RAY:n rahoittaman huumeiden vastaisen työn ja matalan kynnyksen palvelujen merkitys
|
|
- Tiina Hiltunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Avustustoiminnan raportteja 10 Kaakinen Juha, Törmä Sinikka, Huotari Kari, Inkeroinen Tiia RAY:n rahoittaman huumeiden vastaisen työn ja matalan kynnyksen palvelujen merkitys 2003
2 RAY:n avustustoiminnan raportteja 10 Juha Kaakinen, Sinikka Törmä, Kari Huotari, Tiia Inkeroinen RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYKSEN RAHOITTAMAN HUUMEIDEN VASTAISEN TYÖN JA MATALAN KYNNYKSEN PALVELUJEN MERKITYS Sosiaalikehitys Oy 2003 Helsinki 2003
3 2 Kansi: Tarja Brola Pekan Offset Oy Helsinki 2003 ISBN
4 3 JOHDANTO...5 I ARVIOINTI ARVIOINTITEHTÄVÄ KÄYTETYT AINEISTOT JA MENETELMÄT...6 II HUUMEONGELMA JA HUUMEIDEN VASTAINEN TYÖ KOHDE- KAUPUNGEISSA HELSINKI HUUMETILANNE HELSINGISSÄ PÄIHDEHUOLLON JÄRJESTELMÄN KEHITYS HUUMEHOIDON PALVELUJÄRJESTELMÄ HELSINGIN HUUMESTRATEGIA HELSINGIN HUUMEHOIDON ERITYISPIIRTEET JA KEHITTÄMISTARPEET KUOPIO HUUMETILANNE KUOPIOSSA HOITOJÄRJESTELMÄ KUOPION PÄIHDEPOLIITTINEN OHJELMA KUOPION HUUMEHOIDON KEHITTÄMISTARPEET OULU HUUMETILANNE OULUSSA HOITOJÄRJESTELMÄ OULUN HUUMEPOLIITTISET LINJAUKSET OULUN HUUMEHOIDON KEHITTÄMISTARPEET PALVELUJEN JÄRJESTÄMISSTRATEGIAT JA HUUMEIDEN VASTAISEN TYÖN STRATEGIA...56 III MATALAN KYNNYKSEN PALVELUMALLI MATALAN KYNNYKSEN PALVELUT HUUMEIDEN KÄYTTÄJIEN HOITOJÄRJESTELMÄSSÄ MITÄ MATALA KYNNYS TARKOITTAA? MATALAN KYNNYKSEN TUNNUSMERKIT HUUMEIDEN KÄYTTÄJÄT ASIAKKAINA MATALAN KYNNYKSEN PALVELUT HUUMEIDEN KÄYTTÄJILLE MATALAN KYNNYKSEN PALVELUT, NIIDEN MERKITYS JA KEHITTÄMISTARPEET KOHDEKUNNISSA HELSINKI KUOPIO OULU MATALA KYNNYS ON KOKO HOITOKETJUN ASIA MATALAN KYNNYKSEN PALVELUMALLIN ASETTAMAT VAATIMUKSET YKSIKÖN TOIMINNALLE MATALAN KYNNYKSEN PALVELUT KUNTIEN HUUMEHOIDOSSA...83
5 4 IV RAY:N RAHOITUKSEN MERKITYS JA SEN VAIKUTUS KOHDEKUNTIEN HUUMESTRATEGIOIHIN PAIKALLISTEN TOIMIJOIDEN NÄKEMYKSET HAASTATELTUJEN ASIANTUNTIJOIDEN NÄKEMYKSET ARVIOINTIRYHMÄN JOHTOPÄÄTÖKSET...92 KIRJALLISUUS...99 LIITE...102
6 5 JOHDANTO Raha-automaattiyhdistys on ollut laajasti kehittämässä työmuotoja huumeiden vastaisessa työssä. Vuonna 2002 huumeiden vastaiseen työhön jaettiin avustuksia 8,8 miljoonaa euroa. Rahoitusta lisättiin edelliseen vuoteen verrattuna lähes 90 % - rahoituksessa painottuivat huumausaineiden käytön ennaltaehkäisyyn ja vähentämiseen tähtäävät hankkeet. Sosiaalikehitys Oy on arvioinut Raha-automaattiyhdistyksen toimeksiannosta RAYrahoitteisten hankkeiden vaikutusta kuntien huumestrategioiden kehittymiseen ja siihen, minkälaisia mahdollisuuksia huumeiden käyttäjille tarkoitetut matalan kynnyksen palvelut tarjoavat, ja mitkä ovat niiden kehitysnäkymät. Arvioinnin on tehnyt Sosiaalikehitys Oy:ssä toimitusjohtaja Juha Kaakisen johdolla toiminut tutkijaryhmä, johon kuuluvat vastaava tutkija Sinikka Törmä, VTT Kari Huotari sekä tutkija Tiia Inkeroinen. Arvioinnin tiedonkeruuseen on osallistunut myös tutkija Riitta Kinnunen. Tekijät kiittävät kaikkia arviointia varten tehtyihin haastatteluihin osallistuneita asiantuntijoita.
7 6 I ARVIOINTI 1 Arviointitehtävä Nyt käsillä oleva raportti sisältää Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman huumeiden vastaisen työn arvioinnin. Arviointi kohdistuu kolmeen RAY:n valitsemaan kaupunkiin: Helsinkiin, Ouluun ja Kuopioon. Kaupungit on valittu sillä perusteella, että niissä on hieman toisistaan poikkeavat lähestymistavat huumeiden käyttäjille tarkoitettujen palvelujen järjestämisessä. Arvioinnin tehtävänä on selvittää: 1) RAY-hankkeiden vaikutus kohdekuntien huumestrategioiden kehittymiseen 2) Tyypillisen matalan kynnyksen toimipisteen (ns. pysäkki) tuen mahdollisuudet ja kehitysnäkymät 3) Arvio esitetyn kaltaisen sosiaalityön tekemisen esteistä Arvioinnin painopiste on matalan kynnyksen palvelumallin toteutumisessa ja kehittämistarpeissa kohdekunnissa. Matalan kynnyksen palveluja ja niiden merkitystä huumeiden käyttäjien hoidossa tarkastellaan yleisemmälläkin tasolla. Näin siksi, että matalan kynnyksen mallista on Suomessa vasta yksittäisiä kokemuksia eikä aiheesta ole juurikaan kirjoitettu. 2 Käytetyt aineistot ja menetelmät Arviointia varten on koottu erilaisia aineistoja, jotka tuovat esiin eri viranomaistoimijoiden ja matalan kynnyksen palvelun tuottajien sekä muun hoitojärjestelmän näkemyksiä matalalasta kynnyksestä sekä RAY:n rahoittamista huumeiden vastaisen työn hankkeista ja niiden merkityksestä kohdekuntien huumestrategioille. Arvioinnissa käytetään myös RAY:n huumeiden vastaisen työn hankkeista olemassa olevia dokumenttiaineistoja, jotka tilaaja on luovuttanut arvioinnin toteuttajan käyttöön. Lisäksi arvioitsija on hankkinut käyttöönsä tilasto- ja dokumenttiaineistoa, jonka avulla on selvitetty huumetilannetta ja sen kehitystä kohdekunnissa sekä kohdekuntien huumeiden vastaisen työn ja huumehoidon organisaatiota. Näiden dokumenttien avulla on kartoitettu kohdekun-
8 7 tien huumeiden vastaisen työn tilanne sekä RAY:n rahoittamien hankkeiden asema ja merkitys kuntien huumetyön kokonaisuudessa. Lisäksi arviointia varten on koottu haastatteluaineistoa. Johtopäätösten teossa hyödynnetään myös Sosiaalikehitys Oy:n tekemissä Munkkisaaren palvelukeskuksen, Kurvin huumepoliklinikan ja Helsingin kaupungin päihdehuollon palvelujen arvioinneissa muodostuneita näkemyksiä huumeiden vastaisesta työstä (ks. Törmä ym. 2002; 2003a; 2003b). Kurvin huumepoliklinikan ja Munkkisaaren palvelukeskuksen arvioinnin yhteydessä haastateltiin huumeiden käyttäjiä. Lisäksi Kurvin huumepoliklinikan ja Helsingin kaupungin päihdehuollon palvelujen arvioinneissa asiakkailta koottiin asiakaspalautetta. Myös näitä aikaisempia aineistoja ja niistä muodostunutta kuvaa nimenomaan Helsingin päihdehuollosta käytetään taustamateriaalina. Lisäksi arviointitutkimuksen aineistona on käytetty viimeisintä tutkimuskirjallisuutta (esim. Halinen 1999; Kaukonen & Hakkarainen 2002; Hakkarainen & Metso 2003). Asiantuntijoiden haastattelut Arviointia varten haastateltiin yhteensä 29 päihdehuollon toimijaa ja muuta asiantuntijaa (ks. liite). Teemahaastattelut tehtiin syksyn 2002 ja kevään 2003 aikana. Haastatellut valittiin siten, että kaikista kohdekunnista oli mukana sekä RAY:n rahoittamien hankkeiden että kohdekaupunkien päihdehuollon edustajia. Haastateltaviksi haluttiin saada mahdollisimman laajasti myös eri erityisryhmille huumehoidon palveluita tarjoavia tahoja. Osa vastaajista edusti huumehoidon asiantuntemusta laajemmassa mielessä ja osa tarkasteli asiaa nimenomaan oman kaupunkinsa päihdehuollon näkökulmasta. Seuraavassa haastatteluihin osallistuneet edustamansa organisaation sijaintipaikkakunnan mukaan ryhmiteltyinä: Helsinki: - Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, toimitusjohtaja - Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, päihdeasiaintoimiston toimistopäällikkö - Tervalammen kartanon kuntoutuskeskus, johtaja - A-klinikkasäätiö, toimitusjohtaja - A-klinikkasäätiö, johtava ylilääkäri - A-klinikkasäätiö, kehittämispäällikkö - Helsingin Diakonissalaitos, diakoniajohtaja
9 8 - Kurvin huumepoliklinikka, yksikön johtaja - Munkkisaaren palvelukeskus, johtaja - Kulttuurikeskus Stoori, sosiaalityöntekijä - Aids-tukikeskus, Hiv-huumetyön projektipäällikkö - Irti Huumeista ry., toiminnanjohtaja - Irti Huumeista ry., talouspäällikkö - Elämä on parasta huumetta ry, kenttäpäällikkö - Opiaattiriippuvaisten Tuki ry., puheenjohtaja Oulu: - Nuorten Ystävät ry., kehittämispäällikkö - Redi 64 ja Oulun Vinkki, sosiaalityöntekijä - A-klinikka, johtava sosiaalityöntekijä - Merimajakka ry., toiminnanjohtaja - Merimajakka ry., projektivastaava - OYS/Psykiatrian klinikka, psykiatrian erikoislääkäri - Huumetietousprojekti, koulutussuunnittelija - Sosiaali- ja terveystoimi, ehkäisevän päihdetyön suunnittelija - Aids-tukikeskus, aluejohtaja Kuopio: - Itä-Suomen huumehanke, projektikoordinaattori - Kuopion nuorten päihde- ja huumepysäkki, sosiaalityöntekijä - Kuopion A-klinikan katkaisuhoitoyksikkö, osastonhoitaja - Terveysneuvontapiste Portti/Aids-tukikeskus, aluejohtaja Muu paikkakunta: - Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö, toimitusjohtaja Haastattelut kohdentuivat seuraaviin pääteemoihin: - haastateltavan ja toimintayksikön rooli huumehoidon palvelujen kokonaisuudessa - toimintayksikön palvelut ja asiakasmäärät sekä tavoitteet - huumeongelman laajuus ja palvelujen riittävyys alueella
10 9 - oman toimintayksikön asema huumeiden vastaisessa työssä - hankkeen puitteissa tapahtuva toiminta - RAY:n rahoituksen vaikutus ja merkitys yksikön toimintaan - RAY:n rahoituksen riittävyys - RAY:n rahoituksen vaikutus paikkakunnan huumestrategian kehittymiseen - näkemykset ja kokemukset matalan kynnyksen toiminnasta - matalan kynnyksen erityispiirteet, rajoitukset ja mahdolliset ongelmat - matalan kynnyksen asiakkaiden näkemykset ja viestit - yhteistyö ja sen toimivuus eri järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa, työnjako - kehittämisnäkemykset omalle toimintayksikölle sekä matalalle kynnykselle - hoidon tarpeen arviointi, jatkohoito ja hoitojakson jälkeinen asuminen - huumeiden vastaisen työn riittävyys kohdekaupungissa, järjestelmän toimivuus ja joustavuus - esteet huumeiden vastaiselle työlle
11 10 II HUUMEONGELMA JA HUUMEIDEN VASTAINEN TYÖ KOHDE- KAUPUNGEISSA 3 HELSINKI 3.1 Huumetilanne Helsingissä Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla on huumeiden ja muiden päihteiden käyttäjiä sekä lukumääräisesti että väkilukuun suhteutettuna enemmän kuin muualla maassa. Uudet trendit ja muutokset huumetilanteessa näkyvät ja korostuvat selvimmin juuri väkiluvultaan suurimmissa kaupungeissa. Huumeongelma onkin Helsingissä vaikeampi kuin muissa Suomen kaupungeissa. Ruiskujen ja neulojen vaihtotoiminnan kautta on saatu käsitys kovien huumeiden käyttäjämääristä. Arvioiden mukaan ruiskuhuumeiden käyttäjiä olisi useita tuhansia. Lähes kaikille huumehoidon palvelujen tuottajatahoille on ollut yllätys, kuinka paljon Helsingissä on kovien huumeiden käyttöä. Esimerkiksi Terveysneuvontapiste Vinkissä kävi vuoden 2001 aikana 4500 eri asiakasta ja kertyi yhteensä käyntikertaa. Vuonna 2001 Vinkissä vaihdettiin ruiskua ja neulaa. Munkkisaaren palvelukeskuksessa kävi ruiskuja ja neuloja vaihtamassa samana vuonna 1007 eri asiakasta (Helsingin huumestrategian seurantatyöryhmän raportti 2002). Ruiskujen ja neulojen myyntimäärä on lievästi kasvanut Helsingin apteekeissakin koko 1990-luvun. Voidaan sanoa, että ruiskuhuumeiden käyttö on muodostunut vakavaksi ongelmaksi pääkaupunkiseudulla. Suomessa on tehty koko maata koskeva tilastollinen tutkimus 1990-luvun loppupuolen huumetilanteen kehityksestä (Hakkarainen & Metso 2001). Tätä tutkimusta ja sen tuloksia käytetään lähteenä lähes kaikissa huumeiden käytön kehitystä tarkastelevissa dokumenteissa. Tutkimuksen mukaan huumeiden käytön lisääntyminen näytti pysähtyneen ja jopa kääntyneen hieman laskuun vuosien 1998 ja 2000 välillä (Hakkarainen & Metso 2001). Tähän viittasi etenkin kannabiksen käytön väheneminen alle 30-vuotiaiden keskuudessa ja pääkaupunkiseudulla.
12 11 Tutkimuksen tuloksiin on kuitenkin tänä päivänä syytä suhtautua varauksellisesti. Huumeiden käytössä ja uusien aineiden yleistymisessä on tapahtunut vuoden 2000 jälkeen paljon. Tutkimustulokset kuten viralliset tilastotkin tuntuvat kulkevan jälkijunassa. Kaikkialta hoitojärjestelmästä ja etenkin matalan kynnyksen toimijoilta kantautuu samaa viestiä: yhä nuorempien huumeiden käyttö on lisääntynyt, kannabis on yleistynyt ja arkipäiväistynyt, buprenorfiini on vallannut alaa kaikkialla maassa ja erilainen lääkkeiden ja muiden päihteiden sekakäyttö on lisääntynyt. Tietoihin huumeiden käytön kääntymisestä laskuun tulee suhtautua myös tutkimuksellisista syistä varauksellisesti. Partanen (2002, 23) kirjoittaa, että päätelmien tekemistä kuitenkin vaikeuttaa, että aiempien vuosien luvut ovat peräisin postikyselystä, kun taas vuoden 2000 luvut perustuvat henkilöhaastatteluihin, joissa vastaajat saattavat herkemmin salailla omaa huumeiden käyttöään. Viimeisin koko maata koskeva postikyselynä toteutettu tilastollinen tutkimus (Hakkarainen & Metso 2003) osoittaakin, että huumekokeilut olivat lisääntyneet vuodesta 2000 vuoteen Lisäys oli voimakkainta vuotiaiden ikäryhmässä. Vuonna 2002 tämän ikäryhmän miehistä noin joka kolmas ja naisista noin joka neljäs ilmoitti kokeilleensa joskus elämässään kannabista. Amfetamiinin käyttö ja lääkkeiden ei-lääkinnällinen käyttö olivat myös lisääntyneet. Euroopassa runsaasti huomiota herättänyt ekstaasin käytön lisääntyminen tuli nyt ensimmäistä kertaa esille myös Suomen väestöä edustavassa aineistossa. Pääkaupunkiseudulla ja yli asukkaan kaupungeissa huumeiden käyttö oli yleisempää kuin muualla maassa. (Hakkarainen & Metso 2003.) Päihdeongelma on siis monella tapaa syventynyt ja vaikeutunut. Eräs viime vuosien paljon huomiota saanut huumeiden käytön kehityspiirre on buprenorfiinin (Subutex ja Temgesic) huumekäytön yleistyminen. Buprenorfiinin käytön jyrkkä lisääntyminen näkyy esimerkiksi Kurvin huumepoliklinikan asiakkaiden päihteiden käytössä vuosien 2001 ja 2002 aikana. Vuoden 2001 ensimmäisellä neljänneksellä ensimmäisenä päihteenään opiaatteja käyttäneistä 59 % käytti heroiinia ja 33 % buprenorfiinia. Seuraavan vuoden toisella neljänneksellä enää vain kuusi prosenttia käytti heroiinia ja jopa 91 % käytti buprenorfiinia (Kurvin huumepoliklinikan asiakastilastot vuosilta 2001 ja 2002).
13 12 Buprenorfiinin huumekäyttö on pääasiassa suonensisäistä ja sitä käytetään myös ensihuumeena. Se on lisännyt laitoksissa tapahtuvan vieroituksen tarvetta ja pidentänyt vieroitusjaksoja, koska sen aiheuttamat vieroitusoireet tulevat viiveellä. Vieroitusoireiden alta paljastuu lisäksi usein mielenterveydellisiä ongelmia. Yksi selkeä kehitystrendi onkin psyykkisesti sairaiden huumeiden käyttäjien määrän kasvu. Yhä nuoremmilla on päihteiden käytön lisäksi vakavia psyykkisiä vaikeuksia. Tämä vaatii hoitojärjestelmältä entistä vahvempaa moniammatillista panostusta. (Törmä ym. 2003a.) Huumeongelma on vaikeutunut myös siten, että yhä useammin käytetään sekaisin erilaisia huumausaineita, lääkkeitä ja alkoholia. Erityisesti nuorten keskuudessa kaiken mahdollisen huumaavan sekakäyttö näyttää yleistyneen. Esimerkiksi bentsodiatsepiinien huumekäyttö ja niiden käyttö yhdessä huumausaineiden ja alkoholin kanssa on yleistynyt. Lääkeriippuvuuksien alasajo vaatii pitkiä hoitojaksoja ja tähän erikoistuneita hoitopaikkoja. Uusien päihteiden yleistymisellä ja päihteiden käytön monimuotoistumisella onkin suoraa vaikutusta päihteiden käyttäjien palvelutarpeeseen. 3.2 Päihdehuollon järjestelmän kehitys Tässä luvussa kuvataan Helsingin päihdehuollon hoitojärjestelmän kehityskulku pääpiirteissään, koska kehitystä vasten on helpompi ymmärtää miksi huumehoitojärjestelmä on Helsingissä nykyisenlainen. Samanlaista kehitystä voidaan nähdä tapahtuneen muuallakin maassa, vaikkakin pienemmässä mittakaavassa. Helsingin päihdehuollon kehitystä kuvaava osuus perustuu arviointiryhmän aiemmin vuonna 2003 tekemään Helsingin päihdehuollon ulkoiseen arviointiin (Törmä ym. 2003b) sekä Kurvin huumepoliklinikan ulkoiseen arviointiin (Törmä ym. 2003a). Päihdehuollon kehitystä ja nykyisen järjestelmän taustoja käsitellään yleisemmällä tasolla myös muun muassa teoksessa Huumeiden käyttäjä hyvinvointivaltiossa (Kaukonen & Hakkarainen 2002). Helsingin kaupungin päihdehuollon järjestelmä, kuten kunnallinen päihdehuollon järjestelmä yleensäkin, on kehittynyt pitkäaikaisen alkoholistien hoitoperinteen pohjalta. Alkoholiriippuvuus on Suomessa hyvin tunnettu ja tutkittu alue, jota varten on kehittynyt kattava sosiaalihuollon alaan kuuluva hoitojärjestelmä. Avohoidosta vastaa kunnallinen A- klinikkajärjestelmä ja myös alkoholistien laitoshoidossa on pääkaupunkiseudulla pitkät perinteet muun muassa Ridasjärven päihdehoitokeskuksella, Tervalammen kartanon kun-
14 13 toutuskeskuksella ja Hangonkadun kuntoutuskeskuksella. Lisäksi ostopalveluina on ollut saatavilla A-klinikkasäätiön ja Kalliolan Setlementin tarjoamaa hoitoa lukujen huumeaallot Huumeiden käyttö on Suomessa moniin muihin maihin verrattuna nuori ja alkoholin ongelmakäytön rinnalla edelleen suhteellisen pienimuotoinen ongelma. Huumeita alkoi tulla Suomeen hippiliikkeen jälkimainingeissa 1960-luvulla. Pian sen jälkeen perustettiin ensimmäiset varsinaiset huumeongelmaisille tarkoitetut palvelut. Kun tilanne kuitenkin näytti siltä, että ensimmäinen huumeaalto jäisi muoti-ilmiöksi, vähennettiin julkisen sektorin valmiuksia hoitaa huumeongelmaisia. Suurimmalle osalle huumeiden käyttäjistä uusien aineiden kokeilu jäikin ohimeneväksi vaiheeksi, mutta osa siirtyi amfetamiiniin ja opiaatteihin (ks. Partanen 2002). Kokonaisuudessaan laittomien huumeiden käyttö supistui ja pysyi verraten vähäisenä ilmiönä koko ja 1980-luvun. Käyttäjäryhmät pienenivät ja toiminta-alueet sulkeutuivat ja siirtyivät piiloon julkisuudelta. Hoitojärjestelmässä oli vain muutamia huumeiden käyttäjien hoitoon erikoistuneita palvelun tuottajia. Huumehoidon alalla kauimmin Helsingissä toiminut kolmannen sektorin palveluntuottaja on A-klinikkasäätiön Hietalinnayhteisö, joka aloitti toimintansa Helsingin Nuorisoaseman katkaisuhoitoasemana vuoden 1976 alusta. Vuonna 1987 toimintaa laajennettiin sisältämään myös kuntoutushoitoa, ja nimi muuttui Hietalinna-yhteisöksi. Kalliolan Setlementti perusti 1986 oman, edelleen toimivan, pitkäaikaisen lääkkeettömän kuntoutuksen yksikkönsä Kiskoon (Kiskon klinikat). Metadonikorvaushoitoa on annettu Hesperian sairaalassa 1970-luvun puolivälistä lähtien, aluksi hyvin pienimuotoisesti. Korvaus- ja ylläpitohoito jatkuu HUS:n toimintana edelleen. Huumetilanteen vaikeutuminen 1990-luvulla Huumetilanne Suomessa muuttui 1990-luvun alussa, jolloin huumeiden käyttö lisääntyi nopeasti ja huumeiden käyttöön liittyviä ongelmia alettiin käsitellä näkyvästi julkisuudessa. Yksi tärkeä edellytys huumeiden käytön lisääntymiselle on ollut kansainvälisen huumetuotannon ja kaupan organisoituminen. Kannabiksen käyttö lisääntyi Suomessa 1990-
15 14 luvulla noin kymmenellä prosentilla vuosittain. Kannabiksen ja LSD:n lisäksi mukaan tulivat kokaiini, ekstaasi ja muut synteettiset huumeet. (Partanen 2002.) 1990-luvun alun tilanteessa Helsingissä ja koko Suomessa oli hyvin vähän palveluja huumeiden käyttäjille, vaikka päihdekenttä oli muuttunut ja huumeet olivat tulleet Suomeen jäädäkseen. Viestejä huumetilanteen vaikeutumisesta oli tullut aluksi kolmannen sektorin toimijoiden lisäksi huumeiden käyttäjien omaisilta ja poliisilta. Tilanteen vaikeutuminen ja palvelujen tarve nähtiin ja ilmaistiin myös julkisen järjestelmän omien työntekijöiden keskuudessa. Monet yksityiset lääkärit olivat ryhtyneet järjestämään opiaattiriippuvaisten metadonihoitoa ohi lain suomien keinojen. Tästä oli seurauksena oikeudenkäyntejä eräitä yksityisiä lääkäreitä vastaan. Koko 1990-luvun alku oli varsin epäselvää päihdehuollon kehitysvaihetta. Tässä tilanteessa toimijoiden erilaiset näkemykset ja arviot kokonaistilanteesta haittasivat hedelmällistä yhteistyötä, mikä tarpeettomasti viivytti ongelman haltuunottoa. Julkisella sektorilla haluttiin tilastollista näyttöä ongelman vaikeutumisesta. Helsinki halusi myös selkeyttää huumestrategiaansa sekä yhteistyö- ja vastuujakoja ennen palvelujen perustamista. Tämä puolestaan edesauttoi huumeasiantuntemuksen ja erilaisten hoitomuotojen syntymistä ja keskittymistä kolmannelle sektorille. (Törmä ym. 2003b.) Järjestöt ensivaiheen huumehoitopalvelujen kehittäjinä A-klinikkasäätiö toteutti vuosina Raha-automaattiyhdistyksen tuella Kettutien A-poliklinikkaprojektin. Projektina alkanut poliklinikkatoiminta muodostaa nyt kiinteän osan Helsingin kaupungin alueellista päihdehuoltoa. Kettutien A-poliklinikka tuottaa Helsingin kaupungille ostopalveluna kaakkoisen suurpiirin A-klinikkapalvelut. Se vastaanottaa myös muilta alueita tulevia erityisesti huumeita käyttäviä asiakkaita. A-poliklinikan projektivaiheen aikana ilmeni, että ensisijaisesti alkoholiongelmaisten hoitoon sopivat tiedot ja taidot eivät enää kaikilta osin riittäneet tuolloin yllättävän suuren huumeasiakkaiden joukon (256 henkilöä) hoitoon. Huumeongelmien hoitokokonaisuuteen paneutuminen katsottiin tarpeelliseksi. A-klinikkasäätiö aloittikin 1990-luvun alussa Monipäihdeprojektin Raha-automaattiyhdistyksen tuella ja yhteistyössä eri viranomaistahojen ja järjestöjen kanssa. Helsingin sosiaalivirasto vastasi kliinisen toiminnan kustannuksista.
16 15 Tavoitteena oli kehittää strategisia arviointimenetelmiä huumeiden käyttäjien hoidossa. Projektin yhtenä tuloksena oli, että huumeasiakkaiden erityistarpeita ja ongelmia varten tarvitaan päivystävä yksikkö. A-klinikkasäätiön taholta ajettiin voimakkaasti myös opiaattiriippuvaisten korvaushoitojen laajentamista Suomessa. (ks. Ahokas ym ) Asiakasmäärien kasvu alkoi yhä selvemmin näkyä kentällä ja myös tilastoissa. Esimerkiksi vuosina noin 500:lla amfetamiininkäyttäjällä oli A-hepatiittitartunta. Tällöin monet eri viranomaistahot havahtuivat tilanteen vakavuuteen. Aiemmin piilevänä ollut ongelma alkoi näkyä yhä enemmän käytännön päihdetyössä. Monipäihdeprojektin jatkona toteutettiin viranomaistahojen kanssa yhteistyössä Infektioriskiprojekti, jonka seurauksena perustettiin A-klinikkasäätiön Vinkki-järjestelmä huumeiden käyttäjien terveysneuvontaa ja ennaltaehkäisevää työtä varten. Osana Monipäihdeprojektia perustettiin Helsingin kaupungin sosiaaliviraston Kyläsaaren päiväosasto huumeiden käyttäjien kuntoutuspalveluyksiköksi. Päiväosasto, joka toimi vuosina , lakkautettiin alhaisen käyttöasteen vuoksi. Osastoa ei saatu sovitettua palvelujärjestelmään, vaan yhteistyö kangerteli lähettävien tahojen kanssa. (Ahokas 1998.) 1990-luvun puolessa välissä alettiin neuvotella Helsingin kaupungin sosiaaliviraston ja terveysviraston, HUS:n sekä järjestöjen kesken päivystävän poliklinikan aikaansaamisesta huumeiden käyttäjille. Tämä prosessi johti Kurvin huumepoliklinikan perustamiseen. (Seuraavassa kuvattu Kurvin huumepoliklinikan syntyprosessi on esitetty myös arviointiryhmän tekemässä Kurvin huumepoliklinikan ulkoisessa arvioinnissa, ks. Törmä ym. 2003a.) Helsingin Diakonissalaitos hahmotteli suunnitelman päivystävän klinikan toteutuksesta. Yksikön puitesuunnitelman valmistelivat yhdessä Diakonissalaitoksen kanssa HYKS:in huumevieroitusyksikkö, A-klinikkasäätiö ja Kalliolan kannatusyhdistyksen Kiskon klinikka. Hanketta perusteltiin sillä, että pääkaupunkiseudulla ei ollut huumeiden käyttäjille ympärivuorokautisesti toimivaa poliklinikkaa, joka selvittäisi hoidon tarvetta ja ohjaisi sopivaan hoitopaikkaan. Hoidon tarve arvioitiin lähinnä A-klinikoilla, terveysasemilla ja sairaaloiden päivystyspoliklinikoilla. Näiden tahojen ei nähty riittävästi tavoittavan huumeiden käyttäjiä, eikä niillä myöskään nähty olevan vaadittavaa erityisasiantuntemusta huumeiden käyttäjien hoidon tarpeen arviointiin ja jatkohoitoon ohjaamiseen. Yhtenä selkeänä puutteena esitettiin, että palveluja ei ole tarjolla niinä vuorokauden aikoina, jolloin huu-
17 16 meiden käyttäjillä tyypillisesti herää motivaatio hoitoon. Olemassa olevien hoitoyksiköiden katsottiin edellyttävän korkeaa hoitomotivaatiota. Helsingin Diakonissalaitos ajoi hanketta, jonka tarkoitus oli toimia tiiviissä yhteistyössä HYKS:n huumevieroitusyksikön ja myöhemmin neuvoteltavan Helsingin kaupungin toimintayksikön kanssa. Syyskuussa 1995 Diakonissalaitos haki yhteisesti suunnitellulle hankkeelle Raha-automaattiyhdistyksen rahoitusta. Hanke oli tarkoitus toteuttaa yhtenä Helsingin Diakonissalaitoksen Diakoniaprojekteista. Diakonissalaitoksen toimintasuunnitelmassa vuodelle 1996 todetaan seuraavaa: Uuden projektin tavoitteena on avata elokuussa 1996 huumepoliklinikka, jonka tarkoituksena on vastaanottaa huumeiden käyttäjiä ympärivuorokautisesti. Yksikön tehtävänä on motivoida huumeiden käyttäjiä hoitoon, arvioida heidän hoidon tarpeensa ja etsiä soveltuva jatkohoitopaikka. Tavoitteena on muodostaa yksikkö, jossa yhdistyy korkea kliininen taso ja matala sisääntulokynnys. Ympärivuorokautinen puhelinkonsultaatio palvelee sekä terveyden- että sosiaalihuollon työntekijöitä, huumeiden käyttäjiä ja heidän omaisiaan. Poliklinikkaa ei kuitenkaan saatu perustettua vielä vuonna Helsingin kaupungin viranomaiset ottivat tuolloin kannan, että Helsinkiin ei tarvita ympärivuorokautista päivystyspoliklinikkaa huumeiden käyttäjille. Kaupungin kanta vaikutti Rahaautomaattiyhdistyksen päätökseen olla hyväksymättä poliklinikkaa varten tehtyä rahoitushakemusta. Koska poliklinikan tarve koettiin pakottavana, ryhtyi Diakonissalaitos ratkaisemaan asiaa toiselta pohjalta. Se käynnisti Pellaksen huumehoitoyksikön yhteyteen omalla kustannuksellaan pienimuotoista vastaanottopoliklinikkatoimintaa, joka laajeni asteittain. Vastaanottopoliklinikka antoi puhelinneuvontaa huumeiden käyttäjille, ohjeita hätääntyneille omaisille, konsultaatiota muille hoitopaikoille ja viranomaisille sekä arvioi hoidon tarvetta ja neuvotteli maksusitoumuksia. Jo tuolloin puhelinpalvelussa vastattiin 600 huumeiden käyttäjän, heidän omaistensa ja viranomaisten puheluun kuukaudessa. Pellaksen polikliinisesta toiminnasta saatujen kokemusten perusteella valtakunnallisen päivystävän poliklinikan tarve tuli ilmeiseksi. Jouduttiin myös huomaamaan, että vilkkaan päivystyspoliklinikan sijoittaminen laitoshoitoa antavan huumehoitoyksikön yhteyteen haittasi merkittävästi hoitoyhteisön tehokasta toimintaa. Kokeiluluonteinen toiminta Pel-
18 17 laksessa osoitti, että laitoshoito ja polikliininen päivystystoiminta täytyi erottaa toisistaan ja että poliklinikan piti sijaita niin lähellä Helsingin ydinkeskustaa kuin mahdollista. Samanaikaisesti julkaistut tutkimukset ja viranomaistiedot vahvistivat Diakonissalaitoksen johtopäätöksiä ja kokemuksia poliklinikan tarpeellisuudesta. Huumeiden käyttö oli selvästi lisääntynyt koko maassa ja erityisesti Helsingin seudulla. Kun vielä vuotta aikaisemmin viranomaiset ja asiantuntijat olivat epäilleet ympärivuorokautisen päivystyspoliklinikan tarvetta, vaadittiin nyt usealta taholta nopeita toimenpiteitä ensihoitojärjestelmän kehittämiseksi. Diakonissalaitos oli jo kahden vuoden ajan tarjonnut yhteistyötä poliklinikan perustamiseksi. Neuvottelut eivät kuitenkaan edenneet, koska viranomaiset totesivat Helsingin kannan huumehoitokysymykseen olevan avoinna. Myöhemmin myös Helsingin kaupungin huumestrategiaa pohtinut työryhmä totesi, että Helsinki tarvitsi päivystyspoliklinikkakapasiteettia eri ikäisille huumeiden käyttäjille. Kaupunginhallituksen antaman kehotuksen johdosta terveys- ja sosiaalivirastojen yhteinen työryhmä teki esityksen huumepäivystyspoliklinikan perustamisesta. Työryhmä esitti, että helsinkiläisten huumepäivystyspoliklinikka perustettaisiin HYKS:iin laajentamalla ja monipuolistamalla HYKS:in silloisen huumevieroitusyksikön toimintaa. Terveysviraston suunnitelmasta antama lausunto, joka sisälsi kielteisen kannan Diakonissalaitoksen käynnistämän klinikan tarpeellisuudesta, tuli julkisuuteen ja vaikeutti Diakonissalaitoksen pyrkimyksiä saada toiminnalle rahoitusta. Raha-automaattiyhdistys hylkäsikin Diakonissalaitoksen hakemuksen toistamiseen vuodeksi Diakonissalaitos teki joulukuun 8. päivänä vuonna 1996 Helsingin kaupunginhallitukselle osoitetulla kirjeellä yhteistyötarjouksen, jossa toivottiin Helsingin kaupungin osallistuvan Pellaksen kokeilun jälkeen Helsingin Sörnäisiin vuoden 1997 alusta perustettavan huumepoliklinikan toimintaan ja sen laajentamiseen. Diakonissalaitos lähti siitä, että paras ratkaisu olisi vahvistaa yhtä aikaa sekä Diakonissalaitoksen päivystyspoliklinikkaa että HYKS:n huumevieroitusyksikköä. Näin resurssit tulisivat hyödynnettyä ja samalla tulisi luotua kustannustehokas hoidon porrastusjärjestelmä. Diakonissalaitos esitti olevansa myös valmis myöhemmin siirtämään kertyneen tietotaidon jollekin muulle, sopivammalle ylläpitäjälle. Tärkeintä olisi saada tarvetta vastaava ensihoitoyksikkö käynnistettyä mahdollisimman nopeasti. Helsingin kaupunginhallitus otti yhteistyötarjouksen perusteella yhteyttä Raha-
19 18 automaattiyhdistykseen ja ilmaisi periaatteellisen tukensa eri tahojen aktiivisuudelle huumeiden vastaisessa työssä. HYKS ja Helsingin kaupungin terveysvirasto asettivat joulukuussa 1996 yhteisen työryhmän jatkamaan valmistelua, jonka tavoitteena oli huumevieroitushoidon ja huumepäivystyspoliklinikkatoiminnan järjestäminen terveyslautakunnan tekemän esityksen pohjalta. Työryhmän valmistelutyön oli määrä olla valmis vuoden 1997 maaliskuun loppuun, jolloin yksikön lopullinen sijoituspaikkakin piti olla selvillä. Tammikuun 13. päivänä 1997 Helsingin Diakonissalaitos lähestyi suoraan sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkärettä, jotta valtioneuvosto osoittaisi Raha-automaattivaroja vuodelle 1997 huumeiden käyttäjien päivystyspoliklinikan tukemiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö edellytti avustuksen myöntämisen ehtona, että asiasta saadaan Helsingin kaupungin kanssa yhteisymmärrykseen perustuva ratkaisu. Neuvottelut Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirastojen, HYKS:n ja Diakonissalaitoksen välillä aloitettiin seuraavana päivänä. Neuvotteluissa saavutettiin yhteinen näkemys välittömistä toimenpiteistä sekä sovittiin jatkotyöskentelystä hoidon porrastuksen ja työnjaon määrittelemiseksi pitkällä tähtäimellä. Todettiin, että Helsinkiin ei tarvita kahta erillistä päivystävää huumepoliklinikkaa, mutta kylläkin porrastettu hoitojärjestelmä. Tästä syystä päätettiin, että edellä mainittuun HYKS:n ja terveysviraston työryhmään kutsutaan myös Diakonissalaitoksen ja sosiaaliviraston edustajat. Neuvottelun tuloksena Helsingin kaupunki sitoutui ostamaan huumepoliklinikkapalvelut Diakonissalaitokselta, mikäli Rahaautomaattiyhdistys osaltaan rahoittaa tätä toimintaa. Kaupungin kanssa käydyt neuvottelut vaikuttivat siihen, että Raha-automaattiyhdistys teki uuden linjauksen ja valtioneuvosto myönsi avustuksen vuoden 1997 alussa. Helsingin Diakonissalaitoksen, Helsingin kaupungin ja Raha-automaattiyhdistyksen välille syntynyt yhteisymmärrys mahdollisti Diakonissalaitoksen omalla rahoituksella alkaneen toiminnan jatkamisen. Raha-automaattiyhdistyksen avustukset ovatkin olleet välttämätön edellytys ympärivuorokautisen matalan kynnyksen toiminnan, neuvontapalvelun ja kehittämistyön ylläpitämiselle.
20 19 Vuoden 1997 alussa täysipainoisesti käynnistyneen huumeiden käyttäjien poliklinikan nimeksi tuli Kurvin huumepoliklinikka sen sijainnin mukaan. Keväällä 2000 poliklinikka muutti Munkkisaaren toimintakeskukseen, mutta sen nimi haluttiin säilyttää ennallaan. (ks. Törmä ym. 2003b.) Kurvin huumepoliklinikka toimii edelleen ainoana ympärivuorokauden päivystävänä matalan kynnyksen huumehoitopoliklinikkana koko maassa. 3.3 Huumehoidon palvelujärjestelmä Huumehoitojärjestelmä Päihdehuolto kuuluu Helsingissä sosiaaliviraston ja terveysviraston yhdessä järjestettäväksi. Sosiaali- ja terveystoimi on organisoitu erikseen omiksi virastoikseen. Sosiaaliviraston yhteispalvelukeskuksessa on päihdeasiantoimisto, jonka tehtävänä on ennalta ehkäisevä päihdetyö ja päihdehuollon laitosten johto sekä ostopalvelusopimusten tekeminen laitospalveluista. Keskitetty päihdehuollon hallinto on siis sosiaaliviraston toimintaa. Helsingin kaupunki on jakautunut seitsemään sosiaaliviraston ja seitsemään terveysviraston alueeseen. Alueet ovat hyvin itsenäisiä muodostaen kukin oman sosiaalikeskuksensa ja terveyskeskuksensa. Helsingin huumehoitojärjestelmä on erittäin monimuotoinen ja monimutkainenkin kokonaisuus. Palveluita tuottavat julkisen sektorin lisäksi lukuisat järjestöt ja kaupalliset yritykset. Koska pääkaupunkiseudulla huumeiden käyttö on selvästi yleisempää kuin muualla maassa ja huumeiden käyttäjiä on lukumääräisesti eniten, on huumeiden käyttäjien hoitoon erikoistuneet palvelutkin keskittyneet pitkälti pääkaupunkiseudulle ja erityisesti Helsinkiin. Yhä edelleen erikoistuneita hoitoyksiköitä on muualla maassa hyvin vähän, vaikka erilaisia huumeiden käyttäjien palvelupisteitä on moniin kaupunkeihin perustettukin. Suhteessa muihin kaupunkeihin Helsingin huumehoidon järjestelmä on varsin monipuolinen, kun otetaan mukaan myös kolmannen sektorin tuottamat palvelut. Huumehoidon perustason palvelut muodostuvat sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden palveluista: sosiaalitoimistot, mielenterveystoimistot, terveyskeskukset ja päivystävät poliklinikat muodostavat päihdehuollon perusrakenteen. Erityistason yksiköitä ovat A-klinikat (seitsemän, joista yhden palvelut ostetaan A-klinikkasäätiöltä) ja nuorisoasemat (kolme, joista yhden palvelut ostetaan A-klinikkasäätiöltä). Kahden kaupungin oman A-klinikan
Liite 1. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2008 aineisto hoitopaikoittain
1 Liite 1. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2008 aineisto hoitopaikoittain tietoja alle 10 tietoja 10 29 Ensikoti Helmiina 124 Ensikoti Pihla / Avopalveluyksikkö Amalia 114 Ensikoti Pinja 124 Itäinen
LisätiedotKoordinointia ja kumppanuuksia!
Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Tutkimuksia 2003:4 Koordinointia ja kumppanuuksia! Helsingin päihdehuollon ulkoinen arviointi Sinikka Törmä, Kari Huotari ja Tiia Inkeroinen HELSINGIN KAUPUNKI HELSINGFORS
LisätiedotTaulukko 2. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2006 aineisto hoitopaikoittain
Taulukko 2. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2006 aineisto hoitopaikoittain LIITE 1 Palautettujen tietoja alle 10 tietoja 10 29 Betlehem-koti 122 Ensikoti Helmiina 124 Forssan seudun terveydenhuollon
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa
Lisätiedot3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)
Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 5 15.12.2009 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA PÄIHDERIIPPUVAISTEN LÄÄKKEETTÖMÄN YHTEISÖHOIDON MAHDOLLISTAMISESTA Terke 2009-2578 Esityslistan asia TJA/5 TJA
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 8.2.2011
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2011 1 56 LAUSUNTO ALOITTEESTA KISKON JA NURMIJÄRVEN KLINIKOIDEN TARPEELLISUUDEN ARVIOINNISTA Terke 2010-3083 Esityslistan asia TJA/16 TJA Terveyslautakunta päätti antaa
LisätiedotMitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta?
Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta? Päihde- ja mielenterveystyön kehittäjien verkoston tapaaminen 8.11.2013 14.11.2013 1 Päihdetapauslaskenta Päihdetapauslaskennalla kerätään tietoja kaikissa
LisätiedotOulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni
Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä
LisätiedotPohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus
Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 51 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto aloitteesta kaupungin mielenterveysohjelman uusimisesta HEL 2012-014529 T 00 00 03 Päätös päätti antaa seuraavan lausunnon:
LisätiedotPäihdeongelmaisen hoidon porrastus
Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä
LisätiedotHallinto- ja tukiyksikkö
Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.
LisätiedotPIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.
PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron
LisätiedotENNAKKOTEHTÄVÄN YHTEENVETOA Kuntien päihdepalvelujen nykytilaa. Jarkko Lumio
ENNAKKOTEHTÄVÄN YHTEENVETOA Kuntien päihdepalvelujen nykytilaa Jarkko Lumio 28.8.2019 Päihdehuollon asiakkaiden jakautuminen (%) palveluittain vuonna 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Helsinki 63,1 14,6 8,0
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 9 LAUSUNTO ALOITTEESTA AIDS-TUKIKESKUKSEN HIV- TESTAUKSEN JA KRIISIAVUN TOIMINTAEDELLYTYSTEN SELVITTÄMISESTÄ Terke 2009-2637 Esityslistan asia TJA/9 TJA Terveyslautakunta
LisätiedotEHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta
LisätiedotPÄIHDEHUOLLON HUUMEASIAKKAAT VUONNA 2000 - tiedonantajapalaute 9/2001
Stakes/StakesTieto 15.6.2001 Sosiaali- ja terveystilastot PL 220, 00531 Helsinki Puh. (09) 3967 2476 Partanen Airi Puh. (09) 3967 2478 Virtanen Ari Fax. (09) 3967 2497 e-mail: etunimi.sukunimi@stakes.fi
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotLohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut
Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka
LisätiedotTerveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus
Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten
LisätiedotPäihdehuollon huumeasiakkaat 2005
Tilastotiedote Statistikmeddelande 11/2006 Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland 21.6.2006 Sosiaaliturva 2006 Socialskydd Social Protection Päihdehuollon
LisätiedotOpioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011
Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Kehittämispäällikkö Airi Partanen 27.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 STM:n selvitys 30.11.2011 Valmistelu syksyllä 2011: STM, THL,
LisätiedotAsunto ensin periaate arjessa
Asunto ensin periaate arjessa Pathways, housing first, Sam Tsemberis, 1992, New York Ei valita asukkaita. Asukkaaksi pääsee hakemisjärjestyksessä. Asuminen tapahtuu normaalin asuntokannan puitteissa. Asukkaat
LisätiedotPÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM
PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset
LisätiedotAjankohtaista HUS psykiatriassa
Ajankohtaista HUS psykiatriassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät, 30.10.2014 Matti Holi Toimialajohtaja, HYKS Psykiatria Rakenneuudistus: Viimeisten vuosien muutosprosessi, joka on kulminoitumassa
LisätiedotKKRL 18 :n 4 MOMENTIN JA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN (646/2005) 2 :n PERUSTEELLA HYVÄKSYTYT PÄIHDEHUOLLON KUNTOUTUSLAITOKSET
Kansaneläkelaitos Terveysosasto Työkykyryhmä Päihdehuollon kuntoutuslaitokset 13.6.2012 KKRL 18 :n 4 MOMENTIN JA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN (646/2005) 2 :n PERUSTEELLA HYVÄKSYTYT PÄIHDEHUOLLON KUNTOUTUSLAITOKSET
LisätiedotKohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita
Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-
LisätiedotPäihdehuollon huumeasiakkaat 2002
Tilastotiedote Statistikmeddelande 4/2 8.6.2 Päihdehuollon huumeasiakkaat 22 Yhteenveto Airi Partanen +58 9 967 2476 airi.partanen@stakes.fi Ari Virtanen +58 9 967 278 ari.virtanen@stakes.fi Telefax +58
LisätiedotPÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA gsm Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö
PÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA 7.4.2014 Eija-Inkeri.Kailassuo@espoo.fi gsm 050 5145 076 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö Alkoholinkäytöstä on syytä olla huolissaan Lähde: Teuvo
LisätiedotTabell 2. Materialet från 2006 informationssystemet för narkomanvården efter behandlingsenhet
BILAGA 1 Tabell 2. Materialet från 2006 informationssystemet för narkomanvården efter Mängden färre än 10 10 29 Betlehem-koti 122 Ensikoti Helmiina 124 Forssan seudun terveydenhuollon ky / Forssan A-klinikka
LisätiedotOn ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!
30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
LisätiedotHuumausainepoliittinen koordinaatioryhmä
Huumausainepolitiikan ajankohtaista 2009 Martta Forsell Huumausainepoliittisen koordinaatioryhmän sihteeri 28.10.2009 Martta Forsell 1 Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Sosiaali- ja terveysministeriön
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2015 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/7 09.06.2015
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2015 1 (5) 289 Käytetyille huumeruiskuille tarkoitettujen erilliskeräysastioiden vakiinnuttaminen Helsingin yleisillä alueilla HEL 2015-006459 T 10 05 03 Päätös päätti,
LisätiedotAsunnottomien asumispalvelut/vantaa 16.5.2011. Tarja Maijala
Asunnottomien asumispalvelut/vantaa 16.5.2011 Tarja Maijala Tuetun asumisen SAS-prosessi HAKEMUS,TYÖNTEKIJÄN/ASIAKKAAN YHTEYDENOTTO, JALKAUTUVA TYÖ SOSIAALITYÖNTEKIJÄN ARVIO TUETUN ASUMISEN SAS-KOKOUS
LisätiedotHelsingin Paasitornissa Mikko Salasuo, dosentti, VTT,
Suomalaisen huumekulttuurin muutos Terveysneuvontapäivät 2011 Helsingin Paasitornissa 21 22.9.2011 Mikko Salasuo, dosentti, VTT, Nuorisotutkimusseura ry. Kaksi teemaa 1. Tuoreen huumekyselyn tulokset ja
Lisätiedot6. Päihteet. 6.1Johdanto
6. Päihteet 6.1Johdanto Päihdehuollon avopalveluissa. Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamia päihdehuollon avopalveluita vuoden aikana A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyttävien asiakkaiden määrää
LisätiedotKuuden suurimman kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017
Kuuden suurimman kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017 Päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhteiset tiedot kokonaisnettokustannukset vuosina 2016 2017 vuoden
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyö Suomessa
Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma
LisätiedotOlavi Kaukonen Espoo 17.10.2014
Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen
LisätiedotHUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz. Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1
HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1 Mistä ja kenen prosessista on kyse? Polarisaatio: päihde- ja mielenterveystyö? Asiakkaan / potilaan muutosprosessista?
LisätiedotNUORTEN JA NUORTEN AIKUISTEN PÄIHDEPALVELUT ESITYS
NUORTEN JA NUORTEN AIKUISTEN PÄIHDEPALVELUT 2018 - ESITYS 25.8.2017 Taustaa 1 Alle 25-vuotiaiden päihdepalvelut sekä ivhuumeiden käyttäjien terveysneuvonnan tuottaa Rovaniemen kaupungille Rovalan Setlementti
Lisätiedotyhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015
Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu
LisätiedotHuumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija
Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt
LisätiedotOT-keskukset ja järjestöjen näkökulma. Riitta Särkelä THL- seminaari
OT-keskukset ja järjestöjen näkökulma Riitta Särkelä THL- seminaari 11.2.2019 Sote-järjestöt palvelutoiminnassa Merkittävä osa hyvinvoinnin infrastruktuuria Tuottavat sosiaalipalveluista noin 18 %, osassa
LisätiedotKysely päihdeasioista kaupungin asukkaille
Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol
LisätiedotPäihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa
Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa 6.10.2016 Yhteistyön kokonaisuus peruspalveluissa Laukaa, Keuruu, Saarikka, Äänekoski ja ympäristö Marja-Leena Peura, p. 050 3153355 alueena
LisätiedotLAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ
LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimijoiden yhteistyöpäivä 17.11.2015 /ESavi Orientaatioksi..
LisätiedotLapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti
Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne 25.04.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITEET Tavoitteena on nykyisen
LisätiedotSote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan
Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan 1 Satu Karppanen Sosiaalipäivystys Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) säädetään välttämättömän huolenpidon ja toimeentulon turvaamisesta (12 ) ja sosiaalipäivystyksestä
LisätiedotValtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana
Valtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana 19.11.2018 LAPE- Toimiva arki Jaana Jokinen, erityisasiantuntija Psykiatrian asiakkaat 28 000 0 12-vuotiaat 13 17-vuotiaat
LisätiedotMielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen
Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain
LisätiedotTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT -palvelukokonaisuus
Etelän psykiatria- ja päihdekeskus Etelän psykiatria Etelän psykiatrian poliklinikka, Sturenkadun toimipiste Etelän psykiatrian poliklinikka, Kivelän toimipiste Psykiatrinen päiväsairaala Idän psykiatria-
LisätiedotYhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru
Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta
LisätiedotEtelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma
Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten
LisätiedotHyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.
Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009-2012 Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.2009 Taina Hussi Lastensuojelu on kaikkien lasten suojelua Helsingin lasten
LisätiedotMielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -
LisätiedotHyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto
Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun
LisätiedotTAMPEREEN A-TOIMI A-KLINIKKA NUORISOASEMA KUNTOUTUMISKESKUS K-KLINIKKA MATALA KOULUTUSOSASTO. lokak-11
TAMPEREEN A-TOIMI KOULUTUSOSASTO A-KLINIKKA NUORISOASEMA KUNTOUTUMISKESKUS K-KLINIKKA MATALA Matala Tuomiokirkonkatu 19, 33100 Tampere Puh 03 3124 7200 Fax 03 3124 7250 Terveysneuvontapiste Nervi Suvantokatu
LisätiedotHUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014
HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 Päihdelääketieteen päivät 11.3.2016 Kansallismuseo, Helsinki 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 1 JOHDANTO 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 2 Huumetilanteen
LisätiedotRikosseuraamukset ja päihdekuntoutus Rikosseuraamusalan neuvottelukunta 18.10.2012. Olavi Kaukonen A-klinikkasäätiö
Rikosseuraamukset ja päihdekuntoutus Rikosseuraamusalan neuvottelukunta 18.10.2012 Olavi Kaukonen A-klinikkasäätiö Järjestöjen rooli päihdehuollon tuottamisessa Kasvanut 90-luvun puolivälistä alkaen nyt
LisätiedotPääkaupunkiseudun päihdehuoltojärjestelmä
Pääkaupunkiseudun päihdehuoltojärjestelmä -luvulla - tilastollista tarkastelua Satu Söderholm Pääkaupunkiseudun päihdehuollon kehittämishanke TYÖPAPEREITA 1:27 Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus
LisätiedotMuutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi
Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen
LisätiedotYhteistyösuunnitelma Tandem-projektin ja Jämsän kaupungin
Yhteistyösuunnitelma n ja Jämsän kaupungin välillä Aspa -säätiö (ent. Asumispalvelusäätiö ASPA) on vuonna 1995 perustettu säätiö, jonka tehtävä yleishyödyllisenä toimijana on edistää vammaisten ihmisten
LisätiedotHelsingin kaupunki 1 (5) Sosiaali- ja terveysvirasto 21.11.2013
Helsingin kaupunki 1 (5) Kaupunginhallitus PL 1 00099 HELSINGIN KAUPUNKI n esitys kaupunginhallitukselle uusista viroista ja virkanimikkeistä 1.1.2014 lukien HEL 2013-013716 T 01 01 00 esittää, että kaupunginhallitus
LisätiedotLapin päihdepalvelujärjestelmä
Lapin päihdepalvelujärjestelmä Lapin Päihdeklinikka Lapin päihdeklinikka palvelee erityistason hoito- ja kuntoutuslaitoksena alkoholin, lääkkeiden ja huumeiden ongelmakäyttäjiä ja heidän omaisiaan sekä
LisätiedotKunnan asumispalvelut ja rikostaustaisten asumisen tuki
Kunnan asumispalvelut ja rikostaustaisten asumisen tuki VAT-verkosto 6.9.2017, Oulu Palveluesimies Katja Karppinen Oulun kaupunki, päihdeasumispalvelut Kenttätien palvelukeskus Kenttätien palvelukeskuksessa
LisätiedotJääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut
Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.
Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,
LisätiedotJärjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen
Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Alkoholi- ja huumetutkijain seuran kokous 4.12.2008 Riikka Perälä Alkoholitutkimussäätiö/Sininauhaliitto
LisätiedotMielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007
Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan
LisätiedotPäihdehuollon huumeasiakkaat
TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Päihdehuollon huumeasiakkaat 2010 Narkotikaberoende klienter inom missbrukarvården 2010 Tuula Väänänen +358 20 610 7650 tuula.vaananen@thl.fi Terveyden
LisätiedotSalon hyvät käytännöt ja pulmakohdat
Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat - Missä suunnitelman laatimisen suhteen mennään? Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - taustaa Suomen suurin kuntaliitos toteutui 1.1.2009, kun kymmenen kuntaa Halikko,
LisätiedotSyrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja
Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1
LisätiedotOpiaattikorvaushoito
Opiaattikorvaushoito Lainsäädäntö Hoito perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (33/2008) Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia
LisätiedotMieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM
Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginvaltuusto Stj/
Helsingin kaupunki Esityslista 21/2015 1 (5) 3 Varhaiskasvatuksen yksityisen päivähoitotoiminnan käynnistämistuen vakinaistaminen Pöydälle 02.12.2015 HEL 2014-014404 T 05 01 00 Päätösehdotus Esittelijän
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 13
23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön
LisätiedotEHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007
Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön uusia rakenteita
Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä Uudenmaan maakunnan toimijoille 12.10.2017 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 16. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1
Kulttuurilautakunta 24.03.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 16 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv)
LisätiedotKUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ
KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä
Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja
LisätiedotToimintakyky ja arjen sujuvuus
Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta
LisätiedotVASKIVUOREN LUKION PÄIHDESTRATEGIA - KOULUN TULEE OLLA PÄIHTEETÖN TYÖYMPÄRISTÖ
VASKIVUOREN LUKION PÄIHDESTRATEGIA - KOULUN TULEE OLLA PÄIHTEETÖN TYÖYMPÄRISTÖ Vantaan kaupunki arvostaa päihteettömyyttä ja toimii siten, että erityisesti lapsilla ja nuorilla on oikeus päihteettömään
LisätiedotKorvaushoidon tavoitteet. NAPS-projektin päätösseminaari Raisio Mia-Veera Koivisto
Korvaushoidon tavoitteet NAPS-projektin päätösseminaari 26.10.2007 Raisio Mia-Veera Koivisto Ohjat-projektin tiedonkeruu- ja toimintamenetelmät Psykososiaalisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisprojekti
LisätiedotNuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen
Nuorten trendit ja päihteet Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen Nuorisoalalla työskentelevien osaamisen vahvistaminen: mielenterveyden edistäminen ja päihde- ja pelihaittojen
LisätiedotLapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa
Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 14.2.2014 / Saara Pikkarainen, terveyden edistämisen suunnittelija
LisätiedotKatso uudistuneet nettisivumme a-klinikka.fi A-KLINIKKA OY. Päihde- ja mielenterveyspalveluja vastuullisesti ja luottamuksella
Katso uudistuneet nettisivumme a-klinikka.fi A-KLINIKKA OY Päihde- ja mielenterveyspalveluja vastuullisesti ja luottamuksella Laadukkaita palveluja vastuullisesti Oy tarjoaa laadukkaita päihde- ja mielenterveyspalveluja.
LisätiedotTerveys- ja päihdepalvelut
SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON YHTEISTOIMINTASOPIMUKSEN MUKAISET TYÖPAIKAT Terveys- ja päihdepalvelut Terveysasemat ja sisätautien poliklinikka Etelän terveysasemat - Kallion terveysaseman avoterveydenhuolto
LisätiedotKOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI
KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO
Lisätiedott i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN
H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 20 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2008 Käänne työttömyyden kehityksessä Helsingin työttömyysaste
LisätiedotTaulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito
Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito Kaikki Ensimmäistä kertaa Miehet Naiset Avohoito Laitoshoito (lkm=4109) hoitoon hakeutuneet
LisätiedotPykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus
Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus Katsaus alkoholi-, tupakka-, huumausaine- ja rahapelitilanteeseen 29.4.2016 Kirsimarja Raitasalo 1 ALKOHOLI 29.4.2016
LisätiedotTanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014
Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014 Hoidon haasteet Alueelliset erot hoidon määrässä ja laadussa suuria Tiukat diagnoosikriteerit >hoitoon pääsyn kriteerit Diagnoosien eriarvoisuus Aikuisten hoitoon
LisätiedotSosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa
Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Erityisasiantuntija Virva Juurikkala Helsinki 1 Sosiaalipäivystys Sosiaalipäivystyksestä sekä välttämättömän huolenpidon ja toimeentulon
Lisätiedot