MULTIMEDIA URHEILU-UUTISVIESTINNÄSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MULTIMEDIA URHEILU-UUTISVIESTINNÄSSÄ"

Transkriptio

1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Puunjalostustekniikan osasto NINA MÄKINEN MULTIMEDIA URHEILU-UUTISVIESTINNÄSSÄ Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomiinsinöörin tutkintoa varten Espoossa Työn valvoja: Professori Pirkko Oittinen

2

3 TEKNILLINEN KORKEAKOULU DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä, työn nimi Nina Mäkinen Multimedia urheilu-uutisviestinnässä Päivämäärä: Sivumäärä: 87 Osasto, professuuri Puunjalostustekniikan osasto, AS-75 Graafinen tekniikka Työn valvoja Työn ohjaaja Prof. Pirkko Oittinen - Nopean päivitettävyyden ja multimediaominaisuksien ansiosta WWW soveltuu erityisen hyvin urheilu-uutisten välittämiseen. Multimedian käyttö on kuitenkin vielä vähäistä Internet yhteyksien hitaudesta johtuen. Tulevaisuudessa pakkausalgoritmien kehittyminen ja tiedonvälitysnopeuden kasvu mahdollistavat multimedian käytön. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millaista multimedian tulisi olla urheilu-uutiskäytössä. Käyttäjäkokein selvitettiin kuinka ihmiset hahmottavat multimediakokonaisuutta. Tulosten mukaan lukijoiden huomio jakaantuu useampien elementtien kesken heidän tutustuessaan urheiluartikkeliin eikä mikään elementeistä nouse selvästi toisten yli. Lyhyesti artikkelia katsottaessa huomio keskittyy videoon, ajan pidentyessä videon osuus kuitenkin vähenee. Sivun taitolla ei osoittautunut olevan merkitystä elementtien saamaan huomioarvoon. Multimediaelementeistä keskityttiin tarkemmin liikkuvaan kuvaan. Visuaalisin testein selvitettiin WWWvideoilta vaadittavaa laatua kuvakoon, kuvataajuuden ja värien määrän suhteen. Laatu osoittautui paranevan lähes suoraan suhteessa videokuvan leveyteen. Pienen kuvataajuuden aiheuttamaan liikkeen nykimistä ei koettu kovin häiritseväksi tekijäksi. Testeissä kuvakoolla oli vaikutusta vaadittuun kuvataajuuteen. Videossa tarvittava värimäärä puolestaan osoittautui riippuvaiseksi liikkeen nopeudesta videossa. Avainsanat: World Wide Web, WWW, multimedia, liikkuva kuva, video, videon laatu

4 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY ABSTRACT OF MASTER'S THESIS Author and name of the thesis Nina Mäkinen Multimedia in sports news Date: Number of pages: 87 Faculty, Professorship: Department of Forest Products Technology, As-75 Media Technology Supervisor Prof. Pirkko Oittinen - Instructor WWW is very suitable for delivering sports news because of updatability and multimedia properties. The use of multimedia is still limited due to slowness of internet. In the future the development of compression algorithm and connection speed enables use of multimedia. Goal of the study was to define how multimedia should be in use of sports news. User tests were used in this study to define how people outline multimedia. The attention of test persons divided between several multimedia elements. None of the element types surpassed the others clearly. Video get greater part of attention when an article was eyed just shortly, but the significance of it got less when spending more tome on the article. Layout of the article had no affect on the share of attention individual element type received. The emphasis on the study was in video. The required quality for WWW video clips in terms of frame size, frame rate and number of colours was studied through visual tests. The jerkiness caused by slow frame rate was not experienced as significantly disturbing factor. Frame size had an affect on the required frame rate on the tests. The number of colours needed in a video turned to be dependent on speed of movement. Keywords: World Wide Web, WWW, multimedia, video, quality of video

5 7,,9,67(/0b -2+'$172 $,.$,6(00$1 7,('21.89$86 887,69,(67,17b :::66b :RUOG :LGH :HE :::Q YDLNXWXV VDQRPDOHKWHHQ 9HUNNROHKWLHQ PllULHQ NDVYX 9HUNRQ RPLQDLVXXNVLHQ K\ G\QWlPLQHQ 0XOWLPHGLDQ Nl\WW :::Q XXWLVYLHVWLQQlVVl 08/7,0(',$ :::66b 0XOWLPHGLD :::VLYXMHQ WDLWWR 1DYLJRLWDYXXV 0XOWLPHGLDHOHPHQWLW :::VLYXOOD 9,'(21.b<77g :::66b <OHLVWl 6WUHDPLQJWHNQLLNND 9LGHRDUNNLWHKWXXUL 9LGHRQ SDNNDXV /DDWX,17(51(7<+7(<'(1 123(86 0RGHHPLHQ QRSHXGHW,QWHUQHW\KWH\GHQ QRSHXV MD ODWDXVDLND 1b.g+$9$,172 9lULOOLV\\V /LLNNHHQ KDYDLWVHPLQHQ $,1(,672 -$ 787.,0860(1(7(/0b7.2(6$5-$7 0XOWLPHGLD 9LGHR.b<7(7<7 9,68$$/,6(1 /$$'81 0,77$860(1(7(/0b7 3LVWH\W\V 3DULYHUWDLOXPHQHWHOPl 6WDLUFDVH /$,77((7 2/268+7((7 -$.2(+(1.,/g7

6 78/2.6(7 -$ 1,,'(1 7$5.$67(/8 08/7,0(',$.2.21$,6886 <OHLVWl 0XOWLPHGLDHOHPHQWWLHQ VLMRLWWHOXQ YDLNXWXV QLLGHQ KDKPRWHWWDYXXWHHQ $MDQ YDLNXWXV HOHPHQWWLHQ KXRPLRDUYRRQ 0XOWLPHGLDNRNRQDLVXXGHQ KDKPRWWDPLQHQ 9,'(2 7lPlQKHWNLVWHQ :::VLYXMHQ DUYLRLQWL.XYDNRNR.XYDWDDMXXV.XYDNRNR YV NXYDWDDMXXV 9lULHQ PllUl /827(77$9886$1$/<<6, 08/7,0(',$.2.21$,6886 9,'(2.XYDNRNR.XYDWDDMXXV.XYDWDDMXXVNXYDNRNR NRH 9lULHQ PllUl NRH bb7g.6(7 <+7((19(72 /,,7(.89$7 08/7,0(',$.2.(,66$.b<7(7<,67b (/(0(17(,67b /,,7( $ 3$5,9(57$,/81 /$6.(17$ (1,,, 7$3$8.6(1 08.$$1 /,,7( % (6,0(5.., 3$5,9(57$,/81 /$6.(11$67$ /,,7( 08/7,0(',$.2.2(,'(1 78/2.6(7 /,,7(.89$ (,'(1 78/2.6(7 /,,7(.89$7$$-886 -$ 9b5,(1 0bb5b.2.(,'(1 78/2.6(7

7 1 1 JOHDANTO Multimedian tekstiä, dataa, kuvaa, grafiikkaa, ääntä ja liikkuvaa kuvaa yhdistävän kokonaisuuden käyttö WWW:ssä on tulossa ajankohtaiseksi tiedonsiirtonopeuksien kasvaessa. Niinpä on aiheellista selvittää, millainen multimediakokonaisuuden tulisi olla, jotta se parhaiten palvelisi lukijaansa. Tiedonsiirtonopeus rajoittaa mediakomponenteista erityisesti liikkuvan kuvan käyttöä. Liikkuva kuva on urheilu-uutisoinnissa tehokas elementti, joten työssä pyritään selvittämään tarkemmin millaista videokuvan laadun tulisi olla, ja missä suhteessa laatutekijöitä tulisi parantaa, jotta kokonaislaatu koetteisiin mahdollisimman hyväksi. Työssä selvitetään kuinka ihmiset jakavat huomionsa multimediaelementtien kesken tutustuessaan urheilu-uutisartikkeliin. Samoin selvitetään millainen vaikutus elementtien sijoittelulla ja sivuun tutustumiseen käytetyllä ajalla on tähän. Elementtikombinaatiot toimivat yhtenä muuttujana, millä pyritään selvittämään miten elementtien keskinäinen merkitys muuttuu, kun kokonaisuuteen tuodaan uusia elementtejä. Videon laatua selvitetään subjektiivisilla kokeilla. Laatutekijöiden kuvakoko, kuvataajuus ja värien määrä vaikutusta kokonaislaatuun selvitetään neljällä eri aiheisella videolla. Näin pyritään selvittämään miten videon ominaisuudet vaikuttavat laatutekijöihin. Samalla määritetään millä tasolla laatutekijöiden tulisi olla, jotta laatu koettaisiin hyväksi. Kokeiden tuloksia voidaan käyttää hyödyksi suunniteltaessa urheilu-uutisia tarjoavia web-sivuja sekä harkittaessa urheiluvideoiden esittämiseen sopivia parametrien arvoja. Tutkimus rajataan käsittelemään multimedian ja erityisesti videon käyttöä WWW:n urheilu-uutisoinnissa. Videon osalta pitäydytään videokuvan laadussa, äänen laatua ei siis selvitetä. Videoiden pakkausalgoritmin vaikutusta videon laatuun ei tutkittu.

8 2 2 AIKAISEMMAN TIEDON KUVAUS 2.1 Uutisviestintä WWW:ssä World Wide Web WWW ei ole tietokoneverkko sinänsä, vaan verkkoja hyödyntävä http (hypertext transfer protocol)-linkityssysteemi, jonka avulla tieto saadaan levitetyksi käytännössä mihin tahansa missä on tietokone ja puhelinverkko tai langattomat yhteydet. Se on Internetin päälle rakennettu järjestelmä, joka mahdollistaa hypertekstilinkitetyn tiedon vaivattoman selaamisen sekä grafiikan, äänen, videoiden animaatioiden ja virtuaalikuvien välittämisen verkkoa pitkin. WWW on siis vain Internetin päällä oleva protokolla, joita ovat myös sähköposti ja ftp-protokollat. /40/ Internet on noussut 1990-luvulla suuren yleisön tietoisuuteen ja käyttöön. Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen mukaan tammi-helmikuussa 1999, noin suomalaista käytti Internetiä päivittäin tai lähes päivittäin ja noin 1,2 miljoona suomalaista käytti Internetiä vähintään kerran viikossa. 45% vastaajista oli joskus käyttänyt Internetiä, sen sijaan 1% vastaajista ei ollut koskaan kuullutkaan Internetistä. /5/ Viime vuoden aikana kotikäyttäjien osuus on selvästi lisääntynyt, uusimmassa tutkimuksessa 47% vastaajista ilmoitti kodin yhteydenottopaikaksi. Työpaikkakäyttäjien määrä on pysynyt suurena, opiskelupaikan merkitys yhteydenottopaikkana on sen sijaan vähentynyt. /5/ WWW:n vaikutus sanomalehteen WWW:n kehitys on herättänyt epätietoisuutta sanomalehdistössä. Se on nähty toisaalta uhkana perinteiselle sanomalehdelle, toisaalta mahdollisuutena kasvattaa tuloja ja turvata tämänhetkiset markkinat. Pitkän olemassaolonsa aikana sanomalehti on kohdannut haasteita. Vuosisadan vaihteessa sanomalehdistöllä oli suuri vaikutusvalta luvulla se joutui kuitenkin hakemaan uudestaan rooliaan uuden joukkotiedotusvälineen, radion, yleistyessä. Sähköisen median pelättiin syrjäyttävän sanomalehden.

9 3 Kilpailun seurauksena useat kustantajat muuttivat lehtensä sisältöä ja alkoivat tarjota erikoissivuja. Artikkeleiden tyyli muuttui; sanomalehdet alkoivat tarjota enemmän taustatietoa. Pian toisen maailmansodan jälkeen tuli uusi, voimakas kilpailija, televisio. Sanomalehden loppua povattiin taas. Television välitön vaikutus kohdistui kuitenkin radioon. /39/ Verkkojulkaisua parempana journalistisena välineenä sanomalehden uskotaan säilyttävän asemansa ainakin toistaiseksi. Verkko on kuitenkin osoittautunut varteenotettavaksi kilpailijaksi paperilehdelle. Sanomalehdet varautuvat muutokseen, joka tulee olemaan fyysinen; paperistä sähköiseen muotoon. Tällä hetkellä alan asiantuntijat ovat sitä mieltä, ettei ulkoasun muutos, sisällön parantaminen tai kehittyneempi väripainatus voi korvata elektronista mediaa. /39/ Sanomalehdet kilpailevat elektronisen julkaisemisen markkinoista muiden sanomalehtien sekä television, radion ja uusien verkkolehtien kanssa /39/. Vaikka sanomalehdet osoittivatkin alussa eniten kiinnostusta Internetiin, ovat myös radio- ja televisiokanavat luoneet omat verkkosivunsa /39/. Lehdet ovat luoneet verkkoversioita turvatakseen asemansa uusilla merkkinoilla ja kokeillakseen uutta mediaa /29, 39/. Verkkolehdet ovat kehittyneet nopeasti; osa lehdistä tarjoaa jo ainoastaan verkkolehdissä ilmestyvää aineistoa ja joihinkin verkkolehtiin kirjoitetaan päivän mittaan uusia uutisia /10/. Perinteisillä medioilla on WWW:ssä etulyöntiasema: valmis tuotemerkki. Verkossa tiedon todenperäisyydestä ei ole takeita, niinpä tutulla, luotettavaksi koetulla sisällöntuottajalla on selvä etu puolellaan. Perinteisessä mediassa voidaan myös kertoa yleisölle verkkojulkaisun olemassaolosta. /28/ Sanomalehdillä on televisioon ja radioon verrattuna eräs valtti: paikallisuus. Muut mediat keskittyvät uutisoimaan koko maan ja ulkomaiden tapahtumia, joten paikallisuutisten kertominen jää lehdelle. Verkkolehti on myös helppo tapa välittää toisella paikkakunnalla asuvalle henkilölle entisen kotikunnan uutisia. /28/

10 Verkkolehtien määrien kasvu Vuonna 1995 verkossa ilmestyvien sanomalehtien määrä alkoi kasvaa räjähdysmäisesti (kuva 1). Yhdysvaltalaisen viestinnän ammattilehden Editor & Publisher'n tietojen mukaan maailmassa ilmestyi tammikuun 1999 lopussa 3319 verkkosanomalehteä. Näistä Yhdysvalloissa noin 2600, Euroopassa 636 ja Suomessa 20. Tilasto oli virheellinen Suomen osalta, mutta määriä voidaan kuitenkin pitää suuntaa-antavina. Suomen lehdistön mukaan 55 suomalaisella sanomalehdellä oli tammikuussa 1999 verkkojulkaisu, jossa oli ainakin joitain vaihtuvia uutisia. Näistä valta-osa eli 40 verkkojulkaisua on päivälehtien eli 7-4 kertaa viikossa ilmestyvien sanomalehtien verkkoversiota. /10, 39/ Tämän tutkimuksen kartoituksessa Sanomalehtien liiton /11/ ja Helsingin yliopiston kirjaston /15/ verkkosivujen linkkilistoilla oli yhteensä 63 suomalaisen sanomalehden verkkojulkaisua, joissa oli toimituksellista, vaihtuvaa sisältöä. Näistä 33:ssa oli erillinen urheiluosasto. Perinteisten sanomalehtien verkkojulkaisujen lisäksi WWW:stä löytyi muutama suomenkielinen pelkästään verkossa julkaistava sanomalehti, jossa oli urheilu-osasto. WWW:ssä urheilu-uutisia tarjoavat sanomalehtien lisäksi televisiokanavat, joista YLE:llä ja MTV3:llä on urheiluosasto, sekä muutamat radiokanavat. Urheilujoukkueet, seurat ja liitot tarjoavat myös oman alansa urheiluuutisia. Kuva 1. Verkkolehtien kokonaismäärä eri vuosina /39/

11 5 Taloustutkimus on selvittänyt suomalaisten WWW-sivujen kävijämääriä mittaamalla moneltako koneelta on otettu yhteys sivulle ja laskemalla viikoittainen keskiarvo /16/. Taulukon 1 mukaan viiden suosituimman sivun joukossa on kolme perinteistä uutisia tarjoavaa sisällöntuottajaa. Sonera Plaza ja Ihmemaa ovat risteyspaikkoja, joissa on hakukone, aiheittain jaoteltuja linkkejä sekä omaa sisältöä, muun muassa uutisia. Sonera Plazan yleisyyttä selittää osaltaan se seikka, että tämä sivu on kyseisen Internetpalveluntarjoajan yhteyspaketin aloitussivu. Tämä sivu latautuu siis jokaisella käyttökerralla, ellei käyttäjä muuta asetusta. Taulukko 1. Kotimaisten sivujen kävijämäärät huhtikuussa /16/ WWW-sivu kävijämäärä / vko Sonera Plaza MTV Ihmemaa Haku Iltalehti YLE Samassa tutkimuksessa /16/ suosituin sanomalehti oli Helsingin Sanomat, joka kävijällä viikossa ylsi kahdeksannelle sijalle. Televisioyhtiöiden kotisivujen kävijämäärät ovat siis huomattavasti suurempia kuin sanomalehtien. Televisioyhtiöt ovat valtakunnallisia medioita, kun taas lehdet ovat enemmän paikallisia medioita, jolloin niiden lukijakunta on myös pienempi. Helsingin Sanomien sivut ovat ainoastaan lehden tilaajille tarjottu palvelu, mikä varmasti vaikuttaa käyttäjämäärään Verkon ominaisuuksien hyödyntäminen Suomessa verkkolehdet ovat olleet pääasiassa paperilehden kopioita, joissa ei ole juurikaan käytetty hyväksi verkon tarjoamia mahdollisuuksia /29/. Ne ovat kuitenkin kehittymässä enemmän verkkomedian ominaisuuksia hyödyntävään suuntaan ja myös käytettävyyteen on alettu kiinnittää huomiota /10/. Useimpia lehtiä päivitetään toistaiseksi paperilehden syklissä, mutta joihinkin tehdään uusia uutisia päivän mittaan. Verkkolehtiin on myös alettu tehdä omaa, paperilehdessä ilmestymätöntä aineistoa /10/.

12 6 Eräässä tutkimuksessa /24/ vajaa kolmannes suomalaisista sanomalehdistä ilmoitti tuottavansa verkkolehteä varten omaa aineistoa. Verkkolehden artikkelit ovat pääosin paperilehteen tehtyjä, vaikka yleisesti tunnustetaan, ettei yhteen mediaan tehty artikkeli toimi sellaisenaan toisessa mediassa, esim. radioreportaasi lehdessä /51/. Paperilehteen tarkoitetun artikkelin lukeminen näytöltä voi olla epämiellyttävä kokemus /51/. Kun sanomalehden suurikokoinen aukeama levittäytyy hetkessä käyttäjän eteen hyvälaatuisine kuvineen, joutuu verkkolehteä lukeva odotteleman sivun lataantumista selaimen ikkunaan, johon ei välttämättä mahdu edes yhtä kokonaista artikkelia /51/. Sähköisen lehden hahmottaminen on myös vaikeampaa kuin paperilehden hahmottaminen /24/. WWW:n idea on näppärä siirtyminen sivulta toiselle; käyttäjä pääsee siirtymään asiayhteydestä toiseen omien intressiensä mukaan, kun taas sanomalehdessä navigointi tarkoittaa sivujen kääntämistä. Suomalaisten verkkolehtien artikkeleissa käytetään asiayhteydestä toiseen vieviä linkkejä tällä hetkellä vähän, pääasiassa linkeillä on luotu puumaisia hakurakenteita. Navigoinnin lisäksi voidaan tietoa hakea erilaisin hakukonein. Useissa verkkolehdissä on mahdollisuus tehdä sanahakuja arkistoiduista artikkeleista ja esimerkiksi Helsingin Sanomien verkkoliitteessä voi etsiä asunto-, autoja työpaikkailmoituksia tiettyjen kriteerien mukaan. /39, 51/ Käytännössä tällä hetkellä paperi- ja verkkolehden vuorovaikutus on vähäistä. Vaikka verkkolehdessä uutisen saama tila ei ole paperilehden tavoin rajoitettua, vain muutamat sanomalehdet tuottavat verkkolehteen lisäaineistoa jutusta ja kertovat paperilehdessä tästä lukijoilleen. Päivän mittaan valmistuvista artikkeleista ei myöskään laiteta otsikoita tai ingressejä verkkolehteen ja houkutella näin lukijaa katsomaan seuraavan päivän paperilehdestä tarkempaa juttua. /28/ Verkkolehti voidaan kohdistaa tietylle ryhmällä. Lehti voi olla jopa itse muodostamassa virtuaalista yhteisöä /28/. Verkosta löytyykin jo esimerkiksi tietyn urheilulajin ympärille rakentuneita lehtiä, joiden lukijat ovat eri puolilta maailmaa. Yleisön ja toimittajan välillä ei ole toistaiseksi juurikaan vuorovaikutusta /28/. Yleisöllä on mahdollisuus antaa artikkelista palautetta, mutta se ei voi etukäteen vaikuttaa tehtävän artikkelin aiheeseen tai näkökulmaan, jolla aihetta tarkastellaan /28/.

13 7 Verkkolehden vahvuutena pidetään päivitettävyyttä, vuorovaikutteisuutta, kustannustehokkuutta ja multimediaominaisuuksia. Paperilehden etuja ovat lukemisen miellyttävyys, helppo hahmotettavuus, liikuteltavuus ja ihmisten tottumus median käyttöön /28/. Käytön helppous on myös eräs paperilehden eduista. Paperilehden voi hakea ovensuusta tai postilaatikosta, kun verkkolehteä lukeakseen on käynnistettävä tietokone, käynnistettävä selain, soitettava Internet-palveluntarjoajalle ja mentävä lehden sivuille, jonka jälkeen on odotettava jokaisen sivun ja kuvan lataantumista. /39/ Verkko- ja paperilehti eivät kenties ole kuitenkaan niinkään toistensa kilpailijoita vaan toisiaan täydentäviä medioita, joilla on erilainen käyttötarkoitus. Erään /39/ tutkimuksen mukaan verkkojulkaisut tukevat yleisesti päätuotetta, eivätkä yleensä kilpaile tämän kanssa. Tämän tutkimuksen mukaan vuonna 1997 verkkolehti vaikutti vähän jos ollenkaan päätuotteeseen /39/ Multimedian käyttö WWW:n uutisviestinnässä Multimedia tarjoaa uudenlaisen mahdollisuuden uutisten esittämiselle. Harvat ovat kuitenkaan toistaiseksi tarttuneet tähän mahdollisuuteen. Yksi syy on ettei verkkolehtiin tahdota uhrata suuria voimavaroja. Toinen syy voi olla se, että lukijoiden oletetaan toivovan verkkolehdeltä tuttuutta: verkkolehden on näytettävä tutulta paperilehdeltä /39/. Televisiokanavien ja radioasemien verkkosivuilla käytetään jo videokuvaa ja ääntä, nämä ovat kuitenkin lähinnä erillisiä lisäyksiä verkkolehdessä /24/. Video on sijoitettu verkkolehdissä useimmiten omalle sivulleen, jolloin video on sivun ainoa mediaelementti. Tämä ei siis ole varsinaista multimediaa /24/ Liikkuvan kuvan ja äänen käyttöönottoa hidastavat käyttäjien WWW-yhteydet. Hyvätasoinen videosignaali vaatii tämänhetkisellä tekniikalla moninkertaisesti suuremman kaistanleveyden kun keskivertohenkilöllä on käytössään. Tämänhetkisten WWW-videoiden ikkunan koko on pieni ja liike nykivää, sen lisäksi tiedoston latautuminen voi kestää kauan. Videostandardin puute on myös ongelma. /62/. Liikkuvan kuvan käyttöä rajoittaa se, että vain harvoista urheilu-tapahtumista oikeuksien haltija antaa luvan videokatkelmien käyttöön WWW:ssä. Esimerkiksi sekä Kontiolahden ampumahiihdon MM-kilpailujen että taitoluistelun MM-kilpailuiden

14 8 kuvasignaali oli Ylen tuottamaa ja Yle omisti niihin tekijänoikeudet, mutta vain ensiksi mainitusta oli lupa käyttää liikkuvaa kuvaa WWW:ssä. /63/ Videoiden käyttöä hankaloittaa myös erillisen ohjelman tarve, WWW-selain ei pysty näyttämään videoita. Ennenkuin käyttäjä pääsee katsomaan videoita, on hänen siis ladattava verkosta videosoitin-ohjelma, joka pystyy esittämään kyseisessä formaatissa olevaa videota. Tilanteeseen on kuitenkin tulossa parannus uusien selainohjelmien myötä, jossa on integroituna yleispäteviä videosoittimia. Tämän tutkimuksen yhteydessä selvitettiin tuottaja-osapuolen mielipidettä videoiden käytöstä WWW:ssä haastattelemalla kotimaisten TV-kanavien ja kahden päivälehden, Helsingin Sanomien ja Aamulehden, Internet-palveluiden kehityksestä vastaavia henkilöitä. Televisiokanavat käyttävät jo videoita WWW:n urheilu-uutisissa tai aikovat ottaa ne käyttöön, mutta lehdet sen sijaan ovat maltillisempia. Yle on käyttänyt urheilusivuilla liikkuvaa kuvaa pienessä mitassa vuoden 1999 helmikuusta lähtien. Toistaiseksi sitä käytetään suhteellisen harvoin ja se on vain lisäarvo /63/. Rämetin /63/ mukaan kuvan laatu jää toistaiseksi vaatimattomaksi siirtonopeuksista johtuen, joten käytännössä ainoa järkevä videon käyttötapa on haastattelut. MTV3 /37/ käyttää videota satunnaisesti urheilusähkeiden yhteydessä, mutta liikkuvan kuvan osuutta on tarkoitus lisätä tulevaisuudessa. Ruutunelosen verkkolehdessä ei toistaiseksi ole urheilusivuja, eikä uutisissa käytetä videota, joskin tulevaisuudessa niitä aiotaan kuitenkin käyttää /27/. Helsingin Sanomat ja Aamulehti eivät aio ottaa videoita vielä lähiaikoina käyttöön kotikäyttäjien hitaiden yhteyksien takia /62,67/. Helsingin Sanomilla on kokemusta animaation käytöstä WWW-sivuilla. Naganon olympialaisten aikaan kustakin lajista oli animaatio sivun reunassa pyörimässä. Katsojat olivat ihastuneita animaatioihin. Animaatioiden teko on kuitenkin työlästä, joten niitä käytetään harvoin. Pippurin /62/ mukaan katsojat tahtovat kaikkea liikkuvaa ja pyörivää multimediaa, mutta se ei saisi viedä tilaa kuin kaksi bittiä. /62/

15 9 2.2 Multimedia WWW:ssä Multimedia Multimedia on eri muotoista tietoa digitaalisessa muodossa ja digitaalisesti käsiteltynä vuorovaikutteisena esityskokonaisuutena. /40/ Multimedia-sana tarkoittaa eri tyyppisten medioiden muodostamaa kokonaisuutta. Päivittäisessä kanssakäymisessä käytetään erilaisia medioita, esimerkiksi ääntä, kuvia, tekstiä ja liikettä, joten sinällään multimedia ei ole mitään uutta. Multimedialla käsitetään kuitenkin yleensä digitaalisessa muodossa olevaa informaatiota, joka on tuotettu ja koostettu tietokoneella ja jonka seuraamiseen tarvitaan tietokonetta /33/. Multimedia yhdistää seuraavia medioita: tekstiä - kaikkea tekstimuotoista informaatiota; otsikoita, kuvatekstiä ja leipätekstiä. dataa - tilastoissa, taulukoissa, muistiinpanoissa, taulukkolaskennassa ja kirjanpidossa esitettyä informaatiota. kuvia - luonnollisesta kohteesta otettuja valokuvia. ääntä - kaikenlaista ääni-informaatiota; puhetta, musiikkia ja äänitehosteita. grafiikkaa - muotoja ja kuvioita; taideteoksia, karttoja, logoja ja otsikoiden taustavärikuvioita. animaatioita - piirrettyä tai tietokoneella luotua liikkuvaa kuvaa. liikkuvaa kuvaa - kameralla otettua liikkuvaa kuvaa. /34/ WWW-sivujen taitto Sanomalehden aukeaman suuri koko tarjoaa paljon laajemmat mahdollisuudet elementtien sijoittelulle kuin näyttö. Paperilehden suunnittelu perustuu siihen, että silmä vaeltaa pitkin sivua etsien ja valiten informaatiota. Verkkolehdessä puolestaan käsi liikuttaa informaatiota vierittämällä sivua ja klikkailemalla linkkejä. /51/ Paperilehtien suunnittelu toimii kaksiulotteisesti, tietty elementti voidaan asemoida tarkasti haluttuun paikkaan sivulla. Koska tiedetään miten katse liikkuu sanomalehden

16 10 sivulla, voidaan elementti sijoittaa tiettyyn paikkaan halutun huomioarvon mukaan. Tällainen tarkka asemointi ei kuitenkaan ole WWW:ssä käytetyn HTML-kielen mukaista /51/. Sivulle, jotka mukautuvat eri kokoisiin ikkunoihin, ei voida tehdä tarkkaa sivusuuntaista asemointia, vaan tämä on pääosin yksiulotteista, eli voidaan määritellä mikä tulee ennen tiettyä elementtiä ja mikä sen jälkeen. Vieritettävillä sivuilla kaksiulotteinen riippuvuus ei voikaan olla niin merkittävä kuin yksiulotteinen riippuvuus /51/. Nielsenin /43/ mukaan vieritettävä sivua on myös vaikeampi lukea. Vaihtoehtona vieritettäville sivuille on sisällön jakaminen pienempiin osiin, jotka linkitetään yhteen, jolloin hierarkiasta tulee kuitenkin syvempi. Onkin esitetty eriäviä mielipiteitä siitä, mikä on verkkolehden optimaalinen sivunpituus. Eräässä tutkimuksessa verrattiin näitä kahta vaihtoehtoa, sivun vierittämistä ja linkkien käyttöä, käytettävyyden kannalta. Tutkimuksessa osoittautui että tiedon etsiminen vierittämällä ja hyperlinkkejä käyttämällä vei suunnilleen yhtä paljon aikaa. Tiedonhakunopeuden kannalta sivunpituudella ei siis ollut tämän tutkimuksen mukaan merkitystä. Kuitenkin, jos tieto sijoittuu niin, että oli sekä vieritettävä sivua että käytettävä linkkejä oli tiedonhaku hitaampaa. Tiedon sijainnin muistamisen kannalta syvempi hypertekstirakenne osoittautui paremmaksi vaihtoehdoksi. /57/ Navigoitavuus Samanaikaisesti kun WWW-sivu on yksiulotteinen, voi se olla myös n-ulotteinen. N- ulotteisuus saadaan aikaan linkeillä, joita pitkin navigoimalla käyttäjä voi siirtyä minne tahansa WWW:ssä. Navigointi onkin oleellinen osa WWW-sivun suunnittelua. /51/ Eräässä tutkimuksessa /24/ huomattiin, että kokeneimpien WWW-käyttäjien katse kohdistui voimakkaasti alleviivattuihin sinisiin linkkiteksteihin. Käyttäjät päättelevät linkin väristä millä sivulla he ovat jo käyneet, mikäli linkin värit poikkeavat tavanomaisesta käyttäjät päätyvät helposti tahtomattaan sivulle, jolla ovat jo käyneet /43/. Koska poikkeavan väriset linkit ovat yleisiä, sekoittavat myös kaikki alleviivatut tekstit käyttäjiä /43/. Mikäli linkin nimi on harhaanjohtava tai mitäänsanomaton, on käyttäjän vaikea tietää minne linkki johtaa. Tällöin käyttäjä joutuu arvailemaan tai hän joutuu sivulle, joka ei häntä kiinnosta /48, 51/.

17 11 Käyttäjille luotava tilantuntu on oleellista käytettävyyden kannalta. Käyttäjät ovat jo tottuneet siihen, että sivulla selvästi ilmaistaan missä osassa sivustoa he sillä hetkellä ovat. Myös tiettyihin navigointielementteihin, kuten sivun ylänurkassa olevaan yhtiön logoon josta pääsee yhtiön kotisivulle, on totuttu. Mikäli tällainen informaatio puuttuu, käyttäjä tuntee olevansa eksyksissä /43, 44, 51/. Informaatioarkkitehtuuri on myös oleellinen osa navigoitavuutta /51/. Kun käyttäjän on helppo hahmottaa miten asiat on jaettu kokonaisuuksiksi, on sivuilla liikkuminen helppoa Multimediaelementit WWW-sivulla WWW-sivua luetaan harvoin tarkasti. Nielsen ja Morkes /50/ huomasivat tutkimuksessaan, että vain 16 prosenttia koehenkilöistä luki uuden sivun tekstin sanasta sanaan, 79 % henkilöistä skannasi sivun. Nielsenin mukaan skannausta käytetään lukemisen sijaan, koska kukin WWW-sivu kilpailee satojen tuhansien muiden kanssa ihmisen mielenkiinnosta, eivätkä ihmiset tiedä onko tietty sivu lukemisen arvoinen vai löytyisikö jostain parempi sivu. Kiireisen elämänrytmin takia käyttäjillä ei myöskään ole paljon aikaa tiedon hankintaan. /50/ Nielsenin mukaan /50/ lukeminen näytöltä on rasittavampaa, sekä noin 25% hitaampaa kuin paperilta. Oittisen selvityksen mukaan /55/ lukunopeus näytöltä oli 1980-luvulla tehtyjen tutkimusten mukaan 20-30% hitaampaa kuin paperilta luvulla ero on kuitenkin pienentynyt, ja joissain tutkimuksissa eroa ei ole havaittu lainkaan. Erojen pienentymistä selittää näyttöjen laadun parantuminen ja ihmisten harjaantuminen /55/. Kuvat lisäävät useimmiten sivun informatiivisuutta selvästi ja tekevät sivun ulkoasusta miellyttävämmän. Erään tutkimuksen mukaan /24/ katse kohdistuu WWW-sivulla kuviin, värikkäisiin symboleihin ja värikkäisiin otsikoihin. Hyvin käytetty grafiikka selventää asiaa, mutta kuvien käyttö voi myös sekoittaa lukijoita ja heikentää viestin ymmärrettävyyttä /38/. Toisaalta kuvien käyttö myös pidentää sivun latausaikaa. Koska liikkuvat elementit vangitsevat huomion voimakkaasti, koetaan jatkuvasti pyörivä animaatio häiritseväksi /24, 43/. Häiritsevien animaatioiden voimakas käyttö on nykyään jopa suurempi ongelma kuin vuonna 1996 /43/. Oikein käytettynä animaatio on kuitenkin hyvä keino liikkeen havainnollistamiseen ja huomion kiinnittämiseen /52/.

18 12 Animaatio vie moninkertaisesti tallennuskapasiteettia yhteen grafiikkakuvaan verrattuna, joten latausaika pitenee. Kaistanleveyden rajoituksesta johtuen videot tulevat olemaan lyhyitä ja videoikkunat pieniä vielä muutaman vuoden ajan. Tästä syystä video on lähinnä tekstiä täydentävässä roolissa. Video toimii hyvin elokuvien ja tv-ohjelmien mainostarkoituksessa. Videolla voidaan antaa kuva puhujan persoonallisuudesta. Usein puhujat eivät kuitenkaan ole voimakkaita persoonia, joten puhuvan pään käyttö ei välttämättä ole hyvä idea. Liikkuvien objektien, kuten baletin, havainnollistaminen sopii hyvin videolle. Käyttäjäkokeet ovat osoittaneet, että käyttäjät odottavat televisiotasoista laatua WWWvideoilta, ja että he ovat tyytymättömiä huonolaatuiseen videoon. /52/ 2.3 Videon käyttö WWW:ssä Yleistä Liikkuva kuva on voimakas ärsyke ihmisen näköjärjestelmässä. Tämä juontaa juurensa ajalta, jolloin ihmisen piti olla varuillaan petoeläinten vuoksi. Kaikki liikkuva hallitsee edelleen tietoisuuttaamme. On todettu, että on vaikea keskittyä lukemaan sivun keskellä olevaa tekstiä kun logo pyörii nurkassa /52/. Ääni on liikkeen ohella hallitseva elementti /33/. Se on kuitenkin ollut useissa multimediatuotannoissa toissijaisessa asemassa. Tietokoneet olivat pitkään mykkiä, mutta nykyään äänikortti on tietokoneissa jo vakiovarusteena ja ääni on oleellinen multimediaelementti. Videolla on käyttöä reaalimaailman tapahtumien havainnollistamiseen sekä niistä kertomiseen. Videon funktio multimediassa on yleensä dokumentaarinen ja elämyksellinen. Muuhun kuin multimediakäyttöön kuvattu videomateriaalin toimii kuitenkin harvoin multimediassa, johtuen jo näytön koon ja laadun aiheuttamista rajoituksista. /33/ Videon käyttöä WWW:ssä rajoittaa videoiden vaatima suuri tilantarve. MPEG2 koodauksella pakatulle digitaalitelevisiotasoiselle elokuvalle riittää 5,5 Mbps kanava /31/. Nykyisten modeemien kapasiteetti on kuitenkin vain 28,8-56 kbps ja ISDN-linjan kahta kaistaa käyttäenkin jäädään 128 kbps:ssa. Nykyisellä kaistakapasiteetilla ei siis

19 13 ole mahdollista lähettää televisiotasoista videokuvaa. Jos latausaika tahdotaan pitää kohtuullisena, joudutaan tinkimään videon laadusta ja videoikkunan koosta, sekä videon pituudesta. Kuvassa 2 on esitetty kuva tyypillisesta WWW:ssä käytetystä videoikkunasta (160 x 120 pikseliä) luonnollisessa koossaan. Kanervan, Packalènin ja Puttosen /33/ mukaan videokatkelmien pituudeksi riittää alle 45 sekuntia, pidempien otosten on oltava hyvin perusteltuja sisällön kannalta. Pakattu ääni vie liikkuvaa kuvaa huomattavasti pienemmän tilan, joten äänenkäyttö videossa ei ole sinänsä ongelma. Kuva 2. Tyypillinen WWW:n videoikkuna (160x120 pikseliä) luonnollisessa koossaan Streaming-tekniikka WWW-videoiden katsomiseen on kaksi mahdollisuutta; videokatkelmien lataaminen katsomista varten koneen kovalevylle tai streaming-tekniikan käyttäminen. Perinteisesti videotiedosto on ladattu kokonaan koneen kovalevylle ennen sen katsomista. Tällöin latausaika on verrannollinen videokatkelman pituuteen. Yhteyden nopeudesta riippuen latautuminen voi kestää monta kertaa pidempään kun videon katsomiseen kuluva aika. Streaming-tekniikan etuna on lyhyt odotusaika. Videota voidaan katsoa sitä mukaa kun se latautuu. Jotta verkon hetkellinen hitaus ei aiheuttaisi keskeytyksiä videon esittämisessä, ladataan videosta pieni pätkä puskuriin ennen videon esittämisen aloittamista. Käyttäjän tarvitsee odottaa videon lataantumista ainostaan muutama sekunti riippumatta siitä onko videopätkä 30 sekunnin vai 30 minuutin mittainen. Streaming-video ei siis kokonaisuudessaan tallennu kovalevylle, joten kovalevyn tallennuskapasiteettikaan ei rajoita videoiden pituutta. Streaming-tekniikka mahdollistaa myös suoran lähetyksen tapahtumapaikalta. /17, 65/

20 14 Streaming-videon laatua rajoittaa käytettävissä oleva kaistanleveys. Kompressoidun videon koko bitteinä sekunnissa on oltava pienempi kuin kaistan senhetkinen siirtonopeus, jotta video voidaan katsoa streaming-tekniikalla. Hyvälaatuisen videon kaistantarve on aivan toista luokkaa kun modeemien nopeus, tästä syystä esimerkiksi 28,8 kbps modeemilla vastaanotettu video tulee tyypillisesti tulitikkulaatikon kokoisena, nykivänä neljästä viiteen kuvaa sekunnissa taajuudella, kun taas television kuvataajuus on 30 fps (kuvaa sekunnissa). Streaming tekniikka vaatiikin suuren kaistanleveyden, jotta videon katsominen olisi miellyttävää. /65/ Videoarkkitehtuuri Äänen ja videon streaming-tekniikka on tullut pitkän matkan viime vuosina, mutta Internetin tekniikkaa ei koskaan suunniteltu tukemaan ääntä tai videota. WWW:n suosio on tuonut sinne räjähdyksenomaisesti ohjelmia, joilla voidaan esittää ääntä ja videota. Seurauksena tästä on, että ei ole olemassa yhtä formaattistandardia äänen ja videon esittämiseen. Suuren käytettävissä olevan formaattijoukon tunnistaminen ja käyttäminen onkin ollut yksi suurimmista esteistä äänen ja kuvan käytölle WWW:ssä. /66/ Suosituimmat videoiden esitysohjelmat eli videosoittimet pystyvät nykyään esittämään suurta määrää erilaisia formaatteja. Niinpä käyttäjän ei tarvitse enää asentaa erillistä videosoitinta kutakin formaattia varten vaan yksi tai kaksi soitinta riittää. Selainohjelmien valmistajat ovat lisänneet yleispäteviä videosoittimia uusin selainohjelmaversioihin, nämä helpottavat videoiden katselun aloitusta. /66/ Johtavia streaming-tekniikan tarjoajia ovat Real Networksin RealVideo, Microsoftin Windows Media Technology ja Applen QuickTime /65/. Nämä ovat enemmän kuin videon esitysohjelmia, ne edustavat multimedia-arkkitehtuuria, joka x x sisältää ohjelmakomponenentteja median luomiseen, tallentamiseen ja esittämiseen, määrittää standardiformaatit median tallentamiseen ja x tukee äänen ja/tai videon formaatteja. /7/ Yleisimpiä videoformaatteja WWW:ssä ovat

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje: Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Videon tallentaminen Virtual Mapista

Videon tallentaminen Virtual Mapista Videon tallentaminen Virtual Mapista Kamera-ajon tekeminen Karkean kamera ajon teko onnistuu nopeimmin Katseluohjelmassa (Navigointi > Näkymät > Tallenna polku). Liikeradan ja nopeuden tarkka hallinta

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi?

Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi? Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi? DSpace-käyttäjäryhmän tilastoseminaari Kansalliskirjaston auditoria, 3.11.2009 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Miksi verkkopalveluiden

Lisätiedot

Ohjeita informaation saavutettavuuteen

Ohjeita informaation saavutettavuuteen Ohjeita informaation saavutettavuuteen Tarkoitus Kasvattaa tietoisuutta ja lisätä esteettömän informaation aiheen näkyvyyttä ja sen merkitystä elinikäisen tasapuolisen oppimisen mahdollisuuksista Tukea

Lisätiedot

K-Lite Codec Pack v2.48 Asennusohje (toimii myös uusissa versioissa)

K-Lite Codec Pack v2.48 Asennusohje (toimii myös uusissa versioissa) K-Lite Codec Pack v2.48 Asennusohje (toimii myös uusissa versioissa) Niko Rautava 2006 http://koti.mbnet.fi/nrautava Kannattaa ainakin kokeilla ensimmäisellä kerralla näiden ohjeitten mukaan, koska tässä

Lisätiedot

VHS-kasetin kopiointi DVD-levylle Adobe Premiere Elements -ohjelmalla

VHS-kasetin kopiointi DVD-levylle Adobe Premiere Elements -ohjelmalla Kopiointiohjeita_VHS2DVD 17.3.2016 1 VHS-kasetin kopiointi DVD-levylle Adobe Premiere Elements -ohjelmalla I Kasetin luku Adobe Premiere Elements -ohjelmaan Kytke virta tietokoneeseen, näyttöön ja videolaitteeseen.

Lisätiedot

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen Äänimuodot Ääneen vaikuttavia asioita Taajuudet Äänen voimakkuus Kanavien määrä Näytteistys Bittisyvyys

Lisätiedot

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva. YHTEISÖT Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.fi KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni

Lisätiedot

Suvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012

Suvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012 Tiedostot Uudet ominaisuudet: - Ei Tiedostot-kohtaa alueen sisällä, vaan tiedostonvalitsin, jolla tiedostot tuodaan alueelle siihen kohtaan missä ne näytetään - Firefox-selaimella voi työpöydältä raahata

Lisätiedot

Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa

Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa UUTISMEDIA VERKOSSA 2016 REUTERS INSTITUTE DIGITAL NEWS REPORT 2016 Esa Reunanen 1.9.2016 SISÄLTÖ Tausta ja metodologia Uutislähteet, laitteet ja luottamus uutisiin

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

EDITOINTI ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ. Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63. email tommi.nevala@sodankyla.fi

EDITOINTI ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ. Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63. email tommi.nevala@sodankyla.fi ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63 tommi.nevala@sodankyla.fi Elokuvakasvatus Sodankylässä projekti Opettajien täydennyskoulutus Oppimateriaalit 8/2005 EDITOINTI 2 Digitaalisen

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions KÄYTTÖOHJE Servia S solutions Versio 1.0 Servia S solutions Servia Finland Oy PL 1188 (Microkatu 1) 70211 KUOPIO puh. (017) 441 2780 info@servia.fi www.servia.fi 2001 2004 Servia Finland Oy. Kaikki oikeudet

Lisätiedot

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta SISÄLLYS Johdanto Viittomakieli Tiedon tuottaminen viittomakielellä Kääntäminen ja materiaalit Video kriteerejä ja ratkaisuja Tilaaminen ja neuvonta Johdanto Tämän käsikirjan tarkoituksena on opastaa,

Lisätiedot

Online-kurssien pikaopas Adobe Connect -yhteyden käyttämiseen

Online-kurssien pikaopas Adobe Connect -yhteyden käyttämiseen Online-kurssien pikaopas Adobe Connect -yhteyden käyttämiseen Laitteisto ja ohjelmat Sovelton Online-kurssit käyttävät alustanaan Adobe Connect -ympäristöä. Asiakasohjelmaksi riittää pelkkä www-selain

Lisätiedot

D B. Levykön rakenne. pyöriviä levyjä ura. lohko. Hakuvarsi. sektori. luku-/kirjoituspää

D B. Levykön rakenne. pyöriviä levyjä ura. lohko. Hakuvarsi. sektori. luku-/kirjoituspää Levyn rakenne Levykössä (disk drive) on useita samankeskisiä levyjä (disk) Levyissä on magneettinen pinta (disk surface) kummallakin puolella levyä Levyllä on osoitettavissa olevia uria (track), muutamasta

Lisätiedot

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Xlet

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Xlet Testitapaukset - Xlet Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Testattava järjestelmä...4 2.1 Koko järjestelmän yleiskuvaus...4 2.2 Xlet-demosovellus ja sen toimintaperiaate...5 3. Testitapaukset...6 3.1 Objektien

Lisätiedot

Värijärjestelmät. Väritulostuksen esittely. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito.

Värijärjestelmät. Väritulostuksen esittely. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito. Tällä tulostimella voidaan tulostaa värillisiä asiakirjoja. Värituloste herättää huomiota, lisää arvostusta ja tulosteen tai tietojen arvoa. käyttö lisää lukijoiden määrää, sillä väritulosteet luetaan

Lisätiedot

Esimerkkejä vaativuusluokista

Esimerkkejä vaativuusluokista Esimerkkejä vaativuusluokista Seuraaville kalvoille on poimittu joitain esimerkkejä havainnollistamaan algoritmien aikavaativuusluokkia. Esimerkit on valittu melko mielivaltaisesti laitoksella tehtävään

Lisätiedot

Adobe Premiere 6.0 ohjelmasta

Adobe Premiere 6.0 ohjelmasta 1 Adobe Premiere 6.0 ohjelmasta 1. Ohjelman käynnistys...2 2 Ohjelman näkymän esittely...3 Työskentelytila...3 3 VIDEON KAAPPAUS:...6 3.1. Tallennuspaikka valitaan valitsemalla...6 3. 2. Kaappaus aloitetaan

Lisätiedot

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

Verkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo 11.2.2009

Verkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo 11.2.2009 Verkkosivut perinteisesti Tanja Välisalo 11.2.2009 WWW-sivujen vieminen omaan kotisivutilaan yliopiston mikroverkossa https://salasana.jyu.fi Klikkaa painiketta Activate WWW Klikkaa painiketta Activate

Lisätiedot

VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Koordinaattieditori

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Koordinaattieditori Testitapaukset - Koordinaattieditori Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Testattava järjestelmä...4 3. Toiminnallisuuden testitapaukset...5 3.1 Uuden projektin avaaminen...5 3.2 vaa olemassaoleva projekti...6

Lisätiedot

Windows Liven elokuvatyo kalun ka ytto ohje

Windows Liven elokuvatyo kalun ka ytto ohje Windows Liven elokuvatyo kalun ka ytto ohje Aloittaminen Hae video kansiosta, johon se on tallennettu painamalla Lisää videoita ja valokuvia painiketta. Kun video on tuotu elokuvatyökaluun sitä voi esikatsella

Lisätiedot

Agility Games Gamblers

Agility Games Gamblers Agility Games Gamblers Games-lajeista ehkä hieman helpommin sisäistettävä on Gamblers, jota on helppo mennä kokeilemaan melkein ilman sääntöjä lukematta. Rata koostuu kahdesta osuudesta: 1. Alkuosa, jossa

Lisätiedot

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuorten internetissä ja somessa kuluttamat sisällöt Nuorten netin käytössä korostuvat erilaiset

Lisätiedot

S-114.3812 Laskennallinen Neurotiede

S-114.3812 Laskennallinen Neurotiede S-114.381 Laskennallinen Neurotiede Projektityö 30.1.007 Heikki Hyyti 60451P Tehtävä 1: Virityskäyrästön laskeminen Luokitellaan neuroni ensin sen mukaan, miten se vastaa sinimuotoisiin syötteisiin. Syöte

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Työasemakäyttöliittymien suunnittelu > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Työasemakäyttöliittymien suunnittelu > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Työasemakäyttöliittymien suunnittelu > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen Copyright Thorleif Johansson 2

Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen Copyright Thorleif Johansson 2 Uutinen Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 2 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 3 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 4 Uutinen Vastaa kysymyksiin:

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma

Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma AUDIOVISUAALISEN MEDIAKULTTUURIN KOULUTUSOHJELMA 2016 Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma Tehtävän materiaalit Lyhytelokuva

Lisätiedot

VERKKOKIRJOITTAMINEN. www.mediamylly.fi

VERKKOKIRJOITTAMINEN. www.mediamylly.fi VERKKOKIRJOITTAMINEN Verkkolukeminen Verkkolukeminen verkkosivuja "skannataan" lukeminen on 25% hitaampaa kuin paperilla lukeminen on osittain hyppimistä sivun eri osioissa lukeminen on väsyttävää F-tyyppinen

Lisätiedot

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun Uudistetun Janettiedonhakupalvelun kehittäminen Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto 17.3.15 Anne Pajunen YMP13S1 Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu tarjoaa hakumahdollisuuden

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Käytännön kokemukset opinnäytteiden julkaisijana

Käytännön kokemukset opinnäytteiden julkaisijana Käytännön kokemukset opinnäytteiden julkaisijana Tekijänoikeusseminaari 10.10.2008 Kustannuspäällikkö Outi Sisättö Tampereen yliopiston kirjasto Julkaisukeskus Esityksen pääkohdat Taustaksi Tunnuslukuja,

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Vaatimusmäärittely Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 12.10.01 Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos 0.2 17.10.01 Pekka Koskinen Lisätty vaatimuksia

Lisätiedot

Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK.

Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK. Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK 25.10.2012 Mikä toimii painettuna, toimii harvemmin verkossa Tekstin kirjoittamisen säännöt ja tyylilajit vaihtelevat eri medioissa. Verkkotekstin

Lisätiedot

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin 1 of 5 9.3.2010 14:16 ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: SQL -kyselyt - Juha Kiukas, Arvioija: Jouni Lappalainen, Arviointipäivämäärä: 9.3.2010 Omat vastaukset Arvioinnin yhteenveto

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min)

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Päätarkoitus: - Lyhyiden selitysvideoiden tuotanto (max 3 minuuttia) yksinkertaisin keinoin Selitysvideoiden tuottaminen edistää reflektioprosessia liittyen omaan

Lisätiedot

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain HAMK Pähkinäkori > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien Valmis/

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3 Uutisjärjestelmä Vaatimusmäärittely Versio 1.3 Sisällys 1 Muutoshistoria... 4 2 Viitteet... 4 3 Sanasto... 4 3.1 Lyhenteet... 4 3.2 Määritelmät... 4 4 Johdanto...5 4.1 Järjestelmän yleiskuvaus... 5 4.2

Lisätiedot

HTML5 video, audio, canvas. Mirja Jaakkola

HTML5 video, audio, canvas. Mirja Jaakkola HTML5 video, audio, canvas Mirja Jaakkola Video webbisivulla HTML5 mahdollistaa videon lisäämisen webbi-sivuille ilman plugineja. Yleisimmät videoformaatit webissä: Mpeg-4 eli H.264 Ogg Flash Perustuu

Lisätiedot

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja 5.10.2000 06:51 Operaattorit ja vanhat mediatalot ovat löytäneet toisensa ja uusia yhteistyökuvioita on paljon ilmassa: on perustettu kimppayrityksiä

Lisätiedot

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) :LOPD 0LNl:LOPDRQ" Wilma on internetin kautta toimiva liittymä opettajille, oppilaille ja näiden huoltajille. Se ei ole käyttäjän koneella oleva

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

DNA Prepaid WLAN Mokkula

DNA Prepaid WLAN Mokkula DNA Prepaid WLAN Mokkula Mokkula käyttää normaalikokoista / suurempaa SIM-korttia. Irrota SIM-kortti kokonaisena ja laita se Mokkulaan alla olevan kuvan mukaisesti. Jos irrotat vahingossa pienemmän SIM-kortin,

Lisätiedot

Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita

Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Sisäänkirjautuminen... 1 3. Palvelussa navigointi... 2 4. Laitteet... 2 5. Sisällönhallinta... 4 6. Soittolistat... 7 7. Aikataulut...

Lisätiedot

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE 12.6.2006 Tiedotusopin valintakoe koostuu neljästä tehtäväkokonaisuudesta. Valintakokeesta voi saada yhteensä 60 pistettä. Kokeen eri osat tuottavat pisteitä

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % % % < 50 %

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

Kenguru 2013 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2013 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 7 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1 Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin

Lisätiedot

Prospektini. Usein kysytyt kysymykset SISÄLLYS

Prospektini. Usein kysytyt kysymykset SISÄLLYS Prospektini Usein kysytyt kysymykset SISÄLLYS Prospektini - yleistä 1. Mikä on Prospektini sovellus? 2. Mistä löydän Prospektini sovelluksen ja kuinka voin ladata sen? 3. Millä laitteilla Prospektini sovellus

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

HumakPro-uudistuksia ja -parannuksia / kevät 2013:

HumakPro-uudistuksia ja -parannuksia / kevät 2013: HumakPro-uudistuksia ja -parannuksia / kevät 2013: Pikavalikon hallinnointi koskien HALLINTO-osion toimintoja: Henkilöstöllä on mahdollisuus luoda itselleen valikko josta pääsee navigoimaan suoraan tiettyyn

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista

Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista Kansallinen Mediatutkimus KMT TIEDOTUSVÄLINEILLE Tilaaja: Levikintarkastus Oy JULKAISTAVISSA Toteuttaja: TNS Gallup Oy 4.3.2008 klo 00.05 Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista Suomalaiset lukevat

Lisätiedot

TKHJ:ssä on yleensä komento create index, jolla taululle voidaan luoda hakemisto

TKHJ:ssä on yleensä komento create index, jolla taululle voidaan luoda hakemisto Indeksin luonti ja hävitys TKHJ:ssä on yleensä komento create index, jolla taululle voidaan luoda hakemisto Komentoa ei ole standardoitu ja niinpä sen muoto vaihtelee järjestelmäkohtaisesti Indeksi voidaan

Lisätiedot

Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosi)

Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosi) Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

PÄIVITÄ TIETOSI OPTIMASTA! KOOSTE

PÄIVITÄ TIETOSI OPTIMASTA! KOOSTE PÄIVITÄ TIETOSI OPTIMASTA! KOOSTE IT-palvelut / Hannele Rajaniemi optima-support@jyu.fi www.jyu.fi/itp/optima-ohjeet 2 Sisältö Mikä on koosteen idea? Miten saan kooste-työkalun käyttööni? Miten luon koosteen?

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Vaihdoitko puhelinta? Yhteystietojen siirto Lumian, iphonen ja Androidin välillä käy näin

Vaihdoitko puhelinta? Yhteystietojen siirto Lumian, iphonen ja Androidin välillä käy näin Vaihdoitko puhelinta? Yhteystietojen siirto Lumian, iphonen ja Androidin välillä käy näin Tekniikka 11.10.2015 10:45 Olavi Koistinen, Helsingin Sanomat Yhteystietojen siirto Androidista iphoneen kuin Gmail-käyttäjätunnus.

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Varför behöver man brandmurar? V. 1.0 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Varför behöver man brandmurar? V. 1.0 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Varför behöver man brandmurar? V. 1.0 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Mediakysely melulaisille

Mediakysely melulaisille Mediakysely melulaisille Millaisia mediankäyttäjiä ja miten mediakriittisiä lukiolaiset ovat? 18.5.2009 Marianne Vuorela ja Milla Ylärakkola Kyselyn tavoitteet ja sisällöt Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään. Sykettä-hanke Jenni Tiainen

Vinkkejä hankeviestintään. Sykettä-hanke Jenni Tiainen Vinkkejä hankeviestintään Sykettä-hanke Jenni Tiainen Sivu 1 8.3.2016 Tiedottaminen Hankerahoituksen pelisääntöihin kuuluu, että hankkeista tiedotetaan avoimesti. Hankkeet ovat julkisia sen jälkeen, kun

Lisätiedot

Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely

Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely 1. Yleistä Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely tehtiin 18.3. - 18.6.1997 välisenä aikana. Kysely tehtiin www-sivujen etusivulle sijoitetulla

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Ohjeita. Datan lukeminen

Ohjeita. Datan lukeminen ATK Tähtitieteessä Harjoitustyö Tehtävä Harjoitystyössä tehdään tähtikartta jostain taivaanpallon alueesta annettujen rektaskensio- ja deklinaatiovälien avulla. Karttaan merkitään tähdet aina kuudenteen

Lisätiedot

Projektityön tekeminen. Mitä on hyvä muistaa

Projektityön tekeminen. Mitä on hyvä muistaa Projektityön tekeminen Mitä on hyvä muistaa Aineistojen hyödyntäminen Kuvat, kartat, kirjat, lehtiartikkelit, musiikki ja videot ovat tekijänoikeuden suojaamia Toisen tekemän työn kopioimiseen ja liittämiseen

Lisätiedot

Pitkäaikaistallennus. CSC - Tieteen tietotekniikan keskus IT2008 Ari Lukkarinen

Pitkäaikaistallennus. CSC - Tieteen tietotekniikan keskus IT2008 Ari Lukkarinen Pitkäaikaistallennus CSC - Tieteen tietotekniikan keskus IT2008 Ari Lukkarinen Mitä on pitkäaikaistallennus? Tiedon tallennuksen aikajänne ylittää tallennusjärjestelmän sekä laite-että ohjelmistokomponenttien

Lisätiedot

AV-muotojen migraatiotyöpaja - video. KDK-pitkäaikaissäilytys seminaari / Juha Lehtonen

AV-muotojen migraatiotyöpaja - video. KDK-pitkäaikaissäilytys seminaari / Juha Lehtonen AV-muotojen migraatiotyöpaja - video KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen Elävän kuvan muodot Videoon vaikuttavia asioita Kuvamuotojen ominaisuudet Audiomuotojen ominaisuudet

Lisätiedot

KEMI-TORNIONLAAKSON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LAPPIA LANGATON VIERAILIJAVERKKO 2(7) VERKKOYHTEYDEN MÄÄRITTELY WINDOWS XP:LLE (WINDOWS XP SP3)

KEMI-TORNIONLAAKSON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LAPPIA LANGATON VIERAILIJAVERKKO 2(7) VERKKOYHTEYDEN MÄÄRITTELY WINDOWS XP:LLE (WINDOWS XP SP3) LANGATON VIERAILIJAVERKKO 1(7) LANGATTOMAN VIERAILIJAVERKON KÄYTTÖ Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia tarjoaa vierailijoiden, opiskelijoiden ja henkilökunnan käyttöön suojatun langattoman verkon

Lisätiedot

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen:

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: http://www.kamera73.fi/kuukaudenkuvaaja Kukin seuran jäsen voi laittaa

Lisätiedot

Muita kuvankäsittelyohjelmia on mm. Paint Shop Pro, Photoshop Elements, Microsoft Office Picture Manager

Muita kuvankäsittelyohjelmia on mm. Paint Shop Pro, Photoshop Elements, Microsoft Office Picture Manager Missio: 1. Asentaminen 2. Valokuvien tarkastelu, tallennus/formaatit, koko, tarkkuus, korjaukset/suotimet, rajaus 3. Kuvan luonti/työkalut (grafiikka kuvat) 4. Tekstin/grafiikan lisääminen kuviin, kuvien/grafiikan

Lisätiedot

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä Yhteenveto medialle 1 Yhteenveto Ala-asteikäiset lapset ovat jo hyvin aktiivisia puhelimen käyttäjiä. Kahdeksalla kymmenestä on oma puhelin

Lisätiedot

RATA-SM -sarjan graafinen ohjeistus Alkusanat Kuvapankki

RATA-SM -sarjan graafinen ohjeistus Alkusanat Kuvapankki GRAAFINEN OHJEISTUS RATA-SM -sarjan graafinen ohjeistus Tähän ohjeeseen on koottu RATA-SM -sarjan ulkoisessa ja sisäisessä viestinnässä käytettävien materiaalien ulkoasua koskevat ohjeet. Tärkeää on muistaa

Lisätiedot

VÄRISPEKTRIKUVIEN TEHOKAS SIIRTO TIETOVERKOISSA

VÄRISPEKTRIKUVIEN TEHOKAS SIIRTO TIETOVERKOISSA VÄRISPEKTRIKUVIEN TEHOKAS SIIRTO TIETOVERKOISSA Juha Lehtonen 20.3.2002 Joensuun yliopisto Tietojenkäsittelytiede Kandidaatintutkielma ESIPUHE Olen kirjoittanut tämän kandidaatintutkielman Joensuun yliopistossa

Lisätiedot

Tämän värilaatuoppaan tarkoitus on selittää, miten tulostimen toimintoja voidaan käyttää väritulosteiden säätämiseen ja mukauttamiseen.

Tämän värilaatuoppaan tarkoitus on selittää, miten tulostimen toimintoja voidaan käyttää väritulosteiden säätämiseen ja mukauttamiseen. Sivu 1/7 Värilaatuopas Tämän värilaatuoppaan tarkoitus on selittää, miten tulostimen toimintoja voidaan käyttää väritulosteiden säätämiseen ja mukauttamiseen. Laatu-valikko Tulostustila Väri Vain musta

Lisätiedot

10 yleistä hakukoneoptimointivirhettä

10 yleistä hakukoneoptimointivirhettä 10 yleistä hakukoneoptimointivirhettä Markus Ossi SEO Technician Klikkicom 2011-05-26 2 Henkilökuva Markus Ossi 32 vuotias ekonomi Tehnyt hakukoneoptimointia vuodesta 1998 Hakukoneoptimointiteknikk o Klikkicomissa

Lisätiedot

Tehosta kokouskäytäntöjäsi! Teknologian avulla järjestät kokoukset tehokkaasti ja vaivattomasti.

Tehosta kokouskäytäntöjäsi! Teknologian avulla järjestät kokoukset tehokkaasti ja vaivattomasti. Tehosta kokouskäytäntöjäsi! Teknologian avulla järjestät kokoukset tehokkaasti ja vaivattomasti. Kiitos kun latasit kokoustyöskentelyn oppaan. Kuluuko sinulla palavereissa aikaa johonkin muuhun, kuin itse

Lisätiedot

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012

Lisätiedot

Televisiotaajuudet. HD-palveluja maanpäälliseen verkkoon - koelähetykset käyntiin 2010. alue: 47-68 MHz (yht. 21 MHz) - ei televisiokäytt.

Televisiotaajuudet. HD-palveluja maanpäälliseen verkkoon - koelähetykset käyntiin 2010. alue: 47-68 MHz (yht. 21 MHz) - ei televisiokäytt. HD-palveluja maanpäälliseen verkkoon - koelähetykset käyntiin 2010 Antti Kohtala Liikenne- ja viestintäministeriö antti.kohtala@lvm.fi Antennialan tekniikkapäivä 12.11.2009, Hyvinkää, Rantasipi Televisiotaajuudet

Lisätiedot

Lync-järjestelmän käyttö etäpalvelussa Työasemavaatimukset ja selainohjelman asennus. 14.10.2015 Valtiovarainministeriö

Lync-järjestelmän käyttö etäpalvelussa Työasemavaatimukset ja selainohjelman asennus. 14.10.2015 Valtiovarainministeriö Lync-järjestelmän käyttö etäpalvelussa Työasemavaatimukset ja selainohjelman asennus 14.10.2015 Valtiovarainministeriö 1 1 Taustaa Nykyisten videoneuvottelulaitteiden sopimus päättyy vuoden 2015 lopussa.

Lisätiedot

Kuvien käyttö opetuksessa

Kuvien käyttö opetuksessa Kuvien käyttö opetuksessa Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: teoskynnys, CC, kuvaruutukaappaus, kartat, kuvauslupa Creative Commons, kuva, Google, YouTube, Flickr, jakaminen,

Lisätiedot

Luku 6. Dynaaminen ohjelmointi. 6.1 Funktion muisti

Luku 6. Dynaaminen ohjelmointi. 6.1 Funktion muisti Luku 6 Dynaaminen ohjelmointi Dynaamisessa ohjelmoinnissa on ideana jakaa ongelman ratkaisu pienempiin osaongelmiin, jotka voidaan ratkaista toisistaan riippumattomasti. Jokaisen osaongelman ratkaisu tallennetaan

Lisätiedot