Helsingin Terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry. 80-vuotis Juhlajulkaisu. Vilkku 1/ 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin Terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry. 80-vuotis Juhlajulkaisu. Vilkku 1/ 2013"

Transkriptio

1 Helsingin Terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry 80-vuotis Juhlajulkaisu Vilkku 1/ 2013

2

3 Sisällysluettelo Puheenjohtaja 1 80 VUOTIS JUHLA MAINOS KAISANIEMI Yhdistyksen perustamisjäsenet 3 Suomenlinnan perhetapahtuma. 5 Yhdistyksen 80 vuotistaipale Lyyli Lehijoen muistelmat pääluottamusmiesten onnittelut Joukamonpirtille Jäsenten/huvitoimikunnan kertomuksia kesäviettopaikoista Toimintasuunnitelma Jäsenasiat 46 Hallituksentiedot 47 Hartolan kevät talkoot.. 48

4 PUHEENJOHTAJALTA Yhdistyksemme täyttää tänä vuonna kiitettävät 80 vuotta. Tuohon aikaan sisältyy käytännössä koko Suomen ammattiyhdistys-toiminnan historia, aina tammikuun kihlauksesta alkaen, jolloin työntekijät ensimmäistä kertaa tunnustettiin neuvotteluosapuoleksi työmarkkinoita koskevissa kysymyksissä vuonna Historiamme sisältää radikaaleja tapahtumia sodista yleislakkoon. Työnteon muodot ovat muuttuneet ja yhteiskunta on harpannut aimo askelia eteenpäin. Yksi asia, joka on pysynyt läpi historian lehtien havinan, ovat ihmiset. Ihmiset, jotka pyyteettömästi osallistuvat yhdistystoimintaan, valvovat kaikkien yhteisiä etuja ja pyrkivät kohti parempaa ja oikeudenmukaisempaa tulevaisuutta. Yhdistys on ja tulee aina olemaan tasan niin voimakas, kuin siinä kulloinkin olevat jäsenet. Emme voi jäädä paistattelemaan uljaan historian saavutuksilla, vaan meidän on kyettävä muuntautumaan ajan mukana, jotta varmistamme parhaan mahdollisen edunvalvonnan, virkistävää vapaa-ajan viettoa unohtamatta. Nykyajan ongelmat tuntuvat verrattain mitättömiltä, kun miettii ay-toiminnan aikaisempia ponnisteluja. Perusperiaate on kuitenkin yhä sama, yksittäisen jäsenen kokemat ongelmat ja niiden korjaaminen yhdessä. Juuri tämä on yhdistystoiminnan kulmakivi ja joka saa edelleen uusia jäseniä liittymään ammattiyhdistykseen. Yhteiskunnan arvot tuntuvat kovenevan ja etenemme kohti maailmaa, jossa vain vahvimmat pärjäävät. Juuri siiloin on tärkeä tietää, että ketään ei jätetä yksin ja apua saa silloin, kun sitä tarvitsee! Tämän solidaarisen sanoman myötä ja enempää jaarittelematta toivotan kaikille Helsingin Terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry:n jäsenille onnellista 80-vuotis juhlavuotta! Lauri Vihervä Puheenjohtaja

5 YHDISTYKSEN 80- VUOTISJUHLAT Klo RAVINTOLA KAISANIEMESSÄ Tarjolla puheita, tanssia, hyvää ruokaa seisovassa pöydästä 200 jäsenelle. Ilmoittautumiset 10.5 mennessä Seppo Liukkoselle puh: tai Lauri Vihervälle puh: ( s-postiin otsikkona 80-vuotis juhlat ) aveci on myös tervetullut juhliimme. TERVETULOA

6 JHL - Pääkaupunkiseudun aluetoimisto Perhetapahtuma Suomenlinnassa klo Tapahtuma on tarkoitettu JHL:n pääkaupunkiseutulaisille jäsenille perheineen jäsenille Ohjelmassa mm. lapsille Suomenlinnan seikkailukierros Kustaan Miekka klo Koko perheelle sopiva Viaporin tykit ja tunnelit kierros klo ja JHL- yhdistysten toiminnallisia pisteitä Paraatikentällä, jossa myös aluetoimiston info piste sijaitsee. alennuksia museoihin maksuton ruokailu Ilmoittautumiset 5.5. mennessä sähköpostilla: (s-postiin otsikkona Suomenlinna ) Ilmoittautumisen yhteydessä kerrothan seuraavat tiedot: nimi ja yhdistyksen numero kuinka monta aikuista ja lasta (alle 15 v) tapahtumaan osallistuu osallistutteko seikkailukierrokseen klo ja/tai kävelykierroksiin klo vai (alle 6 v. voivat osallistua seikkailukierrokselle vain vanhemman seurassa, kaikille kierroksille paikkoja on rajoitetusti) JHL:n oma vesibussi Suomenlinnaan Kauppatorilta (JT-Line) klo 9.30 ja paluu Suomenlinnakeskuksen laiturista klo TERVETULOA

7 Yhdistyksen perustamisjäsenet Yhdistyksen perustaminen ja perustaja jäsenet on selvitetty yhdistysrekisteristä vuonna 1961 tai 1962, selvityksen on tehnyt Margit Helsten. Yhdistys täytti vuonna vuotta. Yhdistysrekisterin mukaan yhdistys on perustettu ja rekisteriin on ilmoitettu silloin; puheenjohtaja Pekka Astikainen sihteeri Almer Virtanen Toimikunnan jäsenet: Rauha Hakala Pekka Astikainen Almer Virtanen Korpela Vihtori Haaparanta Helmi Liikanen Yhdistysten 10, 15 ja 33 jäsenkortistosta on löytynyt seuraavat jäsenet, jotka voivat olla yhdistyksemme perustajajäseniä; Altti Kalle liittynyt liittoon Hälinen Kalle liittynyt liittoon Hämäläinen Lyyli liittynyt liittoon Leskinen Antti Liittynyt liittoon Tammelin Alviira liittynyt liittoon Virtanen Martta liittynyt liittoon Virtanen Almer liittynyt liittoon

8 Välähdyksiä Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta 015 toiminnan 80 vuositaipaleelta On tullut tavaksi sanoa, että kahdeksankymmentä vuotta on yksityisen elämässä pitkä ajanjakso, mutta historian mittapuulla mitaten ainoastaan lyhyt, ohikiitävä tuokio. Eiköhän asianlaita ole kuitenkin niin, että esimerkiksi kahdeksankymmentä vuotta toimintaansa juhliva järjestön elämänpiiriin mahtuu yhtä ja toista, runsaasti tapahtumia huvittavia jos harmillisiakin -, saavutuksia ja menetyksiä, mitkä kaikki ovat osaltaan vaikuttaneet ei ainoastaan jäsenistöön vaan myöskin sen veljespiirin ulkopuolella olevien jokapäiväiseen elämään. Jotta mennyt ei unohtuisi ja jotta eletyt kenties kovatkin kokemukset voisivat antaa meille elämänuskoa ja luottamusta vastaisuutta varten, aion seuraavassa lähteä silmäilemään taaksejäänyttä. Siirrytään ajassa jonnekin kahdeksankymmentä vuotta taaksepäin, hyvän Helsinkimme terveyskeskuksen henkilökunnan maailmaan. Eipä tainnut paljon olla siihen aikaan hyvän Helsinkimme sairaaloissa jos ei liioin muissakaan kaupungin laitoksissa ainakaan silloin, kun kysymys oli niin sanottujen pienpalkkalaisten ei suinkaan yli- vaan pikemminkin epämääräisten toimenhaltijain asioista. Meille tämän päivän helsinkiläisille on kerrottu, että kaikissa kaupungin laitoksissa niin huolto kuin toimistopuolenkin tehtävissä olevien työpäivä oli noihin aikoihin yhdeksästä jopa neljääntoista tuntiin saakka. Ylityökorvauksista ei ollut puhettakaan olihan kuulemma pula-aika ja vapaapäivät oli sitä sun tätä ja sunnuntaivapaat järjestäytyivät jos järjestyivät, ainoastaan joka toinen tai kolmas sunnuntai. Mutta elettiinhän sitä ennenkin, vaikka ojan takana oltiin lauleskeli Aleksis Kivi aikoinaan. Mutta mitäpä sen ajan isännät ja laitosten johtajat asioista ajattelivat. Mutta pieniä ovat silakat joulukaloiksi lähestulkoon kaikki se ahdinko ja turvattomuus, jonka alaisina kaupungin pienpalkkalaiset viran- ja toimenhaltijat elivät kaupungin eri monissa laitoksissa. Eipä liene kaukanakaan sellainenkaan olotila, jota voidaan nimittää mielivallaksi. Sairaaloissa -, kunnallis-, ja lastenkodeissa, kouluissa, elintarvikekeskuksissa, teurastamoilla, palokunnissa, satama-, kiinteistö ja muissa virastoissa työskenteli jo noihin aikoihin monisatapäinen toimisto- ja teknillinen henkilöstö, mutta näiden kesken ei ollut käytännöllisesti katsoen mitään yhteistoimintaa, niin eipä ihme, että työntekijän taloudelliset ja sosiaaliset edut olivat sen mukaiset. Silloin ei ollut asuntopulaa mutta asuttiin kuitenkin 4-5 henkeä samassa huoneessa. Ja niin hyvä Helsinkimme hallinto oli lähes yksinomaan niin sanottujen porvarillisten piirien käsissä. Tosin niin kaupungin johdoissa kuin moninaisissa lautakunnissakin oli muutama harva työväestön edustaja, mutta eihän yksi pääsky kesää tee eikä sosiaalitoimen johtaja tai pari lautakunnan työläisedustajaa ylivoimalle mitään mahtaneet. Lisäksi maamme poliittinen elämä oli kolmen kymmenen alkuvuosina kaikkea muuta kuin suopea työntekijäin toiminnalle omien elinehtojensa parantamiseksi. Ellei oltu tyytyväisiä, niin portti oli auki. Ja usein porttihan oli auki. Jo yrityksetkin tähän suuntaan pyrittiin leimaamaan, vähintään kommunistiseksi ellei selvästi anarkiaksi. Äkkiä siinä sai niin Miina kuin Maikkikin lopputilin, ellei ollut niin kuin oletettiin. Mutta niin kuin kautta historian eli niihinkin aikoihin vähäosaisissa yhteistoiminnan tarve, mikä sai lisäksi rohkaisuaan muilla aloilla tapahtuvista järjestötoiminnan elpymisestä. Kenties eräänä hyvin voimakkaana kimmokkeena yhteen liittymisen tarpeena voimistumiseen voitaneen pitää vuotta 1930, suoritettua yleistä palkkojen alenemista. Jo muutenkin varsin alhaisia palkkoja alennettiin mainittuna vuonna perheettömiltä 15 sekä perheellisiltä että viran- ja toimenhaltijoilta 10 prosenttia. Niinpä sitten monien epäröintien ja hapuilujen jälkeen kulki sana miehestä mieheen ja joulukuun 19 päivänä vuonna 1932 kokoontui 33 rohkeinta naista ja miestä Elannon Hallintoneuvoston huoneistoon Kluuvikadulle pohtimaan tilannetta, vakaana aikomuksena ryhtyä yhteistoimin asioita korjaamaan.

9 Vaikka työkenttä olikin hajanainen, olihan silloin kaupungin laitokset monilukuiset ja toisistaan varsinkin riippumattomat ja vaikka suunnitteilla olevaan järjestöön tulisi kuulumaan toisistaan hyvin erilaisista ammateista ja työtehtävissä toimivia viran- ja toimenhaltijoita oltiin yksimielisiä siitä, että oma ammatillinen järjestö on saatava aikaan. Niinpä tässä ikimuistoisessa kokouksessa, jonka avauksen suoritti juuri hiljattain perustetun Kuntatyöntekijäin Liiton varapuheenjohtaja Vihtori Haapalainen hänkin muuten kaupungin palveluksessa -, asetettiin toimikunta valmistamaan varsinaista perustavaa kokousta. Mutta niin kuin alkuaikojen synnytysvaiheissa, niin nytkin tässä Kluuvikadun kokouksessa sukesi pientä riitaa, kun osa kokouksen osanottajista halusi perustavan kokouksen kutsuttavaksi koolle ainoastaan Uudessa Suomessa julkaistavalla lehti-ilmoituksella. Taitiinpa samassa tilaisuudessa keskustella myös kokous paikastakin, kaikille kun ei vielä tämä talo ollut suinkaan mieluinen, mokomakin Moskova. Mutta kaikesta huolimatta oli tehty ratkaiseva päätös astua starttiviivalle ja lähtölaukaus pamahti kahdeksankymmentä vuotta sitten tammikuun toisena päivänä. Näin syntyi yhdistys nimeltä Kaupungin Viranhaltijat ry. Ja niin liittyi jälleen yksi rengas ammattiyhdistysliikkeen voimistuvaan ketjuun, sillä alussa jo uusi tulokas liittyi SAK:hon Suomen kuntatyöntekijäin Liiton kautta - Ja kun kerran toimeen tartuttiin, niin töpinäksi oli pantava. Jo samana päivänä allekirjoitettiin järjestön perustamiskirja. Ja tammikuun 10 päivänä toimitsijat jättivät ilmoituksen yhdistysrekisteriin ja uusi yhdistys merkittiin rekisteriin vielä saman kuun 28 päivänä. Sitä myöten oli siis kaikki selvää ja järjestön johto sai ensimmäiseksi tehtäväkseen ryhtyä kokoomaan monilukuista ammattitoveripiiriä yhteisten siipien suojaan, yhteisen lipun alle. Mutta niin kuin tämänkään järjestön alkutaival ei ollut ruusuilla tanssimista. Sitkeässä olivat ennakkoluulot järjestötoimintaa kohtaan. Kuka pelkäsi mitäkin, kuka esimiestään tai työtoveriaan, kuka paikkansa menettämistä, kuka politiikkaa ja niin edelleen. Ja niin tapahtui, että yksi toisensa jälkeen kaupungin eri laitoksista hitaasti, mutta varmasti alkoi oivaltamaan mistä oli kysymys. Kaupunki kasvoi, väkiluku kasvoi ja niin kasvoi myös niiden ihmisten lukumäärä jotka palvelivat kaupungin monisatatuhantista veronmaksaja kuntaa. Mutta... niin se mutta... Oli vielä vanha ja uskollinen lautakuntajärjestelmä... Ja sepä juuri olikin kanto koskessa... Vielä eivät kevätvirrat hurisseet meidän päiviemme käsityksen ja tapojen mukaan... Olihan tohtori Paavo Virkkunen lastensuojelu lautakunnassa ihmetellyt sitä, että ammattiosaston edustajat palkkaneuvotteluissa olihan sentään ihmisen näköinen. Kaikki eivät olleet vielä silloin selvillä siitä, että Suomi on kansainvälinen maa. Taisipa uusi järjestö saada aikaan useitakin Helsingin hulinoita. No, kirjelmään tosin sillä kertaa vastattiin, sillä kaupungin sosiaalijohtaja oli monin tavoin asettunut tukemaan järjestön esityksiä, vaikkapa ei virka-asemassaan ja yksin ollen saanut riittävästi ääntään kuuluviin. Tosin tähän yhdistyksen ensimmäiseen viralliseen kirjelmän vastaukseen sijoitti lautakunnan enemmistö pukinsorkkansa mainiten, etsi vapaapäiviä voida järjestää pula-ajan vuoksi. Pula-aika olikin se sana jota käytettiin hyvin yleisesti torjuttaessa työntekijäin asiallisia esityksiä. Joka tapauksessa työ pääkaupungin palveluksessa olevien viran ja toimenhaltijain hyväksi oli alkanut. Vaikka suuria muutoksia ei vielä saavutettukaan ensimmäisen kertomusvuoden puitteissa oli kuitenkin jäsenmäärä vuoden 1933 päättyessä jo noin 80:n paikkeilla. Ihmekkös,jos pienpalkkalaisista alkoi jo tuntumaan ikään kuin aurinko olisi nousemassa.

10 Niinpä niin, siitä se sitten vauhtia sai ja sitä mukaan kuin maan poliittinen elämä rauhoittui murheellisten Lapuan. Ja pulavuosien jälkeen, uusi järjestö kokosi yhä runsaammin kaupungin palvelijoita jäsenpiiriinsä. Jäsenmäärä jo kolmen toimintavuoden jälkeen ylitti jo kahdensadan jäsenen rajan ja jatkuvasti tuli lisää voimia kaupungin laitoksista. Ja tuloksia saavutettiin mm saatiin sairaaloihin ja huoltolaitoksiin entisen rajattoman työajan tilalle yhdeksän tunnin työpäivä sekä jokaviikkoinen vapaapäivä. Palkatkin alkoi kohota ja täsmällistyä, niin etteivät ne joka palkanmaksun yhteydessä vaihdelleet. Laitosten luontaisetuihin kuuluva parani ja työpuvuistakin alettiin pitää huolta laitosten toimesta. Mutta vieläkin esiintyi johtavien taholta runsaasti haluttomuutta ymmärtää ajan kehitystä. Niinpä kerrotaan eräänkin laitoksen johtajan, jonka tapana oli pyöritellä peukaloitaan, sanoneen eräiden neuvottelujen yhteydessä, että niin kauan kuin tämä peukalo pyörii, ei tässä laitoksessa tipu kahdeksan tunnin työaikaa. SAK:n lehti Palkkatyöläinen ei saanut tulla esim. Toivolan koulukotiin. Mutta sitä mukaan kun järjestön voima kasvoi ja sitä mukaan ammattiyhdistysliike murtautui läpi koko yhteiskunnan, nämä alkuvuosien penikka-taudin oireet kävivät yhä vähäisemmäksi. Jäsenmaksujakin rohjettiin jo ryhtyä suorittamaan huoltokonttorin kautta ja niin edelleen. Kaupungin omistama Kulosaaren kartano oli saatu vuonna 1937 Helsingin Työntekijöiden ja Viranhaltijoiden käyttöön. Kartano oli aivan rappiotilassa, talkoolaisia tarvittiin. Talkoolaisia löytyi koska siihen aikaan jos joku asui työsuhdeasunnossa (ja heitä oli paljon) täytyi kesälomansa ajaksi luovuttaa vuodepaikkansa sijaiselleen. Kesälomaa oli siihen aikaan kaksi viikkoa. Ja vuonna 1938 jäsenmäärä sivuutti jo runsaasti neljänsadan jäsenen rajan. Oli kasvanut melkoinen järjestö, jossa moni alan eri työkunnat ja asioiden runsaus antoivat yhdistyksen toimihenkilöille työtä oikein olan takaa, kokouksia ja taas kokouksia, neuvotteluja ja taas neuvotteluja. Neuvottelusuhteethan eivät silloin olleet kuin hiirenkorvalla. Ja varsin usein joutuivat samat miehet ja naiset remmiin. Järjestömiehen/ naisen elämä ei ollut silloin, jos ei nytkään helppoa, ei suinkaan asianomaisen perheen jäsen mielestä. On elämän laki, että sitä mukaan kun perhe kasvaa ja tenavat vanhenevat, niin aina yhden ja toisen vuoro lentää maailmalle toisin sanoen lähteä omin voimin onneaan yrittämään. Ja niin joulukuun 18 päivänä, melkein päivälleen kuusi vuotta siitä hetkestä jolloin yhdistyksen syntysanat lausuttiin. Palomiehet olivat ensimmäiset jotka sataprosenttisesti järjestäydyttyään perustivat oman ammattiosastonsa eroten siten tosin täysin hyvässä sovussa kantayhdistyksestä. Olihan heillä runsaasti omia erikoiskysymyksiään, että aihetta oma järjestön perustamiseen oli riittävästi. Mutta runsaasti jäi voimia vielä kantayhdistykseenkin ja lisää jatkuvasti liittyi. Maailma oli muuttunut elettiin Kallion presidenttikautta ja Cajanderin punamultahallituksen taloudellisen ja sosiaalisen nousun aikoja. Mutta apropoo...sosiaalisen. Eräässä pääkaupunki lehdessä oli kesäkuun kuudestoista päivänä 1939 seuraavat otsikon sanat: Yhteiskunta sotajalalla naimisiinmenoa vastaan ja hieman pienemmällä printillä Helsingin kaupungin kunnallisetkin elimet tekevät juhlallisia päätöksiä siitä, saako vaimo asua miehensä luona vai ei. Ja niin naiset saivat asua miehensä kanssa yhdessä, kuten oikeaan avioliittoon kuuluikin. Sitkeän työn jälkeen alkoi voitto voiton jälkeen olla todellisuutta. Mutta sitten tapahtuikin kaikkea muuta kuin sellaista, mikä olisi vienyt kehitystä eteenpäin.

11 Toinen maailmasota. Talvisota jatkosota. Kulosaaren Kartanon päärakennus oli luovutettava tyhjänä Suomen armeijan käyttöön. Keväällä 1940 rakas Kulosaaren Kartano saatiin takaisin. Satatuhantisen pääkaupungin oli kuitenkin elettävä ja väestön toimeentulosta pidettävä huoli. Kymmenen vuoden iän saavuttaessa järjestöön liittyi sodasta huolimatta jatkuvasti uusia voimia; raitiotien viranhaltijat, rakennusmestarit, kansakoulut ja niin edelleen. Sodan puristuksessa tarvittiin yhä lähemmin toinen toisiaan. Paljon tapahtui näinä vuosina, paljon syntyi uutta, vanhan palaessa kuonaksi, näin kävi myös ihmisten välisten suhteissa. Mutta sen jälkeen, kun tuho ja hävitys olivat päättyneet ja sodan raunioiden keskellä alkoi jälleenrakennustyö, tähän työhön kantoi voimakkaan panoksensa myös järjestöissä. Perustettiin uusia huonekuntia; Kaupungin teurastajat, kodinhoitajat. Samalla myös luonnollinen kehitys omien eritysjärjestöjen syntymiseen oli ajan vaatimus. Ja niinpä tapahtuikin, että palomiesten jälkiä seuraten vuonna 1945 syntyi Kansakoulujen henkilökunnan osasto. Vuosi 1946 oli monen uudistuksen vuosi. Näistä mainittakoon huomattavimmat; Laki työntekijäin vuosilomasta, laki tuotantokomiteoista, 8-tunnin työlain voimaantulo, yleis-luottamusmies sai nimekseen pääluottamusmies tosin työpaikoilla oli luottamusmiehet. Ruokailu joka kuului luontaisetuihin - joka keitettiin eri padassakin -,saatiin vapaaehtoiseksi eikä sitä keitetä monessa padassa. Vuonna 1947 jakautui kantayhdistys käytännöllisesti katsoen kahdeksi vähin riidoin luonnollista kehitystä kulkien. Uusi sisaryhdistys sai kasteessa nimekseen Helsingin Viranhaltijat ry ja kantayhdistys perinteiden vaalijana nimekseen Helsingin Kaupungin Sairaalain Viranhaltijat ry. Myöhemmin syntyi kantaäidistä Kiinteistötyöntekijät ry ja Toimistovirkailijat ry. Niin, että kantaäiti neljännesvuosisata sitten luonut, voi ylpeänä todeta; rikas olen jälkeläisistäni

12 Maaliskuun 1 päivänä vuonna 1956 SAK antoi määräyksen yleislakosta. Lakko oli pitempi ja raskaampi kuin 50-vuotta sitten työväenliikkeen alkuaikoina käyty suurlakko. Lähes kolmen viikon taistelun jälkeen päästiin sovintoon. Kaupungin sairaalain henkilökunnan lääkintähuolto oli ilman yhtenäistä järjestelmää. Sai olla riippuvainen sairaalain johtajan tai henkilökunnan hyvästä tahdosta jos hoitoa sai - kaupungin sairaalain henkilökunta meni sen sairaalan päivystykseen missä oli työssä. Minkäänlaista ennaltaehkäisevää hoitoa ei ollut, lukuun ottamatta pienoisröntgeniä joka oli lain säätämä. Vuoden 1959 kevättalvella oli työttömyys ennätyksellinen jota ei sodan jälkeen vielä koettu. Loppuvuodesta tuli ajankohtaiseksi osalle sairaalahenkilökunnalle siirtyä uuteen toimipaikkaan, kaupungin Keskuspesulaan. Vuonna 1960 toiminta ammattiyhdistysväen rintamalla ja yleensä työväestön keskuudessa osoittautui rikkinäiseksi. Neuvotteluteitse voitiin pysäyttää vuosilomasijaisten palkat, vakinaisten viranhaltijain pohjapalkat jotka muuten oli esitetty alhaisemmiksi. Loputkin sairaalan laitoksista pesuloiden henkilökunta siirtyi uuteen toimipaikkaansa, keskuspesulaan. Nyt oli kysymys aivan uuden suuntaisesta suuresta työryhmästä, kuin sairaalahenkilökunta, perustivat nämä uuden ammattiosaston nimeltään Keskuspesulan henkilökunta ry. Vuosi 1962 oli ollut hyvin tapahtumarikas. Vuoden alussa oli kahdet vaalit. Ammattiyhdistysliikkeen piirissä oli ollut kuluvan vuoden aikana erittäin voimakasta liikehdintää. Historian aikana tuli ensimmäisen kerran kyseenalaiseksi suhteiden katkaisemiseksi KVT: n Liittoon, kuitenkin vuosikokouksessa oltiin valmiit perumaan ero. Eläkkeen saajain määrä yhteiskunnassamme yhä lisääntyessä oli tullut ajankohtaiseksi perustaa myös eläkeläisille omia yhdistyksiä. Vuonna 1963 tuli uusi virkasääntö, jossa ei ollut mitään muuta uutta kuin 10 vuoden palveluksen jälkeen sai 5 viikon kesäloman. Oli kyetty saamaan suurin piirtein jäsenistöä tyydyttävät palkkaratkaisut aikaan. Olimme saaneet viime vaaleissa porvarillisen hallituksen, niin se oli kuluvan vuoden aikana osoittanut kuinka palkannauttijat voidaan asettaa miltei ylivoimaisiin rasituksiin.

13 Vuonna 1964 sairasvakuutus- ja työttömyyslaki tuli voimaan, tosin kummatkin oli vielä puutteelliset, mutta alku kuitenkin oli. Työttömyyttä oli kuluvana vuonna paljon, työttömien määrää ei kyetty supistamaan. Ammattiyhdistysliikkeen niin sanottu hajanaisuus oli valitettava tosiasia, hajanaisuutta oli ollut lähes 9 vuoden ajan. Toiminta ammattiyhdistysliikkeen järjestelmällisen yhtenäisyyden saavuttamiseksi ei vuoden aikana tuottanut kovinkaan näkyvää tulosta. Lokakuussa vuonna 1966 yhdistyksemme osti Kuusamon Lämsän kylästä Piikstammi Valkealaisen palstan kesänvietto paikaksi jäsenilleen. Kuusamoon rakennettiin talkoovoimin 2 erillistä rakennusta toinen oli sauna ja toinen majarakennus, johon kuului tupakeittiö ja 2 makuuhuonetta. Yhdistyksemme kesän viettopaikka sai nimekseen Joukamon Pirtti, koska se oli Joukamojärven aivan välittömässä läheisyydessä. Vuonna 1967 Hesperian sairaalassa polki paikoillaan henkilökunnan lääkäri sitä nimittäin ei ollut, muissa sairaaloissa kylläkin. Terveydenhoito-ohjesääntö oli jo lähetetty liikkeelle 13 vuotta sitten. Kivelän sairaalan muutamilla osastoilla alettiin kokeilla 40-tunnin työviikkoa. Kolmen vuoden päästä tulikin sitten kaikille 40 -tunnin työviikko. Laakson sairaalaan oli annettu kolme osasto yksityiselle siivousfirmalle. Sairaalavirastossa käydyssä neuvottelussa kävi ilmi, että tämän laatuisia tullaan jatkamaan. Sairaaloiden sairaala-apulaiset siirtyivät kolmivuorotyöhön, kylvettäjät suorittivat yötyötä päivystyspoliklinikoilla. Kokonaisuutena vuosi 1969 oli ollut koko ammattiyhdistysväen kannalta suhteellisen hyvä. Hinnat ja vuokrat oli saatu pysymään suhteellisen tasapainossa. KTV:n vapaa-ajan vakuutus tuli voimaan. Yhdistys neuvotteli ja saikin tilapäiseksi ratkaisuksi, että vuoden 1970 sopimuksessa joka tekee periodityötä on mahdollisuus valita pitääkö lepotaukoa vai ei. Tähän saakka lepotauko oli pakollinen eikä se kuulunut työaikaan. Vuoden loppu-puolella Liitto allekirjoitti niin sanotun Liinamaan sopimuksen eli valtalaki, jolla palkat sidottiin korotettavaksi ansiotasosta riippumatta. Vuonna 1970 oli kovaa kädenvääntöä siitä, että tarvitaanko sairaaloissa siivoustöiden ohjaajaa, oltiin sitä mieltä, että sairaala-apulaiset osaavat tehdä työnsä samalla tavalla kuin ennenkin. Asia meni äänestykseen, siivoustöiden ohjaajan puolesta äänestys voitti. Pukuasiasta käytiin neuvotteluja pitkin kevättä, lopulta päästiin tyydyttävään loppuratkaisuun. Sopimus- suosituksemme sisälsi suhteellisen paljon asioita mm. kuukausipalkalla olevien työehtosopimus, terveydenhuollon järjestäminen, irtisanomissuojan kehittäminen, työturvallisuus kysymykset, luottamusmiesten asema, kunnalle tyypilliset tehtävien hoitaminen kunnan omalla työvoimalla. KSL ja KTV yhd.15:sta yhteinen kokous oli Hesperian sairaalassa jossa päätettiin, että KSL: n jäsenistö siirtyy meidän osastoon. Vuosi oli ammattiyhdistysliikkeen kannalta tapahtumarikas sekä kehitysmyönteinen. Palkkaratkaisussa oli kuluvana kautena ns. UKK-sopimus, joka piti sisällään paljon kaivatun vähimmäispalkkalain. Tammikuussa lähdettiin liikkeelle viranhaltijain osalta KVTES: in pohjalta joka sisällöltään oli tehtysuhteellisen tulkinnannalliseksi. Meidän tärkeämmät uudistukset mitä KVTES piti sisällään, oli liitteenä kunnallinen yleinen luottamusmies sopimus, työturvallisuudesta työpaikoilla. Vuosi 1973 oli ammattiyhdistysliikkeen kannalta vaiherikas ja arvostelujakin aiheuttava. Sopimukset tehtiin Liittokohtaisina ja ensikertaa pelin avaajana oli julkinen sektori. Uuden sopimuksen myötä tuli lomaltapaluuraha, työturvallisuustoimikunnat tulivat valvomaan työpaikoille. Eduskunta hyväksyi poikkeuslain jolla Tasavallan Presidentin toimikautta jatkettiin neljällä vuodella. Myös oli merkille pantava työvoimapula. Helsingin Kaupungin hallituksen päätöksellään oikeuttanut sairaalaviraston järjestämään sairaala ja terveyslautakunnan alaisen henkilökunnan ennalta ehkäisevän terveydenhuollon kokeiluluonteisesti. Näin aloitti toimintansa Helsingin Kaupungin sairaalatoimen alalla työterveyshuolto.

14 Vuonna 1974 ostettiin yhdistyksemme jäsenille toiseksi vapaa-ajan viettopaikaksi Syrjälän tila. KTV asetti neuvotteluihin peruslähtökodaksi mm. alkupalkan tason parantamisen, sopimusten yhtenäistämisen, ansiokehityksen, kilpailukyvyn parantaminen, yhdenmukaistetaan ikälisäjärjestelmää siten, että kaupungeissa, kauppaloissa ja kunnissa on neljä ikälisää. Äitiyslomiin saatiin muutoksia. Sairaala ja hoitoapulaiset olivat ylihoitajan alaisuudessa. Vuosi 1976 oli tapahtumarikas. Saatiin tulopoliittinen ratkaisu joka piti sisällään mm. työnantajan kustantama ryhmähenkivakuutuksen, työsuojeluvaltuutetun ajankäytön lisäys, työnantajan osallistuminen ay-liikkeen koulutuskustannuksiin, palkallinen loma lapsen sairastumisen perusteella. Valtiovallan julkiseen alaan kohdistuivat supistus-suunnitelmat aiheuttaen huolestumista työttömyyden Kasvulle, työpaineen kiristymistä, pakkolomat olivat jokapäiväisiä. Maassamme kuluvan vuoden aikana hallitus vaihtui useaan otteeseen. Kivelä Hesperian sairaalan henkilökunnan lapsille perustettiin lasten päiväkoti. Siivouspäälliköt ja siivoustyönjohtajat tulivat sairaala ja hoitoapulaisten esimiehiksi. Vuosi 1977 oli juhlavuosi, oli vietetty Suomen Itsenäisyyden ja Lokakuun vallankumouksen 60 vuotta. Molemmat työväenpuolueet ja SAK asettuivat tukemaan presidentin Urho Kalevi Kekkosen uudelleen valintaa. KTV oli SAK:n toiseksi suurin liitto. Toiminta vuonna 1978 alkoi hieman katkerin mielin, sillä hallituksen elvytysohjelma kosketti ennen kaikkea palkansaajia. Uusi sopimus sisälsi mm. kaksi uutta vapaapäivää, Pääsiäislauantai ja Tapanin päivän jälkeinen lauantai tulivat palkalliseksi vapaapäiväksi. Lahdessa järjestettiin punavanki muistomerkin paljastustilaisuus. Maassamme vietettiin myös YYA- sopimuksen 30-vuotisjuhlatilaisuutta. Kulunut vuosi 1979 oli monen lamavuoden jälkeen taloudellisen nousun vuosi. Koti maassamme vietettiin YK:n julistamaa Lasten vuotta. Teemavuotena enemmänkin juhlapuheiden kuin käytännön tekojen osalta. Uudet sopimukset perustuivat tulopoliittiseen sopimukseen.

15 Vuoden 1980 uutena sopimuksiin tuli työajan lyhennys 3-vuorotyötä tekevien kohdalla. Palkankorotukset eivät kaupungin budjettia pahemmin heilauttaneet. Kaupungin työntekijän asema oli varmempi kuin monella yksityisen palveluksessa olevilla. Ns. Pekkaspaperi syntyi vuonna 1981, jossa oli paljon huonojakin kohtia, että työntekijäpuolella oli vaikea hyväksyä. Yleiskorotuksen lisäksi sopimus sisälsi mm. tulopoliittisen sopimuksen järjestelyvaraeristä, ansionkehitystakuun ja indeksiehdon sekä palvelulisän uusimisen, eräät vuosilomat, työaika- ja vapaapäiväjärjestelmän uusimisen. Vuoden 1982 alussa toteutui jo n. 10 vuotta sitten alkanut kehitys joka oli tähdännyt MKL:n jäsenten edunvalvonnan tehostamiseen ja turvaamiseen tulevaisuudessa. Yhdistymisen seurauksena KTV: stä muodostui jäsenmäärältään maamme suurin ammattiliitto. Talouselämä jatkui ongelmallisena vuoden alkaessa ja aikana, pahimpana koettiin jatkuva suurtyöttömyys. Rationalisointi jatkui Helsingin kaupunkien hallintokunnissa. Syntyi tunne, että rationalisointi oli joku sieluton mörkö tai luonnon mullistus joka yhtäkkiä tulee taloon, tekee aikansa tuhoja ja sitten häipyy taas koksikin aikaa. Huolenaihetta oli kunnantyöntekijöille aiheuttanut myös Helsingin oikeistolaisten johdon yksityistämisintoilut. Keskusteluissa kaupungin töiden siirtämistä yksityiselle, törmättiin aina käsitteeseen kannattavuus. Virkoja vähennettiin. Pääluottamusmiesten toimi saatiin kokopäiväiseksi. Siivoustyötä mitoitettiin. Uusi palvelulisäuudistus astui voimaan Koskelan sairaala siirtyi Terveysviraston alaiseksi. Tuli Liiton suositus yhdistyksille liittää yhdistyksen nimeen KTV. Näin yhdistyksemme nimi oli seuraavanlainen; Helsingin kaupungin sairaalain viranhaltijat ry KTV 15. Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen apulaisryhmien sekä huoltomiesten kohdalla tilanne oli heikko. Keskusteltiin toisesta 10 min. kahvitauosta ja vuosilomalla sairastumisesta. Kannustuslisästä päätti työnantaja. Valta-lain voimaan tultua terveyden- ja sosiaalihuollon valtionapu tasattiin, tämä johti väistämättä virkojen supistamiseen ja palveluiden heikkenemiseen. Kustannus/ hyötyajattelu oli vallannut kaupungin johdon. Rationalisointia käytettiin työntekijöiden vähentäjänä kysymyksessä olikin suuremman luokan työvoimasaneerauksesta. Sairaan lapsen hoidon järjestely parani, vuosilomaa tuli lisää alle 10 vuotta palvelleille työntekijöille. Sairaaloissa oli tehty peruskorjauksia sekä samalla toiminnan muutoksia. Yksityistämisen peikko oli pyrkimässä milloin mihinkin kaupungin yksikköön häätääkseen omat työntekijät pois. Työn kuormittavuus oli lisääntynyt, työpaikalla viihtyvyys ja mielekkyys olivat kadonneet. Vuonna 1985 Kätilöopiston sairaala siirtyi Helsingin kaupungin hallintaan. Työntekijöiden ja sijaisten saaminen oli vaikeaa koska tarjolla oli runsaasti työpaikkoja tarjolla. Kaupungin päätöksien teoissa ja virastojen toiminnassa olivat töiden saneeraukset ja töiden liuottaminen yksityiselle jatkuneet. Käyttöön oli otettu uusi tekniikka, varsinkin ATK oli korvannut ja muuttanut monia toimialoja. Vuonna 1986 yhdistyksemme nimi muutettiin Helsingin Terveysviraston Henkilökunta KTV ry, joka k V uvaa tämän päivän todellisuutta paremmin. Nimi on yhdistyksemme yli 50-vuotisen historian kolmas. Eduskuntatalon eteen KTV järjesti mielenosoituksen työllisyyden ja toimeentulon puolesta. Helsingin terveydenhuollossa muutettiin toisia toimintoja säätiöiksi. Luottamusmiehet jakoivat ilmaiseksi (tähän saakka ne olivat maksullisia) jäsenille KTV: n kalentereita. Liittokohtaisissa sopimuksissa piti olla nollalinjaa, joustavaa työaikaa ja palkkaa, jopa palkanalennuksia. Solmittiin ns. Mini - Tupo jonka tarkoitus oli hajauttaa ja hajottaa SAK:n jäsenkenttää. SAK toteutti suunnitellusti ja yhtenäisesti 3- päiväsen lakkonsa. Vuonna 1985 alkanut työvoimapula paheni niin, että Laakson sairaalan henkilökunnan ruoka tuotiin 2 kuukauden ajan yksityiseltä. Kaupungin hallitus ja terveyslautakunta yrittivät parantaa tilannetta muuttamalla virat työsuhteisiksi toimiksi. KTV: n jäsenten työpaikat olivat suurempien muutoksien kohteina terveysvirastossa. Tuli kuljetuskeskus ATK- toimintoja laajennettiin, siivous- ja keittiötyön mitoituksia jatkettiin, työssä olevien työntekijöiden tehtävänkuvaa laajennettiin.

16 Työelämässä oli turvattomuutta ja työttömyys lisääntyi, yksityistäminen jatkui, erikoiskohteiksi joutuivat nyt valtion laitokset. Työvoimapulan ongelmien yhdeksi ratkaisun keinoksi Kuntatyönantaja hyväksyi palvelulisien aikaistamisen. Työajan lyhennys puhutti työpaikoilla. Mitoitukset vähensivät työpaikkoja, toisaalle syntyi uusia työkohteita. Materiaali teknillisen ja varastohuollon sekä kuljetusten uudelleen kohdistamiset olivat vaikeita jo niiden laajuuteen nähden. Yksityistäminen jatkui, neuvoteltiin matalapalkkaerästä. Sellainen ihmeellisyys tapahtui että se annettiin kaikille. Yhdistyksen kummitoimintamme laajentui, osallistuimme Nicaraguassa olevan Frank Sevillan päiväkodin tukemiseen maksamalla yhden lapsen vuoden ruuan. Vuonna 1988 palkkauudistus tapahtui jolloin parilliset palkkaluokat poistettiin. Hatoke - projektilla kehitettiin hallinnon ja toimistopalveluja. Uusi eläkemuoto astui voimaan. KTV sai oman radiolähetyksen lähetyksen toimittivat KTV: n omat jäsenet. Terveysvirastossa aloitettiin oppisopimuskoulutukset sairaala-apulaisille sekä välinehuoltajille. Helsinki-lisää yritettiin mielenilmauksella Herrojen kanssa saunaan, ei tullut Helsinki-lisää eikä päästy Herrojen kanssasaunaan. Vuonna 1989 työvoimapula oli pahentunut entisestään varsinkin terveys- ja sosiaalitoimen alueella. Työvoimaongelmaan haettiin apua ulkomaisesta työvoimasta esim. Virosta. Työvoimapula Helsingin kaupungin laitoksissa sai Helsingin yhteisjärjestö KTV toteuttamaan neljän tunnin mittaisen työnseisauksen. Huutona kaikui Paavo, Heikki nyt loppui leikki, työnseisauksella kiinnitettiin huomiota päättäjiin, että suureen yleisöön alueemme ongelmiin ja elintason kalleuteen. Seisauksella ei saatu Helsinki-lisää vaan työtuomioistuimen sakot syksyllä. Yleinen työllisyyden heikkeneminen ja saadut korvaukset olivat hiukan helpottaneet työvoimapulaa. Yhdessä muiden KTV: n terveysvirastolaisten yhdistysten kanssa järjestettiin kysely ja keskustelutilaisuus, vastaajina olivat terveysviraston johto sekä yhteistyökomitea. Eipä siitäkään tilaisuudesta ollut mitään apua, ei saatu edes hyvää mieltäkään. Vuonna 1991 perustarpeemme asuminen ja ruuan hinta oli maailman kalleimpia. Sitä mukaa kun vuosi eteni ja hallitus istui kohosivat konkurssit, työllisyys ja lama. Neuvoteltiin jo palkojen alennuksista. Erityisiä pahantekijöitä olivat kuntien ja valtioiden pienpalkkalaiset. Hämmästeltiin työvoiman loppua ja mahtavaa säästöohjelmaa. Säästämään oli lähdetty henkilöstömenoista, sijaisia ei otettu siinä määrin kuin ennen. Joustavan työajan kokeilua kokeiltiin Kätilöopiston, Laakson, Kivelän, Marian sekä Myllypuron sairaaloissa. Laman aikana palkkapussi oli pienentynyt ja pieneni lisää suunniteltujen palkkaalennusten ja verojen myötä. Kaupungin päätoiminen henkilökunta vähentyi. Säästötoimenpiteissä henkilökunta sai luopua 3 viikon ansiosta kuka mitenkin. Meneillään oli mitoitukset, tulosyksiköittämiset sekä erikois-sairaanhoidon uudelleen järjestelyt. Vuoden 1994 uudessa selviytymis-sopimuksessa jouduimme luopumaan 40% lomarahastamme. Terveysviraston KTV: läiset yhdistykset järjestivät keskustelutilaisuuden Kinaporissa aiheesta Miten käy Helsingin terveydenhuollon, jossa mukana oli myös päättäjiä. Nikkilän sairaalan alasajosta alettiin puhua. Terveysviraston puolella tapahtui organisaatiomuutoksia; erikoissairaanhoitoa siirrettiin pala palalta HYKS:siin, Kivelän-,Roihuvuoren ja Riistavuoren sairaalat siirtyivät hallinnollisesti sosiaaliviraston alaisuuteen. Laitoshuoltopalvelut keskitettiin yhdeksi yksiköksi, josta Nikkilän, Röykän, Auroran lasten psykiatrinen lasten osasto sekä Hesperian perusosastot jäivät ulkopuolelle. Vuonna 1998 perustettiin terveyshuoltoon uusi tulosyksikkö, Laitoshuolto, sen alaisuuteen kuului kokonaisuudessaan aikaisemmin ulkopuolelle jääneet sairaaloiden sairaala-, hoitoapulaiset ja laitosapulaiset. Laitoshuollossa erilaisista nimikkeistä luovuttiin ja nimikkeet yhtenäislaitoshuoltajiksi. Samoin luovuttiin lopuistakin viroista ja muutettiin toistaiseksi oleviksi työsopimussuhteisiksi. Virat säilyivät vain niillä jotka vastasivat rahoista. Vuosituhannen loppupuolella yhdistyksessä keskusteltiin mitä edunvalvonta on, onko vanhaa edunvalvontaa vai mitä se on. Jokaisen mielessä varmaankin pyöri mitä uusi vuosituhat tuo tullessaan. Tuli uusi vuosituhat 2000 jonka alku oli suurten mullistusten aikaa. Saimme ensimmäisen kerran naisesta Presidentin Tarja Halosesta.

17 HUS (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) teki tuloaan lopullisesti. Terveysviraston erikois-sairaanhoito siirtyi kokonaisuudessaan HUS:lle. Jälleen kerran Kätilöopiston sairaala sai uuden työnantajan. Marian sairaala siirtyi myös kokonaisuudessaan josta myöhemmin päivystyspoliklinikka siirtyi terveysvirastolle. Saimme uuden sopeuttamisohjelman joka väistämättä johti siihen ettei uutta henkilöstöä otettu vaan vähennettiin luonnollisen poistuman kautta, jolla vakinaiselle työntekijälle turvataan työpaikka. KTV piti mielenilmauksen,jossa kiinnitettiin huomiota alueemme ongelmiin ja elintason kalleuteen. Mielenilmauksella ei saatu mitään aikaiseksi muuta kuin sen, että päättäjät olivat tietoisia ongelmistamme. Vuonna 2003 perustettiin organisaatiokomitea pohtimaan sosiaalitoimen ja terveydenhuollon organisoinnin ja palveluiden kehittämistäivuonna 2005 KTV (Kunnallisten ja Viranhaltijain Liitto) haudattiin, syntyi uusi liitto entisen tilalle JHL (Julkisten ja Hyvinvointialojen liitto). Organisaatiokomitean kehittämisestä tulikin sitten totta niin, että osa sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistäminen tapahtuu vuoden 2013 alusta. Näistä muutamista parannuksista ja organisaatio muutoksista sekä mitä erilaisimmista pula-ajan, rationalisointi-, vakauttamis-, resurssi-, elvytys-, säästö-, selviytymis-, sopeuttamis- ja kehittämisohjelmista huolimatta paljon on saatu aikaan. Meistä itsestämme riippuu yhdistyksemme toiminnan tulos ja mitä sen avulla saavutetaan. Voimme todeta, että Liittomme on perustettu oikealle pohjalle ja sen voimassaolo on tarpeellinen. Saavutukset joista edellä mainittiin ovat koko maan ammattiyhdistyksien, kuntien ja valtion työntekijöiden läpi ajamia. Omalla panoksellamme olemme niitä tekemässä ja tässä, edunvalvontatyössä meitä tarvitaan.

18 Lyyli Lehijoen muistelmia Marja-Leena Puntti kävi haastattelun Lyylin kauniissa kodissaan, kunnallisvaalipäivän (sunnuntai) iltana. Lyyli Lehijoki on syntynyt Iisalmen Hernejärvellä. Jäseneksi hän tuli maaliskuun 30 pvä Hän oli pitkäaikaisessa työsuhteessa Auroran sairaalan keittiössä. Sairaala oli perustettu Silloin ruoka myös kuljetettiin lähellä sijaitsevaan Laakson sairaalaan umpinaisella autolla. Toisen maailmansodan aikaan muuttui Laakson sairaala sotilassairaalaksi. Lyyli kertoi kolmesta (3) ruokalajista, joita valmistettiin tosi suuria määriä. Keitinpata oli 300 litran vetoinen. Veripalttu Padan päälle laitettiin melat, jonka päällä siivilä pysyi. Veri siivilöitiin näin, mutta se ei mennytkään kunnolla lävitse. Maija haki vettä ja hän sai sen menemään läpi. Kaljaa joukkoon ja suolaa sekä jauhoja. Tämä paistettiin noin metrin kokoisissa laatikkovuoissa uunissa. Oli valkosipulikastike ja puolukkaa mukana tarjoilussa. (Se veri ei mennyt kunnolla siivilän läpi, kun siinä oli ollut joukossa lieroja mukana. Mutta emäntä oli sanonut; Ei ole muutakaan tarjota ) Eikä siitä kukaan sairastunut. Luusoppa Ruoka-aine oli hevosenpää. Se keitettiin 300 litran padassa, joukkoon lanttukuutioita, porkkanaa ja sipulia, 100 l perunaa. Omasta puutarhasta yrtit esim. persilja. Pää nostettiin pois ennen tarjolle laittoa. Lyyli kertoi vieneensä maistiaisia ylemmälle taholle, vähän suolatonta soppa oli. Tämän jekun ansiosta hän oli saanut monta pakettia margariinia, jotka antoivat hevosenpääsoppaan makua. Ruoka tarjottiin noin 800 sotapojalle ja muille potilaille. Ohraryynipuuro Kerran ei ollut mitään ruoka-aineita. Joku keksi, että kellarissa on kokonaisia ohraryynejä. Päätettiin tehdä laatikkoruokaa. Vedessä keitettiin kokonaiset ohraryynit sitten lisättiin suolaa ja maitoa. Taas joku keksi, että voidaan lisätä yrttejä, kun sairaalalla oli oma yrttimaa. Lisättiin 30 l potrooli yrttejä. (Potrooli oli astia, tässä tapauksessa 30 litran vetoinen). Laatikkoruoat voideltiin sulalla margariinilla ja paistettiin kauan uunissa. Suuri harmi oli se, kun sotapojat eivät osanneet syödä tätä ruokalajia. Laatikot tulivat emännälle takaisin lähes koskemattomana ja emäntä oli itkenyt. Vaikka raaka-aineita oli vähän, niin kaikki osat eläimistä (linnuista, kalasta) käytettiin hyödyksi. Osat, joita ei voinut syödä kuten luut keitettiin 200 litran padassa saippuaksi, lipeää lisättiin. Saippualla tiskattiin vaikka astioita. Kalan suomut myös käytettiin hyödyksi. Ne pestiin karkean suolan ja harjan avulla puhtaiksi. Puhdistettuja suomuja käytettiin kahvin selvitykseen. Tyhjät jauhosäkit käytettiin hyödyksi. Säkit pestiin ja niistä ommeltiin mekkoja, vyötteitä sekä patalappuja.

19 Lyyli Lehijoen muistelmia Muistelo sodan ajalta; Marraskuussa 1937 oli Helsingissä pommitus. Kaupungin väestölle jaettiin kaasunaamareita ja sitten juostiin metsään. Jauhokellarista tehtiin myöhemmin pommisuoja. Ruuan valmistus ja jakaminen ei kuitenkaan myöhästynyt pommituksen seurauksena, kertoi Lyyli. Sotien jälkeen laakso sai uuden oman keittiön. Työaika ja työasut Lyylin työaika oli yhdeksän (9) tuntia/ päivä. Lauantait myös oli työpäiviä sunnuntaityöstä ei saanut rahallista korvausta, muuta kuin yhden (1) vapaapäivän. Työolot hieman parantuivat sodan jälkeen. Työaika lyhentyi kahdeksaan (8) tuntiin päivässä ja sunnuntaityöstä alkoi tulla rahallinen korvaus. Myöhemmin myös lauantain työpäivästä, kello 14 jälkeen tuli rahallinen korvaus. Työkengät, jotka oli puuta, annettiin työpaikan puolesta. Päähineet oli kolmikulmaisia, tukka piti olla visusti piilossa. Työtakit tulivat vasta sodan jälkeen. ME-HENKI oli hyvä. Kesäaikaan mentiin Auroran tontilla olevan lammenrantaan retkelle. Isolla pannulla kahvi keitettiin, oli hyvä mieli ja huumori porukalla. Uskomattomia tarinoita Lyylillä oli omasta elämästä. Johan niitä sen ikäisen elämään mahtuu. Hän leipoi ruisleivänkin itse. Juhlarinkilät hän paistoi, kun talo täytti 25 vuotta (Aurora), myöskin kun talo täytti 50 vuotta. Olihan Lyyli myös ollut leipomossakin työssä. Lyyli Lehijoki on kerinnyt viettämään eläkepäiviä jo 36 vuotta. Kuitenkaan ei toimettomana. Martta-toimintaa on ollut. Myöskin Punaisen Ristin hyväntekeväisyystyötä. Veteraaneille varainkeruuta ja paljon muuta esim. ruokaan liittyvää. On paistettu joulutorttuja ja keitetty joulupuuroa veteraanien hyväksi. Mainitsen myös hänen ansiomitalit; Merihotellissa hänelle luovutettiin 1. KTV:n 50 v. Ansiomerkki sekä lisäksi nämä muut saadut mitalit - Jatkosota- Mitali - Päämajan Risti - Helsingin kaupungin palvelumitali 39 vuotta - Veteraaniliiton Ansio-mitali Juttua olisi riittänyt vieläkin, kun illan pimetessä olin lähdössä pois. Iloisten, lämpöisten halauksien kera erosimme. KIITOS PALJON Lyyli Lehijoelle jaksamisesta kertoa ihania muistojaan. Marja-Leena Puntti

20 Onneksi olkoon yhdistys 015, onko 80-vuotias vanha vai ikääntynyt? Usein ajatellaan henkilöstä että hän on vanha kun täyttää 80 vuotta, ei muuta kuin lepäämään. Yhdistys ei voi toimia siten, aina täytyy ajatella toiminnan kehittämistä jäsenistön kannalta paremmaksi! Osa jäsenistöstä ja yhdistyksistä haluaisi että toiminta säilyisi entisellään vailla muutoksia, osalla taas on suuriakin VISIOITA. Yhdistyksien asema edunvalvonnassa heikkenee kun niitä on runsaasti ja täytyisi löytää yhteinen hyväksyttävä tavoite. Meillä sosiaali- ja terveysvirastossa on käymässä niin, lähes jokaisella Helsingin yhteisjärjestön jäsenyhdistyksellä ja muutamalla ulkopuolisellakin on jäsenistöään töissä meillä. Demokratian kannalta jokaisella on oikeus tulla kuulluksi, aina sääntöjen mukaan oikealla tavalla tehty ratkaisu ei ole toiminnan kannalta järkevin. Sääntöjen mukaan yhdistykset vastaavat edunvalvonnasta ja sen vuoksi niiden päätöksentekokykyä on kehityttävä nopeammin reagoivaksi, pystyäkseen vastaamaan toiminnan haasteeseen. Alkuvuosi ja kevät ovat olleet ja ovat edunvalvonnassa työteliästä aikaa. Järjestömme osalta luottamusmiestoimialueiden muutokset ovat sitä onnistuneesti sotkeneet. Kuitenkin olemme pyrkineet paikkaamaan toimintaamme ja mielestäni onnistuneet siinä ainakin tyydyttävästi. Parhaillaan sorvaamme uusia ohjeistuksia työntekijöille, neuvottelemme nimike muutoksista ja ennen kaikkea neuvottelemme 0.6 % järjestelyvaraerän jakamisesta. Teknisten sopimuksen osalta on jo esitys työnantajalta ja ensi viikolla 26.3 kerromme järjestömme näkemyksen siihen. KVTES: in osalta kaikki on vielä levällään. Työnantajalla on suuria vaikeuksia esittää mitään, niin suuri hajonta on ollut järjestöjen ja osastopäälliköiden esityksillä, esitykset ovat reilusti ylittäneet budjetoidun summan. Ensiviikoksi olisi kuitenkin luvassa jonkinlainen esitys. Suurin vaikeus lienee asiassa ettei virastossamme ole yhtenäisiä tehtävän vaatimuksen kuvauksia jolloin voitaisiin verrata tehtäviä ja niiden vaativuuksia toisiinsa ei edes että olisi sama nimike. Tavoitteena olisi nekin saada aikaan tämän vuoden aikana. Teidän yhdistyksenne on pitkään toiminut laaja-alaisesti niin jäsenistön virkistystoiminnan kuin edunvalvonnan parissa, ajatellen jäseniään ja heidän tarpeitaan. Yhdistyksenne hallitus ja puheenjohtaja ovat nyt toimineet kokonaisen toimintavuoden, ja on arvioinnin aika. Kuinka he ovat selvinneet? ainakaan haasteista ei ole ollut puutetta. Virastoja on tullut ja mennyt, edustajistoja, valtuustoja ja lautakuntia vaihtunut. Vaikuttaminen, reagointi ja osallistuminen, ne ovat nykytoiminnon kulmakiviä. Tulevaisuudessa yhdistyksien yhteistyön on tiivistyttävä jotta me luottamusmiehet pystyisimme paremmin palvelemaan teitä ja muiden yhdistysten jäseniä. Muutos on oltava jäsenistön tahto joka on oltava perusteltu, ei saneltu. Nykytekniikan sovellukset auttavat meitä kunhan käytämme niitä. Kuten huomasitte, en puuttunut historiaan, vaikka se on tunnettava jotta voi olla sivistynyt. Onneksi olkoon ja täyttä vauhtia kohti 100 vuotta. Kaitsu pääluottamusmies Ps. Teillä on 18.4 vuosikokous johon on syytä tulla paikalle vaikuttamaan

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Kiuruveden JHL ry toimintasuunnitelma 2016

Kiuruveden JHL ry toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallisen tilan kuvaus Yhdistyksen jäsenmäärä 311 Jäsenten työpaikat Kiuruveden kaupunki, Iisalmen kaupunki, Seurakunta, Yksityiset hoivakodit, Fysikaaliset hoitolaitokset, Toimi-säätiö

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2012 Carita Bardakci 23.11.2011 1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 1. JOHDANTO JA TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Hangon - Hangö JHL ry Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Hangon - Hangö JHL ry Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Hangon - Hangö JHL ry Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Raahen JHL ry 055 TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Raahen JHL ry 055 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Raahen JHL ry 055 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Hyvä jäsen on aika iloita tästä ajasta, kuluneista vuosista - kaikesta saavutetusta ja siitä, mikä on vielä edessä. Yhdistyksemme viettää75-vuotisjuhlaa joulukuun

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys:

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: 1/5 Vuosikokouksen 2013 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: Kokonaisohjelma:

Lisätiedot

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Kirkon alat ry:n luottamusmiesseminaari 11.-12.5.2016 Pekka Pietinen Luottamusmiestoiminnan järjestäminen Luottamusmiessopimus

Lisätiedot

HOLLOLAN JHL. Jäsenkirje 2016. Puheenjohtajalta

HOLLOLAN JHL. Jäsenkirje 2016. Puheenjohtajalta HOLLOLAN JHL Jäsenkirje 2016 Puheenjohtajalta Vuosi alkoi muutoksin yhdistyksessämme, uusina jäseninä aloitti Padasjoen JHL:läiset TERVETULOA! Työnantaja vaihtui Hämeenkoskelaisilla kuntaliitoksen myötä

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon!

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon! Osaaja tekee. Shutterstock Liity Verovirkailijain Liittoon! Verovirkailijain Liitto tukenasi työelämässä VISIO Verovirkailijain Liitto on Verohallinnon suurin ja vaikuttavin henkilöstöjärjestö, joka neuvottelee

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma toimintavuosi syyskokous Liite 1

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma toimintavuosi syyskokous Liite 1 Järjestötoiminta Edustajistovaalit Ehdokasasettelu 1.10.2016-31.1.2017 Äänestysaika 13.3. 28.3. palautuskuori viimeistään postiin 22.3. palautuskuori viimeistään keskustoimistossa 29.3. klo 12.00 Kuntavaalit

Lisätiedot

SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus

SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry 1(6) SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS r.y. FINLANDS SVETSTEKNISKA FÖRENING r.f. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka

Lisätiedot

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa.

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa. Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry, ruotsiksi Privatsektorns Chefer och Specialister, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Varsinais-Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kyröskosken koulun vanhempainyhdistys Kosken Kopla ry ja sen kotipaikka on Hämeenkyrö.

Yhdistyksen nimi on Kyröskosken koulun vanhempainyhdistys Kosken Kopla ry ja sen kotipaikka on Hämeenkyrö. KYRÖSKOSKEN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS KOSKEN KOPLA RY Säännöt 22.9.2014 (vuosikokous) 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kyröskosken koulun vanhempainyhdistys Kosken Kopla ry ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Aika: Keskiviikko klo Turku-sali, Yo-talo A, 2. krs. Esityslista. 143 Kokouksen avaus. 144 Laillisuus ja päätösvaltaisuus

Aika: Keskiviikko klo Turku-sali, Yo-talo A, 2. krs. Esityslista. 143 Kokouksen avaus. 144 Laillisuus ja päätösvaltaisuus EDUSTAJISTON JOULUKUUN KOKOUS Aika: Keskiviikko 10.12.2014 klo 18.15 Paikka: Turku-sali, Yo-talo A, 2. krs. Esityslista 143 Kokouksen avaus 144 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 145 Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

KUTSU. Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen. syyskokous. pidetään maanantaina klo alkaen Meijän Vintillä os.

KUTSU. Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen. syyskokous. pidetään maanantaina klo alkaen Meijän Vintillä os. KUTSU Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 21.11.2016 klo 16.45 alkaen Meijän Vintillä os. Savonkatu 11 A 6 Kokouksessa käsitellään sääntöjen 15 määräämät asiat. Luottamusvaalikokous

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry Kumppanuuspöytä 08.11.2016 Maija Salonen Eläkeliitto numeroina Kattojärjestö Eläkeliitto - jäsenmäärä 130000 jäsentä - 20 piiriä - 403 paikallisyhdistystä

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA...3 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS...3 3 TOIMINNAN LAATU...3 4 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 5 YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN

Lisätiedot

Raahen JHL ry 055 TOIMINTASUUNNITELMA 2014

Raahen JHL ry 055 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toiminnan painopisteitä ja tavoitteita - paikallisen edunvalvonta- ja työsuojeluorganisaation toimintaedellytysten ja toimintakyvyn kehittäminen ja vahvistaminen, tavoitteena pitää mahdollisimman kattava

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta TIEDOTE ESPOON JHL-YHDISTYSTEN YHDISTYMISHANKKEESTA Maan hallituksen päätökset ja Sote-hanke toteutuessaan, vaikuttavat myös meidän JHL

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna

Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna 4.2.2017 Sisältö Artemiksen visio ja missio Artemis eilen - miten kaikki alkoi? Artemis tänään mitä olemme tehneet vuoden aikana? Artemis ylihuomenna

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Yhdistyksen nimi on Vesaisten Keskusliitto ry., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. I TARKOITUS Liiton tarkoituksena

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka. PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT 1(5) YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Ylöjärven Reserviupseerit r.y. Sen kotipaikka on Ylöjärven kaupunki. 1 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto - Finlands Reservofficersförbund

Lisätiedot

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö:

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö: Aluejärjestön säännöt 1 (5) 21. liittokokouksen hyväksymät säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Aluejärjestön tarkoitus ja tehtävät 1. Yhdistyksen nimi on Metallityöväen... aluejärjestö ry ja sitä nimitetään

Lisätiedot

Metallityöväen Liitto ry LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET

Metallityöväen Liitto ry LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET Metallityöväen Liitto ry LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET Sisältö 1... 1 2 Luottamusmiehen valinta ja toimiaika... 1 3 Luottamusmiehen tehtävät... 3 4 Vaalien ajankohta ja tiedottaminen... 4 5 Ehdokkaiden asettaminen...

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 (5) Karateseura Honbu ry yhdistyksen kokoukseen 17.5.09 hyväksymät säännöt YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Lääkäripalveluyritykset ry, Läkarföretagen rf. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. YHDISTYKSEN TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto.

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. 1 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry 1 NIMI, KOTIPIKK J KILI Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. Liiton

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry S ä ä n n ö t Merkitty yhdistysrekisteriin 9.12.2005 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

Työelämän ABC. Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva työsopimus?

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.2008 LUKIEN Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys

Lisätiedot

JHL 105 yhdistyksen toimintasuunnitelma Järjestötoiminta. Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Talousarvios sa varattu summa

JHL 105 yhdistyksen toimintasuunnitelma Järjestötoiminta. Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Talousarvios sa varattu summa Järjestötoiminta Jäsenasiain päivystys yhdistyksen toimistolla (Jäsenasiainhoitajien p.0452165225 sekä Päivi Korkeamäki p.0400982999) antaa jäsenille henkilökohtaista apua jäsenasiainhoitaja parillisten

Lisätiedot

Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka

Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry, ruotsiksi Vinföreningen Munskänkarna i Jyväskylä rf, ja sen kotipaikka

Lisätiedot

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5)

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖKUNTAYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimenä on Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilökuntayhdistys ry. Yhdistyksen

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on KIIHTELYSVAARAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN säännöt (hyväksytty 10.1.2006) 1 Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry Työpaikka- ja alueosaston säännöt 1 (6) Työpaikka- ja alueosaston säännöt

Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry Työpaikka- ja alueosaston säännöt 1 (6) Työpaikka- ja alueosaston säännöt Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry Työpaikka- ja alueosaston säännöt 1 (6) Työpaikka- ja alueosaston säännöt 2.4.2016 Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry Työpaikka- ja alueosaston säännöt 2 (6)

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Käppärän koulun Seniorit - KäpySet ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on Suomi.

Lisätiedot

KUUSAAN LATU ry. SÄÄNNÖT

KUUSAAN LATU ry. SÄÄNNÖT Kuusaan Latu ry / säännöt 1(5) KUUSAAN LATU ry. SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kuusaan Latu ry. ja sen kotipaikka on Kouvola. Toimialueena yhdistyksellä on Kouvolan kaupunki ympäristöineen. 2. Yhdistyksen

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 VUOSI 2015 OLI YHDISTYKSEN 76. TOIMINTAVUOSI

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 VUOSI 2015 OLI YHDISTYKSEN 76. TOIMINTAVUOSI Pohjois-Savon terveydenhoitajayhdistys ry TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 VUOSI 2015 OLI YHDISTYKSEN 76. TOIMINTAVUOSI YHDISTYKSEN HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT HALLITUS Puheenjohtaja Fatima Moursad (Maaninka),

Lisätiedot

hallitus, vaalitoimikunta hallitus, vaalitoimikunta toimistonhoitaja järjestämisvastaava hallituksen jäsenet jäsenhankkijat luottamusmiehet

hallitus, vaalitoimikunta hallitus, vaalitoimikunta toimistonhoitaja järjestämisvastaava hallituksen jäsenet jäsenhankkijat luottamusmiehet Järjestötoiminta Edustajistovaalit Ehdokasasettelu 1.10.2016-31.1.2017 Jäsenkokous ehdokasasettelusta Äänestysaika 13.3. 28.3. palautuskuori viimeistään postiin 22.3. palautuskuori viimeistään keskustoimistossa

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/2004 Yhteinen kirkkovaltuusto 22.1.2004 1

TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/2004 Yhteinen kirkkovaltuusto 22.1.2004 1 Yhteinen kirkkovaltuusto 22.1.2004 1 YHTEISEN KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS Aika torstai 22.1.2004 klo 18.00-18.38 Paikka Osallistujat toimitalon juhlasali, Eerikinkatu 3 A (liite 1), liitetään erikseen pöytäkirjaan

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ

HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ LIITE 16.10.2012 SIIRTOSOPIMUS HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ 31.12.2012 1. Henkilöstön siirtyminen ja virkojen perustaminen Sovellettavat määräykset: Kuntalaki (365/1995)

Lisätiedot

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimenä on Suomen Röntgenhoitajaliitto ry, Finlands Röntgenskötarförbund rf. Kansainvälisissä yhteyksissä liitosta käytetään epävirallista nimeä The Society of Radiographers

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku.

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 1 Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on -edistää oppilaiden vanhempien ja koulun välistä

Lisätiedot

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on hyvinvoinnin tekijöiden yhteinen edunvalvoja. Raahen JHL 055 on perustettu joulukuussa vuonna 1940 (KTV).

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on hyvinvoinnin tekijöiden yhteinen edunvalvoja. Raahen JHL 055 on perustettu joulukuussa vuonna 1940 (KTV). 22.3.2011 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2010 YLEISTÄ Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on hyvinvoinnin tekijöiden yhteinen edunvalvoja. Raahen JHL 055 on perustettu joulukuussa vuonna 1940 (KTV). Yhdistyksen

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki.

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. Lakeuden Noutajakoirayhdistys ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Nimi: Kotipaikka: Osoite:

Nimi: Kotipaikka: Osoite: Jäsenvaliokunnan ehdotus yhdistysten mallisäännöiksi 4.3.2015 YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi: Kotipaikka: Osoite: Rekisterinumero: Merkitty rekisteriin: 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Rakennusmestarit

Lisätiedot

LähiTapiola vuonna 2020 miten menestymme?

LähiTapiola vuonna 2020 miten menestymme? LähiTapiola vuonna 2020 miten menestymme? LähiTapiola vuonna 2020 Palautekysely 22.8.2014 miten menestymme? Palautekysely 22.8.2014 Vastasiko asiaosuus odotuksianne? 4,96 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 5,5

Lisätiedot

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry, ruotsiksi Miljöstuderande MYY rf ja englanniksi The Association

Lisätiedot

4. Yhdistyksen tilillä on n 600e ja käteiskassa koululla n. 112,90. Myyjäisistä tuli 75,70. Tilanne tammikuussa 15.1.2013.

4. Yhdistyksen tilillä on n 600e ja käteiskassa koululla n. 112,90. Myyjäisistä tuli 75,70. Tilanne tammikuussa 15.1.2013. Vallilan vanhemmat-yhdistyksen kokous 02.04.2013 Aika: Tiistai 02.04.2013 klo 18.00 Paikka: Vallilan koulun opettajanhuone 1. Läsnä Opettaja Sami Paavola Annu Kilpeläinen (3A) Anu Vauramo (6A) Kati Lounema

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Helsingin

Lisätiedot

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi, tarkoitus ja toiminta Helsingin opettajien ammattiyhdistys ry:n SÄÄNNÖT

Lisätiedot

KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka

KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka 1 (5) Kuopion kauppakamari Kuopio handelskammare toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-kiina

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-kiina Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. 祝 贺, 愿 你 们 幸 福 快 乐 Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne 致 以 我 对 你 们 婚 姻

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto

HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TEKSTINKÄSITTELYN SIIRTO HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄLLE (HUS) 1 Yleistä Selvitystyö sosiaali-

Lisätiedot

Yhdistystiedote 1/2016

Yhdistystiedote 1/2016 Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä

Lisätiedot

SUOMALAINEN PURSISEURA RY:n SÄÄNNÖT

SUOMALAINEN PURSISEURA RY:n SÄÄNNÖT SUOMALAINEN PURSISEURA RY:n SÄÄNNÖT Hyväksytty vuosikokouksessa 14.3. ja ylimääräisessä kokouksessa 10.6.1996. 1 Yhdistyksen nimi on Suomalainen Pursiseura ry., epävirallisesti lyhennettynä SPS, ja sen

Lisätiedot