista eläkelisän laskentaa kansaneläkkeen tason korottamisen sijaan, kun uudistustyön tavoitteena oli nimenomaan sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistaminen? Odotamme vastauksia kysymyksiimme ja yhdymme Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton esittämiin vaatimuksiin vähimmäisturvan tason nostamisesta sekä toimeentulotuen perusosan siirtämisestä Kelan hoidettavaksi. Kannanotto ja kysymykset on lähetetty: SATA-komitea: pj. Markku Lehto ja perusturvajaoston pj. Osmo Soininvaara Ministerit Matti Vanhanen, Liisa Hyssälä ja Paula Risikko Eduskuntaryhmät Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Vastauksia ei ole toistaiseksi kuulunut. liitto ry:n jäsenyhdistyksiä Forssan Seudun Tapaturmaja Pj. Heikki Henriksson Koivusaarenkatu 2 as Forssa Helsingin Seudun Sairausja Toimisto: Kulmavuorenkatu Helsinki ark sähköp. Sos.sihteeri Päivi Koivunen (09)713991,fax.(09) Hämeenlinnan Tapaturmaja pj. Markku Tulander Haukankalliotie Leppäkoski Jyväskylän seudun Sairausja Tsto: Saihokatu Jyväskylä Pj. Erkki Matikainen Keravan Sairaus- ja Pj. Pirkko Laaksonen Seunalantie 15 E Kerava (09) , Kuopion Seudun Sairausja Pj. Paavo Antikainen Luolatie 21, Kuopio Lahden Seudun Sairaus- ja Pj. Ritva Korhonen Loviisankatu 14 B Lahti liitto ry Kulmavuorenkatu 5, Helsinki Puh. (09) , faksi (09) Sähköposti: Kotisivut:www.tsil.fi Pankkiyhteys: Valkeakosken Op Lappeenrannan Tapaturmaja Pj. Elma Mikkonen Pirtintie Lappeenranta Nokian Tapaturma- ja Pj. Eero Salonen Souranderintie 20 A Nokia Oulun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Pj. Tauno Paakkonen Kuivastie 12 B Oulu Oriveden Sairaus- ja Pj. Antero Nieminen Orivedentie Orivesi Pieksämäen Seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Pj. Tauno Höylä Palvalammintie Neuvola Porin Sairaus- ja Pj. Anna-Liisa Pahkuri Toejoenpuistikko 30 D Pori Rauman Seudun Tapaturma- ja Pj. Taisto Lamminen Vilkuntie Rauma UUSI INVALIDI Tampereen Tapaturma- ja Tsto: Näsilinnankatu 22 A Tampere (03) av. ke klo Pj. Anja Kivipensas Karhunkatu Tampere (03) , Turun Tapaturma- ja Turun Tapaturma- ja Tsto: Yliopistonkatu 11 a E Turku avoinna ma ja ke klo (02) fax (02) Pj. Matti Svärd PL 22, Masku (02) Valkeakosken Ammattitauti- ja Pj Tuure Hietanen Harjukatu Valkeakoski (03) Varkauden Vammaiset ry Pj. Pekka Tuovinen Luttilantie Varkaus Vilppulan Sairaus- ja Pj. Anja Ylä-Ajos Kitusuontie Vilppula (03) Julkaisija Tapaturma-ja Sairausinvalidien Liitto ry Kulmavuorenkatu 5, Helsinki Puh. ja fax (09) , faksi (09) S-posti ja internet invalidi Pankkiyhteys Valkeakosken Op Toimituskunta Anna-Liisa Mäkinen, Timo Piippo, Pauli Toikka Päätoimittaja Jorma Eloranta, Mikkolantie 7 B 13, Loimaa puh , sp. Toimitus ja taitto, Katajikonkatu 1 D 13, Tampere puh , sp. Toimisto av. arkisin klo , toimitussihteeri Marja-Leena Kalkkinen Ilmoitukset Tsil ry (09) ISSN-numero Paino Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki 7

8 8 Kuopion kaupunki päätti nostaa imagoaan Saaristokaupunginosaan menevällä, 20 miljoonaa euroa maksaneella saaristotiellä. Ensinnäkin tie tehtiin vesistöjen läpi tekemällä kolme siltaa saaresta saareen. Tie rikkoi kylmästi Rauhalahden ja Kärängän alueen kauniit maisemat. Tie rakennettiin myös pienelle, ns. rikkaiden perheiden asuntoalueelle, jotta se nopeuttaisi ja lyhentäisi näiden työmatkoja. Tielle asetettiin kuitenkin 40 km:n ajonopeus, joten moottoritietä etelään ja siitä Petosen kautta Saaristokaupunkiin oli huomattavasti nopeampi ajoreitti. Mutta herää kysymys, oliko tie tarpeellinen? Vai halusiko kaupunki tehdä tästä vain näyttely- ja retkeilykohteen? Kaupungilla olisi kyllä ollut 20 miljoonalle eurolle paljon parempiakin kohteita. Asiakkaat ulos asemalta Puutun ensin näihin joukkoliikenteen epäkäytännöllisiin asioihin, koska ne koskettavat eniten vammaisia ja vanhuksia. Kuopion linja-autoaseman odotustiloista on tullut kaupunkilaisten ja koko Suomen naurun kohde. Kaupunki möi muutama vuosi sitten linja-autoaseman odotustilan ja lipunmyyntitilan yksityiselle henkilölle odotustilan käytöstä sopimatta. Yksityinen omistaja hääti odotustiloista asiakkaat ulos, missä he lipan alla värjöttelevät odottamassa linja-autovuorojaan. Kaupunki on tietämäni Kun meillä pestiin rahaa Liiton kirjoituskilpailun Vammaisuus elämässäni arkipäivän iloja ja suruja satoa Minä joskus mietin, millaista se rahanpesu on, kun siitä niin paljon puhutaan. En oikein päässyt siitä perille. Mieskin vain tuhahti, kun kysyin sitä häneltä. Sanoi vain, ettei minun sitä kannata miettiä, koska se ei olisi minulle mahdollista, ei sen puoleen hänellekään. Annoin asian olla, olihan maailmassa ylen määrin muitakin asioita, joista ei juuri tolkkua saanut, ei kai ollut tarpeenkaan. Olihan sitä tässä tarpeeksi miettimistä, että pystyisi pitämään omat asiat hallittavissa. Pitäkööt muut viisaammat huolen maailman ja oman maan asioista, mitä sitä yksi vanhanpuoleinen akka suurista linjoista ymmärsikään. Vaan valkeni se rahanpesu minullekin eräänä tuiki tavallisena arkipäivänä. Aamulla kun mies kiskoi päällyshousuja jalkaansa, sanoin: Älä laita niitä, ne ovat pesun tarpeessa, ota kaapista puhtaat niin minä pesen ne. Olen juuri täyttämässä konetta. Ei mies siihen mitään, teki työtä käskettyä. Minä otin housut ja kiikutin ne koneeseen. Jotenkin tuntui, että minulta jäi jotain huomaamatta, mutta en sitä sen enempää pohtinut, ei kai se mitään tarpeellista ollut. Panin housut koneeseen ja painoin käynnistysnappia. Siellähän tulisivat puhtaiksi muun pyykin kanssa. Paavo Antikainen esittää vaihtoehtoisia kohteita Kuopion eliittikaupunginosaaan satsatulle 20 miljoonalle. Odottaessani milloin pyykkikone pysähtyisi tein tavanomaisia askareitani hiljakseen. Mies oli syventynyt päivän lehden lukemiseen, kunnes hän äkkiä karjaisi, sanan mukaisesti karjaisi: Missä minun lompakkoni on? Otitko sen pois taskusta, ennen kuin panit housut koneeseen? Säikähdin niin, että taisi sydän lyödä muutaman ylimääräisen lyönnin tai jättää lyömättä, miten lienee. Vaan kun hiukan toivuin, huusin: En ottanut, siellä se on koneessa ja pian pestynäkin, kun kuuluu kone jo linkoavankin. Mies ryntäsi kylpyhuoneeseen ja jäi seisomaan koneen viereen. En tiedä mitä lie mantraa hokenut, se teksti mitä kuulin, ei oikein ole painokelpoista. Muijaparka sai ainakin kuulla kunniansa. Vaikka ihmettelinkin, että minunko se pitäisi hänen lompakostaan huolta pitää, muistelin, että olin joskus kuullut, ettei hänen lompakkoaan saa mennä kaivelemaan. Siinä tuli mieleen myös se housuja koneeseen pannessani mielessä käväissyt ajatus, että jotakin pitäisi huomata, housuissa oli ehkä ylimääräistä painoa. Se lompakko. Se ei nyt kuitenkaan enää auttanut yhtään. Mies seistä jökötti koneen vieressä. Mietin, että ei se ennen ole vahtinut koneen vieressä pyykin valmistumista. Kuuntelin tämän voivottelua, miten siellä oli tärkeitä papereita, Kela -kortti, ajokortti, kalastuslupa sun muuta, miten ne nyt saa uusittua ja mikä vaiva siitä on. Oli siellä rahaakin muutama satanen, tämä tosin tapahtui markkojen aikaan, silloin kun nämä vetelivät viimeisiään. Minä olin jo rauhoittunut ja ajattelin, ettei tämä nyt kai maailmanloppu ole. Tulee siinä rahaakin pestyä. Niin se rahanpesu, nyt sitten sekin selvisi. Kun kaikki oli ohi, oli mies rauhoittunut todettuaan, ettei mitään korvaamatonta vahinkoa ollut tapahtunut, kaikki mystiset kortitkin muovikuoriensa sisässä olivat käyttökelpoisia eikä rahakaan ollut pahemmin tärveltynyt. Silloin sanoin hänelle, että oikeastaan oli hyvä kun kävi niin kuin kävi: eipä minunkaan enää tarvitse miettiä, millaista rahanpesu on. Sekin tuli nyt nähtyä ja koettua. Mies vilkaisi minua ja aikoi kai sanoa jotain vähemmän mairittelevaa erään tietyn naisihmisen järjenkäytöstä, kunnes taas hoksasi, että pitäisi olla jo tottunut siihen, ettei tästä tiennyt, milloin se oli tosissaan ja milloin taas ilkikuri sai sanomaan ja tekemään kaikenlaista. Ei aina kannata ottaa kaikkea niin kovin tosikkomaisesti elämässä sattuu ja tapahtuu. Aune Roslöf, Rauma Mitä hyödyllistä tekisit 20 miljoonalla eurolla? mukaan vasta pitkällisten neuvottelujen kautta päässyt asiasta jonkinlaiseen sopimukseen toivoa sopii. Kuopion rautatieasemalla on puolestaan jo 32 vuotta vallinnut tilanne, että pyörätuolilla ja rollaattoreilla kulkevat pääsevät asematasanteelle ainoastaan tavaratunnelien kautta. Kerran yritettiin tehdä luiska asematasanteelle nousevien rappusien viereen, mutta siinä tapahtui erittäin paljon loukkaantumisia ja se täytyi purkaa. Kerhomme on esittänyt, että rappusten viereen laitettaisiin hissi. Ehdotus on lopultakin menossa pienen askeleen eteenpäin, sillä kahden vuoden päästä asemalla tehtävän täysremontin ohessa on odotettavissa parannusta. Tervetuloa hissi! Olisi 20 miljoonalle eurolle ollut tarvetta näihinkin parannuksiin. Köyhille kalliit palvelut Sitten käyn näiden terveyspalvelujen kimppuun. Kuopion Lappeenrantalaiset kaamosta kaatamassa Lappeenrannan tapaturma- ja sairausinvalidit tekivät matkan Vähäjärven lomakotiin kaamoksen kaatajaisiin Tuttu ja luotettava kuljettajamme Aapo keräsi lähtijät melkein kotiportilta. Lähtijöitä oli tavallista vähemmän, mutta iloisella mielellä lähdimme matkaan. Matkalla pysähdyimme kahveella, ja sitten jatkettiin kohti Vähäjärveä. Oli ilo saapua, kun vastaanotto lomakodissa oli yhtä ystävällinen kuten aina ennenkin. Huoneet saatuamme olikin jo lounaan aika. Hieman lepäiltyämme vietimme aikaa seurustellen ja tietysti skippoa pelaten. Illalla saunoimme, ja rohkeimmat pulahtivat viileässä uima-altaassakin. Päivät kuluivat nopeasti: oli aamujumppaa ja verenpaineen yhdistys nosti viime liittokokouksessa esille, että terveystarkastukset tulisi saattaa voimaan kaikille vammaisille, vanhuksille ja eläkeläisille pakollisina ja maksuttomina. Tämä olisi monelle terveyden kannalta tärkeää ja ennakoivaa. Silloin hoidettaisiin ennakolta terveyttä eikä ainoastaan sairautta, mikä tulisi monesti myös paljon halvemmaksi kunnille. Terveyspalvelut ovat nykyisin rikkaille ja työssäkäyville halvempia kuin eläkeläisille ja vammautuneille. Miksi näiden täytyy pienistä tuloistaan maksaa kaikista terveyspalveluista? Olen myös yllättynyt, kun lääkärit kirjoittavat joka asiasta 27 euron maksun, siitäkin, että ostaa vaippoja. Minne joutuu sairaalasta? mittausta. Tarja piti meille joka päivä luennon ajankohtaisista aiheista, että saimme asiallista tietoa myös meitä koskettavista asioista. Pelattiin bocciaa, bingoa ja lautapeliä. Iltaa vietimme takkahuoneessa makkaranpaiston ja erilaisen ohjelman merkeissä. Ja mikä ihaninta, kaiken touhun välillä sai nauttia Pekan maittavasta ruokapöydästä. Viisi päivää meni nopeasti, aika kului kuin siivillä. Kiitos henkilökunnalle hyvästä huolenpidosta, tavataan taas! Oli taas kotiinlähdön aika Aapo haki ja palautti meidät turvallisesti perille. Matkalla mukana Hilkka Olen myös huolestunut palvelutaloista, koska siellä ei hoideta sairaita: Minne joutuvat sairaalasta kotiutettavat asukkaat, jos palvelukodeissa ei ole hoitajaa eivätkä omaiset kaikissa tapauksissa ole vanhusta vastaanottamassa? Toivoisin, että kaupungissa olisi henkilö, joka sairaalan ja lääkärin kanssa neuvoteltuaan ottaisi vanhuksen hoitoon, joka myös järjestäisi lääkityksen potilaalle. Keskustelin asiasta kaupunginhallituksen puheenjohtajan kanssa. Hän kertoi, että potilas, joka pääsee sairaalasta kotiin tai palvelukotiin jossa ei ole hoitoa, otetaan kahden viikon ajaksi kaupungin järjestämään hoitoon ja autetaan näin palaamista normaaliin elämään. Hyötykäyttöä miljoonille Tässä olisi kyllä reikiä 20 miljoonalle eurolle! Ja paljon jäi vielä hampaankoloonkin. Tuntuu kuin me apua tarvitsevat olisimme kaupungille vain välttämätön pakko. Saaristokadusta tulee mieleen vanhempien lausuma: Älä osta mitä tarvitset, vaan osta mitä ilman et tule toimeen. Paavo Antikainen Kuopion seudun sairaus- ja tapaturmainvalidit ry

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Muutokset terveyskeskuksissa 1990-2010 Osmo Saarelma Yleislääketieteen erikoislääkäri (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Mitä tapahtui kunnallisille lääkäreille

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari 15.3.2016 Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN AINEISTO

AINEISTOKOKEEN AINEISTO TAMPEREEN YLIOPISTO YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Aineisto palautetaan vastauspapereiden kanssa. Aineistoon voi tehdä alleviivauksia ja muita merkintöjä tarpeen mukaan. Aineistopaperiin ei merkitä

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015

Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015 Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015 Sote-uudistuksen lähtötilanne järjestämisen, tuottamisen ja rahoituksen linjaukset lyödään kiinni hallitusohjelmaneuvotteluissa

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Oulun Kunnalliset Eläkeläiset

Oulun Kunnalliset Eläkeläiset Oulun Kunnalliset Eläkeläiset OULU 25 vuotta Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO ry. Oulun Kunnalliset Eläkeläiset ry. kuuluu jäsenjärjestönä valtakunnalliseen Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 KAUPAN ESIMIESVETERAANIT RY VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Aika 1.9.2015 kello 18.30 Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 Läsnä Liitteessä 6 mainitut 43 henkilöä 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09 Työeläkepäivät Markku Lehto 17.11.09 Mitä on perustoimeentulo Perustuslaki 19 Oikeus sosiaaliturvaan. Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta Asiakkaan valinnanvapaus on tulevaisuutta Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset ja sairaalat, työterveyshuolto, hammashuolto, kuntoutus,

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

LAUSUNTO. Helsinki 25.11.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA. Viite: Kuuleminen 26.11.2015 HE 106/2015 vp ja HE 128/2015 vp

LAUSUNTO. Helsinki 25.11.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA. Viite: Kuuleminen 26.11.2015 HE 106/2015 vp ja HE 128/2015 vp LAUSUNTO Helsinki 25.11.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA Viite: Kuuleminen 26.11.2015 HE 106/2015 vp ja HE 128/2015 vp Asia: Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi sairausvakuutuslain

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa.

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 1(3) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 2. Yhdistyksen tarkoituksen on toimia omaishoitajien

Lisätiedot

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi Eeva Ollila Koivusalo M, Ollila E, Alanko A. Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Kuluttajaliitto-Konsumentförbundet/Työvaliokunta Pöytäkirja 1/2014

Kuluttajaliitto-Konsumentförbundet/Työvaliokunta Pöytäkirja 1/2014 Kuluttajaliitto-Konsumentförbundet/Työvaliokunta Pöytäkirja 1/2014 Aika: keskiviikko 12.02.2014 kello 13.00-15.25 Paikka: Kuluttajaliitto-Konsumentförbundet ry, Malminrinne 1 B, 4. krs, Helsinki, pääsihteerin

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Kattavaa seurantatietoa palvelusetelin käytöstä 29 kunnassa 7.9.2012 Smartum Oy:n palvelusetelin asiakastilanne (väestöpohjaluku) Tampere

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Toimeentulotuen Kela-siirto

Toimeentulotuen Kela-siirto Toimeentulotuen Kela-siirto Pasi Moisio Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Sosiaaliturvan uudistukset -seminaari Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Tieteiden talo

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus

Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus 17.9.2015 Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin IV, Turku Timo Hujanen, Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto Valinnanvapaus ja monikanavarahoitus (MKR)? Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti

VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti Selvityshenkilöryhmä Tiedotus- ja luovutustilaisuus 15.3.2016 15.3.2016 1 Selvityshenkilötyöryhmän

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvityshanke 1.5. 31.10.2010 PL 400 87070 Kainuu OHJAUSRYHMÄN 2. KOKOUS Aika: tiistai 3.8.2010 kello 9.06 11.07 Paikka:, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto

Siilinjärven kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto Siilinjärven kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto 2014-2016 Siilinjärven kunta Vanhus- ja vammaisneuvosto Käyntiosoite: Kasurilantie 1 Postitusosoite: PL 5, 71801 Siilinjärvi Puhelin: 017 401 111, faksi:

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ Astuu voimaan 12.5.2014 PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ I LUKU PERUSTURVALAUTAKUNTA 1 Perusturvalautakunta ja jaostot Perusturvan toimialalla on perusturvalautakunta. Perusturvalautakunnalla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Lokakuu 2012 STM Kari Haavisto Keskeinen sisältö Hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen hallitusohjelmassa Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset

Lisätiedot

TOIMINTAKALENTERI ja MUU TOIMINTA

TOIMINTAKALENTERI ja MUU TOIMINTA TOIMINTAKALENTERI ja MUU TOIMINTA Päivitetty 24.01.2014 Tapahtumia tulee koko ajan lisää ja toimintakalenteria päivitetään säännöllisesti, nouda aina uusin päivitetty Olohuoneesta! Vertaisryhmissä keskustellaan

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

1. Hallituksen puheenjohtaja Petra Jormalainen avasi kokouksen klo. 13.00 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi.

1. Hallituksen puheenjohtaja Petra Jormalainen avasi kokouksen klo. 13.00 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. KOKOUSPÖYTÄKIRJA Marika Englund 15.2.2011 BARBET FINLAND RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS Aika ja paikka: 5.2.2011, Taiteentekijäntie 7, Helsinki Läsnä: Paula Horne (pj), Marika Englund (siht), Petra Jormalainen,

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? SOSIAALIPALVELUIDEN MAHDOLLISUUDET SOTE- UUDISTUKSESSA SOSIAALITYÖN JA YLEENSÄ SOSIAALIPALVELUIDEN SUURIMPANA

Lisätiedot

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA 30.1.2015 Anne Eriksson sosiaalineuvos Tukholman suurlähetystö Vammaispalvelujen valtakunnalliset neuvottelupäivät 29.-30.1.2015 Taustatietoa Ruotsista - asukkaita

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Sosiaalisuus takaisin politiikkaan!

Sosiaalisuus takaisin politiikkaan! liiton sosiaalinen uudistuslehti 1/10 Sosiaalisuus takaisin politiikkaan! Tässä numerossa Teemana sosiaalipolitiikka Sivut 4-5 Muita aiheita: Mieltä osoittamaan eduskuntatalolle Sivu 2 Yhdeksän omalääkäriä

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhoitajapäivät 13.2.2010 Järvenpää Neuvotteleva virkamies Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Lainsäädännön uudistukset

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Kyläkierroksella nousseita teemoja

Kyläkierroksella nousseita teemoja Kyläkierroksella nousseita teemoja Mallun aikataulut ja ajanvaraus Asenteet Mallun käyttöön Neuvonta ja palvelukokeilut Sairaanhoidolliset tarpeet Mallu-autossa Yleisimmät palvelutarpeet haja-asutusalueella

Lisätiedot

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Välttämätön toimeentulo ja huolenpito on subjektiivinen oikeus Perustoimeentulon on oltava kattava eikä väliinputoajia saa olla Etuustasoa ei ole määritelty rahamääräisesti

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/8 15.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/8 15.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) 338 Palvelusetelitoiminnan vakinaistaminen alle 65-vuotiaiden sosiaalihuoltolain mukaisen palveluasumisen järjestämistapana 1.1.2014 alkaen HEL 2013-011715 T

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano

Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano 26.5.2016 Hallituksen hyväksymät linjaukset Maahanmuuttopoliittiset toimenpiteet 11.9.2015 Turvapaikkapoliittinen

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

MATTI POHJOLAN VALTUUSTOALOITE LAPSIPERHEIDEN TUKEMISEKSI

MATTI POHJOLAN VALTUUSTOALOITE LAPSIPERHEIDEN TUKEMISEKSI Perusturvalautakunta 112 03.10.2007 Perusturvalautakunta 127 21.11.2007 Kunnanhallitus 645 10.12.2007 MATTI POHJOLAN VALTUUSTOALOITE LAPSIPERHEIDEN TUKEMISEKSI 649/21/211/2007 PERUST 112 Matti Pohjola

Lisätiedot

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Yhdistyksen nimi on Vesaisten Keskusliitto ry., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. I TARKOITUS Liiton tarkoituksena

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot