Osaamisen ytimessä. Meilahden kampus

Transkriptio

1 Osaamisen ytimessä Meilahden kampus

2 1. Biomedicum Helsinki 1 2. Biomedicum Helsinki 2 3. Biomedicum Helsinki 3 (suunnitteilla) 4. Haartman-instituutti 5. Terveystieteiden keskuskirjasto Meilahden tornisairaala 7. Lasten ja nuorten sairaala 8. Lastenlinna 9. Naistenklinikka 10. Silmä-korvasairaala 20 Paasikivenkatu 11. Syöpätautien klinikka 12. Haartmanin sairaala 13. Meilahden kolmiosairaala 14. Työterveyslaitos 15. Metropolia Ammattikorkeakoulu 16. Hammaslääketieteen laitos 17. Hjelt-instituutti 18. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 19. HUS Hallinto 20. Liikuntalääketieteellinen osasto 20. Folkhälsan: Kansanterveyden tutkimusohjelma

3 Osaamisen ytimessä Meilahden kampus Meilahden kampus on kansainvälisesti merkittävä lääketieteen, terveyden ja hyvinvoinnin osaamiskeskittymä. Sen vahvuus perustuu useiden erilaisten toimijoiden yliopiston, sairaaloiden, tutkimuslaitosten, ammattikorkeakoulun ja yritysten yhteistyöhön ja yhteisiin tavoitteisiin. Kampuksen asiantuntijaorganisaatiot tuottavat uutta tietoa ja osaamista, mitä yhteiskunta tarvitsee vastatakseen terveydenhuollon ja hyvinvoinnin suuriin haasteisiin. Kampuksen toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään ja lisäksi muiden asiantuntijaorganisaatioiden, tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja yritysten kanssa. Kansainvälinen tutkimusyhteistyö on vilkasta ja koko ajan kasvussa. Meilahden kampuksella tehtävän tutkimusja opetustyön rahoittavat valtio, kunnat, useat säätiöt, elinkeinoelämä, Euroopan unioni, Suomen Akatemia, Sitra ja Tekes. TUTKIMUSJOHTAJA JOHAN LUNDIN SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTISTA (FIMM) TUTKII KUDOSMUUTOKSIA MONIKOSKETUSMIKROSKOOPIN NÄYTÖLTÄ. LAITTEEN KÄYTTÖ PERUSTUU LUNDININ KOLLEGOINEEN KEHITTÄMÄÄN WEBMIKROSKOPIAAN, JOKA ON YHDISTETTY TOISEEN SUOMALAISEEN INNOVAATIOON, JÄTTIKOKOISEEN MONIKOSKETUSNÄYTTÖÖN. MEILAHDEN KAMPUS 1

4 TUTKIJA BORIS VASSILEV LABORATORIOKOKOUKSESSA, HELSINGIN YLIOPISTON BIOLÄÄKETIETEEN LAITOS Biomedicum Helsinki Lääketieteen tutkimus- ja opetuskeskus Biomedicum Helsinki tarjoaa ainutlaatuiset puitteet yliopiston lääketieteen opetuksen, tutkija- ja maisterikoulutuksen, lääketieteellisen perustutkimuksen, yliopistosairaalan kliinisen tutkimuksen ja alan yritystoiminnan korkeatasoiselle yhteistyölle. Keskuksessa on mahdollisuus tiiviiseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen, erikoistilojen käyttöön ja keskuspalvelujen hyödyntämiseen. Helsingin yliopiston ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tutkimusyhteisön lisäksi Biomedicum Helsingissä toimivat Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Folkhälsanin tutkimuskeskus, tutkimuslaitos Minerva, Sotilaslääketieteen Keskus ja alan yrityksiä. Vuoden 2013 alusta talossa toimii myös Wihurin Tutkimuslaitos. Kiinteistö Oy Biomedicum Helsinki omistaa Biomedicum Helsingin kiinteistöt ja rakennukset ja huolehtii niiden kunnossapidosta ja kiinteistöhuollosta. Tutkimus- ja opetuskeskuksen taustaorganisaationa toimivan Biomedicum Helsinki -säätiön tehtävänä on saamillaan lahjoitusvaroilla tukea apurahoin nuoria tutkijoita ja kehittää keskuksen toimintaympäristöä. Meilahden kampuksella meillä on tiedeyhteisö, jonne keskittyy paljon monipuolista osaamista ja lääketieteellistä huippututkimusta. Biomedicum Helsinki on hyvä osoitus siitä, kuinka tärkeitä laajat, monipuoliset toimintaympäristöt ovat tutkimukselle ja opetukselle. Täällä on yhteisymmärryksessä rakennettu korkeatasoinen tutkimuksen tukijärjestelmä, jossa käytetään yhteisiä tiloja sekä yhteisiä kuvantamispalveluja ja DNA:n ja RNA:n sekvensointi- ja analyysipalveluja. Perustutkijat ja kliinikkotutkijat toimivat yhdessä, ja talosta löytyy aina asiantuntija, jos tutkimusryhmä kohtaa kiperän ongelman. Professori, johtaja Olli A. Jänne, Helsingin yliopisto ja Biomedicum Helsinki 2 MEILAHDEN KAMPUS

5 Tutkimuksesta tietoa >> Lääketieteellisen tiedekunnan tärkein panostus huippututkimukseen on tutkimusohjelmayksikkö. Siihen on kilpailun kautta valittu viisi tutkimusohjelmaa, joissa työskentelee noin 400 henkilöä. Tutkimusohjelmayksikkö on 17 miljoonan euron vuosibudjetillaan yliopiston suurimpia laitoksia. Tutkimusohjelmat pureutuvat kuuteen Meilahden kampuksen vahvaan tutkimusalueeseen: syöpä, tulehdustaudit, aineenvaihdunnan häiriöt, rappeuttavat sairaudet, psykiatriset häiriöt sekä sydän- ja verenkiertoelinten taudit. Meilahden kampuksen perustutkimusryhmät ovat verkottuneet kliinikoitten kanssa, ja saamme perustutkimuksen tulokset mahdollisimman nopeasti potilaiden hyödyksi. Yliopisto tarjoaa nuorille, lahjakkaille tutkijoille vakinaistamispolkua, jossa huippututkija nimitetään ensin apulaisprofessoriksi ja myöhemmin arviointien jälkeen professoriksi. Varttuneilla tutkijoilla on mahdollisuus hakea tutkimustiedekunnan jäsenyyttä. Tutkimustiedekunnassa on tällä hetkellä 400 ryhmänjohtajaa. Kehitysbiologian professori, tutkimusdekaani, ylilääkäri Hannu Sariola, Helsingin yliopisto ja HUSLAB HYKS-instituutti tarjoaa Meilahden kampuksen tutkijoille kaupalliset tutkimuspalvelut ja vastaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin valtuuttamana sairaanhoitopiirissä toimeksiantoina tehtävien tutkimusten sopimus- ja taloushallinnosta. HUS:n apurahatutkijoille tarjoamme kirjanpitopalveluja. Tuemme korkeatasoista, luvanvaraista tutkimustyötä, joka on käynyt läpi eettisen arvioinnin ja täyttää kansainvälisen hyvän tutkimustavan ehdot. Suurin osa HYKS-instituutin tukemista kliinisistä tutkimuksista on alkuvaiheen lääketutkimuksia, joissa vaaditaan yliopistosairaalan osaamista ja keskitytään lääkkeen turvallisuuden ja tehon arviointiin. Syöpätaudit ovat suurin ryhmä, joihin etsitään uusia lääkkeitä. Yhteistyökumppanimme ovat kansainvälisiä lääkeyrityksiä, joiden kanssa teemme vuosittain uutta tutkimussopimusta. Voimassa olevia toimeksiantoja on nelisensataa. Pisimmät hankkeet kestävät yli kymmenen vuotta ja tutkimusbudjetit ovat suurimmillaan jopa miljoonan euron luokkaa. Toimitusjohtaja Seppo Pakkala, HYKS-instituutti Oy SYÖPÄBIOLOGIAN TUTKIJAT SELVITTÄVÄT SYÖVÄN KEHITTYMISEN PERUSMEKANISMEJA JA ETSIVÄT KEINOJA TAUTIPROSESSIN PYSÄYTTÄMISEKSI. RÖNTGENHOITAJA JAANA MUSTONEN VALMISTELEE POTILASTA GAMMAKUVAUKSEEN HYKS:N SYÖPÄTAUTIEN KLINIKALLA. MEILAHDEN KAMPUS 3

6 Biomedicumin kantasolukeskus keskittyy ihmisen monikykyisten kantasolujen tutkimiseen. Uusien kantasoluteknologioiden avulla näitä indusoituja pluripotentteja kantasoluja ips-kantasoluja tuotetaan potilaan omista soluista, esimerkiksi verinäytteestä tai ihopalasesta. ips-kantasolut ovat alkion kantasolun kaltaisia ja voivat erikoistua mihin tahansa solutyyppiin. Niiden avulla luodaan malleja solu- ja kudostyypeille, joita ei saa ihmisestä tutkittavaksi, kuten hermosolut, aivosolut ja sydänlihassolut. Kun sairauden mekanismeja voidaan tutkia potilaan omilla soluilla, on mahdollista selvittää, miten geenimuutokset aiheuttavat sairauden ja löytää uusia hoitokeinoja juuri näille ihmisille, joilla on geeneissään alttius sairastua. Lääketieteellisen kantasolututkimuksen professori Timo Otonkoski PROFESSORI, YLILÄÄKÄRI TIMO OTONKOSKI, BIOMEDICUM HELSINGIN KANTASOLUKESKUS, HELSINGIN YLIOPISTO JA HYKS:N LASTENKLINIKKA Aivot ovat hyvin muovautumiskykyiset ja niiden tila vaihtelee hetkittäin. Aivotutkimuksella on käytettävissä useita eri menetelmiä, jotka tuottavat tarkkaa tietoa aivojen rakenteesta ja toiminnasta. Transkraniaalisella magneettistimulaatiolla voidaan vaikuttaa tarkoin määritellyn aivoalueen toimintaan ja selvittää osallistuuko alue esimerkiksi muistamiseen. Fysiologian professori Synnöve Carlson PROFESSORI SYNNÖVE CARLSON, HELSINGIN YLIOPISTON BIOLÄÄKETIETEEN LAITOS 4 MEILAHDEN KAMPUS

7 >> Tutkimuksesta tietoa Biopankeista on tulossa biotietopankkeja: kudosnäyte analysoidaan ja puretaan biteiksi heti ja sen jälkeen käsitellään vain tietoa. Koko genomin luenta on tulossa potilasdiagnostiikan ja tutkimustyön rutiinityökaluksi. Emme tutki yhtä tai kahta geeniä kerralla, vaan kaikkia yhtaikaa. Yhdistämme molekyyliprofiloinnin tulokset potilaan sairautta koskeviin tietoihin ja saamme tarkan kokonaiskuvan terveydestä ja sairaudesta. Kaiken edellytyksenä ovat kuitenkin korkealaatuiset näytteet ja tarkoin suunniteltu ja dokumentoitu näytekeräysprosessi. Olemme yhteistyössä THL:n kanssa rakentaneet FIMM:iin nykyaikaiset näytteiden säilytys- ja hallinnointijärjestelmät, joita hyödynnetään ensimmäiseksi hematologian ja urologian biopankkihankkeissa. Mutta keskiössä on kuitenkin aina potilas, jonka vapaaehtoiseen suostumukseen kaiken on perustuttava. Kehittämispäällikkö Kimmo Pitkänen DOSENTTI PIRKKO PUSSINEN JA VÄITÖSKIRJAN TEKIJÄ KATI HYVÄRINEN, HELSINGIN YLIOPISTON HAMMASLÄÄKETIETEEN LAITOS KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ KIMMO PITKÄNEN, SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTTI (FIMM) Alkuperäinen havainto siitä, että suun tulehdukset ovat yhteydessä kohonneeseen sydän- ja verisuonisairausriskiin, tehtiin Meilahden kampuksella vuonna Tutkimusryhmäni hammaslääketieteen laitoksella jatkaa tätä työtä ja keskittyy erityisesti parodontiitin eli hampaiden kiinnityskudostulehduksen pääpatogeeneina pidettyjen bakteerilajien rooliin sydän- ja verisuonisairauksien synnyssä ja kehittymisessä. Paikallisen tulehduksen lisäksi parodontiitti aiheuttaa yleisen matala-asteisen tulehdusreaktion. Tulehtuneiden ientaskujen kautta taudinaiheuttajat pääsevät verenkiertoon jopa syödessä ja hampaita harjatessa, jolloin altistus niille voi olla päivittäistä ja pitkäkestoista, jos parodontiittia ei hoideta. Teemme perustutkimusta ja lisäksi kehitämme epidemiologisissa ja kliinisissä tutkimuksissa käytettäviä analyysimenetelmiä, joilla tätä patogeenialtistusta voidaan mitata. Lääketieteellisen biokemian dosentti Pirkko Pussinen MEILAHDEN KAMPUS 5

8 Tiedosta taitoa >> Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aloittaa opinnot vuosittain 120 lääketieteen ja 50 hammaslääketieteen opiskelijaa. Annamme erikoistumiskoulutusta 49 lääketieteen alalla, ja tältä kampukselta valmistuu lähes 40 prosenttia maamme erikoislääkäreistä. Tiedekunta järjestää myös jatko- ja täydennyskoulutusta lääkäreille ja hammaslääkäreille, ja meillä on 37 kaksivuotista erikoislääkäreiden lisäkoulutusohjelmaa, esimerkiksi tehohoitolääketieteen, lasten allergologian ja lisääntymislääketieteen aloilla. Tiedekunnalla on myös kaksivuotinen englanninkielinen translationaalisen lääketieteen maisterikoulutusohjelma. Helsingin yliopisto tarjoaa ainoana Suomessa ruotsinkielistä lääketieteen ja hammaslääketieteen opetusta, ja kannustamme muutenkin kaksikielisyyteen. Opetus toteutetaan yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa: lääkärit opettavat ja opettajat toimivat lääkäreinä. Kehitämme vuorovaikutteista oppimisympäristöä ja käytämme sosiaalisen median eri muotoja. Opiskelijat pääsevät harjoittelemaan virtuaalipotilaiden hoitoa netissä, ja simulaatio-opetus tarjoaa mahdollisuuden käden taitojen harjoittelemiseen. Korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori, opetusdekaani, ylilääkäri Anne Pitkäranta, Helsingin yliopisto ja HYKS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka TRANSLATIONAALISEN LÄÄKETIETEEN MAISTERIOPISKELIJA JULIA DÖHLA TYÖSKENTELEE TUTKIMUSKESKUS MINERVASSA. TOISEN VUOSIKURSSIN LÄÄKETIETEEN OPISKELIJAT MIKKO KATAJA, ARBER MEHMETI JA JA AKU OJANEN HARJOITTELEVAT KEUHKOJEN TOIMINTAKYVYN MITTAAMISTA. 6 MEILAHDEN KAMPUS

9 SAIRAANHOITAJAOPISKELIJAT TUULI OINONEN JA OONA PARONEN HARJOITTELEVAT METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN TAITOPAJA TAITOPROSSA. Metropolia Ammattikorkeakoulu on keskellä isoa terveydenhuollon kampusta, jossa kaikilla toimijoilla on yhteinen tavoite potilaan hyvästä hoidosta. Kun välimatka on lyhyt, olemme toistemme saavutettavissa ja pystymme käyttämään asiantuntijuutta puolin ja toisin. Ammattikorkean moderneja oppimistiloja hyödynnetään monissa yhteistyöhankkeissa, esimerkiksi simulaatio-oppimisympäristössä lääketieteen opiskelijat voivat turvallisesti harjoitella hoitotoimenpiteitä luonnonmukaisessa ympäristössä. Kehityspäällikkö Taru Ruotsalainen, Metropolia Ammattikorkeakoulu Tutkin verisuoni- ja imusuonikasvutekijöitä Kari Alitalon laboratoriossa molekyyli- ja syöpäbiologian tutkimusohjelmassa. Näyttää siltä, että silmän kammionesteen ulosvirtausjärjestelmässä kriittisesti toimiva Schlemmin kanava onkin imusuoni. Kanavan tukkeutuminen saattaa liittyä silmänpaineen kasvuun, joka aiheuttaa glaukoomaa. Koska silmässä ei ole muita imusuonia, visioni on, että jonain päivänä voidaan käyttää imusuonien ja verisuonien eroavaisuuksia hyväksi glaukoomahoidon kohdentamisessa Schlemmin kanavaa. Tutkijalääkärilinjan opiskelija Aleksanteri Aspelund TUTKIJALÄÄKÄRILINJAN OPISKELIJAT ALEKSANTERI ASPELUND JA MAIJA BRY LABORATORIOKOORDINAATTORI TAPIO TAINOLAN OHJAUKSESSA SYÖPÄBIOLOGIAN LABORATORIOSSA MEILAHDEN KAMPUS 7

10 Potilas hyvissä käsissä >> Opimme koko ajan uutta tyypin 1 diabeteksesta, vaikka taudin syntymekanismi on yhä arvoitus. Alttius sairastua diabetekseen periytyy, mutta elimistön ja elinympäristön bakteerit näyttävät suojaavan taudin puhkeamiselta. Yhteistyössä VTT:n kanssa kehitämme Clostridium leptum alaryhmään kuuluvan suolistobakteerin suojavaikutukseen perustuvaa hoitoa, jolla diabetekseen johtava tautiprosessi pysäytettäisiin. Tutkimme myös, lisäävätkö lehmänmaitoproteiinit lasten diabetesriskiä. Lastentautiopin professori, ylilääkäri Mikael Knip PROFESSORI, YLILÄÄKÄRI MIKAEL KNIP, HELSINGIN YLIOPISTO JA HYKS:N LASTENKLINIKKA Jokainen sakkominuutti hapenpuutetta merkitsee miljoonien hermosolujen tuhoutumista aivoissa. Siksi akuutin aivoinfarktin hoitoketju pitää viilata saumattoman sujuvaksi. Tavoitteena on onnistunut liuotushoito, jonka vaikutuksia tutkimusryhmäni tutkii Biomedicumissa. Pyrimme selvittämään, miksi verisuonten seinämän läpäisevyys kasvaa aivoveritulpan aukeamisen yhteydessä aiheuttaen jopa verenvuotoja. Toinen tutkimuslinjamme on selvittää niiden geenien ilmentymismuutokset, jotka muuttavat kaulavaltimotaudin oireiseksi, ja geeniprofiilin käyttäminen biomarkkerina riskipotilaiden tunnistamiseksi. Soveltavan neurologian professori, ylilääkäri Perttu Lindsberg PROFESSORI, YLILÄÄKÄRI PERTTU LINDSBERG, HELSINGIN YLIOPISTO JA HYKS:N NEUROKLINIKKA 8 MEILAHDEN KAMPUS

11 Tulevaisuuden sydänkirurgia on vähemmän kajoavaa, enemmän vaikuttavaa. Hoitoja yhdistellään, ja monen eri alan spesialistit tekevät remontin yhdessä. Sydämen puutteita ja sairauksia pystytään korjaamaan pienillä ja tehokkailla mekaanisilla tekosydämillä, sekä laitteilla, jotka viedään ihon läpi valtimopuustoon ja sieltä edelleen sydämeen, tai pienestä luukusta kylkiluitten välistä sydämeen. Infarktin tuhoamaa sydänkudosta voidaan korjata potilaan omilla kantasoluilla, jotka ruiskutetaan tai asetetaan infarktialueelle. Jo nyt sydänleikkauksissa käytetään robotteja mini-invasiivisessa kirurgiassa korjattaessa muun muassa läppävikoja ja sepelvaltimoahtaumia. Thorax- ja verisuonikirurgian professori, ylilääkäri Ari Harjula PROFESSORI, YLILÄÄKÄRI ARI HARJULA, HELSINGIN YLIOPISTO JA HYKS:N SYDÄNKIRURGIAN KLINIKKA MEILAHDEN KAMPUS 9

12 >>Potilas hyvissä käsissä Meillä on Syöpätautien klinikassa oma yksikkö radioisotooppihoitoja varten. Näissä hoidoissa säteilijä hakeutuu verenkierron mukana syöpäpesäkkeisiin, joissa se kiinnittyy syöpäsoluihin ja tuhoaa niitä. Lutetium-177 oktreotaatti -hoito on tehokas uusi keino levinneen neuroendokriinisen kasvaimen nujertamiseen. Maksan etäpesäkkeitä hoidetaan radioembolisaatiohoidolla, jossa radioaktiivisesti säteilevät yttrium-90 -rakeet viedään maksavaltimon haaroihin tukkimaan kasvainta ruokkivat verisuonet ja tuhoamaan säteilyllä syöpäpesäkkeet. Uusin radioisotooppihoito on radiumkloridi-223 -hoito, jossa radium äärimmäisen lyhyen kantaman säteilynä tuhoaa eturauhassyövän lähettämiä luustopesäkkeitä. Iso kansainvälinen tutkimus selvittää hoidon tehoa, ja me Syöpätautien klinikalla osallistumme tutkimukseen. Syöpähoitojen tehokkuudesta tarvitaan selkeä, hyvä tutkimusnäyttö. Syöpätautien dosentti, osastonylilääkäri Hanna Mäenpää DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI HANNA MÄENPÄÄ, HELSINGIN YLIOPISTO JA HYKS:N SYÖPÄTAUTIEN KLINIKKA Meillä on uskomattomia uusia työkaluja, jotka mullistavat syöpätautien diagnostiikan ja hoidon. Jokaisen syöpäsolun perimä pystytään selvittämään emäs emäkseltä. Keskeistä on tunnistaa syöpäsolun syntymiseen ja elossa pysymiseen vaikuttavat avainmutaatiot, joita on hyvin rajallinen määrä ja joihin puuttumalla voimme merkittävästi vaikuttaa sairauden kulkuun. Esimerkiksi KITmutaatio voi olla ajurina akuutissa myelooisessa leukemiassa, joka on aggressiivinen verisyöpä, glioomissa, jotka ovat hankalia aivojen tukikudoksen kasvaimia sekä mahasuolikanavan pahanlaatuisissa GIST-kasvaimissa. Lähivuosina syöpätautien luokitus muuttuu niin, että perustana on yksilöllinen avainmutaatioprofiili. Taudit, joissa on ajurina sama geenimuutos, hoidetaan samoilla lääkkeillä riippumatta siitä, missä kohtaa elimistöä syöpä on. Potilasnäytteiden tallentaminen biopankkiin ja näytteiden aktiivinen tutkiminen on entistäkin tärkeämpää. Kliinisen hematologian professori, ylilääkäri Kimmo Porkka PROFESSORI, YLILÄÄKÄRI KIMMO PORKKA, HELSINGIN YLIOPISTO JA HYKS:N HEMATOLOGIAN KLINIKKA 10 MEILAHDEN KAMPUS

13 Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta Vuonna 1640 perustettu Helsingin yliopisto on yksi Euroopan johtavista tutkimusyliopistoista, ja sen lääketieteellinen tiedekunta kuuluu oman tieteenalansa kärkijoukkoon. Tiedekunnassa tehdään kansainvälisesti arvostettua tutkimusta ja koulutetaan lääkäreitä, hammaslääkäreitä ja tutkijoita. Tiedekunta tuottaa ja tarjoaa tutkimukseen pohjautuvaa tietoa päättäjien, yhteiskunnan toimijoiden ja kansalaisten käyttöön. Tiedekunnan kokonaisrahoitus on vajaat 80 miljoonaa euroa vuodessa; tästä summasta noin >> LÄÄKETIETEEN LISENSIAATTI PIRKKA VIKATMAAN VÄITÖSTUTKIMUS TOI LISÄÄ TIETOA KAULAVALTIMOKIRURGIASTA. MEILAHDEN KAMPUS 11

14 VÄITÖSKIRJAN TEKIJÄ LOTTA VEISTINEN, HELSINGIN YLIOPISTON HAMMASLÄÄKETIETEEN LAITOS >> 36 miljoonaa on tutkimuksen laadun perusteella saatua kilpailtua rahoitusta. Noin tuhannesta työntekijästä pääosa työskentelee opetus- ja tutkimustehtävissä. Tiedekunnasta valmistuu vuosittain noin 140 lääkäriä, hammaslääkäriä ja kymmenen filosofian maisteria. Erikoislääkäreitä ja erikoishammaslääkäreitä valmistuu vuodessa yhteensä yli 200. Tohtorintutkintoja suoritetaan vuodessa, ja tieteellisiä julkaisuja tiedekunnan tutkijoilta ilmestyy noin joka vuosi. Meilahden kampuskirjasto Terkko on osa Helsingin yliopiston kirjastoa. Terkko palvelee lääketieteellistä tiedekuntaa ja yliopistollista keskussairaalaa sekä toimii WHO:n tietopalvelukeskuksena Suomessa. Terkko tarjoaa terveysja lääketieteellistä tietoa opiskelijoille, tutkijoille, lääkäreille, hoitoalalla toimiville sekä kaikille terveysaiheista kiinnostuneille. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 12 MEILAHDEN KAMPUS

15 SAIRAANHOITAJA RAIJA KLEMOLA OTTAA VERINÄYTTEEN AKU LESKISELTÄ, JOKA ON TULLUT HYKS:N LASTENKLINIKAN POLIKLINIKALLE ISÄNSÄ JARMO LESKISEN KANSSA. Uusmaalaisten kuntien omistama HUSkuntayhtymä (HUS) tuottaa erikoissairaanhoidon palvelut jäsenkuntiensa 1,5-miljoonaiselle väestölle. Joka vuosi lähes puoli miljoonaa kansalaista saa hoitoa jossakin HUS-kuntayhtymän 21 sairaalasta. Kahdeksan sairaaloista sijaitsee Meilahden kampuksella: Iho- ja allergiasairaala, Lastenlinnan sairaala, Lastenklinikka, Meilahden kolmiosairaala ja Meilahden tornisairaala, Naistenklinikka, Silmä-korvasairaala sekä Syöpätautien klinikka. Vaativimman sairaanhoidon keskittäminen Meilahteen jatkuu myös lähivuosien rakennushankkeissa. HUS-kuntayhtymän osana toimivan Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) vastuu vaativimman sairaanhoidon tarjoajana kattaa myös Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan sairaanhoitopiirit. Lisäksi HYKS:n sairaaloissa hoidetaan valtakunnallisen työnjaon mukaan koko maasta tulevia potilaita, joilla on erityisen vaativia sairauksia. Esimerkiksi Suomen kaikki elinsiirtopotilaat hoidetaan HYKS:ssa. HUS:n talousarvio on noin 1,7 miljardia euroa vuosittain. Sairaanhoitopiirissä työskentelee noin eri alojen ammattilaista. MEILAHDEN KAMPUS 13

16 Haartmanin sairaala Haartmanin sairaala on Meilahden kampusalueella toimiva Helsingin kaupungin sairaala. Siellä on ympärivuorokautinen päivystys, jossa käy vuosittain noin helsinkiläistä. Sairaalassa sijaitsee myös pääkaupunkiseudun yhteinen suun terveydenhuollon päivystys. Haartmanin sairaalassa toimii sekä terveyskeskus- että sairaalapäivystys. Sairaalassa on lisäksi neljä päivystystä tukevaa vuodeosastoa sekä päivystys- ja valvontaosasto. Sairaalassa koulutetaan tulevia lääkäreitä ja hoitajia. Päivystysyksikön budjetti on vuosittain noin 35 miljoonaa euroa. Sairaansijoja on yhteensä 118 ja henkilöstöä noin 300. SAIRAANKULJETTAJA SAMULI SIREN TUO POTILAAN HAARTMANIN SAIRAALAAN. 14 MEILAHDEN KAMPUS

17 Folkhälsan Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM) SOLUVILJELYTEKNIIKAT OVAT TÄRKEITÄ BIOLÄÄKETIETEELLISEN TUTKIMUKSEN TYÖKALUJA. VANHEMPI TUTKIJA CAROLINE HECKMAN TARKISTAA SOLUVILJELMÄNSÄ KUNTOA. Folkhälsan on yleishyödyllinen sosiaali- ja terveysjärjestö, jonka toimialaan kuuluvat terveyttä edistävä toiminta ja koulutus, palvelutuotanto sekä tutkimus. Folkhälsanin tutkimustoiminta on kasvanut voimakkaasti viime vuosien aikana. Järjestön tutkimuskeskuksessa toimii erilaisissa tutkimusryhmissä lähes 200 tutkijaa ja muuta työntekijää. Tutkimuskeskus keskittyy biolääketieteen ja kansanterveyden tutkimukseen kolmessa ohjelmassa: perinnöllisyystieteen tutkimusohjelma, ennaltaehkäisevän lääketieteen tutkimusohjelma sekä kansanterveyden tutkimusohjelma. Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM) on kansainvälinen tutkimuslaitos, jonka toiminta keskittyy sairauksien molekyylitason mekanismien selvittämiseen genetiikan ja lääketieteellisen systeemibiologian menetelmin. Tutkimustyössä yhdistyvät korkeatasoinen tutkimus ja teknologia sekä ainutlaatuiset potilas- ja biopankkiaineistot. Tavoitteena on tutkimustiedon siirtäminen terveydenhuollon käyttöön muun muassa yksilöityä hoitoa edistämällä. FIMM on osa Nordic EMBL Partnership for Molecular Medicine -yhteistyöverkostoa, johon kuuluvat myös Euroopan molekyylibiologian laboratorio (EMBL) sekä Ruotsin ja Norjan molekyylilääketieteen keskukset. FIMM on Helsingin yliopiston, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja VTT:n yhteinen tutkimuslaitos. FIMM:n ylläpitämä teknologiakeskus ja biopankkipalvelut tarjoavat tutkijoiden käyttöön alan huippuosaamista osana kansallisia ja kansainvälisiä yhteistyöverkostoja. Instituutin vuosibudjetti on noin 14 miljoonaa euroa, josta lähes 70 prosenttia kilpailtua, täydentävää rahoitusta. Henkilöstömäärä on noin 170. LABORANTTI NINA RUOHO, HELSINGIN YLIOPISTON HAARTMAN-INSTITUUTTI MEILAHDEN KAMPUS 15

18 FM VINCENT DUMONT TEKEE VÄITÖSTUTKIMUSTA APULAISPROFESSORI SANNA LEHTOSEN TUTKIMUSRYHMÄSSÄ HAARTMAN-INSTITUUTISSA. Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva on Minervasäätiön ylläpitämä yksityinen tutkimuslaboratorio, jonka tutkimustyön tavoitteena on selvittää lääketieteellisesti merkittävien sairauksien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien, diabeteksen ja hermoston tautien syntymekanismeja ja hoitomahdollisuuksia kliinisiä ja prekliinisiä tutkimusmenetelmiä hyödyntäen. Tutkimuslaitoksen rahoituksesta noin 45 prosenttia tulee Minervasäätiöltä ja 55 prosenttia ulkopuolisista rahoituslähteistä. Laitoksessa työskentelee kahdeksan tutkimusryhmää, joissa tutkijoita, tutkijakoulutettavia ja avustavia henkilöitä on yhteensä noin 50. Vuosittain valmistuu keskimäärin viisi lopputyötä.

19 Metropolia Ammattikorkeakoulu Terveys- ja hoitoala Metropolia Ammattikorkeakoulun Terveys- ja hoitoalan yksikkö toimii Meilahden kampusalueella. Se kouluttaa terveysalan ammattilaisia ja tarjoaa Oppimis- ja kehittämiskeskus TEHOSTAn kautta elinikäisen osaamisen palveluita yhteisöille ja yrityksille sekä aluekehitystä tukevaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Terveys- ja hoitoalalta valmistuu terveysalan monipuolisia osaajia, näyttöön perustuvan toiminnan tuntijoita sekä oppimisympäristöjen kehittäjiä. Koulutusohjelmat ovat bioanalytiikka, ensihoito, hoitotyö, radiografia ja sädehoito, nursing, suun terveydenhuolto, kliininen asiantuntija, sosiaali- ja terveysalan johtaminen ja kehittäminen, terveyden edistäminen, Health Business Management, Emergency and Critical Care Nursing. Metropolian Terveys- ja hoitoalalla on opiskelijoita noin 2000 ja henkilöstöä noin 180. Aloituspaikkoja on nuorisokoulutuksessa noin 500 ja aikuiskoulutuksessa noin Tutkinnon suorittaa vuosittain yli 500 opiskelijaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n omistavat Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit sekä Kirkkonummen kunta. Terveys- ja hoitoalan koulutus toteutetaan kiinteässä yhteistyössä alueen työ- ja elinkeinoelämän kanssa. ENSIHOITAJAOPISKELIJAT JULIA GARAM, MARKE KUOSA JA JENNI SOINI HARJOITTELEVAT PALJEMASKIVENTILAATIOTA METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN SIMULAATIO- OPPIMISYMPÄRISTÖSSÄ. SAIRAANKULJETTAJAOPISKELIJA HANNU LAITINEN JA SAIRAANHOITAJA LAURI RIIHIMÄKI, HAARTMANIN SAIRAALA MEILAHDEN KAMPUS 17

20 Puolustusvoimien Sotilaslääketieteen keskus Sotilaslääketieteen Keskus (SOTLK) on puolustusvoimien lääkintähuollon palvelukeskus, asiantuntija ja kouluttaja. Keskuksessa tehdään myös ainutlaatuista kenttälääkinnän tutkimusta kotimaan ja kansainvälisiin tarpeisiin. Biomedicumissa toimii Ilmailulääketieteen keskus (Aeromedical Centre, AMC), kemiallisen ja biologisen suojelulääketieteen ja ympäristöterveyden keskus (CBYK) sekä puolustusvoimien epidemiologi ja työterveyshuollon johtotiimi, joka ohjaa koko puolustusvoimien henkilöstön työterveyshuoltoa. AMC vastaa sotilaslentäjien valinta- ja määräaikaistarkastuksista sekä puolustusvoimien muun lentävän henkilöstön ja siviili-ilmailuhenkilöstön ilmailulääketieteellisistä tarkastuksista. Lisäksi AMC:n erikoislääkärit osallistuvat puolustusvoimien henkilöstön palveluskelpoisuusarviointeihin. Kansainvälisesti verkottunut CBYK muodostaa yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa Biologisten uhkien osaamiskeskuksen (BUOS). SAIRAANHOITAJA ANNE ALÉN VALMISTELEE YLIPAINEHAPPIHOIDON TESTAUSTA SOTILASLÄÄKETIETEEN KESKUKSEN ILMAILULÄÄKETIETEEN KESKUKSESSA. 18 MEILAHDEN KAMPUS

21 LABORATORIOMESTARI EILA KORHONEN, BIOMEDICUM HELSINGIN KANTASOLUKESKUS Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tuottaa tutkitun tiedon pohjalta käytännön toimintamalleja sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kehittämiseksi. THL:n tavoitteena on suojella ja edistää väestön terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä, ehkäistä sairauksia ja sosiaalisia ongelmia, kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja sekä tukea sosiaali- ja terveyspolitiikan kehitystä. THL osallistuu myös biologisten ja kemiallisten uhkien torjumiseen. Meilahden kampuksella toimivat Kansantautien genetiikan yksikkö (GETY) sekä Immuunivasteyksikkö (ROIM), ja kampuksella työskentelee noin 90 THL:n työntekijää. Laitoksen kokonaisbudjetti on noin 94 miljoonaa euroa, josta 68 prosenttia on valtion talousarviomäärärahaa ja 27 prosenttia ulkopuolista rahoitusta. Viisi prosenttia tuloista kertyy palvelumaksuista. MEILAHDEN KAMPUS 19

22 Työterveyslaitos Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, asiantuntija ja kehittäjä, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta. Työterveyslaitos tarjoaa asiantuntijapalveluja, kouluttaa ja vaikuttaa tiedolla. Laitoksen asiakkaita ovat työterveyshuollon ja työsuojelun asiantuntijat, julkisen vallan päättäjät, työpaikat ja kansalaiset. Työterveyslaitoksessa on valtakunnallinen työperäisten sairauksien ja työkyvyn arvioinnin kliininen tutkimusyksikkö, joka toimii HYKS:n työlääketieteen poliklinikkana. TYÖHYVINVOINTIIN PANOSTAMINEN NÄKYY YRITYKSEN TULOKSESSA. VIRKISTÄVÄ JA VÄRIKÄS KOKOUSHUONE VAPAUTTAA IDEOINTIENERGIAA JA LISÄÄ LUOVUUTTA. TYÖTERVEYSLAITOS. Työterveyslaitos ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tekevät kiinteää tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä SOTERKOssa, joka on sosiaalija terveysministeriön hallinnonalan tutkimusyhteenliittymä. Työterveyslaitos toimii WHO:n ja ILO:n asiantuntijalaitoksena työterveyden alalla. Valtionosuus kattaa laitoksen budjetista 55 prosenttia ja omat tuotot 45 prosenttia. Meilahden kampusalueella työskentelee noin 500 henkeä. 20 MEILAHDEN KAMPUS

23 KUVAT: EIJA HILTUNEN TEKSTIN KOORDINOINTI: KIRSI VARMO HAASTATTELUT: IRMA HEISKANEN-HAARALA GRAAFINEN SUUNNITTTELU JA TAITTO: PÄIVI TALONPOIKA-UKKONEN, UNIGRAFIA OY PAINO: UNIGRAFIA OY, 2012 PAPERI: SCANDIA NATURAL, MAP SUOMI KANSIKUVA: MONIKOSKETUSMIKROSKOOPPI, MEILAHDEN KAMPUKSELLA KEHITETTY INNOVAATIO

24