Lastenlääkäreitä avoterveydenhuoltoon
|
|
- Elisabet Nurmi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pääkirjoitus Minna Aromaa dosentti, lastentautien ja terveydenhuollon erikoislääkäri, Turun kaupunki, lasten ja nuorten poliklinikka Elina Hermanson Helsingin kaupunki, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Henrikka Aito Porvoon aluesairaala Merja Hietanen LL, lastentautien ja yleislääketieteen erikoislääkäri, apulais Ylöjärven terveyskeskus Pirkko Keronen, vs. apulais Länsi-Uudenmaan sairaala Anna-Maija Kujari LT, lastentautien erikoislääkäri Kaarinan terveyskeskus Jarmo Salo asiantuntijalääkäri THL Outi Strid Ritva Virransalo LL, lastentautien ja yleislääketieteen erikoislääkäri Etelä-Karjalan keskussairaala Päivi Vähäsarja Oulun kaupunki, lastentaudit Päivi Hynninen LL Mustijoen perusturva, perheneuvola Matti Sippola Rukan Lääkäripalvelu Oy Jussi Mertsola professori, lastentautien erikoislääkäri, TYKS, lasten ja nuorten klinikka Kirjoittajat kuuluvat Suomen Lastenlääkäriyhdistykseen. Lastenlääkäreitä avoterveydenhuoltoon Sote-uudistus muuttaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon suhteita ja lasten terveydenhuollon kokonaisuutta (1). Arvo Ylpön ajoista lähtien lastenlääkärit ovat pitäneet tärkeänä paitsi lasten sairauksien hoitoa myös niiden ennaltaehkäisyä. Koulutuksessa painopiste on sairauksien hoidossa, ja lasten terveydenhuollon kehittäminen on jäänyt yliopistoissa lastentautien, kansanterveystieteen ja yleislääketieteen väliin. Pitäisikö lastenlääkärien toimia nykyistä enemmän avoterveydenhuollossa? Kansanterveyslaki 1972 varmisti terveydenhuoltopalvelut kaikille kansalaisille (2). Lääkintö hallituksen ohjeet, valtionosuusjärjestelmä ja lääninhallitukset varmistivat, että koko maa toimi yhdenmukaisesti. Terveyskeskuksissa työskenteli 1970-luvulla niin yleis- kuin erikoislääkäreitäkin. Osa lastenlääkäreistä ja gynekologeista piti sairaalatyön lisäksi muun muassa neuvolavastaanottoa ja tunsi terveyskeskusten toiminnan ja toimijat. Lääkintöhallitus lakkautettiin 1990-luvun alussa, normiohjaus purkautui ja kuntien päätäntävalta lisääntyi. Lama karsi lapsiperheiden palveluja, ja väestövastuumalli vauvasta vaariin yleistyi kunnissa. Neuvolatoiminta ja kouluterveydenhuolto jäivät usein toimimaan omina sektoreinaan. Päätoimiset neuvola- ja koululääkärit katosivat lähes tyystin muun muassa epätasaarvoisen palkkauksen takia. Moni kunta on luopunut väestövastuujärjestelmästä, mutta terveyskeskuksissa on yhä pulaa pysyvistä lääkäreistä. Myös työoloissa olisi korjaamista. Perustasolle toivotaan enemmän erikoislääkärien konsultaatioita. Terveydenhuoltolain toivotaan madaltavan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon raja-aitoja. Lasten terveydenhuollon on voitava vastata yhteiskunnan haasteisiin. Sairaaloiden tulee taata vakavimpien sairauksien hoito ja päivystystoiminta. Suurin osa lasten sairauksista on kuitenkin tavallisia lastentauteja, jotka voidaan hoitaa laadukkaasti avohoidossa sekä julkisella että yksityispuolella. Osaavan erikoissairaanhoidon vieminen lähelle lapsiperheitä ja kasvuympäristöä nopeuttaa hoidon saatavuutta ja on kustannustehokasta. Toimivia avohoitopediatrisia yksiköitä on esimerkiksi Turussa, Kuopiossa ja Oulussa. Lisäksi joissakin terveyskeskuksissa on yksittäisiä lastenlääkäreitä, -neurologeja ja -psykiatreja. Avohoitopediatriassa lastenlääkärin työn ytimessä on kiinteä yhteistyö koko perusterveydenhuollon ja sosiaalisektorin kenttään. Terveyskeskuksessa lastenlääkäri on sekä konsultti että erilaisten toimintatiimien jäsen. Hän seuloo ja ohjaa perusterveydenhuollon lähetteitä erikoissairaanhoitoon siten, että lapsi saa mahdollisimman oikea-aikaisen hoidon oikeassa paikassa. Perusterveydenhuoltoa tulisi vahventaa tuomalla lastenlääkäreitä takaisin avohoidon tueksi. Lisäksi lastentautien päivystysvalmiudet sairaaloissa on taattava joustavilla uudelleenjärjestelyillä. Moni avoterveydenhuollon lastenlääkäri on jo nyt mukana alueensa erikoissairaanhoidon päivystyksessä. Mitä paremmin kunnat yhteistyössä organisoivat avohoitopediatrian, sitä tarkemmin voidaan myös vaativa erikoissairaanhoito järjestää. Hyvin organisoitu ja sosiaalisektoriin verkostoitunut avohoitopediatrian yksikkö auttaa myös syrjäytymisen ehkäisyssä. Yksikkö, joka pienimmillään muodostuu lääkäri hoitajaparista, voi toimia monipuolisesti lapsen ja perheen hyvinvointia sekä perusterveydenhuoltoa tukevana dynamona. n Kirjallisuutta 1 Koordinaatioryhmän linjaus kuntauudistuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen yhteensovittamiseksi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain keskeisiksi periaatteiksi. Muistio , STM:n tiedote 2013: Kohti yhdenvertaisia ja kattavia sote-palveluja. 2 Kansanterveyslaki Lue myös liiteaineistona oleva artikkeli Lastenlääkärien muuttuva rooli avoterveydenhuollossa pääkirjoituksen pdf-versiosta > Sisällysluettelot > 5/
2 TERVEYDENHUOLTOARTIKKELI Minna Aromaa dosentti, lastentautien ja terveydenhuollon erikoislääkäri, Turun kaupunki, hyvinvointitoimiala, lasten ja nuorten poliklinikka Elina Hermanson Helsingin kaupunki, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Henrikka Aito Porvoon aluesairaala, lastenklinikka Merja Hietanen LL, lastentautien ja yleislääketieteen erikoislääkäri, apulais Ylöjärven terveyskeskus, lasten ja nuorten terveysneuvonta Pirkko Keronen, vs. apulais Länsi-Uudenmaan sairaala yksityislääkäri Anna-Maija Kujari kouluterveydenhuollosta vastaava lääkäri Kaarinan terveyskeskus Jarmo Salo asiantuntijalääkäri Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Outi Strid Lappeenranta Ritva Virransalo LL, lastentautien ja yleislääketieteen erikoislääkäri Etelä-Karjalan keskussairaala, lastentautien klinikka Päivi Vähäsarja Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut, terveyspalvelut, lastentaudit Päivi Hynninen LL Mustijoen perusturva, lasten ja nuorten terveydenhuolto, perheneuvola Matti Sippola Rukan Lääkäripalvelu Jussi Mertsola professori, lastentautien erikoislääkäri, Turun yliopistollinen keskussairaala, lasten ja nuorten klinikka Lastenlääkärien muuttuva rooli avoterveydenhuollossa Lasten terveydenhuoltoa on syytä uudistaa, koska kokonaisvaltainen lasten sairauksien hoito ja ennaltaehkäisy Suomessa on vuosikymmenten ajan ollut hajautunutta ja haasteellista. Lastenlääkärit ovat toimineet pääosin keskus- ja yliopistosairaaloissa sekä yksityissektorilla, mutta perusterveydenhuollossa pediatreja on ollut vähän. Kuntien lisääntyvä yhteistyö voisi nyt luoda edellytykset lasten laadukkaiden avohoitopediatristen palvelujen järjestämiseen. Kun erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon suhteita ollaan nyt sote-uudistuksen myötä järjestämässä uudelleen, on ajankohtaista miettiä myös lasten terveydenhuollon kokonaisuutta (1). Jo Arvo Ylppö korosti viime vuosisadan alussa, että jos kansan yleistä terveydentilaa halutaan kohottaa, on kaikkien terveyden huolto- ja hoitotoimenpiteiden kohdistuttava ensi sijassa lapsiin, ja että tämä työ on yksityiskohtaisesti suunniteltava (2). Ylpön ajoista lähtien lastenlääkäreitä on kiinnostanut paitsi lasten sairauksien hoito myös niiden ennaltaehkäisy. Tiedon ja uusien hoitomenetelmien kehittyminen on kuitenkin johtanut siihen, että esim. koulutuksessa painopiste on ollut sairauksien hoidossa. Lasten terveydenhuollon kehittäminen on jäänyt yliopistotasolla lastentautien, kansanterveystieteen ja yleislääketieteen väliin. Pitäisikö lastenlääkäreiden toimia nykyistä enemmän avoterveydenhuollossa? Nyt uudistusten tavoitteeksi on noussut perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisten raja-aitojen alentaminen ja kuntien yhteistyön lisääminen. Suuri osa lasten sairauksista hoituu avohoidossa sekä julkisella että yksityispuolella. Sairaaloiden tulee taata vakavien sairauksien hoito ja päivystystoiminta. Avoterveydenhuollossa kohdataan sairauksien lisäksi yhä enemmän perheiden pahoinvointia ja siitä aiheutuvaa ongelmien kasautumista. Tämä on lisännyt tarvetta mm. laajaalaisten psykososiaalisten ongelmien ymmärtämiseen ja hoitamiseen. Lastenlääkäreistä osan on tarkoituksenmukaista jalkautua lähemmäs perustasoa, jossa ongelmien hoitaminen yhteistyössä kunnan muiden toimijoiden kanssa onnistuu parhaiten. Avohoitopediatrian toimivia malleja on jo nyt useita eri puolilla Suomea. Laadukas lasten avosairaanhoito vaatii tietyn suuruisen yksikön, jotta moniammatillinen osaaminen voidaan varmistaa ja työtä kehittää. Kuntien tulisi tehdä yhteistyötä riittävän laaja-alaisen osaamisen varmistamiseksi. Avohoitopediatrian lisääminen on tärkeää, mutta se ei saa vaarantaa kattavaa lastentautien päivystysvalmiutta. Tämän artikkelin tarkoituksena on antaa taustatietoa päätöksenteon tueksi. Kerromme, miten lasten perusterveydenhuoltoa on maassamme järjestetty eri aikoina, minkälaisissa rooleissa lastenlääkärit toimivat ja mitä haasteita perusterveydenhuollossa toimivat lääkärit kohtaavat nykyisin työssään. Hahmottelemme myös, miten lastenlääkärien koulutusta pitäisi ehkä suunnata, jos lastenlääkärit saavat tulevaisuudessa nykyistä merkittävämmän roolin avoterveydenhuollossa. Lasten terveydenhuollossa tapahtuneita muutoksia Terveyskeskukset syntyivät vuonna 1972 kansanterveyslain tullessa voimaan (3). Laki pyrki varmistamaan terveydenhuoltopalvelut kaikille kansalaisille. Laki sääteli myös ennaltaehkäisevää toimintaa ja edellytti, että kunnan tulee ylläpitää terveysneuvontaa ja järjestää terveystarkastuksia. Lääkintöhallituksen antamien yksityiskohtaisten ohjeiden, lääninhallitusten ja valtionosuusjärjestelmän avulla varmistettiin, että koko maassa toimittiin varsin yhdenmukaisesti luvun peruskoulu-uudistus ja päivähoitolaki vaikuttivat myös suuresti lasten ja perheiden elämään (4,5). Terveyskeskuksissa työskenteli niin yleiskuin erikoislääkäreitäkin. Osa lastenlääkäreistä ja gynekologeista piti sairaalatyön lisäksi neuvola vastaanottoa. Joillakin paikkakunnilla keskussairaaloiden apulaislääkärien edellytettiin 283a
3 TIETEESSÄ Kirjallisuutta 1 Koordinaatioryhmän linjaus kuntauudistuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen yhteensovittamiseksi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain keskeisiksi periaatteiksi. Muistio STM:n tiedote 2013: Kohti yhdenvertaisia ja kattavia sote-palveluja Kansaterveyslaki fi/fi/laki/ajantasa/1972/ Laki lasten päivähoidosta 36/ Peruskoululaki 476/ alkup/1983/ Terveydenhuoltolaki / Valtioneuvoston asetus neuvola toiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten suun ehkäisevästä terveydenhuollosta 338/ alkup/2011/ Suomen Lääkäriliitto. Lääkärit 2013 taskutilasto. 9 Suomen Lääkäriliitto. Lääkärikysely tutustuvan myös äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan. Yleislääketieteen aseman vahvistuessa lastenlääkärien ja gynekologien määrä terveyskeskuksissa vähitellen väheni. Perusterveydenhuoltoon ei haluttu perustaa muiden erikoisalojen kuin yleislääketieteen erikoislääkäreiden virkoja luvulle tultaessa vain harvassa terveyskeskuksessa oli lastenlääkäri johtamassa tai kehittämässä lasten terveydenhuoltoa luvun alussa Lääkintöhallitus lakkautettiin ja normiohjaus purettiin. Kunnat saivat yhä itsenäisemmän päätäntävallan toteuttaa terveydenhuoltoaan, mutta samalla kansalaisten eriarvoisuus palvelujen saannissa lisääntyi luvun alun taloudellisen laman seurauksena lasten ja lapsiperheiden palveluja karsittiin. Väestövastuumalli vauvasta vaariin yleistyi kunnissa 1990-luvulla. Alueellinen väestövastuu tuli vallitsevaksi sairaanhoidossa, mutta neuvolatoiminta ja kouluterveydenhuolto jäivät useimmiten toimimaan omina sektoreinaan. Muutamia kokeiluja lukuun ottamatta terveydenhoitajien työtä ei laaja-alaistettu yhtä vahvasti kuin lääkärien, ja neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa toimi yhä päätoimisia terveydenhoitajia. Päätoimiset neuvola- ja koululääkärit katosivat sen sijaan lähes tyystin. Lääketieteen kehittyminen ja elintason nousu näkyi kansalaisten lisääntyneinä vaatimuksina sairausvastaanotoilla, jolloin lasten sairauksien ennaltaehkäisy jäi alakynteen taistelussa resursseista. Lasten terveydenhuollon näkökulmasta myös palkkausjärjestelmä on ollut vinoutunut. Neuvola- ja kouluterveydenhuoltotyö on väestövastuumallissa huonommin palkattua kuin sairasvastaanotto, eli lääkärin näkökulmasta se on taloudellisesti vähemmän houkutteleva valinta. Neuvolatoiminnan edellytyksiä on heikentänyt myös terveyskeskusten lääkäripula. Nuorille lääkäreille ei ole pystytty tarjoamaan riittävästi kollegan tai esimiehen ohjausta, ja vastuuväestöt ovat olleet liian suuria. Kun normiohjaus 1990-luvun alussa purettiin, luotettiin pitkään siihen, että kunnat tekisivät järkeviä päätöksiä tutkimus- ja ohjaustiedon varassa. Stakes ja yliopistot tekivätkin ansiokasta tutkimustyötä ja suuria projekteja ja luvulla. Kuitenkin vain osa niistä jäi elämään, koska kunnissa ei ollut välttämättä ketään, joka olisi ottanut vastuun lasten terveydenhuollon hankkeiden tulosten juurruttamisesta käytäntöön. Kunnat alkoivat kehittyä eri suuntiin. Nyt olemme tilanteessa, jossa perusterveydenhuollon organisaatiot poikkeavat huomattavasti toisistaan eri puolilla maata. Väestövastuujärjestelmästä on jo monessa kunnassa luovuttu, mutta edelleen terveyskeskuksissa on pulaa pysyvistä lääkäreistä ja työoloissa olisi paljon korjaamista. Viime vuosina kunnat ovat ostaneet yhä enemmän palveluja yksityisiltä yrityksiltä, joskus jopa lähes koko terveyskeskuksen palvelut ja päivystyksen. Tämä on voinut turvata lääkärien saatavuuden sairaanhoidossa, mutta ei hoitosuhteen pysyvyyttä tai sitoutumista sairauksien ehkäisyyn. Nykytilanne normiohjaus palaa? Vuonna 2011 voimaan tulleiden terveydenhuoltolain sekä mm. äitiys- ja lastenneuvoloita koskevan asetuksen tavoitteena on ollut saada kuntien palvelut tasaveroisiksi ja tasalaatuisiksi. Olemme siis tavallaan palaamassa vanhaan normiohjaukseen. Uusi terveydenhuoltolaki lisää potilaan valinnanvapautta ja palveluja voi nykyisin hakea aiempaa laajemmalta alueelta (6). Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon aitojen toivotaan madaltuvan ja erikoislääkärikonsultaatioita saatavan enemmän terveyskeskuksiin. Kuntien resurssien yhdistäminen tuonee paremmat mahdollisuudet palvelujen järjestämiseen. Äitiys- ja lastenneuvolaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä suun terveydenhuoltoa koskevan asetuksen tavoitteena on väestön terveyserojen vähentäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen sekä lapsen ja perheen tuen tarpeen tunnistaminen. Asetus määrittää hyvin tarkasti ehkäisevän terveydenhuollon tehtävät, tarkastusten määrät ja ajankohdat. Se velvoittaa myös järjestämään lisäkäyntejä ja moniammatillista yhteistyötä, kun erityisen tuen tarve havaitaan. Tärkeänä työvälineenä pidetään laajaa terveystarkastusta, jonka sisältö on ohjeistettu (7). Se, miten asetuksen määräämät tavoitteet kohtaavat käytännön resurssipulan, on vaikeasti ratkaistava yhtälö. Sosiaalityö ja terveydenhuolto on monin paikoin hallinnollisesti yhdistetty. Lastenneuvola ja kouluterveydenhuolto ovat yhä usein osa terveyskeskusta, mutta joillakin paikkakunnilla (esim. Helsingissä) ne toimivat perhepalvelujen 283b
4 TERVEYDENHUOLTOARTIKKELI tai vastaavan nimikkeen alla, erillään terveyskeskuksen sairausvastaanotoista. Lääkärit työskentelevät pääsääntöisesti terveyskeskuksissa, mutta joillain paikkakunnilla ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa toimivat lääkärit kuuluvat perhepalvelujen yksikköön. Vaikka sosiaali- ja terveystoimen yhdistäminen tähtääkin lapsiperheiden laadukkaaseen ja kokonaisvaltaiseen palveluun, yhteisen toimintakulttuurin luominen vie aikansa. Organisaatiokulttuurien, toimintatapojen ja tiedottamisen erilaisuus voivat pahimmillaan estää hyvän viranomaisyhteistyön ja sitä kautta lapsiperheiden hyvän palvelun. Molemmilta osapuolilta vaaditaan uudenlaista ajattelua ja ennakkoluulotonta yhteistyötä. Lastenlääkärien määrä Suomessa Tällä hetkellä työikäisiä lastentautien erikoislääkäreitä on Suomessa 611, joista 413 (68 %) on naisia (8). Työikäisiä lastenpsykiatreja on 251 ja lastenneurologeja 105. Muutaman vuoden takaisen Lääkärikyselyn mukaan pääosa (65 %) lastenlääkäreistä työskentelee sairaalassa, 19 % avoterveydenhuollossa, 10 % tekee ensisijaisesti opetus- ja tutkimustyötä ja 6 % toimii muissa tehtävissä (9). Terveyskeskuksessa päätoimisesti työskenteleviä lastenlääkäreitä oli ainoastaan 35. Pääosa avoterveydenhuollon pediatreista toimii yksityislääkäreinä. Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuollon erityispätevyys on 28 yleislääkärillä, 11 lastenlääkärillä, 8 lastenpsykiatrilla ja 3 lastenneurologilla. Erityispätevyyksiä on myönnetty hyvin vähän. Yleislääkäreitä on lähes 3 000, mikä on lähes viisinkertainen määrä lastenlääkäreihin verrattuna. Avohoitopediatrian laaja toimialue Lasten terveydenhuollon on voitava vastata yhteiskunnan muuttuviin haasteisiin. Mikäli halutaan turvata uusien, kalliiden hoitojen saatavuus lapsille, on sairaaloiden resursoinnissa painotettava tertiääritason hoitoa ja päivystystoimintaa. Tavallisten lastentautien osalta erikoissairaanhoitoa voidaan toteuttaa onnistuneesti myös avohoidossa, jonne myös osa koulutuksesta on suunnattava. Toimiakseen tehokkaasti lastenlääkäri tarvitsee tuekseen työyhteisön, vähintään hoitajatyöparin, ja hyvät työskentelyolosuhteet, kuten riittävät tutkimus- ja tiedonsiirtovalmiudet. Nämä helpottavat yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja yhteydenpitoa mm. tertiääritasolle. Perheiden psykososiaalisten ongelmien kohtaamiseen tarvitaan moniammatillista tiimiä. Palvelujen vieminen lähelle lapsiperheitä ja lasten kasvuympäristöä helpottaa hoidon toteutumista ja on kustannustehokasta. Avohoitopediatriassa hoito on yleensä kokonaisvaltaista ja pitkä jänteistä. Avohoidon lastenlääkärin toimenkuva on syytä räätälöidä kunnan tarpeiden mukaan. Kuvio 1 havainnollistaa erilaisia vaihtoehtoja. Terveyskeskuksessa työn ytimessä on yleensä konsultaatiovastaanotto, mutta siihen voi kuulua myös erilaista johtamis-, opettamis- ja kehittämistyötä. Moni terveyskeskuspediatri pitää jonkin verran matalan kynnyksen vastaanottoa, esimerkiksi toimii erityiskoulun koululääkärinä. Lastenlääkäri toimii usein kuntoutustyöryhmien puheenjohtajana. Lisäksi on luontevaa, että pediatri ohjaa yleislääkärikollegoitaan omaa erikoisalaansa koskevissa asioissa, mutta työhön voi myös kuulua luennointia esim. koululais- tai vanhempainryhmissä. Lastenlääkäri osaa seuloa perusterveydenhuollon lähetteitä erikoissairaanhoitoon siten, että lapsi saa mahdollisimman oikea-aikaisen hoidon oikeassa paikassa. Tämä kaikki vähentää vaativan erikoissairaanhoidon kuormitusta. Pitkäaikaissairaiden lasten jatkohoito avohoidon pediatrin toteuttamana parantaa hoidon laatua. Moni avoterveydenhuollon lastenlääkäri osallistuu myös alueensa erikoissairaanhoidon päivystykseen. Avohoidon pediatrin on myös pidettävä ammattitaitonsa ajanmukaisena kouluttautumalla aktiivisesti. Avohoidon lastenlääkärien haasteet Toimiessaan perusterveydenhuollossa lastenlääkäri voi törmätä odottamattomiin pulmiin. Laboratorio- tai kuvantamisvalikoimaa voi olla rajoitettu tai työpaikalla järjestetään vain yleislääkäreille suunnattua koulutusta. Lähete-, kutsu- tai jonojärjestelmä ei toimi avopuolella kuten sairaalassa. Seuranta-aikojen tilaamisen jäädessä vanhempien vastuulle voi syntyä potilasturvallisuutta uhkaavia tilanteita. Huolta on myös herättänyt pienten paikkakuntien ja etenkin Pohjois- ja Itä-Suomen pula lastenlääkäreistä. Päivystysvalmiuden ylläpitäminen edellyttää tietyn lääkäripoolin olemassaoloa. Vaikka pediatrikunta puoltaakin lasten- 283c
5 TIETEESSÄ Kuvio 1. Lastenlääkärin toimenkuvan vaihtoehdot. Lastenlääkärin toimenkuvan vaihtoehdot Sairaalatyö Avohoito Kliinikko matalan kynnyksen palveluissa 1 Kehitysvammahuolto Lähetevastaanotto Asiantuntija-, hallinto-, kehittämis- ja tutkimustehtävät Lastenneuvola Ehkäisyneuvola Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Erityiskoulujen terveydenhuolto Avohoidon pediatrien koulutus Lastenlääkärien erikoistumiskoulutus ei nykyisellään anna riittäviä valmiuksia psykososiaalisten ongelmien hoitoon tai moniammatillisten tiimien vetämiseen. Lastenneurologian ja -psykiatrian eriytyminen omiksi erikoisaloikseen johti näiden avoterveydenhuollossa keskeisten alojen opetuksen vähentämiseen lastenlääkärien koulutuksessa. Psykososiaalisten ongel- Vastaanotto ilman lähetettä, esim. yksityislääkärinä Moniammatilliset asiakastyöryhmät Opetus: kollegat muut ammattilaiset vanhemmat koululaiset Kehittämistyöryhmät Ja projektit Johtaminen Tutkimustyö Asiantuntijatehtävät esim. mediassa, valtiolla, kunnassa ja 3. sektorilla 1 Matala kynnys = vastaanotolle pääsee ilman valikointia tai lähetettä lääkärien jalkautumista terveyskeskuksiin, kannetaan toisaalta huolta myös lastentautien päivystyksen hoitamisesta eri puolilla maata. Olisi tärkeää, että terveyskeskuksissa työskentelevät pediatrit jatkaisivat sairaalapäivystyksiä ja näin pitäisivät yllä myös omaa päivystysosaamistaan. Toimintamalli pitää muotoilla kunnan ja kuntayhtymän koon mukaiseksi siten, että turvataan valmius hoitaa lasten pitkäaikaissairauksia laadukkaasti. Hyvin organisoitu avohoitopediatria vaatii riittävää henkilöstöresursointia ja eri toimijoiden tehokasta verkottumista. Yksiköiden saaminen resursseiltaan toimintakykyisiksi edellyttää usein kuntien yhteistyötä. Soteuudistus mahdollistaa tämän tavoitteen toteutumisen. Liitetiedostossa 1 kuvataan viiden eri kaupungin toimintamallit avohoitopediatristen palveluiden järjestämiseksi. Kolmen ison kaupungin ( asukasta) ja kahden pienemmän kaupungin ( asukasta) vastaanotoilla hoidetaan tavallisia lastentauteja, kuten astmaa, allergiaa ja suolisto-oireita, mutta usein myös lapsen käyttäytymiseen liittyviä ongelmia. Työn painopistealueet, organisaatio ja resurssit vaihtelevat kaupungeittain. Mitä paremmin avohoitopediatria on organisoitu, sitä vähemmän tarvitaan vaativaa erikoissairaanhoitoa eikiireellisten potilaiden hoidossa ja sitä edullisemmaksi järjestelmä tulee kunnalle. Sairaalassa potilas siirretään helposti spesialistilta toiselle, esim. päänsärkypotilas lastenneurologille, kasvuhäiriöinen lastenendokrinologille ja astmapotilas allergialääkärille. Avohoitopediatrisessa yksikössä sama lastenlääkäri hoitaa kaikki nämä vaivat, ja vain tarvittaessa lapsi lähetetään erityisspesialistille sairaalaan. Yksikössä voi toimia myös syömishäiriötiimi (lastenlääkäri, nuorisopsykiatri, sairaanhoitaja, psykiatrinen sairaanhoitaja, fysio- ja ravitsemusterapeutti) ja diabetestiimi (vähintään lääkäri-hoitajapari ). Hyvin organisoitu avohoitopediatria vaatii kuitenkin riittävän henkilökuntamäärän ja aktiiviset tiimit. Tämän haasteen voittamiseksi erikokoiset kunnat voisivat tehdä yhteistyötä. 283d
6 TERVEYDENHUOLTOARTIKKELI mien hoitoa ei voida täysin sälyttää esim. kuntoutusohjaajan tai sosiaalityöntekijöiden vastuulle, vaan se vaatii selkeälinjaista verkottumista ja työnjakoa potilaan ja perheen parhaaksi. Lääkärin pitää ottaa kokonaisvaltaisesti vastuuta myös hankalissa psykososiaalisissa ongelmissa ja hänellä tulee olla sosiaalipediatriset perusvalmiudet. Erikoisalan opintojen on paitsi turvattava lastentautien laaja asiantuntemus ja päivystysosaaminen, myös tarjottava valmiuksia avoterveydenhuollon erityishaasteiden kohtaamiseen. Mahdollisuus suuntautua avohoitopediatriaan tulisi huomioida jo erikoistumisen aikana esimerkiksi siten, että siihen liittyvä koulutus käynnistyisi neljän erikoistumisvuoden jälkeen. Lopuksi Lasten oikeuksien julistuksen mukaan lapsen pitää olla keskiössä kaikessa lasta koskevassa päätöksenteossa. Suomi on sitoutunut tähän julistukseen myös tekojen tasolla. Sote-uudistulla voidaan edistää tämän perusperiaatteen toteutumismahdollisuuksia. Tavoitteena on turvata lastentautien tasavertainen päivystys koko maassa ja lapsipotilaiden oikea hoito oikeassa paikassa sekä terveydenhuollon toimijoiden korkeatasoinen koulutus ja alan aktiivinen tutkimustyö. Toimintatapojen ja uudistusten tulee olla avoimia ja innovatiivisia. Avohoidon pe diatrialla on tässä kehityksessä keskeinen rooli. n Kiitämme lastenneurologi Pekka Jurvelinia sekä lastentautien erikoislääkäreitä Arja Heinosta, Outi Holloa, Maija Lönnströmiä, Leena-Maria Pohjolaa ja Merja Saarista avusta artikkelin valmistelutyössä. 283e
7 LIITETIEDOSTO 1 TIETEESSÄ Esimerkkejä toimivista avohoitopediatrisista malleista Turun kaupunki ( asukasta) Turussa toimii kaupungin erikoissairaanhoidon tulosalueella avopediatrinen poliklinikka, joka tuottaa lastenlääkäripalveluja 0 20-vuotiaille. Potilaat tulevat poliklinikalle pääsääntöisesti lääkärin lähetteellä perusterveydenhuollosta, yliopistollisesta keskussairaalasta, kaupungin muista erikoissairaanhoidon yksiköistä sekä yksityissektorilta. Poliklinikka ei päivystä eikä siellä ole vuodeosastoa. Poliklinikalla hoidettavia merkittäviä ryhmiä ovat mm. allergiasta ja astmasta, diabeteksesta, päänsärystä, syömishäiriöistä sekä vatsan ja suoliston sairauksista kärsivät potilaat, kasvuongelmaiset ja endokrinologiset potilaat sekä lastenkirurgin konsultaatiot. Lisäksi poliklinikalla toimii nuorisopoliklinikka, jossa puututaan nuorten varhaiseen päihdekäyttöön, sekä nuorisogynekologinen poliklinikka. Poliklinikalla toimii n lisäksi 5 lastentautien erikoislääkäriä, erikoistuva lääkäri, osa-aikainen lastenkirurgi, osa-aikainen gynekologi, osastonhoitaja, 6 sairaanhoitajaa, perushoitaja, toimistovirkailija, osastonsihteeri ja kanslisti. Lääkärit ja sairaanhoitajat ovat erikoistuneet kukin omaan erikoisalaansa, kuten esim. astmaan ja allergiaan, diabetekseen, syömishäiriöihin, ja he kehittävät jatkuvasti toimintaansa tiimityönä. Poliklinikan lääkärit tekevät tiivistä yhteistyötä yliopistollisen keskussairaalan suppeiden erikoisalojen asiantuntijoiden, neuvola- ja kouluterveydenhuollon henkilökunnan sekä mm. lastensuojelun, opetustoimen, poliisin ja päivähoidon kanssa. Konsultaatiopalvelu perusterveydenhuoltoon pyritään pitämään mahdollisimman joustavana. Kuopio ( asukasta) Erikoislääkäripoliklinikalla on kaksi lastenlääkäriä, yksi terveydenhoitaja sekä osapäiväinen avustaja. Potilaat tulevat poliklinikalle terveyskeskuslääkäreiden, kunnan erityistyöntekijöiden (mm. fysio-, toiminta- ja puheterapeuttien sekä koulupsykologien), neuvola- ja kouluterveydenhoitajien sekä lääkäreiden lähettäminä. Tyypillisiä hoidettavia ongelmia ovat astma ja allergia, kasvun ja puberteetin ongelmat, vatsakivut, ummetus ja tuhriminen, sydämen sivuäänet sekä neurologisen kehityksen ja käyttäytymisen ongelmat. Poliklinikalla toimii myös lasten moniammatillinen kuntoutustiimi, jonka jäseniä ovat toiminta-, fysio- ja puheterapeutti, erityislastentarhanopettaja, lastenlääkäri sekä terveydenhoitaja. Lisäksi lastenlääkärit toimivat koululääkärin tehtävissä erityiskouluilla. Yhteistyötä tehdään sairaalan kanssa ja sieltä kotiutuvien potilaiden seurannassa. Lastenlääkärit toimivat asiantuntijoina esim. lastensuojelutyöryhmässä, lasten kuntoutustyöryhmässä sekä ravitsemustyöryhmässä. Yhteistyötahoja ovat terveyskeskuslääkärit, koulu- ja neuvolalääkärit, terveydenhoitajat, koulupsykologit, erityisopettajat, perheneuvola, kaupungin lastenpsykiatrinen tiimi, lastensuojelu, kehitysvammahuolto ja keskussairaalan erikoislääkärit. Oulu ( asukasta) Oulun avohoitopediatrin yksikössä on neljä osaaikaista (50 %) lastenlääkäriä, yksi sairaanhoitaja sekä puolipäiväinen avustaja. Erikoislääkärin työstä 70 % on potilastyötä ja 30 % asiantuntijatyötä erilaisissa kuntoutustyöryhmissä, lastensuojelussa sekä kehitysvammayksikön konsultoinnissa. Tyypillisiä potilasryhmiä ovat allergia-, astma-, kastelu-, kehitysongelmaiset ja neuropsykiatriset (mm. ADHD) potilaat. Tiivistä yhteistyötä tehdään terveyskeskuslääkäreiden, erikoissairaanhoidon, kouluterveydenhuollon, neuvoloiden ja lastensuojelun kanssa. Kaarina ( asukasta) Kaarinan terveyskeskuksessa toimii yksi lastenlääkäri, jonka päävastuualue on kouluterveydenhuollossa. Työ koostuu lastenneuvola- ja koululääkärityöstä, omasta potilasvastaanotosta, konsultaatiotoiminnasta, erikoissairaanhoidon koulutus- ja konsultaatiotoiminnasta sekä Kaarinan lasten terveydenhuollon kehittämistyöstä. 283f
8 Lastenlääkäriä voivat terveyskeskuslääkäreiden lisäksi konsultoida koulujen ja neuvolan terveydenhoitajat, koulupsykologit ja -kuraattorit, päivä hoidon erityistyöntekijät, perheneuvolan ja lastensuojelun työntekijät sekä lasten- ja nuorisopsykiatriset aluepoliklinikat. Myös erikoissairaanhoidosta ohjataan potilaita lastenlääkärin jatkoseurantaan. Lastenlääkäri kouluttaa terveyskeskuksen lääkäreitä ja hoitajia lasten sairaanhoitoon liittyvissä kysymyksissä, samoin neuvolan ja koulujen terveydenhoitajia. Kaikki lasten kiireettömät lähetteet erikoissairaanhoitoon lähetetään ensin lastenlääkärille, joka tarvittaessa kutsuu lapsen omalle vastaanotolleen tai antaa lääkärille toimintaohjeita. Jos lähete erikoissairaanhoitoon on tarpeen, lastenlääkäri lähettää sen itse ja saa näin myös sähköisen palautteen itselleen. Lähetteiden ja palautteiden kulkiessa yksien käsien kautta pediatrin on mahdollista muodostaa kokonaiskäsitys kehittämiskohteista perusterveydenhuollossa ja yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa. Päätavoitteena ei ole lähetemäärän pienentäminen vaan lasten hoitopolun järkeistäminen ja turhien käyntien vähentäminen, mikä johtaa säästöihin. Lastenlääkäri toimii perusterveydenhuollossa ennen kaikkea asiantuntijana, jonka on mahdollista itse vaikuttaa toimenkuvaansa paikallisten tarpeiden mukaisesti. Käytännön neuvola-, koulu- ja vastaanottotyö tuo lääkärin toimenkuvaan monipuolisuutta ja toisaalta lapsiperheille hyvää palvelua kotipaikkakunnalla. Ylöjärvi ( asukasta) Terveyskeskuksessa toimii yksi kokoaikainen lastenlääkäri, joka hoitaa 0 16-vuotiaita lapsia. Vastaanotolle tullaan lääkärin, terveydenhoitajan tai perhekeskuksen työntekijän lähetteellä. Myös yliopistollisesta keskussairaalasta ohjautuu lapsia jatkohoitoon. Vastaanoton lisäksi toimenkuvaan kuuluu mm. koulu- ja neuvolaterveydenhuollon vastaavana lääkärinä toimiminen, konsultointi kaikille kaupungin työntekijöille (terveydenhuollon lisäksi erityisesti varhaiskasvatus ja opetuspuoli), tiivis yhteistyö perheneuvolan ja nuorisotiimin kanssa sekä lastensuojelun moniammatillisen tiimin kanssa. Tehtäviin kuuluvat myös suunnittelu, kehittäminen ja kunnan työntekijöiden sisäinen koulutus. Konsultaatiot tapahtuvat matalalla kynnyksellä. Työ on verrattain yksinäistä työparin puuttuessa. n 283g
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 35/ (6) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 35/2013 1 (6) 1061 Valtuutettu Sari Näreen toivomusponsi kiertävän neurologin vakanssista HEL 2012-017407 T 00 00 03 Päätös päättää merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston
LisätiedotKuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö
Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö Hanna Suhonen-Polvi LT, Ylilääkäri Kuntoutuksen, hallinnon erityispätevyys Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Turun sosiaali- ja terveystoimi
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden
LisätiedotAVOPEDIATRIA VARSINAIS-SUOMEN ALUEELLA
AVOPEDIATRIA VARSINAIS-SUOMEN ALUEELLA Heli Silvennoinen LT, lastentautien erikoislääkäri, avopediatri TYKS Salon sairaala THL Erityistason yhteiskehittämisen työpaja 24.10.18 TAUSTAA perinteinen avopediatria
LisätiedotTerveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk
Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen
LisätiedotAjankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010
Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle
LisätiedotAVOPEDIATRINEN TOIMINTA SALOSSA
AVOPEDIATRINEN TOIMINTA SALOSSA MATALAN KYNNYKSEN TOIMINTAMALLI Heli Silvennoinen Lastentautien el TYKS Lasten ja nuorten klinikka Salon lasten pkl ja nuorisopsykiatrian pkl Perinteinen avopediatria =
LisätiedotLasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa
Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä
LisätiedotSuomen Terveydenhoitajaliiton näkemyksiä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon painopisteistä vuosina
Suomen Terveydenhoitajaliiton näkemyksiä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon painopisteistä vuosina 2019 2023 Suomi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallimaaksi Suomalaisessa terveyspolitiikassa painotetaan
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LisätiedotHyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala
Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena terveydenhoitaja Johanna Moilala Mikä on hyvinvointineuvola? Hyvinvointineuvolan ideana on toimia kuin pienten kuntien palveluiden; saman katon alla, josta
LisätiedotRAJAPINNOISTA YHDYSPINTOIHIN teemaseminaari Kouluterveydenhuolto
RAJAPINNOISTA YHDYSPINTOIHIN teemaseminaari 23.4.2018 Kouluterveydenhuolto Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen el, lastenpsykiatrian evl, Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri,
LisätiedotYleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja
Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri on ihmisen, perheen ja yhteisön lääkäri.
LisätiedotVERKOTTUVAT PERHEPALVELUT
VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin
LisätiedotPOHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli ( ) Levi
POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli (1.3.2009 31.10.2011) Levi 24.3.09 I-VAIHEEN Lapin osuus: perusterveydenhuoltoa, terveyden edistämistä ja sosiaalipalveluita
LisätiedotOpiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila
Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset
LisätiedotTE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi
TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT
LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston
LisätiedotHYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa
HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat
LisätiedotMiten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?
Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä
LisätiedotKohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita
Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-
LisätiedotPerusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
Perusturvatoimen palveluverkko Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Palveluverkon kehittämisen tavoitteita Toiminta on laadukasta ja perustuu todettuun hyötyyn potilaalle tai asiakkaalle Asiakasystävällisyys
LisätiedotJukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto
KAIKKIIN SAIRAALOIHIN NIIDEN TOIMINNAN VAATIMAT ERIKOISLÄÄKÄRIT JA OSAAJAT Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen uusilla tavoilla Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala
LisätiedotToimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria
Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria KH: Laatusuositus yhtenäinen tutkimusrunko kirjallinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma
LisätiedotUudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012
Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010
LisätiedotLÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen
LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu
LisätiedotAjankohtaisfoorumi Kommenttipuheenvuoro Pirjo Matikainen
Ajankohtaisfoorumi 29.11.2012 Kommenttipuheenvuoro Pirjo Matikainen Varhaiskasvatus on peruspalvelukuntayhtymä Kallion ja Selänteen alueella organisoitu sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluen näiden palveluiden
LisätiedotLasten ja nuorten palvelut remonttiin
Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)
LisätiedotTerveydenhuoltolain muutokset
Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) 47 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto aloitteesta erityistuen vahvistamisesta peruskouluissa ja päiväkodeissa HEL 2012-015502 T 00 00 03 Päätös päätti antaa
LisätiedotTERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015
1 Arja Heittola Marita Marttila Sari Koistinen 12.1.2015 TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1. KONSULTTISELVITYKSESTÄ: Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntimäärät korkeat kautta
Lisätiedot1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)
Muutokset terveyskeskuksissa 1990-2010 Osmo Saarelma Yleislääketieteen erikoislääkäri (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Mitä tapahtui kunnallisille lääkäreille
LisätiedotTerveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1
Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon
LisätiedotAjankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä
Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus
LisätiedotPerusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri
Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000
LisätiedotLasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät
LisätiedotPerusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan yhteistyö lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelyssä
Perusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan yhteistyö lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelyssä Terveydenhoitaja Päivi Muhonen ja lääkäri Satu Kotiaho /Saarikka 16.5.2017 Historiaa Ensimmäiset koulutarkastukset
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotTYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO
TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO Irja Korhonen Työterveys Aalto Anne Onkila Valmet työterveys Esa Leppänen JYTE Jari Ylinen KSSHP Visa Kervinen Terveystalo työterveys Laajavuori 16.6.2017
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (6) Terveyslautakunta Tja/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2012 1 (6) 256 Lausunto Päivi Lipposen kirjeestä kaupunginhallitukselle Helsingin koulu- ja opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä yhtenäiskouluissa HEL 2012-012641 T
LisätiedotLASTENPSYKIATRINA NEUVOLASSA
LASTENPSYKIATRINA NEUVOLASSA Yleislääketieteen ja lastenpsykiatrian erikoislääkäri, erityistason perheterapeutti, psykoterapeutti Viiden viimeisen vuoden ajan toimin Eksoten eli Etelä-Karjalan sh-piirin
LisätiedotItäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja
Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli
LisätiedotPerusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 4/ (5) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Esityslista 4/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 11.12.2012 207 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden
LisätiedotNäin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa
Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet
LisätiedotMielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne. Repokari, Ranta, Holi
Mielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne Repokari, Ranta, Holi Tausta: 2017 poikkeuksellinen lähetteiden määrän kasvu
LisätiedotKarjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012
Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia
LisätiedotILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA
ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM
Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin
LisätiedotYhteistyöseminaari TK:n johtavat viranhaltijat ja Ppshp
Yhteistyöseminaari TK:n johtavat viranhaltijat ja Ppshp Ajatuksia strategiasta ja hoidonporrastuksesta 08.10.2009 Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS Keskitymme Vaikeat pitkäaikaissairaudet
LisätiedotPOHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15
POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,
LisätiedotLASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014
LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 1 ERIARVOISTUMISKEHITYS ON NOPEAA 10/22/2014 3 ELINIÄN ODOTUS 35-VUOTIAANA SUKUPUOLEN
LisätiedotVAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi
VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen
LisätiedotViranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?
Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen
LisätiedotKansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki
Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon
LisätiedotLasten ja nuorten klinikka TO 8. Jussi Mertsola Toimialuejohtaja, professori
Lasten ja nuorten klinikka TO 8 Jussi Mertsola Toimialuejohtaja, professori Lasten ja nuorten klinikka Henkilökuntaa 298 Hoitohenkilöstö 250, erik.lääk. 37 5 vastuualuetta - Lasten ja nuorten sair.hoito
LisätiedotTERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014
TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen
LisätiedotHUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT
HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuolto hallitusohjelmassa. Valtakunnassa kaikki hyvin. Kirsi Varhila , Pori
Sosiaali- ja terveydenhuolto hallitusohjelmassa Valtakunnassa kaikki hyvin Kirsi Varhila 23.8.2019, Pori HALLITUSOHJELMA 2019-2023 Vaikutukset STM:n hallinnonalalla: Iäkkäiden palvelut Vammaisten palvelut
LisätiedotADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina
ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina 12.10.2017 Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen erikoislääkäri Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri, vt erikoislääkäri,
LisätiedotLastenpsykiatrian palvelujärjestelmän kehityksestä
Lastenpsykiatrian palvelujärjestelmän kehityksestä Jorma Piha Keski Pohjanmaan KS Kokkola 17.11.2006 Onko lastenpsykiatria nuori lääketieteen erikoisala? Lääketieteen erikoisalojen perustaminen 1932 Hermo
LisätiedotLasten SiSote. Jussi Mertsola Toimialuejohtaja, professori Lasten ja nuorten klinikka, Tyks
Lasten SiSote Jussi Mertsola Toimialuejohtaja, professori Lasten ja nuorten klinikka, Tyks Syrjäytymisen ehkäisy Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin 2014-16 strategiassa: kehitetään konsultaa.o-, koulutus-
LisätiedotSeinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?
Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.
LisätiedotErityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani
Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina
LisätiedotPerhekeskustoimintamallin kokonaisuus
Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Maakunnallisten perhekeskushankkeiden vastuuhenkilöt ja muut toimijat 27.3.2017 Marjaana Pelkonen, STM:n vastuuhenkilö 1 15.2.2017 Perhekeskustoimintamalli Lähipalvelujen
LisätiedotMitä sote-uudistus tarkoittaa minulle
Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja
LisätiedotPäivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto
Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö
LisätiedotOPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ
OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ 22.11.2017 Käytetyt aineistot Vaativa erityinen tuki Kuuma-kuntien perusopetuksessa 2016/ Mika Saatsi 31.1.2017 -selvitys
LisätiedotEhdottaja Pilotti/kehittämistehtävä Toimijat Muuta, kysymyksiä Next step Sosiaalipäivystys/ Sirpa Määttä
Ehdottaja Pilotti/kehittämistehtävä Toimijat Muuta, kysymyksiä Next step Sosiaalipäivystys/ Sirpa Määttä Risu Rikoksista irti suuntaamalla uudelleen RISU -Rikoksista irti suuntaamalla uudelleen moniammatillinen
LisätiedotKohti maakunnallista lasten ja nuorten kokonaiskuntoutumista
Kohti maakunnallista lasten ja nuorten kokonaiskuntoutumista 19.5.2017 Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus LL Harri Arikka Lastenneurologian erikoislääkäri vs. vastuualuejohtaja VSSHP Lasten ja nuorten
LisätiedotLääkärinlausunnot ja hyvä yhteistyö Salon alueella
Lääkärinlausunnot ja hyvä yhteistyö Salon alueella Salon nykyisen mallin tarina Idea nykyiseen toimintamalliin Muutama vuosi sitten Salon kaupungin terveyskeskuksen kuntoutusyksikössä oli fysiatrian erikoistuvan
LisätiedotSote ja maku mielenterveyden ja psykologian alan näkökulma
Sote ja maku mielenterveyden ja psykologian alan näkökulma Sosiaali- ja terveysvaliokunta 28.5.2018 Annarilla Ahtola Puheenjohtaja Suomen Psykologiliitto ry Kuka hoitaa päätä?? Psykologin osaaminen ja
LisätiedotKAINUUN PERHEKESKUKSET
KAINUUN PERHEKESKUKSET 8.3.2018 Helena Saari Perhekeskusvastaava Kainuun sote pähkinänkuoressa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tuottaa seitsemälle kunnalle kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut
LisätiedotYksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen
Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.4.16
Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta
LisätiedotOsa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole
LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT
LisätiedotKouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa
Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Helsingin kaupunki / Sosiaali- ja terveysvirasto Kouluterveydenhuolto & Lasten ja nuorten lääkäripalvelut 2015 Kouluterveydenhuoltoa ohjaavia
LisätiedotKommenttipuheenvuoro. Sosiaalihuolto ja sen kehittäminen Lahti 2.5.2016
Kommenttipuheenvuoro Sosiaalihuolto ja sen kehittäminen Lahti 2.5.2016 "sote-uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille pääsee... Vaiko jostain muustakin? Sosiaalihuolto
LisätiedotUuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen
Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki
LisätiedotHyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu , Oulu
Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu 2015-2016, Oulu Kehittämis- ja laatupäällikkö Elina Välikangas Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Kuntakokeilujen päätösseminaari 22.3.2017 Kuntalaisten
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (7) 183 Stj / Valtuutettu Sari Näreen aloite erityistuen vahvistamisesta peruskouluissa ja päiväkodeissa päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa
LisätiedotPohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Valtakunnalliset opiskeluterveyspäivät 14.-15.11.2011, Aira A. Uusimäki Aluehallintovirasto (6) Henkilöstöä n. 1350
LisätiedotMissä ja miten päivystetään vuonna 2018
Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?
LisätiedotVarsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 956/00.04.01/2016 212 Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille 2017-2018 Johtava ylilääkäri Arto
LisätiedotPTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa
PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain
LisätiedotMOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM
MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien
LisätiedotAsetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009
Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 38/29 Ptl 23.3.21 / Johtava hoitaja Anne Valtonen Asetuksen voimaantulo, sisältö
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (7) 85 Stj / Valtuutettu Sari Näreen aloite aistiherkkien lasten perheiden omasta tukimallista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotTanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014
Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014 Hoidon haasteet Alueelliset erot hoidon määrässä ja laadussa suuria Tiukat diagnoosikriteerit >hoitoon pääsyn kriteerit Diagnoosien eriarvoisuus Aikuisten hoitoon
LisätiedotLasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä
UNIVERSAALIT PALVELUT Terve ja hyvinvoiva, normaalisti kasvava ja kehittyvä lapsi/nuori Riittävän hyvät ja turvalliset kasvuolosuhteet ASIAKKUUSPOLKU terveen kehityksen Ammattilaisten tehtävänä on tukea
LisätiedotHiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista
Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?
LisätiedotKOULULÄÄKÄRIN PUHEENVUORO
KOULULÄÄKÄRIN PUHEENVUORO Kasvun kumppani vai sairauksien seuloja Marjut Jalonen Skoopin 50-v juhlaseminaari Hanasaari, 11.10.2013 Koululääkäri kasvun kumppani vai sairauksien seuloja Marjut Jalonen Lääketieteen
LisätiedotMiten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti
Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti Oppilashuollollinen tuki Yhteisöllistä Yksilökohtaista Yhteistyötahojen tärkeä merkitys
LisätiedotRaision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin
LisätiedotSote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen
LisätiedotPoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)
PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies
Lisätiedot