POTILASOHJAUKSEN HAASTEET Käytännön hoitotyöhön soveltuvat ohjausmallit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POTILASOHJAUKSEN HAASTEET Käytännön hoitotyöhön soveltuvat ohjausmallit"

Transkriptio

1 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja Publication Series of the Northern Ostrobothnia Hospital District 4/2006 POTILASOHJAUKSEN HAASTEET Käytännön hoitotyöhön soveltuvat ohjausmallit Toimittaneet Kaija Lipponen Helvi Kyngäs Maria Kääriäinen Oulun yliopistollinen sairaala Oulun yliopisto, Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos Oulu 2006

2 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hallintokeskus PL OYS ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN Oulun yliopistopaino Oulu 2006

3 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUJA KUVAILULEHTI PUBLICATION SERIES OF THE NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Julkaisun päivämäärä No 4/ Tekijät: Kaija Lipponen, Helvi Kyngäs, Maria Kääriäinen (toim.) Julkaisun laji (ks. kääntöpuoli): Muut raportit Julkaisun nimi: Potilasohjauksen haasteet - käytännön hoitotyöhön soveltuvat ohjausmallit Tiivistelmä: Tässä julkaisussa esitellään Potilasohjauksen kehittämishankkeen tuloksena syntyneitä ohjausmalleja. Hankkeen tarkoituksena on ollut kartoittaa ja kehittää potilasohjauksen laatua Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Hanke käynnistettiin vuonna 2002 ja se toteutettiin sairaanhoitopiirin ja Oulun yliopiston Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitoksen yhteistyönä. Tutkimusta varten kehitettiin mittarit, joiden perustana oli laaja kirjallisuus- ja käsiteanalyysi. Mittareita arvioitiin asiantuntijapaneelissa ja ne esitestattiin. Mittareiden osa-alueita olivat vastaajien taustatiedot, ohjauksen saanti, ohjaustapahtuma, ohjausvalmiudet ja puitteet sekä ohjauksen vaikutukset ja kehittäminen. Ensimmäisessä vaiheessa vuosien 2003 ja 2004 taitteessa selvitettiin kyselylomakkeilla potilaiden (n= 920), omaisten (n= 341) ja terveydenhuoltohenkilöstön (n= 1024) käsityksiä ohjauksesta. Aineistot analysoitiin tilastollisesti ja sisällönanalyysillä. Laajan tutkimuksen tulosten perusteella kehittämishaasteiksi nousivat ohjaustapahtuma prosessina, ohjauksen organisointi, vuorovaikutus ohjaussuhteessa, sosiaalinen tuki, omaisten ohjaus, demonstrointi, kirjallinen ohjaus, puhelinohjaus ja ryhmäohjaus. Näitä potilasohjauksen osa-alueita on työstetty kehittämishankkeen toisessa vaiheessa sairaanhoitopiirin henkilöstön (N= 56) ja Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun yksikön sairaanhoitajaopiskelijoiden (N= 19) muodostamissa työryhmissä. Työryhmien tehtävänä oli luoda teoriatietoon perustuva käytäntöön sovellettava malli teema-alueesta, testata sitä ja näin osoittaa miten potilasohjausta voidaan kyseisen teeman osalta kehittää. Tämä julkaisu on kooste työryhmien tekemästä kehittämistyöstä. Julkaisun alussa on luvut potilasohjauksen teoreettisista ja eettisistä lähtökohdista. Avainsanat (asiasanat): potilasohjaus, kehittäminen, etiikka, ohjausprosessi, ohjauksen organisointi, vuorovaikutus, sosiaalinen tuki, omaisten ohjaus, demonstraatio, kirjallinen ohjaus, puhelinohjaus, ryhmäohjaus Kokonaissivumäärä: 108 ISSN: ISBN: Jakaja: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tilausosoite: PL 10 Hallintokeskus OYS Kpl-hinta: 25 e

4 JULKAISUN LAJI Alueelliset hoito-ohjelmat Kehittämisprojektien loppuraportit Tutkimukset Selvitykset Muut raportit Audiovisuaaliset tuotteet

5 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUJA DESCRIPTION PAGE PUBLICATION SERIES OF THE NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Publication date No 4/ Authors: Kaija Lipponen, Helvi Kyngäs, Maria Kääriäinen (eds.) Publication class (see next page): Other reports Publication name: Challenges in patient counselling counselling models applicable to practical nursing Summary: This publication presents counselling models that have emerged as a result of the Patient Counselling Development Project. The aim of the project has been to chart and develop the quality of patient counselling in the Northern Ostrobothnia Hospital District. The project was launched in 2002, and it was implemented jointly by the hospital district and Oulu University Department of Nursing and Health Administration. Indicators were developed for the study based on extensive literary and conceptual analysis. The indicators were evaluated by a panel of experts, and they were pre-tested. The indicators covered the following areas: the respondents background information, receiving counselling, the counselling event, counselling resources and framework, and the effects and development of counselling. During the first stage - from late 2003 to early questionnaires were used to chart patients (n=920), relatives (n=341) as well as health care personnel s (n=1,024) views on counselling. The data were analysed using statistical and content analysis. The extensive study revealed the following development challenges: the counselling event as a process, the organisation of counselling, interaction in counselling relationship, social support, counselling aimed at relatives, demonstration, written counselling material, counselling by phone and group counselling. These areas of patient counselling were focused on during the second stage of the development project by working groups consisting of hospital district staff (N=56) and nursing students from the Oulu Unit of Diaconia Polytechnic (N=19). The task of the working groups was to formulate a model of the area of focus to be applied into practice based on theoretical knowledge, test it, and thus demon-strate how patient counselling could be improved in the area in question. This publication is a summary of the development work of the working groups. The beginning of the publication includes chapters on the theoretical and ethical bases of patient counselling. Keywords (indexwords): ): patient counselling, improvement, ethics, counselling procedure, organising, interaction, social support, relatives, demonstration, written material, counselling by phone, group instruction Number of pages: 108 ISSN: ISBN: Delivery: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Order address: PL 10 Hallintokeskus OYS Price: 25 e

6 PUBLICATION CLASS Regional care programmes Final reports for development projects Researches Studies Other reports Audiovisual products

7 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 1 POTILASOHJAUKSEN EETTISET LÄHTÖKOHDAT 6 1 Laillinen lähtökohta velvoittajana ja mahdollistajana 6 2 Yhtenäisyys terveydenhuollon periaatteista 7 3 Ammattietiikan suoja ja tuki 7 4 Ohjauksessa yksilöt kohtaavat 7 LOPUKSI 8 KIRJALLISUUS 8 HYVÄ POTILASOHJAUS PROSESSINA 10 1 TAUSTAA 10 2 POTILASOHJAUKSEN MALLI Sairaalaan tulovaiheen ohjaus Osastovaiheen ohjaus Akuuttivaihe Oireiden ja sairauden syyn selvitykset Selviytyminen ja muuttunut elämäntilanne Sairaalasta lähtövaiheen ohjaus 15 3 POHDINTA 16 KIRJALLISUUS 17 OHJAUKSEN ORGANISOINTI 19 1 TAUSTAA 19 2 OHJAUKSEN ORGANISOINNIN MALLI 20 KIRJALLISUUS 21 VUOROVAIKUTUS OHJAUSSUHTEESSA 23 1 TAUSTAA 23 2 VUOROVAIKUTUS OHJAUSSUHTEESSA Ohjattava-hoitaja suhde Viestintä vuorovaikutustilanteessa Fyysinen ympäristö 26 3 HYVÄN VUOROVAIKUTUKSEN KRITEERIT Ohjattava-hoitaja suhde Viestintä 29

8 4 POHDINTA 30 KIRJALLISUUS 30 Liite 1 31 SOSIAALINEN TUKI POTILASOHJAUKSESSA 32 1 TAUSTAA 32 2 SYÖPÄPOTILAAN SOSIAALINEN TUKI OHJAUKSESSA Suositukset emotionaaliseen tukemiseen Suositukset tiedolliseen tukemiseen Suositukset konkreettiseen tukemiseen 36 3 INTERVENTION TOTEUTUS 37 4 POHDINTA 37 KIRJALLISUUS 38 Liitteet 1,2 41 OMAISTEN OHJAUS 44 1 TAUSTAA 44 2 OMAISEN OHJAUS Omaisen tiedollinen tukeminen Omaisen emotionaalinen tukeminen 46 3 SUOSITUKSET OMAISEN OHJAUKSEEN Selvitä potilaalta kenelle ja minkälaista tietoa ja ohjausta annetaan Rohkaise omaista osallistumaan Varaa omaisen ohjaukseen riittävästi aikaa Näe omainen ohjauksessa ainutlaatuisena yksilönä Anna ohjausta ymmärrettävällä kielellä Huomioi omaisen emotionaalisen tuen tarpeet ja jaksaminen Rakenna ohjaustilanne yhdessä omaisen kanssa 51 4 SUOSITUSTEN ARVIOINTIA 51 5 POHDINTA 52 KIRJALLISUUS 53 Liite 1 56 TAITOJEN OPPIMINEN / DEMONSTROINTI 57 1 TAUSTAA 57 2 DEMONSTRAATION MERKITYS OPPIMISPROSESSISSA Havainnollistaminen ja konkretisointi Demonstraatio Miten hyvä demonstraatio toteutetaan 59

9 2.4 Milloin demonstraatiota kannattaa käyttää 59 3 DEMONSTRAATION KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS 59 4 DEMONSTRAATION ONNISTUMISEN ARVIOINTI 59 5 MALLI DEMONSTRAATIOSTA - AVANNESIDOKSEN VAIHTAMINEN Ohjaus Ohjauksen ajankohta ja tavoitteet Ohjauspaikka ja välineet Demonstraatio Arviointi 63 6 MALLIN TESTAUS, KOKEILU JA ARVIOINTI 63 KIRJALLISUUS 63 KIRJALLINEN POTILASOHJAUS 65 1 TAUSTAA 65 2 KIRJALLINEN POTILASOHJE Yleiset vaatimukset Sisältövaatimukset Ulkoasua koskevat vaatimukset 68 3 KEHITTÄMISTEHTÄVÄN TOINEN VAIHE 69 4 POTILASOHJEIDEN PÄIVITTÄMISEN PROSESSOINTI 70 5 POHDINTA 70 KIRJALLISUUS 70 Liitteet 1,2,3 72 PUHELINOHJAUS 77 1 TAUSTAA 77 2 PUHELINOHJAUS Puhelinohjauksen määritelmä Puhelinohjauksen erityispiirteet Vuorovaikutus puhelinohjauksessa 78 3 HOITOTYÖN PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI PUHELINOHJAUKSESSA 79 KIRJALLISUUS 80 Liitteet 1,2,3 81

10 OHJAUSTA RYHMÄSSÄ 85 1 TAUSTAA 85 2 RYHMÄOHJAUS Ryhmä ilmiönä ja ryhmän muodostuminen Ryhmäohjaukseen valmistautuminen Ryhmäohjauksen aloittaminen Ryhmäohjaustilanne Ryhmäohjaustilanteen lopetus ja arviointi 89 3 RYHMÄOHJAUSMALLI 89 KIRJALLISUUS 90 Liite 1 91 JULKAISUN YHTEENVETO 92

11 ESIPUHE 1 Ohjaus on keskeinen potilashoidon osa-alue. Hoitoaikojen lyhentyessä potilaita kotiutetaan entistä aikaisemmin ja terveydenhuollon ammattilaisille jää vähän aikaa ohjata potilaita (1, 2). Kuitenkin avohoidon lisääntyminen edellyttää, että potilaiden tarpeet kohdataan (1) ja potilaita ohjataan niin, että he ymmärtävät itsehoito-ohjeet (3). Ohjauksella tuetaan potilaan omia voimavaroja niin, että hänen aktiivisuutensa lisääntyisi ja hän pystyisi ottamaan enemmän vastuuta omasta toipumisestaan ja hoitamaan itseään mahdollisimman hyvin sekä saavuttamaan mahdollisimman hyvin ne tavoitteet, joiden vuoksi hoitoa annetaan. Ohjauksella on todettu olevan positiivisia vaikutuksia potilaiden hoitoon ja sairauteen liittyvän tiedon ymmärtämiseen (4, 5), kivun hallintaan (6), itsehoitoon (7, 8) ja arkipäivästä selviytymiseen (9, 10) sekä hoitoon sitoutumiseen (11, 12). Erityisen tärkeänä voimavarana potilaan kuntoutumisessa nähdään perhe ja vertaisryhmät. Omaiset odottavat tukea ja heidänkin ohjaustarpeensa tulisi huomioida. Ohjaus on potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen kontekstiin sidoksissa olevaa, aktiivista ja tavoitteellista toimintaa, jossa potilas ja terveydenhuollon ammattilainen ovat vuorovaikutteisessa ohjaussuhteessa (13). Potilaiden ohjausta on tutkittu suhteellisen paljon. Saatu tieto on hajanaista eikä anna selkeää kuvaa ohjaukseen liittyvistä ongelmista, sen vaikutuksista ja ohjauksen laadusta. Potilaiden, omaisten ja hoitohenkilökunnan käsitysten selvittäminen ohjauksesta on tärkeää, koska monissa tutkimuksissa on todettu, että heidän käsityksensä ohjauksesta poikkeavat toisistaan (14, 15). Kehittämishankkeen eteneminen Potilasohjauksen kehittämishankkeen tarkoituksena on selvittää ja kehittää potilasohjausta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Kehittämishanke on kolmivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin potilaiden, omaisten ja terveydenhuoltohenkilöstön käsityksiä ohjauksesta. Aineisto kerättiin kullekin kohderyhmälle laaditulla strukturoidulla kyselylomakkeella. Kyselylomakkeiden sisällön luotettavuus varmistettiin asiantuntijapaneeleissa, jotka koostuivat terveydenhuoltohenkilöstöstä (n=18) ja hoitotieteen opiskelijoista (n=21). Lisäksi kyselylomakkeet esitestattiin 115 potilaalla, 43 heidän omaisellaan ja 110 terveydenhuoltohenkilöstöllä. Varsinainen kehittämishankkeen aineisto kerättiin sairaanhoitopiirin potilailta (n=920), omaisilta (n=341) ja terveydenhuoltohenkilökunnalta (n=1024). Aineisto analysoitiin tilastollisesti tunnuslukuja, korrelaatiokertoimia, merkitsevyystestejä ja faktorianalyysia käyttäen. Tulosten perusteella löydettiin mm. seuraavat ohjauksen kehittämishaasteet: ohjauksen organisointi, erilaiset ohjausmenetelmät, sosiaalinen tuki, omaisten ohjaus, ohjausprosessi, vuorovaikutteinen ohjaussuhde. (16, 17.) Tuloksia on raportoitu hoitotyön ja hoitotieteen kansallisissa julkaisuissa, konferenssissa ja koulutuspäivillä. Lisäksi kehittämishankkeesta on valmistunut kuusi pro gradu -tutkielmaa (18, 19, 20, 21, 22, 23). Hanke on myös järjestänyt puolivuosittain alueellisia koulutuspäiviä potilaan ohjauksesta kiinnostuneille. Kehittämishankkeen toisessa vaiheessa kehitettiin uusia ohjausmalleja. Mallit raportoidaan tässä julkaisussa. Kehittämisen lähtökohtana olivat ensimmäisessä vaiheessa havaitut kehittämishaasteet, jotta ohjausta kehitetään potilaiden ja heidän omaistensa tarpeita

12 2 vastaavaksi. Tätä varten perustettiin sairaanhoitopiiriin yhdeksän eri työryhmää, jotka koostuivat terveydenhuoltohenkilöstöstä ja Diakonia-ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijoista. Työryhmien tehtävänä on ollut yhden vuoden aikana kehittää omaa teema-aluettaan. Työryhmien teema-alueet olivat: ohjauksen organisointi, ohjaustapahtuma prosessina, vuorovaikutus ja ohjaussuhteen rakentaminen, sosiaalinen tuki, omaisten ohjaus, demonstrointi, kirjallinen ohjaus, puhelinohjaus ja ryhmäohjaus. Lasten ja nuorten klinikan työryhmän tehtävänä oli kehittää ohjauksen organisointia. Työryhmä on selvittänyt, miten ohjausta tulisi organisoida ja miten se on organisoitu tällä hetkellä klinikan eri yksiköissä. Työryhmä on tehnyt suunnitelman ohjauksen organisoinnista aikaisemman teoriatiedon ja hoitohenkilöstön kokemusten perusteella. Ohjausta organisoidaan uudelleen tehdyn suunnitelman perusteella. Kehittämistyötä tutkitaan toimintatutkimuksen menetelmin. Sisätautiklinikan työryhmän tehtävänä oli kehittää päivystyspotilaan ohjausprosessia hoitopolun eri vaiheissa. Työryhmä on selvittänyt hyvää potilaan ohjausprosessia kirjallisuuden ja omien kokemusten perusteella. Hyvästä ohjausprosessista on laadittu käytäntöön sovellettu malli, jossa huomioidaan päivystyspotilaan ohjausprosessi hoitopolun kaikissa vaiheissa. Mallia kehitetään edelleen arvioimalla sen sisällöllistä luotettavuutta hoitotyöntekijöillä ja hoitotyön johtajilla. Oulaskankaan sairaalan työryhmän tehtävänä oli kehittää vuorovaikutusta ohjaussuhteessa. Työryhmä on selvittänyt vuorovaikutuksen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä aikaisemman kirjallisuuden perusteella. Vuorovaikutuksen onnistumista käytännön hoitotyössä on tarkasteltu videoimalla vuorovaikutteisia ohjaustilanteita. Videoaineisto on analysoitu kirjallisuuden perusteella muodostetulla teemarungolla. Teorian ja testauksen perusteella on laadittu hyvän vuorovaikutteisen ohjaussuhteen malli. Aistielin- ja syöpäsairauksien klinikan työryhmän tehtävänä oli kehittää syöpäpotilaan sosiaalista tukemista. Työryhmä on selvittänyt, mitä sosiaalisesta tuesta tiedetään aikaisemman tutkimustiedon perusteella ja laatinut hoitosuositukset syöpäpotilaan sosiaaliseen tukemiseen. Ohjaussuositusten vaikutusta potilaan ohjaukseen selvitettiin pienellä potilaskyselyllä. Naistentautien klinikan työryhmän tehtävänä oli kehittää omaisten ohjausta. Työryhmä on selvittänyt, millaista omaisten ohjaus on aikaisemman tutkimustiedon perusteella ja laatinut hyvän omaisten ohjauksen suositukset. Suositusten sisällöllistä luotettavuutta arvioitiin hoitohenkilöstölle suunnatussa pienimuotoisessa kyselyssä. Tulosten perusteella muotoiltiin lopulliset hyvän omaisen ohjauksen suositukset, jotka muotoiltiin huoneentauluksi. Kirurgian klinikan työryhmän tehtävänä oli kehittää demonstrointia ohjauksessa. Työryhmä on selvittänyt, mitä hyvä demonstrointi on ja laatinut mallin avannesidoksen vaihtamisesta. Malli on muodostettu yhdistämällä teoriatietoa demonstraatiosta, keräämällä hoitohenkilökunnalta käytännön toiminnan esimerkkejä sekä hyödyntämällä työryhmän omia kokemuksia demonstroinnista. Mallia testattiin videoimalla avannepotilaiden ohjausta.

13 3 Radiologian klinikan työryhmän tehtävänä oli kehittää kirjallisia potilasohjeita. Työryhmä on tarkastellut kirjallisia potilasohjeitaan teoriatiedon avulla. Työryhmä selvitti myös potilaiden ja omaisten ohjeisiin liittyvät epäselvyydet. Selvitystyö tehtiin kirjaamalla jokaisella röntgenosastolla ylös tiettynä ajankohtana potilaiden ja omaisten puhelimitse esittämät kysymykset ja epäselvyydet potilasohjeisiin liittyen. Teorian ja selvitystyön tulosten perusteella radiologian klinikan kirjallisten ohjeiden formaattiin tehtiin muutoksia ja yhtenäisten, selkeiden ja ymmärrettävien potilasohjeiden tuottaminen jatkuu. Keskeisimmät ohjeet käännetään myös englanniksi. Leikkaus- ja tehohoidon työryhmän tehtävänä oli kehittää potilaan puhelinohjausta. Työryhmä on selvittänyt, mitä hyvä puhelinohjaus on ja laatinut pre- ja postoperatiivista puhelinohjausta varten toimintamallit. Ne on laadittu teoriatiedon ja työryhmän jäsenten omien puhelinohjauskokemusten perusteella. Postoperatiivisen puhelinohjauksen lomaketta on kehitetty tallennettavaksi sairaskertomukseen. Lomaketta tullaan testaamaan postoperatiivisten lyhytkirurgisten potilaiden puhelinohjauksessa. Myös preoperatiivisen ohjauksen toimintamallia kehitetään ja testataan. Kuntoutuksen työryhmän tehtävänä oli kehittää ryhmäohjausta. Ryhmä valitsi kehittämiskohteeksi kertaluonteisen laparoskopiapotilaiden ryhmäohjauksen. Työryhmä on selvittänyt, mitä hyvä ryhmäohjaus on ja laatinut hyvän ryhmäohjauksen mallin. Malli perustuu teoriatietoon, ryhmäohjaustilanteiden havainnointiin, ryhmän ohjaajaan haastatteluihin sekä työryhmän jäsenten omaan kokemukseen. Luodun ryhmäohjauksen mallin toimivuutta arvioitiin kyselytutkimuksen avulla. Kehittämishankkeen jatkuminen Kehittämishanke jatkuu toisessa vaiheessa kehitettyjen uusien ohjausmallien vaikutusten arvioinnilla. Vaikutuksia arvioidaan tutkimuksen avulla. Tutkimustulokset raportoidaan kansallisissa ja kansainvälisissä hoitotyön ja hoitotieteen julkaisuissa sekä konferensseissa. Myös puolivuosittaisia alueellisia koulutuspäiviä ohjauksesta jatketaan. Potilasohjausta kehitetään edelleen vuonna 2006 käynnistyneessä lääninhallituksen rahoittamassa kolmivuotisessa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyöhankkeessa. Hankkeen tavoitteena on rakentaa eräiden potilasryhmien ohjauksen alueellinen toimintamalli, kehittää ohjaukseen osallistuvien ammattilaisten ohjausvalmiuksia ja arvioida toiminnan muutoksia. Kehittämishankkeen hyödyt Kehittämishanke on mahdollistanut potilaan ohjauksen systemaattisen kehittämisen sairaanhoitopiirissä. Sen avulla saadaan tietoa kehittämistyön prosessista ja uusien ohjausmallien vaikutuksista. Lisäksi työryhmän jäsenet ovat voineet tarkastella omaa teemaaluettaan aikaisemman kirjallisuuden perusteella, soveltaa teoriatietoaan teema-alueesta hoitotyöhön ja syventää asiantuntijuuttaan teema-alueesta. Työryhmien kirjalliset tuotokset mahdollistavat tiedon jakamisen sairaanhoitopiirissä. Tämän julkaisun myötä kaikki kiinnostuneet voivat hyödyntää koottua teoriapohjaa ja tuotettuja malleja. Työryhmien jäsenet toimivat sairaanhoitopiirissä teema-alueensa asiantuntijoina. Hanke on edistänyt myös Oulun yliopiston hoitotieteen ja terveyshallinnon laitoksen ja Pohjois-Pohjanmaan

14 4 sairaanhoitopiirin tutkimusyhteistyötä ja lisännyt tutkimustiedon systemaattista hyödyntämistä hoitotyön kehittämisessä. Tämä julkaisu on tarkoitettu kaikille potilasohjauksesta ja sen kehittämisestä kiinnostuneille. Julkaisussa esitellään niitä asioita, joiden tiedetään myös useiden tutkimusten perusteella olevan ongelmallisia. Alussa on luku potilasohjauksen eettisistä lähtökohdista. Etiikka on hoitotyön keskeinen elementti ja se on huomioitava myös ohjauksessa. KIRJALLISUUS 1 Maynard AM. Preparing readable patient education handouts. Journal for nurses in staff development 1999; 15: Johansson K, Hupli M, Salanterä S. Patients learning needs after hip arthroplasty. Journal of clinical nursing 2002; 11: Hayes A, Buffum M. Educating patients after conscious sedation for gastrointestinal procedures. Gastroenterology nursing 2001; 24: Nilsson T, Klang B, Berg M. Patients education for adults with chronic eczema. Dermatology nursing 1999; 11: Jolley S, Gert J. Patients information on post-operative sickness. Nursing standard 2000; 14: Abley C. Teaching elderly patients how to use inhalers. A study to evaluate an education programme on inhaler tech nique for elderly patients. Journal of advanced nursing 1997; 25: Brus H, van de Laar M, Taal E, Rasker J, Wiegman O. Effects of patient education on compliance with basic treat ment regimens and health in recent onset active rheumatoid arthritis. Annals of the rheumatic diseases 1998; 57: Hill B, Johnson S. Effect of patient education on adherence to drug treatment for rheumatoid arthritis: a randomised controlled trial. Annals of rheumatoid disease 2001; 60: Jaarsma T, Halfens R, Tan F, Abu-Saad H, Dracup K, Diederiks J. Self-care and quality of life in patients with advanced heart failure: the effect of supportive educational intervention. Heart & lung: the journal of acute & critical care 2000; 29: Kyngäs H, Mikkonen R, Jämsä T, Nousiainen E-M, Rytilahti M, Seppänen P, Vaattovaara R. Coping with the onset of cancer: coping strategies and resources of young people with cancer. European journal of cancer care 2001; 10: 6-11.

15 5 11 Kyngäs H, Kroll T, Duffy M. Compliance in adolescents with chronic disease: a review. Journal of adolescent health 2000; 26: Stenman P, Toljamo M. Astmapotilaiden ohjaus ja hoitoon sitoutuminen astmaa sairastavien arvioimana. Hoitotiede 2002; 14: Brumfield V, Kee C, Joyce J. Preoperative patient teaching in ambulatory surgery settings. AORN 1996; 64: Ruchala P. Teaching new mothers: priorities of nurses and postpartum women. Journal of obstetric, gynaecologic, and neonatal nursing 2000; 29: Kääriäinen M, Kyngäs H, Ukkola L, Torppa K.. Potilaiden käsityksiä heidän saamastaan ohjauksesta. Tutkiva hoitotyö 2005a; 3: Kääriäinen M, Kyngäs H, Ukkola L, Torppa K. Terveydenhuoltohenkilöstön käsitykset ohjauksesta sairaalassa. Hoitotiede. 2005b; 18: Ervasti T-M Perioperatiivisten sairaanhoitajien valmiudet ohjata potilaita. Pro gradun esittely. Tutkiva hoitotyö 2, Koskela A. Syöpäpotilaan ohjausprosessi potilaan ja hoitajan näkökulmasta. Oulun yliopisto, hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos. Pro gradu -tutkielma Lipponen K. Kirurgisen hoitohenkilökunnan potilasohjausvalmiudet. Pro gradun esittely. Tutkiva hoitotyö 2005; 2: Patala-Pudas L. Sisätautipotilaan ohjaus. Oulun yliopisto, hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos. Pro gradu -tutkielma Riikola R. Kuntoutujan ohjaus tuki- ja liikuntaelinsairauksissa. Pro gradun esittely. Tutkiva hoitotyö 2005; Stenbäck J. Neurologisen potilaan ohjaus hoitohenkilöstön, potilaan ja omaisen arvioimana. Oulun yliopisto, hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos. Pro gradu - tutkielma

16 6 POTILASOHJAUKSEN EETTISET LÄHTÖKOHDAT Mari Lahtinen TtM, assistentti Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos Etiikalla tarkoitetaan oppia oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta toiminnasta. Sen tarkoituksena on kuvata ja perustella hyviä ja oikeita tapoja toimia suhteessa toisiin ihmisiin. Etiikassa pohditaan sitä, mikä hoitotyössä on tärkeää, miten toisia tulisi kohdella ja miten toisten tulisi kohdella meitä. Etiikka auttaa tekemään valintoja ja arvioimaan sekä omaa että toisten toimintaa. Se ei kuitenkaan anna valmiita ratkaisuja eettisiin kysymyksiin, mutta antaa välineitä tarkastella niitä. (1, 2, 3.) Ohjauksella tarkoitetaan aktiivista ja tavoitteellista toimintaa, jossa ohjaaja ja ohjattava ovat vuorovaikutuksellisessa ohjaussuhteessa. Ohjaus on sidoksissa sekä ohjaajan että ohjattavan kontekstiin eli taustaan: niihin lähtökohtiin ja periaatteisiin, joiden pohjalta toimitaan. Ohjauksen sisältö ja tavoitteet puolestaan määräytyvät tämän taustan mukaan ja rakentuvat edelleen ohjaussuhteessa. (4.) Etiikan suhde ohjaukseen tuleekin esille juuri ohjauksen kontekstin ja vuorovaikutuksen kautta. Ohjauksessa oleva konteksti muodostuu sekä käytännön toiminnallisista että eettisistä kysymyksistä, jotka todentuvat ohjaustilanteen vuorovaikutuksessa. Jokaisessa vuorovaikutustilanteessa on läsnä vähintään kaksi eettistä perspektiiviä ja siten ohjauksessa ollaan aina tekemisissä etiikan kanssa. Nämä perspektiivit ovat ammattilaisen eli hoitajan sekä potilaan tai ohjaukseen läheisesti liittyvien omaisten omat eettiset näkemykset. Ohjaukseen vaikuttavia hoitajan eettisiä näkemyksiä voidaan määritellä hoitotyötä ohjaavien lakien ja asetusten, terveydenhuollon eettisten periaatteiden ja ammattietiikan kautta. Lisäksi tilanteessa ovat sekä hoitajan että potilaan omat henkilökohtaiset etiikankäsitykset. 1 Laillinen lähtökohta velvoittajana ja mahdollistajana Ohjaustilanteen laillisen kontekstin muodostavat hoitajaa ohjaavat sekä kansainväliset sopimukset että kansalliset lait ja asetukset. Lain ja asetusten alueella tilanteessa ovat läsnä muun muassa perus- ja ihmisoikeudet, terveystoimeen (esim. erikoissairaanhoitoja kansanterveyslaki, laki potilaan asemasta ja oikeuksista), koulutukseen ja ammatinharjoittamiseen (esim. laki ja asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä) liittyvät sekä siviilioikeudelliset (esim. potilasvahinko-, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslaki) kohdat. Lait ja asetukset luovat ohjaustilanteen toimimiselle sekä pohjan että velvoitteen. Ne toimivat pohjana siinä mielessä, että niiden perusteella koko ohjaustoiminta on mahdollista: ne

17 7 antavat konkreettisesti ohjaukselle mahdollisuuden tapahtua. Velvoittavia ne ovat siinä mielessä, että niiden voidaan katsoa asettavan sekä hoitajalle että koko tapahtumalle minimivaatimuksen: hoitajan on täytettävä ja noudatettava asetettuja laatukriteereitä kyetäkseen toimimaan tehtävässään. Tämä tarkoittaa myös esimerkiksi potilaan asemaa ja oikeuksia määrittävän lain huomioimista potilaan ohjauksessa. Tältä perustalta sitoudutaan huomioimaan ja kunnioittamaan potilaan ihmisarvoa, vakaumusta ja yksityisyyttä. Myös potilaan ohjaus on toteutettava potilaan suostumuksella ja yhteisymmärryksessä. 2 Yhtenäisyys terveydenhuollon eettisistä periaatteista Lakien ja asetusten lisäksi ohjaustilanteen eettistä kontekstia määrittävät terveydenhuollon eettiset periaatteet. Terveydenhuollon eettiset periaatteet ovat valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan (5) asettamat. Periaatteet koskettavat jokaista terveydenhuollossa toimivaa ja sisältävät sekä määritelmän terveydenhuollon tehtävästä että eettisistä periaatteista. Terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan mukaan terveydenhuollon tehtävänä on terveyden edistäminen, sairauksien ehkäisy ja kärsimyksen lievittäminen. Eettisiä periaatteita on kuusi ja ne ovat: potilaan oikeus hyvään hoitoon, ihmisarvon kunnioitus, itsemääräämisoikeus, oikeudenmukaisuus, hyvä ammattitaito ja hyvinvointia edistävä ilmapiiri sekä yhteistyö ja keskinäinen arvonanto. Terveydenhuollon eettiset periaatteet määrittävät myös ohjauksen perustaa ja lisäävät ymmärrystä eettisesti oikeasta tavasta toimia ohjaustilanteessa. Tältä perustalta ohjauksessa on eettisestä näkökulmasta huomioitava potilaan näkemys ja kokemus ja toisaalta ne velvoittavat hoitajan toimimaan potilaan parhaaksi yhteistyössä toisten saman ja muiden ammatin edustajien kanssa. Ohjauksen tavoite on puolestaan ymmärrettävissä terveydenhuollon etiikan tehtävän kautta: tavoitteena on potilaan hyvinvoinnin edistämisen. 3 Ammattietiikan suoja ja tuki Määritettäessä ohjauksen eettistä kontekstia, keskeisessä asemassa on myös ammattietiikka. Jokaista ammattia ohjaavat terveydenhuollon eettiset periaatteet, mutta yksilöidysti jokaisen ammatin oma ammattietiikka. Ammattietiikan tarkoituksena on sekä suojata että tukea ammattikunnan jäseniään tehtävässään. Ammattietiikka määrittää ammatin tehtävän yhteiskunnassa ja se voi olla joskus ristiriidassa kansalaisten vapauden ja yleisen etiikan kanssa. (2, 1). Tämä ammattietiikan määritelmä tarkoittaa sitä, että ohjaustilanteessa hoitajalla voi olla perusteet toimia potilaan kanssa ja toisaalta tekee ymmärrettäväksi hoitajan toiminnan. Ristiriita kansalaisten vapauden ja yleisen etiikan kanssa tarkoittaa sitä, että työssä voi joutua toimimaan tavalla, jota ei yksityishenkilönä voisi ilman laillisia seurauksia tehdä. Näitä ovat esimerkiksi kivun tuottaminen (pistokset, toimenpiteet), vapauden rajoittaminen tai elintapoihin puuttuminen. Ammattietiikan suojassa tällainen toiminta on kuitenkin perusteltua ja ymmärrettävää, jopa odotettavaa. Siten ammattietiikka auttaa ammattilaisia ymmärtämään oman toimintansa. Toisaalta se antaa olennaisen viestin myös potilaille: hoitajan toiminta tulee ymmärrettäväksi juuri sen ammattieettisten sitoumusten kautta.

18 4 Ohjauksessa yksilöt kohtaavat 8 Eettisestä näkökulmasta ohjauksen konteksti muodostuu siten laillisista, yhteisistä terveydenhuollon eettisistä lähtökodista ja ammattietiikasta. Näiden lisäksi mukana ovat myös jokaisen hoitajan omat eettiset käsitykset. Olennaista on kuitenkin huomata, että ohjauksen eettisenä perustana ei kuitenkaan yksinomaan voi olla hoitajan oma henkilökohtainen etiikka: hoitaja ei voi määritellä oman hoitamisen perustaa ainoastaan omista arvoista käsin, vaan vasta sekä laillinen, terveydenhuollon yhteinen ja ammatillinen lähtökohta tekevät myös ohjauksen kontekstissa toiminnasta ymmärrettävää ja perusteltua. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei jokaisen hoitajan persoonallisella näkemyksellä olisi merkitystä. Yhteinen laillinen ja eettinen perusta luo taustan, jossa erilaiset hoitajat omine persoonineen ovat parhaimmillaan hoitotyön rikkaus ja vahvuus, joka auttaa kohtaamaan vähintäänkin yhtä värikkään ja arvokkaan potilaiden ja asiakkaiden joukon. (6.) Kysymys potilaista ja asiakkaista myös ohjauksen eettisessä keskustelussa onkin keskeisin. Paitsi hoitajilla, myös asiakkailla ja potilailla on oma eettinen näkemyksensä, joka ilmenee ohjauksen vuorovaikutustilanteessa. Tämä ei voi eikä saa hukkua laillisten, julkisten ja hoitajien yksityisten näkemysten joukkoon. Potilaan eettisen näkökulman huomioimatta jättäminen ohjauksessa on itse asiassa koko terveydenhuollon toiminnan tehtävän sivuuttamista: terveydenhuollon tehtävänä on juuri potilaan hyvinvoinnin turvaaminen ja siitä huolehtiminen. LOPUKSI Pohdinta potilasohjauksen eettisistä lähtökohdista johtaakin varsin laajoihin ja perustavanlaatuisiin kysymyksiin terveydenhuollon lähtökohdista. Ohjauksessa tapahtuva vuorovaikutus ei ole vain yksittäisten yksilöiden kohtaamista, vaan siinä kohtaavat etiikan näkökulmasta laillisin ja eettisin perustein määritetty ammattilainen ohjattavan. Se millainen ohjauksen eettinen konteksti on, ei olekaan hoitajan yksityinen asia, vaan toimintaa ohjaa silloin laajempi ammatti- ja yhteiskunta. Tämä tausta turvaa hoitajien toiminnan siinä mielessä, että hoitaja ei ole oman eettisen kontekstinsa pohdinnassa yksin tai suojaton, vaan yhteinen tausta tekee toiminnan ymmärrettäväksi, yhdistää työtovereihin ja antaa yhteisen päämäärän. Tämän vuoksi olisikin erittäin keskeistä, että jokaisessa hoitoyksikössä pohdittaisiin oman yksikön toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet. Tämä ei tarkoita laillisista, yhteisistä terveydenhuollon periaatteista tai ammattietiikasta poikkeavaa linjaa, vaan näihin perustuvaa, yhtenäistä yksikön jokaisen työntekijän toimintaa ohjaavaa ja tukevaa perustaa. Potilasohjauksessa yksikön yhtenäinen eettinen konteksti siten paitsi tukee hoitajaa toiminnassaan ja valinnoissaan myös turvaa potilaalle mahdollisimman yhdenmukaisen ja samalta perustalta lähtevän potilasohjauksen. KIRJALLISUUS 1 Häyry M. Hyvä elämä ja oikea käytös. Historiallinen johdatus moraalifilosofiaan. Helsinki: Yliopistopaino Airaksinen T. (toim.) Ammattien ja ansaitsemisen etiikka. Helsinki: Yliopistopaino 2002.

19 9 3 Airaksinen T. Moraalifilosofia. Juva: WSOY Kääriäinen M, Kyngäs H.. Käsiteanalyysi ohjaus-käsitteestä hoitotieteessä. Hoitotiede 2005: 17(5). 5 (Terveydenhuollon eettiset ohjeet/etene) 6 Lahtinen M, Backman K. Naisnäkökulma hoitotyön etiikan teoriaan. Carol Gilligan ja välittämisen etiikka. Hoitotiede 2004: 16 (3).

20 10 HYVÄ POTILASOHJAUS PROSESSINA Iso-Kivijärvi Marketta, sairaanhoitajaopiskelija Keskitalo Outi, sairaanhoitaja Kukkola Katja, sairaanhoitajaopiskelija Ojala Pia, sairaanhoitaja Olsbo Annikki, osastonhoitaja Pohjola Mervi, sairaanhoitaja Väänänen Helena, laatupäällikkö 1 TAUSTAA Ohjausprosessin luonteeseen kuuluu, että ensin määritellään ohjauksen tarve, suunnitellaan ohjauksen kulku, toteutetaan ohjaus ja lopuksi arvioidaan ohjauksen onnistuminen ja vaikuttavuus. Tämä ohjausprosessi toteutuu potilaan hoidon kaikissa vaiheissa (1.). Ohjauksen tarpeen määrittelyyn ja toteutukseen vaikuttavat yksilön sekä yhteisön voimavarat. Sairastuminen aiheuttaa sekä sairastuneelle että hänen omaisilleen epävarmuuden, avuttomuuden ja turvattomuuden tunteita. Tilanteesta selviytymisessä on ensiarvoisen tärkeää, että potilas ja hänen läheisensä saavat tietoa sairaudesta, odotettavissa olevista tutkimuksista ja hoidoista. Tutkimusten mukaan tiedon saaminen mahdollistaa ja rohkaisee potilasta osallistumaan päätöksentekoon ja edistää valmiuksia itsensä hoitamiseen (2, 3, 4, 5). Lisäksi opetus ja ohjaus vähentävät ahdistusta ja pelkoa. (6.) Potilasohjauksessa korostuu tarpeiden määrittely, koska ohjauksen lähtökohtana tulee olla potilaan tarpeet. On tärkeää ottaa huomioon se, kuinka kauan potilas on sairastanut ja mitä hän jo tietää sairaudestaan. Huomioitava on myös se, että vastasairastunut potilas voi olla kriisivaiheessa, jolloin hänen vastaanottokykynsä ohjauksen suhteen ei ole paras mahdollinen. Luomassamme potilasohjauksen mallissa (Kuvio 1) on yksilöity potilaan ohjauksen painoalueita hoitopolun eri vaiheissa sairaanhoitajan toteuttamana. Esimerkkinä on käytetty

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

Päiväkirurgian koulutuspäivä 18.4.08 / Pori. Satu Rauta, perioperatiivisen hoitotyön kliininen asiantuntija Hus, Hyks Operatiivinen tulosyksikkö

Päiväkirurgian koulutuspäivä 18.4.08 / Pori. Satu Rauta, perioperatiivisen hoitotyön kliininen asiantuntija Hus, Hyks Operatiivinen tulosyksikkö Päiväkirurgian koulutuspäivä / Pori Satu Rauta, perioperatiivisen hoitotyön kliininen asiantuntija Hus, Hyks Operatiivinen tulosyksikkö Esityksen sisältö Mitä ohjaus on? Miten ohjausta on hoitotieteessä

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015

UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 Sisältö määritelmiä uniapneatauti potilasohjaus ja hoitoon sitoutuminen mitä opimme? Tutkimustuloksia

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus?

Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus? Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011 Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus? Helena Leino-Kilpi, professori Turun yliopisto, Lääketieteellinen

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.5.2012 Kuva Google.com Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen

Lisätiedot

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita VeTe Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita professori Katri Vehviläinen-Julkunen 1 professori Hannele Turunen 1 yliopistotutkija, TtT Tarja Kvist 1 lehtori, TtT Pirjo Partanen

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille

Lisätiedot

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin Hoitosuositus Tutkimusnäytöllä tuloksiin Leikki-ikäinen lapsi tarvitsee mahdollisuuksia puhua ja käsitellä toimenpiteen herättämiä tunteita. Kuva: Shutterstock Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4. Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.2012 Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen kyky hahmottaa

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.

Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5. Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.2012 Sähköisen potilaskertomustiedon hyödyntäminen johtamisessa Sähköisen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN OHJAUSINTERVENTIO YLIPAINOISTEN NUORTEN SITOUTUMISESSA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN

SOSIAALISEN MEDIAN OHJAUSINTERVENTIO YLIPAINOISTEN NUORTEN SITOUTUMISESSA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SOSIAALISEN MEDIAN OHJAUSINTERVENTIO YLIPAINOISTEN NUORTEN SITOUTUMISESSA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN Tari Koskela, Maria Kääriäinen, Jouni Markkula ja Kristiina Simojoki Tutkimuksen tausta Nuorten ylipainoisuus

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Internetin avulla tuloksiin päiväkirurgisen potilaan ohjauksessa

Internetin avulla tuloksiin päiväkirurgisen potilaan ohjauksessa Internetin avulla tuloksiin päiväkirurgisen potilaan ohjauksessa Katja, Heikkinen *TtM, sh, TtT-opiskelija, pt.tuntiopettaja, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos; Turun AMK, terveysala; katheik@utu.fi

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija,

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SAMK Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun pilottina on

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? 27.09.2013 http://www.cancer.fi/ Maakunnalliset syöpäyhdistykset Pohjois-Suomi Valtakunnalliset potilasjärjestöt:

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA Päivi Koivuranta-Vaara hallintoylilääkäri THL: Hannu Rintanen Pia Maria Jonsson Päivi Koivuranta-Vaara 23.9.2010 1 POTILASTURVALLISUUSTYÖN TARVE lääketieteen kehitys: vaikuttavat/tehokkaat

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle

Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Lappeenranta 9.10.2013 Kotihoito on ennaltaehkäiseviä ja toimintakykyä edistäviä

Lisätiedot

AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu

AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu Hyvinvointialan asiantuntijaseminaari 9.12.2010 Mikkeli Helvi Janhunen Projektisuunnittelija Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu TULEVAISUUDEN VISIO Etelä-Savoon

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS Hanke- esittely Tekonivelpotilaan hoitoketju Mitä potilasohjaus on? Nivelrikko sairautena ja nivelrikon hoito polvi ja lonkka Käypähoitosuositukset

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Terveyshyötymallin mukaisen toiminnan kehittäminen ja levittäminen PAINOPISTEALUE TAVOITE TOIMINTATAPA AIKATAULU VASTUUHENKILÖT/ TOIMIJAT Päätöksenteon tuki

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

OYS:n henkilöstön käsityksiä terveyden edistämisestä. Veikko Kujala Asiantuntijalääkäri

OYS:n henkilöstön käsityksiä terveyden edistämisestä. Veikko Kujala Asiantuntijalääkäri OYS:n henkilöstön käsityksiä terveyden edistämisestä Veikko Kujala Asiantuntijalääkäri PPSHP strategia 2010-15 Tavoitteena terveyttä TERE-toimintasuunnitelma 2013-15; TERE-toiminta osaksi ppshp:n johtamista

Lisätiedot

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Terhi Saaranen, dosentti, yliopistonlehtori, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Kirsimarja Metsävainio,

Lisätiedot

HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA

HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT HOITOTYÖN SESSIO 25.5.2010 Ritva Sundström Oh, TtM, TTT-opiskelija Tampereen yliopistollinen sairaala/psykiatrian toimialue Pitkäniemen

Lisätiedot

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Leea Järvi Terveyden edistämisen koordinaattori Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, PTH-yksikkö Ammattihenkilökunnan tiedot ja Osaamisvajeet?

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Olemme koonneet tähän neljä asiakokonaisuutta, joiden toivomme tulevan huomioiduksi työskentelyssä. Kokonaisuudet eivät ole tärkeysjärjestyksessä.

Olemme koonneet tähän neljä asiakokonaisuutta, joiden toivomme tulevan huomioiduksi työskentelyssä. Kokonaisuudet eivät ole tärkeysjärjestyksessä. Sivu 1 / 6 Kommentit Käypä hoito-suositus työryhmälle 26.4.2013 Uutta syömishäiriöiden Käypä hoito-suositusta varten perustettu työryhmä pyysi Syömishäiriöliiton mielipidettä siitä, mitkä ovat 5-10 tärkeintä

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Lähihoitajan eettiset ohjeet

Lähihoitajan eettiset ohjeet Lähihoitajan eettiset ohjeet Lähihoitajan eettiset ohjeet Sisältö: 1. Sosiaali- ja terveysalan erityispiirteet 2. Lähihoitajan työ 3. Lähihoitajan eettiset periaatteet Esipuhe Lähihoitaja työskentelee

Lisätiedot

ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN

ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN OMAISYHTEISTYÖN SEMINAARI JOENSUU 30.1.2013 Helvi Janhunen, Projektipäällikkö Etelä-Savon Sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu

Lisätiedot

Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke

Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro: Hoitotyön osuus moniammatillisessa hoitokertomuksessa Päivi Hoffrén, KYS 29.5 30.5.2007 ATK-päivät TURKU Päivi

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot