Helsingin Terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry. 80-vuotis Juhlajulkaisu. Vilkku 1/ 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin Terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry. 80-vuotis Juhlajulkaisu. Vilkku 1/ 2013"

Transkriptio

1 Helsingin Terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry 80-vuotis Juhlajulkaisu Vilkku 1/ 2013

2

3 Sisällysluettelo Puheenjohtaja 1 80 VUOTIS JUHLA MAINOS KAISANIEMI Yhdistyksen perustamisjäsenet 3 Suomenlinnan perhetapahtuma. 5 Yhdistyksen 80 vuotistaipale Lyyli Lehijoen muistelmat pääluottamusmiesten onnittelut Joukamonpirtille Jäsenten/huvitoimikunnan kertomuksia kesäviettopaikoista Toimintasuunnitelma Jäsenasiat 46 Hallituksentiedot 47 Hartolan kevät talkoot.. 48

4 PUHEENJOHTAJALTA Yhdistyksemme täyttää tänä vuonna kiitettävät 80 vuotta. Tuohon aikaan sisältyy käytännössä koko Suomen ammattiyhdistys-toiminnan historia, aina tammikuun kihlauksesta alkaen, jolloin työntekijät ensimmäistä kertaa tunnustettiin neuvotteluosapuoleksi työmarkkinoita koskevissa kysymyksissä vuonna Historiamme sisältää radikaaleja tapahtumia sodista yleislakkoon. Työnteon muodot ovat muuttuneet ja yhteiskunta on harpannut aimo askelia eteenpäin. Yksi asia, joka on pysynyt läpi historian lehtien havinan, ovat ihmiset. Ihmiset, jotka pyyteettömästi osallistuvat yhdistystoimintaan, valvovat kaikkien yhteisiä etuja ja pyrkivät kohti parempaa ja oikeudenmukaisempaa tulevaisuutta. Yhdistys on ja tulee aina olemaan tasan niin voimakas, kuin siinä kulloinkin olevat jäsenet. Emme voi jäädä paistattelemaan uljaan historian saavutuksilla, vaan meidän on kyettävä muuntautumaan ajan mukana, jotta varmistamme parhaan mahdollisen edunvalvonnan, virkistävää vapaa-ajan viettoa unohtamatta. Nykyajan ongelmat tuntuvat verrattain mitättömiltä, kun miettii ay-toiminnan aikaisempia ponnisteluja. Perusperiaate on kuitenkin yhä sama, yksittäisen jäsenen kokemat ongelmat ja niiden korjaaminen yhdessä. Juuri tämä on yhdistystoiminnan kulmakivi ja joka saa edelleen uusia jäseniä liittymään ammattiyhdistykseen. Yhteiskunnan arvot tuntuvat kovenevan ja etenemme kohti maailmaa, jossa vain vahvimmat pärjäävät. Juuri siiloin on tärkeä tietää, että ketään ei jätetä yksin ja apua saa silloin, kun sitä tarvitsee! Tämän solidaarisen sanoman myötä ja enempää jaarittelematta toivotan kaikille Helsingin Terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry:n jäsenille onnellista 80-vuotis juhlavuotta! Lauri Vihervä Puheenjohtaja

5 YHDISTYKSEN 80- VUOTISJUHLAT Klo RAVINTOLA KAISANIEMESSÄ Tarjolla puheita, tanssia, hyvää ruokaa seisovassa pöydästä 200 jäsenelle. Ilmoittautumiset 10.5 mennessä Seppo Liukkoselle puh: tai Lauri Vihervälle puh: ( s-postiin otsikkona 80-vuotis juhlat ) aveci on myös tervetullut juhliimme. TERVETULOA

6 JHL - Pääkaupunkiseudun aluetoimisto Perhetapahtuma Suomenlinnassa klo Tapahtuma on tarkoitettu JHL:n pääkaupunkiseutulaisille jäsenille perheineen jäsenille Ohjelmassa mm. lapsille Suomenlinnan seikkailukierros Kustaan Miekka klo Koko perheelle sopiva Viaporin tykit ja tunnelit kierros klo ja JHL- yhdistysten toiminnallisia pisteitä Paraatikentällä, jossa myös aluetoimiston info piste sijaitsee. alennuksia museoihin maksuton ruokailu Ilmoittautumiset 5.5. mennessä sähköpostilla: (s-postiin otsikkona Suomenlinna ) Ilmoittautumisen yhteydessä kerrothan seuraavat tiedot: nimi ja yhdistyksen numero kuinka monta aikuista ja lasta (alle 15 v) tapahtumaan osallistuu osallistutteko seikkailukierrokseen klo ja/tai kävelykierroksiin klo vai (alle 6 v. voivat osallistua seikkailukierrokselle vain vanhemman seurassa, kaikille kierroksille paikkoja on rajoitetusti) JHL:n oma vesibussi Suomenlinnaan Kauppatorilta (JT-Line) klo 9.30 ja paluu Suomenlinnakeskuksen laiturista klo TERVETULOA

7 Yhdistyksen perustamisjäsenet Yhdistyksen perustaminen ja perustaja jäsenet on selvitetty yhdistysrekisteristä vuonna 1961 tai 1962, selvityksen on tehnyt Margit Helsten. Yhdistys täytti vuonna vuotta. Yhdistysrekisterin mukaan yhdistys on perustettu ja rekisteriin on ilmoitettu silloin; puheenjohtaja Pekka Astikainen sihteeri Almer Virtanen Toimikunnan jäsenet: Rauha Hakala Pekka Astikainen Almer Virtanen Korpela Vihtori Haaparanta Helmi Liikanen Yhdistysten 10, 15 ja 33 jäsenkortistosta on löytynyt seuraavat jäsenet, jotka voivat olla yhdistyksemme perustajajäseniä; Altti Kalle liittynyt liittoon Hälinen Kalle liittynyt liittoon Hämäläinen Lyyli liittynyt liittoon Leskinen Antti Liittynyt liittoon Tammelin Alviira liittynyt liittoon Virtanen Martta liittynyt liittoon Virtanen Almer liittynyt liittoon

8 Välähdyksiä Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta 015 toiminnan 80 vuositaipaleelta On tullut tavaksi sanoa, että kahdeksankymmentä vuotta on yksityisen elämässä pitkä ajanjakso, mutta historian mittapuulla mitaten ainoastaan lyhyt, ohikiitävä tuokio. Eiköhän asianlaita ole kuitenkin niin, että esimerkiksi kahdeksankymmentä vuotta toimintaansa juhliva järjestön elämänpiiriin mahtuu yhtä ja toista, runsaasti tapahtumia huvittavia jos harmillisiakin -, saavutuksia ja menetyksiä, mitkä kaikki ovat osaltaan vaikuttaneet ei ainoastaan jäsenistöön vaan myöskin sen veljespiirin ulkopuolella olevien jokapäiväiseen elämään. Jotta mennyt ei unohtuisi ja jotta eletyt kenties kovatkin kokemukset voisivat antaa meille elämänuskoa ja luottamusta vastaisuutta varten, aion seuraavassa lähteä silmäilemään taaksejäänyttä. Siirrytään ajassa jonnekin kahdeksankymmentä vuotta taaksepäin, hyvän Helsinkimme terveyskeskuksen henkilökunnan maailmaan. Eipä tainnut paljon olla siihen aikaan hyvän Helsinkimme sairaaloissa jos ei liioin muissakaan kaupungin laitoksissa ainakaan silloin, kun kysymys oli niin sanottujen pienpalkkalaisten ei suinkaan yli- vaan pikemminkin epämääräisten toimenhaltijain asioista. Meille tämän päivän helsinkiläisille on kerrottu, että kaikissa kaupungin laitoksissa niin huolto kuin toimistopuolenkin tehtävissä olevien työpäivä oli noihin aikoihin yhdeksästä jopa neljääntoista tuntiin saakka. Ylityökorvauksista ei ollut puhettakaan olihan kuulemma pula-aika ja vapaapäivät oli sitä sun tätä ja sunnuntaivapaat järjestäytyivät jos järjestyivät, ainoastaan joka toinen tai kolmas sunnuntai. Mutta elettiinhän sitä ennenkin, vaikka ojan takana oltiin lauleskeli Aleksis Kivi aikoinaan. Mutta mitäpä sen ajan isännät ja laitosten johtajat asioista ajattelivat. Mutta pieniä ovat silakat joulukaloiksi lähestulkoon kaikki se ahdinko ja turvattomuus, jonka alaisina kaupungin pienpalkkalaiset viran- ja toimenhaltijat elivät kaupungin eri monissa laitoksissa. Eipä liene kaukanakaan sellainenkaan olotila, jota voidaan nimittää mielivallaksi. Sairaaloissa -, kunnallis-, ja lastenkodeissa, kouluissa, elintarvikekeskuksissa, teurastamoilla, palokunnissa, satama-, kiinteistö ja muissa virastoissa työskenteli jo noihin aikoihin monisatapäinen toimisto- ja teknillinen henkilöstö, mutta näiden kesken ei ollut käytännöllisesti katsoen mitään yhteistoimintaa, niin eipä ihme, että työntekijän taloudelliset ja sosiaaliset edut olivat sen mukaiset. Silloin ei ollut asuntopulaa mutta asuttiin kuitenkin 4-5 henkeä samassa huoneessa. Ja niin hyvä Helsinkimme hallinto oli lähes yksinomaan niin sanottujen porvarillisten piirien käsissä. Tosin niin kaupungin johdoissa kuin moninaisissa lautakunnissakin oli muutama harva työväestön edustaja, mutta eihän yksi pääsky kesää tee eikä sosiaalitoimen johtaja tai pari lautakunnan työläisedustajaa ylivoimalle mitään mahtaneet. Lisäksi maamme poliittinen elämä oli kolmen kymmenen alkuvuosina kaikkea muuta kuin suopea työntekijäin toiminnalle omien elinehtojensa parantamiseksi. Ellei oltu tyytyväisiä, niin portti oli auki. Ja usein porttihan oli auki. Jo yrityksetkin tähän suuntaan pyrittiin leimaamaan, vähintään kommunistiseksi ellei selvästi anarkiaksi. Äkkiä siinä sai niin Miina kuin Maikkikin lopputilin, ellei ollut niin kuin oletettiin. Mutta niin kuin kautta historian eli niihinkin aikoihin vähäosaisissa yhteistoiminnan tarve, mikä sai lisäksi rohkaisuaan muilla aloilla tapahtuvista järjestötoiminnan elpymisestä. Kenties eräänä hyvin voimakkaana kimmokkeena yhteen liittymisen tarpeena voimistumiseen voitaneen pitää vuotta 1930, suoritettua yleistä palkkojen alenemista. Jo muutenkin varsin alhaisia palkkoja alennettiin mainittuna vuonna perheettömiltä 15 sekä perheellisiltä että viran- ja toimenhaltijoilta 10 prosenttia. Niinpä sitten monien epäröintien ja hapuilujen jälkeen kulki sana miehestä mieheen ja joulukuun 19 päivänä vuonna 1932 kokoontui 33 rohkeinta naista ja miestä Elannon Hallintoneuvoston huoneistoon Kluuvikadulle pohtimaan tilannetta, vakaana aikomuksena ryhtyä yhteistoimin asioita korjaamaan.

9 Vaikka työkenttä olikin hajanainen, olihan silloin kaupungin laitokset monilukuiset ja toisistaan varsinkin riippumattomat ja vaikka suunnitteilla olevaan järjestöön tulisi kuulumaan toisistaan hyvin erilaisista ammateista ja työtehtävissä toimivia viran- ja toimenhaltijoita oltiin yksimielisiä siitä, että oma ammatillinen järjestö on saatava aikaan. Niinpä tässä ikimuistoisessa kokouksessa, jonka avauksen suoritti juuri hiljattain perustetun Kuntatyöntekijäin Liiton varapuheenjohtaja Vihtori Haapalainen hänkin muuten kaupungin palveluksessa -, asetettiin toimikunta valmistamaan varsinaista perustavaa kokousta. Mutta niin kuin alkuaikojen synnytysvaiheissa, niin nytkin tässä Kluuvikadun kokouksessa sukesi pientä riitaa, kun osa kokouksen osanottajista halusi perustavan kokouksen kutsuttavaksi koolle ainoastaan Uudessa Suomessa julkaistavalla lehti-ilmoituksella. Taitiinpa samassa tilaisuudessa keskustella myös kokous paikastakin, kaikille kun ei vielä tämä talo ollut suinkaan mieluinen, mokomakin Moskova. Mutta kaikesta huolimatta oli tehty ratkaiseva päätös astua starttiviivalle ja lähtölaukaus pamahti kahdeksankymmentä vuotta sitten tammikuun toisena päivänä. Näin syntyi yhdistys nimeltä Kaupungin Viranhaltijat ry. Ja niin liittyi jälleen yksi rengas ammattiyhdistysliikkeen voimistuvaan ketjuun, sillä alussa jo uusi tulokas liittyi SAK:hon Suomen kuntatyöntekijäin Liiton kautta - Ja kun kerran toimeen tartuttiin, niin töpinäksi oli pantava. Jo samana päivänä allekirjoitettiin järjestön perustamiskirja. Ja tammikuun 10 päivänä toimitsijat jättivät ilmoituksen yhdistysrekisteriin ja uusi yhdistys merkittiin rekisteriin vielä saman kuun 28 päivänä. Sitä myöten oli siis kaikki selvää ja järjestön johto sai ensimmäiseksi tehtäväkseen ryhtyä kokoomaan monilukuista ammattitoveripiiriä yhteisten siipien suojaan, yhteisen lipun alle. Mutta niin kuin tämänkään järjestön alkutaival ei ollut ruusuilla tanssimista. Sitkeässä olivat ennakkoluulot järjestötoimintaa kohtaan. Kuka pelkäsi mitäkin, kuka esimiestään tai työtoveriaan, kuka paikkansa menettämistä, kuka politiikkaa ja niin edelleen. Ja niin tapahtui, että yksi toisensa jälkeen kaupungin eri laitoksista hitaasti, mutta varmasti alkoi oivaltamaan mistä oli kysymys. Kaupunki kasvoi, väkiluku kasvoi ja niin kasvoi myös niiden ihmisten lukumäärä jotka palvelivat kaupungin monisatatuhantista veronmaksaja kuntaa. Mutta... niin se mutta... Oli vielä vanha ja uskollinen lautakuntajärjestelmä... Ja sepä juuri olikin kanto koskessa... Vielä eivät kevätvirrat hurisseet meidän päiviemme käsityksen ja tapojen mukaan... Olihan tohtori Paavo Virkkunen lastensuojelu lautakunnassa ihmetellyt sitä, että ammattiosaston edustajat palkkaneuvotteluissa olihan sentään ihmisen näköinen. Kaikki eivät olleet vielä silloin selvillä siitä, että Suomi on kansainvälinen maa. Taisipa uusi järjestö saada aikaan useitakin Helsingin hulinoita. No, kirjelmään tosin sillä kertaa vastattiin, sillä kaupungin sosiaalijohtaja oli monin tavoin asettunut tukemaan järjestön esityksiä, vaikkapa ei virka-asemassaan ja yksin ollen saanut riittävästi ääntään kuuluviin. Tosin tähän yhdistyksen ensimmäiseen viralliseen kirjelmän vastaukseen sijoitti lautakunnan enemmistö pukinsorkkansa mainiten, etsi vapaapäiviä voida järjestää pula-ajan vuoksi. Pula-aika olikin se sana jota käytettiin hyvin yleisesti torjuttaessa työntekijäin asiallisia esityksiä. Joka tapauksessa työ pääkaupungin palveluksessa olevien viran ja toimenhaltijain hyväksi oli alkanut. Vaikka suuria muutoksia ei vielä saavutettukaan ensimmäisen kertomusvuoden puitteissa oli kuitenkin jäsenmäärä vuoden 1933 päättyessä jo noin 80:n paikkeilla. Ihmekkös,jos pienpalkkalaisista alkoi jo tuntumaan ikään kuin aurinko olisi nousemassa.

10 Niinpä niin, siitä se sitten vauhtia sai ja sitä mukaan kuin maan poliittinen elämä rauhoittui murheellisten Lapuan. Ja pulavuosien jälkeen, uusi järjestö kokosi yhä runsaammin kaupungin palvelijoita jäsenpiiriinsä. Jäsenmäärä jo kolmen toimintavuoden jälkeen ylitti jo kahdensadan jäsenen rajan ja jatkuvasti tuli lisää voimia kaupungin laitoksista. Ja tuloksia saavutettiin mm saatiin sairaaloihin ja huoltolaitoksiin entisen rajattoman työajan tilalle yhdeksän tunnin työpäivä sekä jokaviikkoinen vapaapäivä. Palkatkin alkoi kohota ja täsmällistyä, niin etteivät ne joka palkanmaksun yhteydessä vaihdelleet. Laitosten luontaisetuihin kuuluva parani ja työpuvuistakin alettiin pitää huolta laitosten toimesta. Mutta vieläkin esiintyi johtavien taholta runsaasti haluttomuutta ymmärtää ajan kehitystä. Niinpä kerrotaan eräänkin laitoksen johtajan, jonka tapana oli pyöritellä peukaloitaan, sanoneen eräiden neuvottelujen yhteydessä, että niin kauan kuin tämä peukalo pyörii, ei tässä laitoksessa tipu kahdeksan tunnin työaikaa. SAK:n lehti Palkkatyöläinen ei saanut tulla esim. Toivolan koulukotiin. Mutta sitä mukaan kun järjestön voima kasvoi ja sitä mukaan ammattiyhdistysliike murtautui läpi koko yhteiskunnan, nämä alkuvuosien penikka-taudin oireet kävivät yhä vähäisemmäksi. Jäsenmaksujakin rohjettiin jo ryhtyä suorittamaan huoltokonttorin kautta ja niin edelleen. Kaupungin omistama Kulosaaren kartano oli saatu vuonna 1937 Helsingin Työntekijöiden ja Viranhaltijoiden käyttöön. Kartano oli aivan rappiotilassa, talkoolaisia tarvittiin. Talkoolaisia löytyi koska siihen aikaan jos joku asui työsuhdeasunnossa (ja heitä oli paljon) täytyi kesälomansa ajaksi luovuttaa vuodepaikkansa sijaiselleen. Kesälomaa oli siihen aikaan kaksi viikkoa. Ja vuonna 1938 jäsenmäärä sivuutti jo runsaasti neljänsadan jäsenen rajan. Oli kasvanut melkoinen järjestö, jossa moni alan eri työkunnat ja asioiden runsaus antoivat yhdistyksen toimihenkilöille työtä oikein olan takaa, kokouksia ja taas kokouksia, neuvotteluja ja taas neuvotteluja. Neuvottelusuhteethan eivät silloin olleet kuin hiirenkorvalla. Ja varsin usein joutuivat samat miehet ja naiset remmiin. Järjestömiehen/ naisen elämä ei ollut silloin, jos ei nytkään helppoa, ei suinkaan asianomaisen perheen jäsen mielestä. On elämän laki, että sitä mukaan kun perhe kasvaa ja tenavat vanhenevat, niin aina yhden ja toisen vuoro lentää maailmalle toisin sanoen lähteä omin voimin onneaan yrittämään. Ja niin joulukuun 18 päivänä, melkein päivälleen kuusi vuotta siitä hetkestä jolloin yhdistyksen syntysanat lausuttiin. Palomiehet olivat ensimmäiset jotka sataprosenttisesti järjestäydyttyään perustivat oman ammattiosastonsa eroten siten tosin täysin hyvässä sovussa kantayhdistyksestä. Olihan heillä runsaasti omia erikoiskysymyksiään, että aihetta oma järjestön perustamiseen oli riittävästi. Mutta runsaasti jäi voimia vielä kantayhdistykseenkin ja lisää jatkuvasti liittyi. Maailma oli muuttunut elettiin Kallion presidenttikautta ja Cajanderin punamultahallituksen taloudellisen ja sosiaalisen nousun aikoja. Mutta apropoo...sosiaalisen. Eräässä pääkaupunki lehdessä oli kesäkuun kuudestoista päivänä 1939 seuraavat otsikon sanat: Yhteiskunta sotajalalla naimisiinmenoa vastaan ja hieman pienemmällä printillä Helsingin kaupungin kunnallisetkin elimet tekevät juhlallisia päätöksiä siitä, saako vaimo asua miehensä luona vai ei. Ja niin naiset saivat asua miehensä kanssa yhdessä, kuten oikeaan avioliittoon kuuluikin. Sitkeän työn jälkeen alkoi voitto voiton jälkeen olla todellisuutta. Mutta sitten tapahtuikin kaikkea muuta kuin sellaista, mikä olisi vienyt kehitystä eteenpäin.

11 Toinen maailmasota. Talvisota jatkosota. Kulosaaren Kartanon päärakennus oli luovutettava tyhjänä Suomen armeijan käyttöön. Keväällä 1940 rakas Kulosaaren Kartano saatiin takaisin. Satatuhantisen pääkaupungin oli kuitenkin elettävä ja väestön toimeentulosta pidettävä huoli. Kymmenen vuoden iän saavuttaessa järjestöön liittyi sodasta huolimatta jatkuvasti uusia voimia; raitiotien viranhaltijat, rakennusmestarit, kansakoulut ja niin edelleen. Sodan puristuksessa tarvittiin yhä lähemmin toinen toisiaan. Paljon tapahtui näinä vuosina, paljon syntyi uutta, vanhan palaessa kuonaksi, näin kävi myös ihmisten välisten suhteissa. Mutta sen jälkeen, kun tuho ja hävitys olivat päättyneet ja sodan raunioiden keskellä alkoi jälleenrakennustyö, tähän työhön kantoi voimakkaan panoksensa myös järjestöissä. Perustettiin uusia huonekuntia; Kaupungin teurastajat, kodinhoitajat. Samalla myös luonnollinen kehitys omien eritysjärjestöjen syntymiseen oli ajan vaatimus. Ja niinpä tapahtuikin, että palomiesten jälkiä seuraten vuonna 1945 syntyi Kansakoulujen henkilökunnan osasto. Vuosi 1946 oli monen uudistuksen vuosi. Näistä mainittakoon huomattavimmat; Laki työntekijäin vuosilomasta, laki tuotantokomiteoista, 8-tunnin työlain voimaantulo, yleis-luottamusmies sai nimekseen pääluottamusmies tosin työpaikoilla oli luottamusmiehet. Ruokailu joka kuului luontaisetuihin - joka keitettiin eri padassakin -,saatiin vapaaehtoiseksi eikä sitä keitetä monessa padassa. Vuonna 1947 jakautui kantayhdistys käytännöllisesti katsoen kahdeksi vähin riidoin luonnollista kehitystä kulkien. Uusi sisaryhdistys sai kasteessa nimekseen Helsingin Viranhaltijat ry ja kantayhdistys perinteiden vaalijana nimekseen Helsingin Kaupungin Sairaalain Viranhaltijat ry. Myöhemmin syntyi kantaäidistä Kiinteistötyöntekijät ry ja Toimistovirkailijat ry. Niin, että kantaäiti neljännesvuosisata sitten luonut, voi ylpeänä todeta; rikas olen jälkeläisistäni

12 Maaliskuun 1 päivänä vuonna 1956 SAK antoi määräyksen yleislakosta. Lakko oli pitempi ja raskaampi kuin 50-vuotta sitten työväenliikkeen alkuaikoina käyty suurlakko. Lähes kolmen viikon taistelun jälkeen päästiin sovintoon. Kaupungin sairaalain henkilökunnan lääkintähuolto oli ilman yhtenäistä järjestelmää. Sai olla riippuvainen sairaalain johtajan tai henkilökunnan hyvästä tahdosta jos hoitoa sai - kaupungin sairaalain henkilökunta meni sen sairaalan päivystykseen missä oli työssä. Minkäänlaista ennaltaehkäisevää hoitoa ei ollut, lukuun ottamatta pienoisröntgeniä joka oli lain säätämä. Vuoden 1959 kevättalvella oli työttömyys ennätyksellinen jota ei sodan jälkeen vielä koettu. Loppuvuodesta tuli ajankohtaiseksi osalle sairaalahenkilökunnalle siirtyä uuteen toimipaikkaan, kaupungin Keskuspesulaan. Vuonna 1960 toiminta ammattiyhdistysväen rintamalla ja yleensä työväestön keskuudessa osoittautui rikkinäiseksi. Neuvotteluteitse voitiin pysäyttää vuosilomasijaisten palkat, vakinaisten viranhaltijain pohjapalkat jotka muuten oli esitetty alhaisemmiksi. Loputkin sairaalan laitoksista pesuloiden henkilökunta siirtyi uuteen toimipaikkaansa, keskuspesulaan. Nyt oli kysymys aivan uuden suuntaisesta suuresta työryhmästä, kuin sairaalahenkilökunta, perustivat nämä uuden ammattiosaston nimeltään Keskuspesulan henkilökunta ry. Vuosi 1962 oli ollut hyvin tapahtumarikas. Vuoden alussa oli kahdet vaalit. Ammattiyhdistysliikkeen piirissä oli ollut kuluvan vuoden aikana erittäin voimakasta liikehdintää. Historian aikana tuli ensimmäisen kerran kyseenalaiseksi suhteiden katkaisemiseksi KVT: n Liittoon, kuitenkin vuosikokouksessa oltiin valmiit perumaan ero. Eläkkeen saajain määrä yhteiskunnassamme yhä lisääntyessä oli tullut ajankohtaiseksi perustaa myös eläkeläisille omia yhdistyksiä. Vuonna 1963 tuli uusi virkasääntö, jossa ei ollut mitään muuta uutta kuin 10 vuoden palveluksen jälkeen sai 5 viikon kesäloman. Oli kyetty saamaan suurin piirtein jäsenistöä tyydyttävät palkkaratkaisut aikaan. Olimme saaneet viime vaaleissa porvarillisen hallituksen, niin se oli kuluvan vuoden aikana osoittanut kuinka palkannauttijat voidaan asettaa miltei ylivoimaisiin rasituksiin.

13 Vuonna 1964 sairasvakuutus- ja työttömyyslaki tuli voimaan, tosin kummatkin oli vielä puutteelliset, mutta alku kuitenkin oli. Työttömyyttä oli kuluvana vuonna paljon, työttömien määrää ei kyetty supistamaan. Ammattiyhdistysliikkeen niin sanottu hajanaisuus oli valitettava tosiasia, hajanaisuutta oli ollut lähes 9 vuoden ajan. Toiminta ammattiyhdistysliikkeen järjestelmällisen yhtenäisyyden saavuttamiseksi ei vuoden aikana tuottanut kovinkaan näkyvää tulosta. Lokakuussa vuonna 1966 yhdistyksemme osti Kuusamon Lämsän kylästä Piikstammi Valkealaisen palstan kesänvietto paikaksi jäsenilleen. Kuusamoon rakennettiin talkoovoimin 2 erillistä rakennusta toinen oli sauna ja toinen majarakennus, johon kuului tupakeittiö ja 2 makuuhuonetta. Yhdistyksemme kesän viettopaikka sai nimekseen Joukamon Pirtti, koska se oli Joukamojärven aivan välittömässä läheisyydessä. Vuonna 1967 Hesperian sairaalassa polki paikoillaan henkilökunnan lääkäri sitä nimittäin ei ollut, muissa sairaaloissa kylläkin. Terveydenhoito-ohjesääntö oli jo lähetetty liikkeelle 13 vuotta sitten. Kivelän sairaalan muutamilla osastoilla alettiin kokeilla 40-tunnin työviikkoa. Kolmen vuoden päästä tulikin sitten kaikille 40 -tunnin työviikko. Laakson sairaalaan oli annettu kolme osasto yksityiselle siivousfirmalle. Sairaalavirastossa käydyssä neuvottelussa kävi ilmi, että tämän laatuisia tullaan jatkamaan. Sairaaloiden sairaala-apulaiset siirtyivät kolmivuorotyöhön, kylvettäjät suorittivat yötyötä päivystyspoliklinikoilla. Kokonaisuutena vuosi 1969 oli ollut koko ammattiyhdistysväen kannalta suhteellisen hyvä. Hinnat ja vuokrat oli saatu pysymään suhteellisen tasapainossa. KTV:n vapaa-ajan vakuutus tuli voimaan. Yhdistys neuvotteli ja saikin tilapäiseksi ratkaisuksi, että vuoden 1970 sopimuksessa joka tekee periodityötä on mahdollisuus valita pitääkö lepotaukoa vai ei. Tähän saakka lepotauko oli pakollinen eikä se kuulunut työaikaan. Vuoden loppu-puolella Liitto allekirjoitti niin sanotun Liinamaan sopimuksen eli valtalaki, jolla palkat sidottiin korotettavaksi ansiotasosta riippumatta. Vuonna 1970 oli kovaa kädenvääntöä siitä, että tarvitaanko sairaaloissa siivoustöiden ohjaajaa, oltiin sitä mieltä, että sairaala-apulaiset osaavat tehdä työnsä samalla tavalla kuin ennenkin. Asia meni äänestykseen, siivoustöiden ohjaajan puolesta äänestys voitti. Pukuasiasta käytiin neuvotteluja pitkin kevättä, lopulta päästiin tyydyttävään loppuratkaisuun. Sopimus- suosituksemme sisälsi suhteellisen paljon asioita mm. kuukausipalkalla olevien työehtosopimus, terveydenhuollon järjestäminen, irtisanomissuojan kehittäminen, työturvallisuus kysymykset, luottamusmiesten asema, kunnalle tyypilliset tehtävien hoitaminen kunnan omalla työvoimalla. KSL ja KTV yhd.15:sta yhteinen kokous oli Hesperian sairaalassa jossa päätettiin, että KSL: n jäsenistö siirtyy meidän osastoon. Vuosi oli ammattiyhdistysliikkeen kannalta tapahtumarikas sekä kehitysmyönteinen. Palkkaratkaisussa oli kuluvana kautena ns. UKK-sopimus, joka piti sisällään paljon kaivatun vähimmäispalkkalain. Tammikuussa lähdettiin liikkeelle viranhaltijain osalta KVTES: in pohjalta joka sisällöltään oli tehtysuhteellisen tulkinnannalliseksi. Meidän tärkeämmät uudistukset mitä KVTES piti sisällään, oli liitteenä kunnallinen yleinen luottamusmies sopimus, työturvallisuudesta työpaikoilla. Vuosi 1973 oli ammattiyhdistysliikkeen kannalta vaiherikas ja arvostelujakin aiheuttava. Sopimukset tehtiin Liittokohtaisina ja ensikertaa pelin avaajana oli julkinen sektori. Uuden sopimuksen myötä tuli lomaltapaluuraha, työturvallisuustoimikunnat tulivat valvomaan työpaikoille. Eduskunta hyväksyi poikkeuslain jolla Tasavallan Presidentin toimikautta jatkettiin neljällä vuodella. Myös oli merkille pantava työvoimapula. Helsingin Kaupungin hallituksen päätöksellään oikeuttanut sairaalaviraston järjestämään sairaala ja terveyslautakunnan alaisen henkilökunnan ennalta ehkäisevän terveydenhuollon kokeiluluonteisesti. Näin aloitti toimintansa Helsingin Kaupungin sairaalatoimen alalla työterveyshuolto.

14 Vuonna 1974 ostettiin yhdistyksemme jäsenille toiseksi vapaa-ajan viettopaikaksi Syrjälän tila. KTV asetti neuvotteluihin peruslähtökodaksi mm. alkupalkan tason parantamisen, sopimusten yhtenäistämisen, ansiokehityksen, kilpailukyvyn parantaminen, yhdenmukaistetaan ikälisäjärjestelmää siten, että kaupungeissa, kauppaloissa ja kunnissa on neljä ikälisää. Äitiyslomiin saatiin muutoksia. Sairaala ja hoitoapulaiset olivat ylihoitajan alaisuudessa. Vuosi 1976 oli tapahtumarikas. Saatiin tulopoliittinen ratkaisu joka piti sisällään mm. työnantajan kustantama ryhmähenkivakuutuksen, työsuojeluvaltuutetun ajankäytön lisäys, työnantajan osallistuminen ay-liikkeen koulutuskustannuksiin, palkallinen loma lapsen sairastumisen perusteella. Valtiovallan julkiseen alaan kohdistuivat supistus-suunnitelmat aiheuttaen huolestumista työttömyyden Kasvulle, työpaineen kiristymistä, pakkolomat olivat jokapäiväisiä. Maassamme kuluvan vuoden aikana hallitus vaihtui useaan otteeseen. Kivelä Hesperian sairaalan henkilökunnan lapsille perustettiin lasten päiväkoti. Siivouspäälliköt ja siivoustyönjohtajat tulivat sairaala ja hoitoapulaisten esimiehiksi. Vuosi 1977 oli juhlavuosi, oli vietetty Suomen Itsenäisyyden ja Lokakuun vallankumouksen 60 vuotta. Molemmat työväenpuolueet ja SAK asettuivat tukemaan presidentin Urho Kalevi Kekkosen uudelleen valintaa. KTV oli SAK:n toiseksi suurin liitto. Toiminta vuonna 1978 alkoi hieman katkerin mielin, sillä hallituksen elvytysohjelma kosketti ennen kaikkea palkansaajia. Uusi sopimus sisälsi mm. kaksi uutta vapaapäivää, Pääsiäislauantai ja Tapanin päivän jälkeinen lauantai tulivat palkalliseksi vapaapäiväksi. Lahdessa järjestettiin punavanki muistomerkin paljastustilaisuus. Maassamme vietettiin myös YYA- sopimuksen 30-vuotisjuhlatilaisuutta. Kulunut vuosi 1979 oli monen lamavuoden jälkeen taloudellisen nousun vuosi. Koti maassamme vietettiin YK:n julistamaa Lasten vuotta. Teemavuotena enemmänkin juhlapuheiden kuin käytännön tekojen osalta. Uudet sopimukset perustuivat tulopoliittiseen sopimukseen.

15 Vuoden 1980 uutena sopimuksiin tuli työajan lyhennys 3-vuorotyötä tekevien kohdalla. Palkankorotukset eivät kaupungin budjettia pahemmin heilauttaneet. Kaupungin työntekijän asema oli varmempi kuin monella yksityisen palveluksessa olevilla. Ns. Pekkaspaperi syntyi vuonna 1981, jossa oli paljon huonojakin kohtia, että työntekijäpuolella oli vaikea hyväksyä. Yleiskorotuksen lisäksi sopimus sisälsi mm. tulopoliittisen sopimuksen järjestelyvaraeristä, ansionkehitystakuun ja indeksiehdon sekä palvelulisän uusimisen, eräät vuosilomat, työaika- ja vapaapäiväjärjestelmän uusimisen. Vuoden 1982 alussa toteutui jo n. 10 vuotta sitten alkanut kehitys joka oli tähdännyt MKL:n jäsenten edunvalvonnan tehostamiseen ja turvaamiseen tulevaisuudessa. Yhdistymisen seurauksena KTV: stä muodostui jäsenmäärältään maamme suurin ammattiliitto. Talouselämä jatkui ongelmallisena vuoden alkaessa ja aikana, pahimpana koettiin jatkuva suurtyöttömyys. Rationalisointi jatkui Helsingin kaupunkien hallintokunnissa. Syntyi tunne, että rationalisointi oli joku sieluton mörkö tai luonnon mullistus joka yhtäkkiä tulee taloon, tekee aikansa tuhoja ja sitten häipyy taas koksikin aikaa. Huolenaihetta oli kunnantyöntekijöille aiheuttanut myös Helsingin oikeistolaisten johdon yksityistämisintoilut. Keskusteluissa kaupungin töiden siirtämistä yksityiselle, törmättiin aina käsitteeseen kannattavuus. Virkoja vähennettiin. Pääluottamusmiesten toimi saatiin kokopäiväiseksi. Siivoustyötä mitoitettiin. Uusi palvelulisäuudistus astui voimaan Koskelan sairaala siirtyi Terveysviraston alaiseksi. Tuli Liiton suositus yhdistyksille liittää yhdistyksen nimeen KTV. Näin yhdistyksemme nimi oli seuraavanlainen; Helsingin kaupungin sairaalain viranhaltijat ry KTV 15. Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen apulaisryhmien sekä huoltomiesten kohdalla tilanne oli heikko. Keskusteltiin toisesta 10 min. kahvitauosta ja vuosilomalla sairastumisesta. Kannustuslisästä päätti työnantaja. Valta-lain voimaan tultua terveyden- ja sosiaalihuollon valtionapu tasattiin, tämä johti väistämättä virkojen supistamiseen ja palveluiden heikkenemiseen. Kustannus/ hyötyajattelu oli vallannut kaupungin johdon. Rationalisointia käytettiin työntekijöiden vähentäjänä kysymyksessä olikin suuremman luokan työvoimasaneerauksesta. Sairaan lapsen hoidon järjestely parani, vuosilomaa tuli lisää alle 10 vuotta palvelleille työntekijöille. Sairaaloissa oli tehty peruskorjauksia sekä samalla toiminnan muutoksia. Yksityistämisen peikko oli pyrkimässä milloin mihinkin kaupungin yksikköön häätääkseen omat työntekijät pois. Työn kuormittavuus oli lisääntynyt, työpaikalla viihtyvyys ja mielekkyys olivat kadonneet. Vuonna 1985 Kätilöopiston sairaala siirtyi Helsingin kaupungin hallintaan. Työntekijöiden ja sijaisten saaminen oli vaikeaa koska tarjolla oli runsaasti työpaikkoja tarjolla. Kaupungin päätöksien teoissa ja virastojen toiminnassa olivat töiden saneeraukset ja töiden liuottaminen yksityiselle jatkuneet. Käyttöön oli otettu uusi tekniikka, varsinkin ATK oli korvannut ja muuttanut monia toimialoja. Vuonna 1986 yhdistyksemme nimi muutettiin Helsingin Terveysviraston Henkilökunta KTV ry, joka k V uvaa tämän päivän todellisuutta paremmin. Nimi on yhdistyksemme yli 50-vuotisen historian kolmas. Eduskuntatalon eteen KTV järjesti mielenosoituksen työllisyyden ja toimeentulon puolesta. Helsingin terveydenhuollossa muutettiin toisia toimintoja säätiöiksi. Luottamusmiehet jakoivat ilmaiseksi (tähän saakka ne olivat maksullisia) jäsenille KTV: n kalentereita. Liittokohtaisissa sopimuksissa piti olla nollalinjaa, joustavaa työaikaa ja palkkaa, jopa palkanalennuksia. Solmittiin ns. Mini - Tupo jonka tarkoitus oli hajauttaa ja hajottaa SAK:n jäsenkenttää. SAK toteutti suunnitellusti ja yhtenäisesti 3- päiväsen lakkonsa. Vuonna 1985 alkanut työvoimapula paheni niin, että Laakson sairaalan henkilökunnan ruoka tuotiin 2 kuukauden ajan yksityiseltä. Kaupungin hallitus ja terveyslautakunta yrittivät parantaa tilannetta muuttamalla virat työsuhteisiksi toimiksi. KTV: n jäsenten työpaikat olivat suurempien muutoksien kohteina terveysvirastossa. Tuli kuljetuskeskus ATK- toimintoja laajennettiin, siivous- ja keittiötyön mitoituksia jatkettiin, työssä olevien työntekijöiden tehtävänkuvaa laajennettiin.

16 Työelämässä oli turvattomuutta ja työttömyys lisääntyi, yksityistäminen jatkui, erikoiskohteiksi joutuivat nyt valtion laitokset. Työvoimapulan ongelmien yhdeksi ratkaisun keinoksi Kuntatyönantaja hyväksyi palvelulisien aikaistamisen. Työajan lyhennys puhutti työpaikoilla. Mitoitukset vähensivät työpaikkoja, toisaalle syntyi uusia työkohteita. Materiaali teknillisen ja varastohuollon sekä kuljetusten uudelleen kohdistamiset olivat vaikeita jo niiden laajuuteen nähden. Yksityistäminen jatkui, neuvoteltiin matalapalkkaerästä. Sellainen ihmeellisyys tapahtui että se annettiin kaikille. Yhdistyksen kummitoimintamme laajentui, osallistuimme Nicaraguassa olevan Frank Sevillan päiväkodin tukemiseen maksamalla yhden lapsen vuoden ruuan. Vuonna 1988 palkkauudistus tapahtui jolloin parilliset palkkaluokat poistettiin. Hatoke - projektilla kehitettiin hallinnon ja toimistopalveluja. Uusi eläkemuoto astui voimaan. KTV sai oman radiolähetyksen lähetyksen toimittivat KTV: n omat jäsenet. Terveysvirastossa aloitettiin oppisopimuskoulutukset sairaala-apulaisille sekä välinehuoltajille. Helsinki-lisää yritettiin mielenilmauksella Herrojen kanssa saunaan, ei tullut Helsinki-lisää eikä päästy Herrojen kanssasaunaan. Vuonna 1989 työvoimapula oli pahentunut entisestään varsinkin terveys- ja sosiaalitoimen alueella. Työvoimaongelmaan haettiin apua ulkomaisesta työvoimasta esim. Virosta. Työvoimapula Helsingin kaupungin laitoksissa sai Helsingin yhteisjärjestö KTV toteuttamaan neljän tunnin mittaisen työnseisauksen. Huutona kaikui Paavo, Heikki nyt loppui leikki, työnseisauksella kiinnitettiin huomiota päättäjiin, että suureen yleisöön alueemme ongelmiin ja elintason kalleuteen. Seisauksella ei saatu Helsinki-lisää vaan työtuomioistuimen sakot syksyllä. Yleinen työllisyyden heikkeneminen ja saadut korvaukset olivat hiukan helpottaneet työvoimapulaa. Yhdessä muiden KTV: n terveysvirastolaisten yhdistysten kanssa järjestettiin kysely ja keskustelutilaisuus, vastaajina olivat terveysviraston johto sekä yhteistyökomitea. Eipä siitäkään tilaisuudesta ollut mitään apua, ei saatu edes hyvää mieltäkään. Vuonna 1991 perustarpeemme asuminen ja ruuan hinta oli maailman kalleimpia. Sitä mukaa kun vuosi eteni ja hallitus istui kohosivat konkurssit, työllisyys ja lama. Neuvoteltiin jo palkojen alennuksista. Erityisiä pahantekijöitä olivat kuntien ja valtioiden pienpalkkalaiset. Hämmästeltiin työvoiman loppua ja mahtavaa säästöohjelmaa. Säästämään oli lähdetty henkilöstömenoista, sijaisia ei otettu siinä määrin kuin ennen. Joustavan työajan kokeilua kokeiltiin Kätilöopiston, Laakson, Kivelän, Marian sekä Myllypuron sairaaloissa. Laman aikana palkkapussi oli pienentynyt ja pieneni lisää suunniteltujen palkkaalennusten ja verojen myötä. Kaupungin päätoiminen henkilökunta vähentyi. Säästötoimenpiteissä henkilökunta sai luopua 3 viikon ansiosta kuka mitenkin. Meneillään oli mitoitukset, tulosyksiköittämiset sekä erikois-sairaanhoidon uudelleen järjestelyt. Vuoden 1994 uudessa selviytymis-sopimuksessa jouduimme luopumaan 40% lomarahastamme. Terveysviraston KTV: läiset yhdistykset järjestivät keskustelutilaisuuden Kinaporissa aiheesta Miten käy Helsingin terveydenhuollon, jossa mukana oli myös päättäjiä. Nikkilän sairaalan alasajosta alettiin puhua. Terveysviraston puolella tapahtui organisaatiomuutoksia; erikoissairaanhoitoa siirrettiin pala palalta HYKS:siin, Kivelän-,Roihuvuoren ja Riistavuoren sairaalat siirtyivät hallinnollisesti sosiaaliviraston alaisuuteen. Laitoshuoltopalvelut keskitettiin yhdeksi yksiköksi, josta Nikkilän, Röykän, Auroran lasten psykiatrinen lasten osasto sekä Hesperian perusosastot jäivät ulkopuolelle. Vuonna 1998 perustettiin terveyshuoltoon uusi tulosyksikkö, Laitoshuolto, sen alaisuuteen kuului kokonaisuudessaan aikaisemmin ulkopuolelle jääneet sairaaloiden sairaala-, hoitoapulaiset ja laitosapulaiset. Laitoshuollossa erilaisista nimikkeistä luovuttiin ja nimikkeet yhtenäislaitoshuoltajiksi. Samoin luovuttiin lopuistakin viroista ja muutettiin toistaiseksi oleviksi työsopimussuhteisiksi. Virat säilyivät vain niillä jotka vastasivat rahoista. Vuosituhannen loppupuolella yhdistyksessä keskusteltiin mitä edunvalvonta on, onko vanhaa edunvalvontaa vai mitä se on. Jokaisen mielessä varmaankin pyöri mitä uusi vuosituhat tuo tullessaan. Tuli uusi vuosituhat 2000 jonka alku oli suurten mullistusten aikaa. Saimme ensimmäisen kerran naisesta Presidentin Tarja Halosesta.

17 HUS (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) teki tuloaan lopullisesti. Terveysviraston erikois-sairaanhoito siirtyi kokonaisuudessaan HUS:lle. Jälleen kerran Kätilöopiston sairaala sai uuden työnantajan. Marian sairaala siirtyi myös kokonaisuudessaan josta myöhemmin päivystyspoliklinikka siirtyi terveysvirastolle. Saimme uuden sopeuttamisohjelman joka väistämättä johti siihen ettei uutta henkilöstöä otettu vaan vähennettiin luonnollisen poistuman kautta, jolla vakinaiselle työntekijälle turvataan työpaikka. KTV piti mielenilmauksen,jossa kiinnitettiin huomiota alueemme ongelmiin ja elintason kalleuteen. Mielenilmauksella ei saatu mitään aikaiseksi muuta kuin sen, että päättäjät olivat tietoisia ongelmistamme. Vuonna 2003 perustettiin organisaatiokomitea pohtimaan sosiaalitoimen ja terveydenhuollon organisoinnin ja palveluiden kehittämistäivuonna 2005 KTV (Kunnallisten ja Viranhaltijain Liitto) haudattiin, syntyi uusi liitto entisen tilalle JHL (Julkisten ja Hyvinvointialojen liitto). Organisaatiokomitean kehittämisestä tulikin sitten totta niin, että osa sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistäminen tapahtuu vuoden 2013 alusta. Näistä muutamista parannuksista ja organisaatio muutoksista sekä mitä erilaisimmista pula-ajan, rationalisointi-, vakauttamis-, resurssi-, elvytys-, säästö-, selviytymis-, sopeuttamis- ja kehittämisohjelmista huolimatta paljon on saatu aikaan. Meistä itsestämme riippuu yhdistyksemme toiminnan tulos ja mitä sen avulla saavutetaan. Voimme todeta, että Liittomme on perustettu oikealle pohjalle ja sen voimassaolo on tarpeellinen. Saavutukset joista edellä mainittiin ovat koko maan ammattiyhdistyksien, kuntien ja valtion työntekijöiden läpi ajamia. Omalla panoksellamme olemme niitä tekemässä ja tässä, edunvalvontatyössä meitä tarvitaan.

18 Lyyli Lehijoen muistelmia Marja-Leena Puntti kävi haastattelun Lyylin kauniissa kodissaan, kunnallisvaalipäivän (sunnuntai) iltana. Lyyli Lehijoki on syntynyt Iisalmen Hernejärvellä. Jäseneksi hän tuli maaliskuun 30 pvä Hän oli pitkäaikaisessa työsuhteessa Auroran sairaalan keittiössä. Sairaala oli perustettu Silloin ruoka myös kuljetettiin lähellä sijaitsevaan Laakson sairaalaan umpinaisella autolla. Toisen maailmansodan aikaan muuttui Laakson sairaala sotilassairaalaksi. Lyyli kertoi kolmesta (3) ruokalajista, joita valmistettiin tosi suuria määriä. Keitinpata oli 300 litran vetoinen. Veripalttu Padan päälle laitettiin melat, jonka päällä siivilä pysyi. Veri siivilöitiin näin, mutta se ei mennytkään kunnolla lävitse. Maija haki vettä ja hän sai sen menemään läpi. Kaljaa joukkoon ja suolaa sekä jauhoja. Tämä paistettiin noin metrin kokoisissa laatikkovuoissa uunissa. Oli valkosipulikastike ja puolukkaa mukana tarjoilussa. (Se veri ei mennyt kunnolla siivilän läpi, kun siinä oli ollut joukossa lieroja mukana. Mutta emäntä oli sanonut; Ei ole muutakaan tarjota ) Eikä siitä kukaan sairastunut. Luusoppa Ruoka-aine oli hevosenpää. Se keitettiin 300 litran padassa, joukkoon lanttukuutioita, porkkanaa ja sipulia, 100 l perunaa. Omasta puutarhasta yrtit esim. persilja. Pää nostettiin pois ennen tarjolle laittoa. Lyyli kertoi vieneensä maistiaisia ylemmälle taholle, vähän suolatonta soppa oli. Tämän jekun ansiosta hän oli saanut monta pakettia margariinia, jotka antoivat hevosenpääsoppaan makua. Ruoka tarjottiin noin 800 sotapojalle ja muille potilaille. Ohraryynipuuro Kerran ei ollut mitään ruoka-aineita. Joku keksi, että kellarissa on kokonaisia ohraryynejä. Päätettiin tehdä laatikkoruokaa. Vedessä keitettiin kokonaiset ohraryynit sitten lisättiin suolaa ja maitoa. Taas joku keksi, että voidaan lisätä yrttejä, kun sairaalalla oli oma yrttimaa. Lisättiin 30 l potrooli yrttejä. (Potrooli oli astia, tässä tapauksessa 30 litran vetoinen). Laatikkoruoat voideltiin sulalla margariinilla ja paistettiin kauan uunissa. Suuri harmi oli se, kun sotapojat eivät osanneet syödä tätä ruokalajia. Laatikot tulivat emännälle takaisin lähes koskemattomana ja emäntä oli itkenyt. Vaikka raaka-aineita oli vähän, niin kaikki osat eläimistä (linnuista, kalasta) käytettiin hyödyksi. Osat, joita ei voinut syödä kuten luut keitettiin 200 litran padassa saippuaksi, lipeää lisättiin. Saippualla tiskattiin vaikka astioita. Kalan suomut myös käytettiin hyödyksi. Ne pestiin karkean suolan ja harjan avulla puhtaiksi. Puhdistettuja suomuja käytettiin kahvin selvitykseen. Tyhjät jauhosäkit käytettiin hyödyksi. Säkit pestiin ja niistä ommeltiin mekkoja, vyötteitä sekä patalappuja.

19 Lyyli Lehijoen muistelmia Muistelo sodan ajalta; Marraskuussa 1937 oli Helsingissä pommitus. Kaupungin väestölle jaettiin kaasunaamareita ja sitten juostiin metsään. Jauhokellarista tehtiin myöhemmin pommisuoja. Ruuan valmistus ja jakaminen ei kuitenkaan myöhästynyt pommituksen seurauksena, kertoi Lyyli. Sotien jälkeen laakso sai uuden oman keittiön. Työaika ja työasut Lyylin työaika oli yhdeksän (9) tuntia/ päivä. Lauantait myös oli työpäiviä sunnuntaityöstä ei saanut rahallista korvausta, muuta kuin yhden (1) vapaapäivän. Työolot hieman parantuivat sodan jälkeen. Työaika lyhentyi kahdeksaan (8) tuntiin päivässä ja sunnuntaityöstä alkoi tulla rahallinen korvaus. Myöhemmin myös lauantain työpäivästä, kello 14 jälkeen tuli rahallinen korvaus. Työkengät, jotka oli puuta, annettiin työpaikan puolesta. Päähineet oli kolmikulmaisia, tukka piti olla visusti piilossa. Työtakit tulivat vasta sodan jälkeen. ME-HENKI oli hyvä. Kesäaikaan mentiin Auroran tontilla olevan lammenrantaan retkelle. Isolla pannulla kahvi keitettiin, oli hyvä mieli ja huumori porukalla. Uskomattomia tarinoita Lyylillä oli omasta elämästä. Johan niitä sen ikäisen elämään mahtuu. Hän leipoi ruisleivänkin itse. Juhlarinkilät hän paistoi, kun talo täytti 25 vuotta (Aurora), myöskin kun talo täytti 50 vuotta. Olihan Lyyli myös ollut leipomossakin työssä. Lyyli Lehijoki on kerinnyt viettämään eläkepäiviä jo 36 vuotta. Kuitenkaan ei toimettomana. Martta-toimintaa on ollut. Myöskin Punaisen Ristin hyväntekeväisyystyötä. Veteraaneille varainkeruuta ja paljon muuta esim. ruokaan liittyvää. On paistettu joulutorttuja ja keitetty joulupuuroa veteraanien hyväksi. Mainitsen myös hänen ansiomitalit; Merihotellissa hänelle luovutettiin 1. KTV:n 50 v. Ansiomerkki sekä lisäksi nämä muut saadut mitalit - Jatkosota- Mitali - Päämajan Risti - Helsingin kaupungin palvelumitali 39 vuotta - Veteraaniliiton Ansio-mitali Juttua olisi riittänyt vieläkin, kun illan pimetessä olin lähdössä pois. Iloisten, lämpöisten halauksien kera erosimme. KIITOS PALJON Lyyli Lehijoelle jaksamisesta kertoa ihania muistojaan. Marja-Leena Puntti

20 Onneksi olkoon yhdistys 015, onko 80-vuotias vanha vai ikääntynyt? Usein ajatellaan henkilöstä että hän on vanha kun täyttää 80 vuotta, ei muuta kuin lepäämään. Yhdistys ei voi toimia siten, aina täytyy ajatella toiminnan kehittämistä jäsenistön kannalta paremmaksi! Osa jäsenistöstä ja yhdistyksistä haluaisi että toiminta säilyisi entisellään vailla muutoksia, osalla taas on suuriakin VISIOITA. Yhdistyksien asema edunvalvonnassa heikkenee kun niitä on runsaasti ja täytyisi löytää yhteinen hyväksyttävä tavoite. Meillä sosiaali- ja terveysvirastossa on käymässä niin, lähes jokaisella Helsingin yhteisjärjestön jäsenyhdistyksellä ja muutamalla ulkopuolisellakin on jäsenistöään töissä meillä. Demokratian kannalta jokaisella on oikeus tulla kuulluksi, aina sääntöjen mukaan oikealla tavalla tehty ratkaisu ei ole toiminnan kannalta järkevin. Sääntöjen mukaan yhdistykset vastaavat edunvalvonnasta ja sen vuoksi niiden päätöksentekokykyä on kehityttävä nopeammin reagoivaksi, pystyäkseen vastaamaan toiminnan haasteeseen. Alkuvuosi ja kevät ovat olleet ja ovat edunvalvonnassa työteliästä aikaa. Järjestömme osalta luottamusmiestoimialueiden muutokset ovat sitä onnistuneesti sotkeneet. Kuitenkin olemme pyrkineet paikkaamaan toimintaamme ja mielestäni onnistuneet siinä ainakin tyydyttävästi. Parhaillaan sorvaamme uusia ohjeistuksia työntekijöille, neuvottelemme nimike muutoksista ja ennen kaikkea neuvottelemme 0.6 % järjestelyvaraerän jakamisesta. Teknisten sopimuksen osalta on jo esitys työnantajalta ja ensi viikolla 26.3 kerromme järjestömme näkemyksen siihen. KVTES: in osalta kaikki on vielä levällään. Työnantajalla on suuria vaikeuksia esittää mitään, niin suuri hajonta on ollut järjestöjen ja osastopäälliköiden esityksillä, esitykset ovat reilusti ylittäneet budjetoidun summan. Ensiviikoksi olisi kuitenkin luvassa jonkinlainen esitys. Suurin vaikeus lienee asiassa ettei virastossamme ole yhtenäisiä tehtävän vaatimuksen kuvauksia jolloin voitaisiin verrata tehtäviä ja niiden vaativuuksia toisiinsa ei edes että olisi sama nimike. Tavoitteena olisi nekin saada aikaan tämän vuoden aikana. Teidän yhdistyksenne on pitkään toiminut laaja-alaisesti niin jäsenistön virkistystoiminnan kuin edunvalvonnan parissa, ajatellen jäseniään ja heidän tarpeitaan. Yhdistyksenne hallitus ja puheenjohtaja ovat nyt toimineet kokonaisen toimintavuoden, ja on arvioinnin aika. Kuinka he ovat selvinneet? ainakaan haasteista ei ole ollut puutetta. Virastoja on tullut ja mennyt, edustajistoja, valtuustoja ja lautakuntia vaihtunut. Vaikuttaminen, reagointi ja osallistuminen, ne ovat nykytoiminnon kulmakiviä. Tulevaisuudessa yhdistyksien yhteistyön on tiivistyttävä jotta me luottamusmiehet pystyisimme paremmin palvelemaan teitä ja muiden yhdistysten jäseniä. Muutos on oltava jäsenistön tahto joka on oltava perusteltu, ei saneltu. Nykytekniikan sovellukset auttavat meitä kunhan käytämme niitä. Kuten huomasitte, en puuttunut historiaan, vaikka se on tunnettava jotta voi olla sivistynyt. Onneksi olkoon ja täyttä vauhtia kohti 100 vuotta. Kaitsu pääluottamusmies Ps. Teillä on 18.4 vuosikokous johon on syytä tulla paikalle vaikuttamaan

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Toimintakertomus vuodelta 2013 Nykytila: Yhdistyksemme jäsenmäärä kasvoi 14.11.1013 lähes kaksinkertaiseksi, kun Helsingin sosiaaliviraston henkilöstö

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö :n toimintasuunnitelma vuodelle 2016 :n toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksemme Yhdistyksemme on aktiivinen jäsenistönsä edunvalvonnassa, seuraamalla tarkoin

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi syys 13.11.2014 Liite 1 Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Arviointi Järjestötoiminta Tehdään jäsenkartoitus ammattinimikkeistä

Lisätiedot

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt EMO Espoon musiikkiopisto Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt 2 ESPOON MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys Esbo

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Raahen JHL ry 055 TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Raahen JHL ry 055 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Raahen JHL ry 055 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Hyvä jäsen on aika iloita tästä ajasta, kuluneista vuosista - kaikesta saavutetusta ja siitä, mikä on vielä edessä. Yhdistyksemme viettää75-vuotisjuhlaa joulukuun

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

SYYTÄ KUULUA LIITTOON!

SYYTÄ KUULUA LIITTOON! SYYTÄ KUULUA LIITTOON! Onneksi tuo kaveri ei kuulu liittoon ja kirjoitti nimensä työsopimukseen. Muutenhan se sais ne kymmenet edut, jotka SEL on jäsenilleen taistellut. Olisiko duunari yksin neuvotellut

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus)

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus) 1/5 Vuosikokouksen 2014 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet ja suvun toiminnasta kiinnostuneet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Hallituksen kokoukset puheenjohtaja hallitus 4-5 kertaa vuodessa / tarvittaessa. Kevätkokous hallitus kaikki osaston jäsenet 1.2. 31.3.

Hallituksen kokoukset puheenjohtaja hallitus 4-5 kertaa vuodessa / tarvittaessa. Kevätkokous hallitus kaikki osaston jäsenet 1.2. 31.3. JYTT ry TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 JYTT ry toimii jäsentensä ammatillisten, taloudellisten, sosiaalisten, koulutuksellisten ja oikeudellisten etujen puolesta. Osaston toiminnan tavoitteena on inhimillinen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Vuosi oli yhdistyksemme 53. toimintavuosi. Hallituksen tavoitteena oli tehostaa edunvalvontaa ja seurantaa eri virastoissa.

Vuosi oli yhdistyksemme 53. toimintavuosi. Hallituksen tavoitteena oli tehostaa edunvalvontaa ja seurantaa eri virastoissa. 2 (7) Yleistä Vuosi oli yhdistyksemme 53. toimintavuosi. Hallituksen tavoitteena oli tehostaa edunvalvontaa ja seurantaa eri virastoissa. Lisäksi hallituksen tavoitteena oli kehittää yhdistystoimintaa

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Tämä on Kuopion kaupungin JHL ry:n (yhdistys 862) 4. toimintavuosi ja haasteet tehokkaalle ja tulokselliselle edunvalvonnalle ovat mittavat.

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

Raahen JHL ry 055 TOIMINTASUUNNITELMA 2014

Raahen JHL ry 055 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toiminnan painopisteitä ja tavoitteita - paikallisen edunvalvonta- ja työsuojeluorganisaation toimintaedellytysten ja toimintakyvyn kehittäminen ja vahvistaminen, tavoitteena pitää mahdollisimman kattava

Lisätiedot

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys:

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: 1/5 Vuosikokouksen 2013 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: Kokonaisohjelma:

Lisätiedot

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Satu Vennala Henkilöstöresurssipäällikkö Ravintolatoimiala HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Kokkeja Filippiineiltä,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 Toimisto-, hallinto- ja IT-alan ammattilaiset Toimintasuunnitelma 2014 Carita Bardakci 14.11.2013 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Toimisto-, hallinto ja IT-alan ammattilaiset 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. JOHDANTO

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

HOLLOLAN JHL. Jäsenkirje 2016. Puheenjohtajalta

HOLLOLAN JHL. Jäsenkirje 2016. Puheenjohtajalta HOLLOLAN JHL Jäsenkirje 2016 Puheenjohtajalta Vuosi alkoi muutoksin yhdistyksessämme, uusina jäseninä aloitti Padasjoen JHL:läiset TERVETULOA! Työnantaja vaihtui Hämeenkoskelaisilla kuntaliitoksen myötä

Lisätiedot

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt Anonyymit Sinkut Seuran säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Anonyymit Sinkut Seura ry ja sen kotipaikka on Jyväskylä 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN 1(6) AMMATTIOSASTO 250 RY. 13.10.2014

VANAJAN METALLITYÖVÄEN 1(6) AMMATTIOSASTO 250 RY. 13.10.2014 VANAJAN METALLITYÖVÄEN 1(6) VANAJAN METALLITYÖVÄEN 2(6) TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 SISÄLLYS 1 AMMATTIOSASTO 250 2 EDUNVALVONTA 3 TYÖSUOJELU 4 SISÄISET JÄRJESTÖTEHTÄVÄT 5 NEUVOTTELUKUNTA 6 KONSERNIYHTEISTYÖ

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on hyvinvoinnin tekijöiden yhteinen edunvalvoja. Raahen JHL 055 on perustettu joulukuussa vuonna 1940 (KTV).

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on hyvinvoinnin tekijöiden yhteinen edunvalvoja. Raahen JHL 055 on perustettu joulukuussa vuonna 1940 (KTV). 22.3.2011 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2010 YLEISTÄ Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on hyvinvoinnin tekijöiden yhteinen edunvalvoja. Raahen JHL 055 on perustettu joulukuussa vuonna 1940 (KTV). Yhdistyksen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1 Sisällysluettelo 1. Nimi, kotipaikka ja kieli... 2 2. Tarkoitus... 2 3. Toiminnan laatu... 2 4. Jäsenet... 2 5. Oppilaskunnan johto... 2 6. Oppilaskunnan yleiskokouksen aika, koollekutsuminen sekä laillisuus

Lisätiedot

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti.

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti. SUOMEN ERIKOISKULJETUSTEN LIIKENTEENOHJAAJAT SEKLI RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 9/2013 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka

Lisätiedot

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN CIDESCO ry 1 SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Suomessa kosmetologin ammatin edistämiseksi, valvoa alalla toimivien

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa.

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa. Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry, ruotsiksi Privatsektorns Chefer och Specialister, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu 5. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu 5. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU SAUNASEURA 1.10.2014 1/11 5. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU AIKA: Ti 9.9. - Su 14.9. 2014 PAIKKA: Pulmankijärvi, Nuorgam ja Pykeijä, Norja SaunaMafia ry:n jäsenten yksityinen vierailu Jouni Tetrin mökille Nuorgamin

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Leppälammi - Taipaleen Kotiseutuyhdistys

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on Sinebrychoffin taidemuseon ystävät r.y., ruotsiksi Konstmuseet Sinebrychoffs vänner r.f. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki.

Lisätiedot

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Alkkari Elokuu 2005 Sisällysluettelo: Hyvä muistaa ja tietää 2 Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Hyvä muistaa ja tietää Askelvihkotilaukset

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Edunvalvontajaoston perinteinen tehtävä on toimia ammattiosaston

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus

SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry 1(6) SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen

Lisätiedot

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta.

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 1(6) LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia teatterista kiinnostuneiden henkilöiden

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri?

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri? ALUSTAVA LEIRIKYSELY Täytetty kysely palautetaan sähköpostitse osoitteeseen leirit@kvtfinland.org. KVT:n johtokunta käsittelee kyselyn ja tekee päätöksen leirin hyväksymisestä seuraavassa kokouksessaan.

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013 Temmeksen kyläyhdistys ry Toimintakertomus 2013 Toimintakertomus 2013 Sivu 2(8) Yleistä Temmeksen kyläyhdistyksen tarkoituksena on toiminta-alueensa asukkaiden asumisolosuhteisiin, - ympäristöön, -viihtyvyyteen

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 YLEISTÄ Vuosi 2008 oli Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston 32. toimintavuosi. Ammattiosastomme toiminta on ollut jälleen kuluneena

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille. Lounaisrannikon Senioriopettajat ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lounaisrannikon Senioriopettajat ry, epävirallinen lyhenne LRSO. Sen kotipaikka on Naantali. Yhdistys

Lisätiedot

OULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT:

OULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT: OULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT: 1. Yhdistyksen nimenä on Oulun Lentopalloerotuomarikerho r.y., ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on lentopalloerotuomareiden

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Edunvalvontajaoston perinteinen tehtävä on toimia ammattiosaston

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Varsinais-Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Asunto- ja majoituspalvelut Helsingin yliopisto

Asunto- ja majoituspalvelut Helsingin yliopisto Asunto- ja majoituspalvelut Helsingin yliopisto Helena Sopen-Luoma www.helsinki.fi/yliopisto.23.5.2011 1 Asunto- ja majoituspalvelut Rehtorin päätös 12/2009, vuonna 2010 voimaan. - asumispalveluilla tuetaan

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kuuttiset Saapumislehti Taipalsaari 28.6.-3.7.2015 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Leiripäällikön terveiset Vihdoinkin on tulla aika perinteisen pelastusalanliiton vuosittaisen koulutusleirin. Toivotankin

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

Metallityöväen Liitto ry LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET

Metallityöväen Liitto ry LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET Metallityöväen Liitto ry LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET Sisältö 1... 1 2 Luottamusmiehen valinta ja toimiaika... 1 3 Luottamusmiehen tehtävät... 3 4 Vaalien ajankohta ja tiedottaminen... 4 5 Ehdokkaiden asettaminen...

Lisätiedot

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari HOK-Elanto lyhyesti Suomen suurin alueosuuskauppa, osa S-ryhmää Toimialueena pääkaupunkiseutu ja

Lisätiedot

Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka

Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry, ruotsiksi Vinföreningen Munskänkarna i Jyväskylä rf, ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen JHL 212 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen JHL 212 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Yhdistyksen toiminnallisen tilan kuvaus Yhdistyksen jäsenmäärä 877 henkilöä (12.11.14 tilanne) Jäsenten ammattialat Jäsenten työpaikat: toimisto, puhtauspalvelu, tekniikka, ravintohuolto, hoitotyö, Tikkamäki,

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto.

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. 1 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry 1 NIMI, KOTIPIKK J KILI Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. Liiton

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 VUOSI 2015 OLI YHDISTYKSEN 76. TOIMINTAVUOSI

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 VUOSI 2015 OLI YHDISTYKSEN 76. TOIMINTAVUOSI Pohjois-Savon terveydenhoitajayhdistys ry TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 VUOSI 2015 OLI YHDISTYKSEN 76. TOIMINTAVUOSI YHDISTYKSEN HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT HALLITUS Puheenjohtaja Fatima Moursad (Maaninka),

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Tampereen Seudun Kaatuneitten Omaiset ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampereen kaupunki ja toimialueena Tampere lähikuntineen.

1 Yhdistyksen nimi on Tampereen Seudun Kaatuneitten Omaiset ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampereen kaupunki ja toimialueena Tampere lähikuntineen. 1 1 Yhdistyksen nimi on Tampereen Seudun Kaatuneitten Omaiset ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampereen kaupunki ja toimialueena Tampere lähikuntineen. 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS Yhdistys kuuluu jäsenenä Kaatuneitten

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot