TUOTTEISTUS, LAATU JA KILPAILUTTAMINEN -HANKKEEN LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUOTTEISTUS, LAATU JA KILPAILUTTAMINEN -HANKKEEN LOPPURAPORTTI 30.5.2005-31.5.2007"

Transkriptio

1 HÄMEENLINNAN SEUTUKUNTA ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS TUOTTEISTUS, LAATU JA KILPAILUTTAMINEN -HANKKEEN LOPPURAPORTTI Ritva Harjula

2 JULKAISIJA: HÄMEENLINNAN PERUSTURVAKESKUS RAPORTTI 2/2007 Kannen kuva: Voutilakeskus OFFSETKOLMIO HÄMEENLINNA 2007 ISBN

3 PALVELUNTUOTTAJAT YHDESSÄ PALVELUJA PAKETOIMAAN ASIAKKAAN JA TYÖYHTEISÖN HYVÄKSI SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 4 1 TAUSTA, TAVOITTEET JA AIKATAULU TAUSTA TAVOITTEET JA AIKATAULU HANKKEEN ORGANISAATIO JA RAHOITUS 8 2 PALVELUJEN PAKETOINTI, ASIAKKAAN JA TYÖYHTEISÖN HYVÄ - HANKKEEN TOIMINTA JA TULOKSET TUOTTEISTAMINEN TUOTTEISTAMISEN KÄSITE PALVELUJEN YHTEYDESSÄ TUOTTEISTAMISEN ORGANISOINTI JA TOIMINTATAPA TUOTTEISTAMISPROSESSIT YKSIKÖISSÄ TUOTERYHMITTÄIN HENKILÖSTÖRESURSSIEN KARTOITUSTEN TOTEUTTAMINEN TUOTTEISTAMISPROSESSIN HYÖTY PALVELUYKSIKÖSSÄ JA HALLINNOSSA LAATUMÄÄRITTELYT PALVELUTUOTTEILLE LAADUN KÄSITE TUOTTEISTAMISEN YHTEYDESSÄ TUOTE-LAATUMÄÄRITYKSET AIHEESEEN LIITTYVÄÄ ARVIOINTIA TUOTTEISTAMISEN JA LAADUN MÄÄRITTELYN KAUTTA HANKINTOIHIN TUOTTEISTAMINEN JA LAATU PALVELUJEN HANKINNOISSA PALVELUJEN HANKINNOILLE YHTEINEN TOIMINTATAPA JA TARJOUSPYYNTÖPOHJA AIHEESEEN LIITTYVÄÄ ARVIOINTIA KOULUTUSPAKETIT TUOTTEISTAMISTA, LAATUA JA KILPAILUTTAMISTA TUKEMASSA EHDOTUS PALVELUSETELIN KÄYTÖN LAAJENTAMISEKSI SEUDULLA YHTEISTYÖN JA YHTEISTYÖVERKOSTON MERKITYS TOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ 28 3 YHTEISTYÖLLÄ LAADUKKAISIIN PALVELUIHIN LAADUKKAILLA

4 HANKINNOILLA TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN JA JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET HANKKEEN ARVIOINTIA 31 4 LIITTEET MUKANA OLLEET YHDISTYKSET, SÄÄTIÖT, YRITYKSET JA KUNNAT PALVELUKOKONAISUUKSITTAIN TUOTTEISTUS- JA LAATUTYÖRYHMÄT KUSTANNUSLASKENTAPOHJA LASTENSUOJELUN LAITOSHOIDOLLE HÄMEENLINNAN SEUDUN SOSIAALIJOHDON NÄKEMYS PALVELUJEN TUOTANTOTAPOJEN MONIPUOLISTUMISESTA TULEVAISUUDESSA JULKISET PALVELUHANKINNAT / VASTUUT JA TEHTÄVÄT 44 LÄHTEET 1

5 TIIVISTELMÄ Hanke toteutettiin Hämeenlinnan seutukunnassa kahdeksan kunnan ja Etelä-Suomen lääninhallituksen rahoittamana vuosina Rahoitukseen osallistui myös 18 hoivaalan julkisen sektorin ulkopuolista palveluntuottajaa (yrityksiä, yhdistyksiä tai säätiöitä, Liite 4.1.). Hankkeen nimi kuvastaa hankkeen päätavoitteita, Tuotteistus, Laatu ja Kilpailuttaminen, joihin hankkeen suurin panostus käytettiinkin. Hankkeella oli lisäksi viisi muuta tavoitetta, joista useimmat toteutuivat luontevasti päätavoitteiden ohella. Näistä esim. koulutuspakettien ja yhteistyöverkoston kehittäminen olivat luontevia toimintoja tavoitteisiin pääsyn turvaajina. Palvelusetelin käytön laajentaminen oli myös yksi tavoite. Se liittyy tuotteistukseen, sillä palvelusetelillä toimivan yrityksen toiminnan laadun ja sisällön määrittelyissä sitä voidaan hyödyntää. Hankkeen kahdesta tavoitteesta luovuttiin, Yhteisen palvelustrategian laatiminen seudulle ja Hoivapalvelujen välityspisteen aikaansaaminen. Ensimmäinen sisältyi valtakunnallisen PARAS hankkeen paikalliseen PATU- hankkeen toteutukseen, joka käynnistyi po. hankkeen aikana ja jälkimmäisestä tavoitteesta luovuttiin hankkeen aikatauluun sopimattomana. Kunnat valitsivat tuotteistettaviksi palveluiksi vanhusten ja mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen, lastensuojelun ja lastenpäiväkotihoidon. Vanhusten laitos- ja kotihoito otettiin tuotteistettaviksi mukaan hankkeen puolivälissä. Kussakin tuoteryhmän tuotteistuksessa oli mukana joku tai jotkut seudun kunnista ja mukana olevista hoiva-alan yrittäjistä. Lasten päiväkotihoito oli ainoa tuoteryhmä, johon ei tullut mukaan yritysedustajaa. Tuotteistus toteutettiin tuotteistusryhmien kautta, jotka muodostuivat tuotteistettavan palvelun esimiehistä ja ulkopuolisten palvelun tuottajaorganisaatioiden omistajista ja esimiehistä. Heitä ohjasi projektipäällikkö. Esimiesten tehtävänä ja vastuulla oli hoitaa omilla alueillaan ja yksiköissään varsinaisen tuotteistusprosessin läpivieminen. Tuotteistusryhmät jatkoivat laaturyhminä, jotkut ryhmät supistetussa versiossa toiminnan tehostamisen kannalta. Hanke on tukenut Hämeenlinnan seudun sosiaalijohdon näkemystä palvelujen tuotantotapojen monipuolistumisesta tulevaisuudessa (liite 4.4.) ja tuotteistusten tuloksina laadittiin kullekin palvelulle tuotemäärittelyt, jotka sisälsivät rakenteelliset ja toiminnalliset (osittain prosessi- ja osittain tulos-) laatumäärittelyt. Näitä hyödyntäen on laadittu palvelukuvaukset hankkeessa tuotettuihin tarjouspyyntöpohjiin, joissa tuotemäärittelyjä on edelleen kehitetty. Lisäksi lastensuojelun arviointijaksolle, laitoshoidolle ja ammatilliselle perhekodille laadittiin kustannuslaskentaan Excel-pohjat, joista voi mukaillen tehdä muille palveluille tarpeellisen kustannuslaskentakaavan. Hankkeen tavoitteena ei ollut kustannuslaskennan tekeminen. Se toteutetaan PARAS hankkeen paikallisessa PATU- hankkeessa myös hankkeen tuloksia hyödyntäen. Toimintolaskennan yhteydessä toimintojen keskinäisen suhteen tarkoituksenmukaisuuteen on syytä kiinnittää huomiota. Vinoutuneet jakaumat voivat vääristää kustannusjakaumaa. 4

6 Palvelusetelin käytön laajentamiseksi seudulle laadittiin ehdotus seudun sosiaalitoimen jaoston työvaliokunnan jatkotyöstämistä varten. Projektipäällikkö laati mukana olleille tuotteistajille ohjekirjasen tukemaan tuotteistamisen jatkamista omissa yksiköissään sisällön kehittämisen näkökulmasta. Kirjanen sisälsi myös ohjeita, kuinka tulkita henkilöstöresurssien seurannasta saatuja graafisia pylväitä. Yksiköt saivat excel- taulukot, joita voivat käyttää jatkossa mm. toisten yksikköjensä henkilöstöresurssien jakaumien eli työajan seurantaan tai toiminnan sisällölliseen kehittämiseen ja sen jälkeiseen uusintaseurantaan. Tuotemäärittelyt ovat yhteistyössä laaditut ja siksi erinomaisen merkittävä avaus yhteisen laadun kehittämiseksi seudun palveluille, julkiselle ja yksityiselle tuotannolle. Laatumäärittelyissä voidaan jatkossa hyödyntää enemmänkin sitä tietoa, jota tuotteistuksen yhteydessä tehdyistä työajan seurannoista saatiin. Määrittelyjä on syytä joiltain osin vielä tarkentaa ja täsmäsuunnata, mm. laadullisissa toimintokuvauksissa. Julkisissa hankinnoissa kunta määrittää laadun ja tarjoavan palveluntuottajan tulee osoittaa omaavansa se. Yhteisiä laatumäärittelyjä tulee edelleen jatkaa ottaen mukaan myös asiakasedustus. Erilaiset palautteet ja mittarit laadun todentamiseksi ja vaikuttavuutta osoittamaan ovat tärkeä jatkuvan yhteisen työn sarka. Ne voivat toimia myös hyvinä valvontamenetelminä, jolloin palvelun kaikki osapuolet ovat osaltaan tukemassa laadukkaiden palvelujen hankintaa ja tuottamista. Projektipäällikkö laati hankintoihin liittyen vastuutaulukon, jossa on tiivistetysti esitetty kunnan, läänin ja palveluntuottajan (ja kuntalaisen) vastuut. Hankkeen haasteet olivat hankkeille ylen tavanomaiset kolme ässää: sitoutuminen, suunnittelu ja seudullisuus. Hankkeeseen sitoutuminen edesauttaa organisaatiota saavuttamaan odotuksiaan vastaavia tuloksia. Se taas edellyttää hyvää etukäteissuunnittelua organisaation sisällä. On hyvä tunnistaa myös, että seudullisuus henkilöityy edustajansa kautta ja sillä on vaikutus hankkeen toimintatapaan, tuloksiin ja niiden hyödyntämiseen. Kunkin asiakasryhmän palvelukokonaisuuksien tuotteistamisista ja laatumäärittelyistä on omat tarkemmat osaraporttinsa. Ne ovat tulostettavissa Hämeenlinnan kaupungin ja Kehittämiskeskus Oy Hämeen internet-sivuilta: (www.hameenlinna.fi/perusturvajaterveydenhuolto/esittelytiedot ja Tämä loppuraportti on hyvä lukea ennen mahdollista erityismielenkiinnon kohteena olevaa osaraporttia. 5

7 1. TAUSTA, TAVOITTEET JA AIKATAULU

8 1. TAUSTA, TAVOITTEET JA AIKATAULU 1.1. TAUSTA Hämeenlinnan seudun kunnilla on tarve valmistautua hyvinvointipalvelujen (sosiaalipalvelut) osalta niihin haasteisiin, joihin kunnat palveluja tuottaessaan lähitulevaisuudessa joutuvat. Kunnallistalouden kiristyminen, muutokset väestön ikärakenteessa (seudulla yli 75-vuotiaiden osuus kasvaa vuodesta 2004 vuoteen 2020 noin 27 %), hoivapalvelujen lisääntyvä kysyntä, kuntien hoivahenkilöstön korkea keski-ikä sekä ongelmat työvoiman saatavuudessa luovat paineita nykyisen palvelurakenteen muutoksiin. Seudun kuntien vakituisesta henkilöstöstä oli vuonna 2004 noin 35 % yli 50-vuotiaita. Koska kuntien henkilöstöstä % työskentelee sosiaali- ja terveydenhuollon alalla, koskee henkilöstön eläköityminen erityisesti hoivapuolen henkilöstöä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Nykyisin huomattava osa palveluista järjestetään kuntien omana toimintana. Palveluja tuotetaan myös yhteistyössä muiden kuntien tai julkisyhteisöjen kanssa, ostopalveluina tai yhteistyössä yksityisten tuottajien kanssa, joidenkin tukipalvelujen tuottaminen on ulkoistettu. Esimerkiksi Hämeenlinnan kaupungin päivähoitopalveluista tällä hetkellä (2004) tuotetaan 93 %:a, nuorisotyöstä 94 %:a, koti- ja vanhuspalveluista 65 %:a ja lastensuojelusta 47 %:a itse. Seutukunnan kaikista hankinnoista 55 % koostuu sosiaali- ja terveystoimen ostoista. Niiden hoivapalvelujen osalta, joissa käytetään ostopalveluita, on palvelujen yksityisiä tuottajia toistaiseksi ollut rajallinen joukko, mikä on aiheuttanut palvelujen hintoihin korotuspaineita. Hankkeen tulokset tukevat seudullisen palvelutuotantostrategiatyön etenemistä. Vaihtoehtoisissakin palvelujen tuottamistavoissa kuntien vastuulla säilyy palvelujen laadun seuranta sekä vastuu kokonaisuuden toimivuudesta, mikä edellyttää kuntien työntekijöiltä uudenlaista osaamista sekä uusia työtapoja. Toimivat palvelujen tuotantomarkkinat edellyttävät myös uutta hoivayrittäjyyttä seudulle. Kehittämishanke liittyi seudun Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennehankkeeseen (II vaihe), missä on alustavasti työstetty seudullista tilaajaosaamisen kehittämistä. Kehittämishanke oli Hämeenlinnan seudun kahdeksan kunnan yhteinen hanke. (Lehtimäki, 2004) 1.2 TAVOITTEET JA AIKATAULU Hankkeelle asetettiin kahdeksan tavoitetta, joista päätavoitteet hankkeen nimessä ilmaisevat hankkeen perustarkoituksen. Hankkeen tavoitteet olivat: 1. Kehittämishankkeella luodaan edellytyksiä palvelurakenteen muutosten hallintaan. Tämä tavoite siirrettiin muuhun yhteyteen: Nk. PATU- hanke laatii seudullisen palvelutuotantostrategian osana seudun PARAS - hanketta. Seudun viiden kunnan jatkaessa yh- 7

9 distymisneuvotteluja ja siihen liittyviä kunnan palvelujen uudelleen järjestelyjä on tämä tavoite Tuotteistaminen, Laatu ja Kilpailuttaminen - hankkeesta jätetty aikataulullisesti yhteen sopimattomana pois. 2. Luodaan kilpailuedellytysten pohjaksi hyvinvointipalvelujen tuotteistus. 3. Määritellään tuotteistamisen tuloksena syntyneille palvelutuotteille laatukriteeristö. 4. Saadaan aikaiseksi seudulle yhteinen ostosopimusmalli, yhteinen toimintatapa kilpailuttamistilanteeseen. 5. Lisätään kuntien henkilöstön sekä muiden palvelujen tuottajien osaamista kilpailuttamisprosessista. 6. Kehitetään palvelusetelin käyttömahdollisuuksia seudulla. 7. Kehitetään seudullista hyvinvointipalvelujen yhteistyöverkostoa. 8. Saadaan aikaiseksi seudulle keskitetysti hoivapalveluja välittävä toimintapiste. Jälkimmäisen tavoitteen monimuotoisuus osoittautui hankkeen muiden tavoitteiden ohella hankalaksi toteuttaa ja se jätettiin aikataulullisesti yhteen sopimattomana pois. Raportin toiminta- ja tulokset - osassa, kappale 2, kerrotaan tavoitteiden toteutuminen ja tulokset tarkemmin. Siinä myös arvioidaan tuloksia tavoite- ja hyöty-näkökulmasta kuten raportin johtopäätösosassa, kappale 3. Hanke suunniteltiin alkamaan ja päättymään Aloitus viivästyi kahdella kuukaudella, joten hanke alkoi ja päättyi HANKKEEN ORGANISAATIO JA RAHOITUS Kehittämishankkeesta on vastannut projektipäällikkö THM, työnohjaaja Ritva Harjula. Hänen työskentelyään ovat tukeneet ohjaus- ja projektiryhmä sekä tuotteistukseen osallistuneet esimiehet, jotka omissa kunnissaan tai yrityksissään ovat vastanneet hoivapalveluiden järjestämisestä. Ohjausryhmässä toimivat: Erkki Torppa, sosiaali- terveysalan toimialajohtaja, Hämeenlinnan perusturvakeskus, pj Ritva Harjula, projektipäällikkö, siht Forssén Tuulikki, ylitarkastaja, Etelä-Suomen lääninhallitus Koivulehto Mikko, Ohjelmakoordinaattori, Kehittämiskeskus Oy Häme (2007) Komulainen Pekka, Ohjelmajohtaja ( ), Kehittämiskeskus Oy Häme Korhonen Merja, lakimies, Hämeenlinnan kaupunki 8

10 Kämäräinen Hannu, hallinto- ja talousjohtaja, Hämeenlinnan perusturvakeskus Lehtimäki Vuokko, kehittämispäällikkö, Hämeenlinnan perusturvakeskus Oksa Jussi, hankintayksikön johtaja, Seutukeskus Häme Oy Räsänen Ari, yritysasiamies (Komulaisen sij., ), Kehittämiskeskus Oy Häme Selänpää Eveliina, toimitusjohtaja, yrittäjä, Hämeenlinna Valtonen Matti, perusturvajohtaja, Janakkala Ylikerälä Sirpa, vs sosiaalijohtaja (2006-), Hauho Edellä mainituista jäsenistä Korhonen, Kämäräinen, Lehtimäki ja Oksa muodostivat projektiryhmän projektipäällikön kanssa. Tuotteistus- sekä laatutyötä varten perustettujen työryhmien jäsenet on lueteltu raportin lopussa liiteosassa, kappale 4.2. Hankkeen hallinnoinnista on vastannut Hämeenlinnan perusturvakeskus, jossa projektipäällikkökin toimi. Hankkeen suunnitellut kokonaiskustannukset olivat euroa, josta yksityistä rahoitusta oli euroa. Se keräytyi mukaan tulleiden ei-julkisten palvelun tuottajien (yritykset, yhdistykset, säätiöt, liite 4.1.) tasasuuruisista maksuosuuksista. Valtionosuutta hanke sai euroa Sosiaalialan kehittämishankkeesta (Etelä-Suomen lääninhallitus). Seudun kunnat vastasivat eurosta (seutubudjetti) ja kyseinen osuus välittyi Kehittämiskeskus Oy Hämeen kautta. Kuntien maksuosuudet jakautuivat seuraavasti: Hanke raportoitiin neljän kuukauden välein välein Hämeenlinnan perusturvakeskuksen hallintoon sekä rahoittajille, Kehittämiskeskus OY Hämeelle ja Etelä-Suomen lääninhallitukselle. 9

11 2. PALVELUJEN PAKETOINTI - HANKKEEN TOIMINTA JA TULOKSET

12 2. PALVELUJEN PAKETOINTI - HANKKEEN TOIMINTA JA TULOKSET 2.1. TUOTTEISTAMINEN TUOTTEISTAMISEN KÄSITE PALVELUJEN YHTEYDESSÄ Tuotteistaminen on tuotteiden määrittelyä, jossa otetaan huomioon, mitä erilaisia palveluja asiakkaalle annetaan ja miten resurssien käyttö vaihtelee eri palveluissa. Hinta on erilainen riippuen resurssien käytöstä. Jokainen palvelu määritellään erikseen ja sille asetetaan tavoitteet, sisältö ja tarvittavat resurssit. Tuotantoyksiköissä tuotteistaminen lähtee liikkeelle yksikön perustoiminnan pohdinnasta. Tuotteistaminen edellyttää, että toiminnalla on selkeät tavoitteet ja että ne puretaan yksittäisiin palvelutilanteisiin. Tuotteistamistyössä on olennaista asiakkaiden ja asiakasryhmien sekä palveluiden ja palveluprosessien analysointi. (Majoinen ym. 2003, s. 62). Tuote on siten asiakkaalle toimitettava hyödyke, jonka sisältö ja käyttötarkoitus on määritelty. Tunnusomaista on, että sitä voidaan tuottaa samansisältöisenä useita kappaleita esim. kotihoidon kotikäynti, päivähoidossa alle 3 v. hoitopäivä tai vanhusten laitoshoidon hoivavuorokausi. Täten palvelutuotteella tarkoitetaan palvelua, jolla on hinta ja ennalta määritelty sisältö ja asiakas (tilaaja, käyttäjä) voi tutustua palvelun rakenteeseen ennen tilausta. (Vatanen, 2005). Tuote muodostuu erilaisista toiminnoista. Toiminnot voidaan hierarkisesti jakaa kolmeen ryhmään, ydin-, tuki- ja yleistukitoiminnoiksi. Keskeisimpiä toiminnoista ovat ydintoiminnot, jotka osallistuvat välittömästi palveluiden tuotantoon. Kivistön (Kivistö Arja, 2003, ) mukaan ydinpalvelu on toimintayksikön keskeisin tuote ja toimintayksikkö työskentelee näiden ydinpalvelujen tuottamiseksi asiakkaille. Ydinpalvelu on aina kohdistettu tietylle asiakkaalle ja asiakas on ydinpalvelun loppukäyttäjä. Ydinpalvelun tuottamiseksi tarvitaan lisäpalveluja eli tukipalveluja. Tukipalveluja kutsutaan avustaviksi palveluiksi, koska ne tukevat ydinpalvelun toteuttamista. Tukipalvelut voidaan tuottaa joko omassa toimintayksikössä tai hankkia yksikön ulkopuolelta. Tukipalvelut voidaan yksiselitteisesti kohdistaa tietylle ydinpalvelulle. Yleispalveluja ovat koko toimintakokonaisuuden tuottamat palvelut. Yleispalvelut eivät liity yksittäiseen ydinpalveluun eivätkä yksittäiseen asiakkaaseen. Yleispalvelut kohdistetaan tuotteille esim. vyörytyksillä. Yleispalveluja ovat mm. kiinteistön hoito, siivous, yleinen hallinto, kirjanpito, atk- ja koulutuspalvelut. Toiminto sisältää kuvauksen siitä, miten tuottaja (työntekijä, yksikkö, yritys, kunta) käyttää aikansa ja resurssinsa saavuttaakseen (yritystoiminnan) palvelutoiminnoille asetetut tavoitteet. Toiminnot ovat prosesseja, jotka kuluttavat annettuja resursseja tuottaakseen jonkin suoritteen. Prosessit sisältävät erilaisia työtehtäviä. (Kivistö Arja, 2003, ) 11

13 Tuote voi olla yhden palveluntuottajan tarjoama tai moniammatillisesti tuotettu palvelukokonaisuus. Yleisenä vaatimuksena tuotteille on, että ne ovat sekä toiminnallisesti että taloudellisesti järkeviä kokonaisuuksia, jotka syntyvät asiakkaiden tarpeisiin. Sosiaali- ja terveysalalla asiakkaan kuntoisuus määrittelee palvelutarpeen. Tuotteistamisella täten konkretisoidaan palvelu avaamalla se ja siten osoittamalla, mistä palvelu rakentuu eli mitä toimintoja se pitää sisällään. Tuotteistamisella myös yhdenmukaistetaan palveluja, jolloin sama palvelu / työ yksikön sisällä ja yksikköjen kesken on samanlainen TUOTTEISTAMISEN ORGANISOINTI JA TOIMINTATAPA Hankkeen yhtenä päätavoitteena oli luoda kilpailuedellytysten pohjaksi hyvinvointipalvelujen tuotteistus, sillä se on oleellinen tiedon lähde kilpailutusprosessissa hankinnan kohteen märittelyssä. Tuotteistamisprosessissa määritellään mm. palvelun tarkoitus ja kohderyhmä, mikä on tarjottavan palvelun laajuus, vaativuus, tarvittavat resurssit ja palvelun toteutustapa. Ohjausryhmä valitsi kuntien esittämien toiveiden pohjalta sosiaalipalvelut, jotka tuotteistettiin. Nämä palvelutuoteryhmät olivat vanhusten ja mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen, lastensuojelun ja lastenpäiväkotihoidon palvelut. Vanhusten laitos- ja kotihoito otettiin tuotteistettaviksi mukaan hankkeen puolivälissä. Kunkin tuoteryhmän tuotteistuksessa oli mukana joku tai jotkut seudun kunnista ja mukana olevista hoiva-alan yrittäjistä. Lasten päiväkotihoito oli ainoa tuoteryhmä, johon ei tullut mukaan yritysedustajaa. Tuotteistus toteutettiin tuotteistusryhmien kautta, jotka muodostuivat tuotteistettavan palvelun esimiehistä ja ulkopuolisten palvelun tuottajaorganisaatioiden omistajista ja esimiehistä. Heitä ohjasi projektipäällikkö. Esimiesten tehtävänä ja vastuulla oli hoitaa omilla alueillaan ja yksiköissään varsinaisen tuotteistusprosessin läpivieminen. Vanhusten palveluasumisen tuotteistus koski tavallista ja tehostettua palveluasumista sekä dementiahoivaa. Mielenterveyspuolelta mukana olivat palveluasumisen kuntouttava ja tehostettu sekä tuetun asumisen palvelukokonaisuudet. Lastensuojelusta tuotteistettiin arviointijakso, ammatillinen perhekoti ja laitoshoito. Sijaisperheeseen sijoitusprosessi tuotteistettiin ilman työajan seurantaa yksiköstä johtuneiden tilapäisten esteiden vuoksi. Henkilöstöresurssien seuranta, niiden tulkinta ja hyödyntäminen jäi yksikön omaksi jatkotyöksi. Lasten päiväkotihoidon tuotteistetut palvelukokonaisuudet olivat integroitu ryhmä, 0-3 vuotiaiden, 3-5 vuotiaiden ja esikouluikäisten ryhmät. Vanhusten laitoshoidosta ei eritelty muuta palvelukokonaisuutta (esim. lyhytaikaishoitoa tai yöhoito) hankkeen aikataulun riittämättömyyden takia. Kotipalvelusta tuotteistettiin säännöllisen, valvotun ja tehostetun kotipalvelun palvelukokonaisuudet. 12

14 TUOTTEISTAMISPROSESSIT YKSIKÖISSÄ TUOTERYHMITTÄIN Tämän hankkeen tuotteistusmetodi oli toimintotuotteistus. Syksyn 2004 aikana oli Hämeenlinnan seudulla selvitetty vanhusten asumispalvelujen toimintaa ja kustannuksia. Työn tavoitteena oli päästä ns. puitesopimuksista suoriteperusteisiin sopimuksiin. Edellisestä johtuen yksi valituista piloteista liittyi asumispalvelujen tarkempaan tuotteistamiseen ja laadun määrittelyyn. Seudun kaikki kunnat olivat olleet mukana Stakesin Valoa II hankkeessa, jossa määriteltiin valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset varhaiskasvatukselle. Koska ko. hanke oli jo seudullinen, päiväkotihoitopalvelut olivat luonteva pilotoitava hyvinvointipalvelu. Tuotehierarkian määrittely Projektipäällikkö otti tuotteistukseen sisällöntuotannon kehittämisen näkökulman, sillä ennen kustannuslaskentaa on syytä tarkastella toimintojen jakautumisen tarkoituksenmukaisuus. Toimintotuotteistuksen alussa yksiköissä selvitettiin asiakkaiden palvelutarpeet, millä perustalla, kenelle ja millä arvopohjalla palvelu toteutetaan. Ohjeen mukaan tämä mielessä pitäen tuli yksikön edetä työtoimintojen ja tehtävien luettelon laatimiseen. Tällä vastattiin kysymykseen, mitä työyksiköissä tehdään ja mitä siellä tapahtuu. Tätä avattiin aluksi luetteloimalla puhtaasti niitä toimintoja, joita työpäiviin kuuluu, kukin työntekijä itsellisesti. Tämän jälkeen ne oli tarkoitus laittaa yhteen ja käydä saatua listaa yhdessä läpi. Tehtiin tarkistukset, lisäykset, ym. Tässä vaiheessa määritettiin joissakin yksiköissä, mitkä näistä olivat ydintoimintoja, niiden alatoimintoja ja mitkä nimet kuvasivat niitä mahdollisimman osuvasti. Yleis- ja tukitoiminnot määritettiin joko tässä tai joissakin yksiköissä myöhemmin. Työyksikön koordinaattori, tmv, miten esimies yksikössään oli toiminnan suunnitellut, kokosi yhteen kaikki tämän osion luettelot, muokkasi toiminnot ja tehtävät sopivien (ehdotettujen) otsakkeiden alle ja koosteet yhteisiin palavereihin. Toimintoluetteloiden jälkeen aloitettiin toimintojen avaaminen. Mitä ne sisältävät eli mistä tehtävistä ne muodostuvat? Toimintolistaa tehdessä joissakin työyhteisöissä nousi keskusteluun erilaiset yksilölliset toimintokäytännöt tai eniten aikaa tai muita resursseja vievät tilanteet. Tämä oli joissakin yksiköissä alkuna laadulliselle pohdinnalle. Joissakin yksiköissä tätä vaihetta ei osattu hyödyntää laatuyön edistäjänä ja joissakin hankkeen tuotteistusryhmissä tässä kohdassa puurouduttiin eli jumiuduttiin joko perinteiseen käsitekaavaan laatutyöstä tai oltiin kykenemättömiä löytämään sisääntuloa saman suuntaiselle laatu- tai prosessikäsitykselle. Työajan ylöskirjaaminen sujui kaikin puolin helpommin, joustavammin ja totuudellisemmin yksikössä, joissa työntekijät olivat itse olleet määrittämässä, mitä mikäkin pää- tai alatoiminto pitää sisällään. Vaikutti siltä myös, että yksiköissä, joissa työntekijät olivat mukana alusta lähtien, he sitoutuivat asiaan ja kokivat esim. työajanseurannan mielekkääksi oman työnsä avaamiseksi, eivätkä kokeneet sitä esim. työnantajan kyttäämisenä. He näkivät sen keinona tuoda esille omaa työtään ja sitä kautta saada arvostusta. Työntekijöiden mukanaolo alusta (suunnittelu, aikataulutus, ym) saakka päivittäiseen työhön- 13

15 sä merkittävästi liittyvässä ja vaikuttavassa toiminnassa aiheuttaa tunteen vaikuttamisen mahdollisuudesta. Toimintojen avaaminen on kuitenkin pohjana, kun työyhteisöt, yksikön sisäisesti, yksikköjen kesken, ostava tai myyvä taho, löytävät toiminnoille ja tehtäville yhteiset nimet ja prosessit HENKILÖSTÖRESURSSIEN KARTOITUSTEN TOTEUTTAMINEN Henkilöstöresurssien kartoitus toiminnoittain eli työajan seuranta kuuluu oleellisena osana toimintotuotteistukseen. Sen avulla saadaan tietää henkilöstöresurssien jakauma toiminnoille. Tätä ennen on tärkeää määrittää, mitä tuloksia yksikön hallinto ja työntekijät odottavat ja haluavat saada. Samoin on syytä miettiä valmiiksi, miten niitä työyksikössä käsitellään. Edellisten merkitys korostuu erityisesti sitoutumisen ja sitouttamisen näkökulmasta ja sitä myötä saatujen tulosten oikeellisuudessa. Projektipäällikkö kiersi hankkeen alussa kaikissa mukana olleissa kunnissa tapaamassa sosiaali- ja perusturvajohtajia, jotka esittivät kuntaansa palvelevan toiveen tuotteistettavan palvelun suhteen. Kuntakohtaisia mahdollisia omia odotuksia hankkeelle ei esitetty tai käsitelty missään yhteydessä. Seurannassa käytetyt taulukot ja ohjeet Työajan seurantalomakkeet laaditaan tehdyn toimintohierarkian pohjalta. Niin tässäkin hankkeessa. Taulukkoa laatiessa huomioitiin eri työvuorot. Jos työyhteisössä toimittiin myös ilta- tai yövuoroissa, niille tehtiin omat taulukot. Taulukoihin määritettiin etukäteen myös se aikaväli, jolla työajan toteutumista kirjattiin ylös (10 min - ½ h). Se saattoi vaihdella esimerkiksi vuorokauden eri aikoina tai tiettyinä toistuvina hektisinä aikoina. Työn suorittajat olivat tässä asiantuntijoita ja päättivät seurantojen välit. Projektipäällikkö laati työajan seurantaan liittyvän ohjeistuksen. Kustakin tuotteistetusta palvelukokonaisuudesta on omat osaraporttinsa, joissa on tarkemmin avattu tuotteistusprosessia ja eri ohjeet ja taulukot ovat liitettyinä. Seuraavina ovat esimerkit työajan seurantalomakkeesta (kuva 1.) ja koontilomakkeesta, (johon edellisestä yhteenlasketut kunkin työntekijän minuutit ovat siirrettyinä, kuvat 2 ja 3), miltä ne näyttivät. Työajan seurannat kirjattiin manuaalisesti päivittäin / vuorottain ylös. Koosteet näistä siirrettiin excel- taulukoihin, joissa projektipäällikön laatimat laskentakaavat olivat valmiina. Taulukoihin laadittiin grafiikka ammattiryhmittäin / kukin toiminto. 14

16 Kuva. 1 Työajanseurantalomake, Vanhusten palveluasuminen 15

17 Kuva 2. Työajan seurannan koontilomake, Vanhusten palveluasuminen Kuva 3 Työajan seurannan koontilomake, Lastensuojelun laitoshoito 16

18 Edellä esitetyissä lomakkeissa valkoiset alueet kuvaavat välittömiä toimintoja eli niitä toimintoja, jotka tehdään asiakkaan kanssa tai asiakkaalle lähityöskentelyssä. Sen visualisointi em. tavalla edesauttoi toteutuneen työn merkintöjen ylöskirjaamisessa. Työajasta voitiin saada esimerkiksi seuraavanlaisia kaavioita tutkittaviksi työyhteisöön: 17

19 Kukin mukana ollut yksikkö sai koko Excel-aineiston, jossa oli henkilöstöresurssien jakaumat ammattiryhmittäin ja toiminnoittain, ja niille kaaviot. Kaavioita oli n / yksikkö. Näitä työajan seurannasta saatuja prosentteja ja kaavioita voidaan käyttää hyvinkin monipuolisesti mm. palvelukokonaisuuden arviointiin, työn ja työyhteisön toiminnan kehittämiseen sekä tuote- ja laatumäärittelyjen tekemiseen, ja tietysti kustannuslaskentaan. Tässä raportissa ei ole prosenttilukuja esitelty eri tuotteittain, koska yksiköitä oli mukana yhteensä 36 ja tuoteryhmiä kuudesta yhdeksään riippuen, miten tuote halutaan määrittää ja tuotemäärittelyjä tehtiin 18. Liitteenä olevia mukana olleita tahoja voi lähestyä tarkempien aineistojen saamiseksi TUOTTEISTAMISPROSESSIN HYÖTY PALVELUYKSIKÖSSÄ JA HALLINNOS- SA Excel-taulukoiden hyödyntäminen nyt ja jatkossa Hankinta- ja kehittämisnäkökulmasta tulivat esille moninaiset asiat. Suurin osa oli työyksiköille kehittämisen pohjaksi jäävää aineistoa, johon esim. työajan seurannan tuloksia voi käyttää hyvin monipuolisesti. Se vaatii asiaan paneutumista. Hankkeessa on käyty resurssijakaumien tuloksia läpi tuotteittain ja yksiköittäin sitä haluavien esimiesten kanssa. Henkilöstöresurssien jakaumia voi katsoa mm. seuraavista näkökulmista: Miten toiminta ja vastuu jakautuvat ammattiryhmien kesken Miten esimiehen rooli näyttäytyy (mikäli oli tehnyt oman työaikaseurantansa) Miten ydintoiminnot ovat suhteessa tuki- ja yleistoimintoihin Kertovatko toimintojen keskinäinen suhde ja kaaviot yleensä työstä, asiakkaista, heidän iästään ja tilanteestaan Mitä esimerkiksi nk. 0-pylväät kertovat; jos tuotteelle ja seurantaankin tarpeelliseksi määritetty toiminto ei kuitenkaan näy? Toisaalta, kun kyseinen seurantajakso on ollut vain osa kokonaistoimintaa / vuosi, siitä voi puuttua koulutusasiat, ym. Täten kannattaa pohtia yhdessä, miten esim. täydennyskoulutukseen liittyvä määrä toteutetaan; otetaanko sijaisia, jätetäänkö joitakin päivittäisiä toimintoja pois, vähemmälle, tmv, eli missä työntekijävajaus näkyy. Mikäli asiakkaalle käytettyä työaikaa on seurattu asiakkaan omalla seurantalomakkeella, kaavioista saadaan näkyviin hänen avun tarpeensa, kohdentuminen ja määrä. Jatkossa Excel-taulukkoa voi käyttää myös yksittäin tietyn päätoiminnon työajanseurantaan. Silloin se ei ole suhteessa kokonaistyöaikaan, vaan toimintona itseensä. Tämän sisällön keskinäistä asetelmaa voi verrata aiempaan, prosentteina ilman aikavertailuja kokonaistoimintaan. 18

20 Työajanseurannasta voi tehdä myös nk. ideaalimallin, jolloin asettaa sinne tuntijakaumat siten kuin haluaisi suunnata toimintaa, tekee tallennuksen. Tämän jälkeen voi työyhteisössä pohtia yhdessä, miten toimintoja tulee muuttaa, jotta päästään ideaalimallin mukaiseen toimintaan; mistä pylväästä otetaan, mihin ja miten. Yksikön seurantaa koskevat tiedot kannattaa tallentaa kokonaisuutena, jolloin niitä voi käyttää seuraavina vuosina. Kun lisää entisten lukujen paikalle uudet kartoitustulokset, muuttuvat samalla kaaviot. Tallentamalla nämä eri vuosiluvulla, saa vertailuaineistoa aiempaan. Näin voi jatkossa seurata mahdollisia muutoksia esim. laadullisen intervention jälkeen. Halutessaan verrata toisen yksikön kanssa aineistoaan (benchmarking), on syytä sitä ennen katsastaa mahdolliset erot työajanseurantalomakkeiden täytössä. Erot eivät todennäköisesti ole suuria lopullisen aineiston suhteen, mutta hyvä kuitenkin on tarkastus tehdä. Yksikkökohtaisia tuloksia ja niistä esille tulleita päällimmäisiä kehitämistarpeita tarkateltiin erikseen projektipäällikön ja sitä haluavien esimiesten kanssa. Hallinto ja kustannuslaskenta Hallinto voi tehdä saatuja henkilöstön resurssijakaumien seurantoja hyödyntäen palvelukokonaisuuden kustannusselvityksen ja laskea tuote- tai suoritepohjaisen hinnan. Tällöin tulee tulosvastaavan, taloushallinnosta vastaavan tai työryhmän määrittää muiden resurssien jakauma. Tämä tarkoittaa, että määritetään esimerkiksi prosentuaaliset osuudet, jos tarkkoja lukuja ei ole käytettävissä, miten käytettävän tilikartan mukaiset kustannuserät jakautuvat toiminnoille (ydin-, tuki- ja yleistoiminnot). Tässä prosessin vaiheessa määritetään niiden henkilöstön ammattiryhmien, hallinnon ja muiden työntekijöiden työajan jakauma vyörytyksinä toiminnoille, joista ei ole käytettävissä työajanseurantatietoja ja/tai mikäli em. ryhmät käyttävät työaikaansa myös muille tuotteille. Lisäksi tulee huomioida mahdolliset ostopalvelut tai omat myytävät palvelut, ym. Kustannusselvitykset tehdään eri tavoin riippuen toimintasektorista ja organisaation kustannuslaskentajärjestelmästä. Yhtenäistä valtakunnallista laskentataulukkoa tai kaaviota ei ole. Tässä hankkeessa ei ollut tavoitteena kustannuslaskennan teko. Laskennan yhteydessä toimintojen keskinäisen suhteen tarkoituksenmukaisuuteen on syytä kiinnittää huomiota. Vinoutuneet jakaumat voivat vääristää kustannusjakaumaa. Projektipäällikkö teki lastensuojelun laitoshoidon puolella työaikaseurantojen Excel-taulukosta suorat linkit laatimaansa yksinkertaiseen kustannuslaskentapohjaan. Sen on tarkoitus toimia esimerkkipohjana joustavoittamaan ja nopeuttamaan kustannusten jakauman selvittelyä (liite 5.5.). Kukin mukana ollut palveluntuottajaorganisaatio voi muokata tämän tuotteelleen sopivaksi. Kustannukset toiminnoille voi laskea hyvinkin yksinkertaisella tavalla ja muuntamalla esim. mainitun taulukon idea omalle tuotteelle. Palveluasumisen yhteydessä ongelmaksi muodostuu se, että ainakin Hämeenlinnan seudulla palveluasumisyksiköissä oli eri hoitoi- 19

YMPÄRIVUOROKAUTISEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN HANKINTA PUITEJÄRJESTELYNÄ

YMPÄRIVUOROKAUTISEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN HANKINTA PUITEJÄRJESTELYNÄ Kiteen kaupunki TARJOUSPYYNTÖ Perusturvalautakunta 29.9.2014 YMPÄRIVUOROKAUTISEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN HANKINTA PUITEJÄRJESTELYNÄ Kiteen kaupunki (jäljempänä tilaaja ) pyytää tarjousta Hilma-ilmoituskanavassa

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

RAVA -tiedon hyödyntäminen kunnallisessa organisaatiossa

RAVA -tiedon hyödyntäminen kunnallisessa organisaatiossa RAVA -tiedon hyödyntäminen kunnallisessa organisaatiossa KIRSI HYNNINEN, KOTIHOIDON ESIMIES VARKAUS-JOROINEN SOSIAALI - JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA -ALUE Tervehdys Joroisista Joroinen sijaitsee

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ SOSIAALIHUOLLON PALVELUJEN TUOTTEISTUSPERIAATTEET VUONNA 2016

FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ SOSIAALIHUOLLON PALVELUJEN TUOTTEISTUSPERIAATTEET VUONNA 2016 FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ SOSIAALIHUOLLON PALVELUJEN TUOTTEISTUSPERIAATTEET VUONNA 2016 1 Sisällys TUOTTEISTUKSEN LÄHTÖKOHDAT... 3 HALLINNON KUSTANNUSTEN

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Mitä tutkijat ehdottavat

Mitä tutkijat ehdottavat Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/8 15.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/8 15.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) 338 Palvelusetelitoiminnan vakinaistaminen alle 65-vuotiaiden sosiaalihuoltolain mukaisen palveluasumisen järjestämistapana 1.1.2014 alkaen HEL 2013-011715 T

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Laitoshoidosta omaan kotiin Kustannusselvitys - laskentakaava Kunnan näkökulmia Liisa Rosqvist vanhustenhuollon johtaja

Laitoshoidosta omaan kotiin Kustannusselvitys - laskentakaava Kunnan näkökulmia Liisa Rosqvist vanhustenhuollon johtaja Kustannusselvitys - laskentakaava Kunnan näkökulmia Liisa Rosqvist vanhustenhuollon johtaja 19.3.2014 Valtakunnallinen tavoite laitoshoidon vähentäminen Kunnat tarvitsevat suunnittelussa taloudellisten

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Kaupunginhallitus 5.10.2015 Liite 1 305 MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Yleistä Hankintasääntö on Mikkelin kaupungin yleinen hankintaohje. Hankinnalla tarkoitetaan kaikkea Mikkelin kaupungin varoin

Lisätiedot

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kehitysvammaisten ympärivuorokautisen palveluasumisen kilpailuttaminen

Kehitysvammaisten ympärivuorokautisen palveluasumisen kilpailuttaminen Kehitysvammaisten ympärivuorokautisen palveluasumisen kilpailuttaminen Sote 38/15.3.2016 Sote 222/15.12.2015 Sote 111/23.6.2015 Riihimäen kaupunki ostaa kehitysvammaisten autettua palveluasumista yksityisiltä

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Seutufoorumi

Seutufoorumi Seutufoorumi 5.3.2014 Hattula, Janakkala, Hämeenlinna Anitta Leinonen, Matti Valtonen, Jukka Lindberg, Markku Nurmikari, Leena Harjula, Tuulikki Forssen, Sirpa Ylikerälä, Liisa Lepola, Jari Pekuri, Antti

Lisätiedot

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää Uudenmaan Yrittäjien syyskokous Kari Järvenpää MILLÄ SUOMEN HYVINVOINTI FINANSSIKRIISISTÄ NOUSUUN? Markkinoiden kasvupotentiaalia yrittäjyydellä lisää Jos ei ole yrittäjyyttä ja bisnestä, ei ole mitään

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN. PoSoTen tilanne ja jatkosuunnitelmat

POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN. PoSoTen tilanne ja jatkosuunnitelmat POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN PoSoTen tilanne ja jatkosuunnitelmat PoSoTe yhteiskokous 4.5.2015 Kuultiin työryhmien väliraportit ja ehdotukset jatkotoimiksi. Esittelyjen pohjalta päätettiin,

Lisätiedot

Kumppanuussopimus Tahto-osa

Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /5 Organisaatiot Porin perusturvan yhteistoiminta-alue (Pori, Merikarvia ja Ulvila) ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2016-2018 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä

Lisätiedot

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä koskevat toimiala- ja sektori rajat ylittävät sopimukset

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Vanhus- ja vammaispalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA. - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? Henkilöstöjohtaja Raija Hätinen

10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA. - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? Henkilöstöjohtaja Raija Hätinen 10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? HÄMEENLINNA - Suomen vanhin sisämaakaupunki Hämeenlinna Suomen keskipiste (väestöllinen) HÄMEENLINNA pitkä historia lyhyesti

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

TUOTTEISTUKSELLA JA TULOKSELLISUUDEN MITTAAMISELLA LISÄÄ VAIKUTTAVUUTTA PALVELUTUOTANTOON

TUOTTEISTUKSELLA JA TULOKSELLISUUDEN MITTAAMISELLA LISÄÄ VAIKUTTAVUUTTA PALVELUTUOTANTOON TUOTTEISTUKSELLA JA TULOKSELLISUUDEN MITTAAMISELLA LISÄÄ VAIKUTTAVUUTTA PALVELUTUOTANTOON Kuntapalvelut puntarissa laadulla vaikuttavuutta? Porin yliopistokeskus 21.10.2010 Tero Erityisasiantuntija (kuntatalous)

Lisätiedot

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin 1 Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin Vaatimukset kuntien palveluille kasvavat Kunnat kohtaavat lähivuosina merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden

Lisätiedot

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla Tutkimushavaintoja Case Hämeenlinnasta Talousmodulin havaintoja Hämeenlinnasta 1. Väestö- ja

Lisätiedot

Joensuun seudun hankintatoimen strategia

Joensuun seudun hankintatoimen strategia Joensuun seudun hankintatoimen strategia Page 1 Visio Vuonna 2015 Joensuun seudun hankintatoimi on edistyksellisten ja kilpailukykyisten hankintapalveluiden tarjoaja ja aluekehityksellisesti merkittävä

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä

Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä Työ- ja elinkeinoministeriölle kirjaamo@tem.fi Pvm. 6.7.2015 Lausunnon antaja: Oulun Diakonissalaitoksen säätiö Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä Oulun Diakonissalaitoksen

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.1.2016 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015 2018

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa. Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki

Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa. Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki Palvelusetelistä hyötyä Rovaniemelle Seteliä käytetty jo 10 v ajan vanhuspalveluissa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ LIETOHALLIN PALVELUISTA JA LIEDON LUKION SIIVOUKSESTA

TARJOUSPYYNTÖ LIETOHALLIN PALVELUISTA JA LIEDON LUKION SIIVOUKSESTA 1/5 1.9.2016 TARJOUSPYYNTÖ LIETOHALLIN PALVELUISTA JA LIEDON LUKION SIIVOUKSESTA 1 HANKINNAN KOHDE Liedon kunta pyytää tarjouksia Liedon keskustaajamaan sijoittuvan Lietohallin palveluista ja Liedon lukion

Lisätiedot

Tuotteistaminen yhteistoiminta-alueella

Tuotteistaminen yhteistoiminta-alueella Tuotteistaminen yhteistoiminta-alueella Alustus kuntatalossa KUNTALIITOSVERKOSTON JA YHTEISTOIMINTA- ALUEVERKOSTON TAPAAMINEN Tero Tyni, tero.tyni@kuntaliitto.fi Erityisasiantuntija, Kuntatalous Puhelin

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 STRATEGIAJOHTAMISEN JUURET Strategiajohtamisen juuret ovat kaukana historiassa.

Lisätiedot

Havaintoja palvelutarpeista Lapin alueella

Havaintoja palvelutarpeista Lapin alueella Havaintoja palvelutarpeista Lapin alueella Lapin sote -mallin maakuntaseminaari 18-19.2.2014 Sari Kujala Palvelujohtaja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Motto päivän teemaan Sisältö Jos on käytettävissä oikeaa

Lisätiedot

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro PTCS:n julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 17.11.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Julkisia hankintoja koskevat kirjaukset EK ei näe tarvetta

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS Hyvinvointipalvelut Info 29.2.2008 Mitä muutos tarkoittaa Minulle? (Niskanen ja Murto 2000) Mitkä ovat muutoksen vaikutukset minuun? Miten muutos vaikuttaa työhöni? Miten

Lisätiedot

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015 Kuopion kaupunki 1 (5) Strategisia linjauksia asumispalveluiden toiminnallisiin muutoksiin ja kasvavaan asumispalveluiden tarpeisiin 1.1.2017 alkaen / palveluiden järjestäjänä vastaa kunnan tehtäväksi

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS. RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016

LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS. RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016 1 LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016 Kaija Muhonen Sari Koistinen 3.5.2016 2 SISÄLLYS 1. Ravatar mittarin esittely 3 2.

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kustannustehokkuus. pj. Tarja Majuri siht. Liisa Lepola

Kustannustehokkuus. pj. Tarja Majuri siht. Liisa Lepola Kustannustehokkuus pj. Tarja Majuri siht. Liisa Lepola Kustannustehokkuus 1) Asukas- ja käyttäjälähtöisyys / kustannustehokkuus - Vastuullinen varojen käyttö - Asukkaiden aktiivisuuden lisääminen ja vastuuttaminen

Lisätiedot

TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU

TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU 1/7 TARJOUSPYYNTÖ 7.9.2012 TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU Pyydämme tarjoustanne jäljempänä määritellyn liikennemallitarkastelun laadinnasta tässä tarjouspyynnössä ja tarjouspyynnön liitteissä kuvatulla

Lisätiedot

Tuottavuusmittareiden seuranta ja hyödyntäminen kunnan taloudessa ja toiminnassa

Tuottavuusmittareiden seuranta ja hyödyntäminen kunnan taloudessa ja toiminnassa Tuottavuusmittareiden seuranta ja hyödyntäminen kunnan taloudessa ja toiminnassa Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden vaikuttajafoorumi 6.11.2012 Tarja Saarelainen, dosentti, HTT, tarkastuspäällikkö KONSERNIRAKENNE

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Vuoropuhelu on liian työläistä - tarjonta ja hintataso voidaan selvittää tarjouskilpailulla. Toimittajia ei saa rasittaa vuoropuhelulla ennen hankintaa heillä

Lisätiedot

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall 17.5.2011 97 Yhall 21.5.2013 98 Yhall 29.10.2013 185 Yhall 10.12.2013 250 Yhall 17.6.2014 140 PALVELUSETELIN YLEISET LINJAUKSET Palvelusetelin yleiset linjaukset perustuvat 1.8.2009 voimaan tulleeseen

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun Riitta Pylvänen 13.10.2016 13.10.2016 Hallituksen kärkihankkeet Hallituskauden aikana tavoitteita toteutetaan kaikkiaan 26 kärkihankkeella. Viisi niistä

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Yleistä Sosiaalialan Yrityksiä noin 3 300 kpl 1 282 kpl vuonna 1999 2 186 kpl vuonna 2004 o Terveyspalveluyrityksiä noin 14 100 kpl

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.2.2011 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisten

Lisätiedot

Lausuntopyyntö seudullisesta perhehoitomallista

Lausuntopyyntö seudullisesta perhehoitomallista Perusturvalautakunta 46 13.05.2014 Perusturvalautakunta 76 30.09.2014 Lausuntopyyntö seudullisesta perhehoitomallista 1250/00.04.01/2014 Petu 13.05.2014 46 Euran perusturvalautakunnan 11.2.2014 hyväksymän

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot