HELSINGIN TERVEYDENHUOLLON ORGANISOINNIN UUSI EKUMENIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HELSINGIN TERVEYDENHUOLLON ORGANISOINNIN UUSI EKUMENIA"

Transkriptio

1 1 HELSINGIN TERVEYDENHUOLLON ORGANISOINNIN UUSI EKUMENIA TERVEYSKESKUSLÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA tehty pohjatyöksi Helsingin kaupungin avosairaanhoidon kehittämistyöryhmälle

2 2 Sisällysluettelo Sivu Helsingin terveydenhuollon organisaatiouudistus saadaanko aikaan tehokkaampaa toimintaa?... 3 Johdanto. 3 Käytännön esimerkkejä tiedonsiirron ja yhteistyön puutteista ja kehittämisen tarpeista erikoissairaanhoidon ja terveysasemien välillä. 6 Helsingin terveydenhuollon perusongelmat 8 Muita merkittäviä ongelmia 9 Miten osa ongelmista voitaisiin ratkaista rakenteellisilla ja toiminnallisilla muutoksilla?.10 Terveysasematoiminta...10 Terveysasemien oman toiminnan kehittämisen kohteita. 11 Miten Helsingin terveydenhuollon kokonaisuus tulisi järjestää? - terveyskeskuslääkärin näkökulma. 23 Kivelän ja Hesperian sairaalat.. 24 Mitä erinomaisia etuja tämä ratkaisu päivystys- ja akuuttisairaalatoimintaan tarjoaisi?...25 Laakson sairaala. 29 Auroran sairaala.. 31 Lapinlahden sairaala (Hus).32 Koskelan sairaala 34 Herttoniemen sairaala. 39 Malmin sairaala 41 Pitkäaikaissairaanhoidon laitokset 44 Loppusanat 46

3 3 HELSINGIN TERVEYDENHUOLLON ORGANISAATIOUUDISTUS - SAADAANKO AIKAAN TEHOKKAAMPAA TOIMINTAA? Johdanto Tehokkaasti toimivan terveydenhuollon suunnittelun perusongelmana on, että terveydenhuollon toiminnan kokonaisuuden suunnittelu ja hallinta on yhtä vaikeaa kuin moniongelmaisen potilaan kokonaisvaltainen hoito, eikä aina onnistu ollenkaan. Jokainen erikoisala ja tukitoiminto hallinnoi omaa alayksikköään yrittäen pitää budjettinsa kurissa siirtämällä usein välttämättömiä kustannuksia jonkin toisen yksikön maksettavaksi, vaikka kaikki rahat julkiseen terveydenhuoltoon viime kädessä tulevat veronmaksajien pussista. Kokonaisuuden suunnittelu voi joko puuttua kokonaan, tai jäädä satunnaiseksi selvitysmiestyöksi, tai paperipinoon hautautuvaksi erillisprojektiksi. Edellä esitetty pitää paikkansa myös työvoimaviranomaisten, KELAn ja kuntien sosiaali - ja terveystoimen puutteellisen yhteistyön suhteen, mihin liittyykin suuri osa sekä potilaita että heidän asioitaan hoitavia sosiaalityöntekijöitä ja terveyskeskuslääkäreitä turhauttavista ongelmista. Sama tauti vaivaa myös Helsingin terveydenhuoltoa. Helsingin kaupunki päätti keskittää lähes koko oman erikoissairaanhoitonsa HUS - sairaaloihin, mutta kustannussäästöjen toivossa yrittää nyt irrottautua HUS in sairaalasaneeraus - ym. ongelmista, mikä ei voi onnistua ellei kaupunki päätä rakentaa omaa erikoissairaanhoitoaan uudelleen. Ainoa tie parempaan ja edullisempaan järjestelmään on toimivan yhteistyön kehittäminen. Jos kumpikin taho vetää köydestä eri suuntaan, välissä oleva potilas katkeaa. Helsingin kaupungilla on vielä palveluksessaan osa pitkän kliinisen kokemuksen omaavista sisätautilääkäreistään. He hoitavat kaupungin konsultaatiopoliklinikoita ja akuuttisairaalatoimintaa sekä pitkäaikaissairaanhoitoa. Ilman heitä olisi erikoissairaanhoidon keskittäminen todennäköisesti johtanut nykyistä suurempiin hoitojärjestely - ja kustannusongelmiin. Kaupunginsairaaloiden sisätautilääkäreillä on myös Helsingin perusterveydenhuollon tuntemusta ja yhteistyön perinnettä, joka toistaiseksi vielä HUS -sairaaloista osin puuttuu.

4 4 HUS toimintojenkaan järjestelyjä ei ole aina helppo avohoidon näkökulmasta ymmärtää. Urologinen toiminta siirrettiin Marian sairaalaan, nyt takaisin Meilahden sairaalaan. Yleiskirurginen päivystys Marian sairaalasta lopetettiin. Kaikki kirurginen toiminta ei varmaankaan suosiolla mahdu Meilahteen, kun siellä pitäisi suorittaa myös tavallisimmat kirurgiset leikkaukset vaativimpien rinnalla? Miksei Marian sairaalassa säilytetä yleissisätauti ja yleiskirurgista päivystävää yksikköä, ja keskitetä erityisvaativa hoito Meilahden sairaalaan niin potilaat mahtuisivat paremmin? Miksei LYHKI kirurgiaa sijoiteta Malmin sairaalaan? Nämä järjestelyt tuntuisivat ainakin helsinkiläisten potilaiden näkökulmasta katsoen järkevimmiltä. Helsingin kaupungin erikoissairaanhoidon siirtymisen yhteydessä HUS sairaaloiden toimintojen hajanaisuus lisääntyi. HUS vastaa kaikkein vaativimmasta hoidosta ja järjestää kattavat päivystyspalvelut, mutta ongelmana Helsingissä on erityisesti päivystysjärjestelyjen erillisyys perusterveydenhuollon päivystyspalveluista. Tämä asia on HUS in Espoon ja Vantaan yksiköissä paremmin järjestetty. Perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa on turha asettaa napit vastakkain, sillä toimiva kokonaisuus on eduksi sekä perusterveydenhuollolle että erikoissairaanhoidolle. Koko porrastetulta terveydenhuollolta putoaa pohja, jos vaivalla ja rahalla suuresta potilasjoukosta esiin seulotut, erikoissairaanhoitoa vaativat potilaat hoidetaan huonosti tai jäävät hoitamatta. Samoin käy, ellei hyvin sairaalassa hoidetun potilaan jatkohoito perusterveydenhoidossa toteudu suunnitellulla tavalla. Käytännön terveysasematyötä eniten haittaavia esimerkkejä HUS -yhteistyön puutteista on vaikkapa se, etteivät HUS in ja Helsingin kaupungin tietojärjestelmät kommunikoi keskenään. Kun toimivalle yhteistyölle välttämättömiä tietoliikenneyhteyksiä yritetään luoda, ei asia saisi ainakaan kariutua yhteistyöstä alkuvaiheessa aiheutuviin kustannuksiin, koska molemmat osapuolet pitkällä tähtäyksellä todennäköisesti oleellisesti hyötyisivät yhteistyöstä. Käytännön työ terveysasemilla ja HUS in sairaaloissa helpottuisi ja halpenisi, ja potilasturvallisuus paranisi, kun tietojärjestelmien kommunikaatio-ongelmat olisi ratkaistu.

5 5 Terveysasematoiminnan kehittäminen mahdollisimman hyvin palvelevaksi ei voi tapahtua erillään muun terveydenhuolto-organisaation muutoksista. Terveysasematoiminnan mielekäs järjestäminen on erittäin riippuvainen laboratorio - ja kuvantamispalveluiden saatavuudesta, terveyskeskus - ja sairaalapäivystyksen organisoimisesta ja työnjaosta, erikoissairaanhoidon toiminnasta sekä kotihoidon tukipalveluista. Tämän vuoksi esittämässäni kokonaisehdotuksessa olen miettinyt terveysasematoiminnan näkökulmasta, miten mahdollisimman hyvä toiminnallinen kokonaisuus voitaisiin luoda koko Helsingin moniongelmaiseen terveydenhuoltoon. Selvitys on tehty pohjatyöksi vasta työtään aloittamassa olevalle Helsingin kaupungin avosairaanhoidon kehittämistyöryhmälle, mutta se on vain oma henkilökohtainen näkemykseni, josta toivottavasti löytyy ryhmän terveysasematoimintaan keskittyvälle kehitystyölle joitain sopivia jatkokehittelyn kohteita. Esityksen laajuus johtuu osittain siitä, että jo ennen työryhmän aloittamista minulta oli pyydetty ammattilehteen henkilöhaastattelu koskien Helsingin uuden organisaatiomuutoksen haasteita. En halunnut kritisoida aikaisemmin tehtyjä päätöksiä, vaan yrittää esittää asiassa jotain toivottavasti rakentavaa ja keskustelua herättävää. Terveydenhuollon suuntaviivoista ja rahoituksesta päätökset tekevät viime vaiheessa poliittiset elimet. Verovaroilla rahoitetun julkisen terveydenhuollon järjestelyistä pitäisi siksi mielestäni käydä mahdollisimman paljon avointa keskustelua niin, että myös terveydenhuollon eri alojen ammattilaiset osallistuisivat keskusteluun nykyistä enemmän. Tämä auttaisi ehkä sekä poliittisia että virkamiestason päättäjiä ymmärtämään myös perustason työntekijöiden näkökulmia ja heidän toimintansa ongelmakohtia nykyistä paremmin.

6 6 KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ TIEDONSIIRRON JA YHTEISTYÖN PUUTTEISTA JA KEHITTÄMISEN TARPEISTA ERIKOISSAIRAAN- HOIDON JA TERVEYSASEMIEN VÄLILLÄ Hoidon jatkuvuus (paljon puhutut hoitoketjut) ja potilasturvallisuus taattaisiin parhaiten, jos terveyskeskuslääkäri kontrollikäynnillä potilaan luvalla näkisi päätteeltä kaikki potilaasta yhteisessä laboratoriojärjestelmässä otetut koetulokset, ja sairaalasta kaupungin tietojärjestelmään viedyt epikriisit ja jatkohoito-ohjeet. Päällekkäistutkimuksilta ja virhepäätelmiltä vältyttäisiin, rahaa ja vaivaa säästyisi, ja potilaat voisivat paremmin. Nykyään paperilla tuleva epikriisi voi olla vielä postissa potilaan tullessa terveysasemalle tai potilaan paperiseen sairauskertomuskansioon arkistoituna terveyskeskuslääkärin toimiessa tietokonepäätteen varassa. Potilas ei aina muista, tai pidä tärkeänä kertoa omalääkärilleen, että hän on sairaalahoidossa ollutkaan; saati sitten sairauden laadusta, tehdyistä lääkitysmuutoksista tai sairaalalääkärin kontrollitoiveista. Potilailla on useimmiten nykyään se käsitys, että lääkäri näkee nämä asiat automaattisesti päätteeltään, niin kuin asia pitäisi ollakin; vaan ei ole. Myös terveysasemien laboratoriot kuuluvat HUS - laboratorioyksikköön. Edellä mainittujen tietoliikenneongelmien vuoksi laboratorion näytteenottaja ei automaattisesti näekään kaikkia lääkärin tai terveydenhoitajan Pegasosjärjestelmän laboratoriolomakkeelle kirjaamia viestejä ja laboratoriopyyntöjä. Lääkärin jo kerran tekemää laboratoriolähetettä ei ehkä yhtäkkiä päivitysongelmien takia löydykään potilaan tullessa esimerkiksi diabeteksen määräaikaiskontrolliin. Sekä laboratorion että terveysasematyöntekijöiden työaikaa joudutaan tuhlaamaan turhiin puhelinneuvotteluihin, ja juoksuttamaan samaa potilasta ehkä useamman kerran luukulta toiselle HUS- laboratorio lopetti terveysasemien näytteenotosta ajanvarauksen, jolloin potilaan ohjaaminen laboratorioon oikein esivalmisteltuna siirrettiin terveyskeskuslääkärille kuormittamaan muutenkin aikapulasta kärsivää potilasvastaanottoa. Järjestelmä on johtanut paitsi potilastyytyväisyyteen asioiden hoituessa samalla käyntikerralla, myös näytteenoton ajoittaisiin ruuhkahuippuihin ja niiden aiheuttamaan jonotukseen.

7 7 Myös erikoissairaanhoidon lääkärit hyötyisivät tietoliikenneyhteistyöstä, kun sairaalassa nähtäisiin potilaan luvalla päätteeltä koko potilaan terveysaseman sairaskertomus, allergiat ja lääkitystiedot ja jatkohoitoohjeet voitaisiin antaa kotiutuksen yhteydessä suoraan päätteelle. Sairaalaosastolta kotiutuksen yhteydessä voisi osastosihteeri varata päätteeltä potilaalle tarvittaessa valmiiksi kontrolliajan terveysasemalle ja kirjata tietojärjestelmään kontrollia edeltävien laboratoriokokeiden pyynnöt ja tärkeimmät jatkohoito - ohjeet jo ennen kuin varsinainen sairaalaepikriisi on ehditty tehdä. Yhteistyöhön liittyvät tietosuojaongelmat voitaisiin hyvällä tahdolla välttää. Jo tällä hetkellä potilaalta rutiinimaisesti kysytään lupa tarvittavaan tiedonsiirtoon aina potilaan hakeutuessa sairaalahoitoon. Samaan käytäntöön voitaisiin siirtyä terveysasemilla siten, että tieto olisi kirjattuna potilaan sähköiseen sairaskertomukseen, ja kirjallinen lupa potilaan paperikansiossa (joita vielä pitkään joudutaan pitämään mukana, koska osa hoidossa tarvittavista tiedoista, mm ekg-nauhat ovat edelleen paperilla) ja ko.tieto päivitettäisiin aina potilaan varatessa aikaa. Tiedon muuttuessa tallennettaisiin uusi kirjallinen dokumentti papereihin. Sellaisia potilaita on käytännössä vähän, jotka kieltävät tiedonhankinnan ja tiedon jatkohoitoon siirtämisen, koska suurin osa potilaista ymmärtää, että tiedonsiirto palvelee hänen omaa turvallisuuttaan. Kaikki edellä esitetty tietoliikenneyhteistyö olisi nopeasti toteutettavissa, ja parantaisi käytännön yhteistyötä enemmän kuin mitkään kokoukset, toimikunnat, yhdyshenkilöt tai yhteiskoulutukset, jotka vievät työaikaa ja maksavat paljon.

8 8 HELSINGIN TERVEYDENHUOLLON PERUSONGELMAT Potilasturvallisuuden ja kustannusten kannalta tärkeimpiä ongelmia ovat 1 Terveysasemilta joudutaan ohjaamaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) yliopistosairaalatasoiseen hoitoon potilaita, jotka voitaisiin hoitaa alue- tai keskussairaalatasoisessa hoitopaikassa halvemmin kustannuksin, mikäli sellainen väliporras olisi. 2 Edellä mainittujen potilaiden hoidon aiheuttama ruuhka haittaa vakavimmin sairaiden potilaiden hoitoa yliopistosairaaloissa, jotka vastaavat Uudenmaan, ja osin koko maan, vaativimman sairaalahoidon järjestämisestä myös päivystysaikana. 3 Helsingin kaupungin rahoitusongelmat uhkaavat tulevaisuudessa mahdollisesti aiheuttaa koko Etelä- Suomen terveydenhuollon järjestämisongelmia aiheuttavan erikoislääkäripulan, jos HUS yrittää sille esitettyjen toiveiden mukaisesti säästää rahaa vähentämällä eri erikoisalojen sairaalalääkäreiden (ennen apulaislääkäreiden) koulutusvirkoja. Viimeksi mainitun kaltaisen (90-luvun taloudellisen laman aikaisen) säästämisen takia jo tällä hetkellä kärsitään potilaiden tutkimista ja hoitoa haittaavasta erikoislääkäripulasta esimerkiksi röntgenlääkäreiden suhteen. Lääkäripulan kuriin saamiseksi täytyy pitää mielessä, ettei lääkärin peruskoulutuksen lisääminen auta erikoislääkäripulassa, ellei myös erikoistumispaikkoja lisätä. Vastavalmistunut lääkäri ei pysty toimimaan erikoislääkäritaitoja edellyttävässä työssä ennen erikoistumiskoulutuksen ja työkokemuksen saamista. Peruskoulutuksen kanssa koko prosessiin kuluu aikaa vuotta, joten nyt tehdyt virheratkaisut aiheuttavat hyvin pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia seurauksia. Edellä esitetyn valossa pitäisi HUS - sairaaloista koettaa löytää paremmin harkittuja säästökohteita kuin sairaalalääkäreiden virkojen vähentäminen. Kustannusten leikkaamiseksi tarvitaan sekä HUS in että kaupungin taholta hyvää tahtoa ja joustavuutta toimintojen luomiseksi toimiviksi kokonaisuuksiksi. Yhteisiä toimintakokonaisuuksia luotaessa voisivat HUS in poliklinikat ja päivystyspisteet suuresti hyötyä potilasohjauksen parantuessa ja jatkohoitojärjestelyjen (hoitoketjujen) toimiessa hyvin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä.

9 9 Muita merkittäviä perusongelmia Helsingin terveydenhuollossa ovat 1. terveydenhoitoyksiköiden ja tarvittavien oheispalveluyksiköiden suuri määrä 2. potilas ei ole voinut päästä terveyskeskuksen vuodeosastolle kiertämättä erikoissairaanhoidon akuuttisairaalan kautta 3. samat vanhuspotilaat kiertävät kodin, HUS sairaaloiden ja kaupunginsairaaloiden väliä ambulanssilla kotisairaanhoidon/ kotihoidon puutteiden ja hoivatasoisten hoitopaikkojen puutteen vuoksi 4. kaupunginsairaaloihin kohdistuva paine heikentää yksittäisen vanhuksen ongelmien tehokasta selvittämistä ennen kotiutusta, mikä helposti johtaa uuteen pikaiseen sairaalaan hakeutumiseen 5. HUS - sairaaloiden hoitoajat venyvät kaupunginsairaalapaikan jonotuksen vuoksi, tai sakkomaksujen vuoksi kaupunginsairaalat ruuhkautuvat ja potilaiden hoito siellä kärsii 6. potilaat hakeutuvat erikoissairaanhoidon sairaalapäivystyksiin ilman lähetettä 7. potilaat hakeutuvat terveyskeskuspäivystykseen silloinkin, kun todellista päivystysluonteisen lääkäritutkimuksen tarvetta ei ole 8. päivystyksen potilasohjausta ei ole saatu toimivaksi 9. potilaat hakeutuvat terveyskeskuspäivystykseen pitkäaikaisvaivoissa, joiden hoito olisi paremmin järjestettävissä ja hoidon jatkuvuus turvattavissa omalla terveysasemalla 10. terveyskeskuslääkärinviroista on jatkuvasti osa ilman viranhaltijaa, jolloin aikaa omalle terveysasemalle voi olla erittäin vaikea saada 11. väestövastuujärjestelmä on haavoittuva, ja alueiden epätasainen kuormitus asettaa sekä terveyskeskuslääkärit että asiakkaat eriarvoiseen asemaan; osa lääkäreistä uupuu, ja hoidon saavutettavuus vaihtelee liikaa 12. pääkaupunkiin kertyy sellaista terveysongelmia aiheuttavaa yksinäisyyttä, turvattomuutta ja huono-osaisuutta, joka ohjaa potilaita sairaalapäivystyksiin, mutta jonka auttamisessa terveydenhuollon keinot ovat riittämättömiä 13. jatkuvat toiminnan muutokset heikentävät yksiköiden työtehoa ja jo olemassa olevien resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä 14. hyvin toimivien yksiköiden hajauttaminen johtaa usein hyvien työntekijöiden menettämiseen toiselle työnantajalle 15. laaja-alaista lääketieteellistä tietoa vaativan toiminnan ohjaamisen, taloushallinnon ja poliittisen päätöksenteon yhdistäminen on vaativa yhtälö, joka voi ajoittain johtaa uusiin ja yllättäviinkin ongelmiin; terveydenhuollon paradoksi on, että säästämällä väärästä kohdasta voidaan päätyä kokonaiskustannusten nousemiseen; useimmiten mahdollisimman hyvin ja oikeana aikana hoidettu potilas on kaikkein halvin potilas.

10 10 MITEN OSA ONGELMISTA VOITAISIIN RATKAISTA RAKENTEELLISILLA JA TOIMINNALLISILLA MUUTOKSILLA? TERVEYSASEMATOIMINTA Helsinkiin on rakennettu kattava ja korkeatasoinen terveysasemaverkosto, joka tuo peruspalvelut lähelle potilasta. Tämä tuo mukanaan paljon etuja. Verkoston säilyttäminen ja yksiköiden pitäminen kohtuullisen kokoisina todennäköisesti kannattaa. Yhteistyö eri ammattiryhmien välillä toimii yleensä paremmin ja nopeammin, kun työntekijät tuntevat toisensa. Potilaat ovat useimmiten oppineet tietämään oman terveysasemansa, ja tarvittaessa hakeutumaan sinne sekä fyysisten oireiden että psykososiaalisten terveysongelmiensa takia. Vanhukset, huonosti liikkuvat, heikosti elämässä selviytyvät potilaat, lapsiperheet ja äitiys - ja lastenneuvola-asiakkaat hyötyvät erityisen paljon siitä, että terveysasema ja sen tukipalvelut ovat lähellä. Oma terveysasema voi osalle hauraimpia potilaita olla erittäin tärkeä turvallisuudentunnetta lisäävä tekijä, jonka puuttuminen tai liian suureksi kasvaminen voisi aiheuttaa lisääntynyttä hakeutumista terveyskeskus - ja sairaalapäivystyksiin. Liian suuressa yksikössä eivät avustajat, hoitajat ja lääkärit opi tarpeeksi tuntemaan potilaita. Kun sama potilas käy vuosien mittaan terveysasemalla monien erilaisten ongelmiensa vuoksi, on terveysaseman työntekijöillä edellytykset potilaan hyvin tuntiessaan suunnitella erityisesti moniongelmaiselle potilaalle tarkoituksenmukaisin hoito ja seuranta. Väestövastuujärjestelmä on parantanut hoidon saatavuutta ja potilaan sekä hänen reseptiensä ohjautumista samalle lääkärille, mutta tehnyt järjestelmän aikaisempaa haavoittuvammaksi. Järjestelmä kaipaisi kehittämistä. Helsingin terveydenhuollon organisaatiomuutos tuo paineita, mutta myös mahdollisuuksia kehittää terveysasemien toimintaa.

11 11 TERVEYSASEMIEN OMAN TOIMINNAN KEHITTÄMISEN KOHTEITA 1. terveysaseman sisäisen konsultoinnin kehittäminen 2. ajanvarauksen saatavuuden ja laadun parantaminen 3. panostaminen terveysasemalla tapahtuvaan tiedotus-, kehittämis- ja paineidenpurkutoimintaan 4. erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteyksien parantaminen 5. Pegasoksen kehittäminen 6. mielekäs työnjako terveysasemilla 7. terveydenhoitajan ja lääkärin yhteistyön edelleen kehittäminen 8. ryhmäohjauksen lisääminen terveysasemilla 9. sisätautilääkärin säännöllinen konsultointi-koulutuskäynti terveysasemalla 1-2x/kk 10. psykiatrisen erikoissairaanhoitajan vastaanotto terveysasemalla 2-4 kertaa/kk 11. oma nimetty sosiaalihoitaja-päihdetyöntekijä jokaiselle terveysasemalle 12. kotihoidon tukijärjestelyjen yhdistäminen myös päivystysaikana tehokkaasti palvelevaksi kokonaisuudeksi, mikä vähentäisi vanhusten turhaa lähettämistä sairaalaan 13. kotisairaanhoidon ja kotihoidon lähitukipisteet olisi hyvä sijoittaa terveysasemien yhteyteen käyttämään samoja laboratoriopalveluja ja parantamaan yhteistyötä 14. muiden terveyskeskuslääkärien ja kotisairaanhoidon lääkäreiden työnjaon ja yhteistyön suunnittelu

12 12 1. Terveysaseman sisäisen konsultoinnin kehittäminen Terveysasemilla on paljon lääketieteellistä osaamista, joka nyt on osin huonosti hyödynnetty väestövastuulääkäreiden puurtaessa kukin oman vastuuväestönsä ongelmien parissa. Kukaan ei pysty olemaan kaikkien lääketieteen osa-alueiden erityisasiantuntija, ja siksi olisi hyvä nykyistä järjestelmällisemmin etsiä jokaiselle terveysasemalääkärille hänen kiinnostuksensa mukainen lääketieteen osa-alue, josta ko. lääkäri saisi enemmän koulutusta ja toimisi sitten sisäisenä kouluttajana ja konsulttina terveysaseman muille lääkäreille ja muulle henkilökunnalle oman erityisosaamisalueensa hoito-ongelmissa. Jossain määrin tätä on saatukin jo terveysasemilla toteutumaan. Toiminta vähentää lähetteitä ja erikoissairaanhoidon puhelinkonsultaatioita. Erityisosaamisensa hyödyntäminen myös lisää työn tuottamaa tyydytystä. Helposti saavutettavissa oleva konsultaatiomahdollisuus myös vähentää yksittäiseen lääkäriin kohdistuvia tiedollisia paineita. Laajentuakseen nykyisestä järjestely vaatisi kuitenkin väestövastuukuormituksen vähentämistä vaikkapa palkkaamalla terveysasemille tuntityöajalla toimivia apulaislääkäreitä (esimerkiksi osa-aikatyötä haluavia pienten lasten lääkärivanhempia tms) auttamaan rutiinitöissä (esimerkiksi päivystyspotilaiden hoidossa tai reseptien uusimisessa), jotta työaikaa voitaisiin käyttää sisäiseen koulutukseen ja konsultointiin. Toinen tapa olisi pienentää väestövastuualueita ja korvata palkan heikkenemistä muun virkaan liittyvän työn lisillä erityistehtävien yhteydessä. Myös terveyskeskusavustajilla ja muulla hoitohenkilökunnalla on monenlaista terveydenhuollon osaamista ja työkokemusta, joka pitäisi saada hyötykäyttöön toimenkuvien yksilöllisen sovittamisen ja sen mukaisen palkan avulla. Ajanvarauksen taitavasta hoitamisesta (potilaiden ja terveyskeskuslääkärien arvioimana) pitäisi olla mahdollista maksaa terveyskeskusavustajalle tai hoitajalle kannustuspalkkio. Esimerkiksi laihdutus - tai tupakkavierotusryhmien ohjaamiseen hankittu koulutus ja kokemus voisi olla kuvatunlaista erityisosaamista. Erityisosaamisessa tarvittavan koulutuksen hankkimisesta voitaisiin kannustaa paitsi osallistumalla koulutuskustannuksiin, myös tekemällä palkkaliukumien käyttö nykyistä joustavammaksi. Tähän asti kaupunki on jättänyt mahdollisuudet kannustavaan palkkaukseen terveysasemilla lähes kokonaan käyttämättä; esimerkiksi yleislääketieteen erityispätevyyden hankkiminen on saatettu jättää peruspalkassa kokonaan huomioimatta, mikä on yksi niistä tekijöistä, joiden vuoksi kaupunki on menettänyt taitavia terveyskeskuslääkäreitä.

13 13 2. ajanvarauksen saatavuuden ja laadun parantaminen Terveysasematoiminnan kriittisin solmukohta on ajanvaraus. Mikäli ajanvarauksen yhteydessä ei päästä ammattitaitoiseen kiireellisyysarvioon ja oikeaan potilasohjaukseen, on potilaan hoito usein epäonnistunut jo ennen varsinaista terveysasemakäyntiä. Ajanvarauksessa toimivan henkilökunnan hyvä perehtyneisyys, säännöllinen lisäkoulutus ja jatkuva potilasohjauskäytäntöjen kehittäminen on tärkeimpiä edellytyksiä hyvin toimivalle terveysasemalle. Päivystysajan varauksen yhteydessä pitäisi pystyä jossain määrin ennakoimaan, tarvitaanko ko. potilaan tutkimisessa todennäköisesti päivystysluonteisia laboratorio- tai röntgentutkimuksia, ja antamaan aika sen mukaisesti, tai ongelmatilanteissa konsultoida omalääkäriä etukäteen. Tarvittavat laboratoriokokeet tai vaikkapa tarvittaessa EKGn voisi ohjelmoida ajanvarauksesta jo etukäteen vaikkapa omalääkärin konsultaation perusteella, tai yhdessä aikaisemmin sovittujen ohjeiden mukaisesti. Järjestely säästäisi aikaa ja lisäisi työn mielekkyyttä. Parhaimmillaan terveysasemilla jo tähän ainakin osittain päästäänkin. Yhteisten ohjauskäytäntöjen kehittäminen pitäisi olla tiimikokousten ja terveysasemakokousten aiheena säännöllisesti; erityisesti niiden potilasohjauksen ongelmatilanteiden jälkeen, jotka tuovat esiin uusia kehittämiskohteita. Ajanvarauksen yhteydessä pitäisi myös yrittää ennakoida tarvittavaa ajankäyttöä jonkin verran niin, että esimerkiksi hyvin iäkkäälle potilaalle pyrittäisiin varaamaan enemmän aikaa, samoin kuin monimutkaisempia lausuntoja (B-lausunto, C-lausunto, lausunto edunvalvojaa varten, laitospaikkalausunto) pyytävälle potilaalle, jos tämä suinkin on mahdollista. Järjestely vähentäisi terveyskeskuslääkärin turhautumista ja tekisi työtä mielekkäämmäksi. Ajanvaraus on siis tehokkaasti toimiessaan erittäin vaativaa, ja siksi ajanvarauksessa toimivan henkilökunnan koulutustarpeen ja asianmukaisen palkkauksen kehittämiseen tulisi kiinnittää huomiota.

14 14 3. Panostaminen terveysasemalla tapahtuvaan tiedotus-, koulutus- ja paineidenpurkutoimintaan Varsinkin toiminnan muuttuessa viime aikojen tahtiin, olisi ensiarvoisen tärkeää, että henkilökunta saisi jo etukäteen riittävästi tietoa ja mahdollisuuden ottaa kantaa suunnitelmissa oleviin muutoksiin; ja keskustella jo tapahtuneista muutoksista pienimuotoisissa työpaikkakokouksissa. Jokainen voisi jakaa saamansa tiedot ja kokemukset toisten työntekijöiden kanssa. Esimerkiksi edellä kuvatulla tuntityöntekijäjärjestelyllä voitaisiin todennäköisesti lisätä ainakin terveyskeskuslääkärien osallistumista yhteisiin kokouksiin, mikä nyt urakkatyöstä johtuen saattaa ontua. Tämä aiheuttaa muulle henkilökunnalle turhautumista, kun työtä ei useinkaan voida kehittää ilman kaikkien ammattiryhmien osallistumista toimintaan. Käytännön työtä tekevän henkilökunnan osallistuminen muutosten suunnitteluun helpottaisi heidän tulevaa sopeutumistaan muutoksiin, ja auttaisi löytämään muutosten todennäköisesti aiheuttamat käytännön hankaluudet kehitystyötä varten jo ennen kuin on ne opitaan yrityksen ja erehdyksen kautta. Esimerkiksi terveyskeskuslääkärin on usein vaikeaa ehtiä vastaanotolla etsimään tarvittavaa tietoa vaikkapa intranetistä. Harva terveyskeskuslääkäri jaksaa potilasvastaanoton ja paperityöt hoidettuaan jäädä illaksi ensin lukemaan sähköpostiaan, ja sitten tutkimaan intranettiä, tai kotonaan seurata internetistä poliittisten elinten esitys- ja päätöslistoja. Yleensä ainakaan terveyskeskuslääkärit eivät myöskään työpaikalla ehdi keskustella suunnitelmista tai jo tehdyistä muutoksista tiukan aikataulun vuoksi. Osa henkilökunnasta saakin jatkuvasti uusimmat tiedot oman työpaikkansa muutoksista vasta Helsingin Sanomia lukiessaan, jolloin on myöhäistä enää vaikuttaa mihinkään, vaikka muutokset sotisivat vakavastikin omaa ymmärrystä vastaan. Sopeutuminen sellaisiin muutoksiin, jotka aiheuttavat käytännön hankaluuksia ja/tai hoidon laadullista huononemista, aiheuttaa turhautumista ja työmotivaation alentumista. Se saattaa jopa saada työntekijän hakeutumaan muualle työhön. Jos työyhteisöön tulee suurta henkilökunnan vaihtuvuutta, potilaan hoidon jatkuvuus kärsii, samoin työyhteisön tehokas toiminta. Nykyisen sähköisen tiedonsiirron avulla on teknisesti helppoa kerätä käytännön työntekijöiden mielipiteitä suunnitteilla olevista muutoksista, sekä ehdotuksia muutoksiin liittyen. Näitä voisi sitten käyttää kehitystyön pohjana suunnittelutyöryhmissä.

15 15 Työntekijän pitäisi pystyä mahdollisimman paljon vaikuttamaan omiin työjärjestelyihinsä edellyttäen, että järjestelyt samalla turvaisivat palvelut hyvin. Oman työn kehittämisen mahdollisuus ja työn kokeminen mielekkääksi parantaa työssä viihtymistä ja työntekijän sitoutumista työpaikkaan, joskus jopa enemmän kuin palkanlisät. Lyhyet pienimuotoiset työpaikkakokoukset toimivat samalla hyvänä foorumina työpäivän aikana kertyneiden konsultaatiotarpeiden hoitamiselle ja kertyneiden paineiden purkamiselle. Terveyskeskuslääkäreille tulisi järjestää myös varsinaista konsultaatio - työnohjausta työn yksinäisyyden ja henkisen kuormittavuuden vuoksi, mutta tämä tulisi mieluiten järjestää palvelemaan suoraan potilastyötä. Työnohjaajan pitäisi olla henkilö, jolla itsellään olisi kokemusta terveyskeskuslääkärin työstä, ettei aiheutettaisi työn helpottumisen sijaan aikataulun kiristymistä. Työnohjaaja ja terveyskeskuslääkäri voisivat tavata yhdessä ohjattavan ongelmallisimmaksi kokemia potilaita, ja keskustella sitten parhaista menettelytavoista näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Tällä tavoin toiminta suoraan palvelisi potilaan hoitoa, mutta toisi samalla mahdollisesti esiin ohjattavan lääkärin kehittämistä kaipaavia hoitokäytäntöjä tai vuorovaikutuksen ongelmia auttaen löytämään näihin toimivia muutoksia. Myös tavallisten työhön liittyvien konsultaatioiden vaivaton järjestyminen vähentää terveyskeskuslääkärin kokemaa yksinäisyyttä ja helpottaa työn aiheuttamaa kuormitusta. Lääketiede on alati muuttuva ja kehittyvä tieteenala, eikä yksittäinen lääkäri pystyy millään seuraamaan kaikkia oleellisiakaan uusia tutkimustuloksia. Hoitokäytäntöjen muutosten seuraaminen on yleislääkärille erityisen vaativaa työn monialaisuuden takia. Työnohjauksella voitaisiin todennäköisesti saada henkistä ylikuormitusta ja sen aiheuttamia terveysongelmia työntekijöille vähenemään. Alkoholin liikakäyttö ja masennus ovat lääkäreillekin tavallisia terveysongelmia. Huonossa henkisessä kunnossa oleva lääkäri voi potilastyössään aiheuttaa suurta vahinkoa, joskus vaaratilanteitakin, mutta ainakin työstä saatavissa oleva terveyshyöty potilaalle yleensä vähenee.

16 16 4. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteyksien parantaminen Viittaan tässä jo edellä esitettyihin yhteistyöongelmiin ja niihin ehdotettuihin ratkaisuihin. Kun Pegasos ja HUS in tietojärjestelmät eivät nykyisellään kommunikoi keskenään, terveyskeskuslääkärit eivät enää näe päätteeltään esimerkiksi Marian sisätautipäivystyksessä otettuja laboratoriokoevastauksia tai erikoissairaanhoidon ajanvarauksia kuten kaupungin oman erikoissairaanhoidon aikana. Tämä johtaa päällekkäisiin tutkimuksiin ja merkitsee turhaa rahan ja työajan tuhlaamista. Päivystyslähetteen välittäminen sähköisesti HUS in päivystyspoliklinikoille ei ole mahdollista niissä tilanteissa, jolloin potilas on jo kotonaan, kun hälyttävästi poikkeavat laboratoriovastaukset valmistuvat. Olisi toivottavaa, että HUS in päivystyspolikinikat arvostaisivat yhteyksiä perusterveydenhuoltoon siinä määrin, että vaikkapa yhdelle päivystyspoliklinikan päätteistä avattaisiin Pegasos-yhteys ja esimerkiksi avustava henkilökunta opetettaisiin tulostamaan tarvittavat tiedot erikoissairaanhoidon lääkärin käyttöön potilaan luvalla, sekä viemään erikoislääkärin haluamat viestit edelleen Pegasokseen. HUS sairaaloiden osastosihteerit voisi hyvällä tahdolla Pegasoskouluttaa, ja sairaalan (osastot, poliklinikat) epikriisit voisi viedä terveyskeskuksen tietojärjestelmään. Tämä vähentäisi terveysasemalla paperikansioiden käyttötarvetta ja sekaannusten vaaraa, kun terveyskeskuslääkäri hoitaa potilasta päätteen varassa olematta tietoinen äskettäisestä sairaalahoidosta ja kontrollitutkimusten tarpeesta. Suora kommunikointi järjestelmien välillä olisi tarpeellinen sitten, kun HUS - sairaalat siirtyvät sähköiseen sairaskertomukseen. Tällaisen tietoyhteistyön rakentamiseen todennäköisesti kuluu vielä runsaasti aikaa, kun ilmeisesti HUS in sisälläkään eri klinikkojen tietojärjestelmät eivät välttämättä ole yhteensopivia. Tiedonsiirron ongelmien korjaaminen voisi kuitenkin parantaa yhteistyötä ja taata hoitoketjujen toteutumisen paljon paremmin kuin muut aikaa vievät ja paljon rahaa maksavat haavoittuvaisemmat toimenpiteet (yhdyshenkilöt, työryhmät ja yhteiskoulutukset). HUS- Laboratorioyksikkö päätti poistaa terveysasemilta ajanvarauksen. Ennen muutosta ei tavallisen terveyskeskuslääkärin mielipidettä asiasta kysytty. Muutos on johtanut terveyskeskuslääkärin työn lisääntymiseen ja ajoittaisiin laboratorioruuhkiin, vaikka on osittain lisännyt joustavuutta. Nyt laboratorioyksikkö on luopumassa/ luopunut kokonaan Pegasos-yhteydestä näytteenoton yhteydessä, jolloin lääkärin kirjaama laboratoriolähete jää laboratoriohenkilökunnalta osin näkemättä, ja esimerkiksi muutama päivä aikaisemmin vanhentunut laboratoriolähete ei enää näy näytteenottajalle Multilabista potilaan tullessa esimerkiksi diabeteksen puolivuotiskontrolliin.

17 17 Tämä johtaa turhanaikaiseen työajan tuhlaamiseen, kun laboratorio joutuu jokaisesta tällaisesta tapauksesta soittamaan joko terveysaseman toimistoon tai potilasta hoitavalle lääkärille. Laboratoriotoiminta on kiinteästi osa terveysasematoimintaa. Yhteistyö ja sen kehittäminen hyötyisi myös yksittäisen terveysaseman mahdollisuuksista osallistua prosessiin. Yhden lääkärin joka terveysasemalta voisi nimetä laboratoriotoiminnan yhdyshenkilöksi, HUS - puolelta onkin jo laboratoriohoitaja- yhdyshenkilöitä terveysasemille onneksi nimetty. Miksi on ajateltu, ettei terveysasemilla tarvita laboratorion ajanvarausta, vaikka se erikoispoliklinikoilla edelleen katsotaan tarpeelliseksi? 5. Pegasoksen kehittäminen Terveyskeskuslääkärin voi tällä hetkellä olla vielä aikaisempaa hankalampaa muodostaa kokonaiskäsitystä potilaan asioista tai esimerkiksi laatia erilaisia lausuntoja, kun osa tiedoista on paperilla kuten vielä suurin osa iäkkäämpien potilaiden sairauskertomuksesta, kaikki vanhat ja osa uusistakin sairaalaepikriiseistä sekä EKGt ; ja osa tiedoista taas päätteeltä nähtävissä pieninä kaistaleina kerrallaan. Potilaan 2 viimeisintä EKGta pitäisi saada myös Pegasokseen (tulosteet pitäisi edelleen arkistoida mahdollista valitusprosessia tms jälkiarviointia varten potilaskansioon). Kun viimeksi otetut EKGt olisivat käytettävissä vertailua varten terveyskeskus - ja sairaalapäivystyksissä, olisi sähköisestä tiedonsiirrosta saatu hyödynnetyksi ehkäpä yksi tärkeimmistä apukeinoista akuutisti sairaan potilaan päivystysluonteiseen hoitoon. Sähköinen EKG-tallennus auttaisi suuresti myös päivittäistä toimintaa, nyt joudutaan potilaan paperit tuomaan kuitenkin joka kerta potilaan tullessa vastaanotolle tai kysyessä vastauksia puhelimitse, jos laboratoriokokeiden yhteydessä on otettu EKG; tämä heikentää suunniteltua paperiliikenteen vähentämistä lääkärien ja toimiston välillä. EKG tarvitaan usein myös lääkitysmuutoksia harkittaessa. Paperiset PAD - ja PAPA vastaukset olisi myös hyvä saada sähköiseen muotoon. Uusille potilaille ei aina rutiininomaisesti enää tehdä omaa paperista potilaskansiota, vaikka ehkä pitäisi. Jos irrallisia lappuja arkistoidaan erikseen, ei vastausta aina välttämättä ole ainakaan yksinkertaisesti löydettävissä potilaan sitä kysyessä. Pegasoksen sairaalalähetteen laatimisosiosta puuttuu yhteys aikaisemmin laadittuihin lausuntoihin (niihin on useimmiten koottu hyvässä muodossa potilaan perustiedot) ja esimerkiksi verenpainetietoihin. Sairaalalähetteen tekstin tallennuksesta ei ole yhteyttä potilaan henkilötietoihin, jos lääkäri vaikka haluaisi tarkistaa puhelimitse potilaalta jonkin anamnestisen tiedon lähetettä laatiessaan.

18 18 Sairaalalähetteeseen tai lausuntoon kertomustietoja siirtäessä ei käynnin päivämäärä siirry tekstiin, mikä vaikeuttaa tekstin laatimista kronologiseen järjestykseen. Laboratoriokoevastaukset kirjautuvat lähetteelle luettavuuden kannalta epäkäytännöllisessä muodossa; samoin röntgenvastaus kirjautuu kapeana klönttinä vieden tilaa lähetetekstiltä. Mitä enemmän tekstiä pitää muotoilla, sitä hitaampaa on lähetteen tekeminen. Lääkäri ei pysty näkemään lähetettä lopullisessa muodossaan (mahtuuko kauniisti kaavakkeelle vai tulostuuko esimerkiksi kysymyksenasettelu yksinään erilliselle paperille), mikä vaikeuttaa lähetteen muotoilua ja lisää tarpeettomasti tulostettavan paperin määrää. Virtsan liuskakoevastausta ei saa kirjautumaan eikä edes avautumaan ollenkaan lähetetekstiä tehdessä. Vastaanottavaa tahoa ei pysty lähetetekstiä laatiessaan enää muuttamaan ellei hylkää koko tekelettä ja aloita alusta. Sairaalalähetesivuille ei kirjaannu tieto siitä erikoispoliklinikasta tai sairaalasta, minne lähete ohjattiin. YLE-lehdelle pitäisi kirjaantua tieto lähetteen tekemisestä samaan tapaan kuin tieto lausuntojen laatimisesta. Nykykäytäntö hämää pelkän YLE-lehden seuraajan luulemaan, ettei mitään käyntiä ole ollutkaan. YLE- lehden tekstin tallennuksesta puuttuu yhteys aikaisempaan sairaskertomukseen, laboratoriokokeisiin ja röntgenvastauksiin, vaikka juuri näitä asioitahan tekstiin pitäisi kirjata. Tilastointinäyttöjen vähentäminen olisi toivottavaa. Tavallisimpien diagnoosien luettelo vaatisi kehittämistä. Nykyisenlaisena se ei palvele parhaalla mahdollisella tavalla. Terveyskeskuslääkäreiltä voisi kysyä mitä diagnooseja he mihinkin osioon haluaisivat. Kehitystyö voisi helpottua ja lisätä lääkärien halukkuutta diagnoositietojen kirjaamiseen. Diagnoosien hakusysteemi on vaikeakäyttöinen, kun mukana on koko ICD 10 kaikkine erittäin harvinaisine sairauksineen ja elävään elämään yhteensopimattomuuksineen. Ehkä järjestelmään olisi tehtävissä rinnalle karsittu terveyskeskusversio ICPC n tilalle, kun sairaalapuoli kuitenkin käyttää ICD 10- tilastointia. ICPC on ylimalkainen eikä anna spesifistä tietoa. Kotisairaanhoidon potilaan lääkelistaan ei pääse suoraan ko. potilaan sairaskertomuksesta. Sähköisestä sairaskertomuksesta puuttuu päivitettävä lista potilaan lääkityksestä, joka olisi esimerkiksi lähetteeseen nopeasti siirrettävissä.

19 19 Normaalina näkyvät laboratoriokoetulokset eivät aina ole normaaleja. Osaa laboratoriovastauksista ei listasta saa avattua, vaan järjestelmä kysyy vain poistetaanko viesti? Laboratoriovastauslistaan saattaa ilmaantua vanhoja koetuloksia. Posti- ja tulospostilistassa voisi näkyä avaamattomat viestit erivärisenä. Hälytysrajat eivät ole terveysasemaolosuhteisiin suunniteltuja, esimerkiksi La 91 pitäisi terveysasemaolosuhteissa olla hälytysviesti, mutta ei ollut. Pegasospostista ei pysty siirtymään puheena olevan potilaan sairaskertomukseen. Myös vapaamuotoista tekstiä pitäisi pystyä korjaamaan saman päivän aikana joutumatta laatimaan uusia versioita rasittamaan tietojärjestelmää. Saman päivän tekstiin pitäisi pystyä tekemään korjauksia joutumatta joka kerta uudelleen tilastointinäytöille. 6. Mielekäs työnjako terveysasemilla Ajanvaraus pitää suunnitella niin, että puhelimeen vastaava henkilö sekä omaa riittävän työkokemuksen ja tiedontason että on saanut huolellisen perehdytyksen ja koulutuksen tehtävään. Tietoja pitää myös jatkuvasti päivittää, ja toimintaa kehittää. Terveysaseman sisäinen koulutus ja yhteistyöpalaverit ovat edellytyksiä yhteistyön kehittämiselle ja toimenkuvien ja työnjaon selkiyttämiselle. Kun potilaan hyvä hoidon lähtökohdat ymmärretään samalla tavalla, löytyvät edellytykset joustavalle toiminnalle. Terveysaseman sisäinen työnjako elää muutospaineissa, avustavaa henkilökuntaa on vähennetty toimistotöiden muuttuessa sähköisen tiedonsiirron myötä. Sähköinen tiedonsiirto on tuonut omat hyötynsä, mutta vastaavasti myös omat hankaluutensa terveysasematyöhön. Lääkärit yrittävät ehkä välttää papereiden pyytämistä, ja siten keventää avustavan henkilökunnan työtä. Kuitenkin kun HUS in sairaalaepikriisit tulevat edelleen paperilla, EKG-nauhat ovat edelleen paperilla, PAPA ja PADvastaukset ovat edelleen paperilla jne, voi olennaista tietoa jäädä ottamatta huomioon, jos papereiden tuomista yritetään liikaa säännöstellä. Potilas ei aina ymmärrä kertoa lääkärille esimerkiksi sairaalakäynneistään, puhumattakaan, että potilaalla aina olisi epikriisikopio mukanaan omalääkärille esitettäväksi.

20 20 Laboratoriokokeisiin ohjeistamisen voisi siirtää terveyskeskusavustajille laboratoriopuolen antaman koulutuksen jälkeen, ellei laboratoriopuoli katso enää pystyvänsä tehtävää tekemään. Tehtävä tuottaisi parhaan tuloksen laboratoriohenkilökunnan itsensä tekemänä, koska he tietävät parhaiten oman kuormitustilanteensa ja laadunvarmistuksen ohjeet. 7. Terveydenhoitajan ja lääkärin yhteistyön edelleen kehittäminen Preventioprojektin avulla saatiin todennäköisesti aikaan merkittävää kehitystä Helsingin terveysasemilla sydän- ja verisuonitautiriskipotilaiden löytämiseen ja elämäntapaohjaukseen liittyvässä yhteistyössä. Tämän toiminnan ylläpito ja edelleen kehittäminen on yksi tärkeimmistä osa-alueista edelleenkin. Yksi kehittämisen kohteista on työnjaon selkiyttäminen akuutisti sairastuneiden potilaiden hoidossa ja ohjauksessa. Tavoite pitäisi olla, että jo potilaan ottaessa yhteyttä terveysasemalle tapahtuisi ammattitaitoinen kiireellisyysarvio ja oikeaan osuva potilasohjaus siten, että lääkärille ohjautuisi vain todennäköisesti lääkärintutkimusta ja hoitoa vaativat sairastapaukset; ja terveydenhoitaja ottaisi vastaan lievemmin sairaat toki ohjaten tarvittaessa omalta vastaanotoltaan lääkärille ensiarvion osoittautuessa virheelliseksi. Järjestely säästää lääkärin akuuttiaikoja todella tarvitseville, ja parantaa näin hoidon saatavuutta ja vähentää päivystyspisteisiin ohjautumista. Masennus- ja uupumusoireiden sekä päihdeongelmien yleisyyden vuoksi voidaan näistä potilaista vain osa ohjata muihin hoitopaikkoihin. Näiden potilaiden hoito on kuitenkin vaativaa ja aikaa vievää. Tämän toiminnan kehittäminen lääkärin ja terveydenhoitajan yhteistyöksi olisi mielekästä ja todennäköisesti parantaisi tuloksia. Mikäli terveysasemalle saataisiin vieraileva psykiatrinen erikoissairaanhoitaja ja vakituinen sosiaalihoitaja-päihdetyöntekijä, olisi terveysasemalla ainekset moniongelmaisten potilaiden moniammatilliseen auttamisen, josta niin paljon puhutaan mutta harvoin havaitaan. 8. Ryhmäohjaustoiminnan lisääminen terveysasemilla Toivottavaa olisi saada ryhmämuotoinen ohjaustoiminta (laihdutusryhmät, tupakanvierotusryhmät) terveysasemilla nykyisestä lisääntymään elintapaohjauksen tulosten parantamiseksi ja valistustoiminnan tehostamiseksi. Myös uusia ryhmämuotoisia ohjaustoimintoja voisi ottaa käyttöön. Jos asemalle saataisiin säännöllisesti vieraileva psykiatrinen erikoissairaanhoitaja, voitaisiin masennus- ja uupumusoireisille järjestää ryhmämuotoista kuntoutustoimintaa yhteistyössä terveysasematyöntekijöiden kanssa. 2.tyypin diabeetikoiden ravitsemusohjausta voisi taudin yleisyyden vuoksi ajatella toteutettavan ryhmämuotoisena.

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Petri Turtiainen Toimitusjohtaja Doctorex Oy Terveydenhuollon ongelmat ovat ympäri maailman

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1 Arja Heittola Marita Marttila Sari Koistinen 12.1.2015 TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1. KONSULTTISELVITYKSESTÄ: Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntimäärät korkeat kautta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

Kouvolan terveyskeskuksen sairaala. Tulokasopas uudelle lääkärille

Kouvolan terveyskeskuksen sairaala. Tulokasopas uudelle lääkärille Kouvolan terveyskeskuksen sairaala Tulokasopas uudelle lääkärille 1 Tervetuloa! Tervetuloa töihin Kouvolan terveyskeskukseen ja sen sairaalaan. Kouvolan kaupunki syntyi vuoden 2009 alussa kuuden kunnan

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA Työnjakohankkeen päätösseminaari Levi 16.10.2009 Tuula Ylisaukko oja Taustaa Pellon kunnassa on käynnistetty vuonna

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Terveyttä helsinkiläisille. Helsingin terveyskeskus

Terveyttä helsinkiläisille. Helsingin terveyskeskus Terveyttä helsinkiläisille Helsingin terveyskeskus 2012 Suomen suurin terveyskeskus Terveyskeskuksessa työskentelee yli 9 000 työntekijää ja toimipisteitä on yli 90 eri puolilla kaupunkia. Terveyskeskus

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 PAIKALLINEN SOPIMUS LÄÄKÄREIDEN NS. KLIINISEN LISÄTYÖN JA MUUN HENKILÖSTÖN TÄHÄN LIITTYVÄN TAI RINNASTETTAVAN TYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016

Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016 Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016 1. Työterveyslääkärin läsnäolo on 3 päivää tarjouspyynnön mukaisesti ja 4 päivää sopimusluonnoksen mukaisesti. Kumpi pätee? Vastaus: vähintään

Lisätiedot

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Sähköisen ajanvarauksen ja palvelutekstiviestin käyttöönotto

Lisätiedot

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA Pekka Jylhä Linjajohtaja Akuutti- ja konsultaatiopsykiatrian linja LINJAESIKUNTA: Linjajohtaja Pekka Jylhä, Ylihoitaja Tuula Rajala, Professori Tiina Paunio Johtava

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT PALKKAUS

LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT PALKKAUS LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT PALKKAUS LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT I PALKKAUS 1 Palkkahinnoittelu 1.5.2011 Virkanimike/tehtävä 1 Ylilääkärit/verrattavassa asemassa olevat Peruspalkka /kk Lääkäriltä edellytetään

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Ajankohtaista Pukinmäen terveyspalveluista ja Malmin sairaalan tilanteesta 17.4.2012

Ajankohtaista Pukinmäen terveyspalveluista ja Malmin sairaalan tilanteesta 17.4.2012 Ajankohtaista Pukinmäen terveyspalveluista ja Malmin sairaalan tilanteesta 17.4.2012 Pukinmäen terveysasema- ja neuvolapalvelut Malmin terveysasema 19 lääkärin terveysasema, jossa hyvä työvoimatilanne

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 20/2014 1 (6) Kaupunginhallitus Stj/1 19.5.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 20/2014 1 (6) Kaupunginhallitus Stj/1 19.5.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 20/2014 1 (6) Päätöshistoria Sosiaali- ja terveysvirasto 7.5.2014 HEL 2014-005402 T 01 01 00 Sosiaali- ja terveysvirasto esittää, että kaupunginhallitus päättäisi seuraavista

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT PALKKAUS. 1 a Palkkahinnoittelu 1.5.2011 1.1.2012 lukien

LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT PALKKAUS. 1 a Palkkahinnoittelu 1.5.2011 1.1.2012 lukien LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT I PALKKAUS 1 a Palkkahinnoittelu 1.5.2011 1.1.2012 lukien Virkanimike/tehtävä 1 Ylilääkärit/verrattavassa asemassa olevat Peruspalkka /kk Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 101 LAUSUNTO ALOITTEESTA KOTIHOIDOSSA OLEVIEN HYVIEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUSPALVELUJEN EDELLYTYKSISTÄ Terke 2010-272 Esityslistan asia TJA/11 TJA Terveyslautakunta

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

a Salomaa johtajaylilääkäri

a Salomaa johtajaylilääkäri Päivystysasetus -tiivistelmä- Pohtimolampi 7.11.2013 Eva Salomaa johtajaylilääkäri 1 Päivystysasetus voimaan 1.1.2015 Synnytystoiminnassa siirtymäaika 1.1.2017 asti siihen saakka pienet synnytyssairaalat

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella LL Susanna Aspholm Tampereen Diabetesvastaanotto Tiimiklubi 25.10.2013 Aitolahti Tampereen Diabeetikot 2012 Tampereen väestö 217 579 henkeä 12 200 diabeetikkoa

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto KAIKKIIN SAIRAALOIHIN NIIDEN TOIMINNAN VAATIMAT ERIKOISLÄÄKÄRIT JA OSAAJAT Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen uusilla tavoilla Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

2.12.2011 Anne Heikkilä

2.12.2011 Anne Heikkilä Kotkan kotihoito Kotkassa asukkaita n. 57 000 Kotihoidon tiimejä alueella yhteensä 9 Lisäksi Kotiutustiimi, Kotisairaala, Omaishoidon tiimi ja Vammaispalvelun tiimi Henkilökuntaa kotihoidon palveluksessa

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS

HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS Pirkko Kortekangas LT, kir el, neukir el VSSHP atk palvelut, alueellinen tiedonhallinta hanke 8.6.2006 Esityksen sisältö Hoitoketjun tekeminen on mielekästä Käytön

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 TERVEYSKESKUS Leena Moisander 23.10.2009 TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNNÖN MUUTETTAVAT KOHDAT PITKÄAIKAISHOIDON UUDELLEENJÄRJESTELYN YHTEYDESSÄ Pykälä Nykyinen Uusi 6 Lautakunnan

Lisätiedot

Navitas. ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiseen tiedonvälitykseen. Aluetietojärjestelmän ytimessä

Navitas. ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiseen tiedonvälitykseen. Aluetietojärjestelmän ytimessä Navitas ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiseen tiedonvälitykseen Aluetietojärjestelmän ytimessä Terveydenhuollon ATK-päivät 2003 Elisa Solutions Oy Navitas Aluetietojärjestelmän ytimessä Navitas

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Käytännön hoitoprosessit ja palvelut miten muutos saadaan aikaan ja mitataan?

Käytännön hoitoprosessit ja palvelut miten muutos saadaan aikaan ja mitataan? Käytännön hoitoprosessit ja palvelut miten muutos saadaan aikaan ja mitataan? Ann-Marie Turtiainen FT, laatupäällikkö Helsingin terveyskeskus puh. 09 310 42265 mob. 050 5441563 Käytännön hoitoprosesit

Lisätiedot

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1. Päivystysasetus STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.2017 Yleiset säännökset Kiireellistä hoitoa oltava saatavilla

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Potilas- ja tulotiedot sekä käyntitiedot Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 9.11.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Muutokset

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 241 OIKAISUVAATIMUS TERVEYSKESKUSMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-1165 Esityslistan asia TJA/23 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/12 18.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/12 18.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) 42 Selvitys diabeteksen hoidon käytännöistä HEL 2014-000826 T 06 03 02 Päätös päätti merkitä tiedoksi annetun selvityksen diabeteksen hoidon käytännöistä. Esittelijä

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT 30-31.5.2005 MARINA CONGRESS CENTER HELSINKI

TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT 30-31.5.2005 MARINA CONGRESS CENTER HELSINKI TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT 30-31.5.2005 MARINA CONGRESS CENTER HELSINKI MONIAMMATILLISEN KERTOMUKSEN KÄYTTÖ HELSINGIN TERVEYSKESKUKSESSA Hallintoylihoitaja Marketta Kupiainen Helsingin terveyskeskus HELSINGIN

Lisätiedot

Tekijän nimi: Dokumentin nimi 00.00.2008 Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti 31.1.2010

Tekijän nimi: Dokumentin nimi 00.00.2008 Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti 31.1.2010 Yhtenäiset päivystyshoidon Työryhmän raportti Tehtävänanto STM nimesi HYKS-erityisvastuualueen laatimaan esityksen päivystyshoidon perusteiden valtakunnallisista kriteereistä STM asetti hankkeelle kansallisen

Lisätiedot

DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely

DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely Kansallinen DRG keskus Kristiina Kahur, MD MPH Johtava konsultti DRG -käyttäjäpäivät Tampere 12.12.2013 DRG:n perusteet ja logiikka 10.12.2013 Page 2

Lisätiedot

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi 15.1.2015 Anna-Liisa Koivisto, johtava lääkäri Maritta Salonoja, geriatrian ylilääkäri Tavoite Iäkkään selviytyminen

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA

Lisätiedot

Uudet toimintamallit alueellisessa strategiassa. Antti Turunen, LT, ylilääkäri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri, yleislääketieteen toimintayksikkö

Uudet toimintamallit alueellisessa strategiassa. Antti Turunen, LT, ylilääkäri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri, yleislääketieteen toimintayksikkö Uudet toimintamallit alueellisessa strategiassa Antti Turunen, LT, ylilääkäri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri, yleislääketieteen toimintayksikkö Toimintastrategia ja tietohallinto: Perusperiaatteet

Lisätiedot

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88. Valmistelijat / lisätiedot: Aila Pohjanpalo, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88. Valmistelijat / lisätiedot: Aila Pohjanpalo, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi 18.09.2013 Sivu 1 / 1 3920/02.07.00/2013 88 Laboratorio- ja kuvantamistoimintojen sijoittaminen Omenatorille Valmistelijat / lisätiedot: Aila Pohjanpalo, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Terveystiedon kirjaamisen ja hyödyntämisen tulevaisuus

Terveystiedon kirjaamisen ja hyödyntämisen tulevaisuus Terveystiedon kirjaamisen ja hyödyntämisen tulevaisuus Terveyskeskuslääkärin näkökulma Tom Saari Asiantuntijalääkäri Tieto, Healthcare & Welfare tom.saari@tieto.com Ajatuksia tulevasta Potilastietojärjestelmän

Lisätiedot

Hyvä Potku Siilaisen terveysasemalla, Joensuun terveyskeskuksessa 2014-2015

Hyvä Potku Siilaisen terveysasemalla, Joensuun terveyskeskuksessa 2014-2015 Hyvä Potku Siilaisen terveysasemalla, Joensuun terveyskeskuksessa 2014-2015 Siilaisen terveysasema, Joensuu Heiskanen Maili, osastonhoitaja Katajavuori Tuulia, apulaisylilääkäri Kosunen Tiina, sairaanhoitaja

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Terveysasemalle voi varata aikoja myös sähköisesti. Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton

Terveysasemalle voi varata aikoja myös sähköisesti. Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton Terveysasemalle voi varata aikoja myös sähköisesti Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton sähköinen ajanvaraus Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton sähköinen

Lisätiedot

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Matti Liukko WONCA luokituskomitea ICPC, Kuntaliitto: DRG, RAVA, FIM Laatujohtaminen Kuntaliitto

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kandien kesätyöt 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Kandien kesätöitä tutkittiin Lääkäriliiton Opiskelijatutkimuksen

Lisätiedot

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013, Turku Sessio 10 Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi i k i Miten hyödyntää uutta teknologiaa terveydenhuollon asiantuntijakonsultaatioissa? 29.5.2013 Kari

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi. Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi

Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi. Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi Mikä on pikapoli? Uusi hoitajavetoinen malli tarjota

Lisätiedot

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut Valvanne Symposium III 31.8.2015 Riitta West Heinolan väestöennuste (65 v täyttäneet) 4000 3500 3000 2500

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta 27.3.2014 Lapin keskussairaalan laajennushanke - mistä on kysymys? Lapin keskussairaalan auditorio Ounasrinteentie 22 Rovaniemi

Lisätiedot

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti Oulun kaupunki Hyvä potku hanke Myllyojan terveysaseman loppuraportti 2014-2015 SISÄLLYS 1 Myllyojan terveysaseman esittely ja hankkeen lähtökohdat... 3 2 Havaitut ongelmat ja kehittämiskohteet... 3 3

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS A N E S T E S I A H O I TA JA N T Y Ö K E S K I SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS T YÖPISTEET v Leikkaussalit (3 leikkausosastoa) v Kiertohoitajuus v Heräämöt x 3 v Silmäyksikkö

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot