Y-talo toimii. Yhteistyön talo palvelee kauas tulevaisuuteen. Ykköskerroksen miehittävät päivystäjät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Y-talo toimii. Yhteistyön talo palvelee kauas tulevaisuuteen. Ykköskerroksen miehittävät päivystäjät"

Transkriptio

1 Y-talo toimii Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen terveyskeskus Ykköskerroksen miehittävät päivystäjät Y-laboratoriossa 700 asiakasta päivässä Värillä on väliä Yhteistyön talo palvelee kauas tulevaisuuteen Y-talon tiedotuslehti väestölle

2 Y-talo toimii y-talon tiedotuslehti Pääkirjoitukset 04 Y-info 16 Kysy neuvoa lasiluukulta 06 Päivystyskeskus Päivystykseen yhdestä ovesta 10 Y-röntgen Päivystysröntgen valvoo läpi yön 11 Dialyysiosasto Ykköspaikka omalla parkkipaikalla 12 Terveyskeskuksen vastaanotto Lääkärit ja hoitajat työpareiksi 14 Y-laboratorio Näytteenottoon 700 asiakasta päivässä 6 16 Geropsykiatria Väri vaikuttaa mielialaan 18 Terveyskeskuksen osastot Kuntoutusosasto ja akuuttiosasto Y-taloon 20 Fysio- ja toimintaterapia Lisää tehoa yhteistyöllä 22 Geriatria Muistihäiriöihin saa apua 23 Kuntoutusosasto Kokeilevaa asumista harjoitustiloissa Ulkoasu ja taitto: I-print plus kuvat: Jaakko Kuivamäki paino: I-print oy 2 Y-talon tiedostuslehti 20

3 Parasta mahdollista perusterveydenhuoltoon Tulevaisuuden sairaala taipuu uusiin vaatimuksiin pääkirjoitukset Seinäjoki on tehnyt ison investoinnin perusterveydenhuoltoon. Y-talo on rakennettu, että voimme tarjota väellemme parasta mahdollista perusterveydenhuoltoa. Y-talo tulee palvelemaan kaupunkilaisia vuosikymmeniä. Tilojen suunnittelu aloitettiin lähes kymmenen vuotta sitten. Suunnittelu ja tilatarpeiden ennakointi vuosiksi eteenpäin on ollut haastavaa. Väkiluvun kasvu, kuntaliitokset ja terveydenhuollon uudet tutkimusmahdollisuudet ja vaatimukset ovat muuttaneet tarpeita ja terveydenhuollolle tulleita vaatimuksia. Myös valtiovallan taholta on tullut uusia velvoitteita ja säädöksiä, jotka on pitänyt huomioida. Tekniikan, tietotekniikan ja sähköisten palvelujen kehittyminen ovat avanneet aivan uusia mahdollisuuksia järjestää toimintoja. Suunnitelmia on jouduttu tarkentamaan monta kertaa matkan varrella. Komea talo on nyt valmiina palvelemaan seinäjokelaisia entistä tehokkaammin ja paremmin. Muuton myötä kaupunginsairaalan osastojen tilat nykyaikaistuvat, ja lääkäreille ja hoitajille voidaan vastaanotoilla osoittaa omat työhuoneet. Hoitoa tarvitsevien kaupunkilaisten tutkimusmahdollisuudet paranevat ja laajenevat, kun tarpeellisia kokeita saadaan myös iltaisin ja viikonloppuisin. Perusterveydenhuollon yksikkömme sijaitsevat limittäin erikoissairaanhoidon yksiköiden kanssa. Aivan samanlaista konseptia ei ole muualla Suomessa. Järjestely antaa erinomaiset mahdollisuudet yhteistyön tiivistämiseen. Esimerkiksi fysioterapiayksikössä on yhteinen ilmoittautumispiste erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon potilaille. Sinne hankittuja laitteita voidaan hyödyntää kaikkien potilaiden hoidossa. Fiksuja ratkaisuja, jotka tuovat säästöjä kummallekin taholle. Päivystyskeskuksessa terveyskeskuksen ja perusterveydenhuollon päivystys sijaitsevat rinnakkain, mikä tekee potilaan hoidosta joustavaa. Erikoissairaanhoidon kuntoutusosaston ja terveyskeskuksen kuntoutusosaston työnjaosta ja yhteistyöstä on sovittu. Erityisen iloinen olen siitä, että Y-talo antaa erinomaiset mahdollisuudet kehittää perusterveydenhuollon toimintaa ennen kaikkea vastaanottotoimintaa. Voimme panostaa hoitaja-lääkäri työparimallilla toimimiseen. Olen tyytyväinen, että Y-talo valmistuu juuri nyt, kun koko terveydenhuolto on suurien haasteiden edessä. Meillä Seinä joella on toiminnan kehykset hyvässä kunnossa. Voimme keskittyä tärkeimpään ydintehtäväämme: kaupunkilaistemme terveyden hoitoon. Tiina Perä johtava ylilääkäri Seinäjoen terveyskeskus Y-talo antaa erinomaiset mahdollisuudet yhteistyön tiivistämiseen. Näyttää siltä, että Seinäjoella terveydenhuollon rakentamisessa tulee muutaman kymmenen vuoden välein erityisen aktiivisia jaksoja: luvulla rakennettiin piirisairaala ja lääninsairaala, 1970-luvulla uusi keskussairaala ja terveyskeskuksen pääterveysasema. Nyt ihan viime vuosina on laajennettu keskussairaalaa P-osalla ja rakennettu terveyskeskuksen Myllypuistosairaala. Y-talo huipentaa tämän investointiaallon, joskin jatkoa seuraa vielä psykiatrian uusien tilojen rakentamisella. Sen jälkeen vedetään henkeä parikymmentä vuotta ja maksetaan lainoja pois. Y-talo on suuri investointi. On kuitenkin hyvä huomata, että rakennukset kustannustekijänä ovat vain parin prosentin luokkaa kokonaiskustannuksista. Olennaista on se, että rakennus tukee työprosesseja ja henkilökunnalla on hyvät työolosuhteet, jolloin ammattilaisten asiantuntemus saadaan parhaiten palvelemaan potilasta. Investoimisen kannalta suuri haaste on terveydenhuollon nopea muuttuminen. Kun kantasairaalassa työskenteli alkuun sata lääkäriä, nyt määrä on kaksinkertainen. Sairaansijat ovat samana aikana vähentyneet 558:sta noin 330:een. Poliklinikkakäynnit ja leikkaustoimenpiteet ovat lähes tuplaantuneet. on tällä hetkellä aivan erilaista kuin silloin, kun kantasairaala otettiin käyttöön. Muutos jatkuu varmasti myös tulevaisuudessa. Siksi rakennuksia suunniteltaessa joudutaan miettimään soveltuvuutta myös siihen toimintaan, mitä on 50 vuoden kuluttua. Joustava muunneltavuus on tämän päivän ajattelutapa. Lääninsairaala palveli 45 vuotta. Nykyinen kantasairaala on toiminut nyt 35 vuotta, eikä kukaan ole esittänyt, että tehtäisiin kokonaan uusi sairaala. Sairaala on siis taipunut aika hyvin uusiin vaatimuksiin. Hyvin voi jo arvioida, että kantasairaala palvelee eteläpohjalaisia vielä 65-vuotiaanakin. Y-talo on uusinta uutta suomalaisessa sairaalarakentamisessa. Se on pyritty tekemään käyttäjälähtöisesti tehokkaita toimintamalleja tukevaksi. Samalla on kuitenkin ajatuksissa ollut, että Y-talo tulee olemaan osa terveydenhuoltoamme ehkä 50 tai jopa sata vuotta. Vaatimustaso suunnittelulle ja toteutukselle on siis tavattoman korkea, koska olemme tehneet talon tulevaisuutta varten. Jaakko Pihlajamäki Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Y-talon tiedostuslehti 3

4 Y-info TEKSTI: ANNE KOHTALA KUVA: Jaakko Kuivamäki Yhteistyön talo palvelee vuosikymmeniä Liki kymmenen vuoden rutistus on saatu päätökseen ja sairaalanmäen uusin maamerkki sykkiä elämää. Neljäkerroksinen Y-talo ratkaisee Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Seinäjoen terveyskeskuksen tilatarpeet vuosikymmeniksi eteenpäin. Y-talossa asioi päivittäin arviolta asiakasta ja työskentelee 500 henkilöä. Talossa on noin huonetta. Kun mittasuhteet ovat tällaiset, opastustakin on suunnitellut erityinen opastustyöryhmä ja aiheesta on tehty muun muassa kolme opinnäytetyötä. Kyltit ja värit auttavat suunnistajaa, mutta edelleen myös perinteinen konsti on käytössä: sisääntuloaulassa pääoven vieressä sijaitsee info-piste. Aulassa työskentelee aulaemäntä tai -isäntä, jolta voi kysyä neuvoa ja joka kuljettaa tarvittaessa liikuntarajoitteiset potilaat perille. 4kerros 3kerros 2 kerros Geropsykiatrian poliklinikka ja osasto Seinäjoen keskussairaala Kuntoutusosasto Seinäjoen terveyskeskus Hallinto Seinäjoen terveyskeskus Kokoustilat: Tupa, Kamari 1, Kamari 2 Fysio- ja toimintaterapia Seinäjoen keskussairaala Fysioterapia ja apuvälinelainaamo Seinäjoen terveyskeskus Kuntoutusosasto Seinäjoen keskussairaala Geriatrian poliklinikka Seinäjoen keskussairaala Fysiologian ja isotooppitutkimusten yksikkö Seinäjoen keskussairaala SeAMK Sosiaali- ja terveysala Laboratorion näytteenotto Seinäjoen keskussairaala ja terveyskeskus Lääkärien ja hoitajien vastaanotot Seinäjoen terveyskeskus Akuuttiosasto Seinäjoen terveyskeskus Neurofysiologian tutkimusyksikkö Seinäjoen keskussairaala Kahvila Troppi Y-talo Y-taloon tullaan sisään pääovesta. Lisäksi päivystyskeskukseen, dialyysiosastolle ja apuvälinepalveluun on oma sisäänkäynti. Pääsisäänkäynti on avoinna arkisin kello ja viikonloppuisin kello Parkkipaikat ja paikallisliikenteen bussipysäkit sekä taksipaikat sijaitsevat sisäänkäyntien läheisyydessä. Pääsisäänkäynti johtaa Y-infoon, josta löytyvät kartat ja kyltit ja jossa palvelevat vahtimestari ja aulatyöntekijä. Rakennuksen selkäranka on toisessa kerroksessa sijaitseva Keskuskatu, jossa sijaitsevat laboratorio, vastaanotot ja kahvila. Sieltä kulkee myös yhdyskäytävä kantasairaalaan. Dialyysiosaston sisäänkäynti P10 Y-talon pääsisäänkäynti P11 1 Päivystyskeskus - Päivystys Seinäjoen keskussairaala - Ensiapupäivystys Seinäjoen terveyskeskus Päivystysosasto Seinäjoen keskussairaala Y-röntgen Seinäjoen keskussairaala ja terveyskeskus P12 Päivystys Koskenalantie kerros Dialyysiosasto Seinäjoen keskussairaala Vesiterapiatilat Prunni ja Kooli, liikuntatila Sakki Asiakaspaikoitusalue Linja-autopysäkki Paikoitusalueilla Ilmainen pysäköinti pysäköintikiekolla 4 h 4 Y-talon tiedostuslehti

5 Y-talon opastus on suunniteltu niin, että siellä voi suunnistaa kolmella eri tavalla: seuraamalla värejä tai kylttejä sekä kysymällä neuvoa. Rappuset ylös ja olet Keskuskadulla Pääovesta sisään ja rappuset ylös, niin olet Keskuskadulla, neuvoo Y-talon vahtimestari Esa Ahonen. Y-infon vahtimestari Esa Ahonen on neuvonut keskussairaalan asiakkaita ja potilaiden omaisia lasiluukulla 27 vuotta. Kaikenlaisiin kysymyksiin olemme tottuneet. Sairaala on osalle pelottavakin paikka. Joskus sinne tullaan jännittyneessä mielentilassa ja se on ymmärrettävää. Väri johdattaa perille Y-talon vilkkain paikka tulee olemaan Keskuskatu, jossa sijaitsee kahvila ja josta kuljetaan muun muassa laboratorion näytteenottoon. Kahvilan kautta on helppo hahmottaa koko talo: aina kun tulet siihen, tiedät missä olet. Pieni sekaantumisen vaara on kuitenkin olemassa. Keskuskatu sijaitsee kakkoskerroksessa, joten kun pääovesta tullaan sisään, ensin täytyy nousta rappuset ylös, Ahonen muistuttaa. Muita hankalia kohtia vahtimestari ei ole toistaiseksi havainnut. Kun käytäväväri vaihtuu, tietää siirtyvänsä yksiköstä toiseen. Paljon auttaa myös se, että opastetekstit ovat paitsi kylteissä ovien päällä, myös ovissa. Silloin ei tarvitse epäröidä kahvaan tarttuessaan, mitä oven takana on, hän esittelee. Opastuksen lisäksi Ahosen ja seitsemän muun vahtimestarin työtä on talon sisäinen potilaankuljetus. Lasiluukulla osataan kertoa myös omaisten huoneennumerot ja henkilökunnan paikallaolo. Ahonen on varautunut keskustelemaan myös kakkoskerroksen kattoon ripustetuista värikkäistä hyrristä koostuvasta Sirocco-taideteoksesta. Se voitti taideteoskilpailun 44 osallistujan joukosta ja sen ovat suunnitelleet kuvanveistäjä Petri Eskelinen ja kuvataiteilija Mia Puranen, tulee kuin apteekin hyllyltä. Kun käytäväväri vaihtuu, tietää siirtyvänsä yksiköstä toiseen. Y-talon tiedostuslehti 5

6 päivystyskeskus TEKSTI: anne kohtala KUVAT: Jaakko Kuivamäki Kun vaiva ei voi odottaa Y-talon ensimmäinen kerros ei nuku koskaan. Siellä valvoo päivystyskeskus, jonne sijoittuvat rinnakkain kaikkia Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen asukkaita palveleva keskussairaalan päivystys sekä Seinäjoen terveyskeskuksen ensiapu ja viikonlopun hammaslääkäripäivystys. Päivystyskeskus avaa ovensa Y-talossa aamulla 12. syyskuuta. Sen jälkeen päivystystä tarvitsevan potilaan tarvitsee muistaa Seinäjoella vain yksi ovi: päivystyskeskuksen oma sisäänkäynti. Ovi löytyy Y-talon pääsisäänkäynniltä katsottuna kulman takaa vasemmalta ja parkkipaikka aivan oven edustalta. Kun ulko-ovesta on tultu sisään, vasemmalla näkyy keskussairaalan päivystyksen ilmoittautumispiste ja oikealla ovi Seinäjoen terveyskeskuksen ensiapuun. Perille ohjaavat myös värit: he, joilla on lähete erikoislääkäripäivystykseen, kulkevat vasemmalle kohti punaista seinää. Sinisen suunnan ottavat he, jotka ovat matkalla terveyskeskuksen ensiapuun. Yöaikaan vain punainen vastaanottopiste on avoinna. Silloin siellä toimii kaikkien Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskusten yöpäivystys ilman lähetettä. Ambulanssiliikenne päivystyskeskukseen saapuu omaa reittiään ambulanssihallin kautta. Y-talon päivystyskeskukseen muuttavat: Seinäjoen keskussairaalan päivystys Seinäjoen terveyskeskuksen ensiapupäivystys Kaikkien sairaanhoitopiirin alueen kuntien yöpäivystys Yksi Seinäjoen kaupungin hammaslääkäripäivystysyksiköistä, jossa viikonloppuisin ja arkipyhinä toimii koko sairaanhoitopiirin terveyskeskusten hammaslääkäripäivystys 6 Y-talon tiedostuslehti

7 Uusi vuodeosasto päivystyksen kainaloon Lyhyet sairaalavisiitit hoidetaan jatkossa keskussairaalan uudella päivystysosastolla. Päivystysosastolla on 22 vuodepaikkaa potilaille, jotka tarvitsevat seurantaa tai hoitoa 1 3 vuorokautta. Tähän asti kaikki vuodehoitoa tarvitsevat potilaat on ohjattu päivystyspoliklinikalta suoraan kunkin erikoisalan osastoille. Uudistus on todella merkittävä. Niin sanotusti helpommin hoidettavat potilaat eivät kuormita erikoisalojen vuodeosastoja, kun tarvittavat tutkimukset ja jatkohoitosuunnitelmat saadaan tehtyä täällä, kiittää osastonhoitaja Päivi Taka. Päivystysosastolla hoidetaan viiden eri erikoisalan potilaita sisätaudeista psykiatriaan. Potilaat osastolle valikoidaan päivystyspoliklinikan erikoislääkärin hoitoaikaarvion mukaan. Tarvittaessa hoitojakso voi toki jatkua myös yli kolme vuorokautta. Meille jäävällä potilaalla voi olla vaikkapa rytmihäiriö, jota on seurattava jonkin aikaa tai keuhkokuume. Tyypillisiä tulevat olemaan myös päihdepotilaat ja esimerkiksi itsetuhoiset psykiatriset potilaat, Taka listaa. Osasto toimii ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa. Siellä tehdään tutkimuksia ja mahdollisia kotiutuksia myös viikonloppuisin. Osasto yhdistää erikoisalat Potilaiden sairauksien monenkirjavuus on otettu huomioon tilasuunnittelussa. Osastolla on yhden ja kahden potilaan huoneita sekä yksi huone neljälle jatkuvaa tarkkailua vaativalle potilaalle. Neljän hengen huoneessa on hoitaja saatavilla käytännössä koko ajan. Siellä ei anneta tehohoitoa, mutta intensiivistä hoitoa, Taka täsmentää. Osaaminen on varmistettu niin, että kukin osastolla käyvä erikoislääkäri hoitaa oman erikoisalansa potilaat. Samoin osastolle asettuvat hoitajat on koottu eri erikoisaloilta. Näin tuemme ja täydennämme toisiamme. On aivan upeaa, että olemme saaneet luoda aivan uuden yksikön puhtaalta pöydältä tämän päivän tarpeisiin, Taka kiittää kerros Uusi intensiivivalvontahuone keskussairaalan päivystysosastolla on suunniteltu niin, että hoitaja näkee työpisteeltään neljä potilasta yhdellä vilkaisulla, esittelee osastonhoitaja Päivi Taka. Y-talon tiedostuslehti 7

8 päivystyskeskus keskussairaalan päivystys Erikoissairaanhoidon päivystykseen vasemmalle Seinäjoen keskussairaalan päivystys Kirurgian, sisätautien, neurologian ja keuhkosairauksien erikoislääkäripäivystys ympäri vuorokauden sekä korvatautien päivystys vuorotellen Vaasan sairaanhoitopiirin kanssa. Päiväsaikaan kello päivystykseen tullaan aina lääkärin lähetteellä, ellei vointi ole niin huono, että tullaan ambulanssilla suoraan ilman terveyskeskuksessa käyntiä. Yöaikaan kello päivystyksessä toimii Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskusten yöpäivystys, jonne tullaan, jos hoito ei voi odottaa aamuun. Yöpäivystykseen ei tarvita lähetettä. Potilaat hoidetaan kiireellisyysjärjestyksessä. Oman tilanteen vakavuutta on joskus vaikea arvioida itse. Jos epäröi, päivystykseen kannattaa soittaa ensin. Lasten päivystys Lasten päivystys toimii Y-talon päivystyskeskuksessa yöaikaan kello 22 08, jolloin vastaanotolle tullaan ilman lähetettä. Päiväaikaan lasten päivystys toimii entiseen tapaan lastenosaston yhteydessä kantasairaalan toisessa kerroksessa osoitteessa Hanneksenrinne 7. Sinne kulkee reitti myös Y-talon päivystyksen kautta. Seinäjoen keskussairaalan päivystyksessä voi jo ennen potilaiden saapumista aistia vilkkaiden päivien ja modernin sairaalan vaatimukset. Toimenpidehuoneet kätkevät kaikki äänet sisäänsä ja hoitajat työskentelevät puolikaaren muotoisissa työpisteissä, joista on suora näkyvyys intensiivitarkkailua vaativien potilaiden vuoteisiin. Tästä esimerkiksi näkee seitsemän potilasta yhdellä vilkaisulla ja potilailla on silti intimiteettisuojanaan väliseinät, esittelee osastonhoitaja Sirpa Kurikka. Vähemmän tarkkailua vaativille potilaille on tilat, jotka saa liukuovilla tehtyä yksityisemmiksi. Muutos entiseen on suuri. Potilaat valittivat aivan syystä, että vanhat 70-lukulaiset tilat olivat vetoisat, ja että hoitotilanteissa ei ollut intimiteettisuojaa, kun hoitopaikat oli erotettu toisistaan vain verhoilla, myöntää ylilääkäri Jari Nyrhilä. Oppia haettiin suunnitteluvaiheessa muista sairaaloista kotimaasta ja maailmalta. Hankalinta on tulevaisuuden ennustaminen. Mistäpä kukaan tietää, mitä lopulta tarvitsemme 20 vuoden päästä. Talo on nyt kuitenkin tehty parhaan saatavilla olevan tiedon mukaan eli esimerkiksi suurten ikäluokkien ikääntymiseen on yritetty vastata, Nyrhilä mainitsee. Ensin vastassa hoitaja Erikoislääkäripäivystykseen saapuu sisään keskimäärin uutta potilasta vuorokaudessa ja heistä lähes puolet jää sairaalahoitoon pidemmäksi aikaa. Vaikka sisään tullaan päiväsaikaan lähetteellä, potilaat hoidetaan kiireellisyysjärjestyksessä. Jokainen potilas tapaa saapuessaan ensin hoitajan, joka tekee kiireellisyysarvion talon ylilääkärien laatimien kriteerien mukaan. Nyrhilä toivookin ymmärrystä potilailta, jotka joutuvat odottamaan vuoroaan. Yhden tunnin aikana sisään voi tulla yksi tai kymmenen potilasta. Vaikka ympärillä näyttää rauhalliselta, toisessa huoneessa voi olla kriittinen tilanne. Lisäksi tutkimustulosten ja diagnoosin valmistuminen voi joskus kestää klo 9 1. kerros 8 Y-talon tiedostuslehti

9 terveyskeskuksen ensiapupäivystys Terveyskeskuksen ensiapuun oikealle Seinäjoen terveyskeskuksen ensiapupäivystys Terveyskeskuksen ensiapupäivystys on avoinna joka päivä kello 8 22 ilman ajanvarausta Seinäjoen ja Isonkyrön väestölle. Ohjeita ja neuvoja ensiavullisissa asioissa saa aukioloaikana numerosta Yöaikaan kello päivystää keskussairaalan päivystyspoliklinikka. Ensiapupäivystyksessä hoidetaan vain sellaiset potilaat, joiden hoito ei voi odottaa ilman hengenvaaraa tai sairauden vakavaa pahenemista. Lääketieteellisen hoidontarpeen arvion perusteella kiireettömät sairaustapaukset ja tapaturmat ohjataan ajanvarausvastaanotoille. Potilaat hoidetaan lääketieteellisessä kiireellisyysjärjestyksessä. Ensiapuun ei voi varata aikaa. Seinäjoen terveyskeskuksen hammaslääkäripäivystys Hammaslääkärin viikonloppu- ja arkipyhäpäivystys siirtyy Y-taloon ensiapupäivystyksen yhteyteen 15. syyskuuta. Vastaanottoaika varataan päivystyspäivänä kello numerosta Seinäjoen terveyskeskuksen ensiavun sininen käytävä johdattaa potilaan vastaanottoluukulle, jossa hän tapaa ensimmäiseksi sairaanhoitajan. Hoitaja tekee hoidon kiireellisyysarvion ja määrittelee potilaiden hoitojärjestyksen. Tänne jäävät he, joiden vaiva uhkaa vakavasti terveyttä tai henkeä. Kysymme asiakkaalta mahdollisimman paljon kysymyksiä heti saapumistilanteessa. Sillä perusteella saamme hyvän käsityksen hoidon kiireellisyydestä ja tarpeesta sekä osaamme ohjata potilaan oikeaan hoitopaikkaan. Vähempikiireellisille, kuten kurkkukipu-, flunssa- tai korvakipupotilaille on edelleen Seinäjoen terveyskeskuksen vastaanotolla varattavissa päivittäin ajanvarauksellisia päivystysaikoja, kertoo osastonhoitaja Sirpa Syrjälä. Jos hoito voi odottaa seuraavaan arkipäivään, seinäjokelainen potilas ohjataan varaamaan aika lääkäreiden ja hoitajien vastaanotolta Y-talon toisesta kerroksesta. Ulkopaikkakuntalaiset ohjataan vastaavasti oman terveyskeskuksen vastaanotolle. Akuutteja tapauksia emme tietenkään käännytä. Jos vaikka laihialaiselta on mennyt käsi sijoiltaan Joupiskalla, hoidamme hänet kyllä, heittää esimerkin ylilääkäri Ilkka Mannismäki. Röntgen aina lähellä Muutto Y-taloon tuo Huhtalantieltä muuttavalle yksikölle kosolti parannuksia, kuten äänieristetyt seinämät hoitopisteisiin entisten verhoratkaisujen sijaan. Nyt myös laboratorio ja röntgen ovat lähellä kaikkina kellonaikoina toisin kuin Huhtalantiellä, josta potilaat piti lähettää kello 15 jälkeen tutkimuksiin keskussairaalaan kilometrin päähän, Mannismäki lisää. Samoin erikoissairaanhoidon päivystyksen läheisyys nopeuttaa hoitoketjua. Onhan potilaiden helppo nyt siirtyä meiltä erikoissairaanhoidon puolelle lähetteen kanssa klo 8 1. kerros Y-talon tiedostuslehti 9

10 Y-röngen Y-röntgen valvoo läpi yön TEKSTI: ANNE KOHTALA KUVA: Jaakko Kuivamäki Hoidon prosessi nopeutuu keskussairaalan ja terveyskeskuksen yhteisen päivystysröntgenin ansiosta. Y-talossa hoidetaan jatkossa myös pääosa keskussairaalan päivystyksellisistä röntgentutkimuksista ja laajat hammastutkimukset. Lisäksi sinne muuttavat kaikki Seinäjoen terveyskeskusröntgenin palvelut Huhtalantieltä. Ympäri vuorokauden toimiva Y-röntgen sijoittuu ensimmäiseen kerrokseen päivystyskeskuksen kainaloon. Matka keskussairaalan päivystyksestä ja terveyskeskuksen ensiavusta kuvauksiin lyhenee mukavasti, kiittää toimintayksikköjohtaja Annikka Nikkola-Sihto. Keskussairaalan osalta röntgenin toiminta ei laajene, vaan jakautuu kahteen osaan. Suurin osa muista kuin päivystyksellisistä tutkimuksista tehdään edelleen kantasairaalan puolella niin sanotussa kantaröntgenissä. Siinä on vähän opettelemista meillä henkilökunnalla, mutta potilaan on helppo löytää perille, kun oikea yksikkö kerrotaan aina kutsussa. Uusia laitteita Uuteen röntgeniin siirretään toinen keskussairaalan tietokonetomografialaitteista, jolla voidaan tutkia ihminen tarkasti ja nopeasti päästä varpaisiin. Lisäksi sinne on hankittu ajanmukainen laite ultraäänitutkimuksia varten sekä uudet röntgenkuvauslaitteet luuston ja keuhkojen kuvauksia varten. Esimerkiksi vanhoja, osin 70-lukulaisia, terveyskeskuksen röntgenlaitteita sinne ei siirretä. Päivystystoiminnassa laadukkaiden laitteiden käyttö on tärkeää, jotta vältytään tarpeettomilta lisätutkimuksilta ja jotta diagnoosin teko ei viivästy, Nikkola-Sihto korostaa. Y-röntgeniin muuttavat Seinäjoen terveyskeskusröntgen Keskussairaalan päivystykselliset kuvaukset Laajat hammaskuvaukset, joita ei tehdä hammaslääkäreiden vastaanotoilla Muutamien muiden keskussairaalan yksiköiden kuvaukset (mm. keuhko-, suu-, korva- ja sydäntutkimukset) Matka kuvauksiin lyhenee mukavasti kerros 10 Y-talon tiedostuslehti

11 Dialyysiosasto pääsee ykköspaikalle Y-talosta ehkä eniten hyötyvät dialyysihoidossa kävijät. Heille tulee osasto paalupaikalle omalla parkkipaikalla. I sojoella asuva Arto Laine on keskussairaalan vakiovieras kolmesti viikossa. Taksi tuo miehen reilun sadan kilometrin päästä tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin. Syynä on elämää ylläpitävä munuaisen toiminnan korvaava dialyysihoito. Sydänleikkauksen jälkimaininkeina vaurioitunutta munuaista ei voida proteesin takia vaihtaa uuteen. Laine joutuu siis loppuelämänsä käymään hoidoissa. Aluksi oli surullista. Sitten tuli tunne, että täytyy tyytyä kohtaloonsa. Ei tässä ole muuta mahdollisuutta, hän pohtii. Laine suree eniten sitä, että synnyinkodissa Isojoella olisi pihapiirissä niin paljon mielenkiintoista puuhaa. Rajoittuneen liikuntakyvyn takia hän ei pysty tekemään töitä, vaikka mieli kovasti tekisi. Oma sisäänkäynti Vanha dialyysiosasto sijaitsi keskussairaalan teho-osaston vieressä monen mutkan takana. Tilat olivat käyneet ahtaiksi, kun vuodepaikkoja oli lisätty muita työtiloja pienentämällä. Laine kehuu hoitohenkilökuntaa, jotka puikkelehtivat taitavasti ahtaissa tiloissa. Yhteishenki on hyvä sekä henkilökunnan että potilaiden keskuudessa. Dialyysiosastolla ollaan kuin samaa perhettä. Kaikki ovat samalla asialla, neljä tuntia kerrallaan kestävässä hoidossa käyvä mies kertoo. Keskussairaalan vanhalla osastolla voitiin hoitaa 14 potilasta kerralla. Y-talossa tilat lisääntyvät kymmenellä paikalla. Normaalia toimintaa on maanantaista lauantaihin. Dialyysiosastolla on oma sisäänkäynti Kyrkösjärven puolelta ja toinen sisäänkäynti Y-talon Keskuskadulta. Potilaille on varattu myös omat pysäköintitilat. Oma ruokailutila ja vaatteiden säilytystilat luovat viihtyisyyttä hoitoyksikköön. Teknisiä parannuksia entisiin tiloihin verrattuna on useita. Osastolle tulee muun muassa oma vedenpuhdistusjärjestelmä. Jännittävää päästä uusiin tiloihin. Niistä tulee kuulemma hienot, Laine toteaa. dialyysiosasto Seinäjoen keskussairaala ta min To i a a alk s r ro 1. ke TEKSTI: outi myllymäki KUVAt: Jaakko Kuivamäki Arvo Laine käy dialyysihoidossa kolmesti viikossa. Y-talon tiedostuslehti 11

12 lääkäri & hoitaja Seinäjoen terveyskeskus Muutama potilas on ihan liikuttuneena kiittänyt, että vihdoin on olemassa ihminen, jota oikeasti kiinnostaa juuri hänen terveytensä kokonaisuudessaan Sairaanhoitaja Johanna Rajala TEKSTI: ANNE KOHTALA KUVAT: Jaakko Kuivamäki Naapuriapua työparilta Terveyskeskuksen lääkärit ja sairaanhoitajat järjestäytyvät Y-talossa entistä tiiviimmin työpareiksi. Lääkäri-hoitaja-työparit sijoittuvat Y-talossa vierekkäisiin huoneisiin, jolloin moni asia ratkeaa oven kopautuksella puolin ja toisin. On aivan erinomaista, että naapurihuoneessa työskentelee aina tuttu lääkäri, jolta saa nopeasti avun asioihin, joita ei voi itse ratkaista, kiittää sairaanhoitaja Johanna Rajala. Lääkäri taas hyötyy hoitajan läheisyydestä varsinkin ajankäytön kannalta. Pystyn hoitamaan samassa ajassa enemmän potilaita ja käyttämään lääkärin ammattitaitoani tehokkaammin, kun hoitaja tekee ennen vastaanottoa pohjatyön: kysyy taustat ja lääkkeet sekä aikatauluttaa päivät potilaiden tarvitseman ajan mukaan, kuvaa lääkäri Anna-Maija Koivukoski. Valitse lääkärisi itse Tiiviistä yhteistyöstä hyötyvät kaikki potilaat, vaikka varsinainen lääkäri-hoitajatyöparimalli koskee vain yli 18-vuotiaita pitkäaikaissairaita. Omaa lääkäri-hoitaja-työparia suositellaan vastaanottokäynnin yhteydessä potilaille, joilla on säännöllistä seurantaa vaativa sairaus. Kirjautumisen jälkeen ajan voi aina varata suoraan omalta hoitajaltaan silloin, kun tilanne ei vaadi kiireellistä hoitoa. Oman lääkärinsä ja hoitajansa saa valita itse Y-talon 17 työparin joukosta. Työparimallia on käynnistelty Seinäjoen pääterveysasemalla ja Nurmon terveysasemalla pari vuotta. Ylistarolaisia ja peräseinäjokelaisia se tulee koskemaan vuoden 2013 alusta. Nurmosta Y-taloon muuttaville Koivukoskelle ja Rajalalle on kertynyt jo 300 omaa potilasta. Kokemukset hoitosuhdetta tiivistävästä mallista ovat olleet erinomaiset niin lääkärien, hoitajien kuin potilaidenkin kannalta. Potilaan ei tarvitse joka käynnillä kertoa tarinaansa alusta ja hoito on kaikin puolin pitkäjänteisempää. Kun potilas on tuttu, osaamme suunnitella myös omahoidon paremmin juuri hänen tarpeidensa mukaan. Näin vältämme turhat käynnit ja myös potilas voi paremmin sairautensa kanssa, Koivukoski lisää kerros 12 Y-talon tiedostuslehti

13 On suuri helpotus, kun työparina on osaava hoitaja sellainen kuin Johanna, joka kysyy potilaalta paljon kysymyksiä ja huolehtii, että lääkärin työpäivä ei ole kaaos, vaan hallittu kaaos. Lääkäri Anna-Maija Koivukoski Lääkärien ja hoitajien vastaanotot Y-talossa Y-taloon siirtyvät Seinäjoen pääterveysaseman ja Nurmon terveysaseman lääkärien ja hoitajien vastaanotot. Vastaanotolle kuljetaan pääsisäänkäynnin kautta ja tilat sijaitsevat toisessa kerroksessa. Varatulle ajalle ilmoittaudutaan sisäänkäynnin läheisyydessä olevalla KELA-kortinlukijalla, joka antaa samalla ohjeen vastaanottopaikan sijainnista. Vastaanotot toimivat entiseen tapaan ajanvarauksella ja aika annetaan kiireellisyysarvion mukaan. Säännöllistä seurantaa tarvitsevat yli 18-vuotiaat voivat valita itselleen oman lääkäri-hoitaja-työparin vastaanottokäynnin yhteydessä. Peräseinäjoen ja Ylistaron alueen vastaanotot siirtyvät Y-taloon vuonna Ilmoittaudu sähköisesti Terveyskeskuksen vastaanotolla otetaan Y-talossa käyttöön sähköinen ilmoittautuminen, jonka ansiosta asiakkaan ei tarvitse enää jonottaa luukulle ilmoittautumisen takia. Sähköinen ilmoittautuminen tehdään kelakortilla, ajokortilla tai muulla kortilla, jossa on viivakoodi. Kone tunnistaa asiakkaan henkilöllisyyden viivakoodista ja välittää tiedon saapumisesta suoraan lääkärien ja hoitajien tiedoksi. Samalla kone tulostaa asiakkaalle ohjeet siitä, missä häntä hoitavan lääkärin tai hoitajan huone sijaitsee ja miten tulee toimia. Henkilöstö opastaa asiakkaita käyttämään sähköistä ilmoittautumista. Myös perinteinen luukulle ilmoittautuminen on edelleen mahdollista. Laskutustiedot kysytään jo aikaa varattaessa. Y-talon tiedostuslehti 13

14 neurofysiologian tutkimusyksikkö Hermorata- ja aivosähkötutkimukset Y-taloon Hermoston ja lihaksiston sairauksia tutkiva neurofysiologian tutkimusyksikkö muuttaa Y-talon toiseen kerrokseen. Yksikössä tehdään muun muassa hermoratatutkimuksia (ENMG), erilaisia unen ja vireystilan tutkimuksia sekä aivosähkötutkimuksia (EEG) aikuisille ja lapsille. Keskussairaalan osastojen ja poliklinikoiden potilaita palveleva tutkimusyksikkö on avoinna päiväaikaan viitenä päivänä viikossa kerros Lisäksi yksikössä tehdään tutkimus- ja kehitystyötä unihäiriöiden ja tajuttomuuden syistä sekä nukutusten syvyyden valvonnasta. fysiologian ja isotooppitutkimusten yksikkö Sydänfilmit ja syöpätutkimukset Y-taloon Tavallisimpia kansantautejamme, kuten sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia, tutkitaan jatkossa Y-talon kolmannessa kerroksessa, jonne muuttaa fysiologian ja isotooppitutkimusten yksikkö. Potilas lähetetään poliklinikalta tai osastolta fysiologian ja isotooppitutkimusten yksikköön, jos tarvitaan tietoa esimerkiksi sydänlihaksen verenkierrosta, syövän levinneisyydestä, kasvaimen luonteesta tai keuhkosairauksista. Fysiologian tutkimuksissa tutkitaan ihmisen elintoimintoja erilaisten mittausten, kuten sydänfilmien tai rasituskokeiden avulla. Osa mittauksista tehdään osastolla, osa potilaan normaalissa koti- tai työympäristössä. Isotooppitutkimuksissa sairauksia tutkitaan radioaktiivisten eli säteilevien lääkeaineiden avulla. Tutkimusaineen etenemistä ja jakaumaa potilaan elimistössä kuvataan gammakameralla. Jokaisessa meillä tehdyssä tutkimuksessa tarvitaan vähintään yksi tietotekninen laite tai laitteisto, joten laitepelko on yksikössämme tuntematon käsite, kuvaa osastonhoitaja Irmeli Mäki-Hakola moniammatillisen tiimin työtä. Tästä syystä 15 lääkärin, hoitajan, fyysikon ja tutkimuslaborantin tiimi on myös erityisen iloinen muutosta Y-taloon. Tietojärjestelmien ja tutkimuslaitteiden kehitys vaikuttaa ratkaisevasti yksikkömme toimintaan. Y-talon tilat vastaavat kerros kehitystä ja täyttävät esimerkiksi Säteilyturvakeskuksen viranomaisvaatimukset, mikä lisää myös potilasturvallisuutta, Mäki-Hakola mainitsee. Pikkupotilaille oma näytte Seinäjoen keskussairaalan ja terveyskeskuksen yhteinen Y-laboratorio palvelee 700 asiakasta päivässä. Koko Y-talon vilkkainta aluetta tulee olemaan laboratorion näytteenotto kakkoskerroksessa. Siellä otetaan jatkossa liki kaikki Seinäjoen laboratorionäytteet, mikä tarkoittaa noin 700 asiakasta päivässä. Laboratoriossa on yhteensä 11 näytteenottohuonetta, joista yksi on varustettu erityisesti pienten lasten näytteenottoon hoitopöytineen. Pikkupotilaat rentoutuvat, kun ympärillä on pieniä mieluisia asioita: mukavia kuvia, piirustuspöytä ja sopivasti leluja. Lisäksi huone on suunniteltu niin, että näytteenotto sujuu silloinkin, kun mukana on äidin tai isän lisäksi sisaruksia. Taaperoikäiset sisarukset voivat odottaa turvallisesti lastenistuimessa, niin aikuisen syli vapautuu potilaalle näytteenoton ajaksi, 14 Y-talon tiedostuslehti

15 y-laboratorio Laboratorio toimii ajanvarauksella enotto Jaana Saarisen ja Jarkko Kinnusen kaksiviikkoinen vauva pääsi ensimmäisenä testaamaan pienten lasten näytteenottohuonetta Y-laboratoriossa. TEKSTI: ANNE KOHTALA KUVAt: Jaakko Kuivamäki Y-laboratoriossa otetaan toden teolla käyttöön myös nettiajanvaraus, joka on ollut kokeilukäytössä vuoden verran. Tavoite on, että yksikään potilas ei joutuisi odottamaan näytteenottoa puolta tuntia kauem paa. Siihen meidän on mahdollista päästä nettiajanvarauksen avulla, sanoo ylikemisti Kari Åkerman. Nettiajanvaraus on mahdollista kaikille muille asiakkaille paitsi heille, joille on määritelty aika poliklinikkakutsun yhteydessä tai potilaille, jotka ovat tulossa glukoosirasitukseen. Silloin aikaa ei voi muuttaa itse, koska tutkimusten on laskettu valmistuvan potilaan vastaanottoaikaan mennessä. Ajanvaraus on mahdollista edelleen myös puhelimitse. esittelee apulaisosastonhoitaja Tuija Vainiola seinään kiinnitettyä tuolia. Myös uudet odotustilat ovat sen mukaiset, että satojen asiakkaiden virta sujuu: odotustilassa on 160 istumapaikkaa. Lapsiasiakkaille on oma leikkinurkkaus. Pitkäkestoisissa rasitustutkimuksissa oleville on varattu rauhallinen tila, reumapotilaat on huomioitu korkeammilla istuimilla ja odotustilassa on lukolliset säilytyskaapit. Vanhaan verrattuna täällä on kaikki paremmin ja myös tulevaisuuden kasvavat tarpeet on huomioitu. Tuskin voimme puhua vanhoista, tukkoisista tiloista samana päivänä, eihän meillä ollut edes kunnollisia wc-tiloja näytteenottoon, tuumii ylikemisti Kari Åkerman. Y-laboratorio Y-laboratorioon keskitetään kaikki Seinäjoen keskussairaalan ja Seinäjoen terveyskeskuksen näytteenotot. Ylistaron ja Peräseinäjoen sekä Seinäjoen Työterveyden yksiköiden toiminta säilyy ennallaan. Laboratorio on avoinna kello 7 15 kaikkina arkipäivinä paitsi tiistaisin, jolloin näytteitä otetaan kello 18 asti. Lisäksi päivystyskeskuksessa on oma näytteenottohuone, joka palvelee päivystyspotilaita joka päivä ympäri vuorokauden. Kotona otetut näytteet voi tuoda Y-laboratorion asiakaspalvelupisteeseen. Sieltä voi hakea myös näytteenottotarvikkeita. Laboratorioon tarvitaan aina lähete ja paikalle on hyvä saapua 15 minuuttia ennen näytteenottoa. Ajanvaraus nopeuttaa näytteenottoon pääsyä. Aika varataan laboratorion ajanvarausjärjestelmän kautta netissä osoitteessa tai puhelimitse numerosta kerros Y-talon tiedostuslehti 15

16 Koulutusta lähellä työelämää Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön tutkimus- ja kehittämispäällikkö Kaija Loppela kertoo, että noin parinsadan neliön kokoiset Y-talon tilat tarjoavat monia koulutuksen kehittämismahdollisuuksia. Samaan rakennukseen sijoittuminen tarjoaa uudenlaisia yhteistyön muotoja Y-talon muiden toimijoiden ja käyttäjien kanssa. Tavoitteena on saada ammattikorkeakoulun asiantuntemus ja osaaminen entistä kiinteämmin ja monipuolisemmin eri sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden käyttöön. Opetuskäytön lisäksi uudet tilat soveltuvat esimerkiksi erilaisiin ryhmätoimintoihin ja täydennyskoulutukseen. Tiloissa eri alojen opiskelijat ja asiantuntijat toteuttavat moniammatillisesti myös yhteisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita esimerkiksi potilaille ja asiakkaille suunnattuun ohjaukseen ja neuvontaan liittyen. Niin ikään tilat tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia kehittää opiskelijoiden harjoittelua etenkin sairaanhoitopiirin ja Seinäjoen terveyskeskuksen kanssa. Systemaattinen, tulevaisuuteen katsova ja aidosti työelämäläheinen yhteistoiminta palvelee eri toimijaosapuolia, korostaa yksikön johtaja Asta Heikkilä. Väriopit vietiin pisimmälle Y-talon neljänteen kerrokseen muuttavalla geropsykiatrian poliklinikalla ja osastolla, jossa hoidetaan yli 64-vuotiaita mielenterveyspotilaita. eresepti tulee talvella Paperinen resepti on pian historiaa, kun kaikkien suomalaisten lääkemääräykset siirtyvät sähköiseen Reseptikeskukseen. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen julkinen terveydenhuolto ottaa ereseptin eli sähköisen lääkemääräyksen käyttöön porrastetusti eri toimipaikoissa Yksityinen terveydenhuolto aloittaa ereseptin käytön oman aikataulunsa mukaan viimeistään huhtikuussa Asiakas saa terveydenhuollon toimintayksikössä henkilökohtaisen opastuksen ereseptin käyttöön liittyvistä asioista ennen ensimmäistä sähköistä lääkemääräystä. Vastaanotolla lääkäri, hammaslääkäri tai rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaava sairaanhoitaja tallentaa lääkemääräyksen suoraan valtakunnalliseen KELAn ylläpitämään Reseptikeskukseen. Paperiresepti jää pois ja asiakas saa lääkäriltään sen sijaan potilasohjeen, jossa on tiedot kaikista samalla kertaa määrätyistä lääkkeistä. Lääkkeet voi hakea mistä tahansa apteekista. Kela-kortti on edelleen välttämätön lääkekorvausten saamiseksi ja lääkäriltä saadun potilasohjeen esittäminen apteekissa nopeuttaa asiointia. Sähköisen lääkemääräyksen uudistaminen onnistuu terveydenhuollon toimintayksikön tai apteekin kautta. Sähköisen reseptin ansiosta voidaan välttää esimerkiksi päällekkäiset lääkitykset ja lääkkeiden haitalliset yhteisvaikutukset, joten potilasturvallisuus paranee. Samoin hoidon jatkuvuus ja suunnitelmallisuus paranevat, kun kaikki sähköisesti määrätyt lääkkeet ovat siirtymävaiheen jälkeen nähtävissä Reseptikeskuksen kautta hoitoa suunniteltaessa ja arvioitaessa. Omia sähköisiä lääkemääräyksiään ja niihin liittyviä tietoja pääsee katsomaan tulevaisuudessa myös itse KanTa-palveluiden kautta. Lisätietoja: 16 Y-talon tiedostuslehti

17 Seinäjoen keskussairaala TEKSTI: ANNE KOHTALA KUVA: Jaakko Kuivamäki Geropsykiatria Väri vaikuttaa mielialaan Y-talon suunnittelussa on lähdetty alusta pitäen siitä, että sairaalasta ei tehdä valkoista. Niinpä koko rakennus pirskahtelee vahvoja värejä, jotka tekevät talosta viihtyisän ja joiden mukaan siellä voi suunnistaa. Kaikkein pisimmälle väriopit on viety geropsykiatrian poliklinikalla ja osastolla, jossa hoidetaan yli 64-vuotiaita mielenterveyspotilaita. Siellä on ajateltu erityisesti värien vaikutusta mielialaan. Ihmiset kokevat värit hyvin yksilöllisesti. Yksi ei voi sietää sitä väriä, mistä toinen tykkää. Silti tutkimusten mukaan tietyt värit vaikuttavat tietyllä tavalla jopa terveyteen, valottaa Y-talon suunnittelusta vastaava arkkitehti Raija-Liisa Miesmaa UKI Arkkitehdit Oy:stä. Geropsykiatrian poliklinikan ja osaston yleisväriksi valittiin vihreä: luonnon väri, jonka rauhoittavan vaikutuksen uskotaan olevan meillä selkäytimessä. Potilashuoneissa käytettiin turkoosia ja keltaista. Turkoosi rauhoittaa levottomuutta ja avaa henkisiä sulkuja. Keltainen ja oranssi taas piristävät ja auttavat masennuksessa, arkkitehti listaa värioppeja. Ikäihmisen parhaaksi Geropsykiatrian ylihoitaja Norma Mäkynen viihtyy uudelta tuoksuvan yksikön väreissä eikä epäile vähääkään värien mielialavaikutusta. Väri on hyvä lisämauste hoitotyölle, hän uskoo. Tällä poliklinikalla ja osastolla hoidetaan ja tutkitaan ikäihmisten erilaisia mielenterveydellisiä häiriötiloja, kuten esimerkiksi masennus-, ahdistus- ja paniikkioireista kärsiviä potilaita, muistihäiriöisiä ja lääkehoidon seurantaa vaativia potilaita. Hoidon periaatteena on kokonaisvaltainen ja yksilöllinen potilaan elämäntilanne ja läheiset huomioon ottava hoito, jossa keskeistä on omahoitajatyöskentely. Yksilöja parikeskusteluja sekä ryhmäkeskusteluja toteutetaan terapeuttista lähestymistapaa käyttäen. Erilaiset toiminnalliset ryhmät, kuten askartelu-, musiikki- ja liikuntaryhmät vahvistavat ikääntyneen jäljellä olevia voimavaroja. Hoitotyö meillä on kuin tutkijan työtä. Tehtävämme on löytää syy huonoon oloon ja keinoja terveyden paranemiseen ja ylläpitoon. Siinä tarvitaan yhteistyötä moneen suuntaan: kotijoukkoihin ja toisaalta sairaalan muille osastoille. Joskus voi paljastua, että oireiden syy onkin fyysinen, kuvaa osastonhoitaja Juha Mäki-Rajala. Yksikkö muuttaa Y-taloon vanhan sairaalan tiloista Törnävältä ja on tällä alueella ensimmäinen psykiatrinen osasto somaattisella puolella eli fyysisten sairauksien joukossa. Meille tulee olemaan paljon hyötyä siitä, että sisätautiyksiköt ovat lähellä. Uusissa tiloissa myös hoitoon tulemisen kynnys madaltuu, kun pääsemme Törnävälle tulemisen leimasta. Se tuntuu vain olevan monelle ikäihmiselle aika kova paikka, poliklinikan sairaanhoitaja ja psykoterapeutti Leena Rahnasto mainitsee. Ensi vuonna eläkkeelle jäävä ylihoitaja Norma Mäkynen viihtyy Y-talon tilojen väreissä niin, että voisi kuvitella itsensäkin osaston keinutuoliin istumaan, jos sellainen tarve eläkepäivillä tulisi. Geropsykiatrian poliklinikka ja osasto Geropsykiatrian poliklinikalla ja osastolla hoidetaan ja tutkitaan yli 64-vuotiaita potilaita, joilla on mielenterveyden häiriöitä, kuten masennusta, ahdistusta, harhaluuloisuutta tai muistivaikeuksia. Poliklinikalle tullaan lääkärin lähetteellä. Lääkäri-hoitaja-työpari tekee tarvittaessa myös kotikäyntejä. Jos potilas ei enää pärjää kotona tai tarvitaan tarkempia tutkimuksia, hän tulee osastolle, jossa on 16 vuodepaikkaa. Keskimääräinen hoitoaika osastolla on noin kuukausi. Hoidossa ovat tiiviisti mukana myös perhe ja läheiset kerros Y-talon tiedostuslehti 17

18 Kuntoutusosasto Seinäjoen terveyskeskus TEKSTI: outi myllymäki KUVA: Jaakko Kuivamäki Hyvä startti toipujalle Tahto on toipumisessa suurin moottori terveyskeskuksen kuntoutusosastolla. Seinäjoen terveyskeskuksen osastot Kaupungin sairaalan osastoista Y-taloon siirtyvät kuntoutusosasto (Y1) ja akuuttiosasto (Y2) Nykyiselle pääterveysasemalle (Huhtalantie 10) jää toimimaan jatkokuntoutusosasto (H3) ja tehostettu avosairaanhoito (TAS) Pitkään kuntoutuksen parissa työskennellyt Seinäjoen terveyskeskuksen kuntoutusosaston osastonhoitaja Raija Viitamäki on pannut merkille, miten suuri vaikutus omalla motivaatiolla on toipumiseen. Ilman kuntoutujan omaa halua ja sisua eivät asiat etene. Viitamäki kertoo, että Y-talon myötä terveyskeskuksen kuntoutusosaston rooli selkeytyy. Potilaat tulevat samoin jatkohoitoon kuin ennenkin, mutta toimintoja pystytään kehittämään ja hakemaan uusia ulottuvuuksia yhteistyöstä esimerkiksi erikoissairaanhoidon kuntoutusosaston kanssa. Itse hoitotyö ei hirveästi tule muuttumaan, mutta toiminnallisuus paranee. Voimme hankkia sairaanhoitopiiriltä monia oheispalveluja: esimerkiksi laboratorio ja röntgen ovat auki ympäri vuorokauden. Lisäksi taksirumba sairaalanmäellä vähenee, hän luettelee etuja. Etenevä hoitoketju Kuntoutujat tulevat hoito- ja kuntoutusjaksolle pääsääntöisesti erikoissairaanhoidon eri yksiköistä. Suurin osa on kirurgiasta ja neurologiasta. Jonkin verran potilaita tulee myös kaupunginsairaalan muilta osastoilta. Kuntoutusosaston 36 paikkaa jaetaan kolmeen ryhmään eli moduuliin. Akuuttikuntoutuksen kymmenen paikkaa on varattu paljon etenkin lääketieteellistä hoitoa vaativille kuntoutujille. Varsinkin erikoissairaanhoidosta tulevat potilaat ovat usein vielä heikossa fyysisessä kunnossa. Kun toipumisessa päästään vähän eteenpäin, voidaan kuntoutuja siirtää varsinaiseen kuntoutusmoduuliin. Niitä meillä on kaksi, Myllypuistosairaalan osastot (M4 ja M5) jatkavat toimintaa nykyisissä tiloissaan osoitteessa Koskenalantie 3. osastoilla hoidetaan psykogeriatrisia ja dementiapotilaita. Raija Viitamäellä on monta syytä iloita muutosta Y-taloon. Yksi niistä on allasosasto, joka on säännöllisesti kuntoutujien käytössä. 18 Y-talon tiedostuslehti

19 akuuttiosasto joista toinen on 14-paikkainen ja toinen 12-paikkainen, Viitamäki selvittää. Seinäjoen terveyskeskuksella tulee olemaan kuntoutujille käytössä vielä neljäskin paikka: Huhtalantien jatkokuntoutusosasto. Näistä muodostuu tiivis hoitoketju, jossa kuntoutuja saa sopivimman avun. Aktivoivaa kuntoutusta Kuntoutusosaston toiminnan ytimessä on aktivoiminen. Sänky on tarkoitettu vain nukkumista ja ajoittaisia lepohetkiä varten, muuten kuntoutuja viettää aikaansa mahdollisimman paljon jalkeilla. Sairaalassa palvelut perinteisesti tulevat paljolti sänkyyn. Meille tulee nyt isompi viihtyisä ruokasali, jossa kuntoutujat ruokailevat, Viitamäki huomauttaa. Jokaisen kuntoutujan kanssa laaditaan henkilökohtainen kuntoutumissuunnitelma, jonka mukaisesti edetään. Kuntoutujilla on päivisin yllä rennot oloasut, joilla on helppo jumpata. Yksilöhoitojen lisäksi viikko-ohjelmaan sisältyy erilaisia toiminnallisia ryhmiä ja osastolla on ikäihmisille suunniteltu kuntosali. Y-talossa on mahdollisuus käyttää myös allasosastoa. Vuonna 1976 rakennetun nykyisen kuntoutusosaston väki iloitsee jo etukäteen lokakuussa tapahtuvasta muutosta Y-talon neljänteen kerrokseen. Muuttoa ja toiminnan käynnistymistä uusissa tiloissa odotetaan kerros Terveyskeskuksen akuuttiosastolla on 40 paikkaa äkillisesti sairastuneille potilaille, jotka tarvitsevat lyhytaikaista sairaalahoitoa. Keskimääräinen hoitoaika osastolla on 3 5 vuorokautta. Uudet tilat tukevat nopeaa kotiutumista ja kotona pärjäämistä, mikä on osaston tavoite. Entistä isommat ja viihtyisämmät ruokailu- ja oleskelutilat auttavat potilaiden toimintakyvyn palautumista jo sairaalassaoloaikana. Osasto on jaettu kolmeen moduuliin. Sen tarkoituksena on turvata potilaiden yksilöllisempi hoito. Lisäksi jokaiselle potilaalle on nimetty vastuuhoitajat jokaisessa työvuorossa. Näin potilaat tietävät, ketkä heidän asioitaan hoitavat, selittää osastonhoitaja Kristiina Kallio. Yli puolet akuuttiosaston potilaista tulee terveyskeskuksen ja TEKSTI: anne kohtala KUVAT: Jaakko Kuivamäki Akuuttisairaanhoitoa järvinäköalalla Seinäjoen terveyskeskuksen akuuttiosasto saa uudet tilat lääkäreiden ja hoitajien vastaanoton naapurista. Useimmista huoneista on tervehdyttävät näkymät Kyrkösjärvelle. keskussairaalan päivystyksen kautta. Loput tulevat keskussairaalan osastoilta ja muista hoitolaitoksista. Osastomme toiminta ei muutu Y-talossa, mutta välimatka erikoissairaanhoitoon lyhenee. Enää ei tarvitse tilata ambulanssia, kun siirrytään erikoissairaanhoidosta meille tai toisinpäin. Y-talon erinomaiset tutkimusmahdollisuudet laajentavat osastolla työskentelevien erikoislääkäreiden mahdollisuuksia akuuttipotilaiden tutkimuksessa ja hoidossa. Uusissa tiloissa huoneet ovat myös rauhallisempia: pääasiassa kahden hengen huoneita entisten neljän hengen huoneiden sijaan kerros Y-talon tiedostuslehti 19

20 fysio- ja toimintaterapia Lisää tehoa yhteistyöllä TEKSTI: outi myllymäki KUVA: Jaakko Kuivamäki 20 Y-talon tiedostuslehti

ESITE NRO. 3 Y-TALO HOIDON, KUNTOUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN TULEVAISUUS ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JA SEINÄJOEN KAUPUNGIN YHTEISHANKE

ESITE NRO. 3 Y-TALO HOIDON, KUNTOUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN TULEVAISUUS ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JA SEINÄJOEN KAUPUNGIN YHTEISHANKE HOIDON, KUNTOUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN TULEVAISUUS ESITE NRO. 3 ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JA SEINÄJOEN KAUPUNGIN YHTEISHANKE Y-TALO Y-talo on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Seinäjoen kaupungin

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Hyvä Isokyröläinen! Vuoden 2009 alusta perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen

Hyvä Isokyröläinen! Vuoden 2009 alusta perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen PÄIVITETTY 2015 Hyvä Isokyröläinen! Vuoden 2009 alusta perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen perusteella Seinäjoen kaupunki. Tässä esitteessä

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

PÄIVYSTYS Tampereella

PÄIVYSTYS Tampereella Terveydenhuollon PÄIVYSTYS Tampereella Tampereen kaupungin terveys- ja lääkäriasemat Tampereen kaupungin hammaslääkäripäivystys TAYS Ensiapu Acuta TAYS Lastentautien päivystyspoliklinikka TAYS Naistentautien-

Lisätiedot

Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen

Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen PÄIVITETTY 2016 Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen perusteella Seinäjoen kaupunki. Tässä esitteessä kerrotaan järjestettävien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Ajankohtaista Pukinmäen terveyspalveluista ja Malmin sairaalan tilanteesta 17.4.2012

Ajankohtaista Pukinmäen terveyspalveluista ja Malmin sairaalan tilanteesta 17.4.2012 Ajankohtaista Pukinmäen terveyspalveluista ja Malmin sairaalan tilanteesta 17.4.2012 Pukinmäen terveysasema- ja neuvolapalvelut Malmin terveysasema 19 lääkärin terveysasema, jossa hyvä työvoimatilanne

Lisätiedot

SSTY/Toiminnallisen jaoston tutustumismatka Ruotsiin 25 27.8.2013

SSTY/Toiminnallisen jaoston tutustumismatka Ruotsiin 25 27.8.2013 SSTY/Toiminnallisen jaoston tutustumismatka Ruotsiin 25 27.8.2013 Lundin yliopistollinen sairaala, lasten ja sädehoidon rakennusosat sekä Malmön akuuttisairaala Lundin yliopistollinen sairaala Lundin yliopistollinen

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Kiireellinen ja kiireetön terveydenhoito Tampereella Milloin omalle terveysasemalle? Milloin Ensiapu Acutaan?

Kiireellinen ja kiireetön terveydenhoito Tampereella Milloin omalle terveysasemalle? Milloin Ensiapu Acutaan? Kiireellinen ja kiireetön terveydenhoito Tampereella Milloin omalle terveysasemalle? Milloin Ensiapu Acutaan? HYVINVOINTIPALVELUT Kiireellinen ja kiireetön terveydenhoito Tampereella 2 TÄRKEÄT PUHELINNUMEROT

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä TERVE-SOS 2011 Johanna Andersson 23.5.2011 Medi-IT Oy Heikinkatu 7, 48100 Kotka Puh. 05-211 1888 Fax. 05-220 5919 www.medi-it.fi 1 Potilasohje Tiedot toimitetusta

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Terveysasemien toimistot ovat avoinna normaalisti klo 8.00-15.00. Yhteystiedot liitteessä 1.

Terveysasemien toimistot ovat avoinna normaalisti klo 8.00-15.00. Yhteystiedot liitteessä 1. TERVEYSKESKUKSEN TOIMINTA KESÄLLÄ 2008 Hämeenlinnan kaupungissa, Hauholla, Parolassa, Kalvolassa ja Rengossa terveysasemat ovat auki koko kesän. Pappilanniemen terveysasema on suljettu 23.6.- 3.8.2008.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

SODANKYLÄN LÄÄKÄRIPÄIVYSTYS

SODANKYLÄN LÄÄKÄRIPÄIVYSTYS 28.5.2014 SODANKYLÄN LÄÄKÄRIPÄIVYSTYS Ohjeet päivystyspalveluiden käyttämisestä äkillisissä sairaustapauksissa 1.Yöpäivystys klo 21.00 08.00 kaikkina päivinä toimii Lapin keskussairaalan päivystyspoliklinikalla

Lisätiedot

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi 15.1.2015 Anna-Liisa Koivisto, johtava lääkäri Maritta Salonoja, geriatrian ylilääkäri Tavoite Iäkkään selviytyminen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015 PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS Kumppanuusneuvottelut 2015 LAIT JA ASETUKSET PERUSTANA TERVEYDENHUOLTOLAKI Jonka pyrkimyksenä on: - Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

K A R V I A I S E N PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ TÄRKEIMPIÄ PUHELINNUMEROITA JA YHTEYSTIETOJA. Tiedot on tarkoitettu lähinnä vihtiläisille ikäihmisille.

K A R V I A I S E N PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ TÄRKEIMPIÄ PUHELINNUMEROITA JA YHTEYSTIETOJA. Tiedot on tarkoitettu lähinnä vihtiläisille ikäihmisille. PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ K A R V I A I S E N TÄRKEIMPIÄ PUHELINNUMEROITA JA YHTEYSTIETOJA Tiedot on tarkoitettu lähinnä vihtiläisille ikäihmisille. Tiedot on koottu Karviaisen 27.4.2010 päivittämästä palveluoppaasta.

Lisätiedot

Porin perusturvakeskuksen palvelupisteiden sulut 2012

Porin perusturvakeskuksen palvelupisteiden sulut 2012 Porin perusturvakeskuksen palvelupisteiden sulut 2012 Pääterveysaseman/kaupunginsairaalan opastus on kiinni viikonloppuisin 26.5.2012-2.9.2012. Pääterveysaseman hoitotarvikejakelu on kiinni 12. -14.9.2012

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Petri Turtiainen Toimitusjohtaja Doctorex Oy Terveydenhuollon ongelmat ovat ympäri maailman

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

Käyttäjät virtuaalitilassa Kommentteja ja kokemuksia, tulosten esittely

Käyttäjät virtuaalitilassa Kommentteja ja kokemuksia, tulosten esittely Käyttäjät virtuaalitilassa Kommentteja ja kokemuksia, tulosten esittely Aallon harjalla näyttöön perustuva suunnittelu FRAMI 15. 16.3.2011 Tiina Yli-Karhu, EPSHP, projektipäällikkö Helinä Kotilainen, THL,

Lisätiedot

Sairaalapalvelut Katriinan sairaala Päiväsairaala

Sairaalapalvelut Katriinan sairaala Päiväsairaala Sairaalapalvelut Katriinan sairaala Päiväsairaala Käsien desinfektio-ohje KÄSIHUUHTEEN KÄYTTÖ huoneeseen mennessä huoneesta poistuttaessa 2 painallusta huuhdetta hierotaan käsiin kunnes kädet ovat kuivat

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys 2013

Asiakastyytyväisyys 2013 Hallitus 3.3.2014, OHEISMATERIAALI 2 Asiakastyytyväisyys 2013 Vastausmäärät kyselyittäin, koko HUS: Vuodeosastot 3909 Lähetepoliklinikat 2332 Tehovalvonta, heräämö, päiväkirurgia 1935 Psykiatria 634 Synnytyssalit

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Sähköinen resepti Potilastiedon arkisto Kanta-palvelut ovat ulottuvillasi asuitpa missä päin Suomea hyvänsä. Sekä julkisen terveydenhuollon että yksityisen terveydenhuollon

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen

Lisätiedot

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri Valinnanvapaus 1) Perusterveydenhuolto Oikeus valita

Lisätiedot

Tietohallinto. Johanna Koivistoinen Tekstiviestipalvelut ja Itseilmoittautuminen. Arki sujuu helpommin, kun apu löytyy läheltä.

Tietohallinto. Johanna Koivistoinen Tekstiviestipalvelut ja Itseilmoittautuminen. Arki sujuu helpommin, kun apu löytyy läheltä. Tietohallinto Johanna Koivistoinen Tekstiviestipalvelut ja Itseilmoittautuminen Arki sujuu helpommin, kun apu löytyy läheltä. Historiaa.. Tietohallinto 2012 Tekstiviestipalveluita terveydenhuollossa Ajanvarauksen

Lisätiedot

JAKSOTTAISHOITO KANERVALASSA

JAKSOTTAISHOITO KANERVALASSA JAKSOTTAISHOITO KANERVALASSA Palvelukeskus Kanervalassa on varattuna hoitopaikkoja lyhytaikaista hoitoa tarvitseville asiakkaille. Paikat on tarkoitettu pääsääntöisesti omaishoitajien vapaapäivien ajaksi

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE, LAPSILLE JA NUORILLE. Lastentautien yksikkö

SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE, LAPSILLE JA NUORILLE. Lastentautien yksikkö SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA Lastentautien yksikkö Ulla Rauma, Maija Tiihonen, Jenni Turtiainen Mikkelin Ammattikorkeakoulu, Savonniemen kampus. Kuvituksesta vastasi savonlinnalainen artesaani Ninja Behm.

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS A N E S T E S I A H O I TA JA N T Y Ö K E S K I SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS T YÖPISTEET v Leikkaussalit (3 leikkausosastoa) v Kiertohoitajuus v Heräämöt x 3 v Silmäyksikkö

Lisätiedot

Kyllön terveysaseman palvelut 14.12.2012

Kyllön terveysaseman palvelut 14.12.2012 Kyllön terveysaseman palvelut 14.12.2012 Ohjelma Tervetuloa ja kahvi Uusien tilojen esittely palveluiden näkökulmasta, avosairaanhoidon vastuualuejohtaja Sakari Ritala Remontin eteneminen ja vaiheet, Tilapalvelun

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Uusi, uljas sairaalarakennus KASKENLINNA

Uusi, uljas sairaalarakennus KASKENLINNA Uusi, uljas sairaalarakennus KASKENLINNA Kristiina Hellstén, ympärivuorokautisenhoidon äi id johtaja j Turun sosiaali- ja terveystoimi, Vanhuspalvelut 5.6.2009 kristiina.hellsten@turku.fi Sairaalahankkeen

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen Hyvä omainen 2 (8) Sisällys Johdanto... 3 Vainajan säilytys... 4 Vainajan omaisuus... 4 Hautauslupa ja ruumiinavaus... 4 Vainajan noutaminen... 5 Perhe-eläke... 5 Vakuutukset... 5 Perunkirjoitus... 6 Hautajaisjärjestelyt...

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma

Lisätiedot

Jytan lääkärinvastaanottojen toiminta kesällä 2014

Jytan lääkärinvastaanottojen toiminta kesällä 2014 1(5) PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTAN KESÄAJAN 2014 TOIMINTA Tietoja vastaanottojen toiminnasta, toimipisteiden sulkemisista, vuosilomista. Tiedotetta päivitetään tarvittaessa, viimeksi päivitetty 19.6.14.

Lisätiedot

Sähköinen resepti Terveystalossa

Sähköinen resepti Terveystalossa Sähköinen resepti Terveystalossa Sähköinen resepti Terveystalossa Terveystalo on siirtynyt sähköisen reseptin eli ereseptin käyttöön. Kaikki apteekit ja julkinen terveydenhuolto ovat siirtyneet sähköiseen

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Terveyspalvelut 2013. Minna Mutanen 26.3.2013

Terveyspalvelut 2013. Minna Mutanen 26.3.2013 2013 Minna Mutanen 26.3.2013 terveyspalveluiden johtaja johtava ylilääkäri Terveysneuvonta Tukipalvelut Avopalvelut Sairaanhoitopalvelut Sairaalapalvelut Laitehuolto Fysioterapia Tk-vuodeosastotoiminta

Lisätiedot

Ilmoittautumis- ja kulunseurantajärjestelmä Avohoitotalo, Oulun yliopistollinen sairaala

Ilmoittautumis- ja kulunseurantajärjestelmä Avohoitotalo, Oulun yliopistollinen sairaala POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Ilmoittautumis- ja kulunseurantajärjestelmä Avohoitotalo, Oulun yliopistollinen sairaala Terveydenhuollon ATK-päivät Lahti 24 25.05.2011 Kari Haukipuro AHT kerroksittain

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Potilas- ja tulotiedot sekä käyntitiedot Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 9.11.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Muutokset

Lisätiedot

Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi. Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi

Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi. Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi Mikä on pikapoli? Uusi hoitajavetoinen malli tarjota

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO s 3-5 PERUSTIEDOT s 6-8 MUUNNELTAVAT TILAT s 9-11 VIIHTYISÄ TYÖYMPÄRISTÖ 2 Yrityksesi uusi toimitila löytyy Pitäjänmäestä! Valimon uusi toimitilakokonaisuus sijoittuu

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1 Arja Heittola Marita Marttila Sari Koistinen 12.1.2015 TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1. KONSULTTISELVITYKSESTÄ: Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntimäärät korkeat kautta

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Lauritsalan pilotin tilannekatsaus

Lauritsalan pilotin tilannekatsaus Lauritsalan pilotin tilannekatsaus 7.3.2014 Minna Lignell, Marja Kosonen, Ritva Simpanen, Satu Simolin Taustalla palveluverkkouudistus Eksoten johtoryhmä on määritellyt organisaation strategianmukaiset

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA Pekka Jylhä Linjajohtaja Akuutti- ja konsultaatiopsykiatrian linja LINJAESIKUNTA: Linjajohtaja Pekka Jylhä, Ylihoitaja Tuula Rajala, Professori Tiina Paunio Johtava

Lisätiedot

Osasto-opas. Synnytysvuodeosasto. www.eksote.fi

Osasto-opas. Synnytysvuodeosasto. www.eksote.fi Osasto-opas Synnytysvuodeosasto www.eksote.fi Synnytysvuodeosasto sijaitsee sairaalan päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa C-siivessä. Sisäänkäynti pääovesta. Osastolla hoidetaan raskaana olevia ja

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Kouvolan terveyskeskuksen sairaala. Tulokasopas uudelle lääkärille

Kouvolan terveyskeskuksen sairaala. Tulokasopas uudelle lääkärille Kouvolan terveyskeskuksen sairaala Tulokasopas uudelle lääkärille 1 Tervetuloa! Tervetuloa töihin Kouvolan terveyskeskukseen ja sen sairaalaan. Kouvolan kaupunki syntyi vuoden 2009 alussa kuuden kunnan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 23.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 23.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 83 2.3.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/12

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 241 OIKAISUVAATIMUS TERVEYSKESKUSMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-1165 Esityslistan asia TJA/23 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

Hoidon tarpeen arvioinnin ja päivystystoiminnanp sujuvuus Keski-Suomen keskussairaalassa

Hoidon tarpeen arvioinnin ja päivystystoiminnanp sujuvuus Keski-Suomen keskussairaalassa Hoidon tarpeen arvioinnin ja päivystystoiminnanp sujuvuus Keski-Suomen keskussairaalassa Ylilää ääkäri Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Hoidon tarpeen arviointi ja

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Esittelysivut 2010 Ylilääkäri Matti Kotila 4.11.2009 Sisätautien erikoissairaanhoito EPSHP:ssä Valtaosa sisätautien erikoissairaanhoidosta tuotetaan

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Sijainti: TYKS Kantasairaala Kiinamyllynkatu 4-8, Turku Rakennus 3 (U-sairaala 10. krs. käynti osastolle kanttiinin puoleisilla hisseillä ja poliklinikalle

Lisätiedot

Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa

Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa Lisää teksti tähän TAUSTATIETOJA 1. Merkit se koht a, joka ilmaisee sukupuolesi ja ikäryhmän, johon kuulut NAINEN

Lisätiedot

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 Kymmenen vuoden aikana uudistetaan toimintamalleja ja tiloja. Varaudutaan alueen väestökehityksessä

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot