HELSINGIN TERVEYDENHUOLLON ORGANISOINNIN UUSI EKUMENIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HELSINGIN TERVEYDENHUOLLON ORGANISOINNIN UUSI EKUMENIA"

Transkriptio

1 1 HELSINGIN TERVEYDENHUOLLON ORGANISOINNIN UUSI EKUMENIA TERVEYSKESKUSLÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA tehty pohjatyöksi Helsingin kaupungin avosairaanhoidon kehittämistyöryhmälle

2 2 Sisällysluettelo Sivu Helsingin terveydenhuollon organisaatiouudistus saadaanko aikaan tehokkaampaa toimintaa?... 3 Johdanto. 3 Käytännön esimerkkejä tiedonsiirron ja yhteistyön puutteista ja kehittämisen tarpeista erikoissairaanhoidon ja terveysasemien välillä. 6 Helsingin terveydenhuollon perusongelmat 8 Muita merkittäviä ongelmia 9 Miten osa ongelmista voitaisiin ratkaista rakenteellisilla ja toiminnallisilla muutoksilla?.10 Terveysasematoiminta...10 Terveysasemien oman toiminnan kehittämisen kohteita. 11 Miten Helsingin terveydenhuollon kokonaisuus tulisi järjestää? - terveyskeskuslääkärin näkökulma. 23 Kivelän ja Hesperian sairaalat.. 24 Mitä erinomaisia etuja tämä ratkaisu päivystys- ja akuuttisairaalatoimintaan tarjoaisi?...25 Laakson sairaala. 29 Auroran sairaala.. 31 Lapinlahden sairaala (Hus).32 Koskelan sairaala 34 Herttoniemen sairaala. 39 Malmin sairaala 41 Pitkäaikaissairaanhoidon laitokset 44 Loppusanat 46

3 3 HELSINGIN TERVEYDENHUOLLON ORGANISAATIOUUDISTUS - SAADAANKO AIKAAN TEHOKKAAMPAA TOIMINTAA? Johdanto Tehokkaasti toimivan terveydenhuollon suunnittelun perusongelmana on, että terveydenhuollon toiminnan kokonaisuuden suunnittelu ja hallinta on yhtä vaikeaa kuin moniongelmaisen potilaan kokonaisvaltainen hoito, eikä aina onnistu ollenkaan. Jokainen erikoisala ja tukitoiminto hallinnoi omaa alayksikköään yrittäen pitää budjettinsa kurissa siirtämällä usein välttämättömiä kustannuksia jonkin toisen yksikön maksettavaksi, vaikka kaikki rahat julkiseen terveydenhuoltoon viime kädessä tulevat veronmaksajien pussista. Kokonaisuuden suunnittelu voi joko puuttua kokonaan, tai jäädä satunnaiseksi selvitysmiestyöksi, tai paperipinoon hautautuvaksi erillisprojektiksi. Edellä esitetty pitää paikkansa myös työvoimaviranomaisten, KELAn ja kuntien sosiaali - ja terveystoimen puutteellisen yhteistyön suhteen, mihin liittyykin suuri osa sekä potilaita että heidän asioitaan hoitavia sosiaalityöntekijöitä ja terveyskeskuslääkäreitä turhauttavista ongelmista. Sama tauti vaivaa myös Helsingin terveydenhuoltoa. Helsingin kaupunki päätti keskittää lähes koko oman erikoissairaanhoitonsa HUS - sairaaloihin, mutta kustannussäästöjen toivossa yrittää nyt irrottautua HUS in sairaalasaneeraus - ym. ongelmista, mikä ei voi onnistua ellei kaupunki päätä rakentaa omaa erikoissairaanhoitoaan uudelleen. Ainoa tie parempaan ja edullisempaan järjestelmään on toimivan yhteistyön kehittäminen. Jos kumpikin taho vetää köydestä eri suuntaan, välissä oleva potilas katkeaa. Helsingin kaupungilla on vielä palveluksessaan osa pitkän kliinisen kokemuksen omaavista sisätautilääkäreistään. He hoitavat kaupungin konsultaatiopoliklinikoita ja akuuttisairaalatoimintaa sekä pitkäaikaissairaanhoitoa. Ilman heitä olisi erikoissairaanhoidon keskittäminen todennäköisesti johtanut nykyistä suurempiin hoitojärjestely - ja kustannusongelmiin. Kaupunginsairaaloiden sisätautilääkäreillä on myös Helsingin perusterveydenhuollon tuntemusta ja yhteistyön perinnettä, joka toistaiseksi vielä HUS -sairaaloista osin puuttuu.

4 4 HUS toimintojenkaan järjestelyjä ei ole aina helppo avohoidon näkökulmasta ymmärtää. Urologinen toiminta siirrettiin Marian sairaalaan, nyt takaisin Meilahden sairaalaan. Yleiskirurginen päivystys Marian sairaalasta lopetettiin. Kaikki kirurginen toiminta ei varmaankaan suosiolla mahdu Meilahteen, kun siellä pitäisi suorittaa myös tavallisimmat kirurgiset leikkaukset vaativimpien rinnalla? Miksei Marian sairaalassa säilytetä yleissisätauti ja yleiskirurgista päivystävää yksikköä, ja keskitetä erityisvaativa hoito Meilahden sairaalaan niin potilaat mahtuisivat paremmin? Miksei LYHKI kirurgiaa sijoiteta Malmin sairaalaan? Nämä järjestelyt tuntuisivat ainakin helsinkiläisten potilaiden näkökulmasta katsoen järkevimmiltä. Helsingin kaupungin erikoissairaanhoidon siirtymisen yhteydessä HUS sairaaloiden toimintojen hajanaisuus lisääntyi. HUS vastaa kaikkein vaativimmasta hoidosta ja järjestää kattavat päivystyspalvelut, mutta ongelmana Helsingissä on erityisesti päivystysjärjestelyjen erillisyys perusterveydenhuollon päivystyspalveluista. Tämä asia on HUS in Espoon ja Vantaan yksiköissä paremmin järjestetty. Perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa on turha asettaa napit vastakkain, sillä toimiva kokonaisuus on eduksi sekä perusterveydenhuollolle että erikoissairaanhoidolle. Koko porrastetulta terveydenhuollolta putoaa pohja, jos vaivalla ja rahalla suuresta potilasjoukosta esiin seulotut, erikoissairaanhoitoa vaativat potilaat hoidetaan huonosti tai jäävät hoitamatta. Samoin käy, ellei hyvin sairaalassa hoidetun potilaan jatkohoito perusterveydenhoidossa toteudu suunnitellulla tavalla. Käytännön terveysasematyötä eniten haittaavia esimerkkejä HUS -yhteistyön puutteista on vaikkapa se, etteivät HUS in ja Helsingin kaupungin tietojärjestelmät kommunikoi keskenään. Kun toimivalle yhteistyölle välttämättömiä tietoliikenneyhteyksiä yritetään luoda, ei asia saisi ainakaan kariutua yhteistyöstä alkuvaiheessa aiheutuviin kustannuksiin, koska molemmat osapuolet pitkällä tähtäyksellä todennäköisesti oleellisesti hyötyisivät yhteistyöstä. Käytännön työ terveysasemilla ja HUS in sairaaloissa helpottuisi ja halpenisi, ja potilasturvallisuus paranisi, kun tietojärjestelmien kommunikaatio-ongelmat olisi ratkaistu.

5 5 Terveysasematoiminnan kehittäminen mahdollisimman hyvin palvelevaksi ei voi tapahtua erillään muun terveydenhuolto-organisaation muutoksista. Terveysasematoiminnan mielekäs järjestäminen on erittäin riippuvainen laboratorio - ja kuvantamispalveluiden saatavuudesta, terveyskeskus - ja sairaalapäivystyksen organisoimisesta ja työnjaosta, erikoissairaanhoidon toiminnasta sekä kotihoidon tukipalveluista. Tämän vuoksi esittämässäni kokonaisehdotuksessa olen miettinyt terveysasematoiminnan näkökulmasta, miten mahdollisimman hyvä toiminnallinen kokonaisuus voitaisiin luoda koko Helsingin moniongelmaiseen terveydenhuoltoon. Selvitys on tehty pohjatyöksi vasta työtään aloittamassa olevalle Helsingin kaupungin avosairaanhoidon kehittämistyöryhmälle, mutta se on vain oma henkilökohtainen näkemykseni, josta toivottavasti löytyy ryhmän terveysasematoimintaan keskittyvälle kehitystyölle joitain sopivia jatkokehittelyn kohteita. Esityksen laajuus johtuu osittain siitä, että jo ennen työryhmän aloittamista minulta oli pyydetty ammattilehteen henkilöhaastattelu koskien Helsingin uuden organisaatiomuutoksen haasteita. En halunnut kritisoida aikaisemmin tehtyjä päätöksiä, vaan yrittää esittää asiassa jotain toivottavasti rakentavaa ja keskustelua herättävää. Terveydenhuollon suuntaviivoista ja rahoituksesta päätökset tekevät viime vaiheessa poliittiset elimet. Verovaroilla rahoitetun julkisen terveydenhuollon järjestelyistä pitäisi siksi mielestäni käydä mahdollisimman paljon avointa keskustelua niin, että myös terveydenhuollon eri alojen ammattilaiset osallistuisivat keskusteluun nykyistä enemmän. Tämä auttaisi ehkä sekä poliittisia että virkamiestason päättäjiä ymmärtämään myös perustason työntekijöiden näkökulmia ja heidän toimintansa ongelmakohtia nykyistä paremmin.

6 6 KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ TIEDONSIIRRON JA YHTEISTYÖN PUUTTEISTA JA KEHITTÄMISEN TARPEISTA ERIKOISSAIRAAN- HOIDON JA TERVEYSASEMIEN VÄLILLÄ Hoidon jatkuvuus (paljon puhutut hoitoketjut) ja potilasturvallisuus taattaisiin parhaiten, jos terveyskeskuslääkäri kontrollikäynnillä potilaan luvalla näkisi päätteeltä kaikki potilaasta yhteisessä laboratoriojärjestelmässä otetut koetulokset, ja sairaalasta kaupungin tietojärjestelmään viedyt epikriisit ja jatkohoito-ohjeet. Päällekkäistutkimuksilta ja virhepäätelmiltä vältyttäisiin, rahaa ja vaivaa säästyisi, ja potilaat voisivat paremmin. Nykyään paperilla tuleva epikriisi voi olla vielä postissa potilaan tullessa terveysasemalle tai potilaan paperiseen sairauskertomuskansioon arkistoituna terveyskeskuslääkärin toimiessa tietokonepäätteen varassa. Potilas ei aina muista, tai pidä tärkeänä kertoa omalääkärilleen, että hän on sairaalahoidossa ollutkaan; saati sitten sairauden laadusta, tehdyistä lääkitysmuutoksista tai sairaalalääkärin kontrollitoiveista. Potilailla on useimmiten nykyään se käsitys, että lääkäri näkee nämä asiat automaattisesti päätteeltään, niin kuin asia pitäisi ollakin; vaan ei ole. Myös terveysasemien laboratoriot kuuluvat HUS - laboratorioyksikköön. Edellä mainittujen tietoliikenneongelmien vuoksi laboratorion näytteenottaja ei automaattisesti näekään kaikkia lääkärin tai terveydenhoitajan Pegasosjärjestelmän laboratoriolomakkeelle kirjaamia viestejä ja laboratoriopyyntöjä. Lääkärin jo kerran tekemää laboratoriolähetettä ei ehkä yhtäkkiä päivitysongelmien takia löydykään potilaan tullessa esimerkiksi diabeteksen määräaikaiskontrolliin. Sekä laboratorion että terveysasematyöntekijöiden työaikaa joudutaan tuhlaamaan turhiin puhelinneuvotteluihin, ja juoksuttamaan samaa potilasta ehkä useamman kerran luukulta toiselle HUS- laboratorio lopetti terveysasemien näytteenotosta ajanvarauksen, jolloin potilaan ohjaaminen laboratorioon oikein esivalmisteltuna siirrettiin terveyskeskuslääkärille kuormittamaan muutenkin aikapulasta kärsivää potilasvastaanottoa. Järjestelmä on johtanut paitsi potilastyytyväisyyteen asioiden hoituessa samalla käyntikerralla, myös näytteenoton ajoittaisiin ruuhkahuippuihin ja niiden aiheuttamaan jonotukseen.

7 7 Myös erikoissairaanhoidon lääkärit hyötyisivät tietoliikenneyhteistyöstä, kun sairaalassa nähtäisiin potilaan luvalla päätteeltä koko potilaan terveysaseman sairaskertomus, allergiat ja lääkitystiedot ja jatkohoitoohjeet voitaisiin antaa kotiutuksen yhteydessä suoraan päätteelle. Sairaalaosastolta kotiutuksen yhteydessä voisi osastosihteeri varata päätteeltä potilaalle tarvittaessa valmiiksi kontrolliajan terveysasemalle ja kirjata tietojärjestelmään kontrollia edeltävien laboratoriokokeiden pyynnöt ja tärkeimmät jatkohoito - ohjeet jo ennen kuin varsinainen sairaalaepikriisi on ehditty tehdä. Yhteistyöhön liittyvät tietosuojaongelmat voitaisiin hyvällä tahdolla välttää. Jo tällä hetkellä potilaalta rutiinimaisesti kysytään lupa tarvittavaan tiedonsiirtoon aina potilaan hakeutuessa sairaalahoitoon. Samaan käytäntöön voitaisiin siirtyä terveysasemilla siten, että tieto olisi kirjattuna potilaan sähköiseen sairaskertomukseen, ja kirjallinen lupa potilaan paperikansiossa (joita vielä pitkään joudutaan pitämään mukana, koska osa hoidossa tarvittavista tiedoista, mm ekg-nauhat ovat edelleen paperilla) ja ko.tieto päivitettäisiin aina potilaan varatessa aikaa. Tiedon muuttuessa tallennettaisiin uusi kirjallinen dokumentti papereihin. Sellaisia potilaita on käytännössä vähän, jotka kieltävät tiedonhankinnan ja tiedon jatkohoitoon siirtämisen, koska suurin osa potilaista ymmärtää, että tiedonsiirto palvelee hänen omaa turvallisuuttaan. Kaikki edellä esitetty tietoliikenneyhteistyö olisi nopeasti toteutettavissa, ja parantaisi käytännön yhteistyötä enemmän kuin mitkään kokoukset, toimikunnat, yhdyshenkilöt tai yhteiskoulutukset, jotka vievät työaikaa ja maksavat paljon.

8 8 HELSINGIN TERVEYDENHUOLLON PERUSONGELMAT Potilasturvallisuuden ja kustannusten kannalta tärkeimpiä ongelmia ovat 1 Terveysasemilta joudutaan ohjaamaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) yliopistosairaalatasoiseen hoitoon potilaita, jotka voitaisiin hoitaa alue- tai keskussairaalatasoisessa hoitopaikassa halvemmin kustannuksin, mikäli sellainen väliporras olisi. 2 Edellä mainittujen potilaiden hoidon aiheuttama ruuhka haittaa vakavimmin sairaiden potilaiden hoitoa yliopistosairaaloissa, jotka vastaavat Uudenmaan, ja osin koko maan, vaativimman sairaalahoidon järjestämisestä myös päivystysaikana. 3 Helsingin kaupungin rahoitusongelmat uhkaavat tulevaisuudessa mahdollisesti aiheuttaa koko Etelä- Suomen terveydenhuollon järjestämisongelmia aiheuttavan erikoislääkäripulan, jos HUS yrittää sille esitettyjen toiveiden mukaisesti säästää rahaa vähentämällä eri erikoisalojen sairaalalääkäreiden (ennen apulaislääkäreiden) koulutusvirkoja. Viimeksi mainitun kaltaisen (90-luvun taloudellisen laman aikaisen) säästämisen takia jo tällä hetkellä kärsitään potilaiden tutkimista ja hoitoa haittaavasta erikoislääkäripulasta esimerkiksi röntgenlääkäreiden suhteen. Lääkäripulan kuriin saamiseksi täytyy pitää mielessä, ettei lääkärin peruskoulutuksen lisääminen auta erikoislääkäripulassa, ellei myös erikoistumispaikkoja lisätä. Vastavalmistunut lääkäri ei pysty toimimaan erikoislääkäritaitoja edellyttävässä työssä ennen erikoistumiskoulutuksen ja työkokemuksen saamista. Peruskoulutuksen kanssa koko prosessiin kuluu aikaa vuotta, joten nyt tehdyt virheratkaisut aiheuttavat hyvin pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia seurauksia. Edellä esitetyn valossa pitäisi HUS - sairaaloista koettaa löytää paremmin harkittuja säästökohteita kuin sairaalalääkäreiden virkojen vähentäminen. Kustannusten leikkaamiseksi tarvitaan sekä HUS in että kaupungin taholta hyvää tahtoa ja joustavuutta toimintojen luomiseksi toimiviksi kokonaisuuksiksi. Yhteisiä toimintakokonaisuuksia luotaessa voisivat HUS in poliklinikat ja päivystyspisteet suuresti hyötyä potilasohjauksen parantuessa ja jatkohoitojärjestelyjen (hoitoketjujen) toimiessa hyvin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä.

9 9 Muita merkittäviä perusongelmia Helsingin terveydenhuollossa ovat 1. terveydenhoitoyksiköiden ja tarvittavien oheispalveluyksiköiden suuri määrä 2. potilas ei ole voinut päästä terveyskeskuksen vuodeosastolle kiertämättä erikoissairaanhoidon akuuttisairaalan kautta 3. samat vanhuspotilaat kiertävät kodin, HUS sairaaloiden ja kaupunginsairaaloiden väliä ambulanssilla kotisairaanhoidon/ kotihoidon puutteiden ja hoivatasoisten hoitopaikkojen puutteen vuoksi 4. kaupunginsairaaloihin kohdistuva paine heikentää yksittäisen vanhuksen ongelmien tehokasta selvittämistä ennen kotiutusta, mikä helposti johtaa uuteen pikaiseen sairaalaan hakeutumiseen 5. HUS - sairaaloiden hoitoajat venyvät kaupunginsairaalapaikan jonotuksen vuoksi, tai sakkomaksujen vuoksi kaupunginsairaalat ruuhkautuvat ja potilaiden hoito siellä kärsii 6. potilaat hakeutuvat erikoissairaanhoidon sairaalapäivystyksiin ilman lähetettä 7. potilaat hakeutuvat terveyskeskuspäivystykseen silloinkin, kun todellista päivystysluonteisen lääkäritutkimuksen tarvetta ei ole 8. päivystyksen potilasohjausta ei ole saatu toimivaksi 9. potilaat hakeutuvat terveyskeskuspäivystykseen pitkäaikaisvaivoissa, joiden hoito olisi paremmin järjestettävissä ja hoidon jatkuvuus turvattavissa omalla terveysasemalla 10. terveyskeskuslääkärinviroista on jatkuvasti osa ilman viranhaltijaa, jolloin aikaa omalle terveysasemalle voi olla erittäin vaikea saada 11. väestövastuujärjestelmä on haavoittuva, ja alueiden epätasainen kuormitus asettaa sekä terveyskeskuslääkärit että asiakkaat eriarvoiseen asemaan; osa lääkäreistä uupuu, ja hoidon saavutettavuus vaihtelee liikaa 12. pääkaupunkiin kertyy sellaista terveysongelmia aiheuttavaa yksinäisyyttä, turvattomuutta ja huono-osaisuutta, joka ohjaa potilaita sairaalapäivystyksiin, mutta jonka auttamisessa terveydenhuollon keinot ovat riittämättömiä 13. jatkuvat toiminnan muutokset heikentävät yksiköiden työtehoa ja jo olemassa olevien resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä 14. hyvin toimivien yksiköiden hajauttaminen johtaa usein hyvien työntekijöiden menettämiseen toiselle työnantajalle 15. laaja-alaista lääketieteellistä tietoa vaativan toiminnan ohjaamisen, taloushallinnon ja poliittisen päätöksenteon yhdistäminen on vaativa yhtälö, joka voi ajoittain johtaa uusiin ja yllättäviinkin ongelmiin; terveydenhuollon paradoksi on, että säästämällä väärästä kohdasta voidaan päätyä kokonaiskustannusten nousemiseen; useimmiten mahdollisimman hyvin ja oikeana aikana hoidettu potilas on kaikkein halvin potilas.

10 10 MITEN OSA ONGELMISTA VOITAISIIN RATKAISTA RAKENTEELLISILLA JA TOIMINNALLISILLA MUUTOKSILLA? TERVEYSASEMATOIMINTA Helsinkiin on rakennettu kattava ja korkeatasoinen terveysasemaverkosto, joka tuo peruspalvelut lähelle potilasta. Tämä tuo mukanaan paljon etuja. Verkoston säilyttäminen ja yksiköiden pitäminen kohtuullisen kokoisina todennäköisesti kannattaa. Yhteistyö eri ammattiryhmien välillä toimii yleensä paremmin ja nopeammin, kun työntekijät tuntevat toisensa. Potilaat ovat useimmiten oppineet tietämään oman terveysasemansa, ja tarvittaessa hakeutumaan sinne sekä fyysisten oireiden että psykososiaalisten terveysongelmiensa takia. Vanhukset, huonosti liikkuvat, heikosti elämässä selviytyvät potilaat, lapsiperheet ja äitiys - ja lastenneuvola-asiakkaat hyötyvät erityisen paljon siitä, että terveysasema ja sen tukipalvelut ovat lähellä. Oma terveysasema voi osalle hauraimpia potilaita olla erittäin tärkeä turvallisuudentunnetta lisäävä tekijä, jonka puuttuminen tai liian suureksi kasvaminen voisi aiheuttaa lisääntynyttä hakeutumista terveyskeskus - ja sairaalapäivystyksiin. Liian suuressa yksikössä eivät avustajat, hoitajat ja lääkärit opi tarpeeksi tuntemaan potilaita. Kun sama potilas käy vuosien mittaan terveysasemalla monien erilaisten ongelmiensa vuoksi, on terveysaseman työntekijöillä edellytykset potilaan hyvin tuntiessaan suunnitella erityisesti moniongelmaiselle potilaalle tarkoituksenmukaisin hoito ja seuranta. Väestövastuujärjestelmä on parantanut hoidon saatavuutta ja potilaan sekä hänen reseptiensä ohjautumista samalle lääkärille, mutta tehnyt järjestelmän aikaisempaa haavoittuvammaksi. Järjestelmä kaipaisi kehittämistä. Helsingin terveydenhuollon organisaatiomuutos tuo paineita, mutta myös mahdollisuuksia kehittää terveysasemien toimintaa.

11 11 TERVEYSASEMIEN OMAN TOIMINNAN KEHITTÄMISEN KOHTEITA 1. terveysaseman sisäisen konsultoinnin kehittäminen 2. ajanvarauksen saatavuuden ja laadun parantaminen 3. panostaminen terveysasemalla tapahtuvaan tiedotus-, kehittämis- ja paineidenpurkutoimintaan 4. erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteyksien parantaminen 5. Pegasoksen kehittäminen 6. mielekäs työnjako terveysasemilla 7. terveydenhoitajan ja lääkärin yhteistyön edelleen kehittäminen 8. ryhmäohjauksen lisääminen terveysasemilla 9. sisätautilääkärin säännöllinen konsultointi-koulutuskäynti terveysasemalla 1-2x/kk 10. psykiatrisen erikoissairaanhoitajan vastaanotto terveysasemalla 2-4 kertaa/kk 11. oma nimetty sosiaalihoitaja-päihdetyöntekijä jokaiselle terveysasemalle 12. kotihoidon tukijärjestelyjen yhdistäminen myös päivystysaikana tehokkaasti palvelevaksi kokonaisuudeksi, mikä vähentäisi vanhusten turhaa lähettämistä sairaalaan 13. kotisairaanhoidon ja kotihoidon lähitukipisteet olisi hyvä sijoittaa terveysasemien yhteyteen käyttämään samoja laboratoriopalveluja ja parantamaan yhteistyötä 14. muiden terveyskeskuslääkärien ja kotisairaanhoidon lääkäreiden työnjaon ja yhteistyön suunnittelu

12 12 1. Terveysaseman sisäisen konsultoinnin kehittäminen Terveysasemilla on paljon lääketieteellistä osaamista, joka nyt on osin huonosti hyödynnetty väestövastuulääkäreiden puurtaessa kukin oman vastuuväestönsä ongelmien parissa. Kukaan ei pysty olemaan kaikkien lääketieteen osa-alueiden erityisasiantuntija, ja siksi olisi hyvä nykyistä järjestelmällisemmin etsiä jokaiselle terveysasemalääkärille hänen kiinnostuksensa mukainen lääketieteen osa-alue, josta ko. lääkäri saisi enemmän koulutusta ja toimisi sitten sisäisenä kouluttajana ja konsulttina terveysaseman muille lääkäreille ja muulle henkilökunnalle oman erityisosaamisalueensa hoito-ongelmissa. Jossain määrin tätä on saatukin jo terveysasemilla toteutumaan. Toiminta vähentää lähetteitä ja erikoissairaanhoidon puhelinkonsultaatioita. Erityisosaamisensa hyödyntäminen myös lisää työn tuottamaa tyydytystä. Helposti saavutettavissa oleva konsultaatiomahdollisuus myös vähentää yksittäiseen lääkäriin kohdistuvia tiedollisia paineita. Laajentuakseen nykyisestä järjestely vaatisi kuitenkin väestövastuukuormituksen vähentämistä vaikkapa palkkaamalla terveysasemille tuntityöajalla toimivia apulaislääkäreitä (esimerkiksi osa-aikatyötä haluavia pienten lasten lääkärivanhempia tms) auttamaan rutiinitöissä (esimerkiksi päivystyspotilaiden hoidossa tai reseptien uusimisessa), jotta työaikaa voitaisiin käyttää sisäiseen koulutukseen ja konsultointiin. Toinen tapa olisi pienentää väestövastuualueita ja korvata palkan heikkenemistä muun virkaan liittyvän työn lisillä erityistehtävien yhteydessä. Myös terveyskeskusavustajilla ja muulla hoitohenkilökunnalla on monenlaista terveydenhuollon osaamista ja työkokemusta, joka pitäisi saada hyötykäyttöön toimenkuvien yksilöllisen sovittamisen ja sen mukaisen palkan avulla. Ajanvarauksen taitavasta hoitamisesta (potilaiden ja terveyskeskuslääkärien arvioimana) pitäisi olla mahdollista maksaa terveyskeskusavustajalle tai hoitajalle kannustuspalkkio. Esimerkiksi laihdutus - tai tupakkavierotusryhmien ohjaamiseen hankittu koulutus ja kokemus voisi olla kuvatunlaista erityisosaamista. Erityisosaamisessa tarvittavan koulutuksen hankkimisesta voitaisiin kannustaa paitsi osallistumalla koulutuskustannuksiin, myös tekemällä palkkaliukumien käyttö nykyistä joustavammaksi. Tähän asti kaupunki on jättänyt mahdollisuudet kannustavaan palkkaukseen terveysasemilla lähes kokonaan käyttämättä; esimerkiksi yleislääketieteen erityispätevyyden hankkiminen on saatettu jättää peruspalkassa kokonaan huomioimatta, mikä on yksi niistä tekijöistä, joiden vuoksi kaupunki on menettänyt taitavia terveyskeskuslääkäreitä.

13 13 2. ajanvarauksen saatavuuden ja laadun parantaminen Terveysasematoiminnan kriittisin solmukohta on ajanvaraus. Mikäli ajanvarauksen yhteydessä ei päästä ammattitaitoiseen kiireellisyysarvioon ja oikeaan potilasohjaukseen, on potilaan hoito usein epäonnistunut jo ennen varsinaista terveysasemakäyntiä. Ajanvarauksessa toimivan henkilökunnan hyvä perehtyneisyys, säännöllinen lisäkoulutus ja jatkuva potilasohjauskäytäntöjen kehittäminen on tärkeimpiä edellytyksiä hyvin toimivalle terveysasemalle. Päivystysajan varauksen yhteydessä pitäisi pystyä jossain määrin ennakoimaan, tarvitaanko ko. potilaan tutkimisessa todennäköisesti päivystysluonteisia laboratorio- tai röntgentutkimuksia, ja antamaan aika sen mukaisesti, tai ongelmatilanteissa konsultoida omalääkäriä etukäteen. Tarvittavat laboratoriokokeet tai vaikkapa tarvittaessa EKGn voisi ohjelmoida ajanvarauksesta jo etukäteen vaikkapa omalääkärin konsultaation perusteella, tai yhdessä aikaisemmin sovittujen ohjeiden mukaisesti. Järjestely säästäisi aikaa ja lisäisi työn mielekkyyttä. Parhaimmillaan terveysasemilla jo tähän ainakin osittain päästäänkin. Yhteisten ohjauskäytäntöjen kehittäminen pitäisi olla tiimikokousten ja terveysasemakokousten aiheena säännöllisesti; erityisesti niiden potilasohjauksen ongelmatilanteiden jälkeen, jotka tuovat esiin uusia kehittämiskohteita. Ajanvarauksen yhteydessä pitäisi myös yrittää ennakoida tarvittavaa ajankäyttöä jonkin verran niin, että esimerkiksi hyvin iäkkäälle potilaalle pyrittäisiin varaamaan enemmän aikaa, samoin kuin monimutkaisempia lausuntoja (B-lausunto, C-lausunto, lausunto edunvalvojaa varten, laitospaikkalausunto) pyytävälle potilaalle, jos tämä suinkin on mahdollista. Järjestely vähentäisi terveyskeskuslääkärin turhautumista ja tekisi työtä mielekkäämmäksi. Ajanvaraus on siis tehokkaasti toimiessaan erittäin vaativaa, ja siksi ajanvarauksessa toimivan henkilökunnan koulutustarpeen ja asianmukaisen palkkauksen kehittämiseen tulisi kiinnittää huomiota.

14 14 3. Panostaminen terveysasemalla tapahtuvaan tiedotus-, koulutus- ja paineidenpurkutoimintaan Varsinkin toiminnan muuttuessa viime aikojen tahtiin, olisi ensiarvoisen tärkeää, että henkilökunta saisi jo etukäteen riittävästi tietoa ja mahdollisuuden ottaa kantaa suunnitelmissa oleviin muutoksiin; ja keskustella jo tapahtuneista muutoksista pienimuotoisissa työpaikkakokouksissa. Jokainen voisi jakaa saamansa tiedot ja kokemukset toisten työntekijöiden kanssa. Esimerkiksi edellä kuvatulla tuntityöntekijäjärjestelyllä voitaisiin todennäköisesti lisätä ainakin terveyskeskuslääkärien osallistumista yhteisiin kokouksiin, mikä nyt urakkatyöstä johtuen saattaa ontua. Tämä aiheuttaa muulle henkilökunnalle turhautumista, kun työtä ei useinkaan voida kehittää ilman kaikkien ammattiryhmien osallistumista toimintaan. Käytännön työtä tekevän henkilökunnan osallistuminen muutosten suunnitteluun helpottaisi heidän tulevaa sopeutumistaan muutoksiin, ja auttaisi löytämään muutosten todennäköisesti aiheuttamat käytännön hankaluudet kehitystyötä varten jo ennen kuin on ne opitaan yrityksen ja erehdyksen kautta. Esimerkiksi terveyskeskuslääkärin on usein vaikeaa ehtiä vastaanotolla etsimään tarvittavaa tietoa vaikkapa intranetistä. Harva terveyskeskuslääkäri jaksaa potilasvastaanoton ja paperityöt hoidettuaan jäädä illaksi ensin lukemaan sähköpostiaan, ja sitten tutkimaan intranettiä, tai kotonaan seurata internetistä poliittisten elinten esitys- ja päätöslistoja. Yleensä ainakaan terveyskeskuslääkärit eivät myöskään työpaikalla ehdi keskustella suunnitelmista tai jo tehdyistä muutoksista tiukan aikataulun vuoksi. Osa henkilökunnasta saakin jatkuvasti uusimmat tiedot oman työpaikkansa muutoksista vasta Helsingin Sanomia lukiessaan, jolloin on myöhäistä enää vaikuttaa mihinkään, vaikka muutokset sotisivat vakavastikin omaa ymmärrystä vastaan. Sopeutuminen sellaisiin muutoksiin, jotka aiheuttavat käytännön hankaluuksia ja/tai hoidon laadullista huononemista, aiheuttaa turhautumista ja työmotivaation alentumista. Se saattaa jopa saada työntekijän hakeutumaan muualle työhön. Jos työyhteisöön tulee suurta henkilökunnan vaihtuvuutta, potilaan hoidon jatkuvuus kärsii, samoin työyhteisön tehokas toiminta. Nykyisen sähköisen tiedonsiirron avulla on teknisesti helppoa kerätä käytännön työntekijöiden mielipiteitä suunnitteilla olevista muutoksista, sekä ehdotuksia muutoksiin liittyen. Näitä voisi sitten käyttää kehitystyön pohjana suunnittelutyöryhmissä.

15 15 Työntekijän pitäisi pystyä mahdollisimman paljon vaikuttamaan omiin työjärjestelyihinsä edellyttäen, että järjestelyt samalla turvaisivat palvelut hyvin. Oman työn kehittämisen mahdollisuus ja työn kokeminen mielekkääksi parantaa työssä viihtymistä ja työntekijän sitoutumista työpaikkaan, joskus jopa enemmän kuin palkanlisät. Lyhyet pienimuotoiset työpaikkakokoukset toimivat samalla hyvänä foorumina työpäivän aikana kertyneiden konsultaatiotarpeiden hoitamiselle ja kertyneiden paineiden purkamiselle. Terveyskeskuslääkäreille tulisi järjestää myös varsinaista konsultaatio - työnohjausta työn yksinäisyyden ja henkisen kuormittavuuden vuoksi, mutta tämä tulisi mieluiten järjestää palvelemaan suoraan potilastyötä. Työnohjaajan pitäisi olla henkilö, jolla itsellään olisi kokemusta terveyskeskuslääkärin työstä, ettei aiheutettaisi työn helpottumisen sijaan aikataulun kiristymistä. Työnohjaaja ja terveyskeskuslääkäri voisivat tavata yhdessä ohjattavan ongelmallisimmaksi kokemia potilaita, ja keskustella sitten parhaista menettelytavoista näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Tällä tavoin toiminta suoraan palvelisi potilaan hoitoa, mutta toisi samalla mahdollisesti esiin ohjattavan lääkärin kehittämistä kaipaavia hoitokäytäntöjä tai vuorovaikutuksen ongelmia auttaen löytämään näihin toimivia muutoksia. Myös tavallisten työhön liittyvien konsultaatioiden vaivaton järjestyminen vähentää terveyskeskuslääkärin kokemaa yksinäisyyttä ja helpottaa työn aiheuttamaa kuormitusta. Lääketiede on alati muuttuva ja kehittyvä tieteenala, eikä yksittäinen lääkäri pystyy millään seuraamaan kaikkia oleellisiakaan uusia tutkimustuloksia. Hoitokäytäntöjen muutosten seuraaminen on yleislääkärille erityisen vaativaa työn monialaisuuden takia. Työnohjauksella voitaisiin todennäköisesti saada henkistä ylikuormitusta ja sen aiheuttamia terveysongelmia työntekijöille vähenemään. Alkoholin liikakäyttö ja masennus ovat lääkäreillekin tavallisia terveysongelmia. Huonossa henkisessä kunnossa oleva lääkäri voi potilastyössään aiheuttaa suurta vahinkoa, joskus vaaratilanteitakin, mutta ainakin työstä saatavissa oleva terveyshyöty potilaalle yleensä vähenee.

16 16 4. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteyksien parantaminen Viittaan tässä jo edellä esitettyihin yhteistyöongelmiin ja niihin ehdotettuihin ratkaisuihin. Kun Pegasos ja HUS in tietojärjestelmät eivät nykyisellään kommunikoi keskenään, terveyskeskuslääkärit eivät enää näe päätteeltään esimerkiksi Marian sisätautipäivystyksessä otettuja laboratoriokoevastauksia tai erikoissairaanhoidon ajanvarauksia kuten kaupungin oman erikoissairaanhoidon aikana. Tämä johtaa päällekkäisiin tutkimuksiin ja merkitsee turhaa rahan ja työajan tuhlaamista. Päivystyslähetteen välittäminen sähköisesti HUS in päivystyspoliklinikoille ei ole mahdollista niissä tilanteissa, jolloin potilas on jo kotonaan, kun hälyttävästi poikkeavat laboratoriovastaukset valmistuvat. Olisi toivottavaa, että HUS in päivystyspolikinikat arvostaisivat yhteyksiä perusterveydenhuoltoon siinä määrin, että vaikkapa yhdelle päivystyspoliklinikan päätteistä avattaisiin Pegasos-yhteys ja esimerkiksi avustava henkilökunta opetettaisiin tulostamaan tarvittavat tiedot erikoissairaanhoidon lääkärin käyttöön potilaan luvalla, sekä viemään erikoislääkärin haluamat viestit edelleen Pegasokseen. HUS sairaaloiden osastosihteerit voisi hyvällä tahdolla Pegasoskouluttaa, ja sairaalan (osastot, poliklinikat) epikriisit voisi viedä terveyskeskuksen tietojärjestelmään. Tämä vähentäisi terveysasemalla paperikansioiden käyttötarvetta ja sekaannusten vaaraa, kun terveyskeskuslääkäri hoitaa potilasta päätteen varassa olematta tietoinen äskettäisestä sairaalahoidosta ja kontrollitutkimusten tarpeesta. Suora kommunikointi järjestelmien välillä olisi tarpeellinen sitten, kun HUS - sairaalat siirtyvät sähköiseen sairaskertomukseen. Tällaisen tietoyhteistyön rakentamiseen todennäköisesti kuluu vielä runsaasti aikaa, kun ilmeisesti HUS in sisälläkään eri klinikkojen tietojärjestelmät eivät välttämättä ole yhteensopivia. Tiedonsiirron ongelmien korjaaminen voisi kuitenkin parantaa yhteistyötä ja taata hoitoketjujen toteutumisen paljon paremmin kuin muut aikaa vievät ja paljon rahaa maksavat haavoittuvaisemmat toimenpiteet (yhdyshenkilöt, työryhmät ja yhteiskoulutukset). HUS- Laboratorioyksikkö päätti poistaa terveysasemilta ajanvarauksen. Ennen muutosta ei tavallisen terveyskeskuslääkärin mielipidettä asiasta kysytty. Muutos on johtanut terveyskeskuslääkärin työn lisääntymiseen ja ajoittaisiin laboratorioruuhkiin, vaikka on osittain lisännyt joustavuutta. Nyt laboratorioyksikkö on luopumassa/ luopunut kokonaan Pegasos-yhteydestä näytteenoton yhteydessä, jolloin lääkärin kirjaama laboratoriolähete jää laboratoriohenkilökunnalta osin näkemättä, ja esimerkiksi muutama päivä aikaisemmin vanhentunut laboratoriolähete ei enää näy näytteenottajalle Multilabista potilaan tullessa esimerkiksi diabeteksen puolivuotiskontrolliin.

17 17 Tämä johtaa turhanaikaiseen työajan tuhlaamiseen, kun laboratorio joutuu jokaisesta tällaisesta tapauksesta soittamaan joko terveysaseman toimistoon tai potilasta hoitavalle lääkärille. Laboratoriotoiminta on kiinteästi osa terveysasematoimintaa. Yhteistyö ja sen kehittäminen hyötyisi myös yksittäisen terveysaseman mahdollisuuksista osallistua prosessiin. Yhden lääkärin joka terveysasemalta voisi nimetä laboratoriotoiminnan yhdyshenkilöksi, HUS - puolelta onkin jo laboratoriohoitaja- yhdyshenkilöitä terveysasemille onneksi nimetty. Miksi on ajateltu, ettei terveysasemilla tarvita laboratorion ajanvarausta, vaikka se erikoispoliklinikoilla edelleen katsotaan tarpeelliseksi? 5. Pegasoksen kehittäminen Terveyskeskuslääkärin voi tällä hetkellä olla vielä aikaisempaa hankalampaa muodostaa kokonaiskäsitystä potilaan asioista tai esimerkiksi laatia erilaisia lausuntoja, kun osa tiedoista on paperilla kuten vielä suurin osa iäkkäämpien potilaiden sairauskertomuksesta, kaikki vanhat ja osa uusistakin sairaalaepikriiseistä sekä EKGt ; ja osa tiedoista taas päätteeltä nähtävissä pieninä kaistaleina kerrallaan. Potilaan 2 viimeisintä EKGta pitäisi saada myös Pegasokseen (tulosteet pitäisi edelleen arkistoida mahdollista valitusprosessia tms jälkiarviointia varten potilaskansioon). Kun viimeksi otetut EKGt olisivat käytettävissä vertailua varten terveyskeskus - ja sairaalapäivystyksissä, olisi sähköisestä tiedonsiirrosta saatu hyödynnetyksi ehkäpä yksi tärkeimmistä apukeinoista akuutisti sairaan potilaan päivystysluonteiseen hoitoon. Sähköinen EKG-tallennus auttaisi suuresti myös päivittäistä toimintaa, nyt joudutaan potilaan paperit tuomaan kuitenkin joka kerta potilaan tullessa vastaanotolle tai kysyessä vastauksia puhelimitse, jos laboratoriokokeiden yhteydessä on otettu EKG; tämä heikentää suunniteltua paperiliikenteen vähentämistä lääkärien ja toimiston välillä. EKG tarvitaan usein myös lääkitysmuutoksia harkittaessa. Paperiset PAD - ja PAPA vastaukset olisi myös hyvä saada sähköiseen muotoon. Uusille potilaille ei aina rutiininomaisesti enää tehdä omaa paperista potilaskansiota, vaikka ehkä pitäisi. Jos irrallisia lappuja arkistoidaan erikseen, ei vastausta aina välttämättä ole ainakaan yksinkertaisesti löydettävissä potilaan sitä kysyessä. Pegasoksen sairaalalähetteen laatimisosiosta puuttuu yhteys aikaisemmin laadittuihin lausuntoihin (niihin on useimmiten koottu hyvässä muodossa potilaan perustiedot) ja esimerkiksi verenpainetietoihin. Sairaalalähetteen tekstin tallennuksesta ei ole yhteyttä potilaan henkilötietoihin, jos lääkäri vaikka haluaisi tarkistaa puhelimitse potilaalta jonkin anamnestisen tiedon lähetettä laatiessaan.

18 18 Sairaalalähetteeseen tai lausuntoon kertomustietoja siirtäessä ei käynnin päivämäärä siirry tekstiin, mikä vaikeuttaa tekstin laatimista kronologiseen järjestykseen. Laboratoriokoevastaukset kirjautuvat lähetteelle luettavuuden kannalta epäkäytännöllisessä muodossa; samoin röntgenvastaus kirjautuu kapeana klönttinä vieden tilaa lähetetekstiltä. Mitä enemmän tekstiä pitää muotoilla, sitä hitaampaa on lähetteen tekeminen. Lääkäri ei pysty näkemään lähetettä lopullisessa muodossaan (mahtuuko kauniisti kaavakkeelle vai tulostuuko esimerkiksi kysymyksenasettelu yksinään erilliselle paperille), mikä vaikeuttaa lähetteen muotoilua ja lisää tarpeettomasti tulostettavan paperin määrää. Virtsan liuskakoevastausta ei saa kirjautumaan eikä edes avautumaan ollenkaan lähetetekstiä tehdessä. Vastaanottavaa tahoa ei pysty lähetetekstiä laatiessaan enää muuttamaan ellei hylkää koko tekelettä ja aloita alusta. Sairaalalähetesivuille ei kirjaannu tieto siitä erikoispoliklinikasta tai sairaalasta, minne lähete ohjattiin. YLE-lehdelle pitäisi kirjaantua tieto lähetteen tekemisestä samaan tapaan kuin tieto lausuntojen laatimisesta. Nykykäytäntö hämää pelkän YLE-lehden seuraajan luulemaan, ettei mitään käyntiä ole ollutkaan. YLE- lehden tekstin tallennuksesta puuttuu yhteys aikaisempaan sairaskertomukseen, laboratoriokokeisiin ja röntgenvastauksiin, vaikka juuri näitä asioitahan tekstiin pitäisi kirjata. Tilastointinäyttöjen vähentäminen olisi toivottavaa. Tavallisimpien diagnoosien luettelo vaatisi kehittämistä. Nykyisenlaisena se ei palvele parhaalla mahdollisella tavalla. Terveyskeskuslääkäreiltä voisi kysyä mitä diagnooseja he mihinkin osioon haluaisivat. Kehitystyö voisi helpottua ja lisätä lääkärien halukkuutta diagnoositietojen kirjaamiseen. Diagnoosien hakusysteemi on vaikeakäyttöinen, kun mukana on koko ICD 10 kaikkine erittäin harvinaisine sairauksineen ja elävään elämään yhteensopimattomuuksineen. Ehkä järjestelmään olisi tehtävissä rinnalle karsittu terveyskeskusversio ICPC n tilalle, kun sairaalapuoli kuitenkin käyttää ICD 10- tilastointia. ICPC on ylimalkainen eikä anna spesifistä tietoa. Kotisairaanhoidon potilaan lääkelistaan ei pääse suoraan ko. potilaan sairaskertomuksesta. Sähköisestä sairaskertomuksesta puuttuu päivitettävä lista potilaan lääkityksestä, joka olisi esimerkiksi lähetteeseen nopeasti siirrettävissä.

19 19 Normaalina näkyvät laboratoriokoetulokset eivät aina ole normaaleja. Osaa laboratoriovastauksista ei listasta saa avattua, vaan järjestelmä kysyy vain poistetaanko viesti? Laboratoriovastauslistaan saattaa ilmaantua vanhoja koetuloksia. Posti- ja tulospostilistassa voisi näkyä avaamattomat viestit erivärisenä. Hälytysrajat eivät ole terveysasemaolosuhteisiin suunniteltuja, esimerkiksi La 91 pitäisi terveysasemaolosuhteissa olla hälytysviesti, mutta ei ollut. Pegasospostista ei pysty siirtymään puheena olevan potilaan sairaskertomukseen. Myös vapaamuotoista tekstiä pitäisi pystyä korjaamaan saman päivän aikana joutumatta laatimaan uusia versioita rasittamaan tietojärjestelmää. Saman päivän tekstiin pitäisi pystyä tekemään korjauksia joutumatta joka kerta uudelleen tilastointinäytöille. 6. Mielekäs työnjako terveysasemilla Ajanvaraus pitää suunnitella niin, että puhelimeen vastaava henkilö sekä omaa riittävän työkokemuksen ja tiedontason että on saanut huolellisen perehdytyksen ja koulutuksen tehtävään. Tietoja pitää myös jatkuvasti päivittää, ja toimintaa kehittää. Terveysaseman sisäinen koulutus ja yhteistyöpalaverit ovat edellytyksiä yhteistyön kehittämiselle ja toimenkuvien ja työnjaon selkiyttämiselle. Kun potilaan hyvä hoidon lähtökohdat ymmärretään samalla tavalla, löytyvät edellytykset joustavalle toiminnalle. Terveysaseman sisäinen työnjako elää muutospaineissa, avustavaa henkilökuntaa on vähennetty toimistotöiden muuttuessa sähköisen tiedonsiirron myötä. Sähköinen tiedonsiirto on tuonut omat hyötynsä, mutta vastaavasti myös omat hankaluutensa terveysasematyöhön. Lääkärit yrittävät ehkä välttää papereiden pyytämistä, ja siten keventää avustavan henkilökunnan työtä. Kuitenkin kun HUS in sairaalaepikriisit tulevat edelleen paperilla, EKG-nauhat ovat edelleen paperilla, PAPA ja PADvastaukset ovat edelleen paperilla jne, voi olennaista tietoa jäädä ottamatta huomioon, jos papereiden tuomista yritetään liikaa säännöstellä. Potilas ei aina ymmärrä kertoa lääkärille esimerkiksi sairaalakäynneistään, puhumattakaan, että potilaalla aina olisi epikriisikopio mukanaan omalääkärille esitettäväksi.

20 20 Laboratoriokokeisiin ohjeistamisen voisi siirtää terveyskeskusavustajille laboratoriopuolen antaman koulutuksen jälkeen, ellei laboratoriopuoli katso enää pystyvänsä tehtävää tekemään. Tehtävä tuottaisi parhaan tuloksen laboratoriohenkilökunnan itsensä tekemänä, koska he tietävät parhaiten oman kuormitustilanteensa ja laadunvarmistuksen ohjeet. 7. Terveydenhoitajan ja lääkärin yhteistyön edelleen kehittäminen Preventioprojektin avulla saatiin todennäköisesti aikaan merkittävää kehitystä Helsingin terveysasemilla sydän- ja verisuonitautiriskipotilaiden löytämiseen ja elämäntapaohjaukseen liittyvässä yhteistyössä. Tämän toiminnan ylläpito ja edelleen kehittäminen on yksi tärkeimmistä osa-alueista edelleenkin. Yksi kehittämisen kohteista on työnjaon selkiyttäminen akuutisti sairastuneiden potilaiden hoidossa ja ohjauksessa. Tavoite pitäisi olla, että jo potilaan ottaessa yhteyttä terveysasemalle tapahtuisi ammattitaitoinen kiireellisyysarvio ja oikeaan osuva potilasohjaus siten, että lääkärille ohjautuisi vain todennäköisesti lääkärintutkimusta ja hoitoa vaativat sairastapaukset; ja terveydenhoitaja ottaisi vastaan lievemmin sairaat toki ohjaten tarvittaessa omalta vastaanotoltaan lääkärille ensiarvion osoittautuessa virheelliseksi. Järjestely säästää lääkärin akuuttiaikoja todella tarvitseville, ja parantaa näin hoidon saatavuutta ja vähentää päivystyspisteisiin ohjautumista. Masennus- ja uupumusoireiden sekä päihdeongelmien yleisyyden vuoksi voidaan näistä potilaista vain osa ohjata muihin hoitopaikkoihin. Näiden potilaiden hoito on kuitenkin vaativaa ja aikaa vievää. Tämän toiminnan kehittäminen lääkärin ja terveydenhoitajan yhteistyöksi olisi mielekästä ja todennäköisesti parantaisi tuloksia. Mikäli terveysasemalle saataisiin vieraileva psykiatrinen erikoissairaanhoitaja ja vakituinen sosiaalihoitaja-päihdetyöntekijä, olisi terveysasemalla ainekset moniongelmaisten potilaiden moniammatilliseen auttamisen, josta niin paljon puhutaan mutta harvoin havaitaan. 8. Ryhmäohjaustoiminnan lisääminen terveysasemilla Toivottavaa olisi saada ryhmämuotoinen ohjaustoiminta (laihdutusryhmät, tupakanvierotusryhmät) terveysasemilla nykyisestä lisääntymään elintapaohjauksen tulosten parantamiseksi ja valistustoiminnan tehostamiseksi. Myös uusia ryhmämuotoisia ohjaustoimintoja voisi ottaa käyttöön. Jos asemalle saataisiin säännöllisesti vieraileva psykiatrinen erikoissairaanhoitaja, voitaisiin masennus- ja uupumusoireisille järjestää ryhmämuotoista kuntoutustoimintaa yhteistyössä terveysasematyöntekijöiden kanssa. 2.tyypin diabeetikoiden ravitsemusohjausta voisi taudin yleisyyden vuoksi ajatella toteutettavan ryhmämuotoisena.

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016

Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016 Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016 1. Työterveyslääkärin läsnäolo on 3 päivää tarjouspyynnön mukaisesti ja 4 päivää sopimusluonnoksen mukaisesti. Kumpi pätee? Vastaus: vähintään

Lisätiedot

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä Liite 8 Sopimusohjauksen aluetilaisuus 24.09.2014 Jyväskylä Päivystystoiminnan järjestäminen KSSHP:ssa TAUSTAA (1) Asetus perustuu Terveydenhuoltolakiin (2010) sekä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 20/2014 1 (6) Kaupunginhallitus Stj/1 19.5.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 20/2014 1 (6) Kaupunginhallitus Stj/1 19.5.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 20/2014 1 (6) Päätöshistoria Sosiaali- ja terveysvirasto 7.5.2014 HEL 2014-005402 T 01 01 00 Sosiaali- ja terveysvirasto esittää, että kaupunginhallitus päättäisi seuraavista

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

KD Naisten Palveleva Sote

KD Naisten Palveleva Sote KD Naisten Palveleva Sote www.kdnaiset.fi KD Naisten Palvelevassa SoTe:ssa pidetään huolta kaikista ihmisistä vauvasta vaariin, koko maan alueella Hankoniemestä Norjan rajalle asti sekä kasvukeskuksissa

Lisätiedot

Community Paramedic. Sami Länkimäki

Community Paramedic. Sami Länkimäki Community Paramedic Sami Länkimäki Ongelmakohtia ratkottavaksi Miten päivystyskäyntejä voidaan vähentää? Ei päivystykseen ilman vakioitua hoidontarpeen arviota Ei päivystykseen ennen kevyiden palvelumallien

Lisätiedot

Prosessien laihduttaminen. Laadukkaat terveyspalvelut; yhteistyötä, työnjakoa ja segmentointia IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.

Prosessien laihduttaminen. Laadukkaat terveyspalvelut; yhteistyötä, työnjakoa ja segmentointia IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4. Prosessien laihduttaminen Laadukkaat terveyspalvelut; yhteistyötä, työnjakoa ja segmentointia IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012 Klas Winell Laihat prosessit Lean processes Jatkuvan kehittymisen

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( )

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( ) LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU (1.10-31.12.2015) PÄIVI SOVA, LKS APTEEKKI, PROVIISORI ESIMIESINFO 5.9.2016 PROSESSI 1 TEHTY TYÖ Arviointeja tehtiin noin 100. Näistä 75 tehtiin

Lisätiedot

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 2013 PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 25.9.2013 Versio 1.0 Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus 1 (8) Sisällysluettelo 1 ALKOHOLIN JA MUIDEN PÄIHTEIDEN

Lisätiedot

B2C Pro Jorvin kokemuksia. Päivi Valta anestesialääkäri, oyl

B2C Pro Jorvin kokemuksia. Päivi Valta anestesialääkäri, oyl B2C Pro Jorvin kokemuksia Päivi Valta anestesialääkäri, oyl 2.10.2007 Päiväkirurgisen potilaan asiointiprosessi n. 2 6 kk ennen n. 1 kk ennen leikkausta leikkausta 2 B2C Pro tulosten arviointi TOIMINNOT

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 101 LAUSUNTO ALOITTEESTA KOTIHOIDOSSA OLEVIEN HYVIEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUSPALVELUJEN EDELLYTYKSISTÄ Terke 2010-272 Esityslistan asia TJA/11 TJA Terveyslautakunta

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Pohjoinen hyvinvointialue. Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta

Pohjoinen hyvinvointialue. Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta Pohjoinen hyvinvointialue Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta Mitä hyvää on nykyisissä palveluissa? Hyvä palvelu; ammattitaitoiset työntekijät; kaikki palvelut pelaavat Haukiputaalla

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Terveys ja talous 2016

Terveys ja talous 2016 Terveys ja talous 2016 15.9.2016 Tehokkuutta osaamisen kehittämiseen Oppiportin hyödyntämisen mahdollisuuksista Digidigi Digitalisaatio haastaa perinteiset toimintamallit ja muuttaa maailmaa, sosiaali-

Lisätiedot

Hankeseminaari Leena Ollonqvist Tietohallintopäällikkö

Hankeseminaari Leena Ollonqvist Tietohallintopäällikkö Hankeseminaari 2016 2.3.2016 Leena Ollonqvist Tietohallintopäällikkö Suunnitelmat vuodelle 2016 Satakunnan alueen näkökulmasta Itseilmoittautuminen Pilotointi: Lasten- ja naistentalossa Seuraava käyttöönotto

Lisätiedot

Uuden sairaalan toimintamalli ja vaikutukset kuntien lähipalveluihin. Miten muutoksiin varaudutaan? Pirjo Mustonen, Uusi sairaala -hanke

Uuden sairaalan toimintamalli ja vaikutukset kuntien lähipalveluihin. Miten muutoksiin varaudutaan? Pirjo Mustonen, Uusi sairaala -hanke Uuden sairaalan toimintamalli ja vaikutukset kuntien lähipalveluihin. Miten muutoksiin varaudutaan? 24.9.2015 Pirjo Mustonen, Uusi sairaala -hanke Mitä tavoitellaan = visio Hoidon ja diagnostiikan korkea

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 TERVEYSKESKUS Leena Moisander 23.10.2009 TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNNÖN MUUTETTAVAT KOHDAT PITKÄAIKAISHOIDON UUDELLEENJÄRJESTELYN YHTEYDESSÄ Pykälä Nykyinen Uusi 6 Lautakunnan

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti Oulun kaupunki Hyvä potku hanke Myllyojan terveysaseman loppuraportti 2014-2015 SISÄLLYS 1 Myllyojan terveysaseman esittely ja hankkeen lähtökohdat... 3 2 Havaitut ongelmat ja kehittämiskohteet... 3 3

Lisätiedot

ASIAKASPALAUTTEEN POHJALTA LAADITUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2016

ASIAKASPALAUTTEEN POHJALTA LAADITUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2016 1 ASIAKASPALAUTTEEN POHJALTA LAADITUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2016 Sisällys Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Aikuisten sosiaalipalvelut Lasten ja nuorten terveyspalvelut Vastaanottotoiminta Mielenterveys-

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2011 1 134 LAUSUNTO KIRJEESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MAKSUKATOSTA Terke 2011-284 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti antaa kirjeestä kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

Suomeksi Näin käytät ereseptiä

Suomeksi Näin käytät ereseptiä Suomeksi Näin käytät ereseptiä Kaikkialla Suomessa siirrytään vaiheittain käyttämään sähköistä reseptiä eli ereseptiä. Tarkista, mitkä apteekit ja terveydenhuollon toimipaikat käyttävät jo ereseptiä. Saat

Lisätiedot

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen

Lisätiedot

Oulun seudun terveydenhuollon palvelurakenneselvitys mihin on tultu vuoden 2011 aikana? Simo Kokko Oulu

Oulun seudun terveydenhuollon palvelurakenneselvitys mihin on tultu vuoden 2011 aikana? Simo Kokko Oulu Oulun seudun terveydenhuollon palvelurakenneselvitys mihin on tultu vuoden 2011 aikana? Simo Kokko Oulu 20.12.2011 14.5.2012 1 Oulun tilanne ja hallitusohjelmassa ennakoitu uusi terveydenhuollon palveluiden

Lisätiedot

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa

Lisätiedot

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta 27.3.2014 Lapin keskussairaalan laajennushanke - mistä on kysymys? Lapin keskussairaalan auditorio Ounasrinteentie 22 Rovaniemi

Lisätiedot

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA Veli-Pekka Rautava 15.2.2016 K-HKS LUKUINA VUONNA 2014 Poliklinikkakäyntejä 240 275 (suunnite 217 870) Hoitopäivät 99 808 Hoitojaksot 25 644 Leikkaus- ja muut toimenpiteet

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Syksyllä 2011 tehdyn STM:n selvityksen tuloksia korkeakouluharjoittelija Laura Sohlberg, THL VTT Anna Leppo 28.11.2012 Opioidiriippuvuuden

Lisätiedot

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 59 LAKIEHDOTUKSET Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin 1 kohta,

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkärien palkkarakenteet. Ansiokäsitteet ja ansioiden muodostuminen eri tehtävissä

Terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkärien palkkarakenteet. Ansiokäsitteet ja ansioiden muodostuminen eri tehtävissä Terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkärien palkkarakenteet Ansiokäsitteet ja ansioiden muodostuminen eri tehtävissä Lääkärien ansiokäsitteet Peruspalkka = tehtäväkohtainen palkka Säännöllisen työajan ansio

Lisätiedot

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen)

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) Verkostokysely (Digium-pohja) Seuraavassa on lueteltu eri organisaatioita ja yhteisöjä, jotka ovat mahdollisesti yhteystahojasi tässä hankkeessa. Arvioi

Lisätiedot

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (12) Terveyslautakunta Tja/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (12) Terveyslautakunta Tja/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2012 1 (12) 71 Lausunto Eduskunnan oikeusasiamiehen selvitys- ja lausuntopyyntöön ruotsinkielisistä avohoidon mielenterveyspalveluista HEL 2012-001050 T 06 00 00 Päätös

Lisätiedot

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta YL Katriina Lähteenmäki Yleislääketieteen ja Akuuttilääketieteen el Ensihoitolääketieteen erityispätevyys Päivystyslääketieteen erityispätevyys mobiilitoiminnan

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

Hukkahaavit ja Kaizen. Mitä Hukkahaavi ja Kaizen on? Susanna Mantere Välinehuoltotyönohjaaja

Hukkahaavit ja Kaizen. Mitä Hukkahaavi ja Kaizen on? Susanna Mantere Välinehuoltotyönohjaaja Hukkahaavit ja Kaizen Susanna Mantere Välinehuoltotyönohjaaja 7.10.2016 Mitä Hukkahaavi ja Kaizen on? Hukkahaavi prosessin tarkastelua johon osallistuu eri ammattiryhmiä ja useampi työyksikkö Kaizen on

Lisätiedot

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa 26.4.2016 Potilas- ja omaisneuvostonkokous Auditorio Sisätautien ylil., medisiinisen tulosalueen johtaja Susanna Halonen Sisätautien ja ihotautien tulosyksikkö

Lisätiedot

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta.

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. parantaa. PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. KYS antaa korkeatasoista kliinistä hoitoa, tekee kansainvälisesti arvostettua tutkimusta ja kouluttaa

Lisätiedot

ATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen

ATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen ATK-päivä Joensuu 27.5.2002 Pentti Itkonen Miksi strategia? Tulevaisuuteen ajautuminen Passiivinen kohtalonusko Strateginen liikkumavara koetaan vähäisenä Tulevaisuuteen sopeutuminen Menneisyyden trendit

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA

LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA Valmisteluhankkeen ohjausryhmä 12.5.2016 PERUSAJATUS Joustava, dynaaminen ja kansalaisen tarpeeseen vastaava palveluverkosto, jossa

Lisätiedot

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON PERHE- JA SOSIAALIPALVELUT-OSASTON FONIATRIAN POLIKLINIKKATOIMINNON LUOVUTUKSESTA HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRILLE HELSINGIN KAUPUNGIN

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari 31.5.2016 SIDONNAISUUDET - Medandit Oy, omistusosuus 50 % - Ammatinharjoittaja Dextra Koskiklinikka

Lisätiedot

Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014. Petri Pommelin kehittämispäällikkö

Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014. Petri Pommelin kehittämispäällikkö Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014 Petri Pommelin kehittämispäällikkö Potilasturvallisuus on IN Potilasturvallisuusstrategian päivitys?

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/ (5) Kaupunginhallitus Stj/

Helsingin kaupunki Esityslista 9/ (5) Kaupunginhallitus Stj/ Helsingin kaupunki Esityslista 9/2014 1 (5) 2 Sosiaali- ja terveysviraston uudet virat ja virkanimikemuutokset 1.4.2014 lukien HEL 2014-000765 T 01 01 00 Päätösehdotus päättänee seuraavista sosiaali- ja

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Systemaatinen hoidon tarpeen arviointi (HTA) perusterveydenhuollossa

Systemaatinen hoidon tarpeen arviointi (HTA) perusterveydenhuollossa Systemaatinen hoidon tarpeen arviointi (HTA) perusterveydenhuollossa Alueellinen päivystyspäivä 15.2.2017 Anneli Kuusinen-Laukkala, asiantuntijalääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri, KSSHP anneli.kuusinen@ksshp.fi

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Miten lasten- ja nuorisopsykiatria näkee tilanteen - mikä toimii ja mikä ei (hoito/hoidon koordinointi) Tarja Ukura lastenpsykiatrian el

Miten lasten- ja nuorisopsykiatria näkee tilanteen - mikä toimii ja mikä ei (hoito/hoidon koordinointi) Tarja Ukura lastenpsykiatrian el Miten lasten- ja nuorisopsykiatria näkee tilanteen - mikä toimii ja mikä ei (hoito/hoidon koordinointi) Tarja Ukura lastenpsykiatrian el Mikä puhuttaa eniten välimatkat olisivat lyhyemmät jos työntekijät

Lisätiedot

Käyntien odotusajat Salo, THL AVOHILMO perusterveydenhuollon lääkärit Käynnit Aika: 2015 09/2015 Palvelumuoto: Sairaanhoito Avosairaanhoito

Käyntien odotusajat Salo, THL AVOHILMO perusterveydenhuollon lääkärit Käynnit Aika: 2015 09/2015 Palvelumuoto: Sairaanhoito Avosairaanhoito 276/06.00.00/2016 Vastaus Lounais-Suomen aluehallintoviraston selvityspyyntöön hoitoonpääsyn toteutumisesta perusterveydenhuollossa Lounais-Suomen aluehallintoviraston pyytää kirjeellään LSAVI/3818/05.07.03/2015

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

Lähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus. Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät 29.10.2010

Lähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus. Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät 29.10.2010 Lähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät 29.10.2010 Palkkaus perustuu työn vaativuuteen Tehyläisiin sovelletaan kunta-alalla kunnallista

Lisätiedot

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Hannus- Kurkela- Palokangas Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Taustaa: - Tarkoituksena on selvittää millaisia ovat Oulun yhteispäivystyksen paljon palveluita käyttävät oululaiset

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke Hankkeen arviointi, itsearviointina 19.9.2008 A. DILLI- hankeen prosessin arviointi 1. Olivatko tavoitteet realistisia ja oikeista lähtökodista

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Sopimus 1 (4) Terveydenhuollon palvelualue 7720/2015 Suun terveydenhuolto Julkinen

Kuopion kaupunki Sopimus 1 (4) Terveydenhuollon palvelualue 7720/2015 Suun terveydenhuolto Julkinen Kuopion kaupunki Sopimus 1 (4) SOPIMUS VIRKA-AJAN ULKOPUOLISEN SUUN TERVEYDENHUOLLON PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ POHJOIS-SAVON ALUEELLA Sopijapuolet Kuopion kaupunki ja Lapinlahden kunta Pohjois-Savon

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 05.06.2012 Sivu 1 / 1 1552/01.01.01/2012 72 Valtuustokysymys Espoon terveysasemien rekrytoinnista (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Heinänen Tuula, puh. (09) 816 23332 Kumpulainen Tuija, puh. (09)

Lisätiedot

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa 6.10.2016 Yhteistyön kokonaisuus peruspalveluissa Laukaa, Keuruu, Saarikka, Äänekoski ja ympäristö Marja-Leena Peura, p. 050 3153355 alueena

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot