Hoitosuosituksesta hoitoketjuksi - opas hoitoketjun laatimiseen ja toimeenpanoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hoitosuosituksesta hoitoketjuksi - opas hoitoketjun laatimiseen ja toimeenpanoon"

Transkriptio

1

2 Hoitosuosituksesta hoitoketjuksi - opas hoitoketjun laatimiseen ja toimeenpanoon Kirjoittajat Eeva Ketola LT, Käypä hoito -päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim PL 713, Helsinki Taina Mäntyranta LL, johtaja Lääkehoidon kehittämiskeskus ROHTO PL 55, Helsinki Risto Mäkinen LL, ylilääkäri Lääkehoidon kehittämiskeskus ROHTO PL 55, Helsinki Liisa-Maria Voipio-Pulkki dosentti, hallintoylilääkäri Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, Helsinki Minna Kaila dosentti, arviointilääkäri PSHP:n yleislääketieteen vastuualue PL 2000, Tampere Johanna Tulonen-Tapio yleislääket. erik.lääk. Yhteistyöylilääkäri Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri Valto Käkelän katu Lappeenranta 2

3 Matti Nuutinen dosentti, oyl PPSHP:n Hoitoketjukoordinaattori OYS, Lasten ja Nuorten klinikka PL 23, OYS Pirjo Aalto TtT, hallintoylihoitaja PSHP yhtymähallinto PL 2000, Tampere Pirkko Kortekangas LT, kir el, neurokir el VSSHP aluetieto hankepäällikkö TYKS atk PL 52, Turku Pirkko Brander dosentti, osastonylilääkäri Hyvinkään sairaala, keuhkosairauksien osasto Hyvinkää Jorma Komulainen LL (väit) kehittämispäällikkö Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito lastenendokrinologian erikoislääkäri KYS, Lastenklinikka 3

4 Sisällysluettelo KIRJOITTAJAT ESIPUHE HOITOKETJUTYÖN TEKEMINEN KUKA TEKEE MITÄ? HOITOKETJUN RAKENNE...8 Hoitoketjun muoto ja osat...8 Tekijät HOITOKETJUN KEHITTÄMISPROSESSI...9 Moniammatillisuudesta hoitoketjun kehittämisessä...10 Aihevalinta...11 Työryhmä...12 Ennakkovalmistelu...13 Työryhmän työskentely...13 Päivitys HOITOKETJUN TOIMEENPANO...15 Hoitoketjun julkaiseminen...16 Hoitoketjun levittäminen...17 Aktiivinen toimeenpano HOITOKETJUN JA SEN TOIMEENPANON ARVIOINTI...19 Ketä ja mitä varten arvioidaan?...19 Mitä arvioidaan?...19 Miten arvioida tuloksia? SÄHKÖINEN POTILASKERTOMUS ARVIOINNIN APUNA JA LÄHTÖKOHTANA...23 Hoitoprosessimalli potilaan kertomukseen...23 Hoitoketjun kirjaaminen on hoidon hyvää kirjaamista...24 Hoitoketjulle määrämuotoinen avainsana...24 Muut rakenteiset tiedot...24 Muut tiedot...25 Hoitoketjuun kuuluvien tapahtumien ja tietojen tunnistaminen SANASTOA...26 KIRJALLISUUTTA...28 LIITE 1. ALUEELLINEN DIAGNOOSI- TAI OIREKOHTAINEN HOITOKETJU...30 LIITE 2. HOITOKETJUJEN KEHITTÄMINEN PIRKANMAAN SHP:N ALUEELLA

5 LIITE 3. E-KSHP JA KYMSHP HOITOKETJUOPAS...34 LIITE 4. HOITOKETJUKUVAUKSEN ARVIOINTI...36 LIITE 5. ASTMAEPÄILYN TAI PITKITTYNEEN ASTMAN SELVITTELY...37 LIITE 6. TYÖRYHMÄN ITSEARVIOINTI...39 LIITE 7. EHDOTUS PALVELUTAPAHTUMAN TUNNISTETIEDOIKSI

6 1. Esipuhe Tämä pieni punainen opaskirjanen on 3. Käypä hoito -suositusten oppaiden julkaisusarjassa. Aiemmin ovat ilmestyneet violetti Käsikirja työryhmille hoitosuositusten laatimista varten sekä vihreä Hoitosuositusten toimeenpano -opas. Hoitosuosituksen käyttöönotossa on monta vaihetta. Julkaisemisesta, suosituksen jakelusta on pitkä matka aktiiviseen käyttöönottoon. Yksi käyttöönoton tärkeistä ilmentymistä on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteinen työ saumattomissa hoitoketjuissa. Ketjut eivät kuitenkaan synny itsestään. Tarvitaan aikaa, aktiivisia henkilöitä, muutama juureva kokous ja hyvä formaatti sekä mielikuvitusta toteuttamisen riskien etsimiseen ja niiden hallintaan. Hyvin suunniteltu on tässäkin puoleksi tehty. Ketjuja ja niiden toimivuutta on myös aika ajoin arvioitava. Tällaisen ketjun käyttöönottoon on syytä varata vielä sekä aikaa että kunnollinen suunnitelma. Jos ketjua vielä viedään arkeen nykyaikaisien koulutusmenetelmien avulla ja toistetaan riittävän usein, on mahdollista, että ketju saadaan eläväksi. Työniloa! Toimituskunnan puolesta Eeva Ketola Käypä hoito -päätoimittaja 6

7 2. Hoitoketjutyön tekeminen kuka tekee mitä? Hoitoketjun syvin olemus on vastuun otto potilaan hoidon järjestämisestä. Siihen sisältyy myös lupaus tiedonkulun varmistamisesta ja yhteistyösopimusten pitämisestä. Periaatteessa tällaisen vastuun voi ottaa kuka tahansa potilaan hoitoon osallistuva toimija, tulevaisuudessa tietojärjestelmien tuella jopa potilas itse. Hyvään ammattistandardiin on perinteellisesti kuulunut sen hahmottaminen, mistä potilas on tänään tulossa ja minne hänen seuraavaksi olisi parasta mennä. Palvelujärjestelmämme lisääntyvä monimuotoisuus, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välinen raja, työntekijöiden vaihtuvuus ja toimintayksiköiden keskittyminen omiin ydintoimintoihinsa ovat kieltämättä hankaloittaneet hyvän kokonaishoidon toteutumista. Hoitoketjut ovat yleisesti hyväksyttyjen kliinisten käytäntöjen alueellisia, soveltavia toimintaohjeita. Niissä kuvataan perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja tarvittaessa sosiaalitoimen ja muidenkin osapuolien, esimerkiksi kansanterveysjärjestöjen, tehtävät ja työnjako. Käytännössä vastuu jakautuu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken eri tavalla riippuen siitä, kenen päätökset ovat hoidon kannalta kulloinkin ratkaisevia ja missä potilaan asiaa ajallisesti eniten käsitellään. Esimerkiksi pitkäaikaisten sisätautisten ja neurologisten sairauksien kohdalla voi olla mielekästä pitää hoitovastuu jonkin aikaa erikoissairaanhoidossa. Kertaluonteisten tutkimustarpeiden ja toimenpiteellisten hoitojen tapauksissa pitkäaikainen hoitovastuu säilyy perusterveydenhuollossa, vaikka lähete olisikin siirtänyt osan vastuusta erikoissairaanhoitoon. Monisairaiden ja moniammatillista kuntoutusta tarvitsevien potilaiden kohdalla on olennaisen tärkeää, että joku tavallisesti yleislääkäri hallitsee hoidon kokonaisuuden ja pystyy koordinoimaan tapahtumia yhteisymmärryksessä potilaan itsensä kanssa. Hoitoketjut määrittelevät potilaan hoitoon osallistuvien avainhenkilöiden tehtävät. Heidät on ammattinimikkeestä riippumatta syytä huomioida jo hoitoketjun suunnitteluvaiheessa. Hoitoketjutyö on siis lähtökohtaisesti moniammatillista. Kysymys hoitoketjun omistajuudesta saattaa nostaa esille osapuolten välisiä resurssoinnin pullonkauloja ja valtakiistoja, jotka usein ilmentyvät hoidon sujuvuusongelmina. Koska hoitoketjun tarkoitus on turvata hoidon saatavuus, laatu ja eri osapuolten työrauha, on ketjun omistajuuskin tosiasiallisesti yhteinen. Viime kädessä potilas omistaa hoitoketjunsa. Jos ketju alkaa kitistä, on syytä tarkastella sen toimivuutta nimenomaan potilaan näkökulmasta. Aloite hoitoketjun laatimiseen voi tulla keneltä tahansa. On kuitenkin tarkoituksenmukaista, että hoitoketjut laaditaan suurempina kokonaisuuksina esimerkiksi sairaanhoitopiireittäin, jolloin tietyt alueelle ominaiset yhteiset piirteet toistuvat ja toimijoiden on helpompi hyödyntää hoitoketjuja omassa arkisessa työssään. Hoitoketjutyölle antaa kasvot vastuuhenkilö, joka tukee kunkin kliinisen ongelman asiantuntijoita hoitoketjun laadinnassa ja huolehtii siitä, että alueellisesti sovitut hoitoketjutyön pelisäännöt toteutuvat. Alueen terveydenhuollon toimintayksiköiden hoitoketjuvastaavien verkosto on arvokas voimavara suunnittelemaan koulutusta, hoitoketjujen päivitystä, toteutumisen seurantaa ja katvealueiden jatkuvaa tunnistamista. Toiminnalla on oltava terveydenhuollon järjestämisja tuottamisvastuussa olevien tahojen johdon tuki. Hoitoketjut ovat julkisia ja läpinäkyviä. Vaikuttaakseen alueella tapahtuvaan toimintaan niiden on oltava helposti kaikkien toimijoiden saatavissa, ja niiden soveltuvuutta arkiseen työhön on aktiivisesti seurattava. Hoitoketjun osapuolien on yhteisvastuullisesti 7

8 huolehdittava sitä, että tehdyt työnjakosopimukset tulevat osaksi elävää elämää. Hoitoketjujen käyttöönotto ei siis voi olla vain yhden osapuolen vastuulla, vaan se on suunniteltava ja toteutettava yhdessä. Käyttöönoton hyvät kokemukset on syytä levittää kansallisesti. Nyt julkaistava opas on tarkoitettu helpottamaan hoitoketjujen laatimista ja ylläpitoa sekä yhtenäistämään menettelytapoja maamme eri osissa, unohtamatta kuitenkaan alueellisia ominaispiirteitä ja erityistarpeita. Metropolialueella ja syrjäseuduilla ei ole mahdollista eikä tarpeen järjestää palveluja samalla tavalla. Tärkeää on, että ketjujen tietopohja nojaa kriittisesti arvioituun tutkittuun tietoon. Tähän hyvänä apuneuvona ovat Käypä hoito -suositukset, jotka ovat näyttöön perustuvan lääketieteen suomalainen ilmentymä. Hoitoketjujen koetaan joskus rajoittavan ammattilaisten itsenäistä päätöksentekoa. Kyse on kuitenkin usein toistuvien yhteistyömallien dokumentoinnista, mikä tukee oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon toteutumista hoitoon pääsyssä ja helpottaa toimintaa esimerkiksi henkilöstön vaihtuessa. Vakiintuessaan hoitoketjut tukevat ammattilaisten päätöksentekoa ja tehostavat viestintää eri osapuolten kesken. Parhaassa tapauksessa potilaiden luottamus hoidon sujumiseen lisääntyy ja ammattilaiset kokevat hallitsevansa omaa työtään aikaisempaa paremmin. Kun hoitoketjut perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tietoon, ne tukevat myös hyvien hoitotulosten saavuttamista. 3. Hoitoketjun rakenne Kuten hoitosuosituksissa, myös hoitoketjuissa on tärkeää, että teksti olisi mahdollisimman selkosuomenkielistä, suoraviivaista, yksiselitteistä ja tiivistä. Olemalla mahdollisimman tarkka halutun toiminnan kuvaamisessa ja konkreettinen terminologiassa lisäävät ymmärrystä siitä, mitä pitäisi tehdä. Lisäksi asian mieleen palauttaminen, suunnitelmallisuus ja hyväksyttävyys helpottuvat. Hoitosuositusten käytettävyydestä Hollannissa tiedetään, että hoitosuosituksia käytettiin selkeästi enemmän (67 % vs 36 %), kun niiden muotoilu oli täsmällistä ja konkreettista verrattuna ylimalkaisiin ohjeisiin. Koska hoitoketjujen voidaan katsoa olevan paikallisiin olosuhteisiin sovellettuja hoitosuosituksia, on selvää että tämä täsmällisyyden ja selkeyden vaatimus pätee myös hoitoketjun sisältöön ja sanamuotoon. Tarvitaan täsmällisiä suoraviivaisia ohjeita, joissa ilmenee tarkka tavoitteenasettelu, työnjako ko. potilasryhmän hoidossa käyttäen KTM -periaatetta ( Kuka Tekee Mitä ) ja vielä milloin. Aktiivisten verbien käyttö on suositeltavampaa, kuin potentiaalin tai konditionaalin viljely. Tietysti pitää muistaa, ettei hoitosuositus tai hoitoketju ole laki, vaan toimintaohje, muistutus ja tukityökalu tehokkaasti ja joustavasti toimivan hoidonporrastuksen toteuttamiseksi. Hoitoketjun muoto ja osat Lyhyimmillään hoitoketju sisältää yhdellä A4:lla oireen tai diagnoosin, hoitoketjusta vastuulliset tahot, hoidon porrastuksen periaatteet (hoito ja diagnostiikka, läheteindikaatiot, jatkohoitoperiaatteet, ks. tarkemmin liite 3). Sen on hyvä olla mahdollisimman visuaalinen ja houkutteleva, mielellään yhdellä silmäyksellä luettavissa. Tähän nykyaikaiset prosessinkuvantamiseen tarkoitetut ohjelmat tarjoavat hyvän työkalun. Jos hoitoketju on Internetissä, olisi hyvä, jos teksti mahtuisi yhdellä kerralla näytön ruudulle. Tämä voi olla vaikeaa ilman prosessinkuvantamisohjelman käyttöä, jolla syventävät tekstit voidaan piilottaa porrastetusti linkkipainikkeiden taakse ja vain prosessin karkea kuvaus / hoidonporrastuksen runko näkyy yhdellä silmäyksellä näytöllä. Mikäli hoitoketju on tekstimuotoinen dokumentti, tulee sen rakenne olla selkeästi ja helppotajuisesti jaoteltu 8

9 ja pääotsakkeiden mukaisen sisällysluettelon tulee näkyä kunkin hoitoketjutekstin alussa helpottaen tekstin selaamista ja sisällön kokonaisuuden hahmottamista. Luetelmamuotoista tekstiä on helpompi tiukassa aikataulussa tavata kuin suoraa tekstiä. Kun hoitoketjua rakennetaan ja kirjoitetaan, on hyvä myös ottaa huomioon se, että pelkkä rakentaminen ja hoitoketjutekstin tuottaminen esimerkiksi Intranet-sivustolle ei yksin riitä, vaan meidän täytyy varmistaa tekstin tunnetuksi tekeminen, löydettävyys, helppokäyttöisyys ja käyttöolosuhteet. Parhaimmillaan hyvä hoitoketju määrittelee jo rakentamisvaiheessa myös työkalun prosessin mittaamiseen ja arviointiin. Lisäksi tulisi selkeästi määritellä vastuuhenkilöt, joille voidaan osoittaa palaute ja korjausehdotukset sekä ilmoittaa julkaisu/päivityspäivämäärät, jotta nähdään myös ajallinen päivitystarve. Hoitoketjun rakenteen on hyvä olla mahdollisimman samankaltainen riippumatta oireesta tai diagnoosista (ks. liite 1), koska yhtenäinen rakenne helpottaa käyttöä ja tietojen löydettävyys paranee. Kuvat ja visuaalisuus (ks. liite 5) puhuvat useimmiten enemmän kuin tuhat sanaa. Linkkien kautta avattavia valmiita tekstejä, kuvia ja taulukoita kannattaa hyödyntää, koska ne lyhentävät hoitoketjutekstiä. Tekijät Ketjun rakennetta mietittäessä on tärkeää myös huomioida ne henkilöt, jotka eivät yleensäkään suhtaudu ketjuihin, ohjeisiin tai muuhun byrokratiaan suopeasti. He ovat usein henkilöitä, jotka eivät ylipäätään usko näyttöön ja hoitosuosituksiin ja pelkäävät oman autonomiansa ja omistajuutensa katoamista työssään ja saattavat pelätä ketjun aiheuttavan itselleen taloudellisia, työtyytyväisyyteen tai ammattikuntaan liittyviä uhkia. Hoitoketjun rakenteessa pitäisi ottaa huomioon monialaisuus ja yhdessä tekeminen ja yhteishuoltajuus erikoissairaanhoidon ja perusterveyden huollon toimijoiden kanssa. Yhdessä tekeminen saa aikaan omistajuuden tunteen asiaan ja siten edesauttaa myös hoitoketjun käyttöä. Pitäisikö sitten suurimmat kritisoijat ottaa työhön mukaan? Jos nämä henkilöt ovat mielipidevaikuttajia, se on erityisen tärkeää. Tällöin heidän tieto-taitonsa käyttäminen esimerkiksi hoitoketjutyöryhmän asiantuntijoina voi olla paikallaan, jos hoitoketjun käyttöönotto tällä tavoin edistyy, vaikka he eivät ehtisi mukaan itse työryhmän työhön. Laaja-alainen hoitoketjun omistajuuden sekä yhteishuoltajuuden varmistaminen lisää myös ketjun käytettävyyttä. Sellaista ohjelmaa, jonka laatimiseen käyttävä ryhmä on itse osallistunut, noudatetaan paremmin kuin ulkopuolelta annettua. Tämän vuoksi on tärkeää, että hoitoketju suunnitellaan yhteistyössä käyttäjien kanssa. Strukturoituneisuus ja selkeys lisäävät käyttäjäystävällisyyttä, joten sitä kautta voidaan vaikuttaa myös työtyytyväisyyteen, sekä välillisesti että välittömästi. Ketjun rakentamisen yhteydessä on syytä arvioida myös ketjun toteuttamisen haasteet/riskit ja miettiä niitä varten erillinen toimintasuunnitelma, jossa voidaan arvioida mm. mahdollisia resurssimuutoksia (ks. tarkemmin hoitoketjutyön tekeminen, toimeenpano ja arviointi). 4. Hoitoketjun kehittämisprosessi Hoitoketjujen kehittäminen ei tapahdu itsestään eikä helpolla. Työllä pitää olla vastuuhenkilö tai vastuutaho, joka koordinoi toimintaa, pitää työryhmien työt hallinnassa ja katsoo perään. Kun päätetään lähteä kehittämään hoitoketjuja, on tehtävä monenlaisia ratkaisuja. Päätöksiä voidaan tietenkin aina muuttaa ja tehdä uusia. Tässä luvussa 9

10 käydään läpi sarja kysymyksiä, joihin vastaaminen auttaa työn käynnistämisessä. Hoitoketjut toimivat kaiken aikaa hyvin tai huonommin ja hoitoketjujen kehittäminen tavoittelee entistä sujuvampia hoitoketjuja. Tärkeää on myös yhteistyön kohentaminen organisaatioiden/toimipaikkojen ja ihmisten välillä. Näin luottamus lisääntyy ja on helpompi toimia yhteistyössä edes vähän tutumpien ihmisten kanssa. Tähän lukuun on koottu sarja kysymyksiä ja pohdintoja prosessin miettimisessä, sekä liitteenä kaksi mallia alueellisesta oppaasta: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirien sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin. Moniammatillisuudesta hoitoketjun kehittämisessä Hoitoketjun kuvaaminen lähtee liikkeelle sellaisen potilasryhmän valinnasta, jonka hoito on keskeistä terveydenhuoltoyksikön toiminnassa ja edustaa siten suurta osaa hoidettavien potilaiden joukosta. Pääsääntönä on se, että 20 % potilaista edustaa 80 % palveluiden käytöstä. Näiden potilasryhmien hoitoprosessien kuvaaminen on ensisijaista. Prosessien kuvaamiseen tulee valita niitä ammattiryhmiä, jotka osallistuvat potilasryhmän tutkimukseen, hoitoon, kuntoutukseen ja näihin liittyvään ohjaukseen. Potilaan lääketieteellisen hoidon kuvaamisen lisäksi on tärkeää kuvata potilaan hoitotyön osuus, kuntoutuksen osuus ja sosiaalityön osuus, unohtamatta muita erityisammattiryhmiä. Tärkeää on se, että hoitoketjun kuvaus alkaa potilaasta ja päättyy potilaaseen eli potilas läheisineen on keskeinen toimija omassa hoitoketjussaan. Ketju alkaa siis siitä ensi kontaktista, jonka potilas ottaa terveydenhuoltojärjestelmään eli yleensä perusterveydenhuollon jostakin yksiköstä. Ketjun tulee myös päättyä siihen yksikköön, johon potilaan jatkohoito siirtyy. Potilaan itsenäistä toimintakykyä eli selviytymistä normaaleissa kotiolosuhteissa tuetaan riittävällä ohjauksella. Tässä hoitoprosessissa tarvitaan hoitoketjua koordinoiva henkilö, joka voi olla lääkäri tai hoitaja. Hoitoketjun toimivuus edellyttää yhteisessä käytössä olevaa sähköistä potilaan hoitokertomusta, johon jokainen hoitoketjuun osallistuva työntekijä kirjaa oman osuutensa potilaan hoidosta. Kansallinen yhtenäinen potilaan hoitokertomuksen rakenne ohjaa kirjaamista. Keskeisiä viestimiä hoitoketjussa ovat lähete ja hoitopalaute. Lähete voi olla joko lähettävän lääkärin tai hoitajan kirjoittama toiminnasta riippuen. Palaute on parhaimmillaan moniammatillinen annetun hoidon ja ohjauksen yhteenveto, joiden avulla tieto potilaasta siirtyy hoitoketjun seuraavalle toimijalle. Sähköinen konsultaatio eri ammattiryhmien välillä on yksi yhteistyön muoto. Hoitoketjun rakentaminen ja ylläpitäminen edellyttää, että potilaalla on nimetty lääkäri ja nimetty (oma)hoitaja, jotka koordinoivat potilaan hoitoa yhdessä potilaan kanssa. Useiden potilasryhmien hoitoketjujen hallinta edellyttää järjestelmää, jossa esimerkiksi erikoissairaanhoidon yleislääketieteen yksikössä on perusterveydenhuoltoa hyvin tunteva hoitaja asiantuntijahoitajana ja toimii yhdyshenkilönä niin erikoissairaanhoidon eri yksiköihin kuin perusterveydenhuoltoon. Hoitajan tehtävänä on koota erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yksiköistä kuvattavaksi valittujen potilasryhmien hoitoketjuista vastaavien henkilöiden yhteystiedot rekisteriin, järjestää hoitoketjun kuvaamiseen liittyvät tapaamiset sekä organisoida hoitoketjuihin liittyviä koulutus- ja informaatiotilaisuuksia. Hoitoketjuja kuvattaessa huolehditaan työnjaosta, joka perustuu jokaisen kuvaamiseen tarvittavan ryhmän jäsenen ammatillisuuteen. Hoitaja edustaa hoitotyötä ja siihen liittyvää potilaan ja hänen läheistensä ohjausta hoitoketjun eri vaiheissa ja toimii tässä roolissa asiantuntijana koulutustilaisuuksissa. 10

11 Potilasohjeiden kehittämien on osa hoitoketjujen rakentamista. Potilasohjeet tulee saattaa sähköiseen muotoon ja sellaiseen ympäristöön, josta potilas voi niitä lukea joko Terveysportin alueellisille sivuille tai osaksi aluetietojärjestelmää. Hoitoketjujen kuvaaminen on osa potilaan hyvää hoitoa. Hoitoketjun onnistunut kuvaaminen vaatii laadunhallinnan menetelmien tuntemusta ja käyttämistä. Aihevalinta Aihe-ehdotukset. o Sovitaan, milloin tehdään ehdotuksia vai voiko niitä tehdä koska tahansa? o Ketkä ehdottavat? Voiko ehdotuksia tehdä kuka tahansa asiastaan innostunut tai tarpeen havainnut henkilö tai ryhmä? Miten aiheet lähetetään ja minne? Aiheen päättäminen o Kuka tai mikä taho päättää hoitoketjuaiheet? o Jos aivan koordinoimattomasti kehitetään, saadaan kenties intressiryhmien tekeminä villejä ketjuja, aihevalinta voi olla hyvinkin subjektiivista ja saatetaan katsoa omaa etua eikä niinkään todellista tarvetta alueella. Tästä saattaa myös seurata vaikeuksia käyttöönotossa, jos vain pieni porukka keskenään tekee kuvauksen omasta näkökulmastaan. Joskus hoitoketju voidaan käsittää käskytykseksi. o Kun aihevalinta keskitetään, päästään tasapuolisuuteen ja voidaan ottaa huomioon tarpeen arviointi. Yksittäisten erikoisalojen intressien sijaan päästään katsomaan paremmin kokonaisuuksia ja esimerkiksi kehittämään koko synnytyksen ja vastasyntyneen hoitoketjua sen sijaan että keskitytään vain johonkin osaan. o Erilaisia ratkaisumalleja on jo olemassa aiheiden päättämisessä. Etelä- Karjalassa moniammatillinen hoitoketjuraati päättää aiheet ja ehdottaa myöskin työryhmää, joka työn todellisuudessa tekee. Raatiin kuuluvat kehittämispäällikkö, terveyskeskuslääkäri Lappeenrannan terveyskeskuksesta, terveyskeskuslääkäri Joutsenon terveyskeskuksesta, ja johtava hoitaja Ruokolahden terveyskeskuksesta sekä yhteistyöylilääkäri sairaanhoitopiiristä. Pirkanmaalla päätöksen tekee Yleislääketieteen vastuualue, käytännössä ylilääkäri, keskusteltuaan laajasti niin erikoissairaanhoidossa kuin perusterveydenhuollossakin aiheesta ja työryhmästä. o Hoitoketjuaiheiden valinnassa otetaan erityisesti huomioon sairaudet ja terveysongelmat, jotka koskettavat suuria potilasjoukkoja, joiden kustannukset ovat merkittäviä, joihin liittyy runsaasti hoitojaksoja ja - kontakteja tai on muita hoitoon liittyviä ongelmia. Valinnassa painavat tekijät ovat siis hyvin saman suuntaisia kuin Käypä hoito -suositusten aihevalinnassa vaikuttavat tekijät. o Aihevalinta on olennainen kohta resurssien käyttöä ajatellen. Tavoitteena on hyvät, toimivat ketjut, jotka tukevat arkityössä. On harkittava linjausta: vähän, mutta olennaisista aiheista ja toimivia taikka runsas määrä kuvauksia, jotka löytyvät kyllä paperilta tai sähköisenä versiona. Perusterveydenhuollon omaksumiskyky on välttämättä rajallinen. Ei voi olettaa, että kaiken taitajat omaksuvat miten monta uutta ketjua hyvänsä tai että löytyy osallistujia miten moneen tarpeelliseenkaan hoitoketjutyöryhmään hyvänsä. 11

12 Työryhmä Hoitoketjutyöryhmän suositeltava koko on 4 10 jäsentä. o Mitä isompi työryhmä, sen hitaammin ja raskaammin se toimii. Käytännössä jo esimerkiksi kokousaikojen sopiminen on hankalaa. o Toisaalta taas voisi ajatella, että iso, edustava työryhmä voi edistää ketjun käyttöönotossa, jolloin eri ryhmät sitoutuvat kenties paremmin. Työryhmän moniammatillisuus on tärkeä asia. Perinteisesti ryhmät ovat olleet lääkärivoittoisia, samalla helposti erikoissairaanhoidon lääkäreiden ryhmiä. Näillä on ollut ilman muuta hyvä tarkoitus edistää ketjun toimintaa. Työryhmää koostettaessa kannattaa harkita seuraavia asioita: o Työryhmän toimijoiden valinta perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta koko sairaanhoitopiirin alue ja ammattiryhmät aiheen mukaisesti (myös esimerkiksi sosiaalitoimi, yksityissektori, työterveyshuolto, apteekit). Monet eri ammattilaiset hoitavat potilaita ja toimivat siten ketjussa. Kukin osaa oman osansa ja ketjukuvaukseen pitää saada kaikki osat yhteen sovitettuina. o Erityisesti ketjun oleelliset solmukohdat, jossa potilas siirtyy toimijalta toiselle organisaation sisällä tai ulkopuolella, on syytä huomioida ja ainakin kuulla näitä toimijoita asiantuntijoina. o Kun kaikilla on lupa ja tilaa puhua ja toimia, moniammatillinen yhteistyö toimii hyvin ja siitä saadaan paras mahdollinen hyöty, toimiva ketju, jossa potilaan hoito on otettu huomioon kokonaisuudessaan monipuolisesti. o Keskinäinen arvostus on olennaista, kenenkään ei pidä olla pelkästään maskottina mukana istumassa ja kiintiötä täyttämässä. Työryhmän vetäjä tai puheenjohtaja voi olla kummalta taholta tahansa riippuen ketjun aloittajatahosta tai omistajasta. Perinteen voima on suuri ja helposti niin aloite kuin puheenjohtajuus lähtevät erikoissairaanhoidosta. Olennaista on laajakatseisuus ja luottamus yli rajan. o Perusterveydenhuollon sitoutuminen voi olla parempaa, jos vetäjä on perusterveydenhuollon ammattilainen. o Todellisuudessa monen potilasryhmän hoidosta suurin osa tapahtuu kuitenkin perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoito on enemmän konsultin roolissa. Kuka kokoaa ryhmän? o Etelä-Karjalassa yhteistyöylilääkäri ja työryhmälle valittu puheenjohtaja kokoavat moniammatillisen työryhmän hoitoketjuraadin ehdotusten pohjalta. Pirkanmaalla toimitaan samalla tavalla, joskin raadin ehdotusta ei ole pohjana. o Joskus voi olla vaikeaa saada ihmisiä mukaan ja jo pelkästään tavoittaminen asiasta keskustelemista varten voi olla hankalaa. o Toisaalta jotkut haluavat suunnitellun ryhmän ulkopuolelta mukaan ryhmään, miten heihin suhtaudutaan? On punnittava ryhmän paisumista ja toisaalta innokkaan tulijan sitoutumista ketjun käyttöön, jos ei pääse mukaan. Käypä hoito -työssä käytetään joskus erillisiä asiantuntijoita. Jäsenvalinta on harkittava tapauskohtaisesti ja herkästi tilannetta kuunnellen. Hoitoketjutyöryhmä kokoontuu virka-ajalla ja ryhmän jäsenen oma työnantaja korvaa matkakulut. Asiantuntijana toimiminen hoitoketjutyöryhmässä tai sen apuna määritetään kuuluvaksi erikoisalan ylilääkärin ja ylihoitajan virkatehtäviin. Perusteena on 12

13 sairaanhoitopiirien alueellinen tutkimus-, kehittämis- ja koulutusvastuu. Vastaavasti pitäisi sopia, että tuki kuuluu perusterveydenhuollossa johtavien viranhaltijoiden tehtävään. Vaihdokset ryhmässä ovat haaste. Väki vaihtaa työpaikkaa ja myös työasemaa saman piirin sisällä, eikä ole itsestään selvää, että ryhmässä jatkaminen kuuluu enää tehtäviinkään. Periaatteessa kannattaa kuitenkin lähteä siitä, että sama ryhmä tekee ainakin kertaalleen työnsä. Ryhmän koossa pysymisen kannalta työskentelyn tiiviys on olennaista. Mitä enemmän aikaa kuluu kokousten välillä, sitä todennäköisemmiksi muutokset tulevat. Jos työpaikan vaihdoksia tulee, toimiva ratkaisu toimintakäytäntöjen tuntemuksen säilymiseksi ketjutyöryhmässä voisi olla se, että taustaorganisaatiosta valitaan uusi jäsen paikkaa vaihtaneen tilalle. Sitouttamiseen voidaan käyttää esim. palkan lisiä. Ennakkovalmistelu Hoitoketjutyöryhmän vetäjä tai puheenjohtaja kutsuu työryhmän koolle. Kuka suunnittelee ja kerää tarvittavan taustamateriaalin, muualla tehdyt hoitoketjukuvaukset, hoitosuositukset jne.? o Vetäjä tai puheenjohtaja osaa aihealueen ja järkevää on luottaa häneen tässä suhteessa. Kirjaston apua voidaan tarvita hakemisessa, samaten sihteeriapua kopioimisessa. o Voidaan myös ajatella, että varsinaisen keräämisen tekisi kukin ryhmän jäsen asiantuntemuksensa perusteella omasta aihealueestaan jo ennen työryhmän kokoontumista. Aineistoa voi tällöin kertyä runsaasti ja sirpalemaisesti. On varottava, ettei lähdetä tekemään muuta kuin hoitoketjukuvausta. Mitä enemmän taustakirjallisuutta on käytössä, sitä helpommin voi tulla houkutus siirtyä hoitosuosituksen tekijäksi. o Tietämystä ja kokemusta työtavasta on kuitenkin melko vähän ja tiedonhakutaidot voivat olla varsin puutteelliset. Vastuu ennakkovalmistelusta pitää olla sovittuna, muuten ensimmäisessä kokouksessa ei päästä pitkällekään. Ohjeistus ryhmälle etukäteen o Etelä-Karjalassa jaetaan oman alueen hoitoketjuopas sekä Duodecimin Hoitosuositusten toimeenpano -kirjanen. Pirkanmaalla jälkimmäinen myös ja oma A4 laatimisohje. o Asiatiedon hankinnassa olennaisia lähteitä ovat: Käypä hoito -suositukset Sairaanhoitopiirien alueelliset hoito-ohjelmat Terveysportissa Lääkärin tietokannat Sairaanhoitajan tietokannat Cochrane-tietokanta muut paikalliset toimintaohjeet, mahdolliset aikaisemmat hoitoketjukuvaukset Hoitoonpääsyn kriteerit. Työryhmän työskentely Kokousten määrä ja aikataulutus. 13

14 o Kokoukset kannattaa pyrkiä rajaamaan kahteen tai kolmeen. Olennaista on käydä tarpeelliset asiat läpi. Kokousten ennakkovalmistelu, asialista, muistiot ja asiassa pysyminen ovat työkaluja, joiden avulla kokousten määrä minimoituu. Työtä pitää tehdä myös kokousten välillä jos kaikki tehdään itse kokouksissa, on selvää, että aikaa menee. Joskus on tarpeen antaa aikaa keskusteluille ja kontaktien luomiselle, jos aihe on aivan uusi ja ylittää monia rajoja. o Aikataulussa ja asialistassa pysyminen vaatii napakkuutta puheenjohtajalta. o Vaatii koko työryhmältä perehtymistä etukäteen ketjun tekoon, nykyiseen toimintatapaan aiheessa ja kerättyyn aineistoon. o Rönsyilevä keskustelu vie aikaa, toisaalta tuo uusia näkökulmia. Kaikille pitää antaa aikaa itse puhua asiasta, jotta ei jyrätä liikaa. Ryhmätyötaidot vaihtelevat. Aivoriihi yhden asian lapputekniikalla voi nopeana työskentelymenetelmänä tuottaa uusia ideoita ja saada ryhmän kaikkien jäsenten mielipiteet helposti ryhmiteltäväksi kokonaisuuksiksi. o Nykytekniikka antaa mahdollisuuden tehdä ketjua samalla, joten kokousten ulkopuolella ei tarvitse tehdä sihteerin töitä. Käytännössä siis voidaan työstää sekä muistiota että hoitoketjukuvausta tietokoneen ja datatykin avulla niin, että kaikki näkevät saman tekstin ja voivat heti kommentoida sen muotoa ja sisältöä. o Puheenjohtajan lisäksi toinen olennainen henkilö varmistamaan työn etenemistä on sihteeri. Sekä Etelä-Karjalassa että Pirkanmaalla asia on ratkaistu pääsääntöisesti vastuuttamalla koordinaattori (yhteistyöylilääkäri tai YLVA) tekemän sihteerin työt. o Mistä sihteeripalvelut, jos tekniikkaa ei osata / haluta / voida käyttää? o Ensimmäisessä kokouksessa esittäydytään, käydään periaatteellista keskustelua aiheesta, sen mahdollisista ongelmista ja rajauksista. Voi viedä aikaa paljonkin, riippuen siitä, paljonko ko. aiheen alueella on aikaisemmin tehty töitä ja miten ihmiset tuntevat toisensa. On syytä aikatauluttaa kehittämistyö, sopia, kuka on sihteeri ja ylipäätään sopia työskentelytavoista (ks. mallit jäljempänä). o Muissa kokouksissa käydään läpi tarvittavat asiat (ks. mallit). o Työryhmän tuotoksen voi lähettää alueelle lausunnolle sovituille tahoille, esimerkiksi kaikkiin terveyskeskuksiin johtaville viranhaltijoille tai muille asiantuntijoille, jotka hoitoketjutyöryhmä yleensä osaa hyvin nimetä. Pulmallista on nimenomaan johtavien viranhaltijoiden kommenttien saaminen: päivässä saapuva sähköpostin ja tavallisen postin määrä ylittää helposti mahdollisuudet perehtyä osaankaan. Lausuntokierroksen järjestäminen on sovittava erikseen ja sitoutettava eri tahot antamaan lausuntoja. Kuvaus selkiintyy, kun ryhmän ulkopuoliset lukevat ja kommentoivat. o Julkaisufoorumista tulee olla alueellisesti sovitut linjat. Sähköinen alusta helpottaa päivittämistä: pelkästään vanhentuneiden paperiversioiden kerääminen pois käytöstä on yleensä ylitsekäymätön työmäärä. Internetjulkaisemisesta pitää olla sovitut säännöt ja muun muassa pitää huomioida tekijänoikeus. Jotta ketjukuvaukseen pääsee käsiksi työpisteestä riippumatta, on mahdotonta valita intranet-ratkaisu ainoaksi. Erikseen on pohdittava, halutaanko kuvaus julkaista Internetissä kaikkien halukkaiden saataville vai halutaanko käyttäjäryhmää rajata esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisiin. 14

15 Päivitys Hoitoketjukuvauksen laatiminen voi olla isonkin työn päätös. Seuraava askel olisi juurruttaminen tai toimeenpano käyttäen eri keinoja. Kehittämisprosessin kannalta pitää myös sopia menettelystä päivityksen suhteen. On pyrittävä varmistamaan ketjukuvauksen ajantasaisuus. Tässä lähtökohtana on varmistaa, että kun vastuuhenkilöt vaihtuvat, tai heidän yhteystietonsa vaihtuvat, niin näiden tietojen päivitys tapahtuu sitä mukaa. Jotta päivitys tulee tehdyksi, on syytä sopia aikataulutus, esimerkiksi vuosittain tarkistetaan yhteystiedot ja kahden vuoden välein viimeistään asiatiedot. On sovittava, kenelle muutosehdotukset tehdään. Pirkanmaalla vastuu on YLVA:lla, joka kehittää työkaluksi asiantuntijarekisteriä. Se on tietotekniikkaan perustuva järjestelmä, joka tulee tuottamaan hälytyksiä, kun on aika päivittää. Tarkoitus on, että jatkossa sieltä myös löytyy aihealueittain asiantuntijoita kouluttamaan. Etelä- Karjalassa vastuu päivittämisestä kerran vuodessa on kyseisen erikoisalan ylilääkärillä ja hoitoketjutyöryhmän puheenjohtajalla. Päivityskäytännöt pitää sopia: koko työryhmä koolle pienemmät voidaan hoitaa sähköpostitse. Jos on käytössä hoitoketjukohtaisia mittareita, voidaan päivityksen yhteydessä myös katsastaa, miten hoitoketju toimiikaan. 5. Hoitoketjun toimeenpano Hoitoketjuun olisi sisällytettävä suunnitelma sen toimeenpanosta. Toimeenpanon keskeiset osat ovat ketjun julkaiseminen (menetelmä ratkaisee ketjun käytettävyyden ja päivitettävyyden), ketjun levittäminen (tiedotus, ketjun aktiivinen jakelu, esilläpito meetingeissä ja seminaareissa) ja aktiivinen toimeenpano. Aktiivisen toimeenpanon yleinen menetelmä on koulutus, jonka tulokseen vaikuttaa keskeisesti valittu koulutusmenetelmä. Luentomainen koulutus levittää tietoa, mutta sen vaikuttavuutta kliinisten käytäntöjen kehittämisessä ei ole voitu osoittaa. Osallistujakeskeiset ja vuorovaikutteiset koulutuksen muodot, mielipidevaikuttajat, muistutteet ja auditointi ja palaute ovat vaikuttavia toimeenpanon menetelmiä. Toimeenpanon esteet ja edistäjät on hyvä tunnistaa. Toimeenpano voi tuntua vaikealta ja vaativalta, mutta jo käytettävissä olevien voimavarojen systemaattisella käytöllä ja nykyaikaisilla toimeenpanon menetelmillä saadaan tuloksia. Hoitoketjun tavoitteen saavuttaminen edellyttää aina, että käyttäjät tietävät ketjun olemassaolosta, ymmärtävät ketjun merkityksen, hyötyvät käytännössä ketjun käytöstä ja käyttävät oikeasti sitä. Täten on selvää, että ketjun julkaiseminen ei riitä, vaan tarvitaan toimeenpanotyötä. Toimeenpanotyön voi jakaa useaan eri osaan: 1. hoitoketjun leviäminen: julkaiseminen 2. levittäminen: julkaistun hoitoketjun jakelu käyttäjille, ketjun esilläpito kokouksissa, palavereissa, meetingeissä, ketjusta tiedottaminen 3. aktiivinen toimeenpano. 15

16 Hoitoketjun julkaiseminen Haluathan, että hyvin tehty ja hyödyllinen hoitoketju tulee käyttöön? Ketjun julkaisemisessa pätevät samat lainalaisuudet kuin tiedottamisessakin: julkaisu on tehtävä siten, että käyttäjät tarvittaessa löytävät ketjun. Julkaisemisesta useassa eri mediassa voi olla hyötyä. Pelkät paperiversiot hautautuvat, hukkuvat tai nuhrautuvat. Siksi elektroninen julkaiseminen on käytännössä välttämättömyys. Silloin puolestaan hoitoketjun löytäminen ratkaisee käytettävyyden. Käyttöönotosta voi tehdä arvailuja, jos hoitoketju on useiden valikkojen tai salasanojen takana. Tuloksekkaan hoitoketjun käyttöönoton yksi edellytys on keskitetty, saatavilla oleva, helppokäyttöinen ja riittävän usein päivitetty elektroninen julkaiseminen, ks. taulukko 1. 16

17 Taulukko 1. Käytettyjä julkaisumuotoja ja niiden etuja ja haittoja Etu Haitta Huomioita Paperi Konkreettinen, joillekin ihmisille välttämätön Hukkuu, hautautuu, vanhenee Klinikan omat internetsivut Teknisesti helppo päivittää ja hallita Vaikea löytää Sairaalan/shp:n internet-sivut Teknisesti helppo päivittää ja hallita Helppo löytää, jos valikkorakenne yksinkertainen. Etusivu paras! Kaikkia tietoja, esim. yhteystietoja ei ole tarpeen saada kaikkien nähtäville. Kaikkien luettavissa onko siitä hyötyä vai haittaa? Sairaalan/shp:n/tk:n intranet-sivut Teknisesti helppo päivittää ja hallita. Käyttäjät helppo kontrolloida (onko siitä hyötyä?) Voidaan tarvita salasanat, ulkopuolinen käyttö hankalaa, vaikea saada työpöydälle Alueellinen tietojärjestelmä Kaikkien ammattilaisten käytettävissä, näppärä valikkorakenne mahdollinen. Ulkopuolinen käyttö vaikeaa tai mahdotonta huom yksityissektori! Päivittäminen ja rakenteen ylläpito hyvin haastavaa, mikäli ylläpito hajautettu toimipisteisiin Terveysportti Helppo päivittää ja hallita. Käytettävissä mistä vain (jos käyttäjällä tunnukset) Edellyttää käyttäjätunnukset, Terveysportin valikkopolut pitkähköjä. Kaikkien nähtävillä olo voi epäsuorasti nostaa ketjujen laatua? Terveyskirjasto Helppo päivittää ja hallita. Käytettävissä mistä vain. Kaikkia tietoja, esim. yhteystietoja ei ole tarpeen saada kaikkien nähtäville. Hoitoketjun levittäminen Julkaiseminen on melko passiivista, joskin täysin välttämätöntä toimintaa. Tiedon julkaiseminen sinällään vaikuttaa kliinisten käytäntöjen kehittämiseen olemattoman vähän. Seuraava askel on hoitoketjun levittäminen, mikä edellyttää aktiivisempaa toimintaa. Tärkeää on tiedottaa, että uusi ja tärkeä hoitoketju on tekeillä tai valmis. Potentiaalisten käyttäjien tunnistaminen ja näppärän tiedotusvälineen valinta (sähköposti, sairaanhoitopiirin/sairaalan/terveyskeskuksen tiedotuslehti, paperikirje, yleismedia) ratkaisee sen voiko viesti ylipäänsä saavuttaa hoitoketjun käyttäjän. Hekin ovat informaatiotulvan kohteina ja osa voi potea informaatioähkyä. Tämän tiedostaminen voi auttaa, kun suunnittelet hoitoketjusta tiedottamista. Viestin sisältö puolestaan vaikuttaa siihen tuleeko se luetuksi: miten ketju palvelee käyttäjäänsä, mitä hyötyä siitä on kaikille osallisille, etenkin käyttäjälleen ja potilaalle? Näiden asioiden asiakaslähtöinen miettiminen ja toteuttaminen puolestaan edistää viestin ymmärtämistä. Ketjun sisällön ja muodon laatimisessa saattaisi olla hyödyksi, jos asiakaslähtöisyyttä ja ketjun toimeenpanoa mietittäisiin jo laatimisprosessin alkuvaiheessa. Avoimella sektorilla yritykset tekevät ainakin hypoteettisen markkinatutkimuksen ennen tuotekehittelyä tai viimeistään ennen tuotteen valmistamista; millaisille tuotteille kysyntää, miten ne 17

18 valmistetaan ja miten markkinoidaan. Hoitoketjun levittämistä tukee monikanavainen viestintä: asiaa voi pitää esillä koulutuksessa, klinikkameetingeissä, palavereissa, kokouksissa. Tiedottaminen ja hoitoketjun levittäminen ovat tärkeitä, mutta niidenkin vaikuttavuus toimintakäytäntöjen kehittymiseen on ilmeisen vaatimaton. Aktiivinen toimeenpano Yleisimmin käytetty aktiivisen toimeenpanon menetelmä on koulutus esimerkiksi alueellisena koulutuspäivänä toteutettuna. Usein kliiniset asiantuntijat esittelevät ketjun teoreettista taustaa ja sen käytännön sovelluksia, ja luentomaisuus painottuu. Tämä toimii tiedon levittämisenä, mutta toimintakäytäntöjen kehittymiseen vaikutus on ainakin tutkimustulosten mukaan olematon. Käyttöönottoa tukevat paremmin aktiivisemmat, vuorovaikutteiset koulutuksen menetelmät, joista tosin mikään ei nykytiedon mukaan ole yksiselitteisesti parempi kuin toinen. Niiden toimivuuteen vaikuttanee se miten ne toteutetaan ja toimintaympäristö ylipäänsä. Sinänsä on ymmärrettävää, että hoitoketjun käyttäjien sitoutumista edistää, jos osallistujakeskeisesti pohditaan ketjun sisältöä ja sen merkitystä. Perinteisen alueellisen koulutuspäivän sijaan voisi esimerkiksi kohdentaa kutsun erityisesti tietyn hoitoketjun käyttäjille ja tilaisuudessa vielä kertaalleen pohtia hoitoketjun sisältöä ja sen seurauksia käytännön työlle. Joissain sairaanhoitopiireissä onkin valmistuvista hoitoketjuista järjestetty tällaisia neuvottelupäiviä. Paikallistasolla ja toimipaikoilla työpajatyyppinen työskentely ja mahdollisten paikallisten sovellusten pohtiminen yhdessä tukee käyttöönottoa. Muina aktiivisen toimeenpanon menetelminä voidaan käyttää mielipidevaikuttajia, muistutteita, päätöksenteon muita apuvälineitä, auditointia ja palautetta, ja henkilökohtaista ohjausta. Näillä kaikilla on tutkimuksissa saatu vaikuttavuutta toimeenpanon edistämiseen. Paikalliset mielipidevaikuttajat ovat tieteellisesti, hierarkisesti, ammatillisesti tai karismaattisesti ansioituneita henkilöitä, joiden mallia osa muista kliinikoista seuraa. Tätä kanavaa käyttävät lääkkeitä markkinoivat yritykset ilmeisen aktiivisesti. Muistutteet voivat olla yksinkertaisia paperilla olevia viestejä hoitoketjun ydinkohdista, tai elektronisia potilastietojärjestelmän osia, jotka voivat toimia hyvinkin sofistikoituneesti. Toiminnan tai kliinisen käytännön auditointi ja siitä annettava palaute ovat toimivia. Ne ottavat usein huomioon paikalliset olosuhteet ja ovat ammattilaisten kannalta hyvin käytännönläheisiä. Henkilökohtainen ohjaus (academic detailing) on käytössä lääke-esittelyissä, ja sillä on todettu vaikuttavuutta myös hoitokäytäntöjen kehittämisessä. Menetelmä sitoo kuitenkin runsaasti aikaa ja voimavaroja. Aktiivinen toimeenpano on siis välttämättömyys, mikäli hoitoketjun odotetaan kehittävän kliinisiä käytäntöjä. Luentotyyppisellä koulutuksella ei ole odotettavissa vaikuttavuutta. Osallistujakeskeisten ja vuorovaikutteisten menetelmien käytöllä on osoitettu vaikuttavuutta, ja yllä on kuvattu muitakin vaikuttavia menetelmiä. Tämän hetkisen tiedon mukaan ei ole mitään menetelmää, taktiikkaa tai strategiaa, mikä olisi ylivertainen tai varmasti toimiva. Aktiivin toimeenpanon menetelmät ja taktiikka on laadittava paikallisten olosuhteiden ja voimavarojen mukaisesti. 18

19 Taulukko 2. Hoitoketjun toimeenpanon minimikriteerit II Hoitoketjuseminaarin osallistujien kokoamina Minimikriteeri Kommentteja Toimeenpanosuunnitelma Kullekin hoitoketjulle laaditaan suunnitelma sen toimeenpanosta, sen vastuuhenkilöistä ja aikataulusta. Julkaiseminen Tiedotus Koulutus ja muu tuki Sopimukset Ylläpito Perustana suunnitelma julkaisemisesta, joka mahdollistaa hyvän saavutettavuuden. Ks. taulukko 1. Sisältää suunnitelman tiedotuksesta ammattilaisille ja väestölle. Tieto ketjun julkaisemisesta tulee aina saattaa ammattilaisille esimerkiksi sähköpostilla. Erikseen on pohdittava tiedotus väestölle. Se tarpeen ainakin jos ketju edellyttää potilailta toiminnan muutoksia. Sisältää suunnitelman tarvelähtöisestä aluetason koulutuksesta ja sen kohdennuksesta, sekä paikallistasolle ja toimintayksiköihin tarjolla olevasta koulutuksesta. Koulutus on interaktiivista ja sisältää mahdollisuuden muokata hoitoketjua tai sen paikallista/toimipaikkakohtaista sovellusta. Hoitoketju saattaa tarkoittaa uusia laite- tai muita hankintoja, uutta työnjakoa tai esimerkiksi muutoksia kirjaamiskäytäntöihin. Osa edellyttää yhteistä sopimista, osa esimiestason päätöksiä. Perustana suunnitelma palautekäytännöistä, päivityksestä ja vastuuhenkilöistä. 6. Hoitoketjun ja sen toimeenpanon arviointi Ketä ja mitä varten arvioidaan? Arviointia kannattaa miettiä jo hoitoketjun laatimisen yhteydessä. Ketä ja mitä varten arviointia tehdään ja mitkä kysymykset ovat tärkeitä arvioinnin käyttäjille. Yksi arviointi ei voi palvella kovin montaa tarkoitusta ja toisaalta jokaisen arvioinnin pitäisi vaikuttaa päätöksentekoon: jatketaanko entiseen malliin vai muutetaanko jotain? Tehdäänkö arviointi ensisijaisesti hoitoketjun laatijoita ja käyttäjiä varten? Onko se ensisijaisesti johtoa tai rahoittajia varten? Alkuvaiheessa kannattaa myös miettiä, mikä on realistista. Mitä voimavaroja arviointiin on? Onko sille tekijää? Onko osaamista? Onko aputyövoimaa? Voiko joku auttaa potilastietojärjestelmien kanssa? Voiko apua saada lähiseudun oppilaitoksista; voiko jokin osa arviointia olla toteutettavissa opinnäytetyönä? Mistä saa arviointiin ohjausta? Usein ensimmäiset ajatukset arvioinnista ovat kunnianhimoisia ja vastaavat lähes alustavia suunnitelmia väitöskirjasta. Käytössä olevien voimavarojen läpikäynti on tarpeen. Mitä arvioidaan? Sekä itse hoitoketjukuvausta ja sen tuottamista että hoitoketjun vaikutuksia hoitokäytäntöihin ja -kustannuksiin on mahdollista arvioida. Vaikuttavuuden arviointi on haastavinta. Keskittyminen vain sen arviointiin ei kuitenkaan anna tietoa, jonka perustella ketjua olisi mahdollista kehittää tai ymmärtää, miksi ketju ei vaikuttanutkaan käytäntöihin. Taulukossa 3 on hahmoteltu mahdollisia arvioinnin kohteita ja menetelmiä. 19

20 Taulukko 3. Hoitoketjun arviointi Tarve ja tavoite Panokset Rakenteet ja prosessit Tuotos Tulos Hoitoketjukuvauksen arviointi Mitä arvioidaan Mikä on ketjun tavoite Paljonko ketjun tuottamiseen käytettiin voimavaroja Ketkä ovat osallistuneet ketjun tuottamiseen, miten ketju on tuotettu Miten arvioidaan Ketjun analyysi Haastattelut Ketjun analyysi, haastattelut Hoitoketjun vaikuttavuuden arviointi Mitä arvioidaan Mikä oli muutostarve Paljonko muutoksen aikaansaamisee n on panostettu voimavaroja. Mikä voi estää tai edistää muutosta. Mitä on tehty muutoksen aikaansaamisek si, esim. - ketjun levitys - koulutukset - kehittämishankkeet - johdon sitoutuminen Onko ketjumalli selkeä, näyttöön perustuva, olennaiset asiat sisältävä Ketjun analyysi, lomake liite 4. Onko ketju johtanut sopimuksiin käytännön muutoksista (esim. hankintoja, uudet ohjeet) Miten arvioidaan Tilastot, rekisterit Haastattelut Haastattelut Haastattelut, kyselyt Tunnetaanko ketju, ollaanko ketjumalliin tyytyväisiä Haastattelut, kyselyt Onko ketju muuttanut käytäntöjä, mitkä ovat muutoksen kustannusvaikutukset Onko tapahtunut muutosta potilaiden/ väestön terveydessä Tilastot, rekisterit, ad hoc-selvitykset ennen-jälkeen Arvioinnissa on hyvä saada jonkinlainen käsitys tarpeista. Mitkä muutokset toimintakäytännöissä hoitoketjulla haluttiin saada aikaan? Mikä onkaan ollut hoitoketjun tavoite? Jos kukaan ei pysty vastaamaan näihin, on vaikea ryhtyä arvioimaan ainakaan tavoitteiden toteutumista. Useimmiten on järkevää kerätä tietoa käytetyistä voimavaroista. Kuinka paljon ketjun tuottamiseen ja sen toimeenpanoon on käytetty aikaa? Rahaa? Muita voimavaroja? Hoitoketjuun liittyvien prosessien ja rakenteiden kuvaaminen ja arvioiminen on tärkeää. Selitykset sille, miksi toimintakäytäntöjen muutos tapahtuu tai ei tapahdu, löytyy niistä. Miten ketju on tuotettu ja mitä on tehty sen toimeenpanon eteen? Mikä voi estää tai edistää hoitoketjun käyttöä? Usein arvioinnissa kannattaa erotta toisistaan tuotoksen ja tuloksen arviointi. Tuotos on jotain konkreettista, joka voidaan kuvata tai mitata. Se on jotain, mikä tarvitaan jotta käytännön muuttuisivat. Hoitoketjukuvaus on tyypillinen tuotos. Kuinka selkeä ja 20

Hoitoketjun tavoite 3. Alueellinen hoitoketjutyö 3. 1. Hoitoketjuraati 3. 2. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidonyhteistyö 4

Hoitoketjun tavoite 3. Alueellinen hoitoketjutyö 3. 1. Hoitoketjuraati 3. 2. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidonyhteistyö 4 Sisällys Hoitoketjun tavoite 3 Alueellinen hoitoketjutyö 3 1. Hoitoketjuraati 3 2. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidonyhteistyö 4 3. Hoitoketjuaiheet 4 4. Hoitoketjutyöryhmä 4 5. Valmistelu 5

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Esimerkki arvioinnista: Astman hoitoketjun toimeenpano Hyvinkään sairaanhoitoalueella. P. Brander, HUS, Hyvinkään sairaala 8.6.

Esimerkki arvioinnista: Astman hoitoketjun toimeenpano Hyvinkään sairaanhoitoalueella. P. Brander, HUS, Hyvinkään sairaala 8.6. Esimerkki arvioinnista: Astman hoitoketjun toimeenpano Hyvinkään sairaanhoitoalueella P. Brander, HUS, Hyvinkään sairaala 8.6.2006 Hoitoketju Yhdessä tehty sairaus-tai oirekohtainen sopimus siitä, kuinka

Lisätiedot

Alueelliset hoito-ohjelmat. Lapin sairaanhoitopiiri

Alueelliset hoito-ohjelmat. Lapin sairaanhoitopiiri Alueelliset hoito-ohjelmat Lapin sairaanhoitopiiri Johtajaylilääkäri Projektivastaava Eva Salomaa Kimmo Kunnari Terminologiaa Valtakunnallinen hoitosuositus - Käypä Hoito: Sydäninfarktin diagnostiikka

Lisätiedot

HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS

HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS Pirkko Kortekangas LT, kir el, neukir el VSSHP atk palvelut, alueellinen tiedonhallinta hanke 8.6.2006 Esityksen sisältö Hoitoketjun tekeminen on mielekästä Käytön

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hoitoketju/palveluverkkotyö Pirkanmaalla Hoitoketjuja on tehty Pirkanmaalla vuodesta 2005 alkaen. Terveysportissa

Lisätiedot

Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena

Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena Alueellinen päivystyspäivä 15.2.2017 Anneli Kuusinen-Laukkala, asiantuntijalääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri, KSSHP anneli.kuusinen@ksshp.fi Mikä

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Projektityö tai kehittymistehtävät

Projektityö tai kehittymistehtävät Projektityö tai kehittymistehtävät Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiskoulutuksen sekä erikoistuvien lääkäreiden ja hammaslääkäreiden johtamiskoulutuksen yksi kolmesta osa-alueesta on projektityöskentely,

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE LÄÄKEINFORMAATIOVERKOSTON KEHITTÄMISPROJEKTEILLE Hyväksytty lääkeinformaation koordinaatioryhmän kokouksessa

TOIMINTAOHJE LÄÄKEINFORMAATIOVERKOSTON KEHITTÄMISPROJEKTEILLE Hyväksytty lääkeinformaation koordinaatioryhmän kokouksessa TOIMINTAOHJE LÄÄKEINFORMAATIOVERKOSTON KEHITTÄMISPROJEKTEILLE Hyväksytty 17.1.2017 lääkeinformaation koordinaatioryhmän kokouksessa Tässä toimintaohjeessa kuvataan systemaattinen toimintatapa, jota käytetään

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Mittaamisen hyödyt. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori

Mittaamisen hyödyt. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori Mittaamisen hyödyt Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori TOIMIA-verkosto ja TOIMIA-tietokanta Kansallinen TOImintakyvyn MIttaamisen ja Arvioinnin asiantuntijaverkoston tavoitteet

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala

Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala 2017 Pitkäaikaissairaan terveys- ja hoitosuunnitelma

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke

Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro: Hoitotyön osuus moniammatillisessa hoitokertomuksessa Päivi Hoffrén, KYS 29.5 30.5.2007 ATK-päivät TURKU Päivi

Lisätiedot

Tupakasta vieroitus hoitoprosesseissa. XIV Terveydenhuollon laatupäivä Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja

Tupakasta vieroitus hoitoprosesseissa. XIV Terveydenhuollon laatupäivä Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Tupakasta vieroitus hoitoprosesseissa XIV Terveydenhuollon laatupäivä 4.4.2017 Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Esityksen viitekehys (Donabedian JAMA 1988;260:1743-1748) Prosessin johtaminen ja kehittäminen

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Matti Liukko WONCA luokituskomitea ICPC, Kuntaliitto: DRG, RAVA, FIM Laatujohtaminen Kuntaliitto

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri

Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri Omistautuu työllesi pysyminen pääsy paluu 1.12.2015 Mihin GAS tavoitteet perustuvat? Tilanneanalyysi tärkeä, riittävä,

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Työ on yksinäistä, liikaa muita kuin lääketieteellisiä ongelmia, liikaa töitä, vaikea hallita kokonaisuutta, hajanaisuus, ongelmien laaja-alaisuus

Työ on yksinäistä, liikaa muita kuin lääketieteellisiä ongelmia, liikaa töitä, vaikea hallita kokonaisuutta, hajanaisuus, ongelmien laaja-alaisuus Työ on yksinäistä, liikaa muita kuin lääketieteellisiä ongelmia, liikaa töitä, vaikea hallita kokonaisuutta, hajanaisuus, ongelmien laaja-alaisuus SLL 14/2009 systeemiajattelu systemaattinen ajattelu riskien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Yleislääketieteen yksiköiden rooli järjestämissuunnitelman valmistelussa

Yleislääketieteen yksiköiden rooli järjestämissuunnitelman valmistelussa Yleislääketieteen yksiköiden rooli järjestämissuunnitelman valmistelussa Doris Holmberg-Marttila YL, vastuualuejohtaja Yleislääketieteen vastuualue, PSHP Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät Kuntaliitto

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten

Lisätiedot

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Petri Turtiainen Toimitusjohtaja Doctorex Oy Terveydenhuollon ongelmat ovat ympäri maailman

Lisätiedot

Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito

Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito Opas lääkehoitosuunnitelman tekemiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa 18.2.2016 Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito/ Ritva Inkinen 1 Tämän esityksen sisältö

Lisätiedot

Hoitoketjut saumattoman hoidon tukena PPSHP:n yhteistyöseminaari OYS - 08.10.2009

Hoitoketjut saumattoman hoidon tukena PPSHP:n yhteistyöseminaari OYS - 08.10.2009 Hoitoketjut saumattoman hoidon tukena PPSHP:n yhteistyöseminaari OYS - 08.10.2009 Matti Nuutinen Oyl, PPSHP:n Hoitoketjukoordinaattori OYS/ Lasten ja Nuorten klinikka puh. 08-315 2011/ 5124 sähköposti:

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Hoitoketjujen työstäminen käytännössä

Hoitoketjujen työstäminen käytännössä Hoitoketjujen työstäminen käytännössä Susanna Mutanen Terveydenedistämisen suunnittelija Perusterveydenhuollon yksikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, perusterveydenhuollon yksikkö Strateginen työ Hyvinvointikertomukset

Lisätiedot

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Osa- alue 3, Parempaa ja tehokkaampaa terveydenhuoltoa harvinaissairaille toimenpide- ehdotus 5 Harvinaissairaiden hoitopolun selkey8äminen

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Savuton sairaala toimintaohjelma 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 SITOUTUMINEN... 2 TIEDOTTAMINEN... 3 KOULUTUS JA OHJAUS... 4 TUKI TUPAKOINNIN LOPETTAMISEKSI...

Lisätiedot

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Kehittämisprosessi Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus Projektitoiminnan ulottuvuudet Johtamisjärjestelmä

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

tutkimus (EBMeDS( EBMeDS) osana Päätöksentukihanketta v Terveystieteen laitos, tutkija Tiina Kortteisto

tutkimus (EBMeDS( EBMeDS) osana Päätöksentukihanketta v Terveystieteen laitos, tutkija Tiina Kortteisto Sähköisen pääp äätöksen tuen tutkimus (EBMeDS( EBMeDS) osana Päätöksentukihanketta v. 2005-2009 Päätöksentukihanke (EBMeDS) 1.Pää äätöksentukihankkeen valmistelu ja tuottamisprosessin luominen (2004-2005)

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus kasvaa Palveluvaaka.fi avuksi

Asiakkaan valinnanvapaus kasvaa Palveluvaaka.fi avuksi Asiakkaan valinnanvapaus kasvaa Palveluvaaka.fi avuksi 1 Lyhyesti seuraavista aiheista Terveydenhuoltolaki lisää asiakkaiden ja potilaiden valinnanvapautta Palveluvaaka.fi ja sen ideologinen perusta 2

Lisätiedot

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä TERVE-SOS 2011 Johanna Andersson 23.5.2011 Medi-IT Oy Heikinkatu 7, 48100 Kotka Puh. 05-211 1888 Fax. 05-220 5919 www.medi-it.fi 1 Potilasohje Tiedot toimitetusta

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma THL:n hankkeen sisältö Kouvolan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Potilasturvallisuuden kehittämistarpeen taustaa Sisällöltään laaja asia, jonka hallinta

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ PIRKANMAAN TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMASTA

LAUSUNTOPYYNTÖ PIRKANMAAN TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMASTA Hyvinvointi- ja terveyslautakunta 100 29.09.2010 LAUSUNTOPYYNTÖ PIRKANMAAN TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMASTA 193/09/092/002/2010 Hyte 100 Voimassaolevan asetuksen nojalla sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE

KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE ydintiedot sähköisessä potilaskertomuksessa KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE VSSHP, Tietojenkäsittelypalvelut Projektijohtaja Kaarina Tanttu, HTL, TtM kaarina.tanttu@tyks.fi puh. 040 7406613 www.vsshp.fi ->

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

OHJEET RAHOITUSHAKEMUS JA PROJEKTIRAPORTTI -LOMAKKEIDEN TÄYTTÄMISEEN. Rahoitushakemus Kuntarahoituksen hakeminen JOSEK Oy:ltä

OHJEET RAHOITUSHAKEMUS JA PROJEKTIRAPORTTI -LOMAKKEIDEN TÄYTTÄMISEEN. Rahoitushakemus Kuntarahoituksen hakeminen JOSEK Oy:ltä OHJEET RAHOITUSHAKEMUS JA PROJEKTIRAPORTTI -LOMAKKEIDEN TÄYTTÄMISEEN Rahoitushakemus Kuntarahoituksen hakeminen JOSEK Oy:ltä Projektin tarve: Mihin tarpeeseen, haasteeseen tai ongelmaan projektilla haetaan

Lisätiedot

AOTT: Validoinnin laatutyökalu

AOTT: Validoinnin laatutyökalu 1. Yhteiset eurooppalaiset 1. Validoinnin tarkoituksenmukaisuus 1.1. Validointimenettelyn tavoite on selkeästi kuvattu ja yleisesti tunnustettu 1.2 Validointimenettely on olennainen osa organisaation toimintaa

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Jane Marttila Vt. Ylilääkäri, perusterveydenhuolto Tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun SoTe 19.4.2012 1 Suomalainen STM potilasturvallisuusstrategia

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Kansallinen Terveysarkisto KanTa

Kansallinen Terveysarkisto KanTa Kansallinen Terveysarkisto KanTa KanTa - palveluihin kuuluvat sähköinen resepti, Potilastiedon arkisto ja Tiedonhallintapalvelu, Lääketietokanta sekä Oma Kanta (=Omien tietojen katselu) Kansalainen käyttää

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

Endoproteesihoitajan toimenkuva ja asiantuntijuus tekonivelpotilaan hoidossa. Raija Lemettinen Päivi Salonen 06.04.2005

Endoproteesihoitajan toimenkuva ja asiantuntijuus tekonivelpotilaan hoidossa. Raija Lemettinen Päivi Salonen 06.04.2005 Endoproteesihoitajan toimenkuva ja asiantuntijuus tekonivelpotilaan hoidossa Raija Lemettinen Päivi Salonen 06.04.2005 Esityksen sisält ltö Aiheen valinta Työn n kokoaminen Asiantuntijuus hoitotyöss ssä

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Arviointien tavoite Tuottaa tietoa lääkkeiden käyttöönottoon ja korvattavuuteen

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne Lapin shp:n valtuustoseminaari 27.11.2012 Tapio Kekki 1 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri Valinnanvapaus 1) Perusterveydenhuolto Oikeus valita

Lisätiedot

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas 1 (6) Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas Sisällys Mikä on toimintajärjestelmä... 2 Hyvä toimintajärjestelmä... 3 Hyödyt... 3 Toimintajärjestelmän rakentaminen... 4 Autamme sinua... 6 Business

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot