Kenttäsairaala pakkasessa Tehtäväsiirrot Kukoistava keski-ikä Ruoka ja tunteet

Transkriptio

1 Kenttäsairaala pakkasessa Tehtäväsiirrot Kukoistava keski-ikä Ruoka ja tunteet

2 Renbase-tietokanta Terveysportissa Lääkkeiden käyttö munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla Renbase on tietokanta, joka mahdollistaa nopean tiedon saatavuuden lääkkeiden osuvasta ja turvallisesta käytöstä munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla potilailla. Tietokanta kattaa Suomessa myyntiluvalliset lääkkeet, vitamiinit sekä useita yleisesti käytettyjä erityislupavalmisteita. Tieto on kerätty monipuolisesti lääketieteellisestä kirjallisuudesta sekä valmistajan eri puolilla maailmaa antamasta informaatiosta. 2 Tehy

3 6 K-25: Valtion leivissä Pasi Porkka on tehyläisten edustaja Pardian hallituksessa. 13 Sopimuksia tehyläisille 14 Lääkintää metsässä Kenttäsairaanhoitajat maastoutuvat ja harjoittelevat leirillä taitojaan. Tässä numerossa 2/10 36 Sami Sistonen vastaanotollaan 20 Ammatissa: Töissä toisen kotona 24 Kokemustietoa koulutukseen 28 Kamalan ihana keski-ikä 34 Muutoksia työnjaossa 36 Oma vastaanotto Ulvilassa fysioterapeuttien tehtävien muutos kasvattaa vastuuta ja palkkapussia. 38 Tehyn jäsenmaksut Varallaololla rajansa Tehyn varallaolokampanjan mukaan sairaankuljettajien työhönsidonnaisuus on kohtuutonta. 45 Valmiina lähtöön Jaakko Lemmetyn työpaikalla Ivalossa varallaolo on hallinnassa. 50 Me kaksi: Sisko ja sisko 52 Suunhoitoa palmun alla Suuhygienisti Mirja Kontio sai nimikkoklinikan Sri Lankassa. 64 Tunteet ja syöminen 69 Turvaa kotikäynneistä 72 Tieni tähän: Saabismista en parannu 74 Ihana arki Vakiot 5 Pääkirjoitus 10 Lyhyesti 23 Kolumni 27 Terveys 39 Puheenjohtajalta 41 Tehy-uutiset 42 Tiedotukset 47 Hyötysivut 49 Ystäväni 62 Tehy palvelee 63 Tutkimus 71 Sana on vapaa 74 Teresa KANSI: PEKKA FALI 64 Hallitse syömistäsi Tehy

4 Alueelliset esimiespäivät Helsinki, Sokos Hotel Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu Oulu, Holiday Inn, Kirkkokatu Tampere, Sokos Hotel Ilves, Hatanpään valtatie Pori, ravintola Liisanpuiston auditorio, Liisankatu Turku, ravintola Alabaman auditorio Lemminkäisenkatu B 6.5. Lappeenranta, valtuustosali, Villimiehenkatu Kuopio, Technopolis, Microkatu 1 Mustavalkoinen totuus ilmestyy Tehyläisten johtajien ja esimiesten lisäksi lääkärit, hammaslääkärit sekä muut sosiaali- ja terveysalan johtajat ja esimiehet ovat tervetulleita osallistumaan. Tehyn jäsenille tilaisuuden hinta on 60 ja muille 250 (alv 0 %) Hinta sisältää koulutuksen, lounas- ja kahvitarjoilut ja noin kolme viikkoa ennen tilaisuutta lähetettävän kirjan terveydenhuollon johtamisesta (ovh 77 ) ja etukäteistehtävän. Kouluttajina toimivat kirjan tekijät Ari Heiskanen ja Antti Niemi Mercuri International Oy:sta. Päivän mustavalkoiset teemat Hataralla pohjalla Varsinaiset sopankeittäjät Pirulliset persoonat M.O.T Unelma elää Ilmoittaudu koulutukseen viimeistään Osallistumisen voi veloituksetta peruuttaa kuukautta ennen tilaisuutta. Mikäli peruutus tehdään myöhemmin, peritään koko osallistumismaksu tai enintään 100 euron peruutusmaksu. Ilmoittautuneille lähetetään vahvistuskirje ja lasku viimeistään kolme viikkoa ennen tilaisuutta.

5 Pääkirjoitus Tehyn keskustoimisto Helsinki, Itä-Pasila, Järjestötalo 1. Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, TEHY Asemamiehenkatu 4, Helsinki (09) , Faksi (09) Sähköposti: Palvelunumerot Edunvalvonta, ma ti ja to pe 9 15 (09) Jäsenyysasiat, ma ti ja to pe 9 15 (09) Työttömyyskassa, ma pe 9 15 (09) Jäsentietomuutokset ma pe 9 15 (09) tehy.jasenrekisteri@tehy.fi Internetissä omat.tehy.net Toimitus PL 40, Tehy tehy.lehti@tehy.fi Päätoimittaja Päivi Jokimäki Assistentti, tiedotukset Minna Sassi Toimitussihteeri Tuija Kinnunen-Moilanen Toimittajat Riitta Hankonen Terhi Mäkinen Vesa Turunen Ulkoasu Pia Hietamies AD Työpaikkailmoitukset Anita Suuronen Suomen Business Viestintä Oy PL 356, Helsinki puh fax (09) anita.suuronen@sbv.fi Apu ei lopu Pitkä mies seisoo Alkon kassajonossa. Katson häntä silmiin ja hymyilen. Mies tekee ostoksensa ja lähestyy minua kassi kilisten. Ojennan käteni häntä kohti, hänkin ojentaa omansa. Hän työntää keräyslippaaseeni kaksikymppisen ja vielä ennen lähtöään kiittää minua hymyillen siitä, että satuin seisomaan juuri tässä hänen kauppareissunsa varressa. Hänellä nimittäin oli kova halu auttaa maanjäristyksen uhreja. Mölyävät teinit, karkkia ostavat lapset, pullonkerääjät ja kauppakasseja raahaavat perheenäidit. He kaikki pysähtyvät ja antavat kukin itselleen sopivan summan Punaisen Ristin keräykseen. Moni kyselee jo kauempaa, meneekö tämä Haitiin. Saan lippaan pian täyteen ja itselleni hyvän mielen, joka kantaa vielä seuraaviin päiviin. Kyllä sinä nyt olet hyvä ihminen, tokaisi joku ystävistäni, kun kerroin seisseeni kaupan eteisessä perjantai-illan. Tavoitteleeko auttaja sädekehää päänsä päälle? Minusta ei. Auttaminen on ilo, ja se antaa tunteen siitä, että voi olla hyödyksi ja osallistua jotenkin yhteisen hädän torjuntaan. Maailman kriisit liikuttavat meitä, koska näemme ne suorana televisiosta ja netistä. Maanjäristykset ja hyökyaallot ovat luonnonmullistuksia, jotka eivät ole niiden uhrien aiheuttamia, eivät poliittisia tai muuten monimutkaisia. Jokaisen on helppo ymmärtää, että kuka tahansa voi joutua uhriksi, kun rakennukset sortuvat. Maailma tuntuu joskus kylmältä. Mutta kun huomaa ihmisten aidon auttamisenhalun, se tekee omankin olon jotenkin turvalliseksi. Uskon sen perusteella itsekin saavani apua, jos sitä joskus tarvitsen, tai joku läheiseni. Haitiin ja maailman muihin kriiseihin lähtevät tustyöntekijät jättävät hetkeksi omat tarpeensa avussivuun ja tekevät kohteessa vuorotta työtä. Auttamista tekevät myös kaikki hoitoalan ammattilaiset omassa työssään. Ihmiset arvostavat sitä, ja syystäkin. Ilmoitusmarkkinointi Tuire Sillanpää Suomen Business Viestintä Oy puh fax (09) tuire.sillanpaa@sbv.fi Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ISSN PunaMusta Päivi Jokimäkii Päätoimittaja Tehy

6 K-25 Haastattelusarjassa tavataan ajankohtaisia henkilöitä ja esitetään heille 25 kysymystä. Valtion leivissä Sairaanhoitaja Pasi Porkka tietää, millaista on työskennellä valtiolla järjestäytymättömänä. Nykyään hän edustaa tehyläisiä Pardian hallituksessa. Terhi Mäkinen Kuvat Pentti Vänskä Onko valtion leipä pitkä ja kapea? 1 Palkkakehitys on ollut 2000-luvulla muihin aloihin verrattuna hyvä, vaikka emme suinkaan ole mikään palkkajohtaja. Kaiholla katsomme kunnan ja yksityisen palkkoja. Nuoremmat kollegat ovat entistä herkempiä vaihtamaan työpaikkaa, joten leivästä ei välttämättä tule pitkä. Palkka, urakehitys, työn ja vapaan yhteensovittaminen ovat asioita, joita työntekijä arvostaa ja joiden perässä liikkuu. Valtion tehyläisten työsopimukset ovat 2 päättyneet tammikuun lopussa. Millaisia odotuksia? Haluamme ostovoimaa tukevan sopimuksen. EK:n esittämä 0,5 prosentin palkka-ankkuri ei meille käy. Tekstikysymyksissä kiinnostavat etenkin työajat, matka-aikakysymykset ja henkilöstön edustajien asema. Missä valtion tehyläiset työskentelevät? 3 Yliopistolla, puolustusvoimissa, vankiloiden terveydenhuollossa, valtion mielisairaaloissa, erityisoppilaitoksissa ja muissa laitoksissa. Yhteensä meitä on noin tuhat. Miten Tehy ja Pardia liittyvät toisiinsa? 4 Tehy hoitaa edunvalvontansa valtion osalta Pardian kautta. Pardia on pääneuvottelija valtiosektorilla ja tekee sopimukset. Hoitajilla on erittäin vahva ammatti-identiteetti ja siksi on tärkeää kuulua Tehyyn. Miten yhteistyötä parannetaan? 5 Voidaan kysyä, onko yhteistyö rikka vai rikkaus. Sanoisin, että rikkaus. Yhteistyö on haasteellista ja välillä jopa vaikeaa, mutta silti voimavara. Meitä on monelta alalta ja yhdessä Pardiana saamme enemmän aikaan. Keskustoimiston palvelu ja ruohonjuuritasolla luottamusmiehet ovat tärkeä käyntikortti, kun yritetään saada ihmiset järjestäytymään. Niihin pitää panostaa. Yhteistyö paranee tutustumalla toisiin pardialaisiin. Kuppikuntaisuus ei ole hyväksi. Miksi halusit hoitajaksi? 6 Ihmisten auttaminen on aina ollut haaveeni. Olen ylpeä ammatistani, enkä ole katunut valintaani, vaikka lama-aikana usko oli koetuksella. Tiedän, mitä on olla määräaikaisissa työsuhteissa. Niuvanniemessä määräaikaisuudet eivät ole ongelma, mutta yliopistoissa ne ovat kovin tuttuja. Tyypillinen työpäiväsi? 7 Vaihteleva. Osan ajasta olen valkoinen takki päällä ja ohjeistan potilaita omahoitoon esimerkiksi astmalääkkeen ottamisessa, painonhallinnassa tai ihosairauksissa. Sen lisäksi koulutan kollegoja infektioissa, hygieniassa, elvytyksessä ja ensiavussa. Olen sairaalan hygieniahoitaja. Pidän yhteyttä muun muassa laitevalmistajiin sekä yliopistollisen sairaalan klinikoihin ja infektioyksikköön. Millaisia potilaita teillä on? 8 Meillä on vaikeahoitoisia ja vaarallisia potilaita sekä niin sanottuja kriminaalipotilaita, jotka on jätetty tuomitsematta ja määrätty tahdonvastaiseen hoitoon. Sen lisäksi on mielentilatutkimuksessa olevia. Mitä sellaista osaat mitä muut eivät osaa? 9 En osaa laulaa tai tanssia, mutta tulen mielestäni hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa, ja siitä on työssä apua. En kamalasti jännitä tai kumartele. Miten valtion tehyläiset pitävät 10 yhteyttä? Edunvalvontaryhmä kokoaa ihmisiä eri työpaikoista. Seminaarit ja tapaamiset ovat tärkeitä, koska monet työskentelevät paikoissa, joissa on vain muutama tehyläinen. Valtion sektorille on perusteilla yksi 11 valtakunnallinen ammattiosasto. Mitä mieltä olet? Edunvalvonnan kannalta se olisi tehokas. Vastustusta tulee varmasti herättämään se, joutuuko tutusta paikallisesta porukasta 6 Tehy

7 Pasi Porkka, 40 Sisätautikirurginen sairaanhoitaja Niuvanniemen sairaalassa Kuopiossa Pardian hallituksen tehyläinen jäsen Harrastaa pyöräilyä, lukemista ja matkustelua Tehy

8 K-25 Pasi Porkka kouluttaa kollegoitaan ensiavussa ja somaattisessa osaamisessa muutenkin. Hän on himopyöräilijä eikä edes omista autoa. Liikunnan lisäksi hän rentoutuu lukemalla ja matkustamalla. eroon, mutta mikään ei estä yhteistyötä. Tehyläisyyden pitäisi ylettää osastorajojen yli. Osaston perustaminen on työn alla ja käytännön toteutukseen menee vielä aikaa. Millaista hallitustyöskentely 12 Pardiassa on? Sovitamme eri jäsenjärjestöjen tavoitteet yhteen ja toimimme yhdessä niiden puolesta. Pienen porukan edustajana työ on joskus aika haasteellista. Miten yliopistouudistus vaikuttaa 13 tehyläisiin? Se koskee noin yliopistossa työskentelevää tehyläistä. Uudistus on herättänyt huolta, koska lakivalmistelut runnottiin läpi nopeasti. Yliopistosta tulee oikeushenkilö ja palvelusuhteet muuttuvat työsuhteiksi. Muuten malli on aika auki. Mistä olet kotoisin? 14 Olen pohjoisen poikia Rovaniemen läheltä Tervolasta. Kuopioon muutin opiskelemaan ja jäin sille tielle, kun löytyi kiinnostava työpaikka. Muikkukukko vai ahvenkukko? 15 Ahvenkukko. Tosin en ole vuosiin syönyt kumpaakaan. Olen ylpeä pohjoisista sukujuurista enkä ole savolaistunut. Haluaisin vastata lohikeitto ja leipäjuusto. Miksi kuulut Tehyyn? 16 Minulla on kokemusta siitä, millaista on olla villinä, järjestäytymättömänä työntekijänä valtiolla. Käytännössä mitään neuvotteluasemaa ei ole. Liityin Tehyyn 2004, koska se on paras terveydenhuoltoalan liitto. Muun liiton jäsenyys ei ole järjellä perusteltavissa. Millaista on olla sisätautikirurginen 17 hoitaja Niuvassa? Potilaat ovat psyykkisesti sairaita, mutta heillä on myös vaikeita somaattisia sairauksia. Se on laaja alue hallita. Olen konsultoiva sairaanhoitaja eli autan ylläpitämään somaattista osaamista. Hankin välineitä, ammattikirjallisuutta ja järjestän koulutusta. Millainen työpaikka Niuvanniemi on? 18 Työnkuva on melkein niin laaja kuin ennen kunnan sairaalassa. En usko, että missään muualla saisin vastaavaa, ja siksi olen viihtynyt. Niuvanniemessä on suurin valtion tehyläisten ammattiosasto, jossa jäseniä on 175. Potilaita sairaalassa on noin 300. Miten parantaisit avohoitoa? 19 Joskus näkee ikäviä lopputuloksia, joita syntyy, kun avohoito ei ole ollut riittävää. Sairauden aikana on tehty vakava rikos tai ihminen on päässyt todella huonoon kuntoon. Velvoitteinen avohoito laitoshoidon jälkeen olisi erittäin tarpeellista. Onko ihmisillä ennakkoluuloja, 20 kun he kuulevat työpaikkasi? Moni luulee, että se on vankila tai vankimielisairaala. Se ei ole kumpaakaan, vaan valtion mielisairaala, kuten Vanhan Vaasan sairaala, ja THL:n alainen virasto. Mitä moniarvoisuus sinulle 21 merkitsee? Haluan järjestössä viedä eteenpäin tasa-arvoa sekä sukupuolten välillä että muuten. Sopimuksissa on huomioitava erilaiset perheet kuten uusio- ja sateenkaariperheet ja myös yksinelävät. 22 Lempilukemistasi? Matti Yrjänä Joensuun dekkarit. Hän osaa kirjoittaa niin, että se menee ihon alle. Esimerkiksi Harjunpää ja heimolaiset -kirjassa hän kuvaa hienosti, miten tyttö ja koira piileskelevät pöydän alla ja jakavat sokeripalan, kun muuta ei ole. Missä olet onnistunut? 23 Olen saanut työn, jossa viihdyn erinomaisesti, ja siitä olen tyytyväinen. Miten selviät pettymyksistä? 24 Liikunnalla ja saunassa. Olen himopyöräilijä. Vuodessa mittariin tulee kilometriä. Pyöräilen 12 kilometrin työmatkani muuten paitsi ihan talvikuukausina. En omista autoa ja kannatan lämpimästi julkisen liikenteen käyttöä. Työnantajat voisivat kannustaa työmatkapyöräilyyn hankkimalla työntekijöilleen työsuhdepyöriä. Miten rentoudut? 25 Liikkumisen lisäksi matkustamalla. Kotimaassa liikuskelen paljon Jyväskylän seudulla, ja ulkomailla käyn kerran tai kaksi vuodessa. Kreikka ja Kreikan saaristo on hienoa seutua. 8 Tehy

9 Tehy

10 Lyhyesti Koonnut Vesa Turunen, Liiketalouden opeissa vaaransa Professori Martti Kekomäki puhui tammikuun Lääkäripäivillä siitä, miksi julkisen sairaalan johtaminen ei ota sujuakseen liiketalouden opeilla. Hankalinta on hyödykkeen määrittely ja mittaus. Ainakin teoriassa yleissairaalan tehtävä on maksimoida sen käyttöön osoitetuilla voimavaroilla tuotettu terveysvaikuttavuus. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että toimintojen tuottaman hyödyn ja sitoutuneiden kustannusten rajasuhde on vakio. Toiminnan tulosta kutsutaan selkokielellä hoidon vaikuttavuudeksi. Silti julkisiin sairaaloihin on perustettu sairaalan kokonaan omistamia liikelaitoksia ja jopa osakeyhtiöitä. Osakeyhtiön tavoitteena on kuitenkin tuottaa taloudellista voittoa omistajalleen, mikä ei välttämättä ole sama asia kuin rajahyödyn ja rajakustannusten välisen suhteen säilyttäminen kaikissa sairaalan tuoteryhmissä. Erityinen vaara liittyy bonusjärjestelmiin. Koska erityisaloilla vain harvat ovat asiantuntijoita, he voivat asettaa tavoitteet, jotka vain he itse osaamisellaan voivat ylittää. Asiantuntijat käyttävät omaa asiantuntijuuttaan oman bonuspalkkionsa nostamiseksi. (VT) Terveyseroja kaventamaan Väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen on ollut suomalaisen terveyspolitiikan keskeisenä tavoitteena pitkään. Terveyserot eivät kuitenkaan ole merkittävästi muuttuneet. Elämäntapaliitto ja Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry ovat julkaisseet Terve amis! Ammattiin opiskelevien terveyden taustatekijät: 50 toimenpide-ehdotusta terveyserojen kaventamiseksi selvityksen. Ammattiin opiskelevien terveyttä voidaan parhaiten edistää luomalla terveyttä tukevia rakenteita sekä sitouttamalla päätöksentekijöitä terveyden edistämiseen. Oppilaitosten toimintakulttuuria tulisi pyrkiä ennakkoluulottomasti muuttamaan opiskelijoiden hyvinvointia ja osallisuutta edistäväksi. Poliittisten päätöksentekijöiden pitäisi tarjota riittäviä voimavaroja myönteisten kehityskulkujen aikaansaamiseksi. Juha Mikkosen ja Lotta Tynkkysen raportti on suunnattu muun muassa ammatillisten oppilaitosten johdolle ja henkilökunnalle, opiskelija-aktiiveille ja poliitikoille. (RH) elamantapaliitto.fi Reseptejä hoitajilta Pitkään hankkeilla ollut sairaanhoitajien, kätilöiden ja terveydenhoitajien rajattu lääkkeenmääräysoikeus etenee. Lakiesitys tuli eduskunnan käsiteltäväksi tammikuun lopussa. Esityksen mukaan hoitajille tulee oikeus määrätä muutamia rokotteita sekä reseptilääkkeitä, joiden käytöstä on pitkä kokemus. Edellytyksenä on palvelussuhde terveyskeskukseen, 45 opintopisteen lisäkoulutus ja vastaavan lääkärin kirjallinen määräys. Sairaanhoitaja saisi jatkaa lääkitystä esimerkiksi verenpainetaudin, kakkostyypin diabeteksen ja astman hoidossa. Tämä olisi mahdollista, kun lääkäri on tehnyt taudinmäärityksen, merkinnyt lääkityksen jatkamisen hoitosuunnitelmaan ja potilaan tila on vakaa. Päivystystilanteissa sairaanhoitaja voisi määrätä ennalta määriteltyjä lääkkeitä oirekuvan ja tekemänsä hoidontarpeen arvioinnin perusteella. Sairaanhoitajat toimivat terveyskeskuksissa jo nyt varsin itsenäisesti pitämällä hoitajavastaanottoa. Mahdollisuus määrätä tarvittaessa lääkkeitä nopeuttaa äkillisten ja yleisten terveysongelmien hoidon aloittamista ja toiminnan sujuvuutta. Valvira merkitsee tiedon rajattua lääkkeenmääräämistä koskevasta erikoispätevyydestä rekisteriin. Samalla se tarkistaa edellytysten toteutumisen ja antaa yksilöintitunnuksen. Ilman tunnusta reseptilääkkeen määrääminen ei ole mahdollista. Myös itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiville suuhygienisteille tulisi oikeus hankkia vastaanotollaan tarvitsemiaan lääkkeitä, esimerkiksi pintapuudutteita. (TM) ANNIKA RAUHALA 10 Tehy

11 Pharmaca Fennica juhlii Pharmaca Fennica on puettu 35-vuotisjuhlavuoden kunniaksi retroasuun. Kirja on jaettu ensimmäisen kerran neljään osaan. Lisäksi kirjan ensimmäinen osa ilmestyy uudistetussa muodossa, kevyempänä ja pienempänä. Pharmaca Fennica on lääkäreiden, apteekkihenkilöstön ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten lääketiedon lähde. Se sisältää tiedot useimmista Suomessa käytössä olevista lääkevalmisteista sekä tavallisimmista korvattavista perusvoiteista ja kliinisistä ravintovalmisteista. Lisäksi mukana on joitakin yleisesti käytettyjä teknisluonteisia valmisteita. (RH) Terkkareita verkossa Helsingin terveyskeskuksen verkkoterveydenhoitajat ovat avanneet uuden yhteisön IRC-galleriassa osoitteessa Yhteisössä terveydenhoitajan tapaa maanantaisin, torstaisin, perjantaisin ja lauantaisin. Habbon Netari-nuorisotilassa hoitajan voi tavata reaaliaikaisesti joka toinen maanantai. Netissä ehkäistään vaikeuksia ennalta, tuetaan ja ohjataan nuoria tarvittaessa palvelujen piiriin. Verkkopäivystystä on tehty jo viime vuoden alusta. Naisvaltaisista työpaikoista kiusataan 51 %:ssa joskus tai jatkuvasti. Miesvaltaisista työpaikoista 35 %:ssa. Tilastokeskus Tähystys Löydöksiä mediasta Suomi ei ole enää terveydenhuollon mallimaa. Johtoajatus on menetetty, ja meiltä puuttuu yhtenäinen käsitys siitä, mihin mennä. Lääketieteen tohtori Jussi Huttunen Uutispäivä Demari KIRKON ULKOMAANAPU/PAUL JEFFREY Gallerian nuoret ovat olleet keski-iältään 16-vuotiaita. Keskusteluaiheita ovat olleet muun muassa ehkäisy, ihmissuhteet, mielialat ja koulunkäynti. Habbossa nuoret ovat olleet hieman nuorempia. Keskusteltu on muun muassa perheestä, omasta kasvusta ja kehityksestä sekä mielialoista. Verkkoterkkari-hanke on Helsingin terveyskeskuksen yhteistyöhanke Helsingin nuorisoasiainkeskuksen koordinoiman Netari.fi:n kanssa. (TM) Jos rekrytoin sairaanhoitajan tai lähihoitajan, niin en todellakaan kysy. On vain luotettava, että paperit ovat kunnossa. Lahden kaupungin sairaankuljetuspäällikkö Markku Heikkilä Etelä-Suomen Sanomat Akavan alueella on naisvaltaisia, alipalkattuja aloja, joihin Tehy-sopimuksen täytyy heijastua. Päätös tuo lisäpontta sille, että palkkausasia täytyy ratkaista, mikä olisi pitänyt tehdä muutenkin. Akavan edunvalvontajohtaja Minna Helle Aamulehti Jokaisen liiton on toistuvasti tarkasteltava sitä, mikä on sen olemassaolon oikeutus. SuPerin pääsihteeri Markku Silvennoinen Super 1/2010 Apua Haitiin Voimakkaan maanjäristyksen jäljiltä tilanne Haitissa on erittäin vaikea. Maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa tarvitaan nyt kipeästi ensiapua, vettä, ruokaa ja suojaa. Muun muassa Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Punainen Risti ja Unicef aloittivat avustustyön heti maanjäristyksen tapahduttua. Apuasi tarvitaan! Kevään Yhteisvastuukeräys käynnistetään poikkeuksellisesti jo nyt uhrien auttamiseksi. Kaikki ennen keräyksen virallista avausta 7.2. tulleet lahjoitukset menevät suoraan Kirkon Ulkomaanavun katastrofiapuun Haitissa. Haiti on koko vuoden ajan Yhteisvastuun ulkomaankohde. Avustustilejä: Yhteisvastuukeräys , SPR , Unicef Vastaavilta sotkuilta vältyttäisiin tulevaisuudessa parhaiten, jos hoitoalan ammattiliitot ymmärtäisivät joskus tulevaisuudessa yhdistyä. Mutta se taitaa olla liikaa toivottu. Pääkirjoitus Helsingin Sanomat konjakkipulloa velkaa. Veto palkankorotuksista tulee kalliiksi OAJ:n Erkki Kangasniemelle. Tehyn sopimus on nostanut palkkoja 3,7 prosenttia muuta kunta-alaa enemmän. Toimittaja Timo Hakkarainen Iltalehti Olen edelleen täsmälleen laskelmani kannalla ja katson, että yhtään konjakkipulloa ei kuulu maksaa. OAJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi Iltalehti Tehy

12 Lyhyesti Kuntoutuslaitosten uudistuttava Sotainvalidien sairas- ja veljeskodeista vapautuvaa osaamista ja tiloja voitaisiin tulevaisuudessa tarjota vanhusten hoivapalveluihin. Samalla tulee kehittää omaishoitajien kuntoutuspalveluja. Professori Pekka Rissanen ja sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen selvittivät kuntoutuslaitosten tilannetta. Niiden toimintaedellytykset ovat muuttuneet merkittävästi. Veteraanit ovat olleet suuri käyttäjäryhmä, joka on pienenemässä. Viime vuosikymmeninä kuntoutuslaitosten ja kylpylöiden määrä on lisääntynyt, mutta käyttö on pysynyt ennallaan tai vähentynyt. Laitoskuntoutuksessa on huomattavaa ylikapasiteettia. Kuntoutuslaitokset tarvitsevat pikaista kysynnän ja tarjonnan tasapainottamista. Palvelutarjonnan monipuolistaminen ja laitosten selkeämpi yhdistäminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään nousivat keskeisiksi kehittämiskohteiksi. (TM) Luovuttajia tarvitaan Vuosittain noin potilasta saa hoitoa verivalmisteilla. Potilaat tarvitsevat joka arkipäivä yli 1000 verenluovuttajan apua. Koska osa verivalmisteista säilyy vain muutaman vuorokauden ajan, on tärkeää, että verenluovuttajia käy jatkuvasti kaikista veriryhmistä. Veren saatavuuden varmistamiseksi tarvitaan säännöllisiä verenluovuttajia eli henkilöitä, jotka käyvät verenluovutuksessa pari kolme kertaa vuodessa, sanoo verenluovutuksen johtaja Satu Pastila. Verivalmisteita tarvitaan muun muassa leikkaus- ja syöpäpotilaiden hoidossa, onnettomuuksien uhreille sekä keskosvauvoille. (VT) sovinkoluovuttajaksi.fi Kuntien työvoimakustannukset nousivat noin 19 miljardiin euroon vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos Vauhtia tasa-arvoon Hallituksen politiikkaa tulee kehittää eri perhevaiheiden ja erilaisten perheiden näkökulmasta. Perheen perustamista opiskeluvuosina on tuettava ja perhevapaajärjestelmää yksinkertaistettava. Myös vanhempainvapaa on kiintiöitävä äidin ja isän riittävän pitkiin osuuksiin. Työelämän käytäntöjä on kehitettävä pitkäjänteisesti tasa-arvoa tukevan työn ja perheen yhteensovittamisen edistämiseksi. Näin linjataan Työ, perhe ja tasa-arvo -selvityksessä. Ensimmäiset taustaselvitykset hallituksen tasa-arvoselontekoa varten julkaistiin tammikuun lopulla. Kaikkien aikojen ensimmäinen hallituksen tasa-arvoselonteko valmistuu ensi syksynä. (TM) Selvitys osoitteessa Kalenteri Terveystaloustieteen päivä Hanken Helsinki Koonnut Minna Sassi, Mammografiakurssi I Tehyn kokoustilat Järjestötalo 1 Helsinki Fysioterapeutin vastaanottotoiminta Tehyn kokoustilat Järjestötalo 1, Helsinki Läskillä lukutaitoa Suomalainen yksityishenkilö on haastanut suomalaiset, Suomen evankelisluterilaiset seurakunnat ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan laihdutuskampanjaan. Laihdutustulosten mukaan määräytyvä tukisumma käytetään Nepalin opettajankoulutuksen hyväksi. Ulkoasiainministeriö seuraa varojen käyttöä Nepalissa. THL tukee kampanjaa tiedotuksella ja kokoamalla punnitustiedot. Alkupunnitus on helmikuussa ja loppupunnitus toukokuussa. Lahjoittaja ostaa laihdutetut läskit 15 euron kilohintaan. Ostotarjous on tehty maksimissaan 10 miljoonalla eurolla. Kampanjaan voivat osallistua kaikki Suomessa asuvat täysikäiset henkilöt, joilla on ylipainoa. (VT) thl.fi/laskillalukutaitoa Tehyn opiskelijajäsenten elokuvailta Studio 123 Kuusankoski Ajankohtaista varhaiskasvatuksesta Tehyn aluetoimisto Tampere Kaikki isäni hotellit näytelmä KOM-teatteri Helsinki 12 Tehy

13 Ajankohtaista Sopimuksia tehyläisille Tehy neuvottelee työehtosopimuksista tiukassa taloustilanteessa. Riitta Hankonen Kuvat Leena Louhivaara Jukka Maarianvaara Tehy käy tällä kierroksella kuntatyönantajan kanssa erillisneuvottelut, koska Tehy ei kuulu mihinkään pääsopijajärjestöön. Kunta-alan neuvottelu- ja sopimusjärjestelmää säätelevän pääsopimuksen tilanne on edelleen auki. Tehy-sopimus ja työrauha ovat voimassa vuosien kahden palkankorotuserän osalta vuoden 2011 loppuun. Muilta osin kunta-alan Tehy-sopimus ja työrauha päättyivät Tehy jätti tavoitteensa Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle joulukuussa, ja työnantajan kanssa on jo neuvoteltu useasti. Kuntatyönantaja hakee kolmivuotista sopimusta, joka olisi viimeisen vuoden osalta irtisanottavissa. Tarjoukseen ei sisältyisi kuluvalle vuodelle lainkaan yleiskorotuksia. Työnantaja ei ole myöskään halukas työehtojen muuhun parantamiseen eli niin sanottuihin tekstimuutoksiin, joista tulisi lisäkustannuksia. Mahdollisen sopimuksen muoto on vielä epäselvä. Tehy ei palaa KVTES:iin eikä yhdy muiden tekemään ratkaisuun, puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola sanoo. Palkka-ankkuri jarruna Neuvottelut ovat käynnistyneet myös yksityissektorin sopimusaloilla, ja neuvotteluaikoja on sovittu helmikuun puoleen väliin. Muun muassa yksityisellä terveyspalvelualalla työnantajaliitto on antanut omat tavoitteensa uuden sopimuksen sisällöstä. Palkankorotuksista ja sopimuskausien pituuksista ei ole vielä keskusteltu. Työnanta- ja on antanut ymmärtää, että Elinkeinoelämän keskusliiton 0,5 prosentin palkka-ankkuri sitoo tiukasti myös terveyspalvelualan neuvotteluita. Palkka-ankkuri tarkoittaa sitä, että kaikissa liittoneuvotteluissa pitäisi tyytyä Teknologiateollisuuden ja Metalliliiton 0,5 prosentin palkankorotukseen. Valtiosektorilla työskentelevien tehyläisten neuvottelutoiminnasta vastaa Pardia, ja siellä odotetaan tulosta aikaisintaan helmikuun puolessa välissä. Työnantaja hakee pitkää sopimusta, jossa ei olisi palkankorotuksia ollenkaan. Työntekijäjärjestöt vaativat ostovoiman turvaamista. Päätös ei vaikuta tehyläisiin Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen on antanut päätöksen, joka koski Tehy-sopimuksen syntymistä syksyllä Puumalainen toteaa, että Kunnallinen työmarkkinalaitos ja tasa-arvovaltuutettu rikkoivat viranomaisina yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltoa, koska työmarkkinalaitoksen tekemä työ- ja virkaehtosopimus rajattiin koskemaan vain Tehyn jäseniä. Tämä on apulaisoikeuskanslerin mukaan ristiriidassa syrjintäkiellon kanssa. Päätös ei vaikuta Tehy-sopimuksen asemaan tai tehyläisten palkankorotuksiin, vt. edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara toteaa. Kun Tehy-sopimus hyväksyttiin syksyllä 2007, muut järjestöt olivat jo tehneet sopimuksen kuntatyönantajan kanssa. Tehy neuvotteli luonnollisesti oman sopimuksensa vain tehyläisten puolesta. Neuvottelut netissä Jaana Laitinen-Pesola Neuvottelukierrokseen liittyvä tieto, blogit ja muut ajankohtaiset työmarkkinauutiset löytyvät jäsensivujen neuvottelukierrossivuilta sopimusaloittain. Sivuille pääset kirjautumaan myös klikkaamalla sinistä neuvottelukierros banneria osoitteesta Valtiosektorin neuvottelu-uutisia voi lukea osoitteessa Tehy

14 Lääkintää metsässä Kenttäsairaanhoitajatkin maastoutuvat puolustusvoimien harjoitusleirillä. Hoitovalmius saavutetaan parissa tunnissa. Päivi Mäkinen Kuvat Pekka Fali 14 Tehy

15 Sotilas kysyy tunnussanaa harjoitusalueen portilla. Kenttäsairaanhoitaja Anna-Maija Lassila vastaa ja sotilas avaa puomin. Matkalla ensihoitoasemalle ohitamme lumisten kuusien sekaan naamioituja telttoja ja ajoneuvoja. Meneillään on Pohjois-Suomen Sotilasläänin Aapa 09 -yhtymäharjoitus Rovajärven ampuma-alueella. Lassila ja neljä muuta kenttäsairaanhoitajaa vastaavat harjoituksen lääkintähuollosta kahden lääkintähuoltoupseerin, neljän lääkärin ja kahden hammaslääkärin kanssa. Viikon mittaiseen harjoitukseen osallistuu noin 3500 varusmiestä, kertausharjoituksiin kutsuttua reserviläistä ja puolustusvoimien henkilökunnan jäsentä. Sodankylässä sijaitsevan jääkäriprikaatin terveysasemalta harjoitukseen osallistuvat myös kenttäsairaanhoitajat Matti Harju ja Jarno Tanhua. Rintamalla ensiavusta ja jatkohoitoon kuljettamisesta huolehtii lääkintämies. Tehy

16 Talvisin hoitovalmiudessa on oltava kahdessa tunnissa saapumisesta. Matti Harju lähti kolonnan mukana seitsemältä aamuvastaanoton pidettyään. Anna- Maija Lassila ja Jarno Tanhua tulivat perässä vähän myöhemmin. Leirille he toivat mukanaan teltat, kattavasti lääkkeitä, hoito- ja tutkimusvälineistöä ja leirisairaalaa varten jopa potilaspaikkojen vuodevaatteet. Talvisin hoitovalmiudessa on oltava kahdessa tunnissa saapumisesta, kesällä aikaa on tunti. Aikataulu on tiukka, mutta riittävä teltan pystyttämiseen, naamioimiseen ja tavaroiden tuomiseen. Erähenkisyys eduksi Kenttäsairaanhoitajan tehtäviin kuuluu niin hoitotyötä kuin kouluttamista. Jokainen päivä on erilainen. Leiripäiviä kertyy vuodessa. Tietty erähenkisyys on eduksi. Teltoissa nukutaan joskus hyvinkin vaihtelevissa lämpötiloissa, eikä pesulle pääse joka päivä. Yleensä leirit kestävät 3 5 päivää. Leirejä pidetään lähinnä loka-joulukuussa ja maalis-toukokuussa. Pakkanen ei aiheuta ongelmia ja vesisateessakin kyllä pärjää. Rankinta on loppusyksyllä, kun nollakelissä sataa räntää vaakasuoraan. Sää vaikuttaa sairausvastaanottoon. Auringonpaisteella on vähän potilaita, mutta kurjissa keleissä käyntejä tulee enemmän, sanoo Tanhua. Lääkintäketju alkaa ensiavusta Pakkasta on melkein kaksikymmentä astetta, mutta ensihoitoasemalla tarkenee lämmittimien ansiosta paitahihasillaan. Kalustus on karu, mutta käytännöllinen. Teltassa on tutkimuspöytä ja hoitotarvikkeita, nesteitä sekä talous- ja sähkötarvikkeita omissa kuljetuslaatikoissaan. Nurkassa on hinkilli- nen juomavettä. Harjoituksissa eletään sodan aikaa, mutta potilaita ei tarvitse hoitaa teltoissa pitkälle. Niinpä teknisiä laitteita ei niihin tuoda. Lämpöä olisi riittävästi, mutta ilmankosteus ei ole laitteille hyväksi. Ensihoitovälineinä käytetään tarvittaessa ambulanssien laitteita. Mitä ylemmäs lääkintäketjussa noustaan, sitä vaativampiin toimenpiteisiin pystytään. Ketju alkaa varusmiehen omasta tai taistelutoverin antamasta ensiavusta. Seuraavat lenkit ovat joukkueisiin kuuluvat lääkintämiehet. He ovat lääkintämieskurssin käyneitä varusmiehiä, jotka osaavat antaa hätäensiavun ja kuljettaa potilaan eturintamalta jatkohoitoon. He osaavat myös arvioida potilaiden kiireellisyysluokan ja käyttää ensihoitopaikalla tarvitsemiaan hoitovälineitä. Lääkintämies on usein tuleva tehyläinen: kurssilla syttyy monelle innostus hoitoalan opintoihin. Kenttäsairaanhoitajat työskentelevät ensihoitopaikoilla ja -asemilla tai leirisairaaloissa. Tarvittaessa potilaat evakuoidaan niistä Kenttäsairaanhoitaja Toimii siviilityöntekijänä puolustusvoimien palveluksessa Työskentelee varuskuntasairaalassa tai varuskuntaterveysasemilla sekä harjoitusleireillä lääkintähuoltoketjun eri pisteissä esimerkiksi ensihoitopaikoilla, -asemilla tai kenttäsairaalassa ympärivuorokautisessa päivystysvalmiudessa Kouluttaminen kuuluu hoitotyön lisäksi tehtäviin Suomessa yhteensä 60 henkilöä Armeijan ambulansseissa on sama varustus kuin siviilimalleissa, mutta maasto-ominaisuudet ovat paremmat, kertoo Anna-Maija Lassila. 16 Tehy

17 Lapin keskussairaalaan Rovaniemelle. Sotaaikana telttaolosuhteissa pystyttäisiin hätäkirurgisiin ja yleislääkäritason toimenpiteisiin ja kirurgin ja anestesialääkärin johdolla vaativampiin leikkauksiin. Rovajärven harjoitusalueella on lisäksi pieni laboratorio, jossa voidaan määrittää esimerkiksi tulehdusarvot ja nieluviljelyt. Myös hemoglobiinin ja verensokerin mittaus onnistuvat, samoin EKG ja kuulontutkimus. Tarkempia laboratorio- tai röntgentutkimuksia varten potilas lähetetään Lapin keskussairaalaan. Onnettomuudet harvinaisia Pakkanen kiristyy. Virve-puhelimesta kuuluu taistelun johdolta muistutus sääolosuhteiden muuttumisesta ja asianmukaisesta varustautumisesta. Paleltumapotilaita hoidetaan hoitajien mukaan todella vähän. Suuri kiitos kuuluu varusmiesten kouluttajille. Varusteet suojaavat hyvin kylmältä, kun niitä käytetään oikein, sanoo Harju. Kenttäsairaanhoitajien potilas on tavallisesti nuori ja perusterve. Leireillä vastaanotolle voi tulla myös kertausharjoituksiin kutsuttuja reserviläisiä. Hoitoon hakeudutaan tavallisesti kuumeilun, flunssan ja pienien tapaturmien takia. Myös pahimpaan kuten liikenneonnettomuuksiin, vakaviin sairauskohtauksiin tai räjähdysonnettomuuksiin on varauduttava. Puolustusvoimien varomääräykset ovat niin tiukat, että niitä noudattamalla ei vaaratilanteita tule, muistuttaa Lassila. Räjähdysonnettomuudet ovat todella harvinaisia, mutta niiden vaaraa ei voi sulkea pois. Harjoituksissa kouluttajat ottavat yhteyttä kenttäsairaanhoitajaan myös varusmiesten henkisestä jaksamisesta. Harju pohtii, että siviilihenkilölle kuten sairaanhoitajalle voi ongelmista olla helpompi puhua kuin kantahenkilökuntaan kuuluvalle. Varusmiehet ovat nuoria, mutta heillä voi olla taustallaan rankkoja asioita, sanoo Lassila. Leirillä olosuhteet kärjistyvät ja varusmiehet väsyvät. Henkisen jaksamisen pettäminen voi pahimmillaan vaarantaa varusmiehen oman turvallisuuden. Kenttäsairaanhoitaja työskentelee leirillä pääsääntöisesti yksin. Harju, Lassila ja Tanhua toivoisivatkin saavansa työparikseen toisen sairaanhoitajan. Ambulanssia ajava varusmies on saanut tehtäväänsä kuljettajakoulutuksen. Hän voi olla myös lääkintämieskurssin käynyt, mutta hän ei korvaa työparina toista hoitajaa. Vaativat hoitotoimenpiteet, joissa tarvitaan toisen hoitajan apua, jäävät tekemättä ja kollegan mielipiteet ja näkemykset saamatta. Tanhuan mukaan kenttäsairaanhoitaja on maastossa omillaan tilanteissa, joissa siviilissä lääkäri tekisi päätökset. Mahdollisuus lääkärin konsultoimiseen on, mutta yksin potilasta hoitaessa yhteydenotto lääkäriin viivästyy. Nuku, kun voit Leirillä töitä tehdään silloin, kun niitä on. Erillisiä vastaanottoaikoja ei ole. Varusmie- Leirillä harjoitellaan sodankäynnin lisäksi lääkintätaitoja. Lääkintämiehet hoitavat toisen asteen palovammoja kasvoihin ja rintaan saanutta varusmiestä. Harjoituspotilaana Joni Arffman. Tehy

18 Aluksi tuntui oudolta, kun potilaat puhuttelivat herra kenttäsairaanhoitajaksi. Rovaniemi Sodankylä Kemijärvi AAPA 09 Rovajärven ampuma-alueella oli helmikuussa palvelukseen astuneiden varusmiesten pääsotaharjoitus eli niin sanottu loppusota. Siinä testattiin armeijaaikana opittuja taitoja ja tehtäviä ja eri aselajien yhteistoimintaa. Harjoitukseen osallistui joukkoja kaikista pohjoisen alueen joukko-osastoista ja Lapin Rajavartiostosta km2 ampuma-alue sijaitsee Rovaniemi Kemijärvi-tien varressa. Euroopan suurimmalla ampuma-alueella ei liikuta pelkästään teitä pitkin. Maastossa käytettävän tela-ajoneuvon vieressä Matti Harju. het tulevat hoitajien pakeille silloin, kun pääsevät. Matka voi olla pitkä tai taistelu kesken, joten vastaanotolle ei edes pääse lähtemään heti halutessaan. Jos sattuu tapaturma tai kuume nousee korkeaksi, varusmiehiä haetaan rintamalta. Töitä pystyy ennakoimaan jonkin verran kuuntelemalla Virve-puhelimesta viestiliikennettä taistelujen kulusta. Riittävä lepo ja kunnon varusteet ovat leirillä jaksamisen avainasia. Anna-Maija Lassila ei ensimmäisellä leirillään malttanut levätä riittävästi. Kaikki oli uutta ja ensikertalainen oli jatkuvasti korvat höröllä tapahtumien kulusta. Teltassa uni katkesi joka risaukseen. Nukkua ja syödä kannattaa silloin, kun siihen on mahdollisuus. Nukkumisen aikaa ei aina ole yö, muistuttaa Matti Harju. Huolto pelaa ja apua annetaan puolin ja toisin: potilas hoidetaan vaikka aamukahdelta, ja ruokaa tai polttoainetta järjestyy tarvittaessa keskellä yötä. Joskus tulee kiire. Se ei synny niinkään potilaiden ja työn määrän takia, vaan yhteydenpito syö aikaa hoitotyöltä. Leirisairaalaan sijoitettu Jarno Tanhua työskentelee harjoituksen lääkinnällisen pelastustoimen johtajana. Sairaanhoitajan töiden ohella hän toimii harjoituksen lääkinnällisenä koordinaattorina ja hälyttää tarvittaessa lisäapua omista tai ulkopuolisista yksiköistä. Tehtäviin kuuluu myös kuljetusten järjestäminen leirisairaalasta takaisin osastoihin. Järjestettävää riittää, jotta kaikki saadaan varusteineen ja aseineen oikean kouluttajan matkaan. Siviilistä varuskuntaan Harju, Lassila ja Tanhua ovat ennen varuskunnan terveysasemalle tuloaan työskennelleet siviiliterveydenhuollossa. Hoitotyö on samanlaista kuin siviilipuolella, mutta toimenkuvaan kuuluu myös kouluttaminen kuten ensiapukurssien pitäminen ja luennointi lääkintämieskursseilla. Koulutustehtävä tuli aiemmin Oulun yliopistollisessa sairaalassa työskennelleelle Matti Harjulle varsin konkreettisesti vastaan heti aluksi vuonna Hänen oli pidettävä alokkaille luento kenttähygieniasta. Asiasta ei vain ollut puhuttu hoitajaopinnoissa mitään, joten hän opetteli uutta asiaa sen minkä ehti. Oma lukunsa olikin sitten astuminen 18 Tehy

19 Ilmakaariteltassa sijaitseva ensihoitoasema mahtuu pakattuna muutamaan laatikkoon. Nurkassa raksuttaa yhteydenpitoon käytettävä sanomalaite. 160 varusmiehen eteen opettamaan. Esiintyminen oli uutta, mutta sen jälkeen olen pitänyt siitä. Isolle porukalle luennoiminen on osoittautunut mukavaksi. Anna-Maija Lassilan siirtymistä Sodankylän terveyskeskuksen pätkätöistä varuskunnan virkaan 2005 helpotti aiempi sijaisuuksien tekeminen. Henkilöstö, organisaatio ja käytännöt olivat jo tuttuja. Myös hänelle opetustehtävät ovat olleet mukava tuttavuus. Utsjoen terveyskeskuksessa ja Helsingissä Marian sairaalan päivystyksessä työskennelleen Jarno Tanhuan ensimmäisiin työpäiviin vuonna 2007 osui palveluksensa aloittavien alokastarkastuksien pitäminen. 800 rokotuksen ansiosta etenkin lauantai jäi mieleen. Uutta siviilimaailmaan verrattuna oli myös puhutteleminen herra tai rouva kenttäsairaanhoitajaksi. Aluksi se tuntui kummalliselta, mutta siihen tottui, toteaa Harju. Kenttäsairaanhoitajat saavat sinutella potilaitaan. Leirillä hoitajille kuuluu myös kantahenkilökunnan työterveyshoito. Jos vastaanotolle tulee vanhempi tai sotilasarvoltaan korkea henkilö, on Tanhuan mielestä kohteliasta teititellä. Kopterin pörinää ja laukauksia Teltassa lämmityslaitteet hurisevat ja lääkintämiehet keskustelevat, välillä ulkoa kantautuu ajoneuvojen ääniä. Virve-puhelimesta kuuluu tuon tuosta tiedotuksia. Äkkiä yläpuolella on helikopteri, varusmies huutaa Ilmahälytys! ja miehet säntäävät ulos. Kopterin pörinää seuraa lyhyt sarja laukauksia. Kenttäsairaanhoitaja kohtaa toisenlaisen äänimaiseman kuin siviilissä työskentelevä kollega. Joskus pauke voi kranaatinheitin- tai tykistötulen takia olla kovaa. Harju muistelee alkuaikoina kiinnittäneensä huomiota ääniin ja miettineensä töitä tehdessään melkoisen sodan olevan käynnissä. Enää laukausten ääniä ei rekisteröi, Tanhua sanoo. Hoitajat kulkevat oman varuskunnan joukkojen mukana ja työpisteen sijainti voi muuttua useaan otteeseen. Jääkärijoukkueen mukana siirtymisiä voi olla päivittäin, joskus taas ei siirrytä ollenkaan koko leirin aikana. Myöhään iltapäivällä Rovajärvellä on pimeää. Tiedustelu- ja valmisteluosasto on ollut liikkeellä. Seuraavana päivänä on siirtyminen. Vasta illalla selviää, minne. Tehy

20 Ammatissa Töissä toisen kotona Kotisairaalassa hoitaja voi täysillä ja ilman keskeytyksiä paneutua hoidettavaan potilaaseen. Se on sairaanhoitaja Minja Viljasen mielestä yksi työn hyvistä puolista. Anja Kaisanlahti Kuvat Jari Lifländer Minjan plussat ja miinukset + Potilaan oppii lyhyelläkin hoitojaksolla tuntemaan hyvin + Potilaiden nopea vaihtuvuus tekee työstä mielekkään + Työ on monipuolista ja itsenäistä + Mukavat potilaat Liukkaat tai loskaiset ajokelit Pimeänä vuodenaikana joskus jännittää liikkua ulkona Aikatauluttaminen 20 Tehy Tampereen kotisairaalassa työskentelevä sairaanhoitaja Minja Viljanen kulkee ison hoitoreppunsa kanssa kodista toiseen herkin aistein. Potilaan kotiin ei mennä kuin omaan kotiin. Ulko-ovelta lähtien on muistettava ottaa huomioon potilaan arvot, toiveet ja tavat. Potilas voi kokea epämiellyttävänä esimerkiksi, jos panen takkini hänen rakkaalle rokokoo-tuolilleen tai lasken reppuni arvokkaalle villamatolle. Myös siitä on kohteliasta neuvotella, missä hoito tehdään. Hoitaja käy aamu- ja iltavuoron kuluessa keskimäärin kuudessa kodissa. Yövuoro on pitempi, ja sen aikana käyntejä voi olla enemmänkin. Potilaiden ikä vaihtelee 17 vuodesta ylöspäin, pääosa heistä on työikäisiä. Potilaat