ARVO. Helsingin terveydenhuollon Kalleus-hankkeen arviointiraportti. Mats Brommels

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ARVO. Helsingin terveydenhuollon Kalleus-hankkeen arviointiraportti. Mats Brommels"

Transkriptio

1 ARVO Helsingin terveydenhuollon Kalleus-hankkeen arviointiraportti Mats Brommels 2005

2 Yliopistopaino Helsinki 2005 ISBN Health Services Management Oy

3 Ylpeänä kannamme tuon kalleuden (haastattelulausunto)

4 ARVO - Helsingin terveydenhuollon Kalleus-hankkeen arviointiraportti Esipuhe Kalleus-hankkeen arviointi perustuu hankkeen asettajien, Helsingin terveyskeskuksen ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtajien toimeksiantoon. Hankkeen johtoryhmä määritteli arviointitehtävän tarkemmin. Kysymyksenasettelu oli miten hyvin hankkeessa oli onnistuttu tunnistamaan kustannusrakenteen vinoutumia ja tuottavuuden ongelmia sekä löytämään niitä oikaisevia toimenpiteitä. Tehtävä on ollut haastava ja mielenkiintoinen. Viime vuosikymmenellä uudistettiin terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä ja luotiin yhtenäinen alueellinen erikoissairaanhoito. Syvä talouslama kiihdytti muutosvauhtia. Vuosikymmenen lopulla toimintaedellytykset vakiintuivat. Tällä vuosikymmenellä on odotettavissa merkittäviä muutoksia kuntarakenteessa. Se ei voi olla heijastumatta terveydenhuoltoon. Kansallinen terveydenhuoltoprojekti on kannustanut laajamittaiseen toiminnalliseen kehittämistyöhön, vaikka projektin toivomat yhteistoimintajärjestelyt ovat jääneet suunniteltua vaatimattomammiksi. Varmaa on, että tulevat vuodet ovat muutoksen vuosia. Mitä paremmin organisaatiot tuntevat itsensä, sitä paremmin ne myös menestyvät muutoksessa. Arviointityö on antanut valaisevan kuvan kahden suuren terveydenhuolto-organisaation toiminnasta ja toimintaedellytyksistä, mikä auttaa hahmottamaan myös laajemmin terveydenhuollon muutoksen suuntaa. Tarve perehtyä ajankohtaiseen kirjallisuuteen ja mahdollisuus hyödyntää kansainvälisiä kokemuksia ovat lisänneet työtehtävän mielekkyyttä. Arviointityössä minua on avustanut asiantunteva työryhmä. Asiakirja-analyysistä ovat vastanneet TTM Anne Puumalainen ja VTM Heini Salo. Haastattelut suorittivat lisäkseni KM Santeri Huvinen ja LT Pia Maria Jonsson. Santeri Huvinen kokosi haastatteluaineiston ja laati siitä liitteenä esitetyn yhteenvedon. Pia Maria Jonsson vastasi metropoli-ilmiötä koskevan kansainvälisen katsauksen laadinnasta. Dos. Miika Linna oli arviointiryhmän talousasiantuntija ja laati arviointiryhmän taloudelliset analyysit. Hän myös vastaa kyseisen liitteen sisällöstä. LKT Outi Elonheimo on antanut arvokkaita huomautuksia ja kommentteja, jotka ovat merkittävällä tavalla vaikuttaneet loppuraportin sisältöön. Hän on myös vahvistanut työryhmän perusterveydenhuollon asiantuntemusta. Santeri Huvinen on huolehtinut arviointiraportin toimitustyöstä. Kiitän lämpimästi arviointiryhmän kaikkia jäseniä. Mats Brommels

5 ARVO - Helsingin terveydenhuollon Kalleus-hankkeen arviointiraportti Yhteenveto Tehtävänä oli Kalleus-hankkeen sekä sen yhteydessä laadittujen selvitysten ja toimenpideehdotusten arviointi. Arvioinnissa muodostettiin kokonaiskuva hankkeen lähtökohdista, tavoitteista, toteutuksesta ja vaikutuksista sekä pohdittiin missä määrin laaditut selvitykset ja toimenpiteet vastaavat hankkeen yleistavoitteita tuottavuuden parantaminen ja palvelutuotannon optimoiminen Helsingin terveyskeskuksessa sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiriin ylläpitämissä HYKS Helsingin sairaaloissa. Arviointi perustui laajaan asiakirja-aineiston analysointiin ja 26 hankkeeseen osallistuneen avainhenkilön haastatteluihin. Tehtävä toteutettiin soveltamalla konsultatiivista työskentelymallia. Arviointisuunnitelmat ja alustavat havainnot esitettiin hankkeen johtoryhmälle työn kestäessä. Havaintojen ja tulkintojen oikeellisuus voitiin näin tarkistaa. Johtoryhmä esitti myös toivomuksia täydentävistä analyyseistä, jotka sisällytettiin loppuraporttiin. Samoin johtoryhmän pyynnöstä raportissa esitetään kuusi erillistä kannanottoa. Haastatteluihin perustuen voitiin todeta, että hankkeen taustaa ja tavoitteita ei toimintayksiköissä kovin hyvin tunnettu. Tästä huolimatta osapuolilla oli pääosin myönteinen suhtautuminen hankkeeseen ja valmius käytännön yhteistyöhön. Toimintayksiköiden johdon sitoutuminen ja osallistuminen vaihteli, mikä on otettava huomioon jatkotyöskentelyä suunniteltaessa. Asiakirja-analyysi osoitti, että kaikissa yksiköissä paneuduttiin oman toiminnan kuvaamiseen sekä kustannusrakenteen ja kalleustekijöiden analysointiin. Työtä kuitenkin vaikeutti erityisesti terveyskeskuksessa käyttökelpoisen vertailuaineiston niukkuus. Tuottavuuden analysointi osoittautui ylivoimaiseksi tehtäväksi. Onkin sanottava, että terveydenhuollon tuottavuutta tulee tarkastella ensisijaisesti tutkimuksellisin keinoin. Hankkeen johtoryhmä laati synteesin laajan selvitystyön tuloksista ja otti myös päävastuun kokoavien toimenpide-ehdotusten esittämisestä. Toimenpide-ehdotusten arviointi on tehty johtoryhmän loppuraportin perusteella. Hankkeessa etsittiin Helsingin terveydenhuollon vertailukuntien keskiarvoa ylittäviä kustannuksia selittäviä tekijöitä, kalleustekijöitä. Muun muassa palvelujen käyttöä koskevien ja vertailun mahdollistavien tietojen puutteellisuuden vuoksi vastaavista kustannuseristä esitettiin voittopuolisesti arvioita. Arviointiryhmä suoritti valtakunnallisiin tilastotietoihin perustuvia vaihtoehtoisia laskelmia, joiden kokonaiskustannuksia koskevat tulokset karkeasti ottaen vastasivat hankkeessa esitettyjä arvioita. Laskelmat osoittavat epävarmuustekijöistä huolimatta, että kalleuden vähentämiseksi tulisi panostaa myös toiminnan tuotannollisen tehokkuuden parantamiseen.

6 ARVO - Helsingin terveydenhuollon Kalleus-hankkeen arviointiraportti Helsingin korkeita terveydenhuollon kustannuksia voidaan osittain selittää sen suurkaupungin luonteella. Kansainväliset vertailut vahvistavat, että metropoleihin hakeutuu keskimääräistä enemmän terveyspalveluja tarvitsevia ja käyttäviä asukkaita. Toimenpide-esitysten laadintaan on vaikuttanut hiljattain toteutetut rakenne- ja organisaatiomuutokset sekä terveyskeskuksessa että HUS:ssa. Terveyskeskuksen haastavimmat toimenpiteet koskevat edelleen ympärivuorokautisen hoidon vähentämistä, mikä onkin perusteltua. HUS:ssa pääasiallinen huomio on suunnattu Meilahti-hankkeeseen ja sen tuomiin toimintojen keskittämismahdollisuuksiin. Terveyskeskuksessa suunnitellaan myös toimintakäytäntöjen muutoksia ja HUS:ssa laskentajärjestelmien ja laskutuskäytäntöjen edelleen kehittämistä. Organisaatiot tähtäävät yhdessä toteutettavaan järjestelmälliseen kehitystyöhön, johon aiotaan soveltaa tuotantotalouden oppeja ja jolla tavoitellaan tuottavuuden parantamista. Tähän tärkeään jatkotyöhön tulee suunnata riittävästi voimavaroja. Työ tulisi toteuttaa useina paikallisina yhteistyöhankkeina, jotta voitaisiin varmistaa laaja osallistuminen ja samalla valita niiden lähtökohdaksi ammatillisten toimintakäytäntöjen kehittäminen näyttöön perustuvan tiedon pohjalta.

7 ARVO - Helsingin terveydenhuollon Kalleus-hankkeen arviointiraportti Sisällys 1 HANKKEEN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA VALITTU LÄHESTYMISTAPA SEKÄ ARVIOINNIN TOTEUTUS JOHDANTO MENETELMÄLLISIÄ NÄKÖKOHTIA ARVIOINNIN TOTEUTUS JA ARVIOINTIRAPORTIN RUNKO KALLEUS-HANKE JA SEN TOTEUTUS JOHDANTO HANKKEEN TAUSTAT JA ALOITTEENTEKIJÄT TAVOITTEET TOTEUTUKSESTA POHDINTAA KALLEUS-HANKE ASIAKIRJOJEN VALOSSA ASIAKIRJA-ANALYYSI ORGANISAATIOKOHTAISET LOPPURAPORTIT JOHTORYHMÄN LOPPURAPORTTI Yleistä Hankkeen organisointi Helsingin terveydenhuollon erityispiirteet Helsingin terveydenhuollon kustannukset suhteessa vertailukuntiin Organisaatiorakenteiden, toimintojen ja kustannusten tarkastelu Terveyskeskuksen osastojen kalleustekijät Terveysasemat Hammashuolto-osasto Psykiatriaosasto Akuuttisairaalaosasto Pitkäaikaissairaalaosasto HUS Helsingin sairaaloiden erikoisalojen kalleustekijät Konservatiiviset erikoisalat Operatiiviset erikoisalat Lasten ja nuorten sairauksien erikoisalat Psykiatria Neurologian ja naistentautien erikoisalat Yhteenveto Yhteistyöryhmien näkemyksiä kalleustekijöistä Keskeiset johtopäätökset Terveyskeskuksen kalleustekijät ja niihin vaikuttaminen HUS:n kalleustekijät ja niihin vaikuttaminen Jatkotoimenpide-ehdotukset Yhteiset jatkotoimenpide-ehdotukset Helsingin terveyskeskusta koskevat jatkotoimenpide-ehdotukset HUS:a koskevat jatkotoimenpide-ehdotukset ERILLISET KANNANOTOT MONITUOTTAJAMALLIN KUSTANNUSVAIKUTUKSET Onko terveydenhuollossa saavutettavissa mittakaavaetuja?...36

8 ARVO - Helsingin terveydenhuollon Kalleus-hankkeen arviointiraportti Sairaalafuusioita koskevat havainnot Empiirinen tutkimus suomalaisista yksiköistä Pohdintaa TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA ORGANISAATIOMUUTOSTEN VAIKUTTAVUUS Johdanto Havaintoja kirjallisuudesta Ruotsin kokemukset Muilta aloilta saatujen kokemusten soveltaminen Terveydenhuollon erityispiirteet Yhteenveto PÄIVYSTYSJÄRJESTELYT SISÄTAUTIEN HOITOJÄRJESTELYT PSYKIATRIAN HOITOJÄRJESTELYT HYKS VALTAKUNNALLISENA SAIRAALANA JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET KUSTANNUSRAKENNE- JA TUOTTAVUUSANALYYSIT KALLEUS-HANKKEEN TOTEUTUS TOIMIJOIDEN NÄKEMYSTEN VALOSSA KALLEUS-HANKKEEN TULOKSET Toimintayksiköiden loppuraportit Johtoryhmän loppuraportti ERILLISET KANNANOTOT Muutosstrategioista Päivystys Sisätaudit Psykiatria HYKS valtakunnallisena sairaalana LOPUKSI...67 LIITTEET...69

9 ARVO - Helsingin terveydenhuollon Kalleus-hankkeen arviointiraportti 1 Hankkeen lähtökohta, tavoitteet ja valittu lähestymistapa sekä arvioinnin toteutus 1.1 Johdanto Kalleus-hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet ilmaistiin loppuraportissa seuraavasti: Helsingin kaupungin terveyskeskus anoi joulukuussa 2002 Kansallisen terveydenhuollon hankerahoitusta Helsingin terveydenhuollon kalleuden selvittämiseen. Kalleudella tarkoitetaan sitä, että Helsingin ikävakioidut asukasmäärään suhteutetut terveydenhuollon kustannukset olivat vuonna 2002 noin 17 % (129 milj. euroa) korkeammat kuin viiden suurimman kaupungin aritmeettinen keskiarvo. Hankerahoitusta oli päätetty anoa STM:n johdolla toteutetun Helsingin kaupungin ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin selvityshankkeen pohjalta (STM Työryhmämuistio 2003:4). Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi hankkeelle valtionavustusta päivätyssä päätöksessään väliseksi ajaksi euroa. Hanketta Helsingin kaupungin ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin terveydenhuollon uudistaminen tavoitteena palvelutuotannon tehostaminen ja kustannusten alentaminen kutsutaan nimellä Kalleus-hanke. Valtionavustus jaettiin puoliksi HUS/Helsingin sairaaloiden ja Helsingin terveyskeskuksen kesken. Oma hankepanostus on molemmilta organisaatiolta euroa. Rahoitusosuuksia hallinnoi terveyskeskus. Kalleus -hankkeen päätavoitteena oli laskea Helsingin terveydenhuollon kustannustasoa lähemmäksi suurten (Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere) kaupunkien keskiarvoa vuoteen 2005 mennessä verrattuna vuoden 2002 tasoon kustannuskehitys huomioiden. Päätavoitteeseen pyrittiin: 1. Parantamalla sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon tuottavuutta siten, että terveydenhuollon kustannukset alenevat. 2. Optimoimalla palvelutuotanto kaikilla osa-alueilla tarkasteltuna eri näkökulmista (prosessi, talous, henkilöstö, asiakas. 3. Tuottamalla psykiatrinen hoito nykyistä taloudellisemmin ja tehokkaammin. 4. Tuottamalla perustason laitoshoito (sis. vanhusten laitoshoito) nykyistä taloudellisemmin ja tehokkaammin. 5. Tuottamalla helsinkiläisten erikoissairaanhoidon hoitopalvelut taloudellisemmin ja tehokkaammin ja kokonaiskustannuksiltaan edullisemmin.

10 ARVO - Helsingin terveydenhuollon Kalleus-hankkeen arviointiraportti Hanke tiivistyi seuraavien seikkojen identifioimiseen ja korjausehdotusten tuottamiseen: 1. Tuotetaanko palvelut epätaloudellisesti, ja onko joukossa vaikuttavuudeltaan heikkoja toimintoja tai toimintoja, joiden vaikuttavuudesta ei ole näyttöä? 2. Tuotetaanko terveydenhuollossa palveluita, jotka eivät ole terveydenhuollon ydintoimintaa? 3. Tuotetaanko palveluita, jotka kuuluisivat jonkin muun kuin terveydenhuollon organisaation vastuulle? Toimeksiantajien hyväksymän arviointisuunnitelman mukaan arvioinnin tehtävänä on Kalleushankkeen sekä sen yhteydessä laadittujen toimenpide-ehdotusten arviointi. Hankkeen arvioinnissa muodostetaan kokonaiskuva hankkeen lähtökohdista, tavoitteista, toteutuksesta ja vaikutuksista sekä pohditaan missä määrin laaditut esitykset ja suunnitelmat vastaavat hankkeen yleistavoitteita tuottavuuden parantaminen ja palvelutuotannon optimoiminen. Organisaatiokohtaiset tulostavoitteet mitataan tehtyinä selvityksinä ja suunnitelmina. Selvitykset koskevat organisaatioiden kustannusrakennetta ja tuottavuutta. Suunnitelmat käsittelevät tuottavuuden kohottamiseksi tarkoitettuja toimenpiteitä, optimaalisia tuotantomääriä sekä hoito- ja palveluketjuja. Kalleus-hanke oli erittäin kunnianhimoinen, mikä on pidettävä mielessä ennen kaikkea toimenpideehdotuksia arvioitaessa. Toiminta on erittäin monimuotoista, ja sen vuoksi eri organisaatioiden edellytykset laatia kattavia suunnitelmia oletettavasti vaihtelivat. Yleistavoitteiden saavuttaminen saattaa edellyttää sellaisiin tekijöihin puuttumista, jotka eivät ole suoraan organisaatioiden vaikutusvallassa. Selvitysten ja suunnitelmien sisältöä ja laatua on arvioitava organisaatioiden sen hetkisistä lähtökohdista käsin ottaen huomioon tosiasialliset toimintaedellytykset. Kalleus-hankkeen pääpaino on organisaatioiden toimintaprosessien kehittämisessä ja toimintavolyymien rajoittamisessa. Kumpikin edellyttää pitkäjänteistä kehittämistyötä. Myös näitä muutosprosesseja tulee kuvata ja tulkita tunnistaen tavoitteiden toteutumista edistävät ja haittaavat tekijät. 1.2 Menetelmällisiä näkökohtia Hankkeen yleistavoitteena on Helsingin kaupunginhallituksen määrittelemä pyrkimys lähivuosina laskea Helsingin terveydenhuollon kustannustasoa lähemmäksi Suomen viiden suurimman kaupungin asukaskohtaisten kustannusten keskiarvoa. Loppuraportin laajassa organisaatioiden palvelu- ja kustannusrakenteita sekä tuottavuutta koskevassa selvityksessä ovat lähtökohtana terveydenhuoltokustannukset asukasta kohti. Niiden suuruuteen on haettu selityksiä lähinnä tuotantopanosten hinnoista, joista on etsitty erityisiä kalleustekijöitä. Tuotantovolyymejä (palvelujen määrää) on arvioitu pääosin pohdittaessa ns. metropoli-ilmiötä (Helsingin suurkaupunkiluonteesta johtuvia erityisiä kalleustekijöitä) sekä Helsingin erikoissairaanhoidon kustannuksia. 10

11 ARVO - Helsingin terveydenhuollon Kalleus-hankkeen arviointiraportti Menetelmällisesti olisi ollut selkeämpää erottaa kokonaan yksikkökustannuksista ja käytöstä aiheutuvat kustannuserojen komponentit esim. seuraavasti: kustannukset/asukas = palvelut/asukas * kustannukset/palvelut (käyttö) (yksikkökustannukset) Yhtälöstä palvelut/kustannukset = tuottavuus*(1/panoshintaindeksi), jonka perusteella kustannukset/palvelut -komponentin erot voidaan edelleen jakaa tuottavuudesta ja panoshinnoista riippuviin eroihin, voidaan johtaa tarkempi identiteetti kustannus asukas tuotos = asukas panos tuotos kustannus panos Tällöin lähtökohtana olisi voitu käyttää tietoja palvelujen käytöstä (tuotos/asukas) ja panoshinnoista, ja estimoida tuottavuuskomponentin merkitystä todettujen asukaskohtaisten kustannuserojen selittäjänä. Suoritetut kustannusvertailut nojautuvat analyyseihin, jotka perustuvat Kuntaliiton suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna raporttiin. Siinä ei pystytty kuvaamaan palveluiden käyttöä, ja esitetyissä laskelmissa ei arvioida käytöstä ja tuottavuudesta aiheutuvia kustannuseroja. Raportissa esitetään vakioituja, asukaslukuun suhteutettuja kaupunkikohtaisia kustannuksia. Vakioinnin edellyttämät ikäryhmittäiset kustannukset perustuvat kuitenkin eri tuotteistuksen määritelmiin eri kaupungeissa, mikä heikentää kustannusten vertailukelpoisuutta. Erikoissairaanhoidon tarkasteluissa olisi voitu huomioida ja erotella toisistaan 1) kustannusvariaatio, joka aiheutuu poikkeuksellisen suuresta erikoissairaanhoidon käytöstä tarkasteltavalla alueella, 2) kustannusvariaatio, joka aiheutuu siitä, että alueellisissa hoitoketjuratkaisuissa käytetään useitakin eri palveluiden tuottajia, joiden tuotannollinen tehokkuus vaihtelee. Koko alueellisen hoitoketjun taloudellisuuteen vaikuttavat siis useat eri palveluiden tuottajat samanaikaisesti. Erikoissairaanhoidon Stakesin ylläpitämän benchmarking-järjestelmän tuottamilla tiedoilla voidaan eritellä kustannuserot käyttö-, tuottavuus- ja panoshintakomponenttien mukaan. Loppuraportissa perusterveydenhuollon käyttö olisi ollut mahdollista kuvata painotettuina suoritteina, tosin siis huomattavasti erikoissairaanhoidon tuotteistusta karkeammin. Yleinen perusterveydenhuollon tilastointi kattaa avokäynnit (lääkäri, muut), perusterveydenhuollon akuutti- ja pitkäaikaishoitojaksot ja -päivät sekä vanhusten laitoshoidon hoitopäivät. Tämän raportin liitteessä 4 esitetään arviointiryhmän suorittamat edellä esitetyn mukaiset Helsingin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kustannusanalyysit. Niiden tuloksia kommentoin raportin luvussa 5 (Johtopäätökset ja suositukset). 11

12 ARVO - Helsingin terveydenhuollon Kalleus-hankkeen arviointiraportti Hankkeessa tehtyihin laskelmiin liittyy eräitä muita näkökohtia: Viiden suurimman kaupungin terveydenhuollon kustannusten aritmeettiseen keskiarvoon sisältyy Helsingin kustannuserä, mikä supistaa Helsingin kokonaiskustannusten ja keskiarvon välistä erotusta. Erikoissairaanhoidon kustannuksiin sisältyvät Espoo ja Vantaa, jotka ovat HYKS:n palvelujen suurkäyttäjiä. Tämä seikka pienentää Helsingin erikoissairaanhoidon kustannusten ja keskiarvon välistä erotusta. Erikoissairaanhoidon palkkalaskelmissa käytetään vertailuna kahta sairaanhoitopiiriä, jotka Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tavoin ovat kalliita. Tällöin suurentuu arvioitu henkilöstön panoshintaero verrattuna muihin sairaanhoitopiireihin. Hankkeen keskeisiä tavoitteita oli pyrkimys palvelutuotannon optimointiin. Kuten myöhemmin käy ilmi, tämä selvitystehtävä muodostui ylivoimaiseksi terveyskeskuksen osastojen ja HYKS:n Helsingin sairaaloiden toimialakohtaisissa selvityksissä. Optimoinnin käsittely hankkeen loppuraportissa (sivu 78) osoittaa, että tarkastelussa ovat oletuksena olleet vakiopanokset ja että tavoitteena on ollut saavuttaa skaalaetuja (saavuttaa alhaisin mahdollinen yksikkökustannus tuotantoa lisäämällä). Tämä edellyttäisi kuitenkin, että palvelulle on tyydyttämätöntä kysyntää ja että sitä vastaavaa tarjontaa voidaan rahoittaa. Vaihtoehtona on tarkastelu palvelutarpeen näkökulmasta, jolloin haetaan kysynnän ja tarjonnan tasapainoa. Edellytyksenä tällöin on että kapasiteettia voidaan sopeuttaa kysynnän mukaiseksi. Edellä esitetyt näkökohdat on otettava huomioon myös Kalleus-hanketta arvioitaessa. Kalleushankkeessa toimintayksiköiden johtavat viranhaltijat ja suunnittelijat ovat huolehtineet tiedon keruusta ja analysoinnista. Työ on ollut luonteeltaan selvitystyö. Menetelmiltään tutkimus- ja selvitystyö eroavat toisistaan. Selvityksessä kerätään olemassa olevia kustannustietoja mahdollisimman kattavasti ja yksityiskohtaisesti. Analysoinnissa haasteeksi muodostuu tietojen vertailtavuus ja puuttuvien tietojen korvaaminen uskottavilla arvioilla. Tutkimuksessa nojaudutaan ensisijaisesti ekonometriseen analyysiin, jolloin empiirisessä tietopohjassa olevien epätäsmällisyyksien ja mahdollisten systemaattisten virheiden vaikutukset pyritään korjaamaan tilastollisella käsittelyllä. Haasteena tutkimuksellisissa lähestymistavassa on käytetyn mallin oikeellisuus, tulosten tulkinta ja niiden käytännön hyödyllisyys. Arvioinnissa on otettava huomioon tehtyjen selvitysten kirjavuus. On vaikea noudattaa ehdotonta systematiikkaa, koska selvityksessä arvioiden osuus on suuri. Niihin on vastaavasti sovellettava kohtuullisuusarviointia. Selvitysten ja toimenpiteiden välistä syysuhdetta ei myöskään aina ole mahdollista kuvata yksiselitteisesti. Toimenpiteiden arvioinnin perustana on tällöin toimenpiteen yleinen mielekkyys. Myös toimenpiteiden odotettavissa oleva vaikutus on vaikeasti ennakoitavissa. Arvioinnissa on myös kiinnitettävä huomiota muuttuvaan toimintaympäristöön. Siihen vaikuttavat mm. uudet toimijat ja eri sidosryhmien etujen valvonta. Hankkeen arviointiin vaikuttavasta muuttuneesta lainsäädännöstä on mainittava erikoissairaanhoitolain palvelujen alueellista yhteensovittamista koskeva velvoite, joka lisää sairaanhoitopiirin vastuuta, mutta myös velvoittaa parempaan yhteistyöhön perusterveydenhuollon ja kuntien kanssa. Samalla on syytä punnita myös kansallisen terveyshankkeen ja mahdollisten uusien lainsäädäntötoimien vaikutuksia. 12

13 ARVO - Helsingin terveydenhuollon Kalleus-hankkeen arviointiraportti Tämän arvioinnin painopisteenä on näin ollen paikallinen ja alueellinen hoitojärjestelmä sekä toimijoiden välinen yhteistoiminta ja sen kehittäminen, eivät yksittäiset kalleustekijät. 1.3 Arvioinnin toteutus ja arviointiraportin runko Kalleus-hankkeen arviointi muodostuu seuraavista osista: Asiakirja-analyysi Asiakirja-analyysi kattoi seuraavat dokumentit: - hankkeen suunnitelmat, pöytäkirjat, katselmusdokumentit ja raportit - organisaatioissa laaditut selvitykset ja suunnitelmat - Helsingin terveysviraston (terveyskeskuksen) sekä HUS:n vuosien toimintakertomukset ja tilinpäätökset Asiakirjoista laadittiin yhteenvedot ja niistä tunnistettiin hankkeen toteutuksen kannalta keskeiset seikat, jotka kategorisoitiin ja taulukoitiin. Keskeisten toimijoiden haastattelut Yhteensä 26 henkilöä haastateltiin: - Helsingin terveyskeskuksen ja HUS:n toimitusjohtajat (2 henkilöä) - ohjausryhmästä Helsingin sosiaalitoimen ja keskushallinnon edustaja (2) - johtoryhmän puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja (2) - projektipäälliköt (4) - Helsingin terveyskeskuksen osastopäälliköt ja suunnittelupäällikkö (6) - HYKS Helsingin sairaaloiden toimialajohtajat (6) - Helsingin terveyslautakunnan ja HUS:n hallituksen puheenjohtaja (2) - yksi henkilöstön edustaja sekä Helsingin terveyskeskuksesta että HUS:sta (2) Haastattelut toteutettiin avoimina teemahaastatteluina, joissa haastateltavia pyydettiin kuvaamaan käsityksiään hankkeen taustasta, tavoitteista, toteutuksesta ja vaikutuksista, sekä omasta roolistaan ja toiminnastaan hankkeen aikana. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin sanatarkasti. Haastattelijat tekivät samalla muistiinpanoja. Haastatteluaineistoon sovellettiin sisällön analyysiä. Kaksi arviointiryhmän jäsentä analysoi asiakirja-aineiston ja laati niistä yhteenvedot. Kolme arviointiryhmän jäsentä suorittivat haastattelut ja jakoivat analyysityön keskenään. Kummastakin aineistosta tehtyjä havaintoja ja tulkintoja vertailtiin ja pohdittiin arviointiryhmän aivoriihitilaisuudessa , jossa myös laadittiin loppuraportin sisällön runko. Arviointi toteutettiin soveltamalla konsultatiivista työskentelymallia. Yksityiskohtainen arviointisuunnitelma esitettiin Kalleus-hankkeen johtoryhmälle Alustavat tulokset esitettiin johtoryhmälle puolen päivän mittaisessa työkokouksessa. Tarkoituksena oli varmistaa, että 13

14 ARVO - Helsingin terveydenhuollon Kalleus-hankkeen arviointiraportti arviointiryhmä oli tehnyt asiallisesti oikeita havaintoja ja tulkintoja ( informant validation ). Lisäksi johtoryhmälle tarjoutui mahdollisuus esittää näkemyksiä toivomistaan täydentävistä selvityksistä. Luonnollisestikaan käydyt keskustelut eivät muilta osin ole vaikuttaneet arviointiryhmän johtopäätöksiin ja kannanottoihin. Asiakirja-aineiston luonteen ja toimeksiantajan edustajien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella arviointiraportin sisältöä lavennettiin alun perin suunnitellusta. Kalleus-hankkeen toimenpiteitä koskeva arviointi on ensisijaisesti suunnattu hankkeen loppuraportissa esitettyihin toimenpiteisiin. Arviointiraporttiin on lisätty toimeksiantajan toivomuksesta kuusi erillistä kannanottoa. Tarkempi arviointiaineiston analyysi sekä tehdyt taustaselvitykset ovat arviointiraportin liitteinä. Arviointiraportti jakaantuu seuraaviin osiin: Hankkeen toteutuksen kuvaus toimijahaastattelujen valossa (luku 2) Hankkeen järjestelmällinen arviointi (luku 3) - Hankkeen organisaatiokohtaiset tulokset asiakirja-analyysiin nojautuen (3.1) - Hankkeen selvitykset ja toimenpide-ehdotukset loppuraportin jäsentelyn mukaan (3.2.) Erilliset kannanotot koskien monituottajamallin kustannusvaikutuksia, rakenne- ja organisaatiomuutosten vaikuttavuutta, päivystysjärjestelyjä, sisätautien hoitojärjestelyjä, psykiatrian hoitojärjestelyjä ja HYKS:aa valtakunnallisena sairaalana (luku 4). Johtopäätökset ja suositukset (luku 5) Liitteet käsittelevät yksityiskohtaisemmin haastatteluja, asiakirja-analyysiä, johtoryhmän loppuraporttia, Helsingin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kustannusten ja tuottavuuden analyysiä sekä ns. metropoli-ilmiötä kansainvälisestä näkökulmasta. 14

15 ARVO - Helsingin terveydenhuollon Kalleus-hankkeen arviointiraportti 2 Kalleus-hanke ja sen toteutus 2.1 Johdanto Kalleus-hankkeen päätavoitteeksi oli muotoiltu Helsingin terveydenhuollon kustannustason laskeminen vuoteen 2005 mennessä lähemmäksi suurten kaupunkien keskiarvoa kuin se oli kustannuskehitys huomioiden ollut vuonna Tavoitteen taustalla oli havainto siitä, että Helsingin kaupungin terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset asukasta kohti olivat 15 % korkeammat kuin viiden suurimman kaupungin keskiarvo. Hankesuunnitelmassa esitettiin: "suurin osa korkeista menoista selittynee korkeilla yksikkökustannuksilla... terveydenhuollon hajautetulla palvelurakenteella, päällekkäisellä palvelukapasiteetilla sekä runsaalla perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon laitoshoidolla". Tavoitteeseen oli tarkoitus pyrkiä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tuottavuutta parantamalla sekä palvelutuotantoa optimoimalla. Hankesuunnitelman perusteella toimenpiteet tuli kohdistaa ensisijaisesti psykiatriseen hoitoon, perustason laitoshoitoon sekä helsinkiläisten erikoissairaanhoidon hoitopalveluihin. Mitattavina tuloksina mainittiin, että organisaatioiden tuli tuottaa selvityksiä ja selvitysten perusteella toimenpidesuunnitelmia seuraavilla ongelma-alueilla: - palvelu- ja kustannusrakenne - tuottavuus - optimaalinen tuotantomäärä toiminnoittain ja erikoisaloittain - vanhusten laitoshoidon, psykiatrisen hoidon sekä muiden toimintojen ja erikoisalojen keskeisten hoitojen hoitoketjut Hankkeen tuloksia suunniteltiin hyödynnettävän laadittaessa vuosien 2005 ja 2006 talousarvioita, toimintasuunnitelmia ja terveyssuunnitelmia. Seuraavassa kommentoidaan hankkeen taustoja ja tavoitteita sekä vedetään johtopäätöksiä sen toteutuksesta etenkin niiden haastattelujen valossa, jotka arviointiryhmä suoritti kevättalvella Haastattelumateriaali kokonaisuudessaan koostuu 26 haastattelusta, jotka kohdennettiin kolmeen ryhmään; projektin johtohenkilöihin, Helsingin terveyskeskuksen eri alojen johtajiin sekä HUS:n toimialajohtajiin. Haastattelumateriaalien yksityiskohtaisempi yhteenveto esitetään liitteessä Hankkeen taustat ja aloitteentekijät Vaikka hankkeen tavoitteet kirjattiinkin varsin selkeästi, haastateltavilla oli sen taustoista ja motiiveista monia erilaisia näkemyksiä. Yleinen käsitys oli, että aloite hankkeeseen tuli Helsingin virka- 15

16 ARVO - Helsingin terveydenhuollon Kalleus-hankkeen arviointiraportti mies- ja poliittisesta johdosta ja että Helsingin aktiivisille virkamiehille myöskin lankeaa kiitos hankerahoituksen hankinnasta. Helsingin kaupungin talouden romahdus ja Helsingin tyytymättömyys sekä omiin että HUS:n kustannuksiin mainittiin keskeisinä pontimina hankkeen aloittamiselle. Päätöksentekoon tarkemmin vihkiytyneet toivat esiin, että aloitteellisia kalleus-hankkeessa oli koko peruspalveluministerin aloitteesta asetettu kolmikantaryhmä eli Helsingin terveyskeskuksen ja HUS:n toimitusjohtajat sekä sosiaali- ja terveysministeriön edustaja. Ministeriön raha-avustuksella oli merkittävä osuus hankkeen käynnistämisessä. Useat erikoissairaanhoidon edustajat viittasivat HUS:n perustamiseen liittyneisiin suuriin odotuksiin ja myös epäluuloihin sekä Helsingin ja HUS:n kiristyneisiin suhteisiin alibudjetointi - ja määrärahojen ylitys -väitteineen. Tässä mielessä pidettiin tärkeänä kaivaa esille faktat organisaatioiden välisen epäluulon taustalla. Eräänlainen vastakohta- tai kilpailuasetelma Helsingin ja HUS:n välillä oli monien mielestä alusta pitäen tuntuva ja vaikutti niihin tunnelmiin, joissa hanketta lähdettiin toteuttamaan. Yleisesti tuotiin kuitenkin esiin, että yhteistyössä tehtävään hankkeeseen ja sen tarjoamaan mahdollisuuteen tarkastella omaa organisaatiota asiantuntijatuella suhtauduttiin positiivisesti. 2.3 Tavoitteet Hankkeen pyrkimys lähentyä viiden suurimman kaupungin kustannusten keskiarvoa miellettiin yleisesti keskushallinnon asettamaksi tavoitteeksi ja monet pitivät tavoiteasettelua Helsinkivetoisena. Kalleuden syiden selvittäminen ja vaikutuskeinojen löytäminen kustannusten laskemiseksi koettiin kuitenkin yleisesti järkeviksi ja mielekkäiksi tavoitteiksi. Yhdessä sovittavat toimenpide-ehdotukset nostettiin joissain haastatteluissa esiin Kalleus-hankkeen merkittävimpänä tavoitteena ja myös sen konkreettisena antina. Varsinkin HUS:n edustajat toivat esille sen, että hanke antoi mahdollisuuden osoittaa oikeutuksen HUS:n hoidon suhteelliselle kalleudelle. Työhön lähdettiin avoimin mielin, mutta puolustusasemissa. Useiden haastateltavien mielestä palvelutuotantoa olisi kannattanut tarkastella pelkkiä kustannuksia laajemmin organisaatioiden toimivuuden yleiseksi parantamiseksi. Esim. hoitotakuuseen liittyviä ongelmia olisi voitu tässäkin käsitellä enemmän. Ihmeteltiin sitä, oliko hanketta tukevilla johtohenkilöillä halua ymmärtää terveydenhuollon tekemisen syvintä ydintä, hoidon sisällöllisiä ongelmia. Varsinkin palvelujen laatu tuotiin esiin tekijänä, joka olisi ollut syytä huomioida hankkeen tavoiteasettelussa. 2.4 Toteutuksesta Organisaatio Kunnianhimoisesta hankesunnitelmasta huolimatta Kalleus-hankkeen käynnistyminen niin Helsingin terveyskeskuksessa kuin HUS:ssa oli aluksi hapuilevaa ja viivästyi asetetusta aikataulusta. Eräänä ongelmana oli Helsingin samanaikainen organisaatiouudistus, jonka koettiin syövän voima- 16

17 ARVO - Helsingin terveydenhuollon Kalleus-hankkeen arviointiraportti varoja, joita olisi tarvittu Kalleus-hankkeen toteuttamisessa. Toisaalta uudistuksen katsottiin myös hyödyttävän ja helpottavan hanketta. Käytännön selvitystyöstä suurin osa lankesi alakohtaisille työryhmille, jotka toimivat neljän, organisaatioiden sisältä nimetyn projektipäällikön tuella. Projektipäälliköiden rooli hankkeen läpiviemisessä jäi kuitenkin osittain epäselväksi, ja jotkut haastateltavat katsoivat, että hankkeeseen liittyvä lisätyö sysättiin liian suuressa määrin yksiköiden harteille. Toisaalta myös kehuttiin projektipäälliköiden osaamista ja heiltä saatua tukea. Suhtautuminen projektipäälliköiden ja yksiköiden välille muotoutuneeseen työnjakoon selittyy osaksi yksiköiden omien suunnittelijoiden osaamisella tai sen puutteella. Joissain yksiköissä katsottiin, että omien suunnittelijoiden kyvyt eivät riittäneet hankkeen toteuttamiseen, koska kyseessä itse asiassa oli tutkimustehtävä, joka olisi vaatinut siihen koulutettua henkilökuntaa. Kriittisimmät tarkastelijat olivat sitä mieltä, että projektipäälliköidenkin kompetenssi oli kyseenalainen, mikä heijastui systemaattisen lähestymistavan puuttumisena. Jotkut haastateltavat toivat esille, että hankkeen toteutus olisi kannattanut antaa täysin ulkopuoliselle selvityshenkilölle. Kävi ilmi, että hankkeen alkuvaiheissa oli esiintynyt kiistaa toteutuksen muodosta ja mahdollisen ulkopuolisen selvityshenkilön tarpeesta. Puolestapuhujien mielestä tämä menettely olisi voinut parantaa selvitystyön laatua sekä paremmin taata selvitystyön tulosten riippumattoman tulkinnan. Erään haastateltavan mielestä riittävän asiantuntemuksen varmistaminen puolsi hankkeen toteuttamista omin voimin. Tehdyt selvitykset Kalleus-hanke tuotti kaikilta osa-alueiltaan loppuraportin, johon sisältyi alakohtainen selvitysosio sekä johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia. Eri alojen selvitystyössä ei noudatettu täysin yhtenäistä linjaa, vaan raporttien sisältö vaihtelee riippuen kunkin alan kiinnostuksesta ja edellytyksistä koota toimintaa kuvaavaa aineistoa. Mittavan selvitysaineiston laadusta haastateltavilla oli erilaisia näkemyksiä. Jotkut pitivät hankkeen toteutusta jo alusta pitäen äärimmäisen vaikeana tehtävänä, fakiirin hommaa. Yleisin näkemys oli kuitenkin, että hankkeessa tehty selvitystyö oli tuottanut ainakin jonkinverran käyttökelpoista uutta tietoa, jota muutoin ei olisi ollut saatavilla. Varsinkin terveysasemien ja sairaaloiden kustannustasojen vertailutiedoista oltiin kiinnostuneita, mutta aina tiedon laatu ei vastannut odotuksia. Vertailuja pidettiin enemmänkin suuntaa-antavina kuin absoluuttisina lopputuloksina. Kuten jo yllä mainittiin, koettiin yksittäisillä aloilla selvitystyön rajoittaminen kalleusnäkökohtiin turhan suppeaksi lähestymistavaksi, jolloin tehdyillä selvityksillä ei myöskään katsottu olevan kovin suuria edellytyksiä vastata eri alojen päivänpolttaviin kysymyksiin. Viitaten Helsingin asemaan maan pää- ja ainoana suurkaupunkina kaivattiin enemmän kansainvälistä vertailutietoa, joka valaisisi terveydenhuollon palveluorganisaatioita ja kustannuksia juuri tällaisilla alueilla. 17

18 ARVO - Helsingin terveydenhuollon Kalleus-hankkeen arviointiraportti Tuloksiin sitoutuminen ja yhteistyö tahojen välillä HUS:n yksiköiden ja toimialajohtajien osallistuminen ja sitoutuminen hankkeeseen oli sen alkuvaiheissa vaihtelevaa, ja monet olivat itsekin sitä mieltä, että olisi ollut hankkeelle edullisempaa, jos johtajat olisivat lähteneet aktiivisemmin työhön mukaan heti alusta pitäen. Hankkeen edetessä useat johtajista totesivat, että heidän työpanostaan tarvittiin etenkin toimialakohtaisten johtopäätösten ja jatkoehdotusten muotoilussa. Ilmeisesti myös projektipäälliköt tukivat tätä näkemystä. Niinpä toimialajohtajat saivat tehdä mittavan työpanoksen hankkeen jo lähestyessä loppuvaiheitaan, jopa aivan kalkkiviivoilla. HUS:n ja Helsingin terveyskeskuksen edustajien välinen yhteistyö eri aloilla koettiin hankkeessa yleisesti hankalahkoksi. Muodostetut yhteistyöryhmät eivät vastanneet odotuksia varsinkaan sisätautien ja psykiatrian toimialoilla. Useat haastatellut olivat pettyneitä siihen, että yhteisiä johtopäätöksiä ei pystytty muodostamaan siinä määrin kuin olisi ollut suotavaa. Vain harvat Helsingin ja HUS:n haastatelluista olivat perehtyneet muiden kuin oman alansa loppuraportteihin ja niiden toimenpide-ehdotuksiin. Hankkeen toteutuksen aikana esiintyi myös suhteellisen vähän vuoropuhelua projektiorganisaation ulkopuolisten tahojen kanssa. Henkilöstöryhmien laajempi osallistuminen hankkeen toteutukseen oli vähäistä, vaikkakin henkilöstön edustajat osallistuivat aktiivisesti johtoryhmän toimintaan. 2.5 Pohdintaa Haastatteluista käy ilmi, että Kalleus-hankkeen todellinen tausta ei ollut alusta pitäen kovin hyvin eri kohderyhmien tiedossa, vaan siitä esiintyi erilaisia käsityksiä ja arvailujakin. Erilaiset näkemykset liittyivät selvästi koettuun vastakohta-asetelmaan HUS:n ja Helsingin terveyskeskuksen välillä. Tämän seurauksena hanke miellettiin, paitsi rationaalista suunnittelua tukevana projektina, myös kahden tahon välisenä kilpailuna, jossa monet HUS:n edustajat katsoivat tulleensa voittajina maaliin. Jälkikäteen on helppo sanoa, että tällainen vastakohta- tai kilpailuasetelma ei ollut hankkeen läpiviemistä ja jatkotoimenpide-ehdotuksia ajatellen hedelmällinen. Yhteistyöryhmät olivat riittämätön keino hallita ristiriitoja. Ongelmia olisi ehkä voitu välttää tai niiden vaiktutuksia vähentää, jos organisaatioiden johtohenkilöt olisivat alusta pitäen vahvemmin alleviivanneet hankkeen yhteistyöluonnetta ja nostaneet sen esiin uuden yhteistyön symbolina. Toimintayksiköissä ennakkoluuloja enemmän nousivat kuitenkin esille myönteinen suhtautuminen ja valmius käytännön yhteistyöhön toisen osapuolen kanssa. Merkille pantavaa on, että potilaiden hoidon yhteistyön katsottiin toimivan hyvin. Yhteistyöongelmien ja reviiriajattelun katsottiin kärjistyvän pikemminkin organisaatioiden johtoportaassa. Osasto- ja toimialajohtajien sitoutuminen ja osallistuminen hankkeeseen vaihteli. Pidättäväisyyden positiivisena piirteenä voidaan nähdä se, että eräät johtajat näin saivat mahdollisuuden ikään kuin etäältä tarkastella kerättyä aineistoa. Toisaalta, jos materiaali ei täysin vastannut odotuksia, oli yleensä liian myöhäistä vaikuttaa olennaisesti sen kattavuuteen ja laatuun. Tiukan aikataulun vuoksi johtopäätökset eivät myöskään aina ehtineet kypsyä toivotusti. Useimmat toimialajohtajat kuitenkin 18

19 ARVO - Helsingin terveydenhuollon Kalleus-hankkeen arviointiraportti ilmaisivat tyytyväisyytensä alansa johtopäätöksiin ja toimenpide-ehdotuksiin ja mielsivät ne omikseen. Yleisenä puutteena voidaan todeta, ettei hankkeella oltu valmisteltu yhteistä, eri kohderyhmille suunnattua tulosten julkistamis- ja viestintäsuunnitelmaa. Johtajien vaihteleva sitoutuminen tehtyihin toimenpide-ehdotuksiin voi myös muodostaa riskitekijän ajatellen toimenpiteiden toteutusta. Jatkon kannalta on nyt erittäin tärkeää, että Helsingin terveyskeskus ja HUS muotoilevat yhteisen selkeän strategian jatkotoimenpiteiden läpiviemiseksi sekä tätä tukevan tiedotusstrategian, joka selvästi alleviivaa toiminnan yhteistyöluonnetta. Potilasjärjestöjen kutsuminen mukaan hankkeen jatkotoimiin voisi lisätä sen uskottavuutta ja vaikuttaa positiivisesti niiden sisältöön. 19

20 ARVO - Helsingin terveydenhuollon Kalleus-hankkeen arviointiraportti 3 Kalleus-hanke asiakirjojen valossa 3.1 Asiakirja-analyysi Asiakirja-analyysi kattoi seuraavat asiakirjat: - hankesunnitelma, johtoryhmän kokousmuistio sekä terveyskeskuksen projektikatselmusraportit - viiden terveyskeskusosaston ja kuuden HUS:n Helsingin sairaaloiden toimialan väli- ja loppuraportit liitteineen - Helsingin terveyskeskuksen sekä HUS:n tilinpäätökset ja toimintakertomukset vuosilta 2002 ja 2003 Lisäksi käytössä olivat seuraavat selvitykset ja raportit: - Kuntaliiton kymmenen suurimman kaupungin kustannusvertailu vuodelta Ns. viisikkokaupunkien kustannusvertailut taulukkomuodossa - Yliopistosairaaloiden päivystysvalmiustyöryhmän loppuraportti vuodelta HUS:n TUSKA-raportti (Tukipalveluiden strategioiden kartoitusprojekti) vuodelta Vieraskielisen potilaan kielellisten palvelujen järjestäminen ja yhteistyömahdollisuudet (Mia Suokas, pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto 2004). Arviointiryhmä keskittyi asiakirja-analyysissa osasto- ja toimialakohtaisiin loppuraportteihin liitteineen. Ryhmä muodosti analyysirungon Kalleus-hankkeen organisaatioille esittämien tulostavoitteiden mukaisesti seuraavasti: 1. a) Sisältääkö loppuraportti palvelu- ja kustannusrakenneselvityksen? 1. b) Onko selvityksen perusteella esitetty toimenpiteitä (palvelu- ja kustannusrakenteessa havaittujen ongelmien korjaamiseksi)? 2. a) Onko suoritettu tuottavuuden kehittymistä koskevaa selvitystä (niillä alueilla joilla tuottavuuden on esitetty olevan verrokkeja heikompi)? 2. b) Onko selvityksen perusteella esitetty korjaavia toimenpiteitä 3. a) Onko suunniteltu optimaalinen tuotantomäärä? 20

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa DRG-päivät 3.-4.12.2015, Lahti Sisältö PHSOTEY:n tuottamat palvelut Nykyinen suunnitteluprosessi Alueellisen suunnittelun seuraava askel

Lisätiedot

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä Mittarityöpaja Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita 26.1.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sote-uudistuksessa sosiaalityöhön tarvitaan toimivat vaikuttavuuden arvioinnin

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa DRG-käyttäjäpäivät 2015 Lahti 4.12.2015 toimitusjohtaja Kuntaliitto Sote palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Luoda

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p.

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. HUKKA II - mistä kyse Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. 050 3639 761 Lean terveydenhuollossa Mikrotaso: käytännön toiminnassa tapahtuva

Lisätiedot

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset olivat vuonna 2015 noin 6,6 miljardia euroa, mikä on noin 37 prosenttia kaikista sosiaali-

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti. Mikkelin seutu 2014 Versio 18.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti. Mikkelin seutu 2014 Versio 18.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti Mikkelin seutu Versio 18.6.2015 Mikkeli Hirvensalmi Puumala JOHDANTO JA SISÄLLYSLUETTELO Raportissa esitetyt brutto- ja nettokustannukset sekä toimintatiedot

Lisätiedot

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ) Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suurissa kaupungeissa

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ) Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suurissa kaupungeissa Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin 31..05) Ikäryhmät 5 + v. 1,51 1, %-osuus koko maan väestöstä %-osuus suurten kaupunkien väestöstä 75- v. 5-7 v.,3 5,7 7,3,53 50- v. 1,5 1,0

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9. Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.2016 Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa:

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa: 23.6.2015 Raahen kaupunginhallitus Vastaus Raahen kaupungin tarkastuslautakunnan 12.5.2015 antamaan arviointikertomukseen 2014. Raahen kaupungin tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessaan tarkastellut

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

JHS Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma

JHS Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma JHS Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma JUHTA 26.10.2016 Markku Mölläri, työryhmän vetäjä Kunta- ja aluehallinto-osasto Hankkeen tausta Kuntalain uudistaminen Kunnan ja kuntayhtymän talousarvion

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo Tulevaisuuden sairaala 2030 Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo 28.10.2014 Master Plan Johdanto Sisältö Toteutustapa ja aikataulu Vaihtoehtojen vertailu

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetekijät ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetekijät ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetekijät ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Unto Häkkinen ja Maria Vaalavuo 19.12.2013 19.12.2013 Unto Häkkinen 1 Tutkimuksen tavoite Tutkimukseen perustuvat kriteerit

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Ajankohtaiskatsaus 23.11.2012 Sinikka Näätsaari Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevat linjaukset 15.11.2012 Lähtökohdat Palvelutavoite

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta Tero Ristimäki Lastensuojelulain toimeenpanoon valmistautuminen Suurimpien kaupunkien suunnitelmat resurssien lisäämisestä lastensuojeluun vuodelle 2008 ja arviot lastensuojelulain velvoitteista selviytymisestä

Lisätiedot

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT SYKSY 211 Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS VTK Anna Laiho Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...4 2. SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNNISSA....5 2.1 Tehdyt säästötoimet.5

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden valmistelu Tuottavuusohjelman koordinaatio- ja seurantatyöryhmän

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

Kuukausiraportti 2/2016 1 (8) HUS-Servis 30.3.2016. Tunnusluvut. Tukipalveluiden liikelaitosten johtokunta 8.4.2016

Kuukausiraportti 2/2016 1 (8) HUS-Servis 30.3.2016. Tunnusluvut. Tukipalveluiden liikelaitosten johtokunta 8.4.2016 Kuukausiraportti 2/2016 1 (8) Tunnusluvut *Luvut on laskettu vertailukelpoisin tuottein, jotta erot vuosien 2015 ja 2016 tuotteistuksessa tulisi huomioitua mahdollisimman oikein. Laskutusosuudella painotetussa

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa

Lisätiedot

3.4.8 Lohja. kustannukset olivat vertailukaupunkien seitsemänneksi pienimmät ja lasten ja perheiden palvelujen kustannukset kuudenneksi suurimmat.

3.4.8 Lohja. kustannukset olivat vertailukaupunkien seitsemänneksi pienimmät ja lasten ja perheiden palvelujen kustannukset kuudenneksi suurimmat. ..8 n sosiaali- ja terveystoimen ikävakioidut kokonaiskustannukset ( euroa/asukas) olivat vertailukuntien kahdeksanneksi suurimmat. Kustannukset olivat, prosenttia painotettua keskiarvoa suuremmat. Terveydenhuollon

Lisätiedot

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen Miten toiminnan tehokkuutta/hankinnan hyötyjä voidaan mitata Oulun kaupunki/tietohallinto Kaisa Kekkonen 24.11.2009 Kustannus-hyötyanalyysi

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tiedosta hyvinvointia 1 Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tenhunen E, Hämäläinen P, Kärki J & Väinälä A Tiedosta hyvinvointia 2 Nykytilan taustalla oleva tietoyhteiskuntakehitys

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden

Lisätiedot

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013 Joensuun kaupungin strategiaa Rajaton tulevaisuus toteutetaan elämänkaaren mukaisilla palveluohjelmilla. Työikäisten palveluohjelmassa on yhtenä

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA

LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö PL 28 11.4.2012 00023 Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys. Kustannusvaikuttavuusseminaari

Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys. Kustannusvaikuttavuusseminaari Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys Kustannusvaikuttavuusseminaari Pieksämäki, 13.10.2010 Esityksen sisältö Mihin yksikkökustannuksia tarvitaan? Mikä

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ).

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ). Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin 31.12.24). Ikäryhmät 85 + v. 1,43 1,59 %-osuus koko maan väestöstä %-osuus suurten kaupunkien väestöstä 75-84 v. 4,74 5,68 65-74 v. 7,41 8,6

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011 Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen 1 Työikäisen väestön määrän suhteellinen pieneneminen

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin?

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Kauko Hartikainen, Kuntaliitto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2012 Tavoiteltavat toteutukset Realistisia ja konkreettisia Hyötyjä jo

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN

SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN Vaikutukset ICT-yhteistyön sisältöön ja organisointiin Maritta Korhonen 5.5.2015 Taustaa Sote-rakenneuudistuksen valmistelu käynnissä jo kahden edellisen vaalikauden aikana.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Sote-tuloksellisuusmittarointia

Sote-tuloksellisuusmittarointia Sote-tuloksellisuusmittarointia Vaikuttavuus- ja kustannustieto-alaryhmän kuulumisia Etäesitys Seinäjoelle 8.4.2016 EPSOTE-taustatietotyöryhmän kokous Sote- ja aluehallintouudistuksen valmisteluorganisaatio

Lisätiedot

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 07.06.2016 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS Lautakuntaa on tarkoitus tässä kokouksessa informoida

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Kumppanuussopimus Tahto-osa

Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /5 Organisaatiot Porin perusturvan yhteistoiminta-alue (Pori, Merikarvia ja Ulvila) ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2016-2018 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana IHA kokonaisuutta Alustavaa hahmotusta

Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana IHA kokonaisuutta Alustavaa hahmotusta PoPSTer -hanke Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana IHA kokonaisuutta Alustavaa hahmotusta 31.1.2015 Pasi Parkkila 2015 TAUSTA: Maakunnan kunnanjohtajien linjaus: Lähdetään valmistelemaan

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne www.kunnat.net/akusti Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne Sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5.2015 Minna Saario

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Palveluverkkoselvitys - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi

Palveluverkkoselvitys - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Palveluverkkoselvitys - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Alustava hankesuunnitelma Laura Käsmä 8.10.2013 Palveluverkkoselvitys Mikkeli sote Palveluverkkoselvityksen tavoitteena on tuottaa 1. Tietoa

Lisätiedot