Y-talo toimii. Yhteistyön talo palvelee kauas tulevaisuuteen. Ykköskerroksen miehittävät päivystäjät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Y-talo toimii. Yhteistyön talo palvelee kauas tulevaisuuteen. Ykköskerroksen miehittävät päivystäjät"

Transkriptio

1 Y-talo toimii Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen terveyskeskus Ykköskerroksen miehittävät päivystäjät Y-laboratoriossa 700 asiakasta päivässä Värillä on väliä Yhteistyön talo palvelee kauas tulevaisuuteen Y-talon tiedotuslehti väestölle

2 Y-talo toimii y-talon tiedotuslehti Pääkirjoitukset 04 Y-info 16 Kysy neuvoa lasiluukulta 06 Päivystyskeskus Päivystykseen yhdestä ovesta 10 Y-röntgen Päivystysröntgen valvoo läpi yön 11 Dialyysiosasto Ykköspaikka omalla parkkipaikalla 12 Terveyskeskuksen vastaanotto Lääkärit ja hoitajat työpareiksi 14 Y-laboratorio Näytteenottoon 700 asiakasta päivässä 6 16 Geropsykiatria Väri vaikuttaa mielialaan 18 Terveyskeskuksen osastot Kuntoutusosasto ja akuuttiosasto Y-taloon 20 Fysio- ja toimintaterapia Lisää tehoa yhteistyöllä 22 Geriatria Muistihäiriöihin saa apua 23 Kuntoutusosasto Kokeilevaa asumista harjoitustiloissa Ulkoasu ja taitto: I-print plus kuvat: Jaakko Kuivamäki paino: I-print oy 2 Y-talon tiedostuslehti 20

3 Parasta mahdollista perusterveydenhuoltoon Tulevaisuuden sairaala taipuu uusiin vaatimuksiin pääkirjoitukset Seinäjoki on tehnyt ison investoinnin perusterveydenhuoltoon. Y-talo on rakennettu, että voimme tarjota väellemme parasta mahdollista perusterveydenhuoltoa. Y-talo tulee palvelemaan kaupunkilaisia vuosikymmeniä. Tilojen suunnittelu aloitettiin lähes kymmenen vuotta sitten. Suunnittelu ja tilatarpeiden ennakointi vuosiksi eteenpäin on ollut haastavaa. Väkiluvun kasvu, kuntaliitokset ja terveydenhuollon uudet tutkimusmahdollisuudet ja vaatimukset ovat muuttaneet tarpeita ja terveydenhuollolle tulleita vaatimuksia. Myös valtiovallan taholta on tullut uusia velvoitteita ja säädöksiä, jotka on pitänyt huomioida. Tekniikan, tietotekniikan ja sähköisten palvelujen kehittyminen ovat avanneet aivan uusia mahdollisuuksia järjestää toimintoja. Suunnitelmia on jouduttu tarkentamaan monta kertaa matkan varrella. Komea talo on nyt valmiina palvelemaan seinäjokelaisia entistä tehokkaammin ja paremmin. Muuton myötä kaupunginsairaalan osastojen tilat nykyaikaistuvat, ja lääkäreille ja hoitajille voidaan vastaanotoilla osoittaa omat työhuoneet. Hoitoa tarvitsevien kaupunkilaisten tutkimusmahdollisuudet paranevat ja laajenevat, kun tarpeellisia kokeita saadaan myös iltaisin ja viikonloppuisin. Perusterveydenhuollon yksikkömme sijaitsevat limittäin erikoissairaanhoidon yksiköiden kanssa. Aivan samanlaista konseptia ei ole muualla Suomessa. Järjestely antaa erinomaiset mahdollisuudet yhteistyön tiivistämiseen. Esimerkiksi fysioterapiayksikössä on yhteinen ilmoittautumispiste erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon potilaille. Sinne hankittuja laitteita voidaan hyödyntää kaikkien potilaiden hoidossa. Fiksuja ratkaisuja, jotka tuovat säästöjä kummallekin taholle. Päivystyskeskuksessa terveyskeskuksen ja perusterveydenhuollon päivystys sijaitsevat rinnakkain, mikä tekee potilaan hoidosta joustavaa. Erikoissairaanhoidon kuntoutusosaston ja terveyskeskuksen kuntoutusosaston työnjaosta ja yhteistyöstä on sovittu. Erityisen iloinen olen siitä, että Y-talo antaa erinomaiset mahdollisuudet kehittää perusterveydenhuollon toimintaa ennen kaikkea vastaanottotoimintaa. Voimme panostaa hoitaja-lääkäri työparimallilla toimimiseen. Olen tyytyväinen, että Y-talo valmistuu juuri nyt, kun koko terveydenhuolto on suurien haasteiden edessä. Meillä Seinä joella on toiminnan kehykset hyvässä kunnossa. Voimme keskittyä tärkeimpään ydintehtäväämme: kaupunkilaistemme terveyden hoitoon. Tiina Perä johtava ylilääkäri Seinäjoen terveyskeskus Y-talo antaa erinomaiset mahdollisuudet yhteistyön tiivistämiseen. Näyttää siltä, että Seinäjoella terveydenhuollon rakentamisessa tulee muutaman kymmenen vuoden välein erityisen aktiivisia jaksoja: luvulla rakennettiin piirisairaala ja lääninsairaala, 1970-luvulla uusi keskussairaala ja terveyskeskuksen pääterveysasema. Nyt ihan viime vuosina on laajennettu keskussairaalaa P-osalla ja rakennettu terveyskeskuksen Myllypuistosairaala. Y-talo huipentaa tämän investointiaallon, joskin jatkoa seuraa vielä psykiatrian uusien tilojen rakentamisella. Sen jälkeen vedetään henkeä parikymmentä vuotta ja maksetaan lainoja pois. Y-talo on suuri investointi. On kuitenkin hyvä huomata, että rakennukset kustannustekijänä ovat vain parin prosentin luokkaa kokonaiskustannuksista. Olennaista on se, että rakennus tukee työprosesseja ja henkilökunnalla on hyvät työolosuhteet, jolloin ammattilaisten asiantuntemus saadaan parhaiten palvelemaan potilasta. Investoimisen kannalta suuri haaste on terveydenhuollon nopea muuttuminen. Kun kantasairaalassa työskenteli alkuun sata lääkäriä, nyt määrä on kaksinkertainen. Sairaansijat ovat samana aikana vähentyneet 558:sta noin 330:een. Poliklinikkakäynnit ja leikkaustoimenpiteet ovat lähes tuplaantuneet. on tällä hetkellä aivan erilaista kuin silloin, kun kantasairaala otettiin käyttöön. Muutos jatkuu varmasti myös tulevaisuudessa. Siksi rakennuksia suunniteltaessa joudutaan miettimään soveltuvuutta myös siihen toimintaan, mitä on 50 vuoden kuluttua. Joustava muunneltavuus on tämän päivän ajattelutapa. Lääninsairaala palveli 45 vuotta. Nykyinen kantasairaala on toiminut nyt 35 vuotta, eikä kukaan ole esittänyt, että tehtäisiin kokonaan uusi sairaala. Sairaala on siis taipunut aika hyvin uusiin vaatimuksiin. Hyvin voi jo arvioida, että kantasairaala palvelee eteläpohjalaisia vielä 65-vuotiaanakin. Y-talo on uusinta uutta suomalaisessa sairaalarakentamisessa. Se on pyritty tekemään käyttäjälähtöisesti tehokkaita toimintamalleja tukevaksi. Samalla on kuitenkin ajatuksissa ollut, että Y-talo tulee olemaan osa terveydenhuoltoamme ehkä 50 tai jopa sata vuotta. Vaatimustaso suunnittelulle ja toteutukselle on siis tavattoman korkea, koska olemme tehneet talon tulevaisuutta varten. Jaakko Pihlajamäki Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Y-talon tiedostuslehti 3

4 Y-info TEKSTI: ANNE KOHTALA KUVA: Jaakko Kuivamäki Yhteistyön talo palvelee vuosikymmeniä Liki kymmenen vuoden rutistus on saatu päätökseen ja sairaalanmäen uusin maamerkki sykkiä elämää. Neljäkerroksinen Y-talo ratkaisee Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Seinäjoen terveyskeskuksen tilatarpeet vuosikymmeniksi eteenpäin. Y-talossa asioi päivittäin arviolta asiakasta ja työskentelee 500 henkilöä. Talossa on noin huonetta. Kun mittasuhteet ovat tällaiset, opastustakin on suunnitellut erityinen opastustyöryhmä ja aiheesta on tehty muun muassa kolme opinnäytetyötä. Kyltit ja värit auttavat suunnistajaa, mutta edelleen myös perinteinen konsti on käytössä: sisääntuloaulassa pääoven vieressä sijaitsee info-piste. Aulassa työskentelee aulaemäntä tai -isäntä, jolta voi kysyä neuvoa ja joka kuljettaa tarvittaessa liikuntarajoitteiset potilaat perille. 4kerros 3kerros 2 kerros Geropsykiatrian poliklinikka ja osasto Seinäjoen keskussairaala Kuntoutusosasto Seinäjoen terveyskeskus Hallinto Seinäjoen terveyskeskus Kokoustilat: Tupa, Kamari 1, Kamari 2 Fysio- ja toimintaterapia Seinäjoen keskussairaala Fysioterapia ja apuvälinelainaamo Seinäjoen terveyskeskus Kuntoutusosasto Seinäjoen keskussairaala Geriatrian poliklinikka Seinäjoen keskussairaala Fysiologian ja isotooppitutkimusten yksikkö Seinäjoen keskussairaala SeAMK Sosiaali- ja terveysala Laboratorion näytteenotto Seinäjoen keskussairaala ja terveyskeskus Lääkärien ja hoitajien vastaanotot Seinäjoen terveyskeskus Akuuttiosasto Seinäjoen terveyskeskus Neurofysiologian tutkimusyksikkö Seinäjoen keskussairaala Kahvila Troppi Y-talo Y-taloon tullaan sisään pääovesta. Lisäksi päivystyskeskukseen, dialyysiosastolle ja apuvälinepalveluun on oma sisäänkäynti. Pääsisäänkäynti on avoinna arkisin kello ja viikonloppuisin kello Parkkipaikat ja paikallisliikenteen bussipysäkit sekä taksipaikat sijaitsevat sisäänkäyntien läheisyydessä. Pääsisäänkäynti johtaa Y-infoon, josta löytyvät kartat ja kyltit ja jossa palvelevat vahtimestari ja aulatyöntekijä. Rakennuksen selkäranka on toisessa kerroksessa sijaitseva Keskuskatu, jossa sijaitsevat laboratorio, vastaanotot ja kahvila. Sieltä kulkee myös yhdyskäytävä kantasairaalaan. Dialyysiosaston sisäänkäynti P10 Y-talon pääsisäänkäynti P11 1 Päivystyskeskus - Päivystys Seinäjoen keskussairaala - Ensiapupäivystys Seinäjoen terveyskeskus Päivystysosasto Seinäjoen keskussairaala Y-röntgen Seinäjoen keskussairaala ja terveyskeskus P12 Päivystys Koskenalantie kerros Dialyysiosasto Seinäjoen keskussairaala Vesiterapiatilat Prunni ja Kooli, liikuntatila Sakki Asiakaspaikoitusalue Linja-autopysäkki Paikoitusalueilla Ilmainen pysäköinti pysäköintikiekolla 4 h 4 Y-talon tiedostuslehti

5 Y-talon opastus on suunniteltu niin, että siellä voi suunnistaa kolmella eri tavalla: seuraamalla värejä tai kylttejä sekä kysymällä neuvoa. Rappuset ylös ja olet Keskuskadulla Pääovesta sisään ja rappuset ylös, niin olet Keskuskadulla, neuvoo Y-talon vahtimestari Esa Ahonen. Y-infon vahtimestari Esa Ahonen on neuvonut keskussairaalan asiakkaita ja potilaiden omaisia lasiluukulla 27 vuotta. Kaikenlaisiin kysymyksiin olemme tottuneet. Sairaala on osalle pelottavakin paikka. Joskus sinne tullaan jännittyneessä mielentilassa ja se on ymmärrettävää. Väri johdattaa perille Y-talon vilkkain paikka tulee olemaan Keskuskatu, jossa sijaitsee kahvila ja josta kuljetaan muun muassa laboratorion näytteenottoon. Kahvilan kautta on helppo hahmottaa koko talo: aina kun tulet siihen, tiedät missä olet. Pieni sekaantumisen vaara on kuitenkin olemassa. Keskuskatu sijaitsee kakkoskerroksessa, joten kun pääovesta tullaan sisään, ensin täytyy nousta rappuset ylös, Ahonen muistuttaa. Muita hankalia kohtia vahtimestari ei ole toistaiseksi havainnut. Kun käytäväväri vaihtuu, tietää siirtyvänsä yksiköstä toiseen. Paljon auttaa myös se, että opastetekstit ovat paitsi kylteissä ovien päällä, myös ovissa. Silloin ei tarvitse epäröidä kahvaan tarttuessaan, mitä oven takana on, hän esittelee. Opastuksen lisäksi Ahosen ja seitsemän muun vahtimestarin työtä on talon sisäinen potilaankuljetus. Lasiluukulla osataan kertoa myös omaisten huoneennumerot ja henkilökunnan paikallaolo. Ahonen on varautunut keskustelemaan myös kakkoskerroksen kattoon ripustetuista värikkäistä hyrristä koostuvasta Sirocco-taideteoksesta. Se voitti taideteoskilpailun 44 osallistujan joukosta ja sen ovat suunnitelleet kuvanveistäjä Petri Eskelinen ja kuvataiteilija Mia Puranen, tulee kuin apteekin hyllyltä. Kun käytäväväri vaihtuu, tietää siirtyvänsä yksiköstä toiseen. Y-talon tiedostuslehti 5

6 päivystyskeskus TEKSTI: anne kohtala KUVAT: Jaakko Kuivamäki Kun vaiva ei voi odottaa Y-talon ensimmäinen kerros ei nuku koskaan. Siellä valvoo päivystyskeskus, jonne sijoittuvat rinnakkain kaikkia Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen asukkaita palveleva keskussairaalan päivystys sekä Seinäjoen terveyskeskuksen ensiapu ja viikonlopun hammaslääkäripäivystys. Päivystyskeskus avaa ovensa Y-talossa aamulla 12. syyskuuta. Sen jälkeen päivystystä tarvitsevan potilaan tarvitsee muistaa Seinäjoella vain yksi ovi: päivystyskeskuksen oma sisäänkäynti. Ovi löytyy Y-talon pääsisäänkäynniltä katsottuna kulman takaa vasemmalta ja parkkipaikka aivan oven edustalta. Kun ulko-ovesta on tultu sisään, vasemmalla näkyy keskussairaalan päivystyksen ilmoittautumispiste ja oikealla ovi Seinäjoen terveyskeskuksen ensiapuun. Perille ohjaavat myös värit: he, joilla on lähete erikoislääkäripäivystykseen, kulkevat vasemmalle kohti punaista seinää. Sinisen suunnan ottavat he, jotka ovat matkalla terveyskeskuksen ensiapuun. Yöaikaan vain punainen vastaanottopiste on avoinna. Silloin siellä toimii kaikkien Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskusten yöpäivystys ilman lähetettä. Ambulanssiliikenne päivystyskeskukseen saapuu omaa reittiään ambulanssihallin kautta. Y-talon päivystyskeskukseen muuttavat: Seinäjoen keskussairaalan päivystys Seinäjoen terveyskeskuksen ensiapupäivystys Kaikkien sairaanhoitopiirin alueen kuntien yöpäivystys Yksi Seinäjoen kaupungin hammaslääkäripäivystysyksiköistä, jossa viikonloppuisin ja arkipyhinä toimii koko sairaanhoitopiirin terveyskeskusten hammaslääkäripäivystys 6 Y-talon tiedostuslehti

7 Uusi vuodeosasto päivystyksen kainaloon Lyhyet sairaalavisiitit hoidetaan jatkossa keskussairaalan uudella päivystysosastolla. Päivystysosastolla on 22 vuodepaikkaa potilaille, jotka tarvitsevat seurantaa tai hoitoa 1 3 vuorokautta. Tähän asti kaikki vuodehoitoa tarvitsevat potilaat on ohjattu päivystyspoliklinikalta suoraan kunkin erikoisalan osastoille. Uudistus on todella merkittävä. Niin sanotusti helpommin hoidettavat potilaat eivät kuormita erikoisalojen vuodeosastoja, kun tarvittavat tutkimukset ja jatkohoitosuunnitelmat saadaan tehtyä täällä, kiittää osastonhoitaja Päivi Taka. Päivystysosastolla hoidetaan viiden eri erikoisalan potilaita sisätaudeista psykiatriaan. Potilaat osastolle valikoidaan päivystyspoliklinikan erikoislääkärin hoitoaikaarvion mukaan. Tarvittaessa hoitojakso voi toki jatkua myös yli kolme vuorokautta. Meille jäävällä potilaalla voi olla vaikkapa rytmihäiriö, jota on seurattava jonkin aikaa tai keuhkokuume. Tyypillisiä tulevat olemaan myös päihdepotilaat ja esimerkiksi itsetuhoiset psykiatriset potilaat, Taka listaa. Osasto toimii ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa. Siellä tehdään tutkimuksia ja mahdollisia kotiutuksia myös viikonloppuisin. Osasto yhdistää erikoisalat Potilaiden sairauksien monenkirjavuus on otettu huomioon tilasuunnittelussa. Osastolla on yhden ja kahden potilaan huoneita sekä yksi huone neljälle jatkuvaa tarkkailua vaativalle potilaalle. Neljän hengen huoneessa on hoitaja saatavilla käytännössä koko ajan. Siellä ei anneta tehohoitoa, mutta intensiivistä hoitoa, Taka täsmentää. Osaaminen on varmistettu niin, että kukin osastolla käyvä erikoislääkäri hoitaa oman erikoisalansa potilaat. Samoin osastolle asettuvat hoitajat on koottu eri erikoisaloilta. Näin tuemme ja täydennämme toisiamme. On aivan upeaa, että olemme saaneet luoda aivan uuden yksikön puhtaalta pöydältä tämän päivän tarpeisiin, Taka kiittää kerros Uusi intensiivivalvontahuone keskussairaalan päivystysosastolla on suunniteltu niin, että hoitaja näkee työpisteeltään neljä potilasta yhdellä vilkaisulla, esittelee osastonhoitaja Päivi Taka. Y-talon tiedostuslehti 7

8 päivystyskeskus keskussairaalan päivystys Erikoissairaanhoidon päivystykseen vasemmalle Seinäjoen keskussairaalan päivystys Kirurgian, sisätautien, neurologian ja keuhkosairauksien erikoislääkäripäivystys ympäri vuorokauden sekä korvatautien päivystys vuorotellen Vaasan sairaanhoitopiirin kanssa. Päiväsaikaan kello päivystykseen tullaan aina lääkärin lähetteellä, ellei vointi ole niin huono, että tullaan ambulanssilla suoraan ilman terveyskeskuksessa käyntiä. Yöaikaan kello päivystyksessä toimii Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskusten yöpäivystys, jonne tullaan, jos hoito ei voi odottaa aamuun. Yöpäivystykseen ei tarvita lähetettä. Potilaat hoidetaan kiireellisyysjärjestyksessä. Oman tilanteen vakavuutta on joskus vaikea arvioida itse. Jos epäröi, päivystykseen kannattaa soittaa ensin. Lasten päivystys Lasten päivystys toimii Y-talon päivystyskeskuksessa yöaikaan kello 22 08, jolloin vastaanotolle tullaan ilman lähetettä. Päiväaikaan lasten päivystys toimii entiseen tapaan lastenosaston yhteydessä kantasairaalan toisessa kerroksessa osoitteessa Hanneksenrinne 7. Sinne kulkee reitti myös Y-talon päivystyksen kautta. Seinäjoen keskussairaalan päivystyksessä voi jo ennen potilaiden saapumista aistia vilkkaiden päivien ja modernin sairaalan vaatimukset. Toimenpidehuoneet kätkevät kaikki äänet sisäänsä ja hoitajat työskentelevät puolikaaren muotoisissa työpisteissä, joista on suora näkyvyys intensiivitarkkailua vaativien potilaiden vuoteisiin. Tästä esimerkiksi näkee seitsemän potilasta yhdellä vilkaisulla ja potilailla on silti intimiteettisuojanaan väliseinät, esittelee osastonhoitaja Sirpa Kurikka. Vähemmän tarkkailua vaativille potilaille on tilat, jotka saa liukuovilla tehtyä yksityisemmiksi. Muutos entiseen on suuri. Potilaat valittivat aivan syystä, että vanhat 70-lukulaiset tilat olivat vetoisat, ja että hoitotilanteissa ei ollut intimiteettisuojaa, kun hoitopaikat oli erotettu toisistaan vain verhoilla, myöntää ylilääkäri Jari Nyrhilä. Oppia haettiin suunnitteluvaiheessa muista sairaaloista kotimaasta ja maailmalta. Hankalinta on tulevaisuuden ennustaminen. Mistäpä kukaan tietää, mitä lopulta tarvitsemme 20 vuoden päästä. Talo on nyt kuitenkin tehty parhaan saatavilla olevan tiedon mukaan eli esimerkiksi suurten ikäluokkien ikääntymiseen on yritetty vastata, Nyrhilä mainitsee. Ensin vastassa hoitaja Erikoislääkäripäivystykseen saapuu sisään keskimäärin uutta potilasta vuorokaudessa ja heistä lähes puolet jää sairaalahoitoon pidemmäksi aikaa. Vaikka sisään tullaan päiväsaikaan lähetteellä, potilaat hoidetaan kiireellisyysjärjestyksessä. Jokainen potilas tapaa saapuessaan ensin hoitajan, joka tekee kiireellisyysarvion talon ylilääkärien laatimien kriteerien mukaan. Nyrhilä toivookin ymmärrystä potilailta, jotka joutuvat odottamaan vuoroaan. Yhden tunnin aikana sisään voi tulla yksi tai kymmenen potilasta. Vaikka ympärillä näyttää rauhalliselta, toisessa huoneessa voi olla kriittinen tilanne. Lisäksi tutkimustulosten ja diagnoosin valmistuminen voi joskus kestää klo 9 1. kerros 8 Y-talon tiedostuslehti

9 terveyskeskuksen ensiapupäivystys Terveyskeskuksen ensiapuun oikealle Seinäjoen terveyskeskuksen ensiapupäivystys Terveyskeskuksen ensiapupäivystys on avoinna joka päivä kello 8 22 ilman ajanvarausta Seinäjoen ja Isonkyrön väestölle. Ohjeita ja neuvoja ensiavullisissa asioissa saa aukioloaikana numerosta Yöaikaan kello päivystää keskussairaalan päivystyspoliklinikka. Ensiapupäivystyksessä hoidetaan vain sellaiset potilaat, joiden hoito ei voi odottaa ilman hengenvaaraa tai sairauden vakavaa pahenemista. Lääketieteellisen hoidontarpeen arvion perusteella kiireettömät sairaustapaukset ja tapaturmat ohjataan ajanvarausvastaanotoille. Potilaat hoidetaan lääketieteellisessä kiireellisyysjärjestyksessä. Ensiapuun ei voi varata aikaa. Seinäjoen terveyskeskuksen hammaslääkäripäivystys Hammaslääkärin viikonloppu- ja arkipyhäpäivystys siirtyy Y-taloon ensiapupäivystyksen yhteyteen 15. syyskuuta. Vastaanottoaika varataan päivystyspäivänä kello numerosta Seinäjoen terveyskeskuksen ensiavun sininen käytävä johdattaa potilaan vastaanottoluukulle, jossa hän tapaa ensimmäiseksi sairaanhoitajan. Hoitaja tekee hoidon kiireellisyysarvion ja määrittelee potilaiden hoitojärjestyksen. Tänne jäävät he, joiden vaiva uhkaa vakavasti terveyttä tai henkeä. Kysymme asiakkaalta mahdollisimman paljon kysymyksiä heti saapumistilanteessa. Sillä perusteella saamme hyvän käsityksen hoidon kiireellisyydestä ja tarpeesta sekä osaamme ohjata potilaan oikeaan hoitopaikkaan. Vähempikiireellisille, kuten kurkkukipu-, flunssa- tai korvakipupotilaille on edelleen Seinäjoen terveyskeskuksen vastaanotolla varattavissa päivittäin ajanvarauksellisia päivystysaikoja, kertoo osastonhoitaja Sirpa Syrjälä. Jos hoito voi odottaa seuraavaan arkipäivään, seinäjokelainen potilas ohjataan varaamaan aika lääkäreiden ja hoitajien vastaanotolta Y-talon toisesta kerroksesta. Ulkopaikkakuntalaiset ohjataan vastaavasti oman terveyskeskuksen vastaanotolle. Akuutteja tapauksia emme tietenkään käännytä. Jos vaikka laihialaiselta on mennyt käsi sijoiltaan Joupiskalla, hoidamme hänet kyllä, heittää esimerkin ylilääkäri Ilkka Mannismäki. Röntgen aina lähellä Muutto Y-taloon tuo Huhtalantieltä muuttavalle yksikölle kosolti parannuksia, kuten äänieristetyt seinämät hoitopisteisiin entisten verhoratkaisujen sijaan. Nyt myös laboratorio ja röntgen ovat lähellä kaikkina kellonaikoina toisin kuin Huhtalantiellä, josta potilaat piti lähettää kello 15 jälkeen tutkimuksiin keskussairaalaan kilometrin päähän, Mannismäki lisää. Samoin erikoissairaanhoidon päivystyksen läheisyys nopeuttaa hoitoketjua. Onhan potilaiden helppo nyt siirtyä meiltä erikoissairaanhoidon puolelle lähetteen kanssa klo 8 1. kerros Y-talon tiedostuslehti 9

10 Y-röngen Y-röntgen valvoo läpi yön TEKSTI: ANNE KOHTALA KUVA: Jaakko Kuivamäki Hoidon prosessi nopeutuu keskussairaalan ja terveyskeskuksen yhteisen päivystysröntgenin ansiosta. Y-talossa hoidetaan jatkossa myös pääosa keskussairaalan päivystyksellisistä röntgentutkimuksista ja laajat hammastutkimukset. Lisäksi sinne muuttavat kaikki Seinäjoen terveyskeskusröntgenin palvelut Huhtalantieltä. Ympäri vuorokauden toimiva Y-röntgen sijoittuu ensimmäiseen kerrokseen päivystyskeskuksen kainaloon. Matka keskussairaalan päivystyksestä ja terveyskeskuksen ensiavusta kuvauksiin lyhenee mukavasti, kiittää toimintayksikköjohtaja Annikka Nikkola-Sihto. Keskussairaalan osalta röntgenin toiminta ei laajene, vaan jakautuu kahteen osaan. Suurin osa muista kuin päivystyksellisistä tutkimuksista tehdään edelleen kantasairaalan puolella niin sanotussa kantaröntgenissä. Siinä on vähän opettelemista meillä henkilökunnalla, mutta potilaan on helppo löytää perille, kun oikea yksikkö kerrotaan aina kutsussa. Uusia laitteita Uuteen röntgeniin siirretään toinen keskussairaalan tietokonetomografialaitteista, jolla voidaan tutkia ihminen tarkasti ja nopeasti päästä varpaisiin. Lisäksi sinne on hankittu ajanmukainen laite ultraäänitutkimuksia varten sekä uudet röntgenkuvauslaitteet luuston ja keuhkojen kuvauksia varten. Esimerkiksi vanhoja, osin 70-lukulaisia, terveyskeskuksen röntgenlaitteita sinne ei siirretä. Päivystystoiminnassa laadukkaiden laitteiden käyttö on tärkeää, jotta vältytään tarpeettomilta lisätutkimuksilta ja jotta diagnoosin teko ei viivästy, Nikkola-Sihto korostaa. Y-röntgeniin muuttavat Seinäjoen terveyskeskusröntgen Keskussairaalan päivystykselliset kuvaukset Laajat hammaskuvaukset, joita ei tehdä hammaslääkäreiden vastaanotoilla Muutamien muiden keskussairaalan yksiköiden kuvaukset (mm. keuhko-, suu-, korva- ja sydäntutkimukset) Matka kuvauksiin lyhenee mukavasti kerros 10 Y-talon tiedostuslehti

11 Dialyysiosasto pääsee ykköspaikalle Y-talosta ehkä eniten hyötyvät dialyysihoidossa kävijät. Heille tulee osasto paalupaikalle omalla parkkipaikalla. I sojoella asuva Arto Laine on keskussairaalan vakiovieras kolmesti viikossa. Taksi tuo miehen reilun sadan kilometrin päästä tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin. Syynä on elämää ylläpitävä munuaisen toiminnan korvaava dialyysihoito. Sydänleikkauksen jälkimaininkeina vaurioitunutta munuaista ei voida proteesin takia vaihtaa uuteen. Laine joutuu siis loppuelämänsä käymään hoidoissa. Aluksi oli surullista. Sitten tuli tunne, että täytyy tyytyä kohtaloonsa. Ei tässä ole muuta mahdollisuutta, hän pohtii. Laine suree eniten sitä, että synnyinkodissa Isojoella olisi pihapiirissä niin paljon mielenkiintoista puuhaa. Rajoittuneen liikuntakyvyn takia hän ei pysty tekemään töitä, vaikka mieli kovasti tekisi. Oma sisäänkäynti Vanha dialyysiosasto sijaitsi keskussairaalan teho-osaston vieressä monen mutkan takana. Tilat olivat käyneet ahtaiksi, kun vuodepaikkoja oli lisätty muita työtiloja pienentämällä. Laine kehuu hoitohenkilökuntaa, jotka puikkelehtivat taitavasti ahtaissa tiloissa. Yhteishenki on hyvä sekä henkilökunnan että potilaiden keskuudessa. Dialyysiosastolla ollaan kuin samaa perhettä. Kaikki ovat samalla asialla, neljä tuntia kerrallaan kestävässä hoidossa käyvä mies kertoo. Keskussairaalan vanhalla osastolla voitiin hoitaa 14 potilasta kerralla. Y-talossa tilat lisääntyvät kymmenellä paikalla. Normaalia toimintaa on maanantaista lauantaihin. Dialyysiosastolla on oma sisäänkäynti Kyrkösjärven puolelta ja toinen sisäänkäynti Y-talon Keskuskadulta. Potilaille on varattu myös omat pysäköintitilat. Oma ruokailutila ja vaatteiden säilytystilat luovat viihtyisyyttä hoitoyksikköön. Teknisiä parannuksia entisiin tiloihin verrattuna on useita. Osastolle tulee muun muassa oma vedenpuhdistusjärjestelmä. Jännittävää päästä uusiin tiloihin. Niistä tulee kuulemma hienot, Laine toteaa. dialyysiosasto Seinäjoen keskussairaala ta min To i a a alk s r ro 1. ke TEKSTI: outi myllymäki KUVAt: Jaakko Kuivamäki Arvo Laine käy dialyysihoidossa kolmesti viikossa. Y-talon tiedostuslehti 11

12 lääkäri & hoitaja Seinäjoen terveyskeskus Muutama potilas on ihan liikuttuneena kiittänyt, että vihdoin on olemassa ihminen, jota oikeasti kiinnostaa juuri hänen terveytensä kokonaisuudessaan Sairaanhoitaja Johanna Rajala TEKSTI: ANNE KOHTALA KUVAT: Jaakko Kuivamäki Naapuriapua työparilta Terveyskeskuksen lääkärit ja sairaanhoitajat järjestäytyvät Y-talossa entistä tiiviimmin työpareiksi. Lääkäri-hoitaja-työparit sijoittuvat Y-talossa vierekkäisiin huoneisiin, jolloin moni asia ratkeaa oven kopautuksella puolin ja toisin. On aivan erinomaista, että naapurihuoneessa työskentelee aina tuttu lääkäri, jolta saa nopeasti avun asioihin, joita ei voi itse ratkaista, kiittää sairaanhoitaja Johanna Rajala. Lääkäri taas hyötyy hoitajan läheisyydestä varsinkin ajankäytön kannalta. Pystyn hoitamaan samassa ajassa enemmän potilaita ja käyttämään lääkärin ammattitaitoani tehokkaammin, kun hoitaja tekee ennen vastaanottoa pohjatyön: kysyy taustat ja lääkkeet sekä aikatauluttaa päivät potilaiden tarvitseman ajan mukaan, kuvaa lääkäri Anna-Maija Koivukoski. Valitse lääkärisi itse Tiiviistä yhteistyöstä hyötyvät kaikki potilaat, vaikka varsinainen lääkäri-hoitajatyöparimalli koskee vain yli 18-vuotiaita pitkäaikaissairaita. Omaa lääkäri-hoitaja-työparia suositellaan vastaanottokäynnin yhteydessä potilaille, joilla on säännöllistä seurantaa vaativa sairaus. Kirjautumisen jälkeen ajan voi aina varata suoraan omalta hoitajaltaan silloin, kun tilanne ei vaadi kiireellistä hoitoa. Oman lääkärinsä ja hoitajansa saa valita itse Y-talon 17 työparin joukosta. Työparimallia on käynnistelty Seinäjoen pääterveysasemalla ja Nurmon terveysasemalla pari vuotta. Ylistarolaisia ja peräseinäjokelaisia se tulee koskemaan vuoden 2013 alusta. Nurmosta Y-taloon muuttaville Koivukoskelle ja Rajalalle on kertynyt jo 300 omaa potilasta. Kokemukset hoitosuhdetta tiivistävästä mallista ovat olleet erinomaiset niin lääkärien, hoitajien kuin potilaidenkin kannalta. Potilaan ei tarvitse joka käynnillä kertoa tarinaansa alusta ja hoito on kaikin puolin pitkäjänteisempää. Kun potilas on tuttu, osaamme suunnitella myös omahoidon paremmin juuri hänen tarpeidensa mukaan. Näin vältämme turhat käynnit ja myös potilas voi paremmin sairautensa kanssa, Koivukoski lisää kerros 12 Y-talon tiedostuslehti

13 On suuri helpotus, kun työparina on osaava hoitaja sellainen kuin Johanna, joka kysyy potilaalta paljon kysymyksiä ja huolehtii, että lääkärin työpäivä ei ole kaaos, vaan hallittu kaaos. Lääkäri Anna-Maija Koivukoski Lääkärien ja hoitajien vastaanotot Y-talossa Y-taloon siirtyvät Seinäjoen pääterveysaseman ja Nurmon terveysaseman lääkärien ja hoitajien vastaanotot. Vastaanotolle kuljetaan pääsisäänkäynnin kautta ja tilat sijaitsevat toisessa kerroksessa. Varatulle ajalle ilmoittaudutaan sisäänkäynnin läheisyydessä olevalla KELA-kortinlukijalla, joka antaa samalla ohjeen vastaanottopaikan sijainnista. Vastaanotot toimivat entiseen tapaan ajanvarauksella ja aika annetaan kiireellisyysarvion mukaan. Säännöllistä seurantaa tarvitsevat yli 18-vuotiaat voivat valita itselleen oman lääkäri-hoitaja-työparin vastaanottokäynnin yhteydessä. Peräseinäjoen ja Ylistaron alueen vastaanotot siirtyvät Y-taloon vuonna Ilmoittaudu sähköisesti Terveyskeskuksen vastaanotolla otetaan Y-talossa käyttöön sähköinen ilmoittautuminen, jonka ansiosta asiakkaan ei tarvitse enää jonottaa luukulle ilmoittautumisen takia. Sähköinen ilmoittautuminen tehdään kelakortilla, ajokortilla tai muulla kortilla, jossa on viivakoodi. Kone tunnistaa asiakkaan henkilöllisyyden viivakoodista ja välittää tiedon saapumisesta suoraan lääkärien ja hoitajien tiedoksi. Samalla kone tulostaa asiakkaalle ohjeet siitä, missä häntä hoitavan lääkärin tai hoitajan huone sijaitsee ja miten tulee toimia. Henkilöstö opastaa asiakkaita käyttämään sähköistä ilmoittautumista. Myös perinteinen luukulle ilmoittautuminen on edelleen mahdollista. Laskutustiedot kysytään jo aikaa varattaessa. Y-talon tiedostuslehti 13

14 neurofysiologian tutkimusyksikkö Hermorata- ja aivosähkötutkimukset Y-taloon Hermoston ja lihaksiston sairauksia tutkiva neurofysiologian tutkimusyksikkö muuttaa Y-talon toiseen kerrokseen. Yksikössä tehdään muun muassa hermoratatutkimuksia (ENMG), erilaisia unen ja vireystilan tutkimuksia sekä aivosähkötutkimuksia (EEG) aikuisille ja lapsille. Keskussairaalan osastojen ja poliklinikoiden potilaita palveleva tutkimusyksikkö on avoinna päiväaikaan viitenä päivänä viikossa kerros Lisäksi yksikössä tehdään tutkimus- ja kehitystyötä unihäiriöiden ja tajuttomuuden syistä sekä nukutusten syvyyden valvonnasta. fysiologian ja isotooppitutkimusten yksikkö Sydänfilmit ja syöpätutkimukset Y-taloon Tavallisimpia kansantautejamme, kuten sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia, tutkitaan jatkossa Y-talon kolmannessa kerroksessa, jonne muuttaa fysiologian ja isotooppitutkimusten yksikkö. Potilas lähetetään poliklinikalta tai osastolta fysiologian ja isotooppitutkimusten yksikköön, jos tarvitaan tietoa esimerkiksi sydänlihaksen verenkierrosta, syövän levinneisyydestä, kasvaimen luonteesta tai keuhkosairauksista. Fysiologian tutkimuksissa tutkitaan ihmisen elintoimintoja erilaisten mittausten, kuten sydänfilmien tai rasituskokeiden avulla. Osa mittauksista tehdään osastolla, osa potilaan normaalissa koti- tai työympäristössä. Isotooppitutkimuksissa sairauksia tutkitaan radioaktiivisten eli säteilevien lääkeaineiden avulla. Tutkimusaineen etenemistä ja jakaumaa potilaan elimistössä kuvataan gammakameralla. Jokaisessa meillä tehdyssä tutkimuksessa tarvitaan vähintään yksi tietotekninen laite tai laitteisto, joten laitepelko on yksikössämme tuntematon käsite, kuvaa osastonhoitaja Irmeli Mäki-Hakola moniammatillisen tiimin työtä. Tästä syystä 15 lääkärin, hoitajan, fyysikon ja tutkimuslaborantin tiimi on myös erityisen iloinen muutosta Y-taloon. Tietojärjestelmien ja tutkimuslaitteiden kehitys vaikuttaa ratkaisevasti yksikkömme toimintaan. Y-talon tilat vastaavat kerros kehitystä ja täyttävät esimerkiksi Säteilyturvakeskuksen viranomaisvaatimukset, mikä lisää myös potilasturvallisuutta, Mäki-Hakola mainitsee. Pikkupotilaille oma näytte Seinäjoen keskussairaalan ja terveyskeskuksen yhteinen Y-laboratorio palvelee 700 asiakasta päivässä. Koko Y-talon vilkkainta aluetta tulee olemaan laboratorion näytteenotto kakkoskerroksessa. Siellä otetaan jatkossa liki kaikki Seinäjoen laboratorionäytteet, mikä tarkoittaa noin 700 asiakasta päivässä. Laboratoriossa on yhteensä 11 näytteenottohuonetta, joista yksi on varustettu erityisesti pienten lasten näytteenottoon hoitopöytineen. Pikkupotilaat rentoutuvat, kun ympärillä on pieniä mieluisia asioita: mukavia kuvia, piirustuspöytä ja sopivasti leluja. Lisäksi huone on suunniteltu niin, että näytteenotto sujuu silloinkin, kun mukana on äidin tai isän lisäksi sisaruksia. Taaperoikäiset sisarukset voivat odottaa turvallisesti lastenistuimessa, niin aikuisen syli vapautuu potilaalle näytteenoton ajaksi, 14 Y-talon tiedostuslehti

15 y-laboratorio Laboratorio toimii ajanvarauksella enotto Jaana Saarisen ja Jarkko Kinnusen kaksiviikkoinen vauva pääsi ensimmäisenä testaamaan pienten lasten näytteenottohuonetta Y-laboratoriossa. TEKSTI: ANNE KOHTALA KUVAt: Jaakko Kuivamäki Y-laboratoriossa otetaan toden teolla käyttöön myös nettiajanvaraus, joka on ollut kokeilukäytössä vuoden verran. Tavoite on, että yksikään potilas ei joutuisi odottamaan näytteenottoa puolta tuntia kauem paa. Siihen meidän on mahdollista päästä nettiajanvarauksen avulla, sanoo ylikemisti Kari Åkerman. Nettiajanvaraus on mahdollista kaikille muille asiakkaille paitsi heille, joille on määritelty aika poliklinikkakutsun yhteydessä tai potilaille, jotka ovat tulossa glukoosirasitukseen. Silloin aikaa ei voi muuttaa itse, koska tutkimusten on laskettu valmistuvan potilaan vastaanottoaikaan mennessä. Ajanvaraus on mahdollista edelleen myös puhelimitse. esittelee apulaisosastonhoitaja Tuija Vainiola seinään kiinnitettyä tuolia. Myös uudet odotustilat ovat sen mukaiset, että satojen asiakkaiden virta sujuu: odotustilassa on 160 istumapaikkaa. Lapsiasiakkaille on oma leikkinurkkaus. Pitkäkestoisissa rasitustutkimuksissa oleville on varattu rauhallinen tila, reumapotilaat on huomioitu korkeammilla istuimilla ja odotustilassa on lukolliset säilytyskaapit. Vanhaan verrattuna täällä on kaikki paremmin ja myös tulevaisuuden kasvavat tarpeet on huomioitu. Tuskin voimme puhua vanhoista, tukkoisista tiloista samana päivänä, eihän meillä ollut edes kunnollisia wc-tiloja näytteenottoon, tuumii ylikemisti Kari Åkerman. Y-laboratorio Y-laboratorioon keskitetään kaikki Seinäjoen keskussairaalan ja Seinäjoen terveyskeskuksen näytteenotot. Ylistaron ja Peräseinäjoen sekä Seinäjoen Työterveyden yksiköiden toiminta säilyy ennallaan. Laboratorio on avoinna kello 7 15 kaikkina arkipäivinä paitsi tiistaisin, jolloin näytteitä otetaan kello 18 asti. Lisäksi päivystyskeskuksessa on oma näytteenottohuone, joka palvelee päivystyspotilaita joka päivä ympäri vuorokauden. Kotona otetut näytteet voi tuoda Y-laboratorion asiakaspalvelupisteeseen. Sieltä voi hakea myös näytteenottotarvikkeita. Laboratorioon tarvitaan aina lähete ja paikalle on hyvä saapua 15 minuuttia ennen näytteenottoa. Ajanvaraus nopeuttaa näytteenottoon pääsyä. Aika varataan laboratorion ajanvarausjärjestelmän kautta netissä osoitteessa tai puhelimitse numerosta kerros Y-talon tiedostuslehti 15

16 Koulutusta lähellä työelämää Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön tutkimus- ja kehittämispäällikkö Kaija Loppela kertoo, että noin parinsadan neliön kokoiset Y-talon tilat tarjoavat monia koulutuksen kehittämismahdollisuuksia. Samaan rakennukseen sijoittuminen tarjoaa uudenlaisia yhteistyön muotoja Y-talon muiden toimijoiden ja käyttäjien kanssa. Tavoitteena on saada ammattikorkeakoulun asiantuntemus ja osaaminen entistä kiinteämmin ja monipuolisemmin eri sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden käyttöön. Opetuskäytön lisäksi uudet tilat soveltuvat esimerkiksi erilaisiin ryhmätoimintoihin ja täydennyskoulutukseen. Tiloissa eri alojen opiskelijat ja asiantuntijat toteuttavat moniammatillisesti myös yhteisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita esimerkiksi potilaille ja asiakkaille suunnattuun ohjaukseen ja neuvontaan liittyen. Niin ikään tilat tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia kehittää opiskelijoiden harjoittelua etenkin sairaanhoitopiirin ja Seinäjoen terveyskeskuksen kanssa. Systemaattinen, tulevaisuuteen katsova ja aidosti työelämäläheinen yhteistoiminta palvelee eri toimijaosapuolia, korostaa yksikön johtaja Asta Heikkilä. Väriopit vietiin pisimmälle Y-talon neljänteen kerrokseen muuttavalla geropsykiatrian poliklinikalla ja osastolla, jossa hoidetaan yli 64-vuotiaita mielenterveyspotilaita. eresepti tulee talvella Paperinen resepti on pian historiaa, kun kaikkien suomalaisten lääkemääräykset siirtyvät sähköiseen Reseptikeskukseen. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen julkinen terveydenhuolto ottaa ereseptin eli sähköisen lääkemääräyksen käyttöön porrastetusti eri toimipaikoissa Yksityinen terveydenhuolto aloittaa ereseptin käytön oman aikataulunsa mukaan viimeistään huhtikuussa Asiakas saa terveydenhuollon toimintayksikössä henkilökohtaisen opastuksen ereseptin käyttöön liittyvistä asioista ennen ensimmäistä sähköistä lääkemääräystä. Vastaanotolla lääkäri, hammaslääkäri tai rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaava sairaanhoitaja tallentaa lääkemääräyksen suoraan valtakunnalliseen KELAn ylläpitämään Reseptikeskukseen. Paperiresepti jää pois ja asiakas saa lääkäriltään sen sijaan potilasohjeen, jossa on tiedot kaikista samalla kertaa määrätyistä lääkkeistä. Lääkkeet voi hakea mistä tahansa apteekista. Kela-kortti on edelleen välttämätön lääkekorvausten saamiseksi ja lääkäriltä saadun potilasohjeen esittäminen apteekissa nopeuttaa asiointia. Sähköisen lääkemääräyksen uudistaminen onnistuu terveydenhuollon toimintayksikön tai apteekin kautta. Sähköisen reseptin ansiosta voidaan välttää esimerkiksi päällekkäiset lääkitykset ja lääkkeiden haitalliset yhteisvaikutukset, joten potilasturvallisuus paranee. Samoin hoidon jatkuvuus ja suunnitelmallisuus paranevat, kun kaikki sähköisesti määrätyt lääkkeet ovat siirtymävaiheen jälkeen nähtävissä Reseptikeskuksen kautta hoitoa suunniteltaessa ja arvioitaessa. Omia sähköisiä lääkemääräyksiään ja niihin liittyviä tietoja pääsee katsomaan tulevaisuudessa myös itse KanTa-palveluiden kautta. Lisätietoja: 16 Y-talon tiedostuslehti

17 Seinäjoen keskussairaala TEKSTI: ANNE KOHTALA KUVA: Jaakko Kuivamäki Geropsykiatria Väri vaikuttaa mielialaan Y-talon suunnittelussa on lähdetty alusta pitäen siitä, että sairaalasta ei tehdä valkoista. Niinpä koko rakennus pirskahtelee vahvoja värejä, jotka tekevät talosta viihtyisän ja joiden mukaan siellä voi suunnistaa. Kaikkein pisimmälle väriopit on viety geropsykiatrian poliklinikalla ja osastolla, jossa hoidetaan yli 64-vuotiaita mielenterveyspotilaita. Siellä on ajateltu erityisesti värien vaikutusta mielialaan. Ihmiset kokevat värit hyvin yksilöllisesti. Yksi ei voi sietää sitä väriä, mistä toinen tykkää. Silti tutkimusten mukaan tietyt värit vaikuttavat tietyllä tavalla jopa terveyteen, valottaa Y-talon suunnittelusta vastaava arkkitehti Raija-Liisa Miesmaa UKI Arkkitehdit Oy:stä. Geropsykiatrian poliklinikan ja osaston yleisväriksi valittiin vihreä: luonnon väri, jonka rauhoittavan vaikutuksen uskotaan olevan meillä selkäytimessä. Potilashuoneissa käytettiin turkoosia ja keltaista. Turkoosi rauhoittaa levottomuutta ja avaa henkisiä sulkuja. Keltainen ja oranssi taas piristävät ja auttavat masennuksessa, arkkitehti listaa värioppeja. Ikäihmisen parhaaksi Geropsykiatrian ylihoitaja Norma Mäkynen viihtyy uudelta tuoksuvan yksikön väreissä eikä epäile vähääkään värien mielialavaikutusta. Väri on hyvä lisämauste hoitotyölle, hän uskoo. Tällä poliklinikalla ja osastolla hoidetaan ja tutkitaan ikäihmisten erilaisia mielenterveydellisiä häiriötiloja, kuten esimerkiksi masennus-, ahdistus- ja paniikkioireista kärsiviä potilaita, muistihäiriöisiä ja lääkehoidon seurantaa vaativia potilaita. Hoidon periaatteena on kokonaisvaltainen ja yksilöllinen potilaan elämäntilanne ja läheiset huomioon ottava hoito, jossa keskeistä on omahoitajatyöskentely. Yksilöja parikeskusteluja sekä ryhmäkeskusteluja toteutetaan terapeuttista lähestymistapaa käyttäen. Erilaiset toiminnalliset ryhmät, kuten askartelu-, musiikki- ja liikuntaryhmät vahvistavat ikääntyneen jäljellä olevia voimavaroja. Hoitotyö meillä on kuin tutkijan työtä. Tehtävämme on löytää syy huonoon oloon ja keinoja terveyden paranemiseen ja ylläpitoon. Siinä tarvitaan yhteistyötä moneen suuntaan: kotijoukkoihin ja toisaalta sairaalan muille osastoille. Joskus voi paljastua, että oireiden syy onkin fyysinen, kuvaa osastonhoitaja Juha Mäki-Rajala. Yksikkö muuttaa Y-taloon vanhan sairaalan tiloista Törnävältä ja on tällä alueella ensimmäinen psykiatrinen osasto somaattisella puolella eli fyysisten sairauksien joukossa. Meille tulee olemaan paljon hyötyä siitä, että sisätautiyksiköt ovat lähellä. Uusissa tiloissa myös hoitoon tulemisen kynnys madaltuu, kun pääsemme Törnävälle tulemisen leimasta. Se tuntuu vain olevan monelle ikäihmiselle aika kova paikka, poliklinikan sairaanhoitaja ja psykoterapeutti Leena Rahnasto mainitsee. Ensi vuonna eläkkeelle jäävä ylihoitaja Norma Mäkynen viihtyy Y-talon tilojen väreissä niin, että voisi kuvitella itsensäkin osaston keinutuoliin istumaan, jos sellainen tarve eläkepäivillä tulisi. Geropsykiatrian poliklinikka ja osasto Geropsykiatrian poliklinikalla ja osastolla hoidetaan ja tutkitaan yli 64-vuotiaita potilaita, joilla on mielenterveyden häiriöitä, kuten masennusta, ahdistusta, harhaluuloisuutta tai muistivaikeuksia. Poliklinikalle tullaan lääkärin lähetteellä. Lääkäri-hoitaja-työpari tekee tarvittaessa myös kotikäyntejä. Jos potilas ei enää pärjää kotona tai tarvitaan tarkempia tutkimuksia, hän tulee osastolle, jossa on 16 vuodepaikkaa. Keskimääräinen hoitoaika osastolla on noin kuukausi. Hoidossa ovat tiiviisti mukana myös perhe ja läheiset kerros Y-talon tiedostuslehti 17

18 Kuntoutusosasto Seinäjoen terveyskeskus TEKSTI: outi myllymäki KUVA: Jaakko Kuivamäki Hyvä startti toipujalle Tahto on toipumisessa suurin moottori terveyskeskuksen kuntoutusosastolla. Seinäjoen terveyskeskuksen osastot Kaupungin sairaalan osastoista Y-taloon siirtyvät kuntoutusosasto (Y1) ja akuuttiosasto (Y2) Nykyiselle pääterveysasemalle (Huhtalantie 10) jää toimimaan jatkokuntoutusosasto (H3) ja tehostettu avosairaanhoito (TAS) Pitkään kuntoutuksen parissa työskennellyt Seinäjoen terveyskeskuksen kuntoutusosaston osastonhoitaja Raija Viitamäki on pannut merkille, miten suuri vaikutus omalla motivaatiolla on toipumiseen. Ilman kuntoutujan omaa halua ja sisua eivät asiat etene. Viitamäki kertoo, että Y-talon myötä terveyskeskuksen kuntoutusosaston rooli selkeytyy. Potilaat tulevat samoin jatkohoitoon kuin ennenkin, mutta toimintoja pystytään kehittämään ja hakemaan uusia ulottuvuuksia yhteistyöstä esimerkiksi erikoissairaanhoidon kuntoutusosaston kanssa. Itse hoitotyö ei hirveästi tule muuttumaan, mutta toiminnallisuus paranee. Voimme hankkia sairaanhoitopiiriltä monia oheispalveluja: esimerkiksi laboratorio ja röntgen ovat auki ympäri vuorokauden. Lisäksi taksirumba sairaalanmäellä vähenee, hän luettelee etuja. Etenevä hoitoketju Kuntoutujat tulevat hoito- ja kuntoutusjaksolle pääsääntöisesti erikoissairaanhoidon eri yksiköistä. Suurin osa on kirurgiasta ja neurologiasta. Jonkin verran potilaita tulee myös kaupunginsairaalan muilta osastoilta. Kuntoutusosaston 36 paikkaa jaetaan kolmeen ryhmään eli moduuliin. Akuuttikuntoutuksen kymmenen paikkaa on varattu paljon etenkin lääketieteellistä hoitoa vaativille kuntoutujille. Varsinkin erikoissairaanhoidosta tulevat potilaat ovat usein vielä heikossa fyysisessä kunnossa. Kun toipumisessa päästään vähän eteenpäin, voidaan kuntoutuja siirtää varsinaiseen kuntoutusmoduuliin. Niitä meillä on kaksi, Myllypuistosairaalan osastot (M4 ja M5) jatkavat toimintaa nykyisissä tiloissaan osoitteessa Koskenalantie 3. osastoilla hoidetaan psykogeriatrisia ja dementiapotilaita. Raija Viitamäellä on monta syytä iloita muutosta Y-taloon. Yksi niistä on allasosasto, joka on säännöllisesti kuntoutujien käytössä. 18 Y-talon tiedostuslehti

19 akuuttiosasto joista toinen on 14-paikkainen ja toinen 12-paikkainen, Viitamäki selvittää. Seinäjoen terveyskeskuksella tulee olemaan kuntoutujille käytössä vielä neljäskin paikka: Huhtalantien jatkokuntoutusosasto. Näistä muodostuu tiivis hoitoketju, jossa kuntoutuja saa sopivimman avun. Aktivoivaa kuntoutusta Kuntoutusosaston toiminnan ytimessä on aktivoiminen. Sänky on tarkoitettu vain nukkumista ja ajoittaisia lepohetkiä varten, muuten kuntoutuja viettää aikaansa mahdollisimman paljon jalkeilla. Sairaalassa palvelut perinteisesti tulevat paljolti sänkyyn. Meille tulee nyt isompi viihtyisä ruokasali, jossa kuntoutujat ruokailevat, Viitamäki huomauttaa. Jokaisen kuntoutujan kanssa laaditaan henkilökohtainen kuntoutumissuunnitelma, jonka mukaisesti edetään. Kuntoutujilla on päivisin yllä rennot oloasut, joilla on helppo jumpata. Yksilöhoitojen lisäksi viikko-ohjelmaan sisältyy erilaisia toiminnallisia ryhmiä ja osastolla on ikäihmisille suunniteltu kuntosali. Y-talossa on mahdollisuus käyttää myös allasosastoa. Vuonna 1976 rakennetun nykyisen kuntoutusosaston väki iloitsee jo etukäteen lokakuussa tapahtuvasta muutosta Y-talon neljänteen kerrokseen. Muuttoa ja toiminnan käynnistymistä uusissa tiloissa odotetaan kerros Terveyskeskuksen akuuttiosastolla on 40 paikkaa äkillisesti sairastuneille potilaille, jotka tarvitsevat lyhytaikaista sairaalahoitoa. Keskimääräinen hoitoaika osastolla on 3 5 vuorokautta. Uudet tilat tukevat nopeaa kotiutumista ja kotona pärjäämistä, mikä on osaston tavoite. Entistä isommat ja viihtyisämmät ruokailu- ja oleskelutilat auttavat potilaiden toimintakyvyn palautumista jo sairaalassaoloaikana. Osasto on jaettu kolmeen moduuliin. Sen tarkoituksena on turvata potilaiden yksilöllisempi hoito. Lisäksi jokaiselle potilaalle on nimetty vastuuhoitajat jokaisessa työvuorossa. Näin potilaat tietävät, ketkä heidän asioitaan hoitavat, selittää osastonhoitaja Kristiina Kallio. Yli puolet akuuttiosaston potilaista tulee terveyskeskuksen ja TEKSTI: anne kohtala KUVAT: Jaakko Kuivamäki Akuuttisairaanhoitoa järvinäköalalla Seinäjoen terveyskeskuksen akuuttiosasto saa uudet tilat lääkäreiden ja hoitajien vastaanoton naapurista. Useimmista huoneista on tervehdyttävät näkymät Kyrkösjärvelle. keskussairaalan päivystyksen kautta. Loput tulevat keskussairaalan osastoilta ja muista hoitolaitoksista. Osastomme toiminta ei muutu Y-talossa, mutta välimatka erikoissairaanhoitoon lyhenee. Enää ei tarvitse tilata ambulanssia, kun siirrytään erikoissairaanhoidosta meille tai toisinpäin. Y-talon erinomaiset tutkimusmahdollisuudet laajentavat osastolla työskentelevien erikoislääkäreiden mahdollisuuksia akuuttipotilaiden tutkimuksessa ja hoidossa. Uusissa tiloissa huoneet ovat myös rauhallisempia: pääasiassa kahden hengen huoneita entisten neljän hengen huoneiden sijaan kerros Y-talon tiedostuslehti 19

20 fysio- ja toimintaterapia Lisää tehoa yhteistyöllä TEKSTI: outi myllymäki KUVA: Jaakko Kuivamäki 20 Y-talon tiedostuslehti

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen

Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen PÄIVITETTY 2016 Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen perusteella Seinäjoen kaupunki. Tässä esitteessä kerrotaan järjestettävien

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa 26.4.2016 Potilas- ja omaisneuvostonkokous Auditorio Sisätautien ylil., medisiinisen tulosalueen johtaja Susanna Halonen Sisätautien ja ihotautien tulosyksikkö

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Suomeksi Näin käytät ereseptiä

Suomeksi Näin käytät ereseptiä Suomeksi Näin käytät ereseptiä Kaikkialla Suomessa siirrytään vaiheittain käyttämään sähköistä reseptiä eli ereseptiä. Tarkista, mitkä apteekit ja terveydenhuollon toimipaikat käyttävät jo ereseptiä. Saat

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Ilmoittautumis- ja kulunseurantajärjestelmä Avohoitotalo, Oulun yliopistollinen sairaala

Ilmoittautumis- ja kulunseurantajärjestelmä Avohoitotalo, Oulun yliopistollinen sairaala POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Ilmoittautumis- ja kulunseurantajärjestelmä Avohoitotalo, Oulun yliopistollinen sairaala Terveydenhuollon ATK-päivät Lahti 24 25.05.2011 Kari Haukipuro AHT kerroksittain

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA Veli-Pekka Rautava 15.2.2016 K-HKS LUKUINA VUONNA 2014 Poliklinikkakäyntejä 240 275 (suunnite 217 870) Hoitopäivät 99 808 Hoitojaksot 25 644 Leikkaus- ja muut toimenpiteet

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

Työnjaon merkitys fysioterapeutille

Työnjaon merkitys fysioterapeutille Työnjaon merkitys fysioterapeutille Tutkimus tutuksi tapaaminen 29.5.2015: Terveydenhuollon ammattien työnjaon johtamisen vaikutus työn mielekkyyteen ja tuottavuuteen Heli Kangas UEF // University of Eastern

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Jytan lääkärinvastaanottojen toiminta kesällä 2014

Jytan lääkärinvastaanottojen toiminta kesällä 2014 1(5) PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTAN KESÄAJAN 2014 TOIMINTA Tietoja vastaanottojen toiminnasta, toimipisteiden sulkemisista, vuosilomista. Tiedotetta päivitetään tarvittaessa, viimeksi päivitetty 19.6.14.

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Iäkkään akuuttisairaanhoidon palveluketjun tehostaminen monitoimijaisena yhteistyönä toimintamalli Ylilääkäri Arja Mustamo Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Työpaja 28.11.2014 Lähtötilanne Tehostetun

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( )

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( ) LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU (1.10-31.12.2015) PÄIVI SOVA, LKS APTEEKKI, PROVIISORI ESIMIESINFO 5.9.2016 PROSESSI 1 TEHTY TYÖ Arviointeja tehtiin noin 100. Näistä 75 tehtiin

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta.

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. parantaa. PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. KYS antaa korkeatasoista kliinistä hoitoa, tekee kansainvälisesti arvostettua tutkimusta ja kouluttaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Pohjoinen hyvinvointialue. Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta

Pohjoinen hyvinvointialue. Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta Pohjoinen hyvinvointialue Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta Mitä hyvää on nykyisissä palveluissa? Hyvä palvelu; ammattitaitoiset työntekijät; kaikki palvelut pelaavat Haukiputaalla

Lisätiedot

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Esittelysivut 2010 Ylilääkäri Matti Kotila 4.11.2009 Sisätautien erikoissairaanhoito EPSHP:ssä Valtaosa sisätautien erikoissairaanhoidosta tuotetaan

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 20.5.2016 Kehittäjäsairaanhoitaja Johanna Pekkilä, JYTE avosairaanhoito Alkutilanne Sepelvaltimotautia

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Sirpa Salin, projektipäällikkö, TtT, PSHP 6.9.2011 Sirpa Salin 1 Tavoitteena on Kehittää poliklinikkatoimintaa aiempaa Tuottavammaksi Vaikuttavammaksi Laadukkaammaksi

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 23.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 23.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 83 2.3.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/12

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Kotiutushoitajan toiminta Suomessa

Kotiutushoitajan toiminta Suomessa Kotiutushoitajan toiminta Suomessa Aloitettu n. 10 vuoden aikana useilla paikkakunnilla (12. kokoontuminen v.2010). Viitekehyksenä palveluohjaus; ; Sosiaali- ja terveydenhuollon eri alueilla tapahtuvaa

Lisätiedot

Tanakoita ituja saadaanko syksyllä satoa?

Tanakoita ituja saadaanko syksyllä satoa? Tanakoita ituja saadaanko syksyllä satoa? Miia Palo Projektinjohtaja Pohtimo 26.5.2016 Investoinnin projektinjohtaja Toiminnan muutoksen projektinjohtaja Tanakoita ituja saadaanko syksyllä satoa? 3 Inhimillisesti

Lisätiedot

Lääkärinlausunnot ja hyvä yhteistyö Salon alueella

Lääkärinlausunnot ja hyvä yhteistyö Salon alueella Lääkärinlausunnot ja hyvä yhteistyö Salon alueella Salon nykyisen mallin tarina Idea nykyiseen toimintamalliin Muutama vuosi sitten Salon kaupungin terveyskeskuksen kuntoutusyksikössä oli fysiatrian erikoistuvan

Lisätiedot

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä Liite 8 Sopimusohjauksen aluetilaisuus 24.09.2014 Jyväskylä Päivystystoiminnan järjestäminen KSSHP:ssa TAUSTAA (1) Asetus perustuu Terveydenhuoltolakiin (2010) sekä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan

Lisätiedot

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO  Vastaava fysioterapeutti Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat

Lisätiedot

Kiljavan Sairaala - Toimintakykyä kuntoutuksella

Kiljavan Sairaala - Toimintakykyä kuntoutuksella Kiljavan Sairaala - Toimintakykyä kuntoutuksella Kiljavan Sairaala Alueellinen kuntoutussairaala Sijaitsee Nurmijärvellä Sisältönä vaativa moniammatillinen kuntoutus ja hoito Tavoitteena kuntouttaa potilaat

Lisätiedot

Keuruun-Multian terveydenhuollon kuntayhtymä

Keuruun-Multian terveydenhuollon kuntayhtymä Keuruun-Multian terveydenhuollon kuntayhtymä Perustiedot Laatinut Tuomo Reina, yl 27.7.2009 Peruskunnat ja väestö Peruskunnat ovat Keuruu ja Multia Asukkaita Keuruulla on n. 11000, joista keskustaajamassa

Lisätiedot

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pirkanmaa Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pienet asiat merkitsevät paljon Aila Suoanttila 2015 2 1 JOHDANTO Tämän vertailulistan tarkoitus on auttaa vanhusta ja hänen omaisia valitsemaan

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Uuden maakunnan valmistelu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin puheenvuoro

Uuden maakunnan valmistelu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin puheenvuoro Uuden maakunnan valmistelu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin puheenvuoro Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki 06 415 4111 www.epshp.fi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti Oulun kaupunki Hyvä potku hanke Myllyojan terveysaseman loppuraportti 2014-2015 SISÄLLYS 1 Myllyojan terveysaseman esittely ja hankkeen lähtökohdat... 3 2 Havaitut ongelmat ja kehittämiskohteet... 3 3

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa. Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016

Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa. Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016 Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016 Keskittämisasetuksen voimaanastumisen (5/2011) jälkeen Taysiin on ohjautunut potilaita

Lisätiedot

Näin käytät ereseptiä

Näin käytät ereseptiä Näin käytät ereseptiä Kaikkialla Suomessa siirrytään vaiheittain käyttämään sähköistä reseptiä (eresepti). Tiedot ereseptin käyttöönottaneista organisaatioista saat terveydenhuollosta, apteekeista ja sivustolta

Lisätiedot

Tervetuloa kirurgian osastolle 4 / Pääty A

Tervetuloa kirurgian osastolle 4 / Pääty A Tervetuloa kirurgian osastolle 4 / Pääty A Kirurgian vuodeosasto 4 / Pääty A Osasto sijaitsee sairaalan 4. kerroksessa. Osastolla hoidetaan gastroenterologian, urologian, korva-, nenä- ja kurkkutautien

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin!

Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin! Emiliakoti ja Hopeahovi Pielaveden vanhustyönkeskus Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin! Emiliakodissa ja Hopeahovissa asuu muistisairaita vanhuksia. Monilla asukkaista on eriasteisia käytösoireita.

Lisätiedot

Perusturvalautakunta liite nro 1

Perusturvalautakunta liite nro 1 Perusturvalautakunta 16.8.2016 liite nro 1 1/5 ASIAKASMAKSULAIN JA - MUKAISET LAITOSHOIDON JA TERVEYDENHUOLLON AVOHOIDON ASIAKASMAKSUT 1.1.2017 VOIMASSA OLEVAN AVOHOIDON MAKSUT Maksukatto 691,00 Vuosimaksu

Lisätiedot

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Kokonaisvaltaiseen työ- toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Timo H Pehkonen ll, fysiatrian erikoislääkäri ylilääkäri, KUntoutuspalvelut/Oulun

Lisätiedot

Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta. Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala

Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta. Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala SAIRAALA KOTI Lapsi Lääkäri Vanhemmat Hoitohenkilökunta Suku ja ystävät

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

OHJEET KUNTOSALIN KÄYTTÄJILLE!

OHJEET KUNTOSALIN KÄYTTÄJILLE! OHJEET KUNTOSALIN KÄYTTÄJILLE! 8.2.2016 Kuntosali sijaitsee Monitoimitalolla, os. Kristiinantie 17 A, 64900 Isojoki Kuntosalille päästäksesi tarvitset oman poletin Kuntosalin käyttövuorot ovat luettavissa

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä.

Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä. Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä. Hampaasi ovat tärkeät Tarvitset hampaitasi joka päivä kun syöt, naurat ja puhut. Ehjät hampaat ja terve suu ovat tärkeitä hyvän elämän edellytyksiä. Mene

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

TANSKASSA TYÖSSÄ OPPIMASSA

TANSKASSA TYÖSSÄ OPPIMASSA TANSKASSA TYÖSSÄ OPPIMASSA Tammikuun lopulla Aalborgin lentokentälle laskeutui kone, josta astui ulos kaksi aikuisopiston lähihoitajaopiskelijaa. Jännittyneenä ja mielenkiinnolla he odottivat, mitä seuraavan

Lisätiedot

Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015. Sirkka Keikkala

Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015. Sirkka Keikkala Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Sirkka Keikkala ERIKOISSAIRAANHOIDON PALVELUT (euroa) 2011-2014 JYVÄSKYLÄN YHTEISTOIMINTA-ALUE Keski-Suomen shp Toteutunut Toteutunut Toteutunut Toteutunut 2011-

Lisätiedot

B2C Pro Jorvin kokemuksia. Päivi Valta anestesialääkäri, oyl

B2C Pro Jorvin kokemuksia. Päivi Valta anestesialääkäri, oyl B2C Pro Jorvin kokemuksia Päivi Valta anestesialääkäri, oyl 2.10.2007 Päiväkirurgisen potilaan asiointiprosessi n. 2 6 kk ennen n. 1 kk ennen leikkausta leikkausta 2 B2C Pro tulosten arviointi TOIMINNOT

Lisätiedot

Kriittiset kohdat valinnanvapauden toteuttamisessa

Kriittiset kohdat valinnanvapauden toteuttamisessa Kriittiset kohdat valinnanvapauden toteuttamisessa Markku Pekurinen haastaa tutkijat Science slam tyyliin Pia Maria Jonsson, Timo T. Seppälä, Anne Whellams, Liina-Kaisa Tynkkynen, Timo Sinervo, Ilmo Keskimäki

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi Terveyspalvelujen palvelulinja, TA-info 7.10.2015

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi Terveyspalvelujen palvelulinja, TA-info 7.10.2015 www.soteakseli.fi Terveyspalvelujen palvelulinja, TA-info 7.10.2015 Ulkoiset toimintamenot, M Terveyspalvelut, koko linja 14.0 12.0 10.0 8.0 1.6 2.7 1.9 1.8 2.8 2.6 1.7 1.8 1.6 2.2 2.4 2.3 6.0 4.0 7.2

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Asiointi Sirpa Salminen

Asiointi Sirpa Salminen Asiointi 25.3.2013 Sirpa Salminen Asiointi Asiakas- ja toiminnanohjaus organisaation kokonaisvaltainen tapa toimia, jossa suunnataan kaupungin voimavaroja oikeisiin asiakkaisiin / palveluihin. yhtenäinen

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat

Tulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat Tulevaisuuden sairaala KYS MASTERPLAN Tilasuunnittelun lähtökohdat PSSHP: n hallituksen ja valtuuston Masterplan seminaari 18.8.2014 Juhani Kouri Suunnittelulla LISÄARVOA LISÄARVOA Taloudellisen riskin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot