MULTIMEDIA URHEILU-UUTISVIESTINNÄSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MULTIMEDIA URHEILU-UUTISVIESTINNÄSSÄ"

Transkriptio

1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Puunjalostustekniikan osasto NINA MÄKINEN MULTIMEDIA URHEILU-UUTISVIESTINNÄSSÄ Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomiinsinöörin tutkintoa varten Espoossa Työn valvoja: Professori Pirkko Oittinen

2

3 TEKNILLINEN KORKEAKOULU DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä, työn nimi Nina Mäkinen Multimedia urheilu-uutisviestinnässä Päivämäärä: Sivumäärä: 87 Osasto, professuuri Puunjalostustekniikan osasto, AS-75 Graafinen tekniikka Työn valvoja Työn ohjaaja Prof. Pirkko Oittinen - Nopean päivitettävyyden ja multimediaominaisuksien ansiosta WWW soveltuu erityisen hyvin urheilu-uutisten välittämiseen. Multimedian käyttö on kuitenkin vielä vähäistä Internet yhteyksien hitaudesta johtuen. Tulevaisuudessa pakkausalgoritmien kehittyminen ja tiedonvälitysnopeuden kasvu mahdollistavat multimedian käytön. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millaista multimedian tulisi olla urheilu-uutiskäytössä. Käyttäjäkokein selvitettiin kuinka ihmiset hahmottavat multimediakokonaisuutta. Tulosten mukaan lukijoiden huomio jakaantuu useampien elementtien kesken heidän tutustuessaan urheiluartikkeliin eikä mikään elementeistä nouse selvästi toisten yli. Lyhyesti artikkelia katsottaessa huomio keskittyy videoon, ajan pidentyessä videon osuus kuitenkin vähenee. Sivun taitolla ei osoittautunut olevan merkitystä elementtien saamaan huomioarvoon. Multimediaelementeistä keskityttiin tarkemmin liikkuvaan kuvaan. Visuaalisin testein selvitettiin WWWvideoilta vaadittavaa laatua kuvakoon, kuvataajuuden ja värien määrän suhteen. Laatu osoittautui paranevan lähes suoraan suhteessa videokuvan leveyteen. Pienen kuvataajuuden aiheuttamaan liikkeen nykimistä ei koettu kovin häiritseväksi tekijäksi. Testeissä kuvakoolla oli vaikutusta vaadittuun kuvataajuuteen. Videossa tarvittava värimäärä puolestaan osoittautui riippuvaiseksi liikkeen nopeudesta videossa. Avainsanat: World Wide Web, WWW, multimedia, liikkuva kuva, video, videon laatu

4 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY ABSTRACT OF MASTER'S THESIS Author and name of the thesis Nina Mäkinen Multimedia in sports news Date: Number of pages: 87 Faculty, Professorship: Department of Forest Products Technology, As-75 Media Technology Supervisor Prof. Pirkko Oittinen - Instructor WWW is very suitable for delivering sports news because of updatability and multimedia properties. The use of multimedia is still limited due to slowness of internet. In the future the development of compression algorithm and connection speed enables use of multimedia. Goal of the study was to define how multimedia should be in use of sports news. User tests were used in this study to define how people outline multimedia. The attention of test persons divided between several multimedia elements. None of the element types surpassed the others clearly. Video get greater part of attention when an article was eyed just shortly, but the significance of it got less when spending more tome on the article. Layout of the article had no affect on the share of attention individual element type received. The emphasis on the study was in video. The required quality for WWW video clips in terms of frame size, frame rate and number of colours was studied through visual tests. The jerkiness caused by slow frame rate was not experienced as significantly disturbing factor. Frame size had an affect on the required frame rate on the tests. The number of colours needed in a video turned to be dependent on speed of movement. Keywords: World Wide Web, WWW, multimedia, video, quality of video

5 7,,9,67(/0b -2+'$172 $,.$,6(00$1 7,('21.89$86 887,69,(67,17b :::66b :RUOG :LGH :HE :::Q YDLNXWXV VDQRPDOHKWHHQ 9HUNNROHKWLHQ PllULHQ NDVYX 9HUNRQ RPLQDLVXXNVLHQ K\ G\QWlPLQHQ 0XOWLPHGLDQ Nl\WW :::Q XXWLVYLHVWLQQlVVl 08/7,0(',$ :::66b 0XOWLPHGLD :::VLYXMHQ WDLWWR 1DYLJRLWDYXXV 0XOWLPHGLDHOHPHQWLW :::VLYXOOD 9,'(21.b<77g :::66b <OHLVWl 6WUHDPLQJWHNQLLNND 9LGHRDUNNLWHKWXXUL 9LGHRQ SDNNDXV /DDWX,17(51(7<+7(<'(1 123(86 0RGHHPLHQ QRSHXGHW,QWHUQHW\KWH\GHQ QRSHXV MD ODWDXVDLND 1b.g+$9$,172 9lULOOLV\\V /LLNNHHQ KDYDLWVHPLQHQ $,1(,672 -$ 787.,0860(1(7(/0b7.2(6$5-$7 0XOWLPHGLD 9LGHR.b<7(7<7 9,68$$/,6(1 /$$'81 0,77$860(1(7(/0b7 3LVWH\W\V 3DULYHUWDLOXPHQHWHOPl 6WDLUFDVH /$,77((7 2/268+7((7 -$.2(+(1.,/g7

6 78/2.6(7 -$ 1,,'(1 7$5.$67(/8 08/7,0(',$.2.21$,6886 <OHLVWl 0XOWLPHGLDHOHPHQWWLHQ VLMRLWWHOXQ YDLNXWXV QLLGHQ KDKPRWHWWDYXXWHHQ $MDQ YDLNXWXV HOHPHQWWLHQ KXRPLRDUYRRQ 0XOWLPHGLDNRNRQDLVXXGHQ KDKPRWWDPLQHQ 9,'(2 7lPlQKHWNLVWHQ :::VLYXMHQ DUYLRLQWL.XYDNRNR.XYDWDDMXXV.XYDNRNR YV NXYDWDDMXXV 9lULHQ PllUl /827(77$9886$1$/<<6, 08/7,0(',$.2.21$,6886 9,'(2.XYDNRNR.XYDWDDMXXV.XYDWDDMXXVNXYDNRNR NRH 9lULHQ PllUl NRH bb7g.6(7 <+7((19(72 /,,7(.89$7 08/7,0(',$.2.(,66$.b<7(7<,67b (/(0(17(,67b /,,7( $ 3$5,9(57$,/81 /$6.(17$ (1,,, 7$3$8.6(1 08.$$1 /,,7( % (6,0(5.., 3$5,9(57$,/81 /$6.(11$67$ /,,7( 08/7,0(',$.2.2(,'(1 78/2.6(7 /,,7(.89$ (,'(1 78/2.6(7 /,,7(.89$7$$-886 -$ 9b5,(1 0bb5b.2.(,'(1 78/2.6(7

7 1 1 JOHDANTO Multimedian tekstiä, dataa, kuvaa, grafiikkaa, ääntä ja liikkuvaa kuvaa yhdistävän kokonaisuuden käyttö WWW:ssä on tulossa ajankohtaiseksi tiedonsiirtonopeuksien kasvaessa. Niinpä on aiheellista selvittää, millainen multimediakokonaisuuden tulisi olla, jotta se parhaiten palvelisi lukijaansa. Tiedonsiirtonopeus rajoittaa mediakomponenteista erityisesti liikkuvan kuvan käyttöä. Liikkuva kuva on urheilu-uutisoinnissa tehokas elementti, joten työssä pyritään selvittämään tarkemmin millaista videokuvan laadun tulisi olla, ja missä suhteessa laatutekijöitä tulisi parantaa, jotta kokonaislaatu koetteisiin mahdollisimman hyväksi. Työssä selvitetään kuinka ihmiset jakavat huomionsa multimediaelementtien kesken tutustuessaan urheilu-uutisartikkeliin. Samoin selvitetään millainen vaikutus elementtien sijoittelulla ja sivuun tutustumiseen käytetyllä ajalla on tähän. Elementtikombinaatiot toimivat yhtenä muuttujana, millä pyritään selvittämään miten elementtien keskinäinen merkitys muuttuu, kun kokonaisuuteen tuodaan uusia elementtejä. Videon laatua selvitetään subjektiivisilla kokeilla. Laatutekijöiden kuvakoko, kuvataajuus ja värien määrä vaikutusta kokonaislaatuun selvitetään neljällä eri aiheisella videolla. Näin pyritään selvittämään miten videon ominaisuudet vaikuttavat laatutekijöihin. Samalla määritetään millä tasolla laatutekijöiden tulisi olla, jotta laatu koettaisiin hyväksi. Kokeiden tuloksia voidaan käyttää hyödyksi suunniteltaessa urheilu-uutisia tarjoavia web-sivuja sekä harkittaessa urheiluvideoiden esittämiseen sopivia parametrien arvoja. Tutkimus rajataan käsittelemään multimedian ja erityisesti videon käyttöä WWW:n urheilu-uutisoinnissa. Videon osalta pitäydytään videokuvan laadussa, äänen laatua ei siis selvitetä. Videoiden pakkausalgoritmin vaikutusta videon laatuun ei tutkittu.

8 2 2 AIKAISEMMAN TIEDON KUVAUS 2.1 Uutisviestintä WWW:ssä World Wide Web WWW ei ole tietokoneverkko sinänsä, vaan verkkoja hyödyntävä http (hypertext transfer protocol)-linkityssysteemi, jonka avulla tieto saadaan levitetyksi käytännössä mihin tahansa missä on tietokone ja puhelinverkko tai langattomat yhteydet. Se on Internetin päälle rakennettu järjestelmä, joka mahdollistaa hypertekstilinkitetyn tiedon vaivattoman selaamisen sekä grafiikan, äänen, videoiden animaatioiden ja virtuaalikuvien välittämisen verkkoa pitkin. WWW on siis vain Internetin päällä oleva protokolla, joita ovat myös sähköposti ja ftp-protokollat. /40/ Internet on noussut 1990-luvulla suuren yleisön tietoisuuteen ja käyttöön. Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen mukaan tammi-helmikuussa 1999, noin suomalaista käytti Internetiä päivittäin tai lähes päivittäin ja noin 1,2 miljoona suomalaista käytti Internetiä vähintään kerran viikossa. 45% vastaajista oli joskus käyttänyt Internetiä, sen sijaan 1% vastaajista ei ollut koskaan kuullutkaan Internetistä. /5/ Viime vuoden aikana kotikäyttäjien osuus on selvästi lisääntynyt, uusimmassa tutkimuksessa 47% vastaajista ilmoitti kodin yhteydenottopaikaksi. Työpaikkakäyttäjien määrä on pysynyt suurena, opiskelupaikan merkitys yhteydenottopaikkana on sen sijaan vähentynyt. /5/ WWW:n vaikutus sanomalehteen WWW:n kehitys on herättänyt epätietoisuutta sanomalehdistössä. Se on nähty toisaalta uhkana perinteiselle sanomalehdelle, toisaalta mahdollisuutena kasvattaa tuloja ja turvata tämänhetkiset markkinat. Pitkän olemassaolonsa aikana sanomalehti on kohdannut haasteita. Vuosisadan vaihteessa sanomalehdistöllä oli suuri vaikutusvalta luvulla se joutui kuitenkin hakemaan uudestaan rooliaan uuden joukkotiedotusvälineen, radion, yleistyessä. Sähköisen median pelättiin syrjäyttävän sanomalehden.

9 3 Kilpailun seurauksena useat kustantajat muuttivat lehtensä sisältöä ja alkoivat tarjota erikoissivuja. Artikkeleiden tyyli muuttui; sanomalehdet alkoivat tarjota enemmän taustatietoa. Pian toisen maailmansodan jälkeen tuli uusi, voimakas kilpailija, televisio. Sanomalehden loppua povattiin taas. Television välitön vaikutus kohdistui kuitenkin radioon. /39/ Verkkojulkaisua parempana journalistisena välineenä sanomalehden uskotaan säilyttävän asemansa ainakin toistaiseksi. Verkko on kuitenkin osoittautunut varteenotettavaksi kilpailijaksi paperilehdelle. Sanomalehdet varautuvat muutokseen, joka tulee olemaan fyysinen; paperistä sähköiseen muotoon. Tällä hetkellä alan asiantuntijat ovat sitä mieltä, ettei ulkoasun muutos, sisällön parantaminen tai kehittyneempi väripainatus voi korvata elektronista mediaa. /39/ Sanomalehdet kilpailevat elektronisen julkaisemisen markkinoista muiden sanomalehtien sekä television, radion ja uusien verkkolehtien kanssa /39/. Vaikka sanomalehdet osoittivatkin alussa eniten kiinnostusta Internetiin, ovat myös radio- ja televisiokanavat luoneet omat verkkosivunsa /39/. Lehdet ovat luoneet verkkoversioita turvatakseen asemansa uusilla merkkinoilla ja kokeillakseen uutta mediaa /29, 39/. Verkkolehdet ovat kehittyneet nopeasti; osa lehdistä tarjoaa jo ainoastaan verkkolehdissä ilmestyvää aineistoa ja joihinkin verkkolehtiin kirjoitetaan päivän mittaan uusia uutisia /10/. Perinteisillä medioilla on WWW:ssä etulyöntiasema: valmis tuotemerkki. Verkossa tiedon todenperäisyydestä ei ole takeita, niinpä tutulla, luotettavaksi koetulla sisällöntuottajalla on selvä etu puolellaan. Perinteisessä mediassa voidaan myös kertoa yleisölle verkkojulkaisun olemassaolosta. /28/ Sanomalehdillä on televisioon ja radioon verrattuna eräs valtti: paikallisuus. Muut mediat keskittyvät uutisoimaan koko maan ja ulkomaiden tapahtumia, joten paikallisuutisten kertominen jää lehdelle. Verkkolehti on myös helppo tapa välittää toisella paikkakunnalla asuvalle henkilölle entisen kotikunnan uutisia. /28/

10 Verkkolehtien määrien kasvu Vuonna 1995 verkossa ilmestyvien sanomalehtien määrä alkoi kasvaa räjähdysmäisesti (kuva 1). Yhdysvaltalaisen viestinnän ammattilehden Editor & Publisher'n tietojen mukaan maailmassa ilmestyi tammikuun 1999 lopussa 3319 verkkosanomalehteä. Näistä Yhdysvalloissa noin 2600, Euroopassa 636 ja Suomessa 20. Tilasto oli virheellinen Suomen osalta, mutta määriä voidaan kuitenkin pitää suuntaa-antavina. Suomen lehdistön mukaan 55 suomalaisella sanomalehdellä oli tammikuussa 1999 verkkojulkaisu, jossa oli ainakin joitain vaihtuvia uutisia. Näistä valta-osa eli 40 verkkojulkaisua on päivälehtien eli 7-4 kertaa viikossa ilmestyvien sanomalehtien verkkoversiota. /10, 39/ Tämän tutkimuksen kartoituksessa Sanomalehtien liiton /11/ ja Helsingin yliopiston kirjaston /15/ verkkosivujen linkkilistoilla oli yhteensä 63 suomalaisen sanomalehden verkkojulkaisua, joissa oli toimituksellista, vaihtuvaa sisältöä. Näistä 33:ssa oli erillinen urheiluosasto. Perinteisten sanomalehtien verkkojulkaisujen lisäksi WWW:stä löytyi muutama suomenkielinen pelkästään verkossa julkaistava sanomalehti, jossa oli urheilu-osasto. WWW:ssä urheilu-uutisia tarjoavat sanomalehtien lisäksi televisiokanavat, joista YLE:llä ja MTV3:llä on urheiluosasto, sekä muutamat radiokanavat. Urheilujoukkueet, seurat ja liitot tarjoavat myös oman alansa urheiluuutisia. Kuva 1. Verkkolehtien kokonaismäärä eri vuosina /39/

11 5 Taloustutkimus on selvittänyt suomalaisten WWW-sivujen kävijämääriä mittaamalla moneltako koneelta on otettu yhteys sivulle ja laskemalla viikoittainen keskiarvo /16/. Taulukon 1 mukaan viiden suosituimman sivun joukossa on kolme perinteistä uutisia tarjoavaa sisällöntuottajaa. Sonera Plaza ja Ihmemaa ovat risteyspaikkoja, joissa on hakukone, aiheittain jaoteltuja linkkejä sekä omaa sisältöä, muun muassa uutisia. Sonera Plazan yleisyyttä selittää osaltaan se seikka, että tämä sivu on kyseisen Internetpalveluntarjoajan yhteyspaketin aloitussivu. Tämä sivu latautuu siis jokaisella käyttökerralla, ellei käyttäjä muuta asetusta. Taulukko 1. Kotimaisten sivujen kävijämäärät huhtikuussa /16/ WWW-sivu kävijämäärä / vko Sonera Plaza MTV Ihmemaa Haku Iltalehti YLE Samassa tutkimuksessa /16/ suosituin sanomalehti oli Helsingin Sanomat, joka kävijällä viikossa ylsi kahdeksannelle sijalle. Televisioyhtiöiden kotisivujen kävijämäärät ovat siis huomattavasti suurempia kuin sanomalehtien. Televisioyhtiöt ovat valtakunnallisia medioita, kun taas lehdet ovat enemmän paikallisia medioita, jolloin niiden lukijakunta on myös pienempi. Helsingin Sanomien sivut ovat ainoastaan lehden tilaajille tarjottu palvelu, mikä varmasti vaikuttaa käyttäjämäärään Verkon ominaisuuksien hyödyntäminen Suomessa verkkolehdet ovat olleet pääasiassa paperilehden kopioita, joissa ei ole juurikaan käytetty hyväksi verkon tarjoamia mahdollisuuksia /29/. Ne ovat kuitenkin kehittymässä enemmän verkkomedian ominaisuuksia hyödyntävään suuntaan ja myös käytettävyyteen on alettu kiinnittää huomiota /10/. Useimpia lehtiä päivitetään toistaiseksi paperilehden syklissä, mutta joihinkin tehdään uusia uutisia päivän mittaan. Verkkolehtiin on myös alettu tehdä omaa, paperilehdessä ilmestymätöntä aineistoa /10/.

12 6 Eräässä tutkimuksessa /24/ vajaa kolmannes suomalaisista sanomalehdistä ilmoitti tuottavansa verkkolehteä varten omaa aineistoa. Verkkolehden artikkelit ovat pääosin paperilehteen tehtyjä, vaikka yleisesti tunnustetaan, ettei yhteen mediaan tehty artikkeli toimi sellaisenaan toisessa mediassa, esim. radioreportaasi lehdessä /51/. Paperilehteen tarkoitetun artikkelin lukeminen näytöltä voi olla epämiellyttävä kokemus /51/. Kun sanomalehden suurikokoinen aukeama levittäytyy hetkessä käyttäjän eteen hyvälaatuisine kuvineen, joutuu verkkolehteä lukeva odotteleman sivun lataantumista selaimen ikkunaan, johon ei välttämättä mahdu edes yhtä kokonaista artikkelia /51/. Sähköisen lehden hahmottaminen on myös vaikeampaa kuin paperilehden hahmottaminen /24/. WWW:n idea on näppärä siirtyminen sivulta toiselle; käyttäjä pääsee siirtymään asiayhteydestä toiseen omien intressiensä mukaan, kun taas sanomalehdessä navigointi tarkoittaa sivujen kääntämistä. Suomalaisten verkkolehtien artikkeleissa käytetään asiayhteydestä toiseen vieviä linkkejä tällä hetkellä vähän, pääasiassa linkeillä on luotu puumaisia hakurakenteita. Navigoinnin lisäksi voidaan tietoa hakea erilaisin hakukonein. Useissa verkkolehdissä on mahdollisuus tehdä sanahakuja arkistoiduista artikkeleista ja esimerkiksi Helsingin Sanomien verkkoliitteessä voi etsiä asunto-, autoja työpaikkailmoituksia tiettyjen kriteerien mukaan. /39, 51/ Käytännössä tällä hetkellä paperi- ja verkkolehden vuorovaikutus on vähäistä. Vaikka verkkolehdessä uutisen saama tila ei ole paperilehden tavoin rajoitettua, vain muutamat sanomalehdet tuottavat verkkolehteen lisäaineistoa jutusta ja kertovat paperilehdessä tästä lukijoilleen. Päivän mittaan valmistuvista artikkeleista ei myöskään laiteta otsikoita tai ingressejä verkkolehteen ja houkutella näin lukijaa katsomaan seuraavan päivän paperilehdestä tarkempaa juttua. /28/ Verkkolehti voidaan kohdistaa tietylle ryhmällä. Lehti voi olla jopa itse muodostamassa virtuaalista yhteisöä /28/. Verkosta löytyykin jo esimerkiksi tietyn urheilulajin ympärille rakentuneita lehtiä, joiden lukijat ovat eri puolilta maailmaa. Yleisön ja toimittajan välillä ei ole toistaiseksi juurikaan vuorovaikutusta /28/. Yleisöllä on mahdollisuus antaa artikkelista palautetta, mutta se ei voi etukäteen vaikuttaa tehtävän artikkelin aiheeseen tai näkökulmaan, jolla aihetta tarkastellaan /28/.

13 7 Verkkolehden vahvuutena pidetään päivitettävyyttä, vuorovaikutteisuutta, kustannustehokkuutta ja multimediaominaisuuksia. Paperilehden etuja ovat lukemisen miellyttävyys, helppo hahmotettavuus, liikuteltavuus ja ihmisten tottumus median käyttöön /28/. Käytön helppous on myös eräs paperilehden eduista. Paperilehden voi hakea ovensuusta tai postilaatikosta, kun verkkolehteä lukeakseen on käynnistettävä tietokone, käynnistettävä selain, soitettava Internet-palveluntarjoajalle ja mentävä lehden sivuille, jonka jälkeen on odotettava jokaisen sivun ja kuvan lataantumista. /39/ Verkko- ja paperilehti eivät kenties ole kuitenkaan niinkään toistensa kilpailijoita vaan toisiaan täydentäviä medioita, joilla on erilainen käyttötarkoitus. Erään /39/ tutkimuksen mukaan verkkojulkaisut tukevat yleisesti päätuotetta, eivätkä yleensä kilpaile tämän kanssa. Tämän tutkimuksen mukaan vuonna 1997 verkkolehti vaikutti vähän jos ollenkaan päätuotteeseen /39/ Multimedian käyttö WWW:n uutisviestinnässä Multimedia tarjoaa uudenlaisen mahdollisuuden uutisten esittämiselle. Harvat ovat kuitenkaan toistaiseksi tarttuneet tähän mahdollisuuteen. Yksi syy on ettei verkkolehtiin tahdota uhrata suuria voimavaroja. Toinen syy voi olla se, että lukijoiden oletetaan toivovan verkkolehdeltä tuttuutta: verkkolehden on näytettävä tutulta paperilehdeltä /39/. Televisiokanavien ja radioasemien verkkosivuilla käytetään jo videokuvaa ja ääntä, nämä ovat kuitenkin lähinnä erillisiä lisäyksiä verkkolehdessä /24/. Video on sijoitettu verkkolehdissä useimmiten omalle sivulleen, jolloin video on sivun ainoa mediaelementti. Tämä ei siis ole varsinaista multimediaa /24/ Liikkuvan kuvan ja äänen käyttöönottoa hidastavat käyttäjien WWW-yhteydet. Hyvätasoinen videosignaali vaatii tämänhetkisellä tekniikalla moninkertaisesti suuremman kaistanleveyden kun keskivertohenkilöllä on käytössään. Tämänhetkisten WWW-videoiden ikkunan koko on pieni ja liike nykivää, sen lisäksi tiedoston latautuminen voi kestää kauan. Videostandardin puute on myös ongelma. /62/. Liikkuvan kuvan käyttöä rajoittaa se, että vain harvoista urheilu-tapahtumista oikeuksien haltija antaa luvan videokatkelmien käyttöön WWW:ssä. Esimerkiksi sekä Kontiolahden ampumahiihdon MM-kilpailujen että taitoluistelun MM-kilpailuiden

14 8 kuvasignaali oli Ylen tuottamaa ja Yle omisti niihin tekijänoikeudet, mutta vain ensiksi mainitusta oli lupa käyttää liikkuvaa kuvaa WWW:ssä. /63/ Videoiden käyttöä hankaloittaa myös erillisen ohjelman tarve, WWW-selain ei pysty näyttämään videoita. Ennenkuin käyttäjä pääsee katsomaan videoita, on hänen siis ladattava verkosta videosoitin-ohjelma, joka pystyy esittämään kyseisessä formaatissa olevaa videota. Tilanteeseen on kuitenkin tulossa parannus uusien selainohjelmien myötä, jossa on integroituna yleispäteviä videosoittimia. Tämän tutkimuksen yhteydessä selvitettiin tuottaja-osapuolen mielipidettä videoiden käytöstä WWW:ssä haastattelemalla kotimaisten TV-kanavien ja kahden päivälehden, Helsingin Sanomien ja Aamulehden, Internet-palveluiden kehityksestä vastaavia henkilöitä. Televisiokanavat käyttävät jo videoita WWW:n urheilu-uutisissa tai aikovat ottaa ne käyttöön, mutta lehdet sen sijaan ovat maltillisempia. Yle on käyttänyt urheilusivuilla liikkuvaa kuvaa pienessä mitassa vuoden 1999 helmikuusta lähtien. Toistaiseksi sitä käytetään suhteellisen harvoin ja se on vain lisäarvo /63/. Rämetin /63/ mukaan kuvan laatu jää toistaiseksi vaatimattomaksi siirtonopeuksista johtuen, joten käytännössä ainoa järkevä videon käyttötapa on haastattelut. MTV3 /37/ käyttää videota satunnaisesti urheilusähkeiden yhteydessä, mutta liikkuvan kuvan osuutta on tarkoitus lisätä tulevaisuudessa. Ruutunelosen verkkolehdessä ei toistaiseksi ole urheilusivuja, eikä uutisissa käytetä videota, joskin tulevaisuudessa niitä aiotaan kuitenkin käyttää /27/. Helsingin Sanomat ja Aamulehti eivät aio ottaa videoita vielä lähiaikoina käyttöön kotikäyttäjien hitaiden yhteyksien takia /62,67/. Helsingin Sanomilla on kokemusta animaation käytöstä WWW-sivuilla. Naganon olympialaisten aikaan kustakin lajista oli animaatio sivun reunassa pyörimässä. Katsojat olivat ihastuneita animaatioihin. Animaatioiden teko on kuitenkin työlästä, joten niitä käytetään harvoin. Pippurin /62/ mukaan katsojat tahtovat kaikkea liikkuvaa ja pyörivää multimediaa, mutta se ei saisi viedä tilaa kuin kaksi bittiä. /62/

15 9 2.2 Multimedia WWW:ssä Multimedia Multimedia on eri muotoista tietoa digitaalisessa muodossa ja digitaalisesti käsiteltynä vuorovaikutteisena esityskokonaisuutena. /40/ Multimedia-sana tarkoittaa eri tyyppisten medioiden muodostamaa kokonaisuutta. Päivittäisessä kanssakäymisessä käytetään erilaisia medioita, esimerkiksi ääntä, kuvia, tekstiä ja liikettä, joten sinällään multimedia ei ole mitään uutta. Multimedialla käsitetään kuitenkin yleensä digitaalisessa muodossa olevaa informaatiota, joka on tuotettu ja koostettu tietokoneella ja jonka seuraamiseen tarvitaan tietokonetta /33/. Multimedia yhdistää seuraavia medioita: tekstiä - kaikkea tekstimuotoista informaatiota; otsikoita, kuvatekstiä ja leipätekstiä. dataa - tilastoissa, taulukoissa, muistiinpanoissa, taulukkolaskennassa ja kirjanpidossa esitettyä informaatiota. kuvia - luonnollisesta kohteesta otettuja valokuvia. ääntä - kaikenlaista ääni-informaatiota; puhetta, musiikkia ja äänitehosteita. grafiikkaa - muotoja ja kuvioita; taideteoksia, karttoja, logoja ja otsikoiden taustavärikuvioita. animaatioita - piirrettyä tai tietokoneella luotua liikkuvaa kuvaa. liikkuvaa kuvaa - kameralla otettua liikkuvaa kuvaa. /34/ WWW-sivujen taitto Sanomalehden aukeaman suuri koko tarjoaa paljon laajemmat mahdollisuudet elementtien sijoittelulle kuin näyttö. Paperilehden suunnittelu perustuu siihen, että silmä vaeltaa pitkin sivua etsien ja valiten informaatiota. Verkkolehdessä puolestaan käsi liikuttaa informaatiota vierittämällä sivua ja klikkailemalla linkkejä. /51/ Paperilehtien suunnittelu toimii kaksiulotteisesti, tietty elementti voidaan asemoida tarkasti haluttuun paikkaan sivulla. Koska tiedetään miten katse liikkuu sanomalehden

16 10 sivulla, voidaan elementti sijoittaa tiettyyn paikkaan halutun huomioarvon mukaan. Tällainen tarkka asemointi ei kuitenkaan ole WWW:ssä käytetyn HTML-kielen mukaista /51/. Sivulle, jotka mukautuvat eri kokoisiin ikkunoihin, ei voida tehdä tarkkaa sivusuuntaista asemointia, vaan tämä on pääosin yksiulotteista, eli voidaan määritellä mikä tulee ennen tiettyä elementtiä ja mikä sen jälkeen. Vieritettävillä sivuilla kaksiulotteinen riippuvuus ei voikaan olla niin merkittävä kuin yksiulotteinen riippuvuus /51/. Nielsenin /43/ mukaan vieritettävä sivua on myös vaikeampi lukea. Vaihtoehtona vieritettäville sivuille on sisällön jakaminen pienempiin osiin, jotka linkitetään yhteen, jolloin hierarkiasta tulee kuitenkin syvempi. Onkin esitetty eriäviä mielipiteitä siitä, mikä on verkkolehden optimaalinen sivunpituus. Eräässä tutkimuksessa verrattiin näitä kahta vaihtoehtoa, sivun vierittämistä ja linkkien käyttöä, käytettävyyden kannalta. Tutkimuksessa osoittautui että tiedon etsiminen vierittämällä ja hyperlinkkejä käyttämällä vei suunnilleen yhtä paljon aikaa. Tiedonhakunopeuden kannalta sivunpituudella ei siis ollut tämän tutkimuksen mukaan merkitystä. Kuitenkin, jos tieto sijoittuu niin, että oli sekä vieritettävä sivua että käytettävä linkkejä oli tiedonhaku hitaampaa. Tiedon sijainnin muistamisen kannalta syvempi hypertekstirakenne osoittautui paremmaksi vaihtoehdoksi. /57/ Navigoitavuus Samanaikaisesti kun WWW-sivu on yksiulotteinen, voi se olla myös n-ulotteinen. N- ulotteisuus saadaan aikaan linkeillä, joita pitkin navigoimalla käyttäjä voi siirtyä minne tahansa WWW:ssä. Navigointi onkin oleellinen osa WWW-sivun suunnittelua. /51/ Eräässä tutkimuksessa /24/ huomattiin, että kokeneimpien WWW-käyttäjien katse kohdistui voimakkaasti alleviivattuihin sinisiin linkkiteksteihin. Käyttäjät päättelevät linkin väristä millä sivulla he ovat jo käyneet, mikäli linkin värit poikkeavat tavanomaisesta käyttäjät päätyvät helposti tahtomattaan sivulle, jolla ovat jo käyneet /43/. Koska poikkeavan väriset linkit ovat yleisiä, sekoittavat myös kaikki alleviivatut tekstit käyttäjiä /43/. Mikäli linkin nimi on harhaanjohtava tai mitäänsanomaton, on käyttäjän vaikea tietää minne linkki johtaa. Tällöin käyttäjä joutuu arvailemaan tai hän joutuu sivulle, joka ei häntä kiinnosta /48, 51/.

17 11 Käyttäjille luotava tilantuntu on oleellista käytettävyyden kannalta. Käyttäjät ovat jo tottuneet siihen, että sivulla selvästi ilmaistaan missä osassa sivustoa he sillä hetkellä ovat. Myös tiettyihin navigointielementteihin, kuten sivun ylänurkassa olevaan yhtiön logoon josta pääsee yhtiön kotisivulle, on totuttu. Mikäli tällainen informaatio puuttuu, käyttäjä tuntee olevansa eksyksissä /43, 44, 51/. Informaatioarkkitehtuuri on myös oleellinen osa navigoitavuutta /51/. Kun käyttäjän on helppo hahmottaa miten asiat on jaettu kokonaisuuksiksi, on sivuilla liikkuminen helppoa Multimediaelementit WWW-sivulla WWW-sivua luetaan harvoin tarkasti. Nielsen ja Morkes /50/ huomasivat tutkimuksessaan, että vain 16 prosenttia koehenkilöistä luki uuden sivun tekstin sanasta sanaan, 79 % henkilöistä skannasi sivun. Nielsenin mukaan skannausta käytetään lukemisen sijaan, koska kukin WWW-sivu kilpailee satojen tuhansien muiden kanssa ihmisen mielenkiinnosta, eivätkä ihmiset tiedä onko tietty sivu lukemisen arvoinen vai löytyisikö jostain parempi sivu. Kiireisen elämänrytmin takia käyttäjillä ei myöskään ole paljon aikaa tiedon hankintaan. /50/ Nielsenin mukaan /50/ lukeminen näytöltä on rasittavampaa, sekä noin 25% hitaampaa kuin paperilta. Oittisen selvityksen mukaan /55/ lukunopeus näytöltä oli 1980-luvulla tehtyjen tutkimusten mukaan 20-30% hitaampaa kuin paperilta luvulla ero on kuitenkin pienentynyt, ja joissain tutkimuksissa eroa ei ole havaittu lainkaan. Erojen pienentymistä selittää näyttöjen laadun parantuminen ja ihmisten harjaantuminen /55/. Kuvat lisäävät useimmiten sivun informatiivisuutta selvästi ja tekevät sivun ulkoasusta miellyttävämmän. Erään tutkimuksen mukaan /24/ katse kohdistuu WWW-sivulla kuviin, värikkäisiin symboleihin ja värikkäisiin otsikoihin. Hyvin käytetty grafiikka selventää asiaa, mutta kuvien käyttö voi myös sekoittaa lukijoita ja heikentää viestin ymmärrettävyyttä /38/. Toisaalta kuvien käyttö myös pidentää sivun latausaikaa. Koska liikkuvat elementit vangitsevat huomion voimakkaasti, koetaan jatkuvasti pyörivä animaatio häiritseväksi /24, 43/. Häiritsevien animaatioiden voimakas käyttö on nykyään jopa suurempi ongelma kuin vuonna 1996 /43/. Oikein käytettynä animaatio on kuitenkin hyvä keino liikkeen havainnollistamiseen ja huomion kiinnittämiseen /52/.

18 12 Animaatio vie moninkertaisesti tallennuskapasiteettia yhteen grafiikkakuvaan verrattuna, joten latausaika pitenee. Kaistanleveyden rajoituksesta johtuen videot tulevat olemaan lyhyitä ja videoikkunat pieniä vielä muutaman vuoden ajan. Tästä syystä video on lähinnä tekstiä täydentävässä roolissa. Video toimii hyvin elokuvien ja tv-ohjelmien mainostarkoituksessa. Videolla voidaan antaa kuva puhujan persoonallisuudesta. Usein puhujat eivät kuitenkaan ole voimakkaita persoonia, joten puhuvan pään käyttö ei välttämättä ole hyvä idea. Liikkuvien objektien, kuten baletin, havainnollistaminen sopii hyvin videolle. Käyttäjäkokeet ovat osoittaneet, että käyttäjät odottavat televisiotasoista laatua WWWvideoilta, ja että he ovat tyytymättömiä huonolaatuiseen videoon. /52/ 2.3 Videon käyttö WWW:ssä Yleistä Liikkuva kuva on voimakas ärsyke ihmisen näköjärjestelmässä. Tämä juontaa juurensa ajalta, jolloin ihmisen piti olla varuillaan petoeläinten vuoksi. Kaikki liikkuva hallitsee edelleen tietoisuuttaamme. On todettu, että on vaikea keskittyä lukemaan sivun keskellä olevaa tekstiä kun logo pyörii nurkassa /52/. Ääni on liikkeen ohella hallitseva elementti /33/. Se on kuitenkin ollut useissa multimediatuotannoissa toissijaisessa asemassa. Tietokoneet olivat pitkään mykkiä, mutta nykyään äänikortti on tietokoneissa jo vakiovarusteena ja ääni on oleellinen multimediaelementti. Videolla on käyttöä reaalimaailman tapahtumien havainnollistamiseen sekä niistä kertomiseen. Videon funktio multimediassa on yleensä dokumentaarinen ja elämyksellinen. Muuhun kuin multimediakäyttöön kuvattu videomateriaalin toimii kuitenkin harvoin multimediassa, johtuen jo näytön koon ja laadun aiheuttamista rajoituksista. /33/ Videon käyttöä WWW:ssä rajoittaa videoiden vaatima suuri tilantarve. MPEG2 koodauksella pakatulle digitaalitelevisiotasoiselle elokuvalle riittää 5,5 Mbps kanava /31/. Nykyisten modeemien kapasiteetti on kuitenkin vain 28,8-56 kbps ja ISDN-linjan kahta kaistaa käyttäenkin jäädään 128 kbps:ssa. Nykyisellä kaistakapasiteetilla ei siis

19 13 ole mahdollista lähettää televisiotasoista videokuvaa. Jos latausaika tahdotaan pitää kohtuullisena, joudutaan tinkimään videon laadusta ja videoikkunan koosta, sekä videon pituudesta. Kuvassa 2 on esitetty kuva tyypillisesta WWW:ssä käytetystä videoikkunasta (160 x 120 pikseliä) luonnollisessa koossaan. Kanervan, Packalènin ja Puttosen /33/ mukaan videokatkelmien pituudeksi riittää alle 45 sekuntia, pidempien otosten on oltava hyvin perusteltuja sisällön kannalta. Pakattu ääni vie liikkuvaa kuvaa huomattavasti pienemmän tilan, joten äänenkäyttö videossa ei ole sinänsä ongelma. Kuva 2. Tyypillinen WWW:n videoikkuna (160x120 pikseliä) luonnollisessa koossaan Streaming-tekniikka WWW-videoiden katsomiseen on kaksi mahdollisuutta; videokatkelmien lataaminen katsomista varten koneen kovalevylle tai streaming-tekniikan käyttäminen. Perinteisesti videotiedosto on ladattu kokonaan koneen kovalevylle ennen sen katsomista. Tällöin latausaika on verrannollinen videokatkelman pituuteen. Yhteyden nopeudesta riippuen latautuminen voi kestää monta kertaa pidempään kun videon katsomiseen kuluva aika. Streaming-tekniikan etuna on lyhyt odotusaika. Videota voidaan katsoa sitä mukaa kun se latautuu. Jotta verkon hetkellinen hitaus ei aiheuttaisi keskeytyksiä videon esittämisessä, ladataan videosta pieni pätkä puskuriin ennen videon esittämisen aloittamista. Käyttäjän tarvitsee odottaa videon lataantumista ainostaan muutama sekunti riippumatta siitä onko videopätkä 30 sekunnin vai 30 minuutin mittainen. Streaming-video ei siis kokonaisuudessaan tallennu kovalevylle, joten kovalevyn tallennuskapasiteettikaan ei rajoita videoiden pituutta. Streaming-tekniikka mahdollistaa myös suoran lähetyksen tapahtumapaikalta. /17, 65/

20 14 Streaming-videon laatua rajoittaa käytettävissä oleva kaistanleveys. Kompressoidun videon koko bitteinä sekunnissa on oltava pienempi kuin kaistan senhetkinen siirtonopeus, jotta video voidaan katsoa streaming-tekniikalla. Hyvälaatuisen videon kaistantarve on aivan toista luokkaa kun modeemien nopeus, tästä syystä esimerkiksi 28,8 kbps modeemilla vastaanotettu video tulee tyypillisesti tulitikkulaatikon kokoisena, nykivänä neljästä viiteen kuvaa sekunnissa taajuudella, kun taas television kuvataajuus on 30 fps (kuvaa sekunnissa). Streaming tekniikka vaatiikin suuren kaistanleveyden, jotta videon katsominen olisi miellyttävää. /65/ Videoarkkitehtuuri Äänen ja videon streaming-tekniikka on tullut pitkän matkan viime vuosina, mutta Internetin tekniikkaa ei koskaan suunniteltu tukemaan ääntä tai videota. WWW:n suosio on tuonut sinne räjähdyksenomaisesti ohjelmia, joilla voidaan esittää ääntä ja videota. Seurauksena tästä on, että ei ole olemassa yhtä formaattistandardia äänen ja videon esittämiseen. Suuren käytettävissä olevan formaattijoukon tunnistaminen ja käyttäminen onkin ollut yksi suurimmista esteistä äänen ja kuvan käytölle WWW:ssä. /66/ Suosituimmat videoiden esitysohjelmat eli videosoittimet pystyvät nykyään esittämään suurta määrää erilaisia formaatteja. Niinpä käyttäjän ei tarvitse enää asentaa erillistä videosoitinta kutakin formaattia varten vaan yksi tai kaksi soitinta riittää. Selainohjelmien valmistajat ovat lisänneet yleispäteviä videosoittimia uusin selainohjelmaversioihin, nämä helpottavat videoiden katselun aloitusta. /66/ Johtavia streaming-tekniikan tarjoajia ovat Real Networksin RealVideo, Microsoftin Windows Media Technology ja Applen QuickTime /65/. Nämä ovat enemmän kuin videon esitysohjelmia, ne edustavat multimedia-arkkitehtuuria, joka x x sisältää ohjelmakomponenentteja median luomiseen, tallentamiseen ja esittämiseen, määrittää standardiformaatit median tallentamiseen ja x tukee äänen ja/tai videon formaatteja. /7/ Yleisimpiä videoformaatteja WWW:ssä ovat

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä:

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä: Nielsen: "Olen tutkinut Webin käytettävyyttä vuodesta 1994, ja jokaisessa tutkimuksessa esiin on noussut sama asia: käyttäjät haluaisivat sivujen latautuvan nopeammin. Aluksi olin sitä mieltä, että käyttäjät

Lisätiedot

Animaatio Web-sivuilla

Animaatio Web-sivuilla Ihmisen koko huomio kiinnittyy vaistomaisesti (hyökkääjiltä suojautuminen) liikkuvaan kuvaan. Yleisesti ottaen animaatioita kannattaa käyttää mahdollisimman vähän. Suunnitteluvaiheessa on hyvä pohtia,

Lisätiedot

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliike kertoo totuuden Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliiketutkimus Ruudulla, lukulaitteella tai älypuhelimella näytetään tutkittava

Lisätiedot

Videon tallentaminen Virtual Mapista

Videon tallentaminen Virtual Mapista Videon tallentaminen Virtual Mapista Kamera-ajon tekeminen Karkean kamera ajon teko onnistuu nopeammin Katseluohjelmassa (Navigointi > Näkymät > Tallenna polku). Liikeradan ja nopeuden tarkka hallinta

Lisätiedot

Kotisivu. Hakutoiminnon on oltava hyvin esillä lähes kaikilla kotisivuilla. Hakutoiminto on hyvä sijoittaa heti kotisivun yläosaan.

Kotisivu. Hakutoiminnon on oltava hyvin esillä lähes kaikilla kotisivuilla. Hakutoiminto on hyvä sijoittaa heti kotisivun yläosaan. Kotisivu Kotisivu on sivuston pääsivu Ensi kertaa sivustolle saapuvan käyttäjän pitäisi pystyä päättelemään sivuston tarkoitus kotisivun nähtyään. Usein lähtökohtana sivuston hierarkinen pääjaottelu, mutta

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

ELOKUVATYÖKALUN KÄYTTÖ ANIMAATION LEIKKAAMISESSA. Kun aloitetaan uusi projekti, on se ensimmäisenä syytä tallentaa.

ELOKUVATYÖKALUN KÄYTTÖ ANIMAATION LEIKKAAMISESSA. Kun aloitetaan uusi projekti, on se ensimmäisenä syytä tallentaa. ELOKUVATYÖKALUN KÄYTTÖ ANIMAATION LEIKKAAMISESSA Kun aloitetaan uusi projekti, on se ensimmäisenä syytä tallentaa. Projekti kannattaa tallentaa muutenkin aina sillöin tällöin, jos käy niin ikävästi että

Lisätiedot

Videokuvan siirtäminen kamerasta tietokoneelle Windows Movie Maker -ohjelman avulla

Videokuvan siirtäminen kamerasta tietokoneelle Windows Movie Maker -ohjelman avulla Videokuvan siirtäminen kamerasta tietokoneelle Windows Movie Maker -ohjelman avulla 1. Digivideokamera liitetään tietokoneeseen FireWire-piuhalla. (Liitännällä on useita eri nimiä: myös IEEE 1394, DV,

Lisätiedot

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje: Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:

Lisätiedot

Videoneuvottelu. Johdanto. Järjestelmät. Telepresensce. Laitteisto. Ryhmäneuvottelut

Videoneuvottelu. Johdanto. Järjestelmät. Telepresensce. Laitteisto. Ryhmäneuvottelut Videoneuvottelu Johdanto Johdanto Standardit Tuotteet Internet-puhelut Videoneuvottelua voidaan käyttää + Audio-visuaalinen kommunikointi + Dokumenttien jakaminen: teksti, taulukot ja kuvat Useita etuja

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius Verkkokirjoittaminen Anna Perttilä Tarja Chydenius 1 Suosi lyhyttä tekstiä 2 Kenelle kirjoitat 3 Helpota lukijan työtä; lajittele tekstisi 3.1 Otsikot 3.2 Johdanto 3.3 Väliotsikot 3.4 Pääteksti 4 Linkit:

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

AINEISTOJEN TEKNINEN OHJEISTUS 2009

AINEISTOJEN TEKNINEN OHJEISTUS 2009 AINEISTOJEN TEKNINEN OHJEISTUS 2009 VERKKOMAINONTA Esa Verkkomedia noudattaa verkkomainonnassa alan yleisiä standardeja. Bannerimainokset voidaan toimittaa jpg-, gif-, html- tai flash-muodoissa. Lisäksi

Lisätiedot

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Asunnonvälitys Autokauppa Matka-ala Vaatekauppa Mitä verkossa ympärillämme Logistiset palvelut Pankki- ja vakuuttaminen

Lisätiedot

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta Timo Santi 8.11.2012 Termiviidakko Epäviralliset tulkinnat Termi OTT (Over The Top) Connected TV IPTV Internet TV Web TV Cord Cutters Tulkinta Internetin

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Gimp JA MUUT KUVANKÄSITTELYOHJELMAT

Gimp JA MUUT KUVANKÄSITTELYOHJELMAT Gimp JA MUUT KUVANKÄSITTELYOHJELMAT Daniela Lund Ti07 A241227 Linux-järjstelmät 01.12.2009 MIKÄ ON KUVANKÄSITTELYOHJELMA? Kuvankäsittelyohjelma on tietokoneohjelma, jolla muokataan digitaalisessa muodossa

Lisätiedot

S-38.118 Teletekniikan perusteet

S-38.118 Teletekniikan perusteet S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen

Lisätiedot

Ohjeita informaation saavutettavuuteen

Ohjeita informaation saavutettavuuteen Ohjeita informaation saavutettavuuteen Tarkoitus Kasvattaa tietoisuutta ja lisätä esteettömän informaation aiheen näkyvyyttä ja sen merkitystä elinikäisen tasapuolisen oppimisen mahdollisuuksista Tukea

Lisätiedot

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen Äänimuodot Ääneen vaikuttavia asioita Taajuudet Äänen voimakkuus Kanavien määrä Näytteistys Bittisyvyys

Lisätiedot

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva. YHTEISÖT Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.fi KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni

Lisätiedot

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Koordinaattieditori

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Koordinaattieditori Testitapaukset - Koordinaattieditori Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Testattava järjestelmä...4 3. Toiminnallisuuden testitapaukset...5 3.1 Uuden projektin avaaminen...5 3.2 vaa olemassaoleva projekti...6

Lisätiedot

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen

Lisätiedot

Sonera Viestintäpalvelu VIP VIP Laajennettu raportointi Ohje

Sonera Viestintäpalvelu VIP VIP Laajennettu raportointi Ohje Sonera Viestintäpalvelu VIP VIP Laajennettu raportointi Ohje Sisällysluettelo VIP Laajennettu raportointi... 3 Luo raportti Laajennetun raportoinnin työkaluilla... 4 Avaa Laajennettu raportointi... 4 Valitse

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Adobe Premiere 6.0 ohjelmasta

Adobe Premiere 6.0 ohjelmasta 1 Adobe Premiere 6.0 ohjelmasta 1. Ohjelman käynnistys...2 2 Ohjelman näkymän esittely...3 Työskentelytila...3 3 VIDEON KAAPPAUS:...6 3.1. Tallennuspaikka valitaan valitsemalla...6 3. 2. Kaappaus aloitetaan

Lisätiedot

Mitä mediassa tapahtuu?

Mitä mediassa tapahtuu? Mitä mediassa tapahtuu? 12 maakuntalehden yhteistä valtakunnallista toimitusta rakentava päätoimittaja Matti Posio Lännen Media Oy Northern Glow, Oulu 29.8.2014 Tulevaisuus on jo täällä. Se on vain jakautunut

Lisätiedot

Verkkoposti selkokielellä

Verkkoposti selkokielellä Petri Ilmonen Verkkoposti selkokielellä Tekijä ja Oppimateriaalikeskus Opike, FAIDD, 2009 Selkokielinen käsikirjoitus: Petri Ilmonen Selkokielen tarkistus: Ari Sainio Kustannustoimitus: Petri Ilmonen Kansikuva

Lisätiedot

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen Jouni Nevalainen Esityksen sisällysluettelo Työn tausta Ongelman asettelu Käsitteitä ja määritelmiä Käytetyt menetelmät Tulokset Johtopäätökset

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Xlet

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Xlet Testitapaukset - Xlet Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Testattava järjestelmä...4 2.1 Koko järjestelmän yleiskuvaus...4 2.2 Xlet-demosovellus ja sen toimintaperiaate...5 3. Testitapaukset...6 3.1 Objektien

Lisätiedot

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50

Lisätiedot

D B. Levykön rakenne. pyöriviä levyjä ura. lohko. Hakuvarsi. sektori. luku-/kirjoituspää

D B. Levykön rakenne. pyöriviä levyjä ura. lohko. Hakuvarsi. sektori. luku-/kirjoituspää Levyn rakenne Levykössä (disk drive) on useita samankeskisiä levyjä (disk) Levyissä on magneettinen pinta (disk surface) kummallakin puolella levyä Levyllä on osoitettavissa olevia uria (track), muutamasta

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Johdanto Tarkoituksenamme on parantaa Konebox.fi-verkkokaupan nettisivuja. Ensivaikutelman perusteella sivusto tuntuu todella kömpelöltä ja ahdistavalta. Sivu on

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta SISÄLLYS Johdanto Viittomakieli Tiedon tuottaminen viittomakielellä Kääntäminen ja materiaalit Video kriteerejä ja ratkaisuja Tilaaminen ja neuvonta Johdanto Tämän käsikirjan tarkoituksena on opastaa,

Lisätiedot

Adobe Premiere Elements ohjeet

Adobe Premiere Elements ohjeet Adobe Premiere Elements ohjeet 1. Käynnistä ohjelma kaksoisnapsauttamalla työpöydän kuvaketta. 2. Avautuvasta Elements-ikkunasa valitse a. New Project jos aloitat uuden videoeditoinnin. b. Open Project

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Näin rakennat mielenkiintoiset nettisivut

Näin rakennat mielenkiintoiset nettisivut Näin rakennat mielenkiintoiset nettisivut Ajattele ennen kuin toimit Ei kannata lähteä suinpäin nettisivuja rakentamaan. Hyvin suunniteltu on enemmän kuin puoliksi tehty. Muuten voi käydä niin, että voit

Lisätiedot

Kuvan pakkaus JPEG (Joint Photographic Experts Group)

Kuvan pakkaus JPEG (Joint Photographic Experts Group) Kuvan pakkaus JPEG (Joint Photographic Experts Group) Arne Broman Mikko Toivonen Syksy 2003 Historia 1840 1895 1920-luku 1930-luku Fotografinen filmi Louis J. M. Daguerre, Ranska Ensimmäinen julkinen elokuva

Lisätiedot

K-Lite Codec Pack v2.48 Asennusohje (toimii myös uusissa versioissa)

K-Lite Codec Pack v2.48 Asennusohje (toimii myös uusissa versioissa) K-Lite Codec Pack v2.48 Asennusohje (toimii myös uusissa versioissa) Niko Rautava 2006 http://koti.mbnet.fi/nrautava Kannattaa ainakin kokeilla ensimmäisellä kerralla näiden ohjeitten mukaan, koska tässä

Lisätiedot

Ohjeistus yhdistysten internetpäivittäjille

Ohjeistus yhdistysten internetpäivittäjille Ohjeistus yhdistysten internetpäivittäjille Oman yhdistyksen tietojen päivittäminen www.krell.fi-sivuille Huom! Tarvitset päivittämistä varten tunnukset, jotka saat ottamalla yhteyden Kristillisen Eläkeliiton

Lisätiedot

Eye Pal Solo. Käyttöohje

Eye Pal Solo. Käyttöohje Eye Pal Solo Käyttöohje 1 Eye Pal Solon käyttöönotto Eye Pal Solon pakkauksessa tulee kolme osaa: 1. Peruslaite, joka toimii varsinaisena lukijana ja jonka etureunassa on laitteen ohjainpainikkeet. 2.

Lisätiedot

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Antti Haaranen, Valveen elokuvakoulu 18.11.2010 GRAFIIKKA: HENNA TOPPI Hittivideo lyhyesti - Elokuva- ja mediakasvatuksen

Lisätiedot

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27%

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27% Kaikki vastaajat (N=819) % 30 20 10 0 25% 26% 22% 27% 29% 36% 7. 8. 9. 34% 52% % 52 50 48 48% 46 Tyttö Poika Aloittelija: minulla ei ole kokemusta ipadin käytöstä Noviisi: minulla on ipadin peruskäyttökokemusta,

Lisätiedot

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Purot.net Wiki Tutkielma Paavo Räisänen Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Sisällysluettelo 1: Esittely 2: Perustaminen 3: Uuden sivun luonti 4: Kuvien lisääminen 5: Linkin lisääminen 6: Lopuksi 1:

Lisätiedot

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku median kohtaamisesta Tässä tietoiskussa esitellään lyhyesti: Lehtijutun rakenne ja vinkkejä hyvään lehtijuttuun:» Mitä pitää mielessä,

Lisätiedot

Sisällöt liikkeelle. Kaisa Mikkola 25.11.2014

Sisällöt liikkeelle. Kaisa Mikkola 25.11.2014 Sisällöt liikkeelle Kaisa Mikkola 25.11.2014 Alma 360 Alma 360 on sisältötoimisto, jossa tehdään tavoitteista totta. Videot ovat oleellinen osa monikanavaista sisällöntuotantoa. Kuukaudessa toteutetaan

Lisätiedot

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Markus Lappalainen KT11/P721KNrB VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Oppimistehtävä Kulttuurituotannon ko. Toukokuu 2011 SISÄLTÖ 1 FIMIC... 1 2 VISUAALISET NÄKYMÄT... 1 3 AKTIIVISUUS

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

WordPress-blogin perustaminen

WordPress-blogin perustaminen WordPress-blogin perustaminen Mene osoitteeseen http://wordpress.com/ ja luo itsellesi tili. Tilin luomiseen tarvitset seuraavat tiedot: sähköpostiosoitteen, käyttäjätunnuksen ja salasanan. Klikattuasi

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA TOIMIVIEN 3G MATKAVIESTINVERKKOJEN DATANOPEUKSISTA

Operaattorivertailu SELVITYS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA TOIMIVIEN 3G MATKAVIESTINVERKKOJEN DATANOPEUKSISTA Operaattorivertailu SELVITYS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA TOIMIVIEN 3G MATKAVIESTINVERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 4 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

VERKON. Taloustutkimus Oy

VERKON. Taloustutkimus Oy VERKON SISÄLLÖT 2011 Taloustutkimus Oy TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Taloustutkimus Oy on tehnyt Verkon sisällöt -tutkimuksen yhteistyössä Vapa Median kanssa. Tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen Internet-paneelissa

Lisätiedot

Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA. Kirjaudu -palveluun osoitteessa www.punomo.npn.fi/wp-login.php tunnuksellasi.

Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA. Kirjaudu -palveluun osoitteessa www.punomo.npn.fi/wp-login.php tunnuksellasi. Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA Kirjaudu -palveluun osoitteessa www.punomo.npn.fi/wp-login.php tunnuksellasi. Tunnuksia jakavat Punomo.fi:n ylläpitäjät. Kun olet kirjautunut, blogin OHJAUSNÄKYMÄ

Lisätiedot

MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi

MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi AMPPARIT.COM VERKKOPALVELUN ARVIOINTISUUNNITELMA RYHMÄ VUTUKA MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi II SISÄLLYS 1 Arvioitava verkkopalvelu 3

Lisätiedot

2. Modeemi- ja ISDN-yhteyden käyttöönotto

2. Modeemi- ja ISDN-yhteyden käyttöönotto 2. Modeemi- ja ISDN-yhteyden käyttöönotto Asenna ensin tietokoneeseesi modeemi tai ISDN-sovitin valmistajan ohjeiden mukaisesti. Varmista myös, että Windowsissa on asennettu puhelinverkkoyhteydet. Seuraa

Lisätiedot

idvd 5 ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63 tommi.nevala@sodankyla.fi

idvd 5 ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63 tommi.nevala@sodankyla.fi ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63 tommi.nevala@sodankyla.fi Elokuvakasvatus Sodankylässä -projekti Opettajien täydennyskoulutus Oppimateriaali 10/2005 idvd 5

Lisätiedot

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen Laajakaistaverkot kaikille Juha Parantainen Liittymät Laajakaistaliittymät Suomessa 4 000 000 3 000 000 2 000 000 Mobiili (3G / 4G) Langaton (@450, WiMax) Kaapelimodeemi Kiinteistöliittymä DSL Valokuitu

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

ICT1TN004 Hakukoneoptimoin p ti Heikki Hiet Hie ala t

ICT1TN004 Hakukoneoptimoin p ti Heikki Hiet Hie ala t ICT1TN004 Hakukoneoptimointi Heikki Hietala Hakukoneoptimointi Sivuston laatiminen on vain osa työtä Laadittu sivusto on saatava myös hyvin esiin hakukoneissa Tavoitteena on kasvattaa ns. luonnollista

Lisätiedot

Tiedostojen siirto ja FTP - 1

Tiedostojen siirto ja FTP - 1 Tiedostojen siirto ja FTP Tiedonsiirto Sibelius-Akatemian hakemistosi ja jonkun muun koneen välillä (esim. kotikoneesi) Taustaa FTP on lyhenne sanoista File Transfer Protocol. Se on yhteystapa jolla siirretään

Lisätiedot

Webkoulutus 10.11.2012

Webkoulutus 10.11.2012 Webkoulutus 10.11.2012 Yleistä kotisivuista Ohjelma Lions liiton ohjeet websivuista Kotisivut Lions-liiton palvelimella Kotisivujen pohjamateriaali Kompozer ohjelma ja sen käyttö 10.11.2011 DC Mika Mustonen

Lisätiedot

Suomalaiset verkossa - NetTrack 2014. IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2014

Suomalaiset verkossa - NetTrack 2014. IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2014 Suomalaiset verkossa - NetTrack 014 IAB:n kooste Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluilla (catibus) ja web-kyselynä. Internetin käytön laajuutta mittaavat tulokset kysyttiin puhelimitse

Lisätiedot

Luo mediaopas Tarinatallentimella

Luo mediaopas Tarinatallentimella Luo mediaopas Tarinatallentimella 2015 Tarinatallennin Tarinatallentimella voi helposti luoda mediaoppaita käytettäväksi älypuhelimilla. Sen avulla rakennat erilaisia kokonaisuuksia helposti ja hallitset

Lisätiedot

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21)

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21) Oppilaan opas Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy Versio 0.2 (2008-01-21) Versio Päivämäärä Kuvaus 0.1 2005-01-16 Ensimmäinen versio. 0.2 2008-01-21 Korjattu kuvatiedostojen maksimiresoluutio ja muutamia

Lisätiedot

Verkkosivuston laatumalli

Verkkosivuston laatumalli Verkkosivuston laatumalli hanki jäsentynyt kuva verkkopalvelun tilasta Laadun taustat 2 2014 Scriptio Oy Töölönkatu 27 A 10, 00260 Helsinki puh. 040 736 8988 toimisto@scriptio.fi www.scriptio.fi 1 Avuksi

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Evoluutiopuu Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Välineet: loogiset palat, paperia, kyniä Kuvaus: Tehtävässä tutkitaan bakteerien evoluutiota.

Lisätiedot

Verkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo 11.2.2009

Verkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo 11.2.2009 Verkkosivut perinteisesti Tanja Välisalo 11.2.2009 WWW-sivujen vieminen omaan kotisivutilaan yliopiston mikroverkossa https://salasana.jyu.fi Klikkaa painiketta Activate WWW Klikkaa painiketta Activate

Lisätiedot

Uutiskirjesovelluksen käyttöohje

Uutiskirjesovelluksen käyttöohje Uutiskirjesovelluksen käyttöohje Käyttäjätuki: Suomen Golfpiste Oy Esterinportti 1 00240 HELSINKI Puhelin: (09) 1566 8800 Fax: (09) 1566 8801 E-mail: gp@golfpiste.com 2 Sisällys Johdanto... 1 Päänavigointi...

Lisätiedot

Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan. Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy

Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan. Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy Palvelukonsepti Taustaa Tilastokeskuksen Tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimus

Lisätiedot

Facebook-sivun luominen

Facebook-sivun luominen Facebook-sivun luominen Facebook-sivun luominen Etene vaihe vaiheelta 1 Kirjaudu Facebook-palveluun omalla käyttäjätunnuksellasi. Sen jälkeen sivun alareunassa näkyvät toimintolinkit, joista sinun täytyy

Lisätiedot

Seija Kivelä ja Sinikka Ahonen / Tampereen ammattikorkeakoulu

Seija Kivelä ja Sinikka Ahonen / Tampereen ammattikorkeakoulu Kurssikirjat verkkoon: oppia e- muodossa Seija Kivelä ja Sinikka Ahonen / Tampereen ammattikorkeakoulu E-kirjaprojekti 2008 kokoelmapolitiikan peruslinjaus: kaikessa aineistohankinnassa suositaan e-aineistoja,

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions KÄYTTÖOHJE Servia S solutions Versio 1.0 Servia S solutions Servia Finland Oy PL 1188 (Microkatu 1) 70211 KUOPIO puh. (017) 441 2780 info@servia.fi www.servia.fi 2001 2004 Servia Finland Oy. Kaikki oikeudet

Lisätiedot

Digi-TV:n käytettöliittymät

Digi-TV:n käytettöliittymät Digi-TV:n käytettöliittymät Helppokäyttöisyys Tehokkuus Luotettavuus Virheettömyys Käyttäjän tyytyväisyys Käytettävyys Käyttäjäkeskeinen suunnittelu 19.11.2001 Sofia Digital Oy sivu 3 Käyttäjä, katsoja

Lisätiedot

Määrittelydokumentti

Määrittelydokumentti Määrittelydokumentti Aineopintojen harjoitustyö: Tietorakenteet ja algoritmit (alkukesä) Sami Korhonen 014021868 sami.korhonen@helsinki. Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 23. kesäkuuta

Lisätiedot

Mediaelementit. Mirja Jaakkola

Mediaelementit. Mirja Jaakkola Mediaelementit Mirja Jaakkola Sisältö 3. Multimedia 4. Animaatio 7. Gif-animaatio 8. Flash-animaatio 9. Ääni 10.Ääni object-elementillä 11.Video 12.Videon lisääminen www-sivulle 13.Flash-video 16.Lähteet

Lisätiedot

HTML5 video, audio, canvas. Mirja Jaakkola

HTML5 video, audio, canvas. Mirja Jaakkola HTML5 video, audio, canvas Mirja Jaakkola Video webbisivulla HTML5 mahdollistaa videon lisäämisen webbi-sivuille ilman plugineja. Yleisimmät videoformaatit webissä: Mpeg-4 eli H.264 Ogg Flash Perustuu

Lisätiedot

ViNOn graafinen ohjeisto, alpha 22.1.2013

ViNOn graafinen ohjeisto, alpha 22.1.2013 ViNOn graafinen ohjeisto, alpha 22.1.2013 Johdanto Graafiset ohjeistot ovat viestinnän alan yleinen käytäntö. Kaikessa järjestöviestinnässä käytetään organisaatiokohtaisia graafisia ohjeistuksia, jotta

Lisätiedot

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Kuluttajatutkimukset 2012 Mediaan koukuttuminen ja fragmentoitunut media käyttö: edelläkävijänuoret ja nuoret

Lisätiedot

NETIKKA PCTV KÄYTTÖOHJE

NETIKKA PCTV KÄYTTÖOHJE 1 (20) NETIKKA PCTV 2 (20) 1 YLEISTÄ...3 1.1 MIKÄ ON PCTV?...3 2 PCTV:N KÄYTÖN ALOITTAMINEN...4 2.1 VAATIMUKSET PALOMUURILTA...4 2.1.1 IGMP-palvelun käytön salliminen F-Securessa...4 2.2 VAATIMUKSET TIETOKONEELTA...8

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi

Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi - Android 4.3 Jelly Bean ja 4.4 Kitkat käyttöjärjestelmien videotoiston suorituskyvyn vertailu Nexus 7 tabletilla

Lisätiedot

Kuvat Web-sivuilla. Keskitie:

Kuvat Web-sivuilla. Keskitie: Kuvat Web-sivuilla Nielsen: Web-sivun kuvitus on pyrittävä minimoimaan vasteajan takia. Kaikki perusteeton kuvitus on karsittava. Yksi kuva vastaa tuhatta sanaa vs Latausajassa yksi kuva vastaa kahta tuhatta

Lisätiedot

TEKA-valvontakamerat. koti- ja mökkikäyttöön sekä pienyritysten valvontatarpeisiin. tools not toys. visisystems.fi

TEKA-valvontakamerat. koti- ja mökkikäyttöön sekä pienyritysten valvontatarpeisiin. tools not toys. visisystems.fi TEKA-valvontakamerat koti- ja mökkikäyttöön sekä pienyritysten valvontatarpeisiin 4/8/16 kanavaiset, kehittyneet videotallentimet HDMI ulostulolla. 4/8 x 600 TVL korkearesoluutioiset kamerat Helppo nettikäyttö

Lisätiedot

EDITOINTI ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ. Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63. email tommi.nevala@sodankyla.fi

EDITOINTI ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ. Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63. email tommi.nevala@sodankyla.fi ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63 tommi.nevala@sodankyla.fi Elokuvakasvatus Sodankylässä projekti Opettajien täydennyskoulutus Oppimateriaalit 8/2005 EDITOINTI 2 Digitaalisen

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 8/2012. Kotitalouksien laajakaistaliittymät. Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen

MARKKINAKATSAUS 8/2012. Kotitalouksien laajakaistaliittymät. Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen MARKKINAKATSAUS 8/2012 Kotitalouksien laajakaistaliittymät Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava

Lisätiedot