Selvitys puu- ja turvetuhkan lannoitesekä muusta hyötykäytöstä. Elina Ojala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys puu- ja turvetuhkan lannoitesekä muusta hyötykäytöstä. Elina Ojala 31.8.2010"

Transkriptio

1 Selvitys puu- ja turvetuhkan lannoitesekä muusta hyötykäytöstä Elina Ojala

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TAUSTAA SELVITYKSESTÄ BIOTUHKA JA LANNOITUS Puunpoltossa syntyvän tuhkan koostumus ja muodostuminen Metsälannoitus Tuhkan käsittely ja säilytys laitoksella Tuhkan käsittely metsälannoitteeksi Tuhkan hyötykäytön kustannukset TUHKAN HYÖDYNTÄMISTÄ KOSKEVA KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ Lainsäädännön vaikutukset Lannoitevalmistelaki sekä -asetukset Ympäristölainsäädäntö ja -lupa MARA-asetus Jätelaki ja -vero LANNOITEVALMISTELAKI JA ASETUKSET Lannoitevalmisteen ja raaka-aineiden määrittely Lannoitevalmisteiden lainmukainen valmistus Lannoitevalmisteiden omavalvonta, tuoteseloste ja vastuu REACH-ASETUS JA TUHKAN TUOTTEISTAMINEN REACH-asetuksen velvoitteet Rekisteröinti Toimintaohjeet ei esirekisteröidyille AINEISTO JA MENETELMÄT Kyselyn toteutus Kyselyn kohderyhmä ja aineiston keruu Tulosten tarkastelu KYSELYN TULOKSET Kyselyn ensimmäinen osio - Tiedot tuotannosta Kyselyn toinen osio - Tiedot tuhkasta Kyselyn kolmas osio - Tuhkan käyttö Kyselyn neljäs osio - Asetukset tuhkankäytöstä TULOSTEN TARKASTELU JA SUOSITUKSIA Tiedot tuotannosta ja tuhkasta osioiden tarkastelu ja suositukset Tuhkan käyttö osion tarkastelu ja suositukset Asetukset tuhkan käytössä osion tarkastelu ja suositukset LOPUKSI LÄHTEET LIITTEET... 37

3 LYHENTEET ECHA ET Evira Metla MMM REACH SIEF SYKE TEM VTT Euroopan kemikaalivirasto Energiateollisuus ry Elintarviketurvallisuusvirasto Metsäntutkimuslaitos Maa- ja metsätalousministeriö Registration, Evaluation, Authorisation, of Chemicals; Kemikaalien rekisteröinti-, arvionti-, rajoitus- ja lupamenettely Substance Information Exchange Forum; REACH-asetuksessa määritelty tietojenvaihtofoorumi Suomen ympäristökeskus Työ- ja elinkeinoministeriö Valtion teknillinen tutkimuskeskus

4 MÄÄRITELMÄT Biopolttoaineet Hyödyntäminen Jäte Jätteen tuottaja Seospoltto Sivutuote Uusiomateriaali Eloperäisestä aineesta valmistettu polttoaine Direktiivi 2008/98/EY mukaan hyödyntämisellä tarkoitetaan tointa, jonka pääasiallisena tuloksena jätettä voidaan käyttää hyödylliseen tarkoitukseen joko tuotantolaitoksessa tai yleensä taloudessa korvaamalla muita materiaaleja, joita olisi muutoin käytetty erityiseen tarkoitukseen, tai jätteen valmistelemista tällaista tarkoitusta varten. Jätelain 1993/1072 mukaan jätteellä tarkoitetaan ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä. Direktiivi 2008/98/EY mukaan jätteen tuottajalla tarkoitetaan jokaista, jonka toiminta tuottaa jätettä (alkuperäinen jätteen tuottaja) tai joka suorittaa esikäsittelyä, sekoittamista tai muunlaista toimintaa, jonka tuloksena kyseisen jätteen luonne tai koostumus muuttuu. Polttoprosessi, jossa käytetään useampaa kuin yhtä polttoainetta saman aikaisesti, kuten esimerkiksi turvetta ja puuta Katso liite III Uusioraaka-aineesta saatu materiaali

5 1 1 JOHDANTO Suomen tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian käyttöä 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä vuoden 2005 tasosta, jolloin uusiutuvan energian loppukulutus oli 28,5 prosenttia. Jo tällä hetkellä Suomessa biomassa muodostaa 20 prosenttia primäärienergian kulutuksesta eli siten on merkittävin uusiutuvan energian lähde ja erityisesti puupolttoaineiden käyttö on ollut vakaalla pohjalla jo pitkään (kuvaaja 1). Keväällä 2010 julkaistun Työ- ja elinkeinoministeriön uusiutuvan energian velvoitepaketin mukaan tavoitteena on vielä lisätä muun muassa metsähakkeen käyttöä 6 TWh:sta (2005) 25 TWh:n vuoteen 2020 mennessä (TEM, 2010). Täten biomassan ja erityisesti hakkuutähteiden tehostettu käyttö polttoaineena tulee kasvamaan suuresti energian tuotannossa. Tämä tulee lisäämään huomattavasti energialaitoksissa syntyvän puutuhkan määrää sekä viemään ravinteita maaperästä. Kokonaisuudessaan metsäenergian kilpailukykyä tullaan nostamaan muodostamalla pien-chp:n syöttötariffi uusille laitoksille, tuomalla haketukseen liittyvä pienpuun energiatuki ja myös muuttuvan sähköntuotannontuki otetaan käyttöön, joka tarkoittaisi puun osuuden lisäämistä puuta ja turvetta polttavissa energialaitoksissa(tem, 2010). Puupolttoaineiden käyttö Suomessa TJ Muu puun pienpoltto Metsähake Kierrätyspuu Muut metsäteollisuuden sivu- ja jätetuotteet Teollisuuden puutähteet Metsäteollisuudenjäteliemet Vuosi Kuvaaja 1 Puupolttoaineiden käyttö Suomessa (Tilastokeskus/Energiatilasto - Vuosikirja 2009) Tällä hetkellä puun ja turpeen poltosta syntynyttä tuhkaa voidaan hyödyntää muun muassa maanparannusaineena, metsä- ja peltolannoitteena, tierakentamisessa ja kentillä, kaatopaikkarakenteissa, lisäaineena asfaltissa ja sementissä sekä perinteisesti läjityksessä. Usein tuhka päätyy silti hyödyntämättömänä kaatopaikoille tai voima- ja lämpölaitosten omille läjitysalueille, sillä monissa tapauksissa se on edullisempaa kuin hyötykäyttöön saattaminen tai esimerkiksi asetetut raja-arvot ylittyvät hyötykäyttöä ajatellen. Tuhkan hyötykäyttöä esimerkiksi metsälannoitteena on tutkittu nimenomaan sen kalkitus- ja ravinnevaikutuksen vuoksi, sillä ravinnekierron päättäminen takaisin luontoon on hyvä vaihtoehto tuhkan sisältäessä useimmiten ravinteita puiden tarvitsemissa suhteissa. Erityisesti energiapuun tehostetun korjuun yhteydessä ilmenevät ravinnepoistumat saadaan

6 2 kompensoitua palauttamalla ravinteikas tuhka metsämaahan. Kaiken kaikkiaan puuntuhkalla on mahdollista parantaa puuston ravinnetilaa ja kasvua vähintään 20 vuoden ajan (Leinonen 1996). Parhaat käyttökohteet tuhkalannoitukselle löytyvät usein paksuturpeisista rämemänniköistä, joiden kasvu on heikkoa fosforin ja kalsiumin puutteen vuoksi. Lannoitevalmisteiden valmistusta on tiukennettu vuonna 2006 uudistuneen lannoitevalmistelain ja sen asetuksien kautta vaikuttaen samalla tuhkan käyttöön metsä- ja peltolannoitteena. Toisaalta myös jätelaki sekä Euroopan Unionin asettama REACH-asetus ovat hankaloittaneet tuhkan hyötykäyttöä varsinkin toiminnanharjoittajan näkökulmasta. Toki myös seospolton lisääntyminen viime vuosien aikana on vähentänyt lannoitekäyttöä, sillä puunkäyttö poltossa on vähentynyt ja korvaantunut esimerkiksi turpeella. Tuhkan käytöstä lannoitteena sekä maarakennusaineena löytyy paljon tutkimuksia muun muassa Metsäntutkimuslaitokselta (Metla) ja Valtion teknillinen tutkimuskeskukselta (VTT). Suomessa aloitettiin ensimmäisiä puutuhkankokeita vuonna 1937 Metlan toimesta Vilppulassa. Kaiken kaikkiaan tutkimuksien tulokset pitkältä aikaväliltä ovat osoittaneet tuhkan positiivisista ja pitkäaikaisista vaikutuksista puun kasvun parantumisessa (Leinonen 1996). Tällä hetkellä tuhkatutkimusta tehdään muun muassa VTT:llä Keski-Suomessa, jossa tutkitaan Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyödyntämismahdollisuuksia (Korpijärvi, 2009). Positiivisten tutkimustulokset sekä puutuhka määrien kasvaessa tulisi tuhkan käyttöä metsälannoitteena pyrkiä lisäämään ja täten lannoitteen valmistusprosessin vaatimaa säädäntöviidakkoa helpottamaan ja selkeyttämään lämpö- ja voimalaitosten osalta.

7 3 2 TAUSTAA SELVITYKSESTÄ Energiateollisuus ry:n tilaaman ja ympäristöpoolin rahoittaman selvityksen avulla pyritään saavuttamaan laajamittaisempi kotimaisten biopohjaisten tuhkien hyötykäyttö muun muassa metsien lannoitteena ja maanrakennusmateriaalina ja siten lämpö- ja voimalaitosten tuhkien hyötykäyttöasteiden nostaminen kesän 2010 tasosta. Näillä toimilla voitaisiin parantaa erityisesti puupohjaisen uusiutuvan energian tuotannosta syntyvien jätteiden ja sivutuotteiden materiaalitehokkuutta sekä kehittää metsän kestävää ravinteiden kiertoa. Samalla voitaisiin siirtyä myös osaksi kemiallisten lannoitteiden käytöstä luonnonmukaisempiin lannoitteisiin, jolloin voitaisiin muun muassa säästää energiaa lannoitteen tuotantovaiheessa. Yhtenä tavoitteena on myös antaa päättäjille riittävät tiedot kotimaisten polttoaineiden tuhkista, kestävän käytön mahdollisuuksista ottaen huomioon tuhkien elinkaaren aikaiset vaikutukset erityisesti lannoitteena metsätaloudessa. Tämän lisäksi selvityksen tarkoitus on parantaa tietoisuutta eri toimijoiden keskuudessa muun muassa keskeisestä lainsäädännöstä sekä REACH-asetuksesta. Jotta saatiin ajankohtaista tietoa tuhkien hyötykäytöstä, tehtiin selvitystä varten kysely Energiateollisuus ry:hyn kuuluvien lämpö- ja voimalaitosten toiminnanharjoittajille. Tavoitteena oli kartoittaa lämpölaitosten suhtautumista ja mahdollisuuksia tarjota puuja/tai turvetuhkia ja seostuhkia lannoite- sekä maanrakennuskäyttöön. Lisäksi tiedusteltiin mahdollisia esteitä tai ongelmia hyötykäytön lisäämiseksi. Kyselyn tuloksista laadittiin johtopäätelmät sekä lyhyitä suosituksia toiminnanharjoittajille tuhkan hyötykäytön mahdollisuuksista. Selvityksessä käydään läpi ensiksi tuhkan, sen koostumuksen ja syntymisen aina lannoitusvaikutuksesta tarvittavaan käsittelytekniikkaan lannoitteeksi. Kappaleessa neljä käsittellään keskeistä lainsäädäntöä tuhkan hyödyntämisessä sekä kappaleissa viisi ja kuusi tarkastellaan tarkemmin lannoitevalmistelaki ja asetukset sekä REACH-kemikaali-asetus. Kappaleessa seitsemän esitetään selvitystä varten tehdyn kyselyn aineistot ja menetelmät sekä sitä seuraa kappaleessa kahdeksan kyselyn tulokset. Kappaleessa yhdeksän on tulosten tarkastelua sekä suosituksia lämpö- ja voimalaitosten toiminnanharjoittajille sekä päättäjille. Lopuksi on yhteenveto. Selvitys on lisäksi pohjana Jyväskylän yliopistoon tehtävään pro gradu -tutkielmaan, joka käsittelee aihetta laajemmin.

8 4 3 BIOTUHKA JA LANNOITUS 3.1 Puunpoltossa syntyvän tuhkan koostumus ja muodostuminen Tuhka on polttoaineen palamatonta epäorgaanista jäännöstä. Sen muodostavat ainesosat vaihtelevat suuresti eri polttoaineissa niin koostumukseltaan kuin määrältään. Esimerkiksi puun rungosta noin prosentin kymmenesosa on epäorgaanisia aineksia, kun taas jotkut turpeet ja hiilet saattavat sisältää jopa kaksikymmentä prosenttia tuhkaa. Puuntuhka sisältää suureksi osaksi alkali- ja maa-alkalimetalleja, kun taas hiilten, turpeiden ja nopeakasvuisten biomassojen tuhkassa esiintyy keskeisesti piitä, alumiinia ja rautaa (Hupa et al. 2002). Tuhkamäärä on yleisesti korkeampi kuoressa kuin runkopuussa sekä eri puunosia verrattaessa korkein tuhkapitoisuus on lehdissä ja neulasissa. (Alakangas, 2000). Kaiken kaikkiaan tuhkan muodostuminen on sarja fysikaalis-kemiallisia tapahtumia, jotka vaihtelevat polttoaineen ja polttotekniikan mukaan. Tuhkan koko muodostumisprosessiketju muodostuu valitun polttoaineen syötöstä, tuhkaa muodostavien ainesosien vapautumiseen ja muuntumiseen aina lentotuhkan erottamiseen savukaasuista (kuva 1)(Hupa et al. 2002). Likaantuminen Korroosio Tuhkan erotus Tuhkan muuntuminen Polttoaine Ilma Reaktiot Lisäaineet Tuhkaa muodostavien ainesosien vapautuminen Kuva 1 Tuhkan vaiheet kattilassa (Hupa et al. 2002) Polttotekniikasta riippuen muodostuu kattilassa pohja- ja/tai lentotuhkaa. Tuhkan laatuun ja tyyppiin vaikuttavat muun muassa polttoaineen koostumus ja karkeus, voimalaitoksen polttolaitteiston tyyppi sekä polttolämpötila (Laine-Ylijoki et al.). Poltossa syntyneen tuhkan laatuun on mahdollista vaikuttaa laitoksilla esimerkiksi tuhkan varastointitavalla sekä keräämällä ja pitämällä eri tuhkalajit erillään. (Hytönen et al., 1998). Nämä ovat tärkeitä toimia tuhkan hyötykäyttöä ajatellen.

9 5 Tuhkien koostumuksen ja ravinteiden vaihtelut Turpeen ja puun tuhkan osuudet ovat erilaiset sillä turpeessa on tuhkaa noin 5 prosenttia ja puun kuorettoman rungon tuhkapitoisuus on usein alle 0,5 prosenttia ja havupuun kuoren tuhkapitoisuus noin 2 prosenttia (Alakangas 2000). Turpeen poltosta syntyneessä tuhkassa on vähemmän erityisesti kaliumia, magnesiumia ja booria puun tuhkaan verrattaessa (taulukko 1). Se on myös karkeampaa ja sisältää vähemmän ravinteita sekä myös rakeistuvuus- ja lannoitusominaisuudet ovat huonommat. Toisaalta raskasmetallipitoisuudet ovat pääasiassa puun poltosta syntyvää tuhkaa pienemmät. Puuntuhkan sisältämät tärkeimmät ravinteet ovat fosfori ja kalium sekä hivenravinteet. Kalsiumia ja magnesiumia on myös runsaasti puun tuhkassa, mutta ravinteena niiden merkitys on vähäinen. Kokonaisuudessaan puuntuhkan vallitsevat ainesosat ovatkin juuri kalsium, magnesium ja kalium ja näiden ravinteiden vaihtelut erilaisten puulajien välillä voi olla suuretkin (taulukko 2) (Leinonen 1996). Taulukko 1 Eri tuhkalajien ravinnepitoisuuksia g/kg (Leinonen 1996 (Saarela 1982, ref. Hyytiä 1982)) Tuhkalaji Ravinne P K Ca Mg Mn B Fe Zn Cu Al puu 19,3 123,0 275,0 44,0 13,1 0,7 2,2 3,1 0,2 6,0 hake 19,8 110,0 279,0 33, puunkuori 8,4 21,0 191,0 17,0 6,9 0,3 14,4 0,2 0,1 20,0 turve 11,7 3,4 46,0 9,0 0,9 0,1 72,5 0,0 0,1 31,0 kivihiili 1,1 3,3 27,0 13,0 0,6 0,1 29, ,0 olki 11,2 240,0 32,0 7,0 1,0 0,1 3,1 0,4 0,4 - Taulukko 2 Tuhkan ravinnepitoisuuksien vaihtelut erilaisilla puulajeilla (Leinonen 1996 (Eriksson. Börjesson 1991)) kg/tn tuhkaa kalsium magnesium kalium fosfori 7-22 boori 0,2-0,29 kupari 0,1-0,19 sinkki 0,5-2,2 Tuhka on emäksistä; ph vaihtelee jopa ph-yksikön välillä ja se nostaakin maan ph-arvoa kalkin tavoin (Tapio 2008). Typpi, joka on sitoutuneena biomassaan, menetetään poltossa ja tämän takia hyvin palaneessa turpeen tai puun tuhkassa ei ole laisinkaan typpeä. Kangasmailla typen puute onkin usein merkittävä tekijä, joten tuhkan lannoitusvaikutus jää näillä alueilla vähäiseksi. Samoin rikki häviää palokaasujen mukana poltossa. Muuten esimerkiksi puuntuhka sisältää parhaimmillaan ravinteita samassa suhteessa kuin puut ovat sitä maasta ottaneet (Hytönen et al. 1997).

10 6 3.2 Metsälannoitus Yleisesti metsälannoituksen tarkoitus on tähdätä maaperän ravinnetalouden parantamiseen, puiden kasvun lisäämiseen sekä metsätalouden kannattavuuden parantumiseen. Lannoitus lisää puuston kasvua kohdistuen lähinnä tukkiosuuteen ja siten lisäten metsän arvoa. Esimerkiksi kivennäismailla kasvua voidaan turvata typen ja turv la fosforin ja kaliumin lisäyksellä. Hivenravinteiden merkitys on myös suuri ravinnetaloudessa. Maaperään epätasapainoisen ravinnetalouden seurauksena saattaa olla puuston kasvuhäiriötä, jolloin lannoituksella voidaan tätä ehkäistä tai vähentää. Pahimmassa tilanteessa ravinnepuutokset voivat estää puuston kasvun kokonaan tai aiheuttaa puuston laadun alenemista (Hynönen et. al, 2002). Metsälannoituksen määrä on vaihdellut suuresti Suomessa. Korkeimmillaan lannoitusmäärät olivat vuonna 1975, jolloin lähes hehtaarin lannoitettiin. Se johtui suuresti metsänhakkuun lisääntymisestä ja sen aiheuttamasta puuston kadosta luvulle saavuttaessa kokonaisuudessaan metsälannoituksen määrä oli tippunut vain muutamiin tuhansiin hehtaareihin vuodessa. Viime vuosien aikana lannoitusinnostus on alkanut kasvaa ja luvun alussa noin hehtaaria metsää lannoitettiin vuosittain. Tästä määrästä yksityismaiden osuus oli noin puolet (Hynönen et. al, 2002). Tällä hetkellä metsänomistajien mielenkiinto on lisääntynyt metsänhoidon parissa ja se vaikuttaa myös lannoituksen lisääntymiseen. Kansallisen metsäohjelman mukaan tavoitteena vuoteen 2010 mennessä on lisätä kasvatuslannoitusta hehtaarille ja terveyslannoituksia hehtaarille vuodessa (MMM 2008). Tuhkan osuus metsälannoituksessa on ollut melko vähäinen vaikka energiantuotannossa syntyy noin tonnia puutuhkaa ja noin tonnia turpeen ja puun sekatuhkaa vuosittain (taulukko 3). Tästä määrästä ainoastaan noin prosenttia on käytetty lannoitus- ja maanrakennustarkoituksiin luvulla tuhkalannoituksen laajuus on ollut vain muutamia tuhansia hehtaareja, joka vastaa alle 5 prosenttia vuosittain syntyvästä tuhkan määrästä, joka soveltuisi metsien lannoittamiseen. Puhdasta puun tuhkaa syntyy Suomessa tilastollisesti vähän, sillä suurin osa tuhkasta on puun ja turpeen seostuhkaa. (Motiva Oy 2009) Taulukko 3 Voimalaitosten sivutuotteiden määrä (Energiateollisuus ry, 2007) Sivutuotteiden määrä yhteensä Vuosi Lentotuhka Pohjatuhka tai - kuona kivihiili (tn kuiva) turve, puu (tn kuiva) kivihiili (tn kuiva) turve, puu (tn kuiva) Rikinpoisto puolikui va (tn kuiva) märkä (tn kuiva) Yhteensä (tn kuiva) Lannoitevalmisteena metsässä käytettävä tuhka on puhtaan puun tai turpeen tai niiden seospoltossa syntynyttä tuhkaa. Puupolttoaineiden tuhka sisältää runsaasti ravinteita ja tärkeitä hivenaineita, jotka puu kasvun aikana on ottanut maaperästä ja ilmasta. Nämä saattavat olla tärkeitä kasvualusta tuottokyvyn kannalta pitkälläkin aikavälillä. Tuhkan vaikutus puuston kasvuun on riippuvainen kasvupaikan viljavuudesta ja puuston

11 7 ravinnetilasta. Jo aikaisemmin mainittu typen puute tuhkassa suuntaa lannoituksen sopivuuden runsastyppisille ja paksuturpeisille metsäojitusalueille. Puiden ulkoiset ravinnepuutosoireet häviävät jo vuoden kuluessa lannoituksesta ja neulasten värimuutokset ovat selvästi havaittavissa. Kaliuminpuutokset saadaan korjattua noin vuoden ja fosforin 3-4 vuoden kuluttua lannoituksesta (Motiva Oy, 2009). Runsastyppisillä kasvupaikoilla puuston tilavuuskasvu voimistuu 2 3 vuodessa ja puuston kasvun lisäys voi olla 2 4 m 3 hehtaarilla vuodessa, parhaimmilla lannoituskohteilla jopa 8 m 3 ha/a. Tietoisuus tuhkalannoituksen mahdollisuuksista ei ole aina selkeä metsänhoitoyhdistyksien sekä maanomistajien välillä. Tuhkalannoituksen voisi ottaa esiin jo kunnostusojitus- tai terveyslannoitussuunnitelmia tehdessä (RECASH-hanke). Tuhkan logistiikkatilanne tällä hetkellä on haastava tuhkan tuottajan ja jatkokäyttäjän kannalta; eniten hyödynnettäviä tuhkia syntyy eteläisessä Suomessa, kun taas käyttökohteet sijaitsevat lännessä, idässä ja pohjoisessa. 3.3 Tuhkan käsittely ja säilytys laitoksella Laitoksella tuhkaa muodostuu monessa eri vaiheessa. Kuvassa kaksi on kuvattu polttoaineen syötöstä tuhkan kiertovaiheet aina piipun jälkeiseen tilanteeseen, kun polttoaineena on käytetty hiiltä (Zevenhoven & Kilpinen 2001). Eniten tuhkaa kerätään suodattimeen, jonka jälkeen tuhka menee usein suoraan siiloon tai konttiin. Monissa laitoksissa lento- ja pohjatuhka kerätään eri siiloihin tai kontteihin (Kaunisto 1997). Puutuhkan laatua saattaa alentaa muun muassa teollisuuden ainespuun säilytys vesivarastossa tai sen runsas kastelu, tuhkan sammuttaminen veteen ja tuhkan pitkäaikainen säilytys ulkoaumoissa. Myös turpeen ja puun seospoltto alentaa tuhkan ravinnepitoisuutta niin kuin myös tuhkan puutteellinen palaminen, joka myös aiheuttaa ravinteiden hidastunutta vapautumista aineesta, koska vajavaisesti palanutta ainesta on huomattavasti ja tuhkan ravinnepitoisuus on painoyksikköä kohden varsin matala (Kaunisto 1997). polttoaine pyriitti <<1 % pohjatuhka ekonomaiseri tuhka 5-12 % ilman esilämmitin tuhka: 2-3 % tuhka sähkösuodattimesta % kaasun puhdistuksen kiinteä jäännös saattaa sisältää lentotuhkaa tuhka piipun jälkeen <<1 % Kuva 2 Tuhkankierto laitoksella (Zevenhoven & Kilpinen, 2001)

12 8 3.4 Tuhkan käsittely metsälannoitteeksi Tuhka voidaan yksinkertaisesti levittää sellaisenaan metsään lannoitteeksi, mutta tuhkan pölyämistä voidaan myös vähentää esikäsittelyllä, jotta sitä voidaan käsitellä helpommin ja haittavaikutukset terveydelle ja levityskalustolle levittämisen yhteydessä vähenevät (Rautanen 2010). Itsekovetusmenetelmässä tuhka kostutetaan vesisuihkulla ja sekoitetaan, jolloin vapaa kalsium (CaO) reagoi veden kanssa ja muodostaa karbonaattia. Tuloksena on hieno jakeista tuhkaa, joka ei pölyä läheskään niin paljon kuin esikäsittelemätön tuhka (Korpilahti 2003). Tuhka voidaan myös rakeistaa ja siihen on kaksi eri vaihtoehtoa: lautasrakeistus ja rumpurakeistus. Lautasrakeistuksessa jo valmiiksi kostutettu tuhka syötetään pyörivälle, kaltevassa asennossa olevalle lautaselle. Lautasen pinnalta tuhka valuu muodostaen pallomaisia rakeita. Rumpurakeistuksessa rakeet syntyvät pyörivän sylinterin sisäseinämässä. Eirich-tyyppisellä intensiivisekoittimella voidaan tuottaa rakeita eräajona puuntuhkaa sopivasti kostuttamalla (Rautanen 2010). On mahdollista myös valssauskäsitellä tuhka, jolloin kostutettu tuhka ajetaan sylinterien läpi levyiksi tai uritetulla sylinterillä nauhoiksi, jotka katkotaan sitten pellettimäisiksi. Matriisipuristuksessa kostea tuhka taas puristetaan reikälevyn läpi, jolloin syntyy tuhkapellettejä (Korpilahti 2003). Kuva 3 Eirich-tyyppinen intensiivisekoitin (Eirich) Tuhkan kostuttamisen tarve riippuu käsittely menetelmästä. Puristusvoimaa käytettäessa noin 10 prosentin kostutus on riittävää, kun taas itsekovetustuhkan lähtökosteus voi olla jopa prosenttia. Kuljetuksen ja levityksen kannalta päästään helpommalla, mitä vähemmän vettä on tuhkan mukana. Jos tuhka on käsittelemätöntä, tulee se kuljettaa umpinaisessa ja tiiviissä kontissa. Esikäsitelty tuhka voidaan käsitellä ja kuljettaa helpommin siirtäen se varastokasasta pyöräkuormaajalla tai laskemalla siilosta tuhka kuljetusautoon (Korpilahti 2003). FA Forest Oy jatkojalostajana FA Forest on muun muassa tuhkien kierrätykseen ja hyötykäyttöön erikoistunut yritys. Yrityksellä on voimalaitoksille suunnattu palvelu puun ja turpeen poltossa syntyvän tuhkan vastaanottoon ja sen logistiikan suunnitteluun sekä paketti lannoittajille metsälannoituksen suunnittelusta logistiikkaan ja levitystyöhön. Tuhkalannoitetta myydään

13 9 pääasiassa FA Forestin kautta, mutta heillä on myös muutama jälleenmyyjä (Väätäinen 2010). Voimalaitokselta FA Forestille tuhka tuodaan tai FA Forest järjestää kuljetuksen säiliö- tai konttiautossa parhaimmillaan jopa yli 400 km päästä. Irtotuhkaa kannattaa siis tuoda pidempienkin matkojen takaa. Toki tämä riippuu myös vaihtoehtoisten sijoittamiskohteiden kustannuksista. Rakeistamolla, jonne tuodaan pääasiassa kuivaa lentotuhkaa, tuhka rakeistetaan veden avulla ja siihen saatetaan lisätä booria. Tämän jälkeen rakeiden annetaan kuivua ja kovettua. Jokainen erä seulotaan ja otetaan näyte kokoelma-analyysia varten (Väätäinen 2010). Kuva 4 Rakeistettua tuhkaa FA Forestin laitoksella Viitasaarella (Rautanen, Juha) Raaka-aineen tärkeimmiksi ominaisuuksiksi FA Forestilla määritellään riittävän ravinnepitoisuuden ja fyysisten ominaisuuksien lisäksi, että se kovettuu raemaiseen muotoon. Raskasmetallivaatimukset tulevat lainsäädännöstä, joten niitä tulee noudattaa tiukasti, mutta pääsääntöisesti väliaikaisesti tuhkan fosforipitoisuus saa olla 0,8 prosenttia normaalin 1 prosentin sijaan. Raja-arvojen ylittyessä tuhkaa ei vastaanoteta (Väätäinen 2010). 3.5 Tuhkan hyötykäytön kustannukset Lämpö- ja voimalaitokset Tuhkaa syntyy lämpö- ja voimalaitoksilla polton seurauksena ja sen loppusijoitus tai jatkokäyttö tuo lähes aina kustannuksia, jos tuhkaa ei voida jatkokäyttää esimerkiksi oman kaatopaikan täyttöön tai maarakentamiseen. Usein helpoin vaihtoehto on viedä tuhka kaatopaikalle läjitettäväksi metsälannoituksen sijaan. Kuten jo aikaisemmin on mainittu, jäteverouudistuksen myötä kaatopaikkamaksut tulevat todennäköisesti nousemaan ja

14 10 erityisesti kierrätykseen ja energiantuotantoon kelpaavien jätejakeiden kaatopaikkahinnat tulevat nousemaan. Tämä saattaa osaltaan kannustaa laitoksia viemään lannoitukseen kelpaavaa tuhkaa jatkojalostajalle. Tosin melkeinpä aina tuhkan vieminen jatkojalostettavaksi tai lannoitteeksi tuo myös kustannuksia. Kustannuksia syntyy säännöllisesti tehtävistä analyyseistä sekä tuhkan kuljettamisesta ja tuhkan vastaanottamisesta. Jos laitokset eivät halua viedä tuhkaa jatkojalostajille, voi yhteistyötä koittaa tehdä mahdollisesti myös esimerkiksi Metsäkeskusten kanssa, jotka voivat olla hyvä yhdyslenkki suoraan lannoitusta harkitseviin metsänomistajiin. Muun muassa tässä tapauksessa tulee laitoksen ottaa huomioon esimerkiksi Eviran lannoitevalmisteasetuksen vaatimukset. Tuhkan jatkojalostajat Tuhkan jatkojalostajana tulee ottaa huomioon monta seikkaa toimintaa suunniteltaessa. Raaka-aineen ravinnepitoisuus määrittelee osaksi lannoitteen hinnan. Jos ravinnepitoisuudet ovat kohdillaan, saadaan sillä paras hyöty metsää ajatellen ilman, että tarvitsisi lisätä siihen lisää ravinteita. Kuljetuskustannukset muodostuvat tuhkan kuljettamisesta voimalaitokselta jatkojalostuspaikkaan. Kustannuksiin vaikuttaa matkan pituus sekä tuhkan koostumus. Jos tuhka tulee märkänä laitokselta, tuo siihen lisätty vesi myös lisäpainoa kuormaan. Toisaalta kuiva tuhka on hankalampi kuljettaa pölyämisominaisuuden vuoksi, mutta parasta rakeistumisen kannalta. Analyysit tuhkasta tuovat myös kustannuksia, niin omaa valvontaa varten kuin lain vaativien analyysien vuoksi. Kustannuksiin vaikuttavat myös tuhkan jalostusmenetelmä ja sitä varten valittavat laitteet. Vaikka kustannukset saattavat olla korkeita ja joskus jopa yllättäviä, niin näillä toimilla taataan tuhkan tasainen laatu ja turvallinen käyttö ihmisen ja ympäristön kannalta (Rautanen, 2010). Metsänomistajat Lannoituksen kustannuksiin ja sen jälkeisiin tuottoihin vaikuttaa suuresti kasvupaikka ja valittu levitysmenetelmä. Lannoituskokonaisuudessaan eli puuntuhka ja sen helikopterilevitys kustantavat metsänomistajalle noin euroa hehtaarilta. Suurin kustannuserä on levitystyö, sillä jotta saavutettaisiin suositeltu ravinne lisäys, tulee tuhkaa helikopterilevityksellä levittää noin 4 t/ha. Tuhkalannoituksen käyttömäärät määräytyvät kuitenkin lannoitettavan kohteen neulasanalyysin ravinnepitoisuuksien mukaisesti (Tapio 2008). Yhden työpäivän aikana saadaan levitetyksi noin 40 t tuhkaa maalevityksellä, kun taas helikopterilevityksellä tuhkan määrä saadaan nelin-viisinkertaistettua. Täten helikopterilevitys on tehokkaampaa levityksen kannalta, mutta hehtaarihinnaltaan maalevitys on edullisempaa. Tuottoprosentti voi maalevityksessä nousta korkeimmillaan jopa yli 10 prosenttiin helikopterilevityksen ollessa kuuden prosentin tienoilla 20 vuoden ajanjaksolla (Tapio 2008). Jos metsän kehitys on ravinne-epätasapainon vuoksi taantuvaa metsänhoidosta huolimatta, voi Suomessa valtiolta hakea tukea yksityismaille terveyslannoitusta varten todetun ravinnepuutostilan vuoksi. Helikopterilevityksssä Kemera-tuen avulla voidaan parhaimmillaan levityksen tuottoa lisätä yli 10 prosentin 20 vuodessa. Kannattavuutta parantaa myös tuhkalannoituksen verovähennyskelpoisuus pääomatuloista (Tapio 2008). Metsälannoituksen tuet on jaettu kolmeen eri vyöhykkeeseen: I-vyöhykkeellä tuki on 40 prosenttia, II-vyöhykkeellä 55 prosenttia ja III-vyöhykkeellä 65 prosenttia toteutuskustannuksista (kuva 5) (Tapio 2009).

15 Kuva 5 Metsälannoituksen tukivyöhykkeet Suomessa (Tapio, 2009) 11

16 12 4 TUHKAN HYÖDYNTÄMISTÄ KOSKEVA KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ 4.1 Lainsäädännön vaikutukset Tuhkan hyötykäyttö kohtaa monia haasteita ja sen hyödyntämiseen liittyy useita lakeja ja asetuksia kuten esimerkiksi lannoitelaki, jätelaki, ympäristösuojelulaki sekä valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa. Nämä asettavat tiettyjä haasteita tuhkan hyötykäytölle. Tällä hetkellä ympäristö- ja jätelainsäädännön mukaan lämpö- ja voimalaitosten tuhka on teollisuuden jätettä, joka tulee hävittää asianmukaisella tavalla kuten esimerkiksi kaatopaikalle. Hyödynnettäessä tuhkan jätestatus muuttuu, jolloin myös lainsäädännön vaatimukset muuttuvat. Itse lannoitusaineita ja niiden valmistusta säätelevät voimaan tullut uudistunut lannoitevalmistelaki ja maa- ja metsätalousministeriön lannoitevalmisteasetus 12/2007. Jos jätettä tai jäämiä hyödynnetään aineina tai valmisteina, siirtyvät ne tämän hetkisen tiedon mukaan myös Euroopan Unionin REACHasetuksen määräysten piiriin. Pääasiallisesti ongelmia tuhkan hyötykäytön kannalta on muodostunut lannoitevalmisteen sisältämien ainesosien, kuten esimerkiksi tuhkan kohdalla kadmiumin ja arseenin, sallittujen raja-arvojen ylitykset. Myös tuotevastuu lannoitevalmisteissa saattaa vähentää energialaitosten kiinnostusta panostaa tuhkan hyötykäyttömahdollisuuksien perinteisen läjittämisen sijasta. Lisäksi EU:n REACH-asetus on osaltaan hankaloittanut tuhkan hyötykäyttöä, sillä vaatimukset ovat edelleen hyvin epäselviä monille toiminnanharjoittajille. Seuraavissa kappaleissa käyn läpi tuhkan hyödyntämisessä huomioon otettavat lainsäädännön kohdat. 4.1 Lannoitevalmistelaki sekä -asetukset Lannoitevalmisteista määritellään laissa 539/2006 sekä maa- ja metsätalousministeriön asetuksissa 12/07 ja 13/07. Ne säätelevät tuhkan jatkojalostusta, käyttöä ja kuljetusta. Muun muassa lannoitevalmisteiden tyyppinimet ja niiden laatu- ja käyttövaatimukset löytyvät edellä mainituista asetuksista. Lannoitevalmistelaki ja sen vaatimukset käsitellään tarkemmin kappaleessa viisi. 4.2 Ympäristölainsäädäntö ja -lupa Ympäristölainsäädäntö pitää sisällään muun muassa jäte-, ympäristösuojelu-, ympäristövahinko-, kemikaali- ja maaperänsuojelulainsäädännön. Tärkeimmät voimalaitosten tuhkien kannalta ovat kaksi ensin mainittua. Voimalaitosten tulee ympäristöluvissaan esittää suunnitelma jätehuollon toteuttamisesta eli vanhojen laitosten osalta selvitys siitä, miten jätehuolto on toteutettu ja uusien kohdilta selvitys siitä, miten se aiotaan toteuttaa. Luvassa edellytetään, että jätteet täytyy toimittaa ympäristönsuojelu- ja jätelain edellyttämällä tavalla, joten toiminnanharjoittaja ympäristöluvassaan määrittää tuhkan käytön. Kaatopaikalle läjitettäessä täytyy toiminnanharjoittajan toimittaa selvitys tuhkan kaatopaikkakelpoisuudesta (Susi, 2010). Suuret laitokset eli yli 50 MW ovat aluehallintovirastojen luvituksen ja valvonnan piirissä. Pienemmät yli 5 MW laitokset ovat kuntien luvittamia ja valvomia. Alle 5 MW:n laitoksia ei tarvitse luvittaa (Alatervo, 2009). Tuhkien ja kuonien laitos- tai ammattimaiseen hyödyntämiseen ja käsittelyyn on haettava ympäristönsuojelulain (86/2000) mukainen ympäristölupa (Alatervo, 2009).

17 13 Kuitenkaan ympäristönsuojelulain (86/2000) ja ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) mukaan ympäristöluvan mukaista toimintaa ei ole vaarattoman tuhkan tai kuonan hyödyntäminen maanparannusaineena taikka lannoitteena. 4.3 MARA-asetus Tuhkien sijoittaminen maaperään edellyttää jätelupaa ja tuhkien hyödyntämiseen tarvitaan ympäristölupa. Maarakentamisessa hyödyntäminen kuuluu MARA-asetuksen alaisuuteen eli valtioneuvoston asetuksen eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006). Tiettyjen jätteiden, kuten esimerkiksi kivihiilen, turpeen ja puuperäisen aineksen polton lento- ja pohjatuhkien hyödyntäminen on mahdollista ilman ympäristölupaa ilmoitusmenettelyn nojalla. Tämä koskee tapauksia jolloin jäte hyödynnetään yleisillä pysäköintialueilla, teillä ja kaduilla, urheilukentillä sekä erilaisten alueiden varastointikentillä ja teillä (Valtion ympäristöhallinto 2010c). Asetuksessa on materiaalikohtaiset pitoisuus- ja liukoisuusarvot, jotka materiaalin tuottajan tulee osoittaa ja valvoa. Ilmoitusmenettelyssä jätteen laadunhallinta ja hyödyntäminen tulee järjestää ja toiminnasta ilmoitetaan ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkitsemistä varten asetuksen mukaisesti. Jätteen luovuttaminen ja hyödyntäminen voidaan aloittaa, kun toiminta on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Näin ollen esimerkiksi puun poltosta syntynyttä tuhkaa voi olla mahdollista hyötykäyttää asetuksen määrittelemissä kohteissa pelkän ilmoitusmenettelyn nojalla. On huomioitava, että ilmoitus tulee tehdä kustakin käyttökohteesta erikseen ja ilmoituksen tulee tehdä hyödyntämispaikanhaltija tai muu taho haltijan valtuuttamana (Valtion ympäristöhallinto 2010c). 4.4 Jätelaki ja -vero Jätelain 3 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan jätteellä tarkoitetaan ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä. Lain (1072/1993) tavoitteena on vähentää syntyvän jätteen määrää, tukea kestävää kehitystä edistämällä luonnonvarojen järkevää käyttöä sekä ehkäisemällä ja torjumalla jätteistä aiheutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle kaikessa toiminnassa. Lisäksi tuottajavastuun määritelmä löytyy laista ja sen mukaan jätteen tuottaja on vastuussa jätteen hyödyntämisestä tai muusta käsittelystä (Valtion ympäristöhallinto 2010b). Jätelainsäädännön uudistamista varten käynnistettiin lokakuussa 2007 työryhmä, jonka tuli tehdä ehdotus uudistusta varten. Uudistuksen tavoitteena on nykyaikaistaa lainsäädäntö vastaamaan tämän hetkisiä jäte- ja ympäristöpolitiikan sekä EU lainsäädännön ja direktiivien vaatimuksia, sillä EU:n uusi jätedirektiivi 2008/98/EY tulee saattaa voimaan jäsenmaissa mennessä (Valtion ympäristöhallinto 2010a). Lainsäädännön uudistus tulee toivottavasti selkeyttämään sivutuotteen ja jätteen rajavetoa, joka helpottaisi ja nimenomaan selkeyttäisi tuhkan hyötykäyttöä huomattavasti. Jäteverolaki (495/1996) säätää kaatopaikalle toimitettavan jätteen valtiolle maksettavan veron määrän. Jäteverolain mukaan jäteveroa ei tarvitse suorittaa kaatopaikalle muista jätteistä eroteltuna toimitettavasta voimalaitoksen rikinpoistojätteestä ja lentotuhkasta sekä jätteestä, joka hyödynnetään kaatopaikalla sen perustamisen, käytön, käytöstä poistamisen tai jälkihoidon kannalta välttämättömissä rakenteissa tai rakennuksissa. Tämä ei siis koske pohjatuhkaa tai jos lento- ja pohjatuhka yhdistetään laitoksella. Jäteverolain uudistus on myös käynnissä. Ehdotuksessa muun muassa esitettiin, että lentotuhkan vieminen kaatopaikalle muuttuisi verolliseksi sekä verotus kohdistuisi myös

18 14 yksityisiin kaatopaikkoihin (Valtion ympäristöhallinto, 2008). Tämän avulla voisi saada lisättyä mahdollisesti tuhkan hyötykäyttöä, mutta toki myös kustannuksia, jos hyötykäyttö ei ole mahdollista esimerkiksi raja-arvojen ylittyessä. Jäteveron uudistusehdotus sisältyy hallitusohjelmaan ja se tulisi viedä eteenpäin syksyllä 2010 ja voimaan alkuvuodesta 2011 (Valtion ympäristöhallinto, 2008). Euroopan Unionin jätedirektiivi ja End Of Waste -kriteeri Jätelain uudistuksen yhteydessä mainitun jätedirektiivin tavoitteena on edistää jätteen materiaalitehokasta käyttöä sekä vähentää sen syntyä. Pyrkimyksenä on kierrätyksen kasvattaminen ja siten vähentää jätteen päätymistä kaatopaikalle. Direktiivin uudistukset pyrkivät selventämään jätteen määritelmää ja siten yhdenmukaistamaan jäsenmaiden jätepolitiikkaa. Direktiivi selkeyttää myös tuotteen ja jätteen rajanvetoa, mikä on ollut ongelmallista tuhkan hyötykäytön kannalta (Europa 2008). Kaiken kaikkiaan sivutuotteen määritelmä on pyritty selkeyttämään ja on luotu menettely, jossa tiettyjen toimien jälkeen jäte lakkaa olemasta jätettä täytettyään tietyt kriteerit niin sanottu End of Waste -kriteeri. Nämä kriteerit vaikuttavat myös eräisiin tuhkiin ja kuoniin. Lisäksi direktiivi pitää sisällään velvoitteet jäsenvaltioiden kansallisen jätteen synnyn ehkäisyn ohjelmista sekä jätehuoltosuunnitelmat (liite III). Kriteerien tulisi selkeyttää myös REACH-asetuksen tuomia velvotteita. Euroopan komissio julkaisee jätedirektiivin myötä jätelajikohtaisia kriteereitä eri jakeille. Direktiivi toki mahdollistaa myös jäsenvaltioiden omien kriteerien määrittämisen, jos kyseistä kriteeriä ei ole vielä määritetty yhteisön tasolla. Kyseistä asiaa käsitellään myös Suomen jätelain kokonaisuudistuksen yhteydessä, jonka tulisi tulla päätettäväksi vuoden 2010 lopussa.

19 15 5 LANNOITEVALMISTELAKI JA ASETUKSET 5.1 Lannoitevalmisteen ja raaka-aineiden määrittely Lannoitevalmistelaki ja asetukset säätelevät lannoitteiden tuotantoa, valmistusta ja käyttöä. Lain 539/2006 mukaan lannoitevalmisteiksi määritellään lannoitteet, kalkitusaineet, maanparannusaineet, kasvualustat, mikrobivalmisteet sekä lannoitevalmisteena sellaisenaan käytettävät sivutuotteet. Yleiset vaatimukset laissa määrittää, että valmisteiden tulee olla tasalaatuisia, turvallisia ja myös käyttötarkoitukseen sopivia. Valmisteiden tulee lisäksi täyttää lannoiteasetuksessa, sivutuoteasetuksessa sekä lannoitevalmistelaissa sekä sen nojalla annetuissa säädöksissä asetetut vaatimukset (Lannoitevalmistelaki 539/ mom). Lannoitevalmisteen käytöstä ei saa aiheutua vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle tai turvallisuudelle, kasvien terveydelle tai ympäristölle, joten on tärkeää, että valmiste ei sisällä sellaisia määriä haitallisia aineita, tuotteita tai eliöitä, jotka voisivat ohjeiden mukaisesta käytöstä huolimatta aiheuttaa seuraamuksia. Tätä varten on määritelty rajaarvot muun muassa metsälannoituksessa käytettävien tuhkien haitallisten metallien enimmäispitoisuuksille (Lannoitevalmistelaki 539/ mom). Jos kyseessä on lannoitevalmisteiden seos, tulee jokaisen käytetyn lannoitevalmisteen noudattaa asettuja vaatimuksia. Turpeen ja puun tuhkan osalta vaatimukset määrittävät tuhkan muodostuvan turpeen, puunhakkeen, kuorijätteen, ensiömassan tai paperin tuotannon yhteydessä syntyvän kuituainetta sisältävän kasviperäisen aineksen tai peltobiomassojen poltossa (Vuorinen, 2010). Raja-arvot tuhkalle ja niiden valvonta MMM:n asetuksen 12/07 mukaan lannoitevalmisteen haitallisten metallien pitoisuudet eivät saa ylittää annettuja enimmäispitoisuuksia (taulukko 4). Arvot eivät koske suljettujen alueiden maisemoinnissa käytettäviä lannoitevalmisteita (MMM asetus 12/2007). Taulukko 4 Haitallisten metallien enimmäispitoisuudet mg/kg kuiva-ainetta (MMM asetus 12/2007) Alkuaine Peltotuhka Metsätuhka As Hg 1 1 Cd 1,5 17,5 Cr Cu Pb Ni Zn Asetuksen raja-arvojen valvonta kuuluu Eviralle, jonka laboratorio toimii myös virallisena laboratoriona lannoite- sekä sivuoteasetuksessa ja lannoitelain vaatimuksissa. Lannoitevalmistevalvontaan sekä sivutuoteasetuksessa vaadittuun laitosten omavalvontaan liittyvät analyysit on mahdollista tehdä myös Eviran hyväksymissä laboratorioissa. Eviran ylläpitämä julkinen lista hyväksytyistä laboratorioista löytyy liitteestä V (Evira 2010).

20 Lannoitevalmisteiden lainmukainen valmistus Ennen kuin lannoitevalmisteen valmistus tai markkinointi aloitetaan, tulee toiminnanharjoittajan eli tuhkan tapauksessa tuottajan ja sekä mahdollisesti tulevan jatkojalostajan tehdä ilmoitus elinkeinotoiminnan aloittamisesta Eviralle viimeistään kaksi kuukautta ennen toiminnan aloittamista (Vuorinen 2010). Ilmoitus toiminnanaloittamisesta sisältää kuvauksen toiminnan järjestämisestä, valmisteiden tuoteselosteet sekä kirjallisen omavalvontasuunnitelman. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös muutoksia toiminnassa sekä ilmoitusta lopettamisesta (Evira 2010). Toimija merkitään tällä ilmoituksella Eviran ylläpitämään toimijarekisteriin ja muutoksista tulee ilmoittaa Eviraan. Toimija on ilmoitusvelvollinen vaikka laitos olisikin kooltaan pieni. Velvollisuus ei koske, jos tuhka toimitetaan esimerkiksi läjitykseen, jolloin käytetään MARA -asetusta (Vuorinen 2010). Lain mukaan toiminnanharjoittajan tulee ylläpitää tiedostoa, josta tulee selvitä vaikeuksitta valvonnan mahdollisesti tarvitsevat tiedot. Tiedostosta tulee selvitä muun muassa lannoitevalmisteiden ja niiden raaka-aineiden ostot ja alkuperä, määrät valmistetuista tuotteista, varastopaikat tuotteille sekä myös tuotteiden luovutukset. Tärkeää on myös, että tuotteiden ja raaka-aineiden maahantuonti- ja maastavientimäärät on merkittynä tiedostoihin ja lannoitevalmisteiden tulee olla tuote- ja eräkohtaisesti jäljitettävissä (Evira 2010). Jos esimerkiksi tietystä erästä löytyy huomautettavaa, koskee huomautus kokonaisuudessaan kyseistä erää, oli se merkitty viikko-, kuukausi- tai vuositasolla. Kerran vuodessa tulee toiminnanharjoittajan ilmoittaa tiedot edellisvuonna valmistetuista tai markkinoiduista lannoitevalmisteista Eviran tarpeen mukaan (Vuorinen 2010). Kun voima- tai lämpölaitoksen toiminnanharjoittaja luovuttaa tuhkan eteenpäin on hän siitä ensisijaisesti vastuussa, jos jatkojalostaja lisää tuhkaan esimerkiksi ravinteita on hän siinä tapauksessa vastuussa kyseessä olevasta tuotteesta ja voima- tai lämpölaitoksen toiminnanharjoittaja ainoastaan tuottamastaan alkuperäisestä tuotteesta (Vuorinen 2010). 5.3 Lannoitevalmisteiden omavalvonta, tuoteseloste ja vastuu Laadun varmistus ja jäljitettävyys varmistetaan omavalvonnalla. Tarkoituksena on taata, ettei toiminta aiheuta haittaa ihmiselle tai ympäristölle sekä varmistaa soveltuvuus itse käyttökohteeseen sitä vaarantamatta. Omavalvontavelvollisuus koskee kaikkia lannoitevalmistelain määrittämiä ilmoitusvelvollisia toimijoita (Suoniitty 2010). Vastuu tuotteiden laadunvalvonnasta ja tuoteturvallisuudesta sekä ilmoitettujen tietojen paikkansapitävyydestä on toiminnanharjoittajalla ja sitä valvotaan omavalvontavelvoitteen avulla. Tuotteen myynnin tai luovutuksen yhteydessä tulee tuotteen seuraavalle osapuolelle eli ostajalle tai käyttäjälle antaa tuoteseloste. Tuoteseloste sisältää muun muassa tuotteen tyyppinimen, joka tuhkan tapauksessa on peltotuhka tai metsätuhka, kauppanimen, ominaisuudet, ja raaka-aineet. Erityisesti tuoteselosteessa ilmoitettavista tiedoista säädetään lannoitevalmistelaissa sekä MMM:n asetuksissa 12/07. Itse tuoteseloste tulee painaa tai kiinnittää lannoitevalmistepakkaukseen tai irtotavaran tapauksessa liittää tuotteen mukana tuleviin asiakirjoihin, josta se on helposti saatavilla valvontaa varten. Liitteenä IV on Eviran tuhkan tuoteselosteohje, jossa näkyy tarkemmin tarvittavat tiedot ja selostukset (Evira, 2010). Ankara vastuu Ankara vastuu tuotteen laadusta on aina valmistajalla. Valmistaja on tuhkan tapauksessa voimalaitos, joka tuottaa tuhkan. Kyseisen voimalaitoksen tulee tietää tarkkaan, mitä poltetaan ja olla vastuussa tuotteen laadusta. Jos tuhkaa jatkojalostetaan esimerkiksi sekoittamalla eri laitosten tuhkia keskenään tai siihen lisätään muita aineita,

Biohiilen lannoitevalmistekäyttöä koskevat vaatimukset

Biohiilen lannoitevalmistekäyttöä koskevat vaatimukset Biohiilen lannoitevalmistekäyttöä koskevat vaatimukset Biohiilestä lisätienestiä seminaari 6.6.2013 Olli Venelampi Rehu- ja lannoitevalvontayksikkö Lannoitevalmiste Lannoitevalmisteita ovat lannoitteet,

Lisätiedot

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Eviran raportti Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007 2009 Dnro 7171/0749/2010 Eviran

Lisätiedot

TUHKAN RAKEISTUSLAITOKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA ALUETALOUSVAIKUTUKSET POHJOIS-POHJANMAALLA

TUHKAN RAKEISTUSLAITOKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA ALUETALOUSVAIKUTUKSET POHJOIS-POHJANMAALLA TUHKAN RAKEISTUSLAITOKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA ALUETALOUSVAIKUTUKSET POHJOIS-POHJANMAALLA JAANA HAKOLA 18.6.2012 TUHKAN RAKEISTUSLAITOKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA ALUETALOUSVAIKUTUKSET POHJOIS-POHJANMAALLA

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Jätteen hyödyntäminen Keskeistä lainsäädäntöä ja viranomaisohjetta Ympäristölupa vai ilmoitus Ympäristölupahakemuksesta Annetut päätökset LSSAVIssa

Lisätiedot

REACH-asetuksen mukainen esirekisteröinti ja rekisteröinti: kysymyksiä ja vastauksia

REACH-asetuksen mukainen esirekisteröinti ja rekisteröinti: kysymyksiä ja vastauksia MEMO/08/240 Bryssel 11. huhtikuuta 2008 REACH-asetuksen mukainen esirekisteröinti ja rekisteröinti: kysymyksiä ja vastauksia EU:n uusi kemikaaliasetus REACH (Registration, Evaluation, Authorisation and

Lisätiedot

Lannoitelainsäädäntö

Lannoitelainsäädäntö Lannoitelainsäädäntö Jari Määttä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät, Oulu 20.11.2014 Kansallisia tavoitteita Kohti kierrätysyhteiskuntaa: Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen

Lisätiedot

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet FA Forest Oy Tuula Väätäinen FA Forest Oy Perheyritys, henkilöstöä n. 15, liikevaihto n. 5 milj. Toimialana tuhkien käsittely ja hyötykäyttö sekä lannoituspalvelut

Lisätiedot

Uudet kemikaaliasetukset:reach ja CLP, mitä niistä tulee kemian opetuksessa tietää? apulaisjohtaja Juha Pyötsiä Kemianteollisuus ry 17.4.

Uudet kemikaaliasetukset:reach ja CLP, mitä niistä tulee kemian opetuksessa tietää? apulaisjohtaja Juha Pyötsiä Kemianteollisuus ry 17.4. Uudet kemikaaliasetukset:reach ja CLP, mitä niistä tulee kemian opetuksessa tietää? apulaisjohtaja Juha Pyötsiä Kemianteollisuus ry 17.4.2009 Juha Pyötsiä17042009 1 REACH Asetus kemikaalien rekisteröinnistä,

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeri

Maa- ja metsätalousministeri MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 09/08 Päivämäärä Dnro 10.6.2008 1468/01/2008 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.7.2008 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (12/07) liite I Valtuutussäännökset

Lisätiedot

Suometsäseminaari, Seinäjoki 25.4.2013

Suometsäseminaari, Seinäjoki 25.4.2013 1 Turvemaiden puutuhkalannoitus Risto Lauhanen ja Jussi Laurila Suometsäseminaari, Seinäjoki 25.4.2013 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa (Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 21/15 Päivämäärä Dnro 03.11.2015 1668/01.04/2015 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 01.12.2015 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) 8 :n sekä liitteen

Lisätiedot

Turvetuhkien hyödyntäminen Seinäjoen seudulla Pienten laitosten tuhkien hyötykäyttömahdollisuudet Seinäjoen seudun teollisuudessa ja lämpölaitoksissa

Turvetuhkien hyödyntäminen Seinäjoen seudulla Pienten laitosten tuhkien hyötykäyttömahdollisuudet Seinäjoen seudun teollisuudessa ja lämpölaitoksissa Turvetuhkien hyödyntäminen Seinäjoen seudulla Pienten laitosten tuhkien hyötykäyttömahdollisuudet Seinäjoen seudun teollisuudessa ja lämpölaitoksissa Johdanto Tämä raportti liittyy Thermopolis Oy:n ja

Lisätiedot

TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITTEENA

TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITTEENA TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITTEENA 1 Tuhkan ominaisuudet Suomessa syntyy energiantuotannon sivutuotteena vuosittain yhteensä noin 600 000 tonnia puu-, turve- ja sekatuhkaa. Tuhkalla on hyvä neutralointikyky

Lisätiedot

Lainsäädännön raamit jätteen hyötykäytölle

Lainsäädännön raamit jätteen hyötykäytölle Lainsäädännön raamit jätteen hyötykäytölle KEMIAN PÄIVÄT 2011 22.3.2011 Risto Saarinen Suomen ympäristökeskus Uusi jätelaki voimaan 2012 Uusi jätelaki hyväksyttiin eduskunnassa 11.3.2011 ja laki vahvistettaneen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT HYÖTYKÄYTTÖÖN SAVO-KARJALAN UUMA-HANKKEEN SEMINAARI 29.1.2013. Ympäristönäkökulma UUMA-ratkaisujen kannalta

UUSIOMATERIAALIT HYÖTYKÄYTTÖÖN SAVO-KARJALAN UUMA-HANKKEEN SEMINAARI 29.1.2013. Ympäristönäkökulma UUMA-ratkaisujen kannalta UUSIOMATERIAALIT HYÖTYKÄYTTÖÖN SAVO-KARJALAN UUMA-HANKKEEN SEMINAARI 29.1.2013 Ympäristönäkökulma UUMA-ratkaisujen kannalta Pohjois-Savon ELY-keskus, Jorma Lappalainen 6.2.2013 1 Historiaa Tuotannosta

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Lannoitevalmisteita koskeva lainsäädäntö

Lannoitevalmisteita koskeva lainsäädäntö Lannoitevalmisteita koskeva lainsäädäntö Pirjo Salminen Maa- ja metsätalousministeriö 2014 Lannoitevalmiste (4 ) 1) lannoite 2) kalkitusaine 3) maanparannusaine 4) kasvualusta 5) mikrobivalmiste 6) lannoitevalmisteena

Lisätiedot

Päivämäärä. Valtuutussäännökset

Päivämäärä. Valtuutussäännökset MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 20/09 Päivämäärä Dnro 29.7.2009 1855/14/2009 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 5.8.2009 toistaiseksi Muuttaa MMa lannoitevalmisteita koskevan toiminnan harjoittamisesta

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Arvio yhdyskuntajätteen koostumuksesta (2012) Lähde: Tilastokeskus 2012, Jätelaitosyhdistys

Lisätiedot

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä ReUSE seminar Ulla-Maija Mroueh VTT Technical Research Centre of Finland Rakennusosien uudelleenkäytön sääntely Miten jäte-

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Maa- ja metsätalousministeriön asetus MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 12/07 Päivämäärä Dnro 13.2.2007 656/01/2007 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.3.2007 toistaiseksi Kumoaa / Muuttaa MMMp lannoitteista (45/1994) MMMp eräistä lannoitevalmisteista

Lisätiedot

Merja Järvelä Thermopolis Oy 27.1.2015. Tämä raportti on toteutettu osana Versatile Materials - hanketta

Merja Järvelä Thermopolis Oy 27.1.2015. Tämä raportti on toteutettu osana Versatile Materials - hanketta Viljankuorituhkan hyödyntäminen lannoitteena Merja Järvelä Thermopolis Oy 27.1.2015 Tämä raportti on toteutettu osana Versatile Materials - hanketta Sisällys Tausta... 2 Tuhkan käyttö lannoitevalmisteena...

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa

Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa 1 Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa Risto Lauhanen & Jussi Laurila Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa (Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja

Lisätiedot

Jos asiat ovat kunnossa nykyisen lainsäädännön mukaan, on helpompi siirtyä noudattamaan REACH-asetuksen velvoitteita.

Jos asiat ovat kunnossa nykyisen lainsäädännön mukaan, on helpompi siirtyä noudattamaan REACH-asetuksen velvoitteita. Anna-Liisa Sundquist Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö REACH tärkeä myös PK-sektorille Euroopan Union uusi kemikaaliasetus, REACH, tulee voimaan 1.6.2007. Vaikka konkreettisia toimia

Lisätiedot

Soveltamisala 24.5.2016

Soveltamisala 24.5.2016 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden asettamista saataville markkinoilla koskevien sääntöjen vahvistamisesta ja asetusten 1069/2009 ja 1107/2009 muuttamisesta Pirjo

Lisätiedot

REACH-asetus Kemikaalien arviointi ja GLP-vaatimukset

REACH-asetus Kemikaalien arviointi ja GLP-vaatimukset REACH-asetus Kemikaalien arviointi ja GLP-vaatimukset GLP-seminaari, FIMEA 10.2.2010 Kirsi Sihvonen Euroopan kemikaalivirasto - ECHA Sisältö REACH-asetus Prosessit Rekisteröinnin aikataulu Rekisteröintiasiakirja

Lisätiedot

Yhdyskuntalietteen käyttö

Yhdyskuntalietteen käyttö Yhdyskuntalietteen käyttö Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Lantapäivä 19.3.2014 Kempele, InnoTietoa!-hanke 19.3.2014 1 Esityksen sisältö Puhdistamolieteopas, poimintoja Yhdyskuntalietteen etuja

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 UUMA2. Uusiomateriaalit maarakentamisessa 23.10.2015. Marjo Ronkainen, Ramboll

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 UUMA2. Uusiomateriaalit maarakentamisessa 23.10.2015. Marjo Ronkainen, Ramboll UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA Uusiomateriaalit maarakentamisessa 23.10.2015 Marjo Ronkainen, Ramboll -ohjelma 2 Työntöä markkinoille Yritykset Vetoa markkinoille Julkinen taho 3 Toteutus 1.Tiedon

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 24/11 lannoitevalmisteista (jäljempänä lannoitevalmisteasetus,

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 24/11 lannoitevalmisteista (jäljempänä lannoitevalmisteasetus, LAPIN YLIOPISTO / ALINA LEHTONEN JA JUKKA SIMILÄ LINNUNMAA / EEVA PUNTA JA JOONAS ALARANTA 1 BIOPOHJAISTEN KIERRÄTYSLANNOITTEIDEN MENETTELY TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITTEENA 1. Ongelman kuvaus Polttolaitokset

Lisätiedot

MARA-asetuksen uudistus. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari 2.11.2015, Helsinki

MARA-asetuksen uudistus. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari 2.11.2015, Helsinki MARA-asetuksen uudistus Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari 2.11.2015, Helsinki MARA-asetuksen (591/2006) ilmoitusmenettely Sovelletaan tietyissä käyttökohteissa

Lisätiedot

Mädätteen käyttö maataloudessa

Mädätteen käyttö maataloudessa Mädätteen käyttö maataloudessa Lainsäädäntö, laitoshyväksyntä, jätejakeiden vaikutus vaatimuksiin Voimassa olevat säädökset Lannoitevalmistelaki 539/2006 MMMa 24/11 lannoitevalmisteista muutos valmisteilla

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot

TUHKAN KÄYTTÖ METSÄNPARANNUSAINEENA

TUHKAN KÄYTTÖ METSÄNPARANNUSAINEENA TUHKAN KÄYTTÖ METSÄNPARANNUSAINEENA Regular Recycling of Wood Ash to Prevent Waste Production RECASH A Life Environment Demonstration Project LIFE03 ENV/S/000598 SISÄLTÖ MISSÄ TUHKAA MUODOSTUU? TUHKAN

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

SKKY Kevätseminaari 21.3.2013 SER -markkinat. Quide Lehtikuja

SKKY Kevätseminaari 21.3.2013 SER -markkinat. Quide Lehtikuja SKKY Kevätseminaari 21.3.2013 SER -markkinat Quide Lehtikuja Uusi SER -direktiivi (WEEE -direktiivi) julkaistiin Euroopan Unionin virallisessa lehdessä 24.7.2012 (2012/19/EU) Direktiivi tulee panna täytäntöön

Lisätiedot

VOIMALAITOSTUHKAN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET Case: Kouvolan seutu

VOIMALAITOSTUHKAN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET Case: Kouvolan seutu LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta LUT Energia Ympäristötekniikan koulutusohjelma Mikko Tiainen VOIMALAITOSTUHKAN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET Case: Kouvolan seutu Työn tarkastajat:

Lisätiedot

TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITEVALMISTEENA

TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITEVALMISTEENA TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITEVALMISTEENA SISÄLLYS SAATTEEKSI... 4 KÄSITTEITÄ... 5 TUHKALANNOITUS ON JÄRKEVÄÄ... 6 TUHKAMÄÄRÄT... 6 PUUN- JA TURPEEN TUHKAT SOVELTUVAT LANNOITTEEKSI... 6 TUHKAN TALTEENOTTO...

Lisätiedot

Teollisuuden sivuainevirrat ja niiden hyödyntäminen

Teollisuuden sivuainevirrat ja niiden hyödyntäminen Teollisuuden sivuainevirrat ja niiden hyödyntäminen prof. Olli Dahl, Clean Technologies DI Mikko Mäkelä, DI Gary Watkins and MMT Roope Husgafvel TkT Jyrki Heino, Oulun yliopisto Helsinki, March 2011 School

Lisätiedot

REACH EU:n UUSI KEMIKAALIASETUS

REACH EU:n UUSI KEMIKAALIASETUS REACH EU:n UUSI KEMIKAALIASETUS KEMIKAALINEUVOTTELUKUNNAN JULKAISUJA 6 (2007) Kannen kuva: Markku Ojala (Euroopan kemikaalivirasto Helsingissä) ISSN 1459-5990 ISBN 978-952-00-2382-9 (nid.) 978-952-00-2383-6

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Maa- ja metsätalousministeriön asetus MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 24/11 Päivämäärä Dnro 01.09.2011 1784/14/2011 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 13.9.2011 toistaiseksi Muuttaa/Kumoaa MMMa lannoitevalmisteista (12/07) muutoksineen

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 45 REACH. Perustietoa työpaikoille EU:n kemikaaliasetuksesta TYÖSUOJELUHALLINTO

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 45 REACH. Perustietoa työpaikoille EU:n kemikaaliasetuksesta TYÖSUOJELUHALLINTO Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 45 REACH Perustietoa työpaikoille EU:n kemikaaliasetuksesta TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2008 ISBN 978-952-479-072-7 ISSN 1456-257X Multiprint Oy, Tampere 2008 REACH-asetus

Lisätiedot

Teollisuuden sivuvirrat ja niiden hyödyntäminen symbioosituotteina

Teollisuuden sivuvirrat ja niiden hyödyntäminen symbioosituotteina Teollisuuden sivuvirrat ja niiden hyödyntäminen symbioosituotteina Prof. Olli Dahl, Puhtaat teknologiat tutkimusryhmä Oulu, Marraskuu 2012 Kemiantekniikan korkeakoulu PL 16300, 00076 Aalto Puh: +358 40

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluvun muutos viimeisen

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 23/04

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 23/04 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 23/04 Pvm Dnro 31.3.2004 1608/01/2004 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 14.4.2004 alkaen Valtuussäännökset Rehulaki (396/1998) 9 ja 26 Vastaavat EY-säännökset Euroopan

Lisätiedot

REACH ja CLP asetusten velvoitteet maahantuojalle, jakelijalle ja jatkokäyttäjälle

REACH ja CLP asetusten velvoitteet maahantuojalle, jakelijalle ja jatkokäyttäjälle REACH ja CLP asetusten velvoitteet maahantuojalle, jakelijalle ja jatkokäyttäjälle 1 Sisällysluettelo Keitä REACH ja CLP koskee?... 3 REACH asetus kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista ja lupamenettelystä...

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sari Tuhkunen 9.3.2011. REACH-asetus

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sari Tuhkunen 9.3.2011. REACH-asetus Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sari Tuhkunen 9.3.2011 REACH-asetus REACH Asetus kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista. Regulation concerning Registration,

Lisätiedot

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Tuhkat. Polttoaineet Turve Puu (puujäte, hake, latva/kanto) ruokohelpi lietteet - kivihiilet

Tuhkat. Polttoaineet Turve Puu (puujäte, hake, latva/kanto) ruokohelpi lietteet - kivihiilet Tuhkat Syntyy n. 1,5Mt Metsäteollisuudessa Energialaitoksissa Syntypaikat asutuksen ympärillä Voimalaitostyypit Leijupetikattilat kupla-, kerros-, kiertopeti - partikkelikoko/hiilipitoisuus/petimateriaali

Lisätiedot

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILAN LÄMPÖ OY Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILA 2 ORIMATTILAN HEVOSKYLÄ Tuottaa n. 20 m³/vrk kuivikelantaa, joka sisältää

Lisätiedot

OULUN BIOTUHKIEN FRAKTIOINTI, KEMIALLISET OMINAISUUDET JA HYÖTYKÄYTTÖPOTENTIAALI

OULUN BIOTUHKIEN FRAKTIOINTI, KEMIALLISET OMINAISUUDET JA HYÖTYKÄYTTÖPOTENTIAALI OULUN BIOTUHKIEN FRAKTIOINTI, KEMIALLISET OMINAISUUDET JA HYÖTYKÄYTTÖPOTENTIAALI Fysikaalisen kemian Pro gradu -tutkielma Janne Pesonen Oulun yliopisto Kemian laitos 2012 ESIPUHE Tämä opinnäytetyö on tehty

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

Multatuotteiden raaka-aineiden laadunvarmistus. Pekka Järvenpää Lahti 15.11.2012

Multatuotteiden raaka-aineiden laadunvarmistus. Pekka Järvenpää Lahti 15.11.2012 Multatuotteiden raaka-aineiden laadunvarmistus Pekka Järvenpää Lahti 15.11.2012 1 Kekkilä Pekka Järvenpää, Biolaitosyhdistyksen seminaari, Lahti 15.11.2012 2 Pekka Järvenpää, Biolaitosyhdistyksen seminaari,

Lisätiedot

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content

Lisätiedot

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit

Lisätiedot

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Petri Kortejärvi Yara Suomi Oy 22.11.2013 - Sivu: 1 Ajoitus ratkaisee suometsissä - ja suunnittelu Lannoituksen toteutus vaatii enemmän päätöksiä moneen muuhun

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma

Lisätiedot

REACHin vaikutukset toimitusketjussa. case: sinkitty ja maalattu teräskate

REACHin vaikutukset toimitusketjussa. case: sinkitty ja maalattu teräskate REACHin vaikutukset toimitusketjussa case: sinkitty ja maalattu teräskate Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine

Lisätiedot

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman

Lisätiedot

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä!

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä! Mottomme pidä pönttösi tyhjänä! Nykyaikainen jätehuolto: Uudelleen käyttö! Uusiokäyttö! Energiatuotanto! Loppusijoitus Sama laki kaikilla: erilaisia ratkaisuja esim. lajittelussa 25 Päivämäärä Päijät-Hämeen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-

Lisätiedot

Viite. MAKSUTAULUKKO euroa. Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat. Ehdotus uudeksi maksuksi. maksu

Viite. MAKSUTAULUKKO euroa. Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat. Ehdotus uudeksi maksuksi. maksu Viite MAKSUTAULUKKO euroa Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat Metsäteollisuus - sahalaitos tai viilutehdas - puunsuojauskemikaaleja käyttävä laitos Nykyinen maksu Ehdotus uudeksi maksuksi Metalliteollisuus

Lisätiedot

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET L 146/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/879, annettu 2 päivänä kesäkuuta 2016, yksityiskohtaisten järjestelyjen vahvistamisesta

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat

Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat MAKSUTAULUKKO euroa Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat KUOPIO vanhat maksut Metsäteollisuus - sahalaitos tai viilutehdas, 4 100,00 - puunsuojauskemikaaleja käyttävä laitos 4 100,00 KUOPIO ehdotus

Lisätiedot

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU Tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. TSE:n omistavat Fortum (49,5%), Turku Energia (39,5%), Raision kaupunki

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Sini Eräjää, 24.1.2013 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. (Työryhmämuistio 2012)

Lisätiedot

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat Keräysvälineet Valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012 Rakennus- ja purkujätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava

Lisätiedot

ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5.

ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5. ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5.2015 SISÄLTÖ Energia- ja ympäristöosaaminen Rambollissa

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Keskinen Marika 21.11.2013. Sähkölaitteiden ympäristövaatimuksissa muutoksia

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Keskinen Marika 21.11.2013. Sähkölaitteiden ympäristövaatimuksissa muutoksia Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Keskinen Marika 21.11.2013 Sähkölaitteiden ympäristövaatimuksissa muutoksia Sähkö- ja elektroniikkalaitteita koskevat ympäristödirektiivit RoHS vaarallisten aineiden

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

Metsätuhkan ravinteet takaisin metsään

Metsätuhkan ravinteet takaisin metsään Metsätuhkan ravinteet takaisin metsään Metsätuhka on luonnon lannoite Puu- ja turvepohjaisten polttoaineiden tuhkat ovat energiantuotannossa syntyviä jätteitä. Maamme lämpö- ja voimalaitoksissa syntyy

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

seostuhkaa. Boori (B) 123 110 21 3,4 19,3 Haketuhka Puutuhka 19,8 Kuorituhka 8,4 Turvetuhka 11,7 Eri tuhkien Fosfori (P) prosenttia

seostuhkaa. Boori (B) 123 110 21 3,4 19,3 Haketuhka Puutuhka 19,8 Kuorituhka 8,4 Turvetuhka 11,7 Eri tuhkien Fosfori (P) prosenttia Suometsien tuhkalannoitus Tuhkan ominaisuudet Metsälannoitteena käytettäväää tuhkaa saadaan energia- ja voimalaitosv sten sivutuotteena. Polttoaineena on yleensä jokoo puhdastaa puuta, puun eri ositteita,

Lisätiedot

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 17.2.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka VNA kaatopaikoista

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot

Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille. Biolaitosyhdistys ry 16.11.2012 Novalab Oy/Vera Martomaa

Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille. Biolaitosyhdistys ry 16.11.2012 Novalab Oy/Vera Martomaa Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille Biolaitosyhdistys ry 16.11.2012 Novalab Oy/Vera Martomaa Novalab Oy on yksityinen, kotimaisessa omistuksessa oleva ympäristö- ja vesilaboratorio toimipiste Karkkilassa

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Terveydenhuollon yksikön oma laitevalmistus: uudet velvoitteet ja menettelytavat. Kimmo Linnavuori. Ylilääkäri

Terveydenhuollon yksikön oma laitevalmistus: uudet velvoitteet ja menettelytavat. Kimmo Linnavuori. Ylilääkäri Terveydenhuollon yksikön oma laitevalmistus: uudet velvoitteet ja menettelytavat Ylilääkäri Lain 629/2010 2 Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden ja niiden lisälaitteiden

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot