TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2012

Transkriptio

1 Valtuusto TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2012 Osa 1 (2) Hyväksytty hallituksessa

2

3 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus 1 2. Olennaiset tapahtunat tilikaudella ja arvio tulevasta kehityksestä Sairaanhoitopiirin tunnuslukuja Olennaiset tapahtumat tilikaudella Tulevaisuuden näkymät 9 3. Kuntayhtymän tehtävä ja organisaatio Tehtävät Toimielimet Hallituksen asettamat toimielimet Sisäinen organisaatio Sairaanhoitopiirin jäsenkunnat Strategiset päämäärät HUS:n sairaanhoitotoiminta Jäsenkuntien palvelusuunnitelmien toteutuminen Hoitopalvelut ja hoidetut eri henkilöt Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy Kalliin hoidon tasaus Siirtoviiveet Hoitotyö Henkilöstö Henkilöstövoimavarat Palkkakustannukset ja vuokratyövoima Henkilöstön osaaminen ja koulutus Työhyvinvointi Tasa-arvo ja kieliohjelma Opetus ja tutkimus Opetus ja tutkimus, yleistä Opetus Tieteellinen tutkimus Kehittämistoiminta Kuntayhtymätasoiset strategiset kehittämishankkeet Muut toiminnan kehittämishankkeet Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät Yleistä Ulkoisen toimintaympäristön kautta tulevat riskit Potilas- ja lääkehoitoon liittyvät riskit Rahoitustoiminnan riskit Omaisuusriskit ja investoinnit Toiminnan keskeytymisen riskit Tietoturvaan ja tietojärjestelmiin liittyvät riskit Henkilöstöriskit Selonteko sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan järjestämisestä Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Keskeiset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämiskohteet Ympäristötekijät ja kestävä kehitys Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus ja rahoitusasemassa tapahtuneet muutokset Kokonaistulot ja menot 104 I

4 Sisällysluettelo Sivu 13. Konsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet Talousarvion toteutuminen Seurantaa koskeva sääntely Määrärahojen ja tuloarvoiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen 121 Sairaanhoitoalueet HYKS-sairaanhoitoalue Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue Hyvinkään sairaanhoitoalue Porvoon sairaanhoitoalue 196 Tulosalueet HUS-Tilaskeskus tulosalue Yhtymähallinto tulosalue HUS-Työterveyshuolto Ulkoinen tarkastus Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset 284 Liikelaitokset HUS-Kuvantaminen liikelaitos HUSLAB HUS-Apteekki Ravioli liikelaitos HUS-Desiko liikelaitos HUS-Logistiikka liikelaitos HUS-Servis liikelaitos Liikelaitosten vaikutus kuntayhtymän talouteen 435 Taseyksiköt Tietohallinto Apuvälinekeskus Allekirjoitukset ja merkinnät Tilinpäätöksen allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä 476 II

5 Sisällysluettelo Sivu Tilinpäätös ja toimintakertomus 2012 asiakirjan liitteet Liite 1A: Valtuuston jäsenet vaalikaudella Liite 1B: Hallituksen jäsenet vuonna Liite 1C: Lautakuntien jäsenet vuonna Liite 1D: Tarkastuslautakunta Liite 1E: Kunnallisten liikelaitosten johtokunnat vuonna Liite 1F: HUS:n 100 % omistamien tytäryhtiöiden hallitusten jäsenet 487 vuonna 2012 Liite 2A: Jäsenkuntien palvelusuunnitelmien toteutuminen vuonna Liite 2B: Jäsenkuntien maksuosuudet vuosina deflatoimattomat luvut Liite 2C: NordDRG-tuotteiden lukumäärä vuonna Liite 2D: Hoitopäivien lukumäärä vuonna Liite 2E: Käyntityyppituotteiden lukumäärä vuonna ilman ostopalvelukäyntejä Liite 3: HUS:n jäsenkuntien deflatoidut maksuosuudet euroa/asukas 494 vuosina Liite 4: Kalliin hoidon tasaus jäsenkunnittain (tuhansina euroina) Liite 5A: Henkilöstön lukumäärä vuonna Liite 5B: Henkilötyövuodet vuonna Liite 6: HUS-Kuntayhtymän tuloslaskelma Liite 7: Erillinen liite: Jäsenkuntakohtaiset taulukot III

6

7 Sairaanhoitopiirin toimitusjohtajan katsaus 1 Sairaanhoitopiirin toimitusjohtajan katsaus Vuoden 2012 vaikea yhtälö Vuoden 2011 tilinpäätöksen katsauksessani totesin, että kyseinen vuosi oli ollut toiminnallisesti HUS:n historian vilkkain. Vuodesta 2012 muodostui vielä vilkkaampi. Palvelutuotanto kasvoi edellisestä vuodesta 2,5 % ja ylitti samalla vuoden 2012 talousarvioon sisältyneet suoriteluvut 2,6 %:lla. Tämä johtui osittain väestönkasvusta HUS-alueella, väestön ikääntymisen vaikutuksesta, yleisestä julkisen sairaanhoidon kysynnän kasvusta ja myös muualta maasta HUS:n sairaaloihin suuntautuneesta kysynnästä. Tuotannon rakenteen muutos avohoitopainotteisemmaksi jatkui edelleen. Hoitopäivätuotteiden määrä väheni 6,2 %, NordDRG-tuotteiden, joka on laajin ja tärkein tuoteryhmä, määrä kasvoi 2,4 % ja käyntituotteiden määrä kasvoi 0,8 %. Myös HUS:n järjestämät terveyskeskuspäivystyskäynnit lisääntyivät merkittävästi. Palvelutuotannon lisääntymisestä huolimatta jonotilanne ei korjautunut vuoden 2012 aikana. Tosin esimerkiksi kolmen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna jonot olivat merkittävästi lyhyemmät, mutta sairaanhoitopiirien välisessä vertailussa vuoden 2012 lopussa HUS sijoittui aikaisempaa heikommin. Talouden kehitys oli kaksijakoinen. Vuoteen 2012 lähdettiin vaikeassa tilanteessa johtuen vuoden 2011 merkittävästä talousarvion ylittymisestä. Toimintakuluissa oli kasvuvaraa vain runsas yksi prosentti. Tämän johdosta käynnistettiin heti vuoden 2011 tilinpäätöstietojen valmistuttua toimenpiteet toimintakulujen kasvun pitämiseksi mahdollisimman maltillisina potilashoidon velvoitteet huomioiden. KVTES:n palkankorotusten ajoittuminen vuoden 2012 alkuun vaikeutti kulujen vertailtavuutta. Alkuvuonna kulukehitys vaikutti edelliseen vuoteen verrattuna poikkeuksellisen voimakkaalta, mutta tilanne tasoittui vuoden aikana. Toimenpiteet suunnattiin erityisesti kesäaikaan ja toisaalta joulukuuhun. Toimintakulujen vertailukelpoinen kasvu (ilman uusia kunnilta HUS:lle siirrettyjä toimintoja) oli 4,4 %. Sitovat nettokulut, joka oli talousarvion uusi talouden mittari, ylittyivät 2,1 %. Tammi-lokakuun tilanteessa ylitys oli vielä 3,1 %. Talousarvion toimintakulujen ylitys oli pienin viiteen vuoteen. Jäsenkuntalaskutus kasvoi 2,8 %, joka huomioiden HUS-alueen noin yhden prosentin asukasmäärän kasvun oli varsin maltillinen. Sairaalakustannusindeksillä deflatoituna jäsenkuntien maksuosuudet alenivat. Muiden kuin jäsenkuntien laskutus kasvoi sen sijaan 8,0 %, mikä oli myönteinen ja tavoitteen ylittävä tulos. Vertailukelpoiset toimintatuotot kaiken kaikkiaan kasvoivat 3,5 %. Vertailukelpoisten toimintakulujen ja poistojen kasvaessa yhteensä 4,4 % ja nettorahoituskulujen kasvaessa 6,2 %, syntyi toiminnallinen 21,6 miljoonan euron alijäämä, joka ylitti asetetun alijäämätavoitteen (12,0 miljoonaa euroa) 9,6 miljoonalla eurolla. Alijäämää lisäsi 13,9 miljoonalla eurolla tammikuussa 2012 saatu tieto marraskuussa 2011 solmitun KVTES:n lomaoikeuksien muutoksen aiheuttaman vuodelle 2012 kirjattavan varauksen suuruudesta sekä helmikuussa 2012 oikaistu virheellinen tieto valtion opetus- ja tutkimuskorvausten suuruudesta. Yhteensä alijäämäksi muodostui 35,5 miljoonaa euroa, joka merkitsi aiemmin kertyneiden ylijäämien kääntymistä kumulatiiviseksi noin 10 miljoonan alijäämäksi. HUS:in investointiohjelman merkittävin kohde vuonna 2012 oli Meilahden tornisairaalan peruskorjaus, maanalaisten pysäköintitilojen lisärakentaminen ja useat tärkeät laitehankinnat. Uuden lastensairaalan rakentaminen synnytti laajan kansalaisaktiviteetin. 1

8 Sairaanhoitopiirin toimitusjohtajan katsaus Palvelutuotannon tuottavuus mitattuna DRG-pisteen hinnalla parani 0,9 %, mutta mitattuna DRG-pisteiden määrällä per henkilötyövuosi heikkeni 0,4 %. Tavoitteiksi oli molemmissa asetettu 1,5 %:n tuottavuuden parannus. Sairaanhoitopiirin kahdessa muussa päätehtävässä, tieteellisessä tutkimuksessa ja opetuksessa, kehitys oli vuonna 2012 myönteinen aikaisempien vuosien tapaan. Työolobarometrissa henkilöstön työhyvinvointia, motivaatiota ja johtamisen onnistumista kuvaavat mittarit kehittyivät myönteisesti vuoden 2012 aikana. Henkilöstön sairauspoissaolot vähenivät. Vuoden aikana valmisteltiin yhdessä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa uuden yhteisen potilastietojärjestelmän hankintaprojektia. Tämä ns. Apotti-hanke sai etenkin syksyn 2012 kunnallisvaalien edellä paljon julkisuutta. HUS:lle kehittynyt potilastietojärjestelmä on strategisen tärkeä. Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden yhteisten palveluketjujen kehittäminen on HUS:n keskeinen tavoite. Vuoden 2012 aikana käynnistyi maassamme laajaa keskustelua synnyttänyt hallitusohjelmaan sisältyneen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistuksen valmistelu, joka osin kytkeytyi kuntarakenneuudistukseen ja erityisesti Uudellamaalla ns. metropolihallinnon selvittelyyn. HUS on osaltaan aktiivisesti vaikuttanut ns. sote-hankkeen valmisteluun. Toimitusjohtaja on ollut valtakunnallisen palvelurakennetyöryhmän jäsen ja sen jälkeen toimintansa aloittaneen selvityshenkilöryhmän jäsen. HUS pyrkii turvaamaan rakenneuudistuksessa strategiansa mukaisen tiivistyvän kumppanuuden perusterveydenhuollon kanssa ja samalla potilaiden ja veronmaksajien edun mukaisen laadukkaan ja kustannustehokkaan erikoissairaanhoidon palvelutuotannon, joka näkemyksemme mukaan edellyttää jatkossakin suurta tuottajaorganisaatiota, jolla on edellytykset keskittää korkeatasoista osaamista vaativiin potilashoitoihin. Vuosi 2012 oli myös viimeinen vuonna 2009 valittujen HUS:n luottamusmieshallinnon henkilöiden täysi toimintavuosi, minkä johdosta esitän suuret kiitokset heidän ahkerasta ja pyyteettömästä toiminnastaan maamme erikoissairaanhoidon lippulaivan HUS:n vaativissa tehtävissä. 2

9 Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja arvio tulevasta kehityksestä 2 Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja arvio tulevasta kehityksestä 2.1 Sairaanhoitopiirin tunnuslukuja Palvelutuotannon tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Poikkeama-% TP 2012/ TA 2012 Muutos-% TP 2012/ TP 2011 Sairaanhoitoalueiden palvelutuotanto - Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 2,6 % 2,5 % - Hoitopäivätuotteet, lkm ,4 % -6,2 % - NordDRG-tuotteet, lkm ,2 % 2,4 % joista klassiset DRG-tuotteet, % 25,7 % 25,7 % 24,9 % joista avohoidon DRG-tuotteet, % 74,3 % 74,3 % 75,1 % - Käyntituotteet, lkm ,1 % 0,8 % - Tk-päivystyskäynnit, lkm ,0 % 3,6 % - Laskutettavat siirtoviivehoitopäivät, lkm ,0 % - Elektiiviset lähetteet (ei sis. asiantuntijakonsultaatioita) ,7 % - Päivystyskäynnit (sis. myös DRG-laskutetut) ,3 % - Ensikäynnit, lkm ,9 % - Leikkaukset, lkm ,4 % päiväkirurgiset, lkm ,3 % - Synnytykset, lkm ,2 % - Hoidetut eri erikoissairaanhoidon potilaat (ml. ostopalvelut) ,7 % - Hoidetut eri tk-päivystyspotilaat ,2 % - Keskimääräinen hoitoaika (vuodeosasto) 0,0 % somatiikka,vrk 3,5 4,0 14,3 % psykiatria,vrk 22,7 22,3-1,8 % - Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm ,0 % - Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 1) > 6 kk ,7 % kaikki ,5 % - Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 1) > 3kk ,2 % kaikki ,6 % - Somaattinen palvelutuotanto - DRG-pistekertymä (pistettä) ,8 % - Henkilötyön tuottavuus DRG-pisteet/htv 2) ,4 % - DRG-pisteen kustannus euroa/drg-piste 3) ,9 % - Psykiatria - Toteutuneet kokonaiskustannukset (euroa) / hoidetut eri potilaat 4) ,0 % - Jäsenkuntien asukaskohtaiset deflatoidut maksuosuudet 5) ,8 % 1) Hoitotakuun piiriin kuuluvat 2) Kasvava luku = paraneva tuottavuus 3) Deflatoitu sairaalakustannusindeksillä (kerroin 1,036), ennakkotieto (Tilastokeskus ). Laskeva luku = paraneva tuottavuus 4) Deflatoitu sairaalakustannusindeksillä (kerroin 1,036). Ei sisällä lasten psykiatriaa 5) Deflatoitu sairaalakustannusindeksillä (kerroin 1,036) 3

10 Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja arvio tulevasta kehityksestä Talouden tunnusluvut Poikkeama- % TP2012/ TA2012 *) Poikkeama- % TP2012/ TA2012 **) Muutos-% TP2012/ TP2011 Talouden tunnuslukuja TP 2010 TP 2011 TA 2012 Päivitetty TA 2012 *) Päivitetty TA 2012 **) TP Jäsenkuntien maksuosuus 1 256, , , , , ,2 1,7 % -0,1 % 2,8 % - Muu myynti yhteensä 327,5 359,0 378,4 380,6 390,0 391,4 2,8 % 0,3 % 9,0 % - Toimintatuotot yhteensä 1 584, , , , , ,6 1,9 % 0,0 % 4,2 % - Toimintakulut yhteensä 1 485, , , , , ,9 4,1 % 1,3 % 5,3 % - Nettorahoituskulut 13,6 12,8 15,4 15,4 13,7 13,6-11,8 % -0,9 % 6,2 % - Vuosikate 84,9 77,5 92,4 92,4 82,6 62,1-32,8 % -24,8 % -19,9 % - Poistot 85,7 93,6 104,4 104,4 99,0 97,6-6,5 % -1,4 % 4,3 % - Tilikauden tulos -0,8-16,1-12,0-12,0-16,4-35,5 - Toimintatuotot/toimintakulut % 106,6 105,7 106,7 106,7 105,8 104,5-2,1 % -1,2 % -1,1 % - Vuosikate/poistot % 99,1 82,8 88,5 88,5 83,4 63,6-28,1 % -23,7 % -23,2 % - Investoinnit 113,1 94,7 130,0 125,3 125,3 115,8-7,6 % -7,6 % 22,3 % - Lainakanta 177,1 194,7 252,4 224,2 224,2 224,2 0,0 % 0,0 % 15,1 % - Omavaraisuusaste % 47,8 44,7 väh. 40 % väh. 40 % väh. 40 % 39,9-10,8 % - Suhteellinen velkaantuneisuus % 27,3 28,2 30,3 7,7 % - Kertynyt ylijäämä ,8 25,7 13,7 13,7 9,3-9,8 *) Talousarvio sisältäen kesä- ja lokakuun talousarviomuutokset **) Talousarvio sisältäen joulukuun talousarviomuutokset Henkilöstötunnusluvut Poikkeama-% TP 2012/ TA 2012 Muutos-% TP 2012/ TP 2011 Henkilöstötunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi * Vakinaisen henkilöstön %-osuus henkilöstömäärästä 78,6 81,0 78,5-3,1 % -0,1 % * Työnantajan suositteleminen (%) 60,0 75,0 85,0 13,3 % 41,7 % * Perehdyttämisen toteutuminen 3,7 4,0 3,8-5,0 % 2,7 % * Alle vuoden palveluksessa olleen henkilöstön %-osuus henkilöstöstä 13,3 12,0 13,8 15,0 % 3,8 % Vuorovaikutteinen johtaminen * Esimiesindeksi 3,6 3,8 3,7-2,6 % 2,8 % * Kehityskeskustelu, käyntiaste 63,0 80,0 66,0-17,5 % 4,8 % * Kehityskeskustelujen hyödyllisyys 73,0 80,0 75,0-6,3 % 2,7 % Henkilöstön osaaminen *Tietojen ja taitojen riittävyys työtehtävissä 4,2 4,0 4,2 6,0 % 0,5 % * Koulutukseen osallistuneiden osuus henkilöstöstä 78,4 82,0 82,7 0,9 % 5,5 % Työhyvinvointi ja työsuojelu * Työkykyisyys-indeksi 4,1 4,1 4,1 0,5 % 1,0 % * Sairauspoissaolot, pvä/hlö 14,8 14,0 13,7-2,1 % -7,4 % * Alle 3 pvän sairauspoissaolopäivät, pvä/hlö 2,4 2,0 2,9 45,0 % 20,8 % * Varhemaksut (tavoite -3% budjetista) ,1 % 9,3 % Henkilöstömäärä ,7 % 2,0 % Henkilötyövuodet ,5 % 2,5 % Henkilötyövuoden hinta (1 000 euroa) 59,7 60,5 61,6 1,9 % 3,2 % 4

11 Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja arvio tulevasta kehityksestä 2.2 Olennaiset tapahtumat tilikaudella Apotti HUS päätti vuonna 2011, ettei se jatka tekniikaltaan vanhentuneena pidetyn Uranuspotilastietojärjestelmän kehittämisyhteistyötä muiden yliopistosairaaloiden kanssa, vaan pyrkii strategiansa mukaisesti tiivistämään yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa. Tämä edellyttää mm. perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistä potilastietojärjestelmää. Myös sosiaalihuollon integroimista osaksi yhteistä järjestelmää pidetään tärkeänä. Tietojärjestelmähankinnan toteuttamiseksi perustettiin vuonna 2012 Apotti-hanke, jossa ovat mukana Hyks-sairaanhoitoalueen kunnat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kirkkonummi, Kerava ja Kauniainen sekä HUS. KL-Kuntahankinnat Oy:n mukaantulon myötä myös muut HUS-alueen kunnat voivat liittyä hankkeeseen. Tavoitteena on, että ammattilaiset saavat uudesta tietojärjestelmästä käyttäjäystävällisen työkalun, joka tukee ja sujuvoittaa työtä. Kokoamalla tiedot tarpeenmukaisina kokonaisuuksina ammattilaisen käyttöön hyvä asiakas- ja potilastietojärjestelmä lyhentää tietojen etsintään käytettävää aikaa ja antaa paremman kuvan asiakkaan ja potilaan tilanteesta. Henkilökunnalle jäisi näin enemmän aikaa asiakas- ja hoitotyöhön. Järjestelmän tarjoama päätöksenteon ja sovittujen palveluprotokollien tuki, kuten erilaiset muistutukset ja herätteet, helpottavat ammattilaisten muistitaakkaa ja näin ne parantavat toiminnan laatua. Suuri hyöty potilaalle tulee siitä, että häntä koskevat ajantasaiset tiedot ovat käytettävissä ilman viiveitä paikassa, jossa hän asioi. Tämä lisää asiakas- ja potilasturvallisuutta sekä nopeuttaa palvelua. Yhtenäisemmät toimintatavat mahdollistavat toiminnan tehokkaamman johtamisen, sillä esimerkiksi päällekkäinen kehittämistyö vähenee. Moderni asiakas- ja potilastietojärjestelmä antaa tietoa toiminnasta ja sen laadusta. Tällöin toimintaa voidaan kohdentaa tärkeisiin ja vaikuttavuutta lisääviin toimintoihin. Tällä hetkellä Hyks-alueen kuntien (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kirkkonummi, Kerava ja Kauniainen) ja HUS:n käytössä olevien potilas- ja asiakastietojärjestelmien vuosikustannukset ovat yhteensä noin 49 miljoonaa euroa ja 10 vuoden kustannukset siis noin 490 miljoonaa euroa. Tehdyn kustannushyötyanalyysin perusteella uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmäpalvelun 10 vuoden kokonaiskustannukset ovat miljoonaa euroa. Uuden järjestelmän arvioidaan maksavan itsensä takaisin 6 8 vuodessa. Tietojärjestelmän hankintaa varten on suunniteltu perustettavaksi hankintarengas, johon kuuluvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kirkkonummi, Kerava, Kauniainen, HUS ja KL- Kuntahankinnat Oy. Hankintarenkaan jäsenet Espoon kaupunkia lukuun ottamatta tekivät vuoden 2012 aikana päätöksen hankintarenkaaseen liittymisestä. Tietojärjestelmäpalvelun hankinnasta päätettäneen keväällä 2014 ja käyttöönotto HUS:n osalta päättynee viimeistään vuoden 2016 aikana. Sydän- ja keuhkokeskus Sydän- ja keuhkokeskuksen suunnittelu alkoi ja päätökset järjestelyjen osalta saatiin Sydän- ja keuhkokeskus aloittaa toimintansa Hyksin tulosyksikkönä. Se edustaa uudenlaista potilas- ja ongelmakeskeistä toimintatapaa, jossa keskeistä on potilaan koko hoito diagnostiikasta toimenpiteisiin ja seurantaan. Tavoitteena on tehokas ja virtaviivainen hoito sekä synergiamahdollisuuksia olemassa olevien resurssien käyttämiselle, kun toimintojen väliset rajat suunnitelmien mukaisesti poistetaan. Uuden toimintamallin kautta pyritään vähentämään komplikaatioita sekä tiivistämään yhteistyötä niin potilaan hoidossa, koulutuksessa kuin tieteellisessä tutkimuksessakin. 5

12 Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja arvio tulevasta kehityksestä Sydän- ja keuhkokeskukseen liitetään HUS:n toimialoilta keuhkosairauksien klinikka ja keuhko- ja ruokatorvikirurgian klinikka sekä sydänsairauksien klinikka ja sydänkirurgian klinikka valvontoineen. Käynnistyessään Hyksin Sydän- ja keuhkokeskus on Suomen suurin sydänsairauksien osaamiskeskus, ja se on yksi suurimmista myös Euroopassa. Sydän- ja keuhkokeskuksessa tehdään vaativaa aikuisiän synnynnäisten sydänvikojen diagnostiikkaa ja hoitoa sekä vaativia toimenpiteitä kuten läppäkirurgiaa. Kokonaisuuteen kuuluu myös suuri rytmihäiriöiden hoitokeskus, jossa tehdään sydäntapahtumien diagnostiikkaa ja hoidetaan ympäri vuorokauden, sekä vaativien keuhkosairauksien erityisdiagnostiikka, syöpähoitoja, keuhkokirurgiaa ja Euroopan laajuisestikin ainutlaatuista ruokatorvikirurgiaa. Uuden osaamiskeskuksen laskutuksen arvioidaan olevan noin 110 milj. euroa vuodessa. Sen henkilökunta muodostuu niistä noin 500 hoitoalan ammattilaisesta ja noin 110 lääkäristä, jotka nyt työskentelevät uuteen keskukseen liittyvissä yksiköissä Meilahden, Jorvin ja Peijaksen sairaaloissa. Syksyn 2012 aikana saatiin yksi lääkärin vakanssi keuhkokirurgiaan ja sen avulla lisääntyvä keuhko- ja ruokatorvikirurgian kysyntä saatiin hallintaan. Kardiologian ja keuhkosairauksien lähetteiden määrä kasvoi vuoden 2012 aikana noin 3 % sekä kardiologisten toimenpiteiden määrä 5 % ja sydänkirurgian 8 %. Sydänkirurgian jono oli vuoden lopussa ennätyssuuri yli 250 potilasta. Vuosi 2012 kasasi uudelle aloittavalle organisaatiolle valtavia haasteita. Potilasturvallisuus Hallituksen hyväksymän potilasturvallisuussuunnitelman mukaisesti HUS:iin palkattiin potilasturvallisuuspäällikkö alkaen. Edellisen kauden potilasturvallisuuteen liittyvät toimet raportoitiin HUS:n hallitukselle elokuussa 2012 ja samalla esitettiin hyväksyttäväksi uusi potilasturvallisuussuunnitelma, joka sisältää Terveydenhuoltolain edellyttämät alueet potilasturvallisuuden kehittämisessä. Vuoden 2012 aikana raportoitiin lähes terveydenhuollon vaaratapahtumaa HaiProilmoitusjärjestelmään, mikä kertoo suotuisasta potilasturvallisuuskulttuurin kehityksestä. Ilmoitusten avulla organisaatiolla on mahdollisuus kehittyä potilasturvallisemman hoidon suuntaan mm. poistamalla tunnistettuja riskejä ja käynnistämällä kehittämistoimia. HUS:n henkilökuntaa on koulutettu potilasturvallisuustyöhön ja koko henkilöstölle on vuoden 2012 lopussa tarjottu käyttöön WHO:n koulutuskonseptiin perustuva THL:n potilasturvallisuusverkkokoulutus. Syksyllä 2012 käynnistettiin lääkejakelun ja lääkkeenannon standardointityö. OECD:n suosittamien potilasturvallisuusindikaattorien käyttö alkoi elokuussa Tukipalveluyksiköiden väliset muutokset Tukipalveluiden järjestämistä HUS:ssa selvitettiin vuosina laajasti hallituksen kehotuksesta ja HUS:n toimivan johdon toimeksiannosta. Työryhmän valmistelun perusteella hallitus esitti joulukuussa 2011 valtuustolle, että HUS-Lääkintätekniikan liikelaitos lakkautetaan ja että HUS-Lääkintätekniikka yhdistetään HUS- Röntgen-liikelaitokseen alkaen. HUS Lääkintätekniikan yhdistäminen kasvatti HUS-Röntgenin liikevaihtoa 10,9 milj. euroa ja henkilöstömäärää 89. HUS-Röntgenin organisaation muuttuessa HUS-Lääkintätekniikan liitoksen yhteydessä, oli mielekästä toteuttaa jo aiemmin keskusteluissa esillä ollut ehdotus liittää HUSLAB:n 6

13 Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja arvio tulevasta kehityksestä kliininen fysiologia, isotooppilääketiede ja kliininen neurofysiologia sekä BioMaglaboratorio osaksi HUS-Röntgen liikelaitosta. Hallitus teki siirrosta periaatepäätöksen helmikuussa 2012 ja HUS:n valtuusto päätti kokouksessaan kliinisen fysiologian, isotooppilääketieteen sekä kliinisen neurofysiologian toimintojen siirtämisestä HUSLAB-liikelaitoksesta HUS-Kuvantaminen liikelaitokseen lukien. Liikelaitosten yhteistyönä kevään aikana toteutettiin laaja ja osallistava integraatioprosessi. Tässä yhteydessä HUS-Röntgen liikelaitoksen nimi päätettiin muuttaa HUS-Kuvantaminen liikelaitokseksi. Toimintojen siirron yhteydessä HUSLABista siirtyi 175 henkilöä HUS-Kuvantamisen palvelukseen. Siirtyneiden toimintojen liikevaihtoa arvioitiin talousarviomuutoksen yhteydessä siirtyvän puolen vuoden osalta 7,8 milj. euroa. Apuvälinekeskuksen perustaminen Apuvälinekeskus aloitti omana taseyksikkönään alkaen. Ensimmäisessä vaiheessa uuteen yksikköön siirtyivät apuvälinekeskustoiminnot (potilastyö sekä apuvälineiden hallinta ja omistus) Hyksin medisiinisestä tulosyksiköstä sekä naisten- ja lastentautien tulosyksiköstä. Tämän lisäksi käynnistettiin aktiivinen valmistelutyö keskitettyjen, Apuvälinekeskuksen liiketoimintasuunnitelmassa kuvattujen, apuvälinepalveluiden käynnistämiseksi. Kaikissa Apuvälinekeskuksen tarjoamissa apuvälinepalveluissa pyritään maksimaaliseen läpinäkyvyyteen, joka omalta osaltaan mahdollistaa apuvälineisiin liittyvien palveluiden tehokkaan ohjauksen, valvonnan ja kehittämisen. Keskitetyn toiminnan perustan muodostaa yksi, yhtenäinen tietojärjestelmä HUS-Effector. HUS-Effector sisältää toiminnot mm. apuvälineen elinkaaren hallintaan, lainaustietoihin, kuntalaskutukseen sekä kuntoutuksen maksusitoumuksiin. Vuonna 2012 korvattiin kuusi erillistä AHA-järjestelmää uudella HUS-Effectorilla: loput kahdeksan korvataan vuoden 2013 alussa. Uusi tietojärjestelmä avasi täysin uudenlaisen läpinäkyvyyden mm. apuvälineiden kuntalaskutukseen. Kaikkien apuväline- ja kuntoutusmaksusitoumustietojen löytyminen samasta järjestelmästä tehostaa myös toimintaa monesta näkökulmasta; HUS-Effector mahdollistaa mm. keskitetyn varastonhallinnan apuvälineille. Vuonna 2013 Apuvälinekeskuksen toiminta tulee laajenemaan kattamaan erikoissairaanhoidossa keskitetyt apuvälinepuolen asiantuntijapalvelut ja vuonna 2014 käynnistyy erikoissairaanhoidon keskitetty apuvälineiden hankinta. Apuvälinekeskuksen toimintakonsepti on rakennettu siten, että se soveltuu myös HUS:n jäsenkuntien perusterveydenhuollon käytettäväksi. Keskitettyjen palveluiden ja hankintojen käyttöönotto edellyttää HUS-Effector tietojärjestelmää: ensimmäiset perusterveydenhuollon kattavat HUS-Effector -käyttöönottoprojektit pystytään aloittamaan vuoden 2014 aikana. Ensihoidon kustannustehokas järjestäminen Terveydenhuoltolain 39 mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu viimeistään mennessä. Aiemmin yksittäisten kuntien vastuulla ollut ensihoito siirrettiin sairaanhoitopiireille. HUS:ssa Porvoon ja Hyvinkään sairaanhoitoalueet siirtyvät uuteen järjestämismalliin jo Muilla ensihoidon järjestämisalueilla (Hyks Helsinki, Jorvi ja Peijas sekä Lohjan ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueet) siirtyminen tapahtui lukuun ottamatta Raasenporin kaupungin ensihoitoa, jonka Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue otti hoidettavakseen jo Valtakunnallisessa kartoituksessa kaikkien maamme sairaanhoitopiirien ensihoidon kustannuksista terveydenhuoltolain mukaisen järjestämistavan mukaisesti alhaisimmat 7

14 Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja arvio tulevasta kehityksestä kustannukset olivat HUS:lla sekä Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirillä (noin 20 euroa/asukas). Hyks sairaanhoitoalue tulee vuonna 2013 alittamaan HUS:n keskikustannuksen asukaskohtaisen kustannuksen ollessa noin 15 euroa. Hyksin kustannuksiin sisältyy myös ensihoidon sähköinen potilaskertomus. Kyseisen kartoituksen mukaan eri sairaanhoitopiirien keskimääräinen kustannus oli noin 34 euroa/asukas ja suurimmat kustannukset omaavassa sairaanhoitopiirissä noin 65 euroa/asukas. HUS:ssa ensihoito pystyttiin valtakunnallisen arvion perusteella järjestämään erittäin kustannustehokkaasti. Tähän vaikuttivat neljän pelastuslaitoksen kanssa solmitut yhteistoimintasopimukset ja hyvin onnistuneet sopimusneuvottelut sekä yksityisten yritysten kilpailuttamisen onnistuminen. Markkinaoikeuteen tehtiin vain yksi valitus, jonka valittaja poisti ennen käsittelyä. Vuosi 2012 oli ennätyksellinen elinsiirtovuosi HUS-alueen omat elinluovutukset lisääntymässä Elinluovutustoiminnan aktivoimiseksi HUS-alueella perustettiin huhtikuussa 2012 laajaalainen elinluovutustyöryhmä. Tavoitteena on, että jokainen potentiaalinen elinluovuttaja HUS-alueella tunnistetaan, elinluovuttajien hoidossa onnistutaan ja omaisten hyvään kohtaamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Toteutuessaan tämä merkitsee vuosittain noin 60 toteutunutta elinluovuttajaa HUS-alueelta (40 luovuttajaa/miljoona asukasta). HUS:n elinluovutustyöryhmän toiminta edisti elinluovutustoimintaa huomattavasti jo vuoden 2012 aikana. Vuonna 2012 Hyksissä tehtiin ennätykselliset 310 elinsiirtoa. Keuhkonsiirroissa samoin kuin uusimmissa elinsiirroissa eli yhdistetyssä haiman- ja munuaissiirrossa sekä suolensiirroissa aiemmat ennätykset rikkoontuivat. HUS:n omien sairaaloiden elinluovutukset lisääntyivät merkittävästi. HUS-alueelta saatiin viime vuonna 37 luovuttajaa, kun edellisvuonna elimiä saatiin 16 luovuttajalta. Hyvä tulos johtuu ennen muuta Meilahden sairaalan päivystysalueen luovutustoiminnan aktivoitumisesta; Meilahdesta saatiin 18 luovuttajaa. HUS:n elinluovutustyöryhmän työ osoittaa, että elinluovuttajien identifiointia on mahdollista parantaa ja potentiaalisia luovuttajia on selvästi enemmän olemassa kuin on käytännössä identifioitu. Tämä piilevä voimavara pyritään HUS:ssa jatkossa hyödyntämään. Elinluovutusasian esille ottaminen sekä tietoisuuden ja tiedon lisääntyminen eri yksiköissä paransi elinluovuttajien tunnistamista. Elinluovutustyöryhmän laatiman kehittämisohjelman piirissä on jatkossa merkittävän suuri osa HUS:n henkilöstöä. Kehitystyön seuraava askel on jo otettu perustamalla donor-koordinaattorin vakanssi Päivystys ja valvonta -klinikkaan. Donor-työryhmä perustetaan myös kaikkiin muihin HUS-alueen päivystäviin sairaaloihin. Jatkossa elinluovutustoimintaa HUS:ssa ohjaa syksyllä 2012 perustettu Elinluovutustoiminnan ohjausryhmä, joka raportoi toiminnasta HUS:n johtajaylilääkärille. Syöpätautien hoitojen kehittyminen ja tutkimussaavutukset Syöpätautien ja hematologian klinikoiden keskeisinä hankkeina vuonna 2012 ovat olleet klinikoiden toimintojen, etenkin avohoidon, ja hoitoketjujen kehittäminen tavoitteena turvata laadukas hoito ja oikea-aikainen hoitoon pääsy. HUS on tukenut syöpätautien ja hematologian klinikoiden toimintaa antamalla vuonna 2012 uusia vakansseja (fyysikko, lääkäreitä ja sairaanhoitajia), joiden avulla hoitoon pääsy toteutuu selvästi aiempaa paremmin STM:n edellyttämissä aikarajoissa. Uudet vakanssit ovat helpottaneet potilasmäärän voimakkaasta kasvusta johtuvia paineita. Uusien vakanssien rinnalla samanaikaisesti hoitotoimintaa pyritään tehostamaan tehtäväsiirtojen ja prosessitehostuksien avulla. Syöpätautien klinikan poliklinikka ja päiväsairaalatoimintaa on simuloitu Delfoi Oy:n kanssa yhteistyössä. Hankkeessa mallinnettiin nykytoiminta ja toiminta 2015 ja 2020 potilasluvuilla Syöpärekisterin ennusteisiin perustuen ja uusi toimintamalli pilotoidaan keväällä

15 Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja arvio tulevasta kehityksestä Syövän hoitokustannukset ovat kasvaneet ja uudet syöpälääkkeet ovat hintavia. Samanaikaisesti vanhoille lääkkeille tulee geneerisiä valmisteita tai biosimilaareja. Syöpätautien klinikalla on kaikissa tuumoriryhmissä tehty hoitosuositukset eri hoitomuotojen käyttöaiheista nojaten kansainvälisiin suosituksiin ja tutkittuun tieteelliseen näyttöön. Samanaikaisesti lääkekuluja karsitaan käyttämällä geneerisiä valmisteita ja biosimilaareja. Lääkekulujen kasvu vuonna on ollut 4,5 %. Vuoden 2012 kasvu vuoteen 2011 verrattuna oli 1,5 %. Syöpätautien ja hematologian yhteisessä klinikkaryhmässä tehdään edelleen runsaasti tutkimustyötä kotimaisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Uusia tutkimuslupia myönnettiin aikaisempia vuosia enemmän, mikä poikkeaa vallitsevasta kliinisten tutkimusten määrän laskusuunnasta Suomessa. Osoituksena tutkimustyön korkeasta laadusta professori Heikki Joensuun Hyksistä johtaman tutkimuksen tulos (JAMA 2012) arvioitiin maailman 7. tärkeimmäksi kliiniseksi syöpätulokseksi vuonna Hematologian tutkijat (Satu Mustjoki, Kimmo Porkka ym.) löysivät uuden leukemiageenivirheen, joka julkaistiin maineikkaassa New England Journal of Medicine tiedelehdessä 2012). Löydös osoittaa hematologian klinikan ja Suomen molekyylilääketieteen Instituutin (FIMM:n) välisen yhteistyön toimivuuden. Yhteistyön tuloksena on tarkoitus jatkossa entistä laajemmin etsiä syöpäpotilaille parhaiten sopiva syöpälääkitys. 2.3 Tulevaisuuden näkymät Sote Peruspalveluministeri asetti selvityshenkilötyöryhmän palvelurakenneuudistuksen tueksi. Selvityshenkilötyöryhmän tehtävänä on tukea palvelurakenneuudistuksen valmistelua selvittämällä alueellisesti parhaita sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuja kentän toimijoiden kanssa. Ratkaisujen tulee perustua hallitusohjelmaan ja sosiaali- ja terveyspoliittisen ministeriryhmän tekemiin linjauksiin. Ministeriryhmä tarkensi linjauksia, joiden pohjalta selvityshenkilöryhmä tekee työtään sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen tueksi. Työryhmä jakautuu viiteen alueelliseen selvityshenkilöryhmään. Kukin ryhmä vastaa sille sovitun alueen selvityksestä. Koko selvityshenkilötyöryhmä arvioi kokonaisuutta ja raportoi siitä sosiaali- ja terveyspoliittiselle ministeriryhmälle. Helsingin yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueen selvityshenkilöiksi nimettiin toimitusjohtaja Aki Lindén, johtava ylilääkäri Kati Myllymäki Kouvolan terveyskeskuksesta ja johtaja Riitta Särkelä Suomen sosiaali- ja terveys ry:stä. Selvityshenkilöiden tulee saada työnsä valmiiksi Sote-uudistuksella on merkittävä vaikutus, millaiseksi HUS:n toiminta tulee tulevaisuudessa muotoutumaan. Tahtotilana on, että löydettäisiin ratkaisu suuren ja tehokkaan erikoissairaanhoidon tuottajayhtymän säilyttämiseen. 9

16 Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja arvio tulevasta kehityksestä Erva-järjestämissopimus Terveydenhuoltolain (1326/2010) 43 :n 1 mom. mukaan erikoissairaanhoidon yhteen sovittamiseksi erityisvastuualueen (erva) sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on tehtävä erikoissairaanhoidon järjestämissopimus. Sopimuksen toteutumista on arvioitava vuosittain yhteistyössä alueen kuntien ja sairaanhoitopiirien kesken sekä tehtävä siihen tarvittaessa muutokset. HUS:n hallitus hyväksyi osaltaan Hyks-ervan erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa sovitaan mm. erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien kuntayhtymien työnjaosta ja toiminnan yhteensovittamisesta sekä uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista. Valtioneuvoston asetus (337/2011) määrittää yksityiskohtaisesti sopimuksen sisällön. Hyks-ervan erikoissairaanhoidon järjestämissopimus sisältää seuraavat keskeiset asiat: Ensihoitokeskus Sopijapuolet ovat perustaneet jo alkaen ensihoitokeskuksen. Ensihoitokeskus järjestetään ohjausryhmämallin mukaisesti. Ensihoidon ohjausryhmässä ovat edustettuina kaikki erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit. Päivystyspisteet Päivystystä ja ensihoitoa kehitetään yhtenä kokonaisuutena. Erikoissairaanhoidon päivystyspalvelut tuotetaan alueella ympärivuorokautisesti nykyään toimivissa kahdessatoista yhteispäivystyspisteessä. Uusien erikoissairaanhoidon päivystyspisteiden toiminta taikka päivystyspisteiden toiminnan laajentaminen tai muut merkittävät muutokset päivystystoimintaan tulee hyväksyttää sopimuksen ohjausryhmässä ennen toiminnan aloittamista. Kuntoutuksen yhteiset toimintamallit Sopijapuolten tavoitteena on, että lääkinnällisen kuntoutuksen toimintamallit erityisvastuualueella olisivat mahdollisimman yhdenmukaisia. Sopijapuolet perustavat kehittämisryhmän laatimaan yhteisiä käytäntöjä lääkinnällisen kuntoutuksen toiminnoille erityisvastuualueella sekä erityisten potilasryhmien kuntoutuspalveluille. Sopijapuolet laativat sopimuskauden aikana yhtenäiset myöntämisperusteet lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineille. Erityisvastuualueen yliopistosairaala koordinoi selkäydinvammaisten potilaiden hoidon, kuntoutuksen ja seurannan. Hoidon porrastusta koskeva ohjeistus HUS:n ja sairaanhoitopiirien erikoisalojen vastuulääkärit ovat päivittäneet hoidon porrastusta koskevan ohjeistuksen Hyks-erva:ssa. Valtion yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen suuntaaman rahoituksen jakaminen Vuonna 2012 perustettu toimikunta huolehtii valtion yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen suuntaaman rahoituksen jakamisesta. Erikoislääkärikoulutuksen koulutuspaikat Sopijapuolet myötävaikuttavat siihen, että erikoislääkärikoulutuksen koulutuspaikkojen kohdentaminen tukee yhdenvertaista hoidon saatavuutta erityisvastuualueella. 10

17 Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja arvio tulevasta kehityksestä Alueellinen koulutuksen neuvottelukunta Hyks-ervaan perustetaan alueellinen koulutuksen neuvottelukunta ohjaamaan työelämälähtöistä muuntuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon osaamistarvetta ja koulutusmääriä. Hankintayhteistyö Hankintayhteistyötä tiivistetään mm. perustamalla Hyks-ervaan yhteishankintayksikkö, johon kaikki sopijaosapuolet voivat liittyvät. Lääkehuollon yhteistyö Yhteistyötä tiivistetään mm. lääkehankinnoissa. Yhteishankintoina hankittavaksi sovittujen lääkehankintojen hankintamenettelyn ja hankintasopimukset hoitaa HUS-Apteekki. Välinehuollon yhteistyö Erityisvastuualueelle suositellaan alueellisesti keskitettyä välinehuoltotoimintamallia. Perusterveydenhuollon pienet välinehuoltoyksiköt suositellaan keskitettäväksi sitä mukaan kun laitekanta vanhenee tai jos toiminnan volyymissä tapahtuu oleellista vähenemistä. Tietojärjestelmäratkaisut ja niiden kehittäminen Hyks-ervan toiminnallisessa yhteistyössä on tunnistettu useita tarpeita sähköisen potilastiedon siirtämiseksi osapuolten järjestelmien välillä. Sopijapuolet mm. sitoutuvat ottamaan HUS:ssa käytössä olevan Navitas-palvelun käyttöön kaikissa toimintayksiköissään erikseen sovittavalla aikataululla. HUS huolehtii siitä, että sen palvelujen käytön seurannan mahdollistava ns. kuntaportaali avataan muiden ervan sairaanhoitopiirien käyttöön. Sopijapuolet selvittävät ensihoidon Merlot-Medi tietojärjestelmän käyttöönoton laajentamismahdollisuuksia koko ervaan. Keskitettävät diagnostiset tutkimukset Sopijapuolet nimeävät erilliset työryhmät selvittämään vuosittain niitä laboratoriotutkimuksia ja kuvantamistutkimuksia, jotka voidaan keskittää johonkin erityisvastuualueen yksikköön. Biopankin perustaminen Näytearkistojen kliinisen käytön edelleen kehittämiseksi ja laboratorionäytteiden tutkimuskäytön mahdollistamiseksi Carea, Eksote ja HUS perustavat biopankin. Hyks-erityisvastuualueen terveydenhuollon toiminnan kehittäminen Sopijapuolet laativat vuoden 2013 aikana ehdotuksen toiminnallisesta vastuu- ja tehtäväjaosta erikoissairaanhoidon eri toimipisteiden välillä sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä ottaen huomioon eri alueille laaditut terveydenhuoltolain 34 :n mukaiset terveydenhuollon järjestämissuunnitelmat. Sopimuksen rikkominen Mikäli sopimuksen vastaista tilannetta ei saateta sopimuksen mukaiseksi 6 kuukauden määräajassa, voi sopimuksen ohjausryhmä velvoittaa sopimusrikkomuksesta vastuullisen Sopijapuolen suorittamaan muille Sopijapuolille sopimussakon, jonka suuruus on enintään euroa sekä korvaamaan mahdollisesti aiheutuneet taloudelliset vahingot. Sopimuksen ohjausryhmä Sopimusehdotuksen mukaan sopimuksen ohjausryhmään valitaan HUS:sta kuusi henkilöä sekä Careasta ja Eksotesta kummastakin kolme henkilöä. 11

18 Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja arvio tulevasta kehityksestä Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyöstä Terveydenhuollon kokonaisvaltainen toimivuus ja kustannustehokkuus edellyttävät saumatonta yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Valtakunnallisessa terveydenhuollon rakenneuudistuksessa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraation syventäminen on keskeisiä tavoitteita. HUS on tehnyt pitkäjänteisesti yhteistyötä alueensa perusterveydenhuollon toimijoiden kanssa ja alueella vallitsee hyvä yhteistyön laajentamisen ilmapiiri. HUS:n yleislääketieteen yksikkö muuttui suoraan johtajaylilääkärin alaisuudessa toimivaksi sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksiköksi. Perusterveydenhuollon yksikön johtajan tehtäviä hoitava ylilääkäri aloitti virassaan marraskuun alussa. Lain mukaan perusterveydenhuollon yksikkö antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen alueellaan perusterveydenhuollossa tehtävää kehittämistä, tutkimusta, hoito- ja kuntoutusketjujen laatimista ja täydennyskoulutusta sekä huolehtii henkilöstötarpeen ennakoinnista. Perusterveydenhuollon yksikön lakisääteinen tehtävä on huolehtia erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittamisesta, mikä tekee yksiköstä keskeisen toimijan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyössä. Yksikön lakisääteinen tehtävä on myös tukea alueen kuntia terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laadinnassa. Tässä tarkoituksessa yksikön ylilääkäri on osallistunut sairaanhoitoalueilla aloitettuun järjestämissuunnitelmatyöhön. Järjestämissuunnitelmassa on sovittava tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö lääkäri- ja erikoislääkärikoulutuksessa on jatkunut Helsingin yliopiston, HUS:n ja kuntien välisten yhteistyösopimusten mukaisesti. Toimintavuoden aikana saatettiin loppuun terveyden edistämisen yhteistyöhanke, johon perusterveydenhuollon yksikkö aktiivisesti osallistui. Sairaanhoitopiirin ja kuntien perusterveydenhuollon yhteistyötä on viety toimintavuoden aikana eteenpäin monilla eri tavoilla. Ensihoidon järjestämisvastuun siirtyminen sairaanhoitopiirille on edellyttänyt laajaa yhteistyötä muutoksen valmistelussa. Päivystystoiminnassa on sairaanhoitoalueesta riippuen joko toteutettu ja kehitetty aktiivisesti yhteispäivystystä tai valmisteltu ja suunniteltu yhteistyössä tulevia yhteispäivystysratkaisuja. Erikoissairaanhoidon potilasmäärien kasvaessa, hoitomuotojen kehittyessä ja vuodeosastohoitojaksojen lyhetessä yhä merkittävämmäksi tekijäksi potilaan kokonaishoidon kannalta on noussut jatkohoitoon pääsy ja siihen liittyvät järjestelyt. Näitä järjestelyjä ja niiden kehittämistä varten yhdessä perusterveydenhuollon kanssa kootut asiantuntijaryhmät ovat jatkaneet työtään. Yhteistyötä on tehty palvelu- ja hoitoketjujen hallintaan ja kehittämiseen ja perusterveydenhuollossa tapahtuvan erikoislääkärikonsultaatiotoiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen liittyen. Hyvä esimerkki parantuneesta hoitoketjun hallinnasta on lonkkaliukumäki Jorvin sairaalassa. Kysymyksessä on yhdessä Espoon kanssa kehitetty kustannussäästöjä tuova toimintamalli, jossa potilaat kotiutuvat paremmassa kunnossa, toimintakykyisempinä ja tyytyväisempinä kuin ennen. Perinteistä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä on jatkettu järjestämällä lukuisia koulutustilaisuuksia ja työskentelemällä monissa yhteistyöryhmissä alueellisten ja paikallisten kehittämiskysymysten parissa. Merkittävä uusi avaus yhteistyörintamalla on ollut erityistarpeisten lasten kotisairaanhoitoyksikön perustaminen HYKS-sairaanhoitoalueelle. Toiminnasta saatavia kokemuksia hyödynnetään laajemmin kahden vuoden pilottivaiheen jälkeen. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön tulevaisuuden suunnitelmista Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lähivuosien yhteistyössä potilaslähtöisen terveydenhuollon kehittämiseksi jatketaan hyvin toimivia yhteistyön muotoja ja etsitään ennakkoluulottomasti uusia. Yhteistyö on perinteisesti tapahtunut sairaanhoitoaluetasolla 12

19 Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja arvio tulevasta kehityksestä ja suurten kuntien kanssa kahdenkeskisesti. Uusi perusterveydenhuollon yksikkö koordinoi osaltaan yhteistyötä koko sairaanhoitopiirin tasolla. Valtuustokausittain hyväksyttävää ja vuosittain päivitettävää terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa voidaan hyödyntää yhteistyötä ohjaavana työkaluna. Terveydenhuoltolain keskeinen tavoite on perusterveydenhuollon vahvistaminen ja sairaanhoitopiiri pyrkii osaltaan edistämään tämän tavoitteen saavuttamista. Keinoina ovat muun muassa perusterveydenhuollossa järjestettävien erikoislääkäripalvelujen kehittäminen ja erityisesti perusterveydenhuollon toimijoiden työtä ja osaamisen kehittymistä tukevan konsultaatiotoiminnan kehittäminen. Hoito- ja palveluketjujen hallinta, koordinaatio ja kehittäminen kuten myös hoitotulosten ja potilasturvallisuuden seuranta ja arviointi ovat keskeisiä yhteistyön tekemisen kohteita. Yhteinen tietojärjestelmä (Apotti) tai saumattomasti yhteen toimivat tietojärjestelmät edellyttävät yhteistyössä toteutettavia toimintakäytäntöjen muutoksia, jotta parempien tietojärjestelmien mahdollisuudet realisoituvat vaikuttavammiksi palveluiksi. Saumattomien palveluketjujen ja yhteispäivystysten edellyttämää yhteistyötä jatketaan toiminnan kehittämisen lisäksi myös tilasuunnittelussa ja rakentamisessa. 13

20 Kuntayhtymän tehtävä ja organisaatio 3 Kuntayhtymän tehtävä ja organisaatio 3.1 Tehtävät HUS-kuntayhtymän tehtävä HUS:n ydintehtävä on järjestää ja tuottaa jäsenkuntiensa väestölle sekä säädösten tai sopimusten mukaisesti myös muulle väestölle erikoissairaanhoidon palveluita sekä huolehtia yliopistolliselle sairaalalle laissa säädetyistä muista tehtävistä. Lisäksi HUSkuntayhtymän tehtävänä on järjestää alueellaan laissa säädetty kehitysvammaisten erityishuolto siltä osin, kuin jäsenkunnat ovat antaneet tehtävän kuntayhtymän hoitoon. Väestön määrällinen kasvu ja ikääntyminen otetaan ennakoivasti huomioon palveluiden riittävyyden turvaamiseksi. HUS-kuntayhtymä tuottaa lisäksi jäsenkunnille laissa säädettyjä perusterveydenhuollon palveluita sovittuaan niistä erikseen kuntien kanssa (mm. yhteispäivystykset). Sairaaloiden ja tulosalueiden toiminnasta määrätään tarkemmin johtosäännössä. HUSkuntayhtymällä oli tilinpäätösvuonna lisäksi yhdeksän liikelaitosta, joiden toiminnasta määrätään tarkemmin liikelaitosten johtosäännössä. Kuntayhtymä on lisäksi mukana osakkaana osakkuus- ja yhteisyhteisöissä sekä tytäryhtiöissä, joiden omistusosuus vaihtelee. HUS-kuntayhtymän vastuualue Suomessa on 20 sairaanhoitopiiriä, joista on muodostettu viisi yliopistollista sairaanhoitopiiriä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) on vastuualueen väkiluvulla mitattuna Suomen suurin sairaanhoitopiiri. Oman alueen lisäksi HUS:n erityisvastuualueeseen kuuluvat myös Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirit. Valtakunnalliset vastuut ja HUS:n erityisvastuualueet (ERVA) 14

21 Kuntayhtymän tehtävä ja organisaatio 3.2 Toimielimet HUS:n toimielimet on kuvattu oheisessa kaaviossa: Valtuusto HUS-kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto, johon sairaanhoitopiirin 26 jäsenkuntaa ja Helsingin Yliopisto ovat valinneet edustajansa. Valtuutettuja on yhteensä 59, joista 57 edustaa jäsenkuntia ja 2 yliopistoa. Jäsenkuntien valtuustot valitsevat kuntayhtymän perussopimuksen mukaan valtuustoon 2-5 jäsentä sekä kullekin henkilökohtaisen varajäsenen kunnanvaltuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Valtuuston jäsenten lukumäärä määräytyy jäsenkuntien peruspääomaosuuksien mukaisessa suhteessa. Kunta, jonka peruspääomaosuus on vähintään 8 % peruspääomasta, on oikeutettu valitsemaan valtuustoon enintään kolme jäsentä. Mikäli kunnan peruspääomaosuus on vähintään 25 %, on kunta oikeutettu valitsemaan valtuustoon enintään viisi jäsentä. Lisäksi Helsingin yliopistolla on oikeus nimetä valtuustoon kaksi jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Valtuuston puheenjohtajana toimi Ulla-Mari Karhu, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Kalle Könkkölä ja toisena varapuheenjohtajana Antti Rantalainen. Valtuuston sihteerinä toimivat hallintopäällikkö Jaana Vento ( ja ) ja hallintojohtaja Ilkka Kauppinen ( ). Toimintavuonna valtuusto kokoontui sääntömääräisiin kevät- ja syyskokouksiin sekä ylimääräiseen kokoukseen syksyllä. Kesäkuun kokouksessaan valtuusto hyväksyi HUS:n tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä myönsi tilikaudelle vastuuvapauden toimielimien jäsenille ja tilivelvollisille viranhaltijoille. Kesäkuussa valtuusto vahvisti perustettujen Tietohallinnon taseyksikön, HUS- Röntgen liikelaitoksen ja Apuvälinekeskus taseyksikön avaavat taseet. Lisäksi valtuusto päätti vuotta 2012 koskevat talousarviomuutokset, joita olivat Yhtymähallinnon ja Tietohallinnon taseyksikön välinen siirto konsernin yhteisten tietojärjestelmien ja tietohallintojohdon osalta sekä Vantaan kaupungin lääkehuollon siirtyminen HUS- Apteekille alkaen. 15

22 Kuntayhtymän tehtävä ja organisaatio Kesäkuun valtuusto muutti aikaisempia päätöksiään vahvistamalla tulosalueiden vuoden 2012 investointien enimmäismääräksi 91,0 milj. euroa ja Tietohallinnon taseyksikön investointien enimmäismääräksi 20,75 milj. euroa (valtuusto , 44) sekä hyväksymällä Meilahden maanalaisen huoltopihahankkeen enimmäiskustannuksiksi 30,4 milj. euroa (valtuusto , 12). Lisäksi hyväksyttiin hallintosäännön muutos tutkimustoimikunnan varajäsenten osalta sekä HUS-Röntgen liikelaitoksen nimen ja HUS- Röntgenin ja HUSLAB liikelaitoksen johtosääntöjen muuttaminen alken. Lokakuussa valtuusto hyväksyi sairaanhoidollisten tukipalvelujen liikelaitosten johtosäännön ja ei-sairaanhoidollisten tukipalvelujen liikelaitoksen johtosäännön sekä kumosi voimassa olevien liikelaitosten johtosäännöt. Lokakuun valtuusto hyväksyi HUS:n strategian vuosille ja HUS-konsernin johtamisperiaatteet sekä rahoitustoimintojen periaatteet. Lokakuussa valtuusto muutti vuoden 2012 talousarviota. HUSLABin ja HUS-Kuvantaminen liikelaitosten välisiset siirtojen talousarviovaikutukset merkittiin tiedoksi, vahvistettiin HUS-kuntayhtymän talousarvio ja sitovat nettokulut huomioiden kesäkuun 2012 valtuustossa hyväksytty Vantaan apteekin siirtyminen osaksi HUS-Apteekkia sekä lokakuun 2012 valtuustossa hyväksytyt uudet talousarviomuutokset, jotka koskivat Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen ensihoitoa sekä Hangon ja Järvenpään kaupunkien kuvantamistoimintojen siirtoa osaksi HUS-Kuvantamista. Valtuusto vahvisti myös HUS-kuntayhtymän muutetun henkilöstösuunnitelman. Lokakuun valtuusto muutti aikaisempia päätöksiään vahvistamalla Apuvälinekeskustaseyksikön vuoden 2012 investointien enimmäismääräksi 1,45 milj. euroa (valtuusto , 44) sekä Apuvälinekeskukselle myöntämän lainarahoituksen enimmäismääräksi 0,8 milj. euroa ja Tietohallinnon taseyksikön vuoden 2012 investointien enimmäismääräksi 19,7 milj. euroa (valtuusto , 11). Joulukuussa valtuusto muutti luottamushenkilöiden palkkiosäännön sekä hallintosääntöä tilintarkastajien toimikauden osalta. Valtuusto päätti ehdollisesti uuden lastensairaalan perustamisesta. Hanke toteutetaan säätiö-mallin mukaisena, jolla mahdollistetaan laajamittainen ulkopuolisen rahoituksen kerääminen. Joulukuussa valtuusto päätti perustaa HUS:n ja Hyvinkään kaupungin yhteisen ravitsemuspalveluja tuottavan yhtiön, hyväksyi HYKS:n erityisvastuualueen erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen sekä HUS:n vuoden 2013 talousarvion sekä taloussuunnitelman vuosille Valtuuston jäsenet vaalikaudella , liite 1A. Hallitus Hallitus piti toimintavuonna 18 kokousta, kevätkaudella 9 ja syyskaudella 9. Sairaanhoitopiirin hallitukseen kuului 17 jäsentä, joista 15 edusti jäsenkuntia ja 2 yliopistoa. Hallituksen puheenjohtajana toimi Ulla-Marja Urho ja varapuheenjohtajana Veikko Simpanen. Esittelijänä hallituksessa toimi sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén. Hallituksen sihteerinä olivat hallintojohtaja Ilkka Kauppinen (14 kokousta) ja hallintopäällikkö Jaana Vento (4 kokousta). Hallitus käsitteli vuoden 2012 aikana mm. seuraavia HUS:n toimintoihin liittyviä asioita: - yhteistyösopimus HUS:n erityisvastuualueella - Naistenklinikan lisärakennuksen laajennuksen ja peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksyminen - sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen asiakastietojärjestelmäpalvelun hankintayhteistyö (Apotti) - Meilahden alueen maanalaisen huoltopihan sisärakentamisvaiheen työt - ensihoidon palvelutuotanto HYKS-alueella ja yhteistoimintasopimusten somiminen alueen pelastuslaitoksen kanssa 16