OIKEUSHALLINNON VERKKOPALVELUT UUSITAAN, S. 4 TEIDÄN PSYKIATRI TULI NYT!, S. 6 RAISKAUSSÄÄNNÖSTEN UUDISTAMINEN, S. 8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OIKEUSHALLINNON VERKKOPALVELUT UUSITAAN, S. 4 TEIDÄN PSYKIATRI TULI NYT!, S. 6 RAISKAUSSÄÄNNÖSTEN UUDISTAMINEN, S. 8"

Transkriptio

1 OIKEUSHALLINNON VERKKOPALVELUT UUSITAAN, S. 4 TEIDÄN PSYKIATRI TULI NYT!, S. 6 RAISKAUSSÄÄNNÖSTEN UUDISTAMINEN, S. 8

2 SISÄLTÖ TÄSSÄ NUMEROSSA Töitä tarjolla 3 Oikeushallinnon verkkopalvelut uusitaan 4 Teidän psykiatri tuli nyt! 6 Raiskaussäännösten uudistaminen odotettavissa 8 Kirjaesittelyjä 12 Tietotekniikkarikossyyttäjien konferenssi 14 Seminaarista aimo annos tietoa 16 Ajankohtaista 18 Yhdistyspalsta 20 Henkilöstö 21 2/ Valtakunnansyyttäjänviraston julkaisema tiedotuslehti syyttäjälaitokselle. Tiedotus Päätoimittaja Pilvi Isotalus Toimitussihteeri Marjo Ullakonoja Puhelin Faksi Poliisiammattikorkean päällystöopiskelijat vierailivat Valtakunnansyyttäjänvirastossa Muun muassa valtakunnasyyttäjä Matti Nissinen luennoi heille syyttäjälaitoksen nykytilanteesta. PL 333, HELSINKI (Albertinkatu 25 A, 4. kerros) Kirjoitukset seuraavaan numeroon viimeistään ! Kannen kuva: Marjo Ullakonoja

3 Töitä tarjolla Pilvi Isotalus Me 1990-luvulla opiskelut aloittaneet muistamme, kuinka yliopistossa luvattiin töitä tulevaisuudessa riittävän. Luvattiin jopa, että voimme vain valita parhaat paikat päältä. Silloin ei vielä nähty tulevia tuottavuusohjelmia, joiden vuoksi on jäänyt työpaikka, jos toinenkin, täyttämättä. Ehkä nuo 1990-luvulla ennustetut vuodet ovatkin vielä edessäpäin, kun suuret ikäluokat alkavat eläköityä. Esimerkiksi syyttäjänvirastojen henkilökunnasta 135 henkilöä saavuttaa eläkeiän vuoteen 2021 mennessä. Uusia työntekijöitä tarvitaan lähivuosina valtionhallinnossa muuallakin. Ja kaikki työnantajat kilpailevat samoista koulutetuista nuorista. Valtion ja myös syyttäjälaitoksen kannalta on ilouutinen, että jo toisena vuonna peräkkäin nuoret nostivat valtion kärkeen, kun kysyttiin kiinnostavimpia työpaikkoja (T-Median tutkimus, ). Olemme siis haluttuja! Valtioon ja muihin julkisen sektorin työnantajiin liitettiin varmuus työsuhteen jatkuvuudesta. Lisäksi kyselyyn vastanneet kertoivat arvostavansa hyvää palkkausta ja ilmapiiriä sekä varmuutta työsuhteen jatkuvuudesta. Näihin siis kannattaa työnantajan satsata kilpaillessaan pätevistä työntekijöistä. Juuri tämä tutkimustulos tosin nauratti kovasti Nelosen Hyvät ja huonot uutiset -ohjelmassa. Ohjelman keskustelijoista oli hillittömän hauskaa se, että nuoret haluavat valtiolle töihin. Toimittajista ja taiteilijoista koostuvat keskustelijat taitavatkin pääasiassa olla yksityisen sektorin työllistämiä. Heidän huvittunut kokemuksensa valtion töistä perustuu luultavasti mielikuviin. Meidän tulisinkin jatkossa luoda yhä vahvemmin mielikuvaa valtiosta on hyvänä ja turvallisena työnantajana. Valtiolla on työnkuvia laidasta laitaan. Valtion virkamies harmaassa nukkavierussa puvussa on vanhanaikainen käsite onneksi nuoret sen jo tietävät! Kesän lähestyessä monet virastoistamme vastaanottavat vakituista virkakuntaa piristämään korkeakouluharjoittelijoita, joten voimme aloittaa tuon mielikuvatyön läheltä. Hyvää palkkausta ja varmuutta työsuhteen jatkuvuudesta me emme voi heille tarjota. Hyvä ilmapiiri taas on varmasti yhä tärkeämpi tekijä, kun vastavalmistuneet nuoret valitsevat suuntaa virkauralleen. Meillä on hyvä tehdä töitä näin sanotaan visiossakin. Välitetään tätä sanomaa myös kesäihmisille! Aurinkoista kesää kaikille! P.S. Sivuilla 4 5 esittelen oikeushallinnon verkkosivujen uudistamishanketta, jonka puitteissa syyttäjälaitoksenkin verkkosivut uudistetaan. Paikallisvirastoille tehdään pohjasivu tietyn mallin mukaan, mutta halutessaan virastot voivat myös itse luoda sivuille sisältöä. VKSV:n viestintäpalvelut säilyvät kuitenkin entisellään! m 3

4 Oikeushallinnon verkkopalvelut uusitaan Ehkä jo kesällä ensimmäinen sivusto verkkoon m Viestintäpäällikkö Pilvi Isotalus 4 Oikeushallinto aloitti vuonna 2009 verkkosivujen julkaisujärjestelmien uudistusprojektin. Nykyisin hallinnonalallamme on käytössä kaksi erilaista julkaisujärjestelmää, joista molemmista pyritään nyt pääsemään kohti modernimpaa ratkaisua. Kaikki hallinnonalan parisenkymmentä julkista verkkosivua siirretään uuteen järjestelmään. Uudeksi järjestelmäksi on kilpailutusten jälkeen valittu Apago Media Oy:n Stato-ohjelmisto, joka räätälöidään aina asiakaskohtaisesti. Järjestelmän testauksen pilottivaihe hyväksyttiin viime vuoden lokakuussa, ja nyt ensimmäiset sivustot ovat viimeistä viilausta vaille valmiit siirtymään julkiseen verkkoon. Ensimmäisenä julkisesti ihailtavina ovat näillä näkymin Valtakunnanvoudinviraston verkkosivut ja sen jälkeen Rise, Rikoksentorjuntaneuvosto ja Korkein oikeus siinä järjestyksessä, kun sivut saadaan hiottua valmiiksi. Ylitarkastaja Antti Kaakinen OTTK:sta arvioi, että Valtakunnanvoudinviraston uudet sivut olisivat verkossa jo kesällä. Tavoitteena on, että uuteen järjestelmään siirtyminen pystyttäisiin kaikkien sivujen osalta aloittamaan tämän vuoden aikana, Kaakinen arvioi. SYYTTÄJIEN VUORO ENSI TALVENA Valtakunnansyyttäjänviraston osalta käytännön työt alkavat luultavasti loka-marraskuussa. Koko siirtoprojekti kestää noin neljä kuukautta, missä vaiheessa sivujen pitäisi olla läpäissyt hyväksymistestaukset. Sen jälkeen sisällöntuottajilla on vielä mahdollisuus hioa sisältöjä. Kaakisen pohdinnoista voi päätellä, että VKSV:n uudet verkkosivut olisivat julkisessa verkossa ai- Ylitarkastaja Antti Kaakinen lupaa uuden verkkosivujen julkaisujärjestelmän tuovan tukun parannuksia. kaisintaan helmi-maaliskuussa Mutta aikataulu riippuu paljon muiden sivustoprojektien etnemisestä. Syyttäjä-sivut säilyvät osana Oikeus.fi-portaalia, jonka uudistus kestää sivuston laajuuden vuoksi kauemmin. Uudistusprojekti tämän sivuston osalta on tarkoitus aloittaa jo ennen kesälomia. MONI ASIA PARANEE Uuden järjestelmän niin sanottuun peruspakettiin kuuluvat perussivujen lisäksi tiedotelistat (ja niihin liittyvät RSS-syötteet), tapahtumakalenteri, sivustokartta, lomakesivuja, kävijäseuranta ja blogit. Lisäksi sivustoon voi tilauksesta saada esimerkiksi verkko-

5 lehtiominaisuuden ja ratkaisurekisterin, joka helpottaa materiaalin hakemista verkossa. Moni asia paranee uuden järjestelmän myötä: sivut voi ajastaa julkaisemaan sisällön haluamanaan ajankohtana, hakuominaisuus paranee, sivuista tulee esteettömät ja ylläpidossa on reippaasti nykyistä enemmän mahdollisuuksia, Kaakinen luettelee. Myös päivittäjän näkökulmasta uusi järjestelmä vaikuttaa helppokäyttöiseltä, ja se on iso harppaus parempaan. Siirtoprojektin kustannuksiin on varauduttu ITmäärärahoissa. Virastoille tulee lisäkustannuksia oikeastaan vain, jos ne haluavat käyttää omaa graafikkoa sivujen ulkoasun suunnitteluun. Sivustojen graafinen ulkoasu on jo pitkälle määritelty projektiryhmässä, joka työskenteli ja jossa olivat myös sektorit edustettuina. Uuden järjestelmän käyttöön koulutetaan aluksi päätoimittaj ja varahenkilö sivustoa kohden, mutta myöhemminkoko normaali toimituskunta saa koulutusta. Kaakinen kuitenkin lupaa, että uusi järjestelmä on niin looginen, että sen perustoiminnot oppii ilman koulutustakin. m Syyttäjälaitoksen verkkotyöryhmän työ on jo vauhdissa Alkuvuodesta perustetun syyttäjälaitoksen verkkoviestinnän kehittämistyöryhmän työ on jo hyvässä vauhdissa. Kesällä työryhmä kokoontuu pidempiin kokouksiin luomaan jo varsinaista listaa sivuista, joita on tarve uudistaa ja mahdollisesti myös luomaan uutta sisältöä. Kokouksissa on tähän mennessä pohdittu syyttäjälaitoksen verkkosivujen tulevaa hierarkiaa, otsikkoja, tehty vertailua muiden maiden sivuihin ja pohdittu myös laajemmin uusien sivujen vaatimuksia. Työryhmän työ näkyy myös VKSV:n verkkosivuilla käynnissä olevana käyttäjäkyselynä: tällä työryhmä toivoo vinkkejä siitä, mitä käyttäjät sivuilta kaipaavat. Sen verran on jo ehdotettu, että palvelutoimistoille ei tulisi omia alasivuja, vaan yhteystiedot löytyisivät päätoimipaikkojen kanssa yhteisestä paikasta. Sosiaalisen median käyttöön ei työryhmässä löydetty syytä. Tosin Englannin syyttäjälaitoksen verkkosivuilta löytyneet hauskat ja hienosti toteutetut YouTube-videot herättivät keskustelua samantyyppisten mahdollisuuksien hyödyntämisestä meilläkin. Työryhmän työhön voi osallistua nyt vastaamalla VKSV:n verkkosivujen käyttäjäkyselyyn. Vinkkejä voi jäsenille antaa toki muutenkin. Työryhmän jäsenet ovat Pilvi Isotalus (pj.), Antti Hyvärinen, Pauliina Kaakkomäki, Maarit Ketonen, Kukka-Maaria Kankaala, Kirsti Jakobsson, Tuula Koponen, Sirkku Melasniemi-Multala, Satu Sarkala, Marianne Semi ja Birgitta Forsström. m 5

6 Teidän psykiatri tuli nyt! m Kihlakunnansyyttäjä Marianna Semi 6 Näin alkaa Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastossa ryhmälle tarkoitettu työpsykologin käynti, kolmas sellainen. Olemme pilottikokeilussa tutkimassa, onko tarvetta huolehtia syyttäjän mielen myllerryksistä, kun tämä yksinään ratkoo ja istuu käräjillä iholle työntyviä, mieleen jääviä, vaikeita, askarruttavia tai ylipäätään kullekin persoonalle eri tavoin sieluun käyviä juttuja. MIELEN MUTKAT JA SYÖVERIT Tarttuuko mieleen kuva lapsesta, jonka alapäähän ensin lapataan kaikenlaista tavaraa ja johon lopuksi työntyy isomahainen, karvainen mies, jolloin lapsen kasvot vääntyvät tuskasta ja suu avautuu kirkunaan? Kidutettu, raiskattu, häväisty ja hylätty, kadotettu lapsi siellä jossakin. Syyttäjä täällä, katsomassa tallenteita, valokuvia, kuuntelemassa ääniä, kirjoittamassa syytettä samalla, kun pää raskaana miettii, että mihin se pieni sitten joutui, kuka auttoi, vai jäikö vain yksin, pahan armoille? Kyllä mieleen varmasti tarttuu, olisiko hyvä puhua tuntemuksia auki vaikka psykologille? PETOSMIES Syyttäjä istuu petostyypin kanssa päivän kuuntelemassa loputtomia selityksiä ja uskomattomia tarinoita suurien rahasummien katoamisesta vaikka minne. Syyttäjän yksinkertaiseen kysymykseen: Show me the money!, ei tule vastausta, ei sitten ikinä. Iltapäivällä alkaa jo ärsyttää: Lopeta se sössöttäminen!, Älä selitä senkin %& #=&#!!!Ei tätä enää kuuntele! ja syyttäjä lähtee pois salista paiskaten oven kiinni. Mutta eihän niin saa menetellä, on hillittävä itsensä, kohdeltava asiakasta arvokkaasti, asiakkaalla on oikeus tulla kuulluksi ja syyttäjällä velvollisuus kuunnella. Olisiko hiiltyneellä syyttäjällä tarve purkautua psykologille, kun asiakkaalle ei saa huutaa? KOTIVÄKIVALTA Aika ajoin käräjäsalissa istuu se piesty vaimo, joka nöyrästi kuuntelee, miten huono hän on vuosikymmenet ollut ja nyrkkinsä ansainnut. Lopussa mies ottaa sakkolapun ja paiskaa sen vaimonsa silmille: Sinä varmaan maksat tämän! Saako syyttäjä silloin syöksyä perään ja kysyä vaimolta: Vieläkö sinä menet tuon kanssa, herää hölmö! Tällaisen mallinko annat naisesta, äidistä ja vaimosta omille lapsillesi? Jaa-a, kuinka moni lähtee perään ja kun ei lähde, millainen on mieli? Pura se psykologille. KUNINGAS ALKOHOLI, SUOMALAISTEN JUMALA Miten monessa rikoksessa on alkoholi mukana, nyrkki heiluu, eksytään vieraiden emäntien ja isäntien punkkaan, otetaan vähän muiden tavaroita mukaan, riehutaan niin, että ikkunat särkyvät, poliisi tulee ja korjaa mukanaan, mutta voi sentään siinä samassa heilahtaa nyrkki poliisin nenään. A-klinikalleko syyttäjä neuvoo menemään, pitääkö meidän? Mitä jos työtoveri haisee viinalta, ei vain kerran, vaan oikeastaan jatkuvasti. Myöhästyy, hermostuu, sählää ja suuttuu. Kollega ei sano mitään, sehän on paitsi hankalaa, myös kiusallista. No kuka sitten sanoo, minä en kyllä sano, tulee vain hankaluuksia. Alkoholin väärinkäyttöön tulisi juojan omankin edun mielessä puuttua heti, mutta kukaan ei uskalla, jolloin varhaisen puuttumisen malli muuttuu hiljaa vaikenemisen ajankuluksi. Psykologi, sano sanasi, neuvo ihmettelevää! KOULUTUKSESSA ISTUJAN TUSKAA JA RIEMUA Power Point -dioja ei saa olla viittäkymmentä kappaletta, kai jokainen jo sen tietää? Miten aloitat luennon, kun syyttäjät tunnetusti pulisevat keskenään niin kauan kuin annetaan. Onko sinulla kyky saada

7 Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastossa on aloitettu kokeilu, jossa syyttäjillä on mahdollisuus ryhmäkeskusteluun työpsykologin kanssa. huomio puoleesi vain seisomalla hiljaa salin edessä, kuten valtakunnansyyttäjä sen tekee, vai luotko katseen ja sanot: Olkaas nyt hiljaa niin aloitetaan. Vai nyhräätkö paperinipun kanssa niin pitkään kuin mahdollista, jolloin kukaan ei tiedä sinun olevan luennoitsija ja toivot, että voi, kunpa aika loppuisi jo! Psykologi neuvoo näissäkin asioissa. MITEN SAAMME TIETOA MEITÄ ASKARRUTTA- VISTA KYSYMYKSISTÄ? Me tarvitsemme tietoa alkoholin vaikutuksesta fysiikkaan, se auttaa ymmärtämään syytetyn ajatusmaailmaa. Siihen osaa antaa tietoa ylilääkäri, sosiologi ja psykiatri Juha Kemppinen. Me haluamme Marjo Toivosen kertomaan väkivaltarikollisten seksuaalisesta käyttäytymisestä ja kirjastoon Robert Haren Ilman omaatuntoa, opettamaan meitä tunnistamaan psykopaatteja. Meidän on myös syytä vierailla netissä tekemässä stressimittaritesti ja mitata omaa hyvinvointia. Psykologi tarjoaa tietolähteitä ja tien ymmärrykseen. MITÄ MINUSTA AJATELLAAN, KUN KÄYN TYÖ- PSYKOLOGIN RYHMÄKESKUSTELUISSA? Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastossa meidän psykiatrin tulo vain todetaan ja halukkaat valuvat istuntoon. Mahdollisuus puhua mieltä askarruttavista asioista on meillä työsuhde-etu, se parantaa omaa elämää ja tuo bonuksena työosaamista. On helpottavaa huomata, että kaikenlaisia ajatuksia pyörii muidenkin päässä. Puhetta rönsyilevässä istunnossa aiheet ruokkivat toisiaan ja herättävät uusia. Mukana on puhumassa naisia ja miehiä. Joskus raotetaan ehkä jopa henkilökohtaisia tragedioita ja niiden merkityksiä omalle työlle. Kahden tunnin aikana puretaan syviä tuntoja, esitetään uusia näkökulmia, ollaan vertaistukena ja sanalla sanoen vain tyhjennetään syyttäjän täyttä mieltä niin, että askel kevenee ja se yksityiselämäkin sujuu helpommin. Väittäisin tällaisella olevan tarvetta koko syyttäjälaitoksessamme. m 7

8 Raiskaussäännösten uudistaminen odotettavissa 8 m Valtionsyyttäjä Anu Mantila Raiskaussäännöksiä uudistettiin vain jokunen aika sitten. Uudistus koski pelkästään puolustuskyvytöntä henkilöä koskevia säännöksiä ja uudet säännökset tulivat voimaan viime vuoden kesäkuussa Keskeisimpänä muutoksena oli, että sukupuoliyhteys myös sellaisen puolustuskyvyttömän henkilön kanssa, jonka puolustuskyvyttömyyttä tekijä itse ei ollut aiheuttanut määriteltiin raiskaukseksi. Samalla teon vähimmäisrangaistus nousi 14 päivästä vankeutta yhteen vuoteen vankeutta. Myös seksuaalisen teon tekeminen puolustuskyvyttömälle henkilölle säädettiin rangaistavaksi pakottamisena seksuaaliseen tekoon - riippumatta siitä, mikä tekijän osuus puolustuskyvyttömyyden syntyyn oli. SUUNTANA SUOSTUMUS- POHJAISET SÄÄNNÖKSET Esimerkiksi Amnesty International on vaatinut, että vastoin toisen aitoa ja vapaaehtoista suostumusta tapahtuva seksuaalinen käytös tulisi kaikissa tapauksissa määritellä raiskaukseksi tai muuksi seksuaaliseksi väkivallaksi. Kyseisen lainmuutoksen (495/2011) yhteydessä raiskaussäännöksiin ei tehty mitään sellaisia muutoksia, jotka olisivat korostaneet uhrin suostumuksen merkitystä raiskausrikosten keskeisenä tunnusmerkkinä. Useissa yhteyksissä on kuitenkin tähdennetty seksuaalista itsemääräämisoikeutta raiskaussäännösten suojeluobjektina. Lähtökohtana tulisi olla uhrin suostumus tai sen puuttuminen, ja säännösten tulisi selkeästi ilmentää ilman toisen suostumusta tapahtuvan sukupuoliyhteyden tai seksuaalisen teon rangaistavuutta. Esimerkiksi Amnesty International on naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastustaessaan vaatinut, että vastoin toisen aitoa ja vapaaehtoista suostumusta tapahtuva seksuaalinen käytös tulisi kaikissa tapauksissa määritellä raiskaukseksi tai muuksi seksuaaliseksi väkivallaksi. (Case Closed, Rape and Human rights in the Nordic Countiries, Summary rapport, march 2010). Merkkipaaluna tässä suhteessa on pidettävä varsin tunnettua EIT:n tapausta M.C. v. Bulgria ( ). Siinä tuomioistuin tarkasteli, missä määrin Euroopan maiden kansalliset raiskaussäännökset edellyttivät väkivaltaa ja uhrin vastarintaa. EIT:n mukaan monien maiden rikosoikeus oli kehittynyt suuntaan, jossa uhrin puuttuvaa suostumusta pidettiin raiskauksen tunnusmerkkinä. EIT totesi myös, että kansainvälisen rikosoikeuden kehitys osoitti, että suostumuksen puute oli raiskauksen ja seksuaalisen hyväksikäytön olennainen tunnusmerkki. Euroopan neuvoston ministerikomitea hyväksyi naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen ( CAH- VIO). Suomi allekirjoitti sopimuksen ensimmäisten 13 valtion joukossa Istanbulissa Ulkoasianministeriön viime vuoden lokakuussa asettama työryhmä valmistelee parhaillaan sopimuksen ratifiointia. Yleissopimuksen artikla 36 koskee seksuaalista väkivaltaa, raiskaus mukaan lukien. Artiklassa sopimuspuolille on asetettu velvollisuus säätää rangaistavaksi seksuaalinen tunkeutuminen toiseen henkilöön sekä muu seksuaalinen teko toisen henkilön

9 kanssa ilman hänen suostumustaan. Artiklan 2. kohdassa todetaan, että henkilön olisi annettava suostumus vapaaehtoisesti vapaasta tahdostaan, mikä arvioidaan kulloistenkin olosuhteiden mukaan. SUOMESSA EI EDELLYTETÄ FYYSISTÄ VÄKIVALTAA Tarkasteltaessa Suomen raiskaussäännöksiä on todettava, etteivät säännöksemme edellytä fyysistä väkivaltaa tai sillä uhkaamista. Teko voi siis tulla tuomittavaksi jonakin raiskausrikoksena ilman, että kumpaakaan näistä olisi käytetty. Säännökset eivät myöskään edellytä uhrin vastarintaa. Sukupuoliyhteys tai seksuaalisen teon tekeminen vastoin toisen suostumusta on tietyin edellytyksin rangaistavaa. Raiskaussäännösten soveltamisalan ulkopuolelle jää kuitenkin runsaasti tilanteita, joissa sukupuoliyhteys tai seksuaalinen teko vastoin toisen suostumusta ei ole rangaistavaa. Tässä mielessä raiskaussäännöstömme ei rakennu puhtaasti uhrin puuttuvan suostumuksen varaan. Suostumuksen puuttuminen on tunnusmerkistötasolla kytketty tiettyihin säännöksissä määriteltyihin ulkonaisiin seikkoihin. Suoranaisen väkivallan ja sillä uhkaamisen ohella (RL 20:1,1 ja 20:2) kyseeseen tulee muu kuin väkivaltaa sisältävä uhkaus (RL 20:4) tai uhrin pelkotilasta ja muista laissa mainituista seikoista johtuva puolustuskyvyttömyys (20:1,2 ja 20:.4,2). Mikäli kyse ei ole rikoslain 20 luvun 5 :n tarkoittamista (erityis)tilanteista, rangaistavaa ei ole seksuaalinen teko ja sukupuoliyhteys toisen kanssa ilman tämän suostumusta, jos toinen on saatu alistumaan teon kohteeksi käyttämällä muita kuin säännöksissä mainittua keinoja. Rangaistavaa ei ole se, että uhrin tahdonmuodostukseen on vaikutettu muutoin epäasiallisin keinoin kuten esimerkiksi erehdyttämällä, painostamalla, viettelemällä. Näiden syiden vuoksi suostumusta ei kuitenkaan voida pitää vapaasta tahdosta annettuna. Rangaistavaa ei myöskään ole se, että tilanteessa ei ole käytetty väkivaltaa tai uhkaa, mutta uhri ei ole pystynyt ilmaisemaan haluttomuuttaan, mikä on johtunut muusta kuin laissa määritellystä avuttomasta tilasta. Toisaalta tilanteissa, joissa haluttomuutta ei ole ilmaistu, vaikka näkyvää estettä sen ilmaisemiseen ei olisi ollutkaan, on vaikea näyttää toteen tekijän tietoisuus suostumuksen puuttumisesta. Raiskauksena rangaistavan menettelyn alan laajentuessa näyttöongelmat tulevat epäilemättä kasvamaan. Suomen kansainväliset velvoitteet edellyttävät kansallisten raiskaussäännösten muuttamista suostumuspohjaiseen suuntaan. Edellä mainittu yleissopimus aiheuttaa muitakin muutoksia naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja perheväkivaltaan liittyvään lainsäädäntöömme. TUTKITTUA TIETOA LAIN-VAL- MISTELUN TUEKSI Myös nykyisessä hallitusohjelmassa tavoitteeksi on asetettu seksuaalirikossäännösten uudistaminen uhrin itsemääräämisoikeutta paremmin turvaavaksi. Oikeusministerin mukaan raiskaussäännökset ovatkin ministeriössä parhaillaan kokonaistarkastelussa. Muutostarpeiden arviointi on odottanut Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen raiskausrikosten viimeaikaista rangaistuskäytäntöä, rikollisuuden muutoksia sekä tapausten oikeuskäsittelyä selvittäneen tutkimuksen valmistumista. Selvitys on valmistunut ja julkaistu (Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos: Selvityksiä raiskausrikoksista, Oikeusministeriö, selvityksiä ja ohjeita 13/2012). Oikeusministeriössä on myös äskettäin valmistunut tuore muistio, jossa arvioidaan raiskausrikoksia koskevien lainsäädäntömuutosten tarvetta. Tämän artikkelin puitteissa ei ole syytä eikä mahdollista ryhtyä perusteellisesti käsittelemään edellä mainittua selvitystä. Tuon esiin vain joitakin keskeisiä seikkoja. Raportin päätuloksia koskevan tiivistelmän mukaan raiskauksen perustunnusmerkistön mukaisen rikoksen normaalirangaistus on noin kahden vuoden mittainen ehdoton vankeus. Vajaa kolmannes tuomitaan keskimäärin puolentoista vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja joka seitsemäs ehdollisen vankeusrangaistuksen ja yhdyskuntapalvelun yhdistelmään. Törkeän raiskauksen keskirangaistus on 3 4 vuoden ehdoton vankeusrangaistus. Pakottaminen sukupuoliyhteyteen johti yleensä hieman alle vuoden pituiseen ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Joka kuudennessa tapauksessa tekijä tuomitaan keskimäärin runsaan vuoden pituiseen ehdottomaan vankeusrangaistukseen. 9

10 10 Tunnusmerkistön ja rangaistuslajin valintaan sekä rangaistuksen pituuteen vaikuttaviksi seikoiksi tutkimus listaa muun muassa tekijän aikaisemmat rikokset, rikoksen tekotavan, teon seuraukset ja suunnitelmallisuuden, aseen käytön, tekijöiden lukumäärän, tekijän ja uhrin välisen suhteen, sekä uhrin ominaispiirteet (ikä ja mahdollinen avuttomuus). Tutkimuksessa todetaan myös, että tuomioissa harvemmin tuodaan esille lieventävään suuntaan vaikuttavia seikkoja. Pääosa perusteluista osoitti raskauttavaan suuntaan. Tekijän ja uhrin välinen suhde sekä osapuolten välisen (tekoa edeltävän tai sen jälkeisen) kanssakäymisen merkitykseen otettiin kantaa useammassakin tapauksessa. Joissain tapauksissa näillä seikoilla oli rangaistusta lieventävä merkitys, mutta valtaosassa tapauksia todettiin, ettei näillä asioilla ole merkitystä teon rikosoikeudellisessa arvostelussa. Tilastollinen tarkastelu ei tukenut otaksumaa, että maan eri osissa seurattaisiin toisistaan poikkeavia tuomitsemislinjoja. Tapauskohtaiset vertailut osoittivat kuitenkin, että ratkaisut voivat vaihdella tunnusmerkistön valinnan sekä tuomitun rangaistuksen osalta ilman, että eroille löytyi tapausselosteista selitystä. Toisaalta rangaistuskäytännön perusrakenne on johdonmukainen. Raiskausrikoksista langetettavia rangaistuksia tarkasteltiin myös rangaistusvyöhykkein, jotka voitiin tutkimuksessa tarkemmin mainittujen rikosten teonpiirteiden mukaan jakaa karkeasti viiteen luokkaan. Vyöhykkeet kattoivat yhteensä runsaat 90 % rikoksista. Lievimmin rangaistavan ryhmän muodostivat sukupuoliyhteyteen pakottamisesta tuomitut 3 9 kuukauden ensikertalaisille rikoksentekijöille määrätyt ehdolliset vankeusrangaistukset. Seuraava samaa rikosta koskeva rangaistusvyöhyke sijoittui vajaasta vuodesta vajaaseen puoleentoista vuoteen. Raiskauksen perustunnusmerkistön nojalla tuomitut lievimmät rangaistukset liikkuivat runsaan vuoden ja puolentoista vuoden välillä. Raiskauksen perustunnusmerkistön mukaisten ankarammin rangaistavien tapausten rangaistukset liikkuivat 1,5 2,5 vuoden välillä. Rikoksen törkeimmät muodot rangaistaan törkeinä raiskauksina, joita oli noin 10% tapauksista. Merkille pantavaa on, että tutkimuksen mukaan kaikki rikokset eivät sijoittuneet tutkimuksessa kuvattujen rangaistusvyöhykkeiden sisään siten kuin olisi voinut olettaa päätöksessä ilmoitettujen teonpiirretietojen perusteella. Osa sijoittui tutkimuksessa kuvattua ankarampaan tai lievempään rangaistusvyöhykkeeseen. Tämä siis viittaisi selvästi rangaistuskäytännön epäyhtenäisyyteen. Tutkimuksessa kuitenkin todetaan, että tuomioperustelut antoivat usein lisävalaistusta ensi näkemältä poikkeavilta tuntuville ratkaisuille. Vyöhykejaottelu antoi myös verraten kattavan kuvan rangaistuskäytännön perusrakenteesta. Merkittävin tarkennus kuvaukseen koski lapsiin kohdistuvia rikoksia. Nämä rikokset arvioitiin muita rikoksia helpommin törkeiksi raiskauksiksi. Uhrin iän vaikutus näkyy myös siinä, että alle 16-vuotiaisiin uhreihin kohdistuvia rikoksia ei ollut kahdessa lievimmässä rangaistuskategoriassa lainkaan, luokassa 1 1,5 vuotta näitä oli 7 %, seuraavassa luokassa 25 % ja vakavimmassa luokassa jo 34 %. RAJANVETOA SUKUPUOLI- YHTEYTEEN PAKOTTAMISEN JA RAISKAUKSEN VÄLILLÄ Kaiken kaikkiaan tutkimus ei antanut sellaista kuvaa, että tunnusmerkistöjen valinta ja rangaistuskäytäntö olisi huomattavassa määrin epäyhtenäistä, vaikkei niitä täysin yhtenäisenäkään voida pitää. Tutkimuksen valossa eräänlainen ongelmakohta näyttäisi kuitenkin olevan rajanveto raiskauksen ja sukupuoliyhteyteen pakottamisen välillä. Ongelmia aiheuttaa myös viimeksi mainittua koskeva rangaistuslajin valinta ja mittaaminen. Tutkimuksessa todetaan (s.166), ettei tutkituista tapauksista ei voinut johtaa selvää yhtenäistä linjaa sen suhteen, milloin tietty väkivalta tai käyttäytyminen oli arvioitava vähäiseksi ja teko siten pakottamiseksi sukupuoliyhteyteen eikä raiskaukseksi. Edelleen siinä todetaan (s ), että sukupuoliyhteyteen pakottamisen osalta lajinvalinnan ja teonpiirteiden välillä oli vaikea löytää systemaattisia yhteyksiä. Sama koski rangaistuksen pituutta. Aineiston pienuus haittasi kuitenkin pitkälle menevien johtopäätösten tekemistä. Seikat, joilla näytti olevan yhteys lajivalintaan, olivat teon kesto ja uhrin vastarinta. Teon kestolla ei ollut

11 merkitystä ja vastarinta puolestaan vaikutti raskauttavaan suuntaan. Rajanveto sukupuoliyhteyteen pakottamisen ja raiskauksen välillä ei ole yhdentekevä niiden toisistaan selkeästi poikkeavien rangaistusasteikkojen takia. Toisaalta on epävarmaa missä määrin tilanne korjautuisi poistamalla lievää raiskausta koskeva säännös kokonaan ja porrastamalla teot vain kahteen luokkaan tai luokittelemalla myös lievän väkivallan käyttö raiskaukseksi. Raiskauksen ja sukupuoliyhteyteen pakottamisen soveltamispiiriin kuuluvien tekojen rikosoikeudellinen arviointi ja rangaistuskäytäntö saattaisi tästä huolimatta jatkua epäjohdonmukaisena ja epäyhtenäisenä. Kyse on siitä, miten eri tuomioistuimet raiskaustekojen eri teonpiirteitä arvottavat ja minkälainen merkitys niille annetaan. Toisaalta kovin ahtaat rangaistusasteikot tekojen erilaisuuden vuoksi eivät ole ajateltavissa. Tärkeää olisikin, että samat ja samankaltaiset teonpiirteet vaikuttavat yhteneväisesti ja johdonmukaisella tavalla rangaistuksen lajivalintaan ja pituuteen. Uusia raiskaussäännöksiä odoteltaessa näkisin, että syyttäjän rooli nykyisten säännösten voimassa ollessa on jättää tuomioistuimelle riittävästi harkintaa teon rikosoikeudellisen luonnehdinnan osalta. Mielestäni teon määrittelyä vain pakottamiseksi sukupuoliyhteyteen kannattaa syyteharkinnassa tarkkaan miettiä, vaikka se sellaisena olisikin tutkittu. Syyttäjän näkemys eri teonpiirteiden merkityksestä tunnusmerkistön valintaan ja rangaistuksen määräämisessä on myös tuomioistuimessa syytä selkeästi tuoda esiin. m Raiskausrikoksia koskevan lainsäädännön uudistusta valmistellaan Oikeusministeriössä on valmistunut muistio, jossa arvioidaan raiskausrikoksia koskevien lainsäädäntömuutosten tarvetta. Muistion ehdotusten mukaan nykyistä useammat seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaavat teot tulisi rangaista raiskauksena. Uudistus merkitsisi rangaistusten tiukentamista. Muistio on lähetetty laajalle lausuntokierrokselle, jonka jälkeen päätetään jatkotoimista. Teko, joka nykyisin rangaistaan sukupuoliyhteyteen pakottamisena, olisi jatkossa rikosnimikkeeltään raiskaus. Samalla teon enimmäisrangaistus korotettaisiin kolmesta vuodesta neljään vuoteen vankeutta. Raiskaukseksi katsottaisiin jatkossa myös ne sukupuoliyhteyden sisältävät asemaa hyväksikäyttäen tehdyt rikokset, jotka nykyisin rangaistaan seksuaalisena hyväksikäyttönä. Raiskauksesta tuomitaan 1 6 vuoden vankeusrangaistus, kun taas seksuaalisesta hyväksikäytöstä rangaistus on sakkoa tai enintään 4 vuotta vankeutta. Raiskausta, sukupuoliyhteyteen pakottamista ja seksuaalista hyväksikäyttöä koskevilla muutoksilla korostettaisiin sitä, että sukupuoliyhteys ilman uhrin vapaaehtoisesti ja vapaasta tahdosta antamaa suostumusta on raiskaus. Törkeän raiskauksen alaa laajennettaisiin niin, että rikoksen törkeäksi tekevien perusteiden joukkoon lisättäisiin sen kohdistuminen lapseen eli alle 18-vuotiaaseen henkilöön. Rangaistus törkeästä raiskauksesta on 2 10 vuotta vankeutta. Sukupuoliyhteyden määritelmää laajennettaisiin nykyisestä niin, että se käsittää myös esineellä tai muulla ruumiinosalla kuin peniksellä tapahtuvan tunkeutumisen peräaukkoon. Myös tämä muutos laajentaisi raiskaussäännösten soveltamisalaa, sama koskee myös törkeää lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevia säännöksiä. Samalla myös kaikki aikuisiin kohdistuvat seksuaalirikokset siirrettäisiin virallisen syytteen alaisiksi. Nykyisin syyttäjä ei saa nostaa syytettä, ellei asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi taikka erityisen tärkeä yleinen etu vaadi syytteen nostamista, jos kysymys on 18 vuotta täyttäneeseen henkilöön kohdistuneesta pakottamisesta sukupuoliyhteyteen tai pakottamisesta seksuaaliseen tekoon. Virallisen syytteen alainen ei ole myöskään aikuiseen kohdistunut seksuaalinen hyväksikäyttö silloin, kun siinä käytetään törkeästi hyväksi rikoksentekijästä erityisen riippuvaisen uhrin riippuvuussuhdetta tekijästä. Uutta olisi myös, ettei aikuisen asianomistajan vakaa tahto enää voisi estää syytteen nostamista raiskauksesta. Kaikki lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat jo nyt virallisen syytteen alaisia ja niiden osalta asianomistajan vakaalla tahdolla ei ole merkitystä. Näiden muutoksen vastapainoksi tulisi kiinnittää huomiota uhriystävälliseen ja uhrilähtöiseen rikosprosessiin, todetaan muistiossa. Muistiossa arvioidaan raiskausrikosten rangaistuksia äskettäin julkaistun Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvityksen pohjalta. Oikeusministeriössä selvitetään parhaillaan mahdollisuutta ottaa käyttöön ehdottoman vankeuden ja ehdollisen vankeuden yhdistelmä ja muistiossa todetaan, että tämä uudenlainen rangaistus voisi olla käyttökelpoinen myös seksuaalirikosten seuraamuksena. m Lähde: 11

12 Kirjaesittelyjä m Tietopalvelupäällikkö Kirsti Jakobsson YLEINEN RIKOSOIKEUS Frände, Dan Kirjassa selvitetään rikosoikeuden yleisten oppien peruskäsitteet sekä käydään läpi erilaisia rangaistuksia, muita rikosseuraamuksia ja konfiskaatiota koskevat säännöt. Seuraamuksia koskeva luku käsittelee rangaistusasteikkoja yhteistä rangaistusta määrättäessä, ehdollista rangaistusta, nuorisorangaistusta ja sakkorangaistusta. Hyödyllinen perusteos syyttäjille. Suomentanut ja seuraamusosan päivittänyt Markus Wahlberg. ISBN , Edita Publishing Oy, Porvoo 2012, 437 sivua. Kirja alkaa ylimmän laillisuusvalvojan historiasta ja jatkuu laillisuusvalvontaan Euroopan eri maissa. Sen jälkeen syvennytään perus- ja ihmisoikeuksien esiinmarssiin, valtiosääntöisiin kysymyksiin laillisuusvalvonnassa sekä Ihmisoikeusinstituutioon ja laillisuusvalvonnan muutoksiin. Lopuksi käydään läpi kolmea keskeistä kysymystä: ylimpien laillisuusvalvojien työnjako, onko kaikki kohdallaan ministerivastuuasioissa ja näkökohtia perustuslainmukaisuuden valvontaan. Viimeisenä pohditaan ylimmän laillisuusvalonnan korjaussuunnitelmaa. Tekijät ovat halunneet tehdä perusteoksen kansalaisille. ISBN , kirjoittajat ja Tietosanomat Oy, Tallinna 2011, 559 sivua. 12 YLIN LAILLISUUSVALVONTA Pajuoja Jussi & Pölönen Pasi Mistä on ylin laillisuusvalvonta syntynyt, mikä on sen tila nyt ja mihin se näyttäisi olevan menossa? Tätä ovat Pajuoja ja Pölönen halunneet selventää kirjallaan. Yhtenä herätteenä kirjan tekemiseen on ollut uusi lainsäädäntö koskien ihmisoikeusinstituutiota, joka koostuu oikeusasiamiehen tehtävistä, Ihmisoikeuskeskuksesta ja ihmisoikeusvaltuuskunnasta. Lisäksi valmisteilla oleva, YK:n kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan ratifiointi tarkoittaa uuden valvontaelimen perustamista Suomeen. Uudet kansainväliset tehtävät nostavat esiin kysymyksiä siitä, millä tavalla sopimukset, elimet ja toimijat vaikuttavat ylimpien laillisuusvalvojien työhön. ESITUTKINTA JA PAKKOKEINOT Helminen Klaus & Fredman Markku & Kanerva Janne & Tolvanen Matti & Viitanen Marko Viranomaisten toimivaltuudet on säännelty entistä täsmällisemmin ja kattavammin uusissa esitutkintaa, pakkokeinoja ja poliisin toimivaltuuksia koskevissa laeissa, jotka astuvat voimaan vuoden 2014 alussa. Tässä teoksessa on aiempaa enemmän painotettu syyttäjän tehtäviä ja asianajajien osuutta uudistetussa esitutkintamenettelyssä. Kirja sisältää myös runsaasti selostuksia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen, ylimpien kansallisten tuomioistuinten ja ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisuista.

13 Kirjan alussa käydään läpi esitutkinnan kulkua pääpiirteittäin. Tämän jälkeen käsitellään perus- ja ihmisoikeuksia sekä esitutkinnan periaatteita. Viranomaiset ja asianosaiset -luvun Syyttäjä esitutkinnassa -osio käsittelee syyttäjän yleistä asemaa esitutkinnassa: kuka johtaa esitutkintaa, mitkä ovat syyttäjän toimivaltuudet ja toisaalta yhteistyövelvollisuus. Yhtenä alaotsikkona on syyttäjän yhteistyö epäillyn avustajan kanssa. Lisäksi tässä luvussa käsitellään kansainvälistä yhteistyötä rikostutkinnassa. Esitutkintaa käydään läpi vaihe vaiheelta teoksen neljännessä luvussa. Omat otsikkonsa ovat saaneet rikoksesta ilmoittaminen, ilmoituksen kirjaaminen, esitutkinnan aloittaminen, esitutkinnan toimittaminen, esitutkinnan päättäminen ja toimenpiteet esitutkinnan valmistuttua. Kuulusteluille ja todistelulle on omat lukunsa. Todistelu-luvun alla käydään läpi todistelun merkitystä, henkilötodistajan kelpoisuusvaatimuksia ja tunnistamista. Muista todistelukeinoista käsitellään asiantuntijan kuulemista, kirjallisia todisteita, katselmusta ja rekonstruktiota. Julkisuus esitutkinnassa -luku alkaa käsitteistä ja jatkuu esitutkinnasta tiedottamiseen. Luvussa on osio myös esitutkinta-asiakirjojen julkisuudesta. Pakkokeinojen käytöstä on tuotu esiin pakkokeinojen tunnusmerkit ja edellytykset. Vapauteen kohdistuvissa pakkokeinoissa käsitellään viiden pakkokeinon järjestelmää: kiinni ottaminen, nouto, pidättäminen, vangitseminen ja matkustuskielto. Muuhun kuin vapauteen kohdistuvia pakkokeinoja -osiossa käsitellään muun muassa takavarikkoa. Paikkaan kohdistuvaa etsintää koskevan otsakkeen alla on yhtenä osiona kotietsintämenettely. Salaisilla pakkokeinoilla on oma osionsa, jossa käydään läpi telepakkokeinoja, tarkkailutyyppisiä keinoja ja erityisiä salaisia pakkokeinoja. Mukana ovat myös menettely tuomioistuimessa ja kaikille salaisille pakkokeinoille yhteiset säännökset. Teos on kattava esitys esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädäntöä työssään soveltaville. Käytännön näkökulma on tuotu etualalle, mutta syventäviä tietoja sisältäviä lähteitä ei ole unohdettu. Teoksessa on yksitoista lukua ja 1195 sivua sisältäen viittaukset lähteisiin ja oheislukemistoon. ISBN , Talentum, Helsinki 2012 m. Kansainvälisen syyttäjäyhdistyksen vuosikonferenssi 2012 Kansainvälisen syyttäjäyhdistyksen (IAP) vuosikonferenssi pidetään Thaimaassa Bangkokissa. Konferenssin teema on: Transnational organised crime, its expansion into diverse areas of criminality and the role of the prosecutor. Aihepiiri on laaja koskien mm. tietoverkko-, ihmiskauppa-, ympäristörikoksia, rikoshyödyn poissaamista ja kansainvälistä viranomaisyhteistyötä. IAP:n nettisivuilla on asiasta jo jonkin verran tietoa. Ohjelmaa laaditaan parhaillaan, joten kannattaa seurata asian edistymistä IAP:n sivuilta. Yleisille sivuille on kaikilla pääsy, mutta jäsensivut aukeavat vain IAP:n jäsenille. Jäsensivuilla on paljon muutakin hyödyllistä tietoa syyttäjille, joten jäseneksi liittyminen kannattaa. Sen voi tehdä helposti netin välityksellä. Valtakunnansyyttäjänviraston kv-yksikön puoleen voi myös kääntyä. Valtakunnansyyttäjänvirastosta osallistutaan konferenssiin. Ne, jotka ovat kiinnostuneita lähtemään mukaan, voivat ottaa yhteyttä kv-yksikköön. m Vuoden 2012 Syyttäjä Golf Espoossa Vuoden 2012 Syyttäjä Golfin järjestämisestä vastaa Länsi-Uudenmaan syyttäjänviraston kihla-kunnansyyttäjä Erkki Huhtala. Perinteinen Syyttäjä Golf järjestetään tänä vuonna perjantaina klo 10 alkaen Espoo Ringside Golf kentällä (osoitteessa Nurmikartanontie 5, Espoo). Syyttäjä Golf on tarkoitettu koko syyttäjälaitoksen henkilökunnalle. Ilmoittautiminen (nimi, kotiseura ja tasoitukset) tapahtuu mennessä osoitteeseen liisa.laine(at)oikeus.fi tai jälkeen suoraan Ringside Golfin osoitteseen caddie(at) ringsidegolf.fi. m 13

14 Tietotekniikkarikossyyttäjien konferenssi, Rotterdam Hollannissa on herätty ajan vaatimuksiin 14 m Kihlakunnansyyttäjä Jani Jukka, tietotekniikkarikosten avainsyyttäjä, GPEN-verkoston Suomen yhdyshenkilö Syyttäjien kansainvälinen yhdistys IAP katsoi muutama vuosi sitten tarpeelliseksi perustaa tietotekniikkarikossyyttäjille oman yhteistyöverkoston, Global Prosecutors E-Crime Networkin (GPEN). Sen toiminnan ytimeksi pystytetylle verkkosivustolle jäsenvaltiot nimesivät yhdyshenkilönsä. Näin on mahdollista saada toisesta maasta vertaistukea oikeusapukysymyksissä tai perehtymisessä uudentyyppiseen tietotekniikkarikokseen. Sivustolla syyttäjät voivat myös jakaa koulutusmateriaalia itrikoksista ja kansainvälisistä sopimuksista sekä keskustella kaikesta asiaan liittyvästä. Lisäpotkun saamiseksi toiminnalle GPEN-verkosto kutsui marraskuussa 2011 eurooppalaiset it-syyttäjät Rotterdamiin ensimmäiseen alueelliseen it-syyttäjien tapaamiseen. Tapahtuma järjestettiin tietoturva- ja lainvalvontaviranomaisten GOVCERT-konferenssin yhteydessä, josta saatiin hyviä asiantuntijoita luennoimaan syyttäjille. INNOVATIIVISTA TAISTELUA VERKKORIKOLLI- SUUTTA VASTAAN Hollanti oli mainio paikka GPEN-tapaamiselle. Sikäläiset syyttäjät ja poliisi ovat ryhtyneet ennakkoluulottomasti ja innovatiivisesti taistelemaan kansainvälistä verkkorikollisuutta vastaan. Osallistujille esiteltiin etenkin Hollannin poliisin tutkimia tapauksia Bredolab ja Descartes. Case Bredolab viittasi laajaan, 12 miljoonaa iposoitetta käsittävään bot-verkkoon. Ip-osoitteiden takana olevat tietokoneet oli kaapattu haittaohjelman avulla. Syyttäjien johdolla haettiin oikeudesta telekuunteluvaltuudet verkon liikenteeseen. Noin kuukauden mittaisella telekuuntelulla kerättiin valtava määrä analysoitavaa dataa ja selvitettiin verkon rakenne. Hollantilaiset saivat myös bot-verkon komentopalvelimen hallintaansa ja joutuivat miettimään seuraavaa siirtoa. Olisiko viranomaisilla oikeus käyttää verkkoa epäillyn hallitsemaa komentopalvelinta ja uhrien kaapattuja koneita rikostutkinnassa laajemminkin? Komentopalvelin oli tuomioistuimen määräämässä takavarikossa, vaikka olikin koko tutkinnan ajan toiminnassa teleoperaattorin verkossa. Näin ollen palvelimen käyttämisessä ei nähty ongelmaa. Entä uhrien koneet? 12 miljoonasta kaapatusta koneesta moni sijaitsi todennäköisesti muualla kuin Alankomaissa. Tässä oli ristiriita valtioiden suvereniteettiperiaatteen kannalta. Olisiko viranomaisilla oikeus käyttää verkkoa epäillyn hallitsemaa komentopalvelinta ja uhrien kaapattuja koneita rikostutkinnassa laajemminkin? UHREJA INFORMOITIIN VERKON AVULLA Koska kyseessä olisi kuitenkin vain vähäinen yksityisyyden ja muiden perusoikeuksien loukkaus, viranomaiset päättivät käyttää verkkoa uhrien informoimiseen. Bot-verkon välityksellä laitettiin jokaiselle koneelle ilmoitus poliisitutkin-

15 nasta ja siitä, että olisi hyvä puhdistaa kone kyseisestä haittaohjelmasta. Operaatio Descartesissa it-rikostutkintayksikkö etsi tekemällään ohjelmalla lasten hyväksikäyttökuvamateriaalia sivustoilta, jotka oli piilotettu internetiin käyttämällä yleistä TOR-salaustekniikkaa. Jutussa tuli eteen vastaavia kysymyksiä kuin Bredolab-tapauksessa. Saisiko poliisi hakkeroida laittomat sivustot ja tehdä sen vielä usean valtion tietoteknisellä maaperällä? Hollannin viranomaiset oikeuttivat tekonsa käyttämällä reaalimaailman vertausta siitä, että jos poliisi näkee ulkopuolelta talossa olevan huumausainetta, silloin mennään sisään. Useita sivustoja saatiin pois toiminnasta häiritsemällä niitä mm. roskapostiliikenteellä ja kaappaamalla niitä poliisin hallintaan. Merkittävimpänä voittona Hollannin poliisi piti jutussa sitä, että se sai kaapatuksi sivuston, joka oli erikoistunut levittämään erityisen törkeää materiaalia lasten hyväksikäytöstä. VERKKORIKOSTEN KOLME KATEGORIAA Suomalaista väriä tapahtumaan toi lennokkaalla esityksellään F-Securen Mikko Hyppönen, joka on seurannut verkkorikoksia läheltä jo 20 vuotta. Hän lajitteli ilmiön kolmeen kategoriaan: 1. Rikolliset, jotka pitävät sivustoja yllä mm. varastettujen luottokorttitietojen kauppaamiseksi. Esimerkiksi eräälle venäläiselle sivustolle muut rikolliset voivat myydä verkosta kaappaamansa tietokoneet, joita rikollinen kauppapaikka pystyy hyödyntämään edelleen. 2. Niin sanotut haktivistit kuten Wikileaks ja anonymous-ryhmä. Tapauksessa HBGary Federal haktivistit kostivat em. tietoturvayritykselle sen, että yrityksen työntekijä oli soluttautunut Anonymous-ryhmään ja kerännyt siitä tietoja. Anonyymit murtautuvat yrityksen sivustolle ja julkaisivat nettiin HBGary Federalin koko sähköpostikirjeenvaihdon tietyltä ajalta. 3. Valtioiden harjoittama toiminta tietoverkoissa. Varsinkin supervalloilla on miltei rajattomat resurssit haittaohjelmakehitykseen. Esimerkiksi pahamaineinen Stuxnet-haittaohjelma on suunniteltu vaikuttamaan ydinvoimalan hallintajärjestelmään. Se voi jopa aiheuttaa fyysistä tuhoa ydinlaitoksessa tietokoneiden mennessä epäkuntoon. PEITETOIMINTA PITÄISI MAHDOLLISTAA Lopuksi tietoturvayhtiö Fox-itin toimitusjohtaja Ronald Prins toivoi viranomaisten panostavan verkkorikosten tutkintaan. Hänen mukaansa esimerkiksi viranomaisten harjoittaman peitetoiminnan mahdollistaminen olisi tärkeää. Yksityiset tietoturvayritykset toimivat jo netissä käyttäen laajalti verkkotiedustelun mahdollisuuksia, joten miksei poliisikin voisi toimia verkossa vapaammin? Prins huomautti, että it-tutkijoille perinteinen poliisihallinto voi olla liian byrokraattinen työskentelypaikka. Poliisin pitäisi huolehtia paremmin rekrytoinnista ja siitä, että tutkijat saavat tarvittavat välineet sekä toiminnan mahdollisesti vaatimia vapauksia työskentelyssään. Hollannissa on jo herätty ajan vaatimuksiin: mainittu NHTCU-tietotekniikkarikosyksikkö, johon kuuluu useita syyttäjiäkin, laajenee jatkossa 30 hengestä 110 henkeen. Voidaan siis odottaa, että hollantilaiset pysyvät kansainvälisen tietoverkkorikostutkinnan eturintamassa. m 15

16 Seminaarista aimo annos tietoa ja heräämistä yhteiseen ongelmaan m Erikoissyyttäjä, Kihlakunnansyyttäjä Pia Mäenpää Tanskassa järjestettiin helmikuussa tietoverkkorikollisuudesta seminaari, jossa käsiteltiin erityisesti lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja lapsipornografian torjumista internetissä. Suomesta Tanskaan lähti syyttäjälaitoksesta allekirjoittanut ja ylitarkastaja, kihlakunnansyyttäjä Kukka-Maaria Kankaala sekä poliisista kolme henkilöä (KRP:stä kaksi ja Pirkanmaan poliisilaitokselta yksi). Seminaari aloitettiin jo sunnuntai-iltana tutustumisella Carlsbergin panimoon ja sen vierailukeskukseen, jossa saimme varsin perusteellisen opaskierroksen panimon historiaan (perustettu 1840-luvulla) ja, kun jaksoimme reippaasti koko opaskierroksen, pääsimme lopuksi maistelemaan muutamaa olutlajia (ilmaisu ei ehkä oikea, kun en ole niin oluen harrastaja). Sen jälkeen ohjelma olikin maanantaina The Cyber Crime Seminar on combating sexual exploitation of children on the internet and child pornography in Copenhagen February 2012 ja tiistaina niin tiivis, että tuliaisten ostoon ehti peräti 45 minuutiksi. Onneksi olimme kaukaa viisaita Kukka-Maarian kanssa ja kävimme syömässä tanskalaiset voileivät (smorrebrod=voileipä, joka tavallisimmin muodostuu paksusta ruisleipäviipaleesta ja erilaisista päällysteistä, joiden valikoima on lähes rajaton) jo heti saavuttuamme Köpikseen. Ne olivat kyllä maineensa veroiset. 16 Kongressikeskus, jossa seminaari järjestettiin.

17 Kukka-Maaria Kankaala ja Pia Mäenpää postikorttimaisemissa Köpiksen torin reunalla. Seminaarissa maanantaina ja tiistaina eri maiden edustajat (poliisi/syyttäjät) esittelivät lainsäädäntöään nimenomaisesti siitä näkökulma, mitkä ovat kyseisen maan "pelimerkit" ko. rikollisuuden torjumiseen ja tutkimiseen. Myös Europol ja Eurojust esittelivät toimintaansa ja sitä kuinka voivat auttaa rajat ylittävissä operaatioissa ("How to help"). Erityisesti mieleen jäi Australian edustajan Anthony Gettin esitys. Rangaistusmaksimit 15 vuodesta 25 vuoteen ja lainvalvontaviranomaisten toimivalta ja keinot mm. valvotussa operaatiossa saivat melkeinpä henkeä haukkomaan. Olo oli kuin Liisalla Ihmemaassa. Case-harjoituksessa Suomi-neito joutui myymään ei voi, ei voi (ei kylläkään yksin, Ruotsi, Viro jne. olivat samassa veneessä), kun mietittiin mitä oman maan lainkäyttöviranomainen voi tehdä sepitteellisessä, mutta ihan tosielämässä mahdollisessa, case-harjoituksessa, jossa nettipoliisi havaitsi pedofiiliringin ja pyrki siihen sisään. Paikallisen Save the children -organisaation edustaja esitteli myös tanskalaista toimintatapaa, miten yksityinen sektori voi tehdä yhteistyötä poliisin kanssa ja mitkä sen mahdollisuudet ovat. Seminaari oli aimo annos tietoutta ja myös heräämistä kyseiseen ongelmaan, joka rajat ylittävänä rikollisuuden lajina on maailmalla huomattavasti suuremman huomion kohteena kuin meillä (mikä ei tarkoita, että voisimme pitää päätä pensaassa). Mutta jälleen matka osoitti, että aina kannattaa lähteä! m 17

18 AJANKOHTAISTA Työryhmä ehdottaa mahdollisuutta syyteneuvotteluun Oikeusministeriön työryhmä on selvittänyt niin sanotun syytteestä sopimisen käyttöönottamista. Työryhmän mietintö on parhaillaan lausunnolla. Syyteneuvotteluksi kutsutussa menettelyssä rikoksesta epäilty voisi tunnustamalla saada mahdollisuuden sopia syytteestä tai saada lievempi rangaistus. Järjestelmä, jossa rikoksen tunnustamisesta seuraa lievempi rangaistus, tunnetaan Euroopan maista muun muassa Englannissa ja Walesissa, Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Puolassa ja Virossa. Myös Norjassa ja Tanskassa on lähes vastaava menettely. Työryhmän ehdotuksen mukaan syyttäjä voisi tutkintaa johtavan poliisin esityksestä määrätä, ettei esitutkintaa toimitettaisi kaikkien rikosten osalta, kun henkilön epäillään syyllistyneen useampaan rikokseen ja hän on tunnustamalla edistänyt rikosten selvittämistä. Syyttäjä voisi samalla sitoutua vaatimaan rangaistusta lievemmän rangaistusasteikon mukaisesti. Tunnustuksen perusteella syyttäjä voisi myös tehdä rikoksesta epäillyn kanssa tuomioesityksen, joka käsiteltäisiin tuomioistuimessa kevennetyssä menettelyssä, ns. tunnustamisoikeudenkäynnissä, ja jonka perusteella rangaistus tuomittaisiin lievennetyltä rangaistusasteikolta. Syyteneuvottelun käyttämistä harkitessaan syyttäjän olisi otettava huomioon asian laatu, menettelystä mahdollisesti aiheutuvat kustannukset, siihen kuluva aika ja muut olosuhteet. Työryhmän mukaan suurimmat edut uudesta järjestelmästä voitaisiin saada vaikeasti selvitettävissä ja laajoissa rikosasioissa ja etenkin silloin, kun tekoja on useita ja osa niistä on selvästi niin sanottuja päärikoksia ja osa näihin liittyviä lievempiä rikoksia. Uudet keinot soveltuisivat erityisesti rikoksiin, jotka tehdään hyötymistarkoituksessa ja joissa on usein monimutkaisia oikeudellisia ja tosiasiallisia järjestelyjä, käytännössä siis talousrikostyyppisiin rikoksiin. Ehdotuksen mukaan syyteneuvottelua voitaisiin käyttää rikoksissa, joista säädetty ankarin rangaistus on enintään kuusi vuotta vankeutta. Syyteneuvottelu ei kuitenkaan soveltuisi henkeen tai terveyteen kohdistuviin rikoksiin taikka seksuaalirikoksiin, jotka loukkaavat seksuaalista itsemääräämisoikeutta tai kohdistuvat lapsiin. Työryhmän mietintö OMML 26/2012: Hovi- ja hallintooikeus Kuopioon Hovioikeuksien määrää vähennetään yhdellä ja hallinto-oikeuksien määrää kahdella. Kouvolan hovioikeus yhdistetään Kuopiossa sijaitsevaan Itä-Suomen hovioikeuteen. Kuopioon siirretään myös Kouvolan hallinto-oikeus. Rovaniemen hallinto-oikeus siirtyy Ouluun. Näin linjasi oikeus-ministeri Anna-Maja Henriksson tuomioistuinuudistuksen jatkovalmistelua maaliskuussa. Tuomioistuinverkon tiivistäminen tuottaa pitemmällä tähtäimellä säästöjä niin tila- kuin henkilöstökustannuksissakin. Uudistusta koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi syksynä. Henkilöstöä kuullaan ennen päätöksentekoa. Tavoitteena on uudistaa organisaatio vuoden 2014 alusta. m OM antoi ohjeen rekrytoinnin periaatteista Oikeusministeriö on antanut uudet ohjeet rekrytoinnin periaatteista hallinnonalallaan. Se korvaa 2009 annetun ohjeen henkilöstön rekrytoinnista Heli-järjestelmän avulla. Ohjeeseen voi tutustua Yhteisessa Intranetissa > Henkilöstöhallinto > OM tiedottaa hallinnonalalle > Hallinnonalaa koskevia ohjeita. m 18

19 AJANKOHTAISTA Oikeuslaitoksen virkanimikkeiden uudistaminen on edennyt Oikeuslaitoksen yleisen sopimusalan virkanimityöryhmän mielestä virkanimien tulisi olla aiempaa informatiivisempia. Lisäksi niiden tulisi olla mahdollisimman yhdenmukaisia sopimusalan eri sektoreilla. Työryhmä suosittelee käyttöön otettaviksi yleisiä virkanimikkeitä, jotka kuvaavat, millä sektorilla ja missä virastotyypissä henkilö työskentelee. Tällaisia virkanimikkeitä olisivat käräjäsihteeri, lainkäyttösihteeri, syyttäjänsihteeri ja perintäsihteeri. Nämä nimikkeet korvaisivat pääosin nykyiset toimistosihteeri- ja osastosihteerivirkanimikkeet. Virkanimityöryhmä suosittelee myös tuomioistuimiin, syyttäjänvirastoihin ja oikeusaputoimistoihin yhtenäistä virkanimikettä sopimusalan ylimpiin virkoihin. Nimike olisi hallintopäällikkö tai hallintosihteeri, muun muassa viraston koosta riippuen. Muiden esimiesten virkanimikkeistä esimiesaseman ei virkanimityöryhmän näkemyksen mukaan pitäisi näkyä, vaan yleisnimikkeen perässä voitaisiin käyttää tehtävää kuvaavaa nimikettä, esimerkiksi käräjäsihteeri, osastovastaava. Tarkoitus on pyytää työryhmän muistiosta lausunnot sopimusalan virastoilta ja henkilöstöjärjestöiltä. Lausunnot saatuaan oikeusministeriö antaa suosituksen virkanimien käytöstä. Työryhmä kuuli asianomaisia virastoja tekemällä niille aiheesta Webropol-kyselyn. Virastoja ohjeistettiin kuulemaan henkilökunnan näkemyksiä ennen kyselyyn vastaamista. Kyselyn vastausprosentti oli 80. Valtaosa vastanneista oli sitä mieltä, että sopimusalan virkanimien tulisi olla nykyistä enemmän tehtäviä kuvaavia. EHDOTUKSET SYYTTÄJÄLAITOKSELLE Työryhmämietinnön johtopäätöksissä ehdotetaan, että syyttäjänvirastoissa suositellaan otettavaksi käyttöön virkanimi syyttäjänsihteeri, joka voisi korvata nykyiset osastosihteeri- ja toimistosihteeri-virkanimikkeet. Virkamies voisi käyttää virkanimensä rinnalla tehtävännimeään siinä määrin, kuin se on tarpeen, esimerkiksi syyttäjänsihteeri, osastovastaava. Isoissa virastoissa voi olla lisäksi taloussihteeri, henkilöstösihteeri ja/tai talous- ja henkilöstösihteeri. Pienemmissä virastoissa talous- ja henkilöstöasioita hoitavat virkamiehetkin olisivat syyttäjänsihteereitä. Syyttäjänviraston johtava Y- palkkainen virka olisi hallintosihteeri, mikä vastaa nykykäytäntöä. Valtakunnansyyttäjänviraston virkanimikkeitä ei ole otettu virkanimityöryhmässä tarkempaan tarkasteluun, eikä niihin esitetä tässä vaiheessa muutoksia. Työryhmän mietintö OMTH 22/2012: www. om.fi/ m Ehdotus eräiden rikosten valmistelun kriminalisoinnista valmistui Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa, että rikoslakiin lisättäisiin säännökset eräiden törkeimpien rikosten valmistelun rangaistavuudesta. Rangaistaviksi teoiksi säädettäisiin henkirikoksen, törkeän pahoinpitelyn, panttivangin ottamisen ja törkeän ryöstön valmistelu. Valmisteluna rangaistavaa olisi myös näiden rikosten tekemisestä sopiminen. Mietintönsä luovuttanut työryhmä korostaa, että kunkin valmistelurikoksen tunnusmerkistöstä tulee laissa säätää mahdollisimman tarkoin ja ottaen huomioon, että eri rikoksia valmistellaan eri tavoin. Keskeistä on kyseisissä eri rikoksissa määrittää, mitä toimia ennen rikoksen yritystä on syytä pitää rangaistavana valmisteluna. Valmistelun rangaistavuuden ehtona olisi aina, että tekijän nimenomaisena aikomuksena on tehdä rikos. Rikoksen valmistelusta ei voitaisi syyttää, jos vaara rikoksen toteutumisesta on vähäinen. Henkilö olisi rangaistusvastuusta vapaa myös, jos hän on vapaaehtoisesti luopunut rikoksen valmistelusta tai estänyt sen jatkumisen. Samoin jos hän on muuten poistanut oman toimintansa merkityksen rikoksen valmistelussa. Työryhmän mietintö OMML 15/2012: www. om.fi/ m 19

20 YHDISTYSPALSTA Oikeushallinnon Henkilökunta ry VUOSIKOKOUS Avajaistilaisuus vietettiin vanhan tavan mukaan yhdessä Suomen Poliisipäällystöyhdistys ry:n kanssa. Monissa tervehdyspuheissa kiinnitettiin huomiota jaksamiseen muutosten pyörityksessä sekä tietenkin kiiteltiin osaavaa ja ammattitaitoista kansliahenkilöstöä. Musiikillisesta annista tilaisuudessa vastasi Mikael Konttinen säestäjineen. Vuosikokoukseemme osallistui perjantaina 86 jäsentä. Puheenjohtajana toimi Marjaana Vairinen Turun hallinto-oikeudesta. Kiitokset vielä kerran hänelle reippaasta kokouksen kulusta. Yhdistyksen tilinpito herätti runsasta keskustelua. Asiantuntevia vastauksia antoivat yhdistyksemme rahastonhoitaja Pirkko Kauppinen ja tilintarkastajamme HTM- tilintarkastaja Rauli Johansson. Muita käsiteltäviä asioita olivat mm. jäsenistöltä saapuneet aloitteet koskien Ohkelon varausjaksojen muuttamista, käräjäsihteereiden palkkausta sekä nimityöryhmän toimintaa. Erovuoroisten hallituksen jäsenten valinta suoritettiin ilman vaalivaliokuntaa. Uusi hallitus on esitelty Poliisi & Oikeus -lehdessä 2/2012. Tärkeä asia kokouksessamme oli tietenkin yhdistyksemme keulan, puheenjohtajan valinta. Tuija Heino Helsingin käräjäoikeudesta oli lupautunut jatkamaan ja hänet myös valittiin yksimielisesti seuraavalle nelivuotiskaudelle. Vaikeita asioita on ollut ja tulee jatkossakin, Tuija on saanut olla todella haasteellisessa paikassa ja kokemusta on kertynyt roppakaupalla. Perjantain juhlaillalliselle osallistui juhlivan yhdistyksemme lisäksi runsaslukuinen kutsuvierasjoukko. Pitkä kokouspäivämme kruunaantui illallisherkuilla, niiden sulatuksesta vastasi tanssiorkesteri La Strada. Lauantain kokousasiat saatiin käytyä nopeaan tahtiin ja kokousväki pääsi ajoissa kotimatkoilleen. Kokouksessa ilmoitettiin, että vuoden 2013 vuosikokous tullaan järjestämään Tuusulassa, kokoushotelli Gustavelandissa, jossa Suomen Poliisipäällystöyhdistys viettää 70- vuotisjuhlakokoustaan. Kaiken kaikkiaan juhlakokouksemme sujui mallikkaasti ja sai runsaasti kiitoksia järjestelyiden osalta.tulethan mukaan ensi vuonna! Vuosikokouksesta juttua valokuvineen SPJL:n nettilehdessä. P.S. Muistathan, että nettisivustomme (www.ohk.fi) on luotu juuri meitä OHK:laisia varten. Rahastonhoitajamme Pirkko uudistaa sivustoamme ja sieltä löytyy monia tarpeellisia tietoja, mm. mökkivaraustilanne. Sähköpostiosoite OHK ry:lle: gmail.com. Muista myös Pardia.fi ja spjl.fi! 20

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

ERON JÄLKEISEEN VAINOON LIITTYVÄ SEMINAARI 10.2.2015 HELSINKI

ERON JÄLKEISEEN VAINOON LIITTYVÄ SEMINAARI 10.2.2015 HELSINKI ERON JÄLKEISEEN VAINOON LIITTYVÄ SEMINAARI 10.2.2015 HELSINKI WORKSHOP RIKOSSEURAAMUSJÄRJESTELMÄ-TYÖRYHMÄ/ KiS, erikoissyyttäjä Pia Mäenpää, Itä-Suomen syyttäjänvirasto RIKOSLAIN RANGAISTUSJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia

4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia II.4 Seksuaalirikokset 63 4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia Seksuaalirikoksia koskevia rangaistussäännöksiä uudistettiin 1.1.1999 (L 563/1998) voimaan tulleella lailla. Rikoslain

Lisätiedot

4 Seksuaalirikokset Päivi Honkatukia & Heini Kainulainen

4 Seksuaalirikokset Päivi Honkatukia & Heini Kainulainen II.A.4 Seksuaalirikokset 81 4 Seksuaalirikokset Päivi Honkatukia & Heini Kainulainen Seksuaalirikoksia koskevia rangaistussäännöksiä uudistettiin 1.1.1999 (L 563/1998) voimaan tulleella lailla. Rikoslain

Lisätiedot

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto MITÄ SE TARKOITTAA? - viranomaisten toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden - ei ole yksiselitteinen eikä täsmällinen

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS JA TILASTOKESKUS

OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS JA TILASTOKESKUS OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS JA TILASTOKESKUS Tausta-aineisto Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 16.12.2004 klo 10.00 Seksuaalirikoksia koskevia rangaistussäännöksiä uudistettiin 1.1.1999 voimaan tulleella

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli

Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli Heini Kainulainen Tutkija, OTT Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A, 00530 Helsinki Puh. 010 366 5378 Sähköposti: heini.kainulainen@om.fi

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2011 441/2011 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Porkkalankatu 13 00180 Helsinki 16.12.2015 *029 56 44200 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015

Lisätiedot

Koulutus 12.1.2015. Suomen Asianajajaliitto. Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö

Koulutus 12.1.2015. Suomen Asianajajaliitto. Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö Koulutus 12.1.2015 Suomen Asianajajaliitto Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö Tämän päivän aiheena rikosasiat Rikosprosessi ennen oikeudenkäyntiä Mitä tapahtuu esitutkinnassa ja

Lisätiedot

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto?

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? VÄLITÄ! hankkeen aloitusseminaari 28.11.2012 Satu Hintikka Seksuaalinen väkivalta? Toisen pakottamista tai houkuttelemista vastoin tämän tahtoa tai parempaa ymmärrystä

Lisätiedot

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä

Lisätiedot

Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus

Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus YLEINEN OHJE Dnro 18/31/14 30.6.2014 Voimassa 1.8.2014 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2011:1, dnro 16/31/11 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio

Lisätiedot

Ohje syyteneuvottelua koskevan. lainsäädännön soveltamisesta

Ohje syyteneuvottelua koskevan. lainsäädännön soveltamisesta Ohje syyteneuvottelua koskevan lainsäädännön soveltamisesta YLEINEN OHJE Dnro 26/31/14 28.12.2015 Voimassa 1.1.2016 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013

Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013 Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013 Helsingin poliisilaitos Ennalta estävän toiminnan toimintalinja ennalta_estava_toimintalinja.helsinki@poliisi.fi Pentti Tarvonen ylikonstaapeli 040-5434291

Lisätiedot

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954 63177)

Lisätiedot

Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet

Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet YLEINEN OHJE VKS:2013:4 12.6.2013 Voimassa 1.1.2014 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:2 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio

Lisätiedot

1v. 6kk. ehdollinen ja 90 tuntia yk-palvelua Helsingin Syyttäjä, vastaaja Kaikki syytekohdat. Syyttäjä, asianomistaja

1v. 6kk. ehdollinen ja 90 tuntia yk-palvelua Helsingin Syyttäjä, vastaaja Kaikki syytekohdat. Syyttäjä, asianomistaja Lainvoimainen Tapaus (HO diaarinro)käräjät KO Syyte KO Syyksilukeminen KO tuomio Hovi Valittaja HO Syyksilukeminen HO tuomio Hovin tuomiopäivä tuomio, laji lainvoimainen tuomio, määrä Huomautuksia R04/1476

Lisätiedot

YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04. 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13. Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi

YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04. 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13. Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04 Annettu Säädösperusta 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13 Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi Menettely sananvapausrikosasioissa 1. Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015 368/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO. 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op)

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO. 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op) RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op) Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään

Lisätiedot

Jätealan ympäristörikokset

Jätealan ympäristörikokset Jätealan ympäristörikokset Jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012 Satu Lyytikäinen, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 8.10.2012 Ympäristöviranomaisen roolit YSL:ssä ja jätelaissa säädetty valvontaviranomaiselle

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Menettely sananvapausrikosasioissa

Menettely sananvapausrikosasioissa Menettely sananvapausrikosasioissa YLEINEN OHJE Dnro 21/31/14 24.4.2015 Voimassa 1.5.2015 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2004:1 Dnro 65/31/04 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

LASTENSUOJELUILMOITUKSEN ILMOITUSVELVOLLISUUDEN LAAJENEMINEN SEKÄ VALMISTUMASSA OLEVA ALUEELLINEN TOIMINTAOHJE

LASTENSUOJELUILMOITUKSEN ILMOITUSVELVOLLISUUDEN LAAJENEMINEN SEKÄ VALMISTUMASSA OLEVA ALUEELLINEN TOIMINTAOHJE LASTENSUOJELUILMOITUKSEN ILMOITUSVELVOLLISUUDEN LAAJENEMINEN SEKÄ VALMISTUMASSA OLEVA ALUEELLINEN TOIMINTAOHJE Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Mykrä Alkuarviointi Lastensuojelupalvelut Lahti ILMOITUSVELVOLLISUUS

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Toimintaympäristö 1.1.2014 Pirkanmaan ja Keski-Suomen poliisilaitoksista Sisä-Suomen

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIAT 45/2011 ja 61/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2012 7.9.2012 Asia Määräaikaista erottamista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS Dnro 52/03/11 Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 Syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 16 :n nojalla vahvistan, apulaisvaltakunnansyyttäjää ja

Lisätiedot

Dnro 16/31/11. 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08. Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus

Dnro 16/31/11. 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08. Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus YLEINEN OHJE VKS:2011:1 Dnro 16/31/11 Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus Annettu Voimassa 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08 Säädöspohja Yleisistä syyttäjistä

Lisätiedot

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 21.11.2011 1 Rikosoikeus kansallista vai jotakin muuta? 21.11.2011 2 Rikosoikeuden eurooppalaistuminen

Lisätiedot

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Kansallinen ihmiskaupparaportoija Vähemmistövaltuutettu on toiminut kansallisena ihmiskaupparaportoijana vuoden 2009

Lisätiedot

13/2012. Selvityksiä raiskausrikoksista

13/2012. Selvityksiä raiskausrikoksista 13/2012 Selvityksiä raiskausrikoksista 13/2012 Selvityksiä raiskausrikoksista Oikeusministeriö, Helsinki 2012 14.3.2012 Julkaisun nimi Tekijä Oikeusministeriön julkaisu Selvityksiä raiskausrikoksista

Lisätiedot

Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa *

Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa * P6_TA(2006)0373 Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa * Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi tuomioiden huomioon

Lisätiedot

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista H allituksen esitys Eduskunnalle rangaistusm ääräysm enettelyä koskevan lainsäädännön uudistamisesta ja eräiksi m uutoksiksi tieliikennerikoksia koskevaan lainsäädäntöön. Rangaistusmääräysmenettely, joka

Lisätiedot

Syyttäjän ratkaisut 2008

Syyttäjän ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Syyttäjän ratkaisut 2008 Syyttäjä ratkaisi 81 000 asiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 syyttäjä ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan 80 995 rikosoikeudellista asiaa, mikä on 2 552 enemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Raiskausrikosten lainsäädännölliset muutostarpeet

Raiskausrikosten lainsäädännölliset muutostarpeet 25/2012 Raiskausrikosten lainsäädännölliset muutostarpeet Arviomuistio 25/2012 Raiskausrikosten lainsäädännölliset muutostarpeet Arviomuistio Oikeusministeriö, Helsinki 2012 4.5.2012 Julkaisun nimi Tekijä

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2002 N:o 833 839 SISÄLLYS N:o Sivu 833 Laki Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

Ihmiskauppa ennen ja nyt Terttu Utriainen

Ihmiskauppa ennen ja nyt Terttu Utriainen Ihmiskauppa ei ole satua 14.10.2014 klo. 12-14 Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3, Kamppi-Helsinki Ihmiskauppa ennen ja nyt Terttu Utriainen Rikosoikeuden professori (em.) Lapin yliopisto Orjuuden pitkä historia

Lisätiedot

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY AIEMPI NÄKEMYS Rikosoikeudellisesti ankara lähestymistapa

Lisätiedot

Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]).

Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]). SEURAAMUSJÄRJESTELMÄN LUENTOSARJA SL 2010 YLIOPISTONLEHTORI SAKARI MELANDER HARJOITUSTEHTÄVIÄ RANGAISTUSASTEIKON LIEVENTÄMINEN Kys. 1. 17-vuotiasta A:ta syytetään taposta (RL 21:1:n mukaan taposta tuomitaan

Lisätiedot

RIKOSOIKEUDEN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN. Jussi Tapani rikosoikeuden professori

RIKOSOIKEUDEN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN. Jussi Tapani rikosoikeuden professori RIKOSOIKEUDEN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN Jussi Tapani rikosoikeuden professori KESKEISET KÄSITTEET Rikos Laissa rangaistavaksi säädetty teko (muodollinen määritelmä) Rikos toiminta-,

Lisätiedot

Lieventävistä ja ankaroittavista asianhaaroista raiskausrikoksissa

Lieventävistä ja ankaroittavista asianhaaroista raiskausrikoksissa Tiina-Liisa Autio ja Anna Karjala Lieventävistä ja ankaroittavista asianhaaroista raiskausrikoksissa 1. Johdanto Raiskausrikokset ovat kautta aikain kiinnostaneet suurta yleisöä ja mediaa. Viime aikoina

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Oikeus 2010 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 66 500 rikosasiaa vuonna 2009 Vuonna 2009 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 518 rikosoikeudellista

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

Internet ja lapset Kast Ka e st koulutus k 30.10.2014

Internet ja lapset Kast Ka e st koulutus k 30.10.2014 Internet ja lapset Kaste koulutus 30.10.2014 rikosnimikkeitä RL 20 RL 20 6 Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Joka koskettelemalla tai muulla tavoin tekee kuuttatoista vuotta nuoremmalle lapselle seksuaalisen

Lisätiedot

Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen

Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen Olli Saunaoja, laamanni Espoon käräjäoikeus Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen Suomen lain mukaan rangaistusvastuun edellytyksenä on, että rikoksen tekijä on teon hetkellä täyttänyt 15 vuotta. Jos nuori

Lisätiedot

vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettikiusaaminen

vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettikiusaaminen vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettikiusaaminen Helsingin nettipoliisi ylikonstaapeli Marko Forss vanhempi konstaapeli Jutta Antikainen vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettipoliisitoiminta Alkoi

Lisätiedot

16.4.2015 12.3.2015. Taloudellinen rikollisuus. Erikoistumisjakso

16.4.2015 12.3.2015. Taloudellinen rikollisuus. Erikoistumisjakso Taloudellinen rikollisuus Erikoistumisjakso 16.4.2015 1. Laajennettuun hyötykonfiskaatioon liittyvä kevennetty todistustaakka? (Viljanen: Konfiskaatio 2. Prejudikaatin KKO 2007:1 mukaan huumausaineen myymisen

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,

Lisätiedot

Poliisin menettely esitutkinnassa

Poliisin menettely esitutkinnassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.03.2015 Dnro OKV/1150/1/2014 1/5 ASIA Poliisin menettely esitutkinnassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 4.6.2014 osoittamassaan kantelussa arvostellut poliisilaitoksen menettelyä

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Raiskausrikosten lainsäädännölliset muutostarpeet

Raiskausrikosten lainsäädännölliset muutostarpeet 54/2012 Raiskausrikosten lainsäädännölliset muutostarpeet Lausuntotiivistelmä 54/2012 Raiskausrikosten lainsäädännölliset muutostarpeet Lausuntotiivistelmä Oikeusministeriö, Helsinki 2012 3.9.2012 Julkaisun

Lisätiedot

Keitä me olemme? Mannerheimin Lastensuojeluliitto Suomen Asianajajaliitto

Keitä me olemme? Mannerheimin Lastensuojeluliitto Suomen Asianajajaliitto Oikeutesi netissä Keitä me olemme? Mannerheimin Lastensuojeluliitto MLL on kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja onnelliseen lapsuuteen. MLL:n Nuortennetti tarjoaa nuorille tietoa,

Lisätiedot

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma. Roosa Härkönen SEKSUAALIRIKOSTEN RANGAISTAVUUS SUOMESSA

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma. Roosa Härkönen SEKSUAALIRIKOSTEN RANGAISTAVUUS SUOMESSA KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma Roosa Härkönen SEKSUAALIRIKOSTEN RANGAISTAVUUS SUOMESSA Opinnäytetyö Elokuu 2013 OPINNÄYTETYÖ Elokuu 2013 Liiketalouden koulutusohjelma Karjalankatu

Lisätiedot

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry.

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. 9.15 LÄHISUHDEVÄKIVALTA UHRIN TEKIJÄN, LAPSEN JA LÄHEISEN NÄKÖKULMASTA. VIOLA ry. 9.15 Pia Marttala 10 Tauko 10.15 Sirkku Mehtola 11 Kari Hallikainen

Lisätiedot

Yhteistyöllä eteenpäin. KASTE koulutus

Yhteistyöllä eteenpäin. KASTE koulutus Yhteistyöllä eteenpäin 24.9.2014 KASTE koulutus Kuka minä olen? vanhempi rikoskonstaapeli Mikko Halme vaativan rikostutkintaryhmän tutkija Rovaniemellä pääosin lapsiin kohdistuneet väkivalta ja seksuaalirikokset

Lisätiedot

WWW.OFM.FI VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU MINORITETSOMBUDSMANNEN OMBUDSMAN FOR MINORITIES VEHÁDATÁITTARDEADDJI

WWW.OFM.FI VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU MINORITETSOMBUDSMANNEN OMBUDSMAN FOR MINORITIES VEHÁDATÁITTARDEADDJI WWW.OFM.FI Kertomus 2014: Ydinkohdat ja suositukset Ylitarkastaja, oikeustieteen tohtori Venla Roth WWW.OFM.FI Kansallinen ihmiskaupparaportoija Tehtävänä on: seurata ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä,

Lisätiedot

eteneminen esitutkinnassa Rovaniemi 22.10.2014 Kaste

eteneminen esitutkinnassa Rovaniemi 22.10.2014 Kaste Lapsiin kohdistuvien rikosten eteneminen esitutkinnassa Vrk Mikko Halme Rovaniemi 22.10.2014 Kaste TUTKINTAPYYNTÖ / AKUUTTI TILANNE Poliisille lapsiin kohdistuneet rikokset ilmoitetaan tutkintapyyntö konsultointisoitto

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 2012. 72/2012 (Suomen säädöskokoelman n:o 515/2012) Valtioneuvoston asetus

SÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 2012. 72/2012 (Suomen säädöskokoelman n:o 515/2012) Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUS SARJA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 2012 72/2012 (Suomen säädöskokoelman n:o 515/2012) Valtioneuvoston asetus rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevan

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Esitys 13.1.2015 Otanvastuun.fi infotilaisuus/pela Yliopettaja, psykologi Nina Nurminen Rikosseuraamuslaitos/ Rikosseuraamusalan

Lisätiedot

Väkivallan vähentäminen Porissa

Väkivallan vähentäminen Porissa Väkivallan vähentäminen Porissa Rikoksentorjuntaseminaari 2014 Vantaa 17.9.2014 Tuomo Katajisto komisario Lounais-Suomen poliisilaitos Väkivallan vähentämishankkeen taustaa Porin ja poliisilaitoksen yhteinen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 20 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan rikoslain seksuaalirikoksia koskevaa lukua muutettavaksi. Nykyinen säännös

Lisätiedot

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan HE 154/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 37 luvun 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että rikoslain rahan määritelmä laajennetaan koskemaan

Lisätiedot

48/2010. Puolustuskyvytöntä henkilöä koskevien raiskaussäännösten muuttaminen

48/2010. Puolustuskyvytöntä henkilöä koskevien raiskaussäännösten muuttaminen 48/2010 Puolustuskyvytöntä henkilöä koskevien raiskaussäännösten muuttaminen 48/2010 Puolustuskyvytöntä henkilöä koskevien raiskaussäännösten muuttaminen Oikeusministeriö, Helsinki 2010 9.6.2010 Julkaisun

Lisätiedot

HAPKE 2: IHMISKAUPPA - Tutkivan viranomaisen näkökulma. Thomas Skur Ylikomisario Ulkomaalaisyksikkö Pohjanmaan poliisilaitos 24.1.

HAPKE 2: IHMISKAUPPA - Tutkivan viranomaisen näkökulma. Thomas Skur Ylikomisario Ulkomaalaisyksikkö Pohjanmaan poliisilaitos 24.1. HAPKE 2: IHMISKAUPPA - Tutkivan viranomaisen näkökulma Thomas Skur Ylikomisario Ulkomaalaisyksikkö Pohjanmaan poliisilaitos 24.1.2014 Tilanne Suomessa UHRIN TUNNISTAMINEN = varhaisessa vaiheessa Poliisin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 29. kesäkuuta 2001 PE 302.207/14-23 TARKISTUKSET 14-23 MIETINTÖLUONNOS: Luís Marinho (PE 302.207)

Lisätiedot

EUROOPPALAINEN PIDÄTYSMÄÄRÄYS 1

EUROOPPALAINEN PIDÄTYSMÄÄRÄYS 1 EUROOPPALAINEN PIDÄTYSMÄÄRÄYS 1 Tämän pidätysmääräyksen on antanut toimivaltainen oikeusviranomainen. Pyydän, että jäljempänä mainittu henkilö pidätetään ja luovutetaan syytetoimenpiteitä tai vapaudenmenetyksen

Lisätiedot

Poliisin näkökulma harmaan talouden torjunnasta Helsingissä

Poliisin näkökulma harmaan talouden torjunnasta Helsingissä Poliisin näkökulma harmaan talouden torjunnasta Helsingissä Rakennuskonepäivät 21.1.21 Helsingin poliisilaitos Rikostarkastaja Ismo Siltamäki 21.1.21 Helsingin poliisilaitos AVOIMET, ILMOITETUT JA PÄÄTETYT

Lisätiedot

Asianomistajat TMI SEADONIS SUOMENOJAN VENESATAMA/ CARBONE MASSIMILIANO ROSARIO KÄHKÖNEN JANNE-OSKARI

Asianomistajat TMI SEADONIS SUOMENOJAN VENESATAMA/ CARBONE MASSIMILIANO ROSARIO KÄHKÖNEN JANNE-OSKARI LÄNSI-UUDENMAAN SYYTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 15/635 PL 24 02631 ESPOO syyttämättä jättämisestä Asianro Puhelin 029 56 21000 Fax 029 56 21022 25.5.2015 R 14/5964 Syyttämättä jätetty RAUNIO LASSE ANTERO 09.12.1957

Lisätiedot

HE 216/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan rikoslain seksuaalirikoksia

HE 216/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan rikoslain seksuaalirikoksia Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 20 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan rikoslain seksuaalirikoksia koskevaa lukua muutettavaksi. Nykyinen säännös

Lisätiedot

Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan v. 2015 valintakokeen arvosteluperusteet

Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan v. 2015 valintakokeen arvosteluperusteet Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan v. 2015 valintakokeen arvosteluperusteet Tehtävä 1 Aluehallintovirasto voi toimittaa työpaikalla työsuojelutarkastuksen omaaloitteisesti tai työpaikalta tulleen

Lisätiedot

6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain

6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain III.A.6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain 361 6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain Rangaistusten tilastoinnista Tilastointitavat. Vuoden 1992 konkurrenssiuudistuksen myötä luovuttiin rikosten erillisarvostelulle

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks)

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks) Lainsäädännölliset keinot onko niitä kansainvälisellä tasolla? - Kansainvälisesti poikkeavat lähestymistavat - Ekosysteemin eri toimijoiden roolit ja rajat Mikko Manner Riskienhallintayhdistyksen seminaari

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi

Lisätiedot

UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEET ENSIHOIDOSSA. Mari Rantanen Ensihoitaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL Työturvallisuusseminaari Espoo 15.4.

UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEET ENSIHOIDOSSA. Mari Rantanen Ensihoitaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL Työturvallisuusseminaari Espoo 15.4. UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEET ENSIHOIDOSSA Mari Rantanen Ensihoitaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL Työturvallisuusseminaari Espoo 15.4.2015 PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi

Lisätiedot

Rikoslaki 19.12.1889/39 30 LUKU (24.8.1990/769) Elinkeinorikoksista

Rikoslaki 19.12.1889/39 30 LUKU (24.8.1990/769) Elinkeinorikoksista Rikoslaki 19.12.1889/39 30 LUKU (24.8.1990/769) Elinkeinorikoksista 1 (1.4.1999/475) Markkinointirikos Joka tavaroiden, palveluksien, kiinteistöjen, yksityisen osakeyhtiön arvopapereiden tai muiden hyödykkeiden

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Saako uhri oikeutta?

Saako uhri oikeutta? Saako uhri oikeutta? Maarit Saukko Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti,Suomen Setlementtiliitto, Naisasialiitto

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 2001 N:o 654 659 SISÄLLYS N:o Sivu 654 Laki rikoslain muuttamisesta... 2077 655 Laki pakkokeinolain 5 luvun 11 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

Oikeusministeriö 10/4.1/12 28.6.2012

Oikeusministeriö 10/4.1/12 28.6.2012 Oikeusministeriö 10/4.1/12 28.6.2012 Tasa- arvoasiain neuvottelukunnan lausunto oikeusministeriön arviomuistiosta Raiskausrikosten lainsäädännölliset muutostarpeet (OM Selvityksiä ja ohjeita 25/2012) Tasa-

Lisätiedot

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Seurantajärjestelmä Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Mitkä ovat yleissopimuksen tavoitteet? Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta astui

Lisätiedot

Tällöin he ovat panneet merkille seuraavat yksipuoliset julistukset:

Tällöin he ovat panneet merkille seuraavat yksipuoliset julistukset: SOPIMUSTA TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN TASAVALLAN, UNKARIN TASAVALLAN, MALTAN TASAVALLAN, PUOLAN TASAVALLAN, SLOVENIAN TASAVALLAN JA SLOVAKIAN

Lisätiedot

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta.

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta. 5.9.1996 487/4/96 Oikeustoimittajat ry Journalistiliitto Hietalahdenkatu 2 B 22 00180 HELSINKI P Ä Ä T Ö S 1 KIRJOITUSOikeustoimittajat ry:n puheenjohtaja Susanna Reinboth ja sihteeri Timo Vuortama arvostelevat

Lisätiedot

" ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA

 ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA " ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA Valtakunnallinen turvallisuussuunnitteluseminaari, Espoo, 28-29.1.2015 Hautamäki Jari, toiminnanjohtaja Lyömätön

Lisätiedot

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011 Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Maahanmuuttajat 168 000 maahanmuuttajaa (ulkomaan kansalaista) vuonna 2010 Vuonna 1990 vastaava

Lisätiedot

Hovioikeuksien ratkaisut 2011

Hovioikeuksien ratkaisut 2011 Oikeus 2012 Hovioikeuksien ratkaisut Hovioikeuksissa ratkaistujen asioiden määrä pieneni hieman vuonna Hovioikeudet ratkaisivat 11 000 asiaa vuonna, mikä on 2 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Rikosoikeudellisia

Lisätiedot

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA (LIITE POL 29 JA 35-36 ) PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! HÄIRITSEE OPETUSTA TAI MUUTOIN oppilaan huoltajille koulun opettaja

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

- seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo. Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus. Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos

- seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo. Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus. Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos Päivän n päihdetilanne p - seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos POLIISIN TEHTÄVÄ on suorittaa huumausainerikosten

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT Sora-säännösten toimeenpano ammatillisessa koulutuksessa seminaari, Helsinki 25.10.2012 Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi Muutokset lyhyesti opiskelijaksi

Lisätiedot

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi. Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015 Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.fi Oulun poliisilaitos 750 työntekijää 16 poliisiasemaa pääpoliisiasema

Lisätiedot