Y-talo toimii. Yhteistyön talo palvelee kauas tulevaisuuteen. Ykköskerroksen miehittävät päivystäjät

Transkriptio

1 Y-talo toimii Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen terveyskeskus Ykköskerroksen miehittävät päivystäjät Y-laboratoriossa 700 asiakasta päivässä Värillä on väliä Yhteistyön talo palvelee kauas tulevaisuuteen Y-talon tiedotuslehti väestölle

2 Y-talo toimii y-talon tiedotuslehti Pääkirjoitukset 04 Y-info 16 Kysy neuvoa lasiluukulta 06 Päivystyskeskus Päivystykseen yhdestä ovesta 10 Y-röntgen Päivystysröntgen valvoo läpi yön 11 Dialyysiosasto Ykköspaikka omalla parkkipaikalla 12 Terveyskeskuksen vastaanotto Lääkärit ja hoitajat työpareiksi 14 Y-laboratorio Näytteenottoon 700 asiakasta päivässä 6 16 Geropsykiatria Väri vaikuttaa mielialaan 18 Terveyskeskuksen osastot Kuntoutusosasto ja akuuttiosasto Y-taloon 20 Fysio- ja toimintaterapia Lisää tehoa yhteistyöllä 22 Geriatria Muistihäiriöihin saa apua 23 Kuntoutusosasto Kokeilevaa asumista harjoitustiloissa Ulkoasu ja taitto: I-print plus kuvat: Jaakko Kuivamäki paino: I-print oy 2 Y-talon tiedostuslehti 20

3 Parasta mahdollista perusterveydenhuoltoon Tulevaisuuden sairaala taipuu uusiin vaatimuksiin pääkirjoitukset Seinäjoki on tehnyt ison investoinnin perusterveydenhuoltoon. Y-talo on rakennettu, että voimme tarjota väellemme parasta mahdollista perusterveydenhuoltoa. Y-talo tulee palvelemaan kaupunkilaisia vuosikymmeniä. Tilojen suunnittelu aloitettiin lähes kymmenen vuotta sitten. Suunnittelu ja tilatarpeiden ennakointi vuosiksi eteenpäin on ollut haastavaa. Väkiluvun kasvu, kuntaliitokset ja terveydenhuollon uudet tutkimusmahdollisuudet ja vaatimukset ovat muuttaneet tarpeita ja terveydenhuollolle tulleita vaatimuksia. Myös valtiovallan taholta on tullut uusia velvoitteita ja säädöksiä, jotka on pitänyt huomioida. Tekniikan, tietotekniikan ja sähköisten palvelujen kehittyminen ovat avanneet aivan uusia mahdollisuuksia järjestää toimintoja. Suunnitelmia on jouduttu tarkentamaan monta kertaa matkan varrella. Komea talo on nyt valmiina palvelemaan seinäjokelaisia entistä tehokkaammin ja paremmin. Muuton myötä kaupunginsairaalan osastojen tilat nykyaikaistuvat, ja lääkäreille ja hoitajille voidaan vastaanotoilla osoittaa omat työhuoneet. Hoitoa tarvitsevien kaupunkilaisten tutkimusmahdollisuudet paranevat ja laajenevat, kun tarpeellisia kokeita saadaan myös iltaisin ja viikonloppuisin. Perusterveydenhuollon yksikkömme sijaitsevat limittäin erikoissairaanhoidon yksiköiden kanssa. Aivan samanlaista konseptia ei ole muualla Suomessa. Järjestely antaa erinomaiset mahdollisuudet yhteistyön tiivistämiseen. Esimerkiksi fysioterapiayksikössä on yhteinen ilmoittautumispiste erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon potilaille. Sinne hankittuja laitteita voidaan hyödyntää kaikkien potilaiden hoidossa. Fiksuja ratkaisuja, jotka tuovat säästöjä kummallekin taholle. Päivystyskeskuksessa terveyskeskuksen ja perusterveydenhuollon päivystys sijaitsevat rinnakkain, mikä tekee potilaan hoidosta joustavaa. Erikoissairaanhoidon kuntoutusosaston ja terveyskeskuksen kuntoutusosaston työnjaosta ja yhteistyöstä on sovittu. Erityisen iloinen olen siitä, että Y-talo antaa erinomaiset mahdollisuudet kehittää perusterveydenhuollon toimintaa ennen kaikkea vastaanottotoimintaa. Voimme panostaa hoitaja-lääkäri työparimallilla toimimiseen. Olen tyytyväinen, että Y-talo valmistuu juuri nyt, kun koko terveydenhuolto on suurien haasteiden edessä. Meillä Seinä joella on toiminnan kehykset hyvässä kunnossa. Voimme keskittyä tärkeimpään ydintehtäväämme: kaupunkilaistemme terveyden hoitoon. Tiina Perä johtava ylilääkäri Seinäjoen terveyskeskus Y-talo antaa erinomaiset mahdollisuudet yhteistyön tiivistämiseen. Näyttää siltä, että Seinäjoella terveydenhuollon rakentamisessa tulee muutaman kymmenen vuoden välein erityisen aktiivisia jaksoja: luvulla rakennettiin piirisairaala ja lääninsairaala, 1970-luvulla uusi keskussairaala ja terveyskeskuksen pääterveysasema. Nyt ihan viime vuosina on laajennettu keskussairaalaa P-osalla ja rakennettu terveyskeskuksen Myllypuistosairaala. Y-talo huipentaa tämän investointiaallon, joskin jatkoa seuraa vielä psykiatrian uusien tilojen rakentamisella. Sen jälkeen vedetään henkeä parikymmentä vuotta ja maksetaan lainoja pois. Y-talo on suuri investointi. On kuitenkin hyvä huomata, että rakennukset kustannustekijänä ovat vain parin prosentin luokkaa kokonaiskustannuksista. Olennaista on se, että rakennus tukee työprosesseja ja henkilökunnalla on hyvät työolosuhteet, jolloin ammattilaisten asiantuntemus saadaan parhaiten palvelemaan potilasta. Investoimisen kannalta suuri haaste on terveydenhuollon nopea muuttuminen. Kun kantasairaalassa työskenteli alkuun sata lääkäriä, nyt määrä on kaksinkertainen. Sairaansijat ovat samana aikana vähentyneet 558:sta noin 330:een. Poliklinikkakäynnit ja leikkaustoimenpiteet ovat lähes tuplaantuneet. on tällä hetkellä aivan erilaista kuin silloin, kun kantasairaala otettiin käyttöön. Muutos jatkuu varmasti myös tulevaisuudessa. Siksi rakennuksia suunniteltaessa joudutaan miettimään soveltuvuutta myös siihen toimintaan, mitä on 50 vuoden kuluttua. Joustava muunneltavuus on tämän päivän ajattelutapa. Lääninsairaala palveli 45 vuotta. Nykyinen kantasairaala on toiminut nyt 35 vuotta, eikä kukaan ole esittänyt, että tehtäisiin kokonaan uusi sairaala. Sairaala on siis taipunut aika hyvin uusiin vaatimuksiin. Hyvin voi jo arvioida, että kantasairaala palvelee eteläpohjalaisia vielä 65-vuotiaanakin. Y-talo on uusinta uutta suomalaisessa sairaalarakentamisessa. Se on pyritty tekemään käyttäjälähtöisesti tehokkaita toimintamalleja tukevaksi. Samalla on kuitenkin ajatuksissa ollut, että Y-talo tulee olemaan osa terveydenhuoltoamme ehkä 50 tai jopa sata vuotta. Vaatimustaso suunnittelulle ja toteutukselle on siis tavattoman korkea, koska olemme tehneet talon tulevaisuutta varten. Jaakko Pihlajamäki Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Y-talon tiedostuslehti 3

4 Y-info TEKSTI: ANNE KOHTALA KUVA: Jaakko Kuivamäki Yhteistyön talo palvelee vuosikymmeniä Liki kymmenen vuoden rutistus on saatu päätökseen ja sairaalanmäen uusin maamerkki sykkiä elämää. Neljäkerroksinen Y-talo ratkaisee Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Seinäjoen terveyskeskuksen tilatarpeet vuosikymmeniksi eteenpäin. Y-talossa asioi päivittäin arviolta asiakasta ja työskentelee 500 henkilöä. Talossa on noin huonetta. Kun mittasuhteet ovat tällaiset, opastustakin on suunnitellut erityinen opastustyöryhmä ja aiheesta on tehty muun muassa kolme opinnäytetyötä. Kyltit ja värit auttavat suunnistajaa, mutta edelleen myös perinteinen konsti on käytössä: sisääntuloaulassa pääoven vieressä sijaitsee info-piste. Aulassa työskentelee aulaemäntä tai -isäntä, jolta voi kysyä neuvoa ja joka kuljettaa tarvittaessa liikuntarajoitteiset potilaat perille. 4kerros 3kerros 2 kerros Geropsykiatrian poliklinikka ja osasto Seinäjoen keskussairaala Kuntoutusosasto Seinäjoen terveyskeskus Hallinto Seinäjoen terveyskeskus Kokoustilat: Tupa, Kamari 1, Kamari 2 Fysio- ja toimintaterapia Seinäjoen keskussairaala Fysioterapia ja apuvälinelainaamo Seinäjoen terveyskeskus Kuntoutusosasto Seinäjoen keskussairaala Geriatrian poliklinikka Seinäjoen keskussairaala Fysiologian ja isotooppitutkimusten yksikkö Seinäjoen keskussairaala SeAMK Sosiaali- ja terveysala Laboratorion näytteenotto Seinäjoen keskussairaala ja terveyskeskus Lääkärien ja hoitajien vastaanotot Seinäjoen terveyskeskus Akuuttiosasto Seinäjoen terveyskeskus Neurofysiologian tutkimusyksikkö Seinäjoen keskussairaala Kahvila Troppi Y-talo Y-taloon tullaan sisään pääovesta. Lisäksi päivystyskeskukseen, dialyysiosastolle ja apuvälinepalveluun on oma sisäänkäynti. Pääsisäänkäynti on avoinna arkisin kello ja viikonloppuisin kello Parkkipaikat ja paikallisliikenteen bussipysäkit sekä taksipaikat sijaitsevat sisäänkäyntien läheisyydessä. Pääsisäänkäynti johtaa Y-infoon, josta löytyvät kartat ja kyltit ja jossa palvelevat vahtimestari ja aulatyöntekijä. Rakennuksen selkäranka on toisessa kerroksessa sijaitseva Keskuskatu, jossa sijaitsevat laboratorio, vastaanotot ja kahvila. Sieltä kulkee myös yhdyskäytävä kantasairaalaan. Dialyysiosaston sisäänkäynti P10 Y-talon pääsisäänkäynti P11 1 Päivystyskeskus - Päivystys Seinäjoen keskussairaala - Ensiapupäivystys Seinäjoen terveyskeskus Päivystysosasto Seinäjoen keskussairaala Y-röntgen Seinäjoen keskussairaala ja terveyskeskus P12 Päivystys Koskenalantie kerros Dialyysiosasto Seinäjoen keskussairaala Vesiterapiatilat Prunni ja Kooli, liikuntatila Sakki Asiakaspaikoitusalue Linja-autopysäkki Paikoitusalueilla Ilmainen pysäköinti pysäköintikiekolla 4 h 4 Y-talon tiedostuslehti

5 Y-talon opastus on suunniteltu niin, että siellä voi suunnistaa kolmella eri tavalla: seuraamalla värejä tai kylttejä sekä kysymällä neuvoa. Rappuset ylös ja olet Keskuskadulla Pääovesta sisään ja rappuset ylös, niin olet Keskuskadulla, neuvoo Y-talon vahtimestari Esa Ahonen. Y-infon vahtimestari Esa Ahonen on neuvonut keskussairaalan asiakkaita ja potilaiden omaisia lasiluukulla 27 vuotta. Kaikenlaisiin kysymyksiin olemme tottuneet. Sairaala on osalle pelottavakin paikka. Joskus sinne tullaan jännittyneessä mielentilassa ja se on ymmärrettävää. Väri johdattaa perille Y-talon vilkkain paikka tulee olemaan Keskuskatu, jossa sijaitsee kahvila ja josta kuljetaan muun muassa laboratorion näytteenottoon. Kahvilan kautta on helppo hahmottaa koko talo: aina kun tulet siihen, tiedät missä olet. Pieni sekaantumisen vaara on kuitenkin olemassa. Keskuskatu sijaitsee kakkoskerroksessa, joten kun pääovesta tullaan sisään, ensin täytyy nousta rappuset ylös, Ahonen muistuttaa. Muita hankalia kohtia vahtimestari ei ole toistaiseksi havainnut. Kun käytäväväri vaihtuu, tietää siirtyvänsä yksiköstä toiseen. Paljon auttaa myös se, että opastetekstit ovat paitsi kylteissä ovien päällä, myös ovissa. Silloin ei tarvitse epäröidä kahvaan tarttuessaan, mitä oven takana on, hän esittelee. Opastuksen lisäksi Ahosen ja seitsemän muun vahtimestarin työtä on talon sisäinen potilaankuljetus. Lasiluukulla osataan kertoa myös omaisten huoneennumerot ja henkilökunnan paikallaolo. Ahonen on varautunut keskustelemaan myös kakkoskerroksen kattoon ripustetuista värikkäistä hyrristä koostuvasta Sirocco-taideteoksesta. Se voitti taideteoskilpailun 44 osallistujan joukosta ja sen ovat suunnitelleet kuvanveistäjä Petri Eskelinen ja kuvataiteilija Mia Puranen, tulee kuin apteekin hyllyltä. Kun käytäväväri vaihtuu, tietää siirtyvänsä yksiköstä toiseen. Y-talon tiedostuslehti 5

6 päivystyskeskus TEKSTI: anne kohtala KUVAT: Jaakko Kuivamäki Kun vaiva ei voi odottaa Y-talon ensimmäinen kerros ei nuku koskaan. Siellä valvoo päivystyskeskus, jonne sijoittuvat rinnakkain kaikkia Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen asukkaita palveleva keskussairaalan päivystys sekä Seinäjoen terveyskeskuksen ensiapu ja viikonlopun hammaslääkäripäivystys. Päivystyskeskus avaa ovensa Y-talossa aamulla 12. syyskuuta. Sen jälkeen päivystystä tarvitsevan potilaan tarvitsee muistaa Seinäjoella vain yksi ovi: päivystyskeskuksen oma sisäänkäynti. Ovi löytyy Y-talon pääsisäänkäynniltä katsottuna kulman takaa vasemmalta ja parkkipaikka aivan oven edustalta. Kun ulko-ovesta on tultu sisään, vasemmalla näkyy keskussairaalan päivystyksen ilmoittautumispiste ja oikealla ovi Seinäjoen terveyskeskuksen ensiapuun. Perille ohjaavat myös värit: he, joilla on lähete erikoislääkäripäivystykseen, kulkevat vasemmalle kohti punaista seinää. Sinisen suunnan ottavat he, jotka ovat matkalla terveyskeskuksen ensiapuun. Yöaikaan vain punainen vastaanottopiste on avoinna. Silloin siellä toimii kaikkien Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskusten yöpäivystys ilman lähetettä. Ambulanssiliikenne päivystyskeskukseen saapuu omaa reittiään ambulanssihallin kautta. Y-talon päivystyskeskukseen muuttavat: Seinäjoen keskussairaalan päivystys Seinäjoen terveyskeskuksen ensiapupäivystys Kaikkien sairaanhoitopiirin alueen kuntien yöpäivystys Yksi Seinäjoen kaupungin hammaslääkäripäivystysyksiköistä, jossa viikonloppuisin ja arkipyhinä toimii koko sairaanhoitopiirin terveyskeskusten hammaslääkäripäivystys 6 Y-talon tiedostuslehti

7 Uusi vuodeosasto päivystyksen kainaloon Lyhyet sairaalavisiitit hoidetaan jatkossa keskussairaalan uudella päivystysosastolla. Päivystysosastolla on 22 vuodepaikkaa potilaille, jotka tarvitsevat seurantaa tai hoitoa 1 3 vuorokautta. Tähän asti kaikki vuodehoitoa tarvitsevat potilaat on ohjattu päivystyspoliklinikalta suoraan kunkin erikoisalan osastoille. Uudistus on todella merkittävä. Niin sanotusti helpommin hoidettavat potilaat eivät kuormita erikoisalojen vuodeosastoja, kun tarvittavat tutkimukset ja jatkohoitosuunnitelmat saadaan tehtyä täällä, kiittää osastonhoitaja Päivi Taka. Päivystysosastolla hoidetaan viiden eri erikoisalan potilaita sisätaudeista psykiatriaan. Potilaat osastolle valikoidaan päivystyspoliklinikan erikoislääkärin hoitoaikaarvion mukaan. Tarvittaessa hoitojakso voi toki jatkua myös yli kolme vuorokautta. Meille jäävällä potilaalla voi olla vaikkapa rytmihäiriö, jota on seurattava jonkin aikaa tai keuhkokuume. Tyypillisiä tulevat olemaan myös päihdepotilaat ja esimerkiksi itsetuhoiset psykiatriset potilaat, Taka listaa. Osasto toimii ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa. Siellä tehdään tutkimuksia ja mahdollisia kotiutuksia myös viikonloppuisin. Osasto yhdistää erikoisalat Potilaiden sairauksien monenkirjavuus on otettu huomioon tilasuunnittelussa. Osastolla on yhden ja kahden potilaan huoneita sekä yksi huone neljälle jatkuvaa tarkkailua vaativalle potilaalle. Neljän hengen huoneessa on hoitaja saatavilla käytännössä koko ajan. Siellä ei anneta tehohoitoa, mutta intensiivistä hoitoa, Taka täsmentää. Osaaminen on varmistettu niin, että kukin osastolla käyvä erikoislääkäri hoitaa oman erikoisalansa potilaat. Samoin osastolle asettuvat hoitajat on koottu eri erikoisaloilta. Näin tuemme ja täydennämme toisiamme. On aivan upeaa, että olemme saaneet luoda aivan uuden yksikön puhtaalta pöydältä tämän päivän tarpeisiin, Taka kiittää kerros Uusi intensiivivalvontahuone keskussairaalan päivystysosastolla on suunniteltu niin, että hoitaja näkee työpisteeltään neljä potilasta yhdellä vilkaisulla, esittelee osastonhoitaja Päivi Taka. Y-talon tiedostuslehti 7

8 päivystyskeskus keskussairaalan päivystys Erikoissairaanhoidon päivystykseen vasemmalle Seinäjoen keskussairaalan päivystys Kirurgian, sisätautien, neurologian ja keuhkosairauksien erikoislääkäripäivystys ympäri vuorokauden sekä korvatautien päivystys vuorotellen Vaasan sairaanhoitopiirin kanssa. Päiväsaikaan kello päivystykseen tullaan aina lääkärin lähetteellä, ellei vointi ole niin huono, että tullaan ambulanssilla suoraan ilman terveyskeskuksessa käyntiä. Yöaikaan kello päivystyksessä toimii Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskusten yöpäivystys, jonne tullaan, jos hoito ei voi odottaa aamuun. Yöpäivystykseen ei tarvita lähetettä. Potilaat hoidetaan kiireellisyysjärjestyksessä. Oman tilanteen vakavuutta on joskus vaikea arvioida itse. Jos epäröi, päivystykseen kannattaa soittaa ensin. Lasten päivystys Lasten päivystys toimii Y-talon päivystyskeskuksessa yöaikaan kello 22 08, jolloin vastaanotolle tullaan ilman lähetettä. Päiväaikaan lasten päivystys toimii entiseen tapaan lastenosaston yhteydessä kantasairaalan toisessa kerroksessa osoitteessa Hanneksenrinne 7. Sinne kulkee reitti myös Y-talon päivystyksen kautta. Seinäjoen keskussairaalan päivystyksessä voi jo ennen potilaiden saapumista aistia vilkkaiden päivien ja modernin sairaalan vaatimukset. Toimenpidehuoneet kätkevät kaikki äänet sisäänsä ja hoitajat työskentelevät puolikaaren muotoisissa työpisteissä, joista on suora näkyvyys intensiivitarkkailua vaativien potilaiden vuoteisiin. Tästä esimerkiksi näkee seitsemän potilasta yhdellä vilkaisulla ja potilailla on silti intimiteettisuojanaan väliseinät, esittelee osastonhoitaja Sirpa Kurikka. Vähemmän tarkkailua vaativille potilaille on tilat, jotka saa liukuovilla tehtyä yksityisemmiksi. Muutos entiseen on suuri. Potilaat valittivat aivan syystä, että vanhat 70-lukulaiset tilat olivat vetoisat, ja että hoitotilanteissa ei ollut intimiteettisuojaa, kun hoitopaikat oli erotettu toisistaan vain verhoilla, myöntää ylilääkäri Jari Nyrhilä. Oppia haettiin suunnitteluvaiheessa muista sairaaloista kotimaasta ja maailmalta. Hankalinta on tulevaisuuden ennustaminen. Mistäpä kukaan tietää, mitä lopulta tarvitsemme 20 vuoden päästä. Talo on nyt kuitenkin tehty parhaan saatavilla olevan tiedon mukaan eli esimerkiksi suurten ikäluokkien ikääntymiseen on yritetty vastata, Nyrhilä mainitsee. Ensin vastassa hoitaja Erikoislääkäripäivystykseen saapuu sisään keskimäärin uutta potilasta vuorokaudessa ja heistä lähes puolet jää sairaalahoitoon pidemmäksi aikaa. Vaikka sisään tullaan päiväsaikaan lähetteellä, potilaat hoidetaan kiireellisyysjärjestyksessä. Jokainen potilas tapaa saapuessaan ensin hoitajan, joka tekee kiireellisyysarvion talon ylilääkärien laatimien kriteerien mukaan. Nyrhilä toivookin ymmärrystä potilailta, jotka joutuvat odottamaan vuoroaan. Yhden tunnin aikana sisään voi tulla yksi tai kymmenen potilasta. Vaikka ympärillä näyttää rauhalliselta, toisessa huoneessa voi olla kriittinen tilanne. Lisäksi tutkimustulosten ja diagnoosin valmistuminen voi joskus kestää klo 9 1. kerros 8 Y-talon tiedostuslehti

9 terveyskeskuksen ensiapupäivystys Terveyskeskuksen ensiapuun oikealle Seinäjoen terveyskeskuksen ensiapupäivystys Terveyskeskuksen ensiapupäivystys on avoinna joka päivä kello 8 22 ilman ajanvarausta Seinäjoen ja Isonkyrön väestölle. Ohjeita ja neuvoja ensiavullisissa asioissa saa aukioloaikana numerosta Yöaikaan kello päivystää keskussairaalan päivystyspoliklinikka. Ensiapupäivystyksessä hoidetaan vain sellaiset potilaat, joiden hoito ei voi odottaa ilman hengenvaaraa tai sairauden vakavaa pahenemista. Lääketieteellisen hoidontarpeen arvion perusteella kiireettömät sairaustapaukset ja tapaturmat ohjataan ajanvarausvastaanotoille. Potilaat hoidetaan lääketieteellisessä kiireellisyysjärjestyksessä. Ensiapuun ei voi varata aikaa. Seinäjoen terveyskeskuksen hammaslääkäripäivystys Hammaslääkärin viikonloppu- ja arkipyhäpäivystys siirtyy Y-taloon ensiapupäivystyksen yhteyteen 15. syyskuuta. Vastaanottoaika varataan päivystyspäivänä kello numerosta Seinäjoen terveyskeskuksen ensiavun sininen käytävä johdattaa potilaan vastaanottoluukulle, jossa hän tapaa ensimmäiseksi sairaanhoitajan. Hoitaja tekee hoidon kiireellisyysarvion ja määrittelee potilaiden hoitojärjestyksen. Tänne jäävät he, joiden vaiva uhkaa vakavasti terveyttä tai henkeä. Kysymme asiakkaalta mahdollisimman paljon kysymyksiä heti saapumistilanteessa. Sillä perusteella saamme hyvän käsityksen hoidon kiireellisyydestä ja tarpeesta sekä osaamme ohjata potilaan oikeaan hoitopaikkaan. Vähempikiireellisille, kuten kurkkukipu-, flunssa- tai korvakipupotilaille on edelleen Seinäjoen terveyskeskuksen vastaanotolla varattavissa päivittäin ajanvarauksellisia päivystysaikoja, kertoo osastonhoitaja Sirpa Syrjälä. Jos hoito voi odottaa seuraavaan arkipäivään, seinäjokelainen potilas ohjataan varaamaan aika lääkäreiden ja hoitajien vastaanotolta Y-talon toisesta kerroksesta. Ulkopaikkakuntalaiset ohjataan vastaavasti oman terveyskeskuksen vastaanotolle. Akuutteja tapauksia emme tietenkään käännytä. Jos vaikka laihialaiselta on mennyt käsi sijoiltaan Joupiskalla, hoidamme hänet kyllä, heittää esimerkin ylilääkäri Ilkka Mannismäki. Röntgen aina lähellä Muutto Y-taloon tuo Huhtalantieltä muuttavalle yksikölle kosolti parannuksia, kuten äänieristetyt seinämät hoitopisteisiin entisten verhoratkaisujen sijaan. Nyt myös laboratorio ja röntgen ovat lähellä kaikkina kellonaikoina toisin kuin Huhtalantiellä, josta potilaat piti lähettää kello 15 jälkeen tutkimuksiin keskussairaalaan kilometrin päähän, Mannismäki lisää. Samoin erikoissairaanhoidon päivystyksen läheisyys nopeuttaa hoitoketjua. Onhan potilaiden helppo nyt siirtyä meiltä erikoissairaanhoidon puolelle lähetteen kanssa klo 8 1. kerros Y-talon tiedostuslehti 9

10 Y-röngen Y-röntgen valvoo läpi yön TEKSTI: ANNE KOHTALA KUVA: Jaakko Kuivamäki Hoidon prosessi nopeutuu keskussairaalan ja terveyskeskuksen yhteisen päivystysröntgenin ansiosta. Y-talossa hoidetaan jatkossa myös pääosa keskussairaalan päivystyksellisistä röntgentutkimuksista ja laajat hammastutkimukset. Lisäksi sinne muuttavat kaikki Seinäjoen terveyskeskusröntgenin palvelut Huhtalantieltä. Ympäri vuorokauden toimiva Y-röntgen sijoittuu ensimmäiseen kerrokseen päivystyskeskuksen kainaloon. Matka keskussairaalan päivystyksestä ja terveyskeskuksen ensiavusta kuvauksiin lyhenee mukavasti, kiittää toimintayksikköjohtaja Annikka Nikkola-Sihto. Keskussairaalan osalta röntgenin toiminta ei laajene, vaan jakautuu kahteen osaan. Suurin osa muista kuin päivystyksellisistä tutkimuksista tehdään edelleen kantasairaalan puolella niin sanotussa kantaröntgenissä. Siinä on vähän opettelemista meillä henkilökunnalla, mutta potilaan on helppo löytää perille, kun oikea yksikkö kerrotaan aina kutsussa. Uusia laitteita Uuteen röntgeniin siirretään toinen keskussairaalan tietokonetomografialaitteista, jolla voidaan tutkia ihminen tarkasti ja nopeasti päästä varpaisiin. Lisäksi sinne on hankittu ajanmukainen laite ultraäänitutkimuksia varten sekä uudet röntgenkuvauslaitteet luuston ja keuhkojen kuvauksia varten. Esimerkiksi vanhoja, osin 70-lukulaisia, terveyskeskuksen röntgenlaitteita sinne ei siirretä. Päivystystoiminnassa laadukkaiden laitteiden käyttö on tärkeää, jotta vältytään tarpeettomilta lisätutkimuksilta ja jotta diagnoosin teko ei viivästy, Nikkola-Sihto korostaa. Y-röntgeniin muuttavat Seinäjoen terveyskeskusröntgen Keskussairaalan päivystykselliset kuvaukset Laajat hammaskuvaukset, joita ei tehdä hammaslääkäreiden vastaanotoilla Muutamien muiden keskussairaalan yksiköiden kuvaukset (mm. keuhko-, suu-, korva- ja sydäntutkimukset) Matka kuvauksiin lyhenee mukavasti kerros 10 Y-talon tiedostuslehti

11 Dialyysiosasto pääsee ykköspaikalle Y-talosta ehkä eniten hyötyvät dialyysihoidossa kävijät. Heille tulee osasto paalupaikalle omalla parkkipaikalla. I sojoella asuva Arto Laine on keskussairaalan vakiovieras kolmesti viikossa. Taksi tuo miehen reilun sadan kilometrin päästä tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin. Syynä on elämää ylläpitävä munuaisen toiminnan korvaava dialyysihoito. Sydänleikkauksen jälkimaininkeina vaurioitunutta munuaista ei voida proteesin takia vaihtaa uuteen. Laine joutuu siis loppuelämänsä käymään hoidoissa. Aluksi oli surullista. Sitten tuli tunne, että täytyy tyytyä kohtaloonsa. Ei tässä ole muuta mahdollisuutta, hän pohtii. Laine suree eniten sitä, että synnyinkodissa Isojoella olisi pihapiirissä niin paljon mielenkiintoista puuhaa. Rajoittuneen liikuntakyvyn takia hän ei pysty tekemään töitä, vaikka mieli kovasti tekisi. Oma sisäänkäynti Vanha dialyysiosasto sijaitsi keskussairaalan teho-osaston vieressä monen mutkan takana. Tilat olivat käyneet ahtaiksi, kun vuodepaikkoja oli lisätty muita työtiloja pienentämällä. Laine kehuu hoitohenkilökuntaa, jotka puikkelehtivat taitavasti ahtaissa tiloissa. Yhteishenki on hyvä sekä henkilökunnan että potilaiden keskuudessa. Dialyysiosastolla ollaan kuin samaa perhettä. Kaikki ovat samalla asialla, neljä tuntia kerrallaan kestävässä hoidossa käyvä mies kertoo. Keskussairaalan vanhalla osastolla voitiin hoitaa 14 potilasta kerralla. Y-talossa tilat lisääntyvät kymmenellä paikalla. Normaalia toimintaa on maanantaista lauantaihin. Dialyysiosastolla on oma sisäänkäynti Kyrkösjärven puolelta ja toinen sisäänkäynti Y-talon Keskuskadulta. Potilaille on varattu myös omat pysäköintitilat. Oma ruokailutila ja vaatteiden säilytystilat luovat viihtyisyyttä hoitoyksikköön. Teknisiä parannuksia entisiin tiloihin verrattuna on useita. Osastolle tulee muun muassa oma vedenpuhdistusjärjestelmä. Jännittävää päästä uusiin tiloihin. Niistä tulee kuulemma hienot, Laine toteaa. dialyysiosasto Seinäjoen keskussairaala ta min To i a a alk s r ro 1. ke TEKSTI: outi myllymäki KUVAt: Jaakko Kuivamäki Arvo Laine käy dialyysihoidossa kolmesti viikossa. Y-talon tiedostuslehti 11

12 lääkäri & hoitaja Seinäjoen terveyskeskus Muutama potilas on ihan liikuttuneena kiittänyt, että vihdoin on olemassa ihminen, jota oikeasti kiinnostaa juuri hänen terveytensä kokonaisuudessaan Sairaanhoitaja Johanna Rajala TEKSTI: ANNE KOHTALA KUVAT: Jaakko Kuivamäki Naapuriapua työparilta Terveyskeskuksen lääkärit ja sairaanhoitajat järjestäytyvät Y-talossa entistä tiiviimmin työpareiksi. Lääkäri-hoitaja-työparit sijoittuvat Y-talossa vierekkäisiin huoneisiin, jolloin moni asia ratkeaa oven kopautuksella puolin ja toisin. On aivan erinomaista, että naapurihuoneessa työskentelee aina tuttu lääkäri, jolta saa nopeasti avun asioihin, joita ei voi itse ratkaista, kiittää sairaanhoitaja Johanna Rajala. Lääkäri taas hyötyy hoitajan läheisyydestä varsinkin ajankäytön kannalta. Pystyn hoitamaan samassa ajassa enemmän potilaita ja käyttämään lääkärin ammattitaitoani tehokkaammin, kun hoitaja tekee ennen vastaanottoa pohjatyön: kysyy taustat ja lääkkeet sekä aikatauluttaa päivät potilaiden tarvitseman ajan mukaan, kuvaa lääkäri Anna-Maija Koivukoski. Valitse lääkärisi itse Tiiviistä yhteistyöstä hyötyvät kaikki potilaat, vaikka varsinainen lääkäri-hoitajatyöparimalli koskee vain yli 18-vuotiaita pitkäaikaissairaita. Omaa lääkäri-hoitaja-työparia suositellaan vastaanottokäynnin yhteydessä potilaille, joilla on säännöllistä seurantaa vaativa sairaus. Kirjautumisen jälkeen ajan voi aina varata suoraan omalta hoitajaltaan silloin, kun tilanne ei vaadi kiireellistä hoitoa. Oman lääkärinsä ja hoitajansa saa valita itse Y-talon 17 työparin joukosta. Työparimallia on käynnistelty Seinäjoen pääterveysasemalla ja Nurmon terveysasemalla pari vuotta. Ylistarolaisia ja peräseinäjokelaisia se tulee koskemaan vuoden 2013 alusta. Nurmosta Y-taloon muuttaville Koivukoskelle ja Rajalalle on kertynyt jo 300 omaa potilasta. Kokemukset hoitosuhdetta tiivistävästä mallista ovat olleet erinomaiset niin lääkärien, hoitajien kuin potilaidenkin kannalta. Potilaan ei tarvitse joka käynnillä kertoa tarinaansa alusta ja hoito on kaikin puolin pitkäjänteisempää. Kun potilas on tuttu, osaamme suunnitella myös omahoidon paremmin juuri hänen tarpeidensa mukaan. Näin vältämme turhat käynnit ja myös potilas voi paremmin sairautensa kanssa, Koivukoski lisää kerros 12 Y-talon tiedostuslehti

13 On suuri helpotus, kun työparina on osaava hoitaja sellainen kuin Johanna, joka kysyy potilaalta paljon kysymyksiä ja huolehtii, että lääkärin työpäivä ei ole kaaos, vaan hallittu kaaos. Lääkäri Anna-Maija Koivukoski Lääkärien ja hoitajien vastaanotot Y-talossa Y-taloon siirtyvät Seinäjoen pääterveysaseman ja Nurmon terveysaseman lääkärien ja hoitajien vastaanotot. Vastaanotolle kuljetaan pääsisäänkäynnin kautta ja tilat sijaitsevat toisessa kerroksessa. Varatulle ajalle ilmoittaudutaan sisäänkäynnin läheisyydessä olevalla KELA-kortinlukijalla, joka antaa samalla ohjeen vastaanottopaikan sijainnista. Vastaanotot toimivat entiseen tapaan ajanvarauksella ja aika annetaan kiireellisyysarvion mukaan. Säännöllistä seurantaa tarvitsevat yli 18-vuotiaat voivat valita itselleen oman lääkäri-hoitaja-työparin vastaanottokäynnin yhteydessä. Peräseinäjoen ja Ylistaron alueen vastaanotot siirtyvät Y-taloon vuonna Ilmoittaudu sähköisesti Terveyskeskuksen vastaanotolla otetaan Y-talossa käyttöön sähköinen ilmoittautuminen, jonka ansiosta asiakkaan ei tarvitse enää jonottaa luukulle ilmoittautumisen takia. Sähköinen ilmoittautuminen tehdään kelakortilla, ajokortilla tai muulla kortilla, jossa on viivakoodi. Kone tunnistaa asiakkaan henkilöllisyyden viivakoodista ja välittää tiedon saapumisesta suoraan lääkärien ja hoitajien tiedoksi. Samalla kone tulostaa asiakkaalle ohjeet siitä, missä häntä hoitavan lääkärin tai hoitajan huone sijaitsee ja miten tulee toimia. Henkilöstö opastaa asiakkaita käyttämään sähköistä ilmoittautumista. Myös perinteinen luukulle ilmoittautuminen on edelleen mahdollista. Laskutustiedot kysytään jo aikaa varattaessa. Y-talon tiedostuslehti 13

14 neurofysiologian tutkimusyksikkö Hermorata- ja aivosähkötutkimukset Y-taloon Hermoston ja lihaksiston sairauksia tutkiva neurofysiologian tutkimusyksikkö muuttaa Y-talon toiseen kerrokseen. Yksikössä tehdään muun muassa hermoratatutkimuksia (ENMG), erilaisia unen ja vireystilan tutkimuksia sekä aivosähkötutkimuksia (EEG) aikuisille ja lapsille. Keskussairaalan osastojen ja poliklinikoiden potilaita palveleva tutkimusyksikkö on avoinna päiväaikaan viitenä päivänä viikossa kerros Lisäksi yksikössä tehdään tutkimus- ja kehitystyötä unihäiriöiden ja tajuttomuuden syistä sekä nukutusten syvyyden valvonnasta. fysiologian ja isotooppitutkimusten yksikkö Sydänfilmit ja syöpätutkimukset Y-taloon Tavallisimpia kansantautejamme, kuten sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia, tutkitaan jatkossa Y-talon kolmannessa kerroksessa, jonne muuttaa fysiologian ja isotooppitutkimusten yksikkö. Potilas lähetetään poliklinikalta tai osastolta fysiologian ja isotooppitutkimusten yksikköön, jos tarvitaan tietoa esimerkiksi sydänlihaksen verenkierrosta, syövän levinneisyydestä, kasvaimen luonteesta tai keuhkosairauksista. Fysiologian tutkimuksissa tutkitaan ihmisen elintoimintoja erilaisten mittausten, kuten sydänfilmien tai rasituskokeiden avulla. Osa mittauksista tehdään osastolla, osa potilaan normaalissa koti- tai työympäristössä. Isotooppitutkimuksissa sairauksia tutkitaan radioaktiivisten eli säteilevien lääkeaineiden avulla. Tutkimusaineen etenemistä ja jakaumaa potilaan elimistössä kuvataan gammakameralla. Jokaisessa meillä tehdyssä tutkimuksessa tarvitaan vähintään yksi tietotekninen laite tai laitteisto, joten laitepelko on yksikössämme tuntematon käsite, kuvaa osastonhoitaja Irmeli Mäki-Hakola moniammatillisen tiimin työtä. Tästä syystä 15 lääkärin, hoitajan, fyysikon ja tutkimuslaborantin tiimi on myös erityisen iloinen muutosta Y-taloon. Tietojärjestelmien ja tutkimuslaitteiden kehitys vaikuttaa ratkaisevasti yksikkömme toimintaan. Y-talon tilat vastaavat kerros kehitystä ja täyttävät esimerkiksi Säteilyturvakeskuksen viranomaisvaatimukset, mikä lisää myös potilasturvallisuutta, Mäki-Hakola mainitsee. Pikkupotilaille oma näytte Seinäjoen keskussairaalan ja terveyskeskuksen yhteinen Y-laboratorio palvelee 700 asiakasta päivässä. Koko Y-talon vilkkainta aluetta tulee olemaan laboratorion näytteenotto kakkoskerroksessa. Siellä otetaan jatkossa liki kaikki Seinäjoen laboratorionäytteet, mikä tarkoittaa noin 700 asiakasta päivässä. Laboratoriossa on yhteensä 11 näytteenottohuonetta, joista yksi on varustettu erityisesti pienten lasten näytteenottoon hoitopöytineen. Pikkupotilaat rentoutuvat, kun ympärillä on pieniä mieluisia asioita: mukavia kuvia, piirustuspöytä ja sopivasti leluja. Lisäksi huone on suunniteltu niin, että näytteenotto sujuu silloinkin, kun mukana on äidin tai isän lisäksi sisaruksia. Taaperoikäiset sisarukset voivat odottaa turvallisesti lastenistuimessa, niin aikuisen syli vapautuu potilaalle näytteenoton ajaksi, 14 Y-talon tiedostuslehti

15 y-laboratorio Laboratorio toimii ajanvarauksella enotto Jaana Saarisen ja Jarkko Kinnusen kaksiviikkoinen vauva pääsi ensimmäisenä testaamaan pienten lasten näytteenottohuonetta Y-laboratoriossa. TEKSTI: ANNE KOHTALA KUVAt: Jaakko Kuivamäki Y-laboratoriossa otetaan toden teolla käyttöön myös nettiajanvaraus, joka on ollut kokeilukäytössä vuoden verran. Tavoite on, että yksikään potilas ei joutuisi odottamaan näytteenottoa puolta tuntia kauem paa. Siihen meidän on mahdollista päästä nettiajanvarauksen avulla, sanoo ylikemisti Kari Åkerman. Nettiajanvaraus on mahdollista kaikille muille asiakkaille paitsi heille, joille on määritelty aika poliklinikkakutsun yhteydessä tai potilaille, jotka ovat tulossa glukoosirasitukseen. Silloin aikaa ei voi muuttaa itse, koska tutkimusten on laskettu valmistuvan potilaan vastaanottoaikaan mennessä. Ajanvaraus on mahdollista edelleen myös puhelimitse. esittelee apulaisosastonhoitaja Tuija Vainiola seinään kiinnitettyä tuolia. Myös uudet odotustilat ovat sen mukaiset, että satojen asiakkaiden virta sujuu: odotustilassa on 160 istumapaikkaa. Lapsiasiakkaille on oma leikkinurkkaus. Pitkäkestoisissa rasitustutkimuksissa oleville on varattu rauhallinen tila, reumapotilaat on huomioitu korkeammilla istuimilla ja odotustilassa on lukolliset säilytyskaapit. Vanhaan verrattuna täällä on kaikki paremmin ja myös tulevaisuuden kasvavat tarpeet on huomioitu. Tuskin voimme puhua vanhoista, tukkoisista tiloista samana päivänä, eihän meillä ollut edes kunnollisia wc-tiloja näytteenottoon, tuumii ylikemisti Kari Åkerman. Y-laboratorio Y-laboratorioon keskitetään kaikki Seinäjoen keskussairaalan ja Seinäjoen terveyskeskuksen näytteenotot. Ylistaron ja Peräseinäjoen sekä Seinäjoen Työterveyden yksiköiden toiminta säilyy ennallaan. Laboratorio on avoinna kello 7 15 kaikkina arkipäivinä paitsi tiistaisin, jolloin näytteitä otetaan kello 18 asti. Lisäksi päivystyskeskuksessa on oma näytteenottohuone, joka palvelee päivystyspotilaita joka päivä ympäri vuorokauden. Kotona otetut näytteet voi tuoda Y-laboratorion asiakaspalvelupisteeseen. Sieltä voi hakea myös näytteenottotarvikkeita. Laboratorioon tarvitaan aina lähete ja paikalle on hyvä saapua 15 minuuttia ennen näytteenottoa. Ajanvaraus nopeuttaa näytteenottoon pääsyä. Aika varataan laboratorion ajanvarausjärjestelmän kautta netissä osoitteessa tai puhelimitse numerosta kerros Y-talon tiedostuslehti 15

16 Koulutusta lähellä työelämää Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön tutkimus- ja kehittämispäällikkö Kaija Loppela kertoo, että noin parinsadan neliön kokoiset Y-talon tilat tarjoavat monia koulutuksen kehittämismahdollisuuksia. Samaan rakennukseen sijoittuminen tarjoaa uudenlaisia yhteistyön muotoja Y-talon muiden toimijoiden ja käyttäjien kanssa. Tavoitteena on saada ammattikorkeakoulun asiantuntemus ja osaaminen entistä kiinteämmin ja monipuolisemmin eri sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden käyttöön. Opetuskäytön lisäksi uudet tilat soveltuvat esimerkiksi erilaisiin ryhmätoimintoihin ja täydennyskoulutukseen. Tiloissa eri alojen opiskelijat ja asiantuntijat toteuttavat moniammatillisesti myös yhteisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita esimerkiksi potilaille ja asiakkaille suunnattuun ohjaukseen ja neuvontaan liittyen. Niin ikään tilat tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia kehittää opiskelijoiden harjoittelua etenkin sairaanhoitopiirin ja Seinäjoen terveyskeskuksen kanssa. Systemaattinen, tulevaisuuteen katsova ja aidosti työelämäläheinen yhteistoiminta palvelee eri toimijaosapuolia, korostaa yksikön johtaja Asta Heikkilä. Väriopit vietiin pisimmälle Y-talon neljänteen kerrokseen muuttavalla geropsykiatrian poliklinikalla ja osastolla, jossa hoidetaan yli 64-vuotiaita mielenterveyspotilaita. eresepti tulee talvella Paperinen resepti on pian historiaa, kun kaikkien suomalaisten lääkemääräykset siirtyvät sähköiseen Reseptikeskukseen. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen julkinen terveydenhuolto ottaa ereseptin eli sähköisen lääkemääräyksen käyttöön porrastetusti eri toimipaikoissa Yksityinen terveydenhuolto aloittaa ereseptin käytön oman aikataulunsa mukaan viimeistään huhtikuussa Asiakas saa terveydenhuollon toimintayksikössä henkilökohtaisen opastuksen ereseptin käyttöön liittyvistä asioista ennen ensimmäistä sähköistä lääkemääräystä. Vastaanotolla lääkäri, hammaslääkäri tai rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaava sairaanhoitaja tallentaa lääkemääräyksen suoraan valtakunnalliseen KELAn ylläpitämään Reseptikeskukseen. Paperiresepti jää pois ja asiakas saa lääkäriltään sen sijaan potilasohjeen, jossa on tiedot kaikista samalla kertaa määrätyistä lääkkeistä. Lääkkeet voi hakea mistä tahansa apteekista. Kela-kortti on edelleen välttämätön lääkekorvausten saamiseksi ja lääkäriltä saadun potilasohjeen esittäminen apteekissa nopeuttaa asiointia. Sähköisen lääkemääräyksen uudistaminen onnistuu terveydenhuollon toimintayksikön tai apteekin kautta. Sähköisen reseptin ansiosta voidaan välttää esimerkiksi päällekkäiset lääkitykset ja lääkkeiden haitalliset yhteisvaikutukset, joten potilasturvallisuus paranee. Samoin hoidon jatkuvuus ja suunnitelmallisuus paranevat, kun kaikki sähköisesti määrätyt lääkkeet ovat siirtymävaiheen jälkeen nähtävissä Reseptikeskuksen kautta hoitoa suunniteltaessa ja arvioitaessa. Omia sähköisiä lääkemääräyksiään ja niihin liittyviä tietoja pääsee katsomaan tulevaisuudessa myös itse KanTa-palveluiden kautta. Lisätietoja: 16 Y-talon tiedostuslehti

17 Seinäjoen keskussairaala TEKSTI: ANNE KOHTALA KUVA: Jaakko Kuivamäki Geropsykiatria Väri vaikuttaa mielialaan Y-talon suunnittelussa on lähdetty alusta pitäen siitä, että sairaalasta ei tehdä valkoista. Niinpä koko rakennus pirskahtelee vahvoja värejä, jotka tekevät talosta viihtyisän ja joiden mukaan siellä voi suunnistaa. Kaikkein pisimmälle väriopit on viety geropsykiatrian poliklinikalla ja osastolla, jossa hoidetaan yli 64-vuotiaita mielenterveyspotilaita. Siellä on ajateltu erityisesti värien vaikutusta mielialaan. Ihmiset kokevat värit hyvin yksilöllisesti. Yksi ei voi sietää sitä väriä, mistä toinen tykkää. Silti tutkimusten mukaan tietyt värit vaikuttavat tietyllä tavalla jopa terveyteen, valottaa Y-talon suunnittelusta vastaava arkkitehti Raija-Liisa Miesmaa UKI Arkkitehdit Oy:stä. Geropsykiatrian poliklinikan ja osaston yleisväriksi valittiin vihreä: luonnon väri, jonka rauhoittavan vaikutuksen uskotaan olevan meillä selkäytimessä. Potilashuoneissa käytettiin turkoosia ja keltaista. Turkoosi rauhoittaa levottomuutta ja avaa henkisiä sulkuja. Keltainen ja oranssi taas piristävät ja auttavat masennuksessa, arkkitehti listaa värioppeja. Ikäihmisen parhaaksi Geropsykiatrian ylihoitaja Norma Mäkynen viihtyy uudelta tuoksuvan yksikön väreissä eikä epäile vähääkään värien mielialavaikutusta. Väri on hyvä lisämauste hoitotyölle, hän uskoo. Tällä poliklinikalla ja osastolla hoidetaan ja tutkitaan ikäihmisten erilaisia mielenterveydellisiä häiriötiloja, kuten esimerkiksi masennus-, ahdistus- ja paniikkioireista kärsiviä potilaita, muistihäiriöisiä ja lääkehoidon seurantaa vaativia potilaita. Hoidon periaatteena on kokonaisvaltainen ja yksilöllinen potilaan elämäntilanne ja läheiset huomioon ottava hoito, jossa keskeistä on omahoitajatyöskentely. Yksilöja parikeskusteluja sekä ryhmäkeskusteluja toteutetaan terapeuttista lähestymistapaa käyttäen. Erilaiset toiminnalliset ryhmät, kuten askartelu-, musiikki- ja liikuntaryhmät vahvistavat ikääntyneen jäljellä olevia voimavaroja. Hoitotyö meillä on kuin tutkijan työtä. Tehtävämme on löytää syy huonoon oloon ja keinoja terveyden paranemiseen ja ylläpitoon. Siinä tarvitaan yhteistyötä moneen suuntaan: kotijoukkoihin ja toisaalta sairaalan muille osastoille. Joskus voi paljastua, että oireiden syy onkin fyysinen, kuvaa osastonhoitaja Juha Mäki-Rajala. Yksikkö muuttaa Y-taloon vanhan sairaalan tiloista Törnävältä ja on tällä alueella ensimmäinen psykiatrinen osasto somaattisella puolella eli fyysisten sairauksien joukossa. Meille tulee olemaan paljon hyötyä siitä, että sisätautiyksiköt ovat lähellä. Uusissa tiloissa myös hoitoon tulemisen kynnys madaltuu, kun pääsemme Törnävälle tulemisen leimasta. Se tuntuu vain olevan monelle ikäihmiselle aika kova paikka, poliklinikan sairaanhoitaja ja psykoterapeutti Leena Rahnasto mainitsee. Ensi vuonna eläkkeelle jäävä ylihoitaja Norma Mäkynen viihtyy Y-talon tilojen väreissä niin, että voisi kuvitella itsensäkin osaston keinutuoliin istumaan, jos sellainen tarve eläkepäivillä tulisi. Geropsykiatrian poliklinikka ja osasto Geropsykiatrian poliklinikalla ja osastolla hoidetaan ja tutkitaan yli 64-vuotiaita potilaita, joilla on mielenterveyden häiriöitä, kuten masennusta, ahdistusta, harhaluuloisuutta tai muistivaikeuksia. Poliklinikalle tullaan lääkärin lähetteellä. Lääkäri-hoitaja-työpari tekee tarvittaessa myös kotikäyntejä. Jos potilas ei enää pärjää kotona tai tarvitaan tarkempia tutkimuksia, hän tulee osastolle, jossa on 16 vuodepaikkaa. Keskimääräinen hoitoaika osastolla on noin kuukausi. Hoidossa ovat tiiviisti mukana myös perhe ja läheiset kerros Y-talon tiedostuslehti 17

18 Kuntoutusosasto Seinäjoen terveyskeskus TEKSTI: outi myllymäki KUVA: Jaakko Kuivamäki Hyvä startti toipujalle Tahto on toipumisessa suurin moottori terveyskeskuksen kuntoutusosastolla. Seinäjoen terveyskeskuksen osastot Kaupungin sairaalan osastoista Y-taloon siirtyvät kuntoutusosasto (Y1) ja akuuttiosasto (Y2) Nykyiselle pääterveysasemalle (Huhtalantie 10) jää toimimaan jatkokuntoutusosasto (H3) ja tehostettu avosairaanhoito (TAS) Pitkään kuntoutuksen parissa työskennellyt Seinäjoen terveyskeskuksen kuntoutusosaston osastonhoitaja Raija Viitamäki on pannut merkille, miten suuri vaikutus omalla motivaatiolla on toipumiseen. Ilman kuntoutujan omaa halua ja sisua eivät asiat etene. Viitamäki kertoo, että Y-talon myötä terveyskeskuksen kuntoutusosaston rooli selkeytyy. Potilaat tulevat samoin jatkohoitoon kuin ennenkin, mutta toimintoja pystytään kehittämään ja hakemaan uusia ulottuvuuksia yhteistyöstä esimerkiksi erikoissairaanhoidon kuntoutusosaston kanssa. Itse hoitotyö ei hirveästi tule muuttumaan, mutta toiminnallisuus paranee. Voimme hankkia sairaanhoitopiiriltä monia oheispalveluja: esimerkiksi laboratorio ja röntgen ovat auki ympäri vuorokauden. Lisäksi taksirumba sairaalanmäellä vähenee, hän luettelee etuja. Etenevä hoitoketju Kuntoutujat tulevat hoito- ja kuntoutusjaksolle pääsääntöisesti erikoissairaanhoidon eri yksiköistä. Suurin osa on kirurgiasta ja neurologiasta. Jonkin verran potilaita tulee myös kaupunginsairaalan muilta osastoilta. Kuntoutusosaston 36 paikkaa jaetaan kolmeen ryhmään eli moduuliin. Akuuttikuntoutuksen kymmenen paikkaa on varattu paljon etenkin lääketieteellistä hoitoa vaativille kuntoutujille. Varsinkin erikoissairaanhoidosta tulevat potilaat ovat usein vielä heikossa fyysisessä kunnossa. Kun toipumisessa päästään vähän eteenpäin, voidaan kuntoutuja siirtää varsinaiseen kuntoutusmoduuliin. Niitä meillä on kaksi, Myllypuistosairaalan osastot (M4 ja M5) jatkavat toimintaa nykyisissä tiloissaan osoitteessa Koskenalantie 3. osastoilla hoidetaan psykogeriatrisia ja dementiapotilaita. Raija Viitamäellä on monta syytä iloita muutosta Y-taloon. Yksi niistä on allasosasto, joka on säännöllisesti kuntoutujien käytössä. 18 Y-talon tiedostuslehti

19 akuuttiosasto joista toinen on 14-paikkainen ja toinen 12-paikkainen, Viitamäki selvittää. Seinäjoen terveyskeskuksella tulee olemaan kuntoutujille käytössä vielä neljäskin paikka: Huhtalantien jatkokuntoutusosasto. Näistä muodostuu tiivis hoitoketju, jossa kuntoutuja saa sopivimman avun. Aktivoivaa kuntoutusta Kuntoutusosaston toiminnan ytimessä on aktivoiminen. Sänky on tarkoitettu vain nukkumista ja ajoittaisia lepohetkiä varten, muuten kuntoutuja viettää aikaansa mahdollisimman paljon jalkeilla. Sairaalassa palvelut perinteisesti tulevat paljolti sänkyyn. Meille tulee nyt isompi viihtyisä ruokasali, jossa kuntoutujat ruokailevat, Viitamäki huomauttaa. Jokaisen kuntoutujan kanssa laaditaan henkilökohtainen kuntoutumissuunnitelma, jonka mukaisesti edetään. Kuntoutujilla on päivisin yllä rennot oloasut, joilla on helppo jumpata. Yksilöhoitojen lisäksi viikko-ohjelmaan sisältyy erilaisia toiminnallisia ryhmiä ja osastolla on ikäihmisille suunniteltu kuntosali. Y-talossa on mahdollisuus käyttää myös allasosastoa. Vuonna 1976 rakennetun nykyisen kuntoutusosaston väki iloitsee jo etukäteen lokakuussa tapahtuvasta muutosta Y-talon neljänteen kerrokseen. Muuttoa ja toiminnan käynnistymistä uusissa tiloissa odotetaan kerros Terveyskeskuksen akuuttiosastolla on 40 paikkaa äkillisesti sairastuneille potilaille, jotka tarvitsevat lyhytaikaista sairaalahoitoa. Keskimääräinen hoitoaika osastolla on 3 5 vuorokautta. Uudet tilat tukevat nopeaa kotiutumista ja kotona pärjäämistä, mikä on osaston tavoite. Entistä isommat ja viihtyisämmät ruokailu- ja oleskelutilat auttavat potilaiden toimintakyvyn palautumista jo sairaalassaoloaikana. Osasto on jaettu kolmeen moduuliin. Sen tarkoituksena on turvata potilaiden yksilöllisempi hoito. Lisäksi jokaiselle potilaalle on nimetty vastuuhoitajat jokaisessa työvuorossa. Näin potilaat tietävät, ketkä heidän asioitaan hoitavat, selittää osastonhoitaja Kristiina Kallio. Yli puolet akuuttiosaston potilaista tulee terveyskeskuksen ja TEKSTI: anne kohtala KUVAT: Jaakko Kuivamäki Akuuttisairaanhoitoa järvinäköalalla Seinäjoen terveyskeskuksen akuuttiosasto saa uudet tilat lääkäreiden ja hoitajien vastaanoton naapurista. Useimmista huoneista on tervehdyttävät näkymät Kyrkösjärvelle. keskussairaalan päivystyksen kautta. Loput tulevat keskussairaalan osastoilta ja muista hoitolaitoksista. Osastomme toiminta ei muutu Y-talossa, mutta välimatka erikoissairaanhoitoon lyhenee. Enää ei tarvitse tilata ambulanssia, kun siirrytään erikoissairaanhoidosta meille tai toisinpäin. Y-talon erinomaiset tutkimusmahdollisuudet laajentavat osastolla työskentelevien erikoislääkäreiden mahdollisuuksia akuuttipotilaiden tutkimuksessa ja hoidossa. Uusissa tiloissa huoneet ovat myös rauhallisempia: pääasiassa kahden hengen huoneita entisten neljän hengen huoneiden sijaan kerros Y-talon tiedostuslehti 19

20 fysio- ja toimintaterapia Lisää tehoa yhteistyöllä TEKSTI: outi myllymäki KUVA: Jaakko Kuivamäki 20 Y-talon tiedostuslehti