RAY:n rahoittaman huumeiden vastaisen työn ja matalan kynnyksen palvelujen merkitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAY:n rahoittaman huumeiden vastaisen työn ja matalan kynnyksen palvelujen merkitys"

Transkriptio

1 Avustustoiminnan raportteja 10 Kaakinen Juha, Törmä Sinikka, Huotari Kari, Inkeroinen Tiia RAY:n rahoittaman huumeiden vastaisen työn ja matalan kynnyksen palvelujen merkitys 2003

2 RAY:n avustustoiminnan raportteja 10 Juha Kaakinen, Sinikka Törmä, Kari Huotari, Tiia Inkeroinen RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYKSEN RAHOITTAMAN HUUMEIDEN VASTAISEN TYÖN JA MATALAN KYNNYKSEN PALVELUJEN MERKITYS Sosiaalikehitys Oy 2003 Helsinki 2003

3 2 Kansi: Tarja Brola Pekan Offset Oy Helsinki 2003 ISBN

4 3 JOHDANTO...5 I ARVIOINTI ARVIOINTITEHTÄVÄ KÄYTETYT AINEISTOT JA MENETELMÄT...6 II HUUMEONGELMA JA HUUMEIDEN VASTAINEN TYÖ KOHDE- KAUPUNGEISSA HELSINKI HUUMETILANNE HELSINGISSÄ PÄIHDEHUOLLON JÄRJESTELMÄN KEHITYS HUUMEHOIDON PALVELUJÄRJESTELMÄ HELSINGIN HUUMESTRATEGIA HELSINGIN HUUMEHOIDON ERITYISPIIRTEET JA KEHITTÄMISTARPEET KUOPIO HUUMETILANNE KUOPIOSSA HOITOJÄRJESTELMÄ KUOPION PÄIHDEPOLIITTINEN OHJELMA KUOPION HUUMEHOIDON KEHITTÄMISTARPEET OULU HUUMETILANNE OULUSSA HOITOJÄRJESTELMÄ OULUN HUUMEPOLIITTISET LINJAUKSET OULUN HUUMEHOIDON KEHITTÄMISTARPEET PALVELUJEN JÄRJESTÄMISSTRATEGIAT JA HUUMEIDEN VASTAISEN TYÖN STRATEGIA...56 III MATALAN KYNNYKSEN PALVELUMALLI MATALAN KYNNYKSEN PALVELUT HUUMEIDEN KÄYTTÄJIEN HOITOJÄRJESTELMÄSSÄ MITÄ MATALA KYNNYS TARKOITTAA? MATALAN KYNNYKSEN TUNNUSMERKIT HUUMEIDEN KÄYTTÄJÄT ASIAKKAINA MATALAN KYNNYKSEN PALVELUT HUUMEIDEN KÄYTTÄJILLE MATALAN KYNNYKSEN PALVELUT, NIIDEN MERKITYS JA KEHITTÄMISTARPEET KOHDEKUNNISSA HELSINKI KUOPIO OULU MATALA KYNNYS ON KOKO HOITOKETJUN ASIA MATALAN KYNNYKSEN PALVELUMALLIN ASETTAMAT VAATIMUKSET YKSIKÖN TOIMINNALLE MATALAN KYNNYKSEN PALVELUT KUNTIEN HUUMEHOIDOSSA...83

5 4 IV RAY:N RAHOITUKSEN MERKITYS JA SEN VAIKUTUS KOHDEKUNTIEN HUUMESTRATEGIOIHIN PAIKALLISTEN TOIMIJOIDEN NÄKEMYKSET HAASTATELTUJEN ASIANTUNTIJOIDEN NÄKEMYKSET ARVIOINTIRYHMÄN JOHTOPÄÄTÖKSET...92 KIRJALLISUUS...99 LIITE...102

6 5 JOHDANTO Raha-automaattiyhdistys on ollut laajasti kehittämässä työmuotoja huumeiden vastaisessa työssä. Vuonna 2002 huumeiden vastaiseen työhön jaettiin avustuksia 8,8 miljoonaa euroa. Rahoitusta lisättiin edelliseen vuoteen verrattuna lähes 90 % - rahoituksessa painottuivat huumausaineiden käytön ennaltaehkäisyyn ja vähentämiseen tähtäävät hankkeet. Sosiaalikehitys Oy on arvioinut Raha-automaattiyhdistyksen toimeksiannosta RAYrahoitteisten hankkeiden vaikutusta kuntien huumestrategioiden kehittymiseen ja siihen, minkälaisia mahdollisuuksia huumeiden käyttäjille tarkoitetut matalan kynnyksen palvelut tarjoavat, ja mitkä ovat niiden kehitysnäkymät. Arvioinnin on tehnyt Sosiaalikehitys Oy:ssä toimitusjohtaja Juha Kaakisen johdolla toiminut tutkijaryhmä, johon kuuluvat vastaava tutkija Sinikka Törmä, VTT Kari Huotari sekä tutkija Tiia Inkeroinen. Arvioinnin tiedonkeruuseen on osallistunut myös tutkija Riitta Kinnunen. Tekijät kiittävät kaikkia arviointia varten tehtyihin haastatteluihin osallistuneita asiantuntijoita.

7 6 I ARVIOINTI 1 Arviointitehtävä Nyt käsillä oleva raportti sisältää Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman huumeiden vastaisen työn arvioinnin. Arviointi kohdistuu kolmeen RAY:n valitsemaan kaupunkiin: Helsinkiin, Ouluun ja Kuopioon. Kaupungit on valittu sillä perusteella, että niissä on hieman toisistaan poikkeavat lähestymistavat huumeiden käyttäjille tarkoitettujen palvelujen järjestämisessä. Arvioinnin tehtävänä on selvittää: 1) RAY-hankkeiden vaikutus kohdekuntien huumestrategioiden kehittymiseen 2) Tyypillisen matalan kynnyksen toimipisteen (ns. pysäkki) tuen mahdollisuudet ja kehitysnäkymät 3) Arvio esitetyn kaltaisen sosiaalityön tekemisen esteistä Arvioinnin painopiste on matalan kynnyksen palvelumallin toteutumisessa ja kehittämistarpeissa kohdekunnissa. Matalan kynnyksen palveluja ja niiden merkitystä huumeiden käyttäjien hoidossa tarkastellaan yleisemmälläkin tasolla. Näin siksi, että matalan kynnyksen mallista on Suomessa vasta yksittäisiä kokemuksia eikä aiheesta ole juurikaan kirjoitettu. 2 Käytetyt aineistot ja menetelmät Arviointia varten on koottu erilaisia aineistoja, jotka tuovat esiin eri viranomaistoimijoiden ja matalan kynnyksen palvelun tuottajien sekä muun hoitojärjestelmän näkemyksiä matalalasta kynnyksestä sekä RAY:n rahoittamista huumeiden vastaisen työn hankkeista ja niiden merkityksestä kohdekuntien huumestrategioille. Arvioinnissa käytetään myös RAY:n huumeiden vastaisen työn hankkeista olemassa olevia dokumenttiaineistoja, jotka tilaaja on luovuttanut arvioinnin toteuttajan käyttöön. Lisäksi arvioitsija on hankkinut käyttöönsä tilasto- ja dokumenttiaineistoa, jonka avulla on selvitetty huumetilannetta ja sen kehitystä kohdekunnissa sekä kohdekuntien huumeiden vastaisen työn ja huumehoidon organisaatiota. Näiden dokumenttien avulla on kartoitettu kohdekun-

8 7 tien huumeiden vastaisen työn tilanne sekä RAY:n rahoittamien hankkeiden asema ja merkitys kuntien huumetyön kokonaisuudessa. Lisäksi arviointia varten on koottu haastatteluaineistoa. Johtopäätösten teossa hyödynnetään myös Sosiaalikehitys Oy:n tekemissä Munkkisaaren palvelukeskuksen, Kurvin huumepoliklinikan ja Helsingin kaupungin päihdehuollon palvelujen arvioinneissa muodostuneita näkemyksiä huumeiden vastaisesta työstä (ks. Törmä ym. 2002; 2003a; 2003b). Kurvin huumepoliklinikan ja Munkkisaaren palvelukeskuksen arvioinnin yhteydessä haastateltiin huumeiden käyttäjiä. Lisäksi Kurvin huumepoliklinikan ja Helsingin kaupungin päihdehuollon palvelujen arvioinneissa asiakkailta koottiin asiakaspalautetta. Myös näitä aikaisempia aineistoja ja niistä muodostunutta kuvaa nimenomaan Helsingin päihdehuollosta käytetään taustamateriaalina. Lisäksi arviointitutkimuksen aineistona on käytetty viimeisintä tutkimuskirjallisuutta (esim. Halinen 1999; Kaukonen & Hakkarainen 2002; Hakkarainen & Metso 2003). Asiantuntijoiden haastattelut Arviointia varten haastateltiin yhteensä 29 päihdehuollon toimijaa ja muuta asiantuntijaa (ks. liite). Teemahaastattelut tehtiin syksyn 2002 ja kevään 2003 aikana. Haastatellut valittiin siten, että kaikista kohdekunnista oli mukana sekä RAY:n rahoittamien hankkeiden että kohdekaupunkien päihdehuollon edustajia. Haastateltaviksi haluttiin saada mahdollisimman laajasti myös eri erityisryhmille huumehoidon palveluita tarjoavia tahoja. Osa vastaajista edusti huumehoidon asiantuntemusta laajemmassa mielessä ja osa tarkasteli asiaa nimenomaan oman kaupunkinsa päihdehuollon näkökulmasta. Seuraavassa haastatteluihin osallistuneet edustamansa organisaation sijaintipaikkakunnan mukaan ryhmiteltyinä: Helsinki: - Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, toimitusjohtaja - Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, päihdeasiaintoimiston toimistopäällikkö - Tervalammen kartanon kuntoutuskeskus, johtaja - A-klinikkasäätiö, toimitusjohtaja - A-klinikkasäätiö, johtava ylilääkäri - A-klinikkasäätiö, kehittämispäällikkö - Helsingin Diakonissalaitos, diakoniajohtaja

9 8 - Kurvin huumepoliklinikka, yksikön johtaja - Munkkisaaren palvelukeskus, johtaja - Kulttuurikeskus Stoori, sosiaalityöntekijä - Aids-tukikeskus, Hiv-huumetyön projektipäällikkö - Irti Huumeista ry., toiminnanjohtaja - Irti Huumeista ry., talouspäällikkö - Elämä on parasta huumetta ry, kenttäpäällikkö - Opiaattiriippuvaisten Tuki ry., puheenjohtaja Oulu: - Nuorten Ystävät ry., kehittämispäällikkö - Redi 64 ja Oulun Vinkki, sosiaalityöntekijä - A-klinikka, johtava sosiaalityöntekijä - Merimajakka ry., toiminnanjohtaja - Merimajakka ry., projektivastaava - OYS/Psykiatrian klinikka, psykiatrian erikoislääkäri - Huumetietousprojekti, koulutussuunnittelija - Sosiaali- ja terveystoimi, ehkäisevän päihdetyön suunnittelija - Aids-tukikeskus, aluejohtaja Kuopio: - Itä-Suomen huumehanke, projektikoordinaattori - Kuopion nuorten päihde- ja huumepysäkki, sosiaalityöntekijä - Kuopion A-klinikan katkaisuhoitoyksikkö, osastonhoitaja - Terveysneuvontapiste Portti/Aids-tukikeskus, aluejohtaja Muu paikkakunta: - Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö, toimitusjohtaja Haastattelut kohdentuivat seuraaviin pääteemoihin: - haastateltavan ja toimintayksikön rooli huumehoidon palvelujen kokonaisuudessa - toimintayksikön palvelut ja asiakasmäärät sekä tavoitteet - huumeongelman laajuus ja palvelujen riittävyys alueella

10 9 - oman toimintayksikön asema huumeiden vastaisessa työssä - hankkeen puitteissa tapahtuva toiminta - RAY:n rahoituksen vaikutus ja merkitys yksikön toimintaan - RAY:n rahoituksen riittävyys - RAY:n rahoituksen vaikutus paikkakunnan huumestrategian kehittymiseen - näkemykset ja kokemukset matalan kynnyksen toiminnasta - matalan kynnyksen erityispiirteet, rajoitukset ja mahdolliset ongelmat - matalan kynnyksen asiakkaiden näkemykset ja viestit - yhteistyö ja sen toimivuus eri järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa, työnjako - kehittämisnäkemykset omalle toimintayksikölle sekä matalalle kynnykselle - hoidon tarpeen arviointi, jatkohoito ja hoitojakson jälkeinen asuminen - huumeiden vastaisen työn riittävyys kohdekaupungissa, järjestelmän toimivuus ja joustavuus - esteet huumeiden vastaiselle työlle

11 10 II HUUMEONGELMA JA HUUMEIDEN VASTAINEN TYÖ KOHDE- KAUPUNGEISSA 3 HELSINKI 3.1 Huumetilanne Helsingissä Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla on huumeiden ja muiden päihteiden käyttäjiä sekä lukumääräisesti että väkilukuun suhteutettuna enemmän kuin muualla maassa. Uudet trendit ja muutokset huumetilanteessa näkyvät ja korostuvat selvimmin juuri väkiluvultaan suurimmissa kaupungeissa. Huumeongelma onkin Helsingissä vaikeampi kuin muissa Suomen kaupungeissa. Ruiskujen ja neulojen vaihtotoiminnan kautta on saatu käsitys kovien huumeiden käyttäjämääristä. Arvioiden mukaan ruiskuhuumeiden käyttäjiä olisi useita tuhansia. Lähes kaikille huumehoidon palvelujen tuottajatahoille on ollut yllätys, kuinka paljon Helsingissä on kovien huumeiden käyttöä. Esimerkiksi Terveysneuvontapiste Vinkissä kävi vuoden 2001 aikana 4500 eri asiakasta ja kertyi yhteensä käyntikertaa. Vuonna 2001 Vinkissä vaihdettiin ruiskua ja neulaa. Munkkisaaren palvelukeskuksessa kävi ruiskuja ja neuloja vaihtamassa samana vuonna 1007 eri asiakasta (Helsingin huumestrategian seurantatyöryhmän raportti 2002). Ruiskujen ja neulojen myyntimäärä on lievästi kasvanut Helsingin apteekeissakin koko 1990-luvun. Voidaan sanoa, että ruiskuhuumeiden käyttö on muodostunut vakavaksi ongelmaksi pääkaupunkiseudulla. Suomessa on tehty koko maata koskeva tilastollinen tutkimus 1990-luvun loppupuolen huumetilanteen kehityksestä (Hakkarainen & Metso 2001). Tätä tutkimusta ja sen tuloksia käytetään lähteenä lähes kaikissa huumeiden käytön kehitystä tarkastelevissa dokumenteissa. Tutkimuksen mukaan huumeiden käytön lisääntyminen näytti pysähtyneen ja jopa kääntyneen hieman laskuun vuosien 1998 ja 2000 välillä (Hakkarainen & Metso 2001). Tähän viittasi etenkin kannabiksen käytön väheneminen alle 30-vuotiaiden keskuudessa ja pääkaupunkiseudulla.

12 11 Tutkimuksen tuloksiin on kuitenkin tänä päivänä syytä suhtautua varauksellisesti. Huumeiden käytössä ja uusien aineiden yleistymisessä on tapahtunut vuoden 2000 jälkeen paljon. Tutkimustulokset kuten viralliset tilastotkin tuntuvat kulkevan jälkijunassa. Kaikkialta hoitojärjestelmästä ja etenkin matalan kynnyksen toimijoilta kantautuu samaa viestiä: yhä nuorempien huumeiden käyttö on lisääntynyt, kannabis on yleistynyt ja arkipäiväistynyt, buprenorfiini on vallannut alaa kaikkialla maassa ja erilainen lääkkeiden ja muiden päihteiden sekakäyttö on lisääntynyt. Tietoihin huumeiden käytön kääntymisestä laskuun tulee suhtautua myös tutkimuksellisista syistä varauksellisesti. Partanen (2002, 23) kirjoittaa, että päätelmien tekemistä kuitenkin vaikeuttaa, että aiempien vuosien luvut ovat peräisin postikyselystä, kun taas vuoden 2000 luvut perustuvat henkilöhaastatteluihin, joissa vastaajat saattavat herkemmin salailla omaa huumeiden käyttöään. Viimeisin koko maata koskeva postikyselynä toteutettu tilastollinen tutkimus (Hakkarainen & Metso 2003) osoittaakin, että huumekokeilut olivat lisääntyneet vuodesta 2000 vuoteen Lisäys oli voimakkainta vuotiaiden ikäryhmässä. Vuonna 2002 tämän ikäryhmän miehistä noin joka kolmas ja naisista noin joka neljäs ilmoitti kokeilleensa joskus elämässään kannabista. Amfetamiinin käyttö ja lääkkeiden ei-lääkinnällinen käyttö olivat myös lisääntyneet. Euroopassa runsaasti huomiota herättänyt ekstaasin käytön lisääntyminen tuli nyt ensimmäistä kertaa esille myös Suomen väestöä edustavassa aineistossa. Pääkaupunkiseudulla ja yli asukkaan kaupungeissa huumeiden käyttö oli yleisempää kuin muualla maassa. (Hakkarainen & Metso 2003.) Päihdeongelma on siis monella tapaa syventynyt ja vaikeutunut. Eräs viime vuosien paljon huomiota saanut huumeiden käytön kehityspiirre on buprenorfiinin (Subutex ja Temgesic) huumekäytön yleistyminen. Buprenorfiinin käytön jyrkkä lisääntyminen näkyy esimerkiksi Kurvin huumepoliklinikan asiakkaiden päihteiden käytössä vuosien 2001 ja 2002 aikana. Vuoden 2001 ensimmäisellä neljänneksellä ensimmäisenä päihteenään opiaatteja käyttäneistä 59 % käytti heroiinia ja 33 % buprenorfiinia. Seuraavan vuoden toisella neljänneksellä enää vain kuusi prosenttia käytti heroiinia ja jopa 91 % käytti buprenorfiinia (Kurvin huumepoliklinikan asiakastilastot vuosilta 2001 ja 2002).

13 12 Buprenorfiinin huumekäyttö on pääasiassa suonensisäistä ja sitä käytetään myös ensihuumeena. Se on lisännyt laitoksissa tapahtuvan vieroituksen tarvetta ja pidentänyt vieroitusjaksoja, koska sen aiheuttamat vieroitusoireet tulevat viiveellä. Vieroitusoireiden alta paljastuu lisäksi usein mielenterveydellisiä ongelmia. Yksi selkeä kehitystrendi onkin psyykkisesti sairaiden huumeiden käyttäjien määrän kasvu. Yhä nuoremmilla on päihteiden käytön lisäksi vakavia psyykkisiä vaikeuksia. Tämä vaatii hoitojärjestelmältä entistä vahvempaa moniammatillista panostusta. (Törmä ym. 2003a.) Huumeongelma on vaikeutunut myös siten, että yhä useammin käytetään sekaisin erilaisia huumausaineita, lääkkeitä ja alkoholia. Erityisesti nuorten keskuudessa kaiken mahdollisen huumaavan sekakäyttö näyttää yleistyneen. Esimerkiksi bentsodiatsepiinien huumekäyttö ja niiden käyttö yhdessä huumausaineiden ja alkoholin kanssa on yleistynyt. Lääkeriippuvuuksien alasajo vaatii pitkiä hoitojaksoja ja tähän erikoistuneita hoitopaikkoja. Uusien päihteiden yleistymisellä ja päihteiden käytön monimuotoistumisella onkin suoraa vaikutusta päihteiden käyttäjien palvelutarpeeseen. 3.2 Päihdehuollon järjestelmän kehitys Tässä luvussa kuvataan Helsingin päihdehuollon hoitojärjestelmän kehityskulku pääpiirteissään, koska kehitystä vasten on helpompi ymmärtää miksi huumehoitojärjestelmä on Helsingissä nykyisenlainen. Samanlaista kehitystä voidaan nähdä tapahtuneen muuallakin maassa, vaikkakin pienemmässä mittakaavassa. Helsingin päihdehuollon kehitystä kuvaava osuus perustuu arviointiryhmän aiemmin vuonna 2003 tekemään Helsingin päihdehuollon ulkoiseen arviointiin (Törmä ym. 2003b) sekä Kurvin huumepoliklinikan ulkoiseen arviointiin (Törmä ym. 2003a). Päihdehuollon kehitystä ja nykyisen järjestelmän taustoja käsitellään yleisemmällä tasolla myös muun muassa teoksessa Huumeiden käyttäjä hyvinvointivaltiossa (Kaukonen & Hakkarainen 2002). Helsingin kaupungin päihdehuollon järjestelmä, kuten kunnallinen päihdehuollon järjestelmä yleensäkin, on kehittynyt pitkäaikaisen alkoholistien hoitoperinteen pohjalta. Alkoholiriippuvuus on Suomessa hyvin tunnettu ja tutkittu alue, jota varten on kehittynyt kattava sosiaalihuollon alaan kuuluva hoitojärjestelmä. Avohoidosta vastaa kunnallinen A- klinikkajärjestelmä ja myös alkoholistien laitoshoidossa on pääkaupunkiseudulla pitkät perinteet muun muassa Ridasjärven päihdehoitokeskuksella, Tervalammen kartanon kun-

14 13 toutuskeskuksella ja Hangonkadun kuntoutuskeskuksella. Lisäksi ostopalveluina on ollut saatavilla A-klinikkasäätiön ja Kalliolan Setlementin tarjoamaa hoitoa lukujen huumeaallot Huumeiden käyttö on Suomessa moniin muihin maihin verrattuna nuori ja alkoholin ongelmakäytön rinnalla edelleen suhteellisen pienimuotoinen ongelma. Huumeita alkoi tulla Suomeen hippiliikkeen jälkimainingeissa 1960-luvulla. Pian sen jälkeen perustettiin ensimmäiset varsinaiset huumeongelmaisille tarkoitetut palvelut. Kun tilanne kuitenkin näytti siltä, että ensimmäinen huumeaalto jäisi muoti-ilmiöksi, vähennettiin julkisen sektorin valmiuksia hoitaa huumeongelmaisia. Suurimmalle osalle huumeiden käyttäjistä uusien aineiden kokeilu jäikin ohimeneväksi vaiheeksi, mutta osa siirtyi amfetamiiniin ja opiaatteihin (ks. Partanen 2002). Kokonaisuudessaan laittomien huumeiden käyttö supistui ja pysyi verraten vähäisenä ilmiönä koko ja 1980-luvun. Käyttäjäryhmät pienenivät ja toiminta-alueet sulkeutuivat ja siirtyivät piiloon julkisuudelta. Hoitojärjestelmässä oli vain muutamia huumeiden käyttäjien hoitoon erikoistuneita palvelun tuottajia. Huumehoidon alalla kauimmin Helsingissä toiminut kolmannen sektorin palveluntuottaja on A-klinikkasäätiön Hietalinnayhteisö, joka aloitti toimintansa Helsingin Nuorisoaseman katkaisuhoitoasemana vuoden 1976 alusta. Vuonna 1987 toimintaa laajennettiin sisältämään myös kuntoutushoitoa, ja nimi muuttui Hietalinna-yhteisöksi. Kalliolan Setlementti perusti 1986 oman, edelleen toimivan, pitkäaikaisen lääkkeettömän kuntoutuksen yksikkönsä Kiskoon (Kiskon klinikat). Metadonikorvaushoitoa on annettu Hesperian sairaalassa 1970-luvun puolivälistä lähtien, aluksi hyvin pienimuotoisesti. Korvaus- ja ylläpitohoito jatkuu HUS:n toimintana edelleen. Huumetilanteen vaikeutuminen 1990-luvulla Huumetilanne Suomessa muuttui 1990-luvun alussa, jolloin huumeiden käyttö lisääntyi nopeasti ja huumeiden käyttöön liittyviä ongelmia alettiin käsitellä näkyvästi julkisuudessa. Yksi tärkeä edellytys huumeiden käytön lisääntymiselle on ollut kansainvälisen huumetuotannon ja kaupan organisoituminen. Kannabiksen käyttö lisääntyi Suomessa 1990-

15 14 luvulla noin kymmenellä prosentilla vuosittain. Kannabiksen ja LSD:n lisäksi mukaan tulivat kokaiini, ekstaasi ja muut synteettiset huumeet. (Partanen 2002.) 1990-luvun alun tilanteessa Helsingissä ja koko Suomessa oli hyvin vähän palveluja huumeiden käyttäjille, vaikka päihdekenttä oli muuttunut ja huumeet olivat tulleet Suomeen jäädäkseen. Viestejä huumetilanteen vaikeutumisesta oli tullut aluksi kolmannen sektorin toimijoiden lisäksi huumeiden käyttäjien omaisilta ja poliisilta. Tilanteen vaikeutuminen ja palvelujen tarve nähtiin ja ilmaistiin myös julkisen järjestelmän omien työntekijöiden keskuudessa. Monet yksityiset lääkärit olivat ryhtyneet järjestämään opiaattiriippuvaisten metadonihoitoa ohi lain suomien keinojen. Tästä oli seurauksena oikeudenkäyntejä eräitä yksityisiä lääkäreitä vastaan. Koko 1990-luvun alku oli varsin epäselvää päihdehuollon kehitysvaihetta. Tässä tilanteessa toimijoiden erilaiset näkemykset ja arviot kokonaistilanteesta haittasivat hedelmällistä yhteistyötä, mikä tarpeettomasti viivytti ongelman haltuunottoa. Julkisella sektorilla haluttiin tilastollista näyttöä ongelman vaikeutumisesta. Helsinki halusi myös selkeyttää huumestrategiaansa sekä yhteistyö- ja vastuujakoja ennen palvelujen perustamista. Tämä puolestaan edesauttoi huumeasiantuntemuksen ja erilaisten hoitomuotojen syntymistä ja keskittymistä kolmannelle sektorille. (Törmä ym. 2003b.) Järjestöt ensivaiheen huumehoitopalvelujen kehittäjinä A-klinikkasäätiö toteutti vuosina Raha-automaattiyhdistyksen tuella Kettutien A-poliklinikkaprojektin. Projektina alkanut poliklinikkatoiminta muodostaa nyt kiinteän osan Helsingin kaupungin alueellista päihdehuoltoa. Kettutien A-poliklinikka tuottaa Helsingin kaupungille ostopalveluna kaakkoisen suurpiirin A-klinikkapalvelut. Se vastaanottaa myös muilta alueita tulevia erityisesti huumeita käyttäviä asiakkaita. A-poliklinikan projektivaiheen aikana ilmeni, että ensisijaisesti alkoholiongelmaisten hoitoon sopivat tiedot ja taidot eivät enää kaikilta osin riittäneet tuolloin yllättävän suuren huumeasiakkaiden joukon (256 henkilöä) hoitoon. Huumeongelmien hoitokokonaisuuteen paneutuminen katsottiin tarpeelliseksi. A-klinikkasäätiö aloittikin 1990-luvun alussa Monipäihdeprojektin Raha-automaattiyhdistyksen tuella ja yhteistyössä eri viranomaistahojen ja järjestöjen kanssa. Helsingin sosiaalivirasto vastasi kliinisen toiminnan kustannuksista.

16 15 Tavoitteena oli kehittää strategisia arviointimenetelmiä huumeiden käyttäjien hoidossa. Projektin yhtenä tuloksena oli, että huumeasiakkaiden erityistarpeita ja ongelmia varten tarvitaan päivystävä yksikkö. A-klinikkasäätiön taholta ajettiin voimakkaasti myös opiaattiriippuvaisten korvaushoitojen laajentamista Suomessa. (ks. Ahokas ym ) Asiakasmäärien kasvu alkoi yhä selvemmin näkyä kentällä ja myös tilastoissa. Esimerkiksi vuosina noin 500:lla amfetamiininkäyttäjällä oli A-hepatiittitartunta. Tällöin monet eri viranomaistahot havahtuivat tilanteen vakavuuteen. Aiemmin piilevänä ollut ongelma alkoi näkyä yhä enemmän käytännön päihdetyössä. Monipäihdeprojektin jatkona toteutettiin viranomaistahojen kanssa yhteistyössä Infektioriskiprojekti, jonka seurauksena perustettiin A-klinikkasäätiön Vinkki-järjestelmä huumeiden käyttäjien terveysneuvontaa ja ennaltaehkäisevää työtä varten. Osana Monipäihdeprojektia perustettiin Helsingin kaupungin sosiaaliviraston Kyläsaaren päiväosasto huumeiden käyttäjien kuntoutuspalveluyksiköksi. Päiväosasto, joka toimi vuosina , lakkautettiin alhaisen käyttöasteen vuoksi. Osastoa ei saatu sovitettua palvelujärjestelmään, vaan yhteistyö kangerteli lähettävien tahojen kanssa. (Ahokas 1998.) 1990-luvun puolessa välissä alettiin neuvotella Helsingin kaupungin sosiaaliviraston ja terveysviraston, HUS:n sekä järjestöjen kesken päivystävän poliklinikan aikaansaamisesta huumeiden käyttäjille. Tämä prosessi johti Kurvin huumepoliklinikan perustamiseen. (Seuraavassa kuvattu Kurvin huumepoliklinikan syntyprosessi on esitetty myös arviointiryhmän tekemässä Kurvin huumepoliklinikan ulkoisessa arvioinnissa, ks. Törmä ym. 2003a.) Helsingin Diakonissalaitos hahmotteli suunnitelman päivystävän klinikan toteutuksesta. Yksikön puitesuunnitelman valmistelivat yhdessä Diakonissalaitoksen kanssa HYKS:in huumevieroitusyksikkö, A-klinikkasäätiö ja Kalliolan kannatusyhdistyksen Kiskon klinikka. Hanketta perusteltiin sillä, että pääkaupunkiseudulla ei ollut huumeiden käyttäjille ympärivuorokautisesti toimivaa poliklinikkaa, joka selvittäisi hoidon tarvetta ja ohjaisi sopivaan hoitopaikkaan. Hoidon tarve arvioitiin lähinnä A-klinikoilla, terveysasemilla ja sairaaloiden päivystyspoliklinikoilla. Näiden tahojen ei nähty riittävästi tavoittavan huumeiden käyttäjiä, eikä niillä myöskään nähty olevan vaadittavaa erityisasiantuntemusta huumeiden käyttäjien hoidon tarpeen arviointiin ja jatkohoitoon ohjaamiseen. Yhtenä selkeänä puutteena esitettiin, että palveluja ei ole tarjolla niinä vuorokauden aikoina, jolloin huu-

17 16 meiden käyttäjillä tyypillisesti herää motivaatio hoitoon. Olemassa olevien hoitoyksiköiden katsottiin edellyttävän korkeaa hoitomotivaatiota. Helsingin Diakonissalaitos ajoi hanketta, jonka tarkoitus oli toimia tiiviissä yhteistyössä HYKS:n huumevieroitusyksikön ja myöhemmin neuvoteltavan Helsingin kaupungin toimintayksikön kanssa. Syyskuussa 1995 Diakonissalaitos haki yhteisesti suunnitellulle hankkeelle Raha-automaattiyhdistyksen rahoitusta. Hanke oli tarkoitus toteuttaa yhtenä Helsingin Diakonissalaitoksen Diakoniaprojekteista. Diakonissalaitoksen toimintasuunnitelmassa vuodelle 1996 todetaan seuraavaa: Uuden projektin tavoitteena on avata elokuussa 1996 huumepoliklinikka, jonka tarkoituksena on vastaanottaa huumeiden käyttäjiä ympärivuorokautisesti. Yksikön tehtävänä on motivoida huumeiden käyttäjiä hoitoon, arvioida heidän hoidon tarpeensa ja etsiä soveltuva jatkohoitopaikka. Tavoitteena on muodostaa yksikkö, jossa yhdistyy korkea kliininen taso ja matala sisääntulokynnys. Ympärivuorokautinen puhelinkonsultaatio palvelee sekä terveyden- että sosiaalihuollon työntekijöitä, huumeiden käyttäjiä ja heidän omaisiaan. Poliklinikkaa ei kuitenkaan saatu perustettua vielä vuonna Helsingin kaupungin viranomaiset ottivat tuolloin kannan, että Helsinkiin ei tarvita ympärivuorokautista päivystyspoliklinikkaa huumeiden käyttäjille. Kaupungin kanta vaikutti Rahaautomaattiyhdistyksen päätökseen olla hyväksymättä poliklinikkaa varten tehtyä rahoitushakemusta. Koska poliklinikan tarve koettiin pakottavana, ryhtyi Diakonissalaitos ratkaisemaan asiaa toiselta pohjalta. Se käynnisti Pellaksen huumehoitoyksikön yhteyteen omalla kustannuksellaan pienimuotoista vastaanottopoliklinikkatoimintaa, joka laajeni asteittain. Vastaanottopoliklinikka antoi puhelinneuvontaa huumeiden käyttäjille, ohjeita hätääntyneille omaisille, konsultaatiota muille hoitopaikoille ja viranomaisille sekä arvioi hoidon tarvetta ja neuvotteli maksusitoumuksia. Jo tuolloin puhelinpalvelussa vastattiin 600 huumeiden käyttäjän, heidän omaistensa ja viranomaisten puheluun kuukaudessa. Pellaksen polikliinisesta toiminnasta saatujen kokemusten perusteella valtakunnallisen päivystävän poliklinikan tarve tuli ilmeiseksi. Jouduttiin myös huomaamaan, että vilkkaan päivystyspoliklinikan sijoittaminen laitoshoitoa antavan huumehoitoyksikön yhteyteen haittasi merkittävästi hoitoyhteisön tehokasta toimintaa. Kokeiluluonteinen toiminta Pel-

18 17 laksessa osoitti, että laitoshoito ja polikliininen päivystystoiminta täytyi erottaa toisistaan ja että poliklinikan piti sijaita niin lähellä Helsingin ydinkeskustaa kuin mahdollista. Samanaikaisesti julkaistut tutkimukset ja viranomaistiedot vahvistivat Diakonissalaitoksen johtopäätöksiä ja kokemuksia poliklinikan tarpeellisuudesta. Huumeiden käyttö oli selvästi lisääntynyt koko maassa ja erityisesti Helsingin seudulla. Kun vielä vuotta aikaisemmin viranomaiset ja asiantuntijat olivat epäilleet ympärivuorokautisen päivystyspoliklinikan tarvetta, vaadittiin nyt usealta taholta nopeita toimenpiteitä ensihoitojärjestelmän kehittämiseksi. Diakonissalaitos oli jo kahden vuoden ajan tarjonnut yhteistyötä poliklinikan perustamiseksi. Neuvottelut eivät kuitenkaan edenneet, koska viranomaiset totesivat Helsingin kannan huumehoitokysymykseen olevan avoinna. Myöhemmin myös Helsingin kaupungin huumestrategiaa pohtinut työryhmä totesi, että Helsinki tarvitsi päivystyspoliklinikkakapasiteettia eri ikäisille huumeiden käyttäjille. Kaupunginhallituksen antaman kehotuksen johdosta terveys- ja sosiaalivirastojen yhteinen työryhmä teki esityksen huumepäivystyspoliklinikan perustamisesta. Työryhmä esitti, että helsinkiläisten huumepäivystyspoliklinikka perustettaisiin HYKS:iin laajentamalla ja monipuolistamalla HYKS:in silloisen huumevieroitusyksikön toimintaa. Terveysviraston suunnitelmasta antama lausunto, joka sisälsi kielteisen kannan Diakonissalaitoksen käynnistämän klinikan tarpeellisuudesta, tuli julkisuuteen ja vaikeutti Diakonissalaitoksen pyrkimyksiä saada toiminnalle rahoitusta. Raha-automaattiyhdistys hylkäsikin Diakonissalaitoksen hakemuksen toistamiseen vuodeksi Diakonissalaitos teki joulukuun 8. päivänä vuonna 1996 Helsingin kaupunginhallitukselle osoitetulla kirjeellä yhteistyötarjouksen, jossa toivottiin Helsingin kaupungin osallistuvan Pellaksen kokeilun jälkeen Helsingin Sörnäisiin vuoden 1997 alusta perustettavan huumepoliklinikan toimintaan ja sen laajentamiseen. Diakonissalaitos lähti siitä, että paras ratkaisu olisi vahvistaa yhtä aikaa sekä Diakonissalaitoksen päivystyspoliklinikkaa että HYKS:n huumevieroitusyksikköä. Näin resurssit tulisivat hyödynnettyä ja samalla tulisi luotua kustannustehokas hoidon porrastusjärjestelmä. Diakonissalaitos esitti olevansa myös valmis myöhemmin siirtämään kertyneen tietotaidon jollekin muulle, sopivammalle ylläpitäjälle. Tärkeintä olisi saada tarvetta vastaava ensihoitoyksikkö käynnistettyä mahdollisimman nopeasti. Helsingin kaupunginhallitus otti yhteistyötarjouksen perusteella yhteyttä Raha-

19 18 automaattiyhdistykseen ja ilmaisi periaatteellisen tukensa eri tahojen aktiivisuudelle huumeiden vastaisessa työssä. HYKS ja Helsingin kaupungin terveysvirasto asettivat joulukuussa 1996 yhteisen työryhmän jatkamaan valmistelua, jonka tavoitteena oli huumevieroitushoidon ja huumepäivystyspoliklinikkatoiminnan järjestäminen terveyslautakunnan tekemän esityksen pohjalta. Työryhmän valmistelutyön oli määrä olla valmis vuoden 1997 maaliskuun loppuun, jolloin yksikön lopullinen sijoituspaikkakin piti olla selvillä. Tammikuun 13. päivänä 1997 Helsingin Diakonissalaitos lähestyi suoraan sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkärettä, jotta valtioneuvosto osoittaisi Raha-automaattivaroja vuodelle 1997 huumeiden käyttäjien päivystyspoliklinikan tukemiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö edellytti avustuksen myöntämisen ehtona, että asiasta saadaan Helsingin kaupungin kanssa yhteisymmärrykseen perustuva ratkaisu. Neuvottelut Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirastojen, HYKS:n ja Diakonissalaitoksen välillä aloitettiin seuraavana päivänä. Neuvotteluissa saavutettiin yhteinen näkemys välittömistä toimenpiteistä sekä sovittiin jatkotyöskentelystä hoidon porrastuksen ja työnjaon määrittelemiseksi pitkällä tähtäimellä. Todettiin, että Helsinkiin ei tarvita kahta erillistä päivystävää huumepoliklinikkaa, mutta kylläkin porrastettu hoitojärjestelmä. Tästä syystä päätettiin, että edellä mainittuun HYKS:n ja terveysviraston työryhmään kutsutaan myös Diakonissalaitoksen ja sosiaaliviraston edustajat. Neuvottelun tuloksena Helsingin kaupunki sitoutui ostamaan huumepoliklinikkapalvelut Diakonissalaitokselta, mikäli Rahaautomaattiyhdistys osaltaan rahoittaa tätä toimintaa. Kaupungin kanssa käydyt neuvottelut vaikuttivat siihen, että Raha-automaattiyhdistys teki uuden linjauksen ja valtioneuvosto myönsi avustuksen vuoden 1997 alussa. Helsingin Diakonissalaitoksen, Helsingin kaupungin ja Raha-automaattiyhdistyksen välille syntynyt yhteisymmärrys mahdollisti Diakonissalaitoksen omalla rahoituksella alkaneen toiminnan jatkamisen. Raha-automaattiyhdistyksen avustukset ovatkin olleet välttämätön edellytys ympärivuorokautisen matalan kynnyksen toiminnan, neuvontapalvelun ja kehittämistyön ylläpitämiselle.

20 19 Vuoden 1997 alussa täysipainoisesti käynnistyneen huumeiden käyttäjien poliklinikan nimeksi tuli Kurvin huumepoliklinikka sen sijainnin mukaan. Keväällä 2000 poliklinikka muutti Munkkisaaren toimintakeskukseen, mutta sen nimi haluttiin säilyttää ennallaan. (ks. Törmä ym. 2003b.) Kurvin huumepoliklinikka toimii edelleen ainoana ympärivuorokauden päivystävänä matalan kynnyksen huumehoitopoliklinikkana koko maassa. 3.3 Huumehoidon palvelujärjestelmä Huumehoitojärjestelmä Päihdehuolto kuuluu Helsingissä sosiaaliviraston ja terveysviraston yhdessä järjestettäväksi. Sosiaali- ja terveystoimi on organisoitu erikseen omiksi virastoikseen. Sosiaaliviraston yhteispalvelukeskuksessa on päihdeasiantoimisto, jonka tehtävänä on ennalta ehkäisevä päihdetyö ja päihdehuollon laitosten johto sekä ostopalvelusopimusten tekeminen laitospalveluista. Keskitetty päihdehuollon hallinto on siis sosiaaliviraston toimintaa. Helsingin kaupunki on jakautunut seitsemään sosiaaliviraston ja seitsemään terveysviraston alueeseen. Alueet ovat hyvin itsenäisiä muodostaen kukin oman sosiaalikeskuksensa ja terveyskeskuksensa. Helsingin huumehoitojärjestelmä on erittäin monimuotoinen ja monimutkainenkin kokonaisuus. Palveluita tuottavat julkisen sektorin lisäksi lukuisat järjestöt ja kaupalliset yritykset. Koska pääkaupunkiseudulla huumeiden käyttö on selvästi yleisempää kuin muualla maassa ja huumeiden käyttäjiä on lukumääräisesti eniten, on huumeiden käyttäjien hoitoon erikoistuneet palvelutkin keskittyneet pitkälti pääkaupunkiseudulle ja erityisesti Helsinkiin. Yhä edelleen erikoistuneita hoitoyksiköitä on muualla maassa hyvin vähän, vaikka erilaisia huumeiden käyttäjien palvelupisteitä on moniin kaupunkeihin perustettukin. Suhteessa muihin kaupunkeihin Helsingin huumehoidon järjestelmä on varsin monipuolinen, kun otetaan mukaan myös kolmannen sektorin tuottamat palvelut. Huumehoidon perustason palvelut muodostuvat sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden palveluista: sosiaalitoimistot, mielenterveystoimistot, terveyskeskukset ja päivystävät poliklinikat muodostavat päihdehuollon perusrakenteen. Erityistason yksiköitä ovat A-klinikat (seitsemän, joista yhden palvelut ostetaan A-klinikkasäätiöltä) ja nuorisoasemat (kolme, joista yhden palvelut ostetaan A-klinikkasäätiöltä). Kahden kaupungin oman A-klinikan

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 5 15.12.2009 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA PÄIHDERIIPPUVAISTEN LÄÄKKEETTÖMÄN YHTEISÖHOIDON MAHDOLLISTAMISESTA Terke 2009-2578 Esityslistan asia TJA/5 TJA

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä

Lisätiedot

Hallinto- ja tukiyksikkö

Hallinto- ja tukiyksikkö Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

PÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA gsm Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö

PÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA gsm Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö PÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA 7.4.2014 Eija-Inkeri.Kailassuo@espoo.fi gsm 050 5145 076 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö Alkoholinkäytöstä on syytä olla huolissaan Lähde: Teuvo

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan

Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan 1 Satu Karppanen Sosiaalipäivystys Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) säädetään välttämättömän huolenpidon ja toimeentulon turvaamisesta (12 ) ja sosiaalipäivystyksestä

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Asunto ensin periaate arjessa

Asunto ensin periaate arjessa Asunto ensin periaate arjessa Pathways, housing first, Sam Tsemberis, 1992, New York Ei valita asukkaita. Asukkaaksi pääsee hakemisjärjestyksessä. Asuminen tapahtuu normaalin asuntokannan puitteissa. Asukkaat

Lisätiedot

Helsingin Paasitornissa Mikko Salasuo, dosentti, VTT,

Helsingin Paasitornissa Mikko Salasuo, dosentti, VTT, Suomalaisen huumekulttuurin muutos Terveysneuvontapäivät 2011 Helsingin Paasitornissa 21 22.9.2011 Mikko Salasuo, dosentti, VTT, Nuorisotutkimusseura ry. Kaksi teemaa 1. Tuoreen huumekyselyn tulokset ja

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa 6.10.2016 Yhteistyön kokonaisuus peruspalveluissa Laukaa, Keuruu, Saarikka, Äänekoski ja ympäristö Marja-Leena Peura, p. 050 3153355 alueena

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

PÄIHDEHUOLLON HUUMEASIAKKAAT VUONNA 2000 - tiedonantajapalaute 9/2001

PÄIHDEHUOLLON HUUMEASIAKKAAT VUONNA 2000 - tiedonantajapalaute 9/2001 Stakes/StakesTieto 15.6.2001 Sosiaali- ja terveystilastot PL 220, 00531 Helsinki Puh. (09) 3967 2476 Partanen Airi Puh. (09) 3967 2478 Virtanen Ari Fax. (09) 3967 2497 e-mail: etunimi.sukunimi@stakes.fi

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Helsingin kaupunki 1 (5) Sosiaali- ja terveysvirasto 21.11.2013

Helsingin kaupunki 1 (5) Sosiaali- ja terveysvirasto 21.11.2013 Helsingin kaupunki 1 (5) Kaupunginhallitus PL 1 00099 HELSINGIN KAUPUNKI n esitys kaupunginhallitukselle uusista viroista ja virkanimikkeistä 1.1.2014 lukien HEL 2013-013716 T 01 01 00 esittää, että kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2015 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/7 09.06.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2015 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/7 09.06.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2015 1 (5) 289 Käytetyille huumeruiskuille tarkoitettujen erilliskeräysastioiden vakiinnuttaminen Helsingin yleisillä alueilla HEL 2015-006459 T 10 05 03 Päätös päätti,

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Lapin päihdepalvelujärjestelmä

Lapin päihdepalvelujärjestelmä Lapin päihdepalvelujärjestelmä Lapin Päihdeklinikka Lapin päihdeklinikka palvelee erityistason hoito- ja kuntoutuslaitoksena alkoholin, lääkkeiden ja huumeiden ongelmakäyttäjiä ja heidän omaisiaan sekä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 Päihdelääketieteen päivät 11.3.2016 Kansallismuseo, Helsinki 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 1 JOHDANTO 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 2 Huumetilanteen

Lisätiedot

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi.

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. 19.1.2010 HANKEHAKU Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. Rahoitushakemukset on jätettävä viimeistään 5.2.2010

Lisätiedot

Korvaushoidon tavoitteet. NAPS-projektin päätösseminaari Raisio Mia-Veera Koivisto

Korvaushoidon tavoitteet. NAPS-projektin päätösseminaari Raisio Mia-Veera Koivisto Korvaushoidon tavoitteet NAPS-projektin päätösseminaari 26.10.2007 Raisio Mia-Veera Koivisto Ohjat-projektin tiedonkeruu- ja toimintamenetelmät Psykososiaalisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisprojekti

Lisätiedot

Terveys- ja päihdepalvelut

Terveys- ja päihdepalvelut SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON YHTEISTOIMINTASOPIMUKSEN MUKAISET TYÖPAIKAT Terveys- ja päihdepalvelut Terveysasemat ja sisätautien poliklinikka Etelän terveysasemat - Kallion terveysaseman avoterveydenhuolto

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi Sosiaali- ja terveyslautakunta 264 24.08.2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 107 21.03.2012 Maakuntahallitus I 69 16.04.2012 Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi 699/18/180/2011 STLTK

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Etunimi Sukunimi 1.7.2016 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 116 13.4.2010 pöydälle pantu asia KAUPUNGINHALLITUKSEN UUDELLEEN VALMISTELTAVAKSI PALAUTTAMA LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA RIITTÄVISTÄ PÄIHDEHUOLLON HOITO- JA KUNTOUTUSPALVELUISTA

Lisätiedot

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Alkoholi- ja huumetutkijain seuran kokous 4.12.2008 Riikka Perälä Alkoholitutkimussäätiö/Sininauhaliitto

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat 10.9.2015, Pekka Kuosmanen Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN

EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN 16.6.2016 Johtaja Taru Koivisto 28.6.2016 1 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, ylitarkastaja Paula Mäkiharju-Brander 2.3.2017 1 Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tarjonta ketjulähettijaksoille JAKSOLISTA

Sosiaalihuollon tarjonta ketjulähettijaksoille JAKSOLISTA Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila 1 (5) Sosiaalihuollon tarjonta ketjulähettijaksoille JAKSOLISTA 2016-2017 Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila 2 (5)

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 956/00.04.01/2016 404 Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille 2017-2018 Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN LAITOS-JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI 2015 Mtp jory 23.2.2016, Aikuisten sosiaalipalvelujen jory 23.3.2016

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Länsi-Uudenmaan kuntakierros, Lohja 24.11.2011 Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Kehitystrendejä Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON YHTEISTOIMINTASOPIMUKSEN MUKAISET TYÖPAIKAT

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON YHTEISTOIMINTASOPIMUKSEN MUKAISET TYÖPAIKAT SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON YHTEISTOIMINTASOPIMUKSEN MUKAISET TYÖPAIKAT 5.11.2015 Perhe- ja sosiaalipalvelut Lapsiperheiden hyvinvointi ja terveys Lapsiperheiden hyvinvointi ja terveys, johto Kouluterveydenhuolto

Lisätiedot

Hankintaraja. Talous- ja tukipalvelut Henkilöstö- ja kehittämispalvelut Tietohallinto- ja viestintäpalvelut. 2. Huonetilojen vuokralle ottaminen

Hankintaraja. Talous- ja tukipalvelut Henkilöstö- ja kehittämispalvelut Tietohallinto- ja viestintäpalvelut. 2. Huonetilojen vuokralle ottaminen Sosiaali- ja terveysviraston hankintavaltuudet vuonna 2013 1. Tukipalveluhankinnat Helsingin kaupungin virastolta tai liikelaitokselta tai Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä Virasto

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Paltamo-kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.2013 Työllisyysvaikutuksia Työttömyys aleni Paltamossa jyrkästi, 17 prosentista noin 4

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Oulun yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Auli Saukkonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Tampereen seudun ammattiopisto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Tampereen seudun ammattiopisto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Liite Naytto 24.11.2016 Koulutusala Ammatillinen perustutkinto Kaikille pakolliset tutkinnon osat Osaamisala Valinnainen tutkinnon osa Tutkintonimike Hyvinvointi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Raili Haaki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Nurmijärven tuki Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat ESKOT ry:lle klubitalotoiminnan käynnistämiseksi

Nurmijärven tuki Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat ESKOT ry:lle klubitalotoiminnan käynnistämiseksi Sosiaali- ja terveyslautakunta 24 24.05.2016 Nurmijärven tuki Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat ESKOT ry:lle klubitalotoiminnan käynnistämiseksi SOSTER 24 Nurmijärven tuki Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat ESKOT

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 74 LAUSUNTO ALOITTEESTA NUORTEN PALVELUJEN KESKITTÄMISESTÄ YHDELTÄ LUUKULTA ANNETTAVIKSI Terke 2010-3082 Esityslistan asia TJA/9 TJA Terveyslautakunta päätti antaa

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille

SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille Merja Etholén-Rönnberg Sairaala-, kuntoutus- ja hoivaosasto Idän palvelualueen johtaja 22.1.2014 Vanhusneuvosto Strategiset/tärkeät linjaukset päihdepalvelujen

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Peruspalvelukuntayhtymä Kallio 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Johanna Kiiskilä 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI

2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI 2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI 2 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 2. Talousarvion toteutuminen... 3 2.1 Nuva-kuntayhtymä... 3 2.2 Sosiaali ja terveyspalvelujen talouden toteutuminen 1.1. 30.6.2016... 6 3. Toiminnan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 17/2012 1 (5) historia 23.04.2012 423 Pöydälle 23.04.2012 päätti panna asian pöydälle. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Lauri Tanner 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

Street-hanke

Street-hanke Street-hanke 2016 3.11.2016 Street-hanke tarjoaa C-hepatiitti- ja hiv-pikatestausta sekä terveysneuvontaa Helsingin kaduilla 21.6. 31.8.2016. Työpari liikkuu kaduilla tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin

Lisätiedot