OIKEUSHALLINNON VERKKOPALVELUT UUSITAAN, S. 4 TEIDÄN PSYKIATRI TULI NYT!, S. 6 RAISKAUSSÄÄNNÖSTEN UUDISTAMINEN, S. 8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OIKEUSHALLINNON VERKKOPALVELUT UUSITAAN, S. 4 TEIDÄN PSYKIATRI TULI NYT!, S. 6 RAISKAUSSÄÄNNÖSTEN UUDISTAMINEN, S. 8"

Transkriptio

1 OIKEUSHALLINNON VERKKOPALVELUT UUSITAAN, S. 4 TEIDÄN PSYKIATRI TULI NYT!, S. 6 RAISKAUSSÄÄNNÖSTEN UUDISTAMINEN, S. 8

2 SISÄLTÖ TÄSSÄ NUMEROSSA Töitä tarjolla 3 Oikeushallinnon verkkopalvelut uusitaan 4 Teidän psykiatri tuli nyt! 6 Raiskaussäännösten uudistaminen odotettavissa 8 Kirjaesittelyjä 12 Tietotekniikkarikossyyttäjien konferenssi 14 Seminaarista aimo annos tietoa 16 Ajankohtaista 18 Yhdistyspalsta 20 Henkilöstö 21 2/ Valtakunnansyyttäjänviraston julkaisema tiedotuslehti syyttäjälaitokselle. Tiedotus Päätoimittaja Pilvi Isotalus Toimitussihteeri Marjo Ullakonoja Puhelin Faksi Poliisiammattikorkean päällystöopiskelijat vierailivat Valtakunnansyyttäjänvirastossa Muun muassa valtakunnasyyttäjä Matti Nissinen luennoi heille syyttäjälaitoksen nykytilanteesta. PL 333, HELSINKI (Albertinkatu 25 A, 4. kerros) Kirjoitukset seuraavaan numeroon viimeistään ! Kannen kuva: Marjo Ullakonoja

3 Töitä tarjolla Pilvi Isotalus Me 1990-luvulla opiskelut aloittaneet muistamme, kuinka yliopistossa luvattiin töitä tulevaisuudessa riittävän. Luvattiin jopa, että voimme vain valita parhaat paikat päältä. Silloin ei vielä nähty tulevia tuottavuusohjelmia, joiden vuoksi on jäänyt työpaikka, jos toinenkin, täyttämättä. Ehkä nuo 1990-luvulla ennustetut vuodet ovatkin vielä edessäpäin, kun suuret ikäluokat alkavat eläköityä. Esimerkiksi syyttäjänvirastojen henkilökunnasta 135 henkilöä saavuttaa eläkeiän vuoteen 2021 mennessä. Uusia työntekijöitä tarvitaan lähivuosina valtionhallinnossa muuallakin. Ja kaikki työnantajat kilpailevat samoista koulutetuista nuorista. Valtion ja myös syyttäjälaitoksen kannalta on ilouutinen, että jo toisena vuonna peräkkäin nuoret nostivat valtion kärkeen, kun kysyttiin kiinnostavimpia työpaikkoja (T-Median tutkimus, ). Olemme siis haluttuja! Valtioon ja muihin julkisen sektorin työnantajiin liitettiin varmuus työsuhteen jatkuvuudesta. Lisäksi kyselyyn vastanneet kertoivat arvostavansa hyvää palkkausta ja ilmapiiriä sekä varmuutta työsuhteen jatkuvuudesta. Näihin siis kannattaa työnantajan satsata kilpaillessaan pätevistä työntekijöistä. Juuri tämä tutkimustulos tosin nauratti kovasti Nelosen Hyvät ja huonot uutiset -ohjelmassa. Ohjelman keskustelijoista oli hillittömän hauskaa se, että nuoret haluavat valtiolle töihin. Toimittajista ja taiteilijoista koostuvat keskustelijat taitavatkin pääasiassa olla yksityisen sektorin työllistämiä. Heidän huvittunut kokemuksensa valtion töistä perustuu luultavasti mielikuviin. Meidän tulisinkin jatkossa luoda yhä vahvemmin mielikuvaa valtiosta on hyvänä ja turvallisena työnantajana. Valtiolla on työnkuvia laidasta laitaan. Valtion virkamies harmaassa nukkavierussa puvussa on vanhanaikainen käsite onneksi nuoret sen jo tietävät! Kesän lähestyessä monet virastoistamme vastaanottavat vakituista virkakuntaa piristämään korkeakouluharjoittelijoita, joten voimme aloittaa tuon mielikuvatyön läheltä. Hyvää palkkausta ja varmuutta työsuhteen jatkuvuudesta me emme voi heille tarjota. Hyvä ilmapiiri taas on varmasti yhä tärkeämpi tekijä, kun vastavalmistuneet nuoret valitsevat suuntaa virkauralleen. Meillä on hyvä tehdä töitä näin sanotaan visiossakin. Välitetään tätä sanomaa myös kesäihmisille! Aurinkoista kesää kaikille! P.S. Sivuilla 4 5 esittelen oikeushallinnon verkkosivujen uudistamishanketta, jonka puitteissa syyttäjälaitoksenkin verkkosivut uudistetaan. Paikallisvirastoille tehdään pohjasivu tietyn mallin mukaan, mutta halutessaan virastot voivat myös itse luoda sivuille sisältöä. VKSV:n viestintäpalvelut säilyvät kuitenkin entisellään! m 3

4 Oikeushallinnon verkkopalvelut uusitaan Ehkä jo kesällä ensimmäinen sivusto verkkoon m Viestintäpäällikkö Pilvi Isotalus 4 Oikeushallinto aloitti vuonna 2009 verkkosivujen julkaisujärjestelmien uudistusprojektin. Nykyisin hallinnonalallamme on käytössä kaksi erilaista julkaisujärjestelmää, joista molemmista pyritään nyt pääsemään kohti modernimpaa ratkaisua. Kaikki hallinnonalan parisenkymmentä julkista verkkosivua siirretään uuteen järjestelmään. Uudeksi järjestelmäksi on kilpailutusten jälkeen valittu Apago Media Oy:n Stato-ohjelmisto, joka räätälöidään aina asiakaskohtaisesti. Järjestelmän testauksen pilottivaihe hyväksyttiin viime vuoden lokakuussa, ja nyt ensimmäiset sivustot ovat viimeistä viilausta vaille valmiit siirtymään julkiseen verkkoon. Ensimmäisenä julkisesti ihailtavina ovat näillä näkymin Valtakunnanvoudinviraston verkkosivut ja sen jälkeen Rise, Rikoksentorjuntaneuvosto ja Korkein oikeus siinä järjestyksessä, kun sivut saadaan hiottua valmiiksi. Ylitarkastaja Antti Kaakinen OTTK:sta arvioi, että Valtakunnanvoudinviraston uudet sivut olisivat verkossa jo kesällä. Tavoitteena on, että uuteen järjestelmään siirtyminen pystyttäisiin kaikkien sivujen osalta aloittamaan tämän vuoden aikana, Kaakinen arvioi. SYYTTÄJIEN VUORO ENSI TALVENA Valtakunnansyyttäjänviraston osalta käytännön työt alkavat luultavasti loka-marraskuussa. Koko siirtoprojekti kestää noin neljä kuukautta, missä vaiheessa sivujen pitäisi olla läpäissyt hyväksymistestaukset. Sen jälkeen sisällöntuottajilla on vielä mahdollisuus hioa sisältöjä. Kaakisen pohdinnoista voi päätellä, että VKSV:n uudet verkkosivut olisivat julkisessa verkossa ai- Ylitarkastaja Antti Kaakinen lupaa uuden verkkosivujen julkaisujärjestelmän tuovan tukun parannuksia. kaisintaan helmi-maaliskuussa Mutta aikataulu riippuu paljon muiden sivustoprojektien etnemisestä. Syyttäjä-sivut säilyvät osana Oikeus.fi-portaalia, jonka uudistus kestää sivuston laajuuden vuoksi kauemmin. Uudistusprojekti tämän sivuston osalta on tarkoitus aloittaa jo ennen kesälomia. MONI ASIA PARANEE Uuden järjestelmän niin sanottuun peruspakettiin kuuluvat perussivujen lisäksi tiedotelistat (ja niihin liittyvät RSS-syötteet), tapahtumakalenteri, sivustokartta, lomakesivuja, kävijäseuranta ja blogit. Lisäksi sivustoon voi tilauksesta saada esimerkiksi verkko-

5 lehtiominaisuuden ja ratkaisurekisterin, joka helpottaa materiaalin hakemista verkossa. Moni asia paranee uuden järjestelmän myötä: sivut voi ajastaa julkaisemaan sisällön haluamanaan ajankohtana, hakuominaisuus paranee, sivuista tulee esteettömät ja ylläpidossa on reippaasti nykyistä enemmän mahdollisuuksia, Kaakinen luettelee. Myös päivittäjän näkökulmasta uusi järjestelmä vaikuttaa helppokäyttöiseltä, ja se on iso harppaus parempaan. Siirtoprojektin kustannuksiin on varauduttu ITmäärärahoissa. Virastoille tulee lisäkustannuksia oikeastaan vain, jos ne haluavat käyttää omaa graafikkoa sivujen ulkoasun suunnitteluun. Sivustojen graafinen ulkoasu on jo pitkälle määritelty projektiryhmässä, joka työskenteli ja jossa olivat myös sektorit edustettuina. Uuden järjestelmän käyttöön koulutetaan aluksi päätoimittaj ja varahenkilö sivustoa kohden, mutta myöhemminkoko normaali toimituskunta saa koulutusta. Kaakinen kuitenkin lupaa, että uusi järjestelmä on niin looginen, että sen perustoiminnot oppii ilman koulutustakin. m Syyttäjälaitoksen verkkotyöryhmän työ on jo vauhdissa Alkuvuodesta perustetun syyttäjälaitoksen verkkoviestinnän kehittämistyöryhmän työ on jo hyvässä vauhdissa. Kesällä työryhmä kokoontuu pidempiin kokouksiin luomaan jo varsinaista listaa sivuista, joita on tarve uudistaa ja mahdollisesti myös luomaan uutta sisältöä. Kokouksissa on tähän mennessä pohdittu syyttäjälaitoksen verkkosivujen tulevaa hierarkiaa, otsikkoja, tehty vertailua muiden maiden sivuihin ja pohdittu myös laajemmin uusien sivujen vaatimuksia. Työryhmän työ näkyy myös VKSV:n verkkosivuilla käynnissä olevana käyttäjäkyselynä: tällä työryhmä toivoo vinkkejä siitä, mitä käyttäjät sivuilta kaipaavat. Sen verran on jo ehdotettu, että palvelutoimistoille ei tulisi omia alasivuja, vaan yhteystiedot löytyisivät päätoimipaikkojen kanssa yhteisestä paikasta. Sosiaalisen median käyttöön ei työryhmässä löydetty syytä. Tosin Englannin syyttäjälaitoksen verkkosivuilta löytyneet hauskat ja hienosti toteutetut YouTube-videot herättivät keskustelua samantyyppisten mahdollisuuksien hyödyntämisestä meilläkin. Työryhmän työhön voi osallistua nyt vastaamalla VKSV:n verkkosivujen käyttäjäkyselyyn. Vinkkejä voi jäsenille antaa toki muutenkin. Työryhmän jäsenet ovat Pilvi Isotalus (pj.), Antti Hyvärinen, Pauliina Kaakkomäki, Maarit Ketonen, Kukka-Maaria Kankaala, Kirsti Jakobsson, Tuula Koponen, Sirkku Melasniemi-Multala, Satu Sarkala, Marianne Semi ja Birgitta Forsström. m 5

6 Teidän psykiatri tuli nyt! m Kihlakunnansyyttäjä Marianna Semi 6 Näin alkaa Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastossa ryhmälle tarkoitettu työpsykologin käynti, kolmas sellainen. Olemme pilottikokeilussa tutkimassa, onko tarvetta huolehtia syyttäjän mielen myllerryksistä, kun tämä yksinään ratkoo ja istuu käräjillä iholle työntyviä, mieleen jääviä, vaikeita, askarruttavia tai ylipäätään kullekin persoonalle eri tavoin sieluun käyviä juttuja. MIELEN MUTKAT JA SYÖVERIT Tarttuuko mieleen kuva lapsesta, jonka alapäähän ensin lapataan kaikenlaista tavaraa ja johon lopuksi työntyy isomahainen, karvainen mies, jolloin lapsen kasvot vääntyvät tuskasta ja suu avautuu kirkunaan? Kidutettu, raiskattu, häväisty ja hylätty, kadotettu lapsi siellä jossakin. Syyttäjä täällä, katsomassa tallenteita, valokuvia, kuuntelemassa ääniä, kirjoittamassa syytettä samalla, kun pää raskaana miettii, että mihin se pieni sitten joutui, kuka auttoi, vai jäikö vain yksin, pahan armoille? Kyllä mieleen varmasti tarttuu, olisiko hyvä puhua tuntemuksia auki vaikka psykologille? PETOSMIES Syyttäjä istuu petostyypin kanssa päivän kuuntelemassa loputtomia selityksiä ja uskomattomia tarinoita suurien rahasummien katoamisesta vaikka minne. Syyttäjän yksinkertaiseen kysymykseen: Show me the money!, ei tule vastausta, ei sitten ikinä. Iltapäivällä alkaa jo ärsyttää: Lopeta se sössöttäminen!, Älä selitä senkin %& #=&#!!!Ei tätä enää kuuntele! ja syyttäjä lähtee pois salista paiskaten oven kiinni. Mutta eihän niin saa menetellä, on hillittävä itsensä, kohdeltava asiakasta arvokkaasti, asiakkaalla on oikeus tulla kuulluksi ja syyttäjällä velvollisuus kuunnella. Olisiko hiiltyneellä syyttäjällä tarve purkautua psykologille, kun asiakkaalle ei saa huutaa? KOTIVÄKIVALTA Aika ajoin käräjäsalissa istuu se piesty vaimo, joka nöyrästi kuuntelee, miten huono hän on vuosikymmenet ollut ja nyrkkinsä ansainnut. Lopussa mies ottaa sakkolapun ja paiskaa sen vaimonsa silmille: Sinä varmaan maksat tämän! Saako syyttäjä silloin syöksyä perään ja kysyä vaimolta: Vieläkö sinä menet tuon kanssa, herää hölmö! Tällaisen mallinko annat naisesta, äidistä ja vaimosta omille lapsillesi? Jaa-a, kuinka moni lähtee perään ja kun ei lähde, millainen on mieli? Pura se psykologille. KUNINGAS ALKOHOLI, SUOMALAISTEN JUMALA Miten monessa rikoksessa on alkoholi mukana, nyrkki heiluu, eksytään vieraiden emäntien ja isäntien punkkaan, otetaan vähän muiden tavaroita mukaan, riehutaan niin, että ikkunat särkyvät, poliisi tulee ja korjaa mukanaan, mutta voi sentään siinä samassa heilahtaa nyrkki poliisin nenään. A-klinikalleko syyttäjä neuvoo menemään, pitääkö meidän? Mitä jos työtoveri haisee viinalta, ei vain kerran, vaan oikeastaan jatkuvasti. Myöhästyy, hermostuu, sählää ja suuttuu. Kollega ei sano mitään, sehän on paitsi hankalaa, myös kiusallista. No kuka sitten sanoo, minä en kyllä sano, tulee vain hankaluuksia. Alkoholin väärinkäyttöön tulisi juojan omankin edun mielessä puuttua heti, mutta kukaan ei uskalla, jolloin varhaisen puuttumisen malli muuttuu hiljaa vaikenemisen ajankuluksi. Psykologi, sano sanasi, neuvo ihmettelevää! KOULUTUKSESSA ISTUJAN TUSKAA JA RIEMUA Power Point -dioja ei saa olla viittäkymmentä kappaletta, kai jokainen jo sen tietää? Miten aloitat luennon, kun syyttäjät tunnetusti pulisevat keskenään niin kauan kuin annetaan. Onko sinulla kyky saada

7 Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastossa on aloitettu kokeilu, jossa syyttäjillä on mahdollisuus ryhmäkeskusteluun työpsykologin kanssa. huomio puoleesi vain seisomalla hiljaa salin edessä, kuten valtakunnansyyttäjä sen tekee, vai luotko katseen ja sanot: Olkaas nyt hiljaa niin aloitetaan. Vai nyhräätkö paperinipun kanssa niin pitkään kuin mahdollista, jolloin kukaan ei tiedä sinun olevan luennoitsija ja toivot, että voi, kunpa aika loppuisi jo! Psykologi neuvoo näissäkin asioissa. MITEN SAAMME TIETOA MEITÄ ASKARRUTTA- VISTA KYSYMYKSISTÄ? Me tarvitsemme tietoa alkoholin vaikutuksesta fysiikkaan, se auttaa ymmärtämään syytetyn ajatusmaailmaa. Siihen osaa antaa tietoa ylilääkäri, sosiologi ja psykiatri Juha Kemppinen. Me haluamme Marjo Toivosen kertomaan väkivaltarikollisten seksuaalisesta käyttäytymisestä ja kirjastoon Robert Haren Ilman omaatuntoa, opettamaan meitä tunnistamaan psykopaatteja. Meidän on myös syytä vierailla netissä tekemässä stressimittaritesti ja mitata omaa hyvinvointia. Psykologi tarjoaa tietolähteitä ja tien ymmärrykseen. MITÄ MINUSTA AJATELLAAN, KUN KÄYN TYÖ- PSYKOLOGIN RYHMÄKESKUSTELUISSA? Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastossa meidän psykiatrin tulo vain todetaan ja halukkaat valuvat istuntoon. Mahdollisuus puhua mieltä askarruttavista asioista on meillä työsuhde-etu, se parantaa omaa elämää ja tuo bonuksena työosaamista. On helpottavaa huomata, että kaikenlaisia ajatuksia pyörii muidenkin päässä. Puhetta rönsyilevässä istunnossa aiheet ruokkivat toisiaan ja herättävät uusia. Mukana on puhumassa naisia ja miehiä. Joskus raotetaan ehkä jopa henkilökohtaisia tragedioita ja niiden merkityksiä omalle työlle. Kahden tunnin aikana puretaan syviä tuntoja, esitetään uusia näkökulmia, ollaan vertaistukena ja sanalla sanoen vain tyhjennetään syyttäjän täyttä mieltä niin, että askel kevenee ja se yksityiselämäkin sujuu helpommin. Väittäisin tällaisella olevan tarvetta koko syyttäjälaitoksessamme. m 7

8 Raiskaussäännösten uudistaminen odotettavissa 8 m Valtionsyyttäjä Anu Mantila Raiskaussäännöksiä uudistettiin vain jokunen aika sitten. Uudistus koski pelkästään puolustuskyvytöntä henkilöä koskevia säännöksiä ja uudet säännökset tulivat voimaan viime vuoden kesäkuussa Keskeisimpänä muutoksena oli, että sukupuoliyhteys myös sellaisen puolustuskyvyttömän henkilön kanssa, jonka puolustuskyvyttömyyttä tekijä itse ei ollut aiheuttanut määriteltiin raiskaukseksi. Samalla teon vähimmäisrangaistus nousi 14 päivästä vankeutta yhteen vuoteen vankeutta. Myös seksuaalisen teon tekeminen puolustuskyvyttömälle henkilölle säädettiin rangaistavaksi pakottamisena seksuaaliseen tekoon - riippumatta siitä, mikä tekijän osuus puolustuskyvyttömyyden syntyyn oli. SUUNTANA SUOSTUMUS- POHJAISET SÄÄNNÖKSET Esimerkiksi Amnesty International on vaatinut, että vastoin toisen aitoa ja vapaaehtoista suostumusta tapahtuva seksuaalinen käytös tulisi kaikissa tapauksissa määritellä raiskaukseksi tai muuksi seksuaaliseksi väkivallaksi. Kyseisen lainmuutoksen (495/2011) yhteydessä raiskaussäännöksiin ei tehty mitään sellaisia muutoksia, jotka olisivat korostaneet uhrin suostumuksen merkitystä raiskausrikosten keskeisenä tunnusmerkkinä. Useissa yhteyksissä on kuitenkin tähdennetty seksuaalista itsemääräämisoikeutta raiskaussäännösten suojeluobjektina. Lähtökohtana tulisi olla uhrin suostumus tai sen puuttuminen, ja säännösten tulisi selkeästi ilmentää ilman toisen suostumusta tapahtuvan sukupuoliyhteyden tai seksuaalisen teon rangaistavuutta. Esimerkiksi Amnesty International on naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastustaessaan vaatinut, että vastoin toisen aitoa ja vapaaehtoista suostumusta tapahtuva seksuaalinen käytös tulisi kaikissa tapauksissa määritellä raiskaukseksi tai muuksi seksuaaliseksi väkivallaksi. (Case Closed, Rape and Human rights in the Nordic Countiries, Summary rapport, march 2010). Merkkipaaluna tässä suhteessa on pidettävä varsin tunnettua EIT:n tapausta M.C. v. Bulgria ( ). Siinä tuomioistuin tarkasteli, missä määrin Euroopan maiden kansalliset raiskaussäännökset edellyttivät väkivaltaa ja uhrin vastarintaa. EIT:n mukaan monien maiden rikosoikeus oli kehittynyt suuntaan, jossa uhrin puuttuvaa suostumusta pidettiin raiskauksen tunnusmerkkinä. EIT totesi myös, että kansainvälisen rikosoikeuden kehitys osoitti, että suostumuksen puute oli raiskauksen ja seksuaalisen hyväksikäytön olennainen tunnusmerkki. Euroopan neuvoston ministerikomitea hyväksyi naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen ( CAH- VIO). Suomi allekirjoitti sopimuksen ensimmäisten 13 valtion joukossa Istanbulissa Ulkoasianministeriön viime vuoden lokakuussa asettama työryhmä valmistelee parhaillaan sopimuksen ratifiointia. Yleissopimuksen artikla 36 koskee seksuaalista väkivaltaa, raiskaus mukaan lukien. Artiklassa sopimuspuolille on asetettu velvollisuus säätää rangaistavaksi seksuaalinen tunkeutuminen toiseen henkilöön sekä muu seksuaalinen teko toisen henkilön

9 kanssa ilman hänen suostumustaan. Artiklan 2. kohdassa todetaan, että henkilön olisi annettava suostumus vapaaehtoisesti vapaasta tahdostaan, mikä arvioidaan kulloistenkin olosuhteiden mukaan. SUOMESSA EI EDELLYTETÄ FYYSISTÄ VÄKIVALTAA Tarkasteltaessa Suomen raiskaussäännöksiä on todettava, etteivät säännöksemme edellytä fyysistä väkivaltaa tai sillä uhkaamista. Teko voi siis tulla tuomittavaksi jonakin raiskausrikoksena ilman, että kumpaakaan näistä olisi käytetty. Säännökset eivät myöskään edellytä uhrin vastarintaa. Sukupuoliyhteys tai seksuaalisen teon tekeminen vastoin toisen suostumusta on tietyin edellytyksin rangaistavaa. Raiskaussäännösten soveltamisalan ulkopuolelle jää kuitenkin runsaasti tilanteita, joissa sukupuoliyhteys tai seksuaalinen teko vastoin toisen suostumusta ei ole rangaistavaa. Tässä mielessä raiskaussäännöstömme ei rakennu puhtaasti uhrin puuttuvan suostumuksen varaan. Suostumuksen puuttuminen on tunnusmerkistötasolla kytketty tiettyihin säännöksissä määriteltyihin ulkonaisiin seikkoihin. Suoranaisen väkivallan ja sillä uhkaamisen ohella (RL 20:1,1 ja 20:2) kyseeseen tulee muu kuin väkivaltaa sisältävä uhkaus (RL 20:4) tai uhrin pelkotilasta ja muista laissa mainituista seikoista johtuva puolustuskyvyttömyys (20:1,2 ja 20:.4,2). Mikäli kyse ei ole rikoslain 20 luvun 5 :n tarkoittamista (erityis)tilanteista, rangaistavaa ei ole seksuaalinen teko ja sukupuoliyhteys toisen kanssa ilman tämän suostumusta, jos toinen on saatu alistumaan teon kohteeksi käyttämällä muita kuin säännöksissä mainittua keinoja. Rangaistavaa ei ole se, että uhrin tahdonmuodostukseen on vaikutettu muutoin epäasiallisin keinoin kuten esimerkiksi erehdyttämällä, painostamalla, viettelemällä. Näiden syiden vuoksi suostumusta ei kuitenkaan voida pitää vapaasta tahdosta annettuna. Rangaistavaa ei myöskään ole se, että tilanteessa ei ole käytetty väkivaltaa tai uhkaa, mutta uhri ei ole pystynyt ilmaisemaan haluttomuuttaan, mikä on johtunut muusta kuin laissa määritellystä avuttomasta tilasta. Toisaalta tilanteissa, joissa haluttomuutta ei ole ilmaistu, vaikka näkyvää estettä sen ilmaisemiseen ei olisi ollutkaan, on vaikea näyttää toteen tekijän tietoisuus suostumuksen puuttumisesta. Raiskauksena rangaistavan menettelyn alan laajentuessa näyttöongelmat tulevat epäilemättä kasvamaan. Suomen kansainväliset velvoitteet edellyttävät kansallisten raiskaussäännösten muuttamista suostumuspohjaiseen suuntaan. Edellä mainittu yleissopimus aiheuttaa muitakin muutoksia naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja perheväkivaltaan liittyvään lainsäädäntöömme. TUTKITTUA TIETOA LAIN-VAL- MISTELUN TUEKSI Myös nykyisessä hallitusohjelmassa tavoitteeksi on asetettu seksuaalirikossäännösten uudistaminen uhrin itsemääräämisoikeutta paremmin turvaavaksi. Oikeusministerin mukaan raiskaussäännökset ovatkin ministeriössä parhaillaan kokonaistarkastelussa. Muutostarpeiden arviointi on odottanut Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen raiskausrikosten viimeaikaista rangaistuskäytäntöä, rikollisuuden muutoksia sekä tapausten oikeuskäsittelyä selvittäneen tutkimuksen valmistumista. Selvitys on valmistunut ja julkaistu (Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos: Selvityksiä raiskausrikoksista, Oikeusministeriö, selvityksiä ja ohjeita 13/2012). Oikeusministeriössä on myös äskettäin valmistunut tuore muistio, jossa arvioidaan raiskausrikoksia koskevien lainsäädäntömuutosten tarvetta. Tämän artikkelin puitteissa ei ole syytä eikä mahdollista ryhtyä perusteellisesti käsittelemään edellä mainittua selvitystä. Tuon esiin vain joitakin keskeisiä seikkoja. Raportin päätuloksia koskevan tiivistelmän mukaan raiskauksen perustunnusmerkistön mukaisen rikoksen normaalirangaistus on noin kahden vuoden mittainen ehdoton vankeus. Vajaa kolmannes tuomitaan keskimäärin puolentoista vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja joka seitsemäs ehdollisen vankeusrangaistuksen ja yhdyskuntapalvelun yhdistelmään. Törkeän raiskauksen keskirangaistus on 3 4 vuoden ehdoton vankeusrangaistus. Pakottaminen sukupuoliyhteyteen johti yleensä hieman alle vuoden pituiseen ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Joka kuudennessa tapauksessa tekijä tuomitaan keskimäärin runsaan vuoden pituiseen ehdottomaan vankeusrangaistukseen. 9

10 10 Tunnusmerkistön ja rangaistuslajin valintaan sekä rangaistuksen pituuteen vaikuttaviksi seikoiksi tutkimus listaa muun muassa tekijän aikaisemmat rikokset, rikoksen tekotavan, teon seuraukset ja suunnitelmallisuuden, aseen käytön, tekijöiden lukumäärän, tekijän ja uhrin välisen suhteen, sekä uhrin ominaispiirteet (ikä ja mahdollinen avuttomuus). Tutkimuksessa todetaan myös, että tuomioissa harvemmin tuodaan esille lieventävään suuntaan vaikuttavia seikkoja. Pääosa perusteluista osoitti raskauttavaan suuntaan. Tekijän ja uhrin välinen suhde sekä osapuolten välisen (tekoa edeltävän tai sen jälkeisen) kanssakäymisen merkitykseen otettiin kantaa useammassakin tapauksessa. Joissain tapauksissa näillä seikoilla oli rangaistusta lieventävä merkitys, mutta valtaosassa tapauksia todettiin, ettei näillä asioilla ole merkitystä teon rikosoikeudellisessa arvostelussa. Tilastollinen tarkastelu ei tukenut otaksumaa, että maan eri osissa seurattaisiin toisistaan poikkeavia tuomitsemislinjoja. Tapauskohtaiset vertailut osoittivat kuitenkin, että ratkaisut voivat vaihdella tunnusmerkistön valinnan sekä tuomitun rangaistuksen osalta ilman, että eroille löytyi tapausselosteista selitystä. Toisaalta rangaistuskäytännön perusrakenne on johdonmukainen. Raiskausrikoksista langetettavia rangaistuksia tarkasteltiin myös rangaistusvyöhykkein, jotka voitiin tutkimuksessa tarkemmin mainittujen rikosten teonpiirteiden mukaan jakaa karkeasti viiteen luokkaan. Vyöhykkeet kattoivat yhteensä runsaat 90 % rikoksista. Lievimmin rangaistavan ryhmän muodostivat sukupuoliyhteyteen pakottamisesta tuomitut 3 9 kuukauden ensikertalaisille rikoksentekijöille määrätyt ehdolliset vankeusrangaistukset. Seuraava samaa rikosta koskeva rangaistusvyöhyke sijoittui vajaasta vuodesta vajaaseen puoleentoista vuoteen. Raiskauksen perustunnusmerkistön nojalla tuomitut lievimmät rangaistukset liikkuivat runsaan vuoden ja puolentoista vuoden välillä. Raiskauksen perustunnusmerkistön mukaisten ankarammin rangaistavien tapausten rangaistukset liikkuivat 1,5 2,5 vuoden välillä. Rikoksen törkeimmät muodot rangaistaan törkeinä raiskauksina, joita oli noin 10% tapauksista. Merkille pantavaa on, että tutkimuksen mukaan kaikki rikokset eivät sijoittuneet tutkimuksessa kuvattujen rangaistusvyöhykkeiden sisään siten kuin olisi voinut olettaa päätöksessä ilmoitettujen teonpiirretietojen perusteella. Osa sijoittui tutkimuksessa kuvattua ankarampaan tai lievempään rangaistusvyöhykkeeseen. Tämä siis viittaisi selvästi rangaistuskäytännön epäyhtenäisyyteen. Tutkimuksessa kuitenkin todetaan, että tuomioperustelut antoivat usein lisävalaistusta ensi näkemältä poikkeavilta tuntuville ratkaisuille. Vyöhykejaottelu antoi myös verraten kattavan kuvan rangaistuskäytännön perusrakenteesta. Merkittävin tarkennus kuvaukseen koski lapsiin kohdistuvia rikoksia. Nämä rikokset arvioitiin muita rikoksia helpommin törkeiksi raiskauksiksi. Uhrin iän vaikutus näkyy myös siinä, että alle 16-vuotiaisiin uhreihin kohdistuvia rikoksia ei ollut kahdessa lievimmässä rangaistuskategoriassa lainkaan, luokassa 1 1,5 vuotta näitä oli 7 %, seuraavassa luokassa 25 % ja vakavimmassa luokassa jo 34 %. RAJANVETOA SUKUPUOLI- YHTEYTEEN PAKOTTAMISEN JA RAISKAUKSEN VÄLILLÄ Kaiken kaikkiaan tutkimus ei antanut sellaista kuvaa, että tunnusmerkistöjen valinta ja rangaistuskäytäntö olisi huomattavassa määrin epäyhtenäistä, vaikkei niitä täysin yhtenäisenäkään voida pitää. Tutkimuksen valossa eräänlainen ongelmakohta näyttäisi kuitenkin olevan rajanveto raiskauksen ja sukupuoliyhteyteen pakottamisen välillä. Ongelmia aiheuttaa myös viimeksi mainittua koskeva rangaistuslajin valinta ja mittaaminen. Tutkimuksessa todetaan (s.166), ettei tutkituista tapauksista ei voinut johtaa selvää yhtenäistä linjaa sen suhteen, milloin tietty väkivalta tai käyttäytyminen oli arvioitava vähäiseksi ja teko siten pakottamiseksi sukupuoliyhteyteen eikä raiskaukseksi. Edelleen siinä todetaan (s ), että sukupuoliyhteyteen pakottamisen osalta lajinvalinnan ja teonpiirteiden välillä oli vaikea löytää systemaattisia yhteyksiä. Sama koski rangaistuksen pituutta. Aineiston pienuus haittasi kuitenkin pitkälle menevien johtopäätösten tekemistä. Seikat, joilla näytti olevan yhteys lajivalintaan, olivat teon kesto ja uhrin vastarinta. Teon kestolla ei ollut

11 merkitystä ja vastarinta puolestaan vaikutti raskauttavaan suuntaan. Rajanveto sukupuoliyhteyteen pakottamisen ja raiskauksen välillä ei ole yhdentekevä niiden toisistaan selkeästi poikkeavien rangaistusasteikkojen takia. Toisaalta on epävarmaa missä määrin tilanne korjautuisi poistamalla lievää raiskausta koskeva säännös kokonaan ja porrastamalla teot vain kahteen luokkaan tai luokittelemalla myös lievän väkivallan käyttö raiskaukseksi. Raiskauksen ja sukupuoliyhteyteen pakottamisen soveltamispiiriin kuuluvien tekojen rikosoikeudellinen arviointi ja rangaistuskäytäntö saattaisi tästä huolimatta jatkua epäjohdonmukaisena ja epäyhtenäisenä. Kyse on siitä, miten eri tuomioistuimet raiskaustekojen eri teonpiirteitä arvottavat ja minkälainen merkitys niille annetaan. Toisaalta kovin ahtaat rangaistusasteikot tekojen erilaisuuden vuoksi eivät ole ajateltavissa. Tärkeää olisikin, että samat ja samankaltaiset teonpiirteet vaikuttavat yhteneväisesti ja johdonmukaisella tavalla rangaistuksen lajivalintaan ja pituuteen. Uusia raiskaussäännöksiä odoteltaessa näkisin, että syyttäjän rooli nykyisten säännösten voimassa ollessa on jättää tuomioistuimelle riittävästi harkintaa teon rikosoikeudellisen luonnehdinnan osalta. Mielestäni teon määrittelyä vain pakottamiseksi sukupuoliyhteyteen kannattaa syyteharkinnassa tarkkaan miettiä, vaikka se sellaisena olisikin tutkittu. Syyttäjän näkemys eri teonpiirteiden merkityksestä tunnusmerkistön valintaan ja rangaistuksen määräämisessä on myös tuomioistuimessa syytä selkeästi tuoda esiin. m Raiskausrikoksia koskevan lainsäädännön uudistusta valmistellaan Oikeusministeriössä on valmistunut muistio, jossa arvioidaan raiskausrikoksia koskevien lainsäädäntömuutosten tarvetta. Muistion ehdotusten mukaan nykyistä useammat seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaavat teot tulisi rangaista raiskauksena. Uudistus merkitsisi rangaistusten tiukentamista. Muistio on lähetetty laajalle lausuntokierrokselle, jonka jälkeen päätetään jatkotoimista. Teko, joka nykyisin rangaistaan sukupuoliyhteyteen pakottamisena, olisi jatkossa rikosnimikkeeltään raiskaus. Samalla teon enimmäisrangaistus korotettaisiin kolmesta vuodesta neljään vuoteen vankeutta. Raiskaukseksi katsottaisiin jatkossa myös ne sukupuoliyhteyden sisältävät asemaa hyväksikäyttäen tehdyt rikokset, jotka nykyisin rangaistaan seksuaalisena hyväksikäyttönä. Raiskauksesta tuomitaan 1 6 vuoden vankeusrangaistus, kun taas seksuaalisesta hyväksikäytöstä rangaistus on sakkoa tai enintään 4 vuotta vankeutta. Raiskausta, sukupuoliyhteyteen pakottamista ja seksuaalista hyväksikäyttöä koskevilla muutoksilla korostettaisiin sitä, että sukupuoliyhteys ilman uhrin vapaaehtoisesti ja vapaasta tahdosta antamaa suostumusta on raiskaus. Törkeän raiskauksen alaa laajennettaisiin niin, että rikoksen törkeäksi tekevien perusteiden joukkoon lisättäisiin sen kohdistuminen lapseen eli alle 18-vuotiaaseen henkilöön. Rangaistus törkeästä raiskauksesta on 2 10 vuotta vankeutta. Sukupuoliyhteyden määritelmää laajennettaisiin nykyisestä niin, että se käsittää myös esineellä tai muulla ruumiinosalla kuin peniksellä tapahtuvan tunkeutumisen peräaukkoon. Myös tämä muutos laajentaisi raiskaussäännösten soveltamisalaa, sama koskee myös törkeää lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevia säännöksiä. Samalla myös kaikki aikuisiin kohdistuvat seksuaalirikokset siirrettäisiin virallisen syytteen alaisiksi. Nykyisin syyttäjä ei saa nostaa syytettä, ellei asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi taikka erityisen tärkeä yleinen etu vaadi syytteen nostamista, jos kysymys on 18 vuotta täyttäneeseen henkilöön kohdistuneesta pakottamisesta sukupuoliyhteyteen tai pakottamisesta seksuaaliseen tekoon. Virallisen syytteen alainen ei ole myöskään aikuiseen kohdistunut seksuaalinen hyväksikäyttö silloin, kun siinä käytetään törkeästi hyväksi rikoksentekijästä erityisen riippuvaisen uhrin riippuvuussuhdetta tekijästä. Uutta olisi myös, ettei aikuisen asianomistajan vakaa tahto enää voisi estää syytteen nostamista raiskauksesta. Kaikki lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat jo nyt virallisen syytteen alaisia ja niiden osalta asianomistajan vakaalla tahdolla ei ole merkitystä. Näiden muutoksen vastapainoksi tulisi kiinnittää huomiota uhriystävälliseen ja uhrilähtöiseen rikosprosessiin, todetaan muistiossa. Muistiossa arvioidaan raiskausrikosten rangaistuksia äskettäin julkaistun Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvityksen pohjalta. Oikeusministeriössä selvitetään parhaillaan mahdollisuutta ottaa käyttöön ehdottoman vankeuden ja ehdollisen vankeuden yhdistelmä ja muistiossa todetaan, että tämä uudenlainen rangaistus voisi olla käyttökelpoinen myös seksuaalirikosten seuraamuksena. m Lähde: 11

12 Kirjaesittelyjä m Tietopalvelupäällikkö Kirsti Jakobsson YLEINEN RIKOSOIKEUS Frände, Dan Kirjassa selvitetään rikosoikeuden yleisten oppien peruskäsitteet sekä käydään läpi erilaisia rangaistuksia, muita rikosseuraamuksia ja konfiskaatiota koskevat säännöt. Seuraamuksia koskeva luku käsittelee rangaistusasteikkoja yhteistä rangaistusta määrättäessä, ehdollista rangaistusta, nuorisorangaistusta ja sakkorangaistusta. Hyödyllinen perusteos syyttäjille. Suomentanut ja seuraamusosan päivittänyt Markus Wahlberg. ISBN , Edita Publishing Oy, Porvoo 2012, 437 sivua. Kirja alkaa ylimmän laillisuusvalvojan historiasta ja jatkuu laillisuusvalvontaan Euroopan eri maissa. Sen jälkeen syvennytään perus- ja ihmisoikeuksien esiinmarssiin, valtiosääntöisiin kysymyksiin laillisuusvalvonnassa sekä Ihmisoikeusinstituutioon ja laillisuusvalvonnan muutoksiin. Lopuksi käydään läpi kolmea keskeistä kysymystä: ylimpien laillisuusvalvojien työnjako, onko kaikki kohdallaan ministerivastuuasioissa ja näkökohtia perustuslainmukaisuuden valvontaan. Viimeisenä pohditaan ylimmän laillisuusvalonnan korjaussuunnitelmaa. Tekijät ovat halunneet tehdä perusteoksen kansalaisille. ISBN , kirjoittajat ja Tietosanomat Oy, Tallinna 2011, 559 sivua. 12 YLIN LAILLISUUSVALVONTA Pajuoja Jussi & Pölönen Pasi Mistä on ylin laillisuusvalvonta syntynyt, mikä on sen tila nyt ja mihin se näyttäisi olevan menossa? Tätä ovat Pajuoja ja Pölönen halunneet selventää kirjallaan. Yhtenä herätteenä kirjan tekemiseen on ollut uusi lainsäädäntö koskien ihmisoikeusinstituutiota, joka koostuu oikeusasiamiehen tehtävistä, Ihmisoikeuskeskuksesta ja ihmisoikeusvaltuuskunnasta. Lisäksi valmisteilla oleva, YK:n kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan ratifiointi tarkoittaa uuden valvontaelimen perustamista Suomeen. Uudet kansainväliset tehtävät nostavat esiin kysymyksiä siitä, millä tavalla sopimukset, elimet ja toimijat vaikuttavat ylimpien laillisuusvalvojien työhön. ESITUTKINTA JA PAKKOKEINOT Helminen Klaus & Fredman Markku & Kanerva Janne & Tolvanen Matti & Viitanen Marko Viranomaisten toimivaltuudet on säännelty entistä täsmällisemmin ja kattavammin uusissa esitutkintaa, pakkokeinoja ja poliisin toimivaltuuksia koskevissa laeissa, jotka astuvat voimaan vuoden 2014 alussa. Tässä teoksessa on aiempaa enemmän painotettu syyttäjän tehtäviä ja asianajajien osuutta uudistetussa esitutkintamenettelyssä. Kirja sisältää myös runsaasti selostuksia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen, ylimpien kansallisten tuomioistuinten ja ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisuista.

13 Kirjan alussa käydään läpi esitutkinnan kulkua pääpiirteittäin. Tämän jälkeen käsitellään perus- ja ihmisoikeuksia sekä esitutkinnan periaatteita. Viranomaiset ja asianosaiset -luvun Syyttäjä esitutkinnassa -osio käsittelee syyttäjän yleistä asemaa esitutkinnassa: kuka johtaa esitutkintaa, mitkä ovat syyttäjän toimivaltuudet ja toisaalta yhteistyövelvollisuus. Yhtenä alaotsikkona on syyttäjän yhteistyö epäillyn avustajan kanssa. Lisäksi tässä luvussa käsitellään kansainvälistä yhteistyötä rikostutkinnassa. Esitutkintaa käydään läpi vaihe vaiheelta teoksen neljännessä luvussa. Omat otsikkonsa ovat saaneet rikoksesta ilmoittaminen, ilmoituksen kirjaaminen, esitutkinnan aloittaminen, esitutkinnan toimittaminen, esitutkinnan päättäminen ja toimenpiteet esitutkinnan valmistuttua. Kuulusteluille ja todistelulle on omat lukunsa. Todistelu-luvun alla käydään läpi todistelun merkitystä, henkilötodistajan kelpoisuusvaatimuksia ja tunnistamista. Muista todistelukeinoista käsitellään asiantuntijan kuulemista, kirjallisia todisteita, katselmusta ja rekonstruktiota. Julkisuus esitutkinnassa -luku alkaa käsitteistä ja jatkuu esitutkinnasta tiedottamiseen. Luvussa on osio myös esitutkinta-asiakirjojen julkisuudesta. Pakkokeinojen käytöstä on tuotu esiin pakkokeinojen tunnusmerkit ja edellytykset. Vapauteen kohdistuvissa pakkokeinoissa käsitellään viiden pakkokeinon järjestelmää: kiinni ottaminen, nouto, pidättäminen, vangitseminen ja matkustuskielto. Muuhun kuin vapauteen kohdistuvia pakkokeinoja -osiossa käsitellään muun muassa takavarikkoa. Paikkaan kohdistuvaa etsintää koskevan otsakkeen alla on yhtenä osiona kotietsintämenettely. Salaisilla pakkokeinoilla on oma osionsa, jossa käydään läpi telepakkokeinoja, tarkkailutyyppisiä keinoja ja erityisiä salaisia pakkokeinoja. Mukana ovat myös menettely tuomioistuimessa ja kaikille salaisille pakkokeinoille yhteiset säännökset. Teos on kattava esitys esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädäntöä työssään soveltaville. Käytännön näkökulma on tuotu etualalle, mutta syventäviä tietoja sisältäviä lähteitä ei ole unohdettu. Teoksessa on yksitoista lukua ja 1195 sivua sisältäen viittaukset lähteisiin ja oheislukemistoon. ISBN , Talentum, Helsinki 2012 m. Kansainvälisen syyttäjäyhdistyksen vuosikonferenssi 2012 Kansainvälisen syyttäjäyhdistyksen (IAP) vuosikonferenssi pidetään Thaimaassa Bangkokissa. Konferenssin teema on: Transnational organised crime, its expansion into diverse areas of criminality and the role of the prosecutor. Aihepiiri on laaja koskien mm. tietoverkko-, ihmiskauppa-, ympäristörikoksia, rikoshyödyn poissaamista ja kansainvälistä viranomaisyhteistyötä. IAP:n nettisivuilla on asiasta jo jonkin verran tietoa. Ohjelmaa laaditaan parhaillaan, joten kannattaa seurata asian edistymistä IAP:n sivuilta. Yleisille sivuille on kaikilla pääsy, mutta jäsensivut aukeavat vain IAP:n jäsenille. Jäsensivuilla on paljon muutakin hyödyllistä tietoa syyttäjille, joten jäseneksi liittyminen kannattaa. Sen voi tehdä helposti netin välityksellä. Valtakunnansyyttäjänviraston kv-yksikön puoleen voi myös kääntyä. Valtakunnansyyttäjänvirastosta osallistutaan konferenssiin. Ne, jotka ovat kiinnostuneita lähtemään mukaan, voivat ottaa yhteyttä kv-yksikköön. m Vuoden 2012 Syyttäjä Golf Espoossa Vuoden 2012 Syyttäjä Golfin järjestämisestä vastaa Länsi-Uudenmaan syyttäjänviraston kihla-kunnansyyttäjä Erkki Huhtala. Perinteinen Syyttäjä Golf järjestetään tänä vuonna perjantaina klo 10 alkaen Espoo Ringside Golf kentällä (osoitteessa Nurmikartanontie 5, Espoo). Syyttäjä Golf on tarkoitettu koko syyttäjälaitoksen henkilökunnalle. Ilmoittautiminen (nimi, kotiseura ja tasoitukset) tapahtuu mennessä osoitteeseen liisa.laine(at)oikeus.fi tai jälkeen suoraan Ringside Golfin osoitteseen caddie(at) ringsidegolf.fi. m 13

14 Tietotekniikkarikossyyttäjien konferenssi, Rotterdam Hollannissa on herätty ajan vaatimuksiin 14 m Kihlakunnansyyttäjä Jani Jukka, tietotekniikkarikosten avainsyyttäjä, GPEN-verkoston Suomen yhdyshenkilö Syyttäjien kansainvälinen yhdistys IAP katsoi muutama vuosi sitten tarpeelliseksi perustaa tietotekniikkarikossyyttäjille oman yhteistyöverkoston, Global Prosecutors E-Crime Networkin (GPEN). Sen toiminnan ytimeksi pystytetylle verkkosivustolle jäsenvaltiot nimesivät yhdyshenkilönsä. Näin on mahdollista saada toisesta maasta vertaistukea oikeusapukysymyksissä tai perehtymisessä uudentyyppiseen tietotekniikkarikokseen. Sivustolla syyttäjät voivat myös jakaa koulutusmateriaalia itrikoksista ja kansainvälisistä sopimuksista sekä keskustella kaikesta asiaan liittyvästä. Lisäpotkun saamiseksi toiminnalle GPEN-verkosto kutsui marraskuussa 2011 eurooppalaiset it-syyttäjät Rotterdamiin ensimmäiseen alueelliseen it-syyttäjien tapaamiseen. Tapahtuma järjestettiin tietoturva- ja lainvalvontaviranomaisten GOVCERT-konferenssin yhteydessä, josta saatiin hyviä asiantuntijoita luennoimaan syyttäjille. INNOVATIIVISTA TAISTELUA VERKKORIKOLLI- SUUTTA VASTAAN Hollanti oli mainio paikka GPEN-tapaamiselle. Sikäläiset syyttäjät ja poliisi ovat ryhtyneet ennakkoluulottomasti ja innovatiivisesti taistelemaan kansainvälistä verkkorikollisuutta vastaan. Osallistujille esiteltiin etenkin Hollannin poliisin tutkimia tapauksia Bredolab ja Descartes. Case Bredolab viittasi laajaan, 12 miljoonaa iposoitetta käsittävään bot-verkkoon. Ip-osoitteiden takana olevat tietokoneet oli kaapattu haittaohjelman avulla. Syyttäjien johdolla haettiin oikeudesta telekuunteluvaltuudet verkon liikenteeseen. Noin kuukauden mittaisella telekuuntelulla kerättiin valtava määrä analysoitavaa dataa ja selvitettiin verkon rakenne. Hollantilaiset saivat myös bot-verkon komentopalvelimen hallintaansa ja joutuivat miettimään seuraavaa siirtoa. Olisiko viranomaisilla oikeus käyttää verkkoa epäillyn hallitsemaa komentopalvelinta ja uhrien kaapattuja koneita rikostutkinnassa laajemminkin? Komentopalvelin oli tuomioistuimen määräämässä takavarikossa, vaikka olikin koko tutkinnan ajan toiminnassa teleoperaattorin verkossa. Näin ollen palvelimen käyttämisessä ei nähty ongelmaa. Entä uhrien koneet? 12 miljoonasta kaapatusta koneesta moni sijaitsi todennäköisesti muualla kuin Alankomaissa. Tässä oli ristiriita valtioiden suvereniteettiperiaatteen kannalta. Olisiko viranomaisilla oikeus käyttää verkkoa epäillyn hallitsemaa komentopalvelinta ja uhrien kaapattuja koneita rikostutkinnassa laajemminkin? UHREJA INFORMOITIIN VERKON AVULLA Koska kyseessä olisi kuitenkin vain vähäinen yksityisyyden ja muiden perusoikeuksien loukkaus, viranomaiset päättivät käyttää verkkoa uhrien informoimiseen. Bot-verkon välityksellä laitettiin jokaiselle koneelle ilmoitus poliisitutkin-

15 nasta ja siitä, että olisi hyvä puhdistaa kone kyseisestä haittaohjelmasta. Operaatio Descartesissa it-rikostutkintayksikkö etsi tekemällään ohjelmalla lasten hyväksikäyttökuvamateriaalia sivustoilta, jotka oli piilotettu internetiin käyttämällä yleistä TOR-salaustekniikkaa. Jutussa tuli eteen vastaavia kysymyksiä kuin Bredolab-tapauksessa. Saisiko poliisi hakkeroida laittomat sivustot ja tehdä sen vielä usean valtion tietoteknisellä maaperällä? Hollannin viranomaiset oikeuttivat tekonsa käyttämällä reaalimaailman vertausta siitä, että jos poliisi näkee ulkopuolelta talossa olevan huumausainetta, silloin mennään sisään. Useita sivustoja saatiin pois toiminnasta häiritsemällä niitä mm. roskapostiliikenteellä ja kaappaamalla niitä poliisin hallintaan. Merkittävimpänä voittona Hollannin poliisi piti jutussa sitä, että se sai kaapatuksi sivuston, joka oli erikoistunut levittämään erityisen törkeää materiaalia lasten hyväksikäytöstä. VERKKORIKOSTEN KOLME KATEGORIAA Suomalaista väriä tapahtumaan toi lennokkaalla esityksellään F-Securen Mikko Hyppönen, joka on seurannut verkkorikoksia läheltä jo 20 vuotta. Hän lajitteli ilmiön kolmeen kategoriaan: 1. Rikolliset, jotka pitävät sivustoja yllä mm. varastettujen luottokorttitietojen kauppaamiseksi. Esimerkiksi eräälle venäläiselle sivustolle muut rikolliset voivat myydä verkosta kaappaamansa tietokoneet, joita rikollinen kauppapaikka pystyy hyödyntämään edelleen. 2. Niin sanotut haktivistit kuten Wikileaks ja anonymous-ryhmä. Tapauksessa HBGary Federal haktivistit kostivat em. tietoturvayritykselle sen, että yrityksen työntekijä oli soluttautunut Anonymous-ryhmään ja kerännyt siitä tietoja. Anonyymit murtautuvat yrityksen sivustolle ja julkaisivat nettiin HBGary Federalin koko sähköpostikirjeenvaihdon tietyltä ajalta. 3. Valtioiden harjoittama toiminta tietoverkoissa. Varsinkin supervalloilla on miltei rajattomat resurssit haittaohjelmakehitykseen. Esimerkiksi pahamaineinen Stuxnet-haittaohjelma on suunniteltu vaikuttamaan ydinvoimalan hallintajärjestelmään. Se voi jopa aiheuttaa fyysistä tuhoa ydinlaitoksessa tietokoneiden mennessä epäkuntoon. PEITETOIMINTA PITÄISI MAHDOLLISTAA Lopuksi tietoturvayhtiö Fox-itin toimitusjohtaja Ronald Prins toivoi viranomaisten panostavan verkkorikosten tutkintaan. Hänen mukaansa esimerkiksi viranomaisten harjoittaman peitetoiminnan mahdollistaminen olisi tärkeää. Yksityiset tietoturvayritykset toimivat jo netissä käyttäen laajalti verkkotiedustelun mahdollisuuksia, joten miksei poliisikin voisi toimia verkossa vapaammin? Prins huomautti, että it-tutkijoille perinteinen poliisihallinto voi olla liian byrokraattinen työskentelypaikka. Poliisin pitäisi huolehtia paremmin rekrytoinnista ja siitä, että tutkijat saavat tarvittavat välineet sekä toiminnan mahdollisesti vaatimia vapauksia työskentelyssään. Hollannissa on jo herätty ajan vaatimuksiin: mainittu NHTCU-tietotekniikkarikosyksikkö, johon kuuluu useita syyttäjiäkin, laajenee jatkossa 30 hengestä 110 henkeen. Voidaan siis odottaa, että hollantilaiset pysyvät kansainvälisen tietoverkkorikostutkinnan eturintamassa. m 15

16 Seminaarista aimo annos tietoa ja heräämistä yhteiseen ongelmaan m Erikoissyyttäjä, Kihlakunnansyyttäjä Pia Mäenpää Tanskassa järjestettiin helmikuussa tietoverkkorikollisuudesta seminaari, jossa käsiteltiin erityisesti lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja lapsipornografian torjumista internetissä. Suomesta Tanskaan lähti syyttäjälaitoksesta allekirjoittanut ja ylitarkastaja, kihlakunnansyyttäjä Kukka-Maaria Kankaala sekä poliisista kolme henkilöä (KRP:stä kaksi ja Pirkanmaan poliisilaitokselta yksi). Seminaari aloitettiin jo sunnuntai-iltana tutustumisella Carlsbergin panimoon ja sen vierailukeskukseen, jossa saimme varsin perusteellisen opaskierroksen panimon historiaan (perustettu 1840-luvulla) ja, kun jaksoimme reippaasti koko opaskierroksen, pääsimme lopuksi maistelemaan muutamaa olutlajia (ilmaisu ei ehkä oikea, kun en ole niin oluen harrastaja). Sen jälkeen ohjelma olikin maanantaina The Cyber Crime Seminar on combating sexual exploitation of children on the internet and child pornography in Copenhagen February 2012 ja tiistaina niin tiivis, että tuliaisten ostoon ehti peräti 45 minuutiksi. Onneksi olimme kaukaa viisaita Kukka-Maarian kanssa ja kävimme syömässä tanskalaiset voileivät (smorrebrod=voileipä, joka tavallisimmin muodostuu paksusta ruisleipäviipaleesta ja erilaisista päällysteistä, joiden valikoima on lähes rajaton) jo heti saavuttuamme Köpikseen. Ne olivat kyllä maineensa veroiset. 16 Kongressikeskus, jossa seminaari järjestettiin.

17 Kukka-Maaria Kankaala ja Pia Mäenpää postikorttimaisemissa Köpiksen torin reunalla. Seminaarissa maanantaina ja tiistaina eri maiden edustajat (poliisi/syyttäjät) esittelivät lainsäädäntöään nimenomaisesti siitä näkökulma, mitkä ovat kyseisen maan "pelimerkit" ko. rikollisuuden torjumiseen ja tutkimiseen. Myös Europol ja Eurojust esittelivät toimintaansa ja sitä kuinka voivat auttaa rajat ylittävissä operaatioissa ("How to help"). Erityisesti mieleen jäi Australian edustajan Anthony Gettin esitys. Rangaistusmaksimit 15 vuodesta 25 vuoteen ja lainvalvontaviranomaisten toimivalta ja keinot mm. valvotussa operaatiossa saivat melkeinpä henkeä haukkomaan. Olo oli kuin Liisalla Ihmemaassa. Case-harjoituksessa Suomi-neito joutui myymään ei voi, ei voi (ei kylläkään yksin, Ruotsi, Viro jne. olivat samassa veneessä), kun mietittiin mitä oman maan lainkäyttöviranomainen voi tehdä sepitteellisessä, mutta ihan tosielämässä mahdollisessa, case-harjoituksessa, jossa nettipoliisi havaitsi pedofiiliringin ja pyrki siihen sisään. Paikallisen Save the children -organisaation edustaja esitteli myös tanskalaista toimintatapaa, miten yksityinen sektori voi tehdä yhteistyötä poliisin kanssa ja mitkä sen mahdollisuudet ovat. Seminaari oli aimo annos tietoutta ja myös heräämistä kyseiseen ongelmaan, joka rajat ylittävänä rikollisuuden lajina on maailmalla huomattavasti suuremman huomion kohteena kuin meillä (mikä ei tarkoita, että voisimme pitää päätä pensaassa). Mutta jälleen matka osoitti, että aina kannattaa lähteä! m 17

18 AJANKOHTAISTA Työryhmä ehdottaa mahdollisuutta syyteneuvotteluun Oikeusministeriön työryhmä on selvittänyt niin sanotun syytteestä sopimisen käyttöönottamista. Työryhmän mietintö on parhaillaan lausunnolla. Syyteneuvotteluksi kutsutussa menettelyssä rikoksesta epäilty voisi tunnustamalla saada mahdollisuuden sopia syytteestä tai saada lievempi rangaistus. Järjestelmä, jossa rikoksen tunnustamisesta seuraa lievempi rangaistus, tunnetaan Euroopan maista muun muassa Englannissa ja Walesissa, Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Puolassa ja Virossa. Myös Norjassa ja Tanskassa on lähes vastaava menettely. Työryhmän ehdotuksen mukaan syyttäjä voisi tutkintaa johtavan poliisin esityksestä määrätä, ettei esitutkintaa toimitettaisi kaikkien rikosten osalta, kun henkilön epäillään syyllistyneen useampaan rikokseen ja hän on tunnustamalla edistänyt rikosten selvittämistä. Syyttäjä voisi samalla sitoutua vaatimaan rangaistusta lievemmän rangaistusasteikon mukaisesti. Tunnustuksen perusteella syyttäjä voisi myös tehdä rikoksesta epäillyn kanssa tuomioesityksen, joka käsiteltäisiin tuomioistuimessa kevennetyssä menettelyssä, ns. tunnustamisoikeudenkäynnissä, ja jonka perusteella rangaistus tuomittaisiin lievennetyltä rangaistusasteikolta. Syyteneuvottelun käyttämistä harkitessaan syyttäjän olisi otettava huomioon asian laatu, menettelystä mahdollisesti aiheutuvat kustannukset, siihen kuluva aika ja muut olosuhteet. Työryhmän mukaan suurimmat edut uudesta järjestelmästä voitaisiin saada vaikeasti selvitettävissä ja laajoissa rikosasioissa ja etenkin silloin, kun tekoja on useita ja osa niistä on selvästi niin sanottuja päärikoksia ja osa näihin liittyviä lievempiä rikoksia. Uudet keinot soveltuisivat erityisesti rikoksiin, jotka tehdään hyötymistarkoituksessa ja joissa on usein monimutkaisia oikeudellisia ja tosiasiallisia järjestelyjä, käytännössä siis talousrikostyyppisiin rikoksiin. Ehdotuksen mukaan syyteneuvottelua voitaisiin käyttää rikoksissa, joista säädetty ankarin rangaistus on enintään kuusi vuotta vankeutta. Syyteneuvottelu ei kuitenkaan soveltuisi henkeen tai terveyteen kohdistuviin rikoksiin taikka seksuaalirikoksiin, jotka loukkaavat seksuaalista itsemääräämisoikeutta tai kohdistuvat lapsiin. Työryhmän mietintö OMML 26/2012: Hovi- ja hallintooikeus Kuopioon Hovioikeuksien määrää vähennetään yhdellä ja hallinto-oikeuksien määrää kahdella. Kouvolan hovioikeus yhdistetään Kuopiossa sijaitsevaan Itä-Suomen hovioikeuteen. Kuopioon siirretään myös Kouvolan hallinto-oikeus. Rovaniemen hallinto-oikeus siirtyy Ouluun. Näin linjasi oikeus-ministeri Anna-Maja Henriksson tuomioistuinuudistuksen jatkovalmistelua maaliskuussa. Tuomioistuinverkon tiivistäminen tuottaa pitemmällä tähtäimellä säästöjä niin tila- kuin henkilöstökustannuksissakin. Uudistusta koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi syksynä. Henkilöstöä kuullaan ennen päätöksentekoa. Tavoitteena on uudistaa organisaatio vuoden 2014 alusta. m OM antoi ohjeen rekrytoinnin periaatteista Oikeusministeriö on antanut uudet ohjeet rekrytoinnin periaatteista hallinnonalallaan. Se korvaa 2009 annetun ohjeen henkilöstön rekrytoinnista Heli-järjestelmän avulla. Ohjeeseen voi tutustua Yhteisessa Intranetissa > Henkilöstöhallinto > OM tiedottaa hallinnonalalle > Hallinnonalaa koskevia ohjeita. m 18

19 AJANKOHTAISTA Oikeuslaitoksen virkanimikkeiden uudistaminen on edennyt Oikeuslaitoksen yleisen sopimusalan virkanimityöryhmän mielestä virkanimien tulisi olla aiempaa informatiivisempia. Lisäksi niiden tulisi olla mahdollisimman yhdenmukaisia sopimusalan eri sektoreilla. Työryhmä suosittelee käyttöön otettaviksi yleisiä virkanimikkeitä, jotka kuvaavat, millä sektorilla ja missä virastotyypissä henkilö työskentelee. Tällaisia virkanimikkeitä olisivat käräjäsihteeri, lainkäyttösihteeri, syyttäjänsihteeri ja perintäsihteeri. Nämä nimikkeet korvaisivat pääosin nykyiset toimistosihteeri- ja osastosihteerivirkanimikkeet. Virkanimityöryhmä suosittelee myös tuomioistuimiin, syyttäjänvirastoihin ja oikeusaputoimistoihin yhtenäistä virkanimikettä sopimusalan ylimpiin virkoihin. Nimike olisi hallintopäällikkö tai hallintosihteeri, muun muassa viraston koosta riippuen. Muiden esimiesten virkanimikkeistä esimiesaseman ei virkanimityöryhmän näkemyksen mukaan pitäisi näkyä, vaan yleisnimikkeen perässä voitaisiin käyttää tehtävää kuvaavaa nimikettä, esimerkiksi käräjäsihteeri, osastovastaava. Tarkoitus on pyytää työryhmän muistiosta lausunnot sopimusalan virastoilta ja henkilöstöjärjestöiltä. Lausunnot saatuaan oikeusministeriö antaa suosituksen virkanimien käytöstä. Työryhmä kuuli asianomaisia virastoja tekemällä niille aiheesta Webropol-kyselyn. Virastoja ohjeistettiin kuulemaan henkilökunnan näkemyksiä ennen kyselyyn vastaamista. Kyselyn vastausprosentti oli 80. Valtaosa vastanneista oli sitä mieltä, että sopimusalan virkanimien tulisi olla nykyistä enemmän tehtäviä kuvaavia. EHDOTUKSET SYYTTÄJÄLAITOKSELLE Työryhmämietinnön johtopäätöksissä ehdotetaan, että syyttäjänvirastoissa suositellaan otettavaksi käyttöön virkanimi syyttäjänsihteeri, joka voisi korvata nykyiset osastosihteeri- ja toimistosihteeri-virkanimikkeet. Virkamies voisi käyttää virkanimensä rinnalla tehtävännimeään siinä määrin, kuin se on tarpeen, esimerkiksi syyttäjänsihteeri, osastovastaava. Isoissa virastoissa voi olla lisäksi taloussihteeri, henkilöstösihteeri ja/tai talous- ja henkilöstösihteeri. Pienemmissä virastoissa talous- ja henkilöstöasioita hoitavat virkamiehetkin olisivat syyttäjänsihteereitä. Syyttäjänviraston johtava Y- palkkainen virka olisi hallintosihteeri, mikä vastaa nykykäytäntöä. Valtakunnansyyttäjänviraston virkanimikkeitä ei ole otettu virkanimityöryhmässä tarkempaan tarkasteluun, eikä niihin esitetä tässä vaiheessa muutoksia. Työryhmän mietintö OMTH 22/2012: www. om.fi/ m Ehdotus eräiden rikosten valmistelun kriminalisoinnista valmistui Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa, että rikoslakiin lisättäisiin säännökset eräiden törkeimpien rikosten valmistelun rangaistavuudesta. Rangaistaviksi teoiksi säädettäisiin henkirikoksen, törkeän pahoinpitelyn, panttivangin ottamisen ja törkeän ryöstön valmistelu. Valmisteluna rangaistavaa olisi myös näiden rikosten tekemisestä sopiminen. Mietintönsä luovuttanut työryhmä korostaa, että kunkin valmistelurikoksen tunnusmerkistöstä tulee laissa säätää mahdollisimman tarkoin ja ottaen huomioon, että eri rikoksia valmistellaan eri tavoin. Keskeistä on kyseisissä eri rikoksissa määrittää, mitä toimia ennen rikoksen yritystä on syytä pitää rangaistavana valmisteluna. Valmistelun rangaistavuuden ehtona olisi aina, että tekijän nimenomaisena aikomuksena on tehdä rikos. Rikoksen valmistelusta ei voitaisi syyttää, jos vaara rikoksen toteutumisesta on vähäinen. Henkilö olisi rangaistusvastuusta vapaa myös, jos hän on vapaaehtoisesti luopunut rikoksen valmistelusta tai estänyt sen jatkumisen. Samoin jos hän on muuten poistanut oman toimintansa merkityksen rikoksen valmistelussa. Työryhmän mietintö OMML 15/2012: www. om.fi/ m 19

20 YHDISTYSPALSTA Oikeushallinnon Henkilökunta ry VUOSIKOKOUS Avajaistilaisuus vietettiin vanhan tavan mukaan yhdessä Suomen Poliisipäällystöyhdistys ry:n kanssa. Monissa tervehdyspuheissa kiinnitettiin huomiota jaksamiseen muutosten pyörityksessä sekä tietenkin kiiteltiin osaavaa ja ammattitaitoista kansliahenkilöstöä. Musiikillisesta annista tilaisuudessa vastasi Mikael Konttinen säestäjineen. Vuosikokoukseemme osallistui perjantaina 86 jäsentä. Puheenjohtajana toimi Marjaana Vairinen Turun hallinto-oikeudesta. Kiitokset vielä kerran hänelle reippaasta kokouksen kulusta. Yhdistyksen tilinpito herätti runsasta keskustelua. Asiantuntevia vastauksia antoivat yhdistyksemme rahastonhoitaja Pirkko Kauppinen ja tilintarkastajamme HTM- tilintarkastaja Rauli Johansson. Muita käsiteltäviä asioita olivat mm. jäsenistöltä saapuneet aloitteet koskien Ohkelon varausjaksojen muuttamista, käräjäsihteereiden palkkausta sekä nimityöryhmän toimintaa. Erovuoroisten hallituksen jäsenten valinta suoritettiin ilman vaalivaliokuntaa. Uusi hallitus on esitelty Poliisi & Oikeus -lehdessä 2/2012. Tärkeä asia kokouksessamme oli tietenkin yhdistyksemme keulan, puheenjohtajan valinta. Tuija Heino Helsingin käräjäoikeudesta oli lupautunut jatkamaan ja hänet myös valittiin yksimielisesti seuraavalle nelivuotiskaudelle. Vaikeita asioita on ollut ja tulee jatkossakin, Tuija on saanut olla todella haasteellisessa paikassa ja kokemusta on kertynyt roppakaupalla. Perjantain juhlaillalliselle osallistui juhlivan yhdistyksemme lisäksi runsaslukuinen kutsuvierasjoukko. Pitkä kokouspäivämme kruunaantui illallisherkuilla, niiden sulatuksesta vastasi tanssiorkesteri La Strada. Lauantain kokousasiat saatiin käytyä nopeaan tahtiin ja kokousväki pääsi ajoissa kotimatkoilleen. Kokouksessa ilmoitettiin, että vuoden 2013 vuosikokous tullaan järjestämään Tuusulassa, kokoushotelli Gustavelandissa, jossa Suomen Poliisipäällystöyhdistys viettää 70- vuotisjuhlakokoustaan. Kaiken kaikkiaan juhlakokouksemme sujui mallikkaasti ja sai runsaasti kiitoksia järjestelyiden osalta.tulethan mukaan ensi vuonna! Vuosikokouksesta juttua valokuvineen SPJL:n nettilehdessä. P.S. Muistathan, että nettisivustomme (www.ohk.fi) on luotu juuri meitä OHK:laisia varten. Rahastonhoitajamme Pirkko uudistaa sivustoamme ja sieltä löytyy monia tarpeellisia tietoja, mm. mökkivaraustilanne. Sähköpostiosoite OHK ry:lle: gmail.com. Muista myös Pardia.fi ja spjl.fi! 20

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY 28.9.2015 MIKKELI Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/ Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Mikkeli ESITYSLISTALLA. NÄKÖKULMA RIKOSPROSESSI LAPSIIN KOHDISTUVAT RIKOSEPÄILYT

Lisätiedot

Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin?

Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin? Uskotko Sinä, että tämä on raiskaus? seksuaalisen väkivallan uhrin kohtaaminen viranomaiskäytänteissä Etelä-Suomen aluehallintovirasto, auditorio, Helsinki 22.11.2012 Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

Helsingin poliisilaitoksen näkemys kansalaisaloitteeseen KAA 3/2015 ja lakialoitteeseen LA 21/ Rikoskomisario Anne Hietala

Helsingin poliisilaitoksen näkemys kansalaisaloitteeseen KAA 3/2015 ja lakialoitteeseen LA 21/ Rikoskomisario Anne Hietala Helsingin poliisilaitoksen näkemys kansalaisaloitteeseen KAA 3/2015 ja lakialoitteeseen LA 21/2015 11.2.2016 Rikoskomisario Anne Hietala 1 HELSINGIN POLIISILAITOS 1.1.2015 POLIISIPÄÄLLIKKÖ Lasse Aapio

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2011 441/2011 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI

EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI - Johtajana presidentti - Korkeimmalta oikeudelta haettava valituslupaa - Käsitellään erityisen vaikeita tapauksia ja tapauksia, joilla on ennakkotapauksen

Lisätiedot

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen YLEINEN OHJE Dnro 25/31/15 15.10.2015 Voimassa 1.11.2015 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015

Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain (39/1889) 6 luvun 5, 17 luvun 1 a, 8 a :n 2 kohta ja 18 a :n 1 momentin 4

Lisätiedot

KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET

KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET Hämeenlinnan seudun ympäristöfoorumi, Toiminta ympäristörikostilanteissa 3.4.2012 Katariina Serenius Ympäristövalvontapäällikkö Keski-Uudenmaan

Lisätiedot

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Porkkalankatu 13 00180 Helsinki 16.12.2015 *029 56 44200 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

Lastensuojelun keskusliiton puheenvuoro Lakivaliokunnan kuulemisessa

Lastensuojelun keskusliiton puheenvuoro Lakivaliokunnan kuulemisessa Lastensuojelun keskusliiton puheenvuoro Lakivaliokunnan kuulemisessa 11.2.2016 KAA 3/2015 vp Kansalaisaloite lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusasteikon koventamisesta ja kansalaisaloitteeseen

Lisätiedot

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori Vainoaminen rikoksena Oulu 11.2.2014 Matti Tolvanen OTT, professori Tausta Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (CETS 210), 34

Lisätiedot

Koulutus 12.1.2015. Suomen Asianajajaliitto. Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö

Koulutus 12.1.2015. Suomen Asianajajaliitto. Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö Koulutus 12.1.2015 Suomen Asianajajaliitto Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö Tämän päivän aiheena rikosasiat Rikosprosessi ennen oikeudenkäyntiä Mitä tapahtuu esitutkinnassa ja

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Raiskattuna rikosprosessissa: terapiaa vai terroria?

Raiskattuna rikosprosessissa: terapiaa vai terroria? Raiskattuna rikosprosessissa: terapiaa vai terroria? Heini Kainulainen Tutkija, OTT, dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A, 00530 Helsinki Puh. 029 566 5378 Sähköposti: heini.kainulainen@om.fi

Lisätiedot

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

VAASAN HOVIOIKEUS PL VAASA Oikeusministeriö

VAASAN HOVIOIKEUS PL VAASA Oikeusministeriö 1 VAASAN HOVIOIKEUS PL 217 65101 VAASA 11.6.2012 Oikeusministeriö oikeusministerio@om.fi Viite: lausuntopyyntö 8.5.2012, OM 20/41/2011 syyteneuvottelua ja syyttämättä jättämistä koskevasta työryhmämietinnöstä

Lisätiedot

Laki, nuoret ja netti. Opetu s - ministeriö

Laki, nuoret ja netti. Opetu s - ministeriö Laki, nuoret ja netti Opetu s - ministeriö Netti on osa nuorten arkea Yhteydenpitoa kavereihin, tiedostojen vaihtoa, harrastusryhmiä, fanitusta, pelaamista, tiedon hakua, oppimista, asioiden hoitamista,

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Ohje syyteneuvottelua koskevan. lainsäädännön soveltamisesta

Ohje syyteneuvottelua koskevan. lainsäädännön soveltamisesta Ohje syyteneuvottelua koskevan lainsäädännön soveltamisesta YLEINEN OHJE Dnro 26/31/14 28.12.2015 Voimassa 1.1.2016 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

HE 220/2005 vp. kuuden kuukauden aikana ilmoita varauman säilyttämisestä taikka sen muuttamisesta, Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi

HE 220/2005 vp. kuuden kuukauden aikana ilmoita varauman säilyttämisestä taikka sen muuttamisesta, Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi HE 220/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle lahjontaa koskevaan Euroopan neuvoston rikosoikeudelliseen yleissopimukseen tehtyjen varaumien voimassaolon jatkamisen hyväksymisestä Esityksessä ehdotetaan,

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIAT 45/2011 ja 61/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2012 7.9.2012 Asia Määräaikaista erottamista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Jälkisovitteluhankkeen loppuseminaari Tampereella 19.10.2016 Leena Metsäpelto Valtionsyyttäjä Valtakunnansyyttäjänvirasto Sovittelulain

Lisätiedot

Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 4/41/2011/

Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 4/41/2011/ Lausunto 22.6.2011 Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 4/41/2011/17.3.2011 Asia: Lausunto eräiden törkeiden rikosten valmistelun kriminalisoinnin tarvetta koskevasta arviomuistiosta. Yleistä Tarve

Lisätiedot

Laki. rikoslain muuttamisesta

Laki. rikoslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti Laki rikoslain muuttamisesta kumotaan rikoslain (39/1889) 2 a luvun 9 11, sellaisina kuin ne ovat, 2 a luvun 9 laeissa 475/2008, 641/2009, 392/2011, 431/2014 ja 381/2015

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 67 000 rikosasiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 961 rikosoikeudellista

Lisätiedot

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja.

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja. .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN ALAIKÄISET Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh.

Lisätiedot

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA 25.04.2016 Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia Tilannekatsaus poliisin näkökulmasta 2016 Janne Aro-Heinilä Ylikonstaapeli Lounais-Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

POHJOISMAAT IHMISKAUPAN MARKKINA-ALUEENA HYVÄKSIKÄYTÖN PSYYKKISET SEURAUKSET JA RIKOSPROSESSI MAIJA KOSKENOJA

POHJOISMAAT IHMISKAUPAN MARKKINA-ALUEENA HYVÄKSIKÄYTÖN PSYYKKISET SEURAUKSET JA RIKOSPROSESSI MAIJA KOSKENOJA POHJOISMAAT IHMISKAUPAN MARKKINA-ALUEENA HYVÄKSIKÄYTÖN PSYYKKISET SEURAUKSET JA RIKOSPROSESSI MAIJA KOSKENOJA 26.10.2016 Maija Koskenoja Case - Mallitoimisto Epäiltynä 48-vuotias itäsuomalainen mies Antoi

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 743. Laki. rikoslain 1 ja 20 luvun muuttamisesta. Annettu Helsingissä 25 päivänä elokuuta 2006

SISÄLLYS. N:o 743. Laki. rikoslain 1 ja 20 luvun muuttamisesta. Annettu Helsingissä 25 päivänä elokuuta 2006 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2006 N:o 743 748 SISÄLLYS N:o Sivu 743 Laki rikoslain 1 ja 20 luvun muuttamisesta... 2249 744 Laki järjestyslain 7 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunta 7. toukokuuta 2001 PE 286.758/1-5 KOMPROMISSITARKISTUKSET 1-5 LAUSUNTOLUONNOS: Elizabeth Lynne (PE 286.758)

Lisätiedot

Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa *

Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa * P6_TA(2006)0373 Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa * Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi tuomioiden huomioon

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa. Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja

Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa. Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja Itä-Suomen Aluehallintovirasto Mikkeli, Kuopio ja Joensuu 28.-30.9.2015 Rikosuhridirektiivi Kansallisesti

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta

EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan, joka koskee tietojärjestelmien välityksellä tehtyjen luonteeltaan

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Poliisin menettely esitutkinnassa

Poliisin menettely esitutkinnassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.03.2015 Dnro OKV/1150/1/2014 1/5 ASIA Poliisin menettely esitutkinnassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 4.6.2014 osoittamassaan kantelussa arvostellut poliisilaitoksen menettelyä

Lisätiedot

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY AIEMPI NÄKEMYS Rikosoikeudellisesti ankara lähestymistapa

Lisätiedot

Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin.

Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin. 11.02.2014 Mustiala Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin. 39 Tarkastus: Jos on aihetta epäillä,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

SISÄLLYS. koskevasta kirjanpidosta sekä markkinoille saatettujen kasvinsuojeluaineiden määrien ilmoittamisesta N:o 253.

SISÄLLYS. koskevasta kirjanpidosta sekä markkinoille saatettujen kasvinsuojeluaineiden määrien ilmoittamisesta N:o 253. SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2007 N:o 253 259 SISÄLLYS N:o Sivu 253 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä 7.5.2014 Kalle Tervo Keskeiset lait Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621) Henkilötietolaki (22.4.1999/523) Laki

Lisätiedot

Raiskauksen uhrin asema ennen ja nyt

Raiskauksen uhrin asema ennen ja nyt Raiskauksen uhrin asema ennen ja nyt Terttu Utriainen Rikosoikeuden professori Helsingin yliopisto 18.8.2011 ls 10 Seminaari raiskauskriisikeskus Tukinainen Kuka on raiskauksen uhri? Kuka kelpaa uhriksi?

Lisätiedot

HE 283/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 20 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 283/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 20 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 20 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain seksuaalirikoksia koskevaa lukua. Raiskauksesta tuomitaan

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Oikeus 2010 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 66 500 rikosasiaa vuonna 2009 Vuonna 2009 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 518 rikosoikeudellista

Lisätiedot

Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]).

Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]). SEURAAMUSJÄRJESTELMÄN LUENTOSARJA SL 2010 YLIOPISTONLEHTORI SAKARI MELANDER HARJOITUSTEHTÄVIÄ RANGAISTUSASTEIKON LIEVENTÄMINEN Kys. 1. 17-vuotiasta A:ta syytetään taposta (RL 21:1:n mukaan taposta tuomitaan

Lisätiedot

Käräjänotaari Kalle Mäenpää. Kihlakunnansyyttäjä Heli Posti. Joona Johannes Jalmari Hartikainen. Rikoslaki 28 luku 3 1. Rikoslaki 28 luku 3 1

Käräjänotaari Kalle Mäenpää. Kihlakunnansyyttäjä Heli Posti. Joona Johannes Jalmari Hartikainen. Rikoslaki 28 luku 3 1. Rikoslaki 28 luku 3 1 Espoon käräjäoikeus Os. 3. osasto Tuomio 28.07.2015 15/130601 Asianumero R 14/1780 1 (6) Puheenjohtaja Käräjänotaari Kalle Mäenpää Syyttäjä Kihlakunnansyyttäjä Heli Posti Vastaaja Joona Johannes Jalmari

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta /2014 Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta /2014 Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta 2014 670/2014 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä elokuuta 2014 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN

RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN ALKUSANAT LYHENTEITÄ V XV 1 RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN 1 1 l.l 1.2 1.2.1 1.2.2 1.2.3 1.2.4 1.2.5 RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMISEN PERUSTEET Johdanto Keskeiset käsitteet ja periaatteet Rangaistus Rangaistuksen

Lisätiedot

Internet ja lapset Kast Ka e st koulutus k 30.10.2014

Internet ja lapset Kast Ka e st koulutus k 30.10.2014 Internet ja lapset Kaste koulutus 30.10.2014 rikosnimikkeitä RL 20 RL 20 6 Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Joka koskettelemalla tai muulla tavoin tekee kuuttatoista vuotta nuoremmalle lapselle seksuaalisen

Lisätiedot

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,

Lisätiedot

Sisällys. Lyhenteet 7. Alkusanat 9. Parisuhdeväkivalta 27

Sisällys. Lyhenteet 7. Alkusanat 9. Parisuhdeväkivalta 27 Sisällys Lyhenteet 7 Alkusanat 9 1. Johdanto 19 1.1. Tutkimuksen tavoite ja konteksti... 19 1.1.1. Tutkimuskysymykset... 19 1.1.2. Lainsäädäntökehitys... 20 1.2. Tutkimuksen metodit... 21 1.2.1. Diskurssianalyyttinen

Lisätiedot

Yksityisyyden suoja työsuhteessa

Yksityisyyden suoja työsuhteessa Yksityisyyden suoja työsuhteessa Yksityisyyden suoja työsuhteessa Talentum Media Oy Helsinki 7., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Toimitus: Heidi Antinkari Taitto: Marja-Leena Saari

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

Vajaavaltaisen rikos- ja korvausvastuu. Kuopio Matti Tolvanen

Vajaavaltaisen rikos- ja korvausvastuu. Kuopio Matti Tolvanen Vajaavaltaisen rikos- ja korvausvastuu Kuopio 3.4.2013 Matti Tolvanen Vajaavaltainen vastaaja rikosasiassa Alle 15-vuotias ei rikosvastuussa Rikollinen teko voidaan tutkia Pakkokeinot rajoitetusti Ei estä

Lisätiedot

eteneminen esitutkinnassa Rovaniemi 22.10.2014 Kaste

eteneminen esitutkinnassa Rovaniemi 22.10.2014 Kaste Lapsiin kohdistuvien rikosten eteneminen esitutkinnassa Vrk Mikko Halme Rovaniemi 22.10.2014 Kaste TUTKINTAPYYNTÖ / AKUUTTI TILANNE Poliisille lapsiin kohdistuneet rikokset ilmoitetaan tutkintapyyntö konsultointisoitto

Lisätiedot

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan HE 154/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 37 luvun 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että rikoslain rahan määritelmä laajennetaan koskemaan

Lisätiedot

Tarkastukset osana laillisuusvalvontaa

Tarkastukset osana laillisuusvalvontaa Tarkastukset osana laillisuusvalvontaa Oikeusasiamiehensihteeri Minna Verronen Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia 29.5.2012 Eduskunnan oikeusasiamies ylin laillisuusvalvoja eduskunnan valitsema toimivallasta

Lisätiedot

Taloudellinen rikollisuus

Taloudellinen rikollisuus Taloudellinen rikollisuus 27.5.2016 Erikoistumisjakso (12 op) 1. Laajennettuun hyötykonfiskaatioon liittyvä kevennetty todistustaakka? (Viljanen: Konfiskaatio rikosoikeudellisena seuraamuksena) (10 p)

Lisätiedot

Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa

Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa Rovaniemi 7.4.2014 Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila 7.4.2014 1 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista Sopimus tehty 1989, ratifioitu

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä tai yksittäin.

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 27/2011 vp. Hallituksen esitys rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 27/2011 vp. Hallituksen esitys rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 27/2011 vp Hallituksen esitys rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi tehdyn neuvoston päätöksen täytäntöönpanoa

Lisätiedot

RIKOSOIKEUDEN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN. Jussi Tapani rikosoikeuden professori

RIKOSOIKEUDEN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN. Jussi Tapani rikosoikeuden professori RIKOSOIKEUDEN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN Jussi Tapani rikosoikeuden professori KESKEISET KÄSITTEET Rikos Laissa rangaistavaksi säädetty teko (muodollinen määritelmä) Rikos toiminta-,

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan v. 2015 valintakokeen arvosteluperusteet

Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan v. 2015 valintakokeen arvosteluperusteet Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan v. 2015 valintakokeen arvosteluperusteet Tehtävä 1 Aluehallintovirasto voi toimittaa työpaikalla työsuojelutarkastuksen omaaloitteisesti tai työpaikalta tulleen

Lisätiedot

Syyttäjälaitoksen ja rikossovittelun yhteistyö; sovitteluun ohjaaminen ja sovittelusta tiedottaminen Tampere

Syyttäjälaitoksen ja rikossovittelun yhteistyö; sovitteluun ohjaaminen ja sovittelusta tiedottaminen Tampere Syyttäjälaitoksen ja rikossovittelun yhteistyö; sovitteluun ohjaaminen ja sovittelusta tiedottaminen 14.5.2013 Tampere Kihlakunnansyyttäjä Pia Mäenpää, Itä-Suomen syyttäjänvirasto 1. Yhteistyö 2. Ohjaaminen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 2001 N:o 654 659 SISÄLLYS N:o Sivu 654 Laki rikoslain muuttamisesta... 2077 655 Laki pakkokeinolain 5 luvun 11 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Erikoistumisjakso (12 op)

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Erikoistumisjakso (12 op) RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO 16.3.2016 Erikoistumisjakso (12 op) Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 13. tammikuuta 2004 VÄLIAIKAINEN 2002/0043(CNS) LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnalta kansalaisvapauksien

Lisätiedot

Ohje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa

Ohje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa VALTAKUNNANSYVTTÄJÄNVIRASTO YLEINEN OHJE syyttäjille Annettu 19.12.2002 VKS:2002:4 Dnro 55/31102 Säädösperusta A kihlakunnansyyttäjästä 13 a 1 Voimassa 1.1.2003 - toistaiseksi Ohje syyttäjän varallaolosta

Lisätiedot

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi. Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015 Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.fi Oulun poliisilaitos 750 työntekijää 16 poliisiasemaa pääpoliisiasema

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 2012. 72/2012 (Suomen säädöskokoelman n:o 515/2012) Valtioneuvoston asetus

SÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 2012. 72/2012 (Suomen säädöskokoelman n:o 515/2012) Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUS SARJA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 2012 72/2012 (Suomen säädöskokoelman n:o 515/2012) Valtioneuvoston asetus rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevan

Lisätiedot

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks)

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks) Lainsäädännölliset keinot onko niitä kansainvälisellä tasolla? - Kansainvälisesti poikkeavat lähestymistavat - Ekosysteemin eri toimijoiden roolit ja rajat Mikko Manner Riskienhallintayhdistyksen seminaari

Lisätiedot

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Rekisterinpitäjä Rekisterin nimi Henkilötietojen käsittelytarkoitus Rekisterin tietosisältö

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Rekisterinpitäjä Rekisterin nimi Henkilötietojen käsittelytarkoitus Rekisterin tietosisältö TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Rekisterinpitäjä Valtiokonttori Sörnäisten rantatie 13 000054 VALTIOKONTTORI Rekisterin nimi Valtiolle.fi - Valtion rekrytointijärjestelmä Henkilötietojen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Jussi Tapani & Matti Tolvanen. RIKOSOIKEUS Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano

Jussi Tapani & Matti Tolvanen. RIKOSOIKEUS Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano Jussi Tapani & Matti Tolvanen RIKOSOIKEUS Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano Talentum Pro Helsinki 2016 Juridica-kirjasarjan 12. teos 3., uudistettu painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja

Lisätiedot

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta.

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta. 5.9.1996 487/4/96 Oikeustoimittajat ry Journalistiliitto Hietalahdenkatu 2 B 22 00180 HELSINKI P Ä Ä T Ö S 1 KIRJOITUSOikeustoimittajat ry:n puheenjohtaja Susanna Reinboth ja sihteeri Timo Vuortama arvostelevat

Lisätiedot

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA (LIITE POL 29 JA 35-36 ) PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! HÄIRITSEE OPETUSTA TAI MUUTOIN oppilaan huoltajille koulun opettaja

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Rahapelilainsäädäntö. ja markkinat. Mikko Alkio

Rahapelilainsäädäntö. ja markkinat. Mikko Alkio Rahapelilainsäädäntö ja markkinat Mikko Alkio TALENTUM Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Mikko Alkio Kansi: Lauri Karmila Sivunvalmistus: NotePad, www.notepad.fi ISBN 978-952-14-1838-9

Lisätiedot

MTS:n puheenjohtajana minulla on ilo ja kunnia toivottaa teidät kaikki. omasta ja suunnittelukunnan puolesta lämpimästi tervetulleiksi tänä

MTS:n puheenjohtajana minulla on ilo ja kunnia toivottaa teidät kaikki. omasta ja suunnittelukunnan puolesta lämpimästi tervetulleiksi tänä MTS:n Suuntaviivoja tiedustelulle -seminaari 21.9.2016 Pikkuparlamentin auditorio MTS:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman Arvoisa seminaariyleisö, hyvät naiset ja herrat MTS:n puheenjohtajana

Lisätiedot

Ohjaus- ja kehittämisyksikkö Dnro 35/34/11 Mika Illman

Ohjaus- ja kehittämisyksikkö Dnro 35/34/11 Mika Illman 1 (5) Epäillyn oikeus avustajaan esitutkinnassa ja itsekriminointisuoja / KKO:2012:45 / syyttäjän toimenpiteet 1 Johdanto Tässä muistiossa esitetään eräitä toimenpiteitä, joihin syyttäjien tulee tapauskohtaisen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivalta poliisin näkökulmasta. vanhempi konstaapeli Irina Laasala

Lähisuhdeväkivalta poliisin näkökulmasta. vanhempi konstaapeli Irina Laasala Lähisuhdeväkivalta poliisin näkökulmasta vanhempi konstaapeli Irina Laasala 1 Lähisuhdeväkivalta Noin 20% naisista on kokenut väkivaltaa parisuhteessaan. Lievissä (84 %) ja perusmuotoisissa pahoinpitelyissä

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Analyysi henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista Rovaniemellä 2007 Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmän

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sisällys Johdanto Epäasiallinen kohtelu ja häirintä opiskeluyhteisössä Kiusaaminen Häirintä Sukupuoleen perustuva häirintä

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

Hovioikeuksien ratkaisut 2011

Hovioikeuksien ratkaisut 2011 Oikeus 2012 Hovioikeuksien ratkaisut Hovioikeuksissa ratkaistujen asioiden määrä pieneni hieman vuonna Hovioikeudet ratkaisivat 11 000 asiaa vuonna, mikä on 2 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Rikosoikeudellisia

Lisätiedot

KKO:N RATKAISUT KOMMENTEIN II 2014. Toimittanut Pekka Timonen

KKO:N RATKAISUT KOMMENTEIN II 2014. Toimittanut Pekka Timonen KKO:N RATKAISUT KOMMENTEIN II 2014 Toimittanut Pekka Timonen TALENTUM Helsinki 2015 KKO:n ratkaisuja on seurattu numerosta 2014:47 (antopäivä 2.7.2014) numeroon 2014:104 (antopäivä 30.12.2014) saakka.

Lisätiedot

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Vastuu Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: hyvitys, korvaus, tekijänoikeusrikkomus, tekijänoikeusrikos, tekijänoikeus, taloudelliset oikeudet, teos, YouTube Vastuu Siviilioikeudellinen

Lisätiedot

Nuoret ja sosiaalinen media

Nuoret ja sosiaalinen media Nuoret ja sosiaalinen media Marko Masco Seppälä & Kosti Pasanen Move - Monialainen verkkonuorisotyön hanke Oulun kaupunki, sivistys- ja kulttuuripalvelut Nuoret ja internet Aikuiset mieltävät internetin

Lisätiedot