Selvitys puu- ja turvetuhkan lannoitesekä muusta hyötykäytöstä. Elina Ojala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys puu- ja turvetuhkan lannoitesekä muusta hyötykäytöstä. Elina Ojala 31.8.2010"

Transkriptio

1 Selvitys puu- ja turvetuhkan lannoitesekä muusta hyötykäytöstä Elina Ojala

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TAUSTAA SELVITYKSESTÄ BIOTUHKA JA LANNOITUS Puunpoltossa syntyvän tuhkan koostumus ja muodostuminen Metsälannoitus Tuhkan käsittely ja säilytys laitoksella Tuhkan käsittely metsälannoitteeksi Tuhkan hyötykäytön kustannukset TUHKAN HYÖDYNTÄMISTÄ KOSKEVA KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ Lainsäädännön vaikutukset Lannoitevalmistelaki sekä -asetukset Ympäristölainsäädäntö ja -lupa MARA-asetus Jätelaki ja -vero LANNOITEVALMISTELAKI JA ASETUKSET Lannoitevalmisteen ja raaka-aineiden määrittely Lannoitevalmisteiden lainmukainen valmistus Lannoitevalmisteiden omavalvonta, tuoteseloste ja vastuu REACH-ASETUS JA TUHKAN TUOTTEISTAMINEN REACH-asetuksen velvoitteet Rekisteröinti Toimintaohjeet ei esirekisteröidyille AINEISTO JA MENETELMÄT Kyselyn toteutus Kyselyn kohderyhmä ja aineiston keruu Tulosten tarkastelu KYSELYN TULOKSET Kyselyn ensimmäinen osio - Tiedot tuotannosta Kyselyn toinen osio - Tiedot tuhkasta Kyselyn kolmas osio - Tuhkan käyttö Kyselyn neljäs osio - Asetukset tuhkankäytöstä TULOSTEN TARKASTELU JA SUOSITUKSIA Tiedot tuotannosta ja tuhkasta osioiden tarkastelu ja suositukset Tuhkan käyttö osion tarkastelu ja suositukset Asetukset tuhkan käytössä osion tarkastelu ja suositukset LOPUKSI LÄHTEET LIITTEET... 37

3 LYHENTEET ECHA ET Evira Metla MMM REACH SIEF SYKE TEM VTT Euroopan kemikaalivirasto Energiateollisuus ry Elintarviketurvallisuusvirasto Metsäntutkimuslaitos Maa- ja metsätalousministeriö Registration, Evaluation, Authorisation, of Chemicals; Kemikaalien rekisteröinti-, arvionti-, rajoitus- ja lupamenettely Substance Information Exchange Forum; REACH-asetuksessa määritelty tietojenvaihtofoorumi Suomen ympäristökeskus Työ- ja elinkeinoministeriö Valtion teknillinen tutkimuskeskus

4 MÄÄRITELMÄT Biopolttoaineet Hyödyntäminen Jäte Jätteen tuottaja Seospoltto Sivutuote Uusiomateriaali Eloperäisestä aineesta valmistettu polttoaine Direktiivi 2008/98/EY mukaan hyödyntämisellä tarkoitetaan tointa, jonka pääasiallisena tuloksena jätettä voidaan käyttää hyödylliseen tarkoitukseen joko tuotantolaitoksessa tai yleensä taloudessa korvaamalla muita materiaaleja, joita olisi muutoin käytetty erityiseen tarkoitukseen, tai jätteen valmistelemista tällaista tarkoitusta varten. Jätelain 1993/1072 mukaan jätteellä tarkoitetaan ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä. Direktiivi 2008/98/EY mukaan jätteen tuottajalla tarkoitetaan jokaista, jonka toiminta tuottaa jätettä (alkuperäinen jätteen tuottaja) tai joka suorittaa esikäsittelyä, sekoittamista tai muunlaista toimintaa, jonka tuloksena kyseisen jätteen luonne tai koostumus muuttuu. Polttoprosessi, jossa käytetään useampaa kuin yhtä polttoainetta saman aikaisesti, kuten esimerkiksi turvetta ja puuta Katso liite III Uusioraaka-aineesta saatu materiaali

5 1 1 JOHDANTO Suomen tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian käyttöä 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä vuoden 2005 tasosta, jolloin uusiutuvan energian loppukulutus oli 28,5 prosenttia. Jo tällä hetkellä Suomessa biomassa muodostaa 20 prosenttia primäärienergian kulutuksesta eli siten on merkittävin uusiutuvan energian lähde ja erityisesti puupolttoaineiden käyttö on ollut vakaalla pohjalla jo pitkään (kuvaaja 1). Keväällä 2010 julkaistun Työ- ja elinkeinoministeriön uusiutuvan energian velvoitepaketin mukaan tavoitteena on vielä lisätä muun muassa metsähakkeen käyttöä 6 TWh:sta (2005) 25 TWh:n vuoteen 2020 mennessä (TEM, 2010). Täten biomassan ja erityisesti hakkuutähteiden tehostettu käyttö polttoaineena tulee kasvamaan suuresti energian tuotannossa. Tämä tulee lisäämään huomattavasti energialaitoksissa syntyvän puutuhkan määrää sekä viemään ravinteita maaperästä. Kokonaisuudessaan metsäenergian kilpailukykyä tullaan nostamaan muodostamalla pien-chp:n syöttötariffi uusille laitoksille, tuomalla haketukseen liittyvä pienpuun energiatuki ja myös muuttuvan sähköntuotannontuki otetaan käyttöön, joka tarkoittaisi puun osuuden lisäämistä puuta ja turvetta polttavissa energialaitoksissa(tem, 2010). Puupolttoaineiden käyttö Suomessa TJ Muu puun pienpoltto Metsähake Kierrätyspuu Muut metsäteollisuuden sivu- ja jätetuotteet Teollisuuden puutähteet Metsäteollisuudenjäteliemet Vuosi Kuvaaja 1 Puupolttoaineiden käyttö Suomessa (Tilastokeskus/Energiatilasto - Vuosikirja 2009) Tällä hetkellä puun ja turpeen poltosta syntynyttä tuhkaa voidaan hyödyntää muun muassa maanparannusaineena, metsä- ja peltolannoitteena, tierakentamisessa ja kentillä, kaatopaikkarakenteissa, lisäaineena asfaltissa ja sementissä sekä perinteisesti läjityksessä. Usein tuhka päätyy silti hyödyntämättömänä kaatopaikoille tai voima- ja lämpölaitosten omille läjitysalueille, sillä monissa tapauksissa se on edullisempaa kuin hyötykäyttöön saattaminen tai esimerkiksi asetetut raja-arvot ylittyvät hyötykäyttöä ajatellen. Tuhkan hyötykäyttöä esimerkiksi metsälannoitteena on tutkittu nimenomaan sen kalkitus- ja ravinnevaikutuksen vuoksi, sillä ravinnekierron päättäminen takaisin luontoon on hyvä vaihtoehto tuhkan sisältäessä useimmiten ravinteita puiden tarvitsemissa suhteissa. Erityisesti energiapuun tehostetun korjuun yhteydessä ilmenevät ravinnepoistumat saadaan

6 2 kompensoitua palauttamalla ravinteikas tuhka metsämaahan. Kaiken kaikkiaan puuntuhkalla on mahdollista parantaa puuston ravinnetilaa ja kasvua vähintään 20 vuoden ajan (Leinonen 1996). Parhaat käyttökohteet tuhkalannoitukselle löytyvät usein paksuturpeisista rämemänniköistä, joiden kasvu on heikkoa fosforin ja kalsiumin puutteen vuoksi. Lannoitevalmisteiden valmistusta on tiukennettu vuonna 2006 uudistuneen lannoitevalmistelain ja sen asetuksien kautta vaikuttaen samalla tuhkan käyttöön metsä- ja peltolannoitteena. Toisaalta myös jätelaki sekä Euroopan Unionin asettama REACH-asetus ovat hankaloittaneet tuhkan hyötykäyttöä varsinkin toiminnanharjoittajan näkökulmasta. Toki myös seospolton lisääntyminen viime vuosien aikana on vähentänyt lannoitekäyttöä, sillä puunkäyttö poltossa on vähentynyt ja korvaantunut esimerkiksi turpeella. Tuhkan käytöstä lannoitteena sekä maarakennusaineena löytyy paljon tutkimuksia muun muassa Metsäntutkimuslaitokselta (Metla) ja Valtion teknillinen tutkimuskeskukselta (VTT). Suomessa aloitettiin ensimmäisiä puutuhkankokeita vuonna 1937 Metlan toimesta Vilppulassa. Kaiken kaikkiaan tutkimuksien tulokset pitkältä aikaväliltä ovat osoittaneet tuhkan positiivisista ja pitkäaikaisista vaikutuksista puun kasvun parantumisessa (Leinonen 1996). Tällä hetkellä tuhkatutkimusta tehdään muun muassa VTT:llä Keski-Suomessa, jossa tutkitaan Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyödyntämismahdollisuuksia (Korpijärvi, 2009). Positiivisten tutkimustulokset sekä puutuhka määrien kasvaessa tulisi tuhkan käyttöä metsälannoitteena pyrkiä lisäämään ja täten lannoitteen valmistusprosessin vaatimaa säädäntöviidakkoa helpottamaan ja selkeyttämään lämpö- ja voimalaitosten osalta.

7 3 2 TAUSTAA SELVITYKSESTÄ Energiateollisuus ry:n tilaaman ja ympäristöpoolin rahoittaman selvityksen avulla pyritään saavuttamaan laajamittaisempi kotimaisten biopohjaisten tuhkien hyötykäyttö muun muassa metsien lannoitteena ja maanrakennusmateriaalina ja siten lämpö- ja voimalaitosten tuhkien hyötykäyttöasteiden nostaminen kesän 2010 tasosta. Näillä toimilla voitaisiin parantaa erityisesti puupohjaisen uusiutuvan energian tuotannosta syntyvien jätteiden ja sivutuotteiden materiaalitehokkuutta sekä kehittää metsän kestävää ravinteiden kiertoa. Samalla voitaisiin siirtyä myös osaksi kemiallisten lannoitteiden käytöstä luonnonmukaisempiin lannoitteisiin, jolloin voitaisiin muun muassa säästää energiaa lannoitteen tuotantovaiheessa. Yhtenä tavoitteena on myös antaa päättäjille riittävät tiedot kotimaisten polttoaineiden tuhkista, kestävän käytön mahdollisuuksista ottaen huomioon tuhkien elinkaaren aikaiset vaikutukset erityisesti lannoitteena metsätaloudessa. Tämän lisäksi selvityksen tarkoitus on parantaa tietoisuutta eri toimijoiden keskuudessa muun muassa keskeisestä lainsäädännöstä sekä REACH-asetuksesta. Jotta saatiin ajankohtaista tietoa tuhkien hyötykäytöstä, tehtiin selvitystä varten kysely Energiateollisuus ry:hyn kuuluvien lämpö- ja voimalaitosten toiminnanharjoittajille. Tavoitteena oli kartoittaa lämpölaitosten suhtautumista ja mahdollisuuksia tarjota puuja/tai turvetuhkia ja seostuhkia lannoite- sekä maanrakennuskäyttöön. Lisäksi tiedusteltiin mahdollisia esteitä tai ongelmia hyötykäytön lisäämiseksi. Kyselyn tuloksista laadittiin johtopäätelmät sekä lyhyitä suosituksia toiminnanharjoittajille tuhkan hyötykäytön mahdollisuuksista. Selvityksessä käydään läpi ensiksi tuhkan, sen koostumuksen ja syntymisen aina lannoitusvaikutuksesta tarvittavaan käsittelytekniikkaan lannoitteeksi. Kappaleessa neljä käsittellään keskeistä lainsäädäntöä tuhkan hyödyntämisessä sekä kappaleissa viisi ja kuusi tarkastellaan tarkemmin lannoitevalmistelaki ja asetukset sekä REACH-kemikaali-asetus. Kappaleessa seitsemän esitetään selvitystä varten tehdyn kyselyn aineistot ja menetelmät sekä sitä seuraa kappaleessa kahdeksan kyselyn tulokset. Kappaleessa yhdeksän on tulosten tarkastelua sekä suosituksia lämpö- ja voimalaitosten toiminnanharjoittajille sekä päättäjille. Lopuksi on yhteenveto. Selvitys on lisäksi pohjana Jyväskylän yliopistoon tehtävään pro gradu -tutkielmaan, joka käsittelee aihetta laajemmin.

8 4 3 BIOTUHKA JA LANNOITUS 3.1 Puunpoltossa syntyvän tuhkan koostumus ja muodostuminen Tuhka on polttoaineen palamatonta epäorgaanista jäännöstä. Sen muodostavat ainesosat vaihtelevat suuresti eri polttoaineissa niin koostumukseltaan kuin määrältään. Esimerkiksi puun rungosta noin prosentin kymmenesosa on epäorgaanisia aineksia, kun taas jotkut turpeet ja hiilet saattavat sisältää jopa kaksikymmentä prosenttia tuhkaa. Puuntuhka sisältää suureksi osaksi alkali- ja maa-alkalimetalleja, kun taas hiilten, turpeiden ja nopeakasvuisten biomassojen tuhkassa esiintyy keskeisesti piitä, alumiinia ja rautaa (Hupa et al. 2002). Tuhkamäärä on yleisesti korkeampi kuoressa kuin runkopuussa sekä eri puunosia verrattaessa korkein tuhkapitoisuus on lehdissä ja neulasissa. (Alakangas, 2000). Kaiken kaikkiaan tuhkan muodostuminen on sarja fysikaalis-kemiallisia tapahtumia, jotka vaihtelevat polttoaineen ja polttotekniikan mukaan. Tuhkan koko muodostumisprosessiketju muodostuu valitun polttoaineen syötöstä, tuhkaa muodostavien ainesosien vapautumiseen ja muuntumiseen aina lentotuhkan erottamiseen savukaasuista (kuva 1)(Hupa et al. 2002). Likaantuminen Korroosio Tuhkan erotus Tuhkan muuntuminen Polttoaine Ilma Reaktiot Lisäaineet Tuhkaa muodostavien ainesosien vapautuminen Kuva 1 Tuhkan vaiheet kattilassa (Hupa et al. 2002) Polttotekniikasta riippuen muodostuu kattilassa pohja- ja/tai lentotuhkaa. Tuhkan laatuun ja tyyppiin vaikuttavat muun muassa polttoaineen koostumus ja karkeus, voimalaitoksen polttolaitteiston tyyppi sekä polttolämpötila (Laine-Ylijoki et al.). Poltossa syntyneen tuhkan laatuun on mahdollista vaikuttaa laitoksilla esimerkiksi tuhkan varastointitavalla sekä keräämällä ja pitämällä eri tuhkalajit erillään. (Hytönen et al., 1998). Nämä ovat tärkeitä toimia tuhkan hyötykäyttöä ajatellen.

9 5 Tuhkien koostumuksen ja ravinteiden vaihtelut Turpeen ja puun tuhkan osuudet ovat erilaiset sillä turpeessa on tuhkaa noin 5 prosenttia ja puun kuorettoman rungon tuhkapitoisuus on usein alle 0,5 prosenttia ja havupuun kuoren tuhkapitoisuus noin 2 prosenttia (Alakangas 2000). Turpeen poltosta syntyneessä tuhkassa on vähemmän erityisesti kaliumia, magnesiumia ja booria puun tuhkaan verrattaessa (taulukko 1). Se on myös karkeampaa ja sisältää vähemmän ravinteita sekä myös rakeistuvuus- ja lannoitusominaisuudet ovat huonommat. Toisaalta raskasmetallipitoisuudet ovat pääasiassa puun poltosta syntyvää tuhkaa pienemmät. Puuntuhkan sisältämät tärkeimmät ravinteet ovat fosfori ja kalium sekä hivenravinteet. Kalsiumia ja magnesiumia on myös runsaasti puun tuhkassa, mutta ravinteena niiden merkitys on vähäinen. Kokonaisuudessaan puuntuhkan vallitsevat ainesosat ovatkin juuri kalsium, magnesium ja kalium ja näiden ravinteiden vaihtelut erilaisten puulajien välillä voi olla suuretkin (taulukko 2) (Leinonen 1996). Taulukko 1 Eri tuhkalajien ravinnepitoisuuksia g/kg (Leinonen 1996 (Saarela 1982, ref. Hyytiä 1982)) Tuhkalaji Ravinne P K Ca Mg Mn B Fe Zn Cu Al puu 19,3 123,0 275,0 44,0 13,1 0,7 2,2 3,1 0,2 6,0 hake 19,8 110,0 279,0 33, puunkuori 8,4 21,0 191,0 17,0 6,9 0,3 14,4 0,2 0,1 20,0 turve 11,7 3,4 46,0 9,0 0,9 0,1 72,5 0,0 0,1 31,0 kivihiili 1,1 3,3 27,0 13,0 0,6 0,1 29, ,0 olki 11,2 240,0 32,0 7,0 1,0 0,1 3,1 0,4 0,4 - Taulukko 2 Tuhkan ravinnepitoisuuksien vaihtelut erilaisilla puulajeilla (Leinonen 1996 (Eriksson. Börjesson 1991)) kg/tn tuhkaa kalsium magnesium kalium fosfori 7-22 boori 0,2-0,29 kupari 0,1-0,19 sinkki 0,5-2,2 Tuhka on emäksistä; ph vaihtelee jopa ph-yksikön välillä ja se nostaakin maan ph-arvoa kalkin tavoin (Tapio 2008). Typpi, joka on sitoutuneena biomassaan, menetetään poltossa ja tämän takia hyvin palaneessa turpeen tai puun tuhkassa ei ole laisinkaan typpeä. Kangasmailla typen puute onkin usein merkittävä tekijä, joten tuhkan lannoitusvaikutus jää näillä alueilla vähäiseksi. Samoin rikki häviää palokaasujen mukana poltossa. Muuten esimerkiksi puuntuhka sisältää parhaimmillaan ravinteita samassa suhteessa kuin puut ovat sitä maasta ottaneet (Hytönen et al. 1997).

10 6 3.2 Metsälannoitus Yleisesti metsälannoituksen tarkoitus on tähdätä maaperän ravinnetalouden parantamiseen, puiden kasvun lisäämiseen sekä metsätalouden kannattavuuden parantumiseen. Lannoitus lisää puuston kasvua kohdistuen lähinnä tukkiosuuteen ja siten lisäten metsän arvoa. Esimerkiksi kivennäismailla kasvua voidaan turvata typen ja turv la fosforin ja kaliumin lisäyksellä. Hivenravinteiden merkitys on myös suuri ravinnetaloudessa. Maaperään epätasapainoisen ravinnetalouden seurauksena saattaa olla puuston kasvuhäiriötä, jolloin lannoituksella voidaan tätä ehkäistä tai vähentää. Pahimmassa tilanteessa ravinnepuutokset voivat estää puuston kasvun kokonaan tai aiheuttaa puuston laadun alenemista (Hynönen et. al, 2002). Metsälannoituksen määrä on vaihdellut suuresti Suomessa. Korkeimmillaan lannoitusmäärät olivat vuonna 1975, jolloin lähes hehtaarin lannoitettiin. Se johtui suuresti metsänhakkuun lisääntymisestä ja sen aiheuttamasta puuston kadosta luvulle saavuttaessa kokonaisuudessaan metsälannoituksen määrä oli tippunut vain muutamiin tuhansiin hehtaareihin vuodessa. Viime vuosien aikana lannoitusinnostus on alkanut kasvaa ja luvun alussa noin hehtaaria metsää lannoitettiin vuosittain. Tästä määrästä yksityismaiden osuus oli noin puolet (Hynönen et. al, 2002). Tällä hetkellä metsänomistajien mielenkiinto on lisääntynyt metsänhoidon parissa ja se vaikuttaa myös lannoituksen lisääntymiseen. Kansallisen metsäohjelman mukaan tavoitteena vuoteen 2010 mennessä on lisätä kasvatuslannoitusta hehtaarille ja terveyslannoituksia hehtaarille vuodessa (MMM 2008). Tuhkan osuus metsälannoituksessa on ollut melko vähäinen vaikka energiantuotannossa syntyy noin tonnia puutuhkaa ja noin tonnia turpeen ja puun sekatuhkaa vuosittain (taulukko 3). Tästä määrästä ainoastaan noin prosenttia on käytetty lannoitus- ja maanrakennustarkoituksiin luvulla tuhkalannoituksen laajuus on ollut vain muutamia tuhansia hehtaareja, joka vastaa alle 5 prosenttia vuosittain syntyvästä tuhkan määrästä, joka soveltuisi metsien lannoittamiseen. Puhdasta puun tuhkaa syntyy Suomessa tilastollisesti vähän, sillä suurin osa tuhkasta on puun ja turpeen seostuhkaa. (Motiva Oy 2009) Taulukko 3 Voimalaitosten sivutuotteiden määrä (Energiateollisuus ry, 2007) Sivutuotteiden määrä yhteensä Vuosi Lentotuhka Pohjatuhka tai - kuona kivihiili (tn kuiva) turve, puu (tn kuiva) kivihiili (tn kuiva) turve, puu (tn kuiva) Rikinpoisto puolikui va (tn kuiva) märkä (tn kuiva) Yhteensä (tn kuiva) Lannoitevalmisteena metsässä käytettävä tuhka on puhtaan puun tai turpeen tai niiden seospoltossa syntynyttä tuhkaa. Puupolttoaineiden tuhka sisältää runsaasti ravinteita ja tärkeitä hivenaineita, jotka puu kasvun aikana on ottanut maaperästä ja ilmasta. Nämä saattavat olla tärkeitä kasvualusta tuottokyvyn kannalta pitkälläkin aikavälillä. Tuhkan vaikutus puuston kasvuun on riippuvainen kasvupaikan viljavuudesta ja puuston

11 7 ravinnetilasta. Jo aikaisemmin mainittu typen puute tuhkassa suuntaa lannoituksen sopivuuden runsastyppisille ja paksuturpeisille metsäojitusalueille. Puiden ulkoiset ravinnepuutosoireet häviävät jo vuoden kuluessa lannoituksesta ja neulasten värimuutokset ovat selvästi havaittavissa. Kaliuminpuutokset saadaan korjattua noin vuoden ja fosforin 3-4 vuoden kuluttua lannoituksesta (Motiva Oy, 2009). Runsastyppisillä kasvupaikoilla puuston tilavuuskasvu voimistuu 2 3 vuodessa ja puuston kasvun lisäys voi olla 2 4 m 3 hehtaarilla vuodessa, parhaimmilla lannoituskohteilla jopa 8 m 3 ha/a. Tietoisuus tuhkalannoituksen mahdollisuuksista ei ole aina selkeä metsänhoitoyhdistyksien sekä maanomistajien välillä. Tuhkalannoituksen voisi ottaa esiin jo kunnostusojitus- tai terveyslannoitussuunnitelmia tehdessä (RECASH-hanke). Tuhkan logistiikkatilanne tällä hetkellä on haastava tuhkan tuottajan ja jatkokäyttäjän kannalta; eniten hyödynnettäviä tuhkia syntyy eteläisessä Suomessa, kun taas käyttökohteet sijaitsevat lännessä, idässä ja pohjoisessa. 3.3 Tuhkan käsittely ja säilytys laitoksella Laitoksella tuhkaa muodostuu monessa eri vaiheessa. Kuvassa kaksi on kuvattu polttoaineen syötöstä tuhkan kiertovaiheet aina piipun jälkeiseen tilanteeseen, kun polttoaineena on käytetty hiiltä (Zevenhoven & Kilpinen 2001). Eniten tuhkaa kerätään suodattimeen, jonka jälkeen tuhka menee usein suoraan siiloon tai konttiin. Monissa laitoksissa lento- ja pohjatuhka kerätään eri siiloihin tai kontteihin (Kaunisto 1997). Puutuhkan laatua saattaa alentaa muun muassa teollisuuden ainespuun säilytys vesivarastossa tai sen runsas kastelu, tuhkan sammuttaminen veteen ja tuhkan pitkäaikainen säilytys ulkoaumoissa. Myös turpeen ja puun seospoltto alentaa tuhkan ravinnepitoisuutta niin kuin myös tuhkan puutteellinen palaminen, joka myös aiheuttaa ravinteiden hidastunutta vapautumista aineesta, koska vajavaisesti palanutta ainesta on huomattavasti ja tuhkan ravinnepitoisuus on painoyksikköä kohden varsin matala (Kaunisto 1997). polttoaine pyriitti <<1 % pohjatuhka ekonomaiseri tuhka 5-12 % ilman esilämmitin tuhka: 2-3 % tuhka sähkösuodattimesta % kaasun puhdistuksen kiinteä jäännös saattaa sisältää lentotuhkaa tuhka piipun jälkeen <<1 % Kuva 2 Tuhkankierto laitoksella (Zevenhoven & Kilpinen, 2001)

12 8 3.4 Tuhkan käsittely metsälannoitteeksi Tuhka voidaan yksinkertaisesti levittää sellaisenaan metsään lannoitteeksi, mutta tuhkan pölyämistä voidaan myös vähentää esikäsittelyllä, jotta sitä voidaan käsitellä helpommin ja haittavaikutukset terveydelle ja levityskalustolle levittämisen yhteydessä vähenevät (Rautanen 2010). Itsekovetusmenetelmässä tuhka kostutetaan vesisuihkulla ja sekoitetaan, jolloin vapaa kalsium (CaO) reagoi veden kanssa ja muodostaa karbonaattia. Tuloksena on hieno jakeista tuhkaa, joka ei pölyä läheskään niin paljon kuin esikäsittelemätön tuhka (Korpilahti 2003). Tuhka voidaan myös rakeistaa ja siihen on kaksi eri vaihtoehtoa: lautasrakeistus ja rumpurakeistus. Lautasrakeistuksessa jo valmiiksi kostutettu tuhka syötetään pyörivälle, kaltevassa asennossa olevalle lautaselle. Lautasen pinnalta tuhka valuu muodostaen pallomaisia rakeita. Rumpurakeistuksessa rakeet syntyvät pyörivän sylinterin sisäseinämässä. Eirich-tyyppisellä intensiivisekoittimella voidaan tuottaa rakeita eräajona puuntuhkaa sopivasti kostuttamalla (Rautanen 2010). On mahdollista myös valssauskäsitellä tuhka, jolloin kostutettu tuhka ajetaan sylinterien läpi levyiksi tai uritetulla sylinterillä nauhoiksi, jotka katkotaan sitten pellettimäisiksi. Matriisipuristuksessa kostea tuhka taas puristetaan reikälevyn läpi, jolloin syntyy tuhkapellettejä (Korpilahti 2003). Kuva 3 Eirich-tyyppinen intensiivisekoitin (Eirich) Tuhkan kostuttamisen tarve riippuu käsittely menetelmästä. Puristusvoimaa käytettäessa noin 10 prosentin kostutus on riittävää, kun taas itsekovetustuhkan lähtökosteus voi olla jopa prosenttia. Kuljetuksen ja levityksen kannalta päästään helpommalla, mitä vähemmän vettä on tuhkan mukana. Jos tuhka on käsittelemätöntä, tulee se kuljettaa umpinaisessa ja tiiviissä kontissa. Esikäsitelty tuhka voidaan käsitellä ja kuljettaa helpommin siirtäen se varastokasasta pyöräkuormaajalla tai laskemalla siilosta tuhka kuljetusautoon (Korpilahti 2003). FA Forest Oy jatkojalostajana FA Forest on muun muassa tuhkien kierrätykseen ja hyötykäyttöön erikoistunut yritys. Yrityksellä on voimalaitoksille suunnattu palvelu puun ja turpeen poltossa syntyvän tuhkan vastaanottoon ja sen logistiikan suunnitteluun sekä paketti lannoittajille metsälannoituksen suunnittelusta logistiikkaan ja levitystyöhön. Tuhkalannoitetta myydään

13 9 pääasiassa FA Forestin kautta, mutta heillä on myös muutama jälleenmyyjä (Väätäinen 2010). Voimalaitokselta FA Forestille tuhka tuodaan tai FA Forest järjestää kuljetuksen säiliö- tai konttiautossa parhaimmillaan jopa yli 400 km päästä. Irtotuhkaa kannattaa siis tuoda pidempienkin matkojen takaa. Toki tämä riippuu myös vaihtoehtoisten sijoittamiskohteiden kustannuksista. Rakeistamolla, jonne tuodaan pääasiassa kuivaa lentotuhkaa, tuhka rakeistetaan veden avulla ja siihen saatetaan lisätä booria. Tämän jälkeen rakeiden annetaan kuivua ja kovettua. Jokainen erä seulotaan ja otetaan näyte kokoelma-analyysia varten (Väätäinen 2010). Kuva 4 Rakeistettua tuhkaa FA Forestin laitoksella Viitasaarella (Rautanen, Juha) Raaka-aineen tärkeimmiksi ominaisuuksiksi FA Forestilla määritellään riittävän ravinnepitoisuuden ja fyysisten ominaisuuksien lisäksi, että se kovettuu raemaiseen muotoon. Raskasmetallivaatimukset tulevat lainsäädännöstä, joten niitä tulee noudattaa tiukasti, mutta pääsääntöisesti väliaikaisesti tuhkan fosforipitoisuus saa olla 0,8 prosenttia normaalin 1 prosentin sijaan. Raja-arvojen ylittyessä tuhkaa ei vastaanoteta (Väätäinen 2010). 3.5 Tuhkan hyötykäytön kustannukset Lämpö- ja voimalaitokset Tuhkaa syntyy lämpö- ja voimalaitoksilla polton seurauksena ja sen loppusijoitus tai jatkokäyttö tuo lähes aina kustannuksia, jos tuhkaa ei voida jatkokäyttää esimerkiksi oman kaatopaikan täyttöön tai maarakentamiseen. Usein helpoin vaihtoehto on viedä tuhka kaatopaikalle läjitettäväksi metsälannoituksen sijaan. Kuten jo aikaisemmin on mainittu, jäteverouudistuksen myötä kaatopaikkamaksut tulevat todennäköisesti nousemaan ja

14 10 erityisesti kierrätykseen ja energiantuotantoon kelpaavien jätejakeiden kaatopaikkahinnat tulevat nousemaan. Tämä saattaa osaltaan kannustaa laitoksia viemään lannoitukseen kelpaavaa tuhkaa jatkojalostajalle. Tosin melkeinpä aina tuhkan vieminen jatkojalostettavaksi tai lannoitteeksi tuo myös kustannuksia. Kustannuksia syntyy säännöllisesti tehtävistä analyyseistä sekä tuhkan kuljettamisesta ja tuhkan vastaanottamisesta. Jos laitokset eivät halua viedä tuhkaa jatkojalostajille, voi yhteistyötä koittaa tehdä mahdollisesti myös esimerkiksi Metsäkeskusten kanssa, jotka voivat olla hyvä yhdyslenkki suoraan lannoitusta harkitseviin metsänomistajiin. Muun muassa tässä tapauksessa tulee laitoksen ottaa huomioon esimerkiksi Eviran lannoitevalmisteasetuksen vaatimukset. Tuhkan jatkojalostajat Tuhkan jatkojalostajana tulee ottaa huomioon monta seikkaa toimintaa suunniteltaessa. Raaka-aineen ravinnepitoisuus määrittelee osaksi lannoitteen hinnan. Jos ravinnepitoisuudet ovat kohdillaan, saadaan sillä paras hyöty metsää ajatellen ilman, että tarvitsisi lisätä siihen lisää ravinteita. Kuljetuskustannukset muodostuvat tuhkan kuljettamisesta voimalaitokselta jatkojalostuspaikkaan. Kustannuksiin vaikuttaa matkan pituus sekä tuhkan koostumus. Jos tuhka tulee märkänä laitokselta, tuo siihen lisätty vesi myös lisäpainoa kuormaan. Toisaalta kuiva tuhka on hankalampi kuljettaa pölyämisominaisuuden vuoksi, mutta parasta rakeistumisen kannalta. Analyysit tuhkasta tuovat myös kustannuksia, niin omaa valvontaa varten kuin lain vaativien analyysien vuoksi. Kustannuksiin vaikuttavat myös tuhkan jalostusmenetelmä ja sitä varten valittavat laitteet. Vaikka kustannukset saattavat olla korkeita ja joskus jopa yllättäviä, niin näillä toimilla taataan tuhkan tasainen laatu ja turvallinen käyttö ihmisen ja ympäristön kannalta (Rautanen, 2010). Metsänomistajat Lannoituksen kustannuksiin ja sen jälkeisiin tuottoihin vaikuttaa suuresti kasvupaikka ja valittu levitysmenetelmä. Lannoituskokonaisuudessaan eli puuntuhka ja sen helikopterilevitys kustantavat metsänomistajalle noin euroa hehtaarilta. Suurin kustannuserä on levitystyö, sillä jotta saavutettaisiin suositeltu ravinne lisäys, tulee tuhkaa helikopterilevityksellä levittää noin 4 t/ha. Tuhkalannoituksen käyttömäärät määräytyvät kuitenkin lannoitettavan kohteen neulasanalyysin ravinnepitoisuuksien mukaisesti (Tapio 2008). Yhden työpäivän aikana saadaan levitetyksi noin 40 t tuhkaa maalevityksellä, kun taas helikopterilevityksellä tuhkan määrä saadaan nelin-viisinkertaistettua. Täten helikopterilevitys on tehokkaampaa levityksen kannalta, mutta hehtaarihinnaltaan maalevitys on edullisempaa. Tuottoprosentti voi maalevityksessä nousta korkeimmillaan jopa yli 10 prosenttiin helikopterilevityksen ollessa kuuden prosentin tienoilla 20 vuoden ajanjaksolla (Tapio 2008). Jos metsän kehitys on ravinne-epätasapainon vuoksi taantuvaa metsänhoidosta huolimatta, voi Suomessa valtiolta hakea tukea yksityismaille terveyslannoitusta varten todetun ravinnepuutostilan vuoksi. Helikopterilevityksssä Kemera-tuen avulla voidaan parhaimmillaan levityksen tuottoa lisätä yli 10 prosentin 20 vuodessa. Kannattavuutta parantaa myös tuhkalannoituksen verovähennyskelpoisuus pääomatuloista (Tapio 2008). Metsälannoituksen tuet on jaettu kolmeen eri vyöhykkeeseen: I-vyöhykkeellä tuki on 40 prosenttia, II-vyöhykkeellä 55 prosenttia ja III-vyöhykkeellä 65 prosenttia toteutuskustannuksista (kuva 5) (Tapio 2009).

15 Kuva 5 Metsälannoituksen tukivyöhykkeet Suomessa (Tapio, 2009) 11

16 12 4 TUHKAN HYÖDYNTÄMISTÄ KOSKEVA KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ 4.1 Lainsäädännön vaikutukset Tuhkan hyötykäyttö kohtaa monia haasteita ja sen hyödyntämiseen liittyy useita lakeja ja asetuksia kuten esimerkiksi lannoitelaki, jätelaki, ympäristösuojelulaki sekä valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa. Nämä asettavat tiettyjä haasteita tuhkan hyötykäytölle. Tällä hetkellä ympäristö- ja jätelainsäädännön mukaan lämpö- ja voimalaitosten tuhka on teollisuuden jätettä, joka tulee hävittää asianmukaisella tavalla kuten esimerkiksi kaatopaikalle. Hyödynnettäessä tuhkan jätestatus muuttuu, jolloin myös lainsäädännön vaatimukset muuttuvat. Itse lannoitusaineita ja niiden valmistusta säätelevät voimaan tullut uudistunut lannoitevalmistelaki ja maa- ja metsätalousministeriön lannoitevalmisteasetus 12/2007. Jos jätettä tai jäämiä hyödynnetään aineina tai valmisteina, siirtyvät ne tämän hetkisen tiedon mukaan myös Euroopan Unionin REACHasetuksen määräysten piiriin. Pääasiallisesti ongelmia tuhkan hyötykäytön kannalta on muodostunut lannoitevalmisteen sisältämien ainesosien, kuten esimerkiksi tuhkan kohdalla kadmiumin ja arseenin, sallittujen raja-arvojen ylitykset. Myös tuotevastuu lannoitevalmisteissa saattaa vähentää energialaitosten kiinnostusta panostaa tuhkan hyötykäyttömahdollisuuksien perinteisen läjittämisen sijasta. Lisäksi EU:n REACH-asetus on osaltaan hankaloittanut tuhkan hyötykäyttöä, sillä vaatimukset ovat edelleen hyvin epäselviä monille toiminnanharjoittajille. Seuraavissa kappaleissa käyn läpi tuhkan hyödyntämisessä huomioon otettavat lainsäädännön kohdat. 4.1 Lannoitevalmistelaki sekä -asetukset Lannoitevalmisteista määritellään laissa 539/2006 sekä maa- ja metsätalousministeriön asetuksissa 12/07 ja 13/07. Ne säätelevät tuhkan jatkojalostusta, käyttöä ja kuljetusta. Muun muassa lannoitevalmisteiden tyyppinimet ja niiden laatu- ja käyttövaatimukset löytyvät edellä mainituista asetuksista. Lannoitevalmistelaki ja sen vaatimukset käsitellään tarkemmin kappaleessa viisi. 4.2 Ympäristölainsäädäntö ja -lupa Ympäristölainsäädäntö pitää sisällään muun muassa jäte-, ympäristösuojelu-, ympäristövahinko-, kemikaali- ja maaperänsuojelulainsäädännön. Tärkeimmät voimalaitosten tuhkien kannalta ovat kaksi ensin mainittua. Voimalaitosten tulee ympäristöluvissaan esittää suunnitelma jätehuollon toteuttamisesta eli vanhojen laitosten osalta selvitys siitä, miten jätehuolto on toteutettu ja uusien kohdilta selvitys siitä, miten se aiotaan toteuttaa. Luvassa edellytetään, että jätteet täytyy toimittaa ympäristönsuojelu- ja jätelain edellyttämällä tavalla, joten toiminnanharjoittaja ympäristöluvassaan määrittää tuhkan käytön. Kaatopaikalle läjitettäessä täytyy toiminnanharjoittajan toimittaa selvitys tuhkan kaatopaikkakelpoisuudesta (Susi, 2010). Suuret laitokset eli yli 50 MW ovat aluehallintovirastojen luvituksen ja valvonnan piirissä. Pienemmät yli 5 MW laitokset ovat kuntien luvittamia ja valvomia. Alle 5 MW:n laitoksia ei tarvitse luvittaa (Alatervo, 2009). Tuhkien ja kuonien laitos- tai ammattimaiseen hyödyntämiseen ja käsittelyyn on haettava ympäristönsuojelulain (86/2000) mukainen ympäristölupa (Alatervo, 2009).

17 13 Kuitenkaan ympäristönsuojelulain (86/2000) ja ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) mukaan ympäristöluvan mukaista toimintaa ei ole vaarattoman tuhkan tai kuonan hyödyntäminen maanparannusaineena taikka lannoitteena. 4.3 MARA-asetus Tuhkien sijoittaminen maaperään edellyttää jätelupaa ja tuhkien hyödyntämiseen tarvitaan ympäristölupa. Maarakentamisessa hyödyntäminen kuuluu MARA-asetuksen alaisuuteen eli valtioneuvoston asetuksen eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006). Tiettyjen jätteiden, kuten esimerkiksi kivihiilen, turpeen ja puuperäisen aineksen polton lento- ja pohjatuhkien hyödyntäminen on mahdollista ilman ympäristölupaa ilmoitusmenettelyn nojalla. Tämä koskee tapauksia jolloin jäte hyödynnetään yleisillä pysäköintialueilla, teillä ja kaduilla, urheilukentillä sekä erilaisten alueiden varastointikentillä ja teillä (Valtion ympäristöhallinto 2010c). Asetuksessa on materiaalikohtaiset pitoisuus- ja liukoisuusarvot, jotka materiaalin tuottajan tulee osoittaa ja valvoa. Ilmoitusmenettelyssä jätteen laadunhallinta ja hyödyntäminen tulee järjestää ja toiminnasta ilmoitetaan ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkitsemistä varten asetuksen mukaisesti. Jätteen luovuttaminen ja hyödyntäminen voidaan aloittaa, kun toiminta on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Näin ollen esimerkiksi puun poltosta syntynyttä tuhkaa voi olla mahdollista hyötykäyttää asetuksen määrittelemissä kohteissa pelkän ilmoitusmenettelyn nojalla. On huomioitava, että ilmoitus tulee tehdä kustakin käyttökohteesta erikseen ja ilmoituksen tulee tehdä hyödyntämispaikanhaltija tai muu taho haltijan valtuuttamana (Valtion ympäristöhallinto 2010c). 4.4 Jätelaki ja -vero Jätelain 3 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan jätteellä tarkoitetaan ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä. Lain (1072/1993) tavoitteena on vähentää syntyvän jätteen määrää, tukea kestävää kehitystä edistämällä luonnonvarojen järkevää käyttöä sekä ehkäisemällä ja torjumalla jätteistä aiheutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle kaikessa toiminnassa. Lisäksi tuottajavastuun määritelmä löytyy laista ja sen mukaan jätteen tuottaja on vastuussa jätteen hyödyntämisestä tai muusta käsittelystä (Valtion ympäristöhallinto 2010b). Jätelainsäädännön uudistamista varten käynnistettiin lokakuussa 2007 työryhmä, jonka tuli tehdä ehdotus uudistusta varten. Uudistuksen tavoitteena on nykyaikaistaa lainsäädäntö vastaamaan tämän hetkisiä jäte- ja ympäristöpolitiikan sekä EU lainsäädännön ja direktiivien vaatimuksia, sillä EU:n uusi jätedirektiivi 2008/98/EY tulee saattaa voimaan jäsenmaissa mennessä (Valtion ympäristöhallinto 2010a). Lainsäädännön uudistus tulee toivottavasti selkeyttämään sivutuotteen ja jätteen rajavetoa, joka helpottaisi ja nimenomaan selkeyttäisi tuhkan hyötykäyttöä huomattavasti. Jäteverolaki (495/1996) säätää kaatopaikalle toimitettavan jätteen valtiolle maksettavan veron määrän. Jäteverolain mukaan jäteveroa ei tarvitse suorittaa kaatopaikalle muista jätteistä eroteltuna toimitettavasta voimalaitoksen rikinpoistojätteestä ja lentotuhkasta sekä jätteestä, joka hyödynnetään kaatopaikalla sen perustamisen, käytön, käytöstä poistamisen tai jälkihoidon kannalta välttämättömissä rakenteissa tai rakennuksissa. Tämä ei siis koske pohjatuhkaa tai jos lento- ja pohjatuhka yhdistetään laitoksella. Jäteverolain uudistus on myös käynnissä. Ehdotuksessa muun muassa esitettiin, että lentotuhkan vieminen kaatopaikalle muuttuisi verolliseksi sekä verotus kohdistuisi myös

18 14 yksityisiin kaatopaikkoihin (Valtion ympäristöhallinto, 2008). Tämän avulla voisi saada lisättyä mahdollisesti tuhkan hyötykäyttöä, mutta toki myös kustannuksia, jos hyötykäyttö ei ole mahdollista esimerkiksi raja-arvojen ylittyessä. Jäteveron uudistusehdotus sisältyy hallitusohjelmaan ja se tulisi viedä eteenpäin syksyllä 2010 ja voimaan alkuvuodesta 2011 (Valtion ympäristöhallinto, 2008). Euroopan Unionin jätedirektiivi ja End Of Waste -kriteeri Jätelain uudistuksen yhteydessä mainitun jätedirektiivin tavoitteena on edistää jätteen materiaalitehokasta käyttöä sekä vähentää sen syntyä. Pyrkimyksenä on kierrätyksen kasvattaminen ja siten vähentää jätteen päätymistä kaatopaikalle. Direktiivin uudistukset pyrkivät selventämään jätteen määritelmää ja siten yhdenmukaistamaan jäsenmaiden jätepolitiikkaa. Direktiivi selkeyttää myös tuotteen ja jätteen rajanvetoa, mikä on ollut ongelmallista tuhkan hyötykäytön kannalta (Europa 2008). Kaiken kaikkiaan sivutuotteen määritelmä on pyritty selkeyttämään ja on luotu menettely, jossa tiettyjen toimien jälkeen jäte lakkaa olemasta jätettä täytettyään tietyt kriteerit niin sanottu End of Waste -kriteeri. Nämä kriteerit vaikuttavat myös eräisiin tuhkiin ja kuoniin. Lisäksi direktiivi pitää sisällään velvoitteet jäsenvaltioiden kansallisen jätteen synnyn ehkäisyn ohjelmista sekä jätehuoltosuunnitelmat (liite III). Kriteerien tulisi selkeyttää myös REACH-asetuksen tuomia velvotteita. Euroopan komissio julkaisee jätedirektiivin myötä jätelajikohtaisia kriteereitä eri jakeille. Direktiivi toki mahdollistaa myös jäsenvaltioiden omien kriteerien määrittämisen, jos kyseistä kriteeriä ei ole vielä määritetty yhteisön tasolla. Kyseistä asiaa käsitellään myös Suomen jätelain kokonaisuudistuksen yhteydessä, jonka tulisi tulla päätettäväksi vuoden 2010 lopussa.

19 15 5 LANNOITEVALMISTELAKI JA ASETUKSET 5.1 Lannoitevalmisteen ja raaka-aineiden määrittely Lannoitevalmistelaki ja asetukset säätelevät lannoitteiden tuotantoa, valmistusta ja käyttöä. Lain 539/2006 mukaan lannoitevalmisteiksi määritellään lannoitteet, kalkitusaineet, maanparannusaineet, kasvualustat, mikrobivalmisteet sekä lannoitevalmisteena sellaisenaan käytettävät sivutuotteet. Yleiset vaatimukset laissa määrittää, että valmisteiden tulee olla tasalaatuisia, turvallisia ja myös käyttötarkoitukseen sopivia. Valmisteiden tulee lisäksi täyttää lannoiteasetuksessa, sivutuoteasetuksessa sekä lannoitevalmistelaissa sekä sen nojalla annetuissa säädöksissä asetetut vaatimukset (Lannoitevalmistelaki 539/ mom). Lannoitevalmisteen käytöstä ei saa aiheutua vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle tai turvallisuudelle, kasvien terveydelle tai ympäristölle, joten on tärkeää, että valmiste ei sisällä sellaisia määriä haitallisia aineita, tuotteita tai eliöitä, jotka voisivat ohjeiden mukaisesta käytöstä huolimatta aiheuttaa seuraamuksia. Tätä varten on määritelty rajaarvot muun muassa metsälannoituksessa käytettävien tuhkien haitallisten metallien enimmäispitoisuuksille (Lannoitevalmistelaki 539/ mom). Jos kyseessä on lannoitevalmisteiden seos, tulee jokaisen käytetyn lannoitevalmisteen noudattaa asettuja vaatimuksia. Turpeen ja puun tuhkan osalta vaatimukset määrittävät tuhkan muodostuvan turpeen, puunhakkeen, kuorijätteen, ensiömassan tai paperin tuotannon yhteydessä syntyvän kuituainetta sisältävän kasviperäisen aineksen tai peltobiomassojen poltossa (Vuorinen, 2010). Raja-arvot tuhkalle ja niiden valvonta MMM:n asetuksen 12/07 mukaan lannoitevalmisteen haitallisten metallien pitoisuudet eivät saa ylittää annettuja enimmäispitoisuuksia (taulukko 4). Arvot eivät koske suljettujen alueiden maisemoinnissa käytettäviä lannoitevalmisteita (MMM asetus 12/2007). Taulukko 4 Haitallisten metallien enimmäispitoisuudet mg/kg kuiva-ainetta (MMM asetus 12/2007) Alkuaine Peltotuhka Metsätuhka As Hg 1 1 Cd 1,5 17,5 Cr Cu Pb Ni Zn Asetuksen raja-arvojen valvonta kuuluu Eviralle, jonka laboratorio toimii myös virallisena laboratoriona lannoite- sekä sivuoteasetuksessa ja lannoitelain vaatimuksissa. Lannoitevalmistevalvontaan sekä sivutuoteasetuksessa vaadittuun laitosten omavalvontaan liittyvät analyysit on mahdollista tehdä myös Eviran hyväksymissä laboratorioissa. Eviran ylläpitämä julkinen lista hyväksytyistä laboratorioista löytyy liitteestä V (Evira 2010).

20 Lannoitevalmisteiden lainmukainen valmistus Ennen kuin lannoitevalmisteen valmistus tai markkinointi aloitetaan, tulee toiminnanharjoittajan eli tuhkan tapauksessa tuottajan ja sekä mahdollisesti tulevan jatkojalostajan tehdä ilmoitus elinkeinotoiminnan aloittamisesta Eviralle viimeistään kaksi kuukautta ennen toiminnan aloittamista (Vuorinen 2010). Ilmoitus toiminnanaloittamisesta sisältää kuvauksen toiminnan järjestämisestä, valmisteiden tuoteselosteet sekä kirjallisen omavalvontasuunnitelman. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös muutoksia toiminnassa sekä ilmoitusta lopettamisesta (Evira 2010). Toimija merkitään tällä ilmoituksella Eviran ylläpitämään toimijarekisteriin ja muutoksista tulee ilmoittaa Eviraan. Toimija on ilmoitusvelvollinen vaikka laitos olisikin kooltaan pieni. Velvollisuus ei koske, jos tuhka toimitetaan esimerkiksi läjitykseen, jolloin käytetään MARA -asetusta (Vuorinen 2010). Lain mukaan toiminnanharjoittajan tulee ylläpitää tiedostoa, josta tulee selvitä vaikeuksitta valvonnan mahdollisesti tarvitsevat tiedot. Tiedostosta tulee selvitä muun muassa lannoitevalmisteiden ja niiden raaka-aineiden ostot ja alkuperä, määrät valmistetuista tuotteista, varastopaikat tuotteille sekä myös tuotteiden luovutukset. Tärkeää on myös, että tuotteiden ja raaka-aineiden maahantuonti- ja maastavientimäärät on merkittynä tiedostoihin ja lannoitevalmisteiden tulee olla tuote- ja eräkohtaisesti jäljitettävissä (Evira 2010). Jos esimerkiksi tietystä erästä löytyy huomautettavaa, koskee huomautus kokonaisuudessaan kyseistä erää, oli se merkitty viikko-, kuukausi- tai vuositasolla. Kerran vuodessa tulee toiminnanharjoittajan ilmoittaa tiedot edellisvuonna valmistetuista tai markkinoiduista lannoitevalmisteista Eviran tarpeen mukaan (Vuorinen 2010). Kun voima- tai lämpölaitoksen toiminnanharjoittaja luovuttaa tuhkan eteenpäin on hän siitä ensisijaisesti vastuussa, jos jatkojalostaja lisää tuhkaan esimerkiksi ravinteita on hän siinä tapauksessa vastuussa kyseessä olevasta tuotteesta ja voima- tai lämpölaitoksen toiminnanharjoittaja ainoastaan tuottamastaan alkuperäisestä tuotteesta (Vuorinen 2010). 5.3 Lannoitevalmisteiden omavalvonta, tuoteseloste ja vastuu Laadun varmistus ja jäljitettävyys varmistetaan omavalvonnalla. Tarkoituksena on taata, ettei toiminta aiheuta haittaa ihmiselle tai ympäristölle sekä varmistaa soveltuvuus itse käyttökohteeseen sitä vaarantamatta. Omavalvontavelvollisuus koskee kaikkia lannoitevalmistelain määrittämiä ilmoitusvelvollisia toimijoita (Suoniitty 2010). Vastuu tuotteiden laadunvalvonnasta ja tuoteturvallisuudesta sekä ilmoitettujen tietojen paikkansapitävyydestä on toiminnanharjoittajalla ja sitä valvotaan omavalvontavelvoitteen avulla. Tuotteen myynnin tai luovutuksen yhteydessä tulee tuotteen seuraavalle osapuolelle eli ostajalle tai käyttäjälle antaa tuoteseloste. Tuoteseloste sisältää muun muassa tuotteen tyyppinimen, joka tuhkan tapauksessa on peltotuhka tai metsätuhka, kauppanimen, ominaisuudet, ja raaka-aineet. Erityisesti tuoteselosteessa ilmoitettavista tiedoista säädetään lannoitevalmistelaissa sekä MMM:n asetuksissa 12/07. Itse tuoteseloste tulee painaa tai kiinnittää lannoitevalmistepakkaukseen tai irtotavaran tapauksessa liittää tuotteen mukana tuleviin asiakirjoihin, josta se on helposti saatavilla valvontaa varten. Liitteenä IV on Eviran tuhkan tuoteselosteohje, jossa näkyy tarkemmin tarvittavat tiedot ja selostukset (Evira, 2010). Ankara vastuu Ankara vastuu tuotteen laadusta on aina valmistajalla. Valmistaja on tuhkan tapauksessa voimalaitos, joka tuottaa tuhkan. Kyseisen voimalaitoksen tulee tietää tarkkaan, mitä poltetaan ja olla vastuussa tuotteen laadusta. Jos tuhkaa jatkojalostetaan esimerkiksi sekoittamalla eri laitosten tuhkia keskenään tai siihen lisätään muita aineita,

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet FA Forest Oy Tuula Väätäinen FA Forest Oy Perheyritys, henkilöstöä n. 15, liikevaihto n. 5 milj. Toimialana tuhkien käsittely ja hyötykäyttö sekä lannoituspalvelut

Lisätiedot

SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE

SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE Vastuuhenkilö Lehtolainen Sivu/sivut 1 / 5 SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE Seosmullalla tarkoitetaan MMMa 24/11 liitteen I kasvualustojen seosmullat (5A2) ryhmään kuuluvaa lannoitevalmistetta, joka

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä 1 30.8.2016 1. PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään jätelain (646/2011) nojalla: 1 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Lisätiedot

Selvitys puu- ja turvetuhkan lannoitesekä muusta hyötykäytöstä. Elina Ojala

Selvitys puu- ja turvetuhkan lannoitesekä muusta hyötykäytöstä. Elina Ojala Selvitys puu- ja turvetuhkan lannoitesekä muusta hyötykäytöstä Elina Ojala 31.8.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TAUSTAA SELVITYKSESTÄ... 3 3 BIOTUHKA JA LANNOITUS... 4 3.1 Puunpoltossa syntyvän

Lisätiedot

MARA-asetuksen uudistaminen. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari , SYKE

MARA-asetuksen uudistaminen. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari , SYKE MARA-asetuksen uudistaminen Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari 10.9.2015, SYKE MARA-asetuksen (591/2006) ilmoitusmenettely Sovelletaan tietyissä käyttökohteissa

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.1.2017 COM(2017) 23 final 2017/0010 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY liitteen III muuttamisesta vaarallisuusominaisuuden

Lisätiedot

Biopolttoaineiden REACH-rekisteröinti Joonas Alaranta

Biopolttoaineiden REACH-rekisteröinti Joonas Alaranta Biopolttoaineiden REACH-rekisteröinti 11.4.2014 Joonas Alaranta Sisältö REACH-rekisteröinti biopolttoaineiden näkökulmasta Tuotantoprosessin eri jakeita koskevat velvollisuudet Tuote- ja prosessikehitystä

Lisätiedot

Sakokaivolietteen kalkkistabilointi ja hyödyntäminen. Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Hajajätevesiseminaari

Sakokaivolietteen kalkkistabilointi ja hyödyntäminen. Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Hajajätevesiseminaari Sakokaivolietteen kalkkistabilointi ja hyödyntäminen Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Hajajätevesiseminaari Tarkastelun lähtökohtana Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran rooli

Lisätiedot

Sivutuotteiden hyötykäytön nykytila voimalaitosten tuhkat

Sivutuotteiden hyötykäytön nykytila voimalaitosten tuhkat Sivutuotteiden hyötykäytön nykytila voimalaitosten tuhkat Risto Ryymin 23.9.2016 www.jyvaskylanenergia.fi Tuhkan tuotantolaitokset Rauhalah (1986 ) Keljonlahti (2010 ) Pääpolttoaineet: turve, teollisuuden

Lisätiedot

Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa - KL-Tuhka

Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa - KL-Tuhka Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa - KL-Tuhka Bioenergiasta elinvoimaa klusterin tulosseminaari Saarijärvellä 8.12.2010 Kirsi Korpijärvi, VTT 2 Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus REACHja CLP-asetusten toimeenpanoon

Ajankohtaiskatsaus REACHja CLP-asetusten toimeenpanoon Ajankohtaiskatsaus REACHja CLP-asetusten toimeenpanoon KENK infotilaisuus 12.10.2010 HTC Helsinki REACH- ja CLP-asetusten velvoitteet Kemialliset aineet on rekisteröitävä, niitä voidaan arvioida, niille

Lisätiedot

UUMA2. Lainsäädännön kehittämisen tarve Mara ja Masa. Pirkanmaan UUMA2-alueseminaari UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

UUMA2. Lainsäädännön kehittämisen tarve Mara ja Masa. Pirkanmaan UUMA2-alueseminaari UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA UUMA2 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 Lainsäädännön kehittämisen tarve Mara ja Masa Pirkanmaan UUMA2-alueseminaari Tampere 29.10.2015 Marjo Ronkainen, Ramboll VNA (591/2006, 403/2009)

Lisätiedot

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät, Messukeskus Helsinki Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen Betoniteollisuuden betonijäte Betoniteollisuudessa (valmisbetoni ja betonituotteiden valmistus)

Lisätiedot

MARA-asetuksen uudistus. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari 2.11.2015, Helsinki

MARA-asetuksen uudistus. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari 2.11.2015, Helsinki MARA-asetuksen uudistus Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari 2.11.2015, Helsinki MARA-asetuksen (591/2006) ilmoitusmenettely Sovelletaan tietyissä käyttökohteissa

Lisätiedot

Soveltamisala 24.5.2016

Soveltamisala 24.5.2016 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden asettamista saataville markkinoilla koskevien sääntöjen vahvistamisesta ja asetusten 1069/2009 ja 1107/2009 muuttamisesta Pirjo

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

REACH Roolit ja velvoitteet

REACH Roolit ja velvoitteet Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sari Tuhkunen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sari Tuhkunen 9.3.2011 REACH Roolit ja velvoitteet Kemikaaliaamu 11.10.2016 Lyhyesti Tukesista Tukes valvoo

Lisätiedot

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER) VALTSU:n painopistealueetsähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) Tarja-Riitta Blauberg /YM VALTSUn sidosryhmätilaisuus 23.9.2015 SYKEssä 1 VALTSUn painopistealueet Yhdyskuntajäte Biohajoava jäte Rakennusjäte

Lisätiedot

Yhdyskuntalietteen käyttö

Yhdyskuntalietteen käyttö Yhdyskuntalietteen käyttö Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Lantapäivä 19.3.2014 Kempele, InnoTietoa!-hanke 19.3.2014 1 Esityksen sisältö Puhdistamolieteopas, poimintoja Yhdyskuntalietteen etuja

Lisätiedot

Sakokaivolietteen hyötykäyttö peltoviljelyssä - lannoitevalmistesäädösten näkökulmasta

Sakokaivolietteen hyötykäyttö peltoviljelyssä - lannoitevalmistesäädösten näkökulmasta Sakokaivolietteen hyötykäyttö peltoviljelyssä - lannoitevalmistesäädösten näkökulmasta Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Nilsiä Evira - elintarviketurvallisuus/ Lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Luonnos uudeksi MARAasetukseksi. Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, , SYKE

Luonnos uudeksi MARAasetukseksi. Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, , SYKE Luonnos uudeksi MARAasetukseksi Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, 22.11.2016, SYKE Esityksen sisältö Soveltamisala Määritelmät Jätteen hyödyntämisen ja siihen liittyvän välivarastoinnin

Lisätiedot

materiaalitehokkuuden näkökulmasta

materiaalitehokkuuden näkökulmasta IE-direktiivi ja jätedirektiivi materiaalitehokkuuden näkökulmasta Laura Karvonen, Ulla Lassi ja Toivo Kuokkanen Analytiikkapäivät Kokkola Esityksen sisältö Materiaalitehokkuuden määritelmä Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätelaki 1072/ 1993 VNP (861/1997) muutettu VNA:lla (202/2006) 1 Jätehuollon järjestämistä koskevat yleiset huolehtimisvelvollisuudet, Jätelaki 6 Jäte on hyödynnettävä,

Lisätiedot

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET L 146/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/879, annettu 2 päivänä kesäkuuta 2016, yksityiskohtaisten järjestelyjen vahvistamisesta

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Maa- ja metsätalousministeriön asetus MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 24/11 Päivämäärä Dnro 01.09.2011 1784/14/2011 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 13.9.2011 toistaiseksi Muuttaa/Kumoaa MMMa lannoitevalmisteista (12/07) muutoksineen

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA

UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA Jani Bergström 26.5.2016 Uusiomateriaalien hyötykäyttö Savo-Karjalan kiertotaloudessa projekti (11.1.2016-31.12.2017) Projektin tuloksena Itä-Suomen

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 24/11 lannoitevalmisteista (jäljempänä lannoitevalmisteasetus,

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 24/11 lannoitevalmisteista (jäljempänä lannoitevalmisteasetus, LAPIN YLIOPISTO / ALINA LEHTONEN JA JUKKA SIMILÄ LINNUNMAA / EEVA PUNTA JA JOONAS ALARANTA 1 BIOPOHJAISTEN KIERRÄTYSLANNOITTEIDEN MENETTELY TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITTEENA 1. Ongelman kuvaus Polttolaitokset

Lisätiedot

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä!

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä! Mottomme pidä pönttösi tyhjänä! Nykyaikainen jätehuolto: Uudelleen käyttö! Uusiokäyttö! Energiatuotanto! Loppusijoitus Sama laki kaikilla: erilaisia ratkaisuja esim. lajittelussa 25 Päivämäärä Päijät-Hämeen

Lisätiedot

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit

Lisätiedot

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa

Lisätiedot

Energiantuotannon raportoinnit. Pirke Suoheimo Suomen ympäristökeskus

Energiantuotannon raportoinnit. Pirke Suoheimo Suomen ympäristökeskus Energiantuotannon raportoinnit Pirke Suoheimo Suomen ympäristökeskus 28.1.2016 Selvityksen lähtökohdat Yritykset raportoivat lukuisille eri tahoille säännöllisesti Raportointivelvoitteet lisääntyvät Samankaltaisia

Lisätiedot

POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön. Else Peuranen, ympäristöministeriö SYKE, Helsinki

POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön. Else Peuranen, ympäristöministeriö SYKE, Helsinki POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön SYKE, 29.-30.10.2013 Helsinki POP-ainelainsäädäntö ja kv.sopimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 850/2004 pysyvistä orgaanisista yhdisteistä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 7.9.2010 Anneli Karjalainen EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI ORGAANISTEN LIUOTTIMIEN KÄYTÖSTÄ ERÄISSÄ TOIMINNOISSA JA LAITOKSISSA AIHEUTUVIEN HAIHTUVI-

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

Ajankohtaiset elintarvikelainsäädännön muutokset ja niiden toimeenpano

Ajankohtaiset elintarvikelainsäädännön muutokset ja niiden toimeenpano Ajankohtaiset elintarvikelainsäädännön muutokset ja niiden toimeenpano Ylitarkastaja Mia Piipari Elintarvikehygieniayksikkö 6.3.2012 Uudistunut elintarvikelaisäädäntö Elintarvikelaki (23/2006) muutos 352/2011

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt. Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö

Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt. Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö Viitekehys YSL Ympäristön tilatavoitteet ja - vaatimukset Asetukset

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteita koskevan toiminnan harjoittamisesta ja sen valvonnasta annetun asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteita koskevan toiminnan harjoittamisesta ja sen valvonnasta annetun asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 22/15 Päivämäärä Dnro 03.11.2015 1670/01.04/2015 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 01.12.2015 toistaiseksi Kumoaa MMMa lannoitevalmisteita koskevan toiminnan harjoittamisesta

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi. HE 117/2016 vp.

Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi. HE 117/2016 vp. Eduskunta Talousvaliokunta 15.9.2016 Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi HE 117/2016 vp. Sami Teräväinen hallitussihteeri, TEM Nykytilanne VOIMASSA OLEVA LAINSÄÄDÄNTÖ 1) Painelaitelaki (869/1999)

Lisätiedot

Teollinen hyötykäyttö

Teollinen hyötykäyttö FA Forest Oy Kasvua tuhkasta Suometsäseminaari, Lapua 12.11.2013 Teollinen hyötykäyttö Teollisuus Vastaanotto/ tuotanto Raaka aineet Ecolan Lannoitus fill R Maarakennus 1 Liiketoiminnot TUHKAHUOLINTA TUOTANTO

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jäteverolakia. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT

YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT Teollisuuden toimintaa ohjaavat tekijät YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT prof. O. Dahl Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Dia n:o 1, Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit Teollisuuden toimintaa ohjaavat

Lisätiedot

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 17.2.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka VNA kaatopaikoista

Lisätiedot

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 25.1.2017 Pörssitalo Hanne Siikavirta RED II / Bioenergian

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Risto Ryymin Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Metsäenergian käytöstä Copyright 2014

Lisätiedot

Neuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/2003 2001/0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu

Neuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/2003 2001/0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu 26. kesäkuuta 2003 A5-0200/22 TARKISTUS 22 esittäjä(t): PSE-ryhmän puolesta, María del Pilar Ayuso González PPE-DEryhmän puolesta, Hiltrud Breyer ja Patricia McKenna Verts/ALE-ryhmän puolesta ja Laura

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 57/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kemikaalilain säännöksiä muutettavaksi siten, että kemikaalin päällysmerkintöihin

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2016 COM(2016) 215 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

REACH 2018 Ketä rekisteröinti koskee ja mitä pitää tehdä?

REACH 2018 Ketä rekisteröinti koskee ja mitä pitää tehdä? Turvallisuus ja kemikaalivirasto (Tukes) Maarit Priha 11.10.2016 REACH 2018 Ketä rekisteröinti koskee ja mitä pitää tehdä? Sisältö Ketä rekisteröinti koskee? Määritelmät Rekisteröinnin vaiheet Esirekisteröinti

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Puujätteet kierrätykseen seminaari

Puujätteet kierrätykseen seminaari Puujätteet kierrätykseen seminaari 27.5.2015 Kyllästetyn puun Kerääminen ja hyödyntäminen Tommi Tähkälä, DEMOLITE Oy KESTOPUUTEOLLISUUS ry toimialajärjestö, perustettu 1950 TEHTÄVÄT viranomaisyhteistyö

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu T. Mattila Koulutuspäivä Siirtymäajat ja tietojen käyttölupa

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu T. Mattila Koulutuspäivä Siirtymäajat ja tietojen käyttölupa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu T. Mattila Koulutuspäivä 10.4.2013 Siirtymäajat ja tietojen käyttölupa Sisältö Siirtymäajat Unionin lupa Biosidivalmisteet Käsitellyt esineet Tehoaineen

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Johdanto tietojen yhteiskäytt. yttöön

Johdanto tietojen yhteiskäytt. yttöön Päärekisteröijien webinaari Tietojen yhteiskäyttö ja jakaminen Johdanto tietojen yhteiskäytt yttöön 30.4.2010 Laurence Hoffstadt, ECHA 1 Keskeiset periaatteet Miksi tietoja jaetaan Keneltä tietojen yhteiskäyttöä

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus mahdollisten

Lisätiedot

Tuhkan rakeistus Pohjois Pohjanmaalla Kehittämishankkeen esittely

Tuhkan rakeistus Pohjois Pohjanmaalla Kehittämishankkeen esittely Tuhkan rakeistus Pohjois Pohjanmaalla Kehittämishankkeen esittely Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta seminaari 24.3.2011, Radisson Blu, Oulu Eija Riitta Hämäläinen Hankkeen tavoite ja tehtävät Selvitetään

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Altistumisskenaariot toiminnanharjoittajille

Altistumisskenaariot toiminnanharjoittajille Hyvinvointia työstä Altistumisskenaariot toiminnanharjoittajille -Mikä on yritykseni rooli? Niina Kallio Työterveyslaitos 7.12.2015 Työterveyslaitos Niina Kallio www.ttl.fi 2 Mitä toimenpiteitä yrityksissä

Lisätiedot

BIOTALOUS - FA Forest Oy

BIOTALOUS - FA Forest Oy BIOTALOUS - FA Forest Oy 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 30 25 20 15 10 5 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 T-4000 fill-r B300 PK3000 LV Hlö 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Kysely rehulain ankarasta vastuusta. Evira Hannu Miettinen MMM/ELO

Kysely rehulain ankarasta vastuusta. Evira Hannu Miettinen MMM/ELO Kysely rehulain ankarasta vastuusta Evira 30.3.2012 Hannu Miettinen MMM/ELO Ankara vastuu? Tuottamuksesta riippumaton vastuu Korvausvastuun syntyminen ilman tahallista tai huolimatonta toimintaa taikka

Lisätiedot

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari 22.10.2015, Helsinki Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Kemianteollisuuden näkemyksiä. Vientiliittojen jäte- ja materiaalihyödyntämispäivä

Kemianteollisuuden näkemyksiä. Vientiliittojen jäte- ja materiaalihyödyntämispäivä Kemianteollisuuden näkemyksiä Vientiliittojen jäte- ja materiaalihyödyntämispäivä 17.3.2014 Sami Nikander 14.3.2014 1 Resurssiviisasta taloutta hahmotelma Resurssien rajallisuus ja samanaikainen taloudellisen

Lisätiedot

FLEGT Puutavaran alkuperä rakentamisessa -haasteita ja mahdollisuuksia. Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 4.10.

FLEGT Puutavaran alkuperä rakentamisessa -haasteita ja mahdollisuuksia. Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 4.10. FLEGT Puutavaran alkuperä rakentamisessa -haasteita ja mahdollisuuksia Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 4.10.2011 1 FLEGT-asetus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 995/2010

Lisätiedot

Sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet

Sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Prof. Olli Dahl, Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Oulu, Tammikuu 2014 Kemiantekniikan korkeakoulu Puunjalostustekniikan laitos PL 16300, 00076 Aalto Puh: +358 40 5401070

Lisätiedot

Ajankohtaista biosidiasetuksen toimeenpanoon liittyen. Eeva Nurmi, Ympäristöministeriö

Ajankohtaista biosidiasetuksen toimeenpanoon liittyen. Eeva Nurmi, Ympäristöministeriö Ajankohtaista biosidiasetuksen toimeenpanoon liittyen Eeva Nurmi, Ympäristöministeriö 21.11.2016 Biosidivalmisteiden käytön valvonta Työsuojeluviranomainen, KemL 10 valvoo tämän lain ja sen nojalla annettujen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUVAT JA LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN

YMPÄRISTÖLUVAT JA LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN YMPÄRISTÖLUVAT JA LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN 07.03.2016 Ympäristönsuojelulain uudistaminen, ehdotuksen keskeiset kohdat: Lakiuudistuksen 3. vaihe ollut lausunnolla, lausuntoaika päättyy tänään. Ehdotuksen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELU- VIRANOMAISEN TAKSA ALKAEN

YMPÄRISTÖNSUOJELU- VIRANOMAISEN TAKSA ALKAEN YMPÄRISTÖNSUOJELU- VIRANOMAISEN TAKSA 1.1.2015 ALKAEN Sysmän kunnanvaltuusto 17.11.2014 36 2 (7) YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA 1 Soveltamisala Tätä taksaa noudatetaan ja sen mukainen maksu peritään

Lisätiedot

Altistumisskenaarion laatimista koskeva ohje

Altistumisskenaarion laatimista koskeva ohje TIETOVAATIMUKSET JA KEMIKAALITURVALLISUUSARVIOINTI (OSA D) Viite: ECHA-08-GF-07-FI Päivämäärä: 21/07/2008 Kieli: suomi Altistumisskenaarion laatimista koskeva ohje (ECHA) julkaisee sarjan tiedotteita,

Lisätiedot

Miten EU säätelee hormonihäiriköitä

Miten EU säätelee hormonihäiriköitä Miten EU säätelee hormonihäiriköitä Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 15.3.2017 Jukka Malm Varapääjohtaja Euroopan kemikaalivirasto Johdanto Euroopan kemikaalivirasto Perustettu 1.6.2007 580

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Kuntien ympäristösuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Tommi Kaartinen, VTT 2 Taustaa Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista voimaan

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

LEIKKUUNESTEEN JÄTELIUOSTEN KÄSITTELY. Pekka Hyvärinen aluejohtaja

LEIKKUUNESTEEN JÄTELIUOSTEN KÄSITTELY. Pekka Hyvärinen aluejohtaja LEIKKUUNESTEEN JÄTELIUOSTEN KÄSITTELY aluejohtaja Esityksen sisältö Ekokem Oy Ab Yleistä jätelainsäädännöstä Jätteiden toimittaminen käsittelyyn Käsittelytavat - projektin saostuskokeilu - muut käsittelytavat

Lisätiedot

Laki biopolttoaineista ja bionesteistä

Laki biopolttoaineista ja bionesteistä Laki biopolttoaineista ja bionesteistä Lain täytäntöönpano Energiamarkkinavirastossa Nora Kankaanrinta Kestävyyskriteerit-hankevastaava Energiamarkkinavirasto 16.5.2013 OHJELMA Tilaisuuden avaus Ryhmäpäällikkö

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.1.2015 COM(2014) 749 final 2014/0358 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan vuoden 1979 yleissopimukseen

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Dnro 6572/03.00/2010. Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävät laiterekisteri-ilmoitukset

Dnro 6572/03.00/2010. Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävät laiterekisteri-ilmoitukset Määräys 2/2010 1/(7) Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävät laiterekisteri-ilmoitukset Valtuutussäännökset Kohderyhmät Voimassaoloaika Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (629/2010)18

Lisätiedot

Kohti luomuelintarvikeyrittäjyyttä. Lisäarvoa Luomujalostuksesta Ulvila Jaana Elo KoKo Palvelut

Kohti luomuelintarvikeyrittäjyyttä. Lisäarvoa Luomujalostuksesta Ulvila Jaana Elo KoKo Palvelut Kohti luomuelintarvikeyrittäjyyttä Lisäarvoa Luomujalostuksesta Ulvila 20.10.2016 Jaana Elo KoKo Palvelut EU-tasoinen lainsäädäntöä Neuvoston asetus 834 /2007 Neuvosto ja parlamentti: periaatteet ja tavoitteet

Lisätiedot

Jätteen keräystoiminnan merkitseminen jätehuoltorekisteriin

Jätteen keräystoiminnan merkitseminen jätehuoltorekisteriin Ympäristöministeriö MUISTIO Ympäristönsuojeluosasto 5.4.2013 Jätteen keräystoiminnan merkitseminen jätehuoltorekisteriin jätelaki (646/2011) 6 1 mom. 10 kohta, 100 valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012),

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Luonnos 22.4.2016 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun sosiaalija terveysministeriön asetuksen muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka

Lisätiedot