Osaamisen ytimessä. Meilahden kampus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osaamisen ytimessä. Meilahden kampus"

Transkriptio

1 Osaamisen ytimessä Meilahden kampus

2 1. Biomedicum Helsinki 1 2. Biomedicum Helsinki 2 3. Biomedicum Helsinki 3 (suunnitteilla) 4. Haartman-instituutti 5. Terveystieteiden keskuskirjasto Meilahden tornisairaala 7. Lasten ja nuorten sairaala 8. Lastenlinna 9. Naistenklinikka 10. Silmä-korvasairaala 20 Paasikivenkatu 11. Syöpätautien klinikka 12. Haartmanin sairaala 13. Meilahden kolmiosairaala 14. Työterveyslaitos 15. Metropolia Ammattikorkeakoulu 16. Hammaslääketieteen laitos 17. Hjelt-instituutti 18. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 19. HUS Hallinto 20. Liikuntalääketieteellinen osasto 20. Folkhälsan: Kansanterveyden tutkimusohjelma

3 Osaamisen ytimessä Meilahden kampus Meilahden kampus on kansainvälisesti merkittävä lääketieteen, terveyden ja hyvinvoinnin osaamiskeskittymä. Sen vahvuus perustuu useiden erilaisten toimijoiden yliopiston, sairaaloiden, tutkimuslaitosten, ammattikorkeakoulun ja yritysten yhteistyöhön ja yhteisiin tavoitteisiin. Kampuksen asiantuntijaorganisaatiot tuottavat uutta tietoa ja osaamista, mitä yhteiskunta tarvitsee vastatakseen terveydenhuollon ja hyvinvoinnin suuriin haasteisiin. Kampuksen toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään ja lisäksi muiden asiantuntijaorganisaatioiden, tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja yritysten kanssa. Kansainvälinen tutkimusyhteistyö on vilkasta ja koko ajan kasvussa. Meilahden kampuksella tehtävän tutkimusja opetustyön rahoittavat valtio, kunnat, useat säätiöt, elinkeinoelämä, Euroopan unioni, Suomen Akatemia, Sitra ja Tekes. TUTKIMUSJOHTAJA JOHAN LUNDIN SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTISTA (FIMM) TUTKII KUDOSMUUTOKSIA MONIKOSKETUSMIKROSKOOPIN NÄYTÖLTÄ. LAITTEEN KÄYTTÖ PERUSTUU LUNDININ KOLLEGOINEEN KEHITTÄMÄÄN WEBMIKROSKOPIAAN, JOKA ON YHDISTETTY TOISEEN SUOMALAISEEN INNOVAATIOON, JÄTTIKOKOISEEN MONIKOSKETUSNÄYTTÖÖN. MEILAHDEN KAMPUS 1

4 TUTKIJA BORIS VASSILEV LABORATORIOKOKOUKSESSA, HELSINGIN YLIOPISTON BIOLÄÄKETIETEEN LAITOS Biomedicum Helsinki Lääketieteen tutkimus- ja opetuskeskus Biomedicum Helsinki tarjoaa ainutlaatuiset puitteet yliopiston lääketieteen opetuksen, tutkija- ja maisterikoulutuksen, lääketieteellisen perustutkimuksen, yliopistosairaalan kliinisen tutkimuksen ja alan yritystoiminnan korkeatasoiselle yhteistyölle. Keskuksessa on mahdollisuus tiiviiseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen, erikoistilojen käyttöön ja keskuspalvelujen hyödyntämiseen. Helsingin yliopiston ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tutkimusyhteisön lisäksi Biomedicum Helsingissä toimivat Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Folkhälsanin tutkimuskeskus, tutkimuslaitos Minerva, Sotilaslääketieteen Keskus ja alan yrityksiä. Vuoden 2013 alusta talossa toimii myös Wihurin Tutkimuslaitos. Kiinteistö Oy Biomedicum Helsinki omistaa Biomedicum Helsingin kiinteistöt ja rakennukset ja huolehtii niiden kunnossapidosta ja kiinteistöhuollosta. Tutkimus- ja opetuskeskuksen taustaorganisaationa toimivan Biomedicum Helsinki -säätiön tehtävänä on saamillaan lahjoitusvaroilla tukea apurahoin nuoria tutkijoita ja kehittää keskuksen toimintaympäristöä. Meilahden kampuksella meillä on tiedeyhteisö, jonne keskittyy paljon monipuolista osaamista ja lääketieteellistä huippututkimusta. Biomedicum Helsinki on hyvä osoitus siitä, kuinka tärkeitä laajat, monipuoliset toimintaympäristöt ovat tutkimukselle ja opetukselle. Täällä on yhteisymmärryksessä rakennettu korkeatasoinen tutkimuksen tukijärjestelmä, jossa käytetään yhteisiä tiloja sekä yhteisiä kuvantamispalveluja ja DNA:n ja RNA:n sekvensointi- ja analyysipalveluja. Perustutkijat ja kliinikkotutkijat toimivat yhdessä, ja talosta löytyy aina asiantuntija, jos tutkimusryhmä kohtaa kiperän ongelman. Professori, johtaja Olli A. Jänne, Helsingin yliopisto ja Biomedicum Helsinki 2 MEILAHDEN KAMPUS

5 Tutkimuksesta tietoa >> Lääketieteellisen tiedekunnan tärkein panostus huippututkimukseen on tutkimusohjelmayksikkö. Siihen on kilpailun kautta valittu viisi tutkimusohjelmaa, joissa työskentelee noin 400 henkilöä. Tutkimusohjelmayksikkö on 17 miljoonan euron vuosibudjetillaan yliopiston suurimpia laitoksia. Tutkimusohjelmat pureutuvat kuuteen Meilahden kampuksen vahvaan tutkimusalueeseen: syöpä, tulehdustaudit, aineenvaihdunnan häiriöt, rappeuttavat sairaudet, psykiatriset häiriöt sekä sydän- ja verenkiertoelinten taudit. Meilahden kampuksen perustutkimusryhmät ovat verkottuneet kliinikoitten kanssa, ja saamme perustutkimuksen tulokset mahdollisimman nopeasti potilaiden hyödyksi. Yliopisto tarjoaa nuorille, lahjakkaille tutkijoille vakinaistamispolkua, jossa huippututkija nimitetään ensin apulaisprofessoriksi ja myöhemmin arviointien jälkeen professoriksi. Varttuneilla tutkijoilla on mahdollisuus hakea tutkimustiedekunnan jäsenyyttä. Tutkimustiedekunnassa on tällä hetkellä 400 ryhmänjohtajaa. Kehitysbiologian professori, tutkimusdekaani, ylilääkäri Hannu Sariola, Helsingin yliopisto ja HUSLAB HYKS-instituutti tarjoaa Meilahden kampuksen tutkijoille kaupalliset tutkimuspalvelut ja vastaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin valtuuttamana sairaanhoitopiirissä toimeksiantoina tehtävien tutkimusten sopimus- ja taloushallinnosta. HUS:n apurahatutkijoille tarjoamme kirjanpitopalveluja. Tuemme korkeatasoista, luvanvaraista tutkimustyötä, joka on käynyt läpi eettisen arvioinnin ja täyttää kansainvälisen hyvän tutkimustavan ehdot. Suurin osa HYKS-instituutin tukemista kliinisistä tutkimuksista on alkuvaiheen lääketutkimuksia, joissa vaaditaan yliopistosairaalan osaamista ja keskitytään lääkkeen turvallisuuden ja tehon arviointiin. Syöpätaudit ovat suurin ryhmä, joihin etsitään uusia lääkkeitä. Yhteistyökumppanimme ovat kansainvälisiä lääkeyrityksiä, joiden kanssa teemme vuosittain uutta tutkimussopimusta. Voimassa olevia toimeksiantoja on nelisensataa. Pisimmät hankkeet kestävät yli kymmenen vuotta ja tutkimusbudjetit ovat suurimmillaan jopa miljoonan euron luokkaa. Toimitusjohtaja Seppo Pakkala, HYKS-instituutti Oy SYÖPÄBIOLOGIAN TUTKIJAT SELVITTÄVÄT SYÖVÄN KEHITTYMISEN PERUSMEKANISMEJA JA ETSIVÄT KEINOJA TAUTIPROSESSIN PYSÄYTTÄMISEKSI. RÖNTGENHOITAJA JAANA MUSTONEN VALMISTELEE POTILASTA GAMMAKUVAUKSEEN HYKS:N SYÖPÄTAUTIEN KLINIKALLA. MEILAHDEN KAMPUS 3

6 Biomedicumin kantasolukeskus keskittyy ihmisen monikykyisten kantasolujen tutkimiseen. Uusien kantasoluteknologioiden avulla näitä indusoituja pluripotentteja kantasoluja ips-kantasoluja tuotetaan potilaan omista soluista, esimerkiksi verinäytteestä tai ihopalasesta. ips-kantasolut ovat alkion kantasolun kaltaisia ja voivat erikoistua mihin tahansa solutyyppiin. Niiden avulla luodaan malleja solu- ja kudostyypeille, joita ei saa ihmisestä tutkittavaksi, kuten hermosolut, aivosolut ja sydänlihassolut. Kun sairauden mekanismeja voidaan tutkia potilaan omilla soluilla, on mahdollista selvittää, miten geenimuutokset aiheuttavat sairauden ja löytää uusia hoitokeinoja juuri näille ihmisille, joilla on geeneissään alttius sairastua. Lääketieteellisen kantasolututkimuksen professori Timo Otonkoski PROFESSORI, YLILÄÄKÄRI TIMO OTONKOSKI, BIOMEDICUM HELSINGIN KANTASOLUKESKUS, HELSINGIN YLIOPISTO JA HYKS:N LASTENKLINIKKA Aivot ovat hyvin muovautumiskykyiset ja niiden tila vaihtelee hetkittäin. Aivotutkimuksella on käytettävissä useita eri menetelmiä, jotka tuottavat tarkkaa tietoa aivojen rakenteesta ja toiminnasta. Transkraniaalisella magneettistimulaatiolla voidaan vaikuttaa tarkoin määritellyn aivoalueen toimintaan ja selvittää osallistuuko alue esimerkiksi muistamiseen. Fysiologian professori Synnöve Carlson PROFESSORI SYNNÖVE CARLSON, HELSINGIN YLIOPISTON BIOLÄÄKETIETEEN LAITOS 4 MEILAHDEN KAMPUS

7 >> Tutkimuksesta tietoa Biopankeista on tulossa biotietopankkeja: kudosnäyte analysoidaan ja puretaan biteiksi heti ja sen jälkeen käsitellään vain tietoa. Koko genomin luenta on tulossa potilasdiagnostiikan ja tutkimustyön rutiinityökaluksi. Emme tutki yhtä tai kahta geeniä kerralla, vaan kaikkia yhtaikaa. Yhdistämme molekyyliprofiloinnin tulokset potilaan sairautta koskeviin tietoihin ja saamme tarkan kokonaiskuvan terveydestä ja sairaudesta. Kaiken edellytyksenä ovat kuitenkin korkealaatuiset näytteet ja tarkoin suunniteltu ja dokumentoitu näytekeräysprosessi. Olemme yhteistyössä THL:n kanssa rakentaneet FIMM:iin nykyaikaiset näytteiden säilytys- ja hallinnointijärjestelmät, joita hyödynnetään ensimmäiseksi hematologian ja urologian biopankkihankkeissa. Mutta keskiössä on kuitenkin aina potilas, jonka vapaaehtoiseen suostumukseen kaiken on perustuttava. Kehittämispäällikkö Kimmo Pitkänen DOSENTTI PIRKKO PUSSINEN JA VÄITÖSKIRJAN TEKIJÄ KATI HYVÄRINEN, HELSINGIN YLIOPISTON HAMMASLÄÄKETIETEEN LAITOS KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ KIMMO PITKÄNEN, SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTTI (FIMM) Alkuperäinen havainto siitä, että suun tulehdukset ovat yhteydessä kohonneeseen sydän- ja verisuonisairausriskiin, tehtiin Meilahden kampuksella vuonna Tutkimusryhmäni hammaslääketieteen laitoksella jatkaa tätä työtä ja keskittyy erityisesti parodontiitin eli hampaiden kiinnityskudostulehduksen pääpatogeeneina pidettyjen bakteerilajien rooliin sydän- ja verisuonisairauksien synnyssä ja kehittymisessä. Paikallisen tulehduksen lisäksi parodontiitti aiheuttaa yleisen matala-asteisen tulehdusreaktion. Tulehtuneiden ientaskujen kautta taudinaiheuttajat pääsevät verenkiertoon jopa syödessä ja hampaita harjatessa, jolloin altistus niille voi olla päivittäistä ja pitkäkestoista, jos parodontiittia ei hoideta. Teemme perustutkimusta ja lisäksi kehitämme epidemiologisissa ja kliinisissä tutkimuksissa käytettäviä analyysimenetelmiä, joilla tätä patogeenialtistusta voidaan mitata. Lääketieteellisen biokemian dosentti Pirkko Pussinen MEILAHDEN KAMPUS 5

8 Tiedosta taitoa >> Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aloittaa opinnot vuosittain 120 lääketieteen ja 50 hammaslääketieteen opiskelijaa. Annamme erikoistumiskoulutusta 49 lääketieteen alalla, ja tältä kampukselta valmistuu lähes 40 prosenttia maamme erikoislääkäreistä. Tiedekunta järjestää myös jatko- ja täydennyskoulutusta lääkäreille ja hammaslääkäreille, ja meillä on 37 kaksivuotista erikoislääkäreiden lisäkoulutusohjelmaa, esimerkiksi tehohoitolääketieteen, lasten allergologian ja lisääntymislääketieteen aloilla. Tiedekunnalla on myös kaksivuotinen englanninkielinen translationaalisen lääketieteen maisterikoulutusohjelma. Helsingin yliopisto tarjoaa ainoana Suomessa ruotsinkielistä lääketieteen ja hammaslääketieteen opetusta, ja kannustamme muutenkin kaksikielisyyteen. Opetus toteutetaan yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa: lääkärit opettavat ja opettajat toimivat lääkäreinä. Kehitämme vuorovaikutteista oppimisympäristöä ja käytämme sosiaalisen median eri muotoja. Opiskelijat pääsevät harjoittelemaan virtuaalipotilaiden hoitoa netissä, ja simulaatio-opetus tarjoaa mahdollisuuden käden taitojen harjoittelemiseen. Korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori, opetusdekaani, ylilääkäri Anne Pitkäranta, Helsingin yliopisto ja HYKS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka TRANSLATIONAALISEN LÄÄKETIETEEN MAISTERIOPISKELIJA JULIA DÖHLA TYÖSKENTELEE TUTKIMUSKESKUS MINERVASSA. TOISEN VUOSIKURSSIN LÄÄKETIETEEN OPISKELIJAT MIKKO KATAJA, ARBER MEHMETI JA JA AKU OJANEN HARJOITTELEVAT KEUHKOJEN TOIMINTAKYVYN MITTAAMISTA. 6 MEILAHDEN KAMPUS

9 SAIRAANHOITAJAOPISKELIJAT TUULI OINONEN JA OONA PARONEN HARJOITTELEVAT METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN TAITOPAJA TAITOPROSSA. Metropolia Ammattikorkeakoulu on keskellä isoa terveydenhuollon kampusta, jossa kaikilla toimijoilla on yhteinen tavoite potilaan hyvästä hoidosta. Kun välimatka on lyhyt, olemme toistemme saavutettavissa ja pystymme käyttämään asiantuntijuutta puolin ja toisin. Ammattikorkean moderneja oppimistiloja hyödynnetään monissa yhteistyöhankkeissa, esimerkiksi simulaatio-oppimisympäristössä lääketieteen opiskelijat voivat turvallisesti harjoitella hoitotoimenpiteitä luonnonmukaisessa ympäristössä. Kehityspäällikkö Taru Ruotsalainen, Metropolia Ammattikorkeakoulu Tutkin verisuoni- ja imusuonikasvutekijöitä Kari Alitalon laboratoriossa molekyyli- ja syöpäbiologian tutkimusohjelmassa. Näyttää siltä, että silmän kammionesteen ulosvirtausjärjestelmässä kriittisesti toimiva Schlemmin kanava onkin imusuoni. Kanavan tukkeutuminen saattaa liittyä silmänpaineen kasvuun, joka aiheuttaa glaukoomaa. Koska silmässä ei ole muita imusuonia, visioni on, että jonain päivänä voidaan käyttää imusuonien ja verisuonien eroavaisuuksia hyväksi glaukoomahoidon kohdentamisessa Schlemmin kanavaa. Tutkijalääkärilinjan opiskelija Aleksanteri Aspelund TUTKIJALÄÄKÄRILINJAN OPISKELIJAT ALEKSANTERI ASPELUND JA MAIJA BRY LABORATORIOKOORDINAATTORI TAPIO TAINOLAN OHJAUKSESSA SYÖPÄBIOLOGIAN LABORATORIOSSA MEILAHDEN KAMPUS 7

10 Potilas hyvissä käsissä >> Opimme koko ajan uutta tyypin 1 diabeteksesta, vaikka taudin syntymekanismi on yhä arvoitus. Alttius sairastua diabetekseen periytyy, mutta elimistön ja elinympäristön bakteerit näyttävät suojaavan taudin puhkeamiselta. Yhteistyössä VTT:n kanssa kehitämme Clostridium leptum alaryhmään kuuluvan suolistobakteerin suojavaikutukseen perustuvaa hoitoa, jolla diabetekseen johtava tautiprosessi pysäytettäisiin. Tutkimme myös, lisäävätkö lehmänmaitoproteiinit lasten diabetesriskiä. Lastentautiopin professori, ylilääkäri Mikael Knip PROFESSORI, YLILÄÄKÄRI MIKAEL KNIP, HELSINGIN YLIOPISTO JA HYKS:N LASTENKLINIKKA Jokainen sakkominuutti hapenpuutetta merkitsee miljoonien hermosolujen tuhoutumista aivoissa. Siksi akuutin aivoinfarktin hoitoketju pitää viilata saumattoman sujuvaksi. Tavoitteena on onnistunut liuotushoito, jonka vaikutuksia tutkimusryhmäni tutkii Biomedicumissa. Pyrimme selvittämään, miksi verisuonten seinämän läpäisevyys kasvaa aivoveritulpan aukeamisen yhteydessä aiheuttaen jopa verenvuotoja. Toinen tutkimuslinjamme on selvittää niiden geenien ilmentymismuutokset, jotka muuttavat kaulavaltimotaudin oireiseksi, ja geeniprofiilin käyttäminen biomarkkerina riskipotilaiden tunnistamiseksi. Soveltavan neurologian professori, ylilääkäri Perttu Lindsberg PROFESSORI, YLILÄÄKÄRI PERTTU LINDSBERG, HELSINGIN YLIOPISTO JA HYKS:N NEUROKLINIKKA 8 MEILAHDEN KAMPUS

11 Tulevaisuuden sydänkirurgia on vähemmän kajoavaa, enemmän vaikuttavaa. Hoitoja yhdistellään, ja monen eri alan spesialistit tekevät remontin yhdessä. Sydämen puutteita ja sairauksia pystytään korjaamaan pienillä ja tehokkailla mekaanisilla tekosydämillä, sekä laitteilla, jotka viedään ihon läpi valtimopuustoon ja sieltä edelleen sydämeen, tai pienestä luukusta kylkiluitten välistä sydämeen. Infarktin tuhoamaa sydänkudosta voidaan korjata potilaan omilla kantasoluilla, jotka ruiskutetaan tai asetetaan infarktialueelle. Jo nyt sydänleikkauksissa käytetään robotteja mini-invasiivisessa kirurgiassa korjattaessa muun muassa läppävikoja ja sepelvaltimoahtaumia. Thorax- ja verisuonikirurgian professori, ylilääkäri Ari Harjula PROFESSORI, YLILÄÄKÄRI ARI HARJULA, HELSINGIN YLIOPISTO JA HYKS:N SYDÄNKIRURGIAN KLINIKKA MEILAHDEN KAMPUS 9

12 >>Potilas hyvissä käsissä Meillä on Syöpätautien klinikassa oma yksikkö radioisotooppihoitoja varten. Näissä hoidoissa säteilijä hakeutuu verenkierron mukana syöpäpesäkkeisiin, joissa se kiinnittyy syöpäsoluihin ja tuhoaa niitä. Lutetium-177 oktreotaatti -hoito on tehokas uusi keino levinneen neuroendokriinisen kasvaimen nujertamiseen. Maksan etäpesäkkeitä hoidetaan radioembolisaatiohoidolla, jossa radioaktiivisesti säteilevät yttrium-90 -rakeet viedään maksavaltimon haaroihin tukkimaan kasvainta ruokkivat verisuonet ja tuhoamaan säteilyllä syöpäpesäkkeet. Uusin radioisotooppihoito on radiumkloridi-223 -hoito, jossa radium äärimmäisen lyhyen kantaman säteilynä tuhoaa eturauhassyövän lähettämiä luustopesäkkeitä. Iso kansainvälinen tutkimus selvittää hoidon tehoa, ja me Syöpätautien klinikalla osallistumme tutkimukseen. Syöpähoitojen tehokkuudesta tarvitaan selkeä, hyvä tutkimusnäyttö. Syöpätautien dosentti, osastonylilääkäri Hanna Mäenpää DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI HANNA MÄENPÄÄ, HELSINGIN YLIOPISTO JA HYKS:N SYÖPÄTAUTIEN KLINIKKA Meillä on uskomattomia uusia työkaluja, jotka mullistavat syöpätautien diagnostiikan ja hoidon. Jokaisen syöpäsolun perimä pystytään selvittämään emäs emäkseltä. Keskeistä on tunnistaa syöpäsolun syntymiseen ja elossa pysymiseen vaikuttavat avainmutaatiot, joita on hyvin rajallinen määrä ja joihin puuttumalla voimme merkittävästi vaikuttaa sairauden kulkuun. Esimerkiksi KITmutaatio voi olla ajurina akuutissa myelooisessa leukemiassa, joka on aggressiivinen verisyöpä, glioomissa, jotka ovat hankalia aivojen tukikudoksen kasvaimia sekä mahasuolikanavan pahanlaatuisissa GIST-kasvaimissa. Lähivuosina syöpätautien luokitus muuttuu niin, että perustana on yksilöllinen avainmutaatioprofiili. Taudit, joissa on ajurina sama geenimuutos, hoidetaan samoilla lääkkeillä riippumatta siitä, missä kohtaa elimistöä syöpä on. Potilasnäytteiden tallentaminen biopankkiin ja näytteiden aktiivinen tutkiminen on entistäkin tärkeämpää. Kliinisen hematologian professori, ylilääkäri Kimmo Porkka PROFESSORI, YLILÄÄKÄRI KIMMO PORKKA, HELSINGIN YLIOPISTO JA HYKS:N HEMATOLOGIAN KLINIKKA 10 MEILAHDEN KAMPUS

13 Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta Vuonna 1640 perustettu Helsingin yliopisto on yksi Euroopan johtavista tutkimusyliopistoista, ja sen lääketieteellinen tiedekunta kuuluu oman tieteenalansa kärkijoukkoon. Tiedekunnassa tehdään kansainvälisesti arvostettua tutkimusta ja koulutetaan lääkäreitä, hammaslääkäreitä ja tutkijoita. Tiedekunta tuottaa ja tarjoaa tutkimukseen pohjautuvaa tietoa päättäjien, yhteiskunnan toimijoiden ja kansalaisten käyttöön. Tiedekunnan kokonaisrahoitus on vajaat 80 miljoonaa euroa vuodessa; tästä summasta noin >> LÄÄKETIETEEN LISENSIAATTI PIRKKA VIKATMAAN VÄITÖSTUTKIMUS TOI LISÄÄ TIETOA KAULAVALTIMOKIRURGIASTA. MEILAHDEN KAMPUS 11

14 VÄITÖSKIRJAN TEKIJÄ LOTTA VEISTINEN, HELSINGIN YLIOPISTON HAMMASLÄÄKETIETEEN LAITOS >> 36 miljoonaa on tutkimuksen laadun perusteella saatua kilpailtua rahoitusta. Noin tuhannesta työntekijästä pääosa työskentelee opetus- ja tutkimustehtävissä. Tiedekunnasta valmistuu vuosittain noin 140 lääkäriä, hammaslääkäriä ja kymmenen filosofian maisteria. Erikoislääkäreitä ja erikoishammaslääkäreitä valmistuu vuodessa yhteensä yli 200. Tohtorintutkintoja suoritetaan vuodessa, ja tieteellisiä julkaisuja tiedekunnan tutkijoilta ilmestyy noin joka vuosi. Meilahden kampuskirjasto Terkko on osa Helsingin yliopiston kirjastoa. Terkko palvelee lääketieteellistä tiedekuntaa ja yliopistollista keskussairaalaa sekä toimii WHO:n tietopalvelukeskuksena Suomessa. Terkko tarjoaa terveysja lääketieteellistä tietoa opiskelijoille, tutkijoille, lääkäreille, hoitoalalla toimiville sekä kaikille terveysaiheista kiinnostuneille. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 12 MEILAHDEN KAMPUS

15 SAIRAANHOITAJA RAIJA KLEMOLA OTTAA VERINÄYTTEEN AKU LESKISELTÄ, JOKA ON TULLUT HYKS:N LASTENKLINIKAN POLIKLINIKALLE ISÄNSÄ JARMO LESKISEN KANSSA. Uusmaalaisten kuntien omistama HUSkuntayhtymä (HUS) tuottaa erikoissairaanhoidon palvelut jäsenkuntiensa 1,5-miljoonaiselle väestölle. Joka vuosi lähes puoli miljoonaa kansalaista saa hoitoa jossakin HUS-kuntayhtymän 21 sairaalasta. Kahdeksan sairaaloista sijaitsee Meilahden kampuksella: Iho- ja allergiasairaala, Lastenlinnan sairaala, Lastenklinikka, Meilahden kolmiosairaala ja Meilahden tornisairaala, Naistenklinikka, Silmä-korvasairaala sekä Syöpätautien klinikka. Vaativimman sairaanhoidon keskittäminen Meilahteen jatkuu myös lähivuosien rakennushankkeissa. HUS-kuntayhtymän osana toimivan Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) vastuu vaativimman sairaanhoidon tarjoajana kattaa myös Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan sairaanhoitopiirit. Lisäksi HYKS:n sairaaloissa hoidetaan valtakunnallisen työnjaon mukaan koko maasta tulevia potilaita, joilla on erityisen vaativia sairauksia. Esimerkiksi Suomen kaikki elinsiirtopotilaat hoidetaan HYKS:ssa. HUS:n talousarvio on noin 1,7 miljardia euroa vuosittain. Sairaanhoitopiirissä työskentelee noin eri alojen ammattilaista. MEILAHDEN KAMPUS 13

16 Haartmanin sairaala Haartmanin sairaala on Meilahden kampusalueella toimiva Helsingin kaupungin sairaala. Siellä on ympärivuorokautinen päivystys, jossa käy vuosittain noin helsinkiläistä. Sairaalassa sijaitsee myös pääkaupunkiseudun yhteinen suun terveydenhuollon päivystys. Haartmanin sairaalassa toimii sekä terveyskeskus- että sairaalapäivystys. Sairaalassa on lisäksi neljä päivystystä tukevaa vuodeosastoa sekä päivystys- ja valvontaosasto. Sairaalassa koulutetaan tulevia lääkäreitä ja hoitajia. Päivystysyksikön budjetti on vuosittain noin 35 miljoonaa euroa. Sairaansijoja on yhteensä 118 ja henkilöstöä noin 300. SAIRAANKULJETTAJA SAMULI SIREN TUO POTILAAN HAARTMANIN SAIRAALAAN. 14 MEILAHDEN KAMPUS

17 Folkhälsan Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM) SOLUVILJELYTEKNIIKAT OVAT TÄRKEITÄ BIOLÄÄKETIETEELLISEN TUTKIMUKSEN TYÖKALUJA. VANHEMPI TUTKIJA CAROLINE HECKMAN TARKISTAA SOLUVILJELMÄNSÄ KUNTOA. Folkhälsan on yleishyödyllinen sosiaali- ja terveysjärjestö, jonka toimialaan kuuluvat terveyttä edistävä toiminta ja koulutus, palvelutuotanto sekä tutkimus. Folkhälsanin tutkimustoiminta on kasvanut voimakkaasti viime vuosien aikana. Järjestön tutkimuskeskuksessa toimii erilaisissa tutkimusryhmissä lähes 200 tutkijaa ja muuta työntekijää. Tutkimuskeskus keskittyy biolääketieteen ja kansanterveyden tutkimukseen kolmessa ohjelmassa: perinnöllisyystieteen tutkimusohjelma, ennaltaehkäisevän lääketieteen tutkimusohjelma sekä kansanterveyden tutkimusohjelma. Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM) on kansainvälinen tutkimuslaitos, jonka toiminta keskittyy sairauksien molekyylitason mekanismien selvittämiseen genetiikan ja lääketieteellisen systeemibiologian menetelmin. Tutkimustyössä yhdistyvät korkeatasoinen tutkimus ja teknologia sekä ainutlaatuiset potilas- ja biopankkiaineistot. Tavoitteena on tutkimustiedon siirtäminen terveydenhuollon käyttöön muun muassa yksilöityä hoitoa edistämällä. FIMM on osa Nordic EMBL Partnership for Molecular Medicine -yhteistyöverkostoa, johon kuuluvat myös Euroopan molekyylibiologian laboratorio (EMBL) sekä Ruotsin ja Norjan molekyylilääketieteen keskukset. FIMM on Helsingin yliopiston, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja VTT:n yhteinen tutkimuslaitos. FIMM:n ylläpitämä teknologiakeskus ja biopankkipalvelut tarjoavat tutkijoiden käyttöön alan huippuosaamista osana kansallisia ja kansainvälisiä yhteistyöverkostoja. Instituutin vuosibudjetti on noin 14 miljoonaa euroa, josta lähes 70 prosenttia kilpailtua, täydentävää rahoitusta. Henkilöstömäärä on noin 170. LABORANTTI NINA RUOHO, HELSINGIN YLIOPISTON HAARTMAN-INSTITUUTTI MEILAHDEN KAMPUS 15

18 FM VINCENT DUMONT TEKEE VÄITÖSTUTKIMUSTA APULAISPROFESSORI SANNA LEHTOSEN TUTKIMUSRYHMÄSSÄ HAARTMAN-INSTITUUTISSA. Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva on Minervasäätiön ylläpitämä yksityinen tutkimuslaboratorio, jonka tutkimustyön tavoitteena on selvittää lääketieteellisesti merkittävien sairauksien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien, diabeteksen ja hermoston tautien syntymekanismeja ja hoitomahdollisuuksia kliinisiä ja prekliinisiä tutkimusmenetelmiä hyödyntäen. Tutkimuslaitoksen rahoituksesta noin 45 prosenttia tulee Minervasäätiöltä ja 55 prosenttia ulkopuolisista rahoituslähteistä. Laitoksessa työskentelee kahdeksan tutkimusryhmää, joissa tutkijoita, tutkijakoulutettavia ja avustavia henkilöitä on yhteensä noin 50. Vuosittain valmistuu keskimäärin viisi lopputyötä.

19 Metropolia Ammattikorkeakoulu Terveys- ja hoitoala Metropolia Ammattikorkeakoulun Terveys- ja hoitoalan yksikkö toimii Meilahden kampusalueella. Se kouluttaa terveysalan ammattilaisia ja tarjoaa Oppimis- ja kehittämiskeskus TEHOSTAn kautta elinikäisen osaamisen palveluita yhteisöille ja yrityksille sekä aluekehitystä tukevaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Terveys- ja hoitoalalta valmistuu terveysalan monipuolisia osaajia, näyttöön perustuvan toiminnan tuntijoita sekä oppimisympäristöjen kehittäjiä. Koulutusohjelmat ovat bioanalytiikka, ensihoito, hoitotyö, radiografia ja sädehoito, nursing, suun terveydenhuolto, kliininen asiantuntija, sosiaali- ja terveysalan johtaminen ja kehittäminen, terveyden edistäminen, Health Business Management, Emergency and Critical Care Nursing. Metropolian Terveys- ja hoitoalalla on opiskelijoita noin 2000 ja henkilöstöä noin 180. Aloituspaikkoja on nuorisokoulutuksessa noin 500 ja aikuiskoulutuksessa noin Tutkinnon suorittaa vuosittain yli 500 opiskelijaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n omistavat Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit sekä Kirkkonummen kunta. Terveys- ja hoitoalan koulutus toteutetaan kiinteässä yhteistyössä alueen työ- ja elinkeinoelämän kanssa. ENSIHOITAJAOPISKELIJAT JULIA GARAM, MARKE KUOSA JA JENNI SOINI HARJOITTELEVAT PALJEMASKIVENTILAATIOTA METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN SIMULAATIO- OPPIMISYMPÄRISTÖSSÄ. SAIRAANKULJETTAJAOPISKELIJA HANNU LAITINEN JA SAIRAANHOITAJA LAURI RIIHIMÄKI, HAARTMANIN SAIRAALA MEILAHDEN KAMPUS 17

20 Puolustusvoimien Sotilaslääketieteen keskus Sotilaslääketieteen Keskus (SOTLK) on puolustusvoimien lääkintähuollon palvelukeskus, asiantuntija ja kouluttaja. Keskuksessa tehdään myös ainutlaatuista kenttälääkinnän tutkimusta kotimaan ja kansainvälisiin tarpeisiin. Biomedicumissa toimii Ilmailulääketieteen keskus (Aeromedical Centre, AMC), kemiallisen ja biologisen suojelulääketieteen ja ympäristöterveyden keskus (CBYK) sekä puolustusvoimien epidemiologi ja työterveyshuollon johtotiimi, joka ohjaa koko puolustusvoimien henkilöstön työterveyshuoltoa. AMC vastaa sotilaslentäjien valinta- ja määräaikaistarkastuksista sekä puolustusvoimien muun lentävän henkilöstön ja siviili-ilmailuhenkilöstön ilmailulääketieteellisistä tarkastuksista. Lisäksi AMC:n erikoislääkärit osallistuvat puolustusvoimien henkilöstön palveluskelpoisuusarviointeihin. Kansainvälisesti verkottunut CBYK muodostaa yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa Biologisten uhkien osaamiskeskuksen (BUOS). SAIRAANHOITAJA ANNE ALÉN VALMISTELEE YLIPAINEHAPPIHOIDON TESTAUSTA SOTILASLÄÄKETIETEEN KESKUKSEN ILMAILULÄÄKETIETEEN KESKUKSESSA. 18 MEILAHDEN KAMPUS

21 LABORATORIOMESTARI EILA KORHONEN, BIOMEDICUM HELSINGIN KANTASOLUKESKUS Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tuottaa tutkitun tiedon pohjalta käytännön toimintamalleja sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kehittämiseksi. THL:n tavoitteena on suojella ja edistää väestön terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä, ehkäistä sairauksia ja sosiaalisia ongelmia, kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja sekä tukea sosiaali- ja terveyspolitiikan kehitystä. THL osallistuu myös biologisten ja kemiallisten uhkien torjumiseen. Meilahden kampuksella toimivat Kansantautien genetiikan yksikkö (GETY) sekä Immuunivasteyksikkö (ROIM), ja kampuksella työskentelee noin 90 THL:n työntekijää. Laitoksen kokonaisbudjetti on noin 94 miljoonaa euroa, josta 68 prosenttia on valtion talousarviomäärärahaa ja 27 prosenttia ulkopuolista rahoitusta. Viisi prosenttia tuloista kertyy palvelumaksuista. MEILAHDEN KAMPUS 19

22 Työterveyslaitos Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, asiantuntija ja kehittäjä, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta. Työterveyslaitos tarjoaa asiantuntijapalveluja, kouluttaa ja vaikuttaa tiedolla. Laitoksen asiakkaita ovat työterveyshuollon ja työsuojelun asiantuntijat, julkisen vallan päättäjät, työpaikat ja kansalaiset. Työterveyslaitoksessa on valtakunnallinen työperäisten sairauksien ja työkyvyn arvioinnin kliininen tutkimusyksikkö, joka toimii HYKS:n työlääketieteen poliklinikkana. TYÖHYVINVOINTIIN PANOSTAMINEN NÄKYY YRITYKSEN TULOKSESSA. VIRKISTÄVÄ JA VÄRIKÄS KOKOUSHUONE VAPAUTTAA IDEOINTIENERGIAA JA LISÄÄ LUOVUUTTA. TYÖTERVEYSLAITOS. Työterveyslaitos ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tekevät kiinteää tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä SOTERKOssa, joka on sosiaalija terveysministeriön hallinnonalan tutkimusyhteenliittymä. Työterveyslaitos toimii WHO:n ja ILO:n asiantuntijalaitoksena työterveyden alalla. Valtionosuus kattaa laitoksen budjetista 55 prosenttia ja omat tuotot 45 prosenttia. Meilahden kampusalueella työskentelee noin 500 henkeä. 20 MEILAHDEN KAMPUS

23 KUVAT: EIJA HILTUNEN TEKSTIN KOORDINOINTI: KIRSI VARMO HAASTATTELUT: IRMA HEISKANEN-HAARALA GRAAFINEN SUUNNITTTELU JA TAITTO: PÄIVI TALONPOIKA-UKKONEN, UNIGRAFIA OY PAINO: UNIGRAFIA OY, 2012 PAPERI: SCANDIA NATURAL, MAP SUOMI KANSIKUVA: MONIKOSKETUSMIKROSKOOPPI, MEILAHDEN KAMPUKSELLA KEHITETTY INNOVAATIO

24

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

Biopankki: ideasta käytäntöön

Biopankki: ideasta käytäntöön Biopankki: ideasta käytäntöön Kimmo Pitkänen Kehittämispäällikkö Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM European Biotech Week, Biomedicum 2.10.2013 FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

SUURET RAKENNUSHANKKEET

SUURET RAKENNUSHANKKEET SUURET RAKENNUSHANKKEET Tilannekatsaus Raija Malmström Hankejohtaja 26.3.2015 Henkilöstötoimikunta 1 RAKENNUSHANKKEIDEN TAVOITTEET Korvataan/peruskorjataan olemassa olevia, huonokuntoisia rakennuksia Mahdollistetaan:

Lisätiedot

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center Päivi Rautava Tutkimusylilääkäri, VSSHP/Hallintokeskus/Tutkimuspalvelut Ehkäisevän terveydenhuollon professori Turun yliopisto paivi.rautava@tyks.fi

Lisätiedot

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta.

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. parantaa. PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. KYS antaa korkeatasoista kliinistä hoitoa, tekee kansainvälisesti arvostettua tutkimusta ja kouluttaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle 1 Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Tiivistelmä: Valtion osoittama terveyden tutkimuksen rahoitus on vuosina 2011-2016 leikattu kolmanteen osaan (37%; TEM). Rahoitusleikkaukset ovat johtaneet lääketieteellisen

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kun pohjoiset yhteisöt, kestävä matkailu ja yhteiskunnan muutokset kiinnostavat, ota suunta Lapin

Lisätiedot

Kutsu. Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA

Kutsu. Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Kutsu Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät lääketieteellisen tiedekunnan Leena

Lisätiedot

TAITO- hanke. Projektipäällikkö Katja Luojus, TtT, sh Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

TAITO- hanke. Projektipäällikkö Katja Luojus, TtT, sh Pirkanmaan sairaanhoitopiiri TAITO- hanke Projektipäällikkö Katja Luojus, TtT, sh Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Seminaari Miksi emme loisi Tampereelle yhtä maailman parhaista terveydenhuollon koulutuksen kampuksista? 26.10.2012 Kaupin

Lisätiedot

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Kirsi Luoto, tutkimuspäällikkö, FT PSSHP:n TETMK KYS /Tutkimusyksikkö 21.3.2011 Sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

KAMPUSTERVEYSKESKUS - mitä se voisi olla?

KAMPUSTERVEYSKESKUS - mitä se voisi olla? Kutsuseminaari 26.10.2012 KAMPUSTERVEYSKESKUS - mitä se voisi olla? Johtaja Matti Lehto Lääketieteen yksikkö Taustaa Tampereen Kaupin kampusalue muodostaa ainutlaatuisen ympäristön lääketieteen ja terveysalan

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Terveys ja talous 2016

Terveys ja talous 2016 Terveys ja talous 2016 15.9.2016 Tehokkuutta osaamisen kehittämiseen Oppiportin hyödyntämisen mahdollisuuksista Digidigi Digitalisaatio haastaa perinteiset toimintamallit ja muuttaa maailmaa, sosiaali-

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille

Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille 2015 2020 Kirjoittajaryhmä Sairaanhoitajaliiton ehealth -asiantuntijatyöryhmä

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Mikä on sosiaalihuollon kehittämisen paikka tulevaisuudessa?

Mikä on sosiaalihuollon kehittämisen paikka tulevaisuudessa? Mikä on sosiaalihuollon kehittämisen paikka tulevaisuudessa? johtaja Pirjo Marjamäki Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus www.socca.fi 1 Esimerkkinä pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteusvauriot ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet LKT, prof Tutkimus ja kehitysrahoitus sisäilmahankkeisiin Suomen Akatemia, EU, säätiöt,

Lisätiedot

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Puheenjohtaja Kimmo Pitkänen Biotekniikan neuvottelukunta Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS Biotekniikan neuvottelukunta BIOPANKKIEN MERKITYS KANSALAISILLE

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Merentutkimusta tehdään

Merentutkimusta tehdään Helsingin yliopiston Itämeristrategia Luonnos strategiakaudelle 2009-2013 Jorma Kuparinen Merentutkimusta tehdään Yliopistoissa ja korkeakouluissa Valtion tutkimuslaitoksissa (Suomen ympäristökeskus, Geologian

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos Lääketiede ja hammaslääketiede

Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos Lääketiede ja hammaslääketiede Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos Lääketiede ja hammaslääketiede www.uef.fi www.uef.fi/laake/laaketiede www.uef.fi/hammas www.opintopolku.fi Terveystieteiden tiedekunnassa

Lisätiedot

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama

Lisätiedot

Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä. Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa

Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä. Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa 29.8.2014 Akateeminen terveyskeskus Tieteestä toiminnaksi Akateeminen terveyskeskus Ensimmäinen perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit Osaamisen kuvaus Asiakaslähtöisyys - osaa kohdata asiakkaan/perheen/yhteisön jäsenen oman elämänsä asiantuntijana - saa hyödyntää asiakkaan kokemuksellista tietoa

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT

TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT Heli Ruokamo, KT Varadekaani, Professori, Kasvatustieteiden tiedekunta Johtaja, Mediapedagogiikkakeskus Lapin yliopisto Sairaalakirjastopäivät,

Lisätiedot

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) 33 Kohdunkaulan syövän seulontatutkimusten hankinta HUSLABliikelaitokselta Pöydälle 14.05.2013 HEL 2013-006323 T 02 08 02 01 Päätösehdotus Esittelijä Taustaa

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Ammattienvälinen oppiminen case Vaasan keskussairaala

Ammattienvälinen oppiminen case Vaasan keskussairaala Ammattienvälinen oppiminen case Vaasan keskussairaala 22.9.2016 Susanne Salmela, Satu Hautamäki, Erno Lehtonen-Smeds ja Lisen Kullas-Nyman JOHDANTO Käytettävät käsitteet suomeksi Moniammatillinen opetus

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten

Lisätiedot

Tutkimuslain keskeiset muutokset

Tutkimuslain keskeiset muutokset Tutkimuslain keskeiset muutokset Outi Konttinen 19.10.2010 Valtakunnallinen eettisten toimikuntien seminaari 28.9.2010 Säätytalo Muutosten perusteluja Tutkimuslain alkuperäinen sovellusalue koettu ongelmallisena

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet

Strategiset tavoitteet Strategiset tavoitteet Teokset ovat EMMAn ja Saastamoisen säätiön taidekokoelmista Sairaalan osastot Akuutti Päivystysosasto Infektio-osasto Kuntoutus Haavanhoito- ja psykogeriatrinen kuntoutusosasto

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

13.9.2010 Dnro 67/142/2010

13.9.2010 Dnro 67/142/2010 Liite16 1 (2) 13.9.2010 Dnro 67/142/2010 Tulossopimusraportti 1.1. 30.6.2010 Oheisena Niuvanniemen sairaalan ja THL:n väliseen vuoden 2010 tulossopimukseen perustuva raportti sairaalan toiminnasta ajalla

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot

Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot ABI-tapahtuma 15.1.2015 Eeva Rainio Kansainvälisen koulutuksen koordinaattori Sisältö Lääketieteellisen tiedekunnan opiskelumahdollisuudet

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Hankkeen lähtökohtia ja teemoja

Hankkeen lähtökohtia ja teemoja Hankkeen lähtökohtia ja teemoja Minna Silvennoinen, projektityöntekijä, KeHO / INNOKE & simulaatiokouluttaja MinSim Oy minna.silvennoinen@jamk.fi KeHO Keski Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä Sosiaali

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä

Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä 17.9.2015 Potilasdirektiivi taustalla Vakuutusjäsenvaltion asiana on määrittää, millaisesta terveydenhuollosta vakuutettu on oikeutettu

Lisätiedot

Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality

Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality Mikrobiologian laboratorioiden edustajien neuvottelukokous 17.10.2008 Seija Tuokko Laboratoriossa

Lisätiedot

Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto

Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Valtion vuoden 2016 talousarvio Turun yliopiston näkökulmasta 5.4. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka

Lisätiedot

Kansallinen DRG keskus: Aitoa asiantuntijapalvelua vai pelkää rahaliikennettä? 24.11.2011

Kansallinen DRG keskus: Aitoa asiantuntijapalvelua vai pelkää rahaliikennettä? 24.11.2011 Kansallinen DRG keskus: Aitoa asiantuntijapalvelua vai pelkää rahaliikennettä? 24.11.2011 Agenda Lyhyt oppimäärä FCG:stä Tiedolla johtamisen keskittymä DRG tuotteistuksen historia Hankkeesta toiseen ja

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Akuuttilääketiede erikoisalana Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Miksi uusi erikoisala? Maailma ja lääketiede sen mukana on muuttunut Muutos on tarpeen Päivystyspalvelut eivät

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

Studia Generalia AINEEN ARVOITUS. Tervetuloa!

Studia Generalia AINEEN ARVOITUS. Tervetuloa! Studia Generalia AINEEN ARVOITUS Tervetuloa! 13.10.2011 1 13.10.2011 AINEEN MONET MAHDOLLISUUDET Lääkeaineita merestä ja metsästä Prof. Jari Yli-Kauhaluoma Uudet materiaalit: molekyylit halki, poikki ja

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Simulaatioohjaaja/fasilitaattori. koulutus 10op. SimPro 2015 Simulaatiopedagogiikkaa uudella tavalla Metropolia Ammattikorkeakoulussa

Simulaatioohjaaja/fasilitaattori. koulutus 10op. SimPro 2015 Simulaatiopedagogiikkaa uudella tavalla Metropolia Ammattikorkeakoulussa Simulaatioohjaaja/fasilitaattori koulutus 10op SimPro 2015 Simulaatiopedagogiikkaa uudella tavalla Metropolia Ammattikorkeakoulussa Mitä simulaatio on Tosielämän jäljittelyä Luodaan käytännön tilanne

Lisätiedot

SAIRAALAFARMASIAN TARPEET PERUSOPETUKSESSA

SAIRAALAFARMASIAN TARPEET PERUSOPETUKSESSA SAIRAALAFARMASIAN TARPEET PERUSOPETUKSESSA Lotta Tyynismaa asiantuntijaproviisori Opetusapteekkien neuvottelupäivä 23.4.2014 lotta.tyynismaa@hus.fi SISÄLTÖ Yleistä Lääkehuollon rooli terveydenhuollossa

Lisätiedot

Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta?

Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta? Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta? Naantali 26.4.2012 Jussi Mertsola Ylilääkäri Lastenklinikka, TYKS Lastenklinikka 2011 Tutkimusprojekteja 94 Tutkimushenkilöstöä 95, 312 palvelujaksoa Tutkijoita

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Esittelysivut 2010 Ylilääkäri Matti Kotila 4.11.2009 Sisätautien erikoissairaanhoito EPSHP:ssä Valtaosa sisätautien erikoissairaanhoidosta tuotetaan

Lisätiedot

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen Lapin keskussairaala vm. 1988 ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset Prof. Raimo Kettunen 27.3.2014 Lapin keskussairaala: harvaan asutun alueen keskussairaala, II-taso, THL raportti 30/2012

Lisätiedot

Kolmannesvuosiraportti huhtikuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Kolmannesvuosiraportti huhtikuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

Helvi Käsnänen SILMÄHOITAJAPÄIVÄT

Helvi Käsnänen SILMÄHOITAJAPÄIVÄT Helvi Käsnänen SILMÄHOITAJAPÄIVÄT 19-20.09.2008 Sisätauti-kirurginen sairaanhoitaja 24 vuotta silmätautien klinikassa: osasto, pkl, ls Tutkimushoitajana 03/03 alkaen Selvittää erilaisten solutason tapahtumien,kuten

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Pentti Itkonen Sosiaali- ja terveysministeriö 24.03.2013 1 Toimintaympäristö Palvelurakenteen muutokset Palvelurakenne uudistuu kansallisesti ja alueellisesti

Lisätiedot

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 2 Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 3 Karelia-ammattikorkeakoulu - Ylläpitäjänä Karelia Ammattikorkeakoulu Oy - Kampukset: Sirkkala, Tikkarinne,

Lisätiedot

Oppia Karolinskasta, uusi uljas sairaala Heikki Teriö, Ph.D. Tutkimusjohtaja, Lääkintätekniikka

Oppia Karolinskasta, uusi uljas sairaala Heikki Teriö, Ph.D. Tutkimusjohtaja, Lääkintätekniikka Oppia Karolinskasta, uusi uljas sairaala Heikki Teriö, Ph.D. Tutkimusjohtaja, Lääkintätekniikka Yksi Sairaala Toimintaa useassa paikassa Kaiken kattava hoito KAROLINSKA YLIOPISTOSAIRAALA -numeroin Karolinska

Lisätiedot

Minikampus Moniammatillinen opetuspoliklinikka. Opetushoitaja Eija Huovinen Jyväskylän yliopisto, Agora 8.12.2015

Minikampus Moniammatillinen opetuspoliklinikka. Opetushoitaja Eija Huovinen Jyväskylän yliopisto, Agora 8.12.2015 Minikampus Moniammatillinen opetuspoliklinikka Opetushoitaja Eija Huovinen Jyväskylän yliopisto, Agora 8.12.2015 KSSHP MONIAMMATILLINEN OPETUSPOLIKLINIKKA/ PIENTOIMENPITEET Jyväskylässä kirurgian kandien

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN

PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN Terveydenhuoltolaki voimaan 1.5.2011 Päivi Koivuranta-Vaara Hallintoylilääkäri Terveydenhuollon ongelmia palvelutarpeen ja kysynnän kasvu rahoituksen niukkeneminen henkilöstön

Lisätiedot

SINIKKA BOTS TERVEYDEN EDISTÄMISEN YLILÄÄKÄRI, HUS PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA, STESO

SINIKKA BOTS TERVEYDEN EDISTÄMISEN YLILÄÄKÄRI, HUS PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA, STESO SINIKKA BOTS TERVEYDEN EDISTÄMISEN YLILÄÄKÄRI, HUS PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA, STESO 1 KOHTI TAVOITTEELLISTA TERVEYDEN EDISTÄMISTÄ 1) Alueellinen yhteistyö Yleistä HUS:ista

Lisätiedot

Tampereen BIOPANKKI. Selvitys näytteenantajalle suostumuksen antamista varten

Tampereen BIOPANKKI. Selvitys näytteenantajalle suostumuksen antamista varten Tampereen BIOPANKKI Selvitys näytteenantajalle suostumuksen antamista varten Pyydämme sinulta suostumusta näytteiden ja sinua koskevien tietojen keräämiseksi Tampereen Biopankkiin ja käytettäväksi biopankkitutkimukseen.

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Hallitusohjelman mukaan politiikkaohjelmassa on kiinnitettävä huomiota: Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämiseen

Lisätiedot