Hoitosuosituksesta hoitoketjuksi - opas hoitoketjun laatimiseen ja toimeenpanoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hoitosuosituksesta hoitoketjuksi - opas hoitoketjun laatimiseen ja toimeenpanoon"

Transkriptio

1

2 Hoitosuosituksesta hoitoketjuksi - opas hoitoketjun laatimiseen ja toimeenpanoon Kirjoittajat Eeva Ketola LT, Käypä hoito -päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim PL 713, Helsinki Taina Mäntyranta LL, johtaja Lääkehoidon kehittämiskeskus ROHTO PL 55, Helsinki Risto Mäkinen LL, ylilääkäri Lääkehoidon kehittämiskeskus ROHTO PL 55, Helsinki Liisa-Maria Voipio-Pulkki dosentti, hallintoylilääkäri Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, Helsinki Minna Kaila dosentti, arviointilääkäri PSHP:n yleislääketieteen vastuualue PL 2000, Tampere Johanna Tulonen-Tapio yleislääket. erik.lääk. Yhteistyöylilääkäri Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri Valto Käkelän katu Lappeenranta 2

3 Matti Nuutinen dosentti, oyl PPSHP:n Hoitoketjukoordinaattori OYS, Lasten ja Nuorten klinikka PL 23, OYS Pirjo Aalto TtT, hallintoylihoitaja PSHP yhtymähallinto PL 2000, Tampere Pirkko Kortekangas LT, kir el, neurokir el VSSHP aluetieto hankepäällikkö TYKS atk PL 52, Turku Pirkko Brander dosentti, osastonylilääkäri Hyvinkään sairaala, keuhkosairauksien osasto Hyvinkää Jorma Komulainen LL (väit) kehittämispäällikkö Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito lastenendokrinologian erikoislääkäri KYS, Lastenklinikka 3

4 Sisällysluettelo KIRJOITTAJAT ESIPUHE HOITOKETJUTYÖN TEKEMINEN KUKA TEKEE MITÄ? HOITOKETJUN RAKENNE...8 Hoitoketjun muoto ja osat...8 Tekijät HOITOKETJUN KEHITTÄMISPROSESSI...9 Moniammatillisuudesta hoitoketjun kehittämisessä...10 Aihevalinta...11 Työryhmä...12 Ennakkovalmistelu...13 Työryhmän työskentely...13 Päivitys HOITOKETJUN TOIMEENPANO...15 Hoitoketjun julkaiseminen...16 Hoitoketjun levittäminen...17 Aktiivinen toimeenpano HOITOKETJUN JA SEN TOIMEENPANON ARVIOINTI...19 Ketä ja mitä varten arvioidaan?...19 Mitä arvioidaan?...19 Miten arvioida tuloksia? SÄHKÖINEN POTILASKERTOMUS ARVIOINNIN APUNA JA LÄHTÖKOHTANA...23 Hoitoprosessimalli potilaan kertomukseen...23 Hoitoketjun kirjaaminen on hoidon hyvää kirjaamista...24 Hoitoketjulle määrämuotoinen avainsana...24 Muut rakenteiset tiedot...24 Muut tiedot...25 Hoitoketjuun kuuluvien tapahtumien ja tietojen tunnistaminen SANASTOA...26 KIRJALLISUUTTA...28 LIITE 1. ALUEELLINEN DIAGNOOSI- TAI OIREKOHTAINEN HOITOKETJU...30 LIITE 2. HOITOKETJUJEN KEHITTÄMINEN PIRKANMAAN SHP:N ALUEELLA

5 LIITE 3. E-KSHP JA KYMSHP HOITOKETJUOPAS...34 LIITE 4. HOITOKETJUKUVAUKSEN ARVIOINTI...36 LIITE 5. ASTMAEPÄILYN TAI PITKITTYNEEN ASTMAN SELVITTELY...37 LIITE 6. TYÖRYHMÄN ITSEARVIOINTI...39 LIITE 7. EHDOTUS PALVELUTAPAHTUMAN TUNNISTETIEDOIKSI

6 1. Esipuhe Tämä pieni punainen opaskirjanen on 3. Käypä hoito -suositusten oppaiden julkaisusarjassa. Aiemmin ovat ilmestyneet violetti Käsikirja työryhmille hoitosuositusten laatimista varten sekä vihreä Hoitosuositusten toimeenpano -opas. Hoitosuosituksen käyttöönotossa on monta vaihetta. Julkaisemisesta, suosituksen jakelusta on pitkä matka aktiiviseen käyttöönottoon. Yksi käyttöönoton tärkeistä ilmentymistä on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteinen työ saumattomissa hoitoketjuissa. Ketjut eivät kuitenkaan synny itsestään. Tarvitaan aikaa, aktiivisia henkilöitä, muutama juureva kokous ja hyvä formaatti sekä mielikuvitusta toteuttamisen riskien etsimiseen ja niiden hallintaan. Hyvin suunniteltu on tässäkin puoleksi tehty. Ketjuja ja niiden toimivuutta on myös aika ajoin arvioitava. Tällaisen ketjun käyttöönottoon on syytä varata vielä sekä aikaa että kunnollinen suunnitelma. Jos ketjua vielä viedään arkeen nykyaikaisien koulutusmenetelmien avulla ja toistetaan riittävän usein, on mahdollista, että ketju saadaan eläväksi. Työniloa! Toimituskunnan puolesta Eeva Ketola Käypä hoito -päätoimittaja 6

7 2. Hoitoketjutyön tekeminen kuka tekee mitä? Hoitoketjun syvin olemus on vastuun otto potilaan hoidon järjestämisestä. Siihen sisältyy myös lupaus tiedonkulun varmistamisesta ja yhteistyösopimusten pitämisestä. Periaatteessa tällaisen vastuun voi ottaa kuka tahansa potilaan hoitoon osallistuva toimija, tulevaisuudessa tietojärjestelmien tuella jopa potilas itse. Hyvään ammattistandardiin on perinteellisesti kuulunut sen hahmottaminen, mistä potilas on tänään tulossa ja minne hänen seuraavaksi olisi parasta mennä. Palvelujärjestelmämme lisääntyvä monimuotoisuus, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välinen raja, työntekijöiden vaihtuvuus ja toimintayksiköiden keskittyminen omiin ydintoimintoihinsa ovat kieltämättä hankaloittaneet hyvän kokonaishoidon toteutumista. Hoitoketjut ovat yleisesti hyväksyttyjen kliinisten käytäntöjen alueellisia, soveltavia toimintaohjeita. Niissä kuvataan perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja tarvittaessa sosiaalitoimen ja muidenkin osapuolien, esimerkiksi kansanterveysjärjestöjen, tehtävät ja työnjako. Käytännössä vastuu jakautuu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken eri tavalla riippuen siitä, kenen päätökset ovat hoidon kannalta kulloinkin ratkaisevia ja missä potilaan asiaa ajallisesti eniten käsitellään. Esimerkiksi pitkäaikaisten sisätautisten ja neurologisten sairauksien kohdalla voi olla mielekästä pitää hoitovastuu jonkin aikaa erikoissairaanhoidossa. Kertaluonteisten tutkimustarpeiden ja toimenpiteellisten hoitojen tapauksissa pitkäaikainen hoitovastuu säilyy perusterveydenhuollossa, vaikka lähete olisikin siirtänyt osan vastuusta erikoissairaanhoitoon. Monisairaiden ja moniammatillista kuntoutusta tarvitsevien potilaiden kohdalla on olennaisen tärkeää, että joku tavallisesti yleislääkäri hallitsee hoidon kokonaisuuden ja pystyy koordinoimaan tapahtumia yhteisymmärryksessä potilaan itsensä kanssa. Hoitoketjut määrittelevät potilaan hoitoon osallistuvien avainhenkilöiden tehtävät. Heidät on ammattinimikkeestä riippumatta syytä huomioida jo hoitoketjun suunnitteluvaiheessa. Hoitoketjutyö on siis lähtökohtaisesti moniammatillista. Kysymys hoitoketjun omistajuudesta saattaa nostaa esille osapuolten välisiä resurssoinnin pullonkauloja ja valtakiistoja, jotka usein ilmentyvät hoidon sujuvuusongelmina. Koska hoitoketjun tarkoitus on turvata hoidon saatavuus, laatu ja eri osapuolten työrauha, on ketjun omistajuuskin tosiasiallisesti yhteinen. Viime kädessä potilas omistaa hoitoketjunsa. Jos ketju alkaa kitistä, on syytä tarkastella sen toimivuutta nimenomaan potilaan näkökulmasta. Aloite hoitoketjun laatimiseen voi tulla keneltä tahansa. On kuitenkin tarkoituksenmukaista, että hoitoketjut laaditaan suurempina kokonaisuuksina esimerkiksi sairaanhoitopiireittäin, jolloin tietyt alueelle ominaiset yhteiset piirteet toistuvat ja toimijoiden on helpompi hyödyntää hoitoketjuja omassa arkisessa työssään. Hoitoketjutyölle antaa kasvot vastuuhenkilö, joka tukee kunkin kliinisen ongelman asiantuntijoita hoitoketjun laadinnassa ja huolehtii siitä, että alueellisesti sovitut hoitoketjutyön pelisäännöt toteutuvat. Alueen terveydenhuollon toimintayksiköiden hoitoketjuvastaavien verkosto on arvokas voimavara suunnittelemaan koulutusta, hoitoketjujen päivitystä, toteutumisen seurantaa ja katvealueiden jatkuvaa tunnistamista. Toiminnalla on oltava terveydenhuollon järjestämisja tuottamisvastuussa olevien tahojen johdon tuki. Hoitoketjut ovat julkisia ja läpinäkyviä. Vaikuttaakseen alueella tapahtuvaan toimintaan niiden on oltava helposti kaikkien toimijoiden saatavissa, ja niiden soveltuvuutta arkiseen työhön on aktiivisesti seurattava. Hoitoketjun osapuolien on yhteisvastuullisesti 7

8 huolehdittava sitä, että tehdyt työnjakosopimukset tulevat osaksi elävää elämää. Hoitoketjujen käyttöönotto ei siis voi olla vain yhden osapuolen vastuulla, vaan se on suunniteltava ja toteutettava yhdessä. Käyttöönoton hyvät kokemukset on syytä levittää kansallisesti. Nyt julkaistava opas on tarkoitettu helpottamaan hoitoketjujen laatimista ja ylläpitoa sekä yhtenäistämään menettelytapoja maamme eri osissa, unohtamatta kuitenkaan alueellisia ominaispiirteitä ja erityistarpeita. Metropolialueella ja syrjäseuduilla ei ole mahdollista eikä tarpeen järjestää palveluja samalla tavalla. Tärkeää on, että ketjujen tietopohja nojaa kriittisesti arvioituun tutkittuun tietoon. Tähän hyvänä apuneuvona ovat Käypä hoito -suositukset, jotka ovat näyttöön perustuvan lääketieteen suomalainen ilmentymä. Hoitoketjujen koetaan joskus rajoittavan ammattilaisten itsenäistä päätöksentekoa. Kyse on kuitenkin usein toistuvien yhteistyömallien dokumentoinnista, mikä tukee oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon toteutumista hoitoon pääsyssä ja helpottaa toimintaa esimerkiksi henkilöstön vaihtuessa. Vakiintuessaan hoitoketjut tukevat ammattilaisten päätöksentekoa ja tehostavat viestintää eri osapuolten kesken. Parhaassa tapauksessa potilaiden luottamus hoidon sujumiseen lisääntyy ja ammattilaiset kokevat hallitsevansa omaa työtään aikaisempaa paremmin. Kun hoitoketjut perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tietoon, ne tukevat myös hyvien hoitotulosten saavuttamista. 3. Hoitoketjun rakenne Kuten hoitosuosituksissa, myös hoitoketjuissa on tärkeää, että teksti olisi mahdollisimman selkosuomenkielistä, suoraviivaista, yksiselitteistä ja tiivistä. Olemalla mahdollisimman tarkka halutun toiminnan kuvaamisessa ja konkreettinen terminologiassa lisäävät ymmärrystä siitä, mitä pitäisi tehdä. Lisäksi asian mieleen palauttaminen, suunnitelmallisuus ja hyväksyttävyys helpottuvat. Hoitosuositusten käytettävyydestä Hollannissa tiedetään, että hoitosuosituksia käytettiin selkeästi enemmän (67 % vs 36 %), kun niiden muotoilu oli täsmällistä ja konkreettista verrattuna ylimalkaisiin ohjeisiin. Koska hoitoketjujen voidaan katsoa olevan paikallisiin olosuhteisiin sovellettuja hoitosuosituksia, on selvää että tämä täsmällisyyden ja selkeyden vaatimus pätee myös hoitoketjun sisältöön ja sanamuotoon. Tarvitaan täsmällisiä suoraviivaisia ohjeita, joissa ilmenee tarkka tavoitteenasettelu, työnjako ko. potilasryhmän hoidossa käyttäen KTM -periaatetta ( Kuka Tekee Mitä ) ja vielä milloin. Aktiivisten verbien käyttö on suositeltavampaa, kuin potentiaalin tai konditionaalin viljely. Tietysti pitää muistaa, ettei hoitosuositus tai hoitoketju ole laki, vaan toimintaohje, muistutus ja tukityökalu tehokkaasti ja joustavasti toimivan hoidonporrastuksen toteuttamiseksi. Hoitoketjun muoto ja osat Lyhyimmillään hoitoketju sisältää yhdellä A4:lla oireen tai diagnoosin, hoitoketjusta vastuulliset tahot, hoidon porrastuksen periaatteet (hoito ja diagnostiikka, läheteindikaatiot, jatkohoitoperiaatteet, ks. tarkemmin liite 3). Sen on hyvä olla mahdollisimman visuaalinen ja houkutteleva, mielellään yhdellä silmäyksellä luettavissa. Tähän nykyaikaiset prosessinkuvantamiseen tarkoitetut ohjelmat tarjoavat hyvän työkalun. Jos hoitoketju on Internetissä, olisi hyvä, jos teksti mahtuisi yhdellä kerralla näytön ruudulle. Tämä voi olla vaikeaa ilman prosessinkuvantamisohjelman käyttöä, jolla syventävät tekstit voidaan piilottaa porrastetusti linkkipainikkeiden taakse ja vain prosessin karkea kuvaus / hoidonporrastuksen runko näkyy yhdellä silmäyksellä näytöllä. Mikäli hoitoketju on tekstimuotoinen dokumentti, tulee sen rakenne olla selkeästi ja helppotajuisesti jaoteltu 8

9 ja pääotsakkeiden mukaisen sisällysluettelon tulee näkyä kunkin hoitoketjutekstin alussa helpottaen tekstin selaamista ja sisällön kokonaisuuden hahmottamista. Luetelmamuotoista tekstiä on helpompi tiukassa aikataulussa tavata kuin suoraa tekstiä. Kun hoitoketjua rakennetaan ja kirjoitetaan, on hyvä myös ottaa huomioon se, että pelkkä rakentaminen ja hoitoketjutekstin tuottaminen esimerkiksi Intranet-sivustolle ei yksin riitä, vaan meidän täytyy varmistaa tekstin tunnetuksi tekeminen, löydettävyys, helppokäyttöisyys ja käyttöolosuhteet. Parhaimmillaan hyvä hoitoketju määrittelee jo rakentamisvaiheessa myös työkalun prosessin mittaamiseen ja arviointiin. Lisäksi tulisi selkeästi määritellä vastuuhenkilöt, joille voidaan osoittaa palaute ja korjausehdotukset sekä ilmoittaa julkaisu/päivityspäivämäärät, jotta nähdään myös ajallinen päivitystarve. Hoitoketjun rakenteen on hyvä olla mahdollisimman samankaltainen riippumatta oireesta tai diagnoosista (ks. liite 1), koska yhtenäinen rakenne helpottaa käyttöä ja tietojen löydettävyys paranee. Kuvat ja visuaalisuus (ks. liite 5) puhuvat useimmiten enemmän kuin tuhat sanaa. Linkkien kautta avattavia valmiita tekstejä, kuvia ja taulukoita kannattaa hyödyntää, koska ne lyhentävät hoitoketjutekstiä. Tekijät Ketjun rakennetta mietittäessä on tärkeää myös huomioida ne henkilöt, jotka eivät yleensäkään suhtaudu ketjuihin, ohjeisiin tai muuhun byrokratiaan suopeasti. He ovat usein henkilöitä, jotka eivät ylipäätään usko näyttöön ja hoitosuosituksiin ja pelkäävät oman autonomiansa ja omistajuutensa katoamista työssään ja saattavat pelätä ketjun aiheuttavan itselleen taloudellisia, työtyytyväisyyteen tai ammattikuntaan liittyviä uhkia. Hoitoketjun rakenteessa pitäisi ottaa huomioon monialaisuus ja yhdessä tekeminen ja yhteishuoltajuus erikoissairaanhoidon ja perusterveyden huollon toimijoiden kanssa. Yhdessä tekeminen saa aikaan omistajuuden tunteen asiaan ja siten edesauttaa myös hoitoketjun käyttöä. Pitäisikö sitten suurimmat kritisoijat ottaa työhön mukaan? Jos nämä henkilöt ovat mielipidevaikuttajia, se on erityisen tärkeää. Tällöin heidän tieto-taitonsa käyttäminen esimerkiksi hoitoketjutyöryhmän asiantuntijoina voi olla paikallaan, jos hoitoketjun käyttöönotto tällä tavoin edistyy, vaikka he eivät ehtisi mukaan itse työryhmän työhön. Laaja-alainen hoitoketjun omistajuuden sekä yhteishuoltajuuden varmistaminen lisää myös ketjun käytettävyyttä. Sellaista ohjelmaa, jonka laatimiseen käyttävä ryhmä on itse osallistunut, noudatetaan paremmin kuin ulkopuolelta annettua. Tämän vuoksi on tärkeää, että hoitoketju suunnitellaan yhteistyössä käyttäjien kanssa. Strukturoituneisuus ja selkeys lisäävät käyttäjäystävällisyyttä, joten sitä kautta voidaan vaikuttaa myös työtyytyväisyyteen, sekä välillisesti että välittömästi. Ketjun rakentamisen yhteydessä on syytä arvioida myös ketjun toteuttamisen haasteet/riskit ja miettiä niitä varten erillinen toimintasuunnitelma, jossa voidaan arvioida mm. mahdollisia resurssimuutoksia (ks. tarkemmin hoitoketjutyön tekeminen, toimeenpano ja arviointi). 4. Hoitoketjun kehittämisprosessi Hoitoketjujen kehittäminen ei tapahdu itsestään eikä helpolla. Työllä pitää olla vastuuhenkilö tai vastuutaho, joka koordinoi toimintaa, pitää työryhmien työt hallinnassa ja katsoo perään. Kun päätetään lähteä kehittämään hoitoketjuja, on tehtävä monenlaisia ratkaisuja. Päätöksiä voidaan tietenkin aina muuttaa ja tehdä uusia. Tässä luvussa 9

10 käydään läpi sarja kysymyksiä, joihin vastaaminen auttaa työn käynnistämisessä. Hoitoketjut toimivat kaiken aikaa hyvin tai huonommin ja hoitoketjujen kehittäminen tavoittelee entistä sujuvampia hoitoketjuja. Tärkeää on myös yhteistyön kohentaminen organisaatioiden/toimipaikkojen ja ihmisten välillä. Näin luottamus lisääntyy ja on helpompi toimia yhteistyössä edes vähän tutumpien ihmisten kanssa. Tähän lukuun on koottu sarja kysymyksiä ja pohdintoja prosessin miettimisessä, sekä liitteenä kaksi mallia alueellisesta oppaasta: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirien sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin. Moniammatillisuudesta hoitoketjun kehittämisessä Hoitoketjun kuvaaminen lähtee liikkeelle sellaisen potilasryhmän valinnasta, jonka hoito on keskeistä terveydenhuoltoyksikön toiminnassa ja edustaa siten suurta osaa hoidettavien potilaiden joukosta. Pääsääntönä on se, että 20 % potilaista edustaa 80 % palveluiden käytöstä. Näiden potilasryhmien hoitoprosessien kuvaaminen on ensisijaista. Prosessien kuvaamiseen tulee valita niitä ammattiryhmiä, jotka osallistuvat potilasryhmän tutkimukseen, hoitoon, kuntoutukseen ja näihin liittyvään ohjaukseen. Potilaan lääketieteellisen hoidon kuvaamisen lisäksi on tärkeää kuvata potilaan hoitotyön osuus, kuntoutuksen osuus ja sosiaalityön osuus, unohtamatta muita erityisammattiryhmiä. Tärkeää on se, että hoitoketjun kuvaus alkaa potilaasta ja päättyy potilaaseen eli potilas läheisineen on keskeinen toimija omassa hoitoketjussaan. Ketju alkaa siis siitä ensi kontaktista, jonka potilas ottaa terveydenhuoltojärjestelmään eli yleensä perusterveydenhuollon jostakin yksiköstä. Ketjun tulee myös päättyä siihen yksikköön, johon potilaan jatkohoito siirtyy. Potilaan itsenäistä toimintakykyä eli selviytymistä normaaleissa kotiolosuhteissa tuetaan riittävällä ohjauksella. Tässä hoitoprosessissa tarvitaan hoitoketjua koordinoiva henkilö, joka voi olla lääkäri tai hoitaja. Hoitoketjun toimivuus edellyttää yhteisessä käytössä olevaa sähköistä potilaan hoitokertomusta, johon jokainen hoitoketjuun osallistuva työntekijä kirjaa oman osuutensa potilaan hoidosta. Kansallinen yhtenäinen potilaan hoitokertomuksen rakenne ohjaa kirjaamista. Keskeisiä viestimiä hoitoketjussa ovat lähete ja hoitopalaute. Lähete voi olla joko lähettävän lääkärin tai hoitajan kirjoittama toiminnasta riippuen. Palaute on parhaimmillaan moniammatillinen annetun hoidon ja ohjauksen yhteenveto, joiden avulla tieto potilaasta siirtyy hoitoketjun seuraavalle toimijalle. Sähköinen konsultaatio eri ammattiryhmien välillä on yksi yhteistyön muoto. Hoitoketjun rakentaminen ja ylläpitäminen edellyttää, että potilaalla on nimetty lääkäri ja nimetty (oma)hoitaja, jotka koordinoivat potilaan hoitoa yhdessä potilaan kanssa. Useiden potilasryhmien hoitoketjujen hallinta edellyttää järjestelmää, jossa esimerkiksi erikoissairaanhoidon yleislääketieteen yksikössä on perusterveydenhuoltoa hyvin tunteva hoitaja asiantuntijahoitajana ja toimii yhdyshenkilönä niin erikoissairaanhoidon eri yksiköihin kuin perusterveydenhuoltoon. Hoitajan tehtävänä on koota erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yksiköistä kuvattavaksi valittujen potilasryhmien hoitoketjuista vastaavien henkilöiden yhteystiedot rekisteriin, järjestää hoitoketjun kuvaamiseen liittyvät tapaamiset sekä organisoida hoitoketjuihin liittyviä koulutus- ja informaatiotilaisuuksia. Hoitoketjuja kuvattaessa huolehditaan työnjaosta, joka perustuu jokaisen kuvaamiseen tarvittavan ryhmän jäsenen ammatillisuuteen. Hoitaja edustaa hoitotyötä ja siihen liittyvää potilaan ja hänen läheistensä ohjausta hoitoketjun eri vaiheissa ja toimii tässä roolissa asiantuntijana koulutustilaisuuksissa. 10

11 Potilasohjeiden kehittämien on osa hoitoketjujen rakentamista. Potilasohjeet tulee saattaa sähköiseen muotoon ja sellaiseen ympäristöön, josta potilas voi niitä lukea joko Terveysportin alueellisille sivuille tai osaksi aluetietojärjestelmää. Hoitoketjujen kuvaaminen on osa potilaan hyvää hoitoa. Hoitoketjun onnistunut kuvaaminen vaatii laadunhallinnan menetelmien tuntemusta ja käyttämistä. Aihevalinta Aihe-ehdotukset. o Sovitaan, milloin tehdään ehdotuksia vai voiko niitä tehdä koska tahansa? o Ketkä ehdottavat? Voiko ehdotuksia tehdä kuka tahansa asiastaan innostunut tai tarpeen havainnut henkilö tai ryhmä? Miten aiheet lähetetään ja minne? Aiheen päättäminen o Kuka tai mikä taho päättää hoitoketjuaiheet? o Jos aivan koordinoimattomasti kehitetään, saadaan kenties intressiryhmien tekeminä villejä ketjuja, aihevalinta voi olla hyvinkin subjektiivista ja saatetaan katsoa omaa etua eikä niinkään todellista tarvetta alueella. Tästä saattaa myös seurata vaikeuksia käyttöönotossa, jos vain pieni porukka keskenään tekee kuvauksen omasta näkökulmastaan. Joskus hoitoketju voidaan käsittää käskytykseksi. o Kun aihevalinta keskitetään, päästään tasapuolisuuteen ja voidaan ottaa huomioon tarpeen arviointi. Yksittäisten erikoisalojen intressien sijaan päästään katsomaan paremmin kokonaisuuksia ja esimerkiksi kehittämään koko synnytyksen ja vastasyntyneen hoitoketjua sen sijaan että keskitytään vain johonkin osaan. o Erilaisia ratkaisumalleja on jo olemassa aiheiden päättämisessä. Etelä- Karjalassa moniammatillinen hoitoketjuraati päättää aiheet ja ehdottaa myöskin työryhmää, joka työn todellisuudessa tekee. Raatiin kuuluvat kehittämispäällikkö, terveyskeskuslääkäri Lappeenrannan terveyskeskuksesta, terveyskeskuslääkäri Joutsenon terveyskeskuksesta, ja johtava hoitaja Ruokolahden terveyskeskuksesta sekä yhteistyöylilääkäri sairaanhoitopiiristä. Pirkanmaalla päätöksen tekee Yleislääketieteen vastuualue, käytännössä ylilääkäri, keskusteltuaan laajasti niin erikoissairaanhoidossa kuin perusterveydenhuollossakin aiheesta ja työryhmästä. o Hoitoketjuaiheiden valinnassa otetaan erityisesti huomioon sairaudet ja terveysongelmat, jotka koskettavat suuria potilasjoukkoja, joiden kustannukset ovat merkittäviä, joihin liittyy runsaasti hoitojaksoja ja - kontakteja tai on muita hoitoon liittyviä ongelmia. Valinnassa painavat tekijät ovat siis hyvin saman suuntaisia kuin Käypä hoito -suositusten aihevalinnassa vaikuttavat tekijät. o Aihevalinta on olennainen kohta resurssien käyttöä ajatellen. Tavoitteena on hyvät, toimivat ketjut, jotka tukevat arkityössä. On harkittava linjausta: vähän, mutta olennaisista aiheista ja toimivia taikka runsas määrä kuvauksia, jotka löytyvät kyllä paperilta tai sähköisenä versiona. Perusterveydenhuollon omaksumiskyky on välttämättä rajallinen. Ei voi olettaa, että kaiken taitajat omaksuvat miten monta uutta ketjua hyvänsä tai että löytyy osallistujia miten moneen tarpeelliseenkaan hoitoketjutyöryhmään hyvänsä. 11

12 Työryhmä Hoitoketjutyöryhmän suositeltava koko on 4 10 jäsentä. o Mitä isompi työryhmä, sen hitaammin ja raskaammin se toimii. Käytännössä jo esimerkiksi kokousaikojen sopiminen on hankalaa. o Toisaalta taas voisi ajatella, että iso, edustava työryhmä voi edistää ketjun käyttöönotossa, jolloin eri ryhmät sitoutuvat kenties paremmin. Työryhmän moniammatillisuus on tärkeä asia. Perinteisesti ryhmät ovat olleet lääkärivoittoisia, samalla helposti erikoissairaanhoidon lääkäreiden ryhmiä. Näillä on ollut ilman muuta hyvä tarkoitus edistää ketjun toimintaa. Työryhmää koostettaessa kannattaa harkita seuraavia asioita: o Työryhmän toimijoiden valinta perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta koko sairaanhoitopiirin alue ja ammattiryhmät aiheen mukaisesti (myös esimerkiksi sosiaalitoimi, yksityissektori, työterveyshuolto, apteekit). Monet eri ammattilaiset hoitavat potilaita ja toimivat siten ketjussa. Kukin osaa oman osansa ja ketjukuvaukseen pitää saada kaikki osat yhteen sovitettuina. o Erityisesti ketjun oleelliset solmukohdat, jossa potilas siirtyy toimijalta toiselle organisaation sisällä tai ulkopuolella, on syytä huomioida ja ainakin kuulla näitä toimijoita asiantuntijoina. o Kun kaikilla on lupa ja tilaa puhua ja toimia, moniammatillinen yhteistyö toimii hyvin ja siitä saadaan paras mahdollinen hyöty, toimiva ketju, jossa potilaan hoito on otettu huomioon kokonaisuudessaan monipuolisesti. o Keskinäinen arvostus on olennaista, kenenkään ei pidä olla pelkästään maskottina mukana istumassa ja kiintiötä täyttämässä. Työryhmän vetäjä tai puheenjohtaja voi olla kummalta taholta tahansa riippuen ketjun aloittajatahosta tai omistajasta. Perinteen voima on suuri ja helposti niin aloite kuin puheenjohtajuus lähtevät erikoissairaanhoidosta. Olennaista on laajakatseisuus ja luottamus yli rajan. o Perusterveydenhuollon sitoutuminen voi olla parempaa, jos vetäjä on perusterveydenhuollon ammattilainen. o Todellisuudessa monen potilasryhmän hoidosta suurin osa tapahtuu kuitenkin perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoito on enemmän konsultin roolissa. Kuka kokoaa ryhmän? o Etelä-Karjalassa yhteistyöylilääkäri ja työryhmälle valittu puheenjohtaja kokoavat moniammatillisen työryhmän hoitoketjuraadin ehdotusten pohjalta. Pirkanmaalla toimitaan samalla tavalla, joskin raadin ehdotusta ei ole pohjana. o Joskus voi olla vaikeaa saada ihmisiä mukaan ja jo pelkästään tavoittaminen asiasta keskustelemista varten voi olla hankalaa. o Toisaalta jotkut haluavat suunnitellun ryhmän ulkopuolelta mukaan ryhmään, miten heihin suhtaudutaan? On punnittava ryhmän paisumista ja toisaalta innokkaan tulijan sitoutumista ketjun käyttöön, jos ei pääse mukaan. Käypä hoito -työssä käytetään joskus erillisiä asiantuntijoita. Jäsenvalinta on harkittava tapauskohtaisesti ja herkästi tilannetta kuunnellen. Hoitoketjutyöryhmä kokoontuu virka-ajalla ja ryhmän jäsenen oma työnantaja korvaa matkakulut. Asiantuntijana toimiminen hoitoketjutyöryhmässä tai sen apuna määritetään kuuluvaksi erikoisalan ylilääkärin ja ylihoitajan virkatehtäviin. Perusteena on 12

13 sairaanhoitopiirien alueellinen tutkimus-, kehittämis- ja koulutusvastuu. Vastaavasti pitäisi sopia, että tuki kuuluu perusterveydenhuollossa johtavien viranhaltijoiden tehtävään. Vaihdokset ryhmässä ovat haaste. Väki vaihtaa työpaikkaa ja myös työasemaa saman piirin sisällä, eikä ole itsestään selvää, että ryhmässä jatkaminen kuuluu enää tehtäviinkään. Periaatteessa kannattaa kuitenkin lähteä siitä, että sama ryhmä tekee ainakin kertaalleen työnsä. Ryhmän koossa pysymisen kannalta työskentelyn tiiviys on olennaista. Mitä enemmän aikaa kuluu kokousten välillä, sitä todennäköisemmiksi muutokset tulevat. Jos työpaikan vaihdoksia tulee, toimiva ratkaisu toimintakäytäntöjen tuntemuksen säilymiseksi ketjutyöryhmässä voisi olla se, että taustaorganisaatiosta valitaan uusi jäsen paikkaa vaihtaneen tilalle. Sitouttamiseen voidaan käyttää esim. palkan lisiä. Ennakkovalmistelu Hoitoketjutyöryhmän vetäjä tai puheenjohtaja kutsuu työryhmän koolle. Kuka suunnittelee ja kerää tarvittavan taustamateriaalin, muualla tehdyt hoitoketjukuvaukset, hoitosuositukset jne.? o Vetäjä tai puheenjohtaja osaa aihealueen ja järkevää on luottaa häneen tässä suhteessa. Kirjaston apua voidaan tarvita hakemisessa, samaten sihteeriapua kopioimisessa. o Voidaan myös ajatella, että varsinaisen keräämisen tekisi kukin ryhmän jäsen asiantuntemuksensa perusteella omasta aihealueestaan jo ennen työryhmän kokoontumista. Aineistoa voi tällöin kertyä runsaasti ja sirpalemaisesti. On varottava, ettei lähdetä tekemään muuta kuin hoitoketjukuvausta. Mitä enemmän taustakirjallisuutta on käytössä, sitä helpommin voi tulla houkutus siirtyä hoitosuosituksen tekijäksi. o Tietämystä ja kokemusta työtavasta on kuitenkin melko vähän ja tiedonhakutaidot voivat olla varsin puutteelliset. Vastuu ennakkovalmistelusta pitää olla sovittuna, muuten ensimmäisessä kokouksessa ei päästä pitkällekään. Ohjeistus ryhmälle etukäteen o Etelä-Karjalassa jaetaan oman alueen hoitoketjuopas sekä Duodecimin Hoitosuositusten toimeenpano -kirjanen. Pirkanmaalla jälkimmäinen myös ja oma A4 laatimisohje. o Asiatiedon hankinnassa olennaisia lähteitä ovat: Käypä hoito -suositukset Sairaanhoitopiirien alueelliset hoito-ohjelmat Terveysportissa Lääkärin tietokannat Sairaanhoitajan tietokannat Cochrane-tietokanta muut paikalliset toimintaohjeet, mahdolliset aikaisemmat hoitoketjukuvaukset Hoitoonpääsyn kriteerit. Työryhmän työskentely Kokousten määrä ja aikataulutus. 13

14 o Kokoukset kannattaa pyrkiä rajaamaan kahteen tai kolmeen. Olennaista on käydä tarpeelliset asiat läpi. Kokousten ennakkovalmistelu, asialista, muistiot ja asiassa pysyminen ovat työkaluja, joiden avulla kokousten määrä minimoituu. Työtä pitää tehdä myös kokousten välillä jos kaikki tehdään itse kokouksissa, on selvää, että aikaa menee. Joskus on tarpeen antaa aikaa keskusteluille ja kontaktien luomiselle, jos aihe on aivan uusi ja ylittää monia rajoja. o Aikataulussa ja asialistassa pysyminen vaatii napakkuutta puheenjohtajalta. o Vaatii koko työryhmältä perehtymistä etukäteen ketjun tekoon, nykyiseen toimintatapaan aiheessa ja kerättyyn aineistoon. o Rönsyilevä keskustelu vie aikaa, toisaalta tuo uusia näkökulmia. Kaikille pitää antaa aikaa itse puhua asiasta, jotta ei jyrätä liikaa. Ryhmätyötaidot vaihtelevat. Aivoriihi yhden asian lapputekniikalla voi nopeana työskentelymenetelmänä tuottaa uusia ideoita ja saada ryhmän kaikkien jäsenten mielipiteet helposti ryhmiteltäväksi kokonaisuuksiksi. o Nykytekniikka antaa mahdollisuuden tehdä ketjua samalla, joten kokousten ulkopuolella ei tarvitse tehdä sihteerin töitä. Käytännössä siis voidaan työstää sekä muistiota että hoitoketjukuvausta tietokoneen ja datatykin avulla niin, että kaikki näkevät saman tekstin ja voivat heti kommentoida sen muotoa ja sisältöä. o Puheenjohtajan lisäksi toinen olennainen henkilö varmistamaan työn etenemistä on sihteeri. Sekä Etelä-Karjalassa että Pirkanmaalla asia on ratkaistu pääsääntöisesti vastuuttamalla koordinaattori (yhteistyöylilääkäri tai YLVA) tekemän sihteerin työt. o Mistä sihteeripalvelut, jos tekniikkaa ei osata / haluta / voida käyttää? o Ensimmäisessä kokouksessa esittäydytään, käydään periaatteellista keskustelua aiheesta, sen mahdollisista ongelmista ja rajauksista. Voi viedä aikaa paljonkin, riippuen siitä, paljonko ko. aiheen alueella on aikaisemmin tehty töitä ja miten ihmiset tuntevat toisensa. On syytä aikatauluttaa kehittämistyö, sopia, kuka on sihteeri ja ylipäätään sopia työskentelytavoista (ks. mallit jäljempänä). o Muissa kokouksissa käydään läpi tarvittavat asiat (ks. mallit). o Työryhmän tuotoksen voi lähettää alueelle lausunnolle sovituille tahoille, esimerkiksi kaikkiin terveyskeskuksiin johtaville viranhaltijoille tai muille asiantuntijoille, jotka hoitoketjutyöryhmä yleensä osaa hyvin nimetä. Pulmallista on nimenomaan johtavien viranhaltijoiden kommenttien saaminen: päivässä saapuva sähköpostin ja tavallisen postin määrä ylittää helposti mahdollisuudet perehtyä osaankaan. Lausuntokierroksen järjestäminen on sovittava erikseen ja sitoutettava eri tahot antamaan lausuntoja. Kuvaus selkiintyy, kun ryhmän ulkopuoliset lukevat ja kommentoivat. o Julkaisufoorumista tulee olla alueellisesti sovitut linjat. Sähköinen alusta helpottaa päivittämistä: pelkästään vanhentuneiden paperiversioiden kerääminen pois käytöstä on yleensä ylitsekäymätön työmäärä. Internetjulkaisemisesta pitää olla sovitut säännöt ja muun muassa pitää huomioida tekijänoikeus. Jotta ketjukuvaukseen pääsee käsiksi työpisteestä riippumatta, on mahdotonta valita intranet-ratkaisu ainoaksi. Erikseen on pohdittava, halutaanko kuvaus julkaista Internetissä kaikkien halukkaiden saataville vai halutaanko käyttäjäryhmää rajata esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisiin. 14

15 Päivitys Hoitoketjukuvauksen laatiminen voi olla isonkin työn päätös. Seuraava askel olisi juurruttaminen tai toimeenpano käyttäen eri keinoja. Kehittämisprosessin kannalta pitää myös sopia menettelystä päivityksen suhteen. On pyrittävä varmistamaan ketjukuvauksen ajantasaisuus. Tässä lähtökohtana on varmistaa, että kun vastuuhenkilöt vaihtuvat, tai heidän yhteystietonsa vaihtuvat, niin näiden tietojen päivitys tapahtuu sitä mukaa. Jotta päivitys tulee tehdyksi, on syytä sopia aikataulutus, esimerkiksi vuosittain tarkistetaan yhteystiedot ja kahden vuoden välein viimeistään asiatiedot. On sovittava, kenelle muutosehdotukset tehdään. Pirkanmaalla vastuu on YLVA:lla, joka kehittää työkaluksi asiantuntijarekisteriä. Se on tietotekniikkaan perustuva järjestelmä, joka tulee tuottamaan hälytyksiä, kun on aika päivittää. Tarkoitus on, että jatkossa sieltä myös löytyy aihealueittain asiantuntijoita kouluttamaan. Etelä- Karjalassa vastuu päivittämisestä kerran vuodessa on kyseisen erikoisalan ylilääkärillä ja hoitoketjutyöryhmän puheenjohtajalla. Päivityskäytännöt pitää sopia: koko työryhmä koolle pienemmät voidaan hoitaa sähköpostitse. Jos on käytössä hoitoketjukohtaisia mittareita, voidaan päivityksen yhteydessä myös katsastaa, miten hoitoketju toimiikaan. 5. Hoitoketjun toimeenpano Hoitoketjuun olisi sisällytettävä suunnitelma sen toimeenpanosta. Toimeenpanon keskeiset osat ovat ketjun julkaiseminen (menetelmä ratkaisee ketjun käytettävyyden ja päivitettävyyden), ketjun levittäminen (tiedotus, ketjun aktiivinen jakelu, esilläpito meetingeissä ja seminaareissa) ja aktiivinen toimeenpano. Aktiivisen toimeenpanon yleinen menetelmä on koulutus, jonka tulokseen vaikuttaa keskeisesti valittu koulutusmenetelmä. Luentomainen koulutus levittää tietoa, mutta sen vaikuttavuutta kliinisten käytäntöjen kehittämisessä ei ole voitu osoittaa. Osallistujakeskeiset ja vuorovaikutteiset koulutuksen muodot, mielipidevaikuttajat, muistutteet ja auditointi ja palaute ovat vaikuttavia toimeenpanon menetelmiä. Toimeenpanon esteet ja edistäjät on hyvä tunnistaa. Toimeenpano voi tuntua vaikealta ja vaativalta, mutta jo käytettävissä olevien voimavarojen systemaattisella käytöllä ja nykyaikaisilla toimeenpanon menetelmillä saadaan tuloksia. Hoitoketjun tavoitteen saavuttaminen edellyttää aina, että käyttäjät tietävät ketjun olemassaolosta, ymmärtävät ketjun merkityksen, hyötyvät käytännössä ketjun käytöstä ja käyttävät oikeasti sitä. Täten on selvää, että ketjun julkaiseminen ei riitä, vaan tarvitaan toimeenpanotyötä. Toimeenpanotyön voi jakaa useaan eri osaan: 1. hoitoketjun leviäminen: julkaiseminen 2. levittäminen: julkaistun hoitoketjun jakelu käyttäjille, ketjun esilläpito kokouksissa, palavereissa, meetingeissä, ketjusta tiedottaminen 3. aktiivinen toimeenpano. 15

16 Hoitoketjun julkaiseminen Haluathan, että hyvin tehty ja hyödyllinen hoitoketju tulee käyttöön? Ketjun julkaisemisessa pätevät samat lainalaisuudet kuin tiedottamisessakin: julkaisu on tehtävä siten, että käyttäjät tarvittaessa löytävät ketjun. Julkaisemisesta useassa eri mediassa voi olla hyötyä. Pelkät paperiversiot hautautuvat, hukkuvat tai nuhrautuvat. Siksi elektroninen julkaiseminen on käytännössä välttämättömyys. Silloin puolestaan hoitoketjun löytäminen ratkaisee käytettävyyden. Käyttöönotosta voi tehdä arvailuja, jos hoitoketju on useiden valikkojen tai salasanojen takana. Tuloksekkaan hoitoketjun käyttöönoton yksi edellytys on keskitetty, saatavilla oleva, helppokäyttöinen ja riittävän usein päivitetty elektroninen julkaiseminen, ks. taulukko 1. 16

17 Taulukko 1. Käytettyjä julkaisumuotoja ja niiden etuja ja haittoja Etu Haitta Huomioita Paperi Konkreettinen, joillekin ihmisille välttämätön Hukkuu, hautautuu, vanhenee Klinikan omat internetsivut Teknisesti helppo päivittää ja hallita Vaikea löytää Sairaalan/shp:n internet-sivut Teknisesti helppo päivittää ja hallita Helppo löytää, jos valikkorakenne yksinkertainen. Etusivu paras! Kaikkia tietoja, esim. yhteystietoja ei ole tarpeen saada kaikkien nähtäville. Kaikkien luettavissa onko siitä hyötyä vai haittaa? Sairaalan/shp:n/tk:n intranet-sivut Teknisesti helppo päivittää ja hallita. Käyttäjät helppo kontrolloida (onko siitä hyötyä?) Voidaan tarvita salasanat, ulkopuolinen käyttö hankalaa, vaikea saada työpöydälle Alueellinen tietojärjestelmä Kaikkien ammattilaisten käytettävissä, näppärä valikkorakenne mahdollinen. Ulkopuolinen käyttö vaikeaa tai mahdotonta huom yksityissektori! Päivittäminen ja rakenteen ylläpito hyvin haastavaa, mikäli ylläpito hajautettu toimipisteisiin Terveysportti Helppo päivittää ja hallita. Käytettävissä mistä vain (jos käyttäjällä tunnukset) Edellyttää käyttäjätunnukset, Terveysportin valikkopolut pitkähköjä. Kaikkien nähtävillä olo voi epäsuorasti nostaa ketjujen laatua? Terveyskirjasto Helppo päivittää ja hallita. Käytettävissä mistä vain. Kaikkia tietoja, esim. yhteystietoja ei ole tarpeen saada kaikkien nähtäville. Hoitoketjun levittäminen Julkaiseminen on melko passiivista, joskin täysin välttämätöntä toimintaa. Tiedon julkaiseminen sinällään vaikuttaa kliinisten käytäntöjen kehittämiseen olemattoman vähän. Seuraava askel on hoitoketjun levittäminen, mikä edellyttää aktiivisempaa toimintaa. Tärkeää on tiedottaa, että uusi ja tärkeä hoitoketju on tekeillä tai valmis. Potentiaalisten käyttäjien tunnistaminen ja näppärän tiedotusvälineen valinta (sähköposti, sairaanhoitopiirin/sairaalan/terveyskeskuksen tiedotuslehti, paperikirje, yleismedia) ratkaisee sen voiko viesti ylipäänsä saavuttaa hoitoketjun käyttäjän. Hekin ovat informaatiotulvan kohteina ja osa voi potea informaatioähkyä. Tämän tiedostaminen voi auttaa, kun suunnittelet hoitoketjusta tiedottamista. Viestin sisältö puolestaan vaikuttaa siihen tuleeko se luetuksi: miten ketju palvelee käyttäjäänsä, mitä hyötyä siitä on kaikille osallisille, etenkin käyttäjälleen ja potilaalle? Näiden asioiden asiakaslähtöinen miettiminen ja toteuttaminen puolestaan edistää viestin ymmärtämistä. Ketjun sisällön ja muodon laatimisessa saattaisi olla hyödyksi, jos asiakaslähtöisyyttä ja ketjun toimeenpanoa mietittäisiin jo laatimisprosessin alkuvaiheessa. Avoimella sektorilla yritykset tekevät ainakin hypoteettisen markkinatutkimuksen ennen tuotekehittelyä tai viimeistään ennen tuotteen valmistamista; millaisille tuotteille kysyntää, miten ne 17

18 valmistetaan ja miten markkinoidaan. Hoitoketjun levittämistä tukee monikanavainen viestintä: asiaa voi pitää esillä koulutuksessa, klinikkameetingeissä, palavereissa, kokouksissa. Tiedottaminen ja hoitoketjun levittäminen ovat tärkeitä, mutta niidenkin vaikuttavuus toimintakäytäntöjen kehittymiseen on ilmeisen vaatimaton. Aktiivinen toimeenpano Yleisimmin käytetty aktiivisen toimeenpanon menetelmä on koulutus esimerkiksi alueellisena koulutuspäivänä toteutettuna. Usein kliiniset asiantuntijat esittelevät ketjun teoreettista taustaa ja sen käytännön sovelluksia, ja luentomaisuus painottuu. Tämä toimii tiedon levittämisenä, mutta toimintakäytäntöjen kehittymiseen vaikutus on ainakin tutkimustulosten mukaan olematon. Käyttöönottoa tukevat paremmin aktiivisemmat, vuorovaikutteiset koulutuksen menetelmät, joista tosin mikään ei nykytiedon mukaan ole yksiselitteisesti parempi kuin toinen. Niiden toimivuuteen vaikuttanee se miten ne toteutetaan ja toimintaympäristö ylipäänsä. Sinänsä on ymmärrettävää, että hoitoketjun käyttäjien sitoutumista edistää, jos osallistujakeskeisesti pohditaan ketjun sisältöä ja sen merkitystä. Perinteisen alueellisen koulutuspäivän sijaan voisi esimerkiksi kohdentaa kutsun erityisesti tietyn hoitoketjun käyttäjille ja tilaisuudessa vielä kertaalleen pohtia hoitoketjun sisältöä ja sen seurauksia käytännön työlle. Joissain sairaanhoitopiireissä onkin valmistuvista hoitoketjuista järjestetty tällaisia neuvottelupäiviä. Paikallistasolla ja toimipaikoilla työpajatyyppinen työskentely ja mahdollisten paikallisten sovellusten pohtiminen yhdessä tukee käyttöönottoa. Muina aktiivisen toimeenpanon menetelminä voidaan käyttää mielipidevaikuttajia, muistutteita, päätöksenteon muita apuvälineitä, auditointia ja palautetta, ja henkilökohtaista ohjausta. Näillä kaikilla on tutkimuksissa saatu vaikuttavuutta toimeenpanon edistämiseen. Paikalliset mielipidevaikuttajat ovat tieteellisesti, hierarkisesti, ammatillisesti tai karismaattisesti ansioituneita henkilöitä, joiden mallia osa muista kliinikoista seuraa. Tätä kanavaa käyttävät lääkkeitä markkinoivat yritykset ilmeisen aktiivisesti. Muistutteet voivat olla yksinkertaisia paperilla olevia viestejä hoitoketjun ydinkohdista, tai elektronisia potilastietojärjestelmän osia, jotka voivat toimia hyvinkin sofistikoituneesti. Toiminnan tai kliinisen käytännön auditointi ja siitä annettava palaute ovat toimivia. Ne ottavat usein huomioon paikalliset olosuhteet ja ovat ammattilaisten kannalta hyvin käytännönläheisiä. Henkilökohtainen ohjaus (academic detailing) on käytössä lääke-esittelyissä, ja sillä on todettu vaikuttavuutta myös hoitokäytäntöjen kehittämisessä. Menetelmä sitoo kuitenkin runsaasti aikaa ja voimavaroja. Aktiivinen toimeenpano on siis välttämättömyys, mikäli hoitoketjun odotetaan kehittävän kliinisiä käytäntöjä. Luentotyyppisellä koulutuksella ei ole odotettavissa vaikuttavuutta. Osallistujakeskeisten ja vuorovaikutteisten menetelmien käytöllä on osoitettu vaikuttavuutta, ja yllä on kuvattu muitakin vaikuttavia menetelmiä. Tämän hetkisen tiedon mukaan ei ole mitään menetelmää, taktiikkaa tai strategiaa, mikä olisi ylivertainen tai varmasti toimiva. Aktiivin toimeenpanon menetelmät ja taktiikka on laadittava paikallisten olosuhteiden ja voimavarojen mukaisesti. 18

19 Taulukko 2. Hoitoketjun toimeenpanon minimikriteerit II Hoitoketjuseminaarin osallistujien kokoamina Minimikriteeri Kommentteja Toimeenpanosuunnitelma Kullekin hoitoketjulle laaditaan suunnitelma sen toimeenpanosta, sen vastuuhenkilöistä ja aikataulusta. Julkaiseminen Tiedotus Koulutus ja muu tuki Sopimukset Ylläpito Perustana suunnitelma julkaisemisesta, joka mahdollistaa hyvän saavutettavuuden. Ks. taulukko 1. Sisältää suunnitelman tiedotuksesta ammattilaisille ja väestölle. Tieto ketjun julkaisemisesta tulee aina saattaa ammattilaisille esimerkiksi sähköpostilla. Erikseen on pohdittava tiedotus väestölle. Se tarpeen ainakin jos ketju edellyttää potilailta toiminnan muutoksia. Sisältää suunnitelman tarvelähtöisestä aluetason koulutuksesta ja sen kohdennuksesta, sekä paikallistasolle ja toimintayksiköihin tarjolla olevasta koulutuksesta. Koulutus on interaktiivista ja sisältää mahdollisuuden muokata hoitoketjua tai sen paikallista/toimipaikkakohtaista sovellusta. Hoitoketju saattaa tarkoittaa uusia laite- tai muita hankintoja, uutta työnjakoa tai esimerkiksi muutoksia kirjaamiskäytäntöihin. Osa edellyttää yhteistä sopimista, osa esimiestason päätöksiä. Perustana suunnitelma palautekäytännöistä, päivityksestä ja vastuuhenkilöistä. 6. Hoitoketjun ja sen toimeenpanon arviointi Ketä ja mitä varten arvioidaan? Arviointia kannattaa miettiä jo hoitoketjun laatimisen yhteydessä. Ketä ja mitä varten arviointia tehdään ja mitkä kysymykset ovat tärkeitä arvioinnin käyttäjille. Yksi arviointi ei voi palvella kovin montaa tarkoitusta ja toisaalta jokaisen arvioinnin pitäisi vaikuttaa päätöksentekoon: jatketaanko entiseen malliin vai muutetaanko jotain? Tehdäänkö arviointi ensisijaisesti hoitoketjun laatijoita ja käyttäjiä varten? Onko se ensisijaisesti johtoa tai rahoittajia varten? Alkuvaiheessa kannattaa myös miettiä, mikä on realistista. Mitä voimavaroja arviointiin on? Onko sille tekijää? Onko osaamista? Onko aputyövoimaa? Voiko joku auttaa potilastietojärjestelmien kanssa? Voiko apua saada lähiseudun oppilaitoksista; voiko jokin osa arviointia olla toteutettavissa opinnäytetyönä? Mistä saa arviointiin ohjausta? Usein ensimmäiset ajatukset arvioinnista ovat kunnianhimoisia ja vastaavat lähes alustavia suunnitelmia väitöskirjasta. Käytössä olevien voimavarojen läpikäynti on tarpeen. Mitä arvioidaan? Sekä itse hoitoketjukuvausta ja sen tuottamista että hoitoketjun vaikutuksia hoitokäytäntöihin ja -kustannuksiin on mahdollista arvioida. Vaikuttavuuden arviointi on haastavinta. Keskittyminen vain sen arviointiin ei kuitenkaan anna tietoa, jonka perustella ketjua olisi mahdollista kehittää tai ymmärtää, miksi ketju ei vaikuttanutkaan käytäntöihin. Taulukossa 3 on hahmoteltu mahdollisia arvioinnin kohteita ja menetelmiä. 19

20 Taulukko 3. Hoitoketjun arviointi Tarve ja tavoite Panokset Rakenteet ja prosessit Tuotos Tulos Hoitoketjukuvauksen arviointi Mitä arvioidaan Mikä on ketjun tavoite Paljonko ketjun tuottamiseen käytettiin voimavaroja Ketkä ovat osallistuneet ketjun tuottamiseen, miten ketju on tuotettu Miten arvioidaan Ketjun analyysi Haastattelut Ketjun analyysi, haastattelut Hoitoketjun vaikuttavuuden arviointi Mitä arvioidaan Mikä oli muutostarve Paljonko muutoksen aikaansaamisee n on panostettu voimavaroja. Mikä voi estää tai edistää muutosta. Mitä on tehty muutoksen aikaansaamisek si, esim. - ketjun levitys - koulutukset - kehittämishankkeet - johdon sitoutuminen Onko ketjumalli selkeä, näyttöön perustuva, olennaiset asiat sisältävä Ketjun analyysi, lomake liite 4. Onko ketju johtanut sopimuksiin käytännön muutoksista (esim. hankintoja, uudet ohjeet) Miten arvioidaan Tilastot, rekisterit Haastattelut Haastattelut Haastattelut, kyselyt Tunnetaanko ketju, ollaanko ketjumalliin tyytyväisiä Haastattelut, kyselyt Onko ketju muuttanut käytäntöjä, mitkä ovat muutoksen kustannusvaikutukset Onko tapahtunut muutosta potilaiden/ väestön terveydessä Tilastot, rekisterit, ad hoc-selvitykset ennen-jälkeen Arvioinnissa on hyvä saada jonkinlainen käsitys tarpeista. Mitkä muutokset toimintakäytännöissä hoitoketjulla haluttiin saada aikaan? Mikä onkaan ollut hoitoketjun tavoite? Jos kukaan ei pysty vastaamaan näihin, on vaikea ryhtyä arvioimaan ainakaan tavoitteiden toteutumista. Useimmiten on järkevää kerätä tietoa käytetyistä voimavaroista. Kuinka paljon ketjun tuottamiseen ja sen toimeenpanoon on käytetty aikaa? Rahaa? Muita voimavaroja? Hoitoketjuun liittyvien prosessien ja rakenteiden kuvaaminen ja arvioiminen on tärkeää. Selitykset sille, miksi toimintakäytäntöjen muutos tapahtuu tai ei tapahdu, löytyy niistä. Miten ketju on tuotettu ja mitä on tehty sen toimeenpanon eteen? Mikä voi estää tai edistää hoitoketjun käyttöä? Usein arvioinnissa kannattaa erotta toisistaan tuotoksen ja tuloksen arviointi. Tuotos on jotain konkreettista, joka voidaan kuvata tai mitata. Se on jotain, mikä tarvitaan jotta käytännön muuttuisivat. Hoitoketjukuvaus on tyypillinen tuotos. Kuinka selkeä ja 20

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena

Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena Alueellinen päivystyspäivä 15.2.2017 Anneli Kuusinen-Laukkala, asiantuntijalääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri, KSSHP anneli.kuusinen@ksshp.fi Mikä

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri

Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri Omistautuu työllesi pysyminen pääsy paluu 1.12.2015 Mihin GAS tavoitteet perustuvat? Tilanneanalyysi tärkeä, riittävä,

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Savuton sairaala toimintaohjelma 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 SITOUTUMINEN... 2 TIEDOTTAMINEN... 3 KOULUTUS JA OHJAUS... 4 TUKI TUPAKOINNIN LOPETTAMISEKSI...

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas 1 (6) Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas Sisällys Mikä on toimintajärjestelmä... 2 Hyvä toimintajärjestelmä... 3 Hyödyt... 3 Toimintajärjestelmän rakentaminen... 4 Autamme sinua... 6 Business

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

tutkimus (EBMeDS( EBMeDS) osana Päätöksentukihanketta v Terveystieteen laitos, tutkija Tiina Kortteisto

tutkimus (EBMeDS( EBMeDS) osana Päätöksentukihanketta v Terveystieteen laitos, tutkija Tiina Kortteisto Sähköisen pääp äätöksen tuen tutkimus (EBMeDS( EBMeDS) osana Päätöksentukihanketta v. 2005-2009 Päätöksentukihanke (EBMeDS) 1.Pää äätöksentukihankkeen valmistelu ja tuottamisprosessin luominen (2004-2005)

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne Lapin shp:n valtuustoseminaari 27.11.2012 Tapio Kekki 1 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Jane Marttila Vt. Ylilääkäri, perusterveydenhuolto Tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun SoTe 19.4.2012 1 Suomalainen STM potilasturvallisuusstrategia

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU 1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

SIFT-TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKE RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMASTA /Petteri Heino

SIFT-TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKE RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMASTA /Petteri Heino SIFT-TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKE RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMASTA 13.10.2016/Petteri Heino Lähtökohtia työskentelylle Taustalla yli kymmenen vuoden työskentely sosiaalihuollon tiedontuotannon

Lisätiedot

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Terveyshyötymallin mukaisen toiminnan kehittäminen ja levittäminen PAINOPISTEALUE TAVOITE TOIMINTATAPA AIKATAULU VASTUUHENKILÖT/ TOIMIJAT Päätöksenteon tuki

Lisätiedot

Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena. Jarmo Salo

Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena. Jarmo Salo Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena Jarmo Salo (jarmo.salo@thl.fi) 12.11.2013 1 Taustaa Neuvolatyössä käytettävien menetelmien ja käytäntöjen on perustuttava parhaaseen mahdolliseen näyttöön 13.11.2013

Lisätiedot

Systemaatinen hoidon tarpeen arviointi (HTA) perusterveydenhuollossa

Systemaatinen hoidon tarpeen arviointi (HTA) perusterveydenhuollossa Systemaatinen hoidon tarpeen arviointi (HTA) perusterveydenhuollossa Alueellinen päivystyspäivä 15.2.2017 Anneli Kuusinen-Laukkala, asiantuntijalääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri, KSSHP anneli.kuusinen@ksshp.fi

Lisätiedot

Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014. Petri Pommelin kehittämispäällikkö

Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014. Petri Pommelin kehittämispäällikkö Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014 Petri Pommelin kehittämispäällikkö Potilasturvallisuus on IN Potilasturvallisuusstrategian päivitys?

Lisätiedot

REKISTERÖIDYN TIEDONSAANTIOIKEUDET HENKILÖTIETOLAIN MUKAAN

REKISTERÖIDYN TIEDONSAANTIOIKEUDET HENKILÖTIETOLAIN MUKAAN 27. 28.5.2002 Liite 5. REKISTERÖIDYN TIEDONSAANTIOIKEUDET HENKILÖTIETOLAIN MUKAAN YLEINEN TIEDONSAANTIOIKEUS : REKISTERISELOSTE HENKILÖKOHTAINEN TIEDONSAANTIOIKEUS: - Rekisteröityjen informointi henkilötietojensa

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Alueellinen sairauskertomustietojen hyödyntäminen Kaapossa

Alueellinen sairauskertomustietojen hyödyntäminen Kaapossa Alueellinen sairauskertomustietojen hyödyntäminen Kaapossa Anne Kallio pp, yl Medi-IT Oy Medi-IT Oy Kymshp:n ja E-KSHP:n omistama kunnallinen osakeyhtiö Medi-IT Oy tukee sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuottajien

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( )

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( ) LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU (1.10-31.12.2015) PÄIVI SOVA, LKS APTEEKKI, PROVIISORI ESIMIESINFO 5.9.2016 PROSESSI 1 TEHTY TYÖ Arviointeja tehtiin noin 100. Näistä 75 tehtiin

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti Karri Vainio, erityisasiantuntija, Kuntaliitto JUHTA 11.6.2014 sosiaali- ja terveydenhuollossa toiminnalliset tarpeet

Lisätiedot

Timo Valli: Terveyspalvelun toimialan tietohallinnon kehittäminen Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari Sivu 1

Timo Valli: Terveyspalvelun toimialan tietohallinnon kehittäminen Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari Sivu 1 Timo Valli on tällä hetkellä valtiovarainministeriön ICT-johtaja. Hän on aiemmin ollut 12 vuotta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tietohallintojohtajana ja sitä ennen vakuutusyhtiöiden tietohallintojohtajana.

Lisätiedot

Hoitotyön systemaattinen kirjaaminen Järjestelmän kehitys ja käyttöönoton haasteet Jari Numminen

Hoitotyön systemaattinen kirjaaminen Järjestelmän kehitys ja käyttöönoton haasteet Jari Numminen Hoitotyön systemaattinen kirjaaminen Järjestelmän kehitys ja käyttöönoton haasteet 19.5.2008 Jari Numminen Järjestelmän kehittämisen haasteet pilotin merkitys järjestelmän kehittymiselle Ennen pilottia

Lisätiedot

JHS Esiselvitys tietojärjestelmähankintaa varten

JHS Esiselvitys tietojärjestelmähankintaa varten JHS Esiselvitys tietojärjestelmähankintaa varten Hankesuunnitelma v.0.3 1/12 SISÄLLYSLUETTELO 1 HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT 4 1.1 Hankkeen perustamisen tausta 4 1.2 Hankkeen tavoitteet 4 1.3 Hankkeen sidosryhmät

Lisätiedot

Hoito-ohjeet internetiin potilaiden, ammattilaisten ja kansalaisten saataville

Hoito-ohjeet internetiin potilaiden, ammattilaisten ja kansalaisten saataville Hoito-ohjeet internetiin potilaiden, ammattilaisten ja kansalaisten saataville Heljä Lundgrén-Laine Kehittämisylihoitaja, VSSHP 17.10.2016 Potilasohjaus-Symposium TAUSTAA UUDISTUKSELLE Ongelmia vanhassa

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Pentti Itkonen Sosiaali- ja terveysministeriö 24.03.2013 1 Toimintaympäristö Palvelurakenteen muutokset Palvelurakenne uudistuu kansallisesti ja alueellisesti

Lisätiedot

Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä. Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa

Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä. Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa 29.8.2014 Akateeminen terveyskeskus Tieteestä toiminnaksi Akateeminen terveyskeskus Ensimmäinen perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

PSSHP Tietohallintostrategia

PSSHP Tietohallintostrategia PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Marko Vatanen

Marko Vatanen Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

toimeenpanosuunnitelma

<Viitearkkitehtuurin nimi> toimeenpanosuunnitelma toimeenpanosuunnitelma XX.X.201X Versio: 0.X toimeenpanosuunnitelma XX.XX.201X 2 (7) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin vaikutukset... 3 2.1. Viitearkkitehtuurin vaikutukset toimintaympäristöön...

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Lähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus. Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät 29.10.2010

Lähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus. Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät 29.10.2010 Lähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät 29.10.2010 Palkkaus perustuu työn vaativuuteen Tehyläisiin sovelletaan kunta-alalla kunnallista

Lisätiedot

Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen

Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen Toimeenpanon ja seurannan lähtökohtia Toimeenpano perustuu: Toimintasuunnitelmaan, Organisaatiorakenteeseen, Viestintään ja

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin edustuksellinen yhteistoimintaohje

Sairaanhoitopiirin edustuksellinen yhteistoimintaohje POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Päivitetty yhteistyötoimikunnassa 1 (5) Sairaanhoitopiirin edustuksellinen yhteistoimintaohje Käsitelty yhteistyötoimikunnassa 27.11.2008 Hyväksytty hallituksessa 26.1.2009

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA

ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA Terttu Luojukoski Salpahankkeen projektipäällikkö Satakunnan sairaanhoitopiiri Salpahanke www.salpahanke.fi terttu.luojukoski@satshp.fi 044 707 7665

Lisätiedot

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA - osana valtakunnallista ASTMAOHJELMAa 1994-2004 Työryhmämuistio 2002 Hengitys ja Terveys ry Sisällys Taustaa s. 3 Työryhmä s. 3 Ohjelman sisältö s. 4 Ohjelman toteutus s. 4 Ohjelman

Lisätiedot

Artikkelimatskua. Kuntoutusprosessi Toimivaa (+) Kehitettävää (-) Selitykset / perustelut Kehittämisideat Hoitoon pääsy / ensiapu.

Artikkelimatskua. Kuntoutusprosessi Toimivaa (+) Kehitettävää (-) Selitykset / perustelut Kehittämisideat Hoitoon pääsy / ensiapu. Artikkelimatskua Kuntoutusprosessi Toimivaa (+) Kehitettävää (-) Selitykset / perustelut Kehittämisideat Hoitoon pääsy / - vaikeus saada yhteys - huom. hoitotakuu ensiapu lääkäriin + parhaimmillaan toimiva

Lisätiedot

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 Maritta Korhonen Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö Sote-uudistuksen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä

Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä Potilasturvallisuustutkimuksen päivät 26.-27.1.2011 Merja Toivonen Koulutusylilääkäri Hämeenlinnan terveyspalvelut liikelaitos

Lisätiedot