SULKAVAN KUNTA. Vanhustenhuollon strategia Elämää koko ikä

Transkriptio

1 SULKAVAN KUNTA Vanhustenhuollon strategia Elämää koko ikä

2 1 ELÄMÄÄ KOKO IKÄ Ikkee tulloo, vuan vanahaks ei tarvihe tulla Sulkavan kunnan vanhustenhuollon strategia Sisältö 1. JOHDANTO 2. VANHUSTYÖN VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET 2.1 Palvelujen kehittämistä ohjaavat arvot ja eettiset periaatteet 2.2 Strategian laatiminen ja sisältö 2.3 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 2.4 Palvelurakenteen määrälliset ja laadulliset tavoitteet 2.5 Toimintakyky palvelun perusteena 2.6 Henkilöstömitoituksen suositukset Laitoshoito Kotipalvelu Johtaminen 2.7 Asuin- ja elinympäristön tavoitteet 3. VANHUSTEN PALVELUJEN NYKYTILA SULKAVALLA 3.1 Väestömäärän ja ikärakenteen kehitys 3.2 Koti- ja laitospalvelut 4. VANHUSTEN PALVELUJEN TAVOITTEET JA TOIMINTAA OHJAAVAT PERIAATTEET 4.1 Tavoite 4.2 Palvelutoimintaa ohjaavat periaatteet 4.3 Laadun kehittäminen 5. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 5.1 Kotihoito 5.2 Laitoshoito/hoiva-asuminen 5.3 Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut 5.4 Liikunta- ja kuntoutuspalvelut 5.5 Kolmas sektori 6. SEURANTA JA ARVIOINTI Liitteet

3 2 1. JOHDANTO Väestörakenteen muutos jatkuu Suomessa lähitulevaisuudessa. Suomi kokee parin seuraavan vuosikymmenen aikana voimakkaan väestörakenteen muutoksen. Rakenteellinen muutos johtuu odotettavissa olevan eliniän pitenemisestä ja alhaisesta syntyvyydestä. Lasten ja nuorten määrä vähenee, työikäinen väestö supistuu ja iäkkäiden ihmisten määrä kasvaa nopeasti. Suomalaisista joka neljäs on yli 65-vuotias 2030 luvulla. Ikääntyneiden määrän kasvuun on yhtenä selityksenä se, että ihmiset elävät yhä vanhemmiksi. Vuonna 2005 keskimääräinen elinajanodote oli miehillä 75.5 vuotta ja naisilla 82,3 vuotta. Vuoteen 2035 mennessä miesten keskimääräinen elinajanodotteen ennustetaan nousevan 81.3 vuoteen ja naisten 85,8 vuoteen /Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut Stakes). Tällä tulee olemaan suuri merkitys vanhusten palvelujen tarpeeseen ja palvelujen kehittämiseen. Väestön ikääntyminen ei tarkoita pelkästään ikääntyneiden määrän kasvua. Ikääntymisessä on kyse eri ikäryhmien suhteellisen koon muutoksesta, jolloin lasten ja työikäisten määrät vähenevät samalla kun ikääntyneiden määrä kasvaa. Eliniän piteneminen jatkuu arvioiden mukaan edelleen noin vuodella vuosikymmentä kohti. Tulevaisuudessa yhä useampi saavuttaa vuoden iän, eikä 90-vuotias ole enää mikään poikkeus. Ikäihmisiä tulee olemaan myös hyvin monenlaisia; he eriytyvät esim. terveydentilan, elämäntyylin, asuinpaikan, taloudellisen tilanteen ja monen muun asian kautta yhä useampiin alaryhmiin. Ihmiset haluavat ja tarvitsevat erilaisia ja uusia palveluja. Tarvitaan sekä perinteisiä palveluja että aivan uudenlaisia ratkaisuja. Useimmat ikääntyvistä haluaisivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Kehityksen seurauksena Sulkavalla vanhushuoltosuhde eli 65 vuotta täyttäneiden määrä suhteessa työikäisiin lähes kaksinkertaistuu nykytasolta vuoteen Valtakunnallisen sosiaali- ja terveyspolitiikan tavoitteena on ikääntyneiden ihmisten toimintakyvyn ja itsenäisen elämän tukeminen ja edistäminen niin, että he voisivat asua kotona tutussa ympäristössä mahdollisimman pitkään. Terveyden edistämistä, ehkäisevää toimintaa ja kotiin annettavia palveluja korostetaan kotona asumista tukevan palvelupolitiikan perustana. Ikäihmisten toimintakykyä ylläpidetään ja parannetaan monipuolisella ehkäisevällä ja kuntoutumista edistävällä toiminnalla ja heidän kotona asumistaan tuetaan sosiaali- ja terveyspalveluilla. Kotona asumisen mahdollisuuksia parannetaan myös esteettömillä ratkaisuilla sekä apuvälineitä ja uutta teknologiaa hyödyntämällä. Sosiaalihuollon asumispalveluja ja laitoshoitoa on tarjolla niille, jotka eivät enää suoriudu elämästään kotona (Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut Stakes). Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan vanhuspolitiikan yleisenä tavoitteena on edistää ikäihmisten hyvinvointia, mahdollisimman itsenäistä selviytymistä ja hyvää hoitoa. Tasa-arvoisuus, itsemääräämisoikeus, taloudellinen riippumattomuus ja turvallisuus ovat keskeisiä arvoja. Myös sosiaalinen integraatio on tärkeä vanhuspolitiikan periaate. Sulkavan kunnassa edellä mainitut periaatteet ja arvot ohjaavat käytännön työtä ja tavoitteena on suunnata olemassa olevat voimavarat mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti. Keskeinen haaste vanhuspolitiikalle on modernin ja aktiivisen vanhuskäsitteen toteuttaminen. Siinä keskitytään voimavaroihin sairauksien, toimintarajoitteiden ja menetysten korostamisen sijaan. Tällainen vanhuskäsitys perustuu yksilöllisyyteen ja arvostaa iäkkään ihmisen omatoimisuutta, elämänkokemusta ja omia näkemyksiä (Vanhuspolitiikka. STM. Esitteitä 1999:4). Iäkkäiden kuntalaisten tasavertainen osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaaminen on voimavara,

4 3 joka luo edellytyksiä onnistuneelle ikääntymiselle ihmisten asuin- ja hoitopaikasta tai avun tarpeesta riippumatta (Ikäihmisten palvelujen laatusuositus. 2008). Sulkavan kunnan vanhustenhuollon strategian tavoite on ohjata vanhusten palvelujen kehittämistä ja palvella päätöksenteon sekä suunnittelun välineenä. Vanhusten huollon strategian ja kehittämissuunnitelman toteuttaminen edellyttää, että eri hallintokuntien päätöksenteon ja toiminnan lähtökohtana ovat iäkkäiden ihmisten ja yhteiskunnan tarpeet ja voimavarat sekä terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Vanhusohjelmaa tarvitaan sovittamaan vanhuspolitiikan painopisteet ja tärkeysjärjestykset ajankohtaisiin ja lähitulevaisuuden olosuhteisiin ja että ne vastaavat myös pitemmällä aikavälillä vanhusväestön hyvinvointitarpeisiin. Ohjelma on tärkeä työkalu päättäjille ja viranhaltijoille päätöksenteon eri tasoilla. Vanhustenhuollon strategiaa on valmisteltu työryhmässä, johon kuuluivat, peruspalvelujohtaja Tuula Rautiainen, avo- ja hoivapalvelujohtaja Päivi Makkonen, vammaishuollonohjaaja Jaana Uotinen, Anne Partanen, kotipalvelunohjaaja Helena Janhunen, fysioterapeutti Kirsi Hartikainen, sairaanhoitaja Sari Tynkkynen ja kunnanhallituksen jäsen Paula Suomalainen. Sulkava 2009 Peruspalvelulautakunta

5 4 2. VANHUSTYÖN VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen kuntaliitto antoivat ensimmäisen Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen vuonna Uudistetussa 2008:3 julkaistussa laatusuosituksessa on otettu huomioon hallitusohjelman linjaukset, ikääntymispolitiikan valtakunnalliset tavoitteet, laatusuositusten arvioinnin tulokset, uusin tutkimustieto sekä toimintaympäristön muutokset. Laatusuosituksen tavoitteena on edistää ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Suosituksessa esitetään ikääntyneiden palveluiden laadun parantamiseksi strategisia linjauksia kolmelle osa-alueelle: 1) hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja palvelurakenteeseen, 2) henkilöstöön ja johtamiseen, 3) asuin- ja hoitoympäristöihin. Ikääntyneiden palvelujen laatusuositus koskee ikääntyneiden säännöllisesti käyttämiä palveluja, kuten kotihoitoa, omaishoidontukea, palveluasumista, pitkäaikaista hoivaa ja hoitoa tehostetun palveluasumisen yksiköissä ja laitoksissa, sekä laajemmin ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistäviä toimia. 2.1 Palvelujen kehittämistä ohjaavat arvot ja eettiset periaatteet Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen mukaan lukien oikeus yhdenvertaisuuteen ja välttämättömään huolenpitoon. Ihmisarvoinen vanhuus edellyttää tietoisia arvovalintoja, jotka konkretisoidaan toimintasuunnitelmissa ja talousarvioissa palveluiden määrällisiksi ja laadullisiksi tavoitteiksi. Keskeinen perusarvo on ihmisarvon kunnioittaminen. Jokaiselle on turvattava oikeus arvokkaaseen vanhuuteen ja hyvään kohteluun asuin- ja hoitopaikasta ja hoidon ja palvelun tarpeesta riippumatta. Ihmisarvoisen elämän turvaavia eettisiä periaatteita ovat itsemääräämisoikeus, jonka toteuttaminen edellyttää, että ikääntynyt ihminen pystyy tekemään tietoisia valintoja ja että hän saa päätöksentekoaan varten tietoja ja muuta tukea. oikeudenmukaisuus, joka liittyy inhimillisten tarpeiden tyydyttämiseen ja hyvinvointiin. Palveluiden oikeudenmukainen kohdentaminen edellyttää ikäihmisten yhdenvertaisuuden palvelutarpeen arviointia ja palveluiden yhtenäisiä myöntämisperusteita. Oikeudenmukaisuus tarkoittaa myös syrjinnän estämistä, epäoikeudenmukaisuuteen puuttumista ja erilaisuuden hyväksymistä. osallisuus, kyse on osallisuuden periaatteen tekemistä näkyväksi ikääntyneiden palveluissa, sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja vahvistamista sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden turvaamista niin, että ihminen on iäkkäänäkin yhteisönsä täysivaltainen jäsen. yksilöllisyys, joka korostaa ihmisen näkemistä ainutlaatuisena, yksilöllisenä persoonana. Yksilöllisyys on vapautta ja valinnanmahdollisuuksia, mutta myös vastuunottoa omasta elämästä. turvallisuus, joka tarkoittaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden luomista. Turvallisuuden periaatetta toteutetaan muun muassa turvaamalla sosiaalisen tuen ja palvelujen saatavuus ja laatu sekä luottamus palveluntuottajien ja kuntalaisten välillä, huolehtimalla asuin- ja hoitoympäristöjen palo- ja muusta turvallisuudesta sekä ehkäisemällä tapaturmia, väkivaltaa ja kaltoin kohtelua.

6 5 Mainittujen periaatteiden lisäksi eettisissä ohjeistoissa korostuu erityisesti vastuullisuuden periaate. 2.2 Strategian laatiminen ja sisältö Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen 2008 tavoitteena on, että jokaisella kunnalla on ajantasainen ikääntymispoliittinen strategia, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt. Strategiassa tulee ottaa huomioon ikäihmisten erilaiset tarpeet ja voimavarat ja siinä määritellään visio eli yhteinen tahtotila ja strategiset linjaukset sekä eri toimijoiden vastuut näiden toteuttamisessa. Kunta voi tuottaa vastuullaan olevat palvelut itse tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Se voi myös hankkia palvelut ostopalveluina yksityisiltä tai julkisilta palveluntuottajilta tai vaihtoehtoisesti antaa palvelun käyttäjille palvelusetelin, jolla tämä hankkii palvelun yksityisiltä palvelujentuottajilta. Ikäihmisten kannalta on tärkeää, mitä palveluja on tarjolla ja mistä niitä saadaan. Saatavuuden perusteella palvelut voidaan jakaa lähipalveluihin ja laajaa väestöpohjaa edellyttäviin palveluihin. Ikäihmiset tarvitsevat näitä kaikkia, mutta arjen sujumisen kannalta keskiössä ovat lähipalvelut. Lähipalvelut tuodaan kotiin tai ne tuotetaan kodin lähellä. Lähipalveluja ovat esimerkiksi ehkäisevät palvelut palvelutarpeen arviointi kotihoito omaishoidontuki ja gerontologinen sosiaalityö Seudullisesti palvelut tuotetaan silloin, kun ne edellyttävät erityisosaamista tai kun seudullisella tuottamisella saadaan muuta lisäarvoa. Seudullisia palveluja voivat olla esimerkiksi dementiaoireisten erityispalvelut, vanhuspsykiatriseen hoitoon erikoistuneet yksiköt gerontologista asiantuntemusta välittävät yksiköt. Ikääntymispoliittisen strategian linjaukset sisällytetään kuntastrategiaan ja muihin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelmiin. Ikääntyneiden palvelujen henkilöstöä koskevat linjaukset kytketään osaksi kunnan muuta henkilöstöstrategiaa. 2.3 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kansanterveyslaki ja sosiaalihuoltolaki sisältävät velvoitteita ja terveyden edistämisen laatusuositus suosituksia kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä niihin liittyvän neuvonnan turvaamiseksi. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keskeisiä sisältöjä ovat: onnistuvan ikääntymisen turvaaminen terveellisten elintapojen edistäminen ja sairauksien ehkäisy hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen itsenäisen suoriutumisen ja turvallisuuden tukeminen lihaskuntoa ja tasapainoaistia vahvistavien ja ylläpitävien liikuntamahdollisuuksien lisääminen varhainen puuttuminen terveydentilan ja toimintakyvyn heikkenemiseen sairauksien tehokashoito ja kuntoutus gerontologisen mukaan lukien geriatrisen asiantuntemuksen vahvistaminen

7 6 Riittävän gerentologisen osaamisen turvaaminen ja osaamisen jatkuva kehittäminen sekä yhteistyöosaamisen lisääminen eri palveluiden rajapinnoilla mahdollistaa asiakkaille eheän ja laadukkaan palvelukokonaisuuden. (Ikääntyneiden palveluiden uudet konseptit, Stm) Ikäihmisten palvelukonseptien kehittämisen kohteet ja toimintaympäristö GERONTOLOGINEN OSAAMINEN Perus-, jatko- ja täydennyskoulutus Kotihoidon palvelut Omaishoidon tukeminen Palvelujen Järjestämis- Vastuu -Kunta -Kuntayhtymä -Isäntäkunta Hyvinvointia ja terveyttä edistävä & Etsivä työ Asiakas & perhe Palvelutarpeen arviointi Kotona asumista tukevat välimuotoiset palvelut Palvelujen Tuottajat -oma tuotanto -Kuntayhtymät -ostopalvelut -yksityiset -3:s sektori Ympärivuorokautinen hoiva Koordinaatio -Yksilötaso -Palvelujärjestelmätaso Ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja kuntoutukseen kannattaa panostaa, koska hyvinvointi ja terveys vaikuttavat ratkaisevammin sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen sekä palvelujen kustannuksiin ja rahoituksen kestävyyteen kuin ikääntyneiden määrän lisääntyminen sinänsä. Suunnittelun lähtökohtana tulee olla, että mahdollisimman monen ikäihmisen mahdollisuus elää omaehtoista, täysipainoista ja mielekästä elämää omassa kodissa tutussa ympäristössä. 2.4 Palvelurakenteen määrälliset ja laadulliset tavoitteet Palvelurakenteen kehittäminen ja mitoittaminen perustuu kunnan ikääntyneiden palveluiden kehittämistä ohjaavaan visioon ja ikääntymispoliittisen strategian linjauksiin. Ikäihmisten tarpeisiin voidaan eri kunnissa vastata erilasin palvelukokonaisuuksin. Kunnat asettavat omissa ikääntymispoliittisissa strategioissaan kuntakohtaiset tavoitteet palveluille iäkkäiden kuntalaisten tarpeiden ja paikallisten voimavarojen pohjalta. Laadukas palvelutoiminta on asiakaslähtöistä ja mahdollistaa asiakkaan ja hänen omaistensa osallistumisen palvelua koskevaan suunnitteluun, päätöksentekoon ja arviointiin perustuu kattavaan palvelutarpeen, elinympäristön ja asiakkaan voimavarojen arviointiin on tavoitteellista ja säännöllisesti arvioitua; se toteutetaan yhden kirjallisen hoito-, kuntoutus- tai palvelusuunnitelman mukaisesti perustuu toimintakykyä ja kuntoutumista edistävään työotteeseen toteutetaan yhteistyössä asiakkaan, eri palveluntuottajien sekä omaisten ja lähihenkilöiden kanssa toteutuu oikea-aikaisesti ja turvallisesti on vaikuttavaa eli saavuttaa palveluille asetetut yksilölliset ja yhteiskunnalliset tavoitteet

8 7 Valtakunnallisina tavoitteina vuoteen 2012 mennessä on, että 75 vuotta täyttäneistä henkiöistä on palveluiden piirissä Määritelmät Tavoitteet Nykytilanne yli 75-vuotiaitten asuminen suositus Sulkava TAVALLINEN ASUMINEN Normaali asuminen ja lisäksi kotihoidon avulla ja vastuulla toimiva tavallinen palveluasuminen % 91,3 % 2.YMPÄRIVUOROKAUTINEN ASUMINEN JA HOITO Tehostettu palveluasuminen, vanhainkotihoito ja pitkäaikaishoito sairaalassa 3. SÄÄNNÖLLINEN KOTIHOITO Koteihin, myös tavalliseen palveluasumiseen, annettava apu, koostuu sosiaalihuoltolain mukaisesta kodinhoitoavusta 9 % 9,1 % % 18,91 % 4.OMAISHOIDONTUKI 5 6 % 3,30 % 2.5 Toimintakyky palvelun perusteena Toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön kykyä selviytyä arjen ja elämän tuomista fyysisistä, psyykkisistä, älyllisistä ja sosiaalisista haasteista omassa elinympäristössään. Toimintakyky ei ole pysyvä tila, vaan vaihtelee eri tekijöiden vaikutuksesta, jossa erityisesti toimintaympäristön osuus korostuu. Sulkavan vanhustenhuollossa toimintakyvyn arviointijärjestelmänä toimii RAVA-mittari. Toimintakykymittari on työkalu, jonka avulla arvioidaan yksittäisen vanhuksen toimintakykyisyyttä sekö päivittäisen avun ja palvelun tarvetta. Mittari koostuu 12:sta päivittäisiä toimintoja, liikkumista ja aistitoimintoja arvioitavasta kohdasta. Mittarin avulla asiakkaalle määritellään RAVA-indeksi. Rava- arvot jakautuvat palveluittain eri indeksiluokkiin. RAVA-indeksi RAVAluokka Avun tarve 1,29-1,49 1 Satunnainen hoito, itsenäisesti kotona 1,50-1,99 2 Tuettu hoito, kotihoito 2,00-2,49 3 Valvottu hoito, palveluasuminen, ei yöhoitoa 2,50-2,99 4 Valvottu hoito, ympärivuorokautinen palveluasuminen 3,00-3,49 5 Vanhainkoti,/ tk-sairaala / tehostettu hoito 3,50-4,02 6 Täysin autettava, vanhainkoti / tk-sairaala

9 8 2.6 Henkilöstömitoituksen suositukset Henkilöstön mitoittamisen peruslähtökohtana on asiakkaiden toimintakyky ja avun tarve. Henkilöstön määrää ja tehtävärakennetta suunniteltaessa on noudatettava ammatillisen henkilöstön kelpoisuutta ja ammatinharjoittamisoikeutta koskevassa lainsäädännössä määriteltyjä kelpoisuusvaatimuksia ja otettava huomioon sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakennesuositukset. Tavoitteena on, että kaikilla ikääntyneiden palveluissa toimivilla työntekijöillä on sosiaali- ja/tai terveydenhuollon ammatillinen koulutus sekä perus-, jatko- ja/tai täydennyskoulutuksessa hankittu gerontologinen asiantuntemus. Henkilöstömitoitukseen eri palveluissa lasketaan asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat työntekijät, kuten koulutetut kotiavustajat ja kodinhoitajat, perus- ja lähihoitajat, sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat, sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat, geronomit sekä lähiesimiehet, kuten osastonhoitajat. Mikäli yksikössä kuitenkin toimii muuta asiakkaiden välittömään hoitotyöhön osallistuvaa henkilöstöä, kuten hoito- ja laitosapulaisia, joilla ei ole sosiaali- ja/tai terveydenhuollon ammatillista peruskoulutusta, heidät sisällytetään henkilöstömitoitukseen vain sillä osuudella kun heidän työnsä käsittää asiakkaiden perustarpeisiin vastaamista, kuten auttamista peseytymisessä, ruokailussa ym. Palveluasumisen ja laitoshoidon yksiköissä työskentelevä terapiahenkilöstö sisällytetään henkilöstömitoitukseen työpanostaan vastaavalla osuudella Laitoshoito Ympärivuorokautisen hoidon kehittämisen tavoitteena on turvata hyvä hoito, jonka laatua ja vaikuttavuutta arvioidaan. Valtakunnallinen suositus ympärivuorokautisen hoidon henkilöstön vähimmäismääräksi on 0,5 0,6 hoitotyöntekijää asiakasta kohden vuorokaudessa. Hyvä henkilöstön mitoitus ympärivuorokautisessa hoidossa on 0,7-0,8. Korkeampi mitoitus on suositeltavaa silloin, kun asiakkailla on vaikeita somaattisia tai käytösoireita tai kun hoitoympäristön koko ja /tai rakenteelliset puitteet aiheuttavat henkilökunnan lisätarpeita Kotipalvelu Kodinhoitoavun osalta valtakunnallinen henkilöstön mitoituksen laskentamalli on kehitteillä. Mallissa henkilöstön määrällinen tarve arvioidaan seuraavia tekijöitä käyttäen: vuotiaiden ja 75 vuotta täyttäneiden lukumäärä kunnassa alle ja yli 75-vuotiaiden prosentuaalinen osuus kotihoidon käyttäjinä a) Kotihoidon asiakkaiden prosentuaalinen osuus65-74 vuotiaista b) 75 vuotta täyttäneiden kotihoidolle asetettu prosentuaalinen kattavuustavoite Tieto kotihoidon intensiteetistä (toteutuneiden asiakastyöhön ja muuhun työhön käytettyjen tuntien keskiarvo kuukaudessa) Tieto kotihoidossa työskentelevien henkilöiden määrästä. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa sosiaalihuollon henkilöstön, mukaan lukien kotihoidon henkilöstön, valtakunnalliset mitoitussuositukset lähivuosina Johtaminen ikäihmisten palveluissa Vanhustenhuolto eri työyksiköitä ja eri ammattiryhmiä käsittävänä kokonaisuutena asettaa myös johtamiselle poikkeuksellisia vaatimuksia. Johtamisen tavoitteena on, että työyksiköt voivat

10 9 saavuttaa toiminnalle asetetut määrälliset ja laadulliset tavoitteet. Johtamisella vaikutetaan paitsi henkilöstön määrään ja osaamiseen myös henkilöstön työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen. Johtamistehtävä edellyttää valmiuksia niin strategiseen kuin osaamisenkin johtamiseen sekä taloushallintoon. Ammatillisen työn johdon eli lähiesimiesten vastuulla on työn tarkoituksenmukainen organisointi, työkäytäntöjen ja henkilöstön osaamisen uudistaminen sekä työyhteisön ja työntekijöiden hyvinvoinnin ja työturvallisuuden lisääminen. 2.7 Asuin ja elinympäristön vaatimukset Tavoitteena ovat esteettömät, turvalliset ja viihtyisät asumis- ja hoitoympäristöt. Kehittämällä asuinympäristöjen esteettömyyttä ja turvallisuutta voidaan parantaa ikäihmisten toimintakykyä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Kotona asumisen edistämiseksi ja tulevaisuuden tilatarpeisiin varautumiseksi kunnan sosiaali- ja terveys-, asunto-, tekninen ja pelastustoimi yhdessä arvioivat kotihoitoa ja ehkäiseviä kotikäyntejä saavien ikääntyneiden asiakkaiden asuntojen muutos- ja peruskorjaustarpeen ottaen huomioon esteettömyys-, palo ja muut turvallisuusnäkökohdat arvioivat ikääntyneille tarkoitettujen palveluasuntojen ja laitosten esteettömyyttä ja turvallisuutta Pitkäaikaishoivaa tarjoavissa yksiköissä tavoitteena on, että asukashuoneet, käytävät, yhteistilat sekä piha-alueet ovat esteettömiä ja turvallisia uusiin pitkäaikaishoivaa tarjoaviin yksiköihin rakennetaan vain riittävän tilavia yhdenhengen huoneita, joissa on oma hygieniatila, ja vanhoja tiloja peruskorjattaessa tavoitteena on yhden hengen huoneiden lisääminen. Hyvin suunniteltu ja rakennettu pitkäaikaishoivan ympäristö lisää hyvinvointia ja terveyttä ja toimii kuntoutumista edistävän työn merkittävänä tukena. 3. VANHUSTEN PALVELUJEN NYKYTILA SULKAVALLA Ikäihmisten määrä lisääntyy väestöennusteiden mukaan myös Sulkavalla mikä asettaa palvelujen kehittämiselle haasteita tulevana suunnitelmakautena 3.1 Väestömäärän ja ikärakenteen kehitys Väestötiedot ja v v 85+ Yhteensä ennuste Ikäluokat yhteensä v v v v ,03 % ,63 % ,01 % ,89 % Lähde. Tilastokeskus, väestötilastot

11 10 Vuoden 2005 lopussa Sulkavalla asui 3196 asukasta. Heistä 65 vuotta täyttäneitä oli 444 ja 75 vuotta täyttäneitä 420. Ennusteen mukaan v on 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä 17,59 % ja 85 vuotta täyttäneiden osuus 5,13 %. Kasvua vuoteen 2020 on ikäryhmässä 75 vuotta 4,59 % ja ikäryhmässä 85+ vuotta on 2,31%. Vanhimpaan ikäryhmään kuuluvat tarvitsevat apua päivittäisissä toiminnoissa huomattavasti muita ikäryhmiä enemmän. 3.2 Koti- ja laitoshoitopalvelut Sulkavan vanhustenhuollon vastuualue toimii toiminnallisena kokonaisuutena, joka muodostuu laitospalvelujen ja kotihoidon palvelualueesta. Vastuualueen johtajana toimii avo- ja hoivapalvelujohtaja. Palvelut jakaantuvat hallinnon-, laitoshoito-, kotipalvelu-, asumis-, ja omaishoidontukipalveluihin sekä päiväkeskustoimintaan. Vastuualue vastaa myös kehitysvammahuollon ja vammaispalvelulain mukaisista palveluista. Kotihoito tarjoaa aikuisille hoiva- ja huolenpitopalveluja. Kotisairaanhoidosta vastaa Itä-Savon sairaanhoitopiiri (SOSTERI). Kotihoidon asiakkaille tehdään yksilölliset hoito- ja palvelusuunnitelmat yhdessä asiakkaan, läheisten ja muiden palvelujen tuottajien kanssa. Asiakkaan hoito järjestetään hoitoon osallistuvien yhteistyötahojen kanssa, esimerkiksi pitkäaikaissairaat ja sairaalasta kotiutuvien jatkohoito. Ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä tehdään Sulkavalla yli 75- vuotiaille, jotka eivät saa säännöllisiä tai toistuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Ennen kotikäyntiä tarkistetaan henkilön suostumus kotikäyntiin sekä mahdolliset sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka eivät ole etukäteen tiedossa. Sulkavalla kotikäyntejä tekevät kotihoidon työntekijät. Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan kotona asuvalle vanhukselle suunnattua sosiaalija/tai terveydenhuollon työntekijän ennakkoon sovittua käyntiä. Käynnin tavoitteena on tukea vanhusta selviytymään mahdollisimman pitkään omassa elinympäristössään. Kotikäynnin aikana arvioidaan muun muassa vanhuksen toimintakykyä ja selviytymistä elinympäristössään, asuntooloja ja palvelujen nykyistä sekä ennakoidaan tulevaa tarvetta. Tehtyjen kotikäyntien perusteella yli 75-vuotiaat sulkavalaiset ovat sairauksistaan huolimatta hyväkuntoisia, yritteliäitä, elämänhaluisia ja tulevaisuutta suunnittelevia. He haluavat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Osa tuntee olonsa yksinäiseksi. Yleensä kotikäynteihin ollaan oltu tyytyväisiä, vanhukset kokevat, että heistä välitetään ja heidän on helpompi ottaa yhteyttä kotihoidon työntekijöihin tarvittaessa. Henkilöstöä kotihoidossa oli vuonna 2008 yhteensä 12,5 työntekijää ja vuonna 2009 yht.13. Palveluseteliä kokeillaan vuosien aikana mm. lyhytaikaiseen ja vähäiseen kotihoidon tarpeeseen, tukipalveluihin ja omaishoitajien vapaan järjestämiseen. Omaishoidon tuki Omaishoidon tuki on sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua, jonka järjestämis- ja valvontavastuu on kunnalla. Palveluiden taso ja määrä on kunnan määrättävissä. Omaishoidon tuki muodostuu hoitopalkkiosta sekä hoitoa ja huolenpitoa tukevista palveluista, jotka määritellään asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Hoitopalkkion suuruuteen vaikuttavat hoidon sitovuus ja vaativuus. Sosiaali- ja terveyspolitiikan keskeinen tavoite on vanhusten ja vammaisten henkilöiden kotona asumisen tukeminen. Omaishoidon tukeminen on keino tämän

12 11 tavoitteen saavuttamiseksi. Omaishoidon tuen kattavuutta kasvattamalla omaishoito toimii merkittävänä osana sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta. Vuoden 2006 alussa voimaan tuli uusi laki omaishoidon tuesta (937/2005). Omaishoidon tuki on kokonaisuus, johon kuuluvat hoidettavalle annettavat palvelut sekä omaishoitajalle annettava hoitopalkkio, vapaa ja omaishoitoa tukevat palvelut. Uusi laki on vahvistanut omaishoidon tuen sisältöä. Vuonna 2008 omaishoidon tukea sai 30 henkilöä. Omaishoitajia oli 18 ja rahana maksetun tuen määrä oli 6000 / omh/vuosi. SAS toiminta Koti- ja laitoshoidon vastuualueella toimii moniammatillinen SAS-työryhmä (= Selvitys Arviointi Sijoitus), joka kokoontuu kerran viikossa. SAS- työryhmässä käsitellään laitos- tai avohoidon tarpeessa olevien sulkavalaisten vanhusten sijoittamista oikealle hoitopaikalle sekä palveluiden järjestämistä. Työryhmässä ovat edustettuina terveydenhuollon, avo- ja hoivapalveluiden sekä sosiaalitoimen edustajat. Päiväkeskustoiminta Sulkavalla Päiväkeskus Ilona tukee asiakkaiden kotona selviytymistä tiiviissä yhteistyössä kotihoidon kanssa. Päiväkeskuksen asiakkaat saavat ateria-, hygienia-, virkistys- ja fysioterapiapalveluja. Palveluasuminen Sulkavan kunnalla ei ole omia tehostetun palveluasumisen yksiköitä vaan palvelut ostetaan yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Kotihoidon tuella normaalia palveluasumista tarjoaa Sulkavan Vanhustentukiyhdistys. Laitoshoito Sulkavan vanhainkoti tarjoaa pitkäaikaista laitoshoitoa kunnan asukkaille. Hoitotyössä painottuu asiakkaan hyvä perushoito ja arjen hyvän olon mahdollistaminen kuntouttavan hoidon avulla. Vanhainkotiasumisessa on kyse perinteisestä vanhainkotihoidosta. Vanhainkotipaikkoja on yhteensä 27, joista dementiaosastolla on 12 ja lyhytaikaispaikkoina on 4-6 paikkaa tilanteen mukaan. 4. VANHUSTEN PALVELUJEN TAVOITTEET JA TOIMINTAA OHJAAVAT PERIAATTEET 4.1 Tavoite Sulkavan kunnan vanhusten palveluiden tavoitteena on, että ikääntyvä ihminen voi asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Kotona asumista tuetaan avohoidon palveluilla (mm. kotihoito, omaishoidontuki, tukipalvelut, päiväkeskus ja lyhytaikaishoito) olemassa olevat resurssit huomioiden. Palvelut tuotetaan lähipalveluina, jolloin palvelut tuodaan kotiin tai ne tuotetaan kodin lähellä. Jos kotona asuminen ei enää ole mahdollista, asiakas siirtyy palvelutarpeen mukaisesti palveluasumisen piiriin tai laitoshoitoon ja hänelle pyritään turvaamaan viimeisten aikojen hoito yhdessä hoitopaikassa elämänsä loppuun saakka. Vanhusten palveluissa tapahtuvat muutokset lisäävät henkilöstön tarvetta ja henkilöstöltä vaaditaan yhä enemmän sairaanhoidollista koulutusta ja gerontologista osaamista sekä jatkuvaa tiedon hankintaa.

13 12 Sulkavan kunnan vanhusten palveluissa resursseja suunnataan jatkossa myös ennaltaehkäisevään työhön mm. ikäihmisten hyvinvointiin, terveyttä edistäviin toimiin, kuntoutukseen, palveluohjaukseen ja hyvinvointia edistäviin kotikäynteihin. Tavoitteena hyvinvointia ja terveyttä edistävä palvelurakenne, sillä ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kannattaa panostaa, koska hyvinvointi ja terveys vaikuttavat ratkaisevammin sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen sekä palvelujen kustannuksiin ja rahoituksen kestävyyteen kuin ikääntyneiden määrän lisääntyminen sinänsä. Ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden kohentaminen tukee itsenäistä suoriutumista, kotona asumista ja mahdollisuuksia toimia aktiivisena yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä (Ikäihmisten palvelujen laatusuositus.2008) 4.2 Palvelutoimintaa ohjaavat periaatteet Palvelurakenteen kehittäminen kokonaisuutena hyödyntäen tietoa ikääntyneiden kuntalaisten elinoloista, sairastavuudesta ja toimintakyvystä Palvelu vastaa asiakkaan omaa näkemystä avun ja tuen tarpeesta Asiakkaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen; ohjaus ja neuvonta, terveellisten elämäntapojen edistäminen ja sairauksien ehkäisy, itsenäisen suoriutumisen ja turvallisuuden tukeminen, varhainen puuttuminen terveydentilan ja toimintakyvyn heikkenemiseen, säännöllinen kuntoutus ja sairauksien tehokas hoito Voimavaralähtöisyys; hoito- ja palvelusuunnitelmassa lähdetään asiakkaan olemassa olevista voimavaroista ja siitä, mitä hän itse pystyy tekemään. Palvelukokonaisuus lähtee asiakkaan tarpeista ja itse selviytymisen tukemisesta Kotona asumisen ja siihen saatava tuki sekä muut avopalvelut ovat ensisijainen vaihtoehto; kutakin ihmistä tuetaan hänen omassa kodissaan ja elinympäristössään välttäen suuria muutoksia. Elämä jatkuu palveluista huolimatta mahdollisimman normaalina Omaishoito on inhimillisesti arvokasta, omaisia tuetaan läheisensä hoidossa; vuorohoitojärjestelyt, vapaalomitukset, vertaistuki ja ohjaus Kotona asumiselle vaihtoehto toimintakyvyn heiketessä on, että asiakas hänen tarpeitaan vastaavan hoitopaikan. Dementiaa ja muistihäiriöitä sairastavien sekä masentuneiden ja turvattomuutta kokevien vanhusten erityistarpeet huomioidaan palveluissa. Henkilöstön määrä sekä koulutusrakenne ovat oikealla tasolla ja joustava yhteiskäyttö helpottaa arjen sujumista sekä mahdollistaa työn kehittämisen 4.3 Laadun kehittäminen Tavoitteena on tuottaa laadukkaita, yksilöllisiä ja tarkoituksenmukaisia palveluja, joissa lähtökohtana ovat vanhuksen omat voimavarat, itsemääräämisoikeus ja asiakaskeskeisyys. Pääpaino tulee yhä enenevässä määrin olla ennaltaehkäisevässä, kuntouttavassa ja päivittäistä toimintakykyä säilyttävässä työssä. Hoitoketjun katkeamattomuus on pystyttävä varmistamaan yhteistyöllä. Ammattitaitoinen ja riittävä johto on tässä tärkeässä asemassa. Palvelutarpeen arvioinnilla turvataan asiakkaiden palvelun laatu ja saatavuus Kehitetään menetelmiä systemaattisen asiakaspalautteen seurantaan ja toteutetaan asiakaskyselyt säännöllisesti Asiakkaan saaman hoidon ja palvelujen kirjaamista kehitetään koulutuksella ja seudullisella yhteistyöllä

14 13 Henkilöstön hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehditaan. Työhyvinvoinnin lisäämiseksi johtamisessa kiinnitetään huomiota avoimuuteen, henkilöstön tasavertaisuuteen ja oikeudenmukaiseen kohteluun sekä kannustavaan palkitsemiseen. Tunnistetaan henkilöstön henkistä ja fyysistä hyvinvointia uhkaavat tekijät kuten asiakkaiden mielenterveysongelmista ja /tai dementiasta ym. johtuvat käyttäytymishäiriöt ja niiden kohdistuminen hoitohenkilöstöön, työn rutiininomaisuus, itsenäisyyden puute, kiire, joustamattomuus ja työilmapiiriongelmat. Muina keinoina käytetään ikäjohtamista, perhe-elämän ja työn yhteensovittamista, osaamisen varmistamista, kehityskeskusteluista/henkilöstökyselyistä saatavia tuloksia ja niiden hyödyntämistä sekä varhaista puuttumista työkyvyn heikkenemiseen. Tavoitteena on, että kaikilla ikääntyneiden palveluissa toimivilla työntekijöillä on sosiaalija/tai terveydenhuollon ammatillinen koulutus sekä perus-, jatko- ja/tai täydennyskoulutuksessa hankittu gerontologinen asiantuntemus. Palveluihin sisällytetään ikäihmisten mahdollisuus toimintakykyä ja kuntoutumista edistävään hoitoon ja palveluun 5. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 5.1 Kotihoito Kotona asumisen tukeminen ja siihen liittyen kotihoidon kehittämien on ikääntymispolitiikan keskeisiä tavoitteita. Tavoitteena on, että 75 vuotta täyttäneistä 92 % asuu kotonaan ja kotona asuvista säännöllisen kotihoidon piirissä on 20 %. Kotona asumista tuetaan tarvittaessa avopalveluilla, joita ovat mm. kotihoito, omaishoidontuki, tukipalvelut, palveluseteli, sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset, päiväkeskus- ja viriketoiminta Ennaltaehkäiseviä eli hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä jatketaan kahden vuoden välein. Kohderyhmänä 80 vuotiaat. Kotikäyntien yhteydessä arvioidaan ikäihmisten terveydentilaa, palvelujen tarvetta, asumisolosuhteita jne. Varaudutaan vanhustenpalvelutarpeen arvioinnin ikärajaa lain muuttuessa sekä selvitetään mahdollisuutta luoda palveluohjauksesta kattavampi ikääntyneiden neuvonta- ja palveluverkosto esim. seniorineuvola Kotona asumisen olosuhteita parannetaan; arvioidaan koti- ja lähiympäristön olosuhteet itsenäisen selviytymisen kannalta mm. esteetön liikkuminen, selvitetään korjausrakentamisen tarpeet ja mahdollisuudet yhteistyössä rakennusvalvonnan ja fysioterapeutin kanssa. Palvelusetelin käyttöä laajennetaan mm. koskemaan kauppapalveluita ja kotihoidon asiakkaiden äkillisiä, lyhytaikaisia palvelutarpeita. Henkilöstön kysynnän ja tarjonnan tasapainottaminen tehdään vähitellen esitetyllä tavalla, niin että kotipalvelun henkilöstötarve lasketaan; säännöllisen kotihoidon kattavuus 20 % 75 vuotta täyttäneistä kotona asuvista ottaen huomioon valtion taholta tulevat sosiaalialan henkilöstöä koskevat valtakunnalliset mitoitussuositukset Laitoshoito/hoivapalvelut Ikääntyneiden kuntalaisten pitkäaikaishoiva on uudistettava rakenteita ja toimintatapoja muuttamalla. Esimerkiksi pitkäaikainen hoito terveyskeskuksen vuodeosastolla, joka ei ole

15 14 lääketieteellisesti perusteltua korvataan muilla vaihtoehdoilla. Tällöin vuodeosasto voi keskittyä joustavasti ja nopeasti akuuttihoitoon ja kuntoutukseen. Laitoshoitojen määrää ei kasvateta laitoshoidossa. Vanhainkodin laitoshoitoa kehitetään dementiahoidon- ja lyhytaikaishoidon yksikkönä. Terveyskeskuksen vuodeosaston pitkäaikaishoitoa siirretään kunnan vanhustenhuoltoon. Hoitotyössä painotetaan asiakkaan hyvää perushoitoa ja arjen hyvän olon mahdollistamista kuntouttavan hoidon avulla. Tehostettu palveluasuminen on avopalvelua, johon liittyy kiinteästi ympärivuorokautinen, monipuolinen apu ja tuki. Sulkavan kunta järjestää asumispalveluja ostopalveluna kuntaan rakenteilla olevalta hoitokodilta hoidon tarvetta olevan määrä. Lyhytaikaispaikkoja varataan 1-2 %:lle 75 vuotta täyttäneistä. Vanhainkoti jatkaa toimintaansa sairaanhoitajajohtoisena. Henkilökunnan osaamisessa varmistetaan sairaanhoidollinen ja gerontologian osaaminen. 5.3 Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Kirjastopalveluissa on vanhusväestön tarpeet otettu huomioon viemällä palvelut lähemmäksi heidän elinpiiriään. Kirjastopalveluilla pyritään parantamaan elämänlaatua ja jopa ennaltaehkäisemään sairastumista. Kirjallisuuden avulla voidaan lisätä ja ylläpitää henkistä pääomaa, joka mahdollistaa rikkaan sisäisen elämän silloinkin kun ulkoiset mahdollisuudet ovat kaventuneet. Kulttuuritoimen tavoitteena on parantaa vanhusten mahdollisuuksia nauttia kulttuuripalveluista tuomalla näitä palveluja suoraan ikäihmisten ulottuville ja mahdollistaa heidän osallistuminen tilaisuuksiin. Kulttuuritoimi järjestää 2-3 konserttia vanhuksille vuodessa. 5.4 Liikunta- ja kuntoutuspalvelut Kaikkiin palveluihin sisällytetään ikääntyvien mahdollisuus toimintakykyä ja kuntoutumista edistävään hoitoon ja palveluun.. Ikääntyvien avo- ja laitoskuntoutusta kehitetään ja lisätään suunnitelmallisesti yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Ikääntyville/eläkeläisille järjestetään ohjattua ryhmämuotoista kuntoliikuntaa. Ohjaustoiminnan painopiste on ikääntyvien liikunnan kehittämisessä ja aktivoinnissa. Selvitetään saattajien ja ulkoiluttajien käytön mahdollisuuksia. Lisätään yhteistyötä ja erilaisten toimintatapojen löytäminen sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa tavoitteena mahdollistaa myös ei-aktiivisen vanhusväestön liikuntatoiminta huomioiden ikääntymiseen liittyvät sairaudet. 5.5 Kolmas sektori Vapaaehtoistyön tavoitteena on mm. ikääntyneiden aktiivisuuden ja sosiaalisten suhteiden ylläpito, henkinen hyvinvointi, ja osallistuminen erilaisten järjestöjen toimintaan. Järjestöissä ja vapaaehtoistyössä ikäihmiset myös huolehtivat omasta ja toistensa hyvinvoinnista ja samalla myös uusien ikääntyvien toimintamahdollisuuksista. Sulkavan seurakunnalla, vapaaehtoisjärjestöillä ja eläkeläisyhdistyksillä on monipuolista harrastus-, virkistys ja auttamistyötä vanhuksille. Eläkeläisyhdistykset toimivat aktiivisesti ja tekevät yhteistyötä viranomaisten, seurakunnan ja muiden järjestöjen kanssa.

16 15 Sulkavan Vanhus- ja vammaisneuvosto on perustettu kunnanhallituksen alaiseksi toimielimeksi. Päätäntävaltaa ei ole, mutta se voi tehdä aloitteita ja edistää yhteistoimintaa, edesauttaa seniorikansalaisten ja ikäihmisten osallistumista sekä vaikuttamista kunnalliseen päätöksen tekoon. Tavoitteena on kunnan, eri järjestöjen, yhteisöjen sekä vapaaehtoisten yhteistyön tiivistäminen. 6. SEURANTA JA ARVIOINTI Sulkavan sosiaalihuollon henkilöstö vastaa tavoitteiden toteuttamisesta, seurannasta, kehityksen arvioinnista ja raportoinnista. Keskeiset toimijat valmistelevat yhteistyössä asiakkaiden ja omaisten kanssa. Toiminnan tuloksellisuutta arvioidaan yksiköissä BSC -menetelmällä puolen vuoden välein. Asiakas ja omaiset osallistuvat toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.

17 1 LIITE 1 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Kotihoito KEHITTÄMISEHDOTUS KONKREETTINEN TOIMENPIDE VASTUU/PÄÄTÖKSET/SEURANTA AIKATAULU Vanhusten palvelut ovat lähipalveluja Kotihoidon kysynnä ja tarjonnan tasapainottaminen, resurssien lisääminen Vanhusten palvelut toteutetaan pääsääntöisesti lähipalveluina Sulkavan kunnassa. Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sosteri tuottaa kunnalle perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon. Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Peruspalvelulautakunta Peruspalvelujohtaja Avo-ja hoivapalvelujohtaja Koko henkilöstö Jatkuva 2010 Ennaltaehkäisevät työ säännölliseksi Lisätään hoitajia nykyisestä 12:sta 13 vuoteen 2010 mennessä. Kuntouttava työote Ehko:ssa alennetaan tutkittavien ikäryhmää (nyt 80 v) lainsäädännön muuttuessa. Palveluohjaus aloitetaan 2010 ja muutetaan seniorineuvolatoiminnaksi saatujen kokemusten perusteella. Ikääntyvien kotona asumisen tukeminen maaseutukylissä Jatkuva kuntoutuskoulutus henkilöstölle. Ryhmätoiminnan tehostaminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kehitetään kotikuntoutusta ohjaamalla asiakkaita ja kotihoidon henkilöstöä. Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu käytössä sekä palvelusetelit. Ohjattua päiväkeskustoimintaa Ilonassa. Uuden teknologian hyödyntäminen mm. uudet turvapuhelimet.

18 2 Tiimityön edelleen kehittäminen - yhteistyön tiivistäminen ja vastuunjaon selkeyttäminen kotihoidossa, asiantuntijuus tiimityössä Resursseja ja aikaa työn suunnitteluun ja kehittämiseen. Tarpeenmukaiset yhteiset neuvottelut, ajan tasalla oleva kirjaamiskäytäntö, yhteiset palvelujen myöntämiskriteerit, palveluohjaus ja jatkuvuus. Avo-ja hoivapalvelujohtaja Avopalveluohjaajat Koko henkilöstö Jatkuva Yhteinen sairaanhoidollinen koulutus vanhusten palvelujen henkilöstölle. Koulutusta järjestetään mm. ennaltaehkäisevästä työstä ja kuntoutuksesta, ravitsemuksesta, lääkehoidosta, kivunhoidosta, mielenterveysongelmista, vanhusten suun hoidosta, saattohoidosta, laatutyöstä, kirjaamisesta, uusista hoitosuosituksista. Koulutusseuranta. Avo- ja hoivapalvelujohtaja Avopalveluohjaajat Henkilöstö Jatkuva Omaishoidon tuen kehittäminen - taloudellinen tuki - henkinen tuki -vapaiden järjestämiseen vaihtoehtoja - mahdollistetaan lain edellyttämien vapaapäivien määrä Tuen saajien määrän lisääminen valtakunnallisten suositusten mukaisiksi. Käytössä omaishoidon tuen kriteerit. Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Peruspalvelulautakunta Peruspalvelujohtaja Avo-ja hoivapalvelujohtaja Lähiesimiehet Jatkuva Ostopalvelut tarpeenmukaisiksi Ostopalvelujen kilpailutus Palvelusetelin käyttöönoton laajennus Peruspalvelujohtaja Avo-ja hoivapalvelujohtaja Avopalveluohjaajat Henkilöstö Jatkuva 2010 Kotihoidon laadun kehittäminen ja ylläpito Otetaan käyttöön kotihoidon laadun kriteerit sekä kriteerit asiakkuudelle ja säännöllinen asiakaspalautejärjestelmä. Koulutusta laatutyöstä. Henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon ylläpitoon sekä jaksamiseen panostetaan Avo- ja hoivapalvelujohtaja Lähiesimiehet Henkilöstö Jatkuva Yhteistyön kehittäminen kolmannen sektorin kanssa ; vapaa-ajan toiminta, sosiaaliset suhteet, kuntoutus, palveluohjaus - seurakunta, järjestöt, potilasja asukasyhdistykset, vanhus-ja vammaisneuvosto jne. Neuvottelua, yhteistyötä ja koordinointia, lausunnot kuten vanhusten palvelujen tavoitteista ja toteutumisesta sekä palvelukokonaisuudesta. Peruspalvelulautakunta Peruspalvelujohtaja Avo-ja hoivapalvelujohtaja Henkilöstö Jatkuva suunnitelman tarkistus vuosittain

19 3 Asumisen kehittäminen Palveluasuminen ; Ryhmäasuntoja muistihäiriöisille ja lievää dementiaa sairastaville, mahd. myös psykogeriatrisille, alkoholidementiaa sairastaville, mielenterveysasiakkaille ja kehitysvammaisille vanhuksille Yksityiset hoitokodit Turvapalvelujen ym. teknologian hyödyntäminen ja lisääminen Erityisryhmille palveluasuntoja seudullisena yhteistyönä Esteetön ympäristö huomioidaan liikennesuunnittelussa ja rakentamisessa. Asuntojen laajennus- ja korjaussuunnitelmat yhdessä kunnan teknisen toimen rakennusmestarin, kotihoidon ja kuntoutuksen henkilöstön kanssa. Yksityisten hoitokotien palvelujen osto erityistapauksissa mm psykogeriatriset vanhukset. Turvapuhelimia lisätään ja nykyaikaistetaan, uutta teknologiaa hyödynnetään mm valvontaan ja hoitohenkilöstön kirjaamiseen asiakkaan kotona. Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Peruspalvelulautakunta Rakennusvalvonta Peruspalvelujohtaja Avo-ja hoivapalvelujohtaja Fysioterapeutti Asunto-osakeyhtiöt Jatkuva 2010-

20 4 Kuntoutuspalvelujen kehittäminen KEHITTÄMISEHDOTUS KONKREETTINEN TOIMENPIDE VASTUU/PÄÄTÖKSET/SEURANTA AIKATAULU Kuntoutuksessa pääpaino pienryhmä- ja avokuntoutuksella. Erityisryhmien liikunta; suunnitteluyhteistyö Päivittäisen toimintakyvyn ylläpito. Kuntouttava työote ja jatkuvaa koulutusta Peruspalvelulautakunta Peruspalvelujohtaja Avo-ja hoivapalvelujohtaja Fysioterapia Henkilöstö Jatkuva 2010 Asuntojen korjausarvioinnit, kotikäyntien lisääminen/ennalta ehkäisevää työtä, tiedotusta Apuvälineiden arvioinnin ja käytön tehostaminen tarpeita vastaavaksi. Fysioterapeutin ammattiosaamista käytetään mm. kotiutuksen suunnittelussa, kotikäyntejä, kotikuntoutusta. Rakennustarkastajan palveluja käytetään ja niistä informoidaan, Kartoitetaan kotihoidon mahdollistavat apuvälineet ja koulutetaan kotihoidon työntekijät kartoittamaan asiakkaiden apuvälinetarpeet. Apuvälineiden lainaus, huolto ja palautusseuranta Fysioterapiahenkilöstö Kotihoidon henkilöstö Rakennusvalvonta Jatkuvaa Yhteistyön kehittäminen avo-ja laitospalvelujen kesken Yhteistä tiedotusta, koulutusta ja toisten työhön tutustumista; palveluohjaus toimivaksi. Yhteinen laatujärjestelmä, asiakasprosessien kuvaukset. Työkierto toimivaksi. Osaamiskartoitukset henkilöstökoulutuksen perustana Peruspalvelujohtaja Avo- ja hoivapalvelujohtaja Johtava hoitaja Koko henkilökunta Jatkuva Ennaltaehkäisevän työn kohdentaminen myös ikääntyneille Terveystarkastusten sisällön kehittäminen ja kohderyhmän laajentaminen nuorempiin ikäryhmiin. Toiminnan kehittäminen ehkäisevien kotikäyntien/tarkastusten tulosten perusteella. Itsehoitovalmiuksien tukeminen, hoidon suunnittelu ja seurantakontrollit. Lääkäri Avo- ja hoivapalvelujohtaja Henkilöstö Jatkuva 2010-

21 5 Laitoshoidon kehittäminen KEHITTÄMISEHDOTUS KONKREETTINEN TOIMENPIDE VASTUU/PÄÄTÖKSET/SEURANTA AIKATAULU Henkilöstöresurssien lisäys laatusuosituksen mukaisesti 2 hoitajaa Selvitetään laitosapulaisten tehtäväkuvia sekä soveltuvuutta ikääntyneiden hoivaan ja huolenpitoon Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Peruspalvelujohtaja Avo-ja hoivapalvelujohtaja henkilöstö v.2010 Vanhainkodin toimintaa kehitetään tukemaan dementia- ja lyhytaikaishoitoa Omaishoitajien tukeminen Dementiaa sairastavia asukkaita hoidetaan pienissä ryhmäasumisyksiköissä, lyhytaikaishoitoyksikkö tukee ikääntyneiden kotona asumista. Omaishoidon tukena ovat lyhytaikaispaikat. Henkinen mm vertaistuki ja ohjaus keskustelupiirissä Avo-ja hoivapalvelujohtaja henkilöstö Jatkuva Hoidon sisällön ja laadun kehittäminen Otetaan käyttöön säännöllinen asiakaspalautejärjestelmä Laadunkehittämisohjelman käyttöönotto ja koulutus. Käynnistetään yksiköissä kehittämishankkeet ja laaditaan hyvän hoidon/palvelun kriteerit. Säännölliset osaamiskartoitukset, jatkuva ammatillinen täydennyskoulutus, työkierto. Näyttöön perustuva hoitotyö. Avo-ja hoivapalvelujohtaja Lääkäri Koko henkilökunta Jatkuva Asiakaspalautejärjestelmän systematisointi ja säännöllinen hyödyntäminen Tarkoituksenmukainen hoidonporrastus Yhteistyö avohoitohenkilöstön kanssa Sovitaan yhteiset periaatteet ja käytettävät hoitomallit. Seuranta. Koulutusta, kirjaamisen seurantaa, tavoitteiden arviointia. SAS-työryhmätoiminta, tiedottaminen, koulutus. Yhteistyön tiivistäminen.

22 6 Palvelurakenteen, johtamisen ja yhteistyön kehittäminen KEHITTÄMISEHDOTUS VASTUU/PÄÄTÖKSET/SEURANTA AIKATAULU Tarkoituksenmukainen tiedonsiirto, ohjelmat ja menetelmät, jotka edistävät toimintaa, seurantaa ja päätöksentekoa. Ohjelmapäivitykset ja hankinnat; mm Effica, RAVA-sovellus, MD-titania, eresepti, TAK-asiakaskyselyohjelma Peruspalvelujohtaja Avo-ja hoivapalvelujohtaja Lähiesimiehet Jatkuva Esimies- ja alaistyön kehittäminen; vastuunjakoa ja delegointia sekä tiimija työryhmätyöskentelyä kehitetään. Johtamiskoulutus mm JET Säännölliset henkilöstökyselyt Oikea henkilöstörakenne Työssä jaksamisen seuranta/ työterveyshuolto, TYHY-toiminta Varhainen puuttuminen Työkierto Henkilöstön rekrytoinnin kehittäminen Peruspalvelujohtaja Avo-ja hoivapalvelujohtaja Lähiesimiehet Jatkuva 2010-

23 1 Liite 2 Kodinhoidon henkilöstön henkilöstötyövuosien tarve vanhusten huollon laatusuositusten perusteella on laskettu valtakunnallisten suositusten perusteella käyttäen 20 % ja 25 % kattavuustavoitetta. vuosi 2009 vuosi 2009 vuosi 2010 vuosi 2015 Tavoitteen mukainen Nykytila Tavoite Tavoite Väkiluku lukumäärä % väkiluvusta 28,5 28,5 31,63 34,01 Palvelun tavoitekattavuus / 75+ väestö 20% - Henkilökunnan tarve 100:aa yli 65-v. kohden on 1.5 henkilöä 12, ,15 14 Palvelun tavoitekattavuus / 75+ väestö 25% - Henkilökunnan tarve 100:aa yli 65-v. kohden on 1,63 henkilöä ,3 15,4 Henkilökunta = käytännön työntekijät ( ei pidä sisällään hallinto eikä toimistohenkilökuntaa

24 2 Liite 3 Käsitteitä: Avopalvelu tarkoittaa kotiin annettavia palveluja ja hoitoja. Myös palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen on avopalvelua. Kotipalvelu tarkoittaa kotisairaanhoitoa, kotihoitoa ja sosiaalihuoltolain mukaisia tukipalveluja. Kotisairaanhoito on lähinnä pitkäaikaissairaille vanhuksille ja kroonikoille kohdennettua kotona tapahtuvaa sairaanhoitoa. Laitoshoito on vanhainkodissa, terveyskeskussairaalassa tai muussa laitoksessa annettu hoito. Lyhytaikainen laitoshoito, vuorohoito (intervallihoito) tarkoittaa tietyin väliajoin toistuvaa lyhytaikaista, yleensä 1-3 viikkoa kestävää asiakkaan hoito- ja kuntoutusjaksoa laitoksessa tai palvelutalossa. Usein tarkoituksena on vapaan tarjoaminen omaishoitajalle. Omaishoidontuki tarkoittaa vanhusten, vammaisten ja sairaiden kotona tapahtuvan hoidon tai muun huolenpidon turvaamiseksi annettavaa hoitopalkkiota tai palveluja. Palveluasuminen on asumismuoto, jossa asukkaalla on mahdollisuus saada palveluja ja tukea, mutta asiakas ei tarvitse ympärivuorokautista hoitoa. Tehostettu palveluasuminen on asumismuoto, jossa asukas saa ympärivuotokautista palvelua. Pitkäaikaishoito on laitoksissa asukkaille/potilaille annettu pysyväisluonteinen ympärivuorokautinen hoito usein kahden henkilön avustamana. Päiväkeskustoiminnalla tarkoitetaan päiväkeskuksessa tapahtuvaa toimintaa, jonka tavoitteena on aktivoida ja kuntouttaa ikääntyneitä, ylläpitää heidän toimintakykyään, antaa perushoitoa, hoivaa ja huolenpitoa ja antaa mahdollisuus sosiaalisen verkoston ja elämänlaadun ylläpitämiseen. Päiväkeskustoiminnalla tuetaan myös omaisten jaksamista. Strategia tarkoittaa linjan ja painopisteiden valintaa, asettumista tietyn kehittämisvaihtoehdon taakse. Toimintakykymittari on toimintakyvyn selvittämisen apuväline. Kunkin tutkittavan henkilön osalta koottavan tiedon perusteella saadaan indeksiluku, joka kertoo henkilön toimintakyvyn.