RAY:n rahoittaman huumeiden vastaisen työn ja matalan kynnyksen palvelujen merkitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAY:n rahoittaman huumeiden vastaisen työn ja matalan kynnyksen palvelujen merkitys"

Transkriptio

1 Avustustoiminnan raportteja 10 Kaakinen Juha, Törmä Sinikka, Huotari Kari, Inkeroinen Tiia RAY:n rahoittaman huumeiden vastaisen työn ja matalan kynnyksen palvelujen merkitys 2003

2 RAY:n avustustoiminnan raportteja 10 Juha Kaakinen, Sinikka Törmä, Kari Huotari, Tiia Inkeroinen RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYKSEN RAHOITTAMAN HUUMEIDEN VASTAISEN TYÖN JA MATALAN KYNNYKSEN PALVELUJEN MERKITYS Sosiaalikehitys Oy 2003 Helsinki 2003

3 2 Kansi: Tarja Brola Pekan Offset Oy Helsinki 2003 ISBN

4 3 JOHDANTO...5 I ARVIOINTI ARVIOINTITEHTÄVÄ KÄYTETYT AINEISTOT JA MENETELMÄT...6 II HUUMEONGELMA JA HUUMEIDEN VASTAINEN TYÖ KOHDE- KAUPUNGEISSA HELSINKI HUUMETILANNE HELSINGISSÄ PÄIHDEHUOLLON JÄRJESTELMÄN KEHITYS HUUMEHOIDON PALVELUJÄRJESTELMÄ HELSINGIN HUUMESTRATEGIA HELSINGIN HUUMEHOIDON ERITYISPIIRTEET JA KEHITTÄMISTARPEET KUOPIO HUUMETILANNE KUOPIOSSA HOITOJÄRJESTELMÄ KUOPION PÄIHDEPOLIITTINEN OHJELMA KUOPION HUUMEHOIDON KEHITTÄMISTARPEET OULU HUUMETILANNE OULUSSA HOITOJÄRJESTELMÄ OULUN HUUMEPOLIITTISET LINJAUKSET OULUN HUUMEHOIDON KEHITTÄMISTARPEET PALVELUJEN JÄRJESTÄMISSTRATEGIAT JA HUUMEIDEN VASTAISEN TYÖN STRATEGIA...56 III MATALAN KYNNYKSEN PALVELUMALLI MATALAN KYNNYKSEN PALVELUT HUUMEIDEN KÄYTTÄJIEN HOITOJÄRJESTELMÄSSÄ MITÄ MATALA KYNNYS TARKOITTAA? MATALAN KYNNYKSEN TUNNUSMERKIT HUUMEIDEN KÄYTTÄJÄT ASIAKKAINA MATALAN KYNNYKSEN PALVELUT HUUMEIDEN KÄYTTÄJILLE MATALAN KYNNYKSEN PALVELUT, NIIDEN MERKITYS JA KEHITTÄMISTARPEET KOHDEKUNNISSA HELSINKI KUOPIO OULU MATALA KYNNYS ON KOKO HOITOKETJUN ASIA MATALAN KYNNYKSEN PALVELUMALLIN ASETTAMAT VAATIMUKSET YKSIKÖN TOIMINNALLE MATALAN KYNNYKSEN PALVELUT KUNTIEN HUUMEHOIDOSSA...83

5 4 IV RAY:N RAHOITUKSEN MERKITYS JA SEN VAIKUTUS KOHDEKUNTIEN HUUMESTRATEGIOIHIN PAIKALLISTEN TOIMIJOIDEN NÄKEMYKSET HAASTATELTUJEN ASIANTUNTIJOIDEN NÄKEMYKSET ARVIOINTIRYHMÄN JOHTOPÄÄTÖKSET...92 KIRJALLISUUS...99 LIITE...102

6 5 JOHDANTO Raha-automaattiyhdistys on ollut laajasti kehittämässä työmuotoja huumeiden vastaisessa työssä. Vuonna 2002 huumeiden vastaiseen työhön jaettiin avustuksia 8,8 miljoonaa euroa. Rahoitusta lisättiin edelliseen vuoteen verrattuna lähes 90 % - rahoituksessa painottuivat huumausaineiden käytön ennaltaehkäisyyn ja vähentämiseen tähtäävät hankkeet. Sosiaalikehitys Oy on arvioinut Raha-automaattiyhdistyksen toimeksiannosta RAYrahoitteisten hankkeiden vaikutusta kuntien huumestrategioiden kehittymiseen ja siihen, minkälaisia mahdollisuuksia huumeiden käyttäjille tarkoitetut matalan kynnyksen palvelut tarjoavat, ja mitkä ovat niiden kehitysnäkymät. Arvioinnin on tehnyt Sosiaalikehitys Oy:ssä toimitusjohtaja Juha Kaakisen johdolla toiminut tutkijaryhmä, johon kuuluvat vastaava tutkija Sinikka Törmä, VTT Kari Huotari sekä tutkija Tiia Inkeroinen. Arvioinnin tiedonkeruuseen on osallistunut myös tutkija Riitta Kinnunen. Tekijät kiittävät kaikkia arviointia varten tehtyihin haastatteluihin osallistuneita asiantuntijoita.

7 6 I ARVIOINTI 1 Arviointitehtävä Nyt käsillä oleva raportti sisältää Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman huumeiden vastaisen työn arvioinnin. Arviointi kohdistuu kolmeen RAY:n valitsemaan kaupunkiin: Helsinkiin, Ouluun ja Kuopioon. Kaupungit on valittu sillä perusteella, että niissä on hieman toisistaan poikkeavat lähestymistavat huumeiden käyttäjille tarkoitettujen palvelujen järjestämisessä. Arvioinnin tehtävänä on selvittää: 1) RAY-hankkeiden vaikutus kohdekuntien huumestrategioiden kehittymiseen 2) Tyypillisen matalan kynnyksen toimipisteen (ns. pysäkki) tuen mahdollisuudet ja kehitysnäkymät 3) Arvio esitetyn kaltaisen sosiaalityön tekemisen esteistä Arvioinnin painopiste on matalan kynnyksen palvelumallin toteutumisessa ja kehittämistarpeissa kohdekunnissa. Matalan kynnyksen palveluja ja niiden merkitystä huumeiden käyttäjien hoidossa tarkastellaan yleisemmälläkin tasolla. Näin siksi, että matalan kynnyksen mallista on Suomessa vasta yksittäisiä kokemuksia eikä aiheesta ole juurikaan kirjoitettu. 2 Käytetyt aineistot ja menetelmät Arviointia varten on koottu erilaisia aineistoja, jotka tuovat esiin eri viranomaistoimijoiden ja matalan kynnyksen palvelun tuottajien sekä muun hoitojärjestelmän näkemyksiä matalalasta kynnyksestä sekä RAY:n rahoittamista huumeiden vastaisen työn hankkeista ja niiden merkityksestä kohdekuntien huumestrategioille. Arvioinnissa käytetään myös RAY:n huumeiden vastaisen työn hankkeista olemassa olevia dokumenttiaineistoja, jotka tilaaja on luovuttanut arvioinnin toteuttajan käyttöön. Lisäksi arvioitsija on hankkinut käyttöönsä tilasto- ja dokumenttiaineistoa, jonka avulla on selvitetty huumetilannetta ja sen kehitystä kohdekunnissa sekä kohdekuntien huumeiden vastaisen työn ja huumehoidon organisaatiota. Näiden dokumenttien avulla on kartoitettu kohdekun-

8 7 tien huumeiden vastaisen työn tilanne sekä RAY:n rahoittamien hankkeiden asema ja merkitys kuntien huumetyön kokonaisuudessa. Lisäksi arviointia varten on koottu haastatteluaineistoa. Johtopäätösten teossa hyödynnetään myös Sosiaalikehitys Oy:n tekemissä Munkkisaaren palvelukeskuksen, Kurvin huumepoliklinikan ja Helsingin kaupungin päihdehuollon palvelujen arvioinneissa muodostuneita näkemyksiä huumeiden vastaisesta työstä (ks. Törmä ym. 2002; 2003a; 2003b). Kurvin huumepoliklinikan ja Munkkisaaren palvelukeskuksen arvioinnin yhteydessä haastateltiin huumeiden käyttäjiä. Lisäksi Kurvin huumepoliklinikan ja Helsingin kaupungin päihdehuollon palvelujen arvioinneissa asiakkailta koottiin asiakaspalautetta. Myös näitä aikaisempia aineistoja ja niistä muodostunutta kuvaa nimenomaan Helsingin päihdehuollosta käytetään taustamateriaalina. Lisäksi arviointitutkimuksen aineistona on käytetty viimeisintä tutkimuskirjallisuutta (esim. Halinen 1999; Kaukonen & Hakkarainen 2002; Hakkarainen & Metso 2003). Asiantuntijoiden haastattelut Arviointia varten haastateltiin yhteensä 29 päihdehuollon toimijaa ja muuta asiantuntijaa (ks. liite). Teemahaastattelut tehtiin syksyn 2002 ja kevään 2003 aikana. Haastatellut valittiin siten, että kaikista kohdekunnista oli mukana sekä RAY:n rahoittamien hankkeiden että kohdekaupunkien päihdehuollon edustajia. Haastateltaviksi haluttiin saada mahdollisimman laajasti myös eri erityisryhmille huumehoidon palveluita tarjoavia tahoja. Osa vastaajista edusti huumehoidon asiantuntemusta laajemmassa mielessä ja osa tarkasteli asiaa nimenomaan oman kaupunkinsa päihdehuollon näkökulmasta. Seuraavassa haastatteluihin osallistuneet edustamansa organisaation sijaintipaikkakunnan mukaan ryhmiteltyinä: Helsinki: - Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, toimitusjohtaja - Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, päihdeasiaintoimiston toimistopäällikkö - Tervalammen kartanon kuntoutuskeskus, johtaja - A-klinikkasäätiö, toimitusjohtaja - A-klinikkasäätiö, johtava ylilääkäri - A-klinikkasäätiö, kehittämispäällikkö - Helsingin Diakonissalaitos, diakoniajohtaja

9 8 - Kurvin huumepoliklinikka, yksikön johtaja - Munkkisaaren palvelukeskus, johtaja - Kulttuurikeskus Stoori, sosiaalityöntekijä - Aids-tukikeskus, Hiv-huumetyön projektipäällikkö - Irti Huumeista ry., toiminnanjohtaja - Irti Huumeista ry., talouspäällikkö - Elämä on parasta huumetta ry, kenttäpäällikkö - Opiaattiriippuvaisten Tuki ry., puheenjohtaja Oulu: - Nuorten Ystävät ry., kehittämispäällikkö - Redi 64 ja Oulun Vinkki, sosiaalityöntekijä - A-klinikka, johtava sosiaalityöntekijä - Merimajakka ry., toiminnanjohtaja - Merimajakka ry., projektivastaava - OYS/Psykiatrian klinikka, psykiatrian erikoislääkäri - Huumetietousprojekti, koulutussuunnittelija - Sosiaali- ja terveystoimi, ehkäisevän päihdetyön suunnittelija - Aids-tukikeskus, aluejohtaja Kuopio: - Itä-Suomen huumehanke, projektikoordinaattori - Kuopion nuorten päihde- ja huumepysäkki, sosiaalityöntekijä - Kuopion A-klinikan katkaisuhoitoyksikkö, osastonhoitaja - Terveysneuvontapiste Portti/Aids-tukikeskus, aluejohtaja Muu paikkakunta: - Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö, toimitusjohtaja Haastattelut kohdentuivat seuraaviin pääteemoihin: - haastateltavan ja toimintayksikön rooli huumehoidon palvelujen kokonaisuudessa - toimintayksikön palvelut ja asiakasmäärät sekä tavoitteet - huumeongelman laajuus ja palvelujen riittävyys alueella

10 9 - oman toimintayksikön asema huumeiden vastaisessa työssä - hankkeen puitteissa tapahtuva toiminta - RAY:n rahoituksen vaikutus ja merkitys yksikön toimintaan - RAY:n rahoituksen riittävyys - RAY:n rahoituksen vaikutus paikkakunnan huumestrategian kehittymiseen - näkemykset ja kokemukset matalan kynnyksen toiminnasta - matalan kynnyksen erityispiirteet, rajoitukset ja mahdolliset ongelmat - matalan kynnyksen asiakkaiden näkemykset ja viestit - yhteistyö ja sen toimivuus eri järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa, työnjako - kehittämisnäkemykset omalle toimintayksikölle sekä matalalle kynnykselle - hoidon tarpeen arviointi, jatkohoito ja hoitojakson jälkeinen asuminen - huumeiden vastaisen työn riittävyys kohdekaupungissa, järjestelmän toimivuus ja joustavuus - esteet huumeiden vastaiselle työlle

11 10 II HUUMEONGELMA JA HUUMEIDEN VASTAINEN TYÖ KOHDE- KAUPUNGEISSA 3 HELSINKI 3.1 Huumetilanne Helsingissä Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla on huumeiden ja muiden päihteiden käyttäjiä sekä lukumääräisesti että väkilukuun suhteutettuna enemmän kuin muualla maassa. Uudet trendit ja muutokset huumetilanteessa näkyvät ja korostuvat selvimmin juuri väkiluvultaan suurimmissa kaupungeissa. Huumeongelma onkin Helsingissä vaikeampi kuin muissa Suomen kaupungeissa. Ruiskujen ja neulojen vaihtotoiminnan kautta on saatu käsitys kovien huumeiden käyttäjämääristä. Arvioiden mukaan ruiskuhuumeiden käyttäjiä olisi useita tuhansia. Lähes kaikille huumehoidon palvelujen tuottajatahoille on ollut yllätys, kuinka paljon Helsingissä on kovien huumeiden käyttöä. Esimerkiksi Terveysneuvontapiste Vinkissä kävi vuoden 2001 aikana 4500 eri asiakasta ja kertyi yhteensä käyntikertaa. Vuonna 2001 Vinkissä vaihdettiin ruiskua ja neulaa. Munkkisaaren palvelukeskuksessa kävi ruiskuja ja neuloja vaihtamassa samana vuonna 1007 eri asiakasta (Helsingin huumestrategian seurantatyöryhmän raportti 2002). Ruiskujen ja neulojen myyntimäärä on lievästi kasvanut Helsingin apteekeissakin koko 1990-luvun. Voidaan sanoa, että ruiskuhuumeiden käyttö on muodostunut vakavaksi ongelmaksi pääkaupunkiseudulla. Suomessa on tehty koko maata koskeva tilastollinen tutkimus 1990-luvun loppupuolen huumetilanteen kehityksestä (Hakkarainen & Metso 2001). Tätä tutkimusta ja sen tuloksia käytetään lähteenä lähes kaikissa huumeiden käytön kehitystä tarkastelevissa dokumenteissa. Tutkimuksen mukaan huumeiden käytön lisääntyminen näytti pysähtyneen ja jopa kääntyneen hieman laskuun vuosien 1998 ja 2000 välillä (Hakkarainen & Metso 2001). Tähän viittasi etenkin kannabiksen käytön väheneminen alle 30-vuotiaiden keskuudessa ja pääkaupunkiseudulla.

12 11 Tutkimuksen tuloksiin on kuitenkin tänä päivänä syytä suhtautua varauksellisesti. Huumeiden käytössä ja uusien aineiden yleistymisessä on tapahtunut vuoden 2000 jälkeen paljon. Tutkimustulokset kuten viralliset tilastotkin tuntuvat kulkevan jälkijunassa. Kaikkialta hoitojärjestelmästä ja etenkin matalan kynnyksen toimijoilta kantautuu samaa viestiä: yhä nuorempien huumeiden käyttö on lisääntynyt, kannabis on yleistynyt ja arkipäiväistynyt, buprenorfiini on vallannut alaa kaikkialla maassa ja erilainen lääkkeiden ja muiden päihteiden sekakäyttö on lisääntynyt. Tietoihin huumeiden käytön kääntymisestä laskuun tulee suhtautua myös tutkimuksellisista syistä varauksellisesti. Partanen (2002, 23) kirjoittaa, että päätelmien tekemistä kuitenkin vaikeuttaa, että aiempien vuosien luvut ovat peräisin postikyselystä, kun taas vuoden 2000 luvut perustuvat henkilöhaastatteluihin, joissa vastaajat saattavat herkemmin salailla omaa huumeiden käyttöään. Viimeisin koko maata koskeva postikyselynä toteutettu tilastollinen tutkimus (Hakkarainen & Metso 2003) osoittaakin, että huumekokeilut olivat lisääntyneet vuodesta 2000 vuoteen Lisäys oli voimakkainta vuotiaiden ikäryhmässä. Vuonna 2002 tämän ikäryhmän miehistä noin joka kolmas ja naisista noin joka neljäs ilmoitti kokeilleensa joskus elämässään kannabista. Amfetamiinin käyttö ja lääkkeiden ei-lääkinnällinen käyttö olivat myös lisääntyneet. Euroopassa runsaasti huomiota herättänyt ekstaasin käytön lisääntyminen tuli nyt ensimmäistä kertaa esille myös Suomen väestöä edustavassa aineistossa. Pääkaupunkiseudulla ja yli asukkaan kaupungeissa huumeiden käyttö oli yleisempää kuin muualla maassa. (Hakkarainen & Metso 2003.) Päihdeongelma on siis monella tapaa syventynyt ja vaikeutunut. Eräs viime vuosien paljon huomiota saanut huumeiden käytön kehityspiirre on buprenorfiinin (Subutex ja Temgesic) huumekäytön yleistyminen. Buprenorfiinin käytön jyrkkä lisääntyminen näkyy esimerkiksi Kurvin huumepoliklinikan asiakkaiden päihteiden käytössä vuosien 2001 ja 2002 aikana. Vuoden 2001 ensimmäisellä neljänneksellä ensimmäisenä päihteenään opiaatteja käyttäneistä 59 % käytti heroiinia ja 33 % buprenorfiinia. Seuraavan vuoden toisella neljänneksellä enää vain kuusi prosenttia käytti heroiinia ja jopa 91 % käytti buprenorfiinia (Kurvin huumepoliklinikan asiakastilastot vuosilta 2001 ja 2002).

13 12 Buprenorfiinin huumekäyttö on pääasiassa suonensisäistä ja sitä käytetään myös ensihuumeena. Se on lisännyt laitoksissa tapahtuvan vieroituksen tarvetta ja pidentänyt vieroitusjaksoja, koska sen aiheuttamat vieroitusoireet tulevat viiveellä. Vieroitusoireiden alta paljastuu lisäksi usein mielenterveydellisiä ongelmia. Yksi selkeä kehitystrendi onkin psyykkisesti sairaiden huumeiden käyttäjien määrän kasvu. Yhä nuoremmilla on päihteiden käytön lisäksi vakavia psyykkisiä vaikeuksia. Tämä vaatii hoitojärjestelmältä entistä vahvempaa moniammatillista panostusta. (Törmä ym. 2003a.) Huumeongelma on vaikeutunut myös siten, että yhä useammin käytetään sekaisin erilaisia huumausaineita, lääkkeitä ja alkoholia. Erityisesti nuorten keskuudessa kaiken mahdollisen huumaavan sekakäyttö näyttää yleistyneen. Esimerkiksi bentsodiatsepiinien huumekäyttö ja niiden käyttö yhdessä huumausaineiden ja alkoholin kanssa on yleistynyt. Lääkeriippuvuuksien alasajo vaatii pitkiä hoitojaksoja ja tähän erikoistuneita hoitopaikkoja. Uusien päihteiden yleistymisellä ja päihteiden käytön monimuotoistumisella onkin suoraa vaikutusta päihteiden käyttäjien palvelutarpeeseen. 3.2 Päihdehuollon järjestelmän kehitys Tässä luvussa kuvataan Helsingin päihdehuollon hoitojärjestelmän kehityskulku pääpiirteissään, koska kehitystä vasten on helpompi ymmärtää miksi huumehoitojärjestelmä on Helsingissä nykyisenlainen. Samanlaista kehitystä voidaan nähdä tapahtuneen muuallakin maassa, vaikkakin pienemmässä mittakaavassa. Helsingin päihdehuollon kehitystä kuvaava osuus perustuu arviointiryhmän aiemmin vuonna 2003 tekemään Helsingin päihdehuollon ulkoiseen arviointiin (Törmä ym. 2003b) sekä Kurvin huumepoliklinikan ulkoiseen arviointiin (Törmä ym. 2003a). Päihdehuollon kehitystä ja nykyisen järjestelmän taustoja käsitellään yleisemmällä tasolla myös muun muassa teoksessa Huumeiden käyttäjä hyvinvointivaltiossa (Kaukonen & Hakkarainen 2002). Helsingin kaupungin päihdehuollon järjestelmä, kuten kunnallinen päihdehuollon järjestelmä yleensäkin, on kehittynyt pitkäaikaisen alkoholistien hoitoperinteen pohjalta. Alkoholiriippuvuus on Suomessa hyvin tunnettu ja tutkittu alue, jota varten on kehittynyt kattava sosiaalihuollon alaan kuuluva hoitojärjestelmä. Avohoidosta vastaa kunnallinen A- klinikkajärjestelmä ja myös alkoholistien laitoshoidossa on pääkaupunkiseudulla pitkät perinteet muun muassa Ridasjärven päihdehoitokeskuksella, Tervalammen kartanon kun-

14 13 toutuskeskuksella ja Hangonkadun kuntoutuskeskuksella. Lisäksi ostopalveluina on ollut saatavilla A-klinikkasäätiön ja Kalliolan Setlementin tarjoamaa hoitoa lukujen huumeaallot Huumeiden käyttö on Suomessa moniin muihin maihin verrattuna nuori ja alkoholin ongelmakäytön rinnalla edelleen suhteellisen pienimuotoinen ongelma. Huumeita alkoi tulla Suomeen hippiliikkeen jälkimainingeissa 1960-luvulla. Pian sen jälkeen perustettiin ensimmäiset varsinaiset huumeongelmaisille tarkoitetut palvelut. Kun tilanne kuitenkin näytti siltä, että ensimmäinen huumeaalto jäisi muoti-ilmiöksi, vähennettiin julkisen sektorin valmiuksia hoitaa huumeongelmaisia. Suurimmalle osalle huumeiden käyttäjistä uusien aineiden kokeilu jäikin ohimeneväksi vaiheeksi, mutta osa siirtyi amfetamiiniin ja opiaatteihin (ks. Partanen 2002). Kokonaisuudessaan laittomien huumeiden käyttö supistui ja pysyi verraten vähäisenä ilmiönä koko ja 1980-luvun. Käyttäjäryhmät pienenivät ja toiminta-alueet sulkeutuivat ja siirtyivät piiloon julkisuudelta. Hoitojärjestelmässä oli vain muutamia huumeiden käyttäjien hoitoon erikoistuneita palvelun tuottajia. Huumehoidon alalla kauimmin Helsingissä toiminut kolmannen sektorin palveluntuottaja on A-klinikkasäätiön Hietalinnayhteisö, joka aloitti toimintansa Helsingin Nuorisoaseman katkaisuhoitoasemana vuoden 1976 alusta. Vuonna 1987 toimintaa laajennettiin sisältämään myös kuntoutushoitoa, ja nimi muuttui Hietalinna-yhteisöksi. Kalliolan Setlementti perusti 1986 oman, edelleen toimivan, pitkäaikaisen lääkkeettömän kuntoutuksen yksikkönsä Kiskoon (Kiskon klinikat). Metadonikorvaushoitoa on annettu Hesperian sairaalassa 1970-luvun puolivälistä lähtien, aluksi hyvin pienimuotoisesti. Korvaus- ja ylläpitohoito jatkuu HUS:n toimintana edelleen. Huumetilanteen vaikeutuminen 1990-luvulla Huumetilanne Suomessa muuttui 1990-luvun alussa, jolloin huumeiden käyttö lisääntyi nopeasti ja huumeiden käyttöön liittyviä ongelmia alettiin käsitellä näkyvästi julkisuudessa. Yksi tärkeä edellytys huumeiden käytön lisääntymiselle on ollut kansainvälisen huumetuotannon ja kaupan organisoituminen. Kannabiksen käyttö lisääntyi Suomessa 1990-

15 14 luvulla noin kymmenellä prosentilla vuosittain. Kannabiksen ja LSD:n lisäksi mukaan tulivat kokaiini, ekstaasi ja muut synteettiset huumeet. (Partanen 2002.) 1990-luvun alun tilanteessa Helsingissä ja koko Suomessa oli hyvin vähän palveluja huumeiden käyttäjille, vaikka päihdekenttä oli muuttunut ja huumeet olivat tulleet Suomeen jäädäkseen. Viestejä huumetilanteen vaikeutumisesta oli tullut aluksi kolmannen sektorin toimijoiden lisäksi huumeiden käyttäjien omaisilta ja poliisilta. Tilanteen vaikeutuminen ja palvelujen tarve nähtiin ja ilmaistiin myös julkisen järjestelmän omien työntekijöiden keskuudessa. Monet yksityiset lääkärit olivat ryhtyneet järjestämään opiaattiriippuvaisten metadonihoitoa ohi lain suomien keinojen. Tästä oli seurauksena oikeudenkäyntejä eräitä yksityisiä lääkäreitä vastaan. Koko 1990-luvun alku oli varsin epäselvää päihdehuollon kehitysvaihetta. Tässä tilanteessa toimijoiden erilaiset näkemykset ja arviot kokonaistilanteesta haittasivat hedelmällistä yhteistyötä, mikä tarpeettomasti viivytti ongelman haltuunottoa. Julkisella sektorilla haluttiin tilastollista näyttöä ongelman vaikeutumisesta. Helsinki halusi myös selkeyttää huumestrategiaansa sekä yhteistyö- ja vastuujakoja ennen palvelujen perustamista. Tämä puolestaan edesauttoi huumeasiantuntemuksen ja erilaisten hoitomuotojen syntymistä ja keskittymistä kolmannelle sektorille. (Törmä ym. 2003b.) Järjestöt ensivaiheen huumehoitopalvelujen kehittäjinä A-klinikkasäätiö toteutti vuosina Raha-automaattiyhdistyksen tuella Kettutien A-poliklinikkaprojektin. Projektina alkanut poliklinikkatoiminta muodostaa nyt kiinteän osan Helsingin kaupungin alueellista päihdehuoltoa. Kettutien A-poliklinikka tuottaa Helsingin kaupungille ostopalveluna kaakkoisen suurpiirin A-klinikkapalvelut. Se vastaanottaa myös muilta alueita tulevia erityisesti huumeita käyttäviä asiakkaita. A-poliklinikan projektivaiheen aikana ilmeni, että ensisijaisesti alkoholiongelmaisten hoitoon sopivat tiedot ja taidot eivät enää kaikilta osin riittäneet tuolloin yllättävän suuren huumeasiakkaiden joukon (256 henkilöä) hoitoon. Huumeongelmien hoitokokonaisuuteen paneutuminen katsottiin tarpeelliseksi. A-klinikkasäätiö aloittikin 1990-luvun alussa Monipäihdeprojektin Raha-automaattiyhdistyksen tuella ja yhteistyössä eri viranomaistahojen ja järjestöjen kanssa. Helsingin sosiaalivirasto vastasi kliinisen toiminnan kustannuksista.

16 15 Tavoitteena oli kehittää strategisia arviointimenetelmiä huumeiden käyttäjien hoidossa. Projektin yhtenä tuloksena oli, että huumeasiakkaiden erityistarpeita ja ongelmia varten tarvitaan päivystävä yksikkö. A-klinikkasäätiön taholta ajettiin voimakkaasti myös opiaattiriippuvaisten korvaushoitojen laajentamista Suomessa. (ks. Ahokas ym ) Asiakasmäärien kasvu alkoi yhä selvemmin näkyä kentällä ja myös tilastoissa. Esimerkiksi vuosina noin 500:lla amfetamiininkäyttäjällä oli A-hepatiittitartunta. Tällöin monet eri viranomaistahot havahtuivat tilanteen vakavuuteen. Aiemmin piilevänä ollut ongelma alkoi näkyä yhä enemmän käytännön päihdetyössä. Monipäihdeprojektin jatkona toteutettiin viranomaistahojen kanssa yhteistyössä Infektioriskiprojekti, jonka seurauksena perustettiin A-klinikkasäätiön Vinkki-järjestelmä huumeiden käyttäjien terveysneuvontaa ja ennaltaehkäisevää työtä varten. Osana Monipäihdeprojektia perustettiin Helsingin kaupungin sosiaaliviraston Kyläsaaren päiväosasto huumeiden käyttäjien kuntoutuspalveluyksiköksi. Päiväosasto, joka toimi vuosina , lakkautettiin alhaisen käyttöasteen vuoksi. Osastoa ei saatu sovitettua palvelujärjestelmään, vaan yhteistyö kangerteli lähettävien tahojen kanssa. (Ahokas 1998.) 1990-luvun puolessa välissä alettiin neuvotella Helsingin kaupungin sosiaaliviraston ja terveysviraston, HUS:n sekä järjestöjen kesken päivystävän poliklinikan aikaansaamisesta huumeiden käyttäjille. Tämä prosessi johti Kurvin huumepoliklinikan perustamiseen. (Seuraavassa kuvattu Kurvin huumepoliklinikan syntyprosessi on esitetty myös arviointiryhmän tekemässä Kurvin huumepoliklinikan ulkoisessa arvioinnissa, ks. Törmä ym. 2003a.) Helsingin Diakonissalaitos hahmotteli suunnitelman päivystävän klinikan toteutuksesta. Yksikön puitesuunnitelman valmistelivat yhdessä Diakonissalaitoksen kanssa HYKS:in huumevieroitusyksikkö, A-klinikkasäätiö ja Kalliolan kannatusyhdistyksen Kiskon klinikka. Hanketta perusteltiin sillä, että pääkaupunkiseudulla ei ollut huumeiden käyttäjille ympärivuorokautisesti toimivaa poliklinikkaa, joka selvittäisi hoidon tarvetta ja ohjaisi sopivaan hoitopaikkaan. Hoidon tarve arvioitiin lähinnä A-klinikoilla, terveysasemilla ja sairaaloiden päivystyspoliklinikoilla. Näiden tahojen ei nähty riittävästi tavoittavan huumeiden käyttäjiä, eikä niillä myöskään nähty olevan vaadittavaa erityisasiantuntemusta huumeiden käyttäjien hoidon tarpeen arviointiin ja jatkohoitoon ohjaamiseen. Yhtenä selkeänä puutteena esitettiin, että palveluja ei ole tarjolla niinä vuorokauden aikoina, jolloin huu-

17 16 meiden käyttäjillä tyypillisesti herää motivaatio hoitoon. Olemassa olevien hoitoyksiköiden katsottiin edellyttävän korkeaa hoitomotivaatiota. Helsingin Diakonissalaitos ajoi hanketta, jonka tarkoitus oli toimia tiiviissä yhteistyössä HYKS:n huumevieroitusyksikön ja myöhemmin neuvoteltavan Helsingin kaupungin toimintayksikön kanssa. Syyskuussa 1995 Diakonissalaitos haki yhteisesti suunnitellulle hankkeelle Raha-automaattiyhdistyksen rahoitusta. Hanke oli tarkoitus toteuttaa yhtenä Helsingin Diakonissalaitoksen Diakoniaprojekteista. Diakonissalaitoksen toimintasuunnitelmassa vuodelle 1996 todetaan seuraavaa: Uuden projektin tavoitteena on avata elokuussa 1996 huumepoliklinikka, jonka tarkoituksena on vastaanottaa huumeiden käyttäjiä ympärivuorokautisesti. Yksikön tehtävänä on motivoida huumeiden käyttäjiä hoitoon, arvioida heidän hoidon tarpeensa ja etsiä soveltuva jatkohoitopaikka. Tavoitteena on muodostaa yksikkö, jossa yhdistyy korkea kliininen taso ja matala sisääntulokynnys. Ympärivuorokautinen puhelinkonsultaatio palvelee sekä terveyden- että sosiaalihuollon työntekijöitä, huumeiden käyttäjiä ja heidän omaisiaan. Poliklinikkaa ei kuitenkaan saatu perustettua vielä vuonna Helsingin kaupungin viranomaiset ottivat tuolloin kannan, että Helsinkiin ei tarvita ympärivuorokautista päivystyspoliklinikkaa huumeiden käyttäjille. Kaupungin kanta vaikutti Rahaautomaattiyhdistyksen päätökseen olla hyväksymättä poliklinikkaa varten tehtyä rahoitushakemusta. Koska poliklinikan tarve koettiin pakottavana, ryhtyi Diakonissalaitos ratkaisemaan asiaa toiselta pohjalta. Se käynnisti Pellaksen huumehoitoyksikön yhteyteen omalla kustannuksellaan pienimuotoista vastaanottopoliklinikkatoimintaa, joka laajeni asteittain. Vastaanottopoliklinikka antoi puhelinneuvontaa huumeiden käyttäjille, ohjeita hätääntyneille omaisille, konsultaatiota muille hoitopaikoille ja viranomaisille sekä arvioi hoidon tarvetta ja neuvotteli maksusitoumuksia. Jo tuolloin puhelinpalvelussa vastattiin 600 huumeiden käyttäjän, heidän omaistensa ja viranomaisten puheluun kuukaudessa. Pellaksen polikliinisesta toiminnasta saatujen kokemusten perusteella valtakunnallisen päivystävän poliklinikan tarve tuli ilmeiseksi. Jouduttiin myös huomaamaan, että vilkkaan päivystyspoliklinikan sijoittaminen laitoshoitoa antavan huumehoitoyksikön yhteyteen haittasi merkittävästi hoitoyhteisön tehokasta toimintaa. Kokeiluluonteinen toiminta Pel-

18 17 laksessa osoitti, että laitoshoito ja polikliininen päivystystoiminta täytyi erottaa toisistaan ja että poliklinikan piti sijaita niin lähellä Helsingin ydinkeskustaa kuin mahdollista. Samanaikaisesti julkaistut tutkimukset ja viranomaistiedot vahvistivat Diakonissalaitoksen johtopäätöksiä ja kokemuksia poliklinikan tarpeellisuudesta. Huumeiden käyttö oli selvästi lisääntynyt koko maassa ja erityisesti Helsingin seudulla. Kun vielä vuotta aikaisemmin viranomaiset ja asiantuntijat olivat epäilleet ympärivuorokautisen päivystyspoliklinikan tarvetta, vaadittiin nyt usealta taholta nopeita toimenpiteitä ensihoitojärjestelmän kehittämiseksi. Diakonissalaitos oli jo kahden vuoden ajan tarjonnut yhteistyötä poliklinikan perustamiseksi. Neuvottelut eivät kuitenkaan edenneet, koska viranomaiset totesivat Helsingin kannan huumehoitokysymykseen olevan avoinna. Myöhemmin myös Helsingin kaupungin huumestrategiaa pohtinut työryhmä totesi, että Helsinki tarvitsi päivystyspoliklinikkakapasiteettia eri ikäisille huumeiden käyttäjille. Kaupunginhallituksen antaman kehotuksen johdosta terveys- ja sosiaalivirastojen yhteinen työryhmä teki esityksen huumepäivystyspoliklinikan perustamisesta. Työryhmä esitti, että helsinkiläisten huumepäivystyspoliklinikka perustettaisiin HYKS:iin laajentamalla ja monipuolistamalla HYKS:in silloisen huumevieroitusyksikön toimintaa. Terveysviraston suunnitelmasta antama lausunto, joka sisälsi kielteisen kannan Diakonissalaitoksen käynnistämän klinikan tarpeellisuudesta, tuli julkisuuteen ja vaikeutti Diakonissalaitoksen pyrkimyksiä saada toiminnalle rahoitusta. Raha-automaattiyhdistys hylkäsikin Diakonissalaitoksen hakemuksen toistamiseen vuodeksi Diakonissalaitos teki joulukuun 8. päivänä vuonna 1996 Helsingin kaupunginhallitukselle osoitetulla kirjeellä yhteistyötarjouksen, jossa toivottiin Helsingin kaupungin osallistuvan Pellaksen kokeilun jälkeen Helsingin Sörnäisiin vuoden 1997 alusta perustettavan huumepoliklinikan toimintaan ja sen laajentamiseen. Diakonissalaitos lähti siitä, että paras ratkaisu olisi vahvistaa yhtä aikaa sekä Diakonissalaitoksen päivystyspoliklinikkaa että HYKS:n huumevieroitusyksikköä. Näin resurssit tulisivat hyödynnettyä ja samalla tulisi luotua kustannustehokas hoidon porrastusjärjestelmä. Diakonissalaitos esitti olevansa myös valmis myöhemmin siirtämään kertyneen tietotaidon jollekin muulle, sopivammalle ylläpitäjälle. Tärkeintä olisi saada tarvetta vastaava ensihoitoyksikkö käynnistettyä mahdollisimman nopeasti. Helsingin kaupunginhallitus otti yhteistyötarjouksen perusteella yhteyttä Raha-

19 18 automaattiyhdistykseen ja ilmaisi periaatteellisen tukensa eri tahojen aktiivisuudelle huumeiden vastaisessa työssä. HYKS ja Helsingin kaupungin terveysvirasto asettivat joulukuussa 1996 yhteisen työryhmän jatkamaan valmistelua, jonka tavoitteena oli huumevieroitushoidon ja huumepäivystyspoliklinikkatoiminnan järjestäminen terveyslautakunnan tekemän esityksen pohjalta. Työryhmän valmistelutyön oli määrä olla valmis vuoden 1997 maaliskuun loppuun, jolloin yksikön lopullinen sijoituspaikkakin piti olla selvillä. Tammikuun 13. päivänä 1997 Helsingin Diakonissalaitos lähestyi suoraan sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkärettä, jotta valtioneuvosto osoittaisi Raha-automaattivaroja vuodelle 1997 huumeiden käyttäjien päivystyspoliklinikan tukemiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö edellytti avustuksen myöntämisen ehtona, että asiasta saadaan Helsingin kaupungin kanssa yhteisymmärrykseen perustuva ratkaisu. Neuvottelut Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirastojen, HYKS:n ja Diakonissalaitoksen välillä aloitettiin seuraavana päivänä. Neuvotteluissa saavutettiin yhteinen näkemys välittömistä toimenpiteistä sekä sovittiin jatkotyöskentelystä hoidon porrastuksen ja työnjaon määrittelemiseksi pitkällä tähtäimellä. Todettiin, että Helsinkiin ei tarvita kahta erillistä päivystävää huumepoliklinikkaa, mutta kylläkin porrastettu hoitojärjestelmä. Tästä syystä päätettiin, että edellä mainittuun HYKS:n ja terveysviraston työryhmään kutsutaan myös Diakonissalaitoksen ja sosiaaliviraston edustajat. Neuvottelun tuloksena Helsingin kaupunki sitoutui ostamaan huumepoliklinikkapalvelut Diakonissalaitokselta, mikäli Rahaautomaattiyhdistys osaltaan rahoittaa tätä toimintaa. Kaupungin kanssa käydyt neuvottelut vaikuttivat siihen, että Raha-automaattiyhdistys teki uuden linjauksen ja valtioneuvosto myönsi avustuksen vuoden 1997 alussa. Helsingin Diakonissalaitoksen, Helsingin kaupungin ja Raha-automaattiyhdistyksen välille syntynyt yhteisymmärrys mahdollisti Diakonissalaitoksen omalla rahoituksella alkaneen toiminnan jatkamisen. Raha-automaattiyhdistyksen avustukset ovatkin olleet välttämätön edellytys ympärivuorokautisen matalan kynnyksen toiminnan, neuvontapalvelun ja kehittämistyön ylläpitämiselle.

20 19 Vuoden 1997 alussa täysipainoisesti käynnistyneen huumeiden käyttäjien poliklinikan nimeksi tuli Kurvin huumepoliklinikka sen sijainnin mukaan. Keväällä 2000 poliklinikka muutti Munkkisaaren toimintakeskukseen, mutta sen nimi haluttiin säilyttää ennallaan. (ks. Törmä ym. 2003b.) Kurvin huumepoliklinikka toimii edelleen ainoana ympärivuorokauden päivystävänä matalan kynnyksen huumehoitopoliklinikkana koko maassa. 3.3 Huumehoidon palvelujärjestelmä Huumehoitojärjestelmä Päihdehuolto kuuluu Helsingissä sosiaaliviraston ja terveysviraston yhdessä järjestettäväksi. Sosiaali- ja terveystoimi on organisoitu erikseen omiksi virastoikseen. Sosiaaliviraston yhteispalvelukeskuksessa on päihdeasiantoimisto, jonka tehtävänä on ennalta ehkäisevä päihdetyö ja päihdehuollon laitosten johto sekä ostopalvelusopimusten tekeminen laitospalveluista. Keskitetty päihdehuollon hallinto on siis sosiaaliviraston toimintaa. Helsingin kaupunki on jakautunut seitsemään sosiaaliviraston ja seitsemään terveysviraston alueeseen. Alueet ovat hyvin itsenäisiä muodostaen kukin oman sosiaalikeskuksensa ja terveyskeskuksensa. Helsingin huumehoitojärjestelmä on erittäin monimuotoinen ja monimutkainenkin kokonaisuus. Palveluita tuottavat julkisen sektorin lisäksi lukuisat järjestöt ja kaupalliset yritykset. Koska pääkaupunkiseudulla huumeiden käyttö on selvästi yleisempää kuin muualla maassa ja huumeiden käyttäjiä on lukumääräisesti eniten, on huumeiden käyttäjien hoitoon erikoistuneet palvelutkin keskittyneet pitkälti pääkaupunkiseudulle ja erityisesti Helsinkiin. Yhä edelleen erikoistuneita hoitoyksiköitä on muualla maassa hyvin vähän, vaikka erilaisia huumeiden käyttäjien palvelupisteitä on moniin kaupunkeihin perustettukin. Suhteessa muihin kaupunkeihin Helsingin huumehoidon järjestelmä on varsin monipuolinen, kun otetaan mukaan myös kolmannen sektorin tuottamat palvelut. Huumehoidon perustason palvelut muodostuvat sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden palveluista: sosiaalitoimistot, mielenterveystoimistot, terveyskeskukset ja päivystävät poliklinikat muodostavat päihdehuollon perusrakenteen. Erityistason yksiköitä ovat A-klinikat (seitsemän, joista yhden palvelut ostetaan A-klinikkasäätiöltä) ja nuorisoasemat (kolme, joista yhden palvelut ostetaan A-klinikkasäätiöltä). Kahden kaupungin oman A-klinikan

Liite 1. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2008 aineisto hoitopaikoittain

Liite 1. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2008 aineisto hoitopaikoittain 1 Liite 1. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2008 aineisto hoitopaikoittain tietoja alle 10 tietoja 10 29 Ensikoti Helmiina 124 Ensikoti Pihla / Avopalveluyksikkö Amalia 114 Ensikoti Pinja 124 Itäinen

Lisätiedot

Koordinointia ja kumppanuuksia!

Koordinointia ja kumppanuuksia! Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Tutkimuksia 2003:4 Koordinointia ja kumppanuuksia! Helsingin päihdehuollon ulkoinen arviointi Sinikka Törmä, Kari Huotari ja Tiia Inkeroinen HELSINGIN KAUPUNKI HELSINGFORS

Lisätiedot

Taulukko 2. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2006 aineisto hoitopaikoittain

Taulukko 2. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2006 aineisto hoitopaikoittain Taulukko 2. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2006 aineisto hoitopaikoittain LIITE 1 Palautettujen tietoja alle 10 tietoja 10 29 Betlehem-koti 122 Ensikoti Helmiina 124 Forssan seudun terveydenhuollon

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 8.2.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 8.2.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2011 1 56 LAUSUNTO ALOITTEESTA KISKON JA NURMIJÄRVEN KLINIKOIDEN TARPEELLISUUDEN ARVIOINNISTA Terke 2010-3083 Esityslistan asia TJA/16 TJA Terveyslautakunta päätti antaa

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä

Lisätiedot

Hallinto- ja tukiyksikkö

Hallinto- ja tukiyksikkö Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.

Lisätiedot

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron

Lisätiedot

Päihdehuollon huumeasiakkaat 2002

Päihdehuollon huumeasiakkaat 2002 Tilastotiedote Statistikmeddelande 4/2 8.6.2 Päihdehuollon huumeasiakkaat 22 Yhteenveto Airi Partanen +58 9 967 2476 airi.partanen@stakes.fi Ari Virtanen +58 9 967 278 ari.virtanen@stakes.fi Telefax +58

Lisätiedot

PÄIHDEHUOLLON HUUMEASIAKKAAT VUONNA 2000 - tiedonantajapalaute 9/2001

PÄIHDEHUOLLON HUUMEASIAKKAAT VUONNA 2000 - tiedonantajapalaute 9/2001 Stakes/StakesTieto 15.6.2001 Sosiaali- ja terveystilastot PL 220, 00531 Helsinki Puh. (09) 3967 2476 Partanen Airi Puh. (09) 3967 2478 Virtanen Ari Fax. (09) 3967 2497 e-mail: etunimi.sukunimi@stakes.fi

Lisätiedot

Päihdehuollon huumeasiakkaat 2005

Päihdehuollon huumeasiakkaat 2005 Tilastotiedote Statistikmeddelande 11/2006 Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland 21.6.2006 Sosiaaliturva 2006 Socialskydd Social Protection Päihdehuollon

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 9 LAUSUNTO ALOITTEESTA AIDS-TUKIKESKUKSEN HIV- TESTAUKSEN JA KRIISIAVUN TOIMINTAEDELLYTYSTEN SELVITTÄMISESTÄ Terke 2009-2637 Esityslistan asia TJA/9 TJA Terveyslautakunta

Lisätiedot

KKRL 18 :n 4 MOMENTIN JA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN (646/2005) 2 :n PERUSTEELLA HYVÄKSYTYT PÄIHDEHUOLLON KUNTOUTUSLAITOKSET

KKRL 18 :n 4 MOMENTIN JA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN (646/2005) 2 :n PERUSTEELLA HYVÄKSYTYT PÄIHDEHUOLLON KUNTOUTUSLAITOKSET Kansaneläkelaitos Terveysosasto Työkykyryhmä Päihdehuollon kuntoutuslaitokset 13.6.2012 KKRL 18 :n 4 MOMENTIN JA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN (646/2005) 2 :n PERUSTEELLA HYVÄKSYTYT PÄIHDEHUOLLON KUNTOUTUSLAITOKSET

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011

Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Kehittämispäällikkö Airi Partanen 27.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 STM:n selvitys 30.11.2011 Valmistelu syksyllä 2011: STM, THL,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

Ajankohtaista HUS psykiatriassa

Ajankohtaista HUS psykiatriassa Ajankohtaista HUS psykiatriassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät, 30.10.2014 Matti Holi Toimialajohtaja, HYKS Psykiatria Rakenneuudistus: Viimeisten vuosien muutosprosessi, joka on kulminoitumassa

Lisätiedot

Tabell 2. Materialet från 2006 informationssystemet för narkomanvården efter behandlingsenhet

Tabell 2. Materialet från 2006 informationssystemet för narkomanvården efter behandlingsenhet BILAGA 1 Tabell 2. Materialet från 2006 informationssystemet för narkomanvården efter Mängden färre än 10 10 29 Betlehem-koti 122 Ensikoti Helmiina 124 Forssan seudun terveydenhuollon ky / Forssan A-klinikka

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Asunnottomien asumispalvelut/vantaa 16.5.2011. Tarja Maijala

Asunnottomien asumispalvelut/vantaa 16.5.2011. Tarja Maijala Asunnottomien asumispalvelut/vantaa 16.5.2011 Tarja Maijala Tuetun asumisen SAS-prosessi HAKEMUS,TYÖNTEKIJÄN/ASIAKKAAN YHTEYDENOTTO, JALKAUTUVA TYÖ SOSIAALITYÖNTEKIJÄN ARVIO TUETUN ASUMISEN SAS-KOKOUS

Lisätiedot

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt

Lisätiedot

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Huumausainepolitiikan ajankohtaista 2009 Martta Forsell Huumausainepoliittisen koordinaatioryhmän sihteeri 28.10.2009 Martta Forsell 1 Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Etsivän KATUKLINIKAN kokemuksia

Etsivän KATUKLINIKAN kokemuksia Etsivän KATUKLINIKAN kokemuksia Päihdetiedotusseminaari 2013 6.-8.6 Jurmala Mija Alho Yksikköjohtaja Vinkki, A-klinikka Vinkki on päihteiden käyttäjien, erityisesti suonensisäisesti huumeita käyttävien

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2015 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/7 09.06.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2015 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/7 09.06.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2015 1 (5) 289 Käytetyille huumeruiskuille tarkoitettujen erilliskeräysastioiden vakiinnuttaminen Helsingin yleisillä alueilla HEL 2015-006459 T 10 05 03 Päätös päätti,

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz. Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1

HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz. Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1 HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1 Mistä ja kenen prosessista on kyse? Polarisaatio: päihde- ja mielenterveystyö? Asiakkaan / potilaan muutosprosessista?

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

Päihdehuollon huumeasiakkaat

Päihdehuollon huumeasiakkaat TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Päihdehuollon huumeasiakkaat 2010 Narkotikaberoende klienter inom missbrukarvården 2010 Tuula Väänänen +358 20 610 7650 tuula.vaananen@thl.fi Terveyden

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun päihdehuoltojärjestelmä

Pääkaupunkiseudun päihdehuoltojärjestelmä Pääkaupunkiseudun päihdehuoltojärjestelmä -luvulla - tilastollista tarkastelua Satu Söderholm Pääkaupunkiseudun päihdehuollon kehittämishanke TYÖPAPEREITA 1:27 Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki 1 (5) Sosiaali- ja terveysvirasto 21.11.2013

Helsingin kaupunki 1 (5) Sosiaali- ja terveysvirasto 21.11.2013 Helsingin kaupunki 1 (5) Kaupunginhallitus PL 1 00099 HELSINGIN KAUPUNKI n esitys kaupunginhallitukselle uusista viroista ja virkanimikkeistä 1.1.2014 lukien HEL 2013-013716 T 01 01 00 esittää, että kaupunginhallitus

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

Rikosseuraamukset ja päihdekuntoutus Rikosseuraamusalan neuvottelukunta 18.10.2012. Olavi Kaukonen A-klinikkasäätiö

Rikosseuraamukset ja päihdekuntoutus Rikosseuraamusalan neuvottelukunta 18.10.2012. Olavi Kaukonen A-klinikkasäätiö Rikosseuraamukset ja päihdekuntoutus Rikosseuraamusalan neuvottelukunta 18.10.2012 Olavi Kaukonen A-klinikkasäätiö Järjestöjen rooli päihdehuollon tuottamisessa Kasvanut 90-luvun puolivälistä alkaen nyt

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Opiaattikorvaushoito

Opiaattikorvaushoito Opiaattikorvaushoito Lainsäädäntö Hoito perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (33/2008) Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia

Lisätiedot

TAMPEREEN A-TOIMI A-KLINIKKA NUORISOASEMA KUNTOUTUMISKESKUS K-KLINIKKA MATALA KOULUTUSOSASTO. lokak-11

TAMPEREEN A-TOIMI A-KLINIKKA NUORISOASEMA KUNTOUTUMISKESKUS K-KLINIKKA MATALA KOULUTUSOSASTO. lokak-11 TAMPEREEN A-TOIMI KOULUTUSOSASTO A-KLINIKKA NUORISOASEMA KUNTOUTUMISKESKUS K-KLINIKKA MATALA Matala Tuomiokirkonkatu 19, 33100 Tampere Puh 03 3124 7200 Fax 03 3124 7250 Terveysneuvontapiste Nervi Suvantokatu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta

Lisätiedot

Lapin päihdepalvelujärjestelmä

Lapin päihdepalvelujärjestelmä Lapin päihdepalvelujärjestelmä Lapin Päihdeklinikka Lapin päihdeklinikka palvelee erityistason hoito- ja kuntoutuslaitoksena alkoholin, lääkkeiden ja huumeiden ongelmakäyttäjiä ja heidän omaisiaan sekä

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

VASKIVUOREN LUKION PÄIHDESTRATEGIA - KOULUN TULEE OLLA PÄIHTEETÖN TYÖYMPÄRISTÖ

VASKIVUOREN LUKION PÄIHDESTRATEGIA - KOULUN TULEE OLLA PÄIHTEETÖN TYÖYMPÄRISTÖ VASKIVUOREN LUKION PÄIHDESTRATEGIA - KOULUN TULEE OLLA PÄIHTEETÖN TYÖYMPÄRISTÖ Vantaan kaupunki arvostaa päihteettömyyttä ja toimii siten, että erityisesti lapsilla ja nuorilla on oikeus päihteettömään

Lisätiedot

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat - Missä suunnitelman laatimisen suhteen mennään? Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - taustaa Suomen suurin kuntaliitos toteutui 1.1.2009, kun kymmenen kuntaa Halikko,

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Hoitopaikkakoodit 2012

Hoitopaikkakoodit 2012 Sivu 1 / 11 HOITOPAIKKA KUNTA HOITOPAIKKA- A-kliniken i Mariehamn 478 30478/4 111 Amor Dei 576 63324/1 122 Anjalankosken A-kilta ry / Toimintakeskus Kohtauspaikka 286 30754/8 114 Anjalankosken terveyskeskus

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Huumeiden käyttö ja huumeongelmaisten hoito Suomessa

Huumeiden käyttö ja huumeongelmaisten hoito Suomessa Huumeiden käyttö ja huumeongelmaisten hoito Suomessa Kehittämispäällikkö Airi Partanen Terveyttä Lapista 2013 (4.-5.9.2013, Rovaniemi) 1.3.2013 1 Sisältö Huumausaineiden käyttö ja siihen liittyvät haitat

Lisätiedot

Yhteistyösuunnitelma Tandem-projektin ja Jämsän kaupungin

Yhteistyösuunnitelma Tandem-projektin ja Jämsän kaupungin Yhteistyösuunnitelma n ja Jämsän kaupungin välillä Aspa -säätiö (ent. Asumispalvelusäätiö ASPA) on vuonna 1995 perustettu säätiö, jonka tehtävä yleishyödyllisenä toimijana on edistää vammaisten ihmisten

Lisätiedot

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti 17.10.2011 Markku Saarinen Kaarinan mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti - avohoitoyksikkö - organisatorisesti: Hyvinvointipalvelut Terveyspalvelut Mielenterveys-

Lisätiedot

Yhtymähallitus 72 26.08.2014. Hankintaoikaisu päihdepalvelujen hankintapäätökseen 45/02.08.00/2014. Yhtymähallitus 72. 1.Taustaa

Yhtymähallitus 72 26.08.2014. Hankintaoikaisu päihdepalvelujen hankintapäätökseen 45/02.08.00/2014. Yhtymähallitus 72. 1.Taustaa Yhtymähallitus 72 26.08.2014 Hankintaoikaisu päihdepalvelujen hankintapäätökseen 45/02.08.00/2014 Yhtymähallitus 72 1.Taustaa A-Klinikkasäätiö on tehnyt markkinaoikeuteen valituksen, joka koskee Espoon

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Valtakunnalliset Päihde- ja. mielenterveyspäivät 11-12.10.2011

Valtakunnalliset Päihde- ja. mielenterveyspäivät 11-12.10.2011 Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 11-12.10.2011 Päihdepalvelut kotiin Kokemuksia kotona tapahtuvasta alkoholikatkaisuhoidosta ja jälkikuntoutuksesta Råman Päivi, laitoshoidon koordinaattori,

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Turun seudun päihdehoitopaikat

Turun seudun päihdehoitopaikat Turun seudun päihdehoitopaikat 10.5.2007 Mika Kallio, LL, vs. apulaisylilääkäri TYKS, addiktiopoliklinikka Esityksen sisält ltö Hoitojärjestelm rjestelmä ja hoidon porrastus Yleistä Turun seudun päihdehoidostap

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi Sosiaali- ja terveyslautakunta 264 24.08.2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 107 21.03.2012 Maakuntahallitus I 69 16.04.2012 Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi 699/18/180/2011 STLTK

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Palveluja kotoisasti kotiin tuotavien palvelujen mahdollisuuksia ja rajoja

Palveluja kotoisasti kotiin tuotavien palvelujen mahdollisuuksia ja rajoja Palveluja kotoisasti kotiin tuotavien palvelujen mahdollisuuksia ja rajoja Kehittämisjohtaja Ari Saarto A-klinikkasäätiö 12.10.2011 Millaisia palveluja? Monenlaisia palveluja; esimerkiksi perinteisiä avohoidon

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

LUKIJALLE. Raportin on tuottanut Vantaan kaupungin ehkäisevän päihdetyön yksikkö.

LUKIJALLE. Raportin on tuottanut Vantaan kaupungin ehkäisevän päihdetyön yksikkö. LUKIJALLE Tämä raportti on laadittu kuvaamaan Vantaan päihdetilannetta vuonna 2005. Se tuo yhteen asiakokonaisuuksia siten, että yleiskäsityksen hahmottaminen päihdeasioista olisi mahdollista. Vantaa ja

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää ääkäri, OYS, lääl ääkinnällinen kuntoutus 18.10.2012 Keskittämisen perusteet

Lisätiedot

Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito

Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito Kaikki Ensimmäistä kertaa Miehet Naiset Avohoito Laitoshoito (lkm=4109) hoitoon hakeutuneet

Lisätiedot

Hietaniemenkadun palvelukeskus

Hietaniemenkadun palvelukeskus Hietaniemenkadun palvelukeskus 1.12.2010 Katri Joutselainen (ohj./sos.ohj.) Pia Mielonen (sh) Kuvat: Leif Mäkelä Hietaniemenkadun palvelukeskus 8.6.2009 yhdistyivät Herttoniemen asuntolan ja Pääskylänrinteen

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Oivaltava päivät 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Esityksen sisältö Avustukset vuodelle 2015 Omaishoidon avustaminen Tavoitealueet ja teemarahoitus Yksinäisyys- teema

Lisätiedot

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Päihdehuollon huumeasiakkaat

Päihdehuollon huumeasiakkaat TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Päihdehuollon huumeasiakkaat 2012 Narkotikaberoende klienter inom missbrukarvården 2012 Martta Forsell +358 29 524 7974 martta.forsell@thl.fi Tuula Nurmi

Lisätiedot

Perhekeskukset Suomessa

Perhekeskukset Suomessa Perhekeskukset Suomessa Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, FT, VTM Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Selvityksen tavoite ja aineisto SELVITYKSEN TAVOITTEENA

Lisätiedot

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531 Sosiaali- ja terveyslautakunta 12 08.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 23 17.03.2011 Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma vuosille 2010-2015 1647/00.01.02/2010 Sote 23.2.2010 23 Valmistelija: Psykososiaalisten

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja Uudenmaan palvelualue Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja 1 A-klinikkasäätiön arvot Ihmisarvon kunnioittaminen Luottamuksellisuus Suvaitsevaisuus

Lisätiedot

Helsingin mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdistyminen

Helsingin mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdistyminen Helsingin mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdistyminen Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.2013 Tuula Saarela LT, psykiatria- ja päihdepalvelujen johtaja Sisältö näkökulma yhdistymiseen

Lisätiedot

Ikääntyvien asuminen ja arjen palvelut. Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, FT Helsingin kaupungin terveyskeskus

Ikääntyvien asuminen ja arjen palvelut. Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, FT Helsingin kaupungin terveyskeskus Ikääntyvien asuminen ja arjen palvelut Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, FT Helsingin kaupungin terveyskeskus Terveyskeskuksen organisaatio Terveyslautakunta Toimitusjohtaja Terveysasemat 26 terveysasemaa

Lisätiedot

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 30.10.2015 Ilkka Jokinen 1 Esityksen teemat 1. Vaalijalan kuntayhtymä lyhyesti 2. Erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot