Tampereen yliopistollisen sairaalan logistiset prosessit ja tilaresurssit vuoteen 2020
|
|
- Niilo Nurmi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät. Tutkimusraportti 69 Jouni Paavilainen & Sami Toivonen Tampereen yliopistollisen sairaalan logistiset prosessit ja tilaresurssit vuoteen 2020 Tampere 2008
2
3 Tampereen teknillinen yliopisto. Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos. Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät. Tutkimusraportti 69 Tampere University of Technology. Department of Business Information Management and Logistics. Transportation Systems. Research Report 69 Jouni Paavilainen & Sami Toivonen Tampereen yliopistollisen sairaalan logistiset prosessit ja tilaresurssit vuoteen 2020 Tampereen teknillinen yliopisto. Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Tampere 2008
4 Kansikuvat: Jouni Paavilainen, Tommi Mäkelä ISBN ISBN (PDF) ISSN
5 III TIIVISTELMÄ Julkaisuajankohta Julkaisun nimi Tampereen yliopistollisen sairaalan logistiset prosessit ja tilaresurssit vuoteen 2020 Julkaisun tekijät Jouni Paavilainen, Sami Toivonen Tiivistelmä Terveydenhuollon toimintaympäristö on myllerryksessä hoitoprosessien kehittyessä ja toiminnan muuttuessa esimerkiksi väestön ikääntymisestä johtuen. Tämä uhkaa lisätä jo entuudestaan suuria terveydenhuoltokustannuksia. Näitä kustannuksia voidaan hallita logistisia prosesseja tehostamalla. Yksi merkittävimmistä tehostamiskeinoista on suunnitella sairaalan tilat siten, että ne tukevat logistisia prosesseja mahdollisimman hyvin. Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena olikin kartoittaa PSHP:n ja erityisesti Taysin keskeiset potilas- ja materiaalivirrat sekä määritellä eri toimintojen tilaresurssien käyttö nyt ja tulevaisuudessa. Tätä kautta tutkimuksen päätavoitteena oli tuottaa tietopohja, jonka perusteella Tays voi laatia perustellun kiinteistöjen investointistrategian. Tutkimuksen teoriaosuudessa käytiin monipuolisesti läpi erilaisia logistisiin virtoihin ja tilaresursseihin sekä niiden kehittämiseen liittyviä teorioita ja menetelmiä. Lähteinä käytettiin sekä teollisuuslähtöisiä teoksia että sairaalaympäristöön keskittyviä julkaisuja. Teoriaosuus koottiin tutkimuksen yhteydessä tehtyihin kahteen diplomityöhön. Tutkimuksen empiirinen osio pohjautui Taysissa tehtyihin lukuisiin haastatteluihin. Lisäksi mukana oli myös vankka kvantitatiivinen puoli, jonka lähteinä hyödynnettiin muun muassa Tilastokeskuksen väestöennusteita PSHP:n alueelle sekä Taysin toimittamia tilastoja ja raportteja vuodelta Kvantitatiivisia tietoja käytettiin esimerkiksi potilasvirtojen volyymien määrittämiseen sekä hoidon tarpeen kasvun ennustamiseen. Tutkimuksen tuloksena syntyivät kuvaukset Taysin logistisista virroista ja tilaresursseista ongelmineen. Tärkein havainto oli, että useimpia vastuualueita vaivaa tilojen hajanaisuus ja ahtaus, mikä vaikeuttaa sujuvien hoitoprosessien tuottamista. Lisäksi esimerkiksi liikenne- ja pysäköintijärjestelyt ja rakennusten väliset kulkureitit koettiin puutteellisiksi. Akuuteimmiksi kehityskohteiksi nousivat päivystys, dialyysihoidot, infektiot, naistentaudit ja synnytykset, lastentaudit, leikkaus-, heräämö- ja induktiotoiminta sekä tehohoito. Tutkimuksen perusteella laadittiin väestönkehitykseen ja nykyisiin potilasprofiileihin perustuva ennuste vuoden 2020 vastuualuekohtaisesta tilantarpeesta sekä pohdittiin monipuolisesti erilaisia tilantarpeisiin vaikuttavia epävarmuustekijöitä. Tutkimuksen perusteella annettiin monia merkittäviä makrotason kehitysehdotuksia, joista tärkein on ydinsairaalakonseptin soveltaminen Taysin kampusalueelle. Siinä akuuteimmat toiminnot kootaan kompaktisti alueen ytimeen. Muista toiminnoista muodostetaan osaamiskeskuksia kehämäisesti ytimen ympärille. Konseptiin liittyvät myös merkittävimmät investointisuositukset, jotka ovat O-rakennuksen alueelle sijoitettava lisärakennus akuuttitoimintojen laajentamista ja keskittämistä varten sekä uusi rakennus naisten ja lasten toiminnoille P-rakennuksen alueelle. Muut suositukset liittyvät muun muassa liikennejärjestelyjen ja sairaalan sisäisten kulkureittien kehittämiseen sekä potilasvirtojen hallinnan tehostamiseen erilaisin tilaratkaisuin. Tärkein jatkotutkimussuositus liittyy tuotetun datan parempaan hyödyntämiseen potilasvirtojen hallinnassa. Avainsanat sairaala, terveydenhuolto, erikoissairaanhoito, logistiikka, logistiset virrat, potilasvirta, toiminto, rakennustuotanto, tilantarve Julkaisusarjan nimi ja julkaisun numero Tampereen teknillinen yliopisto. Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos. Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät. Tutkimusraportti 69 ISSN Kokonaissivumäärä 80 ISBN (PDF)
6 IV
7 V Date of publication Name of the publication Tampere University Hospital s logistic processes and space resources till 2020 Authors Jouni Paavilainen, Sami Toivonen Abstract Operational environment of health care is in turbulence. Nursing processes are developing and functions are changing rapidly, due to e.g. ageing. Therefore there is a danger of emerging expenses that are already high. These expenses can be controlled by rationalizing logistic processes. One of the most efficient ways to do so is to design hospital facilities so that they support logistic processes as well as possible. So, the first goal of this research was to map Tampere University Hospital s (TUH) macro level logistic flows including their volumes and challenges. The second goal was to allocate the TUH s space resources to different activities and to estimate space requirements of these activities in Based on these analyses, the main goal of the research was to gather and breed information to support TUH s investment strategy of facilities. In the literature review part of this research the most important theories and methods of logistic flows and space resources including their improvement are described. The reference material contains many fundamental writings concentrating on the field of logistics and construction management as well as many scientific publications dedicated to the health care sector. This theory part was included in two Master of Science Thesis made during the research. The empirical part of the research relies on a wide interview study done in the TUH. Also a lot of quantitative information was gathered from the TUH s statistics and reports from the year 2006 as well as from the databases of Statistics Finland. With the help of quantitative information, e.g. volumes of the logistic flows and space requirements were mapped. Results of this research include extensive descriptions of the TUH s logistic flows and space resources including their challenges. The core finding of these descriptions was the incoherence and narrowness of facilities that complicates many nursing processes. The patient flows are partly inefficient and the use of personnel is challenging. Besides, e.g. traffic and parking schemes and routes between the buildings were classified as inadequate. The most urgent targets for development are the first aid unit Acuta, the dialysis unit, infection units, the department of obstetrics and gynaecology, the department of paediatrics, surgery, induction and recovery units as well as intensive care units. Based on the population forecast models and current patient profiles of the TUH s departments, space requirements for the departments in 2020 were defined. In addition to this, many factors of uncertainty concerning space requirements were discussed. Based on the research, many significant macro level proposals were made. The most important proposal is the adaptation of the Dutch core hospital concept to the TUH s campus area. The concept proposes that the most acute functions of a hospital are situated compactly to the core, and the other functions form a so called care network around the core. Also the most important investment proposals extension to the A-building to expand the acute functions and a new building for the women and children in the place of the current P-building are related to the concept. Other proposals include e.g. the development of the traffic and parking schemes and routes between the buildings as well as rationalizing of the patient flows by different kinds of facility solutions. The most important recommendation for further study is the better use of collected data in order to support fluent patient flows. Keywords hospital, health care, special health care, logistics, logistic flows, patient flow, activity, construction management, space requirement Name of the publication series Tampere University of Technology. Department of Business Information Management and Logistics. Transportation Systems. Research Report 69 ISSN Pages, total 80 ISBN (PDF)
8 VI
9 VII ALKUSANAT Tämä julkaisu on Tampereen yliopistollisen sairaalan logistiset prosessit ja tilaresurssit vuoteen tutkimushankkeen loppuraportti. Hankkeen tilaajana toimi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja sen toteutuksesta vastasivat yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston tiedonhallinnan ja logistiikan laitos ja rakennustekniikan laitos. Hanke alkoi syyskuussa 2007 ja päättyi toukokuussa Terveydenhuollon toimintaympäristö on myllerryksessä hoitoprosessien kehittyessä ja toiminnan muuttuessa esimerkiksi väestön ikääntymisestä johtuen. Tämä uhkaa lisätä jo entuudestaan suuria terveydenhuoltokustannuksia. Näitä kustannuksia voidaan hallita logistisia prosesseja tehostamalla. Yksi merkittävimmistä tehostamiskeinoista on suunnitella sairaalan tilat siten, että ne tukevat logistisia prosesseja mahdollisimman hyvin. Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena olikin kartoittaa PSHP:n ja erityisesti Taysin keskeiset potilas- ja materiaalivirrat sekä määritellä eri toimintojen tilaresurssien käyttö nyt ja tulevaisuudessa. Tätä kautta tutkimuksen päätavoitteena oli tuottaa tietopohja, jonka perusteella Tays voi laatia perustellun kiinteistöjen investointistrategian. Tutkimushanke koostui kahdesta diplomityöstä, näitä ohjaavasta professorityöstä sekä täydentävästä tutkijatyöstä. Projektin johtajana toimi professori Jorma Mäntynen. Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat professori Jorma Mäntynen, professori Teuvo Tolonen, dosentti Ari Pennanen, sairaalasuunnittelupäällikkö Juhani Grönlund, tilakeskuksen johtaja Pekka Sepponen, kiinteistöinsinööri Hannu Järvi ja rakennuttajainsinööri Marko Yli-Rantala. Diplomityöntekijöinä ja loppuraportin koostajina toimivat tekn. yo Jouni Paavilainen ja tekn. yo Sami Toivonen. Lisäksi tutkijana toimi Markus Pöllänen. Tämä loppuraportti kokoaa yhteen keskeisimmät tutkimukseen liittyvät asiat havainnollisesti ja tiiviisti. Tutkimuksen teoreettinen ja taustoittava osuus on koottu edellä mainittuihin kahteen diplomityöhön. Tutkimuksen perusteella päädyttiin antamaan useita merkittäviä logistisiin prosesseihin ja tilaresursseihin liittyviä kehitysehdotuksia. Uskomme, että niistä on tukea Taysin tilainvestointien suunnittelussa. Tampereella Jouni Paavilainen ja Sami Toivonen
10 VIII
11 IX SISÄLLYS Tiivistelmä...III Abstract...V Alkusanat... VII Sisällys...IX Termit ja niiden määritelmät...xi 1. Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen keskeiset tavoitteet ja rajaukset Tutkimuksen toteutus ja eteneminen Tutkimusmenetelmistä Tutkimuksen tarkastelutaso Kvantitatiiviset eli määrälliset tutkimusmenetelmät Kvalitatiiviset eli laadulliset tutkimusmenetelmät Taysin ja sen toimintaympäristön analysointi Väestö ja väestöennusteet Tautien ja sairauksien esiintyvyyden kasvu Terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehitys Hoidon ja hoitomenetelmien kehitys Alueen liikenne ja liikenne-ennusteet Taysin nykyinen rakennuskanta Taysin logistiset virrat yleisellä tasolla Potilasvirrat Materiaalivirrat Vastuualuekohtaiset analyysit Yleisiä havaintoja vastuualueista Hoitotoiminnan akuuteimmat kehityskohteet Vastuualuekohtaisia ongelmia ja huomioita Toimialue Toimialue Toimialue Toimialue Sairaanhoidon palvelualue Laboratorio- ja apteekkiliikelaitos Alueellinen kuvantamiskeskus -liikelaitos Sydänkeskus-liikelaitos Vastuualueiden väestöennusteisiin perustuva tilantarve vuonna Toimenpidesuositukset Tilaresurssien ja logististen prosessien kehittäminen Yleistä tilaresurssien kehittämisestä Ydinsairaalamalli...25
12 Osaamiskeskukset Sairaalan sisäiset kulkureitit Liikenne- ja pysäköintijärjestelyt Tilojen muuntojoustavuus Potilasvirtojen hallinta tilaratkaisuin Varastointi ja tilauskäytännöt Tietovirtojen kehittäminen Tilantarpeiden määrittämisen epävarmuustekijöitä Hoitoaikojen lyheneminen Hoidon painottuminen avohoitotoimintaan Vaatimustason kasvu Palvelurakenteen muutokset Uudisrakentamistarpeeseen liittyviä vaihtoehtoisia laskelmia Akuutit toimenpiteet tilaresurssien kehittämiseksi Merkittävimmät yksittäiset hankkeet vuoteen Yleistä vuotta vuotta vuotta Jatkotutkimusehdotukset Tietovirtojen kehittäminen Potilasvirtojen mallinnus ja simulointi Investointien toiminnallisten vaikutusten tarkastelu Liikenne- ja pysäköintijärjestelyt Lähteet...46 Liitteet...53 X
13 XI TERMIT JA NIIDEN MÄÄRITELMÄT Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidolla (ESH) tarkoitetaan erikoislääkärijohtoista sairaanhoitoa. Pääsy ESH:oon edellyttää lääkärin lähetettä, ellei kysymys ole kiireellisestä hoidosta. Sairaanhoitopiirien lisäksi jotkin kunnat järjestävät itse jonkin verran omaa ESH:ta perusterveydenhuollon ohella. Elektiivinen Ajanvarauksellinen. Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuollon (PTH) palveluita annetaan terveyskeskuksissa, työterveydenhuollossa sekä yksityisillä lääkäriasemilla. PTH:n lääkärin vastaanotolle saapuvista potilaista noin 5 % ohjataan erikoissairaanhoitoon. Poliklinikka Poliklinikka (myös ensiapu) on sairaanhoitoyksikkö, joka hoitaa potilaita, jotka eivät edellytä vuodehoitoa. Osasto Osasto on sairaanhoitoyksikkö, joka hoitaa potilaita, jotka tarvitsevat vuodehoitoa. Osastolla ei välttämättä olla yön yli, ja muun muassa päiväkirurgia lasketaan osastohoidoksi. Avohoito Avohoito on potilaan hoitoa avohoitoyksikössä (poliklinikalla) tai lyhytaikaista päiväsairaalahoitoa osastotiloissa. Osastohoito Osastohoito on potilaan hoitoa sairaalan osastolla. Avohoitokäynti (Varsinaisella) avohoitokäynnillä tarkoitetaan käyntiä avohoidossa. Käynti voi olla päivystyksellinen tai elektiivinen. Jälkimmäiset jakaantuvat vielä ensi-, uusinta-, kuntoutus-, sarjahoito- ja päiväsairaanhoitokäynteihin. Hoitojakso Hoitojakso on osastohoitoon saapumisen ja sieltä lähtemisen välinen aika. Avohoitokäynnit eivät muodosta hoitojaksoa, paitsi jos potilas siirretään avohoidosta osastohoitoon. Hoitopäivä Hoitopäivä tarkoittaa yhtä vuorokautta osastohoidossa. Tulo- ja lähtöpäivä lasketaan yhdeksi hoitopäiväksi. Hoitoketju Hoitoketjulla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa tapahtumaketjua, joka alkaa, kun potilas saapuu sairaalan hoidon piiriin ja päättyy, kun potilas poistuu sairaalasta. Hoitojaksoon verrattuna mukana ovat siis myös avohoidon tapahtumat. Sairaansija Sairaansija on osastohoidon kapasiteettia kuvaava tunnusluku (vrt. keskimäärin käytössä olevat sairaansijat). Tutkimuksessa käytetään myös nimitystä virallinen sairaansija. Keskimäärin käytössä olevat sairaansijat Lasketaan vähentämällä virallisista sairaansijoista viikonloppu- ja muiden sulkujen vaikutus (vrt. sairaansija).
14 XII Sairaansijojen käyttöaste Sairaansijojen käyttöaste kuvaa sairaansijojen käyttöä suhteessa käytössä olevaan kapasiteettiin. Tässä tutkimuksessa sairaansijojen käyttöasteet ilmoitetaan erikoisalakohtaisesti. Sairaanhoidollinen palvelu Sairaanhoidollisella palvelulla tässä tutkimuksessa tarkoitetaan toimintaa, joka ei luonteeltaan ole perinteistä avo- eikä osastohoitoa. Esimerkkinä mainittakoon leikkaustoiminta. Tilantarve Tilantarve syntyy toiminnoista, jotka tiloissa on saatava suoritetuksi. Tässä tutkimuksessa tilantarve kuvaa, paljonko tietty toiminto kokonaisuudessaan tarvitsee tilaa, tietyllä toimintomäärällä. Toiminto Toiminto kuvaa käyttäjän toiminnan edellyttämiä toistuvia kokonaisuuksia, jotka kootaan suoritteista. Tässä tutkimuksessa toiminnolla tarkoitetaan esimerkiksi avohoito- ja osastohoitotoimintoja. Logistinen virta Logistisella virralla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa sekä potilas-, henkilöstö-, materiaali- että tietovirtoja. Virta tarkoittaa tarkasteltavien asioiden liikkumista paikasta toiseen. Makrotaso Makrotasolla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa sairaalan vastuualuetasoa ja vastuualueiden välisiä logistisia virtoja. Mikrotaso Mikrotasolla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa sairaalan vastuualuetasoa pienempiä yksiköitä sekä vastuualueiden sisäisiä logistisia virtoja. PSHP Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, toisiksi suurin Suomen 21 sairaanhoitopiiristä. Tays Tampereen yliopistollinen sairaala, PSHP:n keskussairaala ja yksi Suomen viidestä yliopistollisesta sairaalasta.
15 1 1. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA 1.1. Tutkimuksen taustaa Terveydenhuollon toimintaympäristö on voimakkaassa myllerryksessä hoitoprosessien kehittyessä ja toiminnan jatkuvasti muuttuessa ja kasvaessa muun muassa väestön ikääntymisestä johtuen. Tämä kehitys aiheuttaa jatkuvaa muutos- ja kasvupainetta sairaaloiden tiloille, mikä puolestaan uhkaa lisätä jo entuudestaan suuria kustannuksia. Potilaiden hyvä tutkiminen ja hoito edellyttävät toimivia ja turvallisia tiloja. Tämän suhteen tilanne on Suomessa melko hyvä. Asian turvaaminen myös tulevaisuudessa on kuitenkin suuri haaste. Arvioiden mukaan sairaaloiden menoista jopa % kytkeytyy joillakin tavoin logistisiin prosesseihin, eli potilas- ja materiaalivirtoihin sekä niiden hallintaan (Poulin 2003). Näitä kustannuksia voidaan vähentää merkittävästi soveltamalla logististen virtojen ja toimitusketjun hallinnan parhaita käytäntöjä. Yksi merkittävimmistä keinoista on suunnitella sairaalan tilat siten, että ne tukevat logistisia prosesseja mahdollisimman hyvin. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi tilojen sijoittumista toisiinsa nähden. Aikaisemmin sairaaloiden tilasuunnitteluun ei ole aktiivisesti yhdistetty logistista ajattelua. Täten on todennäköistä, että sairaaloiden logistisissa virroissa, tilaresurssien käytössä ja näiden yhteensovittamisessa on parantamisen varaa. Logistinen tarkastelu onkin aivan viime aikoina noussut mielenkiinnon kohteeksi sairaaloiden kehityshankkeissa. Jotta logistiikkaa voidaan kehittää, tulee ensimmäisenä luoda käsitys sairaalan potilasja materiaalivirroista. Vastaavasti tilaresurssien nykytila tulee arvioida mahdollisimman luotettavasti. Toimintoanalyysilla ja -laskennalla tunnistetaan sairaalan strategian kannalta välttämättömät ydintoiminnot ja niiden käyttämät tilaresurssit. Tämän jälkeen arvioidaan yhteiskunnassa ja sairaanhoitopiirissä tapahtuvien muutoksien vaikutuksia näihin toimintoihin ja edelleen tulevaisuuden tilaresurssien tarpeisiin. Analyysin pohjalta voidaan arvioida, kuinka paljon tilaresursseja sairaalan toiminnot tulevaisuudessa vaativat ja kuinka niiden tulisi sijaita, jotta logistiset virrat toimisivat mahdollisimman tehokkaasti. Parhaassa tapauksessa lopputuloksena syntyy kokonaisuus, jossa eri toiminnot on sijoitettu siten, että ne tukevat optimaalisesti logistisia virtoja ja päinvastoin. Näiden perusajatusten pohjalta Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tilasi Tampereen teknilliseltä yliopistolta tämän tutkimuksen syksyllä Tutkimus valmistuu toukokuussa 2008 ja se sisältää loppuraportin lisäksi kaksi diplomityötä, joista toinen painottuu käsittelemään logistisia virtoja (Paavilainen 2008) ja toinen tilaresursseja (Toivonen 2008).
16 Tutkimuksen keskeiset tavoitteet ja rajaukset Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena oli kartoittaa PSHP:n ja erityisesti Taysin keskeiset logistiset virrat nyt ja tulevaisuudessa. Logistisilla virroilla tarkoitetaan makrotason potilas- ja materiaalivirtoja volyymeineen, ongelmineen ja kehityssuuntineen. Tutkimuksen toisena tavoitteena oli määritellä Taysin toimintojen tilaresurssien käyttö nyt ja niiden tarpeet tulevaisuudessa. Määrityksen yhteydessä kirjattiin ylös myös tilojen nykyisiä toiminnallisia ongelmia. Tutkimuksen päätavoitteena oli tuottaa tietopohja, jonka perusteella Tays voi laatia perustellun kiinteistöjen investointistrategian. Ennen kaikkea tarkoituksena oli tukea investointien sijaintiin ja määrään liittyviä päätöksiä. Tutkimus rajattiin pääasiassa keskussairaala-alueen toimintoihin. Ympäristön toiminnot, kuten aluesairaalat, otettiin huomioon siten, että ymmärrettiin niiden toiminnan vaikutukset Taysiin. Tutkimuksen tarkkuustaso määräytyi resurssien ja asiakkaan toimittamien lähtötietojen perusteella. Tämän loppuraportin tavoitteena oli koota yhteen keskeisimmät tutkimukseen liittyvät asiat havainnollisesti ja tiiviisti. Tutkimuksen teoreettinen ja taustoittava osuus koottiin tutkimuksen yhteydessä tehtyihin kahteen diplomityöhön Tutkimuksen toteutus ja eteneminen Tutkimuksen toteutus ja etenemisvaiheet käyvät ilmi kuvasta 1.1. Kuva 1.1. Tutkimuksen toteutus ja etenemisvaiheet. Tutkimus eteni kahta pääreittiä, joista toinen keskittyi logistisiin virtoihin ja toinen tilaresursseihin. Reittien välillä tehtiin tiivistä yhteistyötä siten, että esimerkiksi perusoletukset ja käytetty tarkkuustaso pysyivät yhtenevinä. Tutkimus alkoi perusymmärryksen hankkimisesta ja päätyi investointistrategiaa tukevan tietopohjan muodostukseen.
17 Tutkimusmenetelmistä Tutkimuksen tarkastelutaso Tutkimuksen tarkastelutasoksi valittiin Taysin organisaation vastuualuetaso. Vastuualueet jaettiin poliklinikka- ja osastotoimintoihin sekä muihin toimintoihin ja sitä kautta niiden käyttämiin tilaresursseihin. Tätä on havainnollistettu kuvassa 1.2. Kuva 1.2. PSHP:n organisaation mukainen toimintojen kartoitus. Esimerkkinä kaaviossa toimialue 2 sekä syövänhoidon vastuualue Kvantitatiiviset eli määrälliset tutkimusmenetelmät Keskeinen osa tulevaisuuden tilantarpeisiin liittyvää tutkimusta oli kvantitatiivinen tilantarvelaskenta. Tutkimuksessa Taysin tilaresurssit kohdistettiin toiminnoille ja toimintomäärämuutosten avulla arvioitiin tilantarpeissa tapahtuvat muutokset. Tutkimuksessa ennustettiin vuoden 2020 toimintaa, avo-, ja osastohoitoa sekä sairaanhoidollisten palveluiden määrää. Aineisto kerättiin Tampereen yliopistollisen sairaalan tilaluettelosta, tilastokeskuksen väestöennusteesta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueelle vuoteen 2020 sekä Taysin vuoden 2006 toimintokohtaisista sukupuolittain ja ikäryhmittäin jaetuista potilasprofiileista. Ennusteiden perusteella voitiin arvioida kunkin toiminnon ja siihen liittyvien tukitoimintojen tilantarvetta tulevaisuudessa. Tilantarpeeseen vaikuttavat muut seikat, kuten vaatimustason kasvu, palvelurakenteen muutos ja hoitomenetelmien kehittyminen otettiin huomioon pohdintana laskelmien yhteydessä. Näiden seikkojen sisällyttäminen matemaattisiin laskelmiin olisi kasvattanut liikaa tuloksien epävarmuutta. Arvioitaessa vastuualueen tilantarvetta kokonaisuudessa määritettiin ensin avo- ja osastohoidon tilantarpeiden muutokset. Niiden avulla laskettiin muiden tilojen tarpeen muutos olettaen, että se muuttuu samassa suhteessa kuin avo- ja osastohoitotilojen yhteenlaskettu muutos. Avohoitotilojen kohdalla ajateltiin käyntimäärän prosentuaalisen muutoksen aiheuttavan samansuuruisen muutoksen tilantarpeeseen. Toisin sanoen oletettiin, että avohoidon toiminnan volyymin kasvattaminen nykyisissä tiloissa ei ole mahdollis-
18 4 ta, mikäli tilojen käyttöaikaa ei pidennetä. Osastojen kohdalla tilantarvelaskelmissa otettiin huomioon osastojen nykyiset käyttöasteet ja oletettiin, että tulevaisuudessa niiden kaikkien käyttöaste on 80 %. Tätä käyttöastetta voidaan useimmilla osastoilla pitää hyvänä kompromissina tehokkuuden ja häiriönsietokyvyn välillä. Menetelmää vastuualuekohtaiseen tilantarpeen määrittämiseen on havainnollistettu kuvassa 1.3. Kuva 1.3. Menetelmä vastuualueiden tulevaisuuden tilantarpeiden määrittämiseen. Logististen virtojen kartoittamisessa käytettiin kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä erityisesti toimintojen välisten potilasvirtojen volyymien osalta. Volyymitietojen perusteella pystyttiin päättelemään, minkä toimintojen väleillä sijaitsevat merkittävimmät potilasvirrat. Tietolähteinä käytettiin sairaanhoitopiirin virallisia tilastoja vuodelta 2006 sekä sairaalan eri potilastietojärjestelmistä muodostettuja raportteja. Potilasvirrat volyymeineen määritettiin kuvan 1.4. havainnollistamalla tavalla. Kuva 1.4. Vastuualueen makrotason potilasvirrat.
19 Kvalitatiiviset eli laadulliset tutkimusmenetelmät Tutkimuksen taustalla oleva logistisiin virtoihin ja tilaresursseihin liittyvä teoreettinen viitekehys koottiin pääasiassa kirjallisuushaun avulla. Tämä teoria on koottu pääasiassa tutkimukseen liittyviin diplomitöihin. Loppuraportissa siitä hyödynnetään vain tuloksia. Tilaresurssien osalta kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä hyödynnettiin tämän hetkisten tilojen ongelmien kartoittamiseen sekä mahdollisten tilaresurssien kehittämisehdotuksien keräämiseen. Kvalitatiivisen tutkimuksen avulla saatiin tuotua esille erityisesti näkökulmia ja mielipiteitä. Aineisto kvalitatiiviseen tutkimukseen kerättiin haastattelujen avulla. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina osittain strukturoidun kyselylomakkeen avulla. Myös logististen virtojen osalta kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä hyödynnettiin pääasiassa nykyisten ongelmien kartoittamiseen. Lisäksi erityisesti materiaali- ja henkilöstövirtojen kartoittamisen osalta nojauduttiin kvalitatiiviseen tutkimukseen. Haastattelut tehtiin kaikille Taysin toimi- ja palvelualueiden sekä liikelaitoksien johtajille. Lisäksi haastatteluita täydennettiin erillisen web-kyselyn avulla. Web-kysely suunnattiin kaikille vastuualuejohtajille. Varsinaisen tutkimusaineiston keräämisen lisäksi haastatteluita ja web-kyselyä hyödynnettiin pyrittäessä muodostamaan kohdeorganisaatiosta mahdollisimman kattava perusymmärrys.
20 6 2. TAYSIN JA SEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYSOINTI 2.1. Väestö ja väestöennusteet Sairaalan toimintaympäristö muuttuu nopeasti aiheuttaen siten muutospaineita sairaalan toimintaan. Suurin yksittäinen muutostekijä on väestön kasvu ja ikääntyminen. Alueen väestömäärä vaikuttaa suoraan siihen, kuinka paljon terveydenhuoltopalveluita tarvitaan. Myös väestön ikäprofiili vaikuttaa voimakkaasti palveluiden tarpeeseen: eriikäisillä ihmisillä on erilaiset hoitotarpeet niin määrällisesti kuin laadullisestikin. Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan PSHP:n alueen väestömäärä kasvaa 11 % vuodesta 2006 vuoteen Samaan aikaan synnytysten määrä kasvaa 9 %, 0 14-vuotiaiden määrä 13 %, vuotiaiden määrä 2 % ja yli 64-vuotiaiden määrä 46 %. Tarkemmin jaoteltuna tämä kehitys käy ilmi kuvasta 2.1. Kuva 2.1. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueen väestön jakauma sukupuolittain jaoteltuna 5-vuotisikäryhmiin vuonna 2006 ja vuoden 2020 ennusteen mukaan (laadittu käyttäen lähdettä Tilastokeskus 2008). Tärkein havainto on yli 64-vuotiaiden määrän voimakas kasvu. Eri arvioiden mukaan ihmisen kahdelle viimeiselle elinvuodelle kohdistuu noin 80 % kaikista tämän elinaikanaan käyttämistä terveydenhuoltopalveluista. Näin ollen vanhusväestön määrän kasvu lisää palveluiden tarvetta. Toinen tärkeä havainto on, että työikäisten suhteellinen määrä
21 7 vähenee voimakkaasti. Vuonna 2006 PSHP:n alueella oli sataa työikäistä kohden 50 huollettavaa. Vuonna 2020 sataa työikäistä kohden on 63 huollettavaa, eli 27 % enemmän kuin nyt. Näin ollen hoitopalvelut on tuotettava tulevaisuudessa tehokkaammin, mikäli nykyinen laatutaso halutaan säilyttää nykyisin kustannuksin. Kolmas keskeinen huomio on, että verrattuna koko maahan PSHP:n alueella lasten ja nuorten osuus kasvaa erittäin voimakkaasti Tautien ja sairauksien esiintyvyyden kasvu Toinen merkittävä muutostekijä on tiettyjen tautien ja sairauksien esiintyvyyden kasvu. Usein tämä kasvu liittyy väestön vanhenemiseen. Näin on esimerkiksi verenkiertoelinsairauksien, kuten sepelvaltimotaudin, sydämen vajaatoiminnan, aivoverenkierron häiriöiden ja kohonneen verenpaineen kohdalla. Kyseessä on suomalaisten yleisin kuolinsyy ja niinpä sairauksien merkitys Suomen kansanterveydelle on valtava. Ikärakenteen vanhentuessa sairastuneiden määrä kasvaa jatkuvasti. (Reunanen 2005). Toiseksi yleisin kuolemansyy Suomessa ovat syöpätaudit (Teppo 2005). Kun väestö vanhenee, kasvaa myös syöpätapausten määrä. Vuosittainen tapausmäärä kasvaa useita tuhansia kymmenessä vuodessa, vaikka syövän ikävakioitu ilmaantuvuus pysyykin melko ennallaan. Tämä kasvu johtuu keskimääräisen eliniän pitenemisestä sekä siitä, että sodanjälkeiset suuret ikäluokat tulevat yli 60 vuoden ikään, jossa syövän ilmaantuvuus kasvaa voimakkaasti. (Pukkala et al. 2006). Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat väestössämme yleisimpiä kipua ja työkyvyttömyyttä aiheuttavia sairauksia. Sairauksien esiintyvyyden kasvu sinänsä näyttää pysähtyneen, mutta tulevaisuudessa niitä sairastavien potilaiden määrä tulee kasvamaan. Tämä johtuu niin ikään väestön vanhenemisesta ja lisäksi iäkkäille ominaisten sairauksien hoitomahdollisuuksien paranemisesta. (Heliövaara & Riihimäki 2005). Yksi merkittävimmistä kansantaudeistamme on diabetes. Viime vuosikymmenten aikana diabetes on yleistynyt Suomessa huomattavasti. Tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus on kasvanut 1950-luvun alusta lähtien nelinkertaiseksi. Tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys on puolessa vuosisadassa kymmenkertaistunut ja sairastuneiden määrä yli kolmekymmenkertaistunut. Näyttää ilmeiseltä, että trendi jatkuu myös tulevaisuudessa. Tämä aiheutuu väestön ikääntymisestä, väestön lihomisesta ja liikunnan vähenemisestä. (Reunanen 2005). Nämä syyt aiheuttavat toki myös monia muita tauteja ja sairauksia. Elintapamuutoksista erityisesti alkoholin lisääntyneeseen käyttöön liittyy vakavia terveyshaittoja. Alkoholin kielteisten vaikutusten määrä riippuu alkoholin kokonaiskulutuksesta. Alkoholin kulutus on kasvanut koko ajan 1990-luvun puolivälistä lähtien. Kansanterveyden näkökulmasta voidaan olettaa, että kulutustason muutokset heijastuvat suoraan alkoholisairauksien ja alkoholikuolemien määrään. Näin ollen todennäköistä
JOUNI PAAVILAINEN SAIRAALAYMPÄRISTÖN LOGISTISET VIRRAT
JOUNI PAAVILAINEN SAIRAALAYMPÄRISTÖN LOGISTISET VIRRAT Diplomityö Tarkastaja: prof. Jorma Mäntynen Tarkastaja, aihe ja kieli hyväksytty Teknis-taloudellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotTaysin akuuttitoimintojen uudisrakennuksen toteuttaminen logistiset prosessit huomioon ottaen
Jani Väihinpää, Mika Hämäläinen, Jouni Paavilainen & Jussi Myllärniemi Taysin akuuttitoimintojen uudisrakennuksen toteuttaminen logistiset prosessit huomioon ottaen Tampere 2009 Tampereen teknillinen yliopisto.
LisätiedotAvohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta
Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta, projektipäällikkö, TtT, PSHP 1 Arvoa tuottamaton tapa toimia VeTe Nyt arjessa ajoin tavattua Työntekijä ensin Odottaminen on hyväksyttävää
LisätiedotErikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010
Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella Talousalueparlamentti 18.08.2010 Jarmo Väänänen sairaanhoitopiirin johtaja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri
LisätiedotKeski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys
Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset
LisätiedotCoxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu
Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Työpaperi T17 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009-2011 (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen
LisätiedotKeski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta
Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan
LisätiedotK-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava
K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA Veli-Pekka Rautava 15.2.2016 K-HKS LUKUINA VUONNA 2014 Poliklinikkakäyntejä 240 275 (suunnite 217 870) Hoitopäivät 99 808 Hoitojaksot 25 644 Leikkaus- ja muut toimenpiteet
LisätiedotMikä ennustaa kalliiseen hoitoon päätymistä? -Alueellisen palvelujärjestelmän näkökulma
Mikä ennustaa kalliiseen hoitoon päätymistä? -Alueellisen palvelujärjestelmän näkökulma Olli Halminen HEMA Institute Aalto University School of Science Olli Halminen DI (2016), Aalto-yliopisto Tekn.kand.
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset
LisätiedotTulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus. PPSHP valtuusto Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio
Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus PPSHP valtuusto 10.11.2016 Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio Esityksen sisältö 1. Lasten ja naisten sairaala 2. Ydinsairaala 3. Tukipalvelukeskus
LisätiedotLASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014
LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 1 ERIARVOISTUMISKEHITYS ON NOPEAA 10/22/2014 3 ELINIÄN ODOTUS 35-VUOTIAANA SUKUPUOLEN
LisätiedotHenkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset
VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, HUS hoitotyö
LisätiedotMUUTOS-hanke: Sote-palvelutarpeet ja palveluverkon kartoitus Hallintoylilääkäri Eeva Reissell
MUUTOS-hanke: Sote-palvelutarpeet ja palveluverkon kartoitus Hallintoylilääkäri Eeva Reissell 29.6.2016 Palvelutarpeet ja palveluverkko/eeva Reissell 1 Keskeiset kysymykset Mikä on sairaalan rooli tulevaisuudessa
LisätiedotJussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO
Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska
LisätiedotMITEN AIKAANSAADAAN KANSALLINEN HOITOKETJUJEN KEHITYSHANKE
MITEN AIKAANSAADAAN KANSALLINEN HOITOKETJUJEN KEHITYSHANKE Hyvinvointiforum 4.11.2009 Matti Eskola Finn-Medi Tutkimus Oy Finn-Medi Research Ltd. Ratkaisu? Asumis- ja hoivapalveluratkaisuiden tarve Hoitoketjujen
LisätiedotLeikkaustoimenpiteet (A-Q ja Y)
Leikkaustoimenpiteet (A-Q ja Y) Uuden toimenpideluokituksen A-Q ja Y-alkuiset päätoimenpiteenä kirjatut leikkaustoimenpiteet. Leikkaustoimenpiteiden ulkopuolelle jäävät toimenpideluokituksen T-, U- ja
LisätiedotItäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja
Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli
LisätiedotArviointimalli sisäilman terveyshaittojen talousvaikutuksista
Arviointimalli sisäilman terveyshaittojen talousvaikutuksista Olavi Holmijoki Tutkija, DI (rak.) Sisäilmastoseminaari 2017 Esitelmä pohjautuu YM:n ja STM:n rahoittamaan ja Suomen Kuntaliitossa toteutettuun
LisätiedotPäivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto
Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö
LisätiedotKatsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö
Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä 13.4.2016 Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maan viidenneksi suurin
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Muhos Tuomas Jalava
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Tyrnävä Tuomas Jalava
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulu Tuomas Jalava
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot
LisätiedotTulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat
Tulevaisuuden sairaala KYS MASTERPLAN Tilasuunnittelun lähtökohdat PSSHP: n hallituksen ja valtuuston Masterplan seminaari 18.8.2014 Juhani Kouri Suunnittelulla LISÄARVOA LISÄARVOA Taloudellisen riskin
LisätiedotMiten etenee keskussairaalan laajennuksen suunnittelu. Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari
Miten etenee keskussairaalan laajennuksen suunnittelu Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari 26.11.2013 Miksi Lapin keskussairaalaa pitää laajentaa? Toiminnan ja lääketieteen
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Pyhäjoki Siikajoki n seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset
LisätiedotHenkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset
VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri,
LisätiedotBenchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen
Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen 1 Sisältö 2 NHG lyhyesti Asiakastarve Mitä on benchmarking? Suunta raportointiratkaisu asiakkaiden tarpeisiin Miten tästä eteenpäin? Nordic
LisätiedotTerveydenhuoltolain muutokset
Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Liperi Olli Hokkanen
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 24.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot
LisätiedotSOTE UUDISTUS, Itä-Savo Priorisointiryhmän toimeksianto 6.11.2012. 4.12.2012 Hemmo Pirhonen
SOTE UUDISTUS, Itä-Savo Priorisointiryhmän toimeksianto 6.11.2012 4.12.2012 Hemmo Pirhonen PRIORISOINTI ESH:SSA Priorisointiryhmä 6.11.2012 Shp:n johtajalta pyydetään kokonaistaloudellisesti tarkasteltu
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot
LisätiedotLapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta
Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta 27.3.2014 Lapin keskussairaalan laajennushanke - mistä on kysymys? Lapin keskussairaalan auditorio Ounasrinteentie 22 Rovaniemi
LisätiedotKuntien palautteet ja keskustelu kirjauksineen
Kuntaneuvottelu 22.4.2015 O-P Lehtonen Katsaus sairaanhoitopiirin toimintaan ja talouteen 2014 Samuli Saarni: Sairaanhoitopiirin toiminnalliset tavoitteet 2015 uudistusten tilannekatsaus Arja Pesonen:
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulun selvitysalue Tuomas Jalava
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Hailuoto Tuomas Jalava
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot
LisätiedotMissä ja miten päivystetään vuonna 2018
Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?
LisätiedotTulevaisuuden sairaala OYS 2030
Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 Kuva: Vaiheiden ja toimintojen Masterplan -luonnos alueella Taksiparkki ja paikoitusalue Jäteasema ja Tavaraterminaali Uudisrakentaminen Lasten ja naisten sairaala Lana
LisätiedotSairaanhoitopiirien yhteistyö
Sairaanhoitopiirien yhteistyö Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirit Lapin Akatemian sote-koulutus Rovaniemi 22.1.2017 1 2 4 Sairaanhoitopiirin tehtävä ja tarkoitus
LisätiedotSydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö
Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa
LisätiedotTerveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009
Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Potilas- ja tulotiedot sekä käyntitiedot Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 9.11.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Muutokset
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi selvitysalue 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Siikajoki selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset
LisätiedotSairaanhoitopiirin johtajan katsaus Joulukuu Rauno Ihalainen Sairaanhoitopiirin johtaja
Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Joulukuu 218 Rauno Ihalainen Sairaanhoitopiirin johtaja 1. 2. 2 Katsauksen sisältö 1. TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET Sitovien tavoitteiden toteutuminen Hoitoon
LisätiedotLAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN
SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme
LisätiedotTulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo
Tulevaisuuden sairaala 2030 Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo 28.10.2014 Master Plan Johdanto Sisältö Toteutustapa ja aikataulu Vaihtoehtojen vertailu
LisätiedotJulkaisuluettelo 2014-2014 11.2.2016 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tulosyksiköittäin yo-sairaalan/shp:n vsk-järjestys Vain summat yhteensä
Julkaisuluettelo 2014-2014 11.2.2016 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tulosyksiköittäin yo-sairaalan/shp:n vsk-järjestys Vain summat yhteensä Julkaisuja yhteensä 4 kpl Impact Factor yht. 8.460 IF-julk. yht.
LisätiedotItäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020
Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020 Outi Elonheimo Dosentti, LKT Yleislääketieteen, terveydenhuollon ja hallinnon erikoislääkäri Yhteistyöseminaari 11.6.2010 Porvoo
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotKannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa
Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kati Myllymäki, Kouvolan terveyskeskus Miika Linna,
LisätiedotKYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma
KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma Jorma Penttinen 2016 30.3.2016 POHJOIS-SAVON SOTE- PALVELUIDEN TUOTTAMINEN HAASTEET Tulevaisuuden HAASTEET Kuntatalouden maksukyky Väestön ikääntyminen Muutokset sairastavuudessa
LisätiedotKetjulähettihanke. Juhani Grönlund TAYS
Ketjulähettihanke Juhani Grönlund TAYS Potilaan polku Suoritteet Potilas Perustervey denhuolto Erikoissairaanhoito Resurssit: * henkilöstö * tilat * laitteet Hoitokäytännöt Tuottavuus Yksityissektori Vaikuttavuus
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen
LisätiedotSopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä
Liite 8 Sopimusohjauksen aluetilaisuus 24.09.2014 Jyväskylä Päivystystoiminnan järjestäminen KSSHP:ssa TAUSTAA (1) Asetus perustuu Terveydenhuoltolakiin (2010) sekä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Laukaa Tuomas Jalava
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen
LisätiedotJulkaisuluettelo 2013-2013 11.2.2016 Tampereen yliopistollinen sairaala + Fimlab Laboratoriot, TAYS Sydänsairaala ja Tekonivelsairaala Coxa Oy
Julkaisuluettelo 2013-2013 11.2.2016 Tampereen yliopistollinen sairaala + Fimlab Laboratoriot, TAYS Sydänsairaala ja Tekonivelsairaala Coxa Oy Julkaisuja yhteensä 13 kpl Impact Factor yht. 22.903 IF-julk.
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Uurainen Tuomas Jalava
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen
LisätiedotDoctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014
1 Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 Johdanto Doctagon Oy on kehittänyt toimintamallin jonka tarkoituksena on tuottaa kattava lääketieteellinen tuki vanhusten kotihoidolle alueilla
LisätiedotAsukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula Heikki Miettinen
Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Toivakka Tuomas Jalava
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen
LisätiedotPÄIVYSTYS Tampereella
Terveydenhuollon PÄIVYSTYS Tampereella Tampereen kaupungin terveys- ja lääkäriasemat Tampereen kaupungin hammaslääkäripäivystys TAYS Ensiapu Acuta TAYS Lastentautien päivystyspoliklinikka TAYS Naistentautien-
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot
LisätiedotETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUT V. 2000
ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUT V. 2000 Kitinoja H., Kiili R., Arola I., Finne M., Haapamäki M-L., Heiska A., Ojanen A., Sarajärvi A., Yli-Hukkala M-L.,
LisätiedotKeski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta
Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan
LisätiedotKokouspäivämäärä Talousjohtaja Tero Mäkiranta
Sivu 1 SATSHP/407/02.02.02/2018 59 TOIMINNAN JA TALOUDEN KATSAUS 1-3 KK/2018 Talousjohtaja Tero Mäkiranta 18.4.2018 Talousjohtajan katsaus sairaanhoitopiirin tammi-maaliskuun 2018 toimintaan ja talouteen:
LisätiedotSipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.
SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän
LisätiedotKeski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta
Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan
LisätiedotTaysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo
Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 Kymmenen vuoden aikana uudistetaan toimintamalleja ja tiloja. Varaudutaan alueen väestökehityksessä
LisätiedotTerveydenhuollon haasteita ja ongelmia. Perjantai-yliopisto 30.5.2008 Juha Teperi
Terveydenhuollon haasteita ja ongelmia Perjantai-yliopisto 30.5.2008 Juha Teperi Valitut näkökulmat oikeudenmukaisuus ennaltaehkäisyn + sekundääriprevention ensisijaisuus 2 30.5.2008 Juha Teperi Valitut
LisätiedotOmaishoitajuus erikoissairaanhoidossa
Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa
LisätiedotElokuu. Osavuosikatsaus II. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit
Elokuu Osavuosikatsaus II Kysyntä Hoidossa olleet potilaat Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto Psykiatrian
LisätiedotToiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018. Talousarvio 2016
Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018 Talousarvio 2016 Yhtymävaltuusto 24.-25.11.2015 JOHTAJAYLILÄÄKÄRI JUKKA MATTILA LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Painopistealueet vuonna 2016 1.Palvelujen ja päivystysvalmiuden
LisätiedotPäivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.
Päivystysasetus STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.2017 Yleiset säännökset Kiireellistä hoitoa oltava saatavilla
LisätiedotYhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön
Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet
LisätiedotAjankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010
Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle
LisätiedotTE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi
TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Petäjävesi Tuomas Jalava
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen
LisätiedotVäitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)
1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015
LisätiedotAsukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Janakkala Heikki Miettinen
Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen
LisätiedotHAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.
Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Luhanka Tuomas Jalava
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen
LisätiedotSosiaali- ja terveysmenojen ennakoitu kehitys Suomessa
Sosiaali- ja terveysmenojen ennakoitu kehitys Suomessa Suomen väestön ikärakenne on muuttumassa Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen mukaan jopa aiemmin ennustettua nopeammin. Kun sosiaali- ja terveysmenojen
LisätiedotTietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa
Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa Kaarina Tanttu, VSSHP, T- Pro hanke VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI kaarina.tanttu@tyks.fi HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Hoitolinjojen sairaalan
LisätiedotH E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I
HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten
LisätiedotHANKESUUNNITELMASSA ESITETTYJEN SIJOITUSVAIHTOEHTOJEN A-I SOVELTUVUUSARVIO SOVELTUVUUSARVION PERUSTELUJA
Ramboll CM Oy Päiväys 7.6.2017 Reijo Lyytikäinen Puh. 050 571 4995 reijo.lyytikainen@ramboll.fi Ylä-Savon Sote Kuntayhtymä Terveyskampus Vaihe 2, Hankesuunnitelma HANKESUUNNITELMASSA ESITETTYJEN SIJOITUSVAIHTOEHTOJEN
LisätiedotPäivystys ja ensihoito Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa
Päivystys ja ensihoito Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys
LisätiedotAsukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hämeenlinna Heikki Miettinen
Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen
LisätiedotKESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja
LisätiedotOhjaako terveydenhuolto kiinteistöjen kehittämistä vai kiinteistöt terveydenhuollon kehittämistä?
25.1.12 Ohjaako terveydenhuolto kiinteistöjen kehittämistä vai kiinteistöt terveydenhuollon kehittämistä? Martti Talja Keskussairaalan johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Terveyspalvelujärjestelmän
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:
LisätiedotLASTEN JA NAISTEN SAIRAALA
LASTEN JA NAISTEN SAIRAALA Kati Ojala Synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri LT, perinatologi Projektipäällikkö LaNa-hankkeen toiminnallinen suunnittelu ESITYKSEN SISÄLTÖ Mikä on Lasten ja naisten
LisätiedotKSSHP TASKUTIETOA 2017
KSSHP TASKUTIETOA 2017 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkun tiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon palveluja, perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon
LisätiedotUudenkaupungin kaupungin kannanotto TYKS Vakka-Suomen sairaalan tulevaisuudesta
Kaupunginhallitus 304 12.09.2016 Uudenkaupungin kaupungin kannanotto TYKS Vakka-Suomen sairaalan tulevaisuudesta 2156/00.01.00/2016 KHALL 12.09.2016 304 Taustaa Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on
Lisätiedot