Terttu ja Anneli työuralla jo 50 vuotta

Transkriptio

1 Terttu ja Anneli työuralla jo 50 vuotta

2 super Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Ampumistragedia kosketti superilaisiakin 6 Superilaisille EM-kultaa! 7 Miten kuntaliitokset vaikuttavat ammattiosastoihin? 8 Lokakuun lyhyet 9 Näin vastattiin! 9 Lehtikatsaus 10 SuPer on vahva vaikuttaja 14 Vuoropäiväkodin arkea Pirkkalassa 19 SuPer-Raksa-päivä kokosi nuoret 19 Liitto mukana Kuntamarkkinoilla 20 Työvoimapula pahenee Helsingissä 24 Lukijalta 26 Kilpailutus mutkistaa yksityisten toimintaa 28 Tällainen on toivetyöntekijä 30 Verkko on haaste ammattiyhdistyksille 32 Juhani Oinonen eläkkeelle 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Pieniä uutisia 37 Lapsen maitoallergia 38 Käypä hoito 40 Luonnon hiljaisuus on uhanalaista 44 Superilaisia ehdokkaita ennätysmäärä 49 Tutkittua 50 Edunvalvontatyksikkö tiedottaa 52 Superristikko 53 Kähönen 53 Mitä mieltä vastaa kyselyyn! 54 Töissä 50 vuotta ja yhä maistuu 58 Jäsenrekisteri tiedottaa 59 Siskon pakina 60 Työttömyyskassan ajankohtaiset 63 P.S. 64 Kuulumisia 67 Arkistomme aarteita Sara Rouvali osaa olla lasten aikuinen kaveri SuPerin ammattiosastojen puheenjohtajat työskentelevät uusien kannettavien kanssa. Reita Johansson luovutti 32 salkun Viveca Pyylle. Kokenut edunvalvoja Juhani Oinonen lähtee eläkkeelle. 54 Lokakuun Helsingissä on huoli ammattitaitoisen työvoiman riittävyydestä. 31. päivä tulee kuluneeksi 50 vuotta Terttu Mattilan ja Anneli Vallin valmistumisesta apuhoitajiksi super

3 super 55. vuosikerta. Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien liiton jäsen Julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) Päätoimittaja Leena Lindroos (09) Taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) Toimittajat Marjo Sajantola (09) Sonja Kähkönen (09) Vierailevat kirjoittajat Päivi Hujakka, Elina Kujala, Antti Vanas Kannen kuva Terttu Mattilan ja Anneli Vallin kuvasi Jukka Järvelä. Ulkoasu Timo Numminen Jukka Järvelä Painos kpl Ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) Osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) Kirjapaino ISSN SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Paljon ja liikaa leena lindroos Parhaillaan eletään vuoden kiivainta aikaa. Normaalin työn ohella kiritään kiinni kaikkea sitä, mitä toimintasuunnitelmissa on ajateltu saatavan valmiiksi tämän vuoden puolella. Samanaikaisesti laaditaan uusia toimintasuunnitelmia ensi vuodelle. Monella paikkakunnalla suunnitelmat uudistuvatkin perusteellisesti. Vuodenvaihteessa toteutuvissa 32 kuntaliitoksessa on mukana 99 kuntaa ja yhdistymisten toteuduttua maamme kuntien lukumäärä on 348. Kuntakentän muutokset vaikuttavat myös useiden liiton ammattiosastojen toimialueisiin ja toimintaan. Uudistumissuunnitelmat ovat parhaillaan viimeistelyvaiheessa ja käytännössä muutokset näkyvät viimeistään ensi vuoden alussa. Kuntavaalit järjestetään tässä kuussa. Maamme asioista valitaan päättämään kaikkiaan valtuutettua. Superilaisia ehdokkaita on ennätysmäärä, tämän numeromme ehdokaskoosteeseen tietonsa ilmoitti runsaat sata jäsentä. Asiantuntijoina jäsenemme tietävät parhaiten omien kuntiensa terveydenhuollon tilanteen. Enemmän kuin toivottavaa on, että he saavat kaiken mahdollisen tuen ja pääsevät vaikuttamaan päätöksiin. Eri puolilla maata on parhaillaan käynnissä useita vakavia supistus-, lomautus- ja irtisanomisprosesseja. Säästöjä yritetään synnyttää mahdottomilla yhtälöillä laillisuuden rajamailla. Epäkohtiin on tartuttu ja superilaista aktiivisuutta nähdään läpi Suomen. Jäseniltojakin järjestetään kaikkiaan 30 lähinnä marraskuussa. Aikataulu löytyy tästä lehdestä, joten jo nyt voi varata oman alueen illalle ajan myös omaan kalenteriin. Kaikki edellä mainittu on toimintaa, joka edellyttää aktiivisuutta ja osallistumista ja tuottaa onnistuessaan paljon hyvää. Se, mikä tässä syksyssä on liikaa, on koulutragedian toisinto vuodentakaisesta. Lehtemme lähtiessä painoon Kauhajoen murhenäytelmästä on vain pari vuorokautta ja koko maa vielä järkytyksestä hiljainen. Kollektiivisesti toivomme menehtyneiden nuorten omaisten ja läheisten jaksavan jatkaa elämää ja tapahtuneesta huolimatta opiskelijoiden uskovan itseensä, alaansa ja tulevaisuuteen super 3

4 keskustelupalsta luottamushenkilöille on avattu! Ajankohtaista SuPerin Aktiivisivuille on avattu keskustelupalsta, joka on tarkoitettu SuPerin luottamusmiehille ja pääluottamusmiehille sekä työsuojeluvaltuutetuille tiedonvaihto- ja keskustelufoorumiksi. Palstalla on kuusi aihealuetta: viisi sopimusalan mukaan sekä Yleistä-palsta, jolla voi keskustella esimerkiksi työvuorolistoista sekä määräaikaisista työsopimuksista. Keskustelupalstan löydät SuPerin Aktiivisivuilta. Kirjaudu ensin SuPerin jäsensivuille osoitteessa Järjestelmä tunnistaa automaattisesti aktiivijäsenet (muun muassa luottamusmiehet) ja näyttää heille jäsensivuilla oikealla olevan painikkeen Luottamustehtävissä oleva, siirry Aktiivisivuille. Klikkaa painiketta ja olet Aktiivisivuilla. Keskustelupalstan löydät navigoinnista vasemmalta. Lokakuu Vanhusten viikko Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Jyväskylä, Lastensuojelun Keskusliitto Maailman mielenterveyspäivä Luottamusmiestutkinto, 3. opintojakso, Helsinki, SuPer ry Viestinnän jatkokurssi, Sokos Hotel Pasila, SuPer ry Ammattiosastojen toimihenkilökurssi, Sokos Hotel Vantaa, SuPer ry YK:n päivä Taloudenhoitajien peruskurssi, Riihimäki, SuPer ry Kunnallisvaalit Vaihda vapaalle, Helsinki, SuPerin toimisto Marraskuu PeSu nollakasi perustietoa SuPerista, Kuusamo, SuPer ry Sokeain viikko Valtakunnallinen MS-viikko Maailman diabetespäivä Taloudenhoitajien jatkokurssi, Riihimäki, SuPer ry Mielenterveysmessut, Helsinki, Mielenterveyden keskusliitto Ammattiosastojen edunvalvontapäivät, Helsinki, SuPer ry Kansainvälinen lasten päivä SuPerin 60-vuotisjuhlavuoden täydennyskoulutuspäivät, Helsinki PeSu nollakasi perustietoa SuPerista, Lappeenranta, SuPer ry super vaatii koukkuniemeltä toimia SuPer vaatii Tampereen kaupunkia korjaamaan Koukkuniemen vanhainkodin henkilöstömitoituksen. Samalla SuPer on valmis osallistumaan vanhainkodin toiminnan kehittämiseen. Puheenjohtaja Juhani Palomäen mukaan vanhainkodissa ei ole riittävästi koulutettua hoitohenkilökuntaa eikä nykyisillä henkilöstöresursseilla pystytä turvaamaan laadukasta hoitoa, joten tilanne aiheuttaa vakavan potilasja työturvallisuusriskin. Palomäki vaatii, että Tampereen kaupunki korjaa tilanteen ja huolehtii jatkossa vanhuksistaan ja henkilöstön jaksamisesta. Koukkuniemen henkilöstömitoitus ei kanteluista huolimatta ole kunnossa. Erityisen huono tilanne on yöaikaan. Kouluttamattomien käyttöä hoitotyössä on vähennetty, mutta edelleen heitä käytetään koulutettujen sijaisten saantivaikeuksien vuoksi. Varahenkilöstöjärjestelmä on riittämätön, ja pitkäaikaisiin sijaisuuksiin on saatava lisää resursseja. Hoitohenkilökunta haluaisi toimia suunnitella joukolla osallistumista SuPerin jäseniltoihin, joita järjestetään viikoilla Nyt on aika... osallistua myös oman ammattiosaston syyskokoukseen. keskustella työn- kaikissa tilanteissa eettisten periaatteiden mukaan. Vanhainkodin henkilökunta on joustanut mahdottomassa tilanteessa resurssiensa mukaan. Jaksamisongelmat ovat lisääntyneet, pitkiä sairauslomia on paljon ja johtamisessa on vakavia puutteita. Henkilöstö kokee, ettei heitä kuunnella eikä heille kerrota suunnitteilla olevista muutoksista. Hoitohenkilökunta on sitä mieltä, ettei se pysty nykyisessä tilanteessa antamaan asiakkaille niin hyvää hoitoa kuin haluaisi. Jatkossa on erittäin haasteellista saada hoitoalalle motivoituneita osaajia, jos henkilökunnalla ei ole mahdollisuutta tehdä hoitotyötä sitä ohjaavien periaatteiden mukaan, Palomäki sanoo. Vanhustenhoito on Kuntavaalien tärkein teema. Se oli kärjessä myös neljä vuotta sitten. Puolueet ovat tähän mennessä epäonnistuneet täysin vanhustenhoidon kuntoon saattamisessa ja turvaamisessa. Nyt puolueilla on mahdollisuus saattaa vanhustenhoito ja ikäihmisten arvostus niiden ansaitsemalle tasolle. antajan kanssa ensi vuoden täydennyskoulutuksesta. kerätä porukka ja lähteä Osaava Nainen -messuille Turkuun. nauttia syksyn kirpeydestä. hemmotella läheisiään. 4 super

5 Kuntavaalit ovat hyvinvointivaalit puheenjohtaja juhani palomäki Lokakuun 26. päivä valitaan jälleen kerran kunnissa päättäjät ratkomaan paikallisia haasteita. Tällä kertaa sosiaali- ja terveydenhuolto ja erityisesti vanhustenhuolto ovat nousseet voimakkaasti keskusteluun. Erilaisissa kyselyissä nämä teemat ovat kirkkaasti kärjessä kuntalaisten huolenaiheina. Ja huoli on ymmärrettävä, aiheellinenkin. SuPer on selvittänyt vanhustenhuollon tilaa Suomessa. Kaksikymmentä paikkakuntaa on nyt SuPerin tarkan seurannan ja osa kovienkin toimenpiteiden kohteena. Vanhustenhuolto on nyt viimeinkin saatava tasolle, jolla se hyvinvointivaltiolla kuuluu olla. Myös terveyskeskustoiminta huolettaa kansalaisia. Erityisesti se, saadaanko palvelut turvattua. Ja sehän tarkoittaa, että on riittävästi ammattitaitoista hoitohenkilökuntaa. Terveyskeskusten vetovoimaisuutta on merkittävästi nostettava. Päivähoidossa liikutaan paikoin laillisuuden rajoilla. Ryhmäkokojen tulee kaikkialla olla sellaisia, että voidaan taata turvallinen hoitoympäristö ja riittävä tuki lapsen kehitykselle. Hoitoalan haasteena on kaiken kaikkiaan johtaminen. Tänä päivänä työntekijät eivät enää hyväksy huonoa johtamista, vaan hakeutuvat muualle, jopa muille aloille. Oikeudenmukainen ja tasapuolinen johtaminen, kaikkien työn arvostaminen, inhimillinen ja ystävällinen kohtelu sekä jaksamista tukevat toimintatavat ovat kilpailukeinoja, joihin myös hoitoalan on jatkossa kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Valitettavan usein epäkohtiin tartutaan vasta, kun jotakin järkyttävää ja peruuttamatonta tapahtuu. Tarvittavat toimenpiteet ovat usein siinä vaiheessa jo mittavia. Toivon, että päättäjillä on riittävästi rohkeutta kuunnella kentän asiantuntijoita ja tehdä päätöksiä, joilla rakennetaan hyvinvointia pitkällä tähtäimellä. Kuntavaalit ovat vaikuttamisen paikka. Omassa kunnassa päätetään tärkeistä, arkipäivään ja tulevaisuuteen vaikuttavista asioista. Käytä ääntäsi, jokainen ääni ratkaisee! Hyvää vaalilokakuuta super 5

6 Kauhajoen tragedia kosketti läheltä myös superilaisia: Voimaa omaisille teksti jukka järvelä Kauhajoen palvelualojen oppilaitoksessa 11 ihmisen kuolemaan päättynyt kouluampumistapaus kosketti myös superilaisia. Oppilaitoksessa koulutetaan muun muassa lähihoitajia. SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki on surullinen uhrien omaisten puolesta. On valtavan surullista, että vuoden sisällä kuulemme toisen kerran näin traagisista ampumistapauksista. Mieleen tulee, että Suomessa on jokin pielessä, kun tällaisia tapahtuu. Palomäki miettii, onko yksilökeskeisyys saanut liikaa sijaa yhteiskunnassa ja välittämisen kulttuuri kadonnut. Näin ihmiset jäisivät yksin. Suomessa tarvitaan nyt arvokeskustelua siitä, mikä elämässä on tärkeää. Viekö työelämän markkina- ja talousvetoisuus meistä kaikki mehut? Onko arvomaailmamme aidosti oikea? Kauhajoen palvelualojen oppilaitos kuuluu Seinäjoen koulutuskuntayhtymään. Talouden korostuminen kaikessa toiminnassa saa unohtamaan inhimillisyyden ja oikean elämän. Meille ei riitä kohtuullinen rikastuminen, vaan ihmisiä uhrataan ahneudelle. Palomäen mukaan yhteiskuntaa on muutettava ihmisiä välittävämpään suuntaan ja peruspalveluihin on satsattava lisävoimavaroja luvun kaltaisesta lama-ajattelusta on tällöin luovuttava. Valtion täytyy lähteä tukemaan kuntia taloudellisesti, jotta peruspalvelut saadaan kuntoon. kova isku Kauhajoen palvelualojen oppilaitoksessa voi opiskella sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon lisäksi cateringja matkailualaa. Lisäksi siellä annetaan kotitalousopetusta. t opetetaan jo koulussa välittämään toisistaan ja huolehtimaan sairaista ja vähäosaisista lapsista vanhuksiin. t näkevät työssään monenlaista ahdinkoa ja tuskaa. Heille ei opiskeluvaiheessa olisi toivonut tämänkaltaista tapahtumaa, Palomäki päättää. Lähihoidosta EM-kultaa! Helsinkiläiset Tuuli Aho ja Laura Taavitsainen voittivat kultaa Rotterdamissa Hollannissa pidetyissä historian ensimmäisissä Euroopan ammattitaitokilpailuissa syyskuussa. Sarjana oli hoitoja huolenpito. Vuonna 2006 lähihoitajaksi valmistunut Tuuli Aho työskentelee Marian sairaalan päivystyksessä ja toimii Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa opiskelijatoiminnon ohjaajana. Laura Taavitsainen on saman oppilaitoksen lähihoitajaopiskelija ja hän on jo aiemmin menestynyt kotimaisessa Taitaja-kisassa. Suomalaisen hoitajakoulutuksen tasosta kertoo, että toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneiden Hollannin ja Tshekin kilpailijat olivat koulutukseltaan suomalaisia pidemmälle edenneitä. Hollannin kolmipäiväinen kilpailu sisälsi monipuolisesti seitsemän tehtävää, jotka liittyivät kotihoidon ensiapuun, aivoinfarktipotilaan hoivaan sairaalassa, liikuntarajoitteisen huoneiston suunnitteluun, elvytykseen, lääkelaskuihin, verenpaineen ja verensokerin mittaukseen ja sängynsijaamiseen. EuroSkills-kilpailuun saavat osallistua alle vuotiaat Superilaista osaamista. Laura Taavitsainen ja Tuuli Aho toivat kultaa Hollannista. ammattiin opiskelevat tai jo ammatissa toimivat nuoret kaikista Euroopan maista. ANNA-MAIJA RUHANEN 6 super

7 Kuntaliitokset vaikuttavat osaan ammattiosastoista teksti ja kuva jukka järvelä Suomessa ensi vuoden alussa toteutettavissa mittavissa kuntaliitoksissa on mukana 99 kuntaa. Kuntaliitokset vaikuttavat myös joidenkin superilaisten ammattiosastojen toimintaan. Maassamme oli kuluvan vuoden alussa 415 kuntaa. Ensi vuoden alussa määrä on liitosten myötä vähentynyt 348 kuntaan. Merkittävin yhdistyminen tapahtuu Salon seudulla, jossa uuteen Salo-nimiseen kaupunkiin liitetään sen yhdeksän ympäristökuntaa. Superilaisissa ammattiosastoissa mahdollisesti tapahtuvia muutoksia on alettu jo valmistella. Markku Silvennoinen. Kunnat yhdistyvät, miten tämä vaikuttaa superilaisiin ammattiosastoihin, SuPerin pääsihteeri Markku Silvennoinen? Ammattiosastoissa tarvitaan sääntömuutoksia, kun ammattiosaston toimialue muuttuu. Mahdollisesti myös nimeen tarvitaan muutosta. Joissakin tilanteissa voi olla tarpeen ammattiosastojen yhdistyminen, jolloin jokin nykyisistä ammattiosastoista lakkautetaan. Eräissä tapauksissa osa jäsenistä siirtyy toisen ammattiosastoon. Joissakin tapauksissa ammattiosastot puolestaan jatkavat toimintaansa sellaisinaan. Kaikissa muutosten kohteena olevissa kunnissa järjestetään luottamusmies-, työsuojelu- ja yt-toiminta uudelleen. Milloin muutokset alkavat näkyä ammattiosastoissa? Liiton toimisto tekee parhaillaan selvitystyötä ammattiosastojen kanssa. Muutokset näkyvät käytännössä tämän vuoden lopulla ja ensi vuoden alussa. Milloin osastomuutosten tulee olla lopullisesti valmiina? Tavoitteena on saada homma hoidettua tämän vuoden loppuun mennessä. Miten jäsenille tiedotetaan asiasta? Liiton toimisto ja ammattiosastot hoitavat yhdessä asian kullakin alueella ja tiedottavat jäsenille menettelyistä. Jäsenet päättävät ammattiosaston kokouksessa mahdollisista muutoksista. Mikä on hankalinta tässä prosessissa? Se, että henkilöstöä ei ole otettu kaikissa kunnissa riittävästi mukaan valmisteluun. Uskotko, että muutokset ammattiosastojen toiminnassa sujuvat jäsenten ja liiton kannalta hyvin? Uskon, että osaavat superilaiset hoitavat tämän asian yhteistyössä liiton toimiston kanssa yhtä sujuvasti kuin muutkin hankkeet. henkilökohtaisen avustajan asemaa parannettava SuPer haluaa selkeyttää vammaisen työnantajatehtävää ja samalla saattaa hoitotyötä tekevän avustajan aseman yhdenvertaiseksi muiden hoitotyötä tekevien kanssa. Vammaisista henkilöistä monikaan ei ole ymmärtänyt joutuvansa työnantajaksi hakiessaan henkilökohtaista avustajaa tai sitä, mitä juridinen työnantajuus käytännössä tarkoittaa ja kuinka paljon se vie aikaa ja voimavaroja. Henkilökohtaiseen avustajaan ei sovelleta työsopimus- eikä työehtosopimuslain tarkoittamia työehtosopimuksia, kun omassa kodissaan asuva vammainen toimii työnantajana. Jos työ suoritetaan vammaisen kotona ja työ on laadultaan hoitotyötä, ei avustajaan sovelleta myöskään työaikalain säännöksiä. vanhustenhoidon etiikasta julkaistu raportti Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta ETENE on ottanut kantaa vanhusten hoidon etiikkaan. Neuvottelukunta julkaisi Vanhuus ja hoidon etiikka -raportin, joka on suunnattu vanhusten parissa työskenteleville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöille, poliittisille päättäjille, vanhuksille ja heidän omaisilleen ja läheisilleen. Se on tarkoitettu myös vanhusväestön hoitolinjausten tueksi. Työryhmässä mukana ollut Aira Pihlainen on SuPerin eettisen työryhmän jäsen. ETENEN kannanotossa korostetaan seuraavia asioita: vanhusten kohtelu yksilönä on keskeinen eettisesti kestävä hoidon perusta, hoito sosiaali- ja tervey-denhuollossa on yhteistyötä, vanhuksilla on oikeus osallistua hoitoaan ja hoitopaikkaansa koskevaan päätöksentekoon, vanhuksilla on oikeus turvalliseen lääkehoitoon, henkilöstön puutetta ei saa korvata psyykelääkkeillä, ikä ei saa olla syy evätä hoitoja, vanhuksilla on oikeus yhteiskunnan tarjoamaan suojaan, omaishoitajien asemasta ja jaksamisesta tulee huolehtia ja vanhuksella on oikeus hyvään hoitoon ja arvokkaaseen kuolemaan. Raportti on luettavissa ETENEN sivuilta www. etene.org super 7

8 lokakuun lyhyet koonnut jukka järvelä asukkaan terveyskeskuksissa neuvolatoiminta on kehittynyt myönteisesti. Myös joissakin muissa terveyskeskuksissa toiminta on parantunut. Valtakunnalliset ohjeet neuvolatoiminnasta ja terveyden edistämisestä suosituksineen ovat tukeneet terveyskeskuksia. Myös seurantatiedot palvelujärjestelmästä ja valtakunnalliset neuvolapäivät ovat yhdenmukaistaneet toimintaa. Tiedot käyvät ilmi kansallisesta äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan selvityksestä. JUKKA JÄRVELÄ Vauvat uhreina Vauvat joutuvat kokemaan jopa vakavaa fyysistä väkivaltaa yhä useammin. Turun yliopistollisessa sairaalassa tehdyn tutkimuksen mukaan pahoinpitelyepäilyt ovat kasvussa ainakin Varsinais-Suomessa. Vuosien 2004 ja 2006 välillä kasvu oli lähes kolminkertainen. Halpisviina tappoi Alkoholiverojen alentaminen ja viinan halpeneminen vuonna 2004 lisäsi alkoholin aiheuttamia kuolemia, käy ilmi suomalaistutkimuksesta. Etenkin pitkäaikaistyöttömien ja varhaiseläkkeellä olevien kuolleisuus kasvoi. Miesten alkoholikuolleisuus lisääntyi 16 prosenttia ja naisten 31 prosenttia vuosina eli pian sen jälkeen, kun alkoholiveroja laskettiin ja omaan käyttöön tulevan alkoholin tuontirajoitukset poistettiin. Alkoholi on Suomessa työikäisten yleisin kuolemansyy vuotiailla miehillä viina on jo pahempi tappaja kuin sepelvaltimotauti. uutispalvelu duodecim Neuvolat kehittyvät Erityisesti Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen lääneissä sekä väestöpohjaltaan yli INGRAM PUBLISHING Aivot timminä Alzheimer-keskusliiton tiedotuskampanja lisää yläkouluikäisten tietoa muistiin ja oppimiseen vaikuttavista asioista sekä aivoterveyteen liittyvistä elintapatekijöistä. Liikunta, terveelliset ja monipuoliset ruokailutottumukset, riittävä uni ja aivojen aktiivinen käyttäminen tukevat aivoterveyden säilymistä. Aivot kehittyvät niitä käyttämällä, ja aivoterveyttä edistävät sekä sosiaaliset suhteet että älylliset haasteet. Tupakointi ja humalahakuinen alkoholinkäyttö taas ovat yhteydessä muistin ennenaikaiseen heikkenemiseen. alzheimer-keskusliitto Pihkaa lääkkeeksi Lääkelaitos on hyväksynyt kuusenpihkavoiteen lääkinnälliseksi tuotteeksi. Kuusenpihka on ensimmäinen suomalainen luonnonhoitomenetelmä, jolle Lääkelaitos on antanut hyväksynnän. Voidetta saa nyt apteekeista. Pihkavoide läpäisi Lääkelaitoksen testin pitkällisen valmistelun jälkeen. Voide on ikivanha kansanlääkintämenetelmä. Nyt sen on todettu tuhoavan ja estävän bakteerien ja sienten kasvua ilman sivuvaikutuksia. Pihka tehoaa myös kehittyneisiin sairaalabakteereihin. Lääkkeelle on vaihtoehto Rinnakkaislääkkeiden euromääräinen reseptimyynti kasvoi Suomessa vuoden ensimmäisen kahdeksan kuukauden aikana 7,8 prosenttia. Samaan aikaan reseptilääkkeiden kokonaismyynti kasvoi 5,9 prosenttia. Rinnakkaislääkkeiden osuus reseptilääkkeiden myynnin arvosta on noin 12 prosenttia, mutta jo joka kolmas myyty lääkepakkaus on rinnakkaislääke. Kasvusta huolimatta rinnakkaislääkkeiden myyntiluvut jäävät Suomessa kuitenkin vielä kauas EU:n keskitasosta. cision Auta vanhusta syömään Laitoshoidossa olevat vanhukset söisivät paremmin, jos hoitajilla olisi aikaa auttaa ruokailussa. Suomalaisista vanhainkotiasukkaista noin kolmannes on vajaaravittuja. Yhdysvaltalaistutkimuksessa laihtumisvaarassa olevat vanhukset söivät enemmän eikä heidän painonsa laskenut, kun vanhainkodin hoitajat avustivat päivän aterioilla ja välipaloilla. Keskimäärin heitä autettiin 40 minuuttia ateriaa kohden ja varttitunti välipaloilla. Tutkijat myöntävät, että harvassa vanhainkodissa on tarpeeksi henkilökuntaa, jotta kaikkia ehdittäisiin avustamaan näin. uutispalvelu duodecim Nivelreuma oireettomaksi Nivelreuma on mahdollista saada oireettomaksi riittävän varhain aloitetulla lääkehoidolla. Lancet-lehdessä esitellyistä tuloksista käy ilmi, että kun varhaisessa vaiheessa olevaa, keskivaikeaa tai vaikeaa nivelreumaa hoidetaan biologisen reumalääkkeen etanerseptin ja reumanhoidossa perinteisesti käytetyn metotreksaatin yhdistelmällä, tauti on mahdollista saada kokonaan oireettomaksi. cision 8 super KARI HULKKO

9 Mitä mieltä? muut lehdet Kasvottoman hallinnon kaipuu on minusta merkillistä. Hallinnon pitää olla ihmisen näköinen ja ihmisen puhuteltavissa. Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka kotilääkäri 8/2008 Syyskuun kysymys oli: Käytkö marjassa tai sienestämässä? Kun lapset syövät, nukkuvat, liikkuvat ja leikkivät riittävästi, oppiminenkin sujuu paremmin. Opetusministeri Sari Sarkomaa sydän 4/ % kyllä 10 % en Työturvallisuuden kannalta tärkeintä on, että funtsii etukäteen, miten tekee asiat. Hyvin ajateltu on puoliksi tehty. Rekkamies JP Saarela telma 3/ vuotta sitten Suomen Apuhoitajaliitto oli huolissaan työttömien ja muihin töihin siirtyneiden apuhoitajien määrästä. Kyllä, koska metsässä kulkeminen on sielulle tervehdyttävää marjat ja sienet vielä luonto antaa voimia, rauhaa ja saalista. tuoreista, ilmaisista luonnonantimista tulee nauttia! itse kerätyt marjat ja sienet maistuvat paremmilta kuin ostetut. sienistä saa uskomattoman hyviä ruokia. on kesän kohokohta päästä mustikkametsään! myyn keräämäni marjat ja sienet. on itsestään selvä, lapsena opittu tapa: luonnonantimet talteen. uusi kuukauden kysymys löytyy sivulta 53. En, koska pelkään metsäneläimiä, en uskalla liikkua metsissä. on omaa laiskuutta ja asiaan perehtymättömyyttä. ulkopaikkakuntalaisena en tiedä paikkoja. Pitäisi järjestää työpaikoilla yhteisiä marjastus- ja sienestyspäiviä. marjat on kaukana eikä ole omaa autoa. en kerkiä mutta äiti käy. en syö sieniä. pelkään käärmeitä ja inhoan hirvikärpäsiä. lapsena jouduin pakosta poimimaan, ja silloin päätin, etten ikinä poimi enää. nyt koulutetaan liikaa apuhoitajia ja vastaanottoavustajia ja paha työttömyys uhkaa lähivuosina. Liitto halusi kyselylomakkeen avulla kartoittaa apuhoitajatyön ulkopuolella olevien määrän. Myös Ruotsissa olevien apuhoitajien lukumäärä kiinnosti, Tukholmassa heitä arveltiin olevan useita satoja. Lehden lukijakunnalle välitettiinkin vetoomus, jotta sivun kokoista kyselylomaketta jaettaisiin kaikille niille, jotka ovat työttömänä tai siirtyneet muihin töihin. apuhoitajalehti 10/ super 9

10 10 super

11 Järjestötoiminta voi olla raakaa, mutta sen pitää olla reilua teksti marjo sajantola MARJO KOIVUMÄKI Ensin apuhoitajien ja sittemmin myös perus- ja lähihoitajien etujen valvoja SuPer on tehnyt työtä jo 15 vuotta sosiaali- ja terveysalan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ammatin kehityksen puolesta. Ilman SuPerin voimakasta ja laajaa vaikutusta lähihoitajuus voisi olla tänä päivänä jotain aivan muuta. Sosiaali- ja terveysalan rakenneuudistuksen myötä 1990-luvun taitteessa koettiin tarpeelliseksi uudistaa myös alan koulutus. Näin sai alkunsa nykyinen lähihoitajakoulutus, joka korvasi aiemmat kymmenen sosiaali- ja terveysalan toisen asteen tutkintoa. Aivan yksinkertaista koulutuksen uudistaminen ei ollut. SuPerilla oli kuitenkin alusta alkaen selkeä näkemys siitä, että koulutuksen Perus- ja lähihoitajat työskentelevät myös terveyskeskuksissa ja eritasoisissa sairaaloissa. Kuvassa lähihoitaja Heidi Mäkinen avustaa Kalevi Trogenia Katriinan sairaalassa. oli annettava valmiudet työllistyä yhtälailla niin lasten päivähoitoon, vanhustenhoitoon kuin erikoissairaanhoitoonkin. Jo silloin nähtiin, että oli erittäin paljon sellaisia vaikuttajatahoja, jotka olisivat halunneet koulutuksesta nykyistä paljon suppeampaa. Itse sanoisin arkikielellä, että tahdottiin hoitoapulaistasoista koulutusta. Haluttiin ikään kuin ammattiryhmä auttamaan ja palvelemaan muita hoitoalan ammattiryhmiä, eikä potilaita ja asiakkaita, SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki muistelee. Sinnikkäästi ja voimakkaasti vaikuttamalla SuPer sai eri tahot vakuuttuneeksi siitä, että myös terveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa tarvitaan lähi- ja perushoitajatasoista työntekijöitä ja alan koulutusta. Silti jopa näihin päiviin asti on tullut esityksiä koulutuksen lyhentämisestä ja ammatin laaja-alaisuuden supistamisesta. Tämä pienentäisi myös palkkaa, koska sitä maksetaan työn vaativuuden mukaan super 11

12 SuPerilla oli lähihoitajakoulutuksen alusta alkaen selkeä näkemys siitä, että koulutuksen oli annettava valmiudet työllistyä yhtälailla niin lasten päivähoitoon, vanhustenhoitoon kuin erikoissairaanhoitoonkin, puheenjohtaja Juhani Palomäki toteaa. Palomäki huomauttaa, että etenkin tehyläiset esimiehet ovat voimakkaasti yrittäneet heikentää lähihoitajan asemaa joissain työyhteisöissä. Varsinkin erikoissairaanhoidossa on haluttu toisen asteen tutkinnon suorittaneet kokonaan pois. Lääkehoito on asia, jonka puolesta taistelijoita SuPerin lisäksi on muualla ollut hyvin vähän. SuPerin sinnikkään uurastuksen ja hyvien yhteistyökumppanien kanssa tehdyn työn tuloksena saatiin esimerkiksi turvallinen lääkehoito-ohjeistus, ja superilaiset pääsevät toteuttamaan laaja-alaista osaamistaan. JUKKA JÄRVELÄ ammattitaidon puolesta Nyky-yhteiskunta vaatii, että tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Siten kaikkien hoitajien tulee saada tehdä yhä laajaalaisemmin töitä. Näin ei kuitenkaan ole ollut aina. Palomäen mielestä liitto on jo 60 vuotta taistellut sen edestä, että jäsenet pääsevät käyttämään kaikkea ammattitaitoaan, ja tilanne kärjistyi 1980-luvulta alkaen, virkamuutosten myötä. Sanoisin, että vuodesta 1982 lähtien on erikoissairaanhoidossa ja joltain osin myös terveyskeskuksissa ollut halua muuttaa perushoitajien ja muidenkin toisen asteen tutkinnon suorittaneiden virkoja ja toimia sairaanhoitajan toimiksi. Tässä Tehy on ajanut koko ajan aktiivisesti sairaanhoitajien puolta. Toimenkuvia on kavennettu, jotta voitaisiin osoittaa, ettei perus- ja lähihoitajatasoista työvoimaa tarvita, koska heillä ei ole valtuuksia tehdä kaikkia töitä. SuPerissa ollaan edelleen vakuuttuneita kolmivuotisen koulutuksen tarpeellisuudesta ja siitä, että erikoissairaanhoidossakin tullaan tarvitsemaan yhä enemmän lähihoitajan osaamista. Palomäki toteaa, että nykyisin monet työnantajat ovat havainneet, että vanhat tavat toimia ovat olleet virheellisiä, mutta SuPerilla riittää vielä työsarkaa tässäkin. Tuottavuus ja tuloksellisuus -ajattelussa on hyvää tämä, että nyt halutaan että kaikki ihmiset saavat käyttää täysipainoisesti osaamistaan. Tilanteeseen vaikuttaa myös yhteiskunnan voimakas ikärakenteen muutos, hoitajien eläköityminen ja koko ajan yhä uhkaavampana häämöttävä hoitajapula. Palomäen mielestä johtamiselta vaaditaan nyt paljon. Eri kunnissa ja jopa kuntien eri osissa on pitkälti erilaiset käytännöt. Kun johtaminen on kohdallaan, työntekijät kokevat, että heitä arvostetaan ja kohdellaan tasa-arvoisesti. Kun toiminta on avointa ja työntekijät ovat motivoituneita, päästään siihen, että työssä on mukava olla. Johtamisen haaste on suuri. Ihmiset voivat nyt huonosti, koska ovat uupuneita ja on kaikenlaista muuta lieveilmiötä. Tilanne voi korjaantua vain siten, että johtaminen ja esimiestyö ovat niiden käsissä, jotka osaavat sen tehdä. Kansalaisia huijataan aina vaalien alla samoilla teemoilla ja tavoitteilla, joita ei ole aikomuskaan toteuttaa. haasteita jatkossakin Palkkausedunvalvonta hoitoalalla on haasteellista, mutta sitä se on joka puolella maailmaa. Palomäki ihmettelee, että edelleen yhteiskunnassa on vallalla käsitys kutsumuksellisuudesta. Hoitoalan palkkaus pitää saada työn vaativuuden määrittämälle tasolle. Näin vaalien alla puolueet ja ehdokkaat toistuvasti korostavat hoitajien tämän päivän ammattilainen tutkinnon kokonaislaajuus on 120 opintoviikkoa. Näistä 40 opintoviikkoa on koulutusohjelmittain eriytyviä ammatillisia opintoja. Koulutusohjelmia on yhteensä yhdeksän: ensihoito, kuntoutus, lasten ja nuorten hoito ja kasvatus, mielenterveys- ja päihdetyö, sairaanhoito- ja huolenpito, suu- ja hammashoito, vammaistyö, vanhustyö sekä asiakaspalvelu ja tietohallinta. koulutus antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintoihin. n tutkinto antaa hyvät valmiudet työskennel- lä koko sosiaali- ja terveysalan kentällä. toimii sekä perustason tehtävissä että työryhmän vastaavan tehtävissä. Monipuolisen ja vaativan koulutuksen antamilla valmiuksilla lähihoitajalla on myös hyvät valmiudet vaikuttaa työn sisältöön ja vaativuuteen. t työskentelevät muun muassa lasten päiväkodeissa, asiakkaiden kodeissa, erilaisissa avopalveluyksiköissä, terveyskeskuksissa ja eritasoisissa sairaaloissa, palvelu-, kuntoutus- ja vanhainkodeissa sekä vastaanottotyössä ja järjestöissä. Lähihoitajia työskentelee myös ulkomailla. 12 super