Virtuaalihitsauksessa. ei tarvita haalareita. 7 kysymystä tuotteistamisesta. Tuotteistaminen alkaa asiakkaan kuuntelemisesta 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Virtuaalihitsauksessa. ei tarvita haalareita. 7 kysymystä tuotteistamisesta. Tuotteistaminen alkaa asiakkaan kuuntelemisesta 1"

Transkriptio

1 amicase Amiedun asiakaslehti kysymystä tuotteistamisesta Virtuaalihitsauksessa ei tarvita haalareita Kemppi kouluttaa virtuaalisesti Tuotteistaminen alkaa asiakkaan kuuntelemisesta 1

2 Sisällys 3 Pääkirjoitus Kuinka voin palvella? 4 Tuotteistaminen alkaa asiakkaan kuuntelemisesta Asiantuntijoina Service Director Kimmo Tuomi ja tuotteistaja Jari Parantainen. 8 Tomaattikeittoa suomalaiseen makuun Kansainvälinen Campbell s kehittää tuotteitaan suomalaiseen arkeen. 9 Turva-ala laajentaa osaamistaan Turvatiimi tarjoaa ratkaisuja ja palvelutuotteita uusiin asiakastarpeisiin. 10 Aina läsnä työtavat ja kouluttautuminen muutoksessa Sähköiset oppimispaikat muuttavat palveluliiketoimintaa ja kouluttajien arkea. 11 Virtuaalihitsauksessa ei tarvita haalareita Kempin virtuaalinen koulutus nopeuttaa oppimisprosessia. 12 Virtuaalinen läsnäolo tehostaa toimintaa HUS panostaa viestintävälineiden tehokkaaseen käyttämiseen. 13 Sähkön ABC tuotteistamista sähköalan tarpeisiin STK ja Amiedu kehittivät koulutuksen sähkötekniikan perusteiden opettamiseen maallikoille kysymystä tuotteistamisesta Tuotteistamiskoulutus kirkasti Vanhusten Palvelutaloyhdistyksen imagoa. 16 Rakennusala muuttuu ja kehittyy Amiedu kehittää tuotteitaan yhteistyössä asiakkaiden ja alan toimijoiden kanssa. 18 Uutisia amicase Amiedun asiakaslehti Julkaisija Ami-säätiö, Amiedu Päätoimittaja Timo Karkola Toimituspäällikkö Pipsa Hiltunen, Pisa Marketing Oy Toimitus Pisa Marketing Oy: Anu Kaarnakorpi, Sakari Tuomala, Katja Valla, Nora Nybonn-Ikonen (AD) sekä Iiris Illukka ja Juri Puhakka (valokuvaajat) Juttuvinkit, kehitysideat ja osoitteenmuutokset sähköpostitse Ami-säätiö, Amiedu vaihde PL 151, Helsinki Amiedun asiakaspalvelu puhelin Toimipisteet Valimotie 8, Helsinki Valimotie 17 19, Helsinki Hiomotie 6, Helsinki Hitsaajankatu 4, Helsinki Amicom-ajankohtaisseminaarit ja -koulutukset vaihde Valimotie 8, Helsinki Taitotalon kongressikeskus vaihde Valimotie 8, Helsinki Kansikuva Iiris Illukka, Pisa Marketing Oy Ami-säätiön palvelukokonaisuus Ami-säätiö tarjoaa laaja-alaisia kokonaisratkaisuja pääkaupunkiseudun elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamiseen, työyhteisöjen kehittämiseen ja yksilöllisen osaamisen lisäämiseen. Toiminnan suunnittelua ohjaavat valtakunnalliset ja alueelliset strategiat. Amiedu on Suomen johtava ammatillinen aikuiskoulutuskeskus. Amiedun omistaa Ami-säätiö, jonka taustayhteisöjä ovat Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa. Amicom-ajankohtaisseminaarit ja -koulutukset ovat laadukkaita ammatillisen osaamisen ja ajankohtaisen tiedon välittäjiä. Taitotalon kongressikeskuksen ravintola- ja kongressipalvelut varmistavat kongressin, seminaarin ja kokouksen onnistumisen. Ami-säätiön arvot Yhteiskunnallinen vastuullisuus Vaikuttavuus Luotettavuus Luovuus 2

3 >> Pääkirjoitus Kuinka voin palvella? Amiedu tunnetaan monialaisena ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjänä ja työelämän kehittämiskeskuksena. Sen palveluratkaisut tukevat samanaikaisesti asiakasyhteisöjen liike- tai palvelutoiminnan sekä oppija-asiakkaan työmarkkina-arvon kehittämistä. Suurelta osin julkisesti rahoitettuna yhteisönä tuotamme palvelut yhteiskuntavastuullisesti ottaen erityisesti huomioon Helsingin seudun kilpailukyvyn kehittymispäämäärät. Kysymys kuinka voin palvella sisältää ajatuksen todellisesta asiakaslähtöisyydestä, asiakkaan tilanteen ja tarpeiden tunnistamisesta ja ymmärtämisestä toiminnan lähtökohdaksi. Vaikka Amiedun palveluiden rungon muodostavat tutkintotavoitteinen ja henkilösertifioiva koulutus, entistä useammin toteutus lepää asiantuntijoittemme osaamisten, kokemusten ja niistä syntyneen näkemyksen sekä persoonan varassa. Uskallamme heittäytyä virtaan yhdessä asiakkaan kanssa. Luottavaisina siihen, että tuotamme asiakkaan muutoksen hallinnassa ja sen eri kehittämisprojekteissa huippuun viritettyä asiakaslaatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Amiedun palvelutoiminnan lähtökohtia ovat säätiön toiminnan tarkoitus, visio ja arvot. Tunnistamme ja kehitämme pelipaikkamme asiakkaan eduksi osana seudun palvelurakennetta. Uskomme, että onnistuminen vaativissa asiakasprojekteissa perustuu muun muassa seuraaviin tekijöihin: kumppanuuteen, jossa kaikki voittavat työyhteisön liiketoiminnan, aikuisoppijan työmarkkina-arvon ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin kasvattaminen ovat positiivisessa vuorovaikutuksessa keskenään työyhteisökohtaiseen räätälöintiin ja henkilökohtaistamiseen niiden avulla voimme tuottaa merkittävää lisäarvoa eri työyhteisöille sekä palvella mielekkäästi ja kustannustehokkaasti aikuisoppijoita työssäoppimisen sekä monimuotoisten oppimismenetelmien ja oppimisympäristöjen yhteisvaikutukseen jokainen oppija on erilainen oppija; taustoineen, kokemuksineen ja näkemyksineen jokainen ihminen on aktiivinen, vastuullinen ja oppimiskykyinen itsensä, ammattinsa ja työyhteisönsä kehittäjä kouluttaminen on pikemminkin ohjausta kuin mekaanista tiedon siirtoa osaamisen siirtovaikutukseen pelkkä ammatillinen osaaminen ei yksin riitä; on myös osattava ottaa osaaminen käyttöön, on saatava aikaiseksi Amiedu on osa dynaamista, jatkuvassa muutoksessa olevaa yhteiskuntaa. Siihen vaikuttavat samat elinkeinoelämän, jopa maailmantalouden sekä politiikan ja valtiontalouden muutostekijät kuin muihinkin yrityksiin ja yhteisöihin. Lähivuosien suuri haaste on ratkaista yhtä aikaa väestön ikääntymisestä johtuva huoltosuhteen negatiivinen kehitys, kansantalouden velkaantumiskehitys ja kansainvälisestä epäluottamuksesta syntynyt kysynnän lasku eri aloilla. Säätiön onnistumiset palvelutehtävässään ja tämän pohjalta syntynyt vankka taseasema helpottavat säätiötä ylläpitämään asiakaspalvelukykynsä sekä jopa luomaan uusia toimintamalleja ja palvelutuotteita murroksessa. Mutta ei itseään varten, vaan teitä arvoisat asiakkaamme. Siis kuinka voin palvella? Timo Karkola johtaja, rehtori Ami-säätiö, Amiedu 3

4 Tuotteistamisprosessiin pitäisi kuulua, että koko ajan testataan, eikä pelätä kokeilla. Jari Parantainen (vas.) ja Kimmo Tuomi keskustelevat tuotteistamisesta. 4

5 Tuotteistaminen alkaa asiakkaan kuuntelemisesta Teksti: Sakari Tuomala Kuvat: Iiris Illukka Tuotteistaminen on osaamisen jakamista. Se on asioiden tekemistä yksinkertaisemmin. Mutta miten palveluita tuotteistetaan? Siitä on kertomassa tuotteistaja Jari Parantainen ja Logican Service Director Kimmo Tuomi. IT-palveluyritys Logica tarjoaa asiak kailleen palveluita ja ratkaisuja, Logican Service Director Kimmo Tuomi toteaa. Hänen vastuullaan ovat Euroopan laajuudella käyttäjäympäristön palvelut. Palvelut ovat vakiomoduulimme, jotka tuotteistetaan, ja ne kehittyvät palvelukehityksen osana. Pääpalveluita on meillä kymmenittäin. Voimme sovittaa palveluista asiakaskohtaisia ratkaisuja, jotka istuvat juuri kyseisen asiakkaan tarpeisiin. Tuotteistaminen on aivan oleellinen osa Logican toimintaa. Tuotteista tai uppoat Tuotteistamisen asiantuntijan, yrittäjä Jari Parantaisen osaamista on huipputekniikan ja asiantuntijapalveluiden tuotteistaminen. Hän kirjoittaa ja luennoi tuotteistamisesta sekä tarjoaa yrityksensä kautta tuotteistamisen asiantuntijapalveluita. Parantainen on kiertänyt suomalaisissa yrityksissä ja nähnyt, kuinka tuotteistamista yrityksissä hoidetaan. Osaamista yrityksissä on, mutta myös laiskuutta, hän sanoo. Monessa paikassa, kun kysyn onko tuotteistettu, niin vastataan, että periaatteessa kyllä. Käytännössä se tarkoittaa, että mitään ei ole tehty. Ei ole prosessia, ei budjettia eikä ihmisiä suunnittelemassa tuotteistamista. Se johtuu siitä, että tuotteistamisessa pitäisi tehdä päätöksiä sekä vaikeita valintoja. Tuotteistamisessa on epäonnistumisen riski. Mitään ylimääräistä taitoa tuotteistamiseen ei vaadita. Mutta työlästä se on, ja siksi se jää niin usein hoitamatta. Tuotteistaminen on osaamisten siirtämistä, Jari Parantainen korostaa. Asiantuntija ajattelee, että hänen osaamisensa on hänen arvonsa. Jos sen antaa pois ja jakaa muille, niin hän menettää arvonsa. Kuulen tämän usein, ja se tulee aina samoin sanoin. Asiantuntija sanoo oman asiantuntemuksensa olevan niin ainutkertaista, että sitä ei voi monistaa. Mutta tunteeko joku luotetun asiantuntijan, joka ei olisi moneen kertaan julkaissut osaamisensa ydinkohtia? Tämä on usein hyvin vaikea asia ymmärtää. Tuotteistusta globaalisti Suuryrityksissä ja eri maissa toimivilla yrityksillä voi olla vaikeuksia pitää tuotteistamisprosessia yhtenäisenä. Logica on globaali yritys, jonka asiakkaat ovat pääsääntöisesti eurooppalaisia suuryrityksiä. Asiakasyritysten kautta Logica palvelee eri puolilla maailmaa. Tuotteistamisen kommunikointiprosessissa laaja toiminta-alue luo haastavuutta. Itse tuotteistamisprosessi on samanlainen kaikissa maissa. Sitä on yhtenäistetty vuosien kuluessa. Haastavuutta luo tietenkin se, että mukana on eri kieliä, kulttuureita ja erilaisia toimintatapoja, Kimmo Tuomi kertoo. Logica rakentaa yhä globaalimpaa toimintamallia. Se tulee näkymään entistäkin yhtenäisempänä toimintakulttuurina. Logican vahvuus perinteisesti on se, että olemme paikallisesti hyvin läsnä ja ratkaisemme nopeasti asiakastarpeita. Tulevan mallimme mukaan tuotekehitys tehdään kerralla hyvin ja sitä pilotoidaan jossain maassa. Sen jälkeen siitä toteutetaan globaali ratkaisu. Olisi resurssien tuhlausta tehdä kehityshankkeita eri maissa irrallisina toisistaan, Kimmo Tuomi toteaa. Globaaliin toimintaan liittyy viestinnällisiä haasteita. Tärkeää on, kuinka viestiä uusista palvelutuotteista viedään eteenpäin sekä asiakkaille että palvelutuotteen tuleville myyjille. 5

6 Jari Parantainen sanoo miettivänsä tuotteistamisen yhteydessä usein, kuinka uusista tuotteista on yrityksen sisällä kommunikoitu. Jopa yritysten tornitaloissa voi huomata, että tieto ei kulje kerrosten välillä. Jos tieto ei kulje ylhäältä alas, kuinka se liikkuisi maiden välillä? Monta hyvää pakettia voi jäädä hyllyyn, eivätkä ne koskaan siirry tuotantoon. Tuotteistamisen yhteydessä tarvitaan sisäistä markkinointia ja tiedon siirtämistä. Kimmo Tuomi tunnistaa asian hyvin. Jokin tietty palvelu voi jäädä vain tietyn asiakkaan palveluksi, joko siitä syystä, että ei ole nähty potentiaalia mihinkään isompaan tai puhtaasti siitä syystä, että yrityksen sisällä ei ole ollut palvelusta riittävästi tietoa, Kimmo Tuomi toteaa. Tuotteistamisen lähtökohdat Kimmo Tuomi määrittelee Logican ja yleisestikin tuotteistamisen lähtökohdiksi sen, että tuotteistetaan tarpeeseen ja osataan tehdä oikea tuote kulloiseenkin tarpeeseen. Tuotteistus on onnistunut, kun se ratkaisee tarpeen hyvin. Sen pitää olla ymmärrettävä, hyvin kommunikoitu ja dokumentoitu, hän muistuttaa. Jari Parantainen lisää, että tuotteistamisen tarpeen pitäisi nousta myynnin ongelmista. Tuotteistamista tehdään keskinkertaisille myyjille. Siihen on syy: hyvät myyjät osaavat tuotteistaa lennosta. Hyvä myyjä osaa kertoa ostohetkellä kaikki ne asiat, jotka asiakas tarvitsee päätöksentekoon. Palveluiden tuotteistuksessa se tarkoittaa, että huonommat myyjät eivät osaa kertoa asioita, joiden varassa asiakas voisi tehdä päätöksiä ilman riskintunnetta, Jari Parantainen painottaa. Kukaan ei tiedä hittituotteen kaavaa. Se tarkoittaa, että tuotteistaminen on kokeilua. Tuotteistamisprosessiin pitäisi kuulua, että koko ajan testataan, eikä pelätä kokeilla. Tuotteistajan pitää ajatella, että jos epäonnistuu, niin mahdollisimman nopeasti ja edullisesti, Jari Parantainen korostaa. Parantainen painottaa, että tuotteistamisen tärkeimpiä tehtäviä on tehdä vertailukelvottomia tuotteita. Hänen mukaansa tämän asian ymmärtäminen osoittautuu koulutuksissa aina erittäin vaikeaksi. Jos asiakkaan eteen lyödään kaksi samanlaista tuotetta, niin mistä silloin keskustellaan? Hinnasta, ja se lähtee aina alaspäin. Siksi tuotteistajan tehtävä on paketoida tuote niin, ettei sitä suoraan voi verrata kilpailijan tuotteisiin, koska ainoastaan siten voidaan nostaa hintoja. Kimmo Tuomi toteaa, että palvelunkehitystä ei koskaan pitäisi tehdä tuotannon tarpeista. Ajatellaan, että tämä on hyvä, kun se on meillekin hyvä. Siitä unohdetaan asiakasnäkymä, eli se, kuinka asiakas tämän muutoksen kokee. Parantainen pitää tärkeänä puhua juuri muutoksen kokemisesta. Jos muutos jää esimerkiksi viestimättä, pelkästään se voi tehdä uutuudesta suden, vaikka uusi juttu oikeasti parantaisi asiakkaan kokemaa, Jari Parantainen sanoo. Mikään ei ole turhempaa kuin markkinatutkimukset ja kyselyt, koska niihin ihmiset valehtelevat, anonyymeinäkin. Kuunnellaan asiakasta Jari Parantainen teilaa suoralta kädeltä tuotteistamisprojekteja varten järjestetyt markkinatutkimukset ja kyselyt. Hän myös muistuttaa, että asiakkaiden kuuntelu on eniten väärinkäsitetty termi. Mikään ei ole turhempaa kuin markkinatutkimukset ja kyselyt, koska niihin ihmiset valehtelevat, anonyymeinäkin. Kun päättäjille annetaan tehtäväksi tuotekehityshanke, niin heti ensimmäiseksi he sanovat, että tehdäänpä markkinatutkimus. Se tarkoittaa käytännössä, että kysytään asiakkailta, kuinka asioiden pitäisi olla. Tähän yleiseen käytäntöön on kaksi syytä: ajanpeluu, ettei tarvitse heti tehdä päätöksiä tai se, että saadaan sysättyä vastuu päätöksistä asiakkaille. 6

7 teistaa asiakkailleen tarjoamaansa koulutuspalvelua. Tuotteistus on onnistunut, kun se ratkaisee tarpeen hyvin. Kyselyiden sijaan tuotteistajien pitäisi Jari Parantaisen mukaan oikeasti tarkkailla asiakkaiden käytöstä. Se onkin paljon vaikeampaa. Jos tuotteistajalla itsellään ei ole näkemystä asiaan, niin ei sitä asiakkaastakaan löydy. Palvelunkehitysyksikkö vastaa tarpeeseen Kimmo Tuomi kuuluu Logican globaaliin palveluomistajaryhmään, joka käytännössä vastaa palveluista ja niiden kehityksestä. Toimintamallissa on määritelty vastuuhenkilöt projekteille. Jari Parantainen innostuu, että juuri tuo vastuuhenkilöt, ownership on erittäin tärkeää. Se kertoo siitä, että joku on vastuussa projektista. Muutama vuosi sitten hän kiersi suuria suomalaisia yrityksiä tutkimassa, kuinka palvelukehitys on organisoitu. Hän huomasi hämmentyneenä, että palvelukehitystä ei ollut yleisesti mitenkään organisoitu. Kimmo Tuomi kertoo Logican päämäärästä tavoitella palvelukehityksen avulla entistä enemmän eurooppalaisia suuryrityksiä. Muiden meiltä saatavien palveluiden lisäksi asiakkaidemme on mahdollista kouluttaa käyttäjät ja varmistua jatkuvasta osaamisesta silloinkin, kun käyttäjäympäristöihin tehdään päivitysprojekteja tai erilaista ylläpitoa. Koko prosessi on lähtenyt asiakastarpeista, ja tämä tuotteistus onnistui hyvin, Kimmo Tuomi kertoo. Logicalla käyttäjäympäristöjen avainpalveluna on Service Desk, eli yksi kontaktipiste asiakkaan kaikissa it-ongelmissa. Mitä paremmin käyttäjät on koulutettu, sitä vähemmän he tietenkin kyselevät yleisiä itasioita, Kimmo Tuomi toteaa. Jari Parantainen kertoo, että usein ajatellaan, että hyvää palvelua on, kun puhelut hoidetaan mahdollisimman tehokkaasti. Parempihan olisi, että puheluita tulisi mahdollisimman vähän. Amiedu tarjoaa käyttäjillemme koulutusta laitteiden käyttöön. Tavoitteena on pitää puhelut minimissä. Käytännössä me vastaamme nopeammin kuin hätänumero, Kimmo Tuomi kuvailee Logican Service Deskin toimintaa. Jari Parantainen innostuu tästä. Se on hieno palvelulupaus. Neuvonkin aina tuotteistajille, että tehkää törkeä lupaus. Asiakkaan silmissä voi erottua vaikka törkeän tyylikkäällä palvelulla tai törkeän tiukalla lupauksella. Historiallisesti meillä on kehitetty asioita pohjoismaisille toimijoille. Fokus muuttuu hieman, meidän pitää miettiä, kuinka palvelut sopivat laajaan asiakaskuntaan jatkossa. Välttämättä palvelut eivät samalla tavalla istu kaikkialle. Logica tarjoaa globaaleja palveluita ja jatkossakin tiettyjä lokaaleja sovelluksia niistä palveluista, jotka sopivat paremmin kyseiseen markkinaan. Kehitystä tehdään hyvinkin lokaalein voimin. Tuotteistamiseen liittyy meillä road map, jolla on merkittävä rooli. Meillä katsotaan aina muutama vuosi eteenpäin. Tuotteistamiseen liittyvä kehitystyö on meillä tullut perinteisesti Suomi-Ruotsi-akselilta. Toimintatapamme tulee olemaan, että hyödynnämme globaalin organisaation parhaat osaajat. Haasteena on päästä vanhoista tavoista eroon, kuten esimerkiksi maarajoista, mutta kehitys siinä suhteessa on ollut todella hyvää ja rohkaisevaa, Kimmo Tuomi sanoo. Logicalla innovoidaan ja kehitetään palveluita Amiedun ja it-palveluyritys Logican kumppanuus on alkanut siitä, kun Logica alkoi tuot- 7

8 Tomaattikeittoa Teksti: Pipsa Hiltunen suomalaiseen makuun Kuva: Iiris Illukka Ruoka on arvo, terveysseikka, puheenaihe. Ruoka kiinnostaa, ja se lisää elintarviketeollisuudelle kohdistuvia vaatimuksia ja odotuksia. Campbell sin toiminnalle onkin elintärkeää ennakoida toimintaympäristö- ja kuluttajamuutoksia sekä kehittää tuotevalikoimaansa. Campbell sin toiminnan peruspilarit ovat rehellisyys asiakasta kohtaan, laatu, tuotekehitys ja asiakastarpeeseen tehty tuotevalikoima. Kansainvälisellä Campbell sillä on lokaalit tuotemerkit. Myös tuotejohtaminen ja tuotekehitys hoidetaan paikallisesti, Vantaan Ylästöllä. Täsmätuotteita suomalaisille Tuotekehityksen lähtökohtana on suomalainen maku, asiakkaiden tarpeet sekä elintarvikealan trendien ennakointi. Campbell s oli ensimmäinen elintarvikeyritys Suomessa, joka poisti tuotteistaan natriumglutamaatin jo vuonna Tuotekehityksen ideat tulevat pääasiassa asiakkailta ja henkilökunnaltamme. Teemme tuotteemme suomalaiseen makuun, se vaikuttaa esimerkiksi suolapitoisuuteen sekä laktoosiin ja gluteeniin. Suurkeittiöt ovat iso osa asiakaskuntaamme, joten muun muassa kouluruokailuun liittyvät allergiat on huomioitava tuotteissa. Meille on tärkeää auttaa asiakastamme arjen työssä, siksi kehitämme Suomen oloihin sopivia tuotteita, Sales & Customer Manager Jaana Korkeila-Långsjö Campbell Soup Finland Oy:stä kertoo. Asiakastestaus varmistaa toimivuuden Ennen varsinaisen tuotekehitysprosessin aloittamista Campbell s varmistaa, että tuote sopii asiakkaiden tarpeisiin, sillä on riittävästi kysyntää ja se vahvistaa Campbell sin tuotepalettia. Keittiömestarimme testaa uudet tuotteet ja reseptit koekeittiössämme. Sen jälkeen testaamme tuotteet yhdessä suurkeittiöasiakkaidemme kanssa, sillä raaka-aineet käyttäytyvät eri tavalla isoissa tuotantomäärissä. Meille laatu on tärkeää ja se, että asiakkaamme saavat tasaisen tuloksen tuotteillamme. Teemme myös paljon reseptiikkayhteistyötä asiakkaidemme kanssa. Kun asiakkaalla on tarve reseptin ottamiseen tuotantoon, menemme asiakkaan keittiöön testaamaan ja varmistamaan reseptin toimivuuden. Koulutamme asiakkaitamme hyödyntämään tuotteitamme, Jaana Korkeila- Långsjö sanoo. Koulutuksella uudet tuotteet käyttöön Uusien tuotteiden ja ruoanvalmistustekniikoiden käyttäminen vaatii koulutusta. Amiedu ja Campbell s aloittivat helmikuussa 2011 asiakaskoulutuksia koskevan yhteistyön. Asiakaskoulutukset ovat olennainen osa Campbell sin toimintamallia. Toteutimme keväällä ensimmäisen ruoan kylmävalmistukseen liittyvän koulutuksen kehittyvälle pääkaupunkiseudun kunnalle. Koulutus onnistui hyvin, asiakkaamme oli tyytyväinen ja opimme paljon itsekin. Suunnittelemme Amiedun kanssa parhaillaan ensi vuodelle uusia koulutuksia. Tavoitteenamme on, että tuotteemme tukevat asiakkaamme onnistumista omassa liiketoiminnassa, Jaana Korkeila-Långsjö summaa. Campbell sin tuotekehityksellä on pitkät perinteet. Jo 1800-luvun lopulla syntyi kuuluisa tölkkikeitto, kun tomaattikauppias ja jääpalakauppias yhdistivät voimansa. Keittoa myymme edelleen, ja tuomme uusia tuotteita jatkuvasti markkinoille, Jaana Korkeila-Långsjö kertoo. 8

9 Teksti: Sakari Tuomala Turva-ala laajentaa osaamistaan Kuva: Iiris Illukka Turvallisuuspalvelujen kysyntä kasvaa. Toiminta on laissa säädeltyä ja luvanvaraista, joten kilpailukeinot ovat olleet perinteisesti melko rajoitettuja. Turvallisuusala ei ole aiemmin kohdannut toimialan ulkopuolelta tulevaa kilpailua. Nyt toimialan tulee tunnistaa, että ympäröivä maailma ja asiakastarpeet muuttuvat, Turvatiimi Oyj:n toimitusjohtaja Pekka Lindeman toteaa. Jatkuvaa tuotekehitystä tarpeeseen Turvatiimissä kehitetään tuotteita strategian mukaisesti. Nykyisten ja uusien asiakkaiden kanssa keskustellaan jatkuvasti heidän liiketoimintansa tarpeista. Arvioimme, onko meillä valmiina osaamista ja toimintamalleja, jotka saattaisivat ratkaista asiakkaan omaan prosessiin liittyvän tarpeen. Mietimme ensin onko meillä vastaavanlaisia prosesseja, ja sen jälkeen lähdemme tuotteistamaan. Yksi viimeaikaisista tuotteistuksista liittyy kuvan talteenottoon ja välittämiseen. Tarjoamme asiakkaillemme keskitettyä tallennuskapasiteettia, Pekka Lindeman kertoo. Turva-alan yritysten tulee tunnistaa oma roolinsa asiantuntijoina ja tarjota asiakkaille palvelutuotteita ja ratkaisuja tarpeisiin, joita nämä eivät vielä välttämättä ole tunnistaneet, Lindeman jatkaa. Liian monia uusia palvelutuotteita ei pitäisi tuoda markkinoille samanaikaisesti tai lyhyellä aikavälillä. Palvelutuotteiden tuotteistaminen vaatii muutosjohtamista. Se on vaativa ja pitkä prosessi. Turvaa ympäri vuorokauden Turvatiimillle syntyy uusia markkinoita lisäpalveluilla, jotka liittyvät perinteisiä palveluita ostaneiden perusprosesseihin. Kun yhteiskunta yhä enemmän toimii vuorokauden ympäri, tarvitaan asiakaspalvelukeskuksia, joiden kautta kanavoidaan erilaista informaatiovirtaa. Ympärivuorokautinen asiakaspalvelukeskuksemme palvelee yhä kasvavaa asiakasjoukkoa: kun jotain tapahtuu, me olemme auttamassa vuorokauden jokaisena aikana. Mietimme kaiken aikaa, kuinka voimme ennakoida sitä mitä tapahtuu. Siksi puhummekin ennakoivista, pelastavista ja suojaavista palveluista, Pekka Lindeman kertoo. Osaavaa työvoimaa palvelualalle Työvoiman saatavuus tulee lähivuosina heikkenemään palvelualalla. Haasteena on löytää osaajia töihin. Toimialan kannalta on oleellista pystyä houkuttelemaan nuoria töihin turvallisuusalalle. Kilpaillaksemme hyvistä työntekijöistä, meidän pitää pystyä tarjoamaan näkymä pidemmästä työurasta. Osaamisen kehittäminen on yksi keino tarjota houkuttelevia uranäkymiä. Olemme palveluyritys, jonka tuote on turvallisuus. Me haluamme kehittyä yrityksenä ja työyhteisönä, vahvistaa osaamistamme ja kehittää tuotteitamme, Pekka Lindeman painottaa. Turvatiimi on johtava kotimainen turvallisuuspalveluja tuottava yritys, jonka liikevaihto vuonna 2010 oli yli 32,3 miljoonaa euroa. Yhtiö työllistää yli henkilöä. Yhtiön osakkeet on listattu Nasdaq OMX Helsinki Oy:n listalla ryhmässä Pienet yhtiöt (Small Cap). 9

10 Teksti: Sakari Tuomala Kuva: Juri Puhakka Aina läsnä työtavat ja kouluttautuminen muutoksessa Opiskelu on virtualisoitunut, teknologiayritysten tuotanto ja tuotekehitys ovat virtualisoituneet. Mitä virtualisoitumisella tarkoitetaan, Amiedun ICT:n ja teknologiateollisuuden toimialajohtaja Kari Lepistö? Yhtenä tavoitteena osaamisen kehittämisessä tyypillisesti on, että osaamisen tulisi lisääntyä mahdollisimman vähällä vaivalla ja tehokkaasti ilman, että se häiritsee yrityksen liiketoimintaa, Kari Lepistö toteaa. Rajallinen aika luo kouluttamiselle tiukat haasteet. Virtuaalisuus tarjoaa mahdollisuudet joustaviin oppimismenetelmiin, jotka tehostavat sekä koulutettavan, kouluttajan että yrityksen toimintaa. Meidän pitää tehdä sähköisiä sisältöjä ja luoda oppimispaikkoja. Se muuttaa palveluliiketoimintaa ja kouluttajien arkea. Se tarkoittaa esimerkiksi virtuaaliympäristöjä tai simulaatioita. Visiomme on tarjoamamme koulutuksen vaikuttavuus, Kari Lepistö painottaa. Virtuaalitoteutukset tehostavat oppimista Tänä päivänä tavoitteena on pyrkiä pois muodollisista oppimistavoista. On tehokasta, kun oppiminen tapahtuu työn ohessa. Virtuaalikouluttaminen vaati kouluttajilta uudenlaista osaamista esimerkiksi oppijan seuraamisessa ja palautteen antamisessa. Samalla se mahdollistaa yksilöllisemmän seurannan ja tuen kouluttajalta oppijalle. Siihen on hyvä käyttää varta vasten rakennettuja oppimisympäristöjä ja työprosessin yhteydessä oppimista. Joustavien oppimistapojen avulla oppimistilanteita ei tarvitse edes hahmottaa koulutustilanteiksi, Kari Lepistö toteaa. Virtuaalitoteutuksia on tehty runsain mitoin eri toimialoilla. Esimerkiksi kaupan alalla on toteutettu erilaisia mallinnuksia asiakasvirroista. Niiden avulla voidaan tutkia kaupan pohjapiirustuksen toimivuutta suhteessa oletettuihin asiakasvirtoihin. Hyvinvointipuolelta löytyy esimerkkejä virtuaalilääkäreistä. Yksi esimerkki virtuaalitoteutuksista on välinehuollon oppimisympäristömme, jossa mallinnetaan sairaalavälineistön puhdistusprosessia. Opiskelijat saavat koulutuksen aitoa vastaavassa ympäristössä. Se vähentää merkittävästi työpaikoilla tapahtuvan perehdyttämisen tarvetta, Kari Lepistö kertoo. Etätyöskentelystä läsnätyöskentelyyn Etätyöskentelystä on puhuttu pitkään, mutta nyt sitä varten on myös kehitetty tehokkaita työvälineitä. Kari Lepistö puhuukin etätyöskentelyn sijaan läsnätyöskentelystä. Tietoverkkojen kehittyminen ja valtavasti kehittyneet uudet viestintävälineet ovat tarjonneet uusia käytäntöjä työskentelyyn, ajankäytön tehostamiseen ja tapaan järjestää kokouksia. Ajatellaanpa vaikka HD-kuvan avulla käytävä videoneuvottelua. Läsnäolon vaikutelma on hyvin autenttinen. Se tarkoittaa sitä, että työn pitäisi olla joustavaa. Perinteisistä palavereista, jotka kokoavat suuremman osallistujajoukon, tulee pikemminkin innovointi- ja kehityspalavereita. Muutosprosessi yrityksen sisäisessä toiminnassa liittyy pitkälti ajankäytön haasteisiin. On kallisarvoista, kun ihmisiä on paljon koolla yhtä aikaa. Ihmiset ovat entistä valmiimpia virtuaalikäytäntöihin ja ymmärtävät, että tuotekehitystä voi tehdä virtuaalimalleilla. Tehokkuus syntyy pienistä muutoksista, Kari Lepistö toteaa. 10

11 Juha Nykänen (vas.) ja Petteri Jernström esittelevät ProTrainer-virtuaalihitsauslaitetta Kemppi Oy:n pääkonttorilla Lahdessa. Teksti: Sakari Tuomala Kuvat: Iiris Illukka Virtuaalihitsauksessa ei tarvita haalareita Voiko hitsaamista oppia virtuaalihitsauslaitteen avulla? Kyllä voi, ja tehokkaasti. Hitsaaminen on vaativa motorinen suoritus, jossa virheitä ei sallita. Virtuaalihitsauksen avulla pystyy keskittymään työn kannalta keskeisen motoriikan opettelemiseen. Kemppi ProTrainer on kustannustehokas työkalu hitsaajan koulutukseen. Amiedu onkin tehnyt pitkään Kempin kanssa yhteistyötä hitsauslaitteiden hyödyntämisessä omassa koulutustoiminnassaan. Laitteella voi treenata kolmella eri hitsausprosessilla (MMA, TIG, MIG/MAG) kattavasti hitsausasentoja, liitosmuotoja ja railotyyppejä, hitsauslaitteita valmistavan Kemppi Oy:n Business Manager Petteri Jernström kertoo. Autenttisen näköisellä laitteella ei pyritä simuloimaan hitsausprosessia, joka on valmistusprosesseista vaikeimpia, vaan lähestymistapa on toinen. Haluamme nopeuttaa hitsausta opiskelevan oppimisprosessia, Welding Manager Juha Nykänen sanoo. ProTrainerillä opitaan oikeat poltinkulmat, valokaaren kohdistukset ja muut keskeiset asiat itse suoritustekniikasta. Laitteen avulla voi keskittyä tärkeimpään aiheeseen heti alussa, eli oikeaan käden liikerataan. Kouluttajat pystyvät seuraamaan opiskelijan kehitystä sekä valvomaan opetusta etänä tietokoneeltaan. Liikerata menee toistojen avulla selkäytimeen. Kun opiskelija siirtyy hitsaamaan oikeilla laitteilla, hän osaa jo laadukkaaseen suoritukseen vaadittavan suoritustekniikan, Petteri Jernström kuvailee. Laitteella pystymme tekemään valmiiksi aikataulutetut yksilölliset hitsausohjelmat, jotka opiskelija voi suorittaa. Kaikki hitsaukset jäävät laitteen muistiin ja ne voidaan jälkikäteen käydä yksityiskohtaisesti läpi jokaisen opiskelijan kanssa, Juha Nykänen jatkaa. Huomattavia kustannussäästöjä Virtuaalihitsauslaitteen avulla on mahdollista saavuttaa jopa 60 %:n säästö materiaalikustannuksissa verrattuna perinteiseen harjoitteluun. Opettaminen ei vaadi sitä, että opettaja seuraa selän takana. Yksi opettaja voi valvoa useamman oppilaan suorituksia ja käydä niitä vaihe vaiheelta lävitse, Petteri Jernström kertoo. Ennen hitsauksen aloittamista on tehtävä monivaiheisia alkuvalmisteluja. Se vie aikaa ja vaatii myös osaamista. Esimerkiksi koulutuskäytössä tarvittavat levyt on usein jyrsittävä valmiiksi. Virtuaalihitsatessa ei tarvita haalareita, hanskoja ja kypärää. Ei synny savua, roiskeita eikä oikeaa valokaarta. Huomio kiinnittyy siten vain oikeaan suoritustekniikkaan. Siihen perustuu se, että asiat opitaan nopeammin, Petteri Jernström kuvailee virtuaalihitsin etuja. Tuotekehitys Suomessa Kemppi on maailman johtavia kaarihitsauslaitevalmistajia ja tuottavan hitsauksen ratkaisuntarjoajia. Vuonna 2001 valmistui miljoonas Kempin valmistama hitsauskone. Kempillä on yhteensä 530 työntekijää, joista noin kymmenen prosenttia työskentelee tuotekehityksessämme. Strategiaamme liittyy vahvasti tuotekehitys: se on menestyksemme edellytys. Koko Kempin tuotekehitys tehdään kokonaan Suomessa, Petteri Jernström kertoo. 11

12 Teksti: Sakari Tuomala Kuva: Iiris Illukka Virtuaalinen läsnäolo tehostaa toimintaa Miten pidetään yhteyttä tehokkaasti, kun työntekijöitä on laajalla alueella yli ? Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kuntayhtymä on panostanut vahvasti viestintävälineiden tehokkaaseen käyttämiseen. HUS-Tietotekniikka vastaa ICT-toiminnoista koko konsernissa. Läsnäolotyökalujen käyttäminen ja käyttötapojen kehittäminen on meillä hyvällä tolalla. Tärkeää on, että viestintävälineiden käyttö on suunniteltu osaksi organisaation prosesseja, projektinjohtaja Jouko Virtanen HUS-Tietotekniikasta kertoo. HUS:in kaltaisessa organisaatiossa paikallaolotietojen saatavuus on keskeistä. Se parantaa tavoitettavuutta. Erityispiirre sairaalamaailmassa on kuitenkin, ettei täällä haeta niinkään henkilöä, vaan tiettyä roolia tai toimintoa. Meillä esimerkiksi haetaan päivystävää lääkäriä, kirurgian poliklinikkaa tai jonohoitajaa. Kun ajattelemme läsnäolotyökaluja, niiden toiminta lähtee siitä, että kalenterimerkinnät ja paikallaolotiedot ovat työntekijöillä aina ajan tasalla, Jouko Virtanen sanoo. Pikaviestintää tehokkaasti HUS:issa on käytössä muun muassa videopuhelut ja videoneuvottelut. Amiedu ja HUS kouluttavat yhteistyössä jatkuvasti HUS:in henkilökuntaa käyttämään tehokkaasti uusia viestintävälineitä, kuten esimerkiksi Microsoftin LiveMeeting-ohjelmaa. Niiden lisäksi pikaviestimet ja tilatieto ovat tärkeitä ja käytetyimpiä toiminnallisuuksia. Käytämme runsaasti videoneuvotteluja. Vielä kun saisi tilatiedon tulemaan mobiililaitteeseen, Jouko Virtanen miettii. Videoluennot ovat HUS:issa merkittävä osa ammattitaidon ylläpitoa ja jatkokoulutusta. Niitä pitävät esimerkiksi erikoislääkärit. Ne tallennetaan ja niitä voi katsoa myös jälkikäteen. Videoluentoja järjestetään runsaasti. Sen tuottama hyöty on todella suuri, jos ajattelee ajankäytön haasteita. Jos lääkärin pitäisi varta vasten lähteä vaikkapa Peijaksesta Meilahteen luennolle, siinä saattaisi kulua puoli päivää. Jouko Virtanen muistuttaa yhdestä perinteisestä yhteydenpitovälineestä Tavallista lankapuhelinta ei pidä unohtaa. Niitä on HUS:issa käytössä noin kappaletta. Niiden lisäksi työntekijöillä on käytössään yli kännykkää, eli työkaluja on paljon. Kehitystyötä kaikkien hyödyksi HUS panostaa vahvasti virtuaalisuuden kehittämiseen ja hyödyntämiseen omassa toiminnassaan. Yksi kehitystyön painopistealueista on videopuhelut; tavoitteena on, että lääkäriin tai hoitajaan saa videopuheluyhteyden. Voiko kaikkia asioita hoitaa etänä? Yksi ongelma on, että erilaisia välineitä on paljon. Ongelmaksi muodostuu se, että välineet eivät ole yhteensopivia. Kasvokkaisviestinnässä ilmeet ja eleet kertovat tietenkin paljon, Jouko Virtanen toteaa. Koulutus laitteiden käyttöön on välttämätöntä ja tärkeää, mutta keskeistä on jokaisen oma käyttökokemus. Läsnäolotyökalujen tulee hyödyttää työntekijää. Turhan matkustamisen vähentäminen lisää tehokkuutta mutta myös mukavuutta. Laitteiden hyvän käyttökokemuksen syntymisessä on tärkeää, että ne hyödyttävät tasapuolisesti sekä työnantajaa että työntekijää, Jouko Virtanen sanoo. 12

Case: Amiedu Toimiva sisäinen viestintä on menestyvän organisaation elinehto

Case: Amiedu Toimiva sisäinen viestintä on menestyvän organisaation elinehto Case: Amiedu Toimiva sisäinen viestintä on menestyvän organisaation elinehto Vimma Ammatillisen koulutuksen viestintä- ja markkinointiseminaari 8.-9.6.2011, Mikkeli Timo Karkola Johtaja, rehtori Ami-säätiö,

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Uudet opit myyntityön arvostus nousuun

Uudet opit myyntityön arvostus nousuun Uudet opit myyntityön arvostus nousuun Kaupan työ ja tulevaisuus 4.11.2009 Finlandia -talo Ami-säätiö, Amiedu Timo Karkola Johtaja, rehtori Kaupan työ,, kauppa ja työ,, myyjä Vuosi 2006 Näyttömuotoisesta

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Ami-säätiön tarina. OPH:n kansallinen laatuverkosto Timo Karkola Johtaja, rehtori

Ami-säätiön tarina. OPH:n kansallinen laatuverkosto Timo Karkola Johtaja, rehtori Ami-säätiön tarina OPH:n kansallinen laatuverkosto 31.10.2013 Timo Karkola Johtaja, rehtori Pikakoulutuksesta aikuiskoulutuskeskuksiin Pikakoulutuksella tarkoitettiin työvaltaisin opetussuunnitelmin annettavaa,

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa

Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa 9.6.2016 Leena Mäkelä 4/5/13 Stadin ammattiopisto Suomen suurin ammattiopisto Ammattiopistossa toimivat Helsingin kaupungin järjestämä nuorten ja aikuisten

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

Hymyn hinta. tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa

Hymyn hinta. tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa Hymyn hinta tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa Kuinka voimme kehittää suomalaista palvelukulttuuria? Panostamalla henkilökohtaiseen palveluun Erinomainen palvelukokemus on mieleenpainuva

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA NÄYTTÖJEN KEHITTÄMINEN. Amiedu Hyvinvointitoimiala Heli Pispala-Tapio Kouluttaja, TtM

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA NÄYTTÖJEN KEHITTÄMINEN. Amiedu Hyvinvointitoimiala Heli Pispala-Tapio Kouluttaja, TtM MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA NÄYTTÖJEN KEHITTÄMINEN Amiedu Hyvinvointitoimiala Heli Pispala-Tapio Kouluttaja, TtM 20.03.2009 1 Arvot ohjaavat toimintaamme LISÄÄ KUVA Yhteiskunnallinen vastuullisuus

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma Liite 1 Viestintäsuunnitelma 2014-2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman tehtävänä on antaa suunta viestinnän toimenpiteille vuosille 2014 2016. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Muistele kokemuksiasi ensimmäisistä työpaikoista. Oliko Sinulla aiempaa kokemusta tai koulutusta sen tekemiseen?

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää.

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Oletko tehnyt uuden keksinnön ja mietit, miten tehdä keksinnöstäsi liiketoimintaa? Miten keksintöäsi

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö 16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka

Lisätiedot

Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA

Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA 2016-2017 Valmennusohjelman tavoite o Valmennusohjelman tavoitteena on kehittää nykyistä sekä tuotteistaa uutta palvelu-

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 2 OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus SOTE-PEDA webinaari 3.2.2017 Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 3 KOULUTUS- SOPIMUKSEN TAVOITTEET Työpaikoilla toteutettavan ja käytännön

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Educa - Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, ammatillinen seminaari

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Organisaation asiakirjojen hoitaminen Ammattitaitovaatimukset o laatii asioiden valmistelua,

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelujen käyttöönotto ja tuki Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Työasemaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen Kouluttaminen ja asiakastuki

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön!

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Uudista ja Uudista 2013 Intohimona työelämän laadullinen kehittäminen Irma Meretniemi www.bdmoy.com Copyright BDM Oy 2 Asiat, joista puhumme Kehityskeskustelujen

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Kokemuksia 2+1 mallista yritysnäkökulmasta Kirsi Mettälä, Skanska

Kokemuksia 2+1 mallista yritysnäkökulmasta Kirsi Mettälä, Skanska Kokemuksia 2+1 mallista yritysnäkökulmasta Kirsi Mettälä, Skanska 2 2016 Me olemme Skanska Skanska maailmalla Yhdysvallat Norja Ruotsi Suomi Iso- Britannia Tanska Puola Tsekin tasavalta Slovakia Unkari

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Menestyksen porkkanoita

Menestyksen porkkanoita Menestyksen porkkanoita Usko Uskallus Innostuminen Oma Yritys-messut Wanha Satama, Helsinki 20.3.2013 Miksi jotkut yritykset menestyvät?...ja toiset eivät? Olemassaolon oikeutus ; Mikä on/ olisi minun

Lisätiedot

Ami-säätiön ja Amiedun tulevaisuusvisio

Ami-säätiön ja Amiedun tulevaisuusvisio Ami-säätiön ja Amiedun tulevaisuusvisio Työelämän muutos Ennakointikamari 4.4.2016 Timo Karkola Johtaja, rehtori Työ ja johtaminen tulevaisuudessa? 4 tärkeintä asiakas kysymystä Kuka on asiakkaani, kenen

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Urabaari - verkosto 2011 Projektista toiminnoksi

Pääkaupunkiseudun Urabaari - verkosto 2011 Projektista toiminnoksi Pääkaupunkiseudun Urabaari - verkosto 2011 Projektista toiminnoksi Miksi elinikäistä ohjausta perustelut päättäjille 1/3 Prosessi alkoi 2010 UBE:n ohjausryhmässä Perustelut: Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

septima tuotannon uusi elämä

septima tuotannon uusi elämä septima tuotannon uusi elämä 1 2 3 4 5 6 7 Lupaus Septima-palvelutuotteella saamme seitsemässä päivässä aikaan yrityksesi tuotannolle uuden elämän. Uuden tehokkaamman elämän, jossa kustannukset saadaan

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE 1 Johtopäätös 1 Kouluverkkoa tulisi kehittää niin, että kuljetusoppilaiden määrä minimoidaan. Tällä on positiivinen kustannusvaikutus kustannusrakenteeseen ja

Lisätiedot

Lähde. Näyttötutkintojen laatu. Laatu on asiakkaiden odotusten täyttämistä ja ylittämistä. Palvelun laatu varmistetaan yhteisillä pelisäännöillä

Lähde. Näyttötutkintojen laatu. Laatu on asiakkaiden odotusten täyttämistä ja ylittämistä. Palvelun laatu varmistetaan yhteisillä pelisäännöillä Lähde liikkeelle Ammatillisten tutkintojen tiedotuslehti syksy 2010 Näyttötutkintojen laatu Laatu on asiakkaiden odotusten täyttämistä ja ylittämistä Palvelun laatu varmistetaan yhteisillä pelisäännöillä

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Omistajakuntien maantieteellinen pinta-ala: 9310 km2 (vrt. Uusimaa

Lisätiedot

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Esimerkkinä Palvelujen markkinointi kurssin verkkototeutus Virpi Näsänen 16.11.2016 Lähtökohtatilanne Sovimme Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke 2012 16.5.2013 Kai Ollila Mitä on TYKE-toiminta? Toiminnalla tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille tarjottavia osaamisen

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä Päivi Luopajärvi Mainio Vire tänään Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja yksityiselle ja julkiselle sektorille Vanhusten ja erityisryhmien asumispalvelut Ateria-

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Näyttö suoritetaan mahdollisuuksien mukaan työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri.

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri. Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri., Soile Kuitunen 1 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot