ACTA PITKÄAIKAISSAIRAIDEN AIKUISTEN OHJAUKSEN LAATU SAIRAALASSA UNIVERSITATIS OULUENSIS D Pirjo Kaakinen OULU 2013 MEDICA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ACTA PITKÄAIKAISSAIRAIDEN AIKUISTEN OHJAUKSEN LAATU SAIRAALASSA UNIVERSITATIS OULUENSIS D 1214. Pirjo Kaakinen OULU 2013 MEDICA"

Transkriptio

1 OULU 2013 D 1214 ACTA Pirjo Kaakinen UNIVERSITATIS OULUENSIS D MEDICA PITKÄAIKAISSAIRAIDEN AIKUISTEN OHJAUKSEN LAATU SAIRAALASSA OULUN YLIOPISTON TUTKIJAKOULU; OULUN YLIOPISTO, LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA, TERVEYSTIETEIDEN LAITOS, HOITOTIEDE; MEDICAL RESEARCH CENTER, OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA

2

3 ACTA UNIVERSITATIS OULUENSIS D Medica 1214 PIRJO KAAKINEN PITKÄAIKAISSAIRAIDEN AIKUISTEN OHJAUKSEN LAATU SAIRAALASSA Esitetään Oulun yliopiston terveyden ja biotieteiden tohtorikoulutustoimikunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi tiedekunnan päärakennuksen luentosalissa 101A (Aapistie 5 A) 15. marraskuuta 2013 kello 12 OULUN YLIOPISTO, OULU 2013

4 Copyright 2013 Acta Univ. Oul. D 1214, 2013 Työn ohjaajat Professori Helvi Kyngäs Dosentti Maria Kääriäinen Esitarkastajat Professori Hannele Turunen Dosentti Meeri Koivula ISBN (Paperback) ISBN (PDF) ISSN (Printed) ISSN (Online) Kannen suunnittelu Raimo Ahonen JUVENES PRINT TAMPERE 2013

5 Kaakinen, Pirjo, Quality of counseling of chronically ill adults in the hospital. University of Oulu Graduate School; University of Oulu, Faculty of Medicine, Institute of Health Sciences, Nursing Science; Medical Research Center, Oulu University Hospital Acta Univ. Oul. D 1214, 2013 University of Oulu, P.O. Box 8000, FI University of Oulu, Finland Abstract The purpose of this study was to describe and predict the quality of counseling of chronically ill adults in hospital. The aim of the first study was to describe the elements of the counseling of chronically ill adults using an integrated literature review (n=31). The aim of the second and third study was to describe and determine the factors predicting the quality of patient counseling. The data was collected with the CQI measurement from chronically ill adults (n=106) and analyzed using statistical methods. The aim of the fourth study was to describe the implementation of the quality of counseling based on documentation. The data were collected from patient records (n=150) and analyzed with deductive-inductive content analysis. There were three typical elements of counseling in the literature review: the counseling needs of chronically ill adults, the implementation of counseling and the impact of counseling. The counseling needs of the chronically ill included knowledge of the disease, emotions and social support. The implementation of counseling concerned need-based counseling interaction and counseling atmosphere. The impact of counseling included compliance with disease treatment and emotional well-being. Based on the survey, the content of counseling was sufficient, but there was lack of counseling about social support and disease prediction. Social support was the strongest predictor of the content of counseling. Half of the respondents received planned counseling and the interaction was good. There was lack of patient-centered counseling and counseling about disease prediction. Preplanned counseling was the strongest predictor for the implementation of counseling. The impact of counseling was the effect of attitudes and treatment, and the effects of disease treatment predicted the impact of counseling. There was little documentation of counseling in the patient records. In particular, there was a lack of counseling on chronically ill adults feelings during their hospital visit. They showed that counseling focused on the disease and its treatment and everyday life support. The implementation of counseling was related to the activity of the patient and evaluation of counseling as well as disease treatment and needs of emotional support. According to documentation, the benefits of counseling were seen as competence in self-care and handling symptoms. The information generated by the study may be utilized in counseling of chronically ill adults as well as in basic and continued nursing education. Keywords: chronically ill, counseling, documentation, hospital, quality

6

7 Kaakinen, Pirjo, Pitkäaikaissairaiden aikuisten ohjauksen laatu sairaalassa. Oulun yliopiston tutkijakoulu; Oulun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Terveystieteiden laitos, Hoitotiede; Medical Research Center, Oulun yliopistollinen sairaala Acta Univ. Oul. D 1214, 2013 Oulun yliopisto, PL 8000, Oulun yliopisto Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla ja ennustaa pitkäaikaissairaiden aikuispotilaiden ohjauksen laatua sairaalassa. Ensimmäinen osatutkimus kuvaili pitkäaikaissairaiden aikuisten ohjauksen tunnuspiirteitä integroidulla kirjallisuuskatsauksella (n=31). Toinen ja kolmas osatutkimus kuvaili ja ennusti ohjauksen laatua pitkäaikaissairaiden aikuisten arvioimana. Aineisto kerättiin Ohjauksen laatu -kyselylomakkeella pitkäaikaissairailta (n=106) ja analysoitiin tilastollisin menetelmin. Neljäs osatutkimus kuvaili pitkäaikaissairaiden aikuisten ohjauksen laatua kirjaamisen perusteella. Aineisto kerättiin potilasasiakirjoista (n=150) ja analysoitiin deduktiivis-induktiivisella sisällönanalyysillä. Kirjallisuuskatsauksen mukaan ohjauksen tunnuspiirteitä olivat ohjaustarpeet, ohjauksen toteutus ja hyödyt. Pitkäaikaissairaiden ohjaustarve liittyi tietoon sairaudesta, tunteisiin ja sosiaaliseen tukeen. Ohjauksen toteutus ilmeni yksilöllisten ohjaustarpeiden, vuorovaikutuksen ja ilmapiirin huomioimisena. Ohjauksen hyödyt olivat hoitoon sitoutuminen ja emotionaalinen hyvinvointi. Kyselyaineiston perusteella ohjaus oli sisällöllisesti riittävää, mutta sosiaalinen tuki ja tutkimustulosten ohjaus oli heikkoa. Ohjauksen sisällön laatua voimakkaimmin ennusti saatu ohjaus sosiaalisesta tuesta. Vastaajista puolet piti ohjauksen toteutusta suunnitelmallisena ja vuorovaikutusta hyvänä. Potilaslähtöisyydessä ja sairauden ennusteen ohjauksessa oli parannettavaa. Ohjauksen toteutuksen laatua voimakkaimmin ennusti ohjauksen suunnitelmallisuus. Ohjauksen hyötyjä olivat vaikutus asenteisiin ja sairauden hoitoon, ja ohjauksen hyötyä ennusti vaikutus sairauden hoitoon. Ohjausmenetelmiä ja -materiaaleja pidettiin hyvinä. Potilasasiakirjoihin ohjausta kirjattiin niukasti. Erityisesti ohjaus sairauden aiheuttamista tunteista oli vähäistä. Ohjaus oli sairauden ja sen hoidon sekä arkielämän tukea. Ohjauksen toteutus muodostui pitkäaikaissairaiden aktiivisuudesta ohjaustilanteissa ja ohjauksen arvioinnista sekä sairauteen ja emotionaaliseen tukeen liittyvistä ohjaustarpeista. Ohjauksen hyötyjä kuvattiin itsehoidon osaamisena ja sairauden oireiden hallintana. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää pitkäaikaissairaiden ohjauksen kehittämisessä sekä hoitotyön perus- ja täydennyskoulutuksessa. Asiasanat: kirjaaminen, laatu, ohjaus, pitkäaikaissairaus, sairaala

8

9 Petrille ja Pertille

10 8

11 Kiitokset Lämpimät kiitokseni kaikille Teille, jotka olette osaltanne vaikuttaneet tämän tutkimuksen syntymiseen. Lähtökohtana tälle tutkimukselle on ollut pitkäaikaissairaat ja heidän ohjauksensa sekä ohjauksen kirjaaminen. Olen saanut työskennellä äärettömän mielenkiintoisen aiheen parissa. Väitöskirjani alkuvaiheista saakka olen saanut työskennellä suurenmoisten ohjaajien tukemana, professori, THT Helvi Kyngäs ja dosentti, TtT Maria Kääriäinen. Kiitokseni haluan osoittaa teille molemmille asiantuntemuksestanne. Kannustava palaute ja tavoitteellinen ohjauksenne ovat tuottaneet haaveilemani tuloksen. Kiitos, että olen saanut kulkea yhtämatkaa kanssanne tutkimuksen ihmeellisessä maailmassa ja oppia tutkimuksen tekemisen taitoja teiltä molemmilta. Väitöskirjani esitarkastajille professori Hannele Turuselle ja dosentti, TtT Meeri Koivulalle esitän lämpimät kiitokseni rakentavista kommenteista, joiden avulla minulla on ollut mahdollisuus parantaa väitöskirjani käsikirjoitusta. Tilastotieteellisestä ohjauksesta kiitän FM Helena Laukkalaa ja informaatikko Raija Heinoa asiantuntijuudesta tiedonhakuprosessissa. Kiitos FM Kati Hurskainen yhteenveto-osan sekä FM Anna Vuolteenaholle absraktin kielenhuollosta. Olen saanut taloudellista tukea väitöskirjatyöskentelyyni Suomen sairaanhoitajaliitolta, Hoitotieteiden tutkimusseura HTTS ry:ltä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä, Pohjois-Suomen Terveydenhuollon Tukisäätiöltä, Sairaanhoitajien koulutussäätiöltä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtamalta Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto osahankkeelta (VeTePo) sekä Hoitotieteen valtakunnalliselta tutkijakoululta. Kiitän kaikkia näitä tahoja, jotka olette mahdollistaneet minun irrottautumisen ansiotyöstä tutkimusprosessin eri vaiheiden ajaksi. Kiitos Oulun yliopiston terveystieteen laitoksen henkilökunnalle saamastani tuesta. Olen ollut etuoikeutettu saadessani työskennellä kanssanne, Satu, Ulla, Marjo, Hanna ja Sanna-Mari. Kiitokset myös edelläkävijöilleni Marjolle, Outille ja Merjalle keskusteluhetkistä sekä Hanna P. kiitokset yhteisistä liikunta hetkistä. Leena P-P. kiitos tuestasi erityisesti tutkimuksen alkumetreillä sekä Piia kiitos ystävyydestä, kannustuksesta ja positiivisesta elämänasenteesta. Haluan myös kiittää kaikkia entisiä työtovereitani lasten ja nuorten klinikalla kannustuksesta tutkimustyön eri vaiheissa. Opiskelu on aina kuulunut elämääni, mutta elämää on oltava sen ulkopuolellakin. Kiitos teille ystävät ja sukulaiset päivien rikastuttamisesta, vaikka joskus tutkimustyön ääreltä irroittautuminen on tuntunut vaikealta. Erityiskiitokseni 9

12 haluan osoittaa Raunille ja Eijalle yhteisistä matkoistamme mummojen kera. Ne ovat olleet hauskoja hetkiä, joita olemme muistelleet tavatessamme. Siskoni Päivi, olet muistanut minua yhteydenotoilla ja hakenut minut mukaasi lenkille. Sydämelliset kiitokset äidille ja edesmenneelle isälleni kaikesta siitä tuesta mitä olen teiltä saanut. Ilman teidän tukea ja apua ei opiskelu olisi onnistunut näiden vuosien aikana. Olette aina olleet valmiita auttamaan lastenhoidossa, kun sitä on tarvittu. Petri, olet syksyn aikana muuttanut toiselle paikkakunnalle opiskelemaan ja aloittanut itsenäisen elämän. Sinä olet huolehtinut äitisi jaksamisestani olemalla loistava kokki sekä pitänyt arkielämän realiteetit kohdillaan. Olet myös hienovaraisesti muistuttanut minua liiasta ruutuajasta istuessani tietokoneella. Rakkaimmat kiitokseni haluan osoittaa sinulle Pertti yhteisistä vuosista. Olet aina tukenut ja kannustanut minua opiskelussani, vaikka ajoittain kodin ja lasten hoitaminen on jäänyt sinun huoleksesi. Näinä vuosina olet huolehtinut jaksamisestani järjestämällä yhteistä aikaa, kiitos matkoista niin lähelle kuin kauas. Oulussa syyskuussa 2013 Pirjo Kaakinen 10

13 Väitöskirjan osajulkaisut I Kaakinen P, Patala-Pudas L, Kyngäs H & Kääriäinen M (2012). Counseling chronically ill adults in the healthcare setting: An integrative literature review. Journal of Nursing Education and Practice 2(3): II Kaakinen P, Kääriäinen M & Kyngäs H (2012). The chronically ill patients quality of counseling in the hospital. Journal of Nursing Education and Practice 2(4): III Kaakinen P, Kyngäs H & Kääriäinen M (2013). Predictors of good-quality counseling from the perspective of hospitalized chronically ill adults. Journal of Clinical Nursing 22(19/20): IV Kaakinen P, Kääriäinen M & Kyngäs H (20xx). Pitkäaikaissairaan aikuispotilaan ohjauksen laatu kirjaamisen perusteella. Tutkiva Hoitotyö (Painossa) 11

14 12

15 Sisältö Abstract Tiivistelmä Kiitokset 9 Väitöskirjan osajulkaisut 11 Sisältö 13 1 Johdanto 15 2 Pitkäaikaissairaiden aikuisten ohjauksen laatu sairaalassa Ohjauksen laatu käsitteenä Pitkäaikaissairaiden ohjauksen laadun osa-alueet Ohjauksen sisältö Ohjauksen toteutus Ohjauksen hyödyt Ohjausmenetelmät ja -materiaali Ohjauksen kirjaaminen Yhteenveto Tutkimuksen tarkoitus, tavoite ja tutkimuskysymykset 31 4 Tutkimusaineistot ja -menetelmät Tutkimuksen I osajulkaisu Aineiston keruu ja analyysi Tutkimuksen II ja III osajulkaisu Tutkimusjoukko Aineistonkeruu Aineiston analyysi Tutkimuksen IV osajulkaisu Tutkimusjoukko Aineiston keruu ja analyysi Eettiset näkökohdat Tulokset Pitkäaikaissairaiden aikuisten ohjauksen tunnuspiirteet kirjallisuuden perusteella (I osajulkaisu) Ohjauksen laatu ja sitä ennustavat tekijät pitkäaikaissairaiden aikuisten arvioimana (II ja III osajulkaisu) Pitkäaikaissairaiden aikuisten ohjauksen laatu kirjaamisen perusteella (IV osajulkaisu) Yhteenveto tuloksista

16 6 Pohdinta Tulosten tarkastelua Tutkimuksen luotettavuus Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen luotettavuus Määrällisen tutkimuksen luotettavuus Laadullisen tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen merkitys Jatkotutkimushaasteet ja suositukset Johtopäätökset 69 Lähteet 71 Original publications 85 14

17 1 Johdanto Länsimaissa pitkäaikaissairaiden määrä lisääntyy ja monisairauksisuus on tavallista (Kane ym. 2005, Karakurt & Kaşikçi 2012, Ågren ym. 2012). Pitkäaikaissairaudet ovat lisääntyneet myös Suomessa, vaikka suomalaisten terveys on parantunut. Silti yli puolet 30-vuotiasta suomalaisista sairastaa jotain pitkäaikaissairautta, kuten astma, diabetes, keuhkoahtaumatauti, mielenterveyshäiriöt tai sydän- ja verisuonitaudit. Pitkäaikaissairaudet ovat myös yleisin syy työkyvyttömyyteen ja ne aiheuttavat runsaasti ennenaikaista kuolleisuutta. (THL 2011.) Vuonna 2011 verenkiertoelinsairauden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä oli yli henkilöä, hengityselinsairauden johdosta lähes ja mielenterveysongelmien perusteella henkilöä (Kela 2012). Pitkäaikaissairaat käyttävät terveyspalveluja muuta väestöä runsaammin (Jyväsjärvi 2001, WHO 2005, de Bruin ym. 2012, Press ym. 2012), he joutuvat sairaalaan muita useammin ja ovat sairaalahoidossa keskimääräistä pidempään (Wilson ym. 2005, de Bruin ym. 2012). Pitkäaikaissairaus on palautumaton, pitkäkestoinen muutos yksilön terveydentilassa, joka edellyttää jatkuvaa lääketieteellistä hoitoa. Se rajoittaa henkilön toimintakykyä sekä vaatii potilaalta ja hänen omaisiltaan voimavaroja ja tukea (Hudson 2005, Lubkin & Larsen 2009, Remington ym. 2010). Useat pitkäaikaissairaat saavat ohjausta päivittäin terveydenhuoltohenkilöstöltä (Gambling & Long 2010, Lunnela ym. 2010, Kääriäinen ym. 2011). Tutkimusten mukaan he saavat laadukasta ohjausta, mutta ohjaus ei aina vastaa heidän tarpeitaan (Kyngäs ym. 2004, Kääriäinen ym. 2005, Brand ym. 2010, Mattila 2011). Aiempi tieto pitkäaikaissairaiden ohjauksesta on hajanaista ja tietoa siitä, millaisista tekijöistä laadukas pitkäaikaissairaiden ohjaus koostuu, ja mitkä tekijät edistävät laadukkaan ohjauksen toteutumista ei ole riittävästi. Tämän johdosta tarvitaan synteensiä pitkäaikaissairaiden aikuisten ohjauksen laadusta ja sitä ennustavista tekijöistä. Sillä jokainen heistä kokee sairautensa yksilöllisesti, ja terveydentilassa tapahtuvat muutokset ilmenevät usein hitaasti aiheuttaen ohjaustarpeisiin muutoksia (Lubkin & Larsen 2009). Kuitenkin heidän kotona selviytymisen ehtona on riittävä ohjaus sairaudesta ja sen hoidosta, joten ei ole samantekevää, millaista ohjausta pitkäaikaissairaat ja heidän omaisensa saavat terveydenhuollossa (Peltoniemi 2007, Potter ym. 2010, Jing-Yu ym. 2012). Tämän lisäksi tarvitaan tietoa ohjauksen kirjaamisesta. Pitkäaikaissairaiden ohjauksen lähtökohtana tulee olla laadukas heidän tarpeistaan lähtevä ohjaus. Lisäksi heille tulee taata yhteinäinen ohjauksen sisältö jatkohoitoon, joten olennaista on ohjauksen sisältöjen kirjaaminen potilasasiakir- 15

18 joihin. Ohjauksen kirjaamisen systemaattisuus, suunnitelmallisuus ja kohdentuminen hoitotyön prosessimallin mukaisesti on yksi tae laadukkaasta ohjauksesta ja hoidosta. (Bergh ym. 2007, Häyrinen ym ) Useat tutkimukset osoittavat ohjauksen kirjaamisen olevan puutteellista (Ehrenberg ym. 2001, Marcum ym. 2002, Kärkkäinen & Eriksson 2003, Friberg ym. 2006). Ohjausprosessi on usein myös suunnittelematonta, sattumanvaraista ja osittain kirjattua (Laakkonen 2004, Häyrinen ym. 2010, Wang ym. 2011). Ohjauksen kirjaamattomuus voi aiheuttaa pitkäaikaissairaille samojen asioiden kertaamista ja tällöin lyhyt ohjausaika käytetään tehottomasti. Kansallisissa strategioissa muun muassa KASTE-ohjelmassa vuosille korostettiin ohjauksen merkitystä (STM 2008). Hoitotyössä ohjaus onkin tavallisimmin käytetty hoitotyön interventio (Gamel ym. 2001, Lipponen ym. 2006, Johansson ym. 2007, Ryhänen ym. 2012, Kelo 2013) ja se sisältyy hoitotyön ydinosaamisalueeseen (Kyngäs ym. 2007, Lauri 2007, STM 2012a, Kelo 2013). Ohjaus on myös yksi laadukkaan hoidon osatekijä (Töyry 2001, Kääriäinen 2007, Mäkeläinen 2009). Kuitenkin ohjauksen laadussa on todettu olevan puutteita (Laakkonen 2004, Kääriäinen ym. 2005, Kääriäinen 2007, Kääriäinen ym. 2011, Eckman ym. 2012). Pitkäaikaissairaiden määrän lisääntyessä ja terveydenhuollon resurssien vähentyessä on ohjauksen kohdistuttava entistä enemmän pitkäaikaissairaiden yksilöllisiin ohjaustarpeisiin, jotka tukevat heidän päivittäistä selviytymistä sairauden hoidosta. Ohjausinterventioiden tulee olla näyttöön perustuvia ja vaikuttavia. Tällöin pitkäaikaissairailla on mahdollisuus entistä enemmän ottaa vastuuta hoidostaan. Tässä tutkimuksessa ohjausta tarkastellaan pitkäaikaissairaiden näkökulmasta, koska halutaan tietää millaisista tekijöistä ohjauksen laatu muodostuu juuri heidän näkökulmastaan. Tutkimuksen ulkopuolelle rajautuivat potilaiden omaisiin kohdistuvat ja terveydenhuoltohenkilöstön ohjausosaamista ja oppimistuloksia käsittelevät tutkimukset. Tutkimus kuuluu hoitotieteen tutkimusalaan ja on luonteeltaan soveltavaa tutkimusta. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla ja ennustaa pitkäaikaissairaiden aikuispotilaiden ohjauksen laatua sairaalassa. Tutkimuksen ensimmäisessä osajulkaisussa kuvaillaan pitkäaikaissairaiden aikuisten ohjauksen tunnuspiirteitä integroidun kirjallisuuskatsauksen avulla. Tutkimuksen toisessa ja kolmannessa osajulkaisuissa kuvaillaan ja ennustetaan ohjauksen laatua pitkäaikaissairaiden aikuisten arvioimana. Tutkimuksen kohderyhmänä on aivoverenkierto-, keuhkoahtauma- ja sydämenvajaatoimintapotilaat. Neljäs osajulkaisu kuvailee pitkäaikaissairaiden aikuisten ohjauksen laatua kirjaamisen perusteella. 16

19 Yhteenveto-osassa tiedonhakupäivitys tehtiin hyödyntämällä tutkimuksen ensimmäisen osajulkaisun hakuprosessia. Ennen integroidun katsauksen aloitusta tutkija perehtyi aiempaan kirjallisuuteen aiheesta hakusanojen määrittelyä varten ja keskusteli aiheesta kirjaston informaatikon kanssa. Tiedonhaku toteutettiin Cinahl-, Medline ja Medic-tietokannoista. Hakusanoina olivat patient or adults ; advice, counseling, education, teaching, informing or guidance ; and chronic disease, chronically ill, long-term disease or long-lasting illness, potila* or asiak* ohjau*, neuvo*, opetu*, inform* or opast*, potilasohjau* or potilasope*. Tämä tutkimus on osa Oulun yliopiston Terveystieteen laitoksen Potilasohjauksen vaikuttavuus ja hoitoon sitoutuminen -tutkimushanketta. Kysely pitkäaikaissairaille toteutettiin yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaman VeTePo -osahankkeen kanssa, joka oli osa kansallista Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto -hanketta. 17

20 18

21 2 Pitkäaikaissairaiden aikuisten ohjauksen laatu sairaalassa Pitkäaikaissairaus on yleistä aikuisväestön keskuudessa, ja pitkäaikaissairaiden määrä lisääntyy seuraavien vuosien aikana (Barlow ym. 2005, WHO 2010, Walton ym. 2012, Ågren ym. 2012). Erityisesti hengitystiesairaudet, diabetes, syöpä sekä sydän- ja verisuonisairaudet ovat aikuisväestössä usein työkyvyttömyyttä ja kuolemaa aiheuttavia sairauksia (THL 2011, WHO 2010, Jing-Yu ym. 2012). Vuonna 2011 sepelvaltimotautia sairastavilla, yli 35- vuotiailla oli 1474 sairaalahoitojaksoja, joka oli noin tuhat hoitojaksoa vähemmän kuin vuonna Aivoverenkiertosairauksissa hoitojaksoja oli 7600 vuonna 2011, mikä oli 2900 vähemmän kuin vuonna (THL 2013a). Hoitojaksot ovat vähentyneet, sillä hoito on muuttunut entistä enemmän avohoitopainotteisemmaksi (THL 2012). Kuitenkin lääkkeiden käyttö on lisääntynyt. Esimerkiksi astman vuoksi erityskorvattavia lääkkeitä käytti vuotiaista 3,8 % väestöstä vuonna 2000 ja vuonna ,0 % aikuisväestöstä. (THL 2013b.) Lubkin ja Larsen (2009) määrittelevät pitkäaikaissairauden kroonisten sairauksien komission (1957) määritelmän mukaisesti häiriöksi tai poikkeamaksi normaalista, johon sisältyy yksi tai useampia seuraavista tekijöistä: sairaus on pysyvää, siihen liittyy parantumaton patologinen muutos tai haitta-aste, yksilö tarvitsee kuntoutusta tai pitkäkestoista terveyden seurantaa, tarkkailua ja hoitoa. Määritelmän mukaan sairauden tulee jatkua yli 30 päivää tai potilaan kuntoutuksen tarve on yli kolme kuukautta. Se aiheuttaa muutoksia yksilön käyttäytymiseen (Long & Gambling 2011), edellyttää itsehoitovalmiuksia (Kyngäs 2007, Paavilainen ym. 2012) sekä vastuun ottamista sairaudesta (Smith ym. 2007, Lunnela ym. 2010). Tässä tutkimuksessa pitkäaikaissairaus ymmärretään Lubikin ja Larsenin (2009) määritelmän mukaisesti palautumattomaksi, pitkäkestoiseksi terveydentilassa tapahtuvaksi muutokseksi, joka edellyttää jatkuvaa lääketieteellistä hoitoa, rajoittaa henkilön toimintakykyä sekä vaatii potilaalta ja hänen omaisiltaan voimavaroja ja tukea (Hudson 2005, Kanste ym. 2009, Lubkin & Larsen 2009). Pitkäaikaissairaus on usein hitaasti etenevä (Lubkin & Larsen 2009) ja sitä sairastavat kokevat sen vaikutukset terveyteensä yksilöllisesti. Sairauden tunteeseen vaikuttavat ikä ja elämäntilanne. Esimerkiksi nuoruusiässä sairaus estää yksilön asettamien unelmien ja tavoitteiden toteutumista. Aikuisena sairaus rajoittaa fyysistä ja sosiaalista aktiiviteettia ja ikääntyessä alentunut toimintakyky estää itsehoidon. Sairaus voi myös rajoittaa itsenäisyyttä ja vaikeuttaa käyttäytymisen hallintaa yksilön kehitystasosta riippuen. Kulttuurilla ja sairauden sosiaalisilla ja 19

22 taloudellisilla vaikutuksilla on yhteys yksilön sairauden tunteeseen (Lubkin & Larsen 2009, Nam ym. 2012). Pitkäaikaissairaat käyttävät terveydenhuoltopalveluja muita potilaita säännönmukaisemmin (Jyväsjärvi 2001, Schilte ym. 2001, Österlund Erfaimsson ym. 2009, Lunnela ym. 2011, de Bruin ym. 2012) ja heidän määrä kasvaa. Samanaikaisesti terveydenhuollon resurssit supistuvat (WHO 2010, THL 2011), jolloin ohjaukseen käytettävissä oleva aika vähentyy ja pitkäaikaissairaan vastuu hoidosta korostuu entistä enemmän. Hoito on myös muuttunut entistä enemmän avohoitopainotteiseksi. Esimerkiksi vuonna 2011 keuhkosairauksien vuoksi erikoissairaahoidon avohoitokäyntejä oli Vastaavasti vuonna 2006 avohoitokäyntejä oli (THL 2012.) Potilaan ohjauksella on osoitettu olevan positiivisia vaikutuksia sairauden itsehoitoon (Briggs ym. 2004, Leino-Kilpi ym. 2005, Gambling & Long 2010, Hart ym. 2011, Hämmerlein ym. 2011, Long & Gambling 2011). Ohjaus on perustunut erilaisin lähtökohtiin, esimerkiksi siinä on hyödynnetty Chronic care -mallia (Baker ym. 2005, Lorig ym. 2005), potilaslähtöistä ohjausta (Smith & Liles 2007, Bruus ym. 2012), käyttäytymisen muutokseen perustuvaa ohjausta (Long & Gambling 2011), voimaannuttavaa ohjausta (Leino- Kilpi 1999, Aujoulat ym. 2007, Kelo 2013) sekä laatimalla suosituksia tai malleja ohjauksen sisällöstä (Lipponen ym. 2006, van Eijk-Husting 2011, Hart ym. 2011). Pitkäaikaissairaiden ohjausta on tutkittu myös eri sairausryhmien näkökulmasta, kuten astma (Smith & Liles 2007, Braido ym. 2011), diabetes (Walker ym. 2011, Walton ym. 2012), sydäntaudit (Hart ym. 2011, Löfvenmark ym. 2013) ja keuhkoahtaumatauti (Hämmerlein ym. 2011, Press ym. 2012). Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (1992/785) sekä Terveydenhuoltolaki (2010/1326) vahvistavat yksilön oikeutta saada tietoa terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, hoitovaihtoehdoista, hoidon vaikutuksista sekä aikarajan hoitoon pääsyyn kiireettömässä hoidossa. Lain (1992/785) mukaan terveydentilasta tulee saada tietoa siten, että yksilö ymmärtää tiedon sisällön ja siten pystyy osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. Usean tutkimuksen mukaan pitkäaikaissairaat tarvitsevat ohjausta, joka tukee sairauden hoitamista ja helpottaa päivittäistä sairauden hoitoa (Barlow ym. 2002, Kyngäs ym. 2004, Kyngäs ym. 2007, Boren ym. 2009, Braido ym. 2011, Lunnela ym. 2011). Heidän käsityksensä terveydenhuollosta muodostuu henkilökohtaisten kokemusten kautta; miten he saavat tietoa sairaudestaan ja sen hoidosta, hoitovaihtoehdoista ja mahdollisuudestaan vaikuttaa hoidon toteutukseen. Kokemukset itsemäärämisoikeuden toteutumisesta ja arvostuksesta ovat tärkeitä (Kujala 2003, Moene ym. 2006, Yagil ym. 2010, Mahomed ym. 2012). Tietoa sairaudesta ja sen hoidosta pitkäaikaissairaat 20

23 saavat pääasiassa terveydenhuoltohenkilöstöltä, suullisesti tai kirjallisesti sekä molempien yhdistelmänä. Kuitenkin heillä on erilaisia odotuksia sairauteen liittyvästä ohjauksesta ja heidän tietonsa sairaudesta vaihtelevat (Eckman ym. 2012, Mahomed ym. 2012). 2.1 Ohjauksen laatu käsitteenä Ohjaus on moniulotteinen käsite. Potilaan ohjauksesta käytetään usein rinnakkaiskäsitteitä neuvonta, tiedon antaminen, opettaminen ja informaation antaminen. (Leino-Kilpi ym. 2005, Kyngäs ym. 2007, Kääriäinen 2007, Mäkeläinen 2009, Bartlett & Coulson 2011, Butterworth ym ) Ohjauskäsitteen moninaisuus tekee ohjauksen tunnistamisesta haasteellisen sekä kliinisessä hoitotyössä terveydenhuoltohenkilöstölle ja potilaille että hoitotieteen tutkijoille. Laatu käsitteenä on abstrakti ja monimerkityksinen. Laatu-sanalla pyritään luomaan mielikuvaa asian, esineen ominaisuudesta tai arvosta sekä kuvaa lajia ja luonnetta. (MOT, kielitoimiston sanakirja). Sen avulla asioita tai mielikuvia arvotetaan hyväksi, huonoksi tai tavoittelemisen arvoiseksi, jolloin laatu saa positiivisia ja negatiivisia arvoja. (Tari & Sabater 2004, Perälä ym. 2007, Mountford & Shojania 2012.) Donabedian (1980) mukaan laatua terveydenhuollossa tarkastellaan kolmen näkökulman avulla: prosessi (hoitoonpääsyaika, prosessien sujuvuus), rakenne (henkilökunta, tekniset välineet) ja tulokset (potilaiden tyytyväisyys, hoidon vaikuttavuus). Usein terveydenhuollon organisaatiossa palvelujen laatua arvioidaan näiden kolmen ulottuvuuden mukaisesti ja arvioinnin kohteena on esimerkiksi asiakas (Isola ym. 2007, Mahomed ym. 2012), henkilökunnan osaaminen (Kuusela ym. 2010, Kääriäinen & Kyngäs 2010), johtaminen (Vähäkangas & Noro 2009, Kanste 2011) tai toiminnan tulos (Salin ym. 2011, STM 2012b). Erityisesti taloudellisen niukkuuden aikana hoidon vaikuttavuus ja prosessien kehittäminen ovat laadun arvioinnin kehittämisen keskiössä (STM 2012b). Myös ohjausta voidaan tarkastella prosessi-, rakenne-, ja tulosnäkökulmasta, jossa ohjauksen prosessitekijöinä ovat muun muassa organisaation sovitut ohjauskäytänteet ja -henkilökunnan osaaminen. Rakennetekijät muodostuvat esimerkiksi ohjaustiloista ja -välineistä. Tulostekijöiden avulla voidaan arvioida esimerkiksi ohjauksen vaikutuksia potilaan itsehoitoon tai tyytyväisyyteen ohjauksesta. Terveydenhuollon laatu mielletään usein palvelun kykynä täyttää potilaiden tarpeet ja odotukset (Vuori 1995, Montford & Shojana 2012). Potilaat arvostavat terveydenhuollossa hyvää laatua (Kujala 2003, Perälä ym. 2007, Francis ym. 21

24 2008, Mountford & Shojania 2012) ja usein heidän käsitys terveydenhuollon palvelujen laadusta muodostuu mielikuvien ja kokemusten kautta (Kujala 2003, Francis ym. 2008, Davis ym. 2008, Conner-Spady ym. 2011). Näiden perusteella he arvioivat terveydenhuollon palveluita hyväksi, tyydyttäväksi tai huonoksi. Potilaan määrittelemä laatu saattaa poiketa terveydenhuoltohenkilöstön määrittelemästä laadusta. Potilaalle hyvä laatu merkitsee muun muassa riittävää ohjausaikaa tai vastaanottoajan täsmällisyyttä. Sen sijaan huonona laatuna voidaan pitää sitä, ettei potilaalle anneta mahdollisuutta esittää kysymyksiä. Terveydenhuollossa potilaiden rooli on muuttunut passiivisesta aktiiviseen osallistujaan. Kuitenkin potilaiden antamaa palautetta ei ole terveydenhuollossa hyödynnetty riittävästi (Marjamäki ym. 1999, Smith & Liles 2007, Höglund ym. 2010, Conner-Spady ym. 2011). Potilaiden roolin muuttumista vahvisti Terveydenhuoltolaki (Laki 2010/1326), joka mahdollisti potilaan valita hoitopaikkansa, jolloin potilaiden mielikuvilla ja kokemuksilla on merkitystä tulevaisuudessa entistä enemmän hoitopaikkaa valittaessa. Vaikka pitkäaikaissairaat saavat laadukasta hoitoa, he eivät aina saa heidän tarpeitaan vastaavaa hoitoa (Kyngäs ym. 2004, Kääriäinen 2007, Potter ym. 2010, Long & Gambling 2011, Nam ym. 2012). Pitkäaikaissairauden itsehoidon ehtona on riittävä tieto sairaudesta ja sen hoidosta, joten ei ole samantekevää, millaista ohjausta he saavat ja miten heitä ja heidän omaisiaan ohjataan (Peltoniemi 2007, Brand ym. 2010, Ryhänen ym. 2012, Löfvenmark ym. 2013). Ohjauksen laatu määritellään usealla eri tavalla riippuen siitä mistä näkökulmasta asiaa tarkastellaan. Ohjauksen laatua on tutkittu muun muassa henkilökunnan ohjausosaamisen näkökulmasta (Kyngäs ym. 2005, Macdonald ym. 2008, Zakrisson & Hägglund 2009, Österlund Efraimsson 2009, Kääriäinen & Kyngäs 2010), potilaiden tyytyväisyyden (Fröjd ym. 2011, Mahomed ym. 2012), sosiaalisen tuen (Lyyra & Heikkinen 2006, Koivula ym. 2007), kokemusten (Halding ym. 2010, Paavilainen ym. 2012), itsehoidon (Nagelkerk ym. 2006, Karakurt & Kaşikçi 2012) ja osallisuuden (Höglund ym. 2010, Fröjd ym. 2011) näkökulmista. Aina ei olla yksimielisiä siitä, mitä laadukkaan ohjauksen tulisi sisältää (Leino- Kilpi ym. 1999, Visser ym. 2001, Strömberg 2005, Johansson ym. 2007, Kääriäinen 2007, Sahlsten ym. 2007, Sigurdardottir & Jonsdottir 2008). Yleisesti ohjausta pidetään laadukkaana sen sisältäessä tietoa sairaudesta ja sen hoidosta (Barlow ym. 2002, Kääriäinen & Kyngäs 2005, Kyngäs ym. 2007, Mäkeläinen ym. 2009, Paavilainen ym. 2012). Sen tulee olla suunnitelmallista (Kääriäinen 2007, Mäkeläinen ym. 2009) ja tukea potilaan ohjaustavoitteiden saavuttamista (Leino-Kilpi ym. 2005, Kyngäs ym. 2007). Se sisältää tukea sekä potilaalle että omaisille (Lyy- 22

Päiväkirurgian koulutuspäivä 18.4.08 / Pori. Satu Rauta, perioperatiivisen hoitotyön kliininen asiantuntija Hus, Hyks Operatiivinen tulosyksikkö

Päiväkirurgian koulutuspäivä 18.4.08 / Pori. Satu Rauta, perioperatiivisen hoitotyön kliininen asiantuntija Hus, Hyks Operatiivinen tulosyksikkö Päiväkirurgian koulutuspäivä / Pori Satu Rauta, perioperatiivisen hoitotyön kliininen asiantuntija Hus, Hyks Operatiivinen tulosyksikkö Esityksen sisältö Mitä ohjaus on? Miten ohjausta on hoitotieteessä

Lisätiedot

UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015

UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 Sisältö määritelmiä uniapneatauti potilasohjaus ja hoitoon sitoutuminen mitä opimme? Tutkimustuloksia

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.

Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5. Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.2012 Sähköisen potilaskertomustiedon hyödyntäminen johtamisessa Sähköisen

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus?

Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus? Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011 Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus? Helena Leino-Kilpi, professori Turun yliopisto, Lääketieteellinen

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.5.2012 Kuva Google.com Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? 27.09.2013 http://www.cancer.fi/ Maakunnalliset syöpäyhdistykset Pohjois-Suomi Valtakunnalliset potilasjärjestöt:

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä I koulutuskokonaisuus lokakuu 2009 joulukuu 2010 II koulutuskokonaisuus syyskuu 2011 toukokuu 2012 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSISSÄ VeTe Kurssiohjelma

Lisätiedot

Internetin avulla tuloksiin päiväkirurgisen potilaan ohjauksessa

Internetin avulla tuloksiin päiväkirurgisen potilaan ohjauksessa Internetin avulla tuloksiin päiväkirurgisen potilaan ohjauksessa Katja, Heikkinen *TtM, sh, TtT-opiskelija, pt.tuntiopettaja, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos; Turun AMK, terveysala; katheik@utu.fi

Lisätiedot

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja,

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja, Liite 2. Saate Arvoisa Työterveyshoitaja, Olemme hoitotyön opiskelijoita Lahden Ammattikorkeakoulusta täydentämässä aiempaa opistoasteen tutkintoa AMK- tasoiseksi. Opinnäytetyömme aiheena on Seksuaaliterveyden

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén

NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén HOITOTYÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU Terveydenhuollon tehtävänä on ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä laadukkaiden,

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN OHJAUSINTERVENTIO YLIPAINOISTEN NUORTEN SITOUTUMISESSA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN

SOSIAALISEN MEDIAN OHJAUSINTERVENTIO YLIPAINOISTEN NUORTEN SITOUTUMISESSA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SOSIAALISEN MEDIAN OHJAUSINTERVENTIO YLIPAINOISTEN NUORTEN SITOUTUMISESSA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN Tari Koskela, Maria Kääriäinen, Jouni Markkula ja Kristiina Simojoki Tutkimuksen tausta Nuorten ylipainoisuus

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen TtM, esh, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Voimavaralähtöinen lähestymistapa ongelmalähtöisen lähestymistavan rinnalle Terveyspotentiaali

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke 1(5) Kohti parasta mahdollista ja vaikuttavaa toiminnan johtamista! Aika torstaina 16.9.2010 klo 8.40-16.00 Järjestäjä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe Puheenjohtaja:

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA INTEGROITU KIRJALLISUUSKATSAUS SimPro 25.8. 2015 Aura, Suvi; / Itä-Suomen Yliopisto, Kuopion Yliopistollinen Sairaala Sormunen, Marjorita/

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje

Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje Heidi Castrén Hoitotieteen laitos Terveystieteen yksikkö Tampereen yliopisto Syksy 2011 Projektin lähtökohdat Laskimoperäinen säärihaava

Lisätiedot

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.30 10.30 11.00 11.00 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Päivän avaus Merja Miettinen,

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4. Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.2012 Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen kyky hahmottaa

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kehittäminen ja välittäminen SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Mervi Siekkinen, projektisuunnittelija TH hanke 20.10.2011

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia

Lisätiedot

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Terhi Saaranen, dosentti, yliopistonlehtori, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Kirsimarja Metsävainio,

Lisätiedot

Psykiatrinen hoitotahto

Psykiatrinen hoitotahto Psykiatrinen hoitotahto Osastoryhmän päällikkö, TtT Päivi oininen HU, Hyvinkään sairaanhoitoalue, psykiatria Taustaa Väitöstutkimus Pakko, potilaan kokema hoito ja elämän laatu potilaan osallisuutta tulee

Lisätiedot

HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA

HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT HOITOTYÖN SESSIO 25.5.2010 Ritva Sundström Oh, TtM, TTT-opiskelija Tampereen yliopistollinen sairaala/psykiatrian toimialue Pitkäniemen

Lisätiedot

Potilaan ja läheisten ohjaus. Eija Paavilainen, Professori, TtT TaY/E-PSHP 11.12. & 18.12.2012 23.1., 13.2. & 5.3.2013

Potilaan ja läheisten ohjaus. Eija Paavilainen, Professori, TtT TaY/E-PSHP 11.12. & 18.12.2012 23.1., 13.2. & 5.3.2013 Potilaan ja läheisten ohjaus Eija Paavilainen, Professori, TtT TaY/E-PSHP 11.12. & 18.12.2012 23.1., 13.2. & 5.3.2013 Aiheet tänään Taustaa Mitä ohjaus on? Miksi läheiset mukana ohjauksessa? Hyvän perhekeskeisen

Lisätiedot

Ammattien välinen yhteistyö potilasohjauksessa Potilasohjaus-symposium 2.11 2015

Ammattien välinen yhteistyö potilasohjauksessa Potilasohjaus-symposium 2.11 2015 Ammattien välinen yhteistyö potilasohjauksessa Potilasohjaus-symposium 2.11 2015 Professori Sanna Salanterä, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos Tutkija Heli Vaartio-Rajalin, Turun yliopisto, hoitotieteen

Lisätiedot

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Eeva Heiro & Reetta Raitoharju Terveydenhuollon atk-päivät 2009 Terveydenhuoltoorganisaatioiden välinen tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Tutkimuksen taustaa 2 Lääkitystiedon

Lisätiedot

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet

Lisätiedot

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita VeTe Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita professori Katri Vehviläinen-Julkunen 1 professori Hannele Turunen 1 yliopistotutkija, TtT Tarja Kvist 1 lehtori, TtT Pirjo Partanen

Lisätiedot

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Liisa Lehto SKKY:n kevätkoulutuspäivät Koulutusmallien kuvaus Kirjallisuushaun perusteella( CINAHL, Cohrane, Medline, Scopus tietokannat) on hyvin vähän raportoitu

Lisätiedot

Hoitotyön vaikuttavuus erikoissairaanhoidossa

Hoitotyön vaikuttavuus erikoissairaanhoidossa KUOPION YLIOPISTON JULKAISUJA E. YHTEISKUNTATIETEET 162 KUOPIO UNIVERSITY PUBLICATIONS E. SOCIAL SCIENCES 162 TARJA TERVO-HEIKKINEN Hoitotyön vaikuttavuus erikoissairaanhoidossa Nursing Effectiveness in

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta?

Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta? Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta? Arja Halkoaho, TtT, Tutkimuskoordinaattori, post doc tutkija Kuopion yliopistollinen sairaala, Itä-Suomen yliopisto 2.11.2012 1 Lain asettavat vaatimukset

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Vaikuttavuutta terveydenhuoltoon

Vaikuttavuutta terveydenhuoltoon Terveydenhuollon palvelu- ja koulutusorganisaatioiden henkilöstölle Vaikuttavuutta terveydenhuoltoon Säätiö ja JBI-keskus kouluttajina HOITOTYÖN TUTKIMUSSÄÄTIÖ Säätiön perustehtävänä on edistää hoitotyön

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Hoitotyön n tulevaisuuden skenaariot kehittämisty. mistyön. TtT,, yliopettaja Annikki Jauhiainen Savonia-ammattikorkeakoulu

Hoitotyön n tulevaisuuden skenaariot kehittämisty. mistyön. TtT,, yliopettaja Annikki Jauhiainen Savonia-ammattikorkeakoulu Hoitotyön n tulevaisuuden skenaariot kehittämisty mistyön lähtökohtana TtT,, yliopettaja Annikki Jauhiainen Savonia-ammattikorkeakoulu ammattikorkeakoulu Professori Kaija Saranto & Professori Kerttu Tossavainen,

Lisätiedot

Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin. Pirjo Virtanen, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito

Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin. Pirjo Virtanen, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito Tiedonsaannin haasteita Kuntalaisten odotukset saatavasta tiedosta ovat lisääntyneet haasteita tuovat: väestön vanheneminen

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Leea Järvi Terveyden edistämisen koordinaattori Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, PTH-yksikkö Ammattihenkilökunnan tiedot ja Osaamisvajeet?

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

e-tietopalaute sädehoidosta näytöstä käyttöön Sädehoitopäivät 2015 Mervi Siekkinen Rh, TtT, suunnittelija

e-tietopalaute sädehoidosta näytöstä käyttöön Sädehoitopäivät 2015 Mervi Siekkinen Rh, TtT, suunnittelija e-tietopalaute sädehoidosta näytöstä käyttöön Sädehoitopäivät 2015 Mervi Siekkinen Rh, TtT, suunnittelija Esityksen sisältö Teoreettinen tausta Tutkimusmenetelmät Tutkimustulokset Näytöstä käyttöön Kutsu

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle

Lisätiedot

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta?

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? 1 Educa 2014 Helsinki PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.1.2014 2 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC:

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014 Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus Ritva Dammert 12.3.2014 Tohtorikoulutuksen organisoinnin periaatteita Helsingin yliopistossa Uusi tohtorikoulutusjärjestelmä on mittasuhteiltaan suuri muutos

Lisätiedot