Lastenlääkäreitä avoterveydenhuoltoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lastenlääkäreitä avoterveydenhuoltoon"

Transkriptio

1 Pääkirjoitus Minna Aromaa dosentti, lastentautien ja terveydenhuollon erikoislääkäri, Turun kaupunki, lasten ja nuorten poliklinikka Elina Hermanson Helsingin kaupunki, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Henrikka Aito Porvoon aluesairaala Merja Hietanen LL, lastentautien ja yleislääketieteen erikoislääkäri, apulais Ylöjärven terveyskeskus Pirkko Keronen, vs. apulais Länsi-Uudenmaan sairaala Anna-Maija Kujari LT, lastentautien erikoislääkäri Kaarinan terveyskeskus Jarmo Salo asiantuntijalääkäri THL Outi Strid Ritva Virransalo LL, lastentautien ja yleislääketieteen erikoislääkäri Etelä-Karjalan keskussairaala Päivi Vähäsarja Oulun kaupunki, lastentaudit Päivi Hynninen LL Mustijoen perusturva, perheneuvola Matti Sippola Rukan Lääkäripalvelu Oy Jussi Mertsola professori, lastentautien erikoislääkäri, TYKS, lasten ja nuorten klinikka Kirjoittajat kuuluvat Suomen Lastenlääkäriyhdistykseen. Lastenlääkäreitä avoterveydenhuoltoon Sote-uudistus muuttaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon suhteita ja lasten terveydenhuollon kokonaisuutta (1). Arvo Ylpön ajoista lähtien lastenlääkärit ovat pitäneet tärkeänä paitsi lasten sairauksien hoitoa myös niiden ennaltaehkäisyä. Koulutuksessa painopiste on sairauksien hoidossa, ja lasten terveydenhuollon kehittäminen on jäänyt yliopistoissa lastentautien, kansanterveystieteen ja yleislääketieteen väliin. Pitäisikö lastenlääkärien toimia nykyistä enemmän avoterveydenhuollossa? Kansanterveyslaki 1972 varmisti terveydenhuoltopalvelut kaikille kansalaisille (2). Lääkintö hallituksen ohjeet, valtionosuusjärjestelmä ja lääninhallitukset varmistivat, että koko maa toimi yhdenmukaisesti. Terveyskeskuksissa työskenteli 1970-luvulla niin yleis- kuin erikoislääkäreitäkin. Osa lastenlääkäreistä ja gynekologeista piti sairaalatyön lisäksi muun muassa neuvolavastaanottoa ja tunsi terveyskeskusten toiminnan ja toimijat. Lääkintöhallitus lakkautettiin 1990-luvun alussa, normiohjaus purkautui ja kuntien päätäntävalta lisääntyi. Lama karsi lapsiperheiden palveluja, ja väestövastuumalli vauvasta vaariin yleistyi kunnissa. Neuvolatoiminta ja kouluterveydenhuolto jäivät usein toimimaan omina sektoreinaan. Päätoimiset neuvola- ja koululääkärit katosivat lähes tyystin muun muassa epätasaarvoisen palkkauksen takia. Moni kunta on luopunut väestövastuujärjestelmästä, mutta terveyskeskuksissa on yhä pulaa pysyvistä lääkäreistä. Myös työoloissa olisi korjaamista. Perustasolle toivotaan enemmän erikoislääkärien konsultaatioita. Terveydenhuoltolain toivotaan madaltavan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon raja-aitoja. Lasten terveydenhuollon on voitava vastata yhteiskunnan haasteisiin. Sairaaloiden tulee taata vakavimpien sairauksien hoito ja päivystystoiminta. Suurin osa lasten sairauksista on kuitenkin tavallisia lastentauteja, jotka voidaan hoitaa laadukkaasti avohoidossa sekä julkisella että yksityispuolella. Osaavan erikoissairaanhoidon vieminen lähelle lapsiperheitä ja kasvuympäristöä nopeuttaa hoidon saatavuutta ja on kustannustehokasta. Toimivia avohoitopediatrisia yksiköitä on esimerkiksi Turussa, Kuopiossa ja Oulussa. Lisäksi joissakin terveyskeskuksissa on yksittäisiä lastenlääkäreitä, -neurologeja ja -psykiatreja. Avohoitopediatriassa lastenlääkärin työn ytimessä on kiinteä yhteistyö koko perusterveydenhuollon ja sosiaalisektorin kenttään. Terveyskeskuksessa lastenlääkäri on sekä konsultti että erilaisten toimintatiimien jäsen. Hän seuloo ja ohjaa perusterveydenhuollon lähetteitä erikoissairaanhoitoon siten, että lapsi saa mahdollisimman oikea-aikaisen hoidon oikeassa paikassa. Perusterveydenhuoltoa tulisi vahventaa tuomalla lastenlääkäreitä takaisin avohoidon tueksi. Lisäksi lastentautien päivystysvalmiudet sairaaloissa on taattava joustavilla uudelleenjärjestelyillä. Moni avoterveydenhuollon lastenlääkäri on jo nyt mukana alueensa erikoissairaanhoidon päivystyksessä. Mitä paremmin kunnat yhteistyössä organisoivat avohoitopediatrian, sitä tarkemmin voidaan myös vaativa erikoissairaanhoito järjestää. Hyvin organisoitu ja sosiaalisektoriin verkostoitunut avohoitopediatrian yksikkö auttaa myös syrjäytymisen ehkäisyssä. Yksikkö, joka pienimmillään muodostuu lääkäri hoitajaparista, voi toimia monipuolisesti lapsen ja perheen hyvinvointia sekä perusterveydenhuoltoa tukevana dynamona. n Kirjallisuutta 1 Koordinaatioryhmän linjaus kuntauudistuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen yhteensovittamiseksi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain keskeisiksi periaatteiksi. Muistio , STM:n tiedote 2013: Kohti yhdenvertaisia ja kattavia sote-palveluja. 2 Kansanterveyslaki Lue myös liiteaineistona oleva artikkeli Lastenlääkärien muuttuva rooli avoterveydenhuollossa pääkirjoituksen pdf-versiosta > Sisällysluettelot > 5/

2 TERVEYDENHUOLTOARTIKKELI Minna Aromaa dosentti, lastentautien ja terveydenhuollon erikoislääkäri, Turun kaupunki, hyvinvointitoimiala, lasten ja nuorten poliklinikka Elina Hermanson Helsingin kaupunki, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Henrikka Aito Porvoon aluesairaala, lastenklinikka Merja Hietanen LL, lastentautien ja yleislääketieteen erikoislääkäri, apulais Ylöjärven terveyskeskus, lasten ja nuorten terveysneuvonta Pirkko Keronen, vs. apulais Länsi-Uudenmaan sairaala yksityislääkäri Anna-Maija Kujari kouluterveydenhuollosta vastaava lääkäri Kaarinan terveyskeskus Jarmo Salo asiantuntijalääkäri Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Outi Strid Lappeenranta Ritva Virransalo LL, lastentautien ja yleislääketieteen erikoislääkäri Etelä-Karjalan keskussairaala, lastentautien klinikka Päivi Vähäsarja Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut, terveyspalvelut, lastentaudit Päivi Hynninen LL Mustijoen perusturva, lasten ja nuorten terveydenhuolto, perheneuvola Matti Sippola Rukan Lääkäripalvelu Jussi Mertsola professori, lastentautien erikoislääkäri, Turun yliopistollinen keskussairaala, lasten ja nuorten klinikka Lastenlääkärien muuttuva rooli avoterveydenhuollossa Lasten terveydenhuoltoa on syytä uudistaa, koska kokonaisvaltainen lasten sairauksien hoito ja ennaltaehkäisy Suomessa on vuosikymmenten ajan ollut hajautunutta ja haasteellista. Lastenlääkärit ovat toimineet pääosin keskus- ja yliopistosairaaloissa sekä yksityissektorilla, mutta perusterveydenhuollossa pediatreja on ollut vähän. Kuntien lisääntyvä yhteistyö voisi nyt luoda edellytykset lasten laadukkaiden avohoitopediatristen palvelujen järjestämiseen. Kun erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon suhteita ollaan nyt sote-uudistuksen myötä järjestämässä uudelleen, on ajankohtaista miettiä myös lasten terveydenhuollon kokonaisuutta (1). Jo Arvo Ylppö korosti viime vuosisadan alussa, että jos kansan yleistä terveydentilaa halutaan kohottaa, on kaikkien terveyden huolto- ja hoitotoimenpiteiden kohdistuttava ensi sijassa lapsiin, ja että tämä työ on yksityiskohtaisesti suunniteltava (2). Ylpön ajoista lähtien lastenlääkäreitä on kiinnostanut paitsi lasten sairauksien hoito myös niiden ennaltaehkäisy. Tiedon ja uusien hoitomenetelmien kehittyminen on kuitenkin johtanut siihen, että esim. koulutuksessa painopiste on ollut sairauksien hoidossa. Lasten terveydenhuollon kehittäminen on jäänyt yliopistotasolla lastentautien, kansanterveystieteen ja yleislääketieteen väliin. Pitäisikö lastenlääkäreiden toimia nykyistä enemmän avoterveydenhuollossa? Nyt uudistusten tavoitteeksi on noussut perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisten raja-aitojen alentaminen ja kuntien yhteistyön lisääminen. Suuri osa lasten sairauksista hoituu avohoidossa sekä julkisella että yksityispuolella. Sairaaloiden tulee taata vakavien sairauksien hoito ja päivystystoiminta. Avoterveydenhuollossa kohdataan sairauksien lisäksi yhä enemmän perheiden pahoinvointia ja siitä aiheutuvaa ongelmien kasautumista. Tämä on lisännyt tarvetta mm. laajaalaisten psykososiaalisten ongelmien ymmärtämiseen ja hoitamiseen. Lastenlääkäreistä osan on tarkoituksenmukaista jalkautua lähemmäs perustasoa, jossa ongelmien hoitaminen yhteistyössä kunnan muiden toimijoiden kanssa onnistuu parhaiten. Avohoitopediatrian toimivia malleja on jo nyt useita eri puolilla Suomea. Laadukas lasten avosairaanhoito vaatii tietyn suuruisen yksikön, jotta moniammatillinen osaaminen voidaan varmistaa ja työtä kehittää. Kuntien tulisi tehdä yhteistyötä riittävän laaja-alaisen osaamisen varmistamiseksi. Avohoitopediatrian lisääminen on tärkeää, mutta se ei saa vaarantaa kattavaa lastentautien päivystysvalmiutta. Tämän artikkelin tarkoituksena on antaa taustatietoa päätöksenteon tueksi. Kerromme, miten lasten perusterveydenhuoltoa on maassamme järjestetty eri aikoina, minkälaisissa rooleissa lastenlääkärit toimivat ja mitä haasteita perusterveydenhuollossa toimivat lääkärit kohtaavat nykyisin työssään. Hahmottelemme myös, miten lastenlääkärien koulutusta pitäisi ehkä suunnata, jos lastenlääkärit saavat tulevaisuudessa nykyistä merkittävämmän roolin avoterveydenhuollossa. Lasten terveydenhuollossa tapahtuneita muutoksia Terveyskeskukset syntyivät vuonna 1972 kansanterveyslain tullessa voimaan (3). Laki pyrki varmistamaan terveydenhuoltopalvelut kaikille kansalaisille. Laki sääteli myös ennaltaehkäisevää toimintaa ja edellytti, että kunnan tulee ylläpitää terveysneuvontaa ja järjestää terveystarkastuksia. Lääkintöhallituksen antamien yksityiskohtaisten ohjeiden, lääninhallitusten ja valtionosuusjärjestelmän avulla varmistettiin, että koko maassa toimittiin varsin yhdenmukaisesti luvun peruskoulu-uudistus ja päivähoitolaki vaikuttivat myös suuresti lasten ja perheiden elämään (4,5). Terveyskeskuksissa työskenteli niin yleiskuin erikoislääkäreitäkin. Osa lastenlääkäreistä ja gynekologeista piti sairaalatyön lisäksi neuvola vastaanottoa. Joillakin paikkakunnilla keskussairaaloiden apulaislääkärien edellytettiin 283a

3 TIETEESSÄ Kirjallisuutta 1 Koordinaatioryhmän linjaus kuntauudistuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen yhteensovittamiseksi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain keskeisiksi periaatteiksi. Muistio STM:n tiedote 2013: Kohti yhdenvertaisia ja kattavia sote-palveluja Kansaterveyslaki 1972.www.finlex. fi/fi/laki/ajantasa/1972/ Laki lasten päivähoidosta 36/ Peruskoululaki 476/ alkup/1983/ Terveydenhuoltolaki / Valtioneuvoston asetus neuvola toiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten suun ehkäisevästä terveydenhuollosta 338/ alkup/2011/ Suomen Lääkäriliitto. Lääkärit 2013 taskutilasto. 9 Suomen Lääkäriliitto. Lääkärikysely tutustuvan myös äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan. Yleislääketieteen aseman vahvistuessa lastenlääkärien ja gynekologien määrä terveyskeskuksissa vähitellen väheni. Perusterveydenhuoltoon ei haluttu perustaa muiden erikoisalojen kuin yleislääketieteen erikoislääkäreiden virkoja luvulle tultaessa vain harvassa terveyskeskuksessa oli lastenlääkäri johtamassa tai kehittämässä lasten terveydenhuoltoa luvun alussa Lääkintöhallitus lakkautettiin ja normiohjaus purettiin. Kunnat saivat yhä itsenäisemmän päätäntävallan toteuttaa terveydenhuoltoaan, mutta samalla kansalaisten eriarvoisuus palvelujen saannissa lisääntyi luvun alun taloudellisen laman seurauksena lasten ja lapsiperheiden palveluja karsittiin. Väestövastuumalli vauvasta vaariin yleistyi kunnissa 1990-luvulla. Alueellinen väestövastuu tuli vallitsevaksi sairaanhoidossa, mutta neuvolatoiminta ja kouluterveydenhuolto jäivät useimmiten toimimaan omina sektoreinaan. Muutamia kokeiluja lukuun ottamatta terveydenhoitajien työtä ei laaja-alaistettu yhtä vahvasti kuin lääkärien, ja neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa toimi yhä päätoimisia terveydenhoitajia. Päätoimiset neuvola- ja koululääkärit katosivat sen sijaan lähes tyystin. Lääketieteen kehittyminen ja elintason nousu näkyi kansalaisten lisääntyneinä vaatimuksina sairausvastaanotoilla, jolloin lasten sairauksien ennaltaehkäisy jäi alakynteen taistelussa resursseista. Lasten terveydenhuollon näkökulmasta myös palkkausjärjestelmä on ollut vinoutunut. Neuvola- ja kouluterveydenhuoltotyö on väestövastuumallissa huonommin palkattua kuin sairasvastaanotto, eli lääkärin näkökulmasta se on taloudellisesti vähemmän houkutteleva valinta. Neuvolatoiminnan edellytyksiä on heikentänyt myös terveyskeskusten lääkäripula. Nuorille lääkäreille ei ole pystytty tarjoamaan riittävästi kollegan tai esimiehen ohjausta, ja vastuuväestöt ovat olleet liian suuria. Kun normiohjaus 1990-luvun alussa purettiin, luotettiin pitkään siihen, että kunnat tekisivät järkeviä päätöksiä tutkimus- ja ohjaustiedon varassa. Stakes ja yliopistot tekivätkin ansiokasta tutkimustyötä ja suuria projekteja ja luvulla. Kuitenkin vain osa niistä jäi elämään, koska kunnissa ei ollut välttämättä ketään, joka olisi ottanut vastuun lasten terveydenhuollon hankkeiden tulosten juurruttamisesta käytäntöön. Kunnat alkoivat kehittyä eri suuntiin. Nyt olemme tilanteessa, jossa perusterveydenhuollon organisaatiot poikkeavat huomattavasti toisistaan eri puolilla maata. Väestövastuujärjestelmästä on jo monessa kunnassa luovuttu, mutta edelleen terveyskeskuksissa on pulaa pysyvistä lääkäreistä ja työoloissa olisi paljon korjaamista. Viime vuosina kunnat ovat ostaneet yhä enemmän palveluja yksityisiltä yrityksiltä, joskus jopa lähes koko terveyskeskuksen palvelut ja päivystyksen. Tämä on voinut turvata lääkärien saatavuuden sairaanhoidossa, mutta ei hoitosuhteen pysyvyyttä tai sitoutumista sairauksien ehkäisyyn. Nykytilanne normiohjaus palaa? Vuonna 2011 voimaan tulleiden terveydenhuoltolain sekä mm. äitiys- ja lastenneuvoloita koskevan asetuksen tavoitteena on ollut saada kuntien palvelut tasaveroisiksi ja tasalaatuisiksi. Olemme siis tavallaan palaamassa vanhaan normiohjaukseen. Uusi terveydenhuoltolaki lisää potilaan valinnanvapautta ja palveluja voi nykyisin hakea aiempaa laajemmalta alueelta (6). Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon aitojen toivotaan madaltuvan ja erikoislääkärikonsultaatioita saatavan enemmän terveyskeskuksiin. Kuntien resurssien yhdistäminen tuonee paremmat mahdollisuudet palvelujen järjestämiseen. Äitiys- ja lastenneuvolaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä suun terveydenhuoltoa koskevan asetuksen tavoitteena on väestön terveyserojen vähentäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen sekä lapsen ja perheen tuen tarpeen tunnistaminen. Asetus määrittää hyvin tarkasti ehkäisevän terveydenhuollon tehtävät, tarkastusten määrät ja ajankohdat. Se velvoittaa myös järjestämään lisäkäyntejä ja moniammatillista yhteistyötä, kun erityisen tuen tarve havaitaan. Tärkeänä työvälineenä pidetään laajaa terveystarkastusta, jonka sisältö on ohjeistettu (7). Se, miten asetuksen määräämät tavoitteet kohtaavat käytännön resurssipulan, on vaikeasti ratkaistava yhtälö. Sosiaalityö ja terveydenhuolto on monin paikoin hallinnollisesti yhdistetty. Lastenneuvola ja kouluterveydenhuolto ovat yhä usein osa terveyskeskusta, mutta joillakin paikkakunnilla (esim. Helsingissä) ne toimivat perhepalvelujen 283b

4 TERVEYDENHUOLTOARTIKKELI tai vastaavan nimikkeen alla, erillään terveyskeskuksen sairausvastaanotoista. Lääkärit työskentelevät pääsääntöisesti terveyskeskuksissa, mutta joillain paikkakunnilla ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa toimivat lääkärit kuuluvat perhepalvelujen yksikköön. Vaikka sosiaali- ja terveystoimen yhdistäminen tähtääkin lapsiperheiden laadukkaaseen ja kokonaisvaltaiseen palveluun, yhteisen toimintakulttuurin luominen vie aikansa. Organisaatiokulttuurien, toimintatapojen ja tiedottamisen erilaisuus voivat pahimmillaan estää hyvän viranomaisyhteistyön ja sitä kautta lapsiperheiden hyvän palvelun. Molemmilta osapuolilta vaaditaan uudenlaista ajattelua ja ennakkoluulotonta yhteistyötä. Lastenlääkärien määrä Suomessa Tällä hetkellä työikäisiä lastentautien erikoislääkäreitä on Suomessa 611, joista 413 (68 %) on naisia (8). Työikäisiä lastenpsykiatreja on 251 ja lastenneurologeja 105. Muutaman vuoden takaisen Lääkärikyselyn mukaan pääosa (65 %) lastenlääkäreistä työskentelee sairaalassa, 19 % avoterveydenhuollossa, 10 % tekee ensisijaisesti opetus- ja tutkimustyötä ja 6 % toimii muissa tehtävissä (9). Terveyskeskuksessa päätoimisesti työskenteleviä lastenlääkäreitä oli ainoastaan 35. Pääosa avoterveydenhuollon pediatreista toimii yksityislääkäreinä. Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuollon erityispätevyys on 28 yleislääkärillä, 11 lastenlääkärillä, 8 lastenpsykiatrilla ja 3 lastenneurologilla. Erityispätevyyksiä on myönnetty hyvin vähän. Yleislääkäreitä on lähes 3 000, mikä on lähes viisinkertainen määrä lastenlääkäreihin verrattuna. Avohoitopediatrian laaja toimialue Lasten terveydenhuollon on voitava vastata yhteiskunnan muuttuviin haasteisiin. Mikäli halutaan turvata uusien, kalliiden hoitojen saatavuus lapsille, on sairaaloiden resursoinnissa painotettava tertiääritason hoitoa ja päivystystoimintaa. Tavallisten lastentautien osalta erikoissairaanhoitoa voidaan toteuttaa onnistuneesti myös avohoidossa, jonne myös osa koulutuksesta on suunnattava. Toimiakseen tehokkaasti lastenlääkäri tarvitsee tuekseen työyhteisön, vähintään hoitajatyöparin, ja hyvät työskentelyolosuhteet, kuten riittävät tutkimus- ja tiedonsiirtovalmiudet. Nämä helpottavat yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja yhteydenpitoa mm. tertiääritasolle. Perheiden psykososiaalisten ongelmien kohtaamiseen tarvitaan moniammatillista tiimiä. Palvelujen vieminen lähelle lapsiperheitä ja lasten kasvuympäristöä helpottaa hoidon toteutumista ja on kustannustehokasta. Avohoitopediatriassa hoito on yleensä kokonaisvaltaista ja pitkä jänteistä. Avohoidon lastenlääkärin toimenkuva on syytä räätälöidä kunnan tarpeiden mukaan. Kuvio 1 havainnollistaa erilaisia vaihtoehtoja. Terveyskeskuksessa työn ytimessä on yleensä konsultaatiovastaanotto, mutta siihen voi kuulua myös erilaista johtamis-, opettamis- ja kehittämistyötä. Moni terveyskeskuspediatri pitää jonkin verran matalan kynnyksen vastaanottoa, esimerkiksi toimii erityiskoulun koululääkärinä. Lastenlääkäri toimii usein kuntoutustyöryhmien puheenjohtajana. Lisäksi on luontevaa, että pediatri ohjaa yleislääkärikollegoitaan omaa erikoisalaansa koskevissa asioissa, mutta työhön voi myös kuulua luennointia esim. koululais- tai vanhempainryhmissä. Lastenlääkäri osaa seuloa perusterveydenhuollon lähetteitä erikoissairaanhoitoon siten, että lapsi saa mahdollisimman oikea-aikaisen hoidon oikeassa paikassa. Tämä kaikki vähentää vaativan erikoissairaanhoidon kuormitusta. Pitkäaikaissairaiden lasten jatkohoito avohoidon pediatrin toteuttamana parantaa hoidon laatua. Moni avoterveydenhuollon lastenlääkäri osallistuu myös alueensa erikoissairaanhoidon päivystykseen. Avohoidon pediatrin on myös pidettävä ammattitaitonsa ajanmukaisena kouluttautumalla aktiivisesti. Avohoidon lastenlääkärien haasteet Toimiessaan perusterveydenhuollossa lastenlääkäri voi törmätä odottamattomiin pulmiin. Laboratorio- tai kuvantamisvalikoimaa voi olla rajoitettu tai työpaikalla järjestetään vain yleislääkäreille suunnattua koulutusta. Lähete-, kutsu- tai jonojärjestelmä ei toimi avopuolella kuten sairaalassa. Seuranta-aikojen tilaamisen jäädessä vanhempien vastuulle voi syntyä potilasturvallisuutta uhkaavia tilanteita. Huolta on myös herättänyt pienten paikkakuntien ja etenkin Pohjois- ja Itä-Suomen pula lastenlääkäreistä. Päivystysvalmiuden ylläpitäminen edellyttää tietyn lääkäripoolin olemassaoloa. Vaikka pediatrikunta puoltaakin lasten- 283c

5 TIETEESSÄ Kuvio 1. Lastenlääkärin toimenkuvan vaihtoehdot. Lastenlääkärin toimenkuvan vaihtoehdot Sairaalatyö Avohoito Kliinikko matalan kynnyksen palveluissa 1 Kehitysvammahuolto Lähetevastaanotto Asiantuntija-, hallinto-, kehittämis- ja tutkimustehtävät Lastenneuvola Ehkäisyneuvola Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Erityiskoulujen terveydenhuolto Avohoidon pediatrien koulutus Lastenlääkärien erikoistumiskoulutus ei nykyisellään anna riittäviä valmiuksia psykososiaalisten ongelmien hoitoon tai moniammatillisten tiimien vetämiseen. Lastenneurologian ja -psykiatrian eriytyminen omiksi erikoisaloikseen johti näiden avoterveydenhuollossa keskeisten alojen opetuksen vähentämiseen lastenlääkärien koulutuksessa. Psykososiaalisten ongel- Vastaanotto ilman lähetettä, esim. yksityislääkärinä Moniammatilliset asiakastyöryhmät Opetus: kollegat muut ammattilaiset vanhemmat koululaiset Kehittämistyöryhmät Ja projektit Johtaminen Tutkimustyö Asiantuntijatehtävät esim. mediassa, valtiolla, kunnassa ja 3. sektorilla 1 Matala kynnys = vastaanotolle pääsee ilman valikointia tai lähetettä lääkärien jalkautumista terveyskeskuksiin, kannetaan toisaalta huolta myös lastentautien päivystyksen hoitamisesta eri puolilla maata. Olisi tärkeää, että terveyskeskuksissa työskentelevät pediatrit jatkaisivat sairaalapäivystyksiä ja näin pitäisivät yllä myös omaa päivystysosaamistaan. Toimintamalli pitää muotoilla kunnan ja kuntayhtymän koon mukaiseksi siten, että turvataan valmius hoitaa lasten pitkäaikaissairauksia laadukkaasti. Hyvin organisoitu avohoitopediatria vaatii riittävää henkilöstöresursointia ja eri toimijoiden tehokasta verkottumista. Yksiköiden saaminen resursseiltaan toimintakykyisiksi edellyttää usein kuntien yhteistyötä. Soteuudistus mahdollistaa tämän tavoitteen toteutumisen. Liitetiedostossa 1 kuvataan viiden eri kaupungin toimintamallit avohoitopediatristen palveluiden järjestämiseksi. Kolmen ison kaupungin ( asukasta) ja kahden pienemmän kaupungin ( asukasta) vastaanotoilla hoidetaan tavallisia lastentauteja, kuten astmaa, allergiaa ja suolisto-oireita, mutta usein myös lapsen käyttäytymiseen liittyviä ongelmia. Työn painopistealueet, organisaatio ja resurssit vaihtelevat kaupungeittain. Mitä paremmin avohoitopediatria on organisoitu, sitä vähemmän tarvitaan vaativaa erikoissairaanhoitoa eikiireellisten potilaiden hoidossa ja sitä edullisemmaksi järjestelmä tulee kunnalle. Sairaalassa potilas siirretään helposti spesialistilta toiselle, esim. päänsärkypotilas lastenneurologille, kasvuhäiriöinen lastenendokrinologille ja astmapotilas allergialääkärille. Avohoitopediatrisessa yksikössä sama lastenlääkäri hoitaa kaikki nämä vaivat, ja vain tarvittaessa lapsi lähetetään erityisspesialistille sairaalaan. Yksikössä voi toimia myös syömishäiriötiimi (lastenlääkäri, nuorisopsykiatri, sairaanhoitaja, psykiatrinen sairaanhoitaja, fysio- ja ravitsemusterapeutti) ja diabetestiimi (vähintään lääkäri-hoitajapari ). Hyvin organisoitu avohoitopediatria vaatii kuitenkin riittävän henkilökuntamäärän ja aktiiviset tiimit. Tämän haasteen voittamiseksi erikokoiset kunnat voisivat tehdä yhteistyötä. 283d

6 TERVEYDENHUOLTOARTIKKELI mien hoitoa ei voida täysin sälyttää esim. kuntoutusohjaajan tai sosiaalityöntekijöiden vastuulle, vaan se vaatii selkeälinjaista verkottumista ja työnjakoa potilaan ja perheen parhaaksi. Lääkärin pitää ottaa kokonaisvaltaisesti vastuuta myös hankalissa psykososiaalisissa ongelmissa ja hänellä tulee olla sosiaalipediatriset perusvalmiudet. Erikoisalan opintojen on paitsi turvattava lastentautien laaja asiantuntemus ja päivystysosaaminen, myös tarjottava valmiuksia avoterveydenhuollon erityishaasteiden kohtaamiseen. Mahdollisuus suuntautua avohoitopediatriaan tulisi huomioida jo erikoistumisen aikana esimerkiksi siten, että siihen liittyvä koulutus käynnistyisi neljän erikoistumisvuoden jälkeen. Lopuksi Lasten oikeuksien julistuksen mukaan lapsen pitää olla keskiössä kaikessa lasta koskevassa päätöksenteossa. Suomi on sitoutunut tähän julistukseen myös tekojen tasolla. Sote-uudistulla voidaan edistää tämän perusperiaatteen toteutumismahdollisuuksia. Tavoitteena on turvata lastentautien tasavertainen päivystys koko maassa ja lapsipotilaiden oikea hoito oikeassa paikassa sekä terveydenhuollon toimijoiden korkeatasoinen koulutus ja alan aktiivinen tutkimustyö. Toimintatapojen ja uudistusten tulee olla avoimia ja innovatiivisia. Avohoidon pe diatrialla on tässä kehityksessä keskeinen rooli. n Kiitämme lastenneurologi Pekka Jurvelinia sekä lastentautien erikoislääkäreitä Arja Heinosta, Outi Holloa, Maija Lönnströmiä, Leena-Maria Pohjolaa ja Merja Saarista avusta artikkelin valmistelutyössä. 283e

7 LIITETIEDOSTO 1 TIETEESSÄ Esimerkkejä toimivista avohoitopediatrisista malleista Turun kaupunki ( asukasta) Turussa toimii kaupungin erikoissairaanhoidon tulosalueella avopediatrinen poliklinikka, joka tuottaa lastenlääkäripalveluja 0 20-vuotiaille. Potilaat tulevat poliklinikalle pääsääntöisesti lääkärin lähetteellä perusterveydenhuollosta, yliopistollisesta keskussairaalasta, kaupungin muista erikoissairaanhoidon yksiköistä sekä yksityissektorilta. Poliklinikka ei päivystä eikä siellä ole vuodeosastoa. Poliklinikalla hoidettavia merkittäviä ryhmiä ovat mm. allergiasta ja astmasta, diabeteksesta, päänsärystä, syömishäiriöistä sekä vatsan ja suoliston sairauksista kärsivät potilaat, kasvuongelmaiset ja endokrinologiset potilaat sekä lastenkirurgin konsultaatiot. Lisäksi poliklinikalla toimii nuorisopoliklinikka, jossa puututaan nuorten varhaiseen päihdekäyttöön, sekä nuorisogynekologinen poliklinikka. Poliklinikalla toimii n lisäksi 5 lastentautien erikoislääkäriä, erikoistuva lääkäri, osa-aikainen lastenkirurgi, osa-aikainen gynekologi, osastonhoitaja, 6 sairaanhoitajaa, perushoitaja, toimistovirkailija, osastonsihteeri ja kanslisti. Lääkärit ja sairaanhoitajat ovat erikoistuneet kukin omaan erikoisalaansa, kuten esim. astmaan ja allergiaan, diabetekseen, syömishäiriöihin, ja he kehittävät jatkuvasti toimintaansa tiimityönä. Poliklinikan lääkärit tekevät tiivistä yhteistyötä yliopistollisen keskussairaalan suppeiden erikoisalojen asiantuntijoiden, neuvola- ja kouluterveydenhuollon henkilökunnan sekä mm. lastensuojelun, opetustoimen, poliisin ja päivähoidon kanssa. Konsultaatiopalvelu perusterveydenhuoltoon pyritään pitämään mahdollisimman joustavana. Kuopio ( asukasta) Erikoislääkäripoliklinikalla on kaksi lastenlääkäriä, yksi terveydenhoitaja sekä osapäiväinen avustaja. Potilaat tulevat poliklinikalle terveyskeskuslääkäreiden, kunnan erityistyöntekijöiden (mm. fysio-, toiminta- ja puheterapeuttien sekä koulupsykologien), neuvola- ja kouluterveydenhoitajien sekä lääkäreiden lähettäminä. Tyypillisiä hoidettavia ongelmia ovat astma ja allergia, kasvun ja puberteetin ongelmat, vatsakivut, ummetus ja tuhriminen, sydämen sivuäänet sekä neurologisen kehityksen ja käyttäytymisen ongelmat. Poliklinikalla toimii myös lasten moniammatillinen kuntoutustiimi, jonka jäseniä ovat toiminta-, fysio- ja puheterapeutti, erityislastentarhanopettaja, lastenlääkäri sekä terveydenhoitaja. Lisäksi lastenlääkärit toimivat koululääkärin tehtävissä erityiskouluilla. Yhteistyötä tehdään sairaalan kanssa ja sieltä kotiutuvien potilaiden seurannassa. Lastenlääkärit toimivat asiantuntijoina esim. lastensuojelutyöryhmässä, lasten kuntoutustyöryhmässä sekä ravitsemustyöryhmässä. Yhteistyötahoja ovat terveyskeskuslääkärit, koulu- ja neuvolalääkärit, terveydenhoitajat, koulupsykologit, erityisopettajat, perheneuvola, kaupungin lastenpsykiatrinen tiimi, lastensuojelu, kehitysvammahuolto ja keskussairaalan erikoislääkärit. Oulu ( asukasta) Oulun avohoitopediatrin yksikössä on neljä osaaikaista (50 %) lastenlääkäriä, yksi sairaanhoitaja sekä puolipäiväinen avustaja. Erikoislääkärin työstä 70 % on potilastyötä ja 30 % asiantuntijatyötä erilaisissa kuntoutustyöryhmissä, lastensuojelussa sekä kehitysvammayksikön konsultoinnissa. Tyypillisiä potilasryhmiä ovat allergia-, astma-, kastelu-, kehitysongelmaiset ja neuropsykiatriset (mm. ADHD) potilaat. Tiivistä yhteistyötä tehdään terveyskeskuslääkäreiden, erikoissairaanhoidon, kouluterveydenhuollon, neuvoloiden ja lastensuojelun kanssa. Kaarina ( asukasta) Kaarinan terveyskeskuksessa toimii yksi lastenlääkäri, jonka päävastuualue on kouluterveydenhuollossa. Työ koostuu lastenneuvola- ja koululääkärityöstä, omasta potilasvastaanotosta, konsultaatiotoiminnasta, erikoissairaanhoidon koulutus- ja konsultaatiotoiminnasta sekä Kaarinan lasten terveydenhuollon kehittämistyöstä. 283f

8 Lastenlääkäriä voivat terveyskeskuslääkäreiden lisäksi konsultoida koulujen ja neuvolan terveydenhoitajat, koulupsykologit ja -kuraattorit, päivä hoidon erityistyöntekijät, perheneuvolan ja lastensuojelun työntekijät sekä lasten- ja nuorisopsykiatriset aluepoliklinikat. Myös erikoissairaanhoidosta ohjataan potilaita lastenlääkärin jatkoseurantaan. Lastenlääkäri kouluttaa terveyskeskuksen lääkäreitä ja hoitajia lasten sairaanhoitoon liittyvissä kysymyksissä, samoin neuvolan ja koulujen terveydenhoitajia. Kaikki lasten kiireettömät lähetteet erikoissairaanhoitoon lähetetään ensin lastenlääkärille, joka tarvittaessa kutsuu lapsen omalle vastaanotolleen tai antaa lääkärille toimintaohjeita. Jos lähete erikoissairaanhoitoon on tarpeen, lastenlääkäri lähettää sen itse ja saa näin myös sähköisen palautteen itselleen. Lähetteiden ja palautteiden kulkiessa yksien käsien kautta pediatrin on mahdollista muodostaa kokonaiskäsitys kehittämiskohteista perusterveydenhuollossa ja yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa. Päätavoitteena ei ole lähetemäärän pienentäminen vaan lasten hoitopolun järkeistäminen ja turhien käyntien vähentäminen, mikä johtaa säästöihin. Lastenlääkäri toimii perusterveydenhuollossa ennen kaikkea asiantuntijana, jonka on mahdollista itse vaikuttaa toimenkuvaansa paikallisten tarpeiden mukaisesti. Käytännön neuvola-, koulu- ja vastaanottotyö tuo lääkärin toimenkuvaan monipuolisuutta ja toisaalta lapsiperheille hyvää palvelua kotipaikkakunnalla. Ylöjärvi ( asukasta) Terveyskeskuksessa toimii yksi kokoaikainen lastenlääkäri, joka hoitaa 0 16-vuotiaita lapsia. Vastaanotolle tullaan lääkärin, terveydenhoitajan tai perhekeskuksen työntekijän lähetteellä. Myös yliopistollisesta keskussairaalasta ohjautuu lapsia jatkohoitoon. Vastaanoton lisäksi toimenkuvaan kuuluu mm. koulu- ja neuvolaterveydenhuollon vastaavana lääkärinä toimiminen, konsultointi kaikille kaupungin työntekijöille (terveydenhuollon lisäksi erityisesti varhaiskasvatus ja opetuspuoli), tiivis yhteistyö perheneuvolan ja nuorisotiimin kanssa sekä lastensuojelun moniammatillisen tiimin kanssa. Tehtäviin kuuluvat myös suunnittelu, kehittäminen ja kunnan työntekijöiden sisäinen koulutus. Konsultaatiot tapahtuvat matalalla kynnyksellä. Työ on verrattain yksinäistä työparin puuttuessa. n 283g

Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö

Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö Hanna Suhonen-Polvi LT, Ylilääkäri Kuntoutuksen, hallinnon erityispätevyys Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Turun sosiaali- ja terveystoimi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Muutokset terveyskeskuksissa 1990-2010 Osmo Saarelma Yleislääketieteen erikoislääkäri (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Mitä tapahtui kunnallisille lääkäreille

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria KH: Laatusuositus yhtenäinen tutkimusrunko kirjallinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto KAIKKIIN SAIRAALOIHIN NIIDEN TOIMINNAN VAATIMAT ERIKOISLÄÄKÄRIT JA OSAAJAT Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen uusilla tavoilla Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1 Arja Heittola Marita Marttila Sari Koistinen 12.1.2015 TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1. KONSULTTISELVITYKSESTÄ: Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntimäärät korkeat kautta

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten klinikka TO 8. Jussi Mertsola Toimialuejohtaja, professori

Lasten ja nuorten klinikka TO 8. Jussi Mertsola Toimialuejohtaja, professori Lasten ja nuorten klinikka TO 8 Jussi Mertsola Toimialuejohtaja, professori Lasten ja nuorten klinikka Henkilökuntaa 298 Hoitohenkilöstö 250, erik.lääk. 37 5 vastuualuetta - Lasten ja nuorten sair.hoito

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 1 ERIARVOISTUMISKEHITYS ON NOPEAA 10/22/2014 3 ELINIÄN ODOTUS 35-VUOTIAANA SUKUPUOLEN

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Helsingin kaupunki / Sosiaali- ja terveysvirasto Kouluterveydenhuolto & Lasten ja nuorten lääkäripalvelut 2015 Kouluterveydenhuoltoa ohjaavia

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Yhteistyöseminaari TK:n johtavat viranhaltijat ja Ppshp

Yhteistyöseminaari TK:n johtavat viranhaltijat ja Ppshp Yhteistyöseminaari TK:n johtavat viranhaltijat ja Ppshp Ajatuksia strategiasta ja hoidonporrastuksesta 08.10.2009 Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS Keskitymme Vaikeat pitkäaikaissairaudet

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Lastenpsykiatrian palvelujärjestelmän kehityksestä

Lastenpsykiatrian palvelujärjestelmän kehityksestä Lastenpsykiatrian palvelujärjestelmän kehityksestä Jorma Piha Keski Pohjanmaan KS Kokkola 17.11.2006 Onko lastenpsykiatria nuori lääketieteen erikoisala? Lääketieteen erikoisalojen perustaminen 1932 Hermo

Lisätiedot

KOULULÄÄKÄRIN PUHEENVUORO

KOULULÄÄKÄRIN PUHEENVUORO KOULULÄÄKÄRIN PUHEENVUORO Kasvun kumppani vai sairauksien seuloja Marjut Jalonen Skoopin 50-v juhlaseminaari Hanasaari, 11.10.2013 Koululääkäri kasvun kumppani vai sairauksien seuloja Marjut Jalonen Lääketieteen

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Sosiaalihuolto ja sen kehittäminen Lahti 2.5.2016

Kommenttipuheenvuoro. Sosiaalihuolto ja sen kehittäminen Lahti 2.5.2016 Kommenttipuheenvuoro Sosiaalihuolto ja sen kehittäminen Lahti 2.5.2016 "sote-uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille pääsee... Vaiko jostain muustakin? Sosiaalihuolto

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa

Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Paula Häkkänen Koululääkäri Helsingin kaupunki, Terveyskeskus, Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kuva:Shutterstock Lihavuus laskuun - Hyvinvointia ravinnosta

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto pulmien. selvittäjänä

Kouluterveydenhuolto pulmien. selvittäjänä Kouluterveydenhuolto pulmien Elina Hermanson selvittäjänä LT, lastent el, nuorisolääkäri Ylilääkäri / Hgin koulu ja opiskeluterveydenhuolto 25.10.13 25.9.2013 Kouluterveydenhuolto nykyään Ainon tarina

Lisätiedot

Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009

Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009 Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 38/29 Ptl 23.3.21 / Johtava hoitaja Anne Valtonen Asetuksen voimaantulo, sisältö

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Valtakunnalliset opiskeluterveyspäivät 14.-15.11.2011, Aira A. Uusimäki Aluehallintovirasto (6) Henkilöstöä n. 1350

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta O-P Lehtonen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin perustehtävä

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015 PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS Kumppanuusneuvottelut 2015 LAIT JA ASETUKSET PERUSTANA TERVEYDENHUOLTOLAKI Jonka pyrkimyksenä on: - Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista

Lisätiedot

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa Nuori voi pahoin - arkea Elina Hermanson terveydenhuollossa LT, lastent el, nuorisolääkäri Ylilääkäri / Hgin koulu ja opiskeluterveydenhuolto 25.9.13 25.9.2013 Kouluterveydenhuolto nykyään Ainon tarina

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN

Lisätiedot

Miten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi?

Miten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi? Miten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi? Elintapaohjausprosessin jalkauttaminen 15 kuntaan Risto Kuronen Päijät-Hämeen Sosiaali- ja Terveysyhtymä Ikihyvä Päijät-Häme, seurantatutkimus

Lisätiedot

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? SOSIAALIPALVELUIDEN MAHDOLLISUUDET SOTE- UUDISTUKSESSA SOSIAALITYÖN JA YLEENSÄ SOSIAALIPALVELUIDEN SUURIMPANA

Lisätiedot

Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014

Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014 Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014 Hoidon haasteet Alueelliset erot hoidon määrässä ja laadussa suuria Tiukat diagnoosikriteerit >hoitoon pääsyn kriteerit Diagnoosien eriarvoisuus Aikuisten hoitoon

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025. Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta

Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025. Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025 Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta Miten haasteet otetaan haltuun? lapsiperheiden %-osuus

Lisätiedot

Terveydenhoitajien tarve työelämässä. 20.5.2014 Leila Lehtomäki Puheenjohtaja, TtT Suomen Terveydenhoitajaliitto, STHL ry

Terveydenhoitajien tarve työelämässä. 20.5.2014 Leila Lehtomäki Puheenjohtaja, TtT Suomen Terveydenhoitajaliitto, STHL ry Terveydenhoitajien tarve työelämässä 20.5.2014 Leila Lehtomäki Puheenjohtaja, TtT Suomen Terveydenhoitajaliitto, STHL ry Laillistetut terveydenhoitajat Valviran rekisterissä ( Valvira 3/2014) 2009 2010

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA Työnjakohankkeen päätösseminaari Levi 16.10.2009 Tuula Ylisaukko oja Taustaa Pellon kunnassa on käynnistetty vuonna

Lisätiedot

Vakanssinumero 45 30.6.2009

Vakanssinumero 45 30.6.2009 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero

Lisätiedot

PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA

PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA 0 ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI Kotiosoite Puhelinnumero Syntymäaika Ylioppilas LL-tutkinnon suoritusaika ja -paikka KOULUTUSPAIKAT Tampere Vastuuhenkilö Seinäjoki Vastuuhenkilö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Lausunto Sivu 1 / 2 Perusterveydenhuollon yksikkö ylilääkäri Anu Niemi 2.3.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Lausunto Sivu 1 / 2 Perusterveydenhuollon yksikkö ylilääkäri Anu Niemi 2.3. POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Lausunto Sivu 1 / 2 Perusterveydenhuollon yksikkö ylilääkäri Anu Niemi 2.3.2015 Sosiaali- ja terveysvaliokunta asiantuntijakuuleminen 3.3.2015

Lisätiedot

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1. Päivystysasetus STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.2017 Yleiset säännökset Kiireellistä hoitoa oltava saatavilla

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten palveluissa 22.4.09.

Moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten palveluissa 22.4.09. Moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten palveluissa 22.4.09. Kotka perustettu 1878 Kymin kunta ja Karhulan kauppala yhdistetty Kotkaan 1977 asukasluku 54 679 103 kansallisuutta (suurin osuus venäläisiä)

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta lastenpsykiatrian el,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhoitajapäivät 13.2.2010 Järvenpää Neuvotteleva virkamies Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Lainsäädännön uudistukset

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokous 16.6.2015. Leena Repokari Linjajohtaja Hyks lastenpsykiatria

Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokous 16.6.2015. Leena Repokari Linjajohtaja Hyks lastenpsykiatria Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokous 16.6.2015 Leena Repokari Linjajohtaja Hyks lastenpsykiatria Lastenpsykiatristen palvelujen kysyntä Hyks 2500 lähetteet hyks koko vuosi lähetteet hyks lps

Lisätiedot

Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema

Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema Työryhmä: ph Päivi Metso, Sinikka Tauriainen, sh Titta Pyttynen, Sari Pekkanen, Tarja Tiusanen, lääkäri Marianne Riekki, Marianne Rasi, Saara Kuula, Tuula

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Mielekkäästi tulevaan seminaari 23.-24.4.2009. Marjatta Kihniä Lääninlääkäri Lapin lääninhallitus

Mielekkäästi tulevaan seminaari 23.-24.4.2009. Marjatta Kihniä Lääninlääkäri Lapin lääninhallitus Mielekkäästi tulevaan seminaari 23.-24.4.2009 Marjatta Kihniä Lääninlääkäri Lapin lääninhallitus Toimintaympäristön muutokset Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

AvoHILMOn käsite- ja luokituskysymyksiä

AvoHILMOn käsite- ja luokituskysymyksiä AvoHILMOn käsite- ja luokituskysymyksiä 26.10.2010 26.10.2010 Pirjo Tuomola 1 AvoHILMO-luokitusten ylläpito ja kehittäminen AvoHILMOssa käytettävistä luokituksista ja niiden kehittämisestä vastaa pth avohoidon

Lisätiedot