Yhdistys verkossa -kurssi, osa 2/ , Helsinki

Transkriptio

1 Yhdistys verkossa -kurssi, osa 2/ , Helsinki Vesa Saarinen Verkkotuottaja, Vihreät

2 Agenda Verkkoviestinnän taustoista ja trendeistä Erilaisia verkkosivujen julkaisumenetelmiä ja -järjestelmiä Keskustelua yhdistysten omista verkkosivuista Vapaa sana

3 Pari sanaa verkkokaupasta ja verkkopankeista Verkkokauppaa voi joko ylläpitää itse tai palvelun voi tilata ulkopuolelta kustannukset ulkop. ostettaessa n. 50 e / kk Verkkopankkisopimukset ( maksunappula verkkokauppaan) tehtävä pankkikohtaisesti Esim. Nordea: käyttöönotto 160 e / kk + käyttömaksu 17 e / kk + saapuva/palautettu maksu 0,34 e / kpl sopimukset tosin neuvoteltavissa

4 Pari sanaa näkyvyyden saavuttamisesta Miten yhdistys tms. voi saada näkyvyyttä verkossa, jos rahaa ei juurikaan ole? usein päivittyvät verkkosivut, jolla kiinnostavaa sisältöä esim. mielenkiintoinen blogi vuorovaikutteisuutta esim. video- tai kuvakilpailu yhdistys on esillä siellä missä ihmiset ovat; Facebook-ryhmät, keskustelupalstat... Hakukoneoptimointi (SEO)? Muita ajatuksia?

5 Verkkoviestinnän ja Internetin historiaa, kehitystä ja taustoja

6 Internetin merkitys vuonna 2008 The Internet has revolutionized the computer and communications world like nothing before. The invention of the telegraph, telephone, radio, and computer set the stage for this unprecedented integration of capabilities. The Internet is at once a world-wide broadcasting capability, a mechanism for information dissemination, and a medium for collaboration and interaction between individuals and their computers without regard for geographic location. -- Internet Society

7 Internetin evoluution peruspylväät Vaikuttavat/kehittyvät sekä yksinään että erikseen Tekninen: sotilaallisista lähtökohdista syntynyt tarve saada tietokoneet/käyttäjät kommunikoimaan keskenään (erit luku) Hallinnollinen: mahdollisuus ja halu tehdä kansainvälisiä infrastruktuureja (erit luku) Sosiaalinen: varhaisten internauttien halu verkostoitua (erit luku) Kaupallinen: tutkimuksesta hyödyntämiseen (erit luku)

8 Tietoyhteiskunta uusi aika? I: Teorioiden huuma Tulevaisuudentutkimuksessa (erit. 70-luvulla) ennustuksia siitä, että tieto- ja viestintäteknologian ja globalisaation vallankumous johtaa maailman uuteen aikaan Alvin Toffler (The Third Wave), Yoneji Masuda (The Information Society as Post Industrial Society), Daniel Bell (The Coming of Post-Industrial Society) Yhteistä utopia-ajattelu: tuleva yhteiskunta on (uhkista huolimatta) kaikin tavoin tavoittelemisen arvoinen ja edeltäjäänsä parempi. (Tämä ajattelu jatkuu yhä!)

9 Tietoyhteiskunta uusi aika? II: Teorioista käytäntöön Vuonna 1985 tietoverkkoja tutkimuslaitoksissa ja yliopistoissa käytettiin tiedon ja sähköpostin välittämiseen. Myös Suomessa pienen piirin juttu luvun alussa/puolivälissä modeemit ja BBS:t yhdistivät teknisesti kompetentteja nuoria (esim. MBnet ) Suomen kansalliset tietoyhteiskuntastrategiat 1995, 1998 ja 2006 (taustalla mm. Tiedon valtatie [Clinton], EU) määrittelivät aluksi lamasta selviämisen keinoja, myöh. Suomen suuntaa!

10 Tietoyhteiskunta uusi aika? III: Verkkoajan lyhyt historia WWW ja käsite Internet 1990-luvun puolivälissä valtamediana Internet on alle 10 vuoden ikäinen! Internetin yleistyminen (harrastajapiirien ulkopuolelle) tapahtui Suomessa vuosituhannen vaihteessa Evoluutio on nopeaa ja kehittyy yhä - Web 2.0 vasta muutaman vuoden ikäinen; mitä seuraavaksi?...silti teorioiden väitteet vallankumouksellisesti uudesta ajasta ovat vähintään liioiteltuja!

11 Verkkoviestinnän trendejä

12 Kertaus: Suosituimpia verkkosivuja Suomessa yhteisöpalvelut ja perinteiset uutismediat korostuvat Maailmalla yhteisöpalvelut ja videot, kuvat ja viihde korostuvat Yhteisöpalvelut ja kaksisuuntaisuus ( tiedottamisesta viestintään ) korostuu. Tämä tiivistynee käsitteeseen web 2.0.

13 Web 2.0 ongelmallinen käsite World Wide Webin toinen vaihe. Käsite on alun perin kehitetty O'Reilly and Associatesin ja MediaLive Internationalin järjestämän konferenssin markkinointiin, mutta se on sittemmin levinnyt laajempaan käyttöön. Epäilijät väittävät joko koko termin olevan turha, tai että sitä käytetään miten halutaan, jotta saataisiin media ja sijoittajat uskomaan, että ollaan rakentamassa jotain täysin uutta.

14 Web 2.0 käsitteen merkitys Termin kannattajien mukaan Web 2.0 sisältää: Siirtyminen toiminnallisempiin, www-pohjaisiin sovelluksiin Sosiaalisempi lähestymistapa sisällön tuottamiseen ja jakeluun, jossa korostetaan avointa kommunikointia, päätösvallan hajauttamista ja tiedon vapaata jakamista ja uudelleen käyttöä (Määritelmät tällä ja ed. kalvolla Wikipediasta)

15 Nykyinen-kasvava trendi 1: Tiedotuksesta viestintään Varhaiset verkkosivut yksisuuntaista, joskin monimediallista tiedotusta: sivujen tekijä tiedottaa tai valistaa kävijää jostakin asiasta Web 2.0 on siirtymä tiedotuksesta viestintään; tekijän ja kävijän suhde hämärtyy - kävijä osallistetaan ja osallistuu sivun tekoon Kävijä : yhteisöllisyydestä voimaa Tekijä : automaattinen sisältö; valtava kaupallinen tms potentiaali Esimerkkejä: Facebook, MySpace, IRC-galleria

16 Nykyinen-kasvava trendi 2: Virtuaalit Tavallisten käyttäjien, erit. nuorten verkon käyttö vapaa-ajalla painottuu sosiaaliseen ja viihteeseen; tässäkin yhteisöt merkittäviä. 2- ja 3-ulotteiset virtuaalit välivaiheessaan; vielä lukuisia teknisiä esteitä, mutta silti valtavat käyttäjämäärät --> jatkuvasti kasvava trendi! Esimerkkejä: Second Life, World of Warcraft, verkkopelit

17 Nykyinen-kasvava trendi 3: Mobiilius ja ubiikkius Verkko läsnä helposti ja kaikkialla, kannettavissa päätelaitteissa Laitteiden lisääntyvä keskinäinen kommunikaatio (sis. semanttinen verkko, keinoälyt) Kännykän, kannettavan tietokoneen ja multimedialaitteen rajat hämärtyvät Esimerkkejä: iphone, kommunikaattorit

18 Nykyinen-kasvava trendi 4: Pay (or don't) per view TV-sarjojen ja elokuvien yksinkertainen ja nopea imuroiminen verkosta ja katselu televisiosta Digiboksin, television, pelikonsolin ja olohuonetietokoneen rajojen hämärtyminen...mutta ei ihan nopeasti eikä ihan heti...ei ehkä koske musiikkia, jonka tilanne erilainen: monille musiikki on konkreettinen tuote (levy), tvsarjat ja elokuvat taas enemmänkin abstraktia sisältöä. Haaste: tekijänoikeuskysymykset ja -järjestöt

19 Nykyinen-kasvava trendi 5: Personointi ja huomiotalous Hakukoneet yms oppivat tuottamaan käyttäjiensä näköistä sisältöä Käyttäjät menevät a) sinne missä on muita käyttäjiä ja b) sinne, minne he löytävät On näyttävä siellä, missä ihmiset ovat, eikä olettaa, että ihmiset aina tulevat luo......vakiintuneilla poliittisilla tosin hieman helpompaa? Ihmisten halu olla yksilö yhteisössä ; omana itsenään siellä, missä muitakin ihmisiä on

20 Nykyinen-laskeva trendi 1: Podcasting Radiolähetysten tai muiden juonnettujen ohjelmien imurointi verkosta esim. ipodille Ongelmat: tiedostojen lataamisen hankaluus, ihmisten haluttomuus valmiiksi tuotettujen radioohjelmien kuuntelemiseen, liikkuvan kuvan vähäinen ja hankala tarjonta Tulevaisuus: trendi nousee, jos elokuvien/tvsarjojen lataaminen helpottuu huomattavasti...tosin podcasting-radiota tuskin pelastanee :-)

21 Nykyinen-laskeva trendi 2: Blogit (Suomessa) Blogien määrän kasvuvauhti hidastunut. Voidaan olettaa, että saturaatiopiste lähenee, mutta......yksittäisten blogien päivitystahti hiipunut! Ongelma: valtavasta määrästä vaikea poimia helmet, Suomessa kunnon blogilistan yms palveluiden puute, lisääntynyt halu yksityisyydelle, on niin paljon muutakin tekemistä Ratkaisu: helmet, asiakesk. blogit ja erit. mielenkiintoiset henkilöt jäävät - koska tulee kunnon kansalaisjournalismi?

22 Kertaus I: Miten trendit koskettavat yhdistyksiä? Trendien tunnistaminen helpottaa verkkoviestinnän suunnittelua ja toteutusta Trendien tunnistaminen auttaa ymmärtämään verkossa tapahtuvaa sekä tapahtunutta Trendien avulla voidaan päätellä, mitä ihmiset haluavat verkossa tehdä. Näin voidaan... saada käyttäjiä sivuille tarjota ihmisille sitä, mitä he haluavat saada ihmiset toimimaan halutulla tavalla

23 Kertaus II: Tärkeintä muistaa trendeistä Ihmiset haluavat viihtyä Ihmiset haluavat vuorovaikutusta Ihmiset pitävät kuvista ja videoista Verkko on omanlaatuisensa, mutta ei pelottava tai lopulta niin poikkeava viestintäympäristö Muista sivuja rakennettaessa iloisuus, ystävällisyys, brändinnäköisyys ja HAU! :-)

24 Ajatuksia julkaisujärjestelmistä

25 Mitä ovat julkaisujärjestelmät? Julkaisu- tai sisällönhallintajärjestelmät (engl. Content Management System; CMS) ovat ohjelmistoja, jotka nimensä mukaan hallitsevat verkkosivustojen sisältöä. Julkaisujärjestelmän ansiosta loppukäyttäjän ei tarvitse (yleensä juurikaan) osata verkkosivujen rakentamista tms. Järjestelmä hoitaa tekniikan, loppukäyttäjä syöttää sisällön.

26 Yleistä julkaisujärjestelmistä Erilaisia, eri käyttötarkoituksia varten räätälöityjä julkaisujärjestelmiä on todella paljon (Wiki: ~130). Ilmaisia, vapaita, avoimia julkaisujärjestelmiä Maksullisia, pitkälle räätälöityjä julkaisujärjestelmiä Yhden julkaisujärjestelmän käytön hallinta ei takaa muiden julkaisujärjestelmien käytön osaamista! Aina tarvitaan hieman teknistä osaamista; vähintään vähän opiskelua ja rohkeutta

27 Julkaisujärjestelmien käyttöönotosta Käyttöönottovaiheessa tarvitaan asiantuntijoita Koulutuksessa tarvitaan asiantuntijoita Ongelmatilanteissa tarvitaan asiantuntijoita Julkaisujärjestelmät ovat helppokäyttöinen, hyvä ja nykyaikainen tapa tuottaa verkkosivuja ja sisältöä verkkosivuille......mutta käyttöönottoa ja järjestelmän valintaa syytä miettiä tarkkaan! Järjestelmä valittava tarpeen mukaan.

28 Esimerkkejä maksuttomista julkaisujärjestelmistä Wordpress alkujaan pääasiassa blogisivustoja varten, mutta tuoreemmat versiot soveltuvat hyvin esim. pienen yhdistyksen tarpeita varten Drupal pääasiassa suurempia, monimutkaisempia sivustoja varten; esim. suuremmille yhdistyksille

29 Wordpress Plussia: Runsaasti valmiita ulkoasupohjia Runsaasti lisäpalikoita (plugins) Hyvä kategorioiden ja linkkien hallinta Helppokäyttöinen aloittelijalle Miinuksia: Kustomoinnin haastavuus (jos ei blogimuoto ja/tai jokin valmiista pohjista) Roskapostin hallinta

30

31 Drupal Plussia: Suurenkin sivuston hallinta mahdollista Ei sidottu blogirakenteeseen Teemoja ja lisäosia runsaasti; paljon ominaisuuksia valmiina Miinuksia: Monet valmiit ominaisuudet kehnohkoja Kustomoinnin vaikeus Tietokantaongelmat; sopivuus yhdistykselle?

32

33 Yhdistysten verkkosivuista

34 Tarkastellaan yhdistysten sivuja aiemmin opitun perusteella Ovatko sivut yhdistyksen näköiset? Kenelle sivut on suunnattu? Toteutuuko HAU (perushoukuttavuus, ajanmukaisuus, uskottavuus)? Miten valikko on rakennettu? Miten kuvia/grafiikkaa on käytetty? Minkälaisia palveluita sivuilla on/voisi olla?

35 Tarkasteltavat sivut

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48 Kiitos kurssista! Palautetta? Kysymyksiä? Kommentteja? Kaikki kelpaa!