Aurinkoista kevättä epolaiset!

Transkriptio

1 EPo-SANOMAT 1:2006

2 Aurinkoista kevättä epolaiset! Kevät on alkanut näyttää merkkejään ja lumikinokset käyvät viimeisiä kamppailujaan auringon lämpöä vastaan. Päivä on pidentynyt ja talven pimeys alkaa unohtua auringon paistaessa yhä kirkkaammin ihanissa kevätilloissa. Maa alkaa pilkottaa jään ja lumen alta. Keväisten merkkien lisääntyessä sitä alkaa kaipaamaan muuttolintujenkin iloista parveilua. Onkin muistettava, että muuttolintujen mukana tulee Suomeen muutakin kuin lintuinfluenssa, nimittäin kesä. Huhtikuiset auringonsäteet lämmittävät jo epolaisenkin sydäntä. Viikot täyttyvät yhteisistä tapahtumista, elokuva- ja saunailloista, laturetkistä ja iloisista hetkistä. Tulevan kesän varmin merkki on kuitenkin epolaiselle Wappuhäjyylyt. Yhteinen kevät huipentuu jo perinteeksi muodostuneisiin bileisiin, joista tulee tänäkin vuonna varmasti menestys. Kiinalaisen horoskoopin mukaan vuosi vaihtui tammikuussa kukon vuodesta koiran vuodeksi. Mitä se sitten kertoneekaan uudesta hallituksestamme.. No ainakin sen, että koiramaista menoa ja iloista mieltä on tänäkin vuonna luvassa. Monia mukavia yhteisiä hetkiä olemme jo ehtineetkin uuden hallituksen vallan alla kokea mutta loppuvuosikin tulee epäilemättä olemaan yhtä juhlaa. Uusia jäseniä tullaan ottamaan taas avosylin vastaan, niin kuin ennenkin. Mukaamme kannattaa ehdottomasti tulla. Osakuntalaisilla on hulvaton ja riemukas vuosi edessä; ei muuta kuin jussipaidat päälle ja komia murre laulamaan. Ja häjyillään vanhaan malliin, niin notta ihmiset ne vaan ihmettelöö, jotta ketä me ollahan, kun nuon on mukavaa. Maria Lemponen

3 SISÄLLYS Pääkirjoitus Pikkujoulut 2005 Puheenjohtajan palsta Hallitusesittely Hohtokeilaus Laturetki Laskiaismäki Toimintakalenteri Oulun Etelä- ja Keskipohjalainen Osakunta ry Päätoimittaja Maria Lemponen Taitto Antti Rautio EPO ei vastaa paino- tai asiavirheistä

4 Joulukuun 2005 aluus vietettiin EPO:n jo perinteesiä ja eherottomasti pikkujoulukauden parahia pikkujouluja Koneen saunalla yliopistolla. Taitaapa olla niin, jotta jos ei nyt pikkujouluilla oo varsin varaa parantua vuosi vuoorelta niin ainakin porukka lisääntyy. Ja lisää väkiä toki toiv o t a h a n aina. Jotta siis sinä, joka viime pikkuj o u l u j e n a i k a a n mietit jotta tullako vai ei, niin älä seuraavalla kerralla mieti, vaan tuu ihimees. Tervetullut oot! la muun m u a s erilaasia e t e l ä p o - hojalaashenkisiä tarinoita. Tämänkertaasten pikkujoulujen aluuksi EPOn hallitus kokousti, jonka jälkeen päästihinkin itte asiaan. Innokkaita pohjalaisia tuli tonttulakkeineen pikkuhiljaa paikalle hyvän ruuan, juoman ja tietysti itte Joulupukin vieraalun toivos. Siinä sitten syömisellä aloteeltihin pikkujoulunviettoa. Tais olla vuoden ensimmääset jouluruuat monelle, jotta niitä tulikin sitten syötyä siihen mallihin. Ja hyvää olikin, kaikki perinteeset jouluherkut oli meille valmistettu. Lopuuksi otimmakin sitten Koskenkorvat perähän oikeen pohojanmaan kautta, tietty. Ruokaa ei toki syöty aiva hotalehtien sen Koskenkorvan toivos, vaan välillä pirimmä pienimuotoosia puheeta ja lauloomma pari joululauluakin. Siinä sitte saatihin kuul-

5 Ruuan jälkeen olikin sitten vapaamuotoosemman seurustelun ja saunomisen vuoro. Ja tais se sauna olla siinä sitten käytös loppujen lopuuksi koko ehtoon. Ja mikäs siinä, kun välillä pääsi lumihankehen vilvoottelemaan. Siinä sitten illanmittahan innostuttuhin myös vähän kisaalemahan. Kirsi keräs pikkujoulunviettäjistä pari joukkuetta, joissa sitte koitettihin musiikin mukahan esittää erilaasia EPO-aktiviteettia, kuten hohtokeilausta ja Poikkinaintia. Voittajista ei taida kellään olla tietoa, mutta kovin hauskaa oli ainakin jokaasella. Ja vierailihan se Joulupukkikin siinä sitten, niinku oli odotettu. Paljo oli sillä lahjoja mukana, ja kaikki tuli jaetuksi. Toistansa komeempia lahjoja saatihin, ja tais päästä kaikki halukkahat oikein istumahankin pukin polvelle. Hyvät pikkujoulut siis vietimmä. Osa lähti kotio päin jo ennenmmin ja osa sitten jatkoo kirjaamellisesti viimeeseheen pisarahan. Näistä pikkujouluusta on toki olemas myös kuvia, joita löydät EPOn nettisivuilta. Tämä juttu ei siis perustu aivan täysin kirjoittajan omiin muistikuvihin ehtoosta. Kiitokset vielä pikkujoulujen järjestäjille ja mukana olleille! Tanja Korpela 5

6 PUHIS-PALSTA Välihin on aivan virkistävää hairaantua tuntemattomille poluulle! Ennen kuin uusi hallitus ehti kokoustaa, liikuntamestari järjesti ensimmäisen laturetken. Hitsi, sitä menoa ja meininkiä. Etunenässä kirmasivat entiset maakuntaviestimitalistit - vauhti oli sen mukaista. Yritin parhaani mukaan pitää peräpään pystyssä. Kiitos kaikille, mieleenpainuvampaa vuoden aloitusta ei olisi voinut olla. Hallitus siis aloitti vuoden vauhdikkaasti. Laturetkien lisäksi joukko on järjestänyt monenlaista toimintaa lue ja muistele niitä tarkemmin muilta sivuilta. Kiitettävästi joka tapahtuma on saanut joukkoon uusia ja vanhoja epolaisia, toivottavasti myös sinut! Päätoimittaja oli kateissa, mutta onneksi Maija ilmoitti halukkuutensa pestiin. Onnea ja intoa uudelle päätoimittajalle! Kävin erustamassa oululaisia epolaisia pääkallopaikalla. Helsingin yliopiston Etelä-Pohjalainen osakunta juhli 98.vuotista taivaltaan. Iloiset ja energiset juhlijat valloittivat Bottan osakunta-tilat. Harvinaisen vähän tuli laulettua isänmaallisia lauluja. Lähtiessäni kävelemään Bottalta aamuauringon paisteessa, muistui mieleen taas se, että pohojalaasten piroos viihtyy uskomattoman kauan n: nnen vuoden ajoittain väsynyt teekkarikin. Muutaman tunnin yöunien jälkeen silliaamiainen maukkaine jäätelöine maistui, njam. Kaipasin ainoastaan oululaisia epolaisia se nyt ei ole mikään ihme. Oli puhetta, että menemme isolla joukolla syksyllä valloittamaan maailmaa vaikka Parttenkoliaasten aikaan. Jyväskylän ja Turun epolaisten kanssa puhuttiin yhteisestä excu-ajasta, tulisi samalla laajempaakin osakuntameininkiä Helsinkiin. Siitä enemmän kesän jälkeen. Kesäexcun paikaksi on heitelty Härmää ja Pover Landia, piakkoin sekin tarkentuu. Takaisin kevääseen maailman parhaat osakuntawappubileet ovat pian täällä! Jo perinteisissä Wappuhäjyylyissä saa laittaa tanssijalalla koriasti, komias seurassa ja Onnela-meiningissä. Sitä torstai-iltaa ei kannata viettää muualla... Nähdään siellä! Toivotan sinulle sitä ennen vielä opiskeluintoa, työniloa, ratkiriemukkaita epoiluja, terveyttä ja auringonpaistetta ja tietenkin puhmaisiahaleja! Muista, jotta: soot kotkien sukua ekkä kana lähäre lentohon ja lakkaa räpikkööttemästä! Mari-Leena -puhis mkairiva@paju.oulu.fi

7 Hallitus ja toimihenkilöt 2006 esittäytyy Mari-Leena puhis Kairivaara Se mikä ei tapa, se vahvistaa - Koskenkorvaa parempaa ei oo! Koskenkorvan tehtaan varjosta tuloo iloonen, rehti ja avoon, työtäpelkäämätön ympäristöteekkari, joka on monessa liemessä keitetty - viinankeitosta järjestöliemiin. Nuoruudessa viihdyin IK:n futisjoukkueen keskikentältä ja töissä perheyrityksessä. Opiskelen teollisuuden ympäristötekniikkaa n.vuotta, valmistuminen lähempänä kuin koskaan aikaisemmin. EPO:n käytön aloitin (painavana) rahakirstunvartijana. Ennen eläköitymistä mut kaapattiin nuijan jatkeeksi. Onneksi ympärillä on aivan mahtava porukka! Opiskelun ja järjestöelämän ohella (tai toisinpäin) toimin Oulun seudun ympäristölautakunnan pj:na - älä säikähdä, jos puhun mitä erilaisimmista ympäristöterveys- ja jäteasioista. Viihdyn yhä erilaisissa teekkaririennoissa, sähläämässä, sulkapallon parissa, kävelylenkillä tai partiossa. Yön pimeinä tunteina kirjoittelen. Ja kyllä, nukun vähän mutta sikeään! Samojedini Nestori asuu Kossu-cityssä, joten yksiössäni tyydyn jalostamaan paria villakoirarotua. Leena Yli-Korhonen, sihteeri Terves. Täs esittäytyy EPO:n sihteerikkö, Yli- Korhosen Leena, vm Kotoosin oon isoon lusikan pitäjästä, elikkäs Kauhajoelta. Tämä Hyypänlaakson kasvatti muutti Ouluhun pari vuotta sitte, ja opiskeloo tällä hetkellä ensimmäästä vuotta logopediaa. Opiskelun ohella tuloo lähinnä epooltua, toki kuntoaki ylläpiretähän yliopiston hienosti järkätyys jumpis. Parahimpana tuntomerkkinä mainittakkoon hiomakoneelta kuulostava nauru. Jotta sellaasta Moi! Moon Mannilan Marjukka, uusi rahastonhoitajanne. Parin kossupaukun jälkeen saatan kyllä vaatia tulla kutsutuksi rahamestari Mannilaksi. Minä se siis maksan laskuja, teen kirjanpitoa ja muutenkin h u o l e h - din taloudellisesta tilanteest a m m e. Ja vainoan kuittinsa hukanneita pesäpal- l o m a i l a n k a n s s a i l tahämärissä. Oulun Linnanmaalla nukun yöni jo kolmatta vuotta, mutta kotikuntani on virallisestikin (kiitos vuosittaisen opiskelijalahjuksen) Jalasjärvi. Olen toista vuotta kylteri elikkäs kauppatieteiden ylioppilas, kansantaloustieteen pääaineopiskelija mutta laskentatoimivanabii. Minut voi bongata, epon iltamien lisäksi, Linnanmaan liikuntahallilta sulkapalloa lätkimästä, Finanssin kiltikseltä nuokkumasta ja kotoani sinisestä legotalosta kultani kainalosta. Tulkaa rohkeasti vetään hihasta jos löytyy asiaa, ja vaikkei oikein löytyiskään. Moi moi.. Moon Matti Lapualta. Kavereitten kesken herra Karikallio. Hoitelen epos ny jo toista vuatta isännän ja varapuheenjohtajan pestiä.. kait sen vois niinki ymmärtää jotten oikeen urallani pahemmin etene.. mutta mikäs täs on olles! Isäntänä Suamen parhaas osakunnas! Oon vastikää täyttäny 24

8 vuatta, ja opiskelen tiatoliikennetekniikkaa yliopistolla. Eli siis jos näin rumaa naamaa siälä näkyy, nii voi tulla joko potkaasemahan tai muuten vaan moikkaamaan. Harrastuksiakin löytyy.. ihime kyllä.. kaikkein eniten aikaa viää tennis, jonka lisäksi tykkään sähälinkiä ja jalakapalloa pelaalla.. ja onpa osakunnan poikien kesken piäniä pokeri-iltojaki pirelty.. :) Isännän pestistä kerrottakoon sen verran, jotta pääasiallinen tehtävähän täs on olla kaikkien kaveri ja pitää hualta siitä jotta jokaanen viihtyys osakunnan tilaasuuksis mahd. hyvin/pitkään. Ja miksei täs seuras viihtyysi?! Tämähä on vähä niinku kotona! Paitti että kotona o vähä viälä mukavempaa! Ittiä on kuulkaa ny niin vaikia kehua, jotta sanotaan ny sitte vaikka näin: komiaksi ei oo koskaa kehuttu, mutta huumorintajua löytyy ku piänestä Lapualaasesta sivukylästä! Summa summarum: Epolaanen! Tuu ja epoole! (ja lisääntykää ja tehkää lisää epolaasia) Kiitos & anteeksi Mat-ti, isäntänne perähän palijo tartte kattella. Epäviralliseksi arpeetiksi oonki sitte ottanu hallituksen kloppien epätoivoosen ja epäkiitollisen vierootuksen tupakasta ja pokerin peluusta. Ainut allekirijoottanehen uhkapelihän on silimäpeli pikkuemännän kans. Ai niin ja vuosiahan on kertyny mittarihin viittä vaille kakskytäkaks, elikkäs son kai sitte seittemäntoista... Mutta nähärähän ja rupatellahan lisää täs kevähän kulues! Raution Antiksi minua haukkuvat. Toimenkuvaltani EPOn virallinen muka-nörtti elikkäs webmaster. Lisänimikkeenä vielä tuotepäällikkö. Osakunnan sähköposti- ja kotisivuasioita hoitelen ja ompa tullu jotain tuotettaki tilattua ja jaettua. Ketä minun taustat kiinnostaa niin -82 synnyin Kemijärvellä turkulaisen äidin pojaksi, vaan Seinäjoelta väitän olevani kotosin. Oulussa ny 4.vuosi lääkiksessä menos. Harrastuksina pelailen, soittelen, miekkailen, kalastelen, ym. Katri Arokallio, emäntä Moon Arokallion Katri ja hoiran toista vuotta osakuntamma hallitukses emännän virkaa. Ouluhun lähärin opiskelemahan hammaslääkäriksi Jalasjärveltä ja nelijättä vuotta täällä ny poratahan. Aikaasempi kilipaurheelu on vaihtunu kuntourheeluksi ja käsitöiksi, muttei ny kuvaalla niitä sen tarkemmin. Virallisena tehtävänä täs puulaakis on paistaa ropsua ja muuta mahan täytestä tapahtumihin sekä autella tarvittaes isäntää, mutta son niin omatoiminen, nottei sen Että sellaista... Kauhajoen flikka, Sepposen Maiju, hoitelee tän vuoden EPOn fuksikapteenin hommia. Uusille jäsenille siis tervetulua porukkahan! Epoolut on vieny mut täysin mukanaan, pois en lähäre kulumallakaan. Parin vuoden opiskelut Oulussa on maistunu oikein hyvältä ja muutamien vuosien päästä valamistun puheterapeutiksi. Yliopiston jumpat, lenkkeely ja köllöttely on mukavaa aina

9 kun kouluhommien ohes kerkiää. Aurinkoosta kevättä jokaaselle ja nähärähän epooluus!! TITTELI: Osakuntamestari, virallinen tyhjäntoimittaja KuKa: Haap a s a a r e n Juha, 4.Vsk K o n e t e e k - kari. Loppuvuoden 1982 mallia MiStä: Kann u k s e s t a, keski-pohojanmaalta, eli ainut oikea ihminen tän p u u l a a k i n hallitukses. Motto: Hyvä sika kestää mitä vaan! Hep. Moon Ala-Reinikan Jaakkoo, EPO:n liikuntamestari vuoren -84 talavimallistosta. H o r o - s k o o p p i - m e r k i l - täni oon uniklubi, m u u t e n aiva asi- altaanen. Ulkoosilta m i t o o l t a oon vähä ylipainoonen, mut- ta hetero. Moon en- n e m m i n asunu Ku- rikas, niinku Ollilan Jormaki. K o u l u s oon opett e l e m a s k a i k e n - l a a s i a k o n e h i a, n i i n k u pyöhimiä ja lypsy- k o n e h i a. Liikunta- mestarina moon varmahan siksi, ku mun paappani on ollu vuonna 1936 Berliinin olympialaasis kymmenottelemas. Hitlerkin oli siä. Eräs mies on sanonut: Päätä kirjoituksesi aina sitaattiin. Morjens, moon Hovilan Jani Alavurelta vaikka joskus seläs lukooki notta SOINI! Epon toiminnassa oon ny oikiastaan vasta ensimmäästä vuotta, hieman harmittaa. Toimintanimikkeeni tässä puljus on pehtooreista se toinen. Paperilla pehtoorin tehtäviin kuuluu teherä mitä käsketään, mutta eipä noita nakkeja hirveesti oo (vielä) tippunu. Opiskelen konetekniikkaa ny kolomatta vuatta, ihan kivasti oon oulussa viihtyny ja nykyään viihrytään EPO:n johdosta aina vaan paremmin. Jos joku askarruttaa mieltä ja kävelen lipastolla vastaan nii kysymään saa tulla vaikka EPO:sta tai sitte jostain muusta, vastaus on takuulla jotain maan ja taivaan väliltä. Eipä muuta, törmäillään tulevissa EPOoluis. Tsaú!!! Minä olen Mäki-Mantilan Iida, alunperin ilmajokisia. Oulussa opiskelen nyt kolmatta vuotta yleistä historiaa. EPO:ssa hoidin aluksi pari kautta EPO-Sanomien päätoimittajan virkaa, mutta täksi vuodeksi siirryin emännän pikku apulaiseksi. Epoilu on niin mukavaa hommaa, etten hirveesti muita harrastuksia ole ehtinyt hankkia, mutta todettakoon nyt että olen luonteeltani laiska ja mukavuudenhaluinen: minut tapaa varmimmin baarista tai kotisohvalta. Toisinaan harjoittelen eläinimitaattorin kykyjäni.

10 Moro! Mä oon Lehtolan Tuomas ja oon EPOn kahresta ahkerasta pehtoorista se vähemmän ahkera. Mitään spesiaalia toimenkuvaa mulla ei oo; sellaanen sekatyömies-duunari-kyntäjä, joka teköö mitä käsketään. Päivänvalon näin ekan kerran reilut 21 vuotta sitten Seinäjoella, jossa sitä tulikin katteltua melekeen 20 vuotta. Se riitti, tuli aika vaihtaa mais e m a a ja niinpä p ä ä d y i n O u l u u n prosessiteekkarik- si. Veriryhmä on kuitenkin p u h r a s p o h o j a - laanen A runsaasta EPOn käytöstä huolimatta tai ehkä juuri siksi! Omieni joukkoon osakuntaan löysin (vasta) viime keväänä yli puolen vuoden häpeällisen harhailun jäläkeen. Sunnuntailumilautailu, laturetkeily ja perhokalastus kuuluvat rakkaimpiin vapaa-ajan aktiviteetteihini. Meikä on Epon amk-vastaava ja tottelee nimeä Maarit tai vaihtoehtoisesti käyvät myös Masse, Maami, Maamuska, bändäri, Rantanen, toinen Rantasen sisaruksista tai Kirsin pikkusisko. Olen kotoisin Etelä-Pohjanmaan Mekasta eli Pohjanmaan portilta eli Jalasjärveltä. Mä oon 21-vuotias ja opiskelen kolmatta ja itse asiassa viimeistä vuotta amk:ssa suuhygienistiksi, mutta en silti vieläkään tiedä miksi haluaisin isona. Ainakaan en vielä haluaisi valmistua, sillä sehän saattaisi tietää muuttoa pois Oulusta ja etenkin Eposta, eihän se käy päinsä! Epo vei sydämen heti kättelyssä ensitapaamisella syksyllä 2003 eikä paluuta entiseen enää ole, ei sillä, että haluaisinkaan. Amk-vastaavana yritän hommata lisää jäseniä Epoon amk:n puolelta, toimin linkkinä ja järkkään vähän tekemistä myös pelkästään amk:laisille. 10 Maria Lemponen, EPO-Sanomien päätoimittaja Hei! Moon kotoosi Etelä-Pohjammaan maakuntakeskuksesta Seinäjoesta ja ylypiä siitä. Olen vasta vuoden vanha epolainen. Sisäänajovuoden jälkeen löysin itsestäni sisäisen EPO-journalistin ja päädyin päätoimittajan pestiin. Oululaisenakin tunnen vielä olevani aivan lapsen kengissä, vaikka aloitin opintoni lääkisessä jo syksyllä Sitä ennen kävin parin vuoden ajan TTY:llä, etupäässä itselleni todistamassa, ettei tästä flikasta

11 taida olla Ree Iiksi (DI:ksi). Vapaa-ajallani haluan puuhastella kaikkea, mistä saan henkistä potkua ja iloisen mielen. Pidän tärkeänä ihmissuhteita ja kotia, vikaa, pelekästään ominaasuuksia. Kattellahan meirän astetta komiammis tapahtumis :) joten kai minussa pientä kotihengettären vikaa taitaa olla. Vaikka olen aina ollut henkeen ja vereen ikuinen etelä-pohjanmaalainen olen hämmästyksekseni joutunut toteamaan, että Oulussakin viihtyy! Heippa! Oon Korpelan Tanja ja Kauhajoelta kotoosin. Vähän päälle puoli vuotta asumista ja lääkäriopintoja takana täällä Oulussa. Viime syksynä sitten ensi töikseni liityin EPO:oon, kun olin moisesta osakunnasta kuullu huhua jo viime talvena. Ja oikiaksi paikaksi se on tällaaselle eteläpohjalaiselle osoittautunu! Tänä vuonna hoidan yrityssuhdevastaavan pestiä. Vapaa-ajalla sitten EPOilun ohella jumppaa ja lenkkeilyä aina kun vaan kerkiää. Siinä sitä on joukkoa, jonka kans kelpaa taas vuoren tehrä hommia. Moon Talavitien Terhi, siitetty ja kasvanu suureksi ja mahtavaksi Kauhajoen kaunihis maisemis. Tänä kesänä matkamittarihin pyörähtää 23. vuosi. Toimin EPO:s excutätinä ja yritän pitää huolta nottette pääse turhaan raitistumahan tai muuten vaan homehtumahan kotonanna. Mun silimäterä on komia ja äriä Peugeotti, my only true love, johona ei ikänä oo mitää 11

12 Hohtokeilaalu Helemikuun 15. päivänä, armon vuanna 2006, lähesty pohojalaaslauma pahaa-aavistamatoonta keilahallia ja sen henkilökuntaa. Oli taas pohojalaasten vuaro näyttää, kuinka ne keilat lentää neonvalojen ja rokin siivittämänä! Osallistujalista oli melekoonen, ellei jopa loputoon, mutta koska me oomma rehtiä, reiluja ja muut huamioon ottavia, nii päätettihi kaikkien muitten läsnäolijooren parhaaksi tiivistää kapooset ahterimma neljälle raralle. Tais ympärillä vellova pimeys ja siältä kuuluva älytön älämölö olla sen verta pelottavaa, jottei viäreesille raroolle kukaa uskaltanu tulla pallojansa pyärittelemään! Itte keilaalu oli taas kerran oikia voimannäyte epolta. Villi huhu kertoo, jotta joku olis jopa löytäny samaa paria ollehet kengät! Tuahon en usko ny ollenkaa.. Itte pääasiasta sen verta, jotta taispa siälä pari tyyppiä saara pallonsa oikee perille asti! Jospa ens kerralla saataas sitte se suuntaki oikiaksi.. Urheelujuama oli hyvää, ja sitä oli riittävästi.. jos vaa rahaa hart-sporttihi piisas. Ikävä kyllä tunti meni taas niin taivahan nopiaa, jottei siinä ehtiny ku justihi tunnistaa kaikki samalla raralla palloolleet epolaaset. Ehkäpä sillä hartsportilla oli jotaki tekemistä senki kans.. Keilahallin vallootuksen jäläkee suunnattihin katseet kohti Willisikaa, johona pirettiinki sellaaset suht sivistyneet illanistujaaset. Oli paljo puhetta ja pirettihin jopa esittelykiarroski epolaasten kesken. Puheista ei paljo miäleen jääny, mitä ny tavallista pohojalaasta maailmanparannusta tairettihin harrastaa. Sivistynehen vastapainoksi tarvitahanki sitte jotaki eläämellistä, ja siksipä osa meistä lähti viälä illan päätteeksi valloottamahan Onnelaa. Noh, hauskaa oli, mutta se täyskaato jäi siälä tekemättä. Ellei sitte omaa ruhoa lasketa, sen verta suarilta jaloolta se sängyn pohojalle tipahti joskus aamuyästä, pikkase ennen sian piäremää. Elikkäs normipäivä senki suhteen. Ens kertaa orotelles! Isäntä Matti

13 Kautta-aikaan ensimmäänen laturetki Sumuusta. Kello ei ollu vielä eres kahtatoista pyhäaamuna, ku lähärettihin EPO:n kautta-aikaan ensimmääselle laturetkelle. Kaiken kaikkiansa matkahan, kohti Auran majaa lähti kahareksan innokasta laturetkeelijää. Vaikka joukos oli entisiä kilipahiihtäjiä ja muum`muas maakuntaviestin kisaemäntä, vauhti saatihin pirettyä sopevana, eikä kenenkää tarvinnu sivakoora hampahat irves. Matkaa Auran majalle kertyy Niittyarosta sellaaset 18 kilometriä, joka ei ollu aiva paha matka, kun latuprofiili vastas aika lailla Kyrönjoen jäälle tehtyä paanaa. Vain paris kohras pääsi kokeelemahan oikeen kunnolla muna-asentoa. Retken puoles välis, Auranmajalla, nautittihin Oulun parahista tai ainaki pain a v i m m i s t a munkiista ja kieltäpolttavan kuumasta kaakaosta. Auran majalta lähties meirän laturetkikunta kasvoo vielä yhyrellä jäsenellä. Miessukupuolella oli enää yhyren miehen ylivoima. Paluumatkalla pirettihin yks juomatauko ja aiheutettihin suurem moosta kiinnostusta vastahan tulevis hiihtelijöös. Ihimiset ihimetteli, jotta ketä me ollahan, kun nuon on mukavaa. Laturetki loppuu Niittyarohon, aluun kolomatta tuntia lähärön jäläkihin. Muistona EPO:n laturetkestä matkan varrelle jäi yks puon näköönen painauma lumihankehen ja monta murresanaa kaikumahan ikuusesti pohojoosen Oulun mettihin. Harvoon näin hauska ja hyöryllinen yhyristyy. Tämä tuloo jatkumahan Jaakko Ala-Reinikka 13

14 Pitkiä pellavia Oli paukkuva helmiskuun pakkanen kun EPO lähti kolmen joukkueen voimin puolustamaan viimevuotuista laskiaismäkivoittoaan. Voiton tahto oli luja. Kunnon urheilijahan ei harjoittelematta kisaan lähde, eikä lähtenyt epolaisetkaan. Mäenlaskutaito hiottiin kuntoon edellisellä viikolla pulkkamäessä. Viimein kohtalon päivä koitti. EPO:a lähti edustamaan kolme urhoollista joukkuetta. Pulkkia pääsi vauhdittamaan yhdeksän sisukasta epomiestä. Jostain käsittämättömästä syystä kaikki joukkuelaiset olivat siis poikaasia, mutta annettakoon se heille anteeksi. Ja kyllähän taas tuli todistettua, että pohjalaismiehessä on ainesta! Joukkuekokoonpanot oli tänä vuonna arvottu seuraavasti: EPO-Lesta: Tuomas Lehtola Jani Hovila Jarno Asiala EPO-Joppari: Jaakko Tähtinen Jaakko Ala-Reinikka Mats Kronholm EPO-Puo: Juha Haapasaari Antti Rautio Ville Akolahti Voitokkain joukkue oli tänä vuonna EPO lesta ja se ylsi hopeasijalle. EPO joppari hylättiin epäurheilijamaisen käytöksen takia. Tästä urheiluseuramme ei kommentoi, mutta vannottakoon, että puukot pysyivät sentään tupissa.. vai pysyivätkö 14 Maria Lemponen

15 Kevään 2006 toimintakalenteri (päivitetty ) 5.4 Hohtokeilaalu Hallituksen kokous ja leffa- ja saunailta Tellervontiellä 18.4 Seinäjoen Teknologiakeskus OY:n ilta Kirkkovenesoudut + osakuntien yhteinen saunailta + Wap puhäjyylyt Onnelassa 1.5. Shampanjamatinea Kesäexcu Tarkkailkaa sähköpostianne, lisäinformaatiota tapahtumis ta lähempänä ajankohtia. 15

16