Sisällysluettelo. Esipuhe 7. 1 Alkusanat 8. 2 Johdanto kaupallistamisajatteluun 10

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällysluettelo. Esipuhe 7. 1 Alkusanat 8. 2 Johdanto kaupallistamisajatteluun 10"

Transkriptio

1

2 Sisällysluettelo Esipuhe 7 1 Alkusanat 8 Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista lupaa. Lupia teosten osittaiseen valokopiointiin myöntää tekijöiden ja kustantajien valtuuttamana KOPIOSTO ry. Muuhun käyttöön luvat on kysyttävä suoraan kunkin teoksen oikeudenhaltijoilta. JULKAISIJA KUSTANTAJA JA MYYNTI Teknologiateollisuus ry Teknologiainfo Teknova Oy Eteläranta 10, 4. krs HELSINKI puh. (09) 19231/julkaisumyynti ISBN ebook ISBN Teknologiateollisuuden julkaisu 5/2009 Teknologiainfo Teknova Oy Ulkoasu ja taitto: Erkki Tuomi, Laura Takatalo, Neodesign Oy Painopaikka: Kopio Niini Oy, Helsinki, Johdanto kaupallistamisajatteluun 10 3 Kaupallistamisen haasteet 13 4 Kaupallistamisen keskeinen sanasto Tuotteeseen liittyvät keskeiset toiminnot Kaupallistamisen keskeiset käsitteet 19 5 Tuotteistaminen kaupallistamisen perusta Tuotteet ja palvelut Tuotteistettu tuote Tuotteistuksen tuomat hyödyt Sisäinen tuotteistus kyky tehdä Ulkoinen tuotteistus kyky myydä Tuotteistukseen liittyviä haasteita 36 6 Kaupallistamisen organisointi Organisoinnin tarve ja tavoite Eri toimintojen yhteistyö Organisointimallit Tuotteen elinkaaren huomiointi Verkostoitumisen vaikutus 50 7 B2B-tuotteen taidokas brändäys Brändi - keino erottautua Erilaistaminen kilpailuedun lähteenä Brändin merkitys B2B-tuotteelle Brändin luomisprosessin vaiheet 59

3 7.5 B2B-tuotteen brändijohtaminen Brändiarvon määrittäminen - strateginen johtamiskeino 69 8 Tuotelanseeraus Lanseeraus - kannattava panostus Lanseerauksen organisointi Lanseerausprosessi Lanseerauksen ajoitus Uuden tuotteen ja tuotesukupolven lanseeraukset - case Vacon Oyj Lanseerauksen avainalueet - yhteenveto 95 9 Kaupallistamisen onnistumisen mittaaminen Mittaamisen hyödyt ja haasteet Menestysmittareiden valinta Uuden tuotteen kaupallistamisen projektitason menestysmittarit Digitaaliset markkinointikeinot uuden tuotteen menestyksekkäässä kaupallistamisessa Digitaalisuus ja digitaalisten markkinointikeinojen rooli yrityksissä Digitaalisten markkinointikeinojen nykytila Digitaalisten markkinointikeinojen tavoitteet, välineet ja rooli kaupallistamisessa Digitaalisten markkinointikeinojen integrointi ja tulevaisuus 123 Lähteet 126 Kirjoittajat Henri Simula valmistelee kaupallistamista ja innovaatiotoimintaa käsittelevää väitöskirjaa Aalto yliopiston Tuotantotalouden laitoksella. Simula on työskennellyt BIT Tutkimuskeskuksessa projektipäällikkönä useissa teollisuusyritysten ja TEKES:n rahoittamissa tutkimus- ja kehityshankkeissa. Tuula Lehtimäki tekee väitöskirjaa sovellettujen teknologioiden ja teollisten laitteiden kaupallistamisesta. Näkökulmaa tutkimukseensa hän on hakenut työskennellen TEKES-tutkimushankkeissa suomalaisten teollisuusyritysten parissa. Jari Salo toimii markkinoinnin yliassistenttina Helsingin kauppakorkeakoulussa. Salo on valmistunut kauppatieteen tohtoriksi Oulun yliopistosta. Hän on toiminut useissa Tekes-hankkeissa tutkijana ja tieteellisenä johtajana. Salon tutkimuskohteita ovat digitaalinen markkinointi, asiakassuhteiden johtaminen ja B2B-markkinointi. Pekka Malinen toimii Value Networks ryhmän tutkimusjohtajana Aalto yliopiston BIT Tutkimuskeskuksessa. Hänellä on yli 20 vuoden teollisuuskokemus kotimaassa ja ulkomailla. Malisen tutkimuskohteita ovat arvon luonti, arvoverkostojen hallinta ja verkostoalustat sekä uuden liiketoiminnan luomiseen liittyvät verkostot alueiden ja klusterien kehityksessä. 5

4 Esipuhe Käsillä oleva kirja, Uuden B2B-tuotteen menestyksekäs kaupallistaminen, käsittelee mielestäni erittäin ajankohtaista asiaa. Yritys tarvitsee uusia tuotteita ja nämä tuotteet on osattava viedä tehokkaasti ja oikea-aikaisesti markkinoille. Liiketoiminta ei voi olla pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna pelkkää kustannussäästöjen etsimistä ja toiminnan tehostamista. Innovaatiot ja ennen kaikkea niiden kaupallistaminen ovat yhä keskeisemmässä roolissa yritysten nykyisessä ja tulevassa liiketoiminnassa kilpailtaessa maailmanlaajuisilla markkinoilla. Erityisen tärkeää tämä on suomalaisille yrityksille, jotka toimivat kaukana markkinoista ja korkealla kustannustasolla. Asiakkaat odottavat uusia tuotteita, mutta eivät tule niitä ovelta hakemaan. Kuten kirjoittajat esittävät, kaupallistaminen ei ole pelkästään markkinointiosaston asia, vaan aihe koskettaa koko organisaatiota. Kaupallistamiseen liittyvä elinkaariajattelu yhdistettynä entistä tärkeämmässä roolissa olevaan asiakkaan kokonaisvaltaiseen palveluun on myös hyvin tuotu kirjassa esille. Vastaavasti vahva brändi ja onnistuneet asiakasreferenssit ovat erityisen tärkeitä investointivaltaisessa teollisuudessa ja myös näitä teemoja kirja käsittelee selkeästi. Kirjan tekijät ovat tarttuneet haastavaan aiheeseen ja tuoneet kiteytetysti esille kaupallistamistoimintaan liittyviä erityispiirteitä. Kirja tarjoaa hyvän läpileikkauksen teemaan, josta ei aikaisemmin ole suomeksi liikkeenjohdollista kirjaa kirjoitettu. Kirjoittajat ovat myös tuoneet esille useita käytännön esimerkkejä, jotka havainnollistavat aihepiiriä. Suosittelen kirjaa lämpimästi kaikille uusien tuotteiden parissa toimiville henkilöille toimialasta riippumatta. Espoossa Pertti Korhonen Toimitusjohtaja Outotec Oyj 6 7

5 1 Alkusanat Tämän kirjan tarkoituksena on konkretisoida kaupallistamista. Kirja esittelee seikkaperäisesti ja käytännönläheisesti kaupallistamiseen liittyviä teemoja. Se kuuluu siten kaikkien niiden henkilöiden lukulistalle, jotka työskentelevät uusien tuotteiden parissa. Markkinoinnista on kirjoitettu lukuisia teoksia, samoin tuotekehitys- ja yleistä innovaatiokirjallisuutta on sangen runsaasti tarjolla. Miksi siis kirjoittaa kirja, jonka aihepiiriä on jo osittain käsitelty muualla? Vastaus löytyykin sanasta osittain. Uuden tuotteen kaupallistaminen on innovaatio- tai tuoteprosessin kulminaatiopiste ja liian tärkeä jätettäväksi kahden edellä mainitun disipliinin rajamaastoon. Koska uuden tuotteen kaupallistamista ja sen erityisasemaa käsittelevää teosta ei kirjoittajien silmiin kotimaisesta tai suomeksi käännetystä liikkeenjohdon kirjallisuudesta osunut, sellainen päätettiin kirjoittaa. Kirjan kohderyhmää ovat myynti-, markkinointi- ja tuotehallintatehtävissä toimivat henkilöt. Erityisesti kirjaa voi suositella edellä mainitun tyyppisiin työtehtäviin ensimmäistä kertaa siirtyville, joilla ei ole kaupallista koulutustaustaa. Toivottua lukijakuntaa kirjalle ovat myös tekniikkaan, teknologiaan ja tuotantoon päätehtävinään keskittyvät henkilöt - kirjoittajien teesinä näet on, että kaupallistaminen ei kuulu pelkästään markkinoinnille ja myynnille, vaan koko organisaatiolle! Tietoisena valintana emme halua tyrkyttää kymmenen kohdan tarkistuslistoja. Sen sijaan toivomme, että kirja antaa lukijalle uusia ajatuksia ja näkemyksiä hyödynnettäväksi oman yrityksensä päivittäisessä liiketoiminnassa. Kaupallistaminen ei ole rakettitiedettä. Se on liiketoiminnan perusjalka, jonka ymmärtäminen ja hallinta ovat tärkeitä jokaiselle myynnin, markkinoinnin, tuotehallinnan, tuotekehityksen ja asiakastuen tehtävissä toimivalle. Tekijät haluavat esittää lämpimät kiitokset kaikille niille teollisuuden edustajille, jotka ovat antaneet aikaansa erilaisiin haastatteluihin, työpajoihin sekä vapaamuotoisiin keskusteluihin. Monien eri organisaatioiden asiantuntijoiden kanssa tehdyt tutkimus- ja kehityshankkeet ovat tarjonneet mahdollisuuden peilata teoriaa ja käytäntöä toisiinsa ja toimineet kirjassa esitettyjen ajatusten jalostajina. Vacon Oyj:n johdolle, Vesa Laisi, Heikki Hiltunen ja Jarmo Tirkkonen, esitämme kiitokset suopeasta suhtautumisesta kirjaprojektiin ja luvasta käyttää Vaconia esimerkkinä havainnollistamassa erityisesti lanseerausteemaa. Erityiskiitos kuuluu Teknologiainfo Teknovan Eira Yrttiaholle, jonka arvokkaiden neuvojen ja kustannustoimittamisen ansiosta kirjasta tuli yhtenäinen teos. Kirjassa olevat virheet ja erheet ovat kuitenkin yksinomaan kirjoittajien. Kirjassa esillä olevat ajatukset ovat kypsyneet useamman Tekesrahoitteisen projektin aikana. Tämän johdosta kirjan tekijät haluavat lausua kiitokset myös Tekesin suuntaan Henri Simula, Tuula Lehtimäki, Jari Salo ja Pekka Malinen 8 9

6 2 Johdanto kaupallistamisajatteluun Hyväkään idea tai ajatus ei tuo yrityksen kassaan rahaa, mikäli sitä ei pystytä muokkaamaan sellaiseen muotoon, että se saadaan myydyksi asiakkaille, yhteistyökumppaneille tai vaikka kilpailijoille eli kaupallistettua. Kaupallistaminen tarkoittaa uuden tuotteen markkinoille viemisen suunnittelua ja toteutusta. Se on idean muokkaamista sellaiseksi tuotteeksi, joka asiakkaan on helppo ostaa. Tyhjentävää listaa asioista, jotka ovat tai eivät ole kaupallistamista, ei voida mielekkäästi tehdä. Tämän kirjan luettuaan lukijalle syntyy mielikuva, mitä kaupallistaminen on omassa organisaatiossaan, tai mitä se voisi olla. Käytännönläheiset yritysesimerkit onnistuneista, mutta myös epäonnistuneista kaupallistamistapauksista havainnollistavat asiaa. Esimerkkien ei ole tarkoitus toimia parhaina käytäntöinä, vaan tärkeintä on, että ne herättäisivät ajattelemaan ja pohtimaan. Kaupallisten tavoitteiden ja valmiuksien rakentaminen alkaa jo tuotteen ideointivaiheessa, vaikka asiat konkretisoituvatkin vasta myöhemmin. Kirjassa pureudutaan tilanteeseen, jossa uusi B2Btuote tuodaan markkinoille ensimmäistä kertaa. Kirjan rajaus ei kuitenkaan ole ehdoton, sillä kuluttajatuotteita valmistavat yritykset tarjoavat hyviä esimerkkejä asioista, joita voidaan mainiosti hyödyntää teollisessa, yritysten välisessä liiketoiminnassa. Luonnollisesti tuotteen uutuusarvo voi vaihdella laajasti. Tuote voi olla uusi pelkästään kohdeyritykselle, se voi olla uusi kyseisille markkinoille tai jopa maailmanlaajuisesti tarkasteltuna täysin uusi ja radikaali tuote. Näihin kaikkiin tapauksiin liittyy omat erityispiirteensä, joita lukijan on tärkeää huomioida yrityksensä kaupallistamistoimenpiteitä kehittäessään. Yritysesimerkit ja teoria perustuvat tilanteeseen, jossa yritys on jo vakiinnuttanut toimintansa ja sen liiketoimintastrategia on valittu. Monet kaupallistamiseen liittyvät teemat ovat toki samoja aloittavissa yrityksissäkin, mutta rajaus on tehty käytännön syistä. Aloittavissa yrityksissä vallitsee usein tiettyjä haasteita, esimerkiksi rahoituksen niukkuus tai rajalliset henkilöresurssit, jotka myös aiheuttavat omia reunaehtojaan tuotteiden kaupallistamiseen. Aloittavien yritysten erityispiirteitä tai toimintaa rajoitteiden puitteissa ei kirjassa käsitellä. Aidon asiakasarvon ymmärrys on edellytys sille, että yritys voi tuoda menestyksekkäitä tuotteita markkinoille. Arvon ymmärtäminen, kommunikoiminen ja toimittaminen muodostavat keskeisen osaamisalueen niin asiakastyytyväisyyden kannalta kuin uusien asiakkaiden hankinnassa. Kirjassa luodaan katsaus siihen, kuinka asiakkaan kokema arvo muodostuu, ja kuinka arvon muodostumisprosessia johdetaan. Asiakasymmärryksen on tärkeä kattaa koko organisaatio. Onnistunut kaupallistaminen edellyttää myös tuotteen luoman arvon esittämistä ja kommunikoimista asiakkaalle. Arvon esittäminen ja kommunikointi voi tapahtua monella tavalla (messut, tuotedemonstraatiot, esitteet, laskelmat, simulaatiot, mainonta yms.). Vasta sen jälkeen kun tuotteen arvo on kommunikoitu asiakkaalle, voi asiakas muodostaa oman käsityksen arvolupauksesta suhteessa kilpailevaan tarjontaan. Kirjassa tuodaan myös esille sisäisen lanseerauksen tärkeys. Sisäinen lanseeraus kuuluu keskeisesti kaupallistamiseen. Sen avulla voidaan varmistua yrityksen markkinoinnin, tuotekehityksen, myynnin, jälkimarkkinoinnin, asiakastuen sekä huoltotoimintojen olevan yhtäläisesti perillä uuden tuotteen olemassaolosta ja roolista yrityksen tuotesalkussa. Puhuminen menestyneestä tuotteesta objektiivisesti edellyttää selkeää mittaristoa menestykselle. Mittarit toimivat myös mainioina kommunikaatiovälineinä tavoitteiden saavuttamiseksi. Perinteisen rahallisen arvon eli liikevoiton lisäksi tuotteella voi olla muitakin tarkoituksia. Uusi tuote voi toimia markkinaluotaimena kartoittamalla seuraavien tuotteiden ominaisuuksia ja menestyä tässä roolissa. Tuotteen tarkoituksena voi olla myös markkinaosuuden valloittaminen kilpailijoilta. Tällöin tuote voi tiukasti analysoituna tuottaa tappiota, mutta olla menestys siinä roolissa, jonka yritysjohto on sille asettanutkin. Mittaaminen ja analysointi ovat tärkeitä toimintoja, jotta yrityksessä vallitsee yhteisymmärrys tuotteen merkityksestä ja roolista muiden tuotteiden rinnalla. Kaupallistamisen ja tuotekehityksen menestystekijöitä on tutkittu paljon, mutta yksiselitteistä ja aukotonta reseptiä menestykseen on mahdotonta antaa. Käytännön esimerkkien avulla tuodaan esiin näkemystä siitä, mitkä toimenpiteet ovat erityisen tärkeitä menestyksekkään kaupallistamisen kannalta. Lukijan on kuitenkin syytä huomioida eri tekijöiden, kuten innovaatioasteen (radikaali/pieni parannus), ja markkinan tunnet

7 tuuden (uusi tuote vanhoille asiakkaille/uusi tuote täysin uusille asiakkaille) vaikutukset kaupallistamistoimintoihin. Kaikkien organisaatioyksiköiden saumatonta yhteispeliä tarvitaan uuden tuotteen markkinoille viemistä valmisteltaessa ja toteutettaessa. Voidaan puhua kokonaisvaltaisesta kaupallistamisesta, joka koskettaa sekä tuotekehitystä että markkinointia yhtälailla. Valitettavan usein kaupallistaminen nähdään synonyyminä tuotteen lanseeraukselle. Kirja kyseenalaistaa tämän käsityksen erittäin voimakkaasti - kaupallistaminen on paljon enemmän. Kirjan keskeinen teema on se, että kaupallistamisen ei ole erillinen toiminto tuotekehityksen lopussa, vaan se on syytä mieltää rinnakkaisena tekemisenä ja ajattelutapana koko tuoteprosessin ajan. 3 Kaupallistamisen haasteet Kaupallisesti menestyksekkään tuotteen olisi päästävä sille asetettuihin taloudellisiin tavoitteisiin, kerättävä suuri asiakastyytyväisyys ja saavutettava hyväksyntä ostajien keskuudessa. Toisin sanoen, tuotteen olisi saavutettava sille tavoiteltu markkinaosuus ja pääsääntöisesti tuotettava voittoa yritykselle kohtuullisessa ajassa, jotta investoinnin takaisinmaksu olisi turvattu. Tuotteen olisi myös tultava markkinoille ajoissa ja täytettävä suunnittelu- sekä laatukriteerit, jotta sillä olisi mahdollista kilpailla mahdollisia jäljittelijöitä vastaan. Huolimatta hyvistä pyrkimyksistä uudet tuotteet eivät läheskään aina saavuta menestystä markkinoilla. Kiinnostavia kysymyksiä ovat varmasti, mistä tämä johtuu, ja miten asiaan voi vaikuttaa. Organisoituminen, tuotteistus, brändäys ja tuotelanseeraus käsitellään tässä kirjassa omina lukuinaan, joten niihin liittyviin haasteisiin keskitytään kussakin luvussa tarkemmin. Kaupallistamisen haasteet voidaan ryhmitellä muutaman peruskysymykseen. Oletetaan, että päätös tuotteesta on jo olemassa, joten vastaus kysymykseen mitä ja miksi ovat jo olemassa. Toisin sanoen liiketoimintastrategiset peruslähtökohdat ovat jo selvillä. Tämän jälkeen tuotestrategisia ja kaupallistamiseen liittyviä jatkokysymyksiä ovat: milloin, missä, kenelle ja miten. Kaupallistamiseen liittyvät toiminnot muodostavat lähes poikkeuksetta merkittävän kuluerän. Tilanne luonnollisesti vaihtelee suuresti B2B- ja kuluttajatuotteiden välillä. Esimerkiksi Yhdysvaltojen markkinoille suunnatun uuden, merkittävän kuluttajatuotteen kaupallistamiskuluiksi katsottavat mainonta, promootiot ja muut markkinointiviestintämenot ovat helposti kymmeniä tai peräti satoja miljoonia dollareita. Huolimatta taloudellisesta merkittävyydestään tuotteiden kaupallistamiseen ja tuotelanseeraukseen on vasta viimeisen vuosikymmenen aikana kiinnitetty enemmän huomiota. Edelleenkin erityisesti B2B-tuotteiden osalta asian suhteen on paljon parannettavaa

8 Kaupallistamistoimenpiteiden oletetaan usein sujuvan itsestään, kunhan varsinainen tuote on saatu kehitettyä. Osittain kyse on yrityksen organisoitumisesta, mutta myös teknologiaa korostavalla toimintakulttuurilla on usein osuutta asiaan erityisesti isoissa teollisuusyrityksissä. Yksinkertaistaen voidaan todeta, että uuden tuotteen osalta esiintyvät haasteet kulminoituvat pääsääntöisesti siihen, miten tuote saadaan menestymään markkinoilla. Tähän yksinkertaisuus sitten loppuukin, sillä menestymistä on hankala mitata yksiselitteisesti. Kirjallisuudesta löytyy useita kymmeniä erilaisia mittareita, mutta mitään vallitsevaa yksimielisyyttä niiden osalta ei ole löydetty. Menestymisen vastakohtana olevan epäonnistumisen määrittely ei sekään ole helppoa. Tuote saattaa ensivaiheessa näyttää taloudelliselta menestykseltä, mutta paljastuakin myöhemmin varsinaiseksi tappion aiheuttajaksi. Mittaamiseen liittyvään ongelmakenttään palataan vielä tarkemmin luvussa 9. Arviot uusien tuotteiden menestymisen ja epäonnistumisen suhdeluvusta vaihtelevat eri tutkimuksissa. Cooperin tutkimusten mukaan yksi neljästä tuotekehitysprojektista onnistuu. Crawford ja Di Benedetto puolestaan arvioivat, että noin 40 % uusista tuotteista epäonnistuu. Usein käytännössä on täysin mahdotonta sanoa, kuinka monta ideaa ja ajatusta on tarvittu ennen kuin varsinaiseen tuotekehitysprojektiin on ryhdytty. Yhden arvion mukaan yhtä menestystuotetta kohden tarvitaan raakaidea, joista kymmenesosa sisältää aihioita tarkempaan tarkasteluun. Näistä 300 varsinaisesta ideasta alle puolet on sellaisia, joilla olisi esimerkiksi mahdollisuuksia patenttiin, mutta ainoastaan kymmenkunta päätyy varsinaisiksi kehitysprojekteiksi. Edelleen vain neljä ideaa on jäljellä, kun projekti etenee merkittäväksi hankkeeksi. Näistä lopuista 1,7 päätyy markkinoille lanseerattavaksi tuotteeksi. Edellä mainittu, suppenemiseen perustuva malli koskee lähinnä isoja yrityksiä, joilla on resursseja tämäntyyppiseen portfolioajatteluun. Aloittavat yritykset nojaavat useimmiten perustajiensa määrätietoiseen uskoon liikeideaansa kuuluvien yhden tai kahden tuotteen erinomaisuudesta. Aloittavien yritysten osalta kaupallistamiseen liittyy monia erityishaasteita, joista vähäisimpiä eivät ole resurssien ja rahoituksen niukkuus. Toisaalta pienessä organisaatiossa ei kulu energiaa sisäiseen politikointiin ja lobbaukseen, vaan kaikki energia voidaan keskittää yhden kortin varaan. Tätä aloittavan yrityksen taivalta on käsitelty monissa teoksissa eikä aihepiiriä sen vuoksi käsitellä tämän enempää. Kaupallistamisessa voidaan ajatella onnistumisen edellytyksien kasvavan, kun tuotteita saadaan nopeammin markkinoille, teknologioita käytetään tuotteissa laajasti, toimitaan useilla markkinoilla, esitellään enemmän tuotteita, ja kun tuotteisiin liitetään useanlaisia teknologioita. Mutta näiden tavoitteiden saavuttaminen on kaikkea muuta kuin yksinkertaista. Esimerkiksi tuotekehitysaikataulujen venyminen on hyvin tyypillistä, kaupallistamiseen ei panosteta rahallisesti ja ajallisesti tarpeeksi, ja kaupallistamisen johtamisen ja toteuttamisen ammattitaito on puutteellista. Vaikka aiemmin todettiin, että kaupallistaminen kuuluu koko organisaatiolle, niin siihen vaikuttavat osatekijät on syytä vastuuttaa oikeille tahoille. Tuotekehityksen vastuulla on tuoteversioiden kehityksen jäädyttäminen ja vapautus myyntiin. Tuotannolle kuuluvia kokonaisuuksia ovat tuotannon ylösajo ja sarjatuotannon aloittaminen sekä laadun varmistus. Markkinoinnin ja myynnin vaikutusvallassa ovat hinnoittelu ja menekin edistäminen. Logistiikasta ja jakeluverkostosta huolehtimiseen on oma yksikkönsä. Nämä noudattavat perinteistä organisoitumista yrityksessä. On kuitenkin asioita, joista mikään yksittäinen organisaatioyksikkö ei voi yksin päättää. Esimerkiksi tuoteominaisuuksien määrittely koskettaa kaikkia tahoja. Mikäli asiaa ajatellaan kaupallistamishattu päässä, on keskeisin haaste saada eri funktiot toimimaan yhdessä rintamassa. Kaupallistamisessa yhtenä keskeisenä asiana onkin nähdä sen olevan enemmän ajattelutapa kuin funktio. Tällä tarkoitetaan sitä, että yrityksessä ei ole erillisiä kaupallistamisyksiköitä. Käytännössä tulee eteen tilanteita, joissa tuotteen ominaisuudet eivät vastaa kysyntää, tuotteen jakelukanavat eivät tavoita riittävästi potentiaalisia asiakkaita, hinta on väärä tai menekin edistäminen kohdentuu väärin. On helppoa kohdistaa syyttävä sormi pelkästään kyseisestä asiasta viimekädessä vastuussa olevaan yksikköä tai ylimpää johtoa kohti. Erehtyminen on inhimillistä ja on mahdollista, että jossain organisaatioyksikössä on tehty vääriä valintoja ja päätöksiä. Hedelmällisempää olisi kuitenkin pohtia sitä, miten asiassa olisi jatkossa mahdollista toimia paremmin. Yhtenä ratkaisuna on markkinoinnin, myynnin ja tuotekehityksen välisen yhteistyön parantaminen

9 4 Kaupallistamisen keskeinen sanasto Tässä luvussa kaupallistamisaihetta lähestytään ensin siihen liittyvien termien ja käsitteiden pohdinnalla ja jäsentämisellä. Toisin sanoen, halutaan tehdä selväksi, mitä tarkoitetaan, kun puhutaan kaupallistamisesta, arvoajattelusta, tuotteesta, innovaatiosta, ideoinnista, tuotteistamisesta, brändäyksestä tai lanseerauksesta. Kiireinen lukija voi ohittaa nämä pohdinnat, mutta niiden silmäily on silti suositeltavaa. Tavoitteena on luoda yleiskuva niistä keskeisistä toiminnoista, joita kaupallistamisen yhteyteen voidaan katsoa liittyvän. Näiden käsitteiden rooleja on havainnollistettu kuvassa 1. luvussa 5. Kuten jo johdannossa todettiin, tässä kirjassa keskitytään tarkastelemaan B2B-tuotteita. Pelkästään palveluista koostuvat tuotteet (olivat ne sitten teollisia palveluita tai muita) ovat käsittelyn ulkopuolella. Vaikka kirjan ajatukset kaupallistamisesta pääpiirteissään voivatkin sopia myös puhtaisiin palveluyrityksiin, niin palveluorganisaatioiden erityispiirteet vaativat kuitenkin kokonaan oman keskustelunsa. Tässä kirjassa innovaatiolla tarkoitetaan lähinnä tuoteinnovaatioita. Siksi määrittelemme innovaation tuotelähtöisesti seuraavasti: Innovaatio on kaupallisesti menestynyt tuote, joka tarjoaa markkinoille jotain uutta. Tämä uutuus voidaan saavuttaa joko uudella teknologialla, yhdistelemällä tunnettuja ominaisuuksia uudella tavalla tai uudella liiketoimintamuodolla. Arvonluonnin kannalta innovaatio synnyttää siis uutta arvoa markkinoille. Innovaatio ja keksintö eivät kuitenkaan ole synonyymejä, vaikka näin usein tunnutaan miellettävän. Maailma on täynnä patentoituja keksintöjä, joilla ei valitettavasti ole kaupallista merkitystä. Toisaalta yhdistelemällä ja soveltamalla olemassa olevia asioita uudella tavalla on voitu synnyttää innovaatioita, ilman että asiaan liittyy varsinaista keksintöä. Asiakkaat Lanseeraus Markkinointi Tuotekehitys Myynti Brändäys Tuote Tuotteistaminen Tuotteen ideointi Tuotteen tekninen kehitys Teknologia Kuva 1. Tuotteen tavoitteiden ja valmiuksien suunnittelu, rakentaminen ja markkinoille vienti muodostavat kaupallistamiseen liittyvän kokonaisuuden. Ennen paneutumista kuvassa esiintyviin käsitteisiin, on myös paikallaan pohtia, mitä tuotteella tarkoitetaan. Lyhyesti sanottuna, tuote on myytävä kokonaisuus, joka tarjoaa asiakkaalle arvoa. Tarkempaa pohdintaa tuotteen olemuksesta on tuotteistusta käsittelevässä 4.1 Tuotteeseen liittyvät keskeiset toiminnot Yritysten funktionaalisista lähtökohdista kumpuavat termit ovat tuotekehitys sekä myynti ja markkinointi, jotka löytyvät edelleen lähestulkoon jokaisesta yrityksestä. Seuraavassa on lyhyt luonnehdinta näiden osalta. Tuotekehitys Tuotekehitys saatetaan nähdä pelkästään tekniseen kehitystyöhön keskittyvänä yksikkönä tai sangen laajana joukkona toimintoja ulottuen aina tuotestrategian luomiseen. Mitään yksiselitteistä määritelmää tuotekehitykselle ei tässä teoksessa kuitenkaan haluta tarjota. Lähtökohtaisesti tuotekehitysosasto kuitenkin vastaa tuoteidean konkreettisesta toteuttamisesta. Tuotekehityksen tuloksena syntyvät luonnokset, laskelmat, työpiirustukset, materiaalivalinnat, osaluettelot ja ylipäätään edellytykset valmistaa tuote. Kyse on siis pääasiassa insinöörien vastuualueesta eli tuotteen teknisestä toteutuksesta

10 Tuotekehitys ei kuitenkaan saisi olla itsenäinen saareke, sillä markkinoilta kerätyn asiakastarpeen ja muun markkinatiedon yhdistäminen tuotekehityksen näkemään teknologiseen kehityspolkuun on tärkeässä roolissa uusia tuotteita valmistellessa. Tuotekehitysvaihe ja sen tehostaminen on saanut paljon huomiota. Erityisesti tuotekehityksen läpimenoa on pyritty nopeuttamaan. Tuotekehityksessä on samalla pyritty minimoimaan virheitä ja kehittämään lopputuotteen laatua ja teknistä luotettavuutta. Kaikki nämä ovat tärkeitä seikkoja, jotka luovat perusedellytykset tuotteen moitteettomalle toiminnalle. Koska kyseiset kehitystoimenpiteet ovat periaatteessa kaikkien yritysten ulottuvilla, niiden avulla ei kuitenkaan enää nykyisessä liiketoimintaympäristössä välttämättä saavuteta ylivertaisuutta kilpaileviin tuotteisiin nähden. Mitenkään väheksymättä teknologisia saavutuksia, niin monet tekniset hienoudet ovat usein asiakkaan näkökulmasta ominaisuuksia, joiden automaattisesti odotetaankin olevan kunnossa. (Aiheesta lisää myöhemmin tuotteen kerrosmallin yhteydessä sivulla 26.) Tuotteen teknisen puolen haasteita aliarvioimatta, yritysten olisi myös osattava kiinnittää huomioita tuotteen markkinoille viemiseen ja tuotteen oikea-aikaiseen lanseeraukseen. Markkinointi ja myynti Markkinoinnin ehkä tunnetuimman järjestön American Marketing Associationin (AMA) vuoden 2008 määritelmän mukaan markkinointi on joukko aktiviteetteja, instituutioita ja prosesseja, joiden avulla luodaan, kommunikoidaan, toimitetaan ja vaihdetaan tarjoomia, jotka tarjoavat arvoa asiakkaille, päämiehille, partnereille sekä koko yhteiskunnalle. AMA on perinteisesti määritellyt markkinoinnin olevan organisaation funktio, mutta vuonna 2007 määritelmää muutettiin. Muutoksella haluttiin korostaa sitä, että markkinoinnin ei tulisi olla yksin jonkin funktion tehtävä, vaan se koskettaa laajemmin koko yritystä. Markkinoinnin äärimmäinen tavoite on kuitenkin tuoda yritykselle lisää rahaa edistämällä myyntiä. Tähän se pyrkii tuomalla monipuolista tietoa asiakkaista ja yleensäkin markkinoista niin markkinoinnin omaan käyttöön kuin erityisesti tuotepäätöksien, myynnin johtamisen ja asiakaskommunikaation tueksi. Markkinointitoimenpiteet edistävät uusien ja olemassa olevien tuotteiden myyntiä lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä (tarjouskampanjat markkinointiviestinnän suunnittelu brändin luonti). Uuden tuotteen lanseerauksen yhteydessä tarvitaan markkinointiponnisteluja, mutta markkinointi ei luonnollisestikaan lopu siihen, vaan jatkuu koko tuotteen elinkaaren ajan. Tietyssä mielessä voidaan ajatella uuden tuotteen kaupallistamistoimenpiteiden olevan yksi markkinoinnin erityistapaus. Markkinointi kattaa tuotemarkkinoinnin lisäksi yritystason markkinoinnin, joten markkinointi on tässä suhteessa laajempi käsite. Toisaalta kaupallistamiseen voidaan katsoa kuuluvan asioita, jotka eivät ole markkinointia, joten termien olemassaololle on perusteet ja kaupallistamista ei yksioikoisesti voida korvata termillä uuden tuotteen markkinointi. Yritystason markkinointi tukee siis uuden tuotteen kaupallistamiseen liittyviä markkinointitoimenpiteitä. Esimerkiksi yritystason brändiä voidaan käyttää arvon viestinnässä höydyksi. Myynti toimii asiakasrajapinnassa ja on erityisen keskeisessä roolissa uuden tuotteen menestymisen syntymisessä. Mikäli myynti ei ole motivoitunut myymään uutta tuotetta, ei asiakaskaan usein ole kiinnostunut sitä hankkimaan. Tämän vuoksi sisäinen lanseeraus, joka huomioi myynnin koulutustarpeet ja palkitsemisen, on erittäin tärkeää. 4.2 Kaupallistamisen keskeiset käsitteet Seuraavaksi esitellään tämän kirjan kannalta keskeisimpiä käsitteitä ja pohditaan niiden sisältöä. Kaupallistaminen Kaupallistaminen tarkoittaa uuden tuotteen markkinoille viemisen suunnittelua ja toteutusta. Kaupallistamistoimenpiteiden avulla ideat muokataan sellaisiksi tuotteiksi, joita asiakkaan on helppo ostaa ja myyjien myydä. Onnistuneen kaupallistamisen tuloksena syntyy menestyksekäs tuote. Perinteisesti kaupallistamista kuvataan usein itsenäisenä, tuotekehityksen jälkeisenä markkinointivetoisena kokonaisuutena. Tämä ajattelu lähtee siitä, että kaupallistaminen käsittäisi vain ja ainoastaan tuotteen markkinoille viemiseen liittyvät toimenpiteet. Yritysten liiketoimintaprosessikuvauksissa tai muissa liiketoimintaa jäsentävissä visualisoinneissa ei pidä olla erillistä kaupallistamislokeroa. Kaupallistaminen ei ole erillinen laatikko tuotekehityksen perässä. Vastaavasti sellaista yksikköä kuin kaupallistamisosasto 18 19

11 eivät kirjan kirjoittajat toistaiseksi ole nähneet missään yrityksessä. Kaupallistaminen on moniulotteinen kokonaisuus, joka koskettaa kaikkia yrityksen yksiköitä. Mitään tyhjentävää listaa siitä, mitä kaupallistaminen lopulta on, tai ei ole, on mahdotonta laatia. Kaupallistamisen voidaan ajatella käsittävän tuotestrategiaan laadintaa, tuotteen kaupallisen potentiaalin arviointia, tuotteistamista, tuotteen hinnoittelua, brändäämistä, lanseerauksen valmistelua ja toteuttamista. Kaikkien organisaatioyksiköiden yhteistyötä tarvitaan, jotta aidosti ymmärretään ne tekijät, jotka luovat asiakkaalle arvoa. Tämän ymmärryksen pohjalta kehitetään tuote, jolla on arvoa asiakkaalle. Kaupallistaminen on siis pohjimmiltaan enemmänkin liiketoimintahenkinen ajattelutapa kuin jokin tiukasti määritelty toimenpidesarja. Yksi kaupallistamiseen liittyvistä haasteista on tuotteen luoman arvon onnistunut kommunikointi asiakkaalle. Kaupallisten tavoitteiden ja valmiuksien rakentaminen alkaa jo tuotteen ideointivaiheessa vaikka asiat konkretisoituvatkin ajallisesti vasta myöhemmin. Kaupallistamiseen liittyvät toimenpiteet kulkevat tuotekehityksen rinnalla ja ne nivoutuvat toisiinsa monissa kohdin. Ajatus kaupallistamisen rinnakkaisuudesta muiden liiketoiminnan perusprosessien kanssa on yksi tämän kirjan keskeisiä teesejä. Arvoajattelu Menestyvän yrityksen yhtenä kulmakivenä on asiakkaan kokeman arvon muodostumisen ymmärtäminen. Kaupallistamisen kannalta kyse on asiakkaan arvon ymmärtämisestä sen hyödyntämiseksi tuotekehityksessä ja tuotteen viemisessä markkinoille. Arvo muodostuu muustakin kuin tuotteen käyttöarvosta. Kaupallistamistoimilla on merkittävä rooli kokonaisarvon luomisessa ja kommunikoinnissa asiakkaalle. Esimerkiksi kokemus ostoprosessin sujuvuudesta, asiakkaan saama tuki ennen ja jälkeen oston, vuorovaikutus asiakkaan kanssa ja yrityksen imago voivat vaikuttaa asiakkaan kokemaan arvoon. Asiakas vertaa saamiaan hyötyjä kokemaansa vaivaan ja kustannuksiin. Ideointi Ideoinnilla tarkoitetaan tuoteidean muodostamista, missä hyödynnetään yrityksessä olevaa ymmärrystä asiakkaan arvosta. Ideointi tapahtuu markkinoinnin, myynnin ja tuotekehityksen yhteistyössä. Myynti tuo prosessiin asiakasymmärrystä, markkinointi soveltaa sitä yhdessä muun kaupallisen tietämyksensä kanssa, ja tuotekehitys vastaa ideoiden toteutuskelpoisuudesta ja uuden teknisen tietämyksen tuomisesta ideointityöhön. Tuotekehityksellä on ideoinnissa usein vahva rooli, koska konkreettinen tuotteen suunnittelu ja tekeminen jatkuu tuotekehityksessä, mutta markkinoinnin ja myynnin avulla voidaan parantaa tuoteidean kaupallisia valmiuksia jo tässä vaiheessa. Tuotteistaminen Tuotteistaminen ja kaupallistaminen ovat termejä, joita usein käytetään rinnakkain ja joskus jopa ristiin. Tässä kirjassa tuotteistus nähdään yhtenä menestyksekkään kaupallistamisen takana olevana välttämättömänä, mutta ei riittävänä ehtona. Toisin sanoen kaupallistaminen on laajempi käsite, jonka alle tuotteistus kuuluu yhtenä erityiskohtana. Tuotteistusajattelu perustuu siihen tavoitteeseen, että yrityksen tarjooma halutaan paketoida sellaiseen muotoon, että asiakkaan on se helppo käsittää ja tehdä ostopäätös. Tuotteistamisella tarkoitetaan siten tuotteen luomiseksi tarvittavien prosessien määrittelyä yrityksessä, sekä tuotteen muodostaman kokonaisuuden konkretisointia asiakkaalle. Tuotteistuksen tavoitteena on myös konkretisoida asiakasarvoa, ja toisaalta vähentää yrityksen kustannuksia ja tehostaa sisäistä toimintaa. Tiivistetysti tuotteistaminen tarkoittaa siis prosessia, jossa määritellään sekä tietty lopputuotos että toimenpiteet sen luomiseksi ja saavuttamiseksi. Tuotteistamisella pyritään siihen, että tuote on määritelty, kehitetty, tuotettu sekä toimitettu siten, että asiakkaan tuotteesta saama arvo on mahdollisimman suuri ja yrityksen tavoitteet saavutettu. Tuotteistus on valmis, kun yrityksen tarjoomalla on määritelty sisältö ja hinta, jotka ovat asiakkaan ymmärrettävissä ennen ostopäätöstä. Tuotteistuksen päämäärät on saavutettu tilanteessa, jossa myytävä tuote on asiakkaan mielestä kokonaisuutena kunnossa. Tuotteistetulla tuotteella on siis nimi, sille voidaan määritellä hinta, sen tarjoama arvo osataan viestiä asiakkaalle, ja yrityksen sisällä tiedetään kaikki tuotteen toimittamiseksi tarvittavat toimenpiteet

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan Christian Grönroos, Raimo Hyötyläinen, Tiina Apilo, Heidi Korhonen, Pekka Malinen, Taina Piispa, Tapani Ryynänen, Iiro Salkari, Markku Tinnilä, Pekka Helle Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Lisätiedot

Reilu palkitsemisjärjestelmä

Reilu palkitsemisjärjestelmä VIRPI LIINALAAKSO ELINA MOISIO JUKKA TIIHONEN Reilu palkitsemisjärjestelmä PK-YRITYKSEN OPAS PALKKAUKSESTA JA PALKITSEMISESTA Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain

Lisätiedot

Muokatut teräkset. Raaka-ainekäsikirja 1 3. uudistettu painos

Muokatut teräkset. Raaka-ainekäsikirja 1 3. uudistettu painos Muokatut teräkset Raaka-ainekäsikirja 1 3. uudistettu painos Tämän teoksen osittainenkin kopiointi on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista

Lisätiedot

Kustannuslaskennasta kustannusten hallintaan

Kustannuslaskennasta kustannusten hallintaan Kaisa Raudasoja ja Ulla Suomela Kustannuslaskennasta kustannusten hallintaan valtion viraston kustannuslaskenta Sanoma Pro Oy Helsinki Tiedustelut Sanoma Pro Oy, Helsinki puh. 020 391 000 sähköposti: asiakaspalvelu@sanomapro.fi

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN Linnoitustie 4 Violin-talo 5 krs., FI-02600 Espoo www.triplewin.fi will invest into customer experience leadership Miten rakennetaan asiakaskokemuksen johtamiseen toimiva

Lisätiedot

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää.

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Oletko tehnyt uuden keksinnön ja mietit, miten tehdä keksinnöstäsi liiketoimintaa? Miten keksintöäsi

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Johdatus markkinointiin

Johdatus markkinointiin Markkinoinnin perusteet 23A00110 Johdatus markkinointiin Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Päivän agenda Kuka kukin on? Mitä markkinointi on? Miksi sinun tulisi

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Tutkimus-ja kehityshankkeet yrityksen kehittämisprojekteissa Case: Finn Power

Tutkimus-ja kehityshankkeet yrityksen kehittämisprojekteissa Case: Finn Power Tutkimus-ja kehityshankkeet yrityksen kehittämisprojekteissa Case: Finn Power Anne-Maria Aho, KTT Yliopettaja, koulutusohjelmapäällikkö SeAMK Liiketoiminta ja kulttuuri Tutkimus-ja kehityshankkeet yrityksen

Lisätiedot

Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA

Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA 2016-2017 Valmennusohjelman tavoite o Valmennusohjelman tavoitteena on kehittää nykyistä sekä tuotteistaa uutta palvelu-

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

CREATIVE PRODUCER money money money

CREATIVE PRODUCER money money money CREATIVE PRODUCER money money money 26.11.2009 Lenita Nieminen, KTM, tutkija Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Liiketoimintamalli tuottojen lähteet (tuote-, palvelu- ja informaatio- ja tulovirrat)

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen

ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen Miksi palveluliiketoimintaa? Lisää myyntiä Tuotteen lisäksi asiakkaille tarjotaan palveluja Syntyy uusinta- ja modernisointikauppaa, varaosa -liiketoimintaa

Lisätiedot

the Power of software

the Power of software the Power of software Wapice teollisuuden ohjelmistokumppani on keskittynyt teollisuusyritysten ohjelmistoratkaisuihin ja tietojärjestelmien integrointiin. Tarjoamme turvallisen ja tehokkaan tavan ulkoistaa

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Scrum is Not Enough. Scrum ei riitä. Ari Tanninen & Marko Taipale. Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12.

Scrum is Not Enough. Scrum ei riitä. Ari Tanninen & Marko Taipale. Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12. Scrum is Not Enough Scrum ei riitä Ari Tanninen & Marko Taipale Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12.2009 Ari Tanninen Vanhempi ohjelmistoinsinööri Marko Taipale Teknologiajohtaja,

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

JARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN

JARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN JARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Samuli Alapuranen Taitto:

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus 2012-2013 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy Miksi tarvitsemme arkkitehtuuripolitiikkaa? NCC:n tavoitteena

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Onnistunut muutos kuinka yhdistää niukat resurssit, tehokkuus ja työhyvinvointi?

Onnistunut muutos kuinka yhdistää niukat resurssit, tehokkuus ja työhyvinvointi? Onnistunut muutos kuinka yhdistää niukat resurssit, tehokkuus ja työhyvinvointi? 3.2.2006 toimitusjohtaja Tony Vepsäläinen Viljakkala yksi OP-ryhmän isoimmista jäsenpankeista 9 kunnan alueella 18 toimipaikkaa

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Työn lopullinen versio palautetaan myöhemmin annettavien ohjeiden mukaan viimeistään 29.3. klo 16.00.

Työn lopullinen versio palautetaan myöhemmin annettavien ohjeiden mukaan viimeistään 29.3. klo 16.00. Tuotantotalouden laitos HARJOITUSTYÖ Tuotantotalous 1 kurssin harjoitustyön tarkoituksena on tutustua yrityksen perustamiseen ja toimintaan liittyviin peruskäsitteisiin. Harjoitustyön suoritettuaan opiskelijalla

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI?

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MAAKUNNALLINEN MARKKINOINTIOHJELMA -HANKE Aluebrändityö työstetään maakunnallisena hankkeena, jonka veturina toimii Kuopio. Tämä esitys liittyy hankkeen valmisteluvaiheeseen

Lisätiedot

Hyvä muotoilu myy enemmän. 24/11/15 heikki rajasalo

Hyvä muotoilu myy enemmän. 24/11/15 heikki rajasalo Hyvä muotoilu myy enemmän. 24/11/15 heikki rajasalo 2015 1 Mitä muotoilu on? 24/11/15 heikki rajasalo 2015 2 24/11/15 heikki rajasalo 2015 3 1970 Participatory Design 1980 Human-centered Design, ergonomia

Lisätiedot

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI Näillä työpohjilla pystyt systemaattisesti rakentamaan alustaviestinnässä tarvittavat elementit. Kun viestin elementit ovat selkeät, on helppo muodostaa niiden

Lisätiedot

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta VTT:n media-aamiainen 24.4.2012 Erikoistutkija Ismo Ruohomäki, VTT 2 Suomikin tarvitsee tuotantoa Globalisaation

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Kalevi Hellman Satu Värilä ARVOKAS ASIAKAS ASIAKASPÄÄOMAN, ASIAKASKANNATTAVUUDEN JA ASIAKASRISKIEN JOHTAMINEN

Kalevi Hellman Satu Värilä ARVOKAS ASIAKAS ASIAKASPÄÄOMAN, ASIAKASKANNATTAVUUDEN JA ASIAKASRISKIEN JOHTAMINEN Kalevi Hellman Satu Värilä ARVOKAS ASIAKAS ASIAKASPÄÄOMAN, ASIAKASKANNATTAVUUDEN JA ASIAKASRISKIEN JOHTAMINEN TALENTUM 2009 Copyright 2009 Talentum Media Oy ja Kalevi Hellman, Satu Värilä Kustantaja: Talentum

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Varsinais-Suomi Go Global Plus 2013-2014 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille Tavoitteena

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

Rahoituksen näkökulmaa

Rahoituksen näkökulmaa Rahoituksen näkökulmaa Sukupolvenvaihdos investointi tulevaisuuteen Kuopio, Puijon Maja Arto Piipponen, 13.10.2016 Mihin pankki kiinnittää huomiota investointeja rahoitettaessa? Kannattavuus Vakavaraisuus

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Työhyvinvointi johtaa tuloksiin

Työhyvinvointi johtaa tuloksiin Riitta Hyppänen Työhyvinvointi johtaa tuloksiin Parhaat käytännöt kymmenen vuoden ajalta Talentum Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry Kustantaja: Talentum

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS:

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: www.metsahyvinvointi.fi/johtamisakatemia/ 1 Ihmisten motivaatio ja osaaminen ratkaisevat sen, kuinka hyvin

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Ympäristölinjaus: Tavoitteet 1. Osoitetaan yrityksille ympäristöosaamisen ja -teknologioiden keinot vahvistaa kilpailukykyä ja varmistaa toimintaedellytykset tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

KURKISTUS ÄLYKKÄÄN MARKKINOINNIN MAAILMAAN. Kuinka tiedolla johdettu markkinointi nähdään Suomessa?

KURKISTUS ÄLYKKÄÄN MARKKINOINNIN MAAILMAAN. Kuinka tiedolla johdettu markkinointi nähdään Suomessa? 1 KURKISTUS ÄLYKKÄÄN MARKKINOINNIN MAAILMAAN Kuinka tiedolla johdettu markkinointi nähdään Suomessa? Aiemman tutkimuksemme* mukaan markkinoinnin johtaminen tiedolla parantaa markkinoinnin tuottoastetta

Lisätiedot

Johtajan tulevaisuus Teollisuus vuonna 2020

Johtajan tulevaisuus Teollisuus vuonna 2020 5.0.20 klo 4-7 Helsingin Messukeskus Professori Hannu Kärkkäinen Tampereen teknillinen yliopisto Johtajan tulevaisuus Teollisuus vuonna 2020 Sosiaalinen media uudistaa teollisten yritysten toimintatapoja,

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

maineen johtaminen Maine menestystekijä Aula, P. & Heinonen, J. (2002)

maineen johtaminen Maine menestystekijä Aula, P. & Heinonen, J. (2002) maineen johtaminen Maine menestystekijä Aula, P. & Heinonen, J. (2002) maineen johtaminen Mainejohtamisen prosessi maineanalyysi liiketoiminnan tavoitteet mainestrategia maineen taktiikka mainedialogi

Lisätiedot

SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja. Moduuli 4

SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja. Moduuli 4 SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja Moduuli 4 Miksi uusien tuotteiden tuominen markkinoille on tärkeää? Kuluttajat kaipaavat jatkuvaa muutosta Myös kilpailijat voivat pakottaa muutokseen esittelemällä

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Kahdenlaista testauksen tehokkuutta

Kahdenlaista testauksen tehokkuutta Kahdenlaista testauksen tehokkuutta Puhe ICTexpo-messuilla 2013-03-21 2013 Tieto Corporation Erkki A. Pöyhönen Lead Test Manager Tieto, CSI, Testing Service Area erkki.poyhonen@tieto.com Sisällys Tehokkuuden

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

AJAN ILMIÖIDEN KIETOMINEN S-RYHMÄ- KONTEKSTIIN MONIKANAVAISUUS & SEN HYÖDYNTÄMINEN JOHDATKO TIEDOLLA VAI TUNTEELLA? T U L O S S A S Y K S Y L L Ä!

AJAN ILMIÖIDEN KIETOMINEN S-RYHMÄ- KONTEKSTIIN MONIKANAVAISUUS & SEN HYÖDYNTÄMINEN JOHDATKO TIEDOLLA VAI TUNTEELLA? T U L O S S A S Y K S Y L L Ä! S-TALENT V A L M E N N U S K O K O N A I S U U S, J O K A P U R E U T U U S - R Y H M Ä N S T R A T E G I A N T O I M E E N P A N O A T U K E V I I N T E E M O I H I N K U N K I N A I H E A L U E E N P

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot