HOSPITAALI. Lastenklinikan hukan etsintä. Lastenklinikalla on tänä vuonna käynnistetty

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HOSPITAALI. Lastenklinikan hukan etsintä. Lastenklinikalla on tänä vuonna käynnistetty"

Transkriptio

1 MP2 Itella Oyj HOSPITAALI Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts H e n k i l ö s t ö l e h t i PERSONALTIDSKRIFT Michal Sopyllo TYKS Vakka-Suomen sairaalan uusi johtava lääkäri Sopyllo valmistui lääkäriksi Varsovan yliopistosta Tämän jälkeen hän työskenteli kymmenisen vuotta Varsovan yliopistollisen sairaalan palveluksessa gastrokirurgiaan erikoistuen. Vuonna 1987 hän sai erikoislääkärin pätevyyden. Lue lisää >> sivu 4 Lastenklinikan hukan etsintä Lastenklinikalla on tänä vuonna käynnistetty hukkajahti ihan kilpailun voimin. Susihukkaa tässä ei kuitenkaan olla metsästämässä, vaan hukalla tarkoitetaan turhia toimintoja ja kuluja. Mutta kuinka kaikki oikein saikaan alkunsa? Lue lisää >> sivu 10 Tautisen hauska kesä ja muita tarinoita TYKSin sukupuolitautien poliklinikka on kaikille Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella avoin sukupuolitautien päivystysvastaanotto, jonne kuka tahansa oireileva tai muuten testituloksia kaipaava voi astahtaa aivan arkisesti. Jotakin poikkeuksellista poliklinikassa kuitenkin on. Nimittäin harvinaisen avoin ja rempseä ilmapiiri sekä ystävällinen ja huumorintajuinen henkilökunta. Lue lisää >> sivu 11

2 2 Hospitaali Neuvotteluja ja yhteistyötä Förhandlingar och samarbete Då jag började mitt jobb på Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt, märkte jag till min stora glädje att man kan kalla vår förhandlingskultur öppen. Det är relativt lätt att närma sig personer, såväl officiella förhandlingsparter och förmän, som även övriga kolleger och samarbetspartners. Samarbete i olika frågor och skötseln av gemensamma angelägenheter underlättas betydligt av att man kan i informell anda, med olika sammansättningar och i olika samband, diskutera ärenden. Jag tror även att vi i vår förhandlings- och verksamhetskultur kan kraftigt följa principen ärenden grälar, inte personer, när nu gräl av något slag ens förekommer. För närvarande är de mest aktuella förhandlingsfrågorna i synnerhet det egna löneanslaget och regleringsmarginalpotterna. Förhandlingarna med personalorganisationerna och med de olika representanterna för arbetsgivaren har redan påbörjats och man har reserverat ett betydande antal möten i var och en parts kalendrar. Fastän slutförseln av förhandlingarna garanterat kräver massor med tid och arbete, tror jag att vi kan, och kommer att, uppnå ett förhandlingsresultat som tillsammans konstaterats vara gott. Vi har ett rätt så rikligt antal olika lokala avtal, som alltid nu och då kräver uppmärksamhet. Ett lokalt avtal kan behöva uppdatering och justering bland annat då omständigheter ändrat, i och med nya arbetsformer eller om det uppkommit tolkningsproblem av något slag. Ibland kan ett avtal förnyas med mycket små korrigeringar, emellanåt krävs det till och med rikligt med Aloittaessani työt VSSHP:ssa sain ilokseni huomata, että neuvottelukulttuuriamme voi kutsua avoimeksi. Henkilöitä, niin virallisia neuvotteluosapuolia ja eri esimiehiä kuin muitakin kollegoja ja yhteistyötahoja, on kohtuullisen helppoa lähestyä. Yhteistyötä eri asioissa ja yhteisten asioiden hoitamista helpottaa huomattavasti se, että asioista voidaan keskustella myös vapaamuotoisessa hengessä sekä erilaisissa kokoonpanoissa ja yhteyksissä. Uskon myös siihen, että neuvottelu- ja toimintakulttuurissamme pystytään vahvasti noudattamaan periaatetta asiat riitelevät, eivät ihmiset, silloin kun nyt minkäänlaista riitaa edes esiintyy. Tällä hetkellä ajankohtaisimmat neuvottelunaiheet ovat etenkin oma palkkamääräraha sekä järjestelyvaraerät. Neuvottelut henkilöstöjärjestöjen sekä eri työnantajan edustajien kanssa on jo aloitettu ja mittava määrä kokouksia on varattu itse kunkin osapuolen kalenteriin. Vaikka neuvottelujen loppuunsaattaminen vaatii takuulla runsaasti työtä ja aikaa, uskon siihen, että voimme saavuttaa, ja saavutamme, yhdessä hyväksi todetun neuvottelutuloksen. Meillä on melko runsaslukuinen määrä erilaisia paikallisia sopimuksia, jotka vaativat aina aika ajoin huomiota. Paikallinen sopimus voi tarvita päivitystä ja korjaamista muun muassa olosuhteiden muututtua, uusien työmuotojen myötä, tai jos on ilmennyt jonkinlaisia tulkintaongelmia. Toisinaan sopimus voidaan uudistaa hyvin pienin korjauksin, välillä tarvitaan runsaastikin muutoksia ja työtä ja toisinaan taas paikallinen sopimus voidaan todeta päätettäväksi. Tällä hetkellä neuvottelujen alla ovat muun muassa paikalliset sopimukset hälytysrahasta, pitkien työvuorojen käytöstä jaksotyössä sekä yötyön aikahyvityksen antamisesta. Myös uusia paikallisia sopimuksia tarvitaan paikoin ja tällaisiakin aloitteita on kevään myötä virinnyt sekä edennyt. Huolehdimme yhteistyössä luottamusmiesten kanssa tarpeen mukaan myös yksittäisiä virka- ja työsuhteita koskevista tapauksista ja käymme niistä tilanteen vaatimassa laajuudessa erillisneuvotteluja. Alkuvuoden aikana on jo monia tapauksia selvitetty, mutta työ jatkuu luonnollisesti edelleen ja jatkuvasti. Panostamalla yhteistyöhön saavutamme varmasti hyviä lopputuloksia kussakin asiassa, mistä suurin osoitus on se, jos kunkin omat sekä yhteiset asiat toimivat. Yhteisten asioiden ja yhteisen työpaikan eteenhän me neuvottelemme. Saana Leppä neuvottelupäällikkö ändringar och arbete och ibland kan igen man konstatera att ett lokalt avtal avslutas. För närvarande förhandlar man bland annat om lokala avtal beträffande alarmpengar, användande av långa arbetsskift i periodarbete och beviljande av tidskompensation för nattarbete. Ställvis behövs även nya lokala avtal och också sådana förslag har under vårens lopp anhängiggjorts och framskridit. I samarbete med förtroendemännen sköter vi vid behov också om frågor beträffande enskilda tjänste- och arbetsförhållanden och för skilda förhandlingar om dem i den omfattning som situationen kräver. Under början av året har vi redan rett ut flera fall, men naturligtvis fortsätter arbetet fortfarande och kontinuerligt. Genom att satsa på samarbete uppnår vi säkert goda slutresultat i alla ärenden, av vilka det största beviset är att var och ens egna och gemensamma ärenden fungerar. Det är ju så att vi förhandlar för gemensamma frågor och en gemensam arbetsplats. Saana Leppä förhandlingschef SISÄLTÖ Kuukauden kirjoitus: Neuvotteluja ja yhteistyötä... 2 Månadens skrivelse: Förhandlingar och samarbete... 2 Varsinais-Suomen ja Vaasan sh-piirit pyrkivät lähentymään... 3 Ulkoiset työterveyspalvelut Terveystalosta... 3 Kroonisen haavan diagnostiikkaan ja hoitoon yhtenäiset ohjeet... 3 Siirtoviivepäivät kasvussa... 3 Santran julkaisu siirtyy... 3 Michal Sopyllo TYKS Vakka-Suomen sairaalan uusi johtava lääkäri... 4 Tarja Raittiin eläkepäiviin kuuluu toimintaa, fillarointia ja hyvää fiilistä... 5 LEIKO löi läpi Loimaalla... 6 Yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen... 7 Mitä tapahtuu TYKS 2013 organisaatiouudistuksessa?... 7 Turun terveystoimessa valmistaudutaan yhteispäivystykseen... 8 Moniammatillista yhteistyötä oppimassa... 9 Lastenklinikan hukan etsintä Tautisen hauska kesä ja muita tarinoita Ammattiesittely: Sairaanhoitajan työ Salon sairaalan leikkausyksikössä Sarvesta härkää: Stressitöntä kesälomaa Kanootista se alkoi Kesäajan toiminta sairaanhoitopiirissä Ny kraft bakom kardiologin på ÅS Mia jätti bisnesmaailman T-sairaalassa harjannostajaisjuhlat Vuoden menestyjät valittiin Salossa juhlittiin uusia tiloja Näin taittuvat tyksiläisten työmatkat HPH-kongressi ensimmäistä kertaa Suomessa Käsihygieniaa B. Virtasen ja Segwayn siivittämänä. 19 VSSHP:n omat laululinnut Hannu Multasormi Opetusvideon teon ihmeellinen maailma Tyttö tuli kotiin Kuvassa eläkejuhliaan Halikossa viettäneen Tarja Raittiin nykyisiä ja entisiä työtovereita sekä Tarja ja hänen aviomiehensä. Seisomassa vasemmalta Ritva Koski, Maria Vires-Virtanen, Raili Landen, Tuula Haanpää, Erja Siren, Pertti Falkstedt (puoliso), sankari itse eli Tarja Raitis, Lea Suomi, Mirja Reivonen ja Kari Reivonen. Edessä Eija Ilmonen, Riitta Nieminen ja Markku Toivonen. Keskellä lahjayllätys eli Aino-polkupyörä. (Kuva: Marjo Peltoniemi) HOSPITAALI Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Personaltidskrift för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 4. vuosikerta. Julkaisija: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Toimitus: Päätoimittaja Esa Halsinaho, puh. (02) , Toimitussihteeri Markku Näveri, puh. (02) , Toimituskunta (suluissa varajäsen): Esa Halsinaho, Mirja Hovirinta (Sari Rannikko), Eija Järvelä, Leena Kähäri, Anneli Lautaro (Johanna Siiriäinen), Markku Näveri, Nina Vainio, Marja-Leena Veijola (Marjo Wittfooth). Taitto ja toimitus: Sek Pro Oy. Ruotsinkieliset jutut: Mathias Luther (Inter Folia Press). Paino: I-print Oy, Vaasa. Painos noin kpl. Jakelu: Itella Oyj. Osoitteet: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osoiterekisterit. Osoitteenmuutokset: VSSHP:n työntekijät ilmoittavat esimiehelleen, muut lehden saajat osoitteeseen fi tai puh. (02) Toimituksen osoite: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Viestintäyksikkö, PL 52, Turku. Ilmestyminen: 6 kertaa vuonna ISSN Seuraava lehti ilmestyy , aineistopäivä

3 Hospitaali 3 Sivun tekstit ja kuva: Esa Halsinaho Vaasan shp:n hallituksen puheenjohtaja Jan-Erik Granö (vas.), VSSHP:n hallituksen 2. varapuheenjohtaja Jukka Kärkkäinen, Vaasan shp:n johtaja Göran Honga ja VSSHP:n johtaja Olli-Pekka Lehtonen keskustelivat T-sairaalassa mahdollisuuksista yhteistyön lisäämiseen. Taustalla näkyy parikymmenhenkisen vierasjoukon ja isäntien muita edustajia. Varsinais-Suomen ja Vaasan sh-piirit pyrkivät lähentymään Vaasan sairaanhoitopiirin hallitus vieraili sairaanhoitopiirimme vieraana. Valtuustomme on hyväksynyt tälle vuodelle tavoitteen valmistella suunnitelmaa yhteistyön laajentamisesta Vaasan sairaanhoitopiiriin. Valtioneuvosto on määrännyt erityisvastuualueet, johon oman sairaanhoitopiirimme lisäksi kuuluu vain Satakunnan sairaanhoitopiiri. Erityisvastuualueemme on maan pienin, sairaanhoitopiirimme johtaja Olli-Pekka Lehtonen toteaa. Lehtonen kertoo, että Vaasan sairaanhoitopiiri kuuluu nyt Tampereen yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueeseen, johon myös Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirit kuuluvat. Tampereen erityisvastuualueen väestöpohja on melkein kaksinkertainen omaamme verrattuna. Vaativan erikoissairaanhoidon kehittämiseksi tarvitsemme riittävän suuren väestöpohjan, pystyäksemme vastaamaan korkealaatuisista palveluista jatkossakin, Lehtonen toteaa. Vaasalaiset pitivät Turun yliopiston hajautettua lääkärikoulutusta Vaasassa hyvin positiivisena. Meille Ulkoiset työterveyspalvelut Terveystalosta VSSHP keskittää ulkopuolelta hankkimansa työterveyshuollon palvelut Suomen Terveystaloon heinäkuun alusta, jolloin nykyiset kymmenen erillistä hankintasopimusta päättyvät. Terveystalon palveluita käytetään ainakin vuoden 2012 loppuun. Senkin jälkeen sairaanhoitopiirillä on optio jatkaa hankintasopimusta yhdellä vuodella. Hankintaa edelsi julkinen kilpailutus, jossa VSSHP sai tarjoukset myös Attendo Medone Oy:ltä ja Mehiläinen Oy:ltä. Materiaalipäällikkö teki hankintapäätöksen Terveystalon hyväksi ja kuntayhtymän hallitus merkitsi sen tiedokseen Hankintasopimuksen arvo on sopimuskaudelta 1,28 miljoonaa euroa. Option käyttö maksaisi noin euroa. tuli selväksi, että vaasalaiset olivat todella kiinnostuneita palveluistamme. Näin varsinkin, kun kokouksemme ja sairaalan esittely tapahtuivat niin, että vilkas keskustelu käytiin sujuvasti ja ymmärtämystä osoittaen kummallakin kotimaisella kielellä, Lehtonen kertoo Vaasalaiset halusivat katsoa etenkin T-sairaalaa ja kuulla ajankohtaisista asioistamme. Organisaatiomuutoksemme kiinnosti kovasti. Lehtosen vaasalainen kollega Göran Honga piti vierailua todella mukavana ja opettavaisena. Varsinkin VSSHP:n hallituksen näkemys kehityssuunnasta oli mukava kuulla. Yhteistyön kannalta merkittävimmät puoltavat seikat ovat sijainti rannikolla, samanlainen kulttuuripohja ja kielelliset seikat. Suurina kysymyksinä ovat vielä kansalliset rakenneratkaisut ja siinä piirien lukumäärä sekä palveluiden kannalta potilaiden vapaan hakeutumisen vaikutukset eri sairaaloihin, Honga arvioi. Omaa työterveyshuoltoa vahvistetaan Sairaanhoitopiirillä on ollut vaikeuksia pitää oman työterveyshuollon vakansseja täytettyinä. Suuri työmäärä on kuormittanut työterveyshuollon henkilökuntaa aika ajoin kohtuuttomastikin, mistä on seurannut sairauspoissaoloja. Vuoden alusta virkaansa tullut johtava työterveyslääkäri Kirsi Lappi irtisanoi virkasuhteensa toisen työnantajan palvelukseen siirtymisen takia. Sairaanhoitopiiri pyrkii kuitenkin tulevaisuudessa turvaamaan työterveyshuollon palvelut mahdollisimman pitkälle omalla toiminnalla, vaikka toistaiseksi ne pitääkin turvata osaksi ulkopuolisten palveluiden avulla. Nyt tehdyn työterveyshuollon määräaikaisen ostopalvelusopimuksen lisäksi sairaanhoitopiiri vahvistaa omaa työterveyshuoltoaan perustamalla TYKSin Kantasairaalan työterveysasemalle neljä uutta vakanssia eli yhden työterveyshuollon tiimin. Hallituksen tekemän päätöksen mukaisesti sinne perustetaan työterveyslääkärin virka sekä työterveyshoitajan, psykologin ja fysioterapeutin toimet ensi elokuusta alkaen. Kroonisen haavan diagnostiikkaan ja hoitoon yhtenäiset ohjeet VSSHP on laatinut yhteistyössä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa yhtenäiset ohjeet kroonisten haavojen diagnostiikan ja hoidon järjestämiseksi. VSSHP:n haavakeskusprojektin osana laaditun hoitoketjun avulla selvennetään kroonisen haavan diagnostiikkaa ja hoitoa eri hoitotasoilla. Uusien ohjeiden avulla hoitokäytännöt yhtenäistyvät, hoitoajat lyhenevät ja kroonisten haavojen aiheuttamat kokonaiskustannukset pienenevät, toteaa plastiikkakirurgian erikoislääkäri Tarja Niemi, joka on toiminut hoitoketjun laatineen työryhmän puheenjohtajana. Ohjeet julkistettiin 5.5. pidetyssä tilaisuudessa, jossa Niemi toimi puheenjohtajana. Ohjeet kiinnostivat, sillä auditorio oli melkein täynnä henkilökuntaa. Haavaohjeet on julkaistu ns. hoitoketjuna, jonka lääkärit, hoitohenkilökunta ja muut viranomaiset saavat käyttöönsä internetin kautta osoitteesta Internetsivuilta löytyy diagnostiikan apuvälineiksi runsaasti kuvamateriaalia ja hoitajien käytännön ohjeistusta haavan paikallishoidosta eri haavavaiheissa. Hoitoreitit-sivustolla on jo nelisenkymmentä valmista hoitoketjukuvausta. Siirtoviivepäivät kasvussa Vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana on kirjattu siirtoviivepäivää. Viime vuonna vastaava luku oli eli kasvua on päivää, yli 60 prosenttia. Tammi-maaliskuun keskiarvo oli pv/kk, kun vastaava luku vuosi sitten oli 948 päivää. Siirtoviivepäivien määrän kasvu johtuu keskimääräisen odotusajan pituuden kasvusta, eikä niinkään potilasmäärien kasvusta Hallitus on aiemmin päättänyt ottaa käyttöön korotetun siirtoviivemaksun alkaen, mikäli vuoden 2011 tammikesäkuulta laskettu keskimääräinen siirtoviivepäivien määrä on suurempi kuin 800 kuukaudessa. VSSHP:n johtoryhmä totesi kokouksessaan, että siirtoviivepäivien pysyttäminen tammi-kesäkuussa keskimäärin enintään 800 päivässä edellyttäisi niiden jäävän huhti-kesäkuussa enintään noin 320 päivään per kuukausi. Santran julkaisu siirtyy Santraa, eli uutta intranetsivustoamme, vaivaavat edelleen tekniset ongelmat. Nettiprojektin johtoryhmä päätti 19.5., että Santraa ei avata henkilökunnalle, ennen kuin kaikki ongelmat on ratkottu. Näin ollen vanha tuttu intranet jatkaa toistaiseksi viestintäympäristönämme. Kulisseissa Santran rakentaminen ja sisällöntuotanto kuitenkin jatkuvat. Projektin johtoryhmä tarkastelee tilannetta seuraavaksi 15.6.

4 4 Hospitaali Michal Sopyllo TYKS Vakka-Suomen sairaalan uusi johtava lääkäri Marjo Peltoniemi Michal Sopyllo on tottunut tavaamaan usein nimensä, joka on hieman hankala suomalaisittain lausua ja kirjoittaa. Nimi on peruja Puolasta, jonka pääkaupungista Varsovasta mies on kotoisin. Sopyllo valmistui lääkäriksi Varsovan yliopistosta Tämän jälkeen hän työskenteli kymmenisen vuotta Varsovan yliopistollisen sairaalan palveluksessa gastrokirurgiaan erikoistuen. Vuonna 1987 hän sai erikoislääkärin pätevyyden. Puolasta Suomeen Pari vuotta erikoislääkärinä toimittuaan Sopyllo saapui vierailemaan Helsinkiin terveysalan kongressiin. Suomi-kipinä syttyi tuolloin toden teolla. Ajatus tulla Suomeen töihin sai lisää tuulta siipiensä alle Sopyllon vaimon aiemmista positiivisista kokemuksista. Vaimoni oli asunut 70-luvulla Helsingissä kuusi vuotta, ja hänen isänsä oli työskennellyt Helsingissä business-alalla. Tapasin Suomen kongressimatkani yhteydessä vaimoni entisen ruotsin kielen opettajan, jonka kanssa vaimoni piti edelleen yhteyttä. Pari mukavaa iltaa helsinkiläisen opettajattaren sekä hänen miehensä kanssa keskustellen vahvistivat päätöstäni muuttaa tänne ja aloin katsella työpaikkaa tosissani. Loppukesästä vuonna 1990 laskeuduinkin sitten Seinäjoelle, Sopyllo kertoo. Seinäjoella Sopyllo viihtyi 12 vuotta ollen välillä töissä puoli vuotta myös HUSilla. Vuonna -99 hän sai gastrokirurgin pätevyyden opiskeltuaan Tampereella vielä kaksi vuotta. Lakeus, pitkät talvet sekä suuret etäisyydet Eurooppaan alkoivat kuitenkin sittemmin vähän kiusata ja niinpä aloin etsiskellä sopivaa työpaikkaa eteläisestä Suomesta, jossa on myös mielestäni maan paras ilmasto. Uudestakaupungista uusi kotikaupunki Työtarjouksia Sopyllolle sateli paljon, mutta meren läheisyys sekä sopiva välimatka Turkuun, jossa hän viettää paljon aikaa vaimonsa kanssa sekä työ- että vapaa-ajan merkeissä, viehättivät sopivan kokoisessa Uudessakaupungissa. Tulin Uuteenkaupunkiin ensin osastonlääkäriksi vuonna Minut valittiin kirurgian ylilääkäriksi vuonna 2006, edeltäjäni siirryttyä eläkkeelle. Viime vuosina olen toiminut TYKS Vakka-Suomen sairaalan johtavan lääkärin varamiehenä. Johtavana lääkärinä aloitin virallisesti aiemmin tehtävää hoitaneen Lisa Pelttarin siirryttyä Metson palvelukseen. Kuva: Marjo Peltoniemi Edessä isot haasteet Edeltäjäni on ollut erinomainen johtaja ja kehittänyt sairaalaa moderniin suuntaan. Lähtökohdat ovat hyvät, mutta edessä on myös isot ja monimutkaiset haasteet, kun muun muassa hoitokustannuksia vakkasuomalaisille kunnille pitää alentaa hoidon laadusta tinkimättä, sillä viime vuosina ne ovat ylittäneet Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin keskitason. Sairaanhoitopiiri on luvannut Varsinais-Suomen kunnille säästää erikoissairaanhoidon menoissa miljoona euroa vuoteen 2013 mennessä. Sopeuttamiskohteet ovat somaattinen ja psykiatrinen erikoissairaanhoito sekä tukipalvelut, mukaan lukien sairaanhoitopiirin hallinto. Sairaalan budjetin pitää pysyä tasapainossa, Michal Sopyllo toteaa. Suurena haasteena on myös Vakka-Suomen sairaalan toiminnan muuttaminen vastaamaan tulevan T-sairaalan hoitolinjaorganisaatiota vuoteen 2013 mennessä, mainitsee Sopyllo. Johtajaksi Sopyllo sanoo, että johtavan lääkärin suuret saappaat eivät pelota, mutta haasteelliseen alkutaipaleeseen on varauduttu. Olen kolmekymmentä vuotta tehnyt kliinistä kirurgin työtä. Johtamistaitoa olen opiskellut muun muassa vuoden JoKo-koulutuksessa Turun kauppakorkeakoulussa ja alan tutkinnon suoritin Nyt pääsen entistä enemmän soveltamaan johtamiskoulutuksen ja kokemuksen kautta oppimaani käytäntöön. Alku tulee varmasti olemaan vaikeaa, sillä ajatusten tulee kulkea hieman eri kiskoilla kuin ennen ja työmäärä on iso, koska johtamistehtävät on hoidettava kliinisen työn ohella. Tarvitaan kaikkien työtovereiden tukea, sillä vain yhteistyöllä asioita saadaan vietyä eteenpäin, kertoo Sopyllo. Tulevaisuus Tähtäin on uuden johtajan mielestä selkeä: hyvin toimiva Vakka-Suomen sairaala, joka jatkossa suuntautuu yhä enemmän päiväsairaalaksi ja jossa potilaat saavat hyvää hoitoa lähellä kotiaan sekä henkilökunta viihtyy. Kiinnostava työ, hyvät ihmissuhteet sekä potilailta saatu positiivinen palaute edesauttavat viihtyvyyttä. Meillä on menossa useita kehitysprojekteja, joista syksyllä käynnistyvä yhteispäivystys on tärkein. Tarkoituksena on niin ikään tiivistää perusterveydenhuollon yhteistyötä. Sillä on iso rooli myös kustannusten alentamisessa. Sairaalaa modernisoidaan edelleen tulevaisuuden tarpeita ajatellen. Kirurgian yksikössä sairaalassamme tehdään laaja tilaremontti, jonka yhteydessä vuodepaikkoja vähennetään ja päiväkirurgia- sekä heräämöpaikkoja lisätään. Henkilökohtaisellakin puolella tulevaisuuden toiveet on helposti ja nopeasti kiteytetty. Toivon, että terveys pysyisi ainakin nykyisellä tasolla, kun eläkeikään on kuitenkin vielä aikaa; ja että ison työmäärän ohella löytyisi aikaa myös perheelle ja harrastuksille. Mieliharrastuksikseen Sopyllo listaa lukemisen, klassisen musiikin kuuntelun ja matkustamisen yhdessä vaimon ja perheen kanssa. Matkakohteista suosikkimaakseen hän rankkaa Kreikan ja sen saariston, jossa perheellä on paljon tuttavia. Perhe Perheeseemme kuuluu aikuinen poika, joka muutti pikkupoikana kanssamme Suomeen. Hän valmistui Seinäjoelta ylioppilaaksi ja lähti opiskelemaan Saksaan, jossa toimii nykyisin lakimiehenä. Vuonna 1994 Seinäjoella syntynyt toinen poikamme asuu vielä kanssamme kotona Uudessakaupungissa ja käy lukiota. Juuret Reilun kahdenkymmenen Suomessa vietetyn vuoden jälkeen voin sanoa, että olen kotiutunut hyvin ja sopeutunut kulttuuriin. Arvostan Suomen luontoa, joka on vielä pysynyt suurelta osalta puhtaana ja koskemattomana sekä maan rauhallisuutta ja turvallisuutta. Puola on kuitenkin isänmaani, jossa käyn edelleen pari kolme kertaa vuodessa. Lapsemme on kasvatettu kansainvälisiksi, mutta molemmat viihtyvät myös Puolassa ja puhuvat kieltä mutkattomasti. Välillä kaipaan suurkaupunkien vilkkautta, mutta täällä Uudessakaupungissa on erittäin mukava tehdä töitä ja elää arkea, kertoo maailmankansalaiseksi ja eurooppalaishenkiseksi tunnustautuva Michal Sopyllo. Michal Sopyllo on haasteiden edessä, sillä kustannuksia on karsittava hoidon laadusta tinkimättä.

5 Hospitaali 5 Näitä kansioita hieman haikeanakin tyhjennellessä on huomannut miten monessa sitä onkaan ehtinyt olla mukana. Esimerkiksi vuonna -89 laivaseminaarissa olin jo puhunut työnohjauksen merkityksestä, innostuu maininnan suosikkiteemastaan löytänyt Tarja Raitis. Tarja Raittiin eläkepäiviin kuuluu toimintaa, fillarointia ja hyvää fiilistä Kuvat: Marjo Peltoniemi Raitis itse on tunnettu rohkeasta uusiin asioihin tarttumisestaan, ja hän suositteleekin samaa metodia kaikille hyvänä motivaation lähteenä, koska hyvän ammattiosaamisen lisäksi tarvitaan kykyä innostua yhä uudelleen. Yhteistyökumppaneita johtavan ylihoitajan työssä kertyy paljon, sillä heitä on kunnissa, perusterveydenhuollossa, sosiaalitoimessa ja yksityissektorilla. Yhteistyö somatiikan kanssa on erityisen tärkeää. Erityisesti ylihoitajien ammattikunnan yhteistyö sairaanhoitopiirissä on mielestäni kehittynyt, kun olemme viime vuosina oppineet tuntemaan henkilökohtaisesti toinen toisiamme myös eri yksiköiden välillä säännöllisten palaverien myötä. Olen kiitollinen, että olen saanut oppia tuntemaan ison määrän ihmisiä työni myötä. Eläkepäivien suunnitelmat Työ on aina kuulunut tärkeänä osana Tarjan elämään, joten aivan täysin laakereillaan lepäämään hän ei halua jäädä sillä saralla edes eläkkeellä. Olen käynyt työnohjaaja- ja prosessikonsultin koulutuksen ja aion toimia sen työn parissa tulevaisuudessa jonkin verran. Samalla pysyy itsekin ajan hermolla ja mielenkiinto asioihin säilyy. Harrastuspuolella eläkepäiviä siivittää muun muassa fillaroinnin uudelleenopettelu. Olen istunut auton ratissa vähän liikaakin kulkiessani toimipaikasta toiseen, joten nyt on aika ottaa pyörä alle. Lisäksi aion hyödyntää jumppa- ja uimismahdollisuuksia päiväsaikaan, mikä on varmasti virkistävää ja tuo hyvää mieltä. Mieheni kanssa meillä on lisäksi yhteensä kahdeksan lastenlasta, joten jos apua tarvitaan, nyt on paremmin aikaa. Suunnitteilla on myös eläkematka Eurooppaan puolisoni kanssa. Raitis aloitti työnsä Halikon sairaalassa 1977, eli työsarkaa kertyy kaikkiaan lähes 34 vuotta elokuussa alkaviin ansaittuihin eläkepäiviin mennessä. Tästä ajasta hän toimi noin 14 vuotta johtavana ylihoitajana sekä Halikon sairaalassa että Salon aluesairaalassa. Viimeisimmässä virassaan psykiatrian tulosalueen johtavana ylihoitajana hän toimi reilut viisi vuotta. Marjo Peltoniemi Toukokuussa pitämättömistä lomapäivistään nauttimaan päässyt Tarja Raitis kertoo kokeneensa hallinnollisen työn aina omakseen, joten suuntautuminen oli helppo valita. Olin ensin kotona lasten kanssa lähes siihen asti, että molemmat lapset menivät kouluun ja lähdin sitten opiskelemaan Salon sairaanhoito-oppilaitokseen vuonna Valmistuttuani olin pari vuotta töissä, minkä jälkeen lähdin erikoistumaan psykiatriseksi sairaanhoitajaksi. Työskenneltyäni taas muutaman vuoden välissä, lähdin suorittamaan hallinnollista tutkintoa, hän kertaa opintojensa ja uransa alkuvaiheita. Samana keväänä valmistuttuaan hallinnollisesta koulutuksesta hän pyrki vielä Tampereen yliopistoon, josta valmistui myöhemmin terveystieteiden maisteriksi Olen saanut olla näinä vuosina mukana monissa uudistuksissa ja kehittämistehtävissä sekä varsinkin ylihoitajaurani alkuvaiheessa kouluttamassa henkilökuntaa. Yksi merkittävistä muutoksista omana aikanani on ollut mielestäni se, että hallintoihmisistä on tullut enemmän johtajia, Tarja Raitis linjaa. Vaikka ura on keskittynyt alusta saakka hallintotehtäviin, käytännön hoitotyöstäkin Raittiilla on kokemusta, sillä hänen toimiessaan osastonhoitajana ammattikunta teki vielä potilastyötä. Psykiatrian tulosalueen perustamisen jälkeen vuodesta 2006 hallinnon ihmisillä on ollut entistä laajempi kenttä hallittavanaan. Työmäärän takia he ovat Raittiin mukaan vaarassa etääntyä perustyöntekijäjoukosta, kun heidän kanssaan ei ole niin paljon tekemisissä. Tarja Raittiin jatkajaksi eli psykiatrian tulosalueen johtavaksi ylihoitajaksi on valittu Marjo Saarenmaa, joka on aiemmin työskennellyt muun muassa psykiatrian tulosalueella sen perustamisen alkuvaiheessa lasten- ja nuorisopsykiatrian ylihoitajana. Nykyinen organisaatio on hänelle tuttu, joten hänen on helppo päästä kiinni asioihin, Raitis uskoo. Koko psykiatrisen sairaanhoidon kentällä on edetty isoin askelin eteenpäin reilussa 30 vuodessa, minkä ajan Raitis on saanut seurata sitä aitiopaikalta. Aloittaessani Halikon sairaalassa täällä oli paljon pitkäaikaispotilaita ja potilaita, jotka lähestulkoon asuivat täällä. Nykyisin hoitoaika lasketaan päivissä ja viikoissa. Potilaspaikkoja oli 70-luvun loppupuolella noin 500 ja nyt niitä on 58. Pidän suuntaa hyvänä, sillä laitos on viimeinen paikka ihmiselle. Laitoshoitoa tullaan toki tarvitsemaan aina, mutta se tulee olemaan pientä. Eväät jatkajille Jaksakaa olla muutoksessa mukana ja kehittää psykiatrista hoitoa, Raitis toivoo. Hän muistuttaa, että henkilökunnan työnohjaus on suunnattoman iso voimavara, mikä tulisi miettiä ja tiedostaa koko sairaanhoitopiirin tasolla. Vaikka ihan hyvässä alussa ollaankin, tarvitaan edelleen sekä lisää työtä että taloudellisia resursseja, sillä tarvetta ja halua saada työnohjausta on huomattavasti enemmän kuin mitä on mahdollisuus nyt antaa. Henkilökunnan kouluttautuminen tulosalueellamme on myös erityisen tärkeää, koska aina tulee uusia asioita, joita voidaan soveltaa psykiatriaan, hän jatkaa. Ansiokkaan uran kruunasivat isot eläkejuhlat Tarja Raittiin eläkejuhlia vietettiin Halikon sairaalan juhlasalissa ja aulassa noin 170:n koko sairaanhoitopiirin alueelta tulleen vieraan voimin. Juhlassa kuultiin muun muassa Tarjan sukulaisten musiikkiesityksiä, Halikon sairaalan ylilääkärin puhe sekä Tarjan oma puhe. Tilaisuudessa paljastettiin valokuvaajan loihtima muotokuva Tarjasta, joka jää Halikon sairaalaan muistoksi Tarjan lähes 34-vuotisesta ansiokkaasta urasta. Tarja itse sai puolestaan psykiatrian tulosalueen johtoryhmältä lahjaksi Tuula Aurmaan taidetta. Työkaverit ja ystävät lahjoittivat Aino-polkupyörän uutta eläkepäivien harrastusta siivittämään. Kiitosta vierailta saivat onnistuneen juhlan lisäksi maistuvat suolaiset ja makeat tarjottavat.

6 6 Hospitaali Suoliavanteen sulku eli ns. Hartmannin sulku on esimerkki leikotoimenpiteestä, jota kuvassa tekee Loimaan aluesairaalan kirurgian ylilääkäri, gastrokirurgi Jukka Karvonen. Sairaanhoitaja Minna Aalto (edessä) avustaa leikkausta ja sairaanhoitaja Irina Talvinen toimii anestesiahoitajana. Kuva: Veikko Anttila LEIKO löi läpi Loimaalla Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin toimintaa ohjaavat arvot ovat potilaslähtöisyys, oikeudenmukaisuus, tehokkuus, henkilöstön hyvinvointi sekä jatkuva uudistuminen. Näihin arvoihin perustui myös Loimaan aluesairaalan LEIKO-toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen vuoden 2005 syksyllä. Toiminta alkoi pehmytosapuolen leikkauksista laajentuen siitä ortopediaan. Viimeiseksi mukaan tulivat urologiset potilaat. Tällä hetkellä LEIKO toteutuu suunniteltujen leikkausten osalta lähes 100-prosenttisesti. Vain muutama potilas vuodessa tulee sairaalaan leikkausta edeltävänä iltana. LEIKO eli leikkaukseen kotoa tarkoittaa, että potilaan leikkauskelpoisuus on arvioitu ja hänelle on tehty tarvittavat tutkimukset etukäteen niin, että hän voi saapua sairaalaan vasta leikkauspäivänä. LEIKO-potilaan hoitoprosessia on kehitetty systemaattisesti virheistä tai puutteista oppien ja toisaalta positiivisesta palautteesta voimaantuen. Prosessissa on kyse moniammatillisesta, yli yksikkörajojen ulottuvasta tiimityöstä, jonka tavoitteena on tyytyväinen potilas. Kun kirurgi on poliklinikkakäynnillä tehnyt leikkauspäätöksen, potilas ohjataan sairaanhoitajan vastaanotolle. Hoitaja selvittää potilaalle, miten leikkausasiassa edetään antaen tarvittavat ohjeet kirjallisesti ja suullisesti. Sairaanhoitaja myös haastattelee alustavasti (lääkitys, allergiat ym.) kirjaten kaiken elektroniseen potilaskertomukseen. Seuraavaksi potilas ohjataan ajanvaraushoitajan luo, joka sopii leikkausajan yhdessä potilaan kanssa ja ohjaa potilaan tarvittaviin laboratorio- tai röntgentutkimuksiin. Tarvittaessa fysioterapeutti pyydetään antamaan omat ohjeensa. Potilas saa myös ajan noin 1 2 viikkoa ennen leikkausta tapahtuvalle hoitajapoliklinikkakäynnille. Hänelle annetaan kotiin täytettäväksi palautuskuorella varustettu esitietolomake, jonka hän palauttaa anestesialääkärille. Tärkeä hoitajapoliklinikkakäynti Erittäin tärkeä vaihe koko prosessin onnistumisen kannalta on preoperatiivinen hoitajapoliklinikkakäynti. Silloin lopullisesti arvioidaan leikkauskelpoisuus ja tehdään kaikki valmistelevat työt leikkausta varten valmiiksi. Tarvittaessa ja harkintansa mukaan hoitaja voi konsultoida anestesialääkäriä tai kirurgia. Jos tässä vaiheessa huomataan, että potilasta ei voidakaan leikata, ehditään vielä hänen tilalleen saada uusi potilas. Kaikkien potilaiden ei välttämättä tarvitse tulla hoitajapoliklinikkakäynnille, vaan tarvittava ohjaus voidaan sopia annettavaksi myös puhelimitse. Leikkausta edeltävänä iltana potilas soittaa päiväkirurgiseen yksikköön ja varmistaa leikkausaamun saapumisaikansa. Leikkausaamuna hän saapuu suoraan leikkausosaston yhteydessä sijaitsevaan päiväkirurgiseen yksikköön, jossa vielä varmistetaan kaiken olevan kunnossa. Sieltä potilas siirtyy leikkaussaliin. Heräämöhoidon jälkeen hänet haetaan vuodeosastolle, jossa tapahtuu toipuminen ja kotiutus. Potilaslähtöistä toimintaa LEIKO-toiminta on siitä saadun palautteen perusteella erittäin potilaslähtöistä. Tärkeintä on potilaan laadukas ohjaus prosessin kaikissa vaiheissa. Turha juoksuttaminen useita kertoja sairaalassa tai turha makuuttaminen vuodeosastolla on minimoitu. Toiminta on myös taloudellista. Hoitopäivien määrä on hoitojaksoa kohden vähentynyt. Samoin kallista leikkaussaliaikaa ei näin toimien mene hukkaan. Henkilöstön työmotivaatio ja työssä viihtyminen ovat lisääntyneet, ja henkilökunta on saanut itse koko ajan olla kehittämässä toimintaa. Prosessin toiminnan pitää olla sujuvaa ja aukotonta, ja koska toimitaan yli yksikkörajojen, toisten työn arvostaminen ja ymmärtäminen ovat myös lisääntyneet. Lisäksi kirjaamisen ja raportoinnin jatkuva kehittäminen on tarpeen, koska potilas kulkee nopeasti yksiköstä toiseen. LEIKO tuli jäädäkseen Nyt LEIKO-toiminta Loimaalla on arkea, emmekä kai enää muuta pystyisi kuvittelemaankaan. Muistamme kuitenkin vielä hyvin epäilyt ja muutosvastarinnan, jota toimintaa kehitettäessä esiintyi. Vuodeosastolla eniten huolta aiheutti, että emme enää näe potilaita terveinä ennen leikkausta vaan tutustumme heihin vasta leikattuina. Pelkoja ja huolia potilasturvallisuuden ja hoidon laadun huononemisesta oli paljon. Myös potilaat suhtautuivat aluksi toimintaan epäilevästi. Kaikki pelkomme ovat osoittautuneet turhiksi. Palautteiden perusteella potilaat ovat olleet erittäin tyytyväisiä. Erityisesti he ovat kokeneet hoitajapoliklinikkakäynnin, samoin kuin koko prosessin, turvallisuutta lisäävänä. Prosessia on arvioitu ja kehitetty koko kuuden vuoden ajan. Tämän työn tuleekin olla jatkuvaa, koska varmasti aina on parannettavaa ja organisaatiossa tapahtuvien muutosten mukana myös LEIKOprosessi kehittyy ja muuttuu. Anne Isotalo Erja Anttila Raija Talvitie

7 Hospitaali 7 Yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen Päivystystoiminnan järjestämisessä ollaan valtakunnallisesti siirtymässä yhteispäivystystoimintaan, jolloin hoitohenkilöstön osaamistarpeet muuttuvat ja erityisosaamisen tarve kasvaa. Erityisosaamistarpeiden ennakoinnilla voidaan vaikuttaa tulevaisuuden osaamisen hallintaan ja sen johtamiseen sekä koulutuksen sisältöjen uudistamiseen. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä aloittaa uusi Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos, yhteispäivystys, hallinnollisen toimintansa vuoden 2012 alusta. Yhteispäivystys tuottaa ensihoitopalvelun sekä Turun alueen yhdistyneen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystystoiminnan. Uusissa yhteisissä tiloissa yhteispäivystystoiminta alkaa vuonna VSSHP:n yhteispäivystyksen asettamiin hoitohenkilöstön tuleviin osaamisvaatimusten muutoksiin on varauduttu yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaamisprojektin (YHES) avulla. YHES -projekti tuotti VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaamisen määritelmän sekä erityisosaamisen määritelmät TULES-, sydän-, vatsa-, neuro-, medisiininen toiminta-, operatiivisen toiminta ja syövän hoitosekä lasten -toimialueille, geriatrian-, päihde-, psykiatrian- sekä sosiaaliprosessiin, puhelinneuvontaan, triageen, sairaanhoitajan vastaanotolle, ensihoitohuoneeseen sekä laboratorion ja kuvantamisen näkökulmille. Kaikkialla yhteispäivystyksessä tarvittava perusosaaminen koostuu päätöksenteko-osaamisesta, kliinisestä osaamisesta, lääkehoito-osaamisesta, teknisestä osaamisesta, näyttöön perustuvasta toiminnasta, ohjausosaamisesta, kirjaamisen ja raportoinnin osaamisesta, yhteistyö- ja vuorovaikutusosaamisesta, eettisestä osaamisesta sekä turvallisuusasioiden hallinnasta. Eri toimipisteissä vaadittavaa erityisosaamista esiintyy em. osaamisalueilla eri painotuksin. Yhteenvetona voidaan sanoa, että VSSHP:n yhteispäivystyksen sairaanhoitajalta vaaditaan laajaalaista perusosaamista sekä syvällistä päivystyshoitotyön erityisosaamista. YHES -projektin tuloksia voidaan hyödyntää päivystyshoitotyön kehittämisessä: yhteispäivystyksen perehdytysohjelman laatimisessa, kompetenssimallin pohjana, sähköisen osaamisjärjestelmän luomisessa sekä päivystyshoitotyön täydennyskoulutuksen suunnittelussa. Turun AMK:n kanssa tehdään yhteistyötä päivystyshoitotyön täydennyskoulutuksen suunnittelun ja toteutuksen osalta. Täydennyskoulutus alkanee vuoden 2012 alusta. Kompetenssimalli tuotetaan Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -pääprojektissa. Merja Nummelin, TtM, kliinisen hoitotyön asiantuntija, YHES-projektipäällikkkö, TYKSin ensiapupoliklinikka Päivi Nygren, TtM, hallintoylihoitaja, YHES-projektivastaava YHES-projekti YHES- projekti on osa Turun ammattikorkeakoulun ESR/OPH -rahoitteista Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojektia sekä Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallinnoimaa SOTE-ENNAKOINTI -hanketta. YHES -projektin tiedonkeruumenetelmänä käytettiin Delfoi-tekniikan sovellusta. Aineistoa kerättiin kolmella Delfoi kierroksella perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyksien hoitohenkilökunnalta, asiantuntijalääkäreiltä sekä asiantuntijapaneeleilta. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällön analyysiä. YHES -projektin päätavoitteena oli määritellä, mitä hoitotyön perus- ja erityisosaamista VSSHP:n yhteispäivystyksessä tarvitaan. Lisäksi sen tavoitteena oli tuottaa sisältöjä päivystyshoitotyön erityispätevyyden täydennyskoulutukselle ja tutkintoon sekä tietoa kompetenssimallin perustaksi. Erityisosaamisella tässä tarkoitetaan ammatillista osaamista, missä korostuu vahva ammatti- ja sisältöspesifinen tietämys, taito soveltaa tietämystä käytännön ongelmien ja tehtävien ratkaisuissa sekä pyrkimys oman työnsä ongelmien, kehittämishaasteiden ja tiedon hahmottamiseen syvemmällä ja laaja-alaisella tasolla. Erityisosaamista voi olla vain tietyillä päivystyshoitotyön osaamisalueilla yhteispäivystyksessä. Perusosaamisella tarkoitetaan sellaista osaamista, jota tarvitaan kaikilla päivystyshoitotyön osaamisalueilla yhteispäivystyksessä. Mitä tapahtuu TYKS 2013 organisaatiouudistuksessa? Kuluneen kevään aikana TYKS johtoryhmä on tehnyt uutterasti töitä. Hallitus sai päätettäväkseen toimialueiden ja palvelualueiden rakenteet. Se on merkittävä tulos. Nyt tiedämme, minkä potilaiden hoito kuuluu millekin toimialueelle. Näin pystymme valmistelemaan jo vuoden 2013 talousarviota. Valmistelu on kuitenkin vielä kesken johtamisjärjestelmästä. Pyrimme selkeään organisaatioon, jossa vastuu palveluista, toiminnasta ja taloudesta on yhdellä johtajalla, toimi- tai palvelualueen johtajalla. Se on nykyiseen säännöstöömme verrattuna iso muutos. TYKS johtoryhmä, johtajaylilääkäri ja hallintoylihoitaja ovat valmistelleet johtamisjärjestelmää ja suunnittelimme sitä erillisessä seminaarissa Hallituksen päätettävä säännöstö TYKSin toimi- ja palvelualueiden kohdalla on syytä olla valmis elo-syyskuussa. Muuttaessamme perinteistä sairaalan johtamisjärjestelmää meidän on ymmärrettävä, ettei se tapahdu yhtäkkiä. Lääketiede on organisoitunut vuosisatoja osaamisen perusteella erikoisaloihin ja klinikoihin. Vaikka tulevassa TYKSin organisaatiossa ei enää olekaan klinikoita, tapahtuu lääketieteen opetus ja tutkimus edelleen oppiaineittain ja erikoisaloittain. Siksi määrittelemme erikseen opetuksen ja tutkimuksen vastuuhenkilöt. He ovat käytännössä oppiaineen professoreita, joilla on sivuvirka TYKSissä. Haluamme näin varmistaa, että meille tärkeä vahva yliopistollinen yhteistyö myös näkyy organisaatiossamme. Kuten tutkimus ja opetus, myös hoitotyö on osaamisemme alue, jonka haluamme näkyvän organisaatiossamme. Hallituk- Kuva: Esa Halsinaho sen linjauksen mukaisesti hoitotyön laadullisten tavoitteiden toteutumiselle määritämme oman sairaanhoitopiirin kattavan vastuunsa. Haluamme organisaatiossamme näkyvän myös sen, että huolehdimme potilaan yksiköllisistä tarpeista hoitotyön parhaan osaamisen mukaisesti. Olli-Pekka Lehtonen sairaanhoitopiirin johtaja Organisaation uudistaminen ei välttämättä ole ryppyotsaista touhua. TYKS 2013 johtoryhmän kokouspöydän ääressä sairaalanjohtaja Heikki Korvenranta (vas.), tulosryhmän ylihoitaja Tuija Lehti, ylilääkäri Seija Grénman, henkilöstön edustaja Janne Sjölund, osastonylilääkäri Jukka Sipilä, ylilääkäri Jussi Mertsola, osastonylilääkäri Ilkka Kantola, osastonylilääkäri Arto Rantala, osastonylilääkäri Heikki Ukkonen, ylilääkäri Petri Virolainen ja tulosryhmän ylihoitaja Anja Kylävalli. Melkein puolet johtoryhmän jäsenistä jäi kuvan ulkopuolelle.

8 8 Hospitaali Turun terveystoimessa valmistaudutaan yhteispäivystykseen Marjo Peltoniemi Tulevan yhteispäivystyksen toisen osapuolen eli kaupungin henkilöstön edustajat, Turun sosiaalija terveystoimen ylihoitaja Merja Lamminen, vt. osastonhoitaja Tuula Löytynoja ja sairaanhoitaja Anssi Hannukainen tiivistävät tunnelmat yhteispäivystyksen suhteen jännittyneen odottaviksi. Turun terveystoimen ylihoitaja Merja Lamminen kertoo, että keskinäistä henkilöstövaihtoa kaupungin päivystyksen ja TYKSin ensiavun henkilökunnan välillä on toteutettu viime syksystä saakka. Sitä kautta olemme oppineet arvostamaan toistemme työtä puolin ja toisin, ja se helpottaa tulevaisuutta, kun tunnemme toisemme. Lääkäripalvelut on Turun terveystoimen päivystyksessä ostettu MedOnelta, jonka kanssa sopimus on solmittu nykyisellään vuoden 2011 loppuun ja vain hoitohenkilökunta on omaa. Lammisen mukaan ajatuksena on, että kaupungin henkilökunta siirtyisi liikelaitokselle vanhoina työntekijöinä. Henkilökunnan kanssa käytiin helmi-maaliskuussa haastattelukierrosta, jossa kyseltiin kunkin toiveita ja ajatuksia siirtymiseen liittyen. Tässä prosessissa on otettu hyvin ja perusteellisesti henkilöstö huomioon, ettei tule esimerkiksi sellaista tilannetta, että yhteen menon jälkeen ollaan edelleen kaksi erillistä yksikköä. Työryhmiä hankkeeseen liittyen on ollut niin paljon, että on ollut jopa vähän vaikeuksia irrottaa henkilöiden aikaa niihin osallistumiseen. Vuodenvaihteessa päättyneen yhteispäivystyksen kehittämisprojektin jälkeen on oltu Lammisen mukaan odottavalla Kuva: Marjo Peltoniemi kannalla muun muassa rahoituskysymysten takia. Aina 2004 vuodesta saakka, jolloin yhteispäivystysprojekti alkoi, on tähdätty huolellisiin suunnitelmiin, jotka varmistavat toimivan lopputulokseen. Lamminen kertoo etenkin viimeisen vuoden olleen kiireistä kaikkien projektien ja suunnitelmien kanssa. Samalla yhteistyötä TYKSin ensiavun kanssa on lisätty järjestelmällisesti. Odotuksia ja paineita Vt. osastonhoitaja Tuula Löytynoja tekee tällä hetkellä pääsääntöisesti henkilöstöhallinnon käytännön organisointia ja vastaa työvuoroista sekä työskentelee myös kentällä ajan salliessa. Löytynoja uskoo, että yhdistämisen myötä syntyvä uusi systeemi tulee potilaalle mukavammaksi yhden luukun periaatteen myötä ja hoitajienkin osalta työ helpottuu, kun potilas saadaan hoidettua yhdessä paikassa alusta loppuun saakka. Tämä suunnitteluvaihe on ollut pitkä prosessi ja vähän tietysti mietityttää, ehditäänkö kaikki saada ajoissa valmiiksi aikataulun mukaisesti, mutta uskoisin niin, sillä taustatyö on ollut todella perusteellista. Odotan jännityksellä miten tämä etenee, Löytynoja sanoo. Sairaanhoitaja Anssi Hannukainen kertoo, että työpaine on päivystyksessä ollut valtava koko tämän ja viime vuoden ajan, kun kiireisten työpäivien ohella aikaa on pitänyt löytyä myös yhteispäivystyksen suunnitteluprojekteihin. Yksi iso ongelma käytännön työssämme on, että meillä ei ole jatkohoitopaikkoja vanhuksille. Jännitämme tätä kesää, joka tulee olemaan todella kiireinen, että miten resurssimme riittävät. Toivon, että tuleva yhteispäivystys helpottaisi tämän henkilökunnan asemaa ja että geriatrinen hoito ja jatkohoito mietittäisiin uudelleen tässä yhteydessä. Paljon vielä auki Edessä on vielä runsaasti valmisteluja ja kysymyksiä on edelleen avoinna liittyen sekä siirtymävaiheeseen että toimintaan siirtymisen jälkeen. Ensi vuoden alussa Turun sosiaali- ja terveystoimen päivystyspalvelut siirtyvät hallinnollisesti Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokselle, joka perustettiin alkuvuodesta. Ja H-hetkeen eli siirtymiseen fyysisesti saman katon alle on aikaa alle kaksi vuotta. Henkilökuntaa tietysti mietityttää eniten ketkä siirtyvät ja ketkä joutuvat kenties hakeutumaan muualle, samoin kuin millainen kunkin toimenkuva tulee olemaan ja että edut kuten lomat ja palkka säilyisivät. Palkka ei voi ainakaan nykyisestä pienentyä tasoitusta TYKSin palkkojen mukaan on kai pikemminkin lupailtu. Toivon, että uudessa organisaatiossa olisi mahdollisuus erikoistua muutamaan vahvaan osa-alueeseen, joihin saisi sitten tarvittavaa täydennyskoulutusta ja että olisi mahdollisuus kiertää päivystyksen eri pisteissä. Anssi pitää positiivisena, että kaupungin eli Turun terveyskeskuspäivystyksen henkilöstö on tutustunut ensiavun porukkaan muun muassa yhteisien koulutuksien myötä. Yhteispäivystyksen osapuolet järjestivät kevättalvella myös oma-aloitteisen tempauksen, yhteisen virkistyspäivän. Anssi Hannukainen, Merja Lamminen ja Tuula Löytynoja kertovat, että uusiin työkavereihin on jo tutustuttu. Toiveena yhteispäivystykseltä on helpotusta sekä henkilökunnan että potilaan asemaan.

9 Hospitaali 9 Ryhmäkuvaan ennättivät Maija Walta (edessä vas.), Elena Koskela ja Henri Honka. Heta- Maija Leino (takana vas.), Jaana Helajärvi- Tirri, Mikael Rossi, Aidi Vihersaari ja Olli Kainulainen. Moniammatillista yhteistyötä oppimassa Terveydenhuollon ammattilaisten koulutus on muuttunut, kehittynyt ja monipuolistunut viime aikoina merkittävästi. Yhä sanotaan, että koulutus ei riittävästi vastaa potilaiden ja terveydenhuollon muuttuvia tarpeita ja vaatimuksia. Tutkimusten mukaan potilaan hoito on parhaimmillaan terveydenhuollon eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä, jossa asenteet, toisen ammatin arvostaminen ja ymmärtäminen korostuvat. TYKSin erityisvastuualueen opetus- ja koulutuspolitiikan yhtenä tavoitteena on moniammatillisen yhteistyön lisääminen. Tutkimus osoittaa, että moniammatillisen toimintatavan sisäistyminen toteutuu parhaiten moniammatillisen opiskelun ja harjoittelun avulla. Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisyksikkö (TUTKE), hoitotieteen laitos, kliininen laitos ja Turun ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelma ovat yhdessä lähteneet kehittämään moniammatillisen yhteistyön opetusta ja oppimista. Se toteutettiin harjoitteluna TYKSin sisätautien vuodeosastolla 011. Harjoitteluun osallistui 12 lääketieteen ja 2 sairaanhoidon opiskelijaa, ja se toteutettiin kahtena kahden viikon jaksona. Terveystieteen opettajaopiskelijat Jaana Helajärvi-Tirri ja Heta-Maija Leino toimivat moniammatillisen ohjatun harjoittelun ohjaajina. Omat potilashuoneet Harjoittelua varten osastolta varattiin kaksi kolmen hengen potilashuonetta. Kolme lääketieteen opiskelijaa ja yksi hoitotyön opiskelija toimivat yhteistyötiiminä kolmen hengen potilashuoneessa. Jokainen lääketieteen opiskelija sai oman potilaan, ja kumpikin hoitotyön opiskelija vastasi oman ohjaajansa kanssa yhdestä kolmen hengen potilashuoneesta. Opettajaopiskelijat, jotka vastasivat moniammatillisen harjoittelun ohjauksesta, pitivät päivittäin tunnin mittaisia opetustuokioita moniammatillisen oppimisen tukemiseksi. Aiheina olivat mm. lääkehoito-ohjelman harjoittelu, potilaan oikeudet, turvallisuus ja hoidon laatu, käsihygienia ja aseptiikka vuodeosastotyössä sekä eettiset kysymykset. Toimivaa yhteistyötä Harjoittelun tavoitteena oli, että opiskelijat muodostaisivat yhteistyössä kokonaiskäsityksen ainakin yhden potilaan hoitoprosessista. Tavoite toteutui hyvin. Hoitotyön ja lääketieteen opiskelijat tutustuivat yhdessä tutkimuspotilaansa hoitoprosessiin sekä osallistuivat hoidon toteutukseen ja sen arviointiin opettajien ja ohjaajien tukemana. Opiskelijat kävivät mm. tutustumassa potilaille tehtyihin toimenpiteisiin ja ohjasivat potilaita yhdessä. Moniammatillisen yhteistyön oppimista tukivat oman potilaan esittelyt parityönä ryhmälle. Niissä käsiteltiin toimenpiteeseen tulevan potilaan hoitoprosessin eri vaiheet potilaan näkökulmasta. Ryhmässä pohdittiin moniammatillisuuden merkitystä ja onnistumista potilaan hoitoprosessissa. Opettajaopiskelijat arvioivat ja antoivat palautetta opiskelijoille siitä, miten he sovelsivat tietojaan ja taitojaan harjoittelussa ja erityisesti oman potilaan kokonaisvaltaisen hoidon ymmärtämisessä. Lisäksi ohjattiin ja annettiin palautetta käytännön harjoittelutilanteissa. Opiskelijat arvioivat itse omaa moniammatillista osaamistaan ennen ja jälkeen harjoittelun. Moniammatillisen yhteistyön kokemukset ja oppimisen tulokset raportoidaan hoitotieteen laitoksella pro gradu -tutkielmana. Moniammatillista oppimista tullaan jatkossakin kehittämään VSSHP:n alueella. Tämä ensimmäinen harjoitteluprojekti toi arvokasta kokemusta moniammatillisen toiminnan kehittämiseksi osana vuodeosastolla tapahtuvaa harjoittelua. Heta-Maija Leino Jaana Helajärvi-Tirri terveystieteen opettajaopiskelijat Lisätietoja: tai

10 10 Hospitaali Lastenklinikan hukan etsintä Lastenklinikalla on tänä vuonna käynnistetty hukkajahti ihan kilpailun voimin. Susihukkaa tässä ei kuitenkaan olla metsästämässä, vaan hukalla tarkoitetaan turhia toimintoja ja kuluja. Mutta kuinka kaikki oikein saikaan alkunsa? Marjo Peltoniemi Ylilääkärimme Jussi Mertsola ja minä olimme yhdessä laatujohtamiskoulutuksessa joitakin vuosia sitten. Siellä käytiin läpi johtamiseen liittyviä mittareita ja toimintatapoja sekä esiteltiin etenkin teollisuudessa ja kaupankäynnissä paljon käytettyä Lean-teoriaa, ylihoitaja Wiveka Kauppila lastenklinikalta kertoo. Kyseisessä Lean-teoriassa pyritään etsimään toiminnasta hukka ja estämään laadunvaihtelut. Jos on esimerkiksi yli- tai aliresursoitu jossain kohtaa, pyritään löytämään ideaalitilanne. Innostuimme ja halusimme lanseerata tämän ajatuksen meille, Kauppila sanoo. Kun resurssit ovat niukat, tulee miettiä tarkoin, miten ne kannattaa sijoittaa, jotta niillä voidaan pärjätä parhaiten. Suurin voimavara on osaavassa henkilöstössä. He myös tietävät parhaiten, mitkä heiltä vaaditut toiminnot tuntuvat kenties turhilta. Eri ammattiryhmät eivät aina välttämättä tiedä mitä toiset tekevät, mistä voi seurata päällekkäisyyksiä. Hyödylliset kilpailuvastaukset Lastenklinikan hallintotiimi ideoi alkuvuodesta klinikan koko henkilöstölle sisäisen hukanetsintäkilpailun ajatuksella juostaan vähemmän ja mietitään mitä reittiä pääsemme kävellen parempaan tulokseen. 38 henkilöltä saapui yhteensä 44 ehdotusta, joista kolmelle parhaalle luvattiin 200 euron kannustuspalkinto. Sijaiset mukaan lukien klinikalla työskentelee kaikkiaan noin 400 henkilöä. Positiivinen yllätys oli, että vastaukset tulivat kaikilta ammattiryhmiltä: hoitohenkilökunnalta, lääkäreiltä, välinehuoltajilta, sihteereiltä hyvä läpileikkaus, organisaattorina toiminut Wiveka Kauppila iloitsee. Ehdotuksien toivottiin olevan konkreettisia ja mahdollisia toteuttaa; esimerkiksi tuplatyöhön, turhiin tai kaksoiskirjauksiin, potilasinformaation ongelmakohtiin sekä turhiin jonotuksiin liittyviä sisäisiä korjaus- ja järkeistysehdotuksia. Toivoimme, että tarkastellaan omaa työtä kriittisemmin miksei tietysti naapurinkin; mutta ei mitään sellaista, että siirretään työt toisille, palataan johonkin vanhaan käytäntöön tai muutetaan koko talon ATK-järjestelmä. Saapuneet ehdotukset täyttivät Kauppilan mukaan kriteerit hyvin. Aihepiireinä olivat muun muassa kirjaaminen, potilasprosessit kuten ajankäyttö, erilaisten potilasryhmien hoito sekä yhteistyön kehittäminen ja tutkimuskäytännöt. Ideoita tuli niin uusien henkilöiden perehdytykseen, kokouskäytäntöihin kuin printtikustannuksissa ja paperin käytössä säästämiseen. Joitakin konkreettisia esimerkkejä mainitakseni eräässä vastauksessa ideoitiin valmiita yhdenmukaisia sanelupohjia, joihin sanelut olisi helpompi ja nopeampi täyttää. Ehdotettiin myös muistutussoittokäytäntöä tilanteissa, jolloin potilaat jättävät tulematta. Turha pois tarpeellinen tilalle Lisääntyneiden työmäärien myötä on tarpeen pohtia miten löytyy aikaa kaikille tehtäville ja mitä voidaan tehdä kiireen ja stressin helpottamiseksi. Entisistä toiminnoista ja toimintatavoista luopuminen voi tuntua vaikealta, mutta pitäisi miettiä palvelevatko ne enää tänä päivänä ja vastaako toiminnoista saatava hyöty niihin satsattua panosta. Kun on kyseessä iso organisaatio, meitä ohjeistetaan paljon ylhäältä päin, mutta se ei aina välttämättä istu ruohonjuuritasoon. Koko perusajatus hukkajahdissa oli henkilöstön hyvinvoinnin parantaminen ja toiminnan helpottaminen turhaa työtä karsimalla. Osa ehdotuksista on meillä jo toteutuksen alla ja osaa vielä tutkitaan kuinka ne olisivat mahdollista parhaiten toteuttaa, Wiveka kertoo. Kuva: Marjo Peltoniemi Lastenklinikan ylihoitaja Wiveka Kauppila suosittelee lämpimästi hukkajahtia hyödynnettäväksi muuallakin TYKSissä. Kuvassa Kauppilan (oik.) lisäksi sairaanhoitaja Emmi-Riina Kantola ja kätilöopiskelija Mari-Anna Markku sekä Alex-vauva.

11 Hospitaali 11 Poliklinikkalaiset mieliteoksensa edustalla: Noora Takkinen (vas.), Leena Lindqvist, Susanna Majasuo, Monika Storberg, Paula Varpula ja Kaija Ruonti. Marjo Peltoniemi TYKSin sukupuolitautien poliklinikka on kaikille Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella avoin sukupuolitautien päivystysvastaanotto, jonne kuka tahansa oireileva tai muuten testituloksia kaipaava voi astahtaa aivan arkisesti. Jotakin poikkeuksellista poliklinikassa kuitenkin on. Nimittäin harvinaisen avoin ja rempseä ilmapiiri sekä ystävällinen ja huumorintajuinen henkilökunta. Aremmistakin asioista puhutaan täällä tottuneesti ja ihmiset ovat helposti lähestyttävän oloisia. Jäät rikkoutuvat miltei kättelyssä. Seksuaalisuuden puheeksi ottaminen on nyt valtakunnallinenkin teema, mutta täällä se on aina läsnä olevaa vakityötä. Rento ja humoristinen ilmapiiri on välttämätön, vaikka tässä virallisia ihmisiä ollaankin; eiväthän potilaat uskalla muuten housujaan riisua. Me ei hätkähdetä mistään. Luottamuksellisessa ilmapiirissä asiakkaat uskaltavat kysyä ja puhua. Annamme sanoja ja vaihtoehtoja silloin, kun puhuminen tuntuu vaikealta. Paheksunta ei kuulu kuvaan ja kaikki hoidetaan yhtä lailla. Trio tädit ja muu tiimi Meillä hoitajilla on täällä kaikilla aika samantyyppiset tehtävät, kertovat perushoitaja Paula Varpula sekä sairaanhoitajat Monika Storberg ja Leena Lindqvist. Sairaanhoitajat ottavat potilaat vastaan ja haastattelevat sekä seulovat heidät: oireettomista asiakkaista vastaavat hoitajat ja oireelliset menevät lääkärille. Lähetettä ei tarvita. Kaikki potilaat jättävät virtsanäytteen, josta testataan sekä klamydia että tippuri. Lääkärimme hoitavat esimerkiksi visvasyylät ja genitaalialueen ihottumista oikein ongelmalliset tapaukset, jotka tulevat terveyskeskuksesta ja yksityisiltä lääkäriasemilta sekä talon sisältä ajanvarauksella, mutta muuten tämä toimii suurimmaksi osaksi päivystysperiaatteella, Monika Storberg sanoo. Lääkäreinä toimivat yksi erikoislääkäri ja yksi erikoistuva lääkäri vuoropäivinä. Viime aikoina erikoistuvina lääkäreinä ovat viihtyneet reippaat nuoret naiset Noora Takkinen ja Susanna Majasuo. Noora on työskennellyt klinikalla kolme vuotta. Susanna on viihtynyt työssään jo 10 vuotta ollen välillä äitiyslomalla ja valmistuu pian erikoislääkäriksi. Seulotut oireiset potilaat tulevat sitten meidän vastaanotollemme tai jos hoitaja arvioi, että on esimerkiksi neuvonnan tarvetta, he kertovat. Sukupuolitautien poliklinikka siirtyi vuonna 1988 kaupungilta yliopistosairaalaan. Hoitajat ovat vakituisia ja pitkäaikaisia. Ja täällä todella viihdytään! Kaikki työntekijät ovat naisia. Meitä on kolme HOITAJAA; trio tädit sekä yksi lääkäri aina yhdellä kertaa paikalla. Tautisen hauska kesä ja muita tarinoita Töissä on kivaa Normaalisti työskentelemme klo 8 16, mutta lisäksi meillä on iltapäivystys tiistaisin, jolloin tullaan klo 11 töihin ja jatketaan iltaseitsemään. Osatonhoitaja Kaija Ruonti vastaa henkilöstöhallinnosta ja resursoinnista laatien myös työvuorot. Verraten aiempaan nykyisin mittasuhteet ovat isommat; henkilökuntaa, töitä ja potilaita on enemmän. Meillä on sellaiset potilasta vuodessa ja 120 viikossa. Päivystysaika on noin kaksi tuntia päivässä, mutta kaikki, jotka ehtivät sinä aikana tulemaan, hoidetaan kyllä loppuun asti. Esimerkiksi tänään perjantaina meillä oli vastaanotto yhdeksästä kahteentoista. Vaikka laitamme vastaanoton päätyttyä ovet ja vuoronumerokoneen kiinni, hoidamme silti kaikki 12:een mennessä tulleet potilaat. Mukavimmaksi asiaksi työntekijät nimeävät vakiohenkilökunnan eli oman mahtavan työporukkansa. Meillä on kivaa ja potilaat on tosi kivoja. Potilaiden keski-ikä on 26 tässä pysyy itsekin nuorena. Nuorimmat potilaat ovat kolmentoista ja vanhimmat päälle 80. Molemmat ääripäät ovat toki harvinaisempia. On sovittu, että turkulaiset alle 18-vuotiaat tytöt käyvät lasten ja nuorten poliklinikalla, jossa saa myös opastusta ehkäisyssä ja lisääntymisterveydestä. Asiakkaat tulevat kaikista yhteiskuntaluokista: on opiskelijaa, hitsaajaa, pappeja, lääkäreitä, opettajia aivan kaikkia. Vanhemmat ihmiset ovat yleisesti ottaen häveliäämpiä kuin nuoret. Häveliäisyyskysymyksiin törmätään täällä tavan takaa. Yleisimmät taudit, joiden vuoksi hakeudutaan hoitoon, ovat samat kuin valtakunnallisestikin eli kondylooma, klamydia ja herpes. Herpekseen ja kondyloomaan ei ole olemassa testiä, joten niitä ei voida virallisesti tilastoida, mutta polilla pidetään omaa tilastoa näistäkin. Klamydia, kuppa, tippuri ja HIV ovat sen sijaan virallisesti tilastoituja. HIV-virusta klinikalla löytyy vain 0 2 tapausta vuodessa. Tauteihin, joita ei voi testata, riittää usein silmämääräinen ja oireenmukainen diagnoosi. Sattuu ja tapahtuu Alaosaston vaiva ajaa kyllä asiakkaan kuin asiakkaan yleensä pikaisiin tutkimuksiin, mutta usein tulosyyksi riittää pelkkä tautiriski tai -epäily. Tarinoita ja tapahtumia riittää Kuvat: Marjo Peltoniemi päivittäin. Taannoin eräs 81-vuotias ilmestyi klinikalle keppinsä kanssa klinkaten ja pian syykin selvisi. Hänellä oli uusi kuusikymppinen tyttöystävä, joka oli patistanut tulemaan ja pyyntönä oli, että josko ne testitulokset voitaisiin lähettää suoraan Ruissalon kylpylään. Klinikalla on puhelinpäivystysaikaa 8,5 tuntia joka viikko. Ei ole tavatonta, että joku soittaa vaikka Kiinasta paikallisesta apteekista kiireellä puhelinlaskua ajatellen kysellen mikä on se vaikuttava aine, jolla hoituu klamydia. Ja kotimaasta puheluita tulee välillä jopa Iisalmesta saakka, kun ei kehdata soittaa oman paikkakunnan tutuille hoitajille. 25-vuotias kaunis lääkärin sijainen aiheutti taannoin ylimääräisiä sydämentykytyksiä joillekin nuorille miehille. Teini-ikäisten kysymykset nostattavat välillä niin ikään hymyä: Voiko saada kaverin ripsiväristä klamydiatartunnan, kun sillä on? Tai tuttavan koiran raapaisusta sen C-hepatiitin? Jos hampaassa on reikä, tarttuuko kondylooma suuseksissä? Ja eräs Aurajokeen tipahtamaan päässyt poika oli puolestaan varma, että oli saanut jokivedestä tippurin. Kun aurinko alkaa paistaa maaliskuussa, potilasmäärä klinikalla lisääntyy. Kesäisin kertyy jonoa, kun potilaita saattaa olla jopa 35 päivässä. Silloin on hyvää aikaa osallistua klinikan nykyisin joka kesä organisoimaan kirjoituskilpailuun, josta palkintona voi voittaa pizza- tai elokuvalippuja, voiteita tms. Taannoin otsikkona oli esimerkiksi Tautisen hauska kesä ja varsin hauskaa luettavaa olivat vastauksetkin. Runosuoni kukoisti, kun vastaajat intoutuivat panemaan parastaan. Haastattelumme ja tarinatuokiomme keskeytyy, kun nuori mies pyrkii hermostuneena kuulemaan testiensä vastauksia. Klinikan arkea Uusi kesä, nolla kasi vastaan tuli tuttu Pasi sanoi: Terve, mitä mimmi? Oot edelleenkin tosi timmi. Ilta yhdessä vietettiin vanhoja aikoja muistettiin. Päädyttiin kämpille yhdessä taas Vaatteita vähän vähemmäks paas sanoin, ja sängylle heittäydyttiin, peittoihin, muistoihin sukellettiin. Aamulla sylikkäin herättiin, mekkoja, sukkia kerättiin. Ei kortsua löytynyt päältä ei alta. Alkoi huoleni tuntua valtavalta. Mut juuri kun paniikki oli suuri, hän sanoi: Mä testeissä käynyt oon juuri. Se rauhoitti hieman, mut testeihin parin viikon päästä ravasin. Ei kuppa, ei herpes, ei hoo ii vee tätä tyttöä sairaaksi tee. Testi puhdas oli, mut muistin taas: Ees tuttua ilman en kumia paa. (Ote kirjoituskilpailun sadosta)

12 12 Hospitaali Ammattiesittely: Sairaanhoitajan työ Salon sairaalan leikkausyksikössä Marjo Peltoniemi Millaista se on? Annetaan 13 vuotta työssään viihtyneen Katja Suomisen kertoa. Yksikössämme toimitaan kaikki tekevät ja osaavat kaikkea -periaatteella. Sairaanhoitajat siirtyvät sujuvasti instrumenteista passariin eli valvovan hoitajan tehtäviin ja sitten taas anestesiahoitajan tehtäviin, Harjavallasta kotoisin oleva, sittemmin salolaistunut Suominen sanoo. Leikkausyksikön sairaanhoitajilla on normaalisti yksivuorotyö klo 8 16, mutta heidän toimenkuvaansa kuuluu lisäksi päivystys, jolloin tullaan myös kahdeksalta töihin, mutta kello 16:sta eteenpäin jatketaan töitä niin pitkään kuin on tarvetta, useimmiten yömyöhään saakka. Osastonhoitaja laatii meille työvuorot. Kerran viikossa sairaanhoitajilla on viikkopäivystys klo 16 8 ja viikonloppupäivystys noin puolentoista tai kahden kuukauden välein alkaen perjantaina klo 16 kestäen maanantaihin klo 8:aan asti. Päivystys tarkoittaa 50-prosenttista varalla oloa; kotonakin saa olla, mutta työpaikalla on oltava kymmenessä minuutissa. Tehtäväkiertoa Sairaanhoitajat vastaanottavat päiväkirurgiset potilaat ja kotiuttavat heidät operaatioiden jälkeen. Välillä he työskentelevät leikkaussalissa ja heräämössä heräämöhoitajina. Kiertävä systeemi anestesiahoitajan, instrumenttihoitajan ja valvovan hoitajan tehtävien välillä lisää Katjan mukaan työn mielekkyyttä. Päivystysaikaan meillä on paikalla kolmen sijaan vain kaksi hoitajaa. Silloin huolehdimme itse leikkausvälineistä ja kokoamme kirurgeja varten pöydät valmiiksi, kun normaalisti niistä vastaa yksi hoitaja yhdessä välinehuoltajan kanssa. Omaan vastuualueeseeni kuuluu edellä mainittujen osa-alueiden lisäksi proteesi-implanttien tilaus. Pidän työssäni siitä, että mikään päivä ei ole samanlainen. Hyvä työporukka on tärkeä kantava voima, ja nyt meillä on käytössämme myös uudet hienot tilat sisältäen pian valmistuvan remontin jälkeen viisi leikkaussalia ja sektiosalin. Tietokone ohjelmineen on tuonut mukanaan sen, että koko ajan tulee paljon uutta ja pitää huolehtia omasta oppimisestaan. Tietokoneelle kirjaaminen vie myös yllättävän paljon aikaa. Tässä työssä pitää osata paljon monelta eri osa-alueelta. Muutosten maailma Sairaalamaailmassa on totuttu jatkuviin muutoksiin, joita Suomisen mukaan on heidän yksikössään tiedossa myös lähiaikoina, kun muun muassa uusia projekteja on alkamassa kuten leiko-toiminnan käynnistäminen syksyllä, uutta ortopedia etsitään eläkkeelle jääneen tilalle ja päiväkirurgiseen toimintaan panostetaan yleisen linjan mukaan entistä enemmän. Salon sairaalan leikkausyksikössä tehdään Suomisen mukaan laidasta laitaan kaikenlaisia operaatioita paitsi esimerkiksi sydän-, keuhko- ja silmäkirurgiaa. Meillä tehdään paljon ortopediaa ja traumapuolta eli murtumaleikkauksia; esimerkiksi polvi- ja lonkkaleikkauksia sekä polvi- ja olkapäätähystyksiä, nielu- ja kitarisojen poistoa, nenäväliseinän toimenpiteitä, gynekologiaa ja urologiaa sekä gastropuolen eli vatsan alueen kirurgiaa. Varsinkin gastropuolella ja gynekologiassa tähystystoimenpiteet ovat lisääntyneet, kertoo Katja. Hoitajat avustavat kirurgia toimenpiteissä. Leikkausmäärät saleissa vaihtelevat päivittäin leikkauksien laajuudesta riippuen. Keskimääräksi Suominen arvioi noin neljä toimenpidettä per sali päivässä. Tilastollisesti toimenpidemäärämme on laskenut, mutta siihen vaikuttaa se, että tehtävät operaatiot ovat suurempia ja aikaa vievempiä. Potilaat ovat myös vanhempia ja sairaampia kuin ennen, koska nykyisin anestesia ja kirurgiset hoitotoimenpiteet ovat kehittyneet, jotta kaikki potilaat voidaan hoitaa ikään ja kuntoon katsomatta. Potilaat Salon sairaalan leikkausosastolle tulevat kaikkialta suur-salon alueelta. Kaikkiaan leikkausosastolla on henkilökuntaa 30, pitäen sisällään sairaanhoitajat, osastonhoitajat, lääkintävahtimestarit ja anestesialääkärit. Leikkaavia lääkäreitä ei ole laskettu tähän määrään. Kuvateksti: Katja Suominen kertoo, että päivystyksiä on Salon sairaalan leikkausosastolla paljon ja työmäärä sekä kiire vaihtelevat päiväkohtaisesti. Kuva: Marjo Peltoniemi SARVESTA HÄRKÄÄ Pääluottamusmiehet kirjoittavat tällä palstalla vuorotellen ajankohtaisista aiheista. Stressitöntä kesälomaa Jaana Dalèn VSSHP:n TNJ/SuPer pääluottamusmies Varma kevään merkki on yleiskirje vuosilomista eli tänä vuonna yleiskirje nro 5/2011. Siinä on selvitetty mm. lomaoikeudet, vuosiloman pituus ja pelisäännöt vuosilomien suunnittelusta ja pitämisestä. Kuin lupaus lähestyvästä kesästä ja kesälomasta onkin sitten vahvistettu lista lomavuoroista. Sen tulee ilmestyä työyksiköihin maaliskuun loppuun mennessä kesälomakaudella pidettävistä lomista. KVTES:n luvussa IV pykälässä 9 on sovittu myös siitä, että työntekijöitä tulee kuunnella ja esimiesten on noudatettava tasapuolisuutta vuosilomia suunniteltaessa. Tällä onkin erittäin suuri merkitys, kun sovitellaan yhteen esim. perheen yhteistä lomanviettoa, lomamatkoja jne. Lukuisat tutkimukset osoittavat kiistatta, että kesälomalla ja myös riittävän pitkällä sellaisella on keskeinen merkitys hyvinvoinnille ja työssä jaksamiselle. Riittävän pitkä loma palautumisen kannalta olisikin vähintään kolmen viikon yhtäjaksoinen loma. Kuten edellä totesin, lomat suunnitellaan, mutta toisaalta loman vihdoin koittaessa liiallista suunnittelua ja suorittamista kehotetaan jopa välttämään. Työterveyslaitoksen psykologi Sirkku Kivistö on kirjoittanut oppaan nimeltä Vaihda vapaalle. Siinä annetaan ohjeita siitä, miten välttää lomastressiä sekä konkreettisia ohjeita lomaan valmistautumisesta, lomailusta sekä paluusta takaisin työhön. Hän puhuu oppaassaan myös ns. hunajaloukusta eli siitä, miten työstä pitää irrottautua, olipa se miten innostavaa tahansa tai koemmepa itsemme miten korvaamattomaksi tahansa. Suosittelen lämpimästi luettavaksi, mikäli olet joskus kokenut, ettei loma mennytkään ihan suunnitelmien mukaan. Sairaalassa toiminnan tulee jatkua kesälomakaudesta huolimatta, tosin kesäsulkuja joudutaan toteuttamaan. Toiminnan turvaamiseksi tarvitsemme työyksiköihimme kesäsijaisia, jotta voimme lähteä ilman stressiä ja huolta viettämään hyvin ansaittua kesälomaamme. Ottakaamme heidät vastaan ystävällisesti ja perehdyttäen. Useimmat heistä ovat opiskelijoita, ja he ovat koko talven ahkeroineet jo opiskelujensa parissa. Tulee myös muistaa, että valmistuttuaan he toivottavasti ovat myös niitä ihan vakituisia työkavereitamme. Ensivaikutelma siis saattaa ratkaista! Lomista puhuttaessa ei pidä myöskään unohtaa pitempään määräaikaisina toimineita työntekijöitä. Heillä on oikeus lomakorvaukseen kunkin määräaikaisen työsuhteen päättyessä, mutta tärkeämpää olisi huomata, että heillä on myös mahdollisuus oikean palkallisen loman pitämiseen, kunhan se sovitaan ja kertynyt lomaoikeus siirretään annettavaksi esim. seuraavan palvelussuhteen aikana. Tämä on merkittävä asia heidänkin työhyvinvointinsa ja jaksamisensa kannalta. Tarvitsemmehan sijaisia pitkin vuotta paikkaamaan esim. sairauslomia, koulutusvapaita, perhevapaita jne. Toivotan siis kaikille VSSHP:n työntekijöille aurinkoista, pitkää ja stressitöntä kesää ja kesälomaa. Palatkaamme akut ladattuna töihimme!

13 Hospitaali 13 Kanootista se alkoi Kuva: Pekka Remes Pekka Remes Moni aviopari muistaa, mikä oli se ensimmäinen yhteinen ostos. Toisilla se saattoi olla kahvinkeitin, toisilla sohva, jotkut ehkä ostivat lomamatkan etelään. Olin jo pitkään ajatellut, että kanootti voisi olla mukava. Sitten Ypäjällä oli kanootti myynnissä. Ostettiin se. Kumpikaan ei ollut aikaisemmin yhtään melonut, kertoo lääkintävahtimestari Veikko Anttila Loimaan aluesairaalasta. Kanootti on hieno peli. Vain kerran ollaan kaaduttu. Silloin Erjaltakin jäi puhe kesken, kun pää painui veden alle. Vaimo Erja, joka työskentelee Loimaan aluesairaalan kirurgisen vuodeosaston apulaisosastonhoitajana, nyökyttelee. Sitten se toinen yhteinen ostos olikin kotiruokakeittokirja, Erja muistelee. Anttilat tulivat Loimaan aluesairaalaan töihin 1980-luvun alkuvuosina, Erja vuonna 1982, Veikko vuotta myöhemmin. Seurustelun he aloittivat vuonna Avioliitto solmittiin vuonna He siis olivat työtovereina jo valmiiksi tuttuja toisilleen, olihan Veikko käynyt jututtamassa Erjaa yövuorojen aikana, joten miksi seurustelu alkoi vasta seuraavalla vuosikymmenellä? Kai se asia varmaan vaati kypsyttelyn, Veikko arvelee. Muistelemalla varsinaisen seurustelun alkupaikaksi sovitaan Loimaan Seurahuoneen terassi. Perheessä on kaksi lasta, vuosina 1995 ja 1997 syntyneet tytöt. Työnantaja on joustanut Anttilat eivät koe, että samasta työpaikasta olisi ollut haittaa. Itsensä sairaalan sekatyömieheksi määrittelevä Veikko muistuttaa, että hehän eivät toimi samassa työpisteessä, vaikka ovatkin saman katon alla töissä. Erja ja Veikko Anttila ovat olleet töissä Loimaan aluesairaalassa jo 1980-luvun alusta alkaen. Avioliiton he solmivat vuonna Kun tietää toisen työn hyvin, tunnistaa myös työmurheet hyvin, Erja sanoo. Vielä avioliittonsa alkuaikoina, kun lapset olivat pieniä, Anttilat tekivät kolmivuorotyötä. Työnantaja osasi joustaa työajoissa niin, että työvuorot eivät sattuneet päällekkäin, mikä helpotti lasten hoitoa. Myös loma-ajat ajateltiin perheen tarpeiden mukaan. Siihen aikaan olimme aika vähän yhtä aikaa kotona. Kirjoitimme vihkoon viestejä päivän asioista, Erja kertoo. Nykyään Anttilat tekevät normaalia maanantaista perjantaihin työrytmiä. Perheen harrastuksiin kuuluvat ulkoilu koiran kanssa sekä pilkillä käynti. Koira pääsee juoksemaan Veikon kotikulmilla Alastarolla. Erja on Humppilasta kotoisin. Perhe asuu Loimaalla. Hoitoala on hyvä valinta Veikko kertoo joutuneensa alalle vahingossa. Erja sen sijaan on tähdännyt hoitoalalle. Päivääkään en kadu paitsi palkkapäivinä. Työ on vaihtelevaa ja monipuolista. Jos nuori, tai miksipä ei joku vähän vanhempikin, suunnittelee uutta työuraa, Erja suosittelee valitsemaan hoitoalan. Tosin opinnot ovat muuttuneet sitten 1980-luvun alun. Veikko muistelee, että silloin opiskelijat pääsivät helposti oman alansa kesätöihin. Lääkintävahtimestarin opinnot kestivät silloin yhden vuoden. Kun oli ollut kesätöissä oman alan töissä, tuli valmiimpana työelämään. Kesätyöthän olivat oikeita töitä eikä vain sivusta katsomista kuten opiskelijoiden harjoittelu on. Veikkokin sanoo sanasen hoitoalan palkoista. Eräs tuttu nuori mies oli mennyt teurastamolle töihin harjoittelijaksi. Nuorukainen oli kertonut palkkansa, joka oli samaa tasoa kuin pitkään hoitoalalla olleella ammattilaisella. Että suuntakin on selvä, jos alan vaihto käy mielessä. Ehkä minä sitten sinne teurastamolle Kesäajan toiminta sairaanhoitopiirissä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kesäajan toimintaa ja henkilöstöä koskevat suunnitelmat on laadittu aikaisempien vuosien tapaan sovittaen eri sairaaloiden ja yksiköiden suunnitelmat yhteen. Toiminnan järjestelyissä on huomioitu koko sairaanhoitopiirin näkökulma. Sairaanhoitopiirin johtajan nimeämä työryhmä on koordinoinut sulkujen porrastuksen TYKSin ja aluesairaaloiden kesken sekä tiedottanut sulkusuunnitelmista tukipalveluille ja Turun perusterveydenhuollolle. Tavoitteena on optimoida potilashoito sekä henkilöstön saatavuus ja taloudellinen käyttö sovittaen osasto-, poliklinikka- ja toimenpideyksiköiden sulkuja sekä supistuksia toisiinsa. Yksiköidemme vuositason sulkuaikataulu löytyy sairaanhoitopiirin internetsivuilta, joiden välityksellä tiedot ovat sekä sairaanhoitopiirin eri yksiköiden että väestön ja sidosryhmien käytettävissä (http://www. vsshp.fi/toimintatilastot). Kesäajan toiminnallisista supistuksista huolimatta kiireellinen hoito tarjotaan normaaliin tapaan ja potilaiden hyvä ja turvallinen hoito toteutetaan. Yksiköiden sulut ja supistukset ajoittuvat pääosin juhannuksen ja elokuun alun välisille viikoille. Sulkuja ja supistuksia aloitetaan kesäkuun alussa ja jatketaan elokuun loppuun ja ne ovat kokonaisuutena edellisvuosien kaltaisia. TYKSissä vuodeosastojen kesäajan toimintaa supistetaan noin 16 %, mikä on hieman edellisiä vuosia vähemmän. Sijaisten saatavuutta on seurattu vuosittain ja henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi on tehty toimenpiteitä koko vuoden ajan sekä erityisesti lomakuukausina. Varahenkilöitä pyritään lisäämään Vuosina on lisätty vakinaisten varahenkilöiden määrää asteittain korvaamaan määräaikaisten sijaisten tarvetta. Kyseisenä ajanjaksona vakinaisten työsuhteiden osuus kasvoi, määräaikaisten vähentyi ja kokonaistyöpanoksen kasvua pystyttiin hillitsemään. Sama kehitys ei jatkunut vuonna 2010, jolloin toistai- seksi voimassa olevassa palvelusuhteessa oli 77,9 % ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 22,1 % henkilöstöstä, kun vuonna 2009 vastaavat luvut olivat 79,1 % ja 20,9 %. Vuonna 2010 sairaanhoitopiirin vakinainen henkilöstön poissaoloista 30,3 % pystyttiin kattamaan varahenkilöstön avulla. Kevään 2011 aikana varahenkilöstön lisätarvetta on selvitetty ja johdon kokouksen puoltamana kesäkuun hallitukselle esitetään uusien varahenkilövakanssien perustamista eri ammattiryhmiin. Sairaanhoitopiirin liikelaitoksiin joitakin varahenkilövakansseja on keväällä jo perustettu. Kesäaikana tarvitaan jatkossakin määräaikaisia sijaisia ja vuoden 2011 kesäajan sijaisvaje näyttää yksiköittäin tarkasteltuna noudattavan pitkälti aikaisempien vuosien tilannetta. Ylihoitajien raporttien perusteella sijaistilanne on pääsääntöisesti kohtuullinen, mutta joissakin yksiköissä sijaisten saatavuudessa on erityisiä haasteita. Opiskelijoiden osuus on aikaisempien vuosien tapaan alle puolet sijaisista. Kesän toiminnassa tunnistettava erityispiirre onkin yksiköissä tarvittavan osaamisen varmistaminen mm. perehdytyksen ja työkierron avulla. Päivi Nygren hallintoylihoitaja

14 14 Hospitaali Ny kraft bakom kardiologin på ÅS Petri Korkeila, 50, har tagit över kardiologin på Åbolands sjukhus efter Erik Engblom som gått i pension. Korkeila ser med intresse fram emot medicinens nya möjligheter att behandla några vanliga hjärtproblem. Sanasto Antitrombotisk hyytymistä estävä Ablation (katetri)ablaatio Belastningsprov rasituskoe Blodpropp veritulppa Blödning verivuoto Förmaksflimmer eteisvärinä Kardiologi sydäntaudit Venkomplikationer laskimokomplikaatioita Mathias Luther En behandling som växer väldigt snabbt ute i världen är ablation vid förmaksflimmer. Det har man börjat med också på ÅUCS men kapaciteten är än så länge mycket liten. Den ökar då T-sjukhusets nya del blir färdig. Det är en av de behandlingar som kardiologerna och deras patienter väntar på som på solens uppgång för förmaksflimmer är ett väldigt vanligt problem. Jag har dagligen patienter med förmaksflimmer, säger Korkeila. En annan intressant metod är appliceringen av mitraclips på läckande hjärtklaffar. Också det är en metod som man nu kan använda sig av på ÅUCS, har Korkeila just hört då han börjar sin arbetsvecka på Åbolands sjukhus. Gemensamt för många av de nya metoderna är att de är pergutaniska det behövs ingen öppen kirurgi. Korkeila har disputerat för ett år sedan om venkomplikationer hos pacemakerpatienter. För närvarande deltar han i ett projekt där man studerar användningen av antitrombotisk medicinering inför operationer. Det har länge debatterats om man skall pausa Marevan inför en operation eller om man inte skall göra det. Vad väger tyngre, risken för blödningar om man inte pausar eller risken för blodproppar om man pausar. Vi studerar nu patienter som kommer in för att få pacemaker, en grupp som pausar och en som inte gör det för att se vad det finns för skillnader, säger Korkeila. Fullspäckat Korkeila jobbar halvtid på Åbolands sjukhus där han från måndag morgon till lunchtid på onsdagen härskar över det lilla mottagningsrummet invid dagavdelningen på sjukhusets bottenvåning. På tolv kvadratmeter finns det inte plats för mycket utöver arbetsbordet, britsen och en ultraljudsapparat. Bristen på utrymme för utrustning begränsar till exempel möjligheterna att följa upp pacemakerpatienter. Under den halva arbetsveckan hinner Korkeila med ett tjugotal ordinarie patienter. Därtill kommer telefontider och sporadiska konsultationer på avdelningarna. Belastningsprov och Holter-EKG hinner han inte göra, det sköter den kliniska fysiologen Antti Mikola som är en av rummets herrar under resten av veckan. Korkeila är nog väl bekant med det arbetet också. På Nystads sjukhus där han jobbade en dag i veckan fram till i höstas hörde också det till kardiologens arbete. Sex år i USA Petri Korkeila är infödd Åbobo men han har efter medicinstudierna i Åbo specialiserat sig och arbetat i Atlanta i USA och senare i Björneborg. Sammanlagt sex år tillbringade han och hustrun Eija i USA men till slut valde de att återvända till Finland då de tre flickorna närmade sig skolåldern. Också Eija Korkeila är läkare och arbetar som onkolog på ÅUCS. Familjen återvände först till Björneborg, sedan till Åbo. Petri Korkeila arbetar nu förutom vid Åbolands också ett par dagar på Mehiläinen och en halv dag på hjärtförbundets mottagning i Åbo. Tjänsten på Åbolands sjukhus förenklade ändå hans kalender då han tidigare delade den tiden mellan Nystads sjukhus och ÅUCS. Bilder: Mathias Luther Kardiologens mottagningsrum på Åbolands sjukhus rymmer det allra nödvändigaste. Petri Korkeila hoppas att nya vårdmetoder för några vanliga hjärtproblem snart kan tas i bruk.

15 Hospitaali 15 TUORE KASVO Henkilöstötoimiston uuden toimistonhoitajan Mia Seppälän ensimmäiset kuukaudet sairaanhoitopiirin palveluksessa ovat olleet positiivisia. Kuva: Markku Näveri Oppimista riittää Yksityispuolen ja kunnallisen sektorin Mia on jo parin kuukauden jälkeen huomannut aivan eri maailmoiksi: Toimintakulttuureissa on iso ero, ja jo sanastot ovat erilaisia puhumattakaan kunnallisesta virka- ja työehtosopimuksesta hän luettelee, mutta jättää toistaiseksi mainitsematta, olisiko kuntapuolella jotain opittavaa yksityissektorin toimintatavoista. Näin kesän kynnyksellä hän on pannut erityisesti merkille pitemmät lomat, vaikka ei tuoreena tulokkaana pääse tänä suvena tästä edusta nauttimaan. Jokainen päivä työssä on ollut erilainen, aina on oppinut uutta, ja paljon sitä opittavaa onkin, Mia toteaa. Toimistonhoitajalle tulee paljon kysymyksiä monenlaisista henkilöstöasioista, mutta täällä saa aikaa selvittää asiat. Vastauksia ei odoteta kuin apteekin hyllyltä. Ja nyt on toivon kipinä syttynyt: jotain olen jo tainnut oppiakin ja osata, hän myhäilee. Mia jätti bisnesmaailman Markku Näveri Maaliskuun puolimaissa sairaanhoitopiirin henkilöstötoimisto sai uuden toimistonhoitajan Mia Seppälän tarttuessa toimeen. Tätä ennen hän työskenteli kolmisentoista vuotta henkilöstöneuvottelijana VMP Groupissa, joka aiemmin tunnettiin Varamiespalveluna. Koulutukseltaan Mia on yo-merkonomi. Työskentely siellä oli Mian mukaan erittäin hektistä: En tosin hetkeäkään kuvitellut, että sairaanhoitopiirissä työtahti olisi leppoisan rauhallinen, mutta täällä annetaan aikaa ja työtään voi tehdä rauhassa. Ennen kaikkea kuitenkin halusin irti ns. bisnesmaailmasta. Mia toimii toimistosihteereiden lähiesimiehenä ja vastaa mm. siitä, että palkat maksatetaan tileille oikein ja ajallaan. Hän on myös yksi Priman pääkäyttäjistä, huolehtii vuosi-ilmoituksista verottajalle ja hoitelee vakanssiasioita. Henkilöstötoimisto sijaitsee TYKSin Kantasairaalassa, mutta sillä on toimipisteet muissakin sairaaloissa. Niihin toimistonhoitaja on tutustunut toukokuun mittaan. Ihmiset ovat jo ennättäneet tulla tutuiksi yhteisissä kokouksissa. Hyvään porukkaan helppo tulla Tänne oli helppo tulla, minut on otettu tosi hienosti vastaan, autettu ja neuvottu tarvittaessa sekä kehotettu olemaan turhia hermoilematta. Hyvä porukka, Mia kiittelee joukkojaan. Hetkeäkään hän ei ole katunut sairaanhoitopiirin palvelukseen tuloaan. Seppälän Mialla ei ole myöskään vapaa-ajan ongelmia. Ajankäytön sanelevat lasten harrastukset: pojan jääkiekko ja tyttären lentopallo, ja vanhemmat kuskaavat heitä peleihin ja harjoituksiin. Mia on itsekin mukana seuratoiminnassa rahastonhoitajana ja toimitsijana. Lentopalloakin hän pelaa, kunhan pohje antaa myöten. Seppälän perhe asuu Maskussa hoidellen omakotitaloa ja sen pihapiiriä, mutta lisäksi Mialla on vielä yksi harrastus, virkkaus. Mummomainen harrastus, hän nauraa. T-sairaalassa harjannostajaisjuhlat Harjannostajaiset on talonrakennuksen perinteeseen kuuluva juhlatilaisuus, joka perinteisesti pidetään rakennuksen vesikattotöiden valmistuttua ja kun rakennus on saatu suojatuksi sateelta. Harjannostajaiset järjestää rakennuttaja, joka kutsuu tilaisuuteen kaikki hankkeeseen osallistuneet, kuten rakennustyöväen, työmaaorganisaation, valvojat, suunnittelijat sekä käyttäjien edustajia. T-sairaalan harjannostajaiset pidetään alkaen klo työmaalla EF- ja G-osien välisessä lasikatteisessa aulassa. Juhlaväkeä arvioidaan saapuvan paikalle noin 400 henkeä, joista pääosa on työmaan vahvuutta. Ohjelma harjannostajaisissa on perinteinen. Hernekeiton syönnin lomassa kuullaan rakennuttajan ja pääurakoitsijan sekä työmaan luottamusmiehen puheet ja niiden välissä tilaisuuden juontaja Jukka Laaksonen viihdyttää juhlaväkeä. T-sairaalan rakentaminen etenee työmaan yleisaikataulun mukaan, eikä isompia yllätyksiä ole rakentamisen edetessä tullut. Laadittujen urakkasopimusten mukaan rakentaminen valmistuu joulukuussa 2012 ja uusien tilojen käyttöönotto tapahtuu keväällä Myös lääkehuollon tilojen rakentaminen on käynnistynyt maanrakennustöillä ja varsinaiset rakennustyöt alkavat touko- kesäkuun vaihteessa. Lääkehuoltorakennus valmistuu ennen T-sairaalaa syyskuussa Timo Seppälä projektijohtaja

16 16 Hospitaali Vuoden menestyjät valittiin Vuoden menestyjä palkinnon saajat on valittu. Palkinto myönnetään työntekijälle, työryhmälle tai osastolle jälkikäteen edellisen vuoden toiminnan perusteella. Markku Näveri Hakemuksia jätettiin 68 kappaletta. Niiden piirissä oli yhteensä 1018 henkeä. Hakijoista pyydettiin lausunnot tulosryhmän johtajilta, ja vuoden menestyjä työryhmä käsitteli hakemukset ja saapuneet lausunnot. Valinta Vuoden menestyjiksi tehdään perustein, joita ovat mm: yksikön toimintatapojen kehittäminen tehokkaammiksi ja joustavammiksi, työtehtävien erittäin menestyksellinen hoitaminen vaikeissa tai poikkeuksellisissa oloissa, työyksikön oma-aloitteisuus työpaikan palvelukulttuurin, ilmapiirin, oppimistapojen tai osaamisen muuttamiseksi ja edistämiseksi. Vuoden menestyjä työryhmä linjasi kantanaan, että hakemukset, jotka liittyvät sisäilmaan, muuttoon, T-Pron kaltaiseen yhdistymiseen tai selkeästi opinnäytetyöhön eivät täytä palkitsemiskriteerejä. Nämä asiat olivat pitkälti taustalla niissä kohdin, joissa työryhmän näkemys poikkesi tulosryhmäjohdon näkemyksistä. Työryhmän esitys Vuoden menestyjä palkinnon saajista käsiteltiin sairaanhoitopiirin johdon kokouksessa huhtikuussa, ja se teki päätöksensä työryhmän esityksen pohjalta. Lisäksi päätettiin palkita myös sisätautiklinikan os. 016:n henkilökunta. Myös sh-piirin yhteistyötoimikunta antoi esitykselle siunauksensa. Vuoden menestyjä kannustepalkinnon saajia on yhteensä 282 henkeä, joista viisi yksittäisiä henkilöitä. Määrärahaa kuluu yhteensä euroa (277 x x 250 ). Vuoden menestyjä palkinnon saajat tulosalueittain ja -ryhmittäin: Konservatiivisen hoidon tulosryhmä: TYKS, sisätautien klinikan os. 016:n henkilökunta (18), TYKS, sisätautien klinikan os. 012:n henkilökunta, osastonsihteerit ja erikoislääkäri Lassi Nelimarkka (35), Sairaanhoitaja Mirja Mattsson (1), Röntgenhoitajat Annika Koivu, Anna-Kaisa Nieminen, Minna Telen, Tiina Särkilahti, Anne Hummelin. Sairaalafyysikot Tapio Ollonqvist, Sami Suilamo, Minna Huuskonen. Tekninen huolto: Jukka Kaikkonen, Jarmo Hägerth, Kari Lindberg (11), Sairaanhoitaja Ulla Pietilä (1), Sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Heikki Nuutinen (1) Operatiivisen hoidon tulosryhmä: Fysiatrian osasto 966/965 (16), TYKS ortopedian ja traumatologian klinikan Olkaprosessi (25) Centricity Anaesthesia-tietojärjestelmän konfiguraatioryhmä (7) TYKS Kirurgian klinikan leikkausosasto 250 osastonhoitajat: oh Marjaana Kettu, oh Eivor Niinikoski, aoh Jyrki Karhuvaara, aoh Anne-Marie Haapa-alho (4) Kirurginen sairaala, neuvonnan 298 henkilökunta ja poliklinikan lähetti (5) Aikuisten teho-osasto 950:n perehdytysryhmä ja CRRT-hoitojen vastuuhoitajat (7) Huollon palvelujen tulosyksikkö: Paimion sairaalan laitoshuolto 682 (19) Tyks-Sapa-liikelaitos: Kliinisen neurofysiologian palvelualue (25) T-röntgenosaston koko henkilökunta (14) Tykslab Loimaa (19) Tykslab kantasairaalan alueen osastonsihteerit: Tarja Kuusela, Pia Teinikivi- Saari, Marjo Matikka, Liisa Kulmala, Kirsi-Marja Blomster, Miia Hämäläinen ja heidän lähiesimies Liisa Järvinen (7) VSSHP hallintokeskus: Taloushallinnon erikoissuunnittelija Matti Meurman (1) Psykiatrian tulosalue: Aikuispsykiatria, suljettu kuntoutusosasto, Uusikaupunki (20) Loimaan aluesairaala: Syöpätautien poliklinikka (6) Kirurgian poliklinikka (12) TYKS Vakka-Suomen sairaala: Osastonhoitaja Marja Tuomainen (1) Yhteishanke/konservatiivinen & operatiivinen & huolto: Ravitsemusasiakirja-Aromi-tuotannonohjaus-Reseptiikkaketjuohjaus -yhteistyö (27) Salossa juhlittiin uusia tiloja Markku Näveri Salon aluesairaalassa juhlittiin 19. toukokuuta laajennus- ja saneeraustöiden valmistumista. Töiden suunnittelu käynnistyi jo v. 2002, ja rakentamiseen päästiin Tuloksena ovat nyt mm. uudet yhteispäivystys-, ensiapu- ja poliklinikkatilat, tehostetun valvonnan tilat sekä uusia leikkaussaleja. Myös keittiö koki muodonmuutoksen. Rakentamiseen kului 23 miljoonaa euroa, jonka päälle vielä ilmanvaihdon ja sairaalatekniikan viemät 2,2 miljoonaa euroa. Juhlassa puheenvuoron käyttäneistä johtava lääkäri Matti Helkiö loi katsauksen niin valmistuneisiin tiloihin kuin tuleviin tilatarpeisiin, toimitusjohtaja Päivi Lucenius käsitteli yhteispäivystystä, ja HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindén pohdiskeli aluesairaaloiden tulevaisuutta. Rauman esimerkki Hallintomallia tärkeämpää on sairaalan sisältö ja toiminta. Pienellä sairaalalla on haasteita, jopa suoranaisia ongelmia kolmesta syystä: lääketieteen nykyinen erikoisalajako, päivystystoiminnan järjestäminen ja toiminnan tasalaatuisuus, Lindén sanoi. Päivystyksen kannalta uskoin aikanaan väestöpohjan Juhlayleisö sai puheiden lisäksi nauttia Annika Viitasen sellotaiteesta. kriittisen rajan olevan Ainakaan :n väestöpohjalla ei ole edellytyksiä päivystää, mikä vaikuttaa mm. synnytyksiin ja päivystysleikkauksiin. Nyt puhutaan korkeammasta rajasta: Mitään yksiselitteistä objektiivista totuutta ei kuitenkaan ole. Lindén viittasi mm. Rauman esimerkkiin sanoen sen tavallaan liittyvän Saloonkin. Ennen Helsinkiin lähtöäni totesin Salon aluesairaalan olevan liian erikoistunut sairaala liitettäväksi osaksi Salon perusturvaa. Silloin puhuttiin vaativasta ja perustason erikoissairaanhoidosta. Risikon mallissa haluttiin jälkimmäinen niveltää osaksi kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Ongelma vain oli, että sitä ei koskaan kunnolla määritelty eikä se ainakaan noudata samaa jakoa kuin aluesairaalat keskussairaalat. Näkemykseni oli, että suuren aluesairaalan kuten Salon toiminnasta kustannuksilla mitaten 2/3 on sellaista erikoissairaanhoitoa, jonka tulee olla muuta erikoissairaanhoitoa tuottavaa organisaatiota ja noin 1/3 voisi luontevasti sopia liitettäväksi perusterveydenhuollon yhteyteen. Silloinkin mallina voisi olla, että lääkärit tulisivat tavallaan työvoimana sairaaloista perusterveydenhuollon käytettäväksi erikoisaloilla, jotka hyvin soveltuvat perusterveydenhuoltoon. Niitä ovat mm. sisätaudit, geriatria, osin neurologia, gynekologia, korva-, nenä- ja kurkkutaudit ja silmätaudit, osin ehkä lastenlääkärit ja kirurgitkin konsultoivina, mutta eivät leikkaavina lääkäreinä. Raumalla malli löytyi pitkän keskustelun jälkeen juuri tällaisesta jaosta. Aluesairaalan tehtävät Lindén kiteytti aluesairaalan päätehtävän olevan tukea alueensa perusterveydenhuoltoa lähierikoissairaanhoidolla. Sieltä tulee selkeä tilaus siitä, mitä halutaan. Toinen on tukea paikallisen perusterveydenhuollon päivystystä esim. erikoislääkärin takapäivystyksellä tai osin jopa etupäivystyksellä. Kolmas on tuottaa varsinaisia erikoissairaanhoidon palveluja niin laajasti kuin sh-piirin strategian mukaan potilasturvallisuuden, laadun ja kustannustehokkuuden perusteella on järkevää. Tämä ei eroa paljonkaan keskussairaalan toiminnasta vaan on eräänlaista keskussairaalan satelliittitoimintaa. Tällainen toiminta ei voi jatkuvasti vaihdella eikä olla kyseenalaistettua jo sairaalan työmotivaation, kehittämisen ja rekrytoinnin kannalta, vaan sen tulisi olla pitkäjänteistä. Näistä aineksista Lindén arvioi pienen sairaalan sisällön ja profiilin olevan punottavissa. Kuva: Harri Sahla

17 Hospitaali 17 Onhan siellä yksi vapaa paikka Lukittavat pyöräsuojat ja perinteisten telineiden tilalle kunnon tolpat, siinä tyksiläispyöräilijöiden toiveita. Näin taittuvat tyksiläisten työmatkat TYKSin Kantasairaalassa työskenteleviltä kysyttiin maaliskuussa heidän työmatkansa taittamistavoista ja kehittämistoiveista. Vastauksia hyödynnetään TYKSin henkilöliikkumissuunnitelman laadinnassa, tavoitteena kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön lisäämiseen kannustaminen sekä parkkipaikkojen ruuhkien helpottaminen. Markku Näveri Suunnitelma on osa Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonian Rullaa-hanketta, joka tähtää mm. työja virkamatkaliikkumisen tehostamiseen. Sen toteuttaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston opiskelija Severi Hokkeri lopputyönään. Tulokset esiteltiin 26. toukokuuta Kysely kiinnosti, sillä vastauksia kertyi 1046 kappaletta. Vastaajien kesken arvottiin kylpylälahjakortti, jonka voitti Outi Mäki-Arvela. Kuvat: Markku Näveri Erityisesti kesäkaudella todella suuri joukko työntekijöistä kulkee työmatkansa säännöllisesti polkupyörällä Syiksi muuten kuin jalan tai pyöräillen tuloon mainittiin useimmin pitkä matka (49 %), omalla autolla tulo helpointa (32,2 %), autoa tarvitaan asiointiin (32 %), hyvät julkiset liikenneyhteydet (16,8 %) ja lasten kuljetus (15,2 %). Miksi taas ei käytetä joukkoliikennettä? Syitä olivat mm: kävely ja pyöräily, matkan kestäminen liian kauan, pysäkkejä ei ole eivätkä aikataulut sovi, auton tarvitseminen asiointiin sekä oman auton vaivattomuus. Henkilökunnan parkkipaikoille ei autojaan saa lähes päivittäin 36 vastaajaa, 1 3 kertaa viikossa paikatta jää 79 vastaajaa. Pisimmillään on tämän takia kävelty yli 2 km:n päästä töihin. Sairaala-alueella ja sen lähiympäristössä selvästi pahimmaksi turvallisen liikkumisen rajoittajaksi nousi pihan puutteellinen kunnossapito (379 vastaajaa). Vilkas liikenne ja ruuhkat kirvoittivat 137 vastausta, parkkipaikkojen puute 108. Kannustimia ja kehittämistä kaivataan Vastaajista 444 arvioi työnantajan kokonaan kustantaman joukkoliikennelipun vaikuttavan suuresti joukkoliikennevälineiden käyttöön. Kohtalaiseksi sen arvioi 153 vastaajaa. Myös seutujoukkoliikenteen kattava matkakortti, linjaautovuorojen parempi aikataulutus, nopeammat reitit ja vaihdottomat yhteydet nähtiin hyviksi. Jotta tyksiläiset tulisivat hanakammin työhön jalan tai fillarilla, tarvittaisiin mm. katettuja ja valvottuja pyöräpaikkoja ja telineitä työpaikan lähelle, parempikuntoisia kävely- ja pyöräreittejä, varsinkin talvisin, ja hyviä peseytymistiloja työpaikalla. Työnantajan kustantamaa vuosittaista polkupyörähuoltoa sekä ilmaista aamupalaa fillaristeille ja patikoijille esittivät monet. Jos mainittujen laisia ja muitakin kehittämistoimia ja kannustimia toteutettaisiin, 120 vastaajaa olisi valmis jättämään autonsa talliin, 203 voisi harkita asiaa. 472 vastaajaa saapuisi edelleen omalla autollaan työhön. Koko TYKSin tasolla työmatkaliikkumiseen liittyy paljon kehitettävää ja työntekijöitä olisi ohjattava kulkemaan työmatkansa kestävillä kulkutavoilla tarjoamalla heille kannustimia. Esimerkkinä tästä kannustinloukusta on se, että lyhyillä työmatkoilla työntekijän on edullisempaa kulkea työmatkansa yksin autolla kuin linja-autolla. Työntekijät suhtautuivat erittäin positiivisesti kyselyssä esitettyihin työmatkaliikkumisen kehitystoimiin ja kannustimiin, sillä useiden esitettyjen kehitystoimien vaikutuksia pidettiin suurina tai kohtalaisina. Työntekijöiden keskuudessa piilee siis paljon potentiaalia työmatkaliikkumisen kehittämiseen, Severi Hokkeri linjaa Omalla autolla ja polkupyörällä Vastaajista valtaosa eli 616 ilmoitti työmatkansa pituudeksi alle 10 km, 72:lla se oli alle 2 ja 39:llä yli 50 km. Yli 70 km:n päästä tulee työhön 7 vastaajaa. Talvisin työmatkan taittaa lähes aina jalan 165 vastaajaa, 96 pyöräilee, linja-autolla tulee lähes aina 186 ja omalla autolla 489 vastaajaa. Vastaavasti kesäisin jalkamiehiä ja -naisia on lähes aina 66, pyöräilijöitä 372, linja-autolla tulijoita 80 ja omalla autolla lähes aina huristelevia 389 vastaajaa. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että omalla autolla töihin kulkeminen on hallitseva kulkumuoto työntekijöiden keskuudessa, mikä oli toki oletettavaa jo ennen tutkimusta, Severi Hokkeri sanoo ja lisää, että positiivisia piirteitäkin ilmeni: Myös parkkipaikkapulaa on joskus havaittavissa.

18 18 Hospitaali Esimakua kongressin posteriesitysannista: Päiväkirurgisesti leikattavan lapsen paasto Erityisesti lasten päiväkirurgisen leikkaushoidon tavoitteena on mahdollisimman vähäinen häiriö lapsen normaalissa elämässä ja siten myös auttaa lasta palaamaan mahdollisimman nopeasti normaaliin arkeen. Päiväkirurgisesti leikattavat lapset saattavat kuitenkin paastota preoperatiivisesti tarpeettoman pitkään vaikka pitkittyneen paaston on todettu aiheuttavan epämukavuutta, ärtyisyyttä ja mahdollisia häiriöitä lapsen nestetasapainossa. Lapsen toipuminen voi hidastua, jos paasto jatkuu pitkään leikkauksen jälkeen. Posteriesitys perustuu väitöskirjatutkimukseen rajoitetun preoperatiivisen paaston ohjauksen vaikuttavuudesta lapsen päiväkirurgisessa nielurisaleikkauksessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko sairaanhoitajan toteuttama, vanhempien aktiivinen preoperatiivinen ohjaus lapsen rajoitettuun preoperatiiviseen paastoon ja aktiiviseen nesteyttämiseen turvallista ja edistääkö se turvallisesti lapsen postoperatiivista toipumista päiväkirurgisesta nielurisaleikkauksesta. Tutkimuksen tulokset osoittivat vanhempien omaksuvan hyvin lapsen preoperatiiviseen paastoon liittyvää tietoa ja aktiivisen preoperatiivisen nesteyttämisen olevan turvallisesti toteutettavissa lapsen päiväkirurgisessa hoidossa vanhempien ohjauksella. Lapset, joiden preoperatiivista paastoa oli rajoitettu, voivat paremmin, heillä oli vähemmän kipua ja he toipuivat nopeammin nielurisaleikkauksen jälkeen kuin pitempään paastonneet lapset. Tutkimuksen tulokset ovat hyödynnettävissä myös yleisemmin lasten päiväkirurgisessa hoidossa. Tutkimuksen kulku ja tarkemmat tulokset ovat esillä posterinäyttelyssä teemalla Lasten ja nuorten terveyshyödyn parantaminen sairaalassa ja terveyspalvelujen toimesta (sessio P 1.1). Seija Klemetti TtT, esh, kliinisen hoitotyön asiantuntija korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka, TYKS Kongressityöntekijöille järjestettiin harjoitukset Caribiassa Kuvassa kongressin paikallisia järjestelyjä organisoineet Päivi Nygren, hallintoylihoitaja, VSSHP; Anne Laapotti-Salo, ylihoitaja, VSSHP ja Mari Salminen, ravitsemusterapeutti, VSSHP sekä Minna Pohjola, projektipäällikkö, VSSHP. HPH-kongressi ensimmäistä kertaa Suomessa HPH-kongressi on Caribia-hotellissa Turussa pidettävä iso kansainvälinen terveyden edistämisen alan kongressi, jonka järjestelyistä vastaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri yhteistyössä Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry:n (STES) sekä kansainvälisen WHO:n alaisen Health Promoting Hospitals and Health Services -järjestön (HPH) kanssa. Marjo Peltoniemi Kyseessä on 19. kansainvälinen Health Promoting and Health Services kongressi, joka järjestetään nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Ohjelmassa on esitelmiä, workshoppeja, paneelikeskusteluita ja posterinäyttelyitä. Tapahtuman ohjelma sisältää viisi yleisluentoa, 70 esitelmää ja 270 posteria. Teemoissa keskitytään tarkastelemaan terveyshyötyjä sekä terveyttä tuottavia ja ylläpitäviä tekijöitä. Osallistujia odotetaan ympäri maailmaa. Kongressikaupunkina Turku tarjoaa erinomaiset puitteet kongressin järjestämiselle ja Sokos Hotel Caribian sijainti sekä tilat palveluineen ovat omiaan tämän kokoiselle tapahtumalle. Kahden vuoden suunnittelu Järjestelyissä vahvasti mukana toiminut projektipäällikkö Minna Pohjola kertoo, että tapahtuman suunnittelua aloiteltiin jo noin kaksi vuotta sitten. Kongressia suunnittelua varten perustettiin sekä kansallinen HPH 2011-järjestelytoimikunta, jonka puheenjohtajana toimii HUSin toimitusjohtaja johtaja Aki Lindén, että lisäksi HPH 2011 paikallinen järjestelytoimikunta. Tapahtumaa varten käytännön järjestelyistä vastaamaan rekrytoitiin lukuisia vapaaehtoistyöntekijöitä. Noin puolet heistä ovat Turun ammattikorkeakoulun Terveyden edistämisen koulutusohjelman ylemmän AMK -tutkinnon opiskelijoita ja loput tulevat muun muassa sairaanhoitopiiriltä ja Turun kaupungilta. Järjestelyjä ohjaa Konffa Oy -niminen kongressitoimisto, projektipäällikkö Minna Pohjola sanoo pidettiin kongressityöntekijöiden valmennustilaisuus, jossa työntekijät tutustuivat tiloihin ja saivat lisätietoa toimenkuvistaan. Mukana ollut Tarja Eronen opiskelee Turun ammattikorkeakoulussa ylempää AMK -tutkintoa Terveyden edistämisen koulutusohjelmassa. Tämä tarjoaa hyvää kansainvälisyyskokemusta ja saamme tästä myös opintopisteitä, Eronen kertoo. Toinen vapaaehtoistyöntekijä, Päivi Grönroos, tupakastavieroitushoitaja tulee TYKSin keuhkopoliklinikalta. Kuulun terveydenedistämisen työryhmään ja on tämä on niin lähellä teemojamme samoin kuin tupakoinnin ehkäisevää työtä ja kun vielä mukana vapaaehtoisena on myös hyvä työkaverini niin varmasti tulee mukavaa, hän uskoo. Osallistujia 36 maasta Kongressiin on ilmoittautunut runsaat 500 terveysalan ammattilaista 36 maasta; heistä noin sata on suomalaisia. Taiwanista tulee suurin, noin 90 hengen ulkomainen ryhmä osin varmaankin siksi, että seuraava konferenssi järjestetään Taiwanissa vuonna Myös Italiasta on tulossa paljon osallistujia, 49 henkilöä. Kongressi kokoaa yhteen suuren ja laaja-alaisen joukon terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn kanssa työskenteleviä tutkijoita sekä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon asiantuntijoita. Tarkoituksena on jakaa hyviä terveyden edistämiskäytäntöjä organisaatioiden välillä. Kongressi tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden verkostoitua sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Myös tulevassa terveydenhuoltolaissa terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on nostettu kuntien keskeiseksi toiminnan painopistealueeksi. HPH-verkoston tarkoituksena on edistää organisaatioiden laatujohtamista tuottamalla näyttöä terveyden edistämisen vaikutuksista. HPH tukee yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen vaihtoa jäsenorganisaatioidensa välillä. Pohjola muistuttaa, että kongressiin voi ilmoittautua vielä paikan päälläkin 1.6. Ohjelma ja muut lisätiedot löytyvät osoitteesta: Kuvat: Marjo Peltoniemi

19 Hospitaali 19 Käsihygieniaa B. Virtasen ja Segwayn siivittämänä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri järjesti käsihygieniatempauksen, jonka ideana oli tarjota henkilökunnalle tietoa käsihygienian merkityksestä. Käsihygieniakampanjan porukka kampanjaliiveissään. Kuvassa (ylhäältä vasemmalta) hygieniahoitaja Riikka Eronen, infektiolääkäri Harri Marttila, osastonhoitaja Marianne Routamaa ja ylilääkäri Reijo Peltonen; (eturivin nelikko vasemmalta) osastonsihteeri Minna Koskimäki sekä hygieniahoitajat Kirsi Terho, Tiina Kurvinen ja Mia Ketonen; (takarivin kolmikko vasemmalta) hygieniahoitajat Merja Laaksonen, Anu Harttio-Nohteri ja Anne-Mari Kaarto. Marjo Peltoniemi Taustaorganisaationa on WHO, joka organisoi nyt kolmatta kertaa kansainvälisen käsihygieniapäivän. Median edustajille järjestettiin avajaistilaisuus T-sairaalan auditoriossa. Paikalla oli myös kampanjalle neljä erilaista posteria ideoinut sarjakuvapiirtäjä Ilkka Heilä, kampanjan ideanikkari ylilääkäri Reijo Peltonen, sairaanhoitopiirin ylilääkäri sekä sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön henkilöstö. Tilaisuuden jälkeen T-sairaalan tunnelissa olivat esillä lanseeratut sarjakuvahahmo B. Virtasen tähdittämät posterit sekä tietoa käsihuuhteiden kulutuksesta Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirissä. Samalla yleisölle tarjottiin mahdollisuus koeajaa posterilla varustetulla Segwaylla (kaksipyöräinen henkilöajoneuvo). Käsihygieniaan liittyvään sähköiseen kyselyyn vastanneille sairaanhoitopiirin työntekijöille järjestettiin arpajaiset. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin posterikampanja toteutetaan viestintäyhteistyössä Turku 2011 kulttuuripääkaupunkihankkeen kanssa. Kampanjalla haetaan huomiota Mies kampanjaelementtien ideoinnin takana on Reijo Peltonen, joka on toiminut sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön ylilääkärinä sekä sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavana. Nyt vuosilomaansa viettävä Peltonen jää eläkkeelle alkaen. Hän kertoo, että kampanjan elementeillä haettiin erottuvaa ja mieleen jäävää myönteistä huomiota. Ajatus Segwayn hankkimisesta syntyi, kun Peltonen oli nähnyt kyseisen sisä- ja ulkokäyttöön tarkoitetun laitteen jollakin työreissuistaan. Niitä on näkynyt lentoasemilla ympäri maailmaa, netissä sekä Suomessa nykyisin esimerkiksi Jyväskylän keskustassa. Katuliikenteeseen sitä ei ole lupa ottaa käyttöön. Keksintö on tietääkseni amerikkalainen ja sille on noin 100 patenttia. Laite kiinnitti huomioni, että kuinka se pysyy pystyssä. Käytännössä sen selittävät siinä olevat kuusi gyroskooppia. Aikuisten ihmisten opettaminen ja tapojen muuttaminen vaatii Peltosen mukaan paljon jatkuvaa huomiota vanhaa koiraa on vaikeaa opettaa muttei mahdotonta. Käsihygienian laiminlyönti säästää vaivaa ja aikaa. Siitä huolehtimisen valvomiseksi ei myöskään ole kontrollijärjestelmää, minkä vuoksi se on helppo kiireessä jättää pois. Segway ja Ilkka Heilän hauskat B. Virtanen -sarjakuvat ovat yhdistelmä, joka kerää huomiota ja samalla jotain, mitä ei ole muualla tehty. Olin jo vuosia miettinyt piirtäjän mukaan pyytämistä. Heilä suostui pyyntöön ja hän on vieläpä kaarinalainen, joten sopi sikälikin mainiosti, Peltonen kiittelee. Posterisarjaa on tarkoitus jatkaa jos ja kun taiteilijalta ideoita tulee. Kampanjan käytössä on nyt sekä postereita että nettikuvia. Peltonen kertoo, että postereita toimitetaan lisäksi Satakunnan sairaanhoitopiirille ja muutkin tahot voivat niitä halutessaan itse painattaa. Rahoitusta kampanjaan saatiin valtiolta, STM:n pandemiaprojektilta. Kuvat: Marjo Peltoniemi Käsihuuhteet käyttöön Käsien saippua- ja vesipesu on tarpeen vain erityistilanteissa, kuten ripulitaudeissa. Muuten hyvää käsihygieniaa toteutetaan desinfioimalla kädet siihen tarkoitetuilla alkoholipitoisilla käsihuuhteilla ennen jokaista potilaskosketusta ja sen jälkeen kaikessa potilashoidossa. Suojakäsineitä suositellaan käytettäväksi lähinnä vain erite- ja limakalvokontakteissa, esimerkiksi haavojen hoidossa ja vaipan vaihdoissa. Selvitysten mukaan käsihuuhteen käyttö toteutuu vain alle 50 prosentissa potilaskosketuksista, vaikka käyttömäärät ovatkin vuosi vuodelta lisääntyneet ja kohentuneet. Kosketustartunta on tärkein tartuntatie, jolla mikrobit ja hoitoon liittyvät infektiot tarttuvat, ja alkoholi on mikrobien pahin vihollinen. Käsihygieniaa tehostamalla voidaan sairaalainfektioita vähentää ainakin 30 prosenttia. Huomion kiinnittäminen asiaan on oleellisin keino saada henkilökunta muistamaan ja noudattamaan käsihygieniaohjeita. TYKSissä ja muualla Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä noin kymmenen vuotta sitten toteutettu sairaalahygieniaprojekti vähensi sairaalainfektioita prosenttia ja silloin saavutettu taso on kyetty säilyttämään. Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö on laatinut tuoteluettelon, josta henkilökunta voi valita sairaalan laajasta valikoimasta käsihuuhteita yksikköihinsä. Lisätietoa potilaille ja henkilökunnalle käsihygieniasta löytyy VSSHP:n nettisivujen ohjepankista. Oikealla: Sarjakuvataiteilija Ilkka Heilälle vastaava kampanja on ensimmäinen laatuaan, mutta sairaalamaailma on tullut viime aikoina omaisena tutuksi äidin sairastuttua, joten teema on lähellä sydäntä. Kuvassa Heilän lisäksi osastonhoitaja Marianne Routamaa sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksiköstä (vas.) ja osastonhoitaja Helene Rantanen urologian vuodeosastolta. Käsihuuhteiden valikoima on nykyisin runsas.

20 20 Hospitaali VSSHP:n omat VSSHP:n laulunelikko Johanna Virtanen, Elisa Tuominen, Ari Törmä ja Päivi Launosalo kertoo harrastaneensa musiikkia aina. laululinnut Hei me lauletaan! Sekakuoro Kulkusissa visertää mukana neljä hyvän lauluäänen synnyinlahjakseen saanutta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työntekijää. Marjo Peltoniemi He ovat Tykslabin ylikemisti ja Tyks-Sapa-liikelaitoksen ATK-päällikkö Ari Törmä, vatsaradiologiaan erikoistunut radiologi Johanna Virtanen Varsinais-Suomen kuvantamiskeskuksen A-röntgenistä, järjestelmäasiantuntija Päivi Launosalo Medbit Oy:stä sekä ravitsemistyönjohtaja ja asiakaslaatuvastaava Elisa Tuominen ravintokeskuksesta. Kerran viikossa Turun Kähärissä sijaitsevaan Karjalataloon harjoittelemaan kokoontuva perinteikäs, alun perin opettaja Edvin Laaksosen perustama kuoro on suurin piirtein saman ikäinen kuin itsenäinen Suomi ja siten samalla myös vanhimpia Turussa nykyään toimivia kuoroja. TV:stäkin tuttu Kuoro nähtiin taannoin Suomen paras kuoro -kilpailun semifinaalissa, mitä seurasi mukana eläen myös moni tyksiläinen työkaveri. Ohjelmaa juonsi Timo Koivusalo ja vakiotuomareina toimivat Seppo Murto ja Tomi Metsäketo, joiden lisäksi oli jaksoittain vaihtuva tuomari. Yleisö sai äänestää suosikkiaan soittamalla tai tekstiviestein. Kuorot saivat ilmoittautua kisaan. Hakeneista kuoroista osa kutsuttiin ensimmäiseen esikarsintaan Tampereen Tohloppiin. Sen jälkeen tuli ensimmäinen live-lähestys eli alkukarsinta, joka oli samalla itse asiassa kyllä jo kolmas karsinta. Pääsimme sieltä semifinaaliin ja tavoittelimme finaalipaikkaa, mutta tulimme semifinaalissa toiseksi. Voittaja pääsi finaaliin kolmen parhaan joukkoon, VSSHP:n kuorotiimi kertaa vaiheitaan kisassa. Vaikka Kulkusissa ei päästykään kilistelemään voitolle, nyt ei olla siipi maassa, vaan laululintumme ovat yhtä mieltä siitä, että kokemus oli intensiivinen ja mahtava. Rankkaa, mutta opettavaista. Opimme heittäytymään tilanteeseen entistä paremmin. Vaikka koitos oli myös fyysisesti kova, siitä sai ainutlaatuista energiaa, siitä huolimatta, että yöunet jäivät normaalia lyhyemmiksi. Kuoronjohtajamme ylipuhui porukan mukaan. Hän oli toisen kuoronsa kanssa ollut kisassa mukana edellisellä kerralla ja nähnyt sen positiiviset vaikutukset yhteishenkeen ja kuoron kehitykseen. TV-ohjelmaa varten kerran viikossa tahti vaihtui 5-6 treenikertaan viikossa, joten aikatauluissa riitti järjestelemistä. Nelikko vaikuttui työkaverien kannustuksesta. Haluamme kiittää ihmisiä, jotka meitä äänestivät. Käytävilläkin pysäyteltiin ja kysyttiin kilpailusta, ja ihmiset kertoivat miten olivat katsoneet ja halunneet tsempata. Musikaalisuutta & sosiaalisuutta Ykkössopraano Päivi Launosalo on ollut mukana lähes 25 vuotta, kakkossopraano Elisa Tuominen 23 vuotta, ykkössopraano Johanna Virtanen kaksi vuotta ja tuorein löytö, ykkösbasso Ari Törmä yhdeksän kuukautta. Tämä on vähän kuin perhe tai iso kylä olen itse pienestä kylästä kotoisin, Johanna nauraa. Sosiaalinen puoli on tärkeää. Musiikki ja mukava yhteisö laittavat liikkeelle. Olen selviytynyt suurestakin kriisistä tämän porukan avulla, Elisa sanoo. Muut säestävät ja lisäävät monen sanovan samaa. Monilla kuorolaisilla musiikkiharrastus on musikaalisen kodin peruja ja alkanut jo lapsuudessa. Jokainen VSSHP:n nelikosta kertoo harrastaneensa sekä laulua että jonkin instrumentin soittoa. Johanna on suorittanut klassisen pianon tutkinnon Kauhajoen Panula-opistossa. Päivi on soittanut viulua ja Elisa pianoa nuoruudessaan. Arin musiikillinen repertuaari on laaja, sillä laulamisen lisäksi hän muun muassa soittaa, säveltää ja sovittaa. Hän laati myös Kulkusille kappaleiden sovitukset tuotantoyhtiön antamiin kappaleisiin Suomen paras kuoro -ohjelmaan. Saimme vain kappaleen nimen ilman nuotteja ja sävellajia hieno haastehan se oli, hän summaa. Miehestä piti tulla jopa ammattimuusikko. Yliopistossa ja konservatoriossa samaan aikaan opiskellessani harkitsin vielä, josko olisin ryhtynyt kokonaan musiikin ammattilaiseksi, mutta totesin sitten kuitenkin, että helpommallakin leipänsä ansaitsee. Nykyisin pidän enemmän kevyestä musiikista, kun nuorena tuli keskityttyä lähinnä klassiseen. VSSHP:n kuoroporukan mielimusiikki yleisesti ottaen vaihtelee klassisesta rockiin ja kaikkeen melodiseen. Kuoron omaan ohjelmistoon sisältyy perinteistä ja modernia, kevyttä ja vakavaa, hengellistä ja maallista sekakuoromusiikkia, myös orkesteriteoksia. Kuoroperhe Harrastuksen kannalta on tärkeää pitää fysiikka hyvässä kunnossa. Samoin ääni tarvitsee jatkuvaa harjoitusta. Tämä on monipuolista vastapainoa työlle ja kunto pysyy hyvänä. Työ ja tämä harrastus auttavat molemmat toisiaan: osaa asettaa asiat mittasuhteisiin ja pystyy paremmin keskittymään molempiin ajallaan. Kulkusia on kaikkiaan tällä hetkellä 47. Kuoro-ohjelmassa heistä oli mukana 38. Kaikkiaan lauluporukkaa on tosin jopa 60, mutta niinkin ison porukan kyseessä ollen osa lomailee esimerkiksi työ- tai perhesyistä. Parhaimmillaan aktiivilaulajia on ollut yli 50. Tulijoita on kuorolaisten mukaan niin paljoin, että voidaan vähän valitakin. Uusia kuorolaisia ovat rekrytoineet muun muassa kuorolaiset itse onpa joku bongattu laulamasta karaokeakin ja pyydetty koelaulujen kautta mukaan kuoroon. Kuorolaisista kaksi kolmasosaa on naisia. Miehistä on ollut kuulemma välillä jopa pulaa. Musiikkilautakunta ja kuorojohtaja testaavat tulijat. Joissakin suvuissa kuorolaisia on monessa polvessakin: isoäitiä, äitiä ja tytärtä... Ikähaitari on laaja nuorimpien ollessa vähän päälle parikymppisiä. Mukana saa olla kuusikymppiseen saakka; ja jos haluaa, voi jatkaa seniorikuorossamme. Joitakin miehiä on erikseen kutsuttu

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa moniammatilliset simulaatiot Kellomäki Marjaana, TtM, kliinisen hoitotyön opettaja, hoitotyön kehittämis-, opetus ja tutkimusyksikkö,

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Pirjo Immonen-Räihä Perusterveydenhuollon yksikön johtaja, VSSHP, SATSHP Geriatrian erikoislääkäri,

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

VSSHP kuntaneuvottelu 2016 Learning café ryhmien yhteenvedot

VSSHP kuntaneuvottelu 2016 Learning café ryhmien yhteenvedot VSSHP kuntaneuvottelu 2016 Learning café ryhmien yhteenvedot Ryhmä 1: pj toimialuejohtaja Petri Virolainen, kirjuri arviointiylilääkäri Tuija Ikonen TULES: toimialuejohtaja Petri Virolainen, ylihoitaja

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Ylilääkäriltä tehtävään soveltuva erikoisalan pätevyys lääketieteen erikoisalalla. erikoisalalla.

Ylilääkäriltä tehtävään soveltuva erikoisalan pätevyys lääketieteen erikoisalalla. erikoisalalla. SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN SÄÄDÖSKOKOELMA 1.8 VIRKOJEN KELPOISUUSEHDOT LÄÄKÄRIHENKILÖSTÖ ensihoidon ylilääkäri erikoishammaslääkäri Ylilääkäriltä tehtävään soveltuva erikoisalan pätevyys lääketieteen

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

SOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA

SOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA SOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA Pirjo Immonen-Räihä Johtaja, perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP HALL PÄÄTÖS 12.12.2011 VSSHP HAL PÄÄTÖS 20.12.2012 Yhteisen yksikön

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKÖN YHTEISTYÖSTÄ VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KANSSA KOSKEVA SOPIMUS 1.1.2012 LUKIEN

PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKÖN YHTEISTYÖSTÄ VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KANSSA KOSKEVA SOPIMUS 1.1.2012 LUKIEN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKÖN YHTEISTYÖSTÄ VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KANSSA KOSKEVA SOPIMUS 1.1.2012 LUKIEN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhtymähallituksen kokous 20.12.2011, sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta?

Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta? Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta? Naantali 26.4.2012 Jussi Mertsola Ylilääkäri Lastenklinikka, TYKS Lastenklinikka 2011 Tutkimusprojekteja 94 Tutkimushenkilöstöä 95, 312 palvelujaksoa Tutkijoita

Lisätiedot

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Mika Teräs Ylifyysikko, VSSHP Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 1.1.2015 Jäsenkunnat ja Turun yliopisto Tarkastuslautakunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Johtokunta on hyväksynyt tämän toimintasäännön 4.12.2013 ja se on voimassa 1.1.2014 alkaen. Lisäykset (kursivoituna) johtokunta 5.2.2014 YLEISET

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Tehokkuus ja palvelukulttuuri. Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit. O-P Lehtonen

Tehokkuus ja palvelukulttuuri. Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit. O-P Lehtonen Tehokkuus ja palvelukulttuuri Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit O-P Lehtonen Onko terveydenhuollon organisaation kulttuurilla mitään vaikutusta organisaation suorituskykyyn? Mannion ym. 2003, J Health

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Henkilöstö kuuluu henkilöstöhallinnollisesti joko Kuopion kaupungin tai Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alaisuuteen.

Henkilöstö kuuluu henkilöstöhallinnollisesti joko Kuopion kaupungin tai Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alaisuuteen. KUOPION PSYKIATRIAN KESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 Toimintasäännön tarkoitus Kuopion psykiatrian keskus (KPK) on perustettu Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Kuopion kaupungin välisellä sopimuksella.

Lisätiedot

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Terhi Saaranen, dosentti, yliopistonlehtori, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Kirsimarja Metsävainio,

Lisätiedot

Kuntaneuvottelut 27.10.2015. Learning Cafe

Kuntaneuvottelut 27.10.2015. Learning Cafe Kuntaneuvottelut 27.10.2015 Learning Cafe Ryhmä 1: pj toimialuejohtaja Ville Äärimaa, sihteeri ylihoitaja Hanna Vuorio TULES: toimialuejohtaja Ville Äärimaa, ylihoitaja Tuija Lehtikunnas Asiantuntijapalvelut:

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAN OSAAMINEN AKUUTIN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN. - Osaamisen kuvantamismalli

SAIRAANHOITAJAN OSAAMINEN AKUUTIN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN. - Osaamisen kuvantamismalli Jaana Kurki SAIRAANHOITAJAN OSAAMINEN AKUUTIN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN HOITOTYÖSSÄ SYDÄNTOIMIALUEELLA - Osaamisen kuvantamismalli Kehittämisprojektin tausta Kehittämisprojekti oli osa laajempaa T-Pro

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Minikampus Moniammatillinen opetuspoliklinikka. Opetushoitaja Eija Huovinen Jyväskylän yliopisto, Agora 8.12.2015

Minikampus Moniammatillinen opetuspoliklinikka. Opetushoitaja Eija Huovinen Jyväskylän yliopisto, Agora 8.12.2015 Minikampus Moniammatillinen opetuspoliklinikka Opetushoitaja Eija Huovinen Jyväskylän yliopisto, Agora 8.12.2015 KSSHP MONIAMMATILLINEN OPETUSPOLIKLINIKKA/ PIENTOIMENPITEET Jyväskylässä kirurgian kandien

Lisätiedot

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p.

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. HUKKA II - mistä kyse Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. 050 3639 761 Lean terveydenhuollossa Mikrotaso: käytännön toiminnassa tapahtuva

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

LEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014. Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää

LEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014. Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää LEIKOPÄIKILYHKI Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014 Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää Ulla Keränen Sidonnaisuudet: HUS - Hyvinkää - Operatiivisen tulosyksikön

Lisätiedot

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija,

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SAMK Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun pilottina on

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta 1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

YHES -projekti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen -projekti (02139) 10/2009-5/2011

YHES -projekti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen -projekti (02139) 10/2009-5/2011 VARSINAIS-SUOMEN Liite 1 SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF SOUTHWEST FINLAND YHES -projekti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen -projekti (02139)

Lisätiedot

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Akuuttilääketiede erikoisalana Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Miksi uusi erikoisala? Maailma ja lääketiede sen mukana on muuttunut Muutos on tarpeen Päivystyspalvelut eivät

Lisätiedot

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS Rovaniemen malli Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 Potilassiirtokorttikoulutus Rovaniemen malli Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Liikelaitoksen johtaja Ylilääkäri

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP

Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP Ritva Kosklin Ylihoitaja ERVA hoitotyön johtajien verkostotapaaminen 9.11.2012 Ylihoitaja esittäytyy Koulutuksesta KM (aikuiskasvatustiede, kasvatustiede,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kandien kesätyöt 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Kandien kesätöitä tutkittiin Lääkäriliiton Opiskelijatutkimuksen

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016 TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

Vakanssinumero 45 30.6.2009

Vakanssinumero 45 30.6.2009 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Katariina Korhonen HÄLSOVÅRD / Förändr.budget /Muutettu talousarvio Förverkligat / Prognos / Social- och hälsovårdsnämnden Käyttö % Ennuste Sosiaali- ja terveyslautakunta

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki Masku Nousiainen - Mynämäki UUDENLAISIA YHTEISIÄ TOIMINTATAPOJA OPPIMASSA Perusturvakuntayhtymä Akseli aloi4 toimintansa 2011 alussa, siihen kuuluu kolme kuntaa Masku- Nousiainen Mynämäki. Alueella on

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke 1(5) Kohti parasta mahdollista ja vaikuttavaa toiminnan johtamista! Aika torstaina 16.9.2010 klo 8.40-16.00 Järjestäjä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe Puheenjohtaja:

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 avoite: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisten käytäntöjen jakaminen, toisilta oppiminen ja verkostoituminen Johdatus

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA Työnjakohankkeen päätösseminaari Levi 16.10.2009 Tuula Ylisaukko oja Taustaa Pellon kunnassa on käynnistetty vuonna

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Töissä. TEKSTI KUVAT

Töissä. TEKSTI KUVAT 26 Töissä. TEKSTI KUVAT 27 Havainnointitutkimuksessa vain 63 prosenttia henkilökunnasta desinfioi kätensä ennen potilaskontaktia. Sitä vastoin 79 prosenttia meni käsihuuhdepurkille potilaskontaktin jälkeen.

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

YHES projekti, VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen -projekti 10/2009 5/2011

YHES projekti, VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen -projekti 10/2009 5/2011 YHES projekti, VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen -projekti 10/2009 5/2011 SOTE-ENNAKOINTI seminaari 28.4.2011 Projektipäällikkö Merja Nummelin Projektivastaava Päivi Nygren Miksi? Osaamistarpeet

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

puheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen kunnanjohtaja koulutusjohtaja fil.maist. kouluneuvos vanh.huollon pääll.

puheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen kunnanjohtaja koulutusjohtaja fil.maist. kouluneuvos vanh.huollon pääll. sivu 1(9) nro 3/2009 Elin: Hallitus Aika: 16.2.2009 klo 9.00 10.35 Paikka: Päätöksentekijät Läsnäolijat: Hallituksen kokoushuone, R 0, Vaasan keskussairaala Gun Kapténs Per Hellman, varapj. Jan Erik Granö

Lisätiedot

Janne Aaltonen: Terve sairaala 9. marraskuu 2008

Janne Aaltonen: Terve sairaala 9. marraskuu 2008 Terve sairaala Janne Aaltonen Logica 2008. All rights reserved Yritys ja esittäjä Logica (aiemmin WM-data)! Eurooppalainen IT-palveluyritys, joka palvelee 36 maassa! Suomessa meitä on lähes 2 800, maailmalla

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Suomen anestesiasairaanhoitajat ry. ( koonnut Jari Simonen 1996): Anestesiologisesta sairaanhoi - dosta perioperatiiviseen hoitotyöhön

Suomen anestesiasairaanhoitajat ry. ( koonnut Jari Simonen 1996): Anestesiologisesta sairaanhoi - dosta perioperatiiviseen hoitotyöhön ANESTESIAKURSSI 2014 6.3.2014 Mitä Anestesiakurssi on antanut anestesiasairaanhoitajille Kaija Viinamäki,Oh (eläkk) TYKS ANESTESIASAIRAANHOIDON HISTORIAA -tärkeimpiä tapahtumia koottu kirjoista: A.R. Klossner:

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYKS VAKKA-SUOMEN SAIRAALASSA

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYKS VAKKA-SUOMEN SAIRAALASSA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYKS VAKKA-SUOMEN SAIRAALASSA Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa seminaari, Turku 28.4.2011 Riikka Maijala SISÄLTÖ TYKS Vakka-Suomen sairaala ja osaaminen Osaamispääoma

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS A N E S T E S I A H O I TA JA N T Y Ö K E S K I SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS T YÖPISTEET v Leikkaussalit (3 leikkausosastoa) v Kiertohoitajuus v Heräämöt x 3 v Silmäyksikkö

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Sijainti: TYKS Kantasairaala Kiinamyllynkatu 4-8, Turku Rakennus 3 (U-sairaala 10. krs. käynti osastolle kanttiinin puoleisilla hisseillä ja poliklinikalle

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Lähi- ja perushoitajien alueellinen koulutuspäivä 13.10.2015

Lähi- ja perushoitajien alueellinen koulutuspäivä 13.10.2015 Lähi- ja perushoitajien alueellinen koulutuspäivä 13.10.2015 Anne Isotalo Ylihoitaja Medisiininen toimialue, Tyks Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 27.5.2015 Hallitusohjelma: Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

TE toimintamallin toteuttaminen Esimerkkinä Elämän ILON Viikot henkilökunnalle

TE toimintamallin toteuttaminen Esimerkkinä Elämän ILON Viikot henkilökunnalle TE toimintamallin toteuttaminen Esimerkkinä Elämän ILON Viikot henkilökunnalle Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry Verkostotapaaminen 16.11.2010 Keski Suomen keskussairaala Maria Hallman Keiskoski,

Lisätiedot

KLIINISET HOITOTYÖN OPETTAJAT VARSINAIS - SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ

KLIINISET HOITOTYÖN OPETTAJAT VARSINAIS - SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KLIINISET HOITOTYÖN OPETTAJAT VARSINAIS - SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ ELLILÄ HEIKKI, ELORANTA SINI, FRANCK TEIJA, LAKANMAA RIITTA-LIISA, MYLLYMÄKI ANNUKKA, MÖRT SUSANNA, NUMMELIN MERJA JA WALTA LEENA TERVEYDENHUOLLON

Lisätiedot

Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU

Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU Tämä lomake on kehityskeskustelua varten laadittu mallilomake, jota voidaan käyttää keskustelun sisällön jäsentämiseen ja joka auttaa keskittymään olennaisiin kysymyksiin.

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 30.4.2010 tilanne 1 Yleistä 30.4.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot