POTILASOHJAUKSEN HAASTEET Käytännön hoitotyöhön soveltuvat ohjausmallit
|
|
- Anni-Kristiina Mäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja Publication Series of the Northern Ostrobothnia Hospital District 4/2006 POTILASOHJAUKSEN HAASTEET Käytännön hoitotyöhön soveltuvat ohjausmallit Toimittaneet Kaija Lipponen Helvi Kyngäs Maria Kääriäinen Oulun yliopistollinen sairaala Oulun yliopisto, Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos Oulu 2006
2 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hallintokeskus PL OYS ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN Oulun yliopistopaino Oulu 2006
3 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUJA KUVAILULEHTI PUBLICATION SERIES OF THE NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Julkaisun päivämäärä No 4/ Tekijät: Kaija Lipponen, Helvi Kyngäs, Maria Kääriäinen (toim.) Julkaisun laji (ks. kääntöpuoli): Muut raportit Julkaisun nimi: Potilasohjauksen haasteet - käytännön hoitotyöhön soveltuvat ohjausmallit Tiivistelmä: Tässä julkaisussa esitellään Potilasohjauksen kehittämishankkeen tuloksena syntyneitä ohjausmalleja. Hankkeen tarkoituksena on ollut kartoittaa ja kehittää potilasohjauksen laatua Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Hanke käynnistettiin vuonna 2002 ja se toteutettiin sairaanhoitopiirin ja Oulun yliopiston Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitoksen yhteistyönä. Tutkimusta varten kehitettiin mittarit, joiden perustana oli laaja kirjallisuus- ja käsiteanalyysi. Mittareita arvioitiin asiantuntijapaneelissa ja ne esitestattiin. Mittareiden osa-alueita olivat vastaajien taustatiedot, ohjauksen saanti, ohjaustapahtuma, ohjausvalmiudet ja puitteet sekä ohjauksen vaikutukset ja kehittäminen. Ensimmäisessä vaiheessa vuosien 2003 ja 2004 taitteessa selvitettiin kyselylomakkeilla potilaiden (n= 920), omaisten (n= 341) ja terveydenhuoltohenkilöstön (n= 1024) käsityksiä ohjauksesta. Aineistot analysoitiin tilastollisesti ja sisällönanalyysillä. Laajan tutkimuksen tulosten perusteella kehittämishaasteiksi nousivat ohjaustapahtuma prosessina, ohjauksen organisointi, vuorovaikutus ohjaussuhteessa, sosiaalinen tuki, omaisten ohjaus, demonstrointi, kirjallinen ohjaus, puhelinohjaus ja ryhmäohjaus. Näitä potilasohjauksen osa-alueita on työstetty kehittämishankkeen toisessa vaiheessa sairaanhoitopiirin henkilöstön (N= 56) ja Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun yksikön sairaanhoitajaopiskelijoiden (N= 19) muodostamissa työryhmissä. Työryhmien tehtävänä oli luoda teoriatietoon perustuva käytäntöön sovellettava malli teema-alueesta, testata sitä ja näin osoittaa miten potilasohjausta voidaan kyseisen teeman osalta kehittää. Tämä julkaisu on kooste työryhmien tekemästä kehittämistyöstä. Julkaisun alussa on luvut potilasohjauksen teoreettisista ja eettisistä lähtökohdista. Avainsanat (asiasanat): potilasohjaus, kehittäminen, etiikka, ohjausprosessi, ohjauksen organisointi, vuorovaikutus, sosiaalinen tuki, omaisten ohjaus, demonstraatio, kirjallinen ohjaus, puhelinohjaus, ryhmäohjaus Kokonaissivumäärä: 108 ISSN: ISBN: Jakaja: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tilausosoite: PL 10 Hallintokeskus OYS Kpl-hinta: 25 e
4 JULKAISUN LAJI Alueelliset hoito-ohjelmat Kehittämisprojektien loppuraportit Tutkimukset Selvitykset Muut raportit Audiovisuaaliset tuotteet
5 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUJA DESCRIPTION PAGE PUBLICATION SERIES OF THE NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Publication date No 4/ Authors: Kaija Lipponen, Helvi Kyngäs, Maria Kääriäinen (eds.) Publication class (see next page): Other reports Publication name: Challenges in patient counselling counselling models applicable to practical nursing Summary: This publication presents counselling models that have emerged as a result of the Patient Counselling Development Project. The aim of the project has been to chart and develop the quality of patient counselling in the Northern Ostrobothnia Hospital District. The project was launched in 2002, and it was implemented jointly by the hospital district and Oulu University Department of Nursing and Health Administration. Indicators were developed for the study based on extensive literary and conceptual analysis. The indicators were evaluated by a panel of experts, and they were pre-tested. The indicators covered the following areas: the respondents background information, receiving counselling, the counselling event, counselling resources and framework, and the effects and development of counselling. During the first stage - from late 2003 to early questionnaires were used to chart patients (n=920), relatives (n=341) as well as health care personnel s (n=1,024) views on counselling. The data were analysed using statistical and content analysis. The extensive study revealed the following development challenges: the counselling event as a process, the organisation of counselling, interaction in counselling relationship, social support, counselling aimed at relatives, demonstration, written counselling material, counselling by phone and group counselling. These areas of patient counselling were focused on during the second stage of the development project by working groups consisting of hospital district staff (N=56) and nursing students from the Oulu Unit of Diaconia Polytechnic (N=19). The task of the working groups was to formulate a model of the area of focus to be applied into practice based on theoretical knowledge, test it, and thus demon-strate how patient counselling could be improved in the area in question. This publication is a summary of the development work of the working groups. The beginning of the publication includes chapters on the theoretical and ethical bases of patient counselling. Keywords (indexwords): ): patient counselling, improvement, ethics, counselling procedure, organising, interaction, social support, relatives, demonstration, written material, counselling by phone, group instruction Number of pages: 108 ISSN: ISBN: Delivery: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Order address: PL 10 Hallintokeskus OYS Price: 25 e
6 PUBLICATION CLASS Regional care programmes Final reports for development projects Researches Studies Other reports Audiovisual products
7 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 1 POTILASOHJAUKSEN EETTISET LÄHTÖKOHDAT 6 1 Laillinen lähtökohta velvoittajana ja mahdollistajana 6 2 Yhtenäisyys terveydenhuollon periaatteista 7 3 Ammattietiikan suoja ja tuki 7 4 Ohjauksessa yksilöt kohtaavat 7 LOPUKSI 8 KIRJALLISUUS 8 HYVÄ POTILASOHJAUS PROSESSINA 10 1 TAUSTAA 10 2 POTILASOHJAUKSEN MALLI Sairaalaan tulovaiheen ohjaus Osastovaiheen ohjaus Akuuttivaihe Oireiden ja sairauden syyn selvitykset Selviytyminen ja muuttunut elämäntilanne Sairaalasta lähtövaiheen ohjaus 15 3 POHDINTA 16 KIRJALLISUUS 17 OHJAUKSEN ORGANISOINTI 19 1 TAUSTAA 19 2 OHJAUKSEN ORGANISOINNIN MALLI 20 KIRJALLISUUS 21 VUOROVAIKUTUS OHJAUSSUHTEESSA 23 1 TAUSTAA 23 2 VUOROVAIKUTUS OHJAUSSUHTEESSA Ohjattava-hoitaja suhde Viestintä vuorovaikutustilanteessa Fyysinen ympäristö 26 3 HYVÄN VUOROVAIKUTUKSEN KRITEERIT Ohjattava-hoitaja suhde Viestintä 29
8 4 POHDINTA 30 KIRJALLISUUS 30 Liite 1 31 SOSIAALINEN TUKI POTILASOHJAUKSESSA 32 1 TAUSTAA 32 2 SYÖPÄPOTILAAN SOSIAALINEN TUKI OHJAUKSESSA Suositukset emotionaaliseen tukemiseen Suositukset tiedolliseen tukemiseen Suositukset konkreettiseen tukemiseen 36 3 INTERVENTION TOTEUTUS 37 4 POHDINTA 37 KIRJALLISUUS 38 Liitteet 1,2 41 OMAISTEN OHJAUS 44 1 TAUSTAA 44 2 OMAISEN OHJAUS Omaisen tiedollinen tukeminen Omaisen emotionaalinen tukeminen 46 3 SUOSITUKSET OMAISEN OHJAUKSEEN Selvitä potilaalta kenelle ja minkälaista tietoa ja ohjausta annetaan Rohkaise omaista osallistumaan Varaa omaisen ohjaukseen riittävästi aikaa Näe omainen ohjauksessa ainutlaatuisena yksilönä Anna ohjausta ymmärrettävällä kielellä Huomioi omaisen emotionaalisen tuen tarpeet ja jaksaminen Rakenna ohjaustilanne yhdessä omaisen kanssa 51 4 SUOSITUSTEN ARVIOINTIA 51 5 POHDINTA 52 KIRJALLISUUS 53 Liite 1 56 TAITOJEN OPPIMINEN / DEMONSTROINTI 57 1 TAUSTAA 57 2 DEMONSTRAATION MERKITYS OPPIMISPROSESSISSA Havainnollistaminen ja konkretisointi Demonstraatio Miten hyvä demonstraatio toteutetaan 59
9 2.4 Milloin demonstraatiota kannattaa käyttää 59 3 DEMONSTRAATION KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS 59 4 DEMONSTRAATION ONNISTUMISEN ARVIOINTI 59 5 MALLI DEMONSTRAATIOSTA - AVANNESIDOKSEN VAIHTAMINEN Ohjaus Ohjauksen ajankohta ja tavoitteet Ohjauspaikka ja välineet Demonstraatio Arviointi 63 6 MALLIN TESTAUS, KOKEILU JA ARVIOINTI 63 KIRJALLISUUS 63 KIRJALLINEN POTILASOHJAUS 65 1 TAUSTAA 65 2 KIRJALLINEN POTILASOHJE Yleiset vaatimukset Sisältövaatimukset Ulkoasua koskevat vaatimukset 68 3 KEHITTÄMISTEHTÄVÄN TOINEN VAIHE 69 4 POTILASOHJEIDEN PÄIVITTÄMISEN PROSESSOINTI 70 5 POHDINTA 70 KIRJALLISUUS 70 Liitteet 1,2,3 72 PUHELINOHJAUS 77 1 TAUSTAA 77 2 PUHELINOHJAUS Puhelinohjauksen määritelmä Puhelinohjauksen erityispiirteet Vuorovaikutus puhelinohjauksessa 78 3 HOITOTYÖN PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI PUHELINOHJAUKSESSA 79 KIRJALLISUUS 80 Liitteet 1,2,3 81
10 OHJAUSTA RYHMÄSSÄ 85 1 TAUSTAA 85 2 RYHMÄOHJAUS Ryhmä ilmiönä ja ryhmän muodostuminen Ryhmäohjaukseen valmistautuminen Ryhmäohjauksen aloittaminen Ryhmäohjaustilanne Ryhmäohjaustilanteen lopetus ja arviointi 89 3 RYHMÄOHJAUSMALLI 89 KIRJALLISUUS 90 Liite 1 91 JULKAISUN YHTEENVETO 92
11 ESIPUHE 1 Ohjaus on keskeinen potilashoidon osa-alue. Hoitoaikojen lyhentyessä potilaita kotiutetaan entistä aikaisemmin ja terveydenhuollon ammattilaisille jää vähän aikaa ohjata potilaita (1, 2). Kuitenkin avohoidon lisääntyminen edellyttää, että potilaiden tarpeet kohdataan (1) ja potilaita ohjataan niin, että he ymmärtävät itsehoito-ohjeet (3). Ohjauksella tuetaan potilaan omia voimavaroja niin, että hänen aktiivisuutensa lisääntyisi ja hän pystyisi ottamaan enemmän vastuuta omasta toipumisestaan ja hoitamaan itseään mahdollisimman hyvin sekä saavuttamaan mahdollisimman hyvin ne tavoitteet, joiden vuoksi hoitoa annetaan. Ohjauksella on todettu olevan positiivisia vaikutuksia potilaiden hoitoon ja sairauteen liittyvän tiedon ymmärtämiseen (4, 5), kivun hallintaan (6), itsehoitoon (7, 8) ja arkipäivästä selviytymiseen (9, 10) sekä hoitoon sitoutumiseen (11, 12). Erityisen tärkeänä voimavarana potilaan kuntoutumisessa nähdään perhe ja vertaisryhmät. Omaiset odottavat tukea ja heidänkin ohjaustarpeensa tulisi huomioida. Ohjaus on potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen kontekstiin sidoksissa olevaa, aktiivista ja tavoitteellista toimintaa, jossa potilas ja terveydenhuollon ammattilainen ovat vuorovaikutteisessa ohjaussuhteessa (13). Potilaiden ohjausta on tutkittu suhteellisen paljon. Saatu tieto on hajanaista eikä anna selkeää kuvaa ohjaukseen liittyvistä ongelmista, sen vaikutuksista ja ohjauksen laadusta. Potilaiden, omaisten ja hoitohenkilökunnan käsitysten selvittäminen ohjauksesta on tärkeää, koska monissa tutkimuksissa on todettu, että heidän käsityksensä ohjauksesta poikkeavat toisistaan (14, 15). Kehittämishankkeen eteneminen Potilasohjauksen kehittämishankkeen tarkoituksena on selvittää ja kehittää potilasohjausta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Kehittämishanke on kolmivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin potilaiden, omaisten ja terveydenhuoltohenkilöstön käsityksiä ohjauksesta. Aineisto kerättiin kullekin kohderyhmälle laaditulla strukturoidulla kyselylomakkeella. Kyselylomakkeiden sisällön luotettavuus varmistettiin asiantuntijapaneeleissa, jotka koostuivat terveydenhuoltohenkilöstöstä (n=18) ja hoitotieteen opiskelijoista (n=21). Lisäksi kyselylomakkeet esitestattiin 115 potilaalla, 43 heidän omaisellaan ja 110 terveydenhuoltohenkilöstöllä. Varsinainen kehittämishankkeen aineisto kerättiin sairaanhoitopiirin potilailta (n=920), omaisilta (n=341) ja terveydenhuoltohenkilökunnalta (n=1024). Aineisto analysoitiin tilastollisesti tunnuslukuja, korrelaatiokertoimia, merkitsevyystestejä ja faktorianalyysia käyttäen. Tulosten perusteella löydettiin mm. seuraavat ohjauksen kehittämishaasteet: ohjauksen organisointi, erilaiset ohjausmenetelmät, sosiaalinen tuki, omaisten ohjaus, ohjausprosessi, vuorovaikutteinen ohjaussuhde. (16, 17.) Tuloksia on raportoitu hoitotyön ja hoitotieteen kansallisissa julkaisuissa, konferenssissa ja koulutuspäivillä. Lisäksi kehittämishankkeesta on valmistunut kuusi pro gradu -tutkielmaa (18, 19, 20, 21, 22, 23). Hanke on myös järjestänyt puolivuosittain alueellisia koulutuspäiviä potilaan ohjauksesta kiinnostuneille. Kehittämishankkeen toisessa vaiheessa kehitettiin uusia ohjausmalleja. Mallit raportoidaan tässä julkaisussa. Kehittämisen lähtökohtana olivat ensimmäisessä vaiheessa havaitut kehittämishaasteet, jotta ohjausta kehitetään potilaiden ja heidän omaistensa tarpeita
12 2 vastaavaksi. Tätä varten perustettiin sairaanhoitopiiriin yhdeksän eri työryhmää, jotka koostuivat terveydenhuoltohenkilöstöstä ja Diakonia-ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijoista. Työryhmien tehtävänä on ollut yhden vuoden aikana kehittää omaa teema-aluettaan. Työryhmien teema-alueet olivat: ohjauksen organisointi, ohjaustapahtuma prosessina, vuorovaikutus ja ohjaussuhteen rakentaminen, sosiaalinen tuki, omaisten ohjaus, demonstrointi, kirjallinen ohjaus, puhelinohjaus ja ryhmäohjaus. Lasten ja nuorten klinikan työryhmän tehtävänä oli kehittää ohjauksen organisointia. Työryhmä on selvittänyt, miten ohjausta tulisi organisoida ja miten se on organisoitu tällä hetkellä klinikan eri yksiköissä. Työryhmä on tehnyt suunnitelman ohjauksen organisoinnista aikaisemman teoriatiedon ja hoitohenkilöstön kokemusten perusteella. Ohjausta organisoidaan uudelleen tehdyn suunnitelman perusteella. Kehittämistyötä tutkitaan toimintatutkimuksen menetelmin. Sisätautiklinikan työryhmän tehtävänä oli kehittää päivystyspotilaan ohjausprosessia hoitopolun eri vaiheissa. Työryhmä on selvittänyt hyvää potilaan ohjausprosessia kirjallisuuden ja omien kokemusten perusteella. Hyvästä ohjausprosessista on laadittu käytäntöön sovellettu malli, jossa huomioidaan päivystyspotilaan ohjausprosessi hoitopolun kaikissa vaiheissa. Mallia kehitetään edelleen arvioimalla sen sisällöllistä luotettavuutta hoitotyöntekijöillä ja hoitotyön johtajilla. Oulaskankaan sairaalan työryhmän tehtävänä oli kehittää vuorovaikutusta ohjaussuhteessa. Työryhmä on selvittänyt vuorovaikutuksen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä aikaisemman kirjallisuuden perusteella. Vuorovaikutuksen onnistumista käytännön hoitotyössä on tarkasteltu videoimalla vuorovaikutteisia ohjaustilanteita. Videoaineisto on analysoitu kirjallisuuden perusteella muodostetulla teemarungolla. Teorian ja testauksen perusteella on laadittu hyvän vuorovaikutteisen ohjaussuhteen malli. Aistielin- ja syöpäsairauksien klinikan työryhmän tehtävänä oli kehittää syöpäpotilaan sosiaalista tukemista. Työryhmä on selvittänyt, mitä sosiaalisesta tuesta tiedetään aikaisemman tutkimustiedon perusteella ja laatinut hoitosuositukset syöpäpotilaan sosiaaliseen tukemiseen. Ohjaussuositusten vaikutusta potilaan ohjaukseen selvitettiin pienellä potilaskyselyllä. Naistentautien klinikan työryhmän tehtävänä oli kehittää omaisten ohjausta. Työryhmä on selvittänyt, millaista omaisten ohjaus on aikaisemman tutkimustiedon perusteella ja laatinut hyvän omaisten ohjauksen suositukset. Suositusten sisällöllistä luotettavuutta arvioitiin hoitohenkilöstölle suunnatussa pienimuotoisessa kyselyssä. Tulosten perusteella muotoiltiin lopulliset hyvän omaisen ohjauksen suositukset, jotka muotoiltiin huoneentauluksi. Kirurgian klinikan työryhmän tehtävänä oli kehittää demonstrointia ohjauksessa. Työryhmä on selvittänyt, mitä hyvä demonstrointi on ja laatinut mallin avannesidoksen vaihtamisesta. Malli on muodostettu yhdistämällä teoriatietoa demonstraatiosta, keräämällä hoitohenkilökunnalta käytännön toiminnan esimerkkejä sekä hyödyntämällä työryhmän omia kokemuksia demonstroinnista. Mallia testattiin videoimalla avannepotilaiden ohjausta.
13 3 Radiologian klinikan työryhmän tehtävänä oli kehittää kirjallisia potilasohjeita. Työryhmä on tarkastellut kirjallisia potilasohjeitaan teoriatiedon avulla. Työryhmä selvitti myös potilaiden ja omaisten ohjeisiin liittyvät epäselvyydet. Selvitystyö tehtiin kirjaamalla jokaisella röntgenosastolla ylös tiettynä ajankohtana potilaiden ja omaisten puhelimitse esittämät kysymykset ja epäselvyydet potilasohjeisiin liittyen. Teorian ja selvitystyön tulosten perusteella radiologian klinikan kirjallisten ohjeiden formaattiin tehtiin muutoksia ja yhtenäisten, selkeiden ja ymmärrettävien potilasohjeiden tuottaminen jatkuu. Keskeisimmät ohjeet käännetään myös englanniksi. Leikkaus- ja tehohoidon työryhmän tehtävänä oli kehittää potilaan puhelinohjausta. Työryhmä on selvittänyt, mitä hyvä puhelinohjaus on ja laatinut pre- ja postoperatiivista puhelinohjausta varten toimintamallit. Ne on laadittu teoriatiedon ja työryhmän jäsenten omien puhelinohjauskokemusten perusteella. Postoperatiivisen puhelinohjauksen lomaketta on kehitetty tallennettavaksi sairaskertomukseen. Lomaketta tullaan testaamaan postoperatiivisten lyhytkirurgisten potilaiden puhelinohjauksessa. Myös preoperatiivisen ohjauksen toimintamallia kehitetään ja testataan. Kuntoutuksen työryhmän tehtävänä oli kehittää ryhmäohjausta. Ryhmä valitsi kehittämiskohteeksi kertaluonteisen laparoskopiapotilaiden ryhmäohjauksen. Työryhmä on selvittänyt, mitä hyvä ryhmäohjaus on ja laatinut hyvän ryhmäohjauksen mallin. Malli perustuu teoriatietoon, ryhmäohjaustilanteiden havainnointiin, ryhmän ohjaajaan haastatteluihin sekä työryhmän jäsenten omaan kokemukseen. Luodun ryhmäohjauksen mallin toimivuutta arvioitiin kyselytutkimuksen avulla. Kehittämishankkeen jatkuminen Kehittämishanke jatkuu toisessa vaiheessa kehitettyjen uusien ohjausmallien vaikutusten arvioinnilla. Vaikutuksia arvioidaan tutkimuksen avulla. Tutkimustulokset raportoidaan kansallisissa ja kansainvälisissä hoitotyön ja hoitotieteen julkaisuissa sekä konferensseissa. Myös puolivuosittaisia alueellisia koulutuspäiviä ohjauksesta jatketaan. Potilasohjausta kehitetään edelleen vuonna 2006 käynnistyneessä lääninhallituksen rahoittamassa kolmivuotisessa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyöhankkeessa. Hankkeen tavoitteena on rakentaa eräiden potilasryhmien ohjauksen alueellinen toimintamalli, kehittää ohjaukseen osallistuvien ammattilaisten ohjausvalmiuksia ja arvioida toiminnan muutoksia. Kehittämishankkeen hyödyt Kehittämishanke on mahdollistanut potilaan ohjauksen systemaattisen kehittämisen sairaanhoitopiirissä. Sen avulla saadaan tietoa kehittämistyön prosessista ja uusien ohjausmallien vaikutuksista. Lisäksi työryhmän jäsenet ovat voineet tarkastella omaa teemaaluettaan aikaisemman kirjallisuuden perusteella, soveltaa teoriatietoaan teema-alueesta hoitotyöhön ja syventää asiantuntijuuttaan teema-alueesta. Työryhmien kirjalliset tuotokset mahdollistavat tiedon jakamisen sairaanhoitopiirissä. Tämän julkaisun myötä kaikki kiinnostuneet voivat hyödyntää koottua teoriapohjaa ja tuotettuja malleja. Työryhmien jäsenet toimivat sairaanhoitopiirissä teema-alueensa asiantuntijoina. Hanke on edistänyt myös Oulun yliopiston hoitotieteen ja terveyshallinnon laitoksen ja Pohjois-Pohjanmaan
14 4 sairaanhoitopiirin tutkimusyhteistyötä ja lisännyt tutkimustiedon systemaattista hyödyntämistä hoitotyön kehittämisessä. Tämä julkaisu on tarkoitettu kaikille potilasohjauksesta ja sen kehittämisestä kiinnostuneille. Julkaisussa esitellään niitä asioita, joiden tiedetään myös useiden tutkimusten perusteella olevan ongelmallisia. Alussa on luku potilasohjauksen eettisistä lähtökohdista. Etiikka on hoitotyön keskeinen elementti ja se on huomioitava myös ohjauksessa. KIRJALLISUUS 1 Maynard AM. Preparing readable patient education handouts. Journal for nurses in staff development 1999; 15: Johansson K, Hupli M, Salanterä S. Patients learning needs after hip arthroplasty. Journal of clinical nursing 2002; 11: Hayes A, Buffum M. Educating patients after conscious sedation for gastrointestinal procedures. Gastroenterology nursing 2001; 24: Nilsson T, Klang B, Berg M. Patients education for adults with chronic eczema. Dermatology nursing 1999; 11: Jolley S, Gert J. Patients information on post-operative sickness. Nursing standard 2000; 14: Abley C. Teaching elderly patients how to use inhalers. A study to evaluate an education programme on inhaler tech nique for elderly patients. Journal of advanced nursing 1997; 25: Brus H, van de Laar M, Taal E, Rasker J, Wiegman O. Effects of patient education on compliance with basic treat ment regimens and health in recent onset active rheumatoid arthritis. Annals of the rheumatic diseases 1998; 57: Hill B, Johnson S. Effect of patient education on adherence to drug treatment for rheumatoid arthritis: a randomised controlled trial. Annals of rheumatoid disease 2001; 60: Jaarsma T, Halfens R, Tan F, Abu-Saad H, Dracup K, Diederiks J. Self-care and quality of life in patients with advanced heart failure: the effect of supportive educational intervention. Heart & lung: the journal of acute & critical care 2000; 29: Kyngäs H, Mikkonen R, Jämsä T, Nousiainen E-M, Rytilahti M, Seppänen P, Vaattovaara R. Coping with the onset of cancer: coping strategies and resources of young people with cancer. European journal of cancer care 2001; 10: 6-11.
15 5 11 Kyngäs H, Kroll T, Duffy M. Compliance in adolescents with chronic disease: a review. Journal of adolescent health 2000; 26: Stenman P, Toljamo M. Astmapotilaiden ohjaus ja hoitoon sitoutuminen astmaa sairastavien arvioimana. Hoitotiede 2002; 14: Brumfield V, Kee C, Joyce J. Preoperative patient teaching in ambulatory surgery settings. AORN 1996; 64: Ruchala P. Teaching new mothers: priorities of nurses and postpartum women. Journal of obstetric, gynaecologic, and neonatal nursing 2000; 29: Kääriäinen M, Kyngäs H, Ukkola L, Torppa K.. Potilaiden käsityksiä heidän saamastaan ohjauksesta. Tutkiva hoitotyö 2005a; 3: Kääriäinen M, Kyngäs H, Ukkola L, Torppa K. Terveydenhuoltohenkilöstön käsitykset ohjauksesta sairaalassa. Hoitotiede. 2005b; 18: Ervasti T-M Perioperatiivisten sairaanhoitajien valmiudet ohjata potilaita. Pro gradun esittely. Tutkiva hoitotyö 2, Koskela A. Syöpäpotilaan ohjausprosessi potilaan ja hoitajan näkökulmasta. Oulun yliopisto, hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos. Pro gradu -tutkielma Lipponen K. Kirurgisen hoitohenkilökunnan potilasohjausvalmiudet. Pro gradun esittely. Tutkiva hoitotyö 2005; 2: Patala-Pudas L. Sisätautipotilaan ohjaus. Oulun yliopisto, hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos. Pro gradu -tutkielma Riikola R. Kuntoutujan ohjaus tuki- ja liikuntaelinsairauksissa. Pro gradun esittely. Tutkiva hoitotyö 2005; Stenbäck J. Neurologisen potilaan ohjaus hoitohenkilöstön, potilaan ja omaisen arvioimana. Oulun yliopisto, hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos. Pro gradu - tutkielma
16 6 POTILASOHJAUKSEN EETTISET LÄHTÖKOHDAT Mari Lahtinen TtM, assistentti Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos Etiikalla tarkoitetaan oppia oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta toiminnasta. Sen tarkoituksena on kuvata ja perustella hyviä ja oikeita tapoja toimia suhteessa toisiin ihmisiin. Etiikassa pohditaan sitä, mikä hoitotyössä on tärkeää, miten toisia tulisi kohdella ja miten toisten tulisi kohdella meitä. Etiikka auttaa tekemään valintoja ja arvioimaan sekä omaa että toisten toimintaa. Se ei kuitenkaan anna valmiita ratkaisuja eettisiin kysymyksiin, mutta antaa välineitä tarkastella niitä. (1, 2, 3.) Ohjauksella tarkoitetaan aktiivista ja tavoitteellista toimintaa, jossa ohjaaja ja ohjattava ovat vuorovaikutuksellisessa ohjaussuhteessa. Ohjaus on sidoksissa sekä ohjaajan että ohjattavan kontekstiin eli taustaan: niihin lähtökohtiin ja periaatteisiin, joiden pohjalta toimitaan. Ohjauksen sisältö ja tavoitteet puolestaan määräytyvät tämän taustan mukaan ja rakentuvat edelleen ohjaussuhteessa. (4.) Etiikan suhde ohjaukseen tuleekin esille juuri ohjauksen kontekstin ja vuorovaikutuksen kautta. Ohjauksessa oleva konteksti muodostuu sekä käytännön toiminnallisista että eettisistä kysymyksistä, jotka todentuvat ohjaustilanteen vuorovaikutuksessa. Jokaisessa vuorovaikutustilanteessa on läsnä vähintään kaksi eettistä perspektiiviä ja siten ohjauksessa ollaan aina tekemisissä etiikan kanssa. Nämä perspektiivit ovat ammattilaisen eli hoitajan sekä potilaan tai ohjaukseen läheisesti liittyvien omaisten omat eettiset näkemykset. Ohjaukseen vaikuttavia hoitajan eettisiä näkemyksiä voidaan määritellä hoitotyötä ohjaavien lakien ja asetusten, terveydenhuollon eettisten periaatteiden ja ammattietiikan kautta. Lisäksi tilanteessa ovat sekä hoitajan että potilaan omat henkilökohtaiset etiikankäsitykset. 1 Laillinen lähtökohta velvoittajana ja mahdollistajana Ohjaustilanteen laillisen kontekstin muodostavat hoitajaa ohjaavat sekä kansainväliset sopimukset että kansalliset lait ja asetukset. Lain ja asetusten alueella tilanteessa ovat läsnä muun muassa perus- ja ihmisoikeudet, terveystoimeen (esim. erikoissairaanhoitoja kansanterveyslaki, laki potilaan asemasta ja oikeuksista), koulutukseen ja ammatinharjoittamiseen (esim. laki ja asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä) liittyvät sekä siviilioikeudelliset (esim. potilasvahinko-, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslaki) kohdat. Lait ja asetukset luovat ohjaustilanteen toimimiselle sekä pohjan että velvoitteen. Ne toimivat pohjana siinä mielessä, että niiden perusteella koko ohjaustoiminta on mahdollista: ne
17 7 antavat konkreettisesti ohjaukselle mahdollisuuden tapahtua. Velvoittavia ne ovat siinä mielessä, että niiden voidaan katsoa asettavan sekä hoitajalle että koko tapahtumalle minimivaatimuksen: hoitajan on täytettävä ja noudatettava asetettuja laatukriteereitä kyetäkseen toimimaan tehtävässään. Tämä tarkoittaa myös esimerkiksi potilaan asemaa ja oikeuksia määrittävän lain huomioimista potilaan ohjauksessa. Tältä perustalta sitoudutaan huomioimaan ja kunnioittamaan potilaan ihmisarvoa, vakaumusta ja yksityisyyttä. Myös potilaan ohjaus on toteutettava potilaan suostumuksella ja yhteisymmärryksessä. 2 Yhtenäisyys terveydenhuollon eettisistä periaatteista Lakien ja asetusten lisäksi ohjaustilanteen eettistä kontekstia määrittävät terveydenhuollon eettiset periaatteet. Terveydenhuollon eettiset periaatteet ovat valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan (5) asettamat. Periaatteet koskettavat jokaista terveydenhuollossa toimivaa ja sisältävät sekä määritelmän terveydenhuollon tehtävästä että eettisistä periaatteista. Terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan mukaan terveydenhuollon tehtävänä on terveyden edistäminen, sairauksien ehkäisy ja kärsimyksen lievittäminen. Eettisiä periaatteita on kuusi ja ne ovat: potilaan oikeus hyvään hoitoon, ihmisarvon kunnioitus, itsemääräämisoikeus, oikeudenmukaisuus, hyvä ammattitaito ja hyvinvointia edistävä ilmapiiri sekä yhteistyö ja keskinäinen arvonanto. Terveydenhuollon eettiset periaatteet määrittävät myös ohjauksen perustaa ja lisäävät ymmärrystä eettisesti oikeasta tavasta toimia ohjaustilanteessa. Tältä perustalta ohjauksessa on eettisestä näkökulmasta huomioitava potilaan näkemys ja kokemus ja toisaalta ne velvoittavat hoitajan toimimaan potilaan parhaaksi yhteistyössä toisten saman ja muiden ammatin edustajien kanssa. Ohjauksen tavoite on puolestaan ymmärrettävissä terveydenhuollon etiikan tehtävän kautta: tavoitteena on potilaan hyvinvoinnin edistämisen. 3 Ammattietiikan suoja ja tuki Määritettäessä ohjauksen eettistä kontekstia, keskeisessä asemassa on myös ammattietiikka. Jokaista ammattia ohjaavat terveydenhuollon eettiset periaatteet, mutta yksilöidysti jokaisen ammatin oma ammattietiikka. Ammattietiikan tarkoituksena on sekä suojata että tukea ammattikunnan jäseniään tehtävässään. Ammattietiikka määrittää ammatin tehtävän yhteiskunnassa ja se voi olla joskus ristiriidassa kansalaisten vapauden ja yleisen etiikan kanssa. (2, 1). Tämä ammattietiikan määritelmä tarkoittaa sitä, että ohjaustilanteessa hoitajalla voi olla perusteet toimia potilaan kanssa ja toisaalta tekee ymmärrettäväksi hoitajan toiminnan. Ristiriita kansalaisten vapauden ja yleisen etiikan kanssa tarkoittaa sitä, että työssä voi joutua toimimaan tavalla, jota ei yksityishenkilönä voisi ilman laillisia seurauksia tehdä. Näitä ovat esimerkiksi kivun tuottaminen (pistokset, toimenpiteet), vapauden rajoittaminen tai elintapoihin puuttuminen. Ammattietiikan suojassa tällainen toiminta on kuitenkin perusteltua ja ymmärrettävää, jopa odotettavaa. Siten ammattietiikka auttaa ammattilaisia ymmärtämään oman toimintansa. Toisaalta se antaa olennaisen viestin myös potilaille: hoitajan toiminta tulee ymmärrettäväksi juuri sen ammattieettisten sitoumusten kautta.
18 4 Ohjauksessa yksilöt kohtaavat 8 Eettisestä näkökulmasta ohjauksen konteksti muodostuu siten laillisista, yhteisistä terveydenhuollon eettisistä lähtökodista ja ammattietiikasta. Näiden lisäksi mukana ovat myös jokaisen hoitajan omat eettiset käsitykset. Olennaista on kuitenkin huomata, että ohjauksen eettisenä perustana ei kuitenkaan yksinomaan voi olla hoitajan oma henkilökohtainen etiikka: hoitaja ei voi määritellä oman hoitamisen perustaa ainoastaan omista arvoista käsin, vaan vasta sekä laillinen, terveydenhuollon yhteinen ja ammatillinen lähtökohta tekevät myös ohjauksen kontekstissa toiminnasta ymmärrettävää ja perusteltua. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei jokaisen hoitajan persoonallisella näkemyksellä olisi merkitystä. Yhteinen laillinen ja eettinen perusta luo taustan, jossa erilaiset hoitajat omine persoonineen ovat parhaimmillaan hoitotyön rikkaus ja vahvuus, joka auttaa kohtaamaan vähintäänkin yhtä värikkään ja arvokkaan potilaiden ja asiakkaiden joukon. (6.) Kysymys potilaista ja asiakkaista myös ohjauksen eettisessä keskustelussa onkin keskeisin. Paitsi hoitajilla, myös asiakkailla ja potilailla on oma eettinen näkemyksensä, joka ilmenee ohjauksen vuorovaikutustilanteessa. Tämä ei voi eikä saa hukkua laillisten, julkisten ja hoitajien yksityisten näkemysten joukkoon. Potilaan eettisen näkökulman huomioimatta jättäminen ohjauksessa on itse asiassa koko terveydenhuollon toiminnan tehtävän sivuuttamista: terveydenhuollon tehtävänä on juuri potilaan hyvinvoinnin turvaaminen ja siitä huolehtiminen. LOPUKSI Pohdinta potilasohjauksen eettisistä lähtökohdista johtaakin varsin laajoihin ja perustavanlaatuisiin kysymyksiin terveydenhuollon lähtökohdista. Ohjauksessa tapahtuva vuorovaikutus ei ole vain yksittäisten yksilöiden kohtaamista, vaan siinä kohtaavat etiikan näkökulmasta laillisin ja eettisin perustein määritetty ammattilainen ohjattavan. Se millainen ohjauksen eettinen konteksti on, ei olekaan hoitajan yksityinen asia, vaan toimintaa ohjaa silloin laajempi ammatti- ja yhteiskunta. Tämä tausta turvaa hoitajien toiminnan siinä mielessä, että hoitaja ei ole oman eettisen kontekstinsa pohdinnassa yksin tai suojaton, vaan yhteinen tausta tekee toiminnan ymmärrettäväksi, yhdistää työtovereihin ja antaa yhteisen päämäärän. Tämän vuoksi olisikin erittäin keskeistä, että jokaisessa hoitoyksikössä pohdittaisiin oman yksikön toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet. Tämä ei tarkoita laillisista, yhteisistä terveydenhuollon periaatteista tai ammattietiikasta poikkeavaa linjaa, vaan näihin perustuvaa, yhtenäistä yksikön jokaisen työntekijän toimintaa ohjaavaa ja tukevaa perustaa. Potilasohjauksessa yksikön yhtenäinen eettinen konteksti siten paitsi tukee hoitajaa toiminnassaan ja valinnoissaan myös turvaa potilaalle mahdollisimman yhdenmukaisen ja samalta perustalta lähtevän potilasohjauksen. KIRJALLISUUS 1 Häyry M. Hyvä elämä ja oikea käytös. Historiallinen johdatus moraalifilosofiaan. Helsinki: Yliopistopaino Airaksinen T. (toim.) Ammattien ja ansaitsemisen etiikka. Helsinki: Yliopistopaino 2002.
19 9 3 Airaksinen T. Moraalifilosofia. Juva: WSOY Kääriäinen M, Kyngäs H.. Käsiteanalyysi ohjaus-käsitteestä hoitotieteessä. Hoitotiede 2005: 17(5). 5 (Terveydenhuollon eettiset ohjeet/etene) 6 Lahtinen M, Backman K. Naisnäkökulma hoitotyön etiikan teoriaan. Carol Gilligan ja välittämisen etiikka. Hoitotiede 2004: 16 (3).
20 10 HYVÄ POTILASOHJAUS PROSESSINA Iso-Kivijärvi Marketta, sairaanhoitajaopiskelija Keskitalo Outi, sairaanhoitaja Kukkola Katja, sairaanhoitajaopiskelija Ojala Pia, sairaanhoitaja Olsbo Annikki, osastonhoitaja Pohjola Mervi, sairaanhoitaja Väänänen Helena, laatupäällikkö 1 TAUSTAA Ohjausprosessin luonteeseen kuuluu, että ensin määritellään ohjauksen tarve, suunnitellaan ohjauksen kulku, toteutetaan ohjaus ja lopuksi arvioidaan ohjauksen onnistuminen ja vaikuttavuus. Tämä ohjausprosessi toteutuu potilaan hoidon kaikissa vaiheissa (1.). Ohjauksen tarpeen määrittelyyn ja toteutukseen vaikuttavat yksilön sekä yhteisön voimavarat. Sairastuminen aiheuttaa sekä sairastuneelle että hänen omaisilleen epävarmuuden, avuttomuuden ja turvattomuuden tunteita. Tilanteesta selviytymisessä on ensiarvoisen tärkeää, että potilas ja hänen läheisensä saavat tietoa sairaudesta, odotettavissa olevista tutkimuksista ja hoidoista. Tutkimusten mukaan tiedon saaminen mahdollistaa ja rohkaisee potilasta osallistumaan päätöksentekoon ja edistää valmiuksia itsensä hoitamiseen (2, 3, 4, 5). Lisäksi opetus ja ohjaus vähentävät ahdistusta ja pelkoa. (6.) Potilasohjauksessa korostuu tarpeiden määrittely, koska ohjauksen lähtökohtana tulee olla potilaan tarpeet. On tärkeää ottaa huomioon se, kuinka kauan potilas on sairastanut ja mitä hän jo tietää sairaudestaan. Huomioitava on myös se, että vastasairastunut potilas voi olla kriisivaiheessa, jolloin hänen vastaanottokykynsä ohjauksen suhteen ei ole paras mahdollinen. Luomassamme potilasohjauksen mallissa (Kuvio 1) on yksilöity potilaan ohjauksen painoalueita hoitopolun eri vaiheissa sairaanhoitajan toteuttamana. Esimerkkinä on käytetty
Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija
Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotPotilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi
Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin
LisätiedotPotilasinfokeskus T-sairaala 1 krs
Potilasinfokeskus T-sairaala 1 krs Päivi Ali-Raatikainen 15.11.2006 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Mikä on Tietolähde? Potilasohjauskeskus, jossa on VSSHP:n hoitokäytäntöjen
LisätiedotOmaishoitajuus erikoissairaanhoidossa
Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa
LisätiedotOrtopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos
Ortopedisten potilaiden ohjaus Johansson Kirsi, TtM (väit.3.11.2006) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ohjaus ortopedisessa hoitotyössä Ohjaus keskeinen toiminto hoitotyössä Laki potilaan
LisätiedotVäitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)
1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015
LisätiedotLataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila
Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston
LisätiedotSydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö
Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa
LisätiedotPäiväkirurgian koulutuspäivä 18.4.08 / Pori. Satu Rauta, perioperatiivisen hoitotyön kliininen asiantuntija Hus, Hyks Operatiivinen tulosyksikkö
Päiväkirurgian koulutuspäivä / Pori Satu Rauta, perioperatiivisen hoitotyön kliininen asiantuntija Hus, Hyks Operatiivinen tulosyksikkö Esityksen sisältö Mitä ohjaus on? Miten ohjausta on hoitotieteessä
LisätiedotMiksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?
Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotAikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus
Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa
LisätiedotStandardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto
Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla
LisätiedotTerveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia
LisätiedotPOTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?
POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja
LisätiedotHOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET
HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ
LisätiedotLapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa
Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.5.2012 Kuva Google.com Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen
LisätiedotUNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015
UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 Sisältö määritelmiä uniapneatauti potilasohjaus ja hoitoon sitoutuminen mitä opimme? Tutkimustuloksia
LisätiedotKansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin
ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet
LisätiedotPotilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari
Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten
LisätiedotTahdistinpotilaan ohjauksen kehittäminen Satakunnan sairaanhoitopiirissä
hanke 2009-2011: Yhdessä uudella tavalla. Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen osahanke, VeTePO Satakunnan sairaanhoitopiirin pilottihanke Tahdistinhoitajapoliklinikan kehittäminen ja potilasohjauksen
LisätiedotNäkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK
Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotHoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin
Hoitosuositus Tutkimusnäytöllä tuloksiin Leikki-ikäinen lapsi tarvitsee mahdollisuuksia puhua ja käsitellä toimenpiteen herättämiä tunteita. Kuva: Shutterstock Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa
LisätiedotLapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.
Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.2012 Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen kyky hahmottaa
Lisätiedot- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?
THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut
LisätiedotEnsitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011
Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.
LisätiedotLÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET
LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva
LisätiedotPotilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen
Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen Sini Eloranta sh, TtT, suunnittelija, PO osahanke, VSSHP sini.eloranta@tyks.fi, puh. 050-5608740 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri TYKS Erva alue
LisätiedotArviointi ja palaute käytännössä
Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan
LisätiedotSepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely
Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 20.5.2016 Kehittäjäsairaanhoitaja Johanna Pekkilä, JYTE avosairaanhoito Alkutilanne Sepelvaltimotautia
LisätiedotLihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus?
Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011 Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus? Helena Leino-Kilpi, professori Turun yliopisto, Lääketieteellinen
LisätiedotTietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari
Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari 3.5.2013 Salla Seppänen, osaamisaluejohtaja SaWe SAIRAANHOITAJAKSI VERKOSTOISSA JA
LisätiedotÄkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI
Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä
LisätiedotHengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset
Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia
LisätiedotTerveyden edistämisen johtaminen sairaalassa
Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella
LisätiedotPOTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen
POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA 2017 2021 Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen Tavoitteet vuoteen 2021 mennessä Potilas- ja asiakasturvallisuus näkyy rakenteissa ja käytännön toiminnassa.
LisätiedotIkääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat
Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden
LisätiedotKirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN
Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kuntouttavassa hoitotyössä kuntouttavaa toimintaa suoritetaan osana potilaan perushoidollisia tilanteita. Tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä myös kuntoutumista
LisätiedotHoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.
Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.2012 Sähköisen potilaskertomustiedon hyödyntäminen johtamisessa Sähköisen
Lisätiedottoteutetaan koko hoitoprosessin ajan, ei pelkästään juuri ennen leikkausta tai välittömästi sen jälkeen päiväkirurgisen potilaan hoidossa korostuvat
Potilasohjaus ohjaa laki: potilaalla tiedonsaantioikeus potilaalla itsemääräämisoikeus laadullista -> näyttöön perustuvaa tavoitteena on potilaan hyvinvointi, edistää potilaan tietoutta omasta toiminnastaan
LisätiedotALS-sopeutumisvalmennuskurssit,
ALS-sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Palveluntuottajien koulutus Merja Pouttu suunnittelija Kela, Työ ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Kuntoutuspalvelujen ryhmä ALS-kurssit Mikä on muuttunut
LisätiedotHankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita
VeTe Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita professori Katri Vehviläinen-Julkunen 1 professori Hannele Turunen 1 yliopistotutkija, TtT Tarja Kvist 1 lehtori, TtT Pirjo Partanen
LisätiedotKeuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!
VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille
LisätiedotEPSHP ja keskussairaala harjoitteluympäristönä ja ohjauksen järjestäminen. Merja Sankelo, THT, Dosentti Opetusylihoitaja
EPSHP ja keskussairaala harjoitteluympäristönä ja ohjauksen järjestäminen Merja Sankelo, THT, Dosentti Opetusylihoitaja Opetussairaala Seinäjoen keskussairaala toimii opetussairaalana eri alojen opiskelijoille
LisätiedotVeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa
VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,
LisätiedotSOSIAALISEN MEDIAN OHJAUSINTERVENTIO YLIPAINOISTEN NUORTEN SITOUTUMISESSA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN
SOSIAALISEN MEDIAN OHJAUSINTERVENTIO YLIPAINOISTEN NUORTEN SITOUTUMISESSA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN Tari Koskela, Maria Kääriäinen, Jouni Markkula ja Kristiina Simojoki Tutkimuksen tausta Nuorten ylipainoisuus
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Ajankohtaiset asiat Syksyn verkoston päivämäärät: 26.10 Jatketaan tämän kerran teemoja 14.11. Rovaniemen kaupungin kotikuntoutuksen
LisätiedotNuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella
Nuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella Miia Ojala Sairaanhoitaja YAMK Lasten ja nuorten veri- ja syöpäsairauksien hoito Lapsena tai nuorena syövän sairastaneiden
LisätiedotKeuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon
Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011
LisätiedotOpiskelijapalaute vuodelta 2017
1 (14) Opiskelijapalaute vuodelta 2017 1. Yksikkö, jossa suoritit harjoittelun: 2 (14) 2. Ikäsi: 3. Onko sinulla aikaisempaa ammatillista tutkintoa? 5. Minkä lukuvuoden opiskelija tällä hetkellä olet?
LisätiedotPÄIVÄKIRURGISEN POTILAAN HOIDON JATKUVUUS MARJA RENHOLM JOHTAVA YLIHOITAJA, HYKS AKUUTTI, HUS
PÄIVÄKIRURGISEN POTILAAN HOIDON JATKUVUUS MARJA RENHOLM JOHTAVA YLIHOITAJA, HYKS AKUUTTI, HUS TUTKIMUKSEN TAUSTA Päiväkirurginen hoito on lisääntynyt viime vuosikymmeninä voimakkaasti. Tämä tuonut tarpeita
LisätiedotAmmatillinen opettajakorkeakoulu
- Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotInternetin avulla tuloksiin päiväkirurgisen potilaan ohjauksessa
Internetin avulla tuloksiin päiväkirurgisen potilaan ohjauksessa Katja, Heikkinen *TtM, sh, TtT-opiskelija, pt.tuntiopettaja, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos; Turun AMK, terveysala; katheik@utu.fi
LisätiedotHOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla
HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia
LisätiedotMuistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa
LisätiedotMini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto
Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla
LisätiedotETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ
ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotTraumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit
Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit Palveluntuottajien koulutus 14.11.2018 Pirjo K. Tikka Vastaava suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä Aivovammakurssit vuoden 2019 alusta alkaen
LisätiedotTausta tutkimukselle
Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti
LisätiedotHoitotyö terveysasemalla
Hoitotyö terveysasemalla Turun terveysasemien asiakasraati 20.9.2017 Eva Antero-Jalava Terveydenhoitaja, TtM Terveysasematyö ja hoitohenkilökunta Terveysasemalla työskentelee sairaanhoitajia, terveydenhoitajia
LisätiedotSAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS
SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS Anne Mohn Suunnittelija (ma), TtM, sh, th Potilasohjaus symposium 17.10.2016 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT: Selvittää
LisätiedotAMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN
AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen
LisätiedotMIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET
MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus
LisätiedotHoitotyön yhteenveto Kantassa
Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön
LisätiedotKASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015
KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)
LisätiedotKouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1
Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LisätiedotLakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö
Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset
LisätiedotOHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista
Lisätiedot2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?
ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu
LisätiedotTerveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen
Terveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen Tieteiden talo 26.10.2018 BMF-yhdistys syysseminaari Elina Rajalahti Yliopettaja/TtT Laurea-ammattikorkeakoulu Mitä pitää tehdä, kun kun huomaa,
LisätiedotOpiskelijapalaute 2018
Opiskelijapalaute 2018 Vastaajien kokonaismäärä: 53 1. Yksikkö, jossa suoritit harjoittelun: Vastaajien määrä: 50 0% 2% 4% 6% 8% 10% 12% 14% 16% Valitse Akuuttiosasto 1 14% Akuuttiosasto 2 14% Geriatrinen
LisätiedotMoniammatillinen yhteistyö kuntoutusosastolla
Moniammatillinen yhteistyö kuntoutusosastolla Sairaanhoitaja Jenni Koskinen Fysioterapeutti Kati Peltomäki Tyks Kuntoutusosasto Kaskenlinna 13.3.2017 VSSHP/Aivoviikko Moniammatillisuus Kuntoutuja/potilas
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE
HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen
LisätiedotPöytyän terveyskeskuksen osasto
PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ Pöytyän terveyskeskuksen osasto TIETOA POTILAAN OMAISELLE Osasto Yläneentie 1 21870 RIIHIKOSKI Puh: 02 4864 1300 Pöytyän terveyskeskuksen osaston tehtävänä on: Antaa
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hoitoketju/palveluverkkotyö Pirkanmaalla Hoitoketjuja on tehty Pirkanmaalla vuodesta 2005 alkaen. Terveysportissa
LisätiedotMuistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen
Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin
LisätiedotArjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu
Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu Jaana Paltamaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu 15.3.2017 Lähde: Wade Clin Rehabil 2005 Arjen toimintakyvyn arviointi 1/4 Kuntoutustarpeen havaitseminen
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotVASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE
LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /
LisätiedotSosiaalityön palvelut terveydenhuollossa. Potilaan oikeuksien päivä Leena Siika-aho Johtava sosiaalityöntekijä Oys
Sosiaalityön palvelut terveydenhuollossa Potilaan oikeuksien päivä 17.4.2018 Leena Siika-aho Johtava sosiaalityöntekijä Oys Terveyssosiaalityö Terveydenhuollon organisaatiossa toteutettua sosiaalityötä
LisätiedotMonialainen yhteistyö kotona asumisen tukena
Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena Anna Haverinen Vanhustyön johtaja, Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut 29.9.2014 Ikäihmisten palvelujen tavoitteita Ikäihmiset ovat tyytyväisiä elämäänsä, kokevat
LisätiedotPia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro
Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan
LisätiedotKuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote
Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,
LisätiedotTampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma
2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen
Lisätiedot-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon
Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset
LisätiedotConstructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland
Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research
LisätiedotTerveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet
Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet 04.02.2014 HUSn kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistäjien yhteistapaaminen Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija
LisätiedotSTESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014
Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat
LisätiedotArkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen
Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta
LisätiedotKOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.
KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä työkokouksessa
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä 15.11.2017 työkokouksessa Kotikuntoutus Kotikuntoutus on moniammatillista, tavoitteellista ja määräaikaista kotona
LisätiedotEettinen päätöksenteko ja. potilaan näkökulma
Eettinen päätöksenteko ja 1 potilaan näkökulma osastoryhmän päällikkö,ylihoitaja TtT Päivi Soininen Esitys perustuu väitöstutkimukseen Coercion, Perceived care and Qualtity of life among Patients in Psychiatric
LisätiedotLähihoitajan eettiset ohjeet
Lähihoitajan eettiset ohjeet Lähihoitajan eettiset ohjeet Sisältö: 1. Sosiaali- ja terveysalan erityispiirteet 2. Lähihoitajan työ 3. Lähihoitajan eettiset periaatteet Esipuhe Lähihoitaja työskentelee
Lisätiedot