TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/ Aika: klo 9.00 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat: jäsenet: Ikonen Anna-Kaisa, pj. Rissanen Helena, 1. vpj. Perämaa Ari 2. vpj. Aaltonen Mikko Aleksovski Atanas Elovaara Tiina Joensivu Leena Jokila Killi Kork Jarmo Lyytinen Heikki Mäkinen-Aakula Marjo Parviainen Olli-Poika Sasi Ilkka varajäsenet: Siren Elina Skogberg Pertti Arvela Ari Virtanen Sirkkaliisa Kivistö Anneli Silvennoinen Seppo Kaminen Tuomo Petäkoski-Hult Tuula Tomminen Antti Kouhia Raimo Jokinen Kaarina Kajan Maija Höyssä Matti Muut osallistujat: Nurminen Päivi Pohjonen Juhani Yli-Rajala Juha seutujohtaja, esittelijä, TKS seutusihteeri, sihteeri, TKS kuntajohtajakokouksen pj., Tampere 1/35

2 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/ Pöytäkirjan tarkastus Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä / 2015 Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty. Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto / 2015 Todistaa Juhani Pohjonen 2/35

3 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/ Käsiteltävät asiat: 68 KOKOUKSEN AVAUS 4 69 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 5 70 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA 6 71 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT 7 72 MAL3-AIESOPIMUKSEN (2016-) VALMISTELUN KÄYNNISTÄMINEN 9 73 LUKIOYHTEISTYÖN SYVENTÄMINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA TALOUSARVIORAAMI VUODELLE KUNTAYHTYMÄN TOIMITILARATKAISU ERON MYÖNTÄMINEN SEUTUHALLITUKSEN VARSINAISESTA JA VARAJÄSENYYDESTÄ SEUTUHALLITUKSEN JÄSENEN JA VARAJÄSENEN NIMEÄMINEN KUNTAYHTYMÄN TALOUDEN JA TOIMINNAN TOTEUTUMINEN PIRKANMAAN BUDJETTITAVOITTEET VALTION VUODEN 2016 TALOUSARVIOON LIIKENNEALUEIDEN TUOTTEISTAMINEN, LOPPURAPORTTI TAMPEREEN ALUEEN PALVELUKIINTEISTÖT ENERGIATEHOKKAIKSI (TAPRE), LOPPURAPORTTI SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT SEURAAVAT KOKOUKSET MUUT ASIAT KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 35 3/35

4 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/ KOKOUKSEN AVAUS Päätös. Puheenjohtaja avaa kokouksen. 4/35

5 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/ KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Hallintosääntö 25 Kokouksen koolle kutsuminen ja kokouksen päätösvaltaisuus Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu on lähetettävä viimeistään 7 päivää ennen kokousta. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään toimielimen päättämällä tavalla jäsenille, henkilökohtaisille varajäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai - velvollisuus ko. kokouksessa. Seutuhallitus ja muut toimielimet ovat päätösvaltaisia, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Päätösehdotus. Seutuhallitus Puheenjohtaja Ikonen: todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 5/35

6 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/ PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA Hallintosäännön 35 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan laatii puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa. Pöytäkirjantarkastaja on valittu aakkosjärjestyksessä seutuhallituksen varsinaisten jäsenten joukosta. Päätösehdotus. Seutuhallitus Puheenjohtaja Ikonen: pöytäkirjan tarkastusvuorossa on Ilkka Sasi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 6/35

7 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/ TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT Kuntien ajankohtaiset, yhteistyöhön vaikuttavat asiat Seutuhallituksen edellisen kokouksen (27.5.) toimeenpano ASIA MAL-aiesopimuksen seuranta vuodelta 2014 MAL3-aiesopimuksen valmistelun käynnistäminen Lähijunaliikenteen kehittäminen: seisakkeiden; asemien ja liikenteen suunnittelu, tarjouspyyntö TOIMEENPANO Kunnallishallitukset käsittelevät syyskuuhun mennessä. Yhteenveto työpajasta on jaettu tämän kokouksen materiaaleissa. Käynnistyskokous valtion kanssa 10.9 Kilpailutus on meneillään. Valmistelussa olevia asioita ASIA Seutustrategian arviointi HUOMIOITA Tavoitteet ja työtapa käsitellään kjk ja sh Ennakkotiedot huhtikuun 2015 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, Muutos, tammihuhti Väkiluku, Muutos%, tammihuhti Työttömyys%, huhtikuu Työttömyys%, tammikuu Kangasala ,2 % ,2 13,1 Lempäälä ,6 % ,8 11,4 Nokia ,5 % ,1 15,5 Orivesi ,4 % ,8 15,1 Pirkkala ,1 % ,1 11,7 Tampere ,1 % ,8 17,8 Vesilahti ,4 % ,9 11,1 Ylöjärvi ,7 % ,6 13,7 Kaupunkiseutu ,2 % ,0 16,1 Kehyskunnat ,4 % ,1 13,4 Pirkanmaa ,1 % ,5 15,7 Suomi ,0 % ,9 13,7 Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 7/35

8 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/ Kokousmuistiot ja -tiedotteet: Kuntajohtajakokouksen muistiot ja Kokoustiedote Masto Seutuhallituksen kokoustiedote Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä asiat tiedoksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 8/35

9 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/ MAL3-AIESOPIMUKSEN (2016-) VALMISTELUN KÄYNNISTÄMINEN Seutujohtaja Nurminen Kaupunkiseudun uusi rakennesuunnitelma 2040 on hyväksytty valtuustoissa. Rakennesuunnitelman tavoitteita on tarkoitus konkretisoida maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksella. Voimassaoleva MAL2 sopimuskausi päättyy 2015 lopussa. Strategisessa hallitusohjelmassa sopimusmenettelystä on seuraavat maininnat: - Hallitus tukee kaupunkiseutujen, kasvukäytävien sekä eri alueiden omiin vahvuuksiin perustuvan kilpailukyvyn parantamista kehittämällä sopimuspohjaista yhteistyötä valtion kanssa. - Hallitus solmii asumista, maankäyttöä ja liikkumista yhteen sovittavan ja asuntotuotantoa sekä kasvu vauhdittavan aiesopimuksen suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Siinä huomioidaan asuntomarkkinoiden monimuotoinen kehittäminen. - Valtio edellyttää kasvukeskuksissa ja niiden läheisyydessä toteutettavien suurten infrahankkeiden ehtona tontti- ja asuntotuotannon olennaista lisäämistä kumppanuusperiaatetta noudattaen valtion ja kuntien sekä kuntien keskinäisessä yhteistyössä. Valtion osapuoli on esittänyt valmisteluryhmän 1. kokousajankohdaksi Em. pohjalta on tarpeen käynnistää Tampereen kaupunkiseudun valmistautuminen MAL3 -aiesopimuksen laadintaan. Osapuolet Aiesopimuksen kuntaosapuolina ja allekirjoittajina ovat kaupunkiseudun kahdeksan kuntaa, joiden alueelle rakennesuunnitelma 2040 on laadittu. Valmistelussa huomioidaan Pirkanmaan liitto maakuntakaavoittajan roolissa sekä elinkeinoelämän edustus. Myös muita sidosryhmiä osallistetaan valmisteluprosessiin. Valtion allekirjoittajaosapuolet MAL2-aiesopimuksessa ovat olleet ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, ARA, liikennevirasto ja Pirkanmaan ELY-keskus. Valmisteluvaiheet Sopimuksesta laaditaan kolme versiota: luonnos, alustava ehdotus ja ehdotus. Ennen luonnosta käydään keskustelu sopimuksen tavoitteista. Kunnat vastaavat sopimuksen valmisteluvaiheiden informoinnista ja käsittelystä kunnallishallituksissa. Erillistä lausuntomenettelyä ei käytetä. Sopimus hyväksytään valtuustoissa, ja jo valmisteluvaiheissa kiinnitetään huomiota sopimuksen päätöskäsittelyyn. 9/35

10 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/ Valmisteluvastuut Kaavoitusjohtajien ja liikennejärjestelmäsuunnittelijoiden työryhmiä hyödynnetään sopimuksen valmistelussa. Näin huomioidaan rakennesuunnitelman laadinnassa syntynyt asiantuntemus ja osallistetaan kaikki kunnat. Ko. asiantuntijatyöryhmät valmistelevat sopimusta kuntajohtajakokoukseen ja edelleen seutuhallitukseen. Seutuhallitus kokoaa sopimuksen taakse poliittisen tuen ja tekee esityksen sopimuksen hyväksymisestä kunnille. Kunnissa valtuustot hyväksyvät sopimuksen. Valmistelukokouksissa valtion kanssa kaupunkiseutua edustavat ko. asiantuntijatyöryhmien puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, työryhmien nimeämät erityisasiantuntijat, asiantuntijasihteerit ja seutujohtaja. Tarvittaessa neuvotteluihin osallistuvat myös kuntajohtajien ja seutuhallituksen edustus. Sisältötavoitteet Sisältötavoitteet lähtevät kaupunkiseudun rakennesuunnitelmasta, hallitusohjelmatavoitteista sekä valtion strategioista ja ohjelmista. Seutuhallitus hyväksyy aluksi sopimuksen tavoitteet. Sopimuksesta tavoitellaan sisällöltään selkeää ja ytimekästä sopimusta, joka sisältää valitut strategiset kokonaisuudet ja niitä konkretisoivat sopimuskauden (4 v)mittaiset toimenpiteet. Aiesopimuksella pyritään vaikuttamaan kaupunkiseudulle merkittävien asioiden näkyvyyteen valtion uusissa linjausasiakirjoissa. Tärkeä asiakirja kaupunkiseudun kannalta on strategisen hallitusohjelman rinnalle valmisteltava hallituksen toimintaohjelma. Aikataulu Sopimusvalmistelu on käynnistetty kuntajohtajien ja seutuhallituksen yhteisellä lähetekeskustelulla toukokuussa (27.5). Tavoitteet valmistellaan seutuhallituksen elo-syyskuun kokoukseen ja alustava ehdotus valmistuu lokakuun ja lopullinen ehdotus marras-joulukuun kokoukseen. Tavoite on, että kunnat hyväksyvät sopimuksen viimeistään tammikuussa Aikataulu viimeistellään yhdessä valtion osapuolten kanssa. Liite: - Yhteenveto Sh + Kjk työpajasta (sisältää ehdotuksen valmisteluprosessiksi) Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää omalta osaltaan merkitä työpajan tulokset tiedoksi hyväksyä ehdotuksen valmisteluprosessista ja 10/35

11 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/ Päätös. että valmistelun käynnistämisestä laaditaan ja jaellaan tiedote kuntien päättäjille. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 11/35

12 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/ LUKIOYHTEISTYÖN SYVENTÄMINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus käsitteli toisen asteen, erityisesti lukioyhteistyön syventämistä, kokouksessaan Taustalla oli kuntien sivistysjohdon näkemys siitä, että julkisen talouden tasapainottaminen tulee vähentämään lukiokoulutuksen resursseja samaan aikaan kun lukioikäisten määrä kasvaa. Lukioyhteistyössä arveltiin olevan yhteistyömahdollisuuksia, sillä mm. seudullinen verkkokurssitarjotin on 10 vuoden takaa. Pääministeri Sipilän strategisessa hallitusohjelamassa ei ole yksilöity välittömiä säästötoimenpiteitä lukiokoulutukseen. Sen sijaan toisen asteen koulutuksessa tavoitellaan 190 milj. euron säästöjä julkiseen talouteen. Lukiokoulutuksen tilannekuva Lukioyhteistyöstä laadittiin kuntien yhteistyönä seudullinen tilannekuva mm. seuraavien asioiden kuvaamiseksi: koulutustarve, lukioverkko ja tulevat investoinnit sekä opetuksen kustannukset ja rahoitus. Tilannekuvaan koottiin tietoja myös lukioiden toiminnallisista ja ammatillisista edellytyksistä, nykyisistä yhteistyökäytännöistä sekä opetustarjonnasta. Tilannekuvan pohjalta keskeiset päätelmät ovat, että koulutustarve kasvaa ja toisen asteen koulutuspaikkoja tarvitaan lisää kaupunkiseudulla. Kehyskuntien uusien koulurakennusten uskotaan vähentävän oppilaiden hakeutumista Tampereelle. Opetuksen kustannuksissa on kuntien välillä jonkin verran eroja, jotka johtuvat pääosin kiinteistökustannuksista. Muut vähäiset erot on yhdistettävissä opetustarjonnan laajuuteen. Kaikki kunnat sijoittavat valtionosuuden lisäksi rahaa lukiokoulutukseen. Kaikki kunnat arvioivat täyttävänsä lukiokoulutuksen toiminnalliset ja ammatilliset edellytykset. Opetushenkilöstö on pätevää, ja kunnat panostavat uusiin oppimisympäristöihin. Uusia lukiorakennuksia on suunnitteilla. Yhteistyötä tehdään verkkokursseissa, osaamisen kehittämisessä ja tietotekniikassa. Kaikilla lukioilla on laaja kielivalikoima. Kaikilla lukioilla on myös omat arviointikäytännöt. Tilannekuvassa on tunnistettu yhteistyömahdollisuuksia mm. työelämäja korkeakoulu yhteistyökäytännöissä, kielten opetuksessa, laadun ja vaikuttavuuden arvioinnissa sekä oppilashuollossa. Sivistysseminaari Laadittu tilannekuva esiteltiin toimialan kuntapäättäjille, virkamiesjohdolle ja henkilöstön edustajille järjestetyssä sivistysseminaa- 12/35

13 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/ rissa. Seminaarissa kuultiin lisäksi asiantuntijapuheenvuorot lukiokoulutuksen kansallisista haasteista sekä kuntien luottamushenkilöiden puheenvuorot lukioyhteistyöstä. Seminaarin yhteenvetona voidaan todeta, että asiantuntijat ja luottamushenkilöt olivat yhtä mieltä siitä, että suurimmat koulutuksen järjestäjien haasteet ovat jatkossakin kiristyvät julkisen talouden sopeutustoimet. Ne ilmenevät lukiokoulutuksessa mm. suurentuvina opetusryhminä, pienentyvinä kurssivalikoimana ja vähentyvinä opetustunteina. Puheenvuoroissa ilmeni varsin korkea yhteisymmärrys siitä, että näihin haasteisiin tulee vastata syventämällä lukioiden välistä yhteistyötä, sillä kukin kunta koki tärkeänä oman lukion säilymisen ja kehittymisen. Erotuksena perinteiselle väljälle yhteistyölle esitettiin yhteistyön syventämistä lukiokumppanuudeksi. Jatkotoimenpiteet Sivistysjohtajien näkemys on, että seminaarin jälkeen työtä jatketaan 1) kartoittamalla lukioiden konkreettiset yhteistyömahdollisuudet sekä 2) valmistelemalla lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valituista kampuskohteista pilottikuvaus yhteistyön kehittämiseksi. Tämän jälkeen kunnat tekevät ratkaisut yhteistyötoimenpiteiden käyttöönotosta ja seurannasta. Sivistysjohtajat ovat tunnistaneet pilottikohteiksi Ylöjärven Valon sekä Tampereen osalta Sammon keskuslukion ja Tredun Sammonkadun toimipistettä. Tulokset ovat hyödynnettävissä myös Lempäälässä remontin valmistuttua Jatkotyövaihe on normaalia virkatyötä. Sen luonne on käytännönläheinen ja konkreettinen työskentely lukioiden rehtoreiden kanssa. Seututoimisto on informoinut lukioiden tilannekuvasta ja seminaarista myös Tampereen yksityisiä lukioita ja kuullut heidän näkemyksiään. Liite: - Lukiokoulutuksen tilannekuva, Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä asian tiedoksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 13/35

14 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/ TALOUSARVIORAAMI VUODELLE 2016 Seutujohtaja Nurminen ja seutusihteeri Pohjonen Seutuyhteistyön vuosisuunnittelua ohjaavat seutustrategia, rakennesuunnitelma ja MAL-aiesopimus. Vuonna 2010 hyväksytyn seutustrategian päivitystarve on tarkoitus arvioida Kuluvan vuoden toimintaa toteutetaan jonkin verran kaventuneilla resursseilla, sillä talousarvio on yhden prosenttiyksikön verran pienempi kuin vuonna Painopisteitä ovat MAL-suunnittelu, liikennejärjestelmätyö sekä hyvinvointipalvelujen ja infrapalvelujen yhteistyöhankkeet. Uutena teemana on vahvistunut edunvalvontatyö. Yhteistyötarpeet 2016 Työryhmien ja kuntajohtajien palaute- ja tavoitekeskustelussa todettiin vuoden 2016 haasteiksi mm. tuleva hallitusohjelma, sote-uudistuksen linjaukset, aluehallinnon uudistustarpeet, kaupunki- ja kaupunkiseutupolitiikan mahdollinen uusi suunta ja miten se heijastuu valtion ja kaupunkiseutujen sopimuspolitiikan ja kehittämisohjelmien jatkumiseen, kuntien tehtävien ja velvoitteiden mahdollinen purku/väljentäminen. Lisäksi todettiin, että kuntatalouden haasteet jatkuvat edelleen vuonna Hallitusohjelman tultua julki esitetyt asiat ovat jonkin verran selkiintyneet. Kunnan roolissa painottuu jatkossa enemmän elinvoiman edistäminen sekä vapaaehtoinen yhteistyö. Yhteistyössä tämä tarkoittaa mm. MAL-kokonaisuuden painottamista ja mm. MAL-sopimusohjausta. Kaupunkiseutujen ja kaupunkipolitiikan heikko näkyvyys hallitusohjelmassa tulisi huomioida jatkossa edunvalvonnan kehittämisessä. Hallitusohjelmassa alleviivataan myös kuntakokeiluja, joihin kaupunkiseudun kunnilla on kiinnostusta mm. työllisyyden hoidon seudullisen toimintamallin osalta. Myös yhteistyö digitaalisuuden edistämiseksi on kunnille luontevaa. Painopisteitä MAL-kokonaisuudessa - Rakennesuunnitelman toteuttaminen ja MAL3-aiesopimuksen seuranta - Paikkatiedon hyödyntäminen - Seudullisen asuntopolitiikan edistäminen - Asemanseutujen kehittäminen - Raideliikenteen kehittäminen ja pyöräilyn kehittäminen - Liityntäpysäköinnin kehittäminen Painopisteitä hyvinvointipalveluissa - Lukioyhteistyö - Yksityisen päivähoidon kehittyminen 14/35

15 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/ Palveluverkon seuranta - Sähköisten palvelujen edistäminen - Kaupunkiseudun sote-keskustelufoorumi Infra-palvelut - Rakennusvalvontayhteistyö - Yhdyskuntatekniikan palvelujen tuotteistaminen - Energiatehokkuustyö - Ilmastostrategiatyö Yleinen kehittäminen - Seutustrategian uudistaminen - Edunvalvonnan kehittäminen Resurssit Kuntayhtymä on vastannut hyvin kuntien taloustilanteeseen viimevuosina, jolloin kuntien maksamat jäsenmaksut ovat laskeneet. Toiminta on tehokasta ja läpinäkyvää. Kuluja on katettu mm. kehittämisrahasta, joka on laskenut eurosta (v. 2008) euroon (v. 2015). Kuntien maksuosuuksien kehitys TA TA 2013 TA 2014 Muutos % TA 2015 Muutos % Yhteensä , ,0 Kangasala , ,5 Lempäälä , ,4 Nokia , ,2 Orivesi , ,6 Pirkkala , ,9 Tampere , ,9 Vesilahti , ,4 Ylöjärvi , ,5 Raamiesitys 2016 on vuoden 2015 tasoinen eli +/- 0 %, mikä tarkoittaa pakollisen kustannusten nousun kompensointia kehittämisrahaa edelleen vähentämällä. Kunnat voivat rahoittaa yhteisiä hankkeita myös suoraan omista talousarvioistaan, mikäli näkevät ne tarpeellisiksi. 15/35

16 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/ Talousarvioraami vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma TA 2015 TAE 2016 TASU 2017 TASU , , , ,00 0,00 0,00 0,00 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Talousarvioraamin 2016 mukaiset kuntien maksuosuudet ovat: TAE 2016 TAE 2015 muutos muutos väestö % SY Yhteensä Yhteensä euroa % Yhteensä ,0 Kangasala , ,7 Lempäälä , ,7 Nokia , ,6 Orivesi , ,6 Pirkkala , ,6 Tampere , ,1 Vesilahti , ,7 Ylöjärvi , ,5 Kansallinen MAL-verkosto jatkaa toimintaansa entisen, n euron, laajuisena kokonaisuutena. Kuntayhtymä on verkoston isäntäorganisaatio, mutta verkoston rahoitus perustuu kokonaisuudessaan jäsenalueiden maksuihin ja eräiden organisaatioiden, mm. miniteriöt, maksamiin avustuksiin. MALverkoston arviointi valmistuu syksyllä Kuntayhtymän perussäännön mukaan jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio ja -suunnitelma on toimitettava jäsenkunnille lausunnolle mennessä. Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää lähettää talousarvioraamin jäsenkuntiin lausunnolle ja 16/35

17 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/ että lausunnot pyydetään mennessä. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. jäsenkunnat seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 17/35

18 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/ KUNTAYHTYMÄN TOIMITILARATKAISU Seutusihteeri Pohjonen Tampereen kaupunkiseutu on yhdessä Pirkanmaan liiton, Tredean, Pirkanmaan jätehuollon ja Itämeri-instituutin kanssa tehnyt tarkasteluja yhteisistä toimitiloista. Kaikkiaan tiloihin muuttaisi n. 140 henkilöä ja tilatarpeeksi on arvioitu n m 2.Tällä hetkellä ko. organisaatioilla on käytössään yhteensä n m 2. Laadullisina kriteereinä tiloille on asetettu keskeinen sijainti ja hyvä saavutettavuus kantakaupungin alueella, modernit ja monipuolisesti muunneltavissa olevat kokoustilat, sekä että tilat ovat sisäilman, kosteuden yms. tekijöiden osalta ongelmattomat. Taloudellisena tavoitteena on saavuttaa kokonaisedullinen ratkaisu siten, että synergiaeduilla ja tehokkaalla kokonaistilan käytöllä kompensoituvat uusien tilojen mahdollisesti jonkin verran korkeampi neliökohtainen vuokrataso ja muuttoon liittyvät kustannukset. Synergiaetuja odotetaan syntyvän keskitetyistä tukipalveluista sekä yhteiseen ja tehokkaampaan käyttöön tulevista kokoustiloista. Yksi etu itsessään on mahdollisuus organisaatioiden välisen yhteistyön lisääntymiseen. Yhteistyöpotentiaalia kaupunkiseudun näkökulmasta on erityisesti maakuntaliiton ja Tredean kanssa. Pirkanmaan liitto on pyytänyt mennessä päivitetyt tarjoukset yhtenäisin perustein kolmesta vaihtoehdosta. Tampellan alueella, kosken rannassa oleva Pellava (KiOy Koskitammi, Kelloportinkatu 1), Anttilan kiinteistö (Kuninkaankatu 14-16) ja Technopolis Yliopistonrinne (Kalevantie 2). Tarjoukset on käsitelty ja vertailtu osapuolten yhteisessä kokouksessa Pellavan/KiOy Koskitammi kiinteistöä vuokraa Real Estate Fund Finland III Ky, joka on OP Ryhmän vakuutus- ja eläkeyhteisöjen yhteissijoitusyhtiö, jossa ovat osakkaina/yhtiömiehinä Pohjola Vakuutus Oy, A- Vakuutus Oy, OP-Henkivakuutus Oy, OP-Eläkekassa sekä OP- Eläkesäätiö. Tila pitää peruskorjata kokonaan, jotta se täyttää nykyaikaiset vaatimukset toimistokäytössä. Peruskorjaus valmistuu kesällä Taloon sijoittuu mm. Pohjola Oy:n Omasairaala. Vuokrattavaksi on tarjottu yhteensä 2534 m 2, josta yhdessä kerroksessa 2312 m 2 ja optiona katutasosta 222 m 2. Antilan kiinteistöä vuokraa Finnpark Oy. Tila pitää peruskorjata kokonaan, jotta se täyttää nykyaikaiset vaatimukset toimistokäytössä. Peruskorjaus valmistuu kesällä Talossa jatkaisi mm. ruokatavarakauppa ja parkkitalo. Vuokrattavaksi on tarjottu yhteensä 2624m 2, josta yhdessä kerroksessa 2305 m 2 ja optiona katutasosta 319 m 2. 18/35

19 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/ Technopoliksen kiinteistöä vuokraa Technopolis Oy. Tila on kesällä 2016 valmistuva uudiskohde, joka täyttää nykyaikaiset vaatimukset toimistokäytössä. Talossa vuokrataan toimistoratkaisuja monille eri yrityksille. Vuokrattavaksi on tarjottu yhteensä 2450 m 2, josta yhdessä kerroksessa 1700 m 2 ja optiona katutasosta 700 m 2. Kaikki kohteet tarjoavat mahdollisuuden toteuttaa monipuoliset kokoustilat toimivasti ja nykyaikaisella tekniikalla varustettuna. Pellavassa ja Technopoliksessa toteutuu korkealuokkaiset kahvila/ravintolapalvelut samassa kiinteistössä. Anttilan osalta ko. palveluja sijaitsee lähiympäristössä. Kaikissa kohteissa toteutuvat sekä nykyaikainen toimistotilaratkaisu että tilat ovat sisäilman, lämmityksen/viilennyksen ja kosteuden yms. tekijöiden osalta ongelmattomat. Kaikkiin kohteisiin voidaan omat tilat räätälöidä tarpeen mukaan. Kaikki kohteet valmistuvat aikataulun mukaisesti kesällä Aikataulu soveltuu hyvin yhteiseen tavoitteeseen. Kohteisiin voidaan toteuttaa tarjouspyynnössä esitetyt 8 tai 10 vuoden vuokrasopimukset. Pellavan ja Technopoliksen ratkaisuun sisältyy mahdollisuus tarkistaa kokonaistilatarvetta puolessa välissä vuokrakautta. Anttilan ratkaisuun mahdollisuutta ei sisälly. Sijainnin ja saavutettavuuden osalta Pellava ja Anttila sijaitsevat virastojen läheisyydessä Tampereen kantakaupungissa. Technopolis sijaitsee Kalevantiellä yliopiston välittömässä läheisyydessä ja lähellä rautatieasemaa. Pellava ja Anttila täyttävät kuntayhtymän toiminnan kannalta tavoitettavuus- ja sijaintikriteerit parhaiten. Pellavan ja Technopoliksen ratkaisuissa henkilökunnan sosiaalitilat ratkaistaan nykyaikaisella tavalla yhteisenä ratkaisuna koko talolle. Anttilan ratkaisussa sosiaalitilat tulee vuokrata (ja rakennuttaa) itse. Tavoitteelliselle kahdeksan vuoden vuokra-ajalle laskettuna edullisin vaihtoehto on Pellavan ratkaisu, yhteensä euroa/kk. Anttilan ratkaisu on seuraavaksi edullisin, yhteensä euroa/kk. Technopoliksen ratkaisu on kallein, yhteensä euroa/kk. Kokonaisuutena Pellavan ratkaisu toteuttaa tarkastelukriteerit parhaiten. 19/35

20 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/ Pirkanmaan maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan kokouksessa tilaratkaisun Pellava/KiOy Koskitammin mukaisena ja valtuutti samalla maakuntajohtaja allekirjoittamaan esisopimuksen ja lopullisen vuokrasopimuksen. Liite: - vertailutaulukko, toimitetaan vain seutuhallituksen varsinaisille jäsenille Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää että toimitilaratkaisun valmistelua jatketaan Real Estate Fund Finland III Ky:n kanssa Pellava/KiOy Koskitammin tilojen osalta ja että seutujohtaja voi hyväksyä ja allekirjoittaa asiaa koskevan esisopimuksen ja lopullisen vuokrasopimuksen. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 20/35

21 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/ ERON MYÖNTÄMINEN SEUTUHALLITUKSEN VARSINAISESTA JA VARAJÄSENYYDESTÄ Seutusihteeri Pohjonen Olli-Poika Parviainen on pyytänyt eroa seutuhallituksen varsinaisen jäsenen paikalta tultuaan valituksi kansanedustajaksi. Hän on toimittanut asiaa koskevan viestin kuntayhtymän yhtymäkokoukselle. Myös hänen varajäsenensä Maija Kajan on pyytänyt eroa seutuhallituksen varajäsenen paikalta, koska ei jatka enää Tampereen kaupunginhallituksen kokouspiirissä. Hän on toimittanut asiaa koskevan viestin kuntayhtymän yhtymäkokoukselle. Eron kummallekin henkilölle myöntää nimeävä toimielin, eli Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän yhtymäkokous. Kuntayhtymän yhtymäkokous on perussopimuksen mukaisesti kutsuttu koolle klo Kokouskutsun on antanut seutuhallituksen puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutuhohtaja Nurminen Seutuhallitus päättää esittää yhtymäkokoukselle että yhtymäkokous myöntää Olli-Poika Parviaiselle eron seutuhallituksen varsinaisen jäsenen paikalta ja että yhtymäkokous myöntää Maija Kajanille eron seutuhallituksen varajäsenen paikalta. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 21/35

22 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/ SEUTUHALLITUKSEN JÄSENEN JA VARAJÄSENEN NIMEÄMINEN Seutusihteeri Pohjonen Olli-Poika Parviainen on pyytänyt eroa seutuhallituksen varsinaisen jäsenen paikalta tultuaan valituksi kansanedustajaksi. Myös hänen varajäsenensä Maija Kajan on pyytänyt eroa seutuhallituksen varajäsenen paikalta, koska ei jatka enää Tampereen kaupunginhallituksen kokouspiirissä. Eron kummallekin henkilölle myöntää nimeävä toimielin, eli Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän yhtymäkokous. Tampereen kaupungin osalta on pyydetty, että pormestari Anna-Kaisa Ikonen valmistelee asiaa seutuhallituksen varsinaisen ja varajäsenen nimeämiseksi. Kuntalain ja kuntayhtymän perussopimuksen määräysten täyttymiseksi varsinaiseksi jäseneksi tulee nimetä Vihreä liitto r.p:n edustaja Tampereelta ja varajäseneksi Vihreä liitto r.p:n edustaja Tampereelta. Tasa-arvolain säädökset tulee myös huomioida. Tämä tarkoittaa, että sekä varsinaisissa että varajäsenissä tulee olla vähintään 6 miestä tai naista. Kuntayhtymän yhtymäkokous on perussopimuksen mukaisesti kutsuttu koolle klo Kokouskutsun on antanut seutuhallituksen puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutuhohtaja Nurminen Seutuhallitus päättää esittää yhtymäkokoukselle että yhtymäkokous nimeää seutuhallitukseen yhden varsinaisen jäsenen Tampereelta Vihreä liitto r.p:sta ja että yhtymäkokous nimeää seutuhallitukseen yhden varajäsenen Tampereelta Vihreä liitto r.p:sta. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 22/35

23 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/ KUNTAYHTYMÄN TALOUDEN JA TOIMINNAN TOTEUTUMINEN Seutusihteeri Pohjonen Yhtymäkokouksen päätöksen mukaan toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan seutuhallitukselle kerran talousarviovuoden aikana ajanjaksolta 1-8. Talouden toteutumisesta seutuhallitukselle toimitetaan talousarviovuoden raportit ajanjaksoilta 1-4 ja 1-8. Kevään toiminta Seutuhallitus toteutti itsearvioinnin, jonka tuloksia hyödynnetään asioiden valmistelun, päätöksenteon ja täytäntöönpanon kehittämiseksi. Seutuhallitus on työskennellyt kaupunkiseudun edunvalvonnan kehittämiseksi ja hyväksyi mm. hallitusohjelma tavoitteet helmikuun kokouksessaan. Lisäksi seutuhallitus on aktiivisesti edistänyt Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittämistä Suomen kakkoskentäksi. Kevään aikana on valmisteltu MAL-aiesopimuksen seurantaraportti vuodelta 2014, jonka mukaan kaupunkiseudulla on pääosin toteutettu oikean suuntaisia toimenpiteitä sopimuskaudella. Seutuhallitus käsitteli raportin omalta osaltaan ja seurantakokous valtio-osapuolen kanssa pidetään elokuussa. Rakennesuunnitelma 2040 hyväksyttiin kunnissa tammi-helmikuussa. Rakennesuunnitelman linjausten mukaan seutuhallitus hyväksyi lausuntonsa maakuntakaavan 2040 luonnoksesta kokouksessaan Kaikkiaan kevät on sujunut suunnitellun mukaisesti. Tarkemmin toiminnalliset tavoitteet raportoidaan elokuun välitilinpäätöksen yhteydessä, jolloin raportointi tehdään tavoitetasolla. Talousarvion toteutuminen Seutuyksikön tuotot ovat toteutuneet jaksotetun talousarvio mukaisina. Menot ovat alittuneet jonkin verran jaksotettuun talousarvioon verrattuna. Merkittäviä uusia, ostopalveluna toteutettavia hankkeita ei ole käynnistynyt. Tämä näkyy ostopalvelujen alhaisena toteutumisena. Kaikkiaan talous on toteutunut odotusten mukaisesti, ja toteutunee tasapainoisena vuoden loppuun mennessä. MAL-verkoston tulot on jaksotettu toteutuneiden menojen mukaisessa suhteessa. MAL-verkoston osalta tulot ja menot ovat toteutuneet 83,4 %:sti jaksotettuun talousarvioon nähden. MAL-verkoston tuotot ja menot eivät vaikuta kuntayhtymän tuloksen muodostumiseen. 23/35

24 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/ TALOUSARVION TOTEUTUMINEN SEUTUYKSIKKÖ ta/12 kk TA TOT TOT % TOT Myyntitulot/kunnat , ,00 100, ,00 Muut tuet ja avust. 0,00 0,00 0,0 2114,50 Tulot yht , ,00 100, ,00 Palkat ja palkkiot , ,49 93, ,76 Sivukulut 29570, ,42 135, ,37 Palvelujen ostot , ,00 61, ,95 Vuokrat 21030, ,14 94, ,22 Tarv., yms. 2470, ,72 219,4 4553,83 Kaluston hankinta 2000,00 0,00 0,0 5002,28 Menot yht , ,77 85, ,41 MAL-verkosto ta/12 kk Myyntitulot/alueet 35000, ,52 83, ,98 Muut tuet ja avust , ,17 83, ,88 Tulot yht , ,69 83, ,86 Palkat ja palkkiot 32900, ,48 94, ,68 Sivukulut 6770, ,23 98,5 7510,11 Palvelujen ostot 14230, ,24 53,6 8014,02 Vuokrat 4470, ,75 107,5 3515,12 Tarv., yms. 630,00 191,99 30,5 243,93 Kaluston hankinta 1330,00 0,00 0,0 0,00 Menot yht , ,69 83, ,86 KY YHTEENSÄ ta/12 kk Myyntitulot , ,52 98, ,98 Muut tuet ja avust , ,17 83, ,38 Tulot yht , ,69 97, ,36 Palkat ja palkkiot , ,97 93, ,44 Sivukulut 36330, ,65 128, ,48 Palvelujen ostot , ,24 61, ,97 Vuokrat 25500, ,89 96, ,34 Tarv., yms. 3100, ,71 181,0 4797,76 Kaluston hankinta 3330,00 0,00 0,0 5002,28 Menot yht , ,46 85, ,27 +/- toimintakate 0, , ,09 muut rahoituskulut 0-55,19-83,72 +ylijäämä/-alijäämä , ,81 Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. merkitä asian tiedoksi. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 24/35

25 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/ PIRKANMAAN BUDJETTITAVOITTEET VALTION VUODEN 2016 TALOUSARVIOON Seutujohtaja Päivi Nurminen Pirkanmaan liitto on valmistellut valtion budjettitavoitteita vuodelle 2016 ja pyytänyt sidosryhmiltä kommentteja mennessä. Maakuntahallitus on hyväksynyt budjettitavoitteet Tavoitteet on asetettu kolmeen eri koriin: 1. kärkitavoitteet, 2. muut määrärahakohteet ministeriöittäin, 3. rakenteelliset uudistukset ja parannukset seuraavasti: Kori 1: Pirkanmaan edunvalvonnan kärkitavoitteet - Pirkanmaan korkeakoulujen Tampere 3 -hankkeen toteuttamisen edistäminen - Valtatien 3 yhteysvälin Tampere-Vaasa investointien aloittaminen Hämeenkyrön ohitustien rakentamisella - Suunnittelurahoitukset osana eurooppalaisen TEN-T-ydinverkon Suomi-käytävän päärataa - Tampere-Pirkkalan lentoasema maan kakkoslentoasemaksi Kori 2: Ministeriöittäin muita määrärahakohteita - Tampereen yliopistollisen sairaalan uuden lasten ja nuorten sairaalan rakentamisen valtion rahoitus - Pirkanmaa pystyy tarjoamaan luonnonvaratutkimukseen uusia mahdollisuuksia - Toisen asteen koulutus kasvavassa maakunnassa - Vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAM:n valtion rahoitus - Valtionosuus ja -avustus teattereiden käyttökustannuksiin - Tampereen Keskusareenan valtion rahoitus - Tie-, raide- ja joukkoliikenteen muut kohteet Pirkanmaalla: Perusväylänpito, Valtatien 9 yhteysväli Tampere-Orivesi, Tampereen henkilöratapihan kehittäminen, Tampereen katuraitiotien toteuttaminen osana joukkoliikenteen kehittämistä - Maakunnan kehittämisrahan palauttaminen ja kohdentaminen ennakoitavaan rakennemuutokseen - Hallitusohjelman mukaisiin strategisiin kärkiteemoihin panostaminen - Kori 3: Rakenteellisia uudistuksia ja parannuksia - Sote-uudistus ja kuntaa suurempien itsehallintoalueiden muodostaminen - Työssäkäyntialuepohjainen työllisyyspilotti - MAL-sopimusmenettelyn jatkaminen 25/35

26 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/ Budjettitavoitteissa nostetaan esiin myös Suomen kasvukäytävä - HHTvyöhyke ja sen merkitys Suomen kansantaloudelle ja kilpailukyvylle. Liitteenä on maakuntahallituksen hyväksymät budjettitavoitteet kokonaisuudessaan. Kaupunkiseudun kommentit: Aikataulusyistä johtuen kaupunkiseudun kommentit on käsitelty kuntajohtajakokouksessa Lisäksi seutujohtaja on kommentoinut alkuvaiheen luonnosta kirjeellään Kaupunkiseudun kommentit perustuvat seutuhallituksen hyväksymiin hallitusohjelmatavoitteisiin: Kaupunkiseutu yhtyy Suomen kasvukäytävää, Tampereen korkeakouluja liikennehankkeita koskeviin esityksiin. Kaupunkiseudun tärkeimpiä tavoitteita on varmistaa valtion osallistuminen Tampereen raitiotien toteutuskustannuksiin. Myös Tampere-Pirkkalan kehittäminen LVM:n lentoliikennestrategian mukaisesti maan kakkoslentoasemaksi on erittäin tärkeää. Tavoitteissa tulee huomioida myös lähijunaliikenteen lisävuorojen hankinta. Kaupunkiseutu pitää tärkeänä, että valtion budjettitavoitteissa huomioidaan MAL-sopimusmenettelyn sekä pienten MAL-hankkeiden rahoituksen jatkaminen Budjettitavoitteissa tulisi näkyä myös valtion aktiivinen asuntopolitiikka kaupunkiseudulla. Tämä tarkoittaa mm. kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantotuen ja avustusten riittävyyttä valtion talousarviossa. Lisäksi Tampereen kaupunkiseudulle tulee suunnata käynnistysavustusta Helsingin seudun tapaan. Kaupunkiseudun viesti sote-uudistuksen toteuttamista koskevaan budjettitavoitteisiin on, että uudistus tehdään yhdessä kuntien kanssa ja että uudistuksen vaikutukset selvitetään riittävän monialaisesti. Kaupunkiseudun kunnilla on valmius osallistua työllisyydenhoidon kuntakokoiluun edellyttäen, että lainsäädäntö ja rahoitusuudistukset toteutuvat. Liite: - Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2016 talousarvioon Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää omalta osaltaan merkitä tiedoksi Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion talousarvioon 2016 ja kaupunkiseudun kommentit. 26/35

27 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/ Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Pirkanmaan liitto seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 27/35

28 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/ LIIKENNEALUEIDEN TUOTTEISTAMINEN, LOPPURAPORTTI Kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen Talousarvion 2015 toiminnallisena tavoitteena on, että seudullinen tuoterakenne liikennealueiden ylläpitoon valmistuu ja otetaan kunnissa käyttöön. Tuotteistaminen tukee kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen suunnittelukokonaisuutta ja parantaa sekä rakennesuunnitelman että MALaiesopimuksessa olevien hankkeiden toteuttamisedellytyksiä. Siitä saatavat hyödyt kunnille ovat: - alueellisesti yhtenevät yleisten alueiden ylläpidon käytännöt - kuntien yhteisten ylläpidon hankintojen helpottuminen sekä yhteistyö hankintojen kilpailuttamisessa - kuntien yhtenäinen kustannusten kohdistaminen ja kustannusseuranta ja sitä kautta mahdollisuus kustannusten vertailuun - kustannusten avaaminen päätöksenteon tueksi - helpottaa rahoitustarpeen laskentaa - kuntien yleisten alueiden ylläpidon laadunseurannan vertailtavuus - ylläpidon rajapintojen hälventäminen tai jopa poistaminen - kuntien yhteinen tuotantotapojen vertailu - omaisuuden tehokkaampi hallinta - ylläpidon markkinoiden kehittäminen Liikennealueiden tuotteistus toteutettiin lokakuu 2014-maaliskuu 2015, ja konsulttina toimi Ramboll. Hankkeen tuloksena saatiin seudun kunnille liikennealueiden ylläpidon yhteiset tuotekortit, kustannusrakenne, urakkatarjouspyyntömalli ja toimintaperiaatteet alan kehittämistä, kustannusten ja laadun vertailtavuutta sekä hankintayhteistyötä varten. Hankkeen ohjausryhmänä toiminut yhdyskuntatekniikan työryhmä on hyväksynyt loppuraportin Infrapalvelujen työryhmä käsitteli sen ja totesi, että tuotteistus on tärkeä ja siihen sitoutuminen on tavoitteissa onnistumisen edellytys. Työryhmä valmistelee suunnitelman työn jalkauttamisesta ja esittelystä kuntien ao. lautakunnille. Vuodelle 2016 esitetään liikuntapaikkojen ja viheralueiden tuotteistamista. Kuntajohtajakokous käsitteli asiaa Liite: - Loppuraportti Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: 28/35

29 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/ Päätös. Seutuhallitus päättää hyväksyä loppuraportin ja lähettää sen kuntiin käsiteltäväksi. Tiedoksi. Lisätietoja. jäsenkunnat seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 29/35

30 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/ TAMPEREEN ALUEEN PALVELUKIINTEISTÖT ENERGIATEHOKKAIKSI (TAPRE), LOPPURAPORT- TI Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen Palvelukiinteistöjen energiatehokkuus oli seudullisteni nfrapalvelujen talousarviotavoite Sitä on toteutettu TAPRE-hankkeen avulla, jonka vastuuorganisaationa toimi Tampereen tilakeskus. Hankkeen päätavoite oli parantaa osallistujien valmiuksia saavuttaa energiatehokkuustavoitteensa. Hankkeessa oli mukana yli 30 eri osapuolta: kaupunkiseudun kunnat, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tampereen ev.lut.seurakuntayhtymä, Pirkanmaan Osuuskauppa, Kesko, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy, Tekes, Motiva, ELY ja alueen rakentamis- ja suunnittelualan yrityksiä. Konsultteina toimivat AX-Suunnittelu, Airix Talotekniikka ja Granlund Tampere. Hankkeen vetäjänä toimi Tampereen kaupungin Tilakeskus liikelaitos. Hankkeen kehitysvaihe kesti ja vuonna 2014 on järjestetty kehitettyjen suunnittelutyökalujen koulutusta ja käyttöönottoa eri tahojen pilottikohteissa. Kuntien pilottikohteet olivat: Kangasalan lukio, Liuksialan päiväkoti ja Kyötikkälän alakoulu-päiväkoti, Lempäälän Otsonmäen päiväkoti, Pirkkalan Toivion koulu, Tampereen Luhtaan päiväkoti, Sähkölaitoksen Lämpötalo ja Valo-kiinteistö sekä Ylöjärven Metsäkylän koulu Hankkeesta on valmistunut loppuraportti sekä 13 erilaista dokumenttia Haahtela -kiinteistönpitojärjestelmään rakennuksen elinkaaren eri vaiheisiin. Niiden avulla toteutetaan energiatehokkuutta kiinteistöjen eli elinkaarivaiheissa. Hankkeen tavoitteissa onnistuttiin mutta käytännön kohteiden eli kiinteistöjen toteutusten aikataulujen vuoksi dokumenttien pilotointi ja testaus jatkuu vuosia ja työtä tulee tukea ja seurata. Kuntajohtajakokous käsitteli asiaa Liite: - Loppuraportti Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus päättää hyväksyä loppuraportin ja lähettää sen kuntiin käsiteltäväksi. 30/35

31 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/ Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. jäsenkunnat seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 31/35

32 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/ SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT Kuntalain 51, 89 ja 93 :n sisältyvät määräykset mm. viranhaltijapäätösten ottamisesta seutuhallituksen käsiteltäväksi. Kuntayhtymän hallintosäännössä on tarkempia määräyksiä asioista, joista seutujohtaja päättää. Lisäksi seutuhallitus voi päätöksellään delegoida päätöksenteon asiassa seutujohtajalle. Seutuhallitukselle esitetään seutujohtajan päätöspöytäkirjat asioiden mahdollista käsiteltäväksi ottamista varten. Pöytäkirjat ovat luettavissa ennen kokousta seututoimistolla. Liite: - koonti seutujohtajan päätöksistä Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä tiedoksi seutujohtajan tekemät päätökset ja että niiden osalta ei käytetä kuntalain 51 :n tarkoittamaa ottooikeutta. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 32/35

33 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/ SEURAAVAT KOKOUKSET Kokoukset keskiviikkoisin klo 9.00 alkaen esillä mm. työllisyyden hoidon kysymykset kaupunkiseudulla, seutustrategian arviointi 23.9., , , Seminaari- ja työmatka on /35

34 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/ MUUT ASIAT 34/35

35 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/ KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 35/35

36 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/ Aika: klo ja klo Paikka: Tampere-Oulu-Tampere Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala, 2. vpj. Kankaala Kari johtaja Tampere Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti, 1. vpj. Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja Ylöjärvi Auvinen Kari vt. kunnanjohtaja Lempäälä Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Pohjonen Juhani seutusihteeri sihteeri, TKS Kutsutut Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere Rissanen Helena pormestari Pirkkala Oksala Jarkko 84 tietohallintojohtaja Tampere Kahila Arto 84 tietohallintojohtaja Ylöjärvi 1/21

37 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/ KÄSITELTÄVÄT ASIAT ****** 3 77 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 78 MAL3-AIESOPIMUKSEN (2016-) VALMISTELUN KÄYNNISTÄMINEN 4 79 LUKIOYHTEISTYÖN SYVENTÄMINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA 7 *** 9 80 TALOUSARVIORAAMI VUODELLE SEUTUSTRATEGIAN ARVIOINTI 13 * KUNTAYHTYMÄN TALOUDEN JA TOIMINNAN TOTEUTUMINEN LIIKENNEALUEIDEN TUOTTEISTAMINEN, LOPPURAPORTTI SEUDULLINEN TIETOHALLINTOYHTEISTYÖ, PERUSTIETOTEKNIIKAN KILPAILUTUS (12.6) KESKUSTELTAVAT ASIAT PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 21 2/21

38 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/ ****** 77 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (5 min.) Muistio 29.5., liitteenä. Keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Selvitys työllisyydenhoidon palveluiden seudullisesta järjestämisestä, loppuraportti Jatkovalmistelussa, asiaan palataan syksyllä, TYP:n johtoryhmän nimeäminen mennessä KA, MI, PM, KKa, PN Lukioyhteistyön kehittäminen kaupunkiseudulla jatkotoimenpiteet MAL2-seuranta Valmistelussa jatkokeskusteluun seutuhallituksessa SH hyväksynyt 27.5., Seurantaryhmässä elokuussa. Onko kuntien käsittelyt sovittu? Seudullinen paikkatieto Jatkokäsittely tässä kokouksessa PN, JP Lähijunaliikenteen kehittäminen: seisakkeiden; asemien ja liikenteen suunnittelu, tarjouspyyntö Kilpailutus on meneillään KS, PN, JP Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2016 talousarvioon Seutuhallituksessa PN PN PN 3/21

39 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/ MAL3-AIESOPIMUKSEN (2016-) VALMISTELUN KÄYNNISTÄMINEN Seutujohtaja Nurminen Kaupunkiseudun uusi rakennesuunnitelma 2040 on hyväksytty valtuustoissa. Rakennesuunnitelman tavoitteita on tarkoitus konkretisoida maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksella. Voimassaoleva MAL2 sopimuskausi päättyy 2015 lopussa. Suurten kaupunkiseutujen ja valtion MAL-aiesopimusmenettelyä on arvioitu valtion eri ministeriöistä koostuvassa työryhmässä. Työryhmän raportti valmistuu toukokuussa. Työryhmältä odotetaan esitystä mm. menettelyn kehittämistarpeista ja suhteesta muuhun sopimuspolitiikkaan. Arviointiin ovat osallistuneet myös suuret kaupunkiseudut. Tampereen kaupunkiseutu on nähnyt tarpeellisena menettelyn jatkamisen ja säilyttämisen neljän suuren kaupunkiseudun välineenä. Tämä on myös yksi kaupunkiseudun hallitusohjelmatavoite. Em. pohjalta on tarpeen käynnistää valmistautuminen MAL3 - aiesopimuksen laadintaan käymällä lähetekeskustelu tavoitteista ja odotuksista sekä sopimalla valmisteluprosessin periaatteista seuraavasti: Osapuolet Aiesopimuksen kuntaosapuolina ja allekirjoittajina ovat kaupunkiseudun kahdeksan kuntaa, joiden alueelle rakennesuunnitelma 2040 on laadittu. Valmistelussa huomioidaan Pirkanmaan liitto maakuntakaavoittajan roolissa. Valtion allekirjoittajaosapuolet MAL2-aiesopimuksessa ovat olleet ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, ARA, liikennevirasto ja Pirkanmaan ELY-keskus. Valmisteluvaiheet Sopimuksesta laaditaan seutuhallituksen käsittelyyn kolme versiota: luonnos, alustava ehdotus ja ehdotus. Ennen luonnosta käydään keskustelu sopimuksen tavoitteista. Kunnat vastaavat sopimuksen valmisteluvaiheiden käsittelystä kunnallishallituksissa. Erillistä lausuntomenettelyä ei käytetä. Jo valmisteluvaiheissa kiinnitetään huomiota sopimuksen päätöskäsittelyyn valtuustoissa. Valmisteluvastuut Kaavoitusjohtajien ja liikennejärjestelmäsuunnittelijoiden työryhmiä hyödynnetään sopimuksen valmistelussa. Näin huomioidaan rakennesuunnitelman laadinnassa syntynyt asiantuntemus ja osallistetaan kaikki kunnat. Ko. asiantuntijatyöryhmät valmistelevat sopimusta kuntajohtajakokoukseen ja edelleen seutuhallitukseen. Seutuhallitus kokoaa sopimuksen taakse poliittisen tuen ja tekee esityksen sopimuksen hyväksymisestä kunnille. Kunnissa valtuustot hyväksyvät sopimuksen. Valmistelukokouksissa valtion kanssa kaupunkiseutua edustavat ko. asiantuntija- 4/21

40 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/ työryhmien puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, työryhmien nimeämät erityisasiantuntijat, asiantuntijasihteerit ja seutujohtaja. Tarvittaessa neuvotteluihin osallistuvat myös kuntajohtajien ja seutuhallituksen edustus. Sisältötavoitteet Sisältötavoitteet lähtevät kaupunkiseudun rakennesuunnitelmasta ja valtion strategioista ja ohjelmista. Aiesopimuksella pyritään vaikuttamaan kaupunkiseudulle merkittävien asioiden näkyvyyteen valtion uusissa linjausasiakirjoissa. Tärkeä asiakirja kaupunkiseudun kannalta on strategisen hallitusohjelman rinnalle valmisteltava hallituksen toimintaohjelma. Tämä valmistunee loppukesästä Aikataulu Sopimusvalmistelu käynnistetään kuntajohtajien ja seutuhallituksen yhteisellä tavoitekeskustelulla toukokuussa (27.5). Jatkoaikataulu määräytyy hallituksen linjausten pohjalta. Mikäli MAL-aiesopimusmenettelyä jatketaan hallituskaudella , pyritään luonnos valmistelemaan seutuhallituksen elo-syyskuun kokoukseen, alustava ehdotus lokakuun kokoukseen ja lopullinen ehdotus marras-joulukuun kokoukseen. Tavoite on, että kunnat hyväksyvät sopimuksen viimeistään tammikuussa Aikataulu viimeistellään yhdessä valtion osapuolten kanssa. Seutujohtaja Seutuhallitus käsitteli MAL3-aiesopimuksen valmistelua 27.5 ja hyväksyi valmistelun käynnistämisen yllä estetyn mukaisesti. Lisäksi seutuhallitus ja kuntajohtajat kävivät ryhmissä lähetekeskustelua uuden sopimuksen tavoitteista, sisällöstä ja valmisteluprosessista. Strategisessa hallitusohjelmassa sopimusmenettelystä on seuraavat maininnat: - Hallitus tukee kaupunkiseutujen, kasvukäytävien sekä eri alueiden omiin vahvuuksiin perustuvan kilpailukyvyn parantamista kehittämällä sopimuspohjaista yhteistyötä valtion kanssa. - Hallitus solmii asumista, maankäyttöä ja liikkumista yhteen sovittavan ja asuntotuotantoa sekä kasvu vauhdittavan aiesopimuksen suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Siinä huomioidaan asuntomarkkinoiden monimuotoinen kehittäminen. - Valtio edellyttää kasvukeskuksissa ja niiden läheisyydessä toteutettavien suurten infrahankkeiden ehtona tontti- ja asuntotuotannon olennaista lisäämistä kumppanuusperiaatetta noudattaen valtion ja kuntien sekä kuntien keskinäisessä yhteistyössä. Valtion osapuoli on esittänyt valmisteluryhmän 1. kokousajankohdaksi /21

41 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/ Asia käsitellään seutuhallituksessa 24.6 Liite: - Yhteenveto SH + KJK työpajasta (sis. ehdotuksen valmisteluprosessiksi) Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan jatkaa keskustelua sopimustavoitteiden ja keskeisten teemojen määrittelemiseksi, hyväksyä ehdotuksen valmisteluprosessista ja sopia asian tiedottamisesta kunnissa. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisäksi todettiin, että jäsenkunnat käsittelevät ja tiedottavat asiaa valmistelun kuluessa oman tarpeensa mukaan. Hyväksymisen päätöskäsittely on valtuustoissa. 6/21

42 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/ LUKIOYHTEISTYÖN SYVENTÄMINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA (15 min) Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus käsitteli toisen asteen, erityisesti lukioyhteistyön syventämistä, kokouksessaan Taustalla oli kuntien sivistysjohdon näkemys siitä, että julkisen talouden tasapainottaminen tulee vähentämään lukiokoulutuksen resursseja samaan aikaan kun lukioikäisten määrä kasvaa. Lukioyhteistyössä arveltiin olevan yhteistyömahdollisuuksia, sillä mm. seudullinen verkkokurssitarjotin on 10 vuoden takaa. Pääministeri Sipilän strategisessa hallitusohjelamassa ei ole yksilöity välittömiä säästötoimenpiteitä lukiokoulutukseen. Sen sijaan toisen asteen koulutuksessa tavoitellaan 190 milj. euron säästöjä julkiseen talouteen. Lukiokoulutuksen tilannekuva Lukioyhteistyöstä laadittiin kuntien yhteistyönä seudullinen tilannekuva mm. seuraavien asioiden kuvaamiseksi: koulutustarve, lukioverkko ja tulevat investoinnit sekä opetuksen kustannukset ja rahoitus. Tilannekuvaan koottiin tietoja myös lukioiden toiminnallisista ja ammatillisista edellytyksistä, nykyisistä yhteistyökäytännöistä sekä opetustarjonnasta. Tilannekuvan pohjalta keskeiset päätelmät ovat, että koulutustarve kasvaa ja toisen asteen koulutuspaikkoja tarvitaan lisää kaupunkiseudulla. Kehyskuntien uusien koulurakennusten uskotaan vähentävän oppilaiden hakeutumista Tampereelle. Opetuksen kustannuksissa on kuntien välillä jonkin verran eroja, jotka johtuvat pääosin kiinteistökustannuksista. Muut vähäiset erot on yhdistettävissä opetustarjonnan laajuuteen. Kaikki kunnat sijoittavat valtionosuuden lisäksi rahaa lukiokoulutukseen. Kaikki kunnat arvioivat täyttävänsä lukiokoulutuksen toiminnalliset ja ammatilliset edellytykset. Opetushenkilöstö on pätevää, ja kunnat panostavat uusiin oppimisympäristöihin. Uusia lukiorakennuksia on suunnitteilla. Yhteistyötä tehdään verkkokursseissa, osaamisen kehittämisessä ja tietotekniikassa. Kaikilla lukioilla on laaja kielivalikoima. Kaikilla lukioilla on myös omat arviointikäytännöt. Tilannekuvassa on tunnistettu yhteistyömahdollisuuksia mm. työelämäja korkeakoulu yhteistyökäytännöissä, kielten opetuksessa, laadun ja vaikuttavuuden arvioinnissa sekä oppilashuollossa. Sivistysseminaari Laadittu tilannekuva esiteltiin toimialan kuntapäättäjille, virkamiesjohdolle ja henkilöstön edustajille järjestetyssä sivistysseminaa- 7/21

43 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/ rissa. Seminaarissa kuultiin lisäksi asiantuntijapuheenvuorot lukiokoulutuksen kansallisista haasteista sekä kuntien luottamushenkilöiden puheenvuorot lukioyhteistyöstä. Seminaarin yhteenvetona voidaan todeta, että asiantuntijat ja luottamushenkilöt olivat yhtä mieltä siitä, että suurimmat koulutuksen järjestäjien haasteet ovat jatkossakin kiristyvät julkisen talouden sopeutustoimet. Ne ilmenevät lukiokoulutuksessa mm. suurentuvina opetusryhminä, pienentyvinä kurssivalikoimana ja vähentyvinä opetustunteina. Puheenvuoroissa ilmeni varsin korkea yhteisymmärrys siitä, että näihin haasteisiin tulee vastata syventämällä lukioiden välistä yhteistyötä, sillä kukin kunta koki tärkeänä oman lukion säilymisen ja kehittymisen. Erotuksena perinteiselle väljälle yhteistyölle esitettiin yhteistyön syventämistä lukiokumppanuudeksi. Jatkotoimenpiteet Sivistysjohtajien näkemys on, että seminaarin jälkeen työtä jatketaan 1) kartoittamalla lukioiden konkreettiset yhteistyömahdollisuudet sekä 2) valmistelemalla lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valituista kampuskohteista pilottikuvaus yhteistyön kehittämiseksi. Tämän jälkeen kunnat tekevät ratkaisut yhteistyötoimenpiteiden käyttöönotosta ja seurannasta. Sivistysjohtajat ovat tunnistaneet pilottikohteiksi Ylöjärven Valon sekä Tampereen osalta Sammon keskuslukion ja Tredun Sammonkadun toimipistettä. Tulokset olisivat hyödynnettävissä myös Lempäälässä remontin valmistuttua Jatkotyövaiheiden luonne on käytännönläheinen ja konkreettinen työskentely lukioiden rehtoreiden kanssa. Seututoimisto on informoinut lukioiden tilannekuvasta ja seminaarista myös Tampereen yksityisiä lukioita ja kuullut heidän näkemyksiään. Asia käsitellään seutuhallituksessa Liite: - Lukiokoulutuksen tilannekuva Seutuhallitus Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä asian tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 8/21

44 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/ *** 80 TALOUSARVIORAAMI VUODELLE 2016 (20 min) Seutujohtaja Nurminen ja seutusihteeri Pohjonen Seutuyhteistyön vuosisuunnittelua ohjaavat seutustrategia, rakennesuunnitelma ja MAL-aiesopimus. Vuonna 2010 hyväksytyn seutustrategian päivitystarve on tarkoitus arvioida Vuoden 2015 toteutuminen Vuoden 2015 toimintaa toteutetaan jonkin verran kaventuneilla resursseilla, sillä talousarvio on yhden prosenttiyksikön verran pienempi kuin vuonna MAL-kokonaisuudessa korostuvat rakennesuunnitelman 2040 toteuttaminen ja uuden MAL-aiesopimuksen valmistelu. Raitiotieliikenteessä käynnistetään selvitykset raitiotielinjauksen 2. vaiheen (Pirkkala ja Ylöjärvi) toteuttamisen edellytyksistä ja lähijunaliikenteen kehittämisestä. Myös seudullisen paikkatiedon kehittämistä edistetään. Hyvinvointipalvelujen yhteistyössä kiinnitetään huomiota yksityisen päivähoidon ohjaukseen, opetussuunnitelmatyöhön perus- ja lukiopetuksessa sekä opetushenkilökunnan osaamisen kehittämiseen. Lukiokoulutuksessa tunnustellaan yhteistyön syventämistä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa selvitetään mm. erityisryhmien yhteisten asumishankkeiden mahdollisuuksia. Infrapalveluissa jatketaan tuotteistamistyötä ja tulosten hyödyntämistä. Rakennusvalvonnassa kartoitetaan rakennusjärjestysten eroja ja yhtäläisyyksiä sekä seurataan Lupa.fi palvelun käyttökokemuksia. Seutuyhteistyössä arvioidaan lisäksi strategian päivittämistarpeet, kootaan kaupunkiseudun edunvalvontatyötä ja edistetään seutuajattelun laajenemista. Yhteistyötarpeet 2016 Työryhmien palaute- ja tavoitekeskustelussa todettiin vuoden 2016 haasteiksi mm. tuleva hallitusohjelma, sote-uudistuksen linjaukset, aluehallinnon uudistustarpeet, kaupunki- ja kaupunkiseutupolitiikan mahdollinen uusi suunta ja miten se heijastuu valtion ja kaupunkiseutujen sopimuspolitiikan ja kehittämisohjelmien jatkumiseen, kuntien tehtävien ja velvoitteiden mahdollinen purku/väljentäminen. Lisäksi todettiin, että kuntatalouden haasteet jatkuvat edelleen vuonna Hallitusohjelman tultua julki esitetyt asiat ovat jonkin verran selkiintyneet. Kunnan roolissa painottuu jatkossa enemmän elinvoiman edistä- 9/21

45 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/ minen sekä vapaaehtoinen yhteistyö. Yhteistyössä tämä tarkoittaa MAL-kokonaisuuden painottamista sekä esim. kuntien viranomaispalvelujen lupaprosessien kehittämistä. Kaupunkiseutujen ja kaupunkipolitiikan heikko näkyvyys hallitusohjelmassa tulisi huomioida jatkossa edunvalvonnan kehittämisessä. Hyvinvointipalveluissa yhteistyötä on luontevaa jatkaa koulutus- ja päivähoitopalveluissa sekä edistää hallitusohjelman mukaisesti sähköisten palvelujen kehittymistä. Hallitusohjelmassa alleviivataan myös kuntakokeiluja, joihin kaupunkiseudun kunnilla on kiinnostusta mm. työllisyyden hoidon seudullisen toimintamallin osalta. Painopisteitä MAL-kokonaisuudessa - Rakennesuunnitelman ja MAL3-aiesopimuksen toteuttaminen ja seuranta - Paikkatiedon hyödyntäminen - Hyvän maapolitiikan edistäminen - Seudullisen asuntopolitiikan edistäminen - Asemanseutujen kehittäminen ja lähijunaliikenteen kehittäminen - Seudullisen raitotien edellytysten selvittäminen - Kävelyn ja pyöräilyn seudullinen kehittäminen - Liityntäpysäköinnin kehittäminen Painopisteitä hyvinvointipalveluissa - Lukioyhteistyö - Seutuopistojen väliarviointi - Yksityisen päivähoidon kehittyminen - Palveluverkon seuranta - Sähköisten palvelujen edistäminen - Tarvittaessa sote-palvelutuotannon yhteistyöfoorumi Infra-palvelut - Rakennusvalvontayhteistyö - Yhdyskuntatekniikan palvelujen tuotteistus - Energiatehokkuustyö - Ilmastostrategiatyö Yleinen kehittäminen - Seutustrategian uudistaminen - Edunvalvonnan kehittäminen 10/21

46 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/ Resurssit Kuntayhtymä on vastannut hyvin kuntien taloustilanteeseen viimevuosina, jolloin kuntien maksamat jäsenmaksut ovat laskeneet. Kuntien maksuosuuksien kehitys TA TA 2013 TA 2014 Muutos % TA 2015 Muutos % Yhteensä , ,0 Kangasala , ,5 Lempäälä , ,4 Nokia , ,2 Orivesi , ,6 Pirkkala , ,9 Tampere , ,9 Vesilahti , ,4 Ylöjärvi , ,5 Vuoden 2016 raami sisältää esityksen määräaikaisesta paikkatietoasiantuntijasta. Tarkennetun laskelman mukaan kustannuslisäys on euroa. Edellisen kerran kuntayhtymän henkilöresurssia on lisätty vuonna Muilta osin kuntayhtymän esitys on vuoden 2015 tasoinen eli +/- 0 %, mikä tarkoittaa pakollisen kustannusten nousun kompensointia muita kuluja vähentämällä. SEUTUYKSIKKÖ TA 2015 TAE 2016 TASU 2017 TASU 2018 Myyntitulot/kunnat , , , ,00 Muut tuet ja avust. 0,00 0,00 0,00 0,00 Tulot yht , , , ,00 Palkat ja palkkiot , , , ,00 Sivukulut 88700, , , ,00 Henk.kulut yht , , , ,00 Palvelujen ostot , , , ,00 Vuokrat 63100, , , ,00 Tarv., yms. 7400, , , ,00 Kaluston hankinta 6000, , , ,00 Menot yht , , , ,00 Toimintakate /21

47 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/ Talousarvioraamin 2016 mukaiset kuntien maksuosuudet ovat: TAE 2016 TAE 2015 muutos muutos väestö % SY Yhteensä Yhteensä euroa % Yhteensä ,8 Kangasala , ,1 Lempäälä , ,6 Nokia , ,2 Orivesi , ,1 Pirkkala , ,5 Tampere , ,9 Vesilahti , ,1 Ylöjärvi , ,4 Kansallinen MAL-verkosto jatkaa toimintaansa entisen, n euron, laajuisena kokonaisuutena. Kuntayhtymä on verkoston isäntäorganisaatio, mutta verkoston rahoitus perustuu kokonaisuudessaan jäsenalueiden maksuihin ja eräiden organisaatioiden mm. miniteriöt maksamiin avustuksiin. MAL-verkoston arviointi valmistuu syksyllä Kuntayhtymän perussäännön mukaan jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio ja suunnitelma on toimitettava jäsenkunnille lausunnolle 30.9 mennessä. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan lähettää talousarvioraamin jäsenkuntiin lausunnolle ja että lausunnot pyydetään mennessä. Päätös. Kuntajohtajakokous päätti omalta osaltaan että talousarvio vuodelle 2016 valmistellaan siten, että kuntien maksuosuudet eivät nouse, lähettää talousarvioraamin jäsenkuntiin lausunnolle ja että lausunnot pyydetään mennessä. 12/21

48 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/ SEUTUSTRATEGIAN ARVIOINTI Seutujohtaja Nurminen Kaupunkiseudun kuntayhteistyötä ohjaa kuntien valtuustojen 2010 hyväksymä seutustrategia. Sen tavoitteet ulottuvat vuoteen Kuluvalla valtuustokaudella strategiaa ei ole päivitetty. Sen sijaan kunnat ovat tehneet Kuntarakennelain mukaisen elinvoimaselvityksen. Seutuyhteistyötä on arvioitu FCG:n toimesta vuonna Johtajasopimuksessa tavoitteina 2015 on mm. seuraavaa: Palveluyhteistyön nykytila on kuvattu ja valinnat uusista yhteistyöteemoista on tehty. Seutustrategian uudistamistarve on arvioitu Päättäjien seututietoisuus on kasvanut Lisäalustus seutustrategian arvioinnista tehdään kokouksessa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan käydä keskustelun seutustrategian arvioinnista. Päätös. Kuntajohtajakokous kävi keskustelun seutustrategian arvioinnista ja päätti omalta osaltaan, että arviointi käynnistetään. 13/21

49 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/ * 82 KUNTAYHTYMÄN TALOUDEN JA TOIMINNAN TOTEUTUMINEN (5 min) Seutusihteeri Pohjonen Yhtymäkokouksen päätöksen mukaan toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan seutuhallitukselle kerran talousarviovuoden aikana ajanjaksolta 1-8. Talouden toteutumisesta seutuhallitukselle toimitetaan talousarviovuoden raportit ajanjaksoilta 1-4 ja 1-8. Kevään toiminta Seutuhallitus toteutti itsearvioinnin, jonka tuloksia hyödynnetään asioiden valmistelun, päätöksenteon ja täytäntöönpanon kehittämiseksi. Seutuhallitus on työskennellyt kaupunkiseudun edunvalvonnan kehittämiseksi ja hyväksyi mm. hallitusohjelma tavoitteet helmikuun kokouksessaan. Lisäksi seutuhallitus on aktiivisesti edistänyt Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittämistä Suomen kakkoskentäksi. Kevään aikana on valmisteltu MAL-aiesopimuksen seurantaraportti vuodelta 2014, jonka mukaan kaupunkiseudulla on pääosin toteutettu oikean suuntaisia toimenpiteitä sopimuskaudella. Seutuhallitus käsitteli raportin omalta osaltaan ja seurantakokous valtio-osapuolen kanssa pidetään elokuussa. Rakennesuunnitelma 2040 hyväksyttiin kunnissa tammi-helmikuussa. Rakennesuunnitelman linjausten mukaan seutuhallitus hyväksyi lausuntonsa maakuntakaavan 2040 luonnoksesta kokouksessaan Kaikkiaan kevät on sujunut suunnitellun mukaisesti. Tarkemmin toiminnalliset tavoitteet raportoidaan elokuun välitilinpäätöksen yhteydessä, jolloin raportointi tehdään tavoitetasolla. Talousarvion toteutuminen Seutuyksikön tuotot ovat toteutuneet jaksotetun talousarvio mukaisina. Menot ovat alittuneet jonkin verran jaksotettuun talousarvioon verrattuna. Merkittäviä uusia, ostopalveluna toteutettavia hankkeita ei ole käynnistynyt. Tämä näkyy ostopalvelujen alhaisena toteutumisena. Kaikkiaan talous on toteutunut odotusten mukaisesti, ja toteutunee tasapainoisena vuoden loppuun mennessä. MAL-verkoston tulot on jaksotettu toteutuneiden menojen mukaisessa suhteessa. MAL-verkoston osalta tulot ja menot ovat toteutuneet 83,4 %:sti jaksotettuun talousarvioon nähden. MAL-verkoston tuotot ja menot eivät vaikuta kuntayhtymän tuloksen muodostumiseen. 14/21

50 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/ TALOUSARVION TOTEUTUMINEN SEUTUYKSIKKÖ ta/12 kk TA TOT TOT % TOT Myyntitulot/kunnat , ,00 100, ,00 Muut tuet ja avust. 0,00 0,00 0,0 2114,50 Tulot yht , ,00 100, ,00 Palkat ja palkkiot , ,49 93, ,76 Sivukulut 29570, ,42 135, ,37 Palvelujen ostot , ,00 61, ,95 Vuokrat 21030, ,14 94, ,22 Tarv., yms. 2470, ,72 219,4 4553,83 Kaluston hankinta 2000,00 0,00 0,0 5002,28 Menot yht , ,77 85, ,41 MAL-verkosto ta/12 kk Myyntitulot/alueet 35000, ,52 83, ,98 Muut tuet ja avust , ,17 83, ,88 Tulot yht , ,69 83, ,86 Palkat ja palkkiot 32900, ,48 94, ,68 Sivukulut 6770, ,23 98,5 7510,11 Palvelujen ostot 14230, ,24 53,6 8014,02 Vuokrat 4470, ,75 107,5 3515,12 Tarv., yms. 630,00 191,99 30,5 243,93 Kaluston hankinta 1330,00 0,00 0,0 0,00 Menot yht , ,69 83, ,86 KY YHTEENSÄ ta/12 kk Myyntitulot , ,52 98, ,98 Muut tuet ja avust , ,17 83, ,38 Tulot yht , ,69 97, ,36 Palkat ja palkkiot , ,97 93, ,44 Sivukulut 36330, ,65 128, ,48 Palvelujen ostot , ,24 61, ,97 Vuokrat 25500, ,89 96, ,34 Tarv., yms. 3100, ,71 181,0 4797,76 Kaluston hankinta 3330,00 0,00 0,0 5002,28 Menot yht , ,46 85, ,27 +/- toimintakate 0, , ,09 muut rahoituskulut 0-55,19-83,72 +ylijäämä/-alijäämä , ,81 Asia käsitellään seutuhallituksessa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä asian tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 15/21

51 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/ LIIKENNEALUEIDEN TUOTTEISTAMINEN, LOPPURAPORTTI Kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen Talousarvion 2015 toiminnallisena tavoitteena on, että seudullinen tuoterakenne liikennealueiden ylläpitoon valmistuu ja otetaan kunnissa käyttöön. Tuotteistaminen tukee kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen suunnittelukokonaisuutta ja parantaa sekä rakennesuunnitelman että MALaiesopimuksessa olevien hankkeiden toteuttamisedellytyksiä. Siitä saatavat hyödyt kunnille ovat: - alueellisesti yhtenevät yleisten alueiden ylläpidon käytännöt - kuntien yhteisten ylläpidon hankintojen helpottuminen sekä yhteistyö hankintojen kilpailuttamisessa - kuntien yhtenäinen kustannusten kohdistaminen ja kustannusseuranta ja sitä kautta mahdollisuus kustannusten vertailuun - kustannusten avaaminen päätöksenteon tueksi - helpottaa rahoitustarpeen laskentaa - kuntien yleisten alueiden ylläpidon laadunseurannan vertailtavuus - ylläpidon rajapintojen hälventäminen tai jopa poistaminen - kuntien yhteinen tuotantotapojen vertailu - omaisuuden tehokkaampi hallinta - ylläpidon markkinoiden kehittäminen Liikennealueiden tuotteistus toteutettiin lokakuu 2014-maaliskuu 2015, ja konsulttina toimi Ramboll. Hankkeen tuloksena saatiin seudun kunnille liikennealueiden ylläpidon yhteiset tuotekortit, kustannusrakenne, urakkatarjouspyyntömalli ja toimintaperiaatteet alan kehittämistä, kustannusten ja laadun vertailtavuutta sekä hankintayhteistyötä varten. Hankkeen ohjausryhmänä toiminut yhdyskuntatekniikan työryhmä on hyväksynyt loppuraportin Infrapalvelujen työryhmä käsitteli sen ja totesi, että tuotteistus on tärkeä ja siihen sitoutuminen on tavoitteissa onnistumisen edellytys. Työryhmä valmistelee suunnitelman työn jalkauttamisesta ja esittelystä kuntien ao. lautakunnille. Vuodelle 2016 esitetään liikuntapaikkojen ja viheralueiden tuotteistamista. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite: - loppuraportti Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: 16/21

52 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/ Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä loppuraportin ja lähettää sen kuntiin käsiteltäväksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Kokous keskeytettiin klo Kokousta jatkettiin klo /21

53 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/ SEUDULLINEN TIETOHALLINTOYHTEISTYÖ, PERUSTIETOTEKNIIKAN KILPAILUTUS (12.6) Seutusihteeri Pohjonen Vuonna 2015 tietohallinnolla on seudullisesti kolme teemallista painopistettä: 1) Asiakkaan vapaan valinnan ja liikkuvuuden mahdollistaminen, 2) Seudulliset oppimisympäristöt ja 3) Seudullisen joukkoliikenteen kehittäminen. Keskeisenä tietoteknisenä asiana on kilpailuttaa perustietotekniikan, järjestelmäpalvelujen sekä data ja puhepalvelujen hankinnat. Nykyiset sopimukset ovat päättymässä vuoden 2015 lopussa ja vuoden 2016 alussa. Tampereen kaupunkiseudun tietohallinnon johtoryhmä on päättänyt että Tampereen kaupungin tietohallinto valmistelee näiden seudullista kilpailutusta yhteistyössä kehyskuntien tietohallinnon kanssa. Tietohallintojohtaja Jarkko Oksala ja tietohallintojohtaja Arto Kahila osallistuivat kokoukseen Lync-yhteydellä. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää merkitä saadun selostuksen tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 18/21

54 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/ KESKUSTELTAVAT ASIAT (20 min) Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: Seutujohtajan infoasiat: Palaute Seutupäivästä Lempäälässä 2.6. Ennakkotiedot huhtikuun 2015 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, Muutos, tammihuhti Väkiluku, Muutos%, tammihuhti Työttömyys%, huhtikuu Työttömyys%, tammikuu Kangasala ,2 % ,2 13,1 Lempäälä ,6 % ,8 11,4 Nokia ,5 % ,1 15,5 Orivesi ,4 % ,8 15,1 Pirkkala ,1 % ,1 11,7 Tampere ,1 % ,8 17,8 Vesilahti ,4 % ,9 11,1 Ylöjärvi ,7 % ,6 13,7 Kaupunkiseutu ,2 % ,0 16,1 Kehyskunnat ,4 % ,1 13,4 Pirkanmaa ,1 % ,5 15,7 Suomi ,0 % ,9 13,7 Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 19/21

55 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/ PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET Sovitaan valmisteluun otettavat pääteemat ja valmistelukumppanit Palaute seututyöryhmille vuodelta 2014 MAL2- sopimuksen seuranta v. 2014, keskustelu Seudullisen paikkatiedon edistäminen Peruttu Teemakokous SH + KJK Työvoima-asiat MAL2- sopimuksen seuranta v TA 2016 lähetekeskustelu Seudullisen paikkatiedon edistäminen Työmatkakokous Oulussa Talousarvioraami 2016, lähetys kuntiin lausunnolle MAL3-sopimusprosessi ja työn organisointi Seutustrategian arviointiprosessi ja itsearvioinnin suorittamien TOT 1-4/ MAL3-prosessin jatkuminen Joukkoliikenneyhteistyösopimuksen päivittäminen /21

56 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/ KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo /21

57 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/ Aika: klo Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala, 2. vpj. Kankaala Kari johtaja Tampere Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti, 1. vpj. Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja Ylöjärvi Auvinen Kari vt. kunnanjohtaja Lempäälä Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia Tilalla: Rossi Riitta-Leena talousjohtaja Nokia Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Pohjonen Juhani seutusihteeri sihteeri, TKS Kutsutut Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere Itänen Mika 69 palveluyksikön johtaja Tampere Jouppila Vesa 69 TE-toimiston johtaja Pirkanmaan ELY-keskus Mansikkamäki Pekka 69 Työllisyys- ja turvallisuuspäällikkö Ylöjärvi Kurunmäki Kimmo 71 Seimelä Katja 73 seutusuunnittelupäällikkö TKS liikennejärjestelmä- Insinööri TKS 1/23

58 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/ KÄSITELTÄVÄT ASIAT ****** 3 68 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 69 SELVITYS TYÖLLISYYDENHOIDON PALVELUIDEN SEUDULLISESTA JÄRJESTÄMISESTÄ, LOPPURAPORTTI 4 70 LUKIOYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN KAUPUNKISEUDULLA JATKOTOIMENPITEET 6 71 MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA VUODELTA *** SEUDULLISEN PAIKKATIETOTUOTANNON KEHITTÄMINEN LÄHIJUNALIIKENTEEN KEHITTÄMINEN: SEISAKKEIDEN; ASEMIEN JA LIIKENTEEN SUUNNITTELU, TARJOUSPYYNTÖ PIRKANMAAN BUDJETTITAVOITTEET VALTION VUODEN 2016 TALOUSARVIOON KESKUSTELTAVAT ASIAT PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 23 2/23

59 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/ ****** 68 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (5 min.) Muistio 30.4., liitteenä. Keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Seutuhallituksen ja kuntajohtajien MAL2-seuranta, tässä kokouksessa PP yhteiskokous 25.7 MAL3-jatkokeskustelu, 11.6 kjk Lähiliikenneselvitys, tässä kokouksessa Seudullinen paikkatieto Jatkokäsittely tässä kokouksessa JP Lentoliikenteen kehittäminen, selostusteksti kuntien käsittelyn tueksi Kari Kankaala on toimittanut KJK:n jäsenille kunnissa käytettäväksi Tampere hyväksynyt KH:ssa 4.5. Muut? KKa 3/23

60 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/ SELVITYS TYÖLLISYYDENHOIDON PALVELUIDEN SEUDULLISESTA JÄRJESTÄMISESTÄ, LOPPU- RAPORTTI (60 min) Palveluyksikön johtaja Mika Itänen Työllisyydenhoidon kentällä toteutuneiden ja tulossa olevien muutosten vuoksi kuntien vastuu työllisyyspalveluiden järjestämisessä ja rahoituksessa kasvaa. Kaupunkiseudun kuntajohtajakokous käsitteli asiaa ja totesi, että työllisyydenhoidon seudullista yhteistyötä on kehitettävä ja palveluiden järjestämismalleja on syvennettävä ja ajateltava uudella tavalla. Kuntajohtajakokous asetti työryhmän pohtimaan työllisyydenhoidon palveluiden seudullista järjestämistä paikallisuus huomioiden. Työryhmän tavoitteeksi asetettiin tehdä eri vaihtoehdoista esitys kuntajohtajien kokoukseen vuoden 2015 maaliskuun loppuun mennessä. Mahdollinen lisäselvitystyö tulee laatia ulkopuolisen selvittäjän taholta vuoden 2015 loppuun mennessä, jonka jälkeen voidaan aloittaa mahdolliset uuteen toimintatapaan liittyvät valmistelutyöt, siten että se olisi valmis vuoden 2016 syksyllä. Mahdollinen seudullinen toimintamalli tulisi viedä käytäntöön alkaen. Selvitystyöryhmään nimettiin Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikön johtaja Mika Itänen (pj.), Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikön kehittämispäällikkö Riina Hiipakka-Lahti (siht.), Ylöjärven kaupungin työllisyys- ja turvallisuuspäällikkö Pekka Mansikkamäki, Tampereen kaupungin tilaajaryhmän vs. suunnittelupäällikkö Tuula Mikkonen ja Lempäälän kunnan talousjohtaja Kari Auvinen. Lisäksi työryhmään kutsuttiin kuulemis- ja puheoikeuden omaavaksi asiantuntijaksi Kuntaliiton työllisyyspolitiikan erityisasiantuntija Tommi Eskonen. Työryhmä kuuli myös kaupunkiseudun kuntien ja Pirkanmaan TE-toimiston edustajia. Työryhmä on saanut selvitystyön valmiiksi ja esittää (1) ensisijaisena vaihtoehtona seutuyhteistyön kehittämiseksi työllisyydenhoidon Kuntakokeilun syventämistä ja kunnallisen työllisyydenhoidon mallia yhden toimijan vastuuseen perustuen. Lisäksi työryhmä esittää, että kaupunkiseudun kunnat päättävät yhdessä osallistua mahdolliseen pilottiin. Mallin etuna on mm. selkeys ja hyvä kokonaisuudenhallinta. Järjestelmää yksinkertaistamalla ja prosessin kokonaishallintaa lisäämällä voitaisiin parantaa asiakaslähtöisyyttä, vaikuttavuutta ja kokonaistaloudellisuutta. Kokeilussa kunta ottaa kokonaisvastuun työmarkkinatukea saavien henkilöiden työllisyyspalveluista. TE-hallinnon vastuulle jää ansiosidonnaista ja peruspäivärahaa saavien henkilöiden työllistäminen sekä säh- 4/23

61 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/ köiset työvälityspalvelut. Kuntakokeilun syventäminen edellyttää lainsäädäntömuutoksia ja resurssien uusjakoa kuntien ja valtion välillä. Työryhmä esittää (2) toissijaisena vaihtoehtona seutuyhteistyön syventämiseksi kehittynyttä työllisyyspalveluiden seudullisen järjestämisen ja yhteistyön mallia. Työryhmän näkemyksen mukaan työllisyyspalveluiden tuotanto voidaan merkittävältä osalta seudullistaa yhteisesti järjestettäviksi palveluiksi. Kaupunkiseudulla yhteisesti tuotettavia palveluita voisivat olla erityisesti tuetun työllistämisen työnantajapalvelut (kuten työnetsijäpalvelu, työhönvalmennus, edelleen sijoitus sekä yrityksille maksettavat työllistämislisät), erilaiset palvelutarpeen ja työkyvyn arvioinnit sekä kunnan palkkatukityöllistäminen ja työkokeilujen hallinnointi. Paikallisesti järjestettävinä voi olla perusteltua säilyttää matalan kynnyksen palveluita (esimerkiksi sosiaalinen kuntoutus ja kuntouttava työtoiminta), jotka joka tapauksessa on tarpeen tarjota paikallisesti lähipalveluina, jotta etäisyys ei muodostu asiakkaalle palveluun osallistumisen esteeksi. Palveluyksikön johtaja Mika Itänen, työllisyys- ja turvallisuuspäällikkö Mansikkamäki Pekka jate-toi miston johtaja Vesa Jouppila on kutsuttu kokoukseen. Liitteet: - loppuraportti työryhmän muistio Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä loppuraportin, keskustella työryhmän esittämistä yhteistyövaihtoehtoisista ja sopia jatkotoimenpiteistä. Päätös. Asia palautettiin jatkovalmisteluun, josta vastaavat Kari Auvinen, Mika Itänen ja Pekka Mansikkamäki. Asiaan palataan syksyllä Todettiin pääperiaatteena, että kaupunkiseudun TYP:n johtoryhmään nimetään 2 henkilöä Tampereelta, joista toisella on asiantuntemusta sote-palvelusektorilta sekä1 henkilö kehyskunnista. 5/23

62 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/ LUKIOYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN KAUPUNKISEUDULLA JATKOTOIMENPITEET (15 min) Seutujohtaja Nurminen Taustaa Tampereen kaupunkiseudulla toisen asteen koulutusyhteistyö on tiivistynyt ammatillisessa koulutuksessa. Vuonna 2013 aloittaneen Tredun muodostamisella haluttiin vastata mm. työelämän tarpeisiin ja kuntien taloudellisiin haasteisiin. Tredun muodostamista koskenut selvitystyö toi ilmi myös tarpeen kaupunkiseudun lukioiden välisen yhteistyön tiivistämiseen. Selvityksessä ehdotettiin lisäksi ammatillisen ja lukiokoulutuksen yhteisen kehittämisfoorumin perustamista. Toisen asteen koulutusyhteistyö nousi uudelleen esille 2013, kun OKM käynnisti kansallisen uudistuksen toisen asteen rahoituksesta ja rakenteesta osana hallituksen rakenneuudistusta. Uudistusta ei saatu kuitenkaan toteutettua kuluvan hallituskauden aikana. Uudistuksen taustalla vaikuttavia tekijöitä olivat talous, ikäluokkien kehitys, osaamisvaatimukset sekä mm. seudullisuustekijät liittyen liikkuvuuteen ja vapaaseen valitaan. Tarkoituksena oli tehostaa koulutusjärjestelmän toimintaa, tarjota laadukasta koulutusta jatkossakin sekä lisätä koulutusmuotojen välistä yhteistyötä ja joustavuutta yhteiskunnan ja opiskelijoiden tarpeisiin. Kehittämisvaihtoehdot kaupunkiseudulla Kaupunkiseudulla kansallisen uudistuksen vaikutukset nähtiin ennen kaikkea taloudellisena haasteena, johon tulisi reagoida. Seutuhallitus ja kuntajohtajat kävivät yhteisen lähetekeskustelun etenemisestä syksyllä Kuntajohtajakokous jatkovalmisteli asiaa ja käsitteli etenemiselle neljä vaihtoehtoa, jotka kuntajohtajat veivät kuntakäsittelyyn. Vaihtoehdot olivat: 1. Vahvistetaan nykytilaa, jossa kukin kunta tekee omaa kehittämistyötään lukiokoulutuksen toimintatapojen uudistamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi. Tampere vastaa lisäksi Tredun toimintatapojen tehostamisesta. 2. Syvennetään Tampereen ja kehyskuntien lukioiden välistä yhteistyötä toimintatapojen uudistamiseksi ja voimavarojen tehokkaaksi kohdentamiseksi. Huomioidaan myös Tampereen yksityiset lukiot. 3. Syvennetään ammatillisen koulutuksen (Tredun) ja kuntien lukiokoulutuksen välistä yhteisyötä toimintatapojen uudistamiseksi ja voimavarojen tehokkaaksi kohdentamiseksi. 4. Tarkastellaan koko toisen asteen kokoamista yhden järjestäjän alle kampusajattelun ja kuntien tarpeet huomioivan toimipisteverkon pohjalta. 6/23

63 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/ Kuntien kannanotot koottiin kuntajohtajakokouksessa Kunnat kokivat tarkoituksenmukaiseksi edetä toisen asteen jatkokehittämisessä sisältö ja toiminta edellä, rakenteellisiin uudistuksiin ei tässä vaiheessa nähty mahdollisuutta. Suosituimmat etenemisvaihtoehdot olivat vaihtoehdot 2 ja 3. Jatkotoimenpiteet Kaupunkiseudun sivistysjohtajat ovat pitäneet tarpeellisena yhteistyön syventämistä, vaikka rahoitus- ja rakennelainsäädäntö ei kansallisesti edennytkään. Sivistysjohdosta koostunut valmisteluryhmä esitti kuntajohtajakokoukselle yhteistyön syventämistä seuraavien vaiheiden kautta: a) Laaditaan lukiokoulutuksen seudullinen tilannekuva. Laadinnassa hyödynnetään Tampereen lukioverkkoselvitystä b) Järjestetään sivistysseminaari päättäjille ja asiantuntijoille (12.5) tahtotilan tunnustelemiseksi yhteistyön syventämisessä. c) Kartoitetaan lukioiden konkreettiset yhteistyömahdollisuudet ja nykykäytännöt sekä päätetään uusien yhteistyöalueiden ja muotojen käyttöönottamisesta d) Valmistellaan valituista lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen ja kampuskohteista (pilotti) kuvaus yhteistyön kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista. Toimenpiteet ovat konkreettinen ja käytännön tasoinen polku nykytilasta uusiin yhteistyökäytäntöihin. Lukiokoulutuksessa merkittäviä yhteistyökäytäntöjä ei ole muodostunut jo useita vuosia käytössä olleen verkkokurssitarjottimen lisäksi. Työ tehdään seututoimiston ja kuntien yhteistyönä, ja se ajoittuu maaliskuusta loka-marraskuulle Työssä on huomioitu kytkentä mm. Tampereen kaupungin toisen asteen toimintamallin ja järjestämistavan arviointia ja kehittämistä koskevaan selvitykseen. Seutuhallitus käsitteli lukiokoulutuksen yhteistyön syventämistä koskevia työvaiheita , ja merkitsi työvaiheet a) ja b) tiedoksi. Jatkotoimenpiteisiin c) ja d) päätettiin palata sivistysseminaarin jälkeen. Sivistysseminaari Toisen asteen koulutuksen seminaariin oli kutsuttu päättäjiä seutuhallituksen lisäksi kuntien hallituksista sekä sivistys- tai vastaavista lautakunnista, kuntien lukioiden rehtorit, sivistysjohtajat ja henkilöstön edustajat. Paikalla oli noin 60 henkilöä. Seminaarissa kuultiin asiantuntijapuheenvuorot lukiokoulutuksen kansallisista haasteista, kaupunkiseudun lukiokoulutuksen tilannekuvasta (Liite) sekä luottamushenkilöiden puheenvuorot lukioyhteistyöstä. 7/23

64 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/ Seminaarin yhteenvetona voidaan todeta, että asiantuntijat ja kuntien päättäjät olivat yhtä mieltä siitä, että suurimmat koulutuksen järjestäjien haasteet ovat jatkossakin kiristyvät julkisen talouden sopeutustoimet. Ne ilmenevät lukiokoulutuksessa mm. suurentuvina opetusryhminä, pienentyvinä kurssivalikoimana ja vähentyvinä opetustunteina. Puheenvuoroissa ilmeni varsin korkea yhteisymmärrys siitä, että näihin haasteisiin tulee vastata syventämällä lukioiden välistä yhteistyötä, sillä kukin kunta koki tärkeänä oman lukion säilymisen ja kehittymisen. Erotuksena perinteiselle väljälle yhteistyölle esitettiin yhteistyön syventämistä lukiokumppanuudeksi. Asia käsitellään seutuhallituksessa Liite: - Tampereen kaupunkiseudun lukiokoulutuksen tilannekuva - Tiivistelmä sivistysseminaarista Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan todeta, että kaupunkiseudun lukioyhteistyön syventämistä jatketaan vaihtoehtojen 2 ja 3 pohjalta että seuraavaksi edetään konkreettisten yhteistyökohteiden kartoitukseen lukioiden välillä sekä Tredun ja Ylöjärven lukion kampusyhteistyössä. Päätös. Asia palautettiin jatkovalmisteluun. 8/23

65 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/ MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA VUODELTA 2014 (15 min) Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki MAL2-aiesopimuksen toteutumista seurataan vuosittain. Vuotta 2014 koskevan seurantaraportin valmistelusta on vastannut seutuyksikkö. Seurantatietojen kokoamista on tukenut seudun paikkatietotyöryhmä. Paikkatiedon käytön myötä raportissa on aiempaa monipuolisemmin karttoja ja muita paikkatiedosta tuotettuja kuvauksia. Toteutuminen on kuvattu kattavasti seurantaraporttiluonnoksessa, josta yhteenvetona: Kasvuun varautuminen: Kaupunkiseudun väestö kasvoi noin asukkaalla (1,1 %). Tampereen osuus kasvusta oli 63 prosenttia. Kasvua ja yhdyskuntarakenteen kehitystä ohjaa uusi Rakennesuunnitelma Raakamaan hankinta oli aktiivista, suurina hankintoina erottuivat Lielahti ja Tampereen ja Kangasalan raja-alue. Raakamaavaranto vaihtelee kunnittain laajoista yhtenäisistä alueista pieniin ja pirstaleisiin alueisiin. Lempäälän varanto ei vastaa kaupunkiseudun eteläistä kasvua. Jatkossa seurannassa tulee huomioida myös kunnan maanhankinta asemakaava-alueella. Kaavavaranto vastaa tavoitteita. Keskustojen kehittäminen ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen: Keskustojen kehittäminen oli aktiivista vuonna 2014 mm. Lempäälässä, Nokialla ja Pirkkalassa. Valtakunnallisesti merkittävin kohde oli Tampereen asemakeskus ja sen lähiympäristön suunnittelu. Keskustojen asemaa vahvistettiin Rakennesuunnitelmassa 2040 maankäytön ja liikkumisen lisäksi myös palveluverkon näkökulmasta tarkentamalla seudulliset periaatteet palveluverkon suunnittelulle. Valmistuneet asunnot kohdistuivat hyvin olemassa olevaan rakenteeseen ja joukkoliikenteen yhteyteen, kuten kuntakeskustoihin ja alueellisiin keskuksiin. Uusia rakentamisalueita olivat Vuores ja Risso. Valmistuneista pientaloista noin 75 % sijoittui asemakaava-alueelle. Kuntien välillä oli selviä eroja. Suunnittelutarveratkaisuissa kuntien erot ovat kuitenkin merkittävästi tasoittuneet viime vuosina. Sekä myönteisten että kielteisten suunnittelutarveratkaisujen määrä on laskenut tasaisesti. Merkittävät asumisen asemakaavat valmistuivat yhdyskuntarakennetta täydentäviin ja joukkoliikenteeltään hyviin kohteisiin, mm. Tampereen raitiotien varteen. Jatkossa on kiinnitettävä huomiota erityisesti lähijunaan tukeutuvien Lempäälän ja Nokian keskustojen sekä seudullisen raitiotievyöhykkeen asemakaavoitukseen. Asuntotuotannon monipuolistaminen: Asuntoja valmistui noin 2 600, vuosittaisen tavoitteen ollessa noin Pirkkalassa, Lempäälässä ja Orivedellä valmistui kuitenkin asuntoja tavoitteita enemmän. Kerrosta- 9/23

66 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/ loasuntoja valmistui seudulla selvästi tavoitteita enemmän, rivi- ja pientaloja vähemmän. Tulos kertoo kaupunkimaisen asumisen voimistumisesta. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen osuus koko asuntotuotannosta oli lähes tavoitteen mukainen (eräissä kehyskunnissa tavoite ylittyi selvästi), määrällisesti katsottuna jäätiin tavoitteesta. Omistusasuntoja valmistui selvästi tavoitteita vähemmän, mutta muita hallintamuotoja (erityisesti Tampereella vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja) enemmän. Seudun asuntorakentamista kuvaa pientalotonttien kysynnän ja omistusasumisen hiipuminen. Samanaikaisesti markkinoille vapautuu yhä enemmän pientaloja iäkkäiden asukkaiden hakeutuessa lähelle palveluja. Elinkeinoelämä kasvun tukeminen ja liikkumisen tapojen uudistaminen: Tampere-Pirkkalan lentoaseman kakkosterminaalin remontti valmistui maaliskuussa Tampereen AiRRport-konseptin kehittäminen nimettiin yhdeksi LVM:n lentoliikennestrategian kärkihankkeeksi. Liikkumisen tavat ovat hitaasti uusiutumassa. Pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttäjämäärät kasvoivat henkilöautoilua enemmän. Seudullisen raideliikenteen kokonaisratkaisu sisältyy rakennesuunnitelmaan 2040 ja maakuntakaavan 2040 luonnokseen. Tampereen raitiotiestä valmistui yleissuunnitelma 2014, minkä jälkeen on valmisteltu hankkeen toteutusta ja solmittu Tampereen kaupungin ja valtion välinen aiesopimus raitiotien toteutuksesta. MAL-aiesopimuksen ja erillisten kehittämisohjelmien mukaiset toimenpiteet ovat edenneet sovitulla tavalla. Kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä on edistetty rakentamishankkeiden ja joukkoliikenne-uudistuksen lisäksi useilla pienillä toimilla liikkumisen ohjauksesta älyliikenteen sovelluksiin. Seutuhallitus käsitteli asian kokouksessaan Sopimusosapuolten yhteinen seurantakokous pidetään syksyllä. Liite: - seurantaraportti, luonnos/ Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä seurantaraportin seurantakokouksen käsiteltäväksi ja että seutujohtaja voi hyväksyä raportin viimeistelyn vaatimat muutokset että kunnat sopivat seurantaraportin käsittelytavasta ja ajankohdasta päätöksenteossaan. 10/23

67 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/ Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Todettiin, että kunnat käsittelevät seurantaraportin kunnallishallituksissaan. 11/23

68 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/ *** 72 SEUDULLISEN PAIKKATIETOTUOTANNON KEHITTÄMINEN Seutusihteeri Pohjonen Seudullisessa suunnittelussa on lisääntynyt tarve paikkatietopohjaisesta suunnittelu- ja seuranta-aineistosta. Karttoja, saavutettavuusanalyysejä ja muita fyysiseen rakenteeseen liittyvää tietoa tarvitaan MALyhteistyössä sekä enenevästi myös palveluyhteistyössä. Paikkatiedon kehittäminen on aloitettu seudullisen paikkatietoryhmän työskentelyllä Seudullisen paikkatietotuotannon kehittämiseksi on valmisteltu esitys, jota on käsitelty kuntajohtajakokouksissa ja Jälkimmäisessä kokouksessa sovittiin, että paikkatietopalvelun organisointivaihtoehdot kuvataan ja arvioidaan. Alla olevaan taulukossa on kuvattu kaksi vaihtoehtoa paikkatietopalvelun sijoittumiseksi: seutuyksikkö ja muu organisaatio (esim. Tampereen kaupunki, Pirkanmaan liitto) Seutuyksikkö TEHTÄVÄT Tekniset tehtävät yhdessä kuntien kanssa: tiedonmäärittely, tieto rajapinnoille, tiedon avaaminen. Tietopakettien luominen seudun ja kuntien käyttöön Tulkintojen ja johtopäätösten tukeminen Paikkatiedon markkinointi ja koulutus kunnille Muu sijoittuminen, (esim. Tampereen kaupunki, Pirkanmaan liitto) Sama OHJAUTUVUUS Suora yhteys seudullisiin työryhmiin, nopeat tietopyynnöt ja vastaukset MAL- YHTEISTYÖ Läheisyysetu rakennesuunnitelma- ja aiesopimustyöhön Läheisyysetu palveluyhteistyöhön PALVELU- YHTEISTYÖ Välillinen yhteys seudullisiin työryhmiin: tietopyynnöt ja vastaukset osana organisaation muita töitä Paikkatietoa tilaustyönä Paikkatietoa tilaustyönä LIIKENNEJÄR- Läheisyysetu liikennejär- Paikkatietoa tilaustyönä 12/23

69 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/ JESTELMÄ- jestelmätyöhön YHTEISTYÖ INFRA Läheisyysetu infrapalvelujen yhteistyöhön KUSTANNUK- 1 htv, SET Ei muita aloituskustannuksia, vapaan lisenssin ohjelmat, toimistoinfra olemassa TOIMINNALLI- Yksi vastuuhenkilö SUUS Sijaistarpeen ratkaisu yhdessä Tampereen kanssa Tukee seututoimiston parityöskentelyä Henkilövaihdoksesta jatkuvuusriski YHTEYDET Suora yhteys seudullisen paikkatietotyöryhmän kautta kuntiin, liittoon ja Elyyn. Paikkatietoa tilaustyönä 1 htv, Ei muita aloituskustannuksia, vapaan lisenssin ohjelmat, toimistoinfra olemassa Työ jaettu useammalle (?) Sijaisuudet hoituvat talon sisällä Seututoimiston parityöskentely ei toteudu Jatkuvuus osana suurta organisaatiota Muut yhteistyömuodot eri paikkatietotoimijoiden kanssa. Yhteenveto ominaisuuksista: Paikkatiedon ja -tietotuotteiden kehittäminen on toteutettavissa molemmissa vaihtoehdoissa. Merkittävä ero on siinä, miten paikkatietotyöskentelyn ohjaaminen toteutuu ja miten paikkatietotyön niveltäminen onnistuu kulloinkin ajankohtaiseen seudulliseen ja kunnalliseen tietotarpeeseen. Näiltä osiltaan sijoittuminen seutuyksikköön on selkeämpi ja paremmin seutuyhteistyötä suoraan tukeva vaihtoehto. Seututoimistovaihtoehdon sisältämä yksi vastuuhenkilö malli on selkeä myös muille paikkatietoa tarvitseville asiakkaille eli kunnille. Parantuvan seutuyhteistyön hyödyt kunnille ovat myös ilmeiset. Työtapana molemmat vaihtoehdot tarjoavat samat elementit. Työtavassa korostuu tiedon luotettavuus, hyödynnettävyys ja portaisuus (kunta, seutu, maakunta, kansallinen). Jatkuvuus suuressa organisaatiossa on varmempaa. Myös osaamisvaatimukset ovat vaihtoehdoissa samat. Paikkatietoasiantuntijalta edellytetään teknistä paikkatieto-osaamista, karttatyöskentelyn hallintaa sekä tilasto-osaamista. Olennaista on myös seudullisten työryhmien tietotarpeiden tuntemus, yhteistyöprosessien tuntemus ja palveluverkkoajattelun hallinta. Kustannusten arvioidaan olevan samat molemmissa vaihtoehdoissa. Tampereen kaupungilla on laajaa paikkatieto-osaamista ja kattavaa omaa tietotuotantoa. Kaupungin aloitteesta on käynnistetty mm. seudullisen toimipaikkarekisterin kokoaminen. Seudulliselta työskentelyltä 13/23

70 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/ edellytetään kumppanuutta ja hyvää yhteistyötä Tampereen kaupunkimittauksen ja tietojohtamisen yksikköjen kanssa. Yhteistyö myös kehyskuntien ja esim. Pirkanmaan liiton paikkatieto-osaajien kanssa varmistaa, että toteutuvat ratkaistu palvelevat kaikkia toimijoita. Yleiskuvaus tehtävistä Paikkatietosuunnittelija/asiantuntijan tehtävänä on edellä kuvatun mukaisesti toimia seudun paikkatietoryhmän sihteerinä, vastata seudullisen paikkatiedon yleisestä kehittämisestä sekä tukea paikkatietopohjaisten aineistojen tietomäärittelyä, keruuta, saattamista rajapinnoille ja julkistamista kuntien kanssa. Lisäksi paikkatietosuunnittelija/asiantuntija suunnittelee seudullisia tietopaketteja keskeisten ilmiöiden kuvaamiseksi sekä osallistuu raporttien koostamiseen ja kehittää paikkatietoaineistojen käytettävyyttä ja hyödynnettävyyttä seudulla ja kunnissa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan, että seudullista paikkatietotuotantoa jatketaan seudun paikkatietotyöryhmänä, jonka kokoonpanoa voidaan tarpeen mukaan laajentaa ja muuttaa. Työskentely jatkuisi mm. MAL/RASU-seurannan kehittämisellä ja Tampereen aloitteesta käynnistyneen paikkatietorekisteri-hankkeen tukemisella, että seudullisen paikkatietotuotannon kehittämisen vaatima resursointi seutuyksikköön (1 htv.) ratkaistaan määräaikaisesti talousarviossa 2016, että ensi vaiheen tehtävänä on MAL/RASU-seurannan kehittäminen, tietotarpeiden täsmentäminen, tietomäärittelyjen valmistelu, aineistojen saattaminen rajapinnoille sekä paikkatietoryhmän työskentelyn koordinointi (sihteeri), että seudullista paikkatietoa kehitetään tiiviissä yhteistyössä Tampereen kaupunkimittauksen ja tietojohtamisen yksikköjen kanssa ja muiden paikkatietotoimijoiden kanssa, että tietotuotantoa koskevaa tulevaisuuden kokonaisratkaisua valmistellaan Tampereen kaupungin johdolla ja yhteyshenkilöinä kaupunkiseudulta on seutusihteeri Juhani Pohjonen. Päätös. Asia palautettiin jatkovalmisteluun. 14/23

71 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/ * 73 LÄHIJUNALIIKENTEEN KEHITTÄMINEN: SEISAKKEIDEN; ASEMIEN JA LIIKENTEEN SUUNNITTE- LU, TARJOUSPYYNTÖ (10 min) Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä Liikennejärjestelmäyhteistyön tavoitteena vuonna 2015 on selvittää lähijunaliikenteen kehittämisen ja uusien asemapaikkojen toteutuksen edellytykset. Tavoitteen toteuttamiseksi liikennejärjestelmätyöryhmä on valmistellut kokouksissaan ja konsulttitoimeksiannon käynnistämistä. Sisällön valmistelua on jatkettu erillisessä pienryhmässä, jossa on ollut edustettuna Liikenneviraston ja seututoimiston lisäksi seudun kunnista Tampere, Nokia, Lempäälä ja Kangasala. Tuloksena on valmistunut tarjouspyyntöasiakirjat sisältäen työohjelman. Lähijunaliikenteen kehittämistä on linjattu vuonna 2012 valmistuneessa selvityksessä sekä rakennesuunnitelmassa Selvityksen mukaan lähijunaliikennettä on tarkoitus kehittää neljän vaiheen kautta. Vaiheessa 1 otetaan seutulippualueella pysähtyvät junat mukaan seutulippujärjestelmään. Vuonna 2013 käynnistettiin seutulipun käyttökokeilu junissa Nokian ja Lempäälän asukkaille. Vuoden 2015 aikana kehitetään lippujen nettimyyntimahdollisuutta sekä clearingia ja kehitysvaiheen jälkeen VR+seutulippukokeilu voidaan vakinaistaa ja laajentaa koskemaan muitakin kaupunkiseudun kuntia. Vaiheessa 2 lisätään vuorotarjontaa ilman kalusto- tai infrainvestointeja. Lisävuoroista Nokian ja Oriveden suuntiin neuvotellaan osana LVM:n ja VR:n välistä ostoliikennesopimusta kaudelle Lempäälän suunnalla vuorotarjontaa pyritään parantamaan pysäyttämällä Turun IC-junat Lempäälässä. Vaiheissa 3 ja 4 lisätään junatarjontaa Nokian ja Lempäälään suuntiin ensin tunnin vuorovälillä ( ) ja myöhemmin tiheämmäksi (2030+). Lisätarjonta edellyttää investointeja uusiin seisakkeisiin, kalustoon ja pitkällä aikavälillä myös raidekapasiteettiin. Nyt käynnistettävä työ on aikaisempia selvityksiä konkreettisempi suunnitelma, jonka painopiste on lähivuosien toimenpiteissä. Työssä tuotetaan tietoa lähijunaliikenteen kehittämisen 3. vaiheen käynnistämisen edellytysten ja toimenpiteiden selvittämiseksi. Työn perusteella on mahdollista päättää uusien seisakkeiden rakennussuunnittelun käynnistämisestä tai seisakesuunnitelmien hylkäämisestä. Suunnitelman tavoitteena on määritellä pienten asemien ja seisakkeiden laatuvaatimusten minimitaso 15/23

72 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/ arvioida seisakkeiden tarkempia toteutuskustannuksia sillä tarkkuudella, että voidaan päättää seisakkeen jatkosuunnittelusta tai hankkeen hylkäämisestä määritellä laitureiden ja kulkuyhteyksien tilavaraukset yleiskaavoituksen taustatiedoksi laatia alustava liikennöintiaikataulu ja suunnitella kalustokierto 2020-luvun alkuun huomioiden uusien seisakkeiden avaaminen arvioida liikennöintikustannuksia ja liikennetaloudellista kannattavuutta todeta kriittiset maankäytön kehittämiskohteet. Työn tuloksena saadaan näkemys miten junatarjonta, maankäyttö ja seisakkeiden avaaminen toteutuvat suunnittain (Nokia, Lempäälä, Orivesi) seuraavan 10 vuoden aikana. Työ sisältää infrastruktuurin kehittämiseen ja liikennöintiin liittyvät toisiinsa limittyvät osiot. Seisakesuunnittelu tehdään esimerkkikohteiden avulla. Esimerkkejä ovat Sääksjärvi (pieni asema), Tesoma (seisake) ja Ruutana (pieni seisake). Lisäksi selvitetään toimenpidetarpeet nykyisen Lempäälän aseman kehittämiseksi. Työn rinnalla tehdään Liikenneviraston, Tampereen seudun joukkoliikenteen ja seututoimiston omana työnä lyhyt kuvaus siitä miten lähijunaliikennettä voidaan hankkia Tampereen seudulle tai laajemmin Pirkanmaalle vuoteen 2030 mennessä. Kuvauksessa huomioidaan mahdollisuus siirtää toimivaltaisen viranomaisen rooli LVM:ltä Tampereen joukkoliikenteelle sekä henkilöjunaliikenteen avaaminen avoimeen kilpailuun. Lähijunaliikenteen seisakkeiden, asemien ja liikenteen suunnittelun toimeksiannossa tilaajana toimii Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä. Toimeksiannon kustannukset jaetaan kuntayhtymän (50 %) ja Liikenneviraston (50 %) kesken. Työn aikataulu on seuraava: Kilpailun käynnistämispäätös Seutuhallitus Kilpailun avaaminen Tarjousaika päättyy Konsultin valinta liikennejärjestelmätyöryhmä Hankintapäätöksen käsittely kuntajohtajakokous Hankintapäätös seutuhallitus Työ alkaa Työ valmistuu Liikennejärjestelmäinsinööri Katja Seimelä on kutsuttu kokoukseen. Seutuhallitus käsitteli asian kokouksessaan /23

73 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/ Liitteet: - tarjouspyyntö ja työohjelma Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan käynnistää lähijunaliikenteen seisakkeita, asemia ja liikenteen suunnittelua koskevan selvityksen hankinnan, hyväksyä liitteen mukaiset tarjouspyynnön ja työohjelman ja että seutuhohtajat voi hyväksyä lopullisen tarjouspyynnön ja työohjelman. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 17/23

74 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/ PIRKANMAAN BUDJETTITAVOITTEET VALTION VUODEN 2016 TALOUSARVIOON (15 min) Edunvalvontapäällikkö Koskela Pirkanmaan budjettitavoitteiden valmistelun aikataulu on tänä vuonna myöhäisempi johtuen eduskuntavaaleista ja niiden jälkeisestä hallituksen muodostamisesta ja valtion talouden linjauksista/päätöksistä sekä ensi vuodelle että tuleville vuosille. Pirkanmaan budjettitavoitteita on käsitelty kahdesti maakuntahallituksessa ( ja ) ja Pirkanmaan kansanedustajien neuvottelukunnassa ( ). Tavoitteet on nyt asetettu kolmeen eri koriin: 1. korissa ovat kärkitavoitteet, 2. korissa muut määrärahakohteet ministeriöittäin, 3. korissa rakenteelliset uudistukset ja parannukset. Maakuntahallitus vahvistaa Pirkanmaan budjettitavoitteet Budjettitavoitteet ei ole virallinen asiakirja, joten sitä voi kommentoida hyvin vapaasti. Toivomme mielellämme kommenttejanne ti mennessä Seutujohtaja Nurminen Pirkanmaan budjettitavoitteissa nostetaan aluksi esiin Suomen kasvun käytävä HHT, jonka merkitystä Suomen kansantaloudelle ja kilpailukyvylle korostetaan. Konkreettiset Pirkanmaan budjettitavoitteet on esitetty kolmessa korissa seuraavasti: KORI 1: PIRKANMAAN EDUNVALVONNAN KÄRKITAVOITTEET - Pirkanmaan korkeakoulujen Tampere 3 -hankkeen toteuttamisen edistäminen - Valtatien 3 yhteysvälin Tampere-Vaasa investointien aloittaminen Hämeenkyrön ohitustien rakentamisella - Suunnittelurahoitukset osana eurooppalaisen TEN-T-ydinverkon Suomi-käytävän päärataa - Tampere-Pirkkalan lentoasema maan kakkoslentoasemaksi KORI 2: MINISTERIÖITTÄIN MUITA MÄÄRÄRAHAKOHTEITA - Tampereen yliopistollisen sairaalan uuden lasten ja nuorten sairaalan rakentamisen valtion rahoitus - Pirkanmaa pystyy tarjoamaan luonnonvaratutkimukseen uusia mahdollisuuksia - Vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAM:n valtion rahoitus - Valtionosuus ja -avustus teattereiden käyttökustannuksiin - Tampereen Keskusareenan valtion rahoitus 18/23

75 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/ Tie-, raide- ja joukkoliikenteen muut kohteet Pirkanmaalla Perusväylänpito, Valtatien 9 yhteysväli Tampere-Orivesi, Tampereen henkilöratapihan kehittäminen, Tampereen katuraitiotien toteuttaminen osana joukkoliikenteen kehittämistä - Maakunnan kehittämisrahan palauttaminen ja kohdentaminen ennakoitavaan rakennemuutokseen KORI 3: RAKENTEELLISIA UUDISTUKSIA JA PARANNUKSIA - Sote-uudistus ja strategia kunnasta itsehallinnollisena yhteisönä - Työssäkäyntialuepohjainen työllisyyspilotti - Aluehallinnon uudistus - MAL-sopimusmenettelyn jatkaminen Kaupunkiseudun kommentit: Kommentit perustuvat seutuhallituksen hyväksymiin neljän kohdan hallitusohjelmatavoitteisiin: 1) Tampereen kaupunkiseudun vahvistaminen Suomen kakkoskeskuksena 2) kaupunkiseudun kansainvälisen ja sisäisen saavutettavuuden parantaminen 3) kehittämiskärkien priorisointi työllisyyden ja elinvoiman parantamiseksi ja 4) kuntien uudistumisen tukeminen. Kori 1: Pirkanmaan edunvalvonnan kärkitavoitteet Kaupunkisetu yhtyy Suomen kasvukäytävää, Tampereen korkeakouluja ja liikennehankkeita koskeviin esityksiin. Kaupunkiseudun tärkein tavoite on valtion osallistuminen Tampereen raitiotien toteutuskustannuksiin. Myös Tampere-Pirkkalan kehittäminen LVM:n lentoliikennestrategian mukaisesti maan kakkoslentoasemaksi on erittäin tärkeää. Kärkitavoitteisiin tulee lisätä lähijunaliikenteen lisävuorojen hankinta. Kori 2: Ministeriöittäin muita määrärahakohteita Kaupunkiseutu pitää tärkeänä, että valtion budjettitavoitteisiin lisätään MAL-sopimusmenettelyn sekä pienten MAL-hankkeiden rahoituksen jatkaminen Budjettitavoitteisiin tulisi edelleen lisätä esitys valtion aktiivisesta asuntopolitiikasta kaupunkiseudulla. Tämä tarkoittaa mm. kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantotuen ja avustusten riittävyyttä valtion talousarviossa. Lisäksi Tampereen kaupunkiseudulle tulee suunnata käynnistysavustusta Helsingin seudun tapaan. Kori 3: Rakenteellisia uudistuksia ja parannuksia Kaupunkiseutu korostaa MAL-aiesopimusmenettelyn jatkamista, joka edistäisi kaupunkiseudun rakennesuunnitelman toteuttamista ja tukisi tältä osin myös Pirkanmaan maakuntakaavan toteutumista. MALaiesopimuksen valtio-osapuolten työryhmä on todennut menettelyn tarpeelliseksi suurilla kaupunkiseuduilla. 19/23

76 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/ Työllisyyskokeilua koskevan budjettitavoitteen osalta kaupunkiseudun kunnilla on valmius osallistua työllisyydenhoidon kuntakokoiluun edellyttäen, että lainsäädäntö ja rahoitusuudistukset toteutuvat. Sote-uudistuksen toteuttamista koskeva viesti budjettitavoitteisiin on, että uudistus tehdään yhdessä kuntien kanssa ja uudistuksen vaikutukset selvitetään riittävän monialaisesti. Liite: - Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2016 talousarvioon, luonnos Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan keskustella kaupunkiseudun kommenttien antamisesta Pirkanmaan liitolle. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 20/23

77 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/ KESKUSTELTAVAT ASIAT (20 min) Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: Lentoliikenteen kehittämishankkeen käynnistäminen: käsittelyjen eteneminen kunnissa ja projektijohtajan rekrytointitilanne (haku päättyy 24.5). Nokian kaupungin ratkaisu jätevesien puhdistamisesta ja seudullinen Keskuspuhdistamo Oy:n valmistelun eteneminen Kuntien lausunnot maakuntakaava 2040 luonnoksesta. Liite. Seutujohtajan infoasiat: Seutupäivä Lempäälässä 2.6. Työseminaarimatka Ouluun, ohjelmaluonnos liitteenä. Junakokouksen 11.6 kokousasiat: - MAL3-valmistelun käynnistäminen, - kuntayhtymän TA 2016 raamit, - keskustelu seutustrategian arvioinnin käynnistämisestä - edunvalvontatyön kehittäminen - paikkatieto - muuta? Lync-info12.6. aamulla seudullisesta tietohallinnosta, Jarkko Oksala Pirkanmaan liitolle on lähetetty jo ennakkoon näkemyksiä valtion vuoden 2016 budjettitavoitteiden valmisteluun. Liite. Kokoustiedotteet: INFRA-työryhmä SIVISTYS-työryhmä /23

78 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/ PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET Sovitaan valmisteluun otettavat pääteemat ja valmistelukumppanit Palaute seututyöryhmille vuodelta 2014 MAL2- sopimuksen seuranta v. 2014, keskustelu Seudullisen paikkatiedon edistäminen Peruttu Teemakokous SH + KJK Työvoima-asiat MAL2- sopimuksen seuranta v TA 2016 lähetekeskustelu Seudullisen paikkatiedon edistäminen Työmatkakokous Oulussa Talousarvioraami 2016, lähetys kuntiin lausunnolle MAL3-sopimusprosessi ja työn organisointi Seutustrategian arviointiprosessi ja itsearvioinnin suorittamien MAL3-prosessin jatkuminen Joukkoliikenneyhteistyösopimuksen päivittäminen /23

79 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/ KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo /23

80 Kokoustiedote MAANKÄYTTÖ JA ASUMINEN -TYÖRYHMÄN KOKOUS MAL3-AIESOPIMUKSEN VALMISTELU MAL3-aiesopimuksen valmistelu on käynnistynyt. Seutuhallitus ja kuntajohtajat pohjustivat valmistelua työpajallaan MASTO:n kokouksessa esitettiin yhteenveto työpajan tuloksista ja tarkennettiin edelleen aiesopimuksen sisällöllisiä tavoitteita. Työryhmässä painotettiin laatutekijöitä, materiaalitehokkuutta, rakennesuunnitelman toteutusohjelman huomioimista, keskusten kehittämistä ja täydennysrakentamista sekä sopimusosapuolten projekti- ja kokeiluvalmiutta. Aiesopimuksen laatimisen seuraavat vaiheet alustavine aikatauluineen ovat luonnos (syyskuu), alustava ehdotus (marraskuu), ehdotus (joulu-tammikuu) ja allekirjoitus (tammikuu 2016). MAL3- aiesopimusta käsitellään MASTO:ssa seuraavan kerran SEUDUN MAAPOLIITTISET PERIAATTEET Rakennesuunnitelmassa 2030 vuodelta 2010 linjattiin seudullisia maapoliittisia periaatteita ja toimenpidesuosituksia. Uusi Rakennesuunnitelma 2040 painottaa keskusten, joukkoliikennekäytävien ja muiden yhdyskuntarakennetta täydentävien toimenpiteiden merkitystä. Maapoliittiset periaatteet päivitetään vuoden 2015 aikana vastaamaan uuden rakennesuunnitelman mukaisia painotuksia. Aiheesta järjestetään syksyllä mm. maapolitiikan best practices -työpaja ja ELY-keskuksen seminaari. Lisäksi maapolitiikkaa käsitellään MASTO-työryhmän syksyn kokouksissa. ÄLYKÄS KAUPUNKI Tampereen kaupunki on vetovastuussa Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelman kokonaisuudesta Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus. Kaupunki tarjoaa toteuttajakonsortioiden hankkeille testausalustan ja soveltamisympäristön. Uuden hallitusohjelman mukaan INKA-ohjelma lopetetaan vuoden 2017 loppuun mennessä. Ensisijaisesti tämä tarkoittaa valtion rahoitusosuuden lopettamista. INKA:n lopettaminen korostaa MAL-aiesopimusten roolia kaupunkiseutujen elinvoiman edistämisessä. Jatkossa selviää, onko eurooppalaista ja paikallista rahoitusta ja niiden tuella toteutettavia hankkeita mahdollista jatkaa ilman valtion rahoitusosuutta. Lisäksi tulee selvittää, voidaanko Rakennerahaston rahoitusta ohjata MAL-ja kasvusopimusten kärkihankkeisiin. ILMASTOSTRATEGIAN TOTEUTUMINEN JA AJANKOHTAISET YMPÄRISTÖASIAT Työryhmä hyväksyi osaltaan ilmastostrategian toteuttamisraportin koskien yhdyskuntarakenteen kehittämistä vuonna Työryhmä keskusteli lisäksi ympäristönäkökulmien huomioimisesta MAL3- aiesopimuksessa. Sopimukseen tarvitaan resurssiviisaan ja luonnonvaroiltaan monimuotoisen seudun edellyttämiä konkreettisia hankkeita. Seutuyhteistyön jatkoa silmällä pitäen työryhmässä ehdotettiin kaupunkiseudun yhteisen ympäristöpolitiikan linjaamista. Kokouksessa olivat läsnä: Markku Lahtinen (pj., Kangasala), Kaisu Anttonen (Tampere), Maija Villanen (Lempäälä), Päivi Valkama (Orivesi), Santeri Kortelahti (Pirkkala), Ritva Kangasniemi (Ylöjärvi), Leena Strandén (Pir-ELY), Hanna Djupsjöbacka (Pirkanmaan liitto), Kimmo Kurunmäki, siht. (TKS), Katja Seimelä (TKS), Mikko Nurminen (Tampere), Pauli Välimäki (Tampere). Seuraavat kokoukset, huom. muutos: klo (seututyöryhmien yhteinen kokous) ja klo (MASTO). Lisätietoja: seutusuunnittelupäällikkö Kimmo Kurunmäki, puh

81 KOKOUSTIEDOTE SEUTUHALLITUKSEN KOKOUS TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN MAL-AIESOPIMUKSEN VÄLIARVIOINTI Kaupunkiseudun kunnat ja valtio ovat solmineet maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen, joka vahvistaa kaupunkiseudun rakennesuunnitelman toteuttamista. Seuranta vuodelta 2014 kertoo: Kasvuun varautuminen Kaupunkiseudun väestö kasvoi noin asukkaalla (1,1 %). Tampereen osuus kasvusta oli 63 prosenttia. Raakamaan hankinta oli aktiivista, mutta raakamaavaranto vaihtelee kunnittain. Lempäälän varanto ei vastaa kaupunkiseudun eteläistä kasvua. Kaavavaranto vastaa tavoitteita. Keskustojen kehittäminen Keskustojen kehittäminen oli aktiivista mm. Lempäälässä, Nokialla ja Pirkkalassa. Valtakunnallisesti merkittävin kohde oli Tampereen asemakeskus ja sen lähiympäristön suunnittelu. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Valmistuneet asunnot sijoittuivat hyvin olemassa olevaan rakenteeseen ja joukkoliikenteen yhteyteen, kuten kuntakeskustoihin ja alueellisiin keskuksiin. Vaikka kuntien välillä oli selviä eroja, niin valmistuneista pientaloista noin 75 % sijoittui asemakaava-alueelle. Merkittävät asemakaavat valmistuivat joukkoliikenteen hyviin kohteisiin, mm. Tampereen raitiotien varteen. Jatkossa on kiinnitettävä huomiota lähijunaan tukeutuvien Lempäälän ja Nokian keskustojen kaavoitukseen. Asuntotuotannon monipuolistaminen Asuntoja valmistui noin vuosittaisen tavoitteen ollessa noin Pirkkalassa, Lempäälässä ja Orivedellä valmistui kuitenkin asuntoja tavoitteita enemmän. Kerrostaloasuntoja valmistui tavoitteita enemmän, rivi- ja pientaloja vähemmän. Tulos kertoo kaupunkimaisen asumisen voimistumisesta. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen osuus koko asuntotuotannosta oli lähes tavoitteen mukainen. Elinkeinoelämä kasvun tukeminen Seudun mahdollisuuksia keskisen Suomen lentoliikenteessä korostava AiRRport-konsepti nimettiin LVM:n lentoliikennestrategian kärkihankkeeksi. Lentoliikenteen kehittämishanke on käynnistymässä. Liikkumisen tapojen uudistaminen Liikkumisen tavat ovat hitaasti uusiutumassa. Pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttäjät kasvoivat henkilöautoilua enemmän. Tampereen raitiotiestä valmistui yleissuunnitelma 2014, ja hankkeesta solmittiin Tampereen kaupungin ja valtion välinen aiesopimus. Kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä on edistetty myös useilla pienillä toimilla MAL-aiesopimuksen rahoituksen turvin. Valtion edustaja rakennusneuvos Matti Vatilo ympäristöministeriöstä kommentoi sopimuksen toteutumista seuraavasti: Hyvän seututyöskentelyn kautta kaupunkiseudulla on päästy osaoptimoinnista pois. Jatkossa tulee kiinnittää huomiota hyvään maapolitiikkaan, jotta kaavoitus ei muodosta asuntotuotannolle tulppaa. Nyt kohtuuhintainen asuntotuotanto on toteutunut seudulla hyvin taloudellisesti ankeat ajat huomioiden.

82 KOKOUSTIEDOTE UUTEEN AIESOPIMUSKAUTEEN VALMISTAUTUMINEN Seutuhallitus kävi kattavan lähetekeskustelun MAL3-sopimukseen valmistautumiseksi. Keskustelussa käsiteltiin sopimuskauden tavoitteita, sopimuksen teemoja ja valmisteluprosessia. Valmisteluprosessissa huomiota kiinnitettiin kuntien päättäjien ja sidosryhmien riittävään osallistamiseen. Uuden sopimuksen toivotaan tehostavan toimenpiteiden vaikuttavuutta. Sen arvioidaan olevan valmis allekirjoitettavaksi tammikuussa LÄHIJUNALIIKENTEEN KEHITTÄMINEN Seutuhallitus käynnisti hankinnan, jolla laaditaan ohjeita viihtyisien seisakkeiden rakentamiseksi. Esimerkkikohteina ovat Sääksjärvi (pieni asema), Tesoma (seisake) ja Ruutana (pieni seisake). Lisäksi selvitetään toimenpidetarpeet nykyisen Lempäälän aseman kehittämiseksi. Lisäksi selvitetään miten ja millä suunnilla junatarjontaa tulisi lähi vuosina lisätä. Kokouksessa olivat läsnä Anna-Kaisa Ikonen (Tampere) pj., Helena Rissanen, 1. vpj. (Pirkkala), Ari Perämaa 2. vpj. (Vesilahti), Sirkkaliisa Virtanen (Tampere), Atanas Aleksovski (Tampere), Killi Jokila (Lempäälä), Jarmo Kork (Nokia), Heikki Lyytinen (Kangasala), Kaarina Jokinen (Orivesi) ja Matti Höyssä (Tampere). Kokousmateriaalit löytyvät: tampereenseutu.fi - päätöksenteko seutuhallitus kokoukset 2015 Lisätietoja: Seutujohtaja Päivi Nurminen puh

83 Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk , työpajan yhteenveto

84 Työpajan 27.5 teemat 1. Sopimusmenettelyn tavoitteet 2. Sopimuksen teemat ja kärjet 3. Sopimuksen valmisteluprosessi ja resurssit Yhteenveto seuraavasta diasta alkaen

85 Sopimusmenettelyn tavoitteet (1/2) Hyvää MAL-sopimusmenettelyssä Valtion kanssa yhdessä tekemisen kumppanuus Kehitystä todennettavissa, ajattelu kuntalähtöisyydestä seutulähtöiseksi Seudun yhteinen edunvalvonta valtion suuntaan yksittäisiä kuntia vahvempaa ja tuloksellisempaa Rasu ja MAL toimivat hyvin toisiaan tukien Tavoitteet MAL3-sopimukselle Selkeä ja ytimekäs sopimus, jonka sisältö päättäjillä mielessä Pitkän aikavälin visio näkyviin ja siihen sitoutuminen Strategisesti merkittävät konkreettiset sopimusajan toimet, joissa valtio vaikuttajana ja jotka edistävät vision toteutumista lyhyellä aikavälillä: elinvoima, infra, joukkoliikenne, T&K, työllisyys

86 Sopimusmenettelyn tavoitteet (2/2) Toivotut kumppanuudet MAL3-sopimuksessa kuntien ja valtion välinen sitoutuminen kehittämistoimiin Pirkanmaan liitto mukaan valmisteluun: seudun kehityksen yhteiset tavoitteet, rahoitusmekanismit valmistelu aikaista laajemmin: kauppakamari, Pirkanmaan yrittäjät, asuntorakentajat Entä jos ei uutta MAL-sopimusta Kuntien keskinäinen MAL-sopimus, jolla sovitaan kuntien vallassa olevien asioiden edistämisestä Jatketaan nykyistä seurantakäytäntöä rakennesuunnitelman seurantana, kytkös maakuntakaavan seurantaan

87 Teemat ja kärjet (1/2) Yleistä MAL-aiesopimukseen samoja viestejä kuin seudun välittämissä hallitusohjelmaja budjettitavoitteissa. Aiesopimukseen tulee saada Rakennesuunnitelman toteutusohjelman mukaisia isoja strategisia kokonaisuuksia ja niiden sisään konkretisoivia sopimuskauden toimenpiteitä. Esimerkkeinä isoista kokonaisuuksista lentoasema/-liikenne, HHT, asemanseudut. Nopeat toimenpiteet ja kokeilut tukemaan isoja strategisia kohteita. Pitkän ajan tavoitteita tulee sisällyttää aiesopimukseen, jotta pysyvät edistettävien asioiden listalla. Erikoiskohde: elinvoimaa sopimuskauden kestävällä nuorisotyöllisyys-pilotilla: konkreettiset tavoitteet kunnat-valtio-ammattijärjestöt jne. -kumppanuudelle. MAL-aiesopimus keskittyy seudun ydinrakenteen ja ulkoisten yhteyksien kehittämiseen. Seudun ja kuntien toimissa on huomioitava lisäksi ydinseudun ulkopuolisten alueiden kehitys ja kehittäminen (keskus-maaseutu -kokonaisuus vahvuudeksi)

88 Teemat ja kärjet (2/2) Joukkoliikenne Asuntotuotanto Yhteydet seudulle Saatu aikaan hyviä tuloksia, jatkotyötä tarvitaan edelleen: palvelutaso, luotettavuus. Olennainen tekijä yhdyskuntarakenteen eheyttämisessä. Asemanseudut koko seutua palveleva kehityskohde, tarvitaan valtio-kumppanuutta. Raide ja bussi yhdeksi järjestelmäksi kunnilla vastuu sujuvuudesta. Miten toimijat saadaan mukaan? Rahoitusinstrumentit houkutteleviksi: valtion toimet Asuntotuotanto + joukkoliikenne. Erityishuomiota kohtuuhintaiseen asumiseen: ARA ja muu kohtuuh. Seutu monipuolisen asuntotuotannon ja joukkoliikenteen edelläkävijäksi. Keskustat, aluekeskukset, raja-alueet Kehittäminen heijastuu laajasti MALPEen. Lentokenttä/-liikenne tähtihankkeeksi: henkilöliikenne + rahti. Rahti synnyttää yritysmaankäyttöä kentän läheisyyteen. Kv. yritysten houkuttelu. HHT, päärata. Myös tämä vaatii valtiokumppanuutta. Valtatiet

89 Prosessi: Miten varmistetaan sopimuksen hyväksyminen valtuustoissa? Kunnilla oli hieman erilaisia näkemyksiä valtuuston osallistamisesta mm. kuntakoosta johtuen. Tarvetta koettiin toisaalta sekä runsaaseen keskusteluun (cafe-learning työskentelyyn) että vasta konkreettisia ehdotuksia sisältävän sopimusluonnoksen käsittelyyn. Alla yksittäisiä ehdotuksia: Valtuustokäsittelyssä tulee nojata rasu 2040 päätökseen sen periaatelinjauksia kirkastaen. Valtuustolle infoja/valtuustoseminaari/seutufoorumi, jossa hyödynnetään MAL2 väliarviointia MAL3 lähetekeskustelun pohjaksi Kunnallishallituksille yhteinen työseminaari Kuntien talousarvioihin valmistellaan yhteinen maininta sopimuksesta Sopimukseen ei tulisi ottaa asioita, joissa kunnat ovat keskenään eri mieltä. Valtuutettujen informointiin eri vaiheita kuvaavaa lyhyttä tiedotetta. Informointi mielummin usein ja kevyesti, kun harvoin ja raskaasti. Voisiko kunnallishallitus hyväksyä lopullisen sopimuksen valtuuston sijaan?

90 Prosessi: Miten ja mitä sidosryhmiä tulisi huomioida? Osallistamisen tavoitteena on vahvistaa alueen toimijoiden sitoutumista ja yhteistä viestiä edunvalvonnassa. Keskeiset sidosryhmät ovat elinkeinoelämä, mm. Kauppakamari, ja maakunnan liitto. Myös kuntien kaavoitus ja tekniset lautakunnat tulee osallistaa Kansalaisjärjestöt alkavat kiinnostua kaupunkiseudun kehittämisestä Järjestetään laajalle sidosryhmäjoukolle yhteinen MAL-foorumi, jossa yhteinen osuus ja teemakohtaiset työskentelyt

91 MAL3-aiesopimuksen valmisteluprosessi

92 Miten aiesopimus syntyy/matti Vatilo, YM, Alkutoimet: ongelmien kartoitus, tavoitteiden asettaminen, osapuolten tunnistaminen, aloituspäätös Sisällön valmistelu: yhteinen näkemys seudun tarpeita, valtion tavoitteet ja reunaehdot, muiden relevanttien osallisten tavoitteet Neuvotteluprosessi: oleellista riittävät resurssit ja toimivalta, kunnollinen projektinhallinta, kytkentä asian kannalta tärkeisiin prosesseihin (kaavoitus ym.) Päätöksenteko: vie aikansa, kytkennät talousarvio- ja kehysmenettelyihin, luottamusta rakentava menettely Toteuttaminen ja seuranta: vastuunjako, aikataulut, seurantaindikaattorit, riittävä sitoutuminen mahdollistamalla korjaavat toimenpiteet Esittäjän nimi alatunnisteeseen 10

93 MAL3-aiesopimusprosessi Tampereen kaupunkiseudulla Kuntien hallitukset ja valtuustot Yhteiskokous valtion kanssa Valmistelun käynnistäminen Tavoitteet/ Luonnos Alustava ehdotus Kuntakohtaiset käsittelyt tarpeen mukaisesti ? Ehdotus Tammikuu, valtuuston päätös Seutuhallitus 27.5 ja /23.9, tavoitteet Lokakuu , päätösesitys Seudun asiantuntija työryhmät / , päätösesitys Kuntajohtajakokous Seutufoorumi Sidosryhmien MALfoorumi Toukokuu Elokuu Syyskuu Marraskuu

94 Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISSEMINAARI Nina Lehtinen Seutusivistys työryhmän puheenjohtaja Aineistot: Tampereen kaupunkiseutu ja Tampereen kaupunki

95 Lukiokoulutuksen tarve ja verkko

96 Lukioverkko kaupunkiseudulla Lukiot Tampere, kunnalliset (7) Hatanpään lukio Tampereen teknillinen lukio Sammon keskuslukio Tammerkosken lukio Tampereen klassillinen lukio Tampereen lyseon lukio Tampereen aikuislukio Tampere, ei-kunnalliset (5) Kehyskunnat (6) Oriveden lukio Kangasalan lukio Lempäälän lukio Nokian lukio Pirkkalan lukio Ylöjärven lukio Rakennus- ja muutoshankkeet Tampere Hatanpään lukion perusparannus 2009 Aikuislukion toiminta ja Messukylän lukio Sammon lukioon 2010 Kaarilan ja Tammerkosken lukioiden yhdistäminen ja siirto Sampolaan Teknillinen lukio Tredun Hervannan toimipisteen yhteyteen 2014 Klassillisen lukion muutos- ja perusparannus 2015 Kehyskunnat Kangasalle uusi lukio v Ylöjärvelle uusi lukio v Tredun kanssa Lempäälään uusi lukio v Tredun kanssa Pirkkala on päättänyt uuden lukion suunnittelusta. Valmistumisaika v Nokia?

97 Lukioiden opiskelijamäärät Kunnallisten lukioiden keskimääräinen laskennallinen koko kaupunkiseudulla on ollut n. 370 (2012), 380 (2013) ja 400 (2014) oppilasta Tampere, kunnalliset Tampere, muut Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Ylöjärvi Kaupunkiseutu yhteensä *Yksityisten järjestäjien opp. määrät 2014 kerätty kyselyllä. Steiner koulun luvuissa on suuri poikkeama: (135) 2014 kysely vs. 308 (2013) Treen lukioverkkoselvitys

98 Tampereen kaupungin lukiokoulutukseen Tampereen ulkopuolelta hakeutuvat Kunta Nokia Ylöjärvi Pirkkala Lempäälä Orivesi Vesilahti Kangasala Tampere Tampereen ympäryskunnat Muut % 23 % 6 % Tampereelta kehyskuntiin hakeutuneita on yhteensä alle 60, joista suurin osuus on Ylöjärvellä (25)

99 Koulutustarve ja ikäluokat Nuorten määrä lisääntyy vuoteen 2025 mennessä n. 2200:lla nuorella, eli noin 18 %:lla Keskimääräisellä laskennallisella seudun lukiokoolla (n. 400) lisäkapasiteettitarvetta on n. kolmen lukion verran vuoteen 2025 mennessä.

100 16-18-vuotiaiden kehitys kaupunkiseudulla* Lukumäärä Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Vesilahti Ylöjärvi Tampere *Tampereen lukioverkkotarkastelu Lähteet: Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennuste ja Tampereen kaupungin vuoden 2014 väestösuunnite

101 Koulutustarve kaupunkiseudulla kasvaa merkittävästi. Toisen asteen koulutuspaikkoja tarvitaan lisää yli 2000 nuorelle, joista noin 1000 kohdentuu lukiokoulutukseen. Yhteistyöhankkeet Tredun kanssa parantavat toiminnallisia mahdollisuuksia koulutuksen ja esim. tukipalvelujen kehittämistyöhön Kehyskuntien uusien rakennusten ja kehittyvien olosuhteiden ennakoidaan lisäävän niiden vetovoimaa ja vähentävän hakeutumista Tampereelle

102 Tiivis talouskatsaus

103 Koulutuksen kustannukset Tukipalvelujen kustannukset Opetuksen kustannukset Kustannukset yhteensä Tukipalvelujen kustannukset Opetuksen kustannukset Kustannukset yhteensä 0 0 Tampere Yhteiskustannuksiin on sisällytetty sis. pääoma ja kiinteistönhuoltokulut. Tukipalvelut käsittävät hallinnon ja ruokailun.

104 Koulutuksen kustannukset/opiskelija Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Ylöjärvi Tukipalveluiden kustannukset Opetuksen kustannukset Kustannukset yhteensä Yhteiskustannuksiin on sisällytetty sis. pääoma ja kiinteistönhuoltokulut. Tukipalvelut käsittävät hallinnon ja ruokailun.

105 Valtion- ja kunnan osuudet/opiskelija Kunnan osuus/opiskelija Valtionosuus/opiskelija Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Ylöjärvi Seudun kaikki kunnat sijoittavat rahaa lukiokoulutukseen valtionosuuden lisäksi. Pienin osuus oppilasta kohden on Pirkkalassa ja suurin Ylöjärvellä.

106 Havaintoja Opetuksen kustannuksissa on jonkin verran eroja Eroavaisuuksia kuntien välillä kunnan sijoittaman ns. oman rahan määrässä aiheuttavat erityisesti kiinteistö- ja pääomakulut Tukipalveluissa pieniä eroavaisuuksia esimerkiksi ruokailukustannuksissa Pääosin erot syntyvät kiinteistöihin liittyvistä kustannuksista Kustannuseroissa näkyy myös kunnan mahdolliset panostukset laajempaan opetukseen

107 Tietoja lukioiden toiminnasta ja opetuksesta

108 Lukiokoulutuskysely 2015 yhteenveto Tampereen kaupunkiseutu toteutti lukiokoulutuskyselyn lukiokoulutusta järjestäville jäsenkunnilleen 2015 Kysymysten perusta oli sama kuin OKM:n suunnittelema kysely toisen asteen koulutuksen järjestämislupia hakeville Tavoitteena selvittää seudullista tilannekuvaa lukuja syvemmältä Aihepiirit: Toiminnalliset ja ammatilliset edellytykset lukiokoulutuksen järjestämiseen Yhteistyömuodot alueen muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa Kuvaus pysyvistä yhteistyökäytänteistä työelämän tai muiden keskeisten sidosryhmien ja yhteisöjen kanssa Tarjottavat vieraat kielet Koulutuksen järjestämiseen tarkoitetut tilat ja välineet Lukiokoulutuksessa hyödynnettävät laadun,- vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden mittaus/seurantatavat Opetushenkilöstön kuvaus ja keskeiset tiedot

109 Toiminnalliset ja ammatilliset edellytykset Kaupunkiseudun lukiokoulutusta järjestävät kunnat ovat vahvoja, kaikki tärkeät edellytykset täyttäviä järjestäjiä Oppimisympäristöjä kehitetään ja modernisoidaan voimakkaasti, opetusteknologiaa lisätään laajasti koko kaupunkiseudun tasolla Kasvava väestömäärä tukee palveluiden järjestämistä Edellytykset ovat vahvat: Kasvava väestöpohja, kehittyvä ja laajeneva elinkeinoelämä

110 Yhteistyömuodot alueen muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa ja yhteistyö esimerkiksi työelämän kanssa Tredu yhteistyö usein hyvää ja systemaattista helppo neuvotella yhteisen kumppanin kanssa Yhteistyötä on seudullisen osaamisen kehittämisen, joidenkin verkkokurssien, kansainvälistymisen sekä tieto- ja viestintätekniikan yhteistyön muodossa Lukioilla on huomattavia eroja esimerkiksi yhteistyökäytännöissä työelämän ja korkeakoulujen kanssa, osalla lukioista tämä on systemaattista, toisilla varsin ohutta Työelämän kanssa ei ole pysyviä yhteistyökäytänteitä Työssä oppimisen kurssi yhdessä Pirkanmaan Osuuskaupan kanssa.

111 Tarjottavat vieraat kielet Kaikilla lukioilla laaja perustarjotin kieliä (EN, SA, RA, VE ym.) Ryhmien muodostumisessa eroja, voitaisiinko yhteistyöllä saada muodostumaan esim. pitkän ranskan ryhmiä? Yhteistyöopetuksella myös harvinaisempia kieliä (esim. Orivedellä kiinan kieli) Verkko-opetuksessa yhteistyöpotentiaalia erityisesti harvinaisemmissa kielissä

112 Koulutuksen järjestämiseen tarkoitetut tilat ja välineet Lukiokoulutusta pidetään arvossa kaikki kunnat panostavat kiinteistöihin ja oppimisympäristöihin Uusi tiloja suunnitteilla tai rakenteilla mm. Pirkkalaan ja Lempäälään, Ylöjärvellä ja Kangasalla varsin rakennukset Tampereella aktiivista peruskorjaustoimintaa Erityisesti tietotekninen kehitys luonut modernisointitarpeita, joihin on vastattu kaikissa kunnissa

113 Lukiokoulutuksessa hyödynnettävät laadun,- vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden mittaus- ja seurantatavat sekä opetushenkilöstö Kaikilla lukioilla aktiivista toiminnan seurantaa, mikä kuitenkin on hyvin eri tasoista Käytettävissä menetelmissä merkittäviä eroja ja erilaisia kuntakohtaisia tapoja (BSC, kyselyt, työsuunnitelmat, rehtorin osallistuminen opetustunneille, tulospalkkaus jne.) Opetushenkilöstö kaikissa kunnissa pätevää ja motivoitunutta Opetushenkilöstön osaamista kehitetään seudullisesti

114 Keskeiset johtopäätökset kokonaisuudesta

115 Yhdistäviä positiivisia tekijöitä Kaupunkiseudun lukiokoulutusta järjestävät kunnat ovat vahvoja, kaikki tärkeät edellytykset täyttäviä järjestäjiä Oppimisympäristöjä kehitetään ja modernisoidaan voimakkaasti Tredu-yhteistyö on usein hyvää ja systemaattista kuntien on helppo neuvotella yhteisen kumppanin kanssa Yhteistyötä on seudullisen osaamisen kehittämisen, joidenkin verkkokurssien, kansainvälistymisen sekä tieto- ja viestintätekniikan yhteistyön muodossa Opetushenkilöstö pätevää ja motivoitunutta, osaamisen kehittäminen seudullisessa hallinnassa

116 Esimerkkejä yhteistyömahdollisuuksista Lukioilla on huomattavia eroja esimerkiksi yhteistyökäytännöissä työelämän ja korkeakoulujen kanssa, osalla lukioista tämä on systemaattista, toisilla varsin ohutta Työelämäyhteistyössä kehittämismahdollisuus, nykyisellään kunnat huomattavan eri tasoilla yhteistyössä Tarjottavissa kielissä on eroavaisuuksia ja yhteistyömahdollisuuksia Laadun ja vaikuttavuuden seurannassa on merkittäviä yhteisiä kehittämismahdollisuuksia, tällä hetkellä seurantatavat eroavat merkittävästi Opiskelija- ja oppilashuollon yhteistyökäytännöt

117 Kiitos!

118 KOHDE- JA VUOKRASOPIMUS- VERTAILU LUOTTAMUKSELLINEN NEWSEC ASSET MANAGEMENT OY TOMI VENTOVUORI & JOONA NYMAN

119 AGENDA & TAVOITTEET ESITYKSEN SISÄLTÖ Neuvotteluiden aikataulu Kohde- ja tarjousvertailu Neuvottelun tavoitteet, jatkotoimenpiteet TAVOITTEET PALAVERILLE Kohdevalinnat sopimusneuvotteluihin Keskeisimmät vaatimukset, tarkennukset sopimusneuvotteluihin Päivämäärät sopimusneuvotteluille

120 AIKATAULU VALMISTAUTUMINEN Strategia NEUVOTTELUT Edistäminen Kaupankäynti PÄÄTTÄMINEN Sovitut ehdot ja hyväksyminen Tarjoukset Tärkeät saavutettavat asiat Neuvoteltavat asiat Toivelista Myönnytyslista Omistajan tavoitteiden selvittäminen Tarjouksen sisällön selvittäminen Yhteenveto Pirkanmaan ehdotuksen tekeminen Argumentointi Vastaehdotukset & myönnytykset Päätösehdotus Sovittujen asioiden kirjaaminen (yhteisymmärrys) Lopullisten sopimusehdotuksen läpikäynti ja kommentointi Taktiikan ja roolien läpikäynti Avausneuvottelut vko 24 Tarkennetut tarjoukset 4.6. Tarkennetut tarjoukset Neuvottelu Päätösehdotus vko 24/25 Esisopimus vko 25/26 Ensisijaisen kohteen valinta Lisätietopyynnöt Kokonaisaikataulu: Tilojen haltuunotto

121 VAIHTOEHTOISET KOHTEET TECHNOPOLIS KOY KOSKITAMMI (ex-pellava) FINNPARK (P-ANTTILA)

122 KOY KOSKITAMMI YLEISIÄ KOMMENTTEJA KOHTEESEEN JA TARJOUKSEEN LIITTYEN Pohjola Kiinteistösijoitus Oy sopimuskumppanina luotettava Markku Mäkiaholla mandaatti tehdä päätöksiä nopeasti Vuokraus ehdollinen kiinteistökaupalle (omistaja Sandvikin Eläkesäätiö) Nykyinen tila korkeaa raakatilaa, joka vaatii täyden remontin Tarjouksen mukaisesti omistaja remontoi tilat rakennustapaselosteen mukaisesti toimistoksi Omistaja vastaa väliseinien suunnittelusta ja toteutuksesta (pohjakuvan mukaisesti) Vuokralainen vastaa irtaimistosta (tavanomainen ehto) Vanhassa rakennuksessa haasteena sisäilmaolosuhteet (työn jälki, IV-järjestelmä), omistajan puolesta mahdollista todentaa Edustava sijainti Toimistokäyttö vastaa nykyistä asemakaavaa Autopaikat pääasiallisesti Koski-Pysäköinti Oy Sosiaalitilat (kohtuullinen erillisveloitus) ja pyöräparkit (ilmainen)

123 P-ANTTILA YLEISIÄ KOMMENTTEJA KOHTEESEEN JA TARJOUKSEEN LIITTYEN Finnpark Oy on Tampereen kaupungin omistama tytäryhtiö Päätöksentekoprosessi (nopeus), hankkeen rahoitus ja aikataulun varmuus? Nykyinen kaavamerkintä pysäköinti- ja liiketilaa (ei rakennussuojelumerkintää) Katutaso 319 m 2 Nykyinen tila liiketilaa, joka vaatii täyden remontin Tarjouksen mukaisesti omistaja remontoi tilat rakennustapaselosteen mukaisesti toimistoksi Omistaja vastaa väliseinien suunnittelusta ja toteutuksesta (pohjakuvan mukaisesti) Vuokralainen vastaa irtaimistosta (tavanomainen ehto) Vanhassa rakennuksessa haasteena sisäilmaolosuhteet (työn jälki, IV-järjestelmä) Tulee saada varmuus ikkunoiden riittävälle koolle ja siten toimiston valoisuudelle m 2 Kiinteistössä kattavasti autopaikkoja (markkinahintaisia) Sosiaalitilat voidaan rakentaa (vuokralaisen vuokrattavaa alaa)

124 TARJOUSVERTAILU Huomioita: 2-4 vapaakuukautta, efektiivinen vuokrataso 10 v. sopimus (4 vapaa-kk): 19,28 /m 2 /kk 8 v. sopimus (2 vapaa-kk): 20,74 /m 2 /kk Kellariin voidaan rakentaa 95 m²:n sosiaalitilat, vuokrataso 8,1 /m² Ei huomioitu yo. kokonaisvuokratasossa / neliöissä

125 TARJOUSVERTAILU Huomioita: Pohjola Kiinteistösijoitus Oy:ltä hyvä vastaantulo Joustava sopimus Suurimman riskin periaate : vuokranantajan näkökulmasta 8 vuoden määräaikainen sopimus (huolimatta optiosta) 3.6. Markku Mäkiaho myöntänyt lisäksi 2 vapaakuukautta, efektiivinen vuokrataso 20,36 /m 2 /kk

126 TARJOUSVERTAILU Huomioita: Pakolliset palveluveloitukset 2,72 /m 2 /kk Kokonaisvuokraan jyvitetään yleisiä tiloja 15 % Hyötyala m 2 Hyötyalan mukainen todellinen kokonaisvuokra 29,03 /m 2

127 TARJOUSVERTAILU Efektiivinen vuokratuotto (huomioi vuokravapaat kuukaudet) vaalean sinisellä Technopolis: todellinen vuokrataso suhteutettuna käytössä oleviin neliöihin Sopimuksen mukainen kokonaisvuokrataso Pinta-alat: P-Anttila m 2 Koy Koskitammi m 2