Imatran kaupunki. Viestinnän periaatteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Imatran kaupunki. Viestinnän periaatteet"

Transkriptio

1 Imatran kaupunki Viestinnän periaatteet

2 2

3 Sisällysluettelo Viestinnän periaatteet Viestinnän tavoitteet 4 Viestinnän visio 5 Vastuut ja organisointi 5 Sisäinen viestintä 6 Ulkoinen viestintä 7 Markkinointiviestintä 8 Verkkoviestintä 9 Kriisiviestintä 10 Lue lisää 11 Avaintavoite: Myönteinen Imatra-kuva Imatra toimii vuorovaikutteisesti ja suvaitsevaisesti. Kaupunki viestii jatkuvasti toiminnastaan sekä sisäisesti että ulkoisesti avoimuutta ja myönteisyyttä painottaen. Kaupungin vetovoimaisuutta ja myönteistä mainetta rakennetaan määrätietoisesti. Imatra kehittyy niin, että asukkaat voivat olla ylpeitä suvaitsevasta ja monikulttuurisesta kaupungistaan. 3

4 Viestinnän tavoitteet Kaupungin strategia määrää viestinnän linjat Viestintä toteuttaa Imatran kaupungin strategiaa toiminta-ajatuksen, vision ja avaintavoitteiden pohjalta. Imatran kaupungin toiminta-ajatus - Elinvoimainen Imatra Imatran kaupunki on elinvoimainen, viihtyisä ja laadukas kaupunki, jossa asukkaan on hyvä elää, vierailijan viipyä ja yrittäjän sekä elinkeinoelämän menestyä naapurien ja ympäristön kanssa sopusoinnussa. Imatra 2020 visio - Yrittämisen ja luovuuden rajakaupunki Rajakaupunki Imatra on kansainvälinen teollisuus- ja matkailukaupunki. Monimuotoinen elinkeinoelämä luo uusia työpaikkoja uutta luovan tutkimuksen, koulutuksen ja uudenlaisen luovan yrittämisen avulla. Matkailu ja muut palveluelinkeinot ovat kasvaneet merkittäviksi elinkeinoiksi. Seudun keskuskaupunkina kaupungin järjestämät palvelut asukkaille ja vierailijoille ovat laadukkaita ja kilpailukykyisiä. Kaupungin maine ja ilmapiiri viestivät yrittämistä, kulttuuria ja ympäristön huomioon ottavaa kaupungin kehittämistä. Imatralla asutaan kaupunkimaisesti ja yhteisvastuullisesti luonnon keskellä turvallisesti ja viihtyisästi. 4

5 Viestinnän visio Imatran kaupungin viestintä on aktiivista, avointa ja vuorovaikutteista. Viestintä edistää myönteisen Imatra-kuvan voimistumista ja tekee kaupunkia tunnetuksi paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Viestintä lisää imatralaisten sitoutumista, hyvinvointia ja osallistumista yhteisten asioiden hoitoon. Viestinnän strategiset päämäärät Imatran kaupungin viestinnällä pyritään osaltaan lisäämään kaupunkilaisten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Kaupungin päätöksenteko on läpinäkyvää ja kaupunkilaisten osallistuminen laajaa. Imatralaiset asukkaat, yritykset, luottamushenkilöt, kaupungin henkilökunta ja tiedotusvälineet saavat tietoa ajoissa ja ymmärrettävästi esitettynä eri medioista. Kaupungin hyvä julkisuuskuva tukee Imatran kehittämistä ja vetovoimaisuutta. Vastuut ja organisointi Tapa, jolla kaupungin asioista kerrotaan ja miten asiakas kohdataan antaa kuvan kaupungin toiminnasta. Viestintä ja markkinointi on osa jokaisen kaupungin työntekijän toimenkuvaa. Tiedottamisessa avainasemassa ovat kaupunginvaltuuston, -hallituksen, lautakuntien sekä jaostojen päättäjät ja virkamiehet. Kaupungin tiedottamista johtaa kaupunginhallitus, joka hyväksyy yleiset ohjeet kaupungin tiedottamisen ja viestinnän periaatteista ja päättää tiedottamisesta vastaavasta kaupungin viranhaltijasta. Imatralla toimialat tiedottavat itsenäisesti asioistaan näiden viestintäperiaatteiden mukaisesti. Toimialajohtajat vastaavat oman toimialansa tiedotuksesta ja viestinnästä. Kaupunginkanslian ja toimialojen viestintävastaavista muodostuva viestinnän yhteistyöverkosto koordinoi ja tehostaa kaupungin viestintää ja näkyvyyttä. Tehokas viestintä edellyttää, että viestintävastaava kuuluu kaupungin eri toimialojen johtoryhmiin. Elinkeinomarkkinoinnista vastaa kaupunki yhdessä Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy:n ja matkailun markkinoinnista GoSaimaa Oy:n sekä Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy:n kanssa. Luottamushenkilöiden julkinen tuki ja laajat sidosryhmäsuhteet ovat tärkeitä voimavaroja kaupungin profiloinnissa ja viestinnässä. 5

6 Sisäinen viestintä Toimiva sisäinen viestintä luo pohjan hyvälle ulkoiselle viestinnälle. Sisäisen viestinnän avulla varmistetaan, että kaikilla kaupungin työntekijöillä ja luottamushenkilöillä on tiedossaan työnsä kannalta oleellinen tieto. Osaamista, johtamista, työkykyä, työolosuhteita ja töiden sisältöä voidaan kehittää vain yhteistyössä henkilöstön kanssa. Hyvä organisaatiokulttuuri rohkaisee keskusteluun. Hyvin hoidettu sisäinen viestintä on välttämätöntä tulokselliselle toiminnalle ja työelämän laadun kehittämiselle. Kaupungin sisäisen viestinnän välineitä ovat intranet, henkilöstölehti Kohina, tiedotteet, tiedotustilaisuudet henkilökunnalle, työpaikkakokoukset ja sähköposti. Sisäinen viestintä on koko henkilökunnan välistä yhteistyötä. Kaupungin henkilöstöstrategia sisältää osallistumista ja viestintää koskevia ohjeita. 6

7 Ulkoinen viestintä Julkisuus on aina yllätyksellistä, arvaamatonta ja vain osittain suunnitellun mukaista. Siksi julkisuutta ei voi hallita, mutta sen kanssa voi tulla toimeen. Tiedotusvälineitä on palveltava aktiivisesti. Tiedotusvälineet ovat kuntapolitiikan merkittäviä mielipidevaikuttajia ja julkisen keskustelun foorumeja. Merkittävä osa kaupunkia koskevista tiedoista ja arvoista välittyy joukkotiedotusvälineiden kautta. Niitä tulee palvella aktiivisesti, tasapuolisesti ja luotettavasti. Noustakseen keskustelun avaajaksi, kaupunki tarvitsee ajankohtaista, luotettavaa, avointa, ihmisläheistä ja asiantuntevaa mediaviestintää. Päätöksenteosta ja palveluista tiedottaminen asukkaille ja sidosryhmille kuuluu kaupungin toimintaan. Tiedottamista suunniteltaessa otetaan huomioon kaupunkilaisten erilaiset tarpeet ja mahdollisuudet viestintävälineiden seuraamisessa. Imatran kaupungin toimintaa ohjaa luottamushenkilöistä koostuva hallinto. Viranhaltijoiden tulee huolehtia, että päätöksenteon tueksi tuotettava tieto on ajantasaista ja tasapuolista. Päättäjien näkemyksiä kunnioitetaan ja päätökset toteutetaan, vaikka ne eroaisivat työntekijöiden näkemyksistä. Erityisesti asioiden valmisteluvaiheen viestinnässä tulee ottaa huomioon päätöksenteon eri vaiheet ja vastuunjako. Jokainen kaupungin työntekijä palvelee tiedotusvälineitä yhdessä sovittujen periaatteiden mukaan lainsäädännön rajoissa. Myös kielteisissä asioissa yhteydenottopyyntöihin vastataan viipymättä. Asioiden kriittinen käsittely kuuluu tiedotusvälineille. Tiedote on nopea ja tehokas tapa tiedottaa. Mitä suurempaa määrää kuntalaisia asia koskettaa, sitä tärkeämpää tiedotteen tekeminen on. Kun asia ei riitä tiedotteeksi, on uutisvinkin antaminen tiedotusvälineille käyttökelpoinen tapa uutisoida asia. Julkaisuvapaa tiedote laitetaan aina internetsivuille Tiedotustilaisuus järjestetään, kun on kyse merkittävästä ja erityistä mielenkiintoa herättävästä asiasta. Äkillisissä ja poikkeuksellisissa tilanteissa tiedotustilaisuuden järjestäminen on tarpeen. Haastattelu on yksi tapa antaa tietoa tiedotusvälineille ja välittää kaupungin näkemyksiä. Haastattelupyyntöön on suositeltavaa suostua. Toimittajan puhelinsoittoon on hyvä suhtautua kuin haastattelutilanteeseen. 7

8 Markkinointiviestintä Markkinointiviestinnällä vahvistetaan myönteistä Imatra-kuvaa, sitä millainen Imatra on, millaisena sen halutaan näkyvän ja miten sitä arvostetaan. Kaupungin ja koko seudun hyvä julkinen kuva synnyttää luottamusta ja vetovoimaa. Maineenhallinta on johtamisen ydintoimintoja. Kuva kaupungista syntyy tekojen kautta, mutta myös ulkopuolisten tahojen ja tiedotusvälineiden välittämänä. Mitä johdonmukaisemmin ja toistuvammin kaupunki viestii omia keskeisiä viestejään, sitä todennäköisemmin ne näkyvät myös kaupungin maineessa. Kunnan tietoinen profilointi voi onnistua vain, jos luottamushenkilö- ja virkamiesjohdolla on yhteisesti hyväksytty visio, näkemys tulevaisuudesta sekä sen pohjalta laadittu strategia. Usein markkinointiprojektit kannattaa toteuttaa yhteistyössä seutukunnan ja elinkeinoelämän, järjestöjen, oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa, mikä vaatii yhteistä näkemystä ja sitoutumista. Profilointi on kunnalle tai seudulle ominaisten vahvuuksien esiintuomista pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Tavoiteltavan kuntakuvan on oltava uskottava ja sopusoinnussa todellisuuden kanssa, muutoin profilointi voi kääntyä itseään vastaan. Markkinointiviestinnän keskeisimpiä tavoitteita ovat Imatran ja sen palveluiden tunnetuksi tekeminen, matkailun edistäminen, elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksien turvaaminen sekä uusien asukkaiden saaminen. Imatran kaupungin maine ja imago ovat tärkeitä kilpailu- ja vetovoimatekijöitä. Parasta markkinointia ovat hyvin toimivat palvelut, toimiva vuorovaikutus, viihtyisä ympäristö ja terve taloudenpito. Markkinointiviestinnän tavoitteena on myös kertoa kaupungin tarjoamista palveluista ja tuotteista. 8

9 Verkkoviestintä Viritä verkko valmiustilaan! Imatran kaupungin internetsivut palvelevat yhtenä kaupungin keskeisimmistä viestintävälineistä. Sivuilta löytyy tieto kaupungin eri toiminnoista ja palveluista sekä ajankohtaisista asioista. Internetsivujen käyttö on yksinkertaista ja helppoa. Imatran kaupungin verkkosivujen tulee olla aina ajan tasalla, uusin tieto päivitetään verkkoon heti, kun se on tiedossa. Tiedot julkaistaan verkkosivuille viimeistään silloin kuin muissakin tiedotusvälineissä. Kukin toimiala vastaa omista sivuistaan itsenäisesti. Toimiala nimeää verkkosivuista vastaavan henkilön ja suurissa sivukokonaisuuksissa hänen apunaan tarvittaessa toimivat eri osien päivittäjät. Vastuuhenkilöt tulee ilmoittaa viestintä- ja markkinointipäällikölle. Kaupungin etusivun ja muiden yleisten sivujen ylläpidosta vastaa viestintä- ja markkinointipäällikkö yhdessä verkkovastaavien kanssa. Verkkosivujen tulee noudattaa Imatran kaupungin internetsivuille määriteltyä ilmettä. Imatran internetsivuista on myös englannin, saksan ja venäjänkieliset versiot. Sosiaalinen media Sosiaalisen median mahdollisuudet tiedostetaan ja sitä hyödynnetään markkinoinnissa ja muussa toiminnassa, jossa siitä on oleellista hyötyä. Sosiaalisen media kautta tavoitetaan väestöryhmiä, joita ei muuten saavuteta. Sosiaalisessa mediassa mukanaolo vaatii jatkuvaa seurantaa ja läsnäoloa päivittäin. 9

10 Kriisiviestintä Kriisiviestinnässä etukäteisvarautuminen on kaiken A ja O. Kriisiviestintä on tehostettua viestintää muutos- ja kriisitilanteissa, joissa tarvitaan kiireellisesti tietoa. Kriisitilanteissa noudatetaan samoja viestinnän periaatteita kuin normaaliolojen viestinnässä. Erityisesti kriisitilanteissa tulee varmistua viestien perillemenosta. Kriisiviestinnän keskeisenä tavoitteena on suuremman vaaran torjuminen ja korvaavista palveluista tiedottaminen sekä väärän tiedon leviämisen estäminen. Keskeistä on saada kuntalaisille tieto, mitä on tapahtunut, mistä se johtuu ja mitä asialle tehdään. Kriisiviestinnästä on oma erillinen ohje. Erityisesti kriisitilanteissa tulee varmistua viestien perillemenosta. 10

11 Lue lisää, innostu, kiinnostu! Viestintää ohjaavat säädökset ja asiakirjat Kuntalaki, kuntalaisten osallistuminen (27 ) ja tiedottaminen (29 ) Imatran kaupungin viestinnän ohjeita ja malleja Imatran kaupungin strategia Imatran kaupungin graafiset ohjeet Liitteet: Kokoustiedottamisen ohje Lehdistötiedotemalli Malli tiedotustilaisuuskutsusta Ohjeet kunnallisten ilmoitusten julkaisemisesta Viestinnän sanastoa Lue lisää: https://www.journalistiliitto.fi/ Markku Hurmerinta, A-P.Pietilä: Hallitse mediapeli (muuten media hallitsee sinua). Juva 2008 Anja Alasilta: Verkkokirjoittajan käsikirja. Tampere 2002 Lähteet: Kunnan viestintä, Suomen Kuntaliitto, 2004 Markku Hurmerinta, A-P.Pietilä: Hallitse mediapeli (muuten media hallitsee sinua). Juva 2008 Kuntien verkkoviestintäohje, Suomen Kuntaliitto 2010 Sosiaalisen median mahdollisuudet hallinnolle (katsaus) toim. Tuija Aalto, Oikeusministeriö, Demokratia- ja kieliasioiden yksikkö

12 12

13 Kokoustiedottamisen ohje Kuntalaki edellyttää, että kaupunki tiedottaa valmisteilla olevista asioista. Valmistelun julkisuutteen kuuluu, että päätösesityksiä ja niiden vaikutuksia käsitellään julkisuudessa jo ennen luottamuselinten kokouksia. Kaupungin luottamuselinten esityslistat ovatkin merkittävä tiedonlähde valmisteilla olevista asioista. Kokoustiedottamisessa on otettava huomioon kuntalain lisäksi myös julkisuuslain salassapitosäännökset, henkilötietolaki sekä Kuntaliiton ohjeet henkilötietojen julkaisemisesta internetissä. Julkiset ja salassa pidettävät asiat Julkisuusperiaatteen mukaan viranomaisten asiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia. Salassapito edellyttää aina lakitasoista sääntelyä. Luottamuselimillä tai viranhaltijoilla ei ole valtaa määrätä muita asioita tai asiakirjoja salassa pidettäviksi. Lain mukaan salassa pidettäviä asioita ei anneta julkisuuteen. Julkisuuslaissa on lueteltu salassa pidettävät asiat. Salassa pidettävät asiat ovat yleensä liiketai ammattisalaisuuksia tai yksityisyyden suojaan liittyviä asioita, esimerkkeinä kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedot sekä oppilaan ja hänen perheensä henkilökohtaisia oloja ja oppilashuoltoa koskevat asiat, yksityisen henkilön taloudellinen tilanne, terveydentila sekä sosiaalihuollon etuudet ja tuet. Perhe-elämää ja henkilökohtaisia oloja koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä, mm. sairauspoissaoloa, äitiys- ja isyysvapaata, vanhempainlomaa, hoitovapaata, adoptiota, työkyvyttömyyseläkettä, henkilötunnusta, pankkitilin numeroa ja puoluekantaa koskevat tiedot. Tieto virkavapaudesta tai eläkkeestä tulee julkaista sen perustetta ilmoittamatta. Myös tiedot yksityiselämässä esitetyistä mielipiteistä, elintavoista, yhdistys- ja harrastustoiminnasta ovat salassa pidettäviä. Kokousasiat on pyrittävä kirjoittamaan niin, että käsiteltävä asia on varsinaisessa pykälätekstissä eikä liitteissä. Pykälätekstiin ei tule merkitä henkilötietoja tai lain mukaan salassa pidettäviä tietoja, vaan ne on syytä laittaa kokousasiakirjan (salaisiin) liitteisiin. Listatekstien tulee olla selkeitä ja tiiviitä, perustelujen ja vaihtoehtojen tulee näkyä varsinaisessa listatekstissä ja päätösesitys pohjautuu lyhyenä niihin. Tiedotusvälineiden palvelu Kaupunki lähettää valtuuston, hallituksen, lautakuntien ja jaostojen esityslistat sekä niiden liitteet yhtä aikaa kaikille paikallisille tiedotusvälineille hyvissä

14 ajoin ennen kokousta. Esityslistat ovat luettavissa samanaikaisesti myös kaupungin kotisivuilla. Päätöksistä tiedotetaan tiedotusvälineille välittömästi kokouksen jälkeen. Kokouksen sihteeri lähettää kokouksen jälkeen tiedotusvälineille lehdistötiedotteen, jossa on kerrottu kokouksessa tehdyt päätökset. Tiedotteen loppuun tulee laittaa puheenjohtajiston ja valmistelijoiden yhteystiedot, joilta tarvittaessa voi kysyä asiasta tarkemmin (tässä korostuu valmistelijan ja lausunnon antajan eri rooli). Kaupungille toimitetut hankinta-, urakka- ja muut vastaavat tarjousasiakirjat sekä viranomaisten laatimat edullisuusvertailulaskelmat tulevat julkisiksi vasta, kun sopimus on tehty. Tarjouspyynnöt tulevat julkisiksi, kun pyyntö on allekirjoitettu. Allekirjoituksen jälkeen tieto siitä, keneltä tarjouksia on pyydetty, on julkinen. Kokousasioiden julkaiseminen internetissä Valtuuston, hallituksen, lautakuntien ja jaostojen esityslistat liitteineen julkaistaan ennen kokousta kaupungin internet-sivuilla. Pöytäkirjat julkaistaan niiden valmistuttua. Kokousasiat julkaistaan pääsääntöisesti liitteineen mutta mikäli liitteet sisältävät salassa pidettäviä asioita, niitä ei julkaista. Henkilötiedot tai lain mukaan salassa pidettävät tiedot merkitään kokousasian liitteisiin, joita ei julkaista internetissä. Kuntaliitto on antanut kunnille erilliset ohjeet salassa pidettävien asiakirjojen ja henkilötietojen käsittelystä ja internetissä julkaisemista. Henkilötietolain mukaan yksityishenkilöiden henkilötunnuksia, osoite-, puhelinnumero- tai muita yhteystietoja ei saa julkaista internetissä, ellei siihen ole asianomaisen suostumusta tai muuta laillista perustetta. Myöskään henkilörekistereitä eli listoja henkilötiedoista ei saa laittaa internetiin ilman rekisteröityjen suostumusta tai muuta lakiin perustuvaa syytä. Esimerkiksi luettelot viran- ja toimenhaltijoiden ansioista ja palkankorotuksista tai toimenhakijoista muodostavat henkilörekisterin, jota ei saa viedä internetiin. Erityislaissa säädettyyn julkipanomenettelyyn kuuluvat lupapäätöslistat, joita pidetään yleisesti nähtävänä vain lainsäädännön edellyttämän määräajan, eivät muodosta henkilörekisteriä. Tämä koskee mm. maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia päätöksiä erilaisten lupien saajista. Siten esimerkiksi tiedot rakennusluvan saajista voi laittaa verkkoon, kunhan laissa säädettyjä julkipanomenettelyn edellytyksiä noudatetaan tarkasti. Henkilötietoja sisältävät kokousasiat on pidettävä internetissä vain tehokkaan tiedottamisen vaatiman ajan ja ne on poistettava viimeistään kahden vuoden kuluttua niiden julkaisemisesta.

15 Malli tiedotustilaisuuskutsusta Kutsu tiedotusvälineille Kutsu tiedotustilaisuuteen Kutsu on osoitettava selvästi kutsuksi tiedotusvälineille tiedotustilaisuuteen. Sitä ei pidä voida tulkita kutsuksi kaupunkilaisille tai tiedotteeksi, jonka voi julkaista saman tien uutisena. Kutsussa kerrotaan tilaisuuden aihe eli mistä asiasta ko. tilaisuudessa on kyse, niin että toimittajat voivat arvioida, kannattaako tilaisuuteen tulla. Tilaisuudessa kerrottavan asian sisältöä ei kuitenkaan tule kertoa tyhjentävästi kutsussa. Kutsussa kerrotaan selvästi tilaisuuden aika ja paikka. Lisäksi on hyvä kertoa, keitä on paikalla asiasta kertomassa. Hyvän journalistisen tavan mukaan tiedotustilaisuudessa julkistettavia asioita ei uutisoida kutsun lähettämisen jälkeen ennen tiedotustilaisuutta. Haastatteluista voidaan sopia ennen tilaisuutta mutta silloin on varmistettava asian julkistamisajankohta. Kutsussa tulee olla lähettäjän nimi ja yhteystiedot. Kutsu lähetetään toimituksiin sähköpostilla ja se kirjoitetaan sähköpostin tekstikenttään eikä laiteta liitetiedostoksi. Virpi Viestijä Imatran kaupunki p

16 Malli Kutsu tiedotustilaisuuteen Imatran kaupungin vuoden 2010 talousarviosta Tervetuloa vuoden 2010 talousarviota koskevaan tiedotustilaisuuteen Imatran kaupungintalolle huoneeseen 138 maanantaina kello Paikalla ovat hallituksen puheenjohtajat, kaupunginjohtaja ja talousjohtaja. Terveisin Virpi Viestijä Virpi Viestijä Imatran kaupunki p

17 Lehdistötiedote Julkaistavissa klo Otsikko kertoo tiedotteen tärkeimmän asian Hyvä otsikko ilmaisee tiedotteen olennaisimman asian lyhyesti, mutta mahdollisimman kiinnostavasti. Otsikon tekoon kannattaa panostaa, sillä sen perusteella lukijat päättävät lukevatko tiedotteen loppuun. Tärkein asia kirjoitetaan otsikon lisäksi kahteen ensimmäiseen lauseeseen. Niissä tulee olla tiivistettynä tiedotteen pääasia. Tiedotteessa vastataan kysymyksiin kuka, mitä, missä, miten ja millaisin seurauksin. Tekstissä asiat esitetään tärkeysjärjestyksessä, tärkeimmästä vähemmän tärkeään, niin että toimitukset voivat halutessaan jättää kappaleita pois sisällön siitä kärsimättä. Kappaleet ovat mielellään lyhyehköjä, samoin lauseet ja virkkeet. Tiedotteen kieli on selkeää ja ymmärrettävää yleiskieltä. Vältä sivistyssanoja, ammattikieltä ja lyhenteitä, elleivät ole yleisesti tunnettuja. Vastaanottajan on voitava lukea ja ymmärtää tiedote nopeasti. Väliotsikoita voi myös käyttää, sillä ne auttavat tekstin silmäiltävyyttä ja luettavuutta. Teksti kirjoitetaan valmiiksi julkaistavaan uutismuotoon. Hyvä tiedote on pituudeltaan noin 2000 merkkiä. Sen tulee mahtua tulostettuna yhdelle A4-sivulle, joten tiedotteessa kerrotaan lyhyesti ja uutismaisesti olennainen. Sitaatteja voi käyttää, jotta asiasta vastaava henkilö tulee esiin jo tiedotetekstissä. Sitaattiin kannattaa sijoittaa ennen kaikkea taustoittavaa tai seurauksia arvioiva lausunto, kertoo Imatran kaupungin erikoisasiantuntija Inkeri Imatralainen. Tapahtumatiedotteessa tulee tarkastaa, että kaikki aika- ja paikkatiedot mainitaan tiedotteessa. Tiedotteessa ei saa olla virheitä. Erityisen tarkka tulee olla lukujen, nimien ja tittelien kanssa. Teksti on hyvä tarkastuttaa ennen lähettämistä asiantuntijalla, joka merkitään lisätietojen antajaksi. Lisätietojen antajan tulee olla tavoitettavissa tiedotteen lähettämisen jälkeen. Julkaisuajankohta laitetaan yläreunaan, mikäli tiedote jaetaan ennen asian julkistamista. Lisätietoja -kohdassa kerrotaan kuka antaa lisätietoja aiheesta, puhelinnumero ja sähköpostisoite. Jos aiheesta saa lisätietoja verkosta, kirjoita myös www-osoite. Lisätietoja: Erityisasiantuntija Inkeri Imatralainen, p , Imatran kaupunki Virastokatu 2, Imatra Vaihde: Faksi: Sähköposti: Internet:

18 Viestinnän sanastoa Blogi Sivusto, jolla voi julkistaa tekstiä ja/tai multimediaa. Jutut julkaistaan aikajärjestyksessä, uusin ylimpänä. Lukijat voivat kommentoida kirjoituksia. Blogia voi pitää yksi tai useampi ihminen. Brändi (Brand) Brändi tarkoittaa tavaramerkin ympärille muodostunutta positiivista mainetta. Brändin arvo muodostuu nimen tai logon tunnettuudesta, asiakkaiden merkkiuskollisuudesta, brändin mukanaan tuomasta laadun tunteesta ja brändiin liitetyistä mielikuvista. Brändi voidaan nähdä eräänlaiseksi yhteenvedoksi tuotteen tai palvelun sisällöstä tai identiteetistä. Median näkökulmasta brändi tekee tuotteesta houkuttelevan ja lupaa laatua. Onnistunut ja tunnettu brändi luo tuotteelle lisäarvoa ja vahvistaa käyttäjänsä identiteettiä. Digitaalinen viestintä, verkkoviestintä Digitaalisesti tuotettu ja jaeltu (tosiaikaisesti verkoissa tai erilaisilla digitaalisilla tallenteilla, kuten CD-rom ja DVD-levyt) materiaali, joka muodostaa tietoverkossa (internet, ekstranet, intranet) tarvittavan julkaisu-, jakelu- ja ylläpitoteknologian kanssa digitaalilsen ympäristön. Siinä teknologia sekä sisällöt yhdessä luovat mahdollisuuden vuorovaikutteiselle viestinnälle. , maili, sähköposti Internetin postijärjestelmä Ekstranet Suljettu verkopalvelu, johon on pääsy rajatulla käyttäjäryhmällä, esimerkiksi asiakkailla jka yhteistyökumppaneilla. Graafiset ohjeet Ohjeisto, jossa kerrotaan, miten yrityksen tai yhteisön valitsemaa visuaalista linjaa tai identiteettiä sovelletaan eri yhteyksissä. Imago Vastaanotettu kuva jostakin, vastaanottajan tulkinta jostakin asiasta. Mielikuvien kokonaisuus, joka syntyy tiedon, asenteiden, uskomusten ja kokemusten perusteella. Imagoon liitetään usein visuaalisuus, kuva. Info Puhekielen sana, jolla tarkoitetaan joko lehdistö- tai mediatilaisuutta tai infomaatiota yleensä. ks. Lehdistötilaisuus, mediatilaisuus, tiedotustilaisuus Informointi Neutraalia tiedottamista eri sidosryhmille, usein yksisuuntaista Internet Maailmanlaajuinen tietoverkkoja yhdistävä verkko, jonka välityksellä siirretään mm. sähköposti ja www-sivut Internetosoite Kirjaimista, numeroista ja pisteistä muodostuva osoite, jonka avulla selainohjelma etsii sivuja. Osoitteet ovat esim. muotoa Internetpalvelu Yleisnimitys verkkopalveluista

19 Joukkoviestimet, joukkotiedotusvälineet Joukkoviestinnän välineitä, jotka ovat perinteisesti jaettu graafisiin eli painoviestimiin (lehdet, kirjat, julisteet) ja sähköisiin viestimiin (radio, tv, elokuva, äänilevyt, video, tietokone). Puhekielessä käytetään media-sanaa, jonka uusin muoto on sosiaalinen media. Joukkoviestintä Useita viestejä lähetetään samanaikaisesti ja samansisältöisinä ei-henkilökohtaisina, usein anonyymille yleisölle. Journalismi Toimitustyön käytäntö eli toimituksissa tehtävä tai vapaiden toimittajien tekemä työ Julkisuusperiaate Viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei erikseen säädetä. Kotisivut Verkkopalvelun lempinimi Kriisiviestintä Organisaation itsensä aiheuttama tai ulkoisen syyn aiheuttama poikkeustilanne, joka uhkaa organisaation aineellista ja/tai aineetonta pääomaa ja vaatii välitöntä viestintää. Kriisiviestintä ei välttämättä poikkea tavanomaisesta viestinnästä muutoin kuin että viestintä on tavallista nopeasykkeisempää ja että osapuolet ovat erilaiset kuin ns. normaalioloissa. Lehdistötilaisuus Median edustajille tai toimittajille järjestetty tilaisuus ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä asiasta. Tilaisuudessa on mahdollisuus esittää kysymyksiä, haastatella organisaation edustajia ja jossain määrin keskustella. Kaikki sanottu on julkista. Toimittajat arvioivat lehdistötilaisuuteen osallistumista sen uutisarvon perusteella. Koska lehdistö on vain yksi median laji, yleisimmin käytetään nimitystä mediatilaisuus tai info. Liikemerkki Visuaalinen merkki tai symboli, jota käytetään logon yhteydessä tai yksinään. Logo Yrityksen tai yhteisön sovittu nimenkirjoitustapa Maine Sidosryhmien tai muiden osapuolten arvio puheena olevasta kohteesta, esimerkiksi yrityksestä Maineenhallinta Strategisesti johdettua toimintaa, jonka tavoitteena on ohjata sidosryhmien käsityksiä organisaation menestyksestä ja sen tulevaisuutta koskevia odotuksia organisaation myönteiseen ja sidosryhmäsuhdetta vahvistavaan suuntaan. Mainonta Tuote, palvelu tai idea pyritään viestimään kohderyhmälle kaupallisen suostuttelevasti ostamalla tilaa ja määrittelemällä sisältö. Tavoitteita ovat mm. tunnettavuus, haluttu mielikuva, uusien asiakkaiden houkuttelu tai nykyisten asiakkaiden saaminen ostamaan useammin ja nopeammin. Markkinointi Markkinointi on toiminto ja ajattelutapa, jonka päämääränä on vaikuttaminen tekemällä tutuksi organisaatio sekä sen palvelut ja tuotteet, lisätä kiinnostusta ja vastata asiakkaiden tarpeisiin.

20 Markkinointiviestintä Yrityksen tai yhteisön ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää tai kysyntään positiivisesti vaikuttavia ilmiöitä. Osatekijöitä ovat mm. henkilökohtainen myyntityö, PR, julkisuus ja sponsorointi, myynninedistäminen ja mainonta. Media Perinteinen media: sanoma- ja aikakauslehdet, radio ja televisio, jotka toimivat yhdeltä monelle - periaatteella ja jossa on ammattilaisten tuottama sisältö ja vastaava päätoimittaja. Sosiaalinen media: Monelta monelle -viestintää, internetpalveluja, joihin käyttäjät tuottavat itse sisällön. Rinnakkaisia käsitteitä ovat mm. sosiaalinen web, sosiaalinen media tai yhteisöllinen media, yritys 2.0, sosiaaliset ohjelmistot ja sosiaalinen teknologia. Vuorovaikutteinen media: viestintää yhdeltä monelle ja monelta yhdelle sisältäen räätälöityjä sisältöjä kohdennetulle yleisölle, yleisö kommentoi ja antaa palautetta. Mediatiedote Käsittelee neutraalisti juuri tapahtunutta tai pian tapahtuvaa, tulossa olevaa, uutta ja yleisesti kiinnostavaa asiaa; käytetään myös nimitystä lehdistötiedote. Yhteisöviestinnän perusasia, jonka hallintaa vaaditaan viestinnän ammattilaiselta. Mielikuva Tieto tai luulo, myönteinen, neutraali tai kielteinen, oikea tai väärä kohteensa mielestä Mobiili internet Matkapuhelimella käytettävät internetpalvelut eli mobiili netti, jonka kautta saa uutisia ja viihdettä, voi tehdä ostoksia, maksaa laskuja ja hoitaa raha-asioita. Muutosviestintä Viestinnän muoto, joka painottaa tulossa olevaa tai meneillään olevaan muutosta. Koostuu muutoksen ennakoinnista, suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Muutosviestintä on parhaimmillaan vuorovaikutteista ja osallistuvaa. Netiketti Tietoteknisten laitteiden, ohjelmistojen ja palveluiden käytön ohjeet, säännöt ja vastuut sekä esimerkiksi sähköpostiviestien ja verkkokeskustelun korrektin kielenkäytön ohjeistus Perusviestit Yhteisön määrittelemät tärkeimmät sen strategiaa tukevat asiat/ajatuskokonaisuudet, jotka se haluaa sidosryhmiensä tietoon ja hyväksymiksi. Ydinsanoma on puettu sanoiksi tai lausumiksi, jotka toimivat pohjana erilaisissa viestintätilanteissa. Sidosryhmä Ryhmä, jolla on sidos organisaatioon. Sidosryhmällä on jokin todellinen, taloudellinen, juridinen tai sopimukseen perustuva sidos organisaatioon Slogan Iskulause, johon on pyritty pelkistämään olennainen sanoma vaikuttavasti ja yksinkertaisesti Sosiaalinen media (web2.0) Monelta monelle viestintää, jossa yhteisö itse tuottaa sisältöjä

21 Strategia Kertoo reitin, miten tavoitteeseen tai visioon päästään, miten omat vahvuudet ja ympäristön tarjoamat mahdollisuudet yhdistetään tavoitteeseen pääsemiseksi. Strategia on yhteisön tietoinen keskeisten tavoitteiden ja toiminnan suuntaviivojen valinta muuttuvassa maailmassa. Tiedote Uutinen, jonka organisaatio lähettää sidosryhmilleen. Kertoo neutraalisti asiasta, joka on tapahtunut tai on tapahtumassa. Tiedote on journalistin raaka-ainetta. Tiedotustilaisuus Yleisnimi tilaisuudelle, jossa jaetaan uutta ja tärkeää tietoa ja jossa on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja jossain määrin myös keskustella. Ks. info, lehdistötilaisuus, mediatilaisuus Twitter Yhteisö- tai mikroblogipalvelu, jonka käyttäjät pystyvät lähettämään ja lukemaan toistensa päivityksiä internetissä. Tekstipohjaiset viestit eli twiitit (tweet) voivat sisältää korkeintaan 140 merkkiä. Viestintä Sanomien välitystä ja vaihdantaa lähettäjän ja vastaanottajan tai muiden osapuolten välillä. Viestintäkäsitteessä korostuu monisuuntaisuus ja prosessimaisuus. Leif Åberg määritteli (2000) viestinnän seuraavasti: Viestintä on prosessi, tapahtuma, jossa merkityksen antamisen kautta tulkitaan asioiden tilaa ja jossa tämä tulkinta saatetaan muiden tietoisuuteen vuorovaikutteisien, sanomia välittävän verkoston kautta. Viestintästrategia Muodostuu niistä toimintaa yhdensuuntaistavista määrittelyistä, valinnoista ja tavoitteista, joita soveltamalla ja toteuttamalla yhteisö menestyy nyt ja tulevaisuudessa. Se tapahtuu hyödyntämällä viestintää koko organisaation voimavarana. Strategiassa päähuomio on tulevaisuudessa. Visio Tila, johon yhteisö pyrkii ja toivoo pääsevänsä, mielikuva yhteisön tulevaisuudesta. Wiki Web-sivu, johon voi kirjoittaa ja jota voivat muokata ne, joille annetaan siihen oikeus. Wikipedia Wikipedia on ilmainen vapaan sisällön tietosanakirja. Kuka tahansa voi muokata ja luoda tekstiä reaaliajassa ilman tekstien hyväksyttämistä kenelläkään. Hyväksymisen käytännöt vaihtelevat eri maissa. Sanastoa koottu mm. kirjasta: Communicare! Viestinnän strategiasta käytäntöön, Elisa Juholin, Porvoo 2009

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty:

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty: 2012 Nivalan kaupungin viestintäohje Karikumpu Nivalan kaupunki Hyväksytty: Sisältö 1. Lainsäädäntö määrittelee tiedotustoiminnan lähtökohdat... 3 2. Tiedottamisen vastuut oltava selkeät... 3 Kaupungin

Lisätiedot

Hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 15.11.2006 306 SIMON KUNNAN VIESTINNÄN OHJEET

Hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 15.11.2006 306 SIMON KUNNAN VIESTINNÄN OHJEET Hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 15.11.2006 306 SIMON KUNNAN VIESTINNÄN OHJEET Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Viestinnän tehtävä 3 3. Simon kunnan viestinnän periaatteet 3 4. Ulkoinen viestintä

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

VIESTINNÄN PERIAATTEET

VIESTINNÄN PERIAATTEET VIESTINNÄN PERIAATTEET Lahden kaupunki Kaupunginhallitus 2008 Johdanto 2 Viestinnän tavoitteet 3 Viestinnän visio 2012 3 Lahden kaupungin arvot 3 Viestinnän strategiset päämäärät 4 Perusviestit 4 Lahden

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

Kaskisten kaupungin viestintästrategia

Kaskisten kaupungin viestintästrategia Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.5.2007 32 Kaskisten kaupungin viestintästrategia 1. Taustaa Kuntalain 29 :n mukaan Kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN VIESTINTÄOHJE

SAVONLINNAN KAUPUNGIN VIESTINTÄOHJE Khall. 22.11.2010 424 Liite D SAVONLINNAN KAUPUNGIN VIESTINTÄOHJE 22.11.2010 2 Sisällys 1. Tietoa kuntalaisille... 3 2. Savonlinnan kaupungin viestinnän periaatteet... 3 3. Kaupungin viestintäorganisaatio...

Lisätiedot

Kunnanjohtajana somessa. Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015

Kunnanjohtajana somessa. Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015 Kunnanjohtajana somessa Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015 Tausta Virkaura kunnallishallinnossa Kuntien keskushallinnon tehtävissä 80 luvulta saakka Jämsän hallintojohtajana 2001-2012

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN VIESTINTÄOHJE

SAVONLINNAN KAUPUNGIN VIESTINTÄOHJE SAVONLINNAN KAUPUNGIN VIESTINTÄOHJE Johtoryhmä 9.2.2015 Yhteistyötoimikunta15.4.2015, Kaupunginhallitus xx.xx.15, 2 Sisällys 1. Tietoa kuntalaisille...3 2. Savonlinnan kaupungin viestinnän periaatteet...3

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva KALEVA Suurin media-alan konserni Pohjois-Suomessa tarjoaa asiakkailleen tuoreita uutisia, kiinnostavia juttuja ja hyödyllisiä

Lisätiedot

Loviisa2010 kuntaliitosprosessin viestintäsuunnitelma

Loviisa2010 kuntaliitosprosessin viestintäsuunnitelma Loviisa2010 kuntaliitosprosessin viestintäsuunnitelma Käsitelty: viestintäryhmässä 3.9.2008 ja 22.9.2008 valmisteluryhmässä 23.9.2008 väliaikaisessa järjestelytoimikunnassa 30.9.2008 Viestinnän yleinen

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään 1 Tavoite 2 Kohderyhmä 3 Uutiskriteerejä 4 Sisältö 4.1 Asia 4.2 Sisällönrakenne 4.3 Otsikko 4.4 Sisällön kieli 7 Tiedotteen muoto 7

Lisätiedot

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko Johdanto yrityksen viestintään Päivi Maijanen-Kyläheiko Viestinnän strateginen merkitys! Mitä viestintä on? Viestintä on vuorovaikutusta, merkitysten välittämistä ja tulkitsemista. Merkitys syntyy vasta

Lisätiedot

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi. VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.norros Mikään ei ole niin varmaa kuin muutos Ihmisen soluja uusiutuu

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 johtoryhmä 12.5.2015 YT-ryhmä 5.6.2015 johtokunta 18.6.2015 yhtymäkokous 2.12.2015 Sisältö 1. Tausta 2 2. Terveydenhuollon kuntayhtymän viestintää ohjaavat säädökset

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Sosiaalinen media Valion viestinnässä

Sosiaalinen media Valion viestinnässä Sosiaalinen media Valion viestinnässä Pia Kontunen, viestintäjohtaja 28.3.2011 Sosiaalinen media uudistaa liiketoimintaa Esityksen sisältö Pia Kontunen Minkälainen yritys on Valio ja mitä se haluaa viestiä?

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Pyhäjoen kunnan. tiedotusohje

Pyhäjoen kunnan. tiedotusohje Pyhäjoen kunnan tiedotusohje Kunnanhallitus 26.4.2011 1. JOHDANTO Kunnallisen tiedottamisen lähtökohta on Kuntalain 29, jonka mukaan kunnan on tiedotettava aktiivisesti asukkailleen kunnassa vireillä olevista

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius Verkkokirjoittaminen Anna Perttilä Tarja Chydenius 1 Suosi lyhyttä tekstiä 2 Kenelle kirjoitat 3 Helpota lukijan työtä; lajittele tekstisi 3.1 Otsikot 3.2 Johdanto 3.3 Väliotsikot 3.4 Pääteksti 4 Linkit:

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden tiedonsaantioikeus ja saatujen tietojen edelleen välittäminen

Luottamushenkilöiden tiedonsaantioikeus ja saatujen tietojen edelleen välittäminen 8.11.2010 1(5) DocId: 145064 Luottamushenkilöiden tiedonsaantioikeus ja saatujen tietojen edelleen välittäminen Viimeaikaiseen keskusteluun ja yleisönosaston kirjoitteluun liittyen on syytä kerrata luottamushenkilöinä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Käsitelty työvaliokunnassa 28.8.2007 ja ohjausryhmässä 17.9.2007 Laatijat: viestintäpäällikkö Helinä Mäenpää ja

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Johtaminen tänään. Viestintä ja tietopalvelu tullikuvan muovaajina. Miten minä tiiminvetäjänä ja esimiehenä edistän tietovälineiden aktiivista

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2015

Viestintäsuunnitelma 2015 Viestintäsuunnitelma 2015 OAJ Varsinais-Suomen viestintää toteutetaan vuosittaisen viestintäsuunnitelman mukaisesti. Se noudattaa aina voimassa olevaa OAJ V-S:n viestintästrategian linjauksia. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Viestintä häiriötilanteissa 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Häiriötilanneviestintä kunnissa Viestintä on asenne: Viestinnän näkökulma vieläkin puutteellisesti mukana (kuntien) johtamisessa. Kuntien viestinnän

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Jyväskylän seudun erityinen kuntajakoselvitys. Viestinnän linjaukset ja viestintäsuunnitelma, luonnos 4.9.2013, työvaliokunta ja selvitysryhmä

Jyväskylän seudun erityinen kuntajakoselvitys. Viestinnän linjaukset ja viestintäsuunnitelma, luonnos 4.9.2013, työvaliokunta ja selvitysryhmä Jyväskylän seudun erityinen kuntajakoselvitys Viestinnän linjaukset ja viestintäsuunnitelma, luonnos 4.9.2013, työvaliokunta ja selvitysryhmä Viestintäryhmä Helinä Mäenpää, Jyväskylän kaupunki, viestintäjohtaja,

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN VIESTINTÄOHJE

SAVONLINNAN KAUPUNGIN VIESTINTÄOHJE SAVONLINNAN KAUPUNGIN VIESTINTÄOHJE Johtoryhmä 2.9.13 Yhteistyötoimikunta 20.9.13, 39 Kaupunginhallitus 2.12.13, 2 Sisällys 1. Tietoa kuntalaisille...3 2. Savonlinnan kaupungin viestinnän periaatteet...3

Lisätiedot

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia VIESTINTÄSTRATEGIA 16.4.2010 Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta Viestintästrategia Suvantokatu 6, 80100 Joensuu 050 341 6346 PL 1627 (Yliopistonranta 3), 70211 KUOPIO 044 576 8419 PL 86 (Kuninkaankartanonkatu

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Imatra 2030 strategia Avaintavoitteet valtuustokaudelle v. 2013-2016

Imatra 2030 strategia Avaintavoitteet valtuustokaudelle v. 2013-2016 Imatra 2030 strategia Avaintavoitteet valtuustokaudelle v. 2013-2016 Sisällysluettelo Toiminta-ajatus - Elinvoimainen Imatra 3 Imatra 2030 visio - Hyvinvoinnin ja yrittämisen rajakaupunki 3 Imatra 2030

Lisätiedot

Äänekosken Kaupungin viestinnän toimintaohjeistoa 2014

Äänekosken Kaupungin viestinnän toimintaohjeistoa 2014 Kaupunginhallitus 29.4.2014 liite nro 1 (1/8) Viestinnän toimintaohjeiston kanavoituminen toimintatavaksi edellyttää prosessinomaista työtapaa, yhdessä työstämistä sekä kaupunginhallituksen sisällä että

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Brändityöryhmä

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Brändityöryhmä Brändityöryhmä Kaarina Johansson, liiton varapj., pj. Merja Salanko-Vuorela, toiminnanjohtaja Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö Marianne Lind, liiton hallituksen jäsen, Hiidenseudun Omaish.

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten sähköisiä toimintatapoja edistetään? Katariina Huikko, lakimies Kuntalaki uudistuu seminaari Kuntatalo 3.6.

Uusi kuntalaki: Miten sähköisiä toimintatapoja edistetään? Katariina Huikko, lakimies Kuntalaki uudistuu seminaari Kuntatalo 3.6. Uusi kuntalaki: Miten sähköisiä toimintatapoja edistetään? Katariina Huikko, lakimies Kuntalaki uudistuu seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Tavoitteena Ajasta ja paikasta riippumattoman päätöksenteon mahdollistaminen

Lisätiedot

Viestintä. C-piirin SuurPNAT, Loppi, 24.8.2010. Esa Ojapalo 2010

Viestintä. C-piirin SuurPNAT, Loppi, 24.8.2010. Esa Ojapalo 2010 Viestintä C-piirin SuurPNAT, Loppi, 24.8.2010 Esa Ojapalo 2010 Viestintä Denuntiatio Solum Translata Valet Viesti vain perille vietynä ratkaisee oikeat viestintäkanavat ja välineet ymmärrettävyys, kiinnostavuus

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Kiteen kaupunki. Viestintäsuunnitelma

Kiteen kaupunki. Viestintäsuunnitelma Kiteen kaupunki Viestintäsuunnitelma Kiteen kaupunki Viestintäsuunnitelma 1 (12) Viestintäsuunnitelman tarkoitus... 2 Mitä Kuntalaki velvoittaa?... 2 Kiteen kaupungin viestintästrategia... 4 Mitä viestintä

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

julkaiseminen verkossa

julkaiseminen verkossa julkaiseminen verkossa SuPerin webmastereiden koulutuspäivä Viestintä-Piritta Piritta Seppälä Vuosi 2015 www.viestintapiritta.fi viestintä-pirittan piritta @piritta Sosiaalisen median kouluttaja ja asiantuntija

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12.

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kysely kaupungin viestinnästä 013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.1.013 Kaupunkeja tutkimuksessa: Jyväskylän kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren Hostingpalvelujen oikeudelliset kysymykset Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012 Jaakko Lindgren Legal Counsel Tieto, Legal jaakko.lindgren@tieto.com Esittely Jaakko Lindgren Legal Counsel, Tieto Oyj

Lisätiedot

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista.

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista. PROFILOINNIN TYÖKALUT Yrityksen kaikilla merkeillä täytyy olla yhtenäinen linja. Visuaalinen kokonaisuus: symbolit, merkit, tunnukset, tunnusvärit, typografia muodostavat yhden eheän erottuvan linjan,

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN VIESTINTÄ- STRATEGIA

TUUSULAN KUNNAN VIESTINTÄ- STRATEGIA TUUSULAN KUNNAN VIESTINTÄ- STRATEGIA TUUSULAN VISIO VUODEKSI 2016 Tuusula on hallitusti kasvava, viihtyisä, perhearvoja tukeva ja turvallinen kunta Helsingin seudulla. Tuusulan kuntamaisema vesistöineen

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

TIEDOTUSPOLIITTINEN OHJELMA UUDENKAARLEPYYN KAUPUNGILLE

TIEDOTUSPOLIITTINEN OHJELMA UUDENKAARLEPYYN KAUPUNGILLE TIEDOTUSPOLIITTINEN OHJELMA UUDENKAARLEPYYN KAUPUNGILLE Kaupunginvaltuuston hyväksymä 31.3.2005 1. JOHDANTO 2. PERIAATTEET JA TAVOITTEET 2.1 Avoimuus 2.2 Sisältö ja kohderyhmät 3. ORGANISAATIO 3.1 Virkamies

Lisätiedot

Suomen kulttuurilaitokset

Suomen kulttuurilaitokset Suomen kulttuurilaitokset Kurssi, kevät 2001 Moskovan yliopisto Leena Kononen Tiedonhaku Suomesta Julkisten viranomaisten, valtion ja kuntien keskeiset palvelut sekä keskeiset julkiset tiedot löytyvät

Lisätiedot

Odotukset ja toiveet yhdistysekstranetille

Odotukset ja toiveet yhdistysekstranetille Odotukset ja toiveet yhdistysekstranetille Alueelliset järjestöpäivät 24. 25.10.2009 Intranet ja Ekstranet Intranet on lähiverkko, joka on eristetty tietyn ryhmän käyttöön. Tavallisesti intranetillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Khall liite 1 Kh 26.1.2016

Khall liite 1 Kh 26.1.2016 1 Khall liite 1 Kh 26.1.2016 Luonnos 31.12.2015 SUOMUSSALMEN KUNNAN SOSIAALISEN MEDIAN OHJEET Tämä ohje sisältää Suomussalmen kunnan ja kuntakonsernin yhteisöjen toimintaperiaatteet sosiaalisen median

Lisätiedot

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen media & web-analytiikka osana

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 15.11.2006 SISÄLLYSLUETTELO VALVONTAJÄRJESTELMÄ...3 1 ULKOINEN JA SISÄINEN VALVONTA...3 TARKASTUSLAUTAKUNTA...3 2 TARKASTUSLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Viestintä- ja tiedotuskoulutus 2014. Taimo Halme Viestintävastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

Viestintä- ja tiedotuskoulutus 2014. Taimo Halme Viestintävastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Viestintä- ja tiedotuskoulutus 2014 Taimo Halme Viestintävastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Viestintä on valtaa Ainejärjestö on antanut tiedottajalleen mandaatin kontrolloida tiedon liikkumista

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen Varpu Ylhäinen Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen J.K. Paasikiven lempilausahdus, joka on hänen patsaansa jalustassa Kampissa 7.3.2015 Copyright

Lisätiedot

Tuettujen hankkeiden koulutus 7.7.2015 Ilmari Nokkonen

Tuettujen hankkeiden koulutus 7.7.2015 Ilmari Nokkonen Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään Tuettujen hankkeiden koulutus 7.7.2015 Ilmari Nokkonen Sisältö Miksi viestintä on tärkeää? Viestintäsuunnitelma Mediatiedote Sosiaalisen median hyödyntäminen

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNGIN VIESTINTÄOHJEET

FORSSAN KAUPUNGIN VIESTINTÄOHJEET FORSSAN KAUPUNGIN VIESTINTÄOHJEET Sisältö 1. Viestintäohjeen tavoitteet 2. Strategiset lähtökohdat 2.1 Viestinnän tavoitteet 2.2 Forssan visio 2025 2.3 Forssan viestinnän visio 2.4 Viestinnän strategiset

Lisätiedot

Verkkoviestintäohje. Kaupunginjohtaja 2.2.2015. www.ylojarvi.fi

Verkkoviestintäohje. Kaupunginjohtaja 2.2.2015. www.ylojarvi.fi Verkkoviestintäohje Kaupunginjohtaja 2.2.2015 www.ylojarvi.fi Ylöjärven kaupunki 2.2.2015 Verkkoviestintäohje Tietoa, palveluja ja palautetta Ylöjärven kaupungin internetsivusto (www.ylojarvi.fi) on keskeinen

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Raision otos: Raision vastausprosentti: 6 500

Lisätiedot

Viestinnän muutosten jalkautus

Viestinnän muutosten jalkautus Viestinnän muutosten jalkautus Ponnistus Ryhmän käyttäytyminen Yksilön käyttäytyminen Asenne Tieto Aika Viestintästrategia Suomen Akatemiassa Akatemia viestii aktiivisesti tutkijoille ja tiedeyhteisöllä

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2015. 12.6.2015 Hagerlund Tony verkkoviestintäpäällikkö

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2015. 12.6.2015 Hagerlund Tony verkkoviestintäpäällikkö Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 15 Taustaa Kysely toteutettiin huhtikuussa 15 (1.-17.4.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaaville Vastaajia

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Huippuyksikköohjelmien viestintä

Huippuyksikköohjelmien viestintä Huippuyksikköohjelmien viestintä 14.12.2011 Riitta Tirronen 1 1 Suomen Akatemian viestinnän tavoitteet viestiä aktiivisesti tutkijoille, tiedeyhteisölle ja päättäjille toiminnastaan keskeisenä tieteellisen

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Kaarinan otos: Kaarinan vastausprosentti: 6 400

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliiton viestintästrategia

Naisjärjestöjen Keskusliiton viestintästrategia Naisjärjestöjen Keskusliiton viestintästrategia 1. Johdanto 1.1. Ohjeen tarkoitus Viestintästrategiassa kuvataan ja määritellään Naisjärjestöjen Keskusliiton viestinnän tavoitteet. Viestinnän tehtävänä

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku median kohtaamisesta Tässä tietoiskussa esitellään lyhyesti: Lehtijutun rakenne ja vinkkejä hyvään lehtijuttuun:» Mitä pitää mielessä,

Lisätiedot

Iisalmen kaupungin. viestintästrategia

Iisalmen kaupungin. viestintästrategia Iisalmen kaupungin viestintästrategia Hyväksytty: Kaupunginhallitus 6.6.2011 263 Viestintästrategia 2 (10) Id 66651 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Iisalmen kaupungin viestintästrategia... 4 2.1 Viestinnän

Lisätiedot

Viestintävastaavien koulutus 1.2.2014

Viestintävastaavien koulutus 1.2.2014 Viestintävastaavien koulutus 1.2.2014 Ainejärjestöjen tiedotus ja viestintä Ainejärjestö yhdistää opiskelijoita ja välittää tietoa eri suuntiin. Sen kautta opiskelijat saavat tärkeää tietoa ja ainejärjestö

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Helsingin kaupunkibrändin kehittämiseen

Tervetuloa mukaan Helsingin kaupunkibrändin kehittämiseen Tervetuloa mukaan Helsingin kaupunkibrändin kehittämiseen Outi Leppälä, Helsingin Lauri kaupunkimarkkinointiyksikkö Rotko 2014 Outi Leppälä Markkinointipäällikkö Kaupunkimarkkinointiyksikkö Elinkeino-osasto

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa

Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa http://www.youtube.com/watch?v=zlcpwqbx-uw Terveydenhuollon ATK-päivät 21.5.2014 Ulla Kuittu vastuualuejohtaja, sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot

Miksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa?

Miksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa? Verkkokirjoittaminen Luento Miksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa? Mitä on verkkokirjoittaminen? Ennen: internet-sivujen tekeminen Nyt: blogit, wikit, sähköpostit Sosiaalisen median aikakautena

Lisätiedot

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viranomaisviestintä? 28.1.2015 Anna-Maria Maunu Viestintä kohdentuu kun on: kiinnostava viesti selkeä kieli osattu käyttää

Lisätiedot

Joroisten kunnan sosiaalisen median ohje

Joroisten kunnan sosiaalisen median ohje Joroisten kunnan sosiaalisen median ohje Tämän ohjeen tarkoituksena on opastaa sosiaalisen median käyttöä Joroisten kunnan eri toiminnoissa sekä ohjata henkilöstöä toimimaan sosiaalisessa mediassa vastuullisesti

Lisätiedot

Sosiaalinen media tuotekehityksen näkökulmasta

Sosiaalinen media tuotekehityksen näkökulmasta Sosiaalinen media tuotekehityksen näkökulmasta 16.4.2013 Harri Lakkala Harri Lakkala DI, yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntija ja konsultti Tehnyt töitä sosiaalisen median yrityskäytön parissa vuodesta

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille

Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Oppaan taustaa Katja Kiviharju, Kriisit pöydälle -opas vuonna 2000 Tarve päivitetylle oppaalle

Lisätiedot

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto KIRJASTO & MARKKINOINTI Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto 26.3.2015 OHJELMA & TAVOITE Lyhyt esittely - mitä markkinointi on Miten markkinointi eroaa viestinnästä? Esimerkkejä

Lisätiedot

LÄHTÖKOHDAT VIESTINNÄN TAVOITTEET

LÄHTÖKOHDAT VIESTINNÄN TAVOITTEET - AVOIMESTI YHDESSÄ Kaarinan kaupungin ja Piikkiön kunnan kuntaliitoksen viestintäsuunnitelma Ohjausryhmä 27.2.2008 LÄHTÖKOHDAT Tämän viestintäsuunnitelman tavoitteena on ohjata Kaarinan ja Piikkiön kuntaliitoksen

Lisätiedot