TUOTTEISTUS, LAATU JA KILPAILUTTAMINEN -HANKKEEN LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUOTTEISTUS, LAATU JA KILPAILUTTAMINEN -HANKKEEN LOPPURAPORTTI 30.5.2005-31.5.2007"

Transkriptio

1 HÄMEENLINNAN SEUTUKUNTA ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS TUOTTEISTUS, LAATU JA KILPAILUTTAMINEN -HANKKEEN LOPPURAPORTTI Ritva Harjula

2 JULKAISIJA: HÄMEENLINNAN PERUSTURVAKESKUS RAPORTTI 2/2007 Kannen kuva: Voutilakeskus OFFSETKOLMIO HÄMEENLINNA 2007 ISBN

3 PALVELUNTUOTTAJAT YHDESSÄ PALVELUJA PAKETOIMAAN ASIAKKAAN JA TYÖYHTEISÖN HYVÄKSI SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 4 1 TAUSTA, TAVOITTEET JA AIKATAULU TAUSTA TAVOITTEET JA AIKATAULU HANKKEEN ORGANISAATIO JA RAHOITUS 8 2 PALVELUJEN PAKETOINTI, ASIAKKAAN JA TYÖYHTEISÖN HYVÄ - HANKKEEN TOIMINTA JA TULOKSET TUOTTEISTAMINEN TUOTTEISTAMISEN KÄSITE PALVELUJEN YHTEYDESSÄ TUOTTEISTAMISEN ORGANISOINTI JA TOIMINTATAPA TUOTTEISTAMISPROSESSIT YKSIKÖISSÄ TUOTERYHMITTÄIN HENKILÖSTÖRESURSSIEN KARTOITUSTEN TOTEUTTAMINEN TUOTTEISTAMISPROSESSIN HYÖTY PALVELUYKSIKÖSSÄ JA HALLINNOSSA LAATUMÄÄRITTELYT PALVELUTUOTTEILLE LAADUN KÄSITE TUOTTEISTAMISEN YHTEYDESSÄ TUOTE-LAATUMÄÄRITYKSET AIHEESEEN LIITTYVÄÄ ARVIOINTIA TUOTTEISTAMISEN JA LAADUN MÄÄRITTELYN KAUTTA HANKINTOIHIN TUOTTEISTAMINEN JA LAATU PALVELUJEN HANKINNOISSA PALVELUJEN HANKINNOILLE YHTEINEN TOIMINTATAPA JA TARJOUSPYYNTÖPOHJA AIHEESEEN LIITTYVÄÄ ARVIOINTIA KOULUTUSPAKETIT TUOTTEISTAMISTA, LAATUA JA KILPAILUTTAMISTA TUKEMASSA EHDOTUS PALVELUSETELIN KÄYTÖN LAAJENTAMISEKSI SEUDULLA YHTEISTYÖN JA YHTEISTYÖVERKOSTON MERKITYS TOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ 28 3 YHTEISTYÖLLÄ LAADUKKAISIIN PALVELUIHIN LAADUKKAILLA

4 HANKINNOILLA TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN JA JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET HANKKEEN ARVIOINTIA 31 4 LIITTEET MUKANA OLLEET YHDISTYKSET, SÄÄTIÖT, YRITYKSET JA KUNNAT PALVELUKOKONAISUUKSITTAIN TUOTTEISTUS- JA LAATUTYÖRYHMÄT KUSTANNUSLASKENTAPOHJA LASTENSUOJELUN LAITOSHOIDOLLE HÄMEENLINNAN SEUDUN SOSIAALIJOHDON NÄKEMYS PALVELUJEN TUOTANTOTAPOJEN MONIPUOLISTUMISESTA TULEVAISUUDESSA JULKISET PALVELUHANKINNAT / VASTUUT JA TEHTÄVÄT 44 LÄHTEET 1

5 TIIVISTELMÄ Hanke toteutettiin Hämeenlinnan seutukunnassa kahdeksan kunnan ja Etelä-Suomen lääninhallituksen rahoittamana vuosina Rahoitukseen osallistui myös 18 hoivaalan julkisen sektorin ulkopuolista palveluntuottajaa (yrityksiä, yhdistyksiä tai säätiöitä, Liite 4.1.). Hankkeen nimi kuvastaa hankkeen päätavoitteita, Tuotteistus, Laatu ja Kilpailuttaminen, joihin hankkeen suurin panostus käytettiinkin. Hankkeella oli lisäksi viisi muuta tavoitetta, joista useimmat toteutuivat luontevasti päätavoitteiden ohella. Näistä esim. koulutuspakettien ja yhteistyöverkoston kehittäminen olivat luontevia toimintoja tavoitteisiin pääsyn turvaajina. Palvelusetelin käytön laajentaminen oli myös yksi tavoite. Se liittyy tuotteistukseen, sillä palvelusetelillä toimivan yrityksen toiminnan laadun ja sisällön määrittelyissä sitä voidaan hyödyntää. Hankkeen kahdesta tavoitteesta luovuttiin, Yhteisen palvelustrategian laatiminen seudulle ja Hoivapalvelujen välityspisteen aikaansaaminen. Ensimmäinen sisältyi valtakunnallisen PARAS hankkeen paikalliseen PATU- hankkeen toteutukseen, joka käynnistyi po. hankkeen aikana ja jälkimmäisestä tavoitteesta luovuttiin hankkeen aikatauluun sopimattomana. Kunnat valitsivat tuotteistettaviksi palveluiksi vanhusten ja mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen, lastensuojelun ja lastenpäiväkotihoidon. Vanhusten laitos- ja kotihoito otettiin tuotteistettaviksi mukaan hankkeen puolivälissä. Kussakin tuoteryhmän tuotteistuksessa oli mukana joku tai jotkut seudun kunnista ja mukana olevista hoiva-alan yrittäjistä. Lasten päiväkotihoito oli ainoa tuoteryhmä, johon ei tullut mukaan yritysedustajaa. Tuotteistus toteutettiin tuotteistusryhmien kautta, jotka muodostuivat tuotteistettavan palvelun esimiehistä ja ulkopuolisten palvelun tuottajaorganisaatioiden omistajista ja esimiehistä. Heitä ohjasi projektipäällikkö. Esimiesten tehtävänä ja vastuulla oli hoitaa omilla alueillaan ja yksiköissään varsinaisen tuotteistusprosessin läpivieminen. Tuotteistusryhmät jatkoivat laaturyhminä, jotkut ryhmät supistetussa versiossa toiminnan tehostamisen kannalta. Hanke on tukenut Hämeenlinnan seudun sosiaalijohdon näkemystä palvelujen tuotantotapojen monipuolistumisesta tulevaisuudessa (liite 4.4.) ja tuotteistusten tuloksina laadittiin kullekin palvelulle tuotemäärittelyt, jotka sisälsivät rakenteelliset ja toiminnalliset (osittain prosessi- ja osittain tulos-) laatumäärittelyt. Näitä hyödyntäen on laadittu palvelukuvaukset hankkeessa tuotettuihin tarjouspyyntöpohjiin, joissa tuotemäärittelyjä on edelleen kehitetty. Lisäksi lastensuojelun arviointijaksolle, laitoshoidolle ja ammatilliselle perhekodille laadittiin kustannuslaskentaan Excel-pohjat, joista voi mukaillen tehdä muille palveluille tarpeellisen kustannuslaskentakaavan. Hankkeen tavoitteena ei ollut kustannuslaskennan tekeminen. Se toteutetaan PARAS hankkeen paikallisessa PATU- hankkeessa myös hankkeen tuloksia hyödyntäen. Toimintolaskennan yhteydessä toimintojen keskinäisen suhteen tarkoituksenmukaisuuteen on syytä kiinnittää huomiota. Vinoutuneet jakaumat voivat vääristää kustannusjakaumaa. 4

6 Palvelusetelin käytön laajentamiseksi seudulle laadittiin ehdotus seudun sosiaalitoimen jaoston työvaliokunnan jatkotyöstämistä varten. Projektipäällikkö laati mukana olleille tuotteistajille ohjekirjasen tukemaan tuotteistamisen jatkamista omissa yksiköissään sisällön kehittämisen näkökulmasta. Kirjanen sisälsi myös ohjeita, kuinka tulkita henkilöstöresurssien seurannasta saatuja graafisia pylväitä. Yksiköt saivat excel- taulukot, joita voivat käyttää jatkossa mm. toisten yksikköjensä henkilöstöresurssien jakaumien eli työajan seurantaan tai toiminnan sisällölliseen kehittämiseen ja sen jälkeiseen uusintaseurantaan. Tuotemäärittelyt ovat yhteistyössä laaditut ja siksi erinomaisen merkittävä avaus yhteisen laadun kehittämiseksi seudun palveluille, julkiselle ja yksityiselle tuotannolle. Laatumäärittelyissä voidaan jatkossa hyödyntää enemmänkin sitä tietoa, jota tuotteistuksen yhteydessä tehdyistä työajan seurannoista saatiin. Määrittelyjä on syytä joiltain osin vielä tarkentaa ja täsmäsuunnata, mm. laadullisissa toimintokuvauksissa. Julkisissa hankinnoissa kunta määrittää laadun ja tarjoavan palveluntuottajan tulee osoittaa omaavansa se. Yhteisiä laatumäärittelyjä tulee edelleen jatkaa ottaen mukaan myös asiakasedustus. Erilaiset palautteet ja mittarit laadun todentamiseksi ja vaikuttavuutta osoittamaan ovat tärkeä jatkuvan yhteisen työn sarka. Ne voivat toimia myös hyvinä valvontamenetelminä, jolloin palvelun kaikki osapuolet ovat osaltaan tukemassa laadukkaiden palvelujen hankintaa ja tuottamista. Projektipäällikkö laati hankintoihin liittyen vastuutaulukon, jossa on tiivistetysti esitetty kunnan, läänin ja palveluntuottajan (ja kuntalaisen) vastuut. Hankkeen haasteet olivat hankkeille ylen tavanomaiset kolme ässää: sitoutuminen, suunnittelu ja seudullisuus. Hankkeeseen sitoutuminen edesauttaa organisaatiota saavuttamaan odotuksiaan vastaavia tuloksia. Se taas edellyttää hyvää etukäteissuunnittelua organisaation sisällä. On hyvä tunnistaa myös, että seudullisuus henkilöityy edustajansa kautta ja sillä on vaikutus hankkeen toimintatapaan, tuloksiin ja niiden hyödyntämiseen. Kunkin asiakasryhmän palvelukokonaisuuksien tuotteistamisista ja laatumäärittelyistä on omat tarkemmat osaraporttinsa. Ne ovat tulostettavissa Hämeenlinnan kaupungin ja Kehittämiskeskus Oy Hämeen internet-sivuilta: (www.hameenlinna.fi/perusturvajaterveydenhuolto/esittelytiedot ja Tämä loppuraportti on hyvä lukea ennen mahdollista erityismielenkiinnon kohteena olevaa osaraporttia. 5

7 1. TAUSTA, TAVOITTEET JA AIKATAULU

8 1. TAUSTA, TAVOITTEET JA AIKATAULU 1.1. TAUSTA Hämeenlinnan seudun kunnilla on tarve valmistautua hyvinvointipalvelujen (sosiaalipalvelut) osalta niihin haasteisiin, joihin kunnat palveluja tuottaessaan lähitulevaisuudessa joutuvat. Kunnallistalouden kiristyminen, muutokset väestön ikärakenteessa (seudulla yli 75-vuotiaiden osuus kasvaa vuodesta 2004 vuoteen 2020 noin 27 %), hoivapalvelujen lisääntyvä kysyntä, kuntien hoivahenkilöstön korkea keski-ikä sekä ongelmat työvoiman saatavuudessa luovat paineita nykyisen palvelurakenteen muutoksiin. Seudun kuntien vakituisesta henkilöstöstä oli vuonna 2004 noin 35 % yli 50-vuotiaita. Koska kuntien henkilöstöstä % työskentelee sosiaali- ja terveydenhuollon alalla, koskee henkilöstön eläköityminen erityisesti hoivapuolen henkilöstöä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Nykyisin huomattava osa palveluista järjestetään kuntien omana toimintana. Palveluja tuotetaan myös yhteistyössä muiden kuntien tai julkisyhteisöjen kanssa, ostopalveluina tai yhteistyössä yksityisten tuottajien kanssa, joidenkin tukipalvelujen tuottaminen on ulkoistettu. Esimerkiksi Hämeenlinnan kaupungin päivähoitopalveluista tällä hetkellä (2004) tuotetaan 93 %:a, nuorisotyöstä 94 %:a, koti- ja vanhuspalveluista 65 %:a ja lastensuojelusta 47 %:a itse. Seutukunnan kaikista hankinnoista 55 % koostuu sosiaali- ja terveystoimen ostoista. Niiden hoivapalvelujen osalta, joissa käytetään ostopalveluita, on palvelujen yksityisiä tuottajia toistaiseksi ollut rajallinen joukko, mikä on aiheuttanut palvelujen hintoihin korotuspaineita. Hankkeen tulokset tukevat seudullisen palvelutuotantostrategiatyön etenemistä. Vaihtoehtoisissakin palvelujen tuottamistavoissa kuntien vastuulla säilyy palvelujen laadun seuranta sekä vastuu kokonaisuuden toimivuudesta, mikä edellyttää kuntien työntekijöiltä uudenlaista osaamista sekä uusia työtapoja. Toimivat palvelujen tuotantomarkkinat edellyttävät myös uutta hoivayrittäjyyttä seudulle. Kehittämishanke liittyi seudun Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennehankkeeseen (II vaihe), missä on alustavasti työstetty seudullista tilaajaosaamisen kehittämistä. Kehittämishanke oli Hämeenlinnan seudun kahdeksan kunnan yhteinen hanke. (Lehtimäki, 2004) 1.2 TAVOITTEET JA AIKATAULU Hankkeelle asetettiin kahdeksan tavoitetta, joista päätavoitteet hankkeen nimessä ilmaisevat hankkeen perustarkoituksen. Hankkeen tavoitteet olivat: 1. Kehittämishankkeella luodaan edellytyksiä palvelurakenteen muutosten hallintaan. Tämä tavoite siirrettiin muuhun yhteyteen: Nk. PATU- hanke laatii seudullisen palvelutuotantostrategian osana seudun PARAS - hanketta. Seudun viiden kunnan jatkaessa yh- 7

9 distymisneuvotteluja ja siihen liittyviä kunnan palvelujen uudelleen järjestelyjä on tämä tavoite Tuotteistaminen, Laatu ja Kilpailuttaminen - hankkeesta jätetty aikataulullisesti yhteen sopimattomana pois. 2. Luodaan kilpailuedellytysten pohjaksi hyvinvointipalvelujen tuotteistus. 3. Määritellään tuotteistamisen tuloksena syntyneille palvelutuotteille laatukriteeristö. 4. Saadaan aikaiseksi seudulle yhteinen ostosopimusmalli, yhteinen toimintatapa kilpailuttamistilanteeseen. 5. Lisätään kuntien henkilöstön sekä muiden palvelujen tuottajien osaamista kilpailuttamisprosessista. 6. Kehitetään palvelusetelin käyttömahdollisuuksia seudulla. 7. Kehitetään seudullista hyvinvointipalvelujen yhteistyöverkostoa. 8. Saadaan aikaiseksi seudulle keskitetysti hoivapalveluja välittävä toimintapiste. Jälkimmäisen tavoitteen monimuotoisuus osoittautui hankkeen muiden tavoitteiden ohella hankalaksi toteuttaa ja se jätettiin aikataulullisesti yhteen sopimattomana pois. Raportin toiminta- ja tulokset - osassa, kappale 2, kerrotaan tavoitteiden toteutuminen ja tulokset tarkemmin. Siinä myös arvioidaan tuloksia tavoite- ja hyöty-näkökulmasta kuten raportin johtopäätösosassa, kappale 3. Hanke suunniteltiin alkamaan ja päättymään Aloitus viivästyi kahdella kuukaudella, joten hanke alkoi ja päättyi HANKKEEN ORGANISAATIO JA RAHOITUS Kehittämishankkeesta on vastannut projektipäällikkö THM, työnohjaaja Ritva Harjula. Hänen työskentelyään ovat tukeneet ohjaus- ja projektiryhmä sekä tuotteistukseen osallistuneet esimiehet, jotka omissa kunnissaan tai yrityksissään ovat vastanneet hoivapalveluiden järjestämisestä. Ohjausryhmässä toimivat: Erkki Torppa, sosiaali- terveysalan toimialajohtaja, Hämeenlinnan perusturvakeskus, pj Ritva Harjula, projektipäällikkö, siht Forssén Tuulikki, ylitarkastaja, Etelä-Suomen lääninhallitus Koivulehto Mikko, Ohjelmakoordinaattori, Kehittämiskeskus Oy Häme (2007) Komulainen Pekka, Ohjelmajohtaja ( ), Kehittämiskeskus Oy Häme Korhonen Merja, lakimies, Hämeenlinnan kaupunki 8

10 Kämäräinen Hannu, hallinto- ja talousjohtaja, Hämeenlinnan perusturvakeskus Lehtimäki Vuokko, kehittämispäällikkö, Hämeenlinnan perusturvakeskus Oksa Jussi, hankintayksikön johtaja, Seutukeskus Häme Oy Räsänen Ari, yritysasiamies (Komulaisen sij., ), Kehittämiskeskus Oy Häme Selänpää Eveliina, toimitusjohtaja, yrittäjä, Hämeenlinna Valtonen Matti, perusturvajohtaja, Janakkala Ylikerälä Sirpa, vs sosiaalijohtaja (2006-), Hauho Edellä mainituista jäsenistä Korhonen, Kämäräinen, Lehtimäki ja Oksa muodostivat projektiryhmän projektipäällikön kanssa. Tuotteistus- sekä laatutyötä varten perustettujen työryhmien jäsenet on lueteltu raportin lopussa liiteosassa, kappale 4.2. Hankkeen hallinnoinnista on vastannut Hämeenlinnan perusturvakeskus, jossa projektipäällikkökin toimi. Hankkeen suunnitellut kokonaiskustannukset olivat euroa, josta yksityistä rahoitusta oli euroa. Se keräytyi mukaan tulleiden ei-julkisten palvelun tuottajien (yritykset, yhdistykset, säätiöt, liite 4.1.) tasasuuruisista maksuosuuksista. Valtionosuutta hanke sai euroa Sosiaalialan kehittämishankkeesta (Etelä-Suomen lääninhallitus). Seudun kunnat vastasivat eurosta (seutubudjetti) ja kyseinen osuus välittyi Kehittämiskeskus Oy Hämeen kautta. Kuntien maksuosuudet jakautuivat seuraavasti: Hanke raportoitiin neljän kuukauden välein välein Hämeenlinnan perusturvakeskuksen hallintoon sekä rahoittajille, Kehittämiskeskus OY Hämeelle ja Etelä-Suomen lääninhallitukselle. 9

11 2. PALVELUJEN PAKETOINTI - HANKKEEN TOIMINTA JA TULOKSET

12 2. PALVELUJEN PAKETOINTI - HANKKEEN TOIMINTA JA TULOKSET 2.1. TUOTTEISTAMINEN TUOTTEISTAMISEN KÄSITE PALVELUJEN YHTEYDESSÄ Tuotteistaminen on tuotteiden määrittelyä, jossa otetaan huomioon, mitä erilaisia palveluja asiakkaalle annetaan ja miten resurssien käyttö vaihtelee eri palveluissa. Hinta on erilainen riippuen resurssien käytöstä. Jokainen palvelu määritellään erikseen ja sille asetetaan tavoitteet, sisältö ja tarvittavat resurssit. Tuotantoyksiköissä tuotteistaminen lähtee liikkeelle yksikön perustoiminnan pohdinnasta. Tuotteistaminen edellyttää, että toiminnalla on selkeät tavoitteet ja että ne puretaan yksittäisiin palvelutilanteisiin. Tuotteistamistyössä on olennaista asiakkaiden ja asiakasryhmien sekä palveluiden ja palveluprosessien analysointi. (Majoinen ym. 2003, s. 62). Tuote on siten asiakkaalle toimitettava hyödyke, jonka sisältö ja käyttötarkoitus on määritelty. Tunnusomaista on, että sitä voidaan tuottaa samansisältöisenä useita kappaleita esim. kotihoidon kotikäynti, päivähoidossa alle 3 v. hoitopäivä tai vanhusten laitoshoidon hoivavuorokausi. Täten palvelutuotteella tarkoitetaan palvelua, jolla on hinta ja ennalta määritelty sisältö ja asiakas (tilaaja, käyttäjä) voi tutustua palvelun rakenteeseen ennen tilausta. (Vatanen, 2005). Tuote muodostuu erilaisista toiminnoista. Toiminnot voidaan hierarkisesti jakaa kolmeen ryhmään, ydin-, tuki- ja yleistukitoiminnoiksi. Keskeisimpiä toiminnoista ovat ydintoiminnot, jotka osallistuvat välittömästi palveluiden tuotantoon. Kivistön (Kivistö Arja, 2003, ) mukaan ydinpalvelu on toimintayksikön keskeisin tuote ja toimintayksikkö työskentelee näiden ydinpalvelujen tuottamiseksi asiakkaille. Ydinpalvelu on aina kohdistettu tietylle asiakkaalle ja asiakas on ydinpalvelun loppukäyttäjä. Ydinpalvelun tuottamiseksi tarvitaan lisäpalveluja eli tukipalveluja. Tukipalveluja kutsutaan avustaviksi palveluiksi, koska ne tukevat ydinpalvelun toteuttamista. Tukipalvelut voidaan tuottaa joko omassa toimintayksikössä tai hankkia yksikön ulkopuolelta. Tukipalvelut voidaan yksiselitteisesti kohdistaa tietylle ydinpalvelulle. Yleispalveluja ovat koko toimintakokonaisuuden tuottamat palvelut. Yleispalvelut eivät liity yksittäiseen ydinpalveluun eivätkä yksittäiseen asiakkaaseen. Yleispalvelut kohdistetaan tuotteille esim. vyörytyksillä. Yleispalveluja ovat mm. kiinteistön hoito, siivous, yleinen hallinto, kirjanpito, atk- ja koulutuspalvelut. Toiminto sisältää kuvauksen siitä, miten tuottaja (työntekijä, yksikkö, yritys, kunta) käyttää aikansa ja resurssinsa saavuttaakseen (yritystoiminnan) palvelutoiminnoille asetetut tavoitteet. Toiminnot ovat prosesseja, jotka kuluttavat annettuja resursseja tuottaakseen jonkin suoritteen. Prosessit sisältävät erilaisia työtehtäviä. (Kivistö Arja, 2003, ) 11

13 Tuote voi olla yhden palveluntuottajan tarjoama tai moniammatillisesti tuotettu palvelukokonaisuus. Yleisenä vaatimuksena tuotteille on, että ne ovat sekä toiminnallisesti että taloudellisesti järkeviä kokonaisuuksia, jotka syntyvät asiakkaiden tarpeisiin. Sosiaali- ja terveysalalla asiakkaan kuntoisuus määrittelee palvelutarpeen. Tuotteistamisella täten konkretisoidaan palvelu avaamalla se ja siten osoittamalla, mistä palvelu rakentuu eli mitä toimintoja se pitää sisällään. Tuotteistamisella myös yhdenmukaistetaan palveluja, jolloin sama palvelu / työ yksikön sisällä ja yksikköjen kesken on samanlainen TUOTTEISTAMISEN ORGANISOINTI JA TOIMINTATAPA Hankkeen yhtenä päätavoitteena oli luoda kilpailuedellytysten pohjaksi hyvinvointipalvelujen tuotteistus, sillä se on oleellinen tiedon lähde kilpailutusprosessissa hankinnan kohteen märittelyssä. Tuotteistamisprosessissa määritellään mm. palvelun tarkoitus ja kohderyhmä, mikä on tarjottavan palvelun laajuus, vaativuus, tarvittavat resurssit ja palvelun toteutustapa. Ohjausryhmä valitsi kuntien esittämien toiveiden pohjalta sosiaalipalvelut, jotka tuotteistettiin. Nämä palvelutuoteryhmät olivat vanhusten ja mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen, lastensuojelun ja lastenpäiväkotihoidon palvelut. Vanhusten laitos- ja kotihoito otettiin tuotteistettaviksi mukaan hankkeen puolivälissä. Kunkin tuoteryhmän tuotteistuksessa oli mukana joku tai jotkut seudun kunnista ja mukana olevista hoiva-alan yrittäjistä. Lasten päiväkotihoito oli ainoa tuoteryhmä, johon ei tullut mukaan yritysedustajaa. Tuotteistus toteutettiin tuotteistusryhmien kautta, jotka muodostuivat tuotteistettavan palvelun esimiehistä ja ulkopuolisten palvelun tuottajaorganisaatioiden omistajista ja esimiehistä. Heitä ohjasi projektipäällikkö. Esimiesten tehtävänä ja vastuulla oli hoitaa omilla alueillaan ja yksiköissään varsinaisen tuotteistusprosessin läpivieminen. Vanhusten palveluasumisen tuotteistus koski tavallista ja tehostettua palveluasumista sekä dementiahoivaa. Mielenterveyspuolelta mukana olivat palveluasumisen kuntouttava ja tehostettu sekä tuetun asumisen palvelukokonaisuudet. Lastensuojelusta tuotteistettiin arviointijakso, ammatillinen perhekoti ja laitoshoito. Sijaisperheeseen sijoitusprosessi tuotteistettiin ilman työajan seurantaa yksiköstä johtuneiden tilapäisten esteiden vuoksi. Henkilöstöresurssien seuranta, niiden tulkinta ja hyödyntäminen jäi yksikön omaksi jatkotyöksi. Lasten päiväkotihoidon tuotteistetut palvelukokonaisuudet olivat integroitu ryhmä, 0-3 vuotiaiden, 3-5 vuotiaiden ja esikouluikäisten ryhmät. Vanhusten laitoshoidosta ei eritelty muuta palvelukokonaisuutta (esim. lyhytaikaishoitoa tai yöhoito) hankkeen aikataulun riittämättömyyden takia. Kotipalvelusta tuotteistettiin säännöllisen, valvotun ja tehostetun kotipalvelun palvelukokonaisuudet. 12

14 TUOTTEISTAMISPROSESSIT YKSIKÖISSÄ TUOTERYHMITTÄIN Tämän hankkeen tuotteistusmetodi oli toimintotuotteistus. Syksyn 2004 aikana oli Hämeenlinnan seudulla selvitetty vanhusten asumispalvelujen toimintaa ja kustannuksia. Työn tavoitteena oli päästä ns. puitesopimuksista suoriteperusteisiin sopimuksiin. Edellisestä johtuen yksi valituista piloteista liittyi asumispalvelujen tarkempaan tuotteistamiseen ja laadun määrittelyyn. Seudun kaikki kunnat olivat olleet mukana Stakesin Valoa II hankkeessa, jossa määriteltiin valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset varhaiskasvatukselle. Koska ko. hanke oli jo seudullinen, päiväkotihoitopalvelut olivat luonteva pilotoitava hyvinvointipalvelu. Tuotehierarkian määrittely Projektipäällikkö otti tuotteistukseen sisällöntuotannon kehittämisen näkökulman, sillä ennen kustannuslaskentaa on syytä tarkastella toimintojen jakautumisen tarkoituksenmukaisuus. Toimintotuotteistuksen alussa yksiköissä selvitettiin asiakkaiden palvelutarpeet, millä perustalla, kenelle ja millä arvopohjalla palvelu toteutetaan. Ohjeen mukaan tämä mielessä pitäen tuli yksikön edetä työtoimintojen ja tehtävien luettelon laatimiseen. Tällä vastattiin kysymykseen, mitä työyksiköissä tehdään ja mitä siellä tapahtuu. Tätä avattiin aluksi luetteloimalla puhtaasti niitä toimintoja, joita työpäiviin kuuluu, kukin työntekijä itsellisesti. Tämän jälkeen ne oli tarkoitus laittaa yhteen ja käydä saatua listaa yhdessä läpi. Tehtiin tarkistukset, lisäykset, ym. Tässä vaiheessa määritettiin joissakin yksiköissä, mitkä näistä olivat ydintoimintoja, niiden alatoimintoja ja mitkä nimet kuvasivat niitä mahdollisimman osuvasti. Yleis- ja tukitoiminnot määritettiin joko tässä tai joissakin yksiköissä myöhemmin. Työyksikön koordinaattori, tmv, miten esimies yksikössään oli toiminnan suunnitellut, kokosi yhteen kaikki tämän osion luettelot, muokkasi toiminnot ja tehtävät sopivien (ehdotettujen) otsakkeiden alle ja koosteet yhteisiin palavereihin. Toimintoluetteloiden jälkeen aloitettiin toimintojen avaaminen. Mitä ne sisältävät eli mistä tehtävistä ne muodostuvat? Toimintolistaa tehdessä joissakin työyhteisöissä nousi keskusteluun erilaiset yksilölliset toimintokäytännöt tai eniten aikaa tai muita resursseja vievät tilanteet. Tämä oli joissakin yksiköissä alkuna laadulliselle pohdinnalle. Joissakin yksiköissä tätä vaihetta ei osattu hyödyntää laatuyön edistäjänä ja joissakin hankkeen tuotteistusryhmissä tässä kohdassa puurouduttiin eli jumiuduttiin joko perinteiseen käsitekaavaan laatutyöstä tai oltiin kykenemättömiä löytämään sisääntuloa saman suuntaiselle laatu- tai prosessikäsitykselle. Työajan ylöskirjaaminen sujui kaikin puolin helpommin, joustavammin ja totuudellisemmin yksikössä, joissa työntekijät olivat itse olleet määrittämässä, mitä mikäkin pää- tai alatoiminto pitää sisällään. Vaikutti siltä myös, että yksiköissä, joissa työntekijät olivat mukana alusta lähtien, he sitoutuivat asiaan ja kokivat esim. työajanseurannan mielekkääksi oman työnsä avaamiseksi, eivätkä kokeneet sitä esim. työnantajan kyttäämisenä. He näkivät sen keinona tuoda esille omaa työtään ja sitä kautta saada arvostusta. Työntekijöiden mukanaolo alusta (suunnittelu, aikataulutus, ym) saakka päivittäiseen työhön- 13

15 sä merkittävästi liittyvässä ja vaikuttavassa toiminnassa aiheuttaa tunteen vaikuttamisen mahdollisuudesta. Toimintojen avaaminen on kuitenkin pohjana, kun työyhteisöt, yksikön sisäisesti, yksikköjen kesken, ostava tai myyvä taho, löytävät toiminnoille ja tehtäville yhteiset nimet ja prosessit HENKILÖSTÖRESURSSIEN KARTOITUSTEN TOTEUTTAMINEN Henkilöstöresurssien kartoitus toiminnoittain eli työajan seuranta kuuluu oleellisena osana toimintotuotteistukseen. Sen avulla saadaan tietää henkilöstöresurssien jakauma toiminnoille. Tätä ennen on tärkeää määrittää, mitä tuloksia yksikön hallinto ja työntekijät odottavat ja haluavat saada. Samoin on syytä miettiä valmiiksi, miten niitä työyksikössä käsitellään. Edellisten merkitys korostuu erityisesti sitoutumisen ja sitouttamisen näkökulmasta ja sitä myötä saatujen tulosten oikeellisuudessa. Projektipäällikkö kiersi hankkeen alussa kaikissa mukana olleissa kunnissa tapaamassa sosiaali- ja perusturvajohtajia, jotka esittivät kuntaansa palvelevan toiveen tuotteistettavan palvelun suhteen. Kuntakohtaisia mahdollisia omia odotuksia hankkeelle ei esitetty tai käsitelty missään yhteydessä. Seurannassa käytetyt taulukot ja ohjeet Työajan seurantalomakkeet laaditaan tehdyn toimintohierarkian pohjalta. Niin tässäkin hankkeessa. Taulukkoa laatiessa huomioitiin eri työvuorot. Jos työyhteisössä toimittiin myös ilta- tai yövuoroissa, niille tehtiin omat taulukot. Taulukoihin määritettiin etukäteen myös se aikaväli, jolla työajan toteutumista kirjattiin ylös (10 min - ½ h). Se saattoi vaihdella esimerkiksi vuorokauden eri aikoina tai tiettyinä toistuvina hektisinä aikoina. Työn suorittajat olivat tässä asiantuntijoita ja päättivät seurantojen välit. Projektipäällikkö laati työajan seurantaan liittyvän ohjeistuksen. Kustakin tuotteistetusta palvelukokonaisuudesta on omat osaraporttinsa, joissa on tarkemmin avattu tuotteistusprosessia ja eri ohjeet ja taulukot ovat liitettyinä. Seuraavina ovat esimerkit työajan seurantalomakkeesta (kuva 1.) ja koontilomakkeesta, (johon edellisestä yhteenlasketut kunkin työntekijän minuutit ovat siirrettyinä, kuvat 2 ja 3), miltä ne näyttivät. Työajan seurannat kirjattiin manuaalisesti päivittäin / vuorottain ylös. Koosteet näistä siirrettiin excel- taulukoihin, joissa projektipäällikön laatimat laskentakaavat olivat valmiina. Taulukoihin laadittiin grafiikka ammattiryhmittäin / kukin toiminto. 14

16 Kuva. 1 Työajanseurantalomake, Vanhusten palveluasuminen 15

17 Kuva 2. Työajan seurannan koontilomake, Vanhusten palveluasuminen Kuva 3 Työajan seurannan koontilomake, Lastensuojelun laitoshoito 16

18 Edellä esitetyissä lomakkeissa valkoiset alueet kuvaavat välittömiä toimintoja eli niitä toimintoja, jotka tehdään asiakkaan kanssa tai asiakkaalle lähityöskentelyssä. Sen visualisointi em. tavalla edesauttoi toteutuneen työn merkintöjen ylöskirjaamisessa. Työajasta voitiin saada esimerkiksi seuraavanlaisia kaavioita tutkittaviksi työyhteisöön: 17

19 Kukin mukana ollut yksikkö sai koko Excel-aineiston, jossa oli henkilöstöresurssien jakaumat ammattiryhmittäin ja toiminnoittain, ja niille kaaviot. Kaavioita oli n / yksikkö. Näitä työajan seurannasta saatuja prosentteja ja kaavioita voidaan käyttää hyvinkin monipuolisesti mm. palvelukokonaisuuden arviointiin, työn ja työyhteisön toiminnan kehittämiseen sekä tuote- ja laatumäärittelyjen tekemiseen, ja tietysti kustannuslaskentaan. Tässä raportissa ei ole prosenttilukuja esitelty eri tuotteittain, koska yksiköitä oli mukana yhteensä 36 ja tuoteryhmiä kuudesta yhdeksään riippuen, miten tuote halutaan määrittää ja tuotemäärittelyjä tehtiin 18. Liitteenä olevia mukana olleita tahoja voi lähestyä tarkempien aineistojen saamiseksi TUOTTEISTAMISPROSESSIN HYÖTY PALVELUYKSIKÖSSÄ JA HALLINNOS- SA Excel-taulukoiden hyödyntäminen nyt ja jatkossa Hankinta- ja kehittämisnäkökulmasta tulivat esille moninaiset asiat. Suurin osa oli työyksiköille kehittämisen pohjaksi jäävää aineistoa, johon esim. työajan seurannan tuloksia voi käyttää hyvin monipuolisesti. Se vaatii asiaan paneutumista. Hankkeessa on käyty resurssijakaumien tuloksia läpi tuotteittain ja yksiköittäin sitä haluavien esimiesten kanssa. Henkilöstöresurssien jakaumia voi katsoa mm. seuraavista näkökulmista: Miten toiminta ja vastuu jakautuvat ammattiryhmien kesken Miten esimiehen rooli näyttäytyy (mikäli oli tehnyt oman työaikaseurantansa) Miten ydintoiminnot ovat suhteessa tuki- ja yleistoimintoihin Kertovatko toimintojen keskinäinen suhde ja kaaviot yleensä työstä, asiakkaista, heidän iästään ja tilanteestaan Mitä esimerkiksi nk. 0-pylväät kertovat; jos tuotteelle ja seurantaankin tarpeelliseksi määritetty toiminto ei kuitenkaan näy? Toisaalta, kun kyseinen seurantajakso on ollut vain osa kokonaistoimintaa / vuosi, siitä voi puuttua koulutusasiat, ym. Täten kannattaa pohtia yhdessä, miten esim. täydennyskoulutukseen liittyvä määrä toteutetaan; otetaanko sijaisia, jätetäänkö joitakin päivittäisiä toimintoja pois, vähemmälle, tmv, eli missä työntekijävajaus näkyy. Mikäli asiakkaalle käytettyä työaikaa on seurattu asiakkaan omalla seurantalomakkeella, kaavioista saadaan näkyviin hänen avun tarpeensa, kohdentuminen ja määrä. Jatkossa Excel-taulukkoa voi käyttää myös yksittäin tietyn päätoiminnon työajanseurantaan. Silloin se ei ole suhteessa kokonaistyöaikaan, vaan toimintona itseensä. Tämän sisällön keskinäistä asetelmaa voi verrata aiempaan, prosentteina ilman aikavertailuja kokonaistoimintaan. 18

20 Työajanseurannasta voi tehdä myös nk. ideaalimallin, jolloin asettaa sinne tuntijakaumat siten kuin haluaisi suunnata toimintaa, tekee tallennuksen. Tämän jälkeen voi työyhteisössä pohtia yhdessä, miten toimintoja tulee muuttaa, jotta päästään ideaalimallin mukaiseen toimintaan; mistä pylväästä otetaan, mihin ja miten. Yksikön seurantaa koskevat tiedot kannattaa tallentaa kokonaisuutena, jolloin niitä voi käyttää seuraavina vuosina. Kun lisää entisten lukujen paikalle uudet kartoitustulokset, muuttuvat samalla kaaviot. Tallentamalla nämä eri vuosiluvulla, saa vertailuaineistoa aiempaan. Näin voi jatkossa seurata mahdollisia muutoksia esim. laadullisen intervention jälkeen. Halutessaan verrata toisen yksikön kanssa aineistoaan (benchmarking), on syytä sitä ennen katsastaa mahdolliset erot työajanseurantalomakkeiden täytössä. Erot eivät todennäköisesti ole suuria lopullisen aineiston suhteen, mutta hyvä kuitenkin on tarkastus tehdä. Yksikkökohtaisia tuloksia ja niistä esille tulleita päällimmäisiä kehitämistarpeita tarkateltiin erikseen projektipäällikön ja sitä haluavien esimiesten kanssa. Hallinto ja kustannuslaskenta Hallinto voi tehdä saatuja henkilöstön resurssijakaumien seurantoja hyödyntäen palvelukokonaisuuden kustannusselvityksen ja laskea tuote- tai suoritepohjaisen hinnan. Tällöin tulee tulosvastaavan, taloushallinnosta vastaavan tai työryhmän määrittää muiden resurssien jakauma. Tämä tarkoittaa, että määritetään esimerkiksi prosentuaaliset osuudet, jos tarkkoja lukuja ei ole käytettävissä, miten käytettävän tilikartan mukaiset kustannuserät jakautuvat toiminnoille (ydin-, tuki- ja yleistoiminnot). Tässä prosessin vaiheessa määritetään niiden henkilöstön ammattiryhmien, hallinnon ja muiden työntekijöiden työajan jakauma vyörytyksinä toiminnoille, joista ei ole käytettävissä työajanseurantatietoja ja/tai mikäli em. ryhmät käyttävät työaikaansa myös muille tuotteille. Lisäksi tulee huomioida mahdolliset ostopalvelut tai omat myytävät palvelut, ym. Kustannusselvitykset tehdään eri tavoin riippuen toimintasektorista ja organisaation kustannuslaskentajärjestelmästä. Yhtenäistä valtakunnallista laskentataulukkoa tai kaaviota ei ole. Tässä hankkeessa ei ollut tavoitteena kustannuslaskennan teko. Laskennan yhteydessä toimintojen keskinäisen suhteen tarkoituksenmukaisuuteen on syytä kiinnittää huomiota. Vinoutuneet jakaumat voivat vääristää kustannusjakaumaa. Projektipäällikkö teki lastensuojelun laitoshoidon puolella työaikaseurantojen Excel-taulukosta suorat linkit laatimaansa yksinkertaiseen kustannuslaskentapohjaan. Sen on tarkoitus toimia esimerkkipohjana joustavoittamaan ja nopeuttamaan kustannusten jakauman selvittelyä (liite 5.5.). Kukin mukana ollut palveluntuottajaorganisaatio voi muokata tämän tuotteelleen sopivaksi. Kustannukset toiminnoille voi laskea hyvinkin yksinkertaisella tavalla ja muuntamalla esim. mainitun taulukon idea omalle tuotteelle. Palveluasumisen yhteydessä ongelmaksi muodostuu se, että ainakin Hämeenlinnan seudulla palveluasumisyksiköissä oli eri hoitoi- 19

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

LASTEN PÄIVÄKOTIHOIDON JA PÄIVÄKODISSA TAPAHTUVAN ESI- OPETUKSEN TUOTTEISTUS HÄMEENLINNAN SEUDULLA 2005-2006

LASTEN PÄIVÄKOTIHOIDON JA PÄIVÄKODISSA TAPAHTUVAN ESI- OPETUKSEN TUOTTEISTUS HÄMEENLINNAN SEUDULLA 2005-2006 HÄMEENLINNAN SEUTUKUNTA ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS LASTEN PÄIVÄKOTIHOIDON JA PÄIVÄKODISSA TAPAHTUVAN ESI- OPETUKSEN TUOTTEISTUS HÄMEENLINNAN SEUDULLA 2005-2006 TUOTTEISTUS, LAATU JA KILPAILUTTAMINEN HANKKEEN

Lisätiedot

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Turun seudun palvelustrategiatyö Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden tuottamistavat Kaarinan kaupunki tuottaa pääosan sosiaalija

Lisätiedot

YMPÄRIVUOROKAUTISEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN HANKINTA PUITEJÄRJESTELYNÄ

YMPÄRIVUOROKAUTISEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN HANKINTA PUITEJÄRJESTELYNÄ Kiteen kaupunki TARJOUSPYYNTÖ Perusturvalautakunta 29.9.2014 YMPÄRIVUOROKAUTISEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN HANKINTA PUITEJÄRJESTELYNÄ Kiteen kaupunki (jäljempänä tilaaja ) pyytää tarjousta Hilma-ilmoituskanavassa

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN TUETUN ASUMISEN JA PALVELU- ASUMISEN TUOTTEISTUS HÄMEENLINNAN SEUDULLA 2005-2006

MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN TUETUN ASUMISEN JA PALVELU- ASUMISEN TUOTTEISTUS HÄMEENLINNAN SEUDULLA 2005-2006 HÄMEENLINNAN SEUTUKUNTA ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN TUETUN ASUMISEN JA PALVELU- ASUMISEN TUOTTEISTUS HÄMEENLINNAN SEUDULLA 2005-2006 TUOTTEISTUS, LAATU JA KILPAILUTTAMINEN HANKKEEN

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEN TUOTTEISTUS HÄMEENLINNAN SEUDULLA 2005-2006 TUOTTEISTUS, LAATU JA KILPAILUTTAMINEN HANKKEEN OSARAPORTTI

VANHUSTEN PALVELUASUMISEN TUOTTEISTUS HÄMEENLINNAN SEUDULLA 2005-2006 TUOTTEISTUS, LAATU JA KILPAILUTTAMINEN HANKKEEN OSARAPORTTI HÄMEENLINNAN SEUTUKUNTA ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS VANHUSTEN PALVELUASUMISEN TUOTTEISTUS HÄMEENLINNAN SEUDULLA 2005-2006 TUOTTEISTUS, LAATU JA KILPAILUTTAMINEN HANKKEEN OSARAPORTTI Ritva Harjula Projektipäällikkö

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

KOTIPALVELUN TUOTTEISTUS HÄMEENLINNAN SEUDULLA 2006-2007 TUOTTEISTUS, LAATU JA KILPAILUTTAMINEN HANKKEEN OSARAPORTTI

KOTIPALVELUN TUOTTEISTUS HÄMEENLINNAN SEUDULLA 2006-2007 TUOTTEISTUS, LAATU JA KILPAILUTTAMINEN HANKKEEN OSARAPORTTI HÄMEENLINNAN SEUTUKUNTA ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS KOTIPALVELUN TUOTTEISTUS HÄMEENLINNAN SEUDULLA 2006-2007 TUOTTEISTUS, LAATU JA KILPAILUTTAMINEN HANKKEEN OSARAPORTTI Ritva Harjula Projektipäällikkö

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

INNOVATIIVISET HANKINNAT JA PITKÄAIKAISASUNNOTTOMIEN ASUMISPALVELUJEN KILPAILUTUS. 9.12.2013 Kari Salovaara

INNOVATIIVISET HANKINNAT JA PITKÄAIKAISASUNNOTTOMIEN ASUMISPALVELUJEN KILPAILUTUS. 9.12.2013 Kari Salovaara INNOVATIIVISET HANKINNAT JA PITKÄAIKAISASUNNOTTOMIEN 9.12.2013 Kari Salovaara INNOVATIIVISET HANKINNAT Lähtökohdat Sosiaalipalvelujen tuottavuuden parantaminen ja palvelurakenteiden kehittäminen edellyttävät

Lisätiedot

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Palvelujärjestelmän ongelmia (Ala-Nikkola & Sipilä 1996) Palvelut ja etuudet ovat joustamattomia

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona

Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona Miksi palveluseteli? Lisää asiakkaan/hänen läheistensä valinnan mahdollisuuksia ja vahvistaa itsemääräämisoikeutta

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Edullisuusvertailun ja tuotteistamisen periaatteet palveluasumisessa

Edullisuusvertailun ja tuotteistamisen periaatteet palveluasumisessa Edullisuusvertailun ja tuotteistamisen periaatteet palveluasumisessa 5.11.2012Tero Tyni, erityisasiantuntija, sosiaali-ja terveystoimi Tero.Tyni@kuntaliitto.fi 09 771 2246 Sisältö: Tuotteistaminen Mitä

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ SOSIAALIHUOLLON PALVELUJEN TUOTTEISTUSPERIAATTEET VUONNA 2016

FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ SOSIAALIHUOLLON PALVELUJEN TUOTTEISTUSPERIAATTEET VUONNA 2016 FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ SOSIAALIHUOLLON PALVELUJEN TUOTTEISTUSPERIAATTEET VUONNA 2016 1 Sisällys TUOTTEISTUKSEN LÄHTÖKOHDAT... 3 HALLINNON KUSTANNUSTEN

Lisätiedot

RAVA -tiedon hyödyntäminen kunnallisessa organisaatiossa

RAVA -tiedon hyödyntäminen kunnallisessa organisaatiossa RAVA -tiedon hyödyntäminen kunnallisessa organisaatiossa KIRSI HYNNINEN, KOTIHOIDON ESIMIES VARKAUS-JOROINEN SOSIAALI - JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA -ALUE Tervehdys Joroisista Joroinen sijaitsee

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän

Lisätiedot

Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011

Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011 Mari Patronen projektijohtaja Tampereen kaupunki/ tilaajaryhmä/ ikäihmisten palvelut T A M P E R E E N K A U P U N K I Kaupungin

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Kumppanuudella tuloksiin. 8.5.2012 Paavo Voutilainen sosiaalijohtaja

Kumppanuudella tuloksiin. 8.5.2012 Paavo Voutilainen sosiaalijohtaja Kumppanuudella tuloksiin 8.5.2012 Paavo Voutilainen sosiaalijohtaja Suunnitelmallista kehittämistä Sosiaaliviraston palvelustrategian määrittely alkoi vuonna 2005 ja lopullinen versio hyväksyttiin vuoden

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN TUOTTEISTUS HÄMEENLINNAN SEUDULLA

LASTENSUOJELUN TUOTTEISTUS HÄMEENLINNAN SEUDULLA HÄMEENLINNAN SEUTUKUNTA ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS LASTENSUOJELUN TUOTTEISTUS HÄMEENLINNAN SEUDULLA ARVIOINTIJAKSON, AMMATILLISEN PERHEKOTIHOIDON, LAITOS- HOIDON JA SIJAISPERHEESEEN SIJOITUSPROSESSIN

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto 22 27.05.2015. Erityisryhmien asumispalvelujen kilpailuttaminen SOTETIJ 22 STLTK 19.05.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto 22 27.05.2015. Erityisryhmien asumispalvelujen kilpailuttaminen SOTETIJ 22 STLTK 19.05. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto 22 27.05.2015 Erityisryhmien asumispalvelujen kilpailuttaminen SOTETIJ 22 STLTK 19.05.2015 46 Joensuun sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alue järjestää

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Juha Myllymäki Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy

Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy 1 2 Mikä on Tampereen Kotitori? Kaupunki tilaajana Palveluiden myöntämisen kriteerit ja

Lisätiedot

kokemuksia palvelusetelistä

kokemuksia palvelusetelistä Päijäthämäläisiä kokemuksia palvelusetelistä 31.5.2010 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen i i l kehitys ry Palveluneuvontaa ikääntyville Taustaa Lahden seudun palvelusetelikokeilu

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Ravintolapalveluverkoston Hyvää Pataa - tapaaminen 7.6.2010 Merja Salminen/Design LiMe Oy Mikä on laatujärjestelmä

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

Mitä tutkijat ehdottavat

Mitä tutkijat ehdottavat Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/8 15.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/8 15.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) 338 Palvelusetelitoiminnan vakinaistaminen alle 65-vuotiaiden sosiaalihuoltolain mukaisen palveluasumisen järjestämistapana 1.1.2014 alkaen HEL 2013-011715 T

Lisätiedot

Laitoshoidosta omaan kotiin Kustannusselvitys - laskentakaava Kunnan näkökulmia Liisa Rosqvist vanhustenhuollon johtaja

Laitoshoidosta omaan kotiin Kustannusselvitys - laskentakaava Kunnan näkökulmia Liisa Rosqvist vanhustenhuollon johtaja Kustannusselvitys - laskentakaava Kunnan näkökulmia Liisa Rosqvist vanhustenhuollon johtaja 19.3.2014 Valtakunnallinen tavoite laitoshoidon vähentäminen Kunnat tarvitsevat suunnittelussa taloudellisten

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUJEN LAITOSHOIDON TUOTTEISTUS HÄMEEN- LINNAN SEUDULLA 2006-2007 TUOTTEISTUS, LAATU JA KILPAILUTTAMINEN HANKKEEN OSARAPORTTI

VANHUSTEN PALVELUJEN LAITOSHOIDON TUOTTEISTUS HÄMEEN- LINNAN SEUDULLA 2006-2007 TUOTTEISTUS, LAATU JA KILPAILUTTAMINEN HANKKEEN OSARAPORTTI HÄMEENLINNAN SEUTUKUNTA ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS VANHUSTEN PALVELUJEN LAITOSHOIDON TUOTTEISTUS HÄMEEN- LINNAN SEUDULLA 2006-2007 TUOTTEISTUS, LAATU JA KILPAILUTTAMINEN HANKKEEN OSARAPORTTI Ritva Harjula

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO

JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO JULKISEN JA YKSITYISEN YHTEISTYÖ VAIKUTTAVAT TOIMINTAMALLIT SOTE PALVELUIDEN ARVOVERKOSTOISSA (JYVÄ) JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO Martti

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Tuotteistaminen yhteistoiminta-alueella

Tuotteistaminen yhteistoiminta-alueella Tuotteistaminen yhteistoiminta-alueella Alustus kuntatalossa KUNTALIITOSVERKOSTON JA YHTEISTOIMINTA- ALUEVERKOSTON TAPAAMINEN Tero Tyni, tero.tyni@kuntaliitto.fi Erityisasiantuntija, Kuntatalous Puhelin

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum. Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi Smartum kumppanikunnat Jyväskylän kaupunki ja seudun kunnat 2008 lähtien

Lisätiedot

Kehitysvammaisten ympärivuorokautisen palveluasumisen kilpailuttaminen

Kehitysvammaisten ympärivuorokautisen palveluasumisen kilpailuttaminen Kehitysvammaisten ympärivuorokautisen palveluasumisen kilpailuttaminen Sote 38/15.3.2016 Sote 222/15.12.2015 Sote 111/23.6.2015 Riihimäen kaupunki ostaa kehitysvammaisten autettua palveluasumista yksityisiltä

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Helsingin kaupungin kestävien hankintojen edistämiseen liittyvästä konsulttityöstä

Helsingin kaupungin kestävien hankintojen edistämiseen liittyvästä konsulttityöstä TARJOUS: Helsingin kaupungin kestävien hankintojen edistämiseen liittyvästä konsulttityöstä Tilaaja: Helsingin kaupungin Ympäristökeskus Y- tunnus: 2021256-6 PL 500 Helsingin kaupunki 00099 Tarjottavan

Lisätiedot

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Kattavaa seurantatietoa palvelusetelin käytöstä 29 kunnassa 7.9.2012 Smartum Oy:n palvelusetelin asiakastilanne (väestöpohjaluku) Tampere

Lisätiedot

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 17.3.2011 Tampere 18.3.2011 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla erittäin vahva kysyntäasema, joissain

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

VAVAn asiakas- ja henkilöstöpalautejärjestelmän kehittäminen. Projektityö Riitta Matikainen

VAVAn asiakas- ja henkilöstöpalautejärjestelmän kehittäminen. Projektityö Riitta Matikainen VAVAn asiakas- ja henkilöstöpalautejärjestelmän kehittäminen Projektityö Riitta Matikainen 11.3.2015 VAVAn asiakaspalveluja, joista tarve Vanhusten saada palautetta neuvonta, ohjaus ja palvelutarpeen arviointi

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

Sosiaalialan tuotteistaminen tietojärjestelm 19.5.2008

Sosiaalialan tuotteistaminen tietojärjestelm 19.5.2008 Sosiaalialan tuotteistaminen tietojärjestelm rjestelmää hyväksik ksikäyttäen 19.5.2008 Sanna Hämäläinen Sosiaalitoimen atk-koordinaattori Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Alkuselvittelyt

Lisätiedot

uvut 1. Käyty / ei käyty 2. Talouden tasapainottamisohjelman toteutuma 3. Ohjeiden päivittäminen ja uusien toimintojen käyttöön 4.

uvut 1. Käyty / ei käyty 2. Talouden tasapainottamisohjelman toteutuma 3. Ohjeiden päivittäminen ja uusien toimintojen käyttöön 4. Hallintopalvelukeskuksen toiminnallisten tavoitteiden toteuma 1.1. 31.7.2015 Hallintolautakunta (=valtuustoon nähden sitovia) Sitovat tavoitteet Mittarit/Tunnusl uvut Mittarin tulos/ 7/2015 Henkilöstön

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliitto pyytää tarjoustanne työterveyspalveluiden tuottamisesta Etelä- Savon maakuntaliiton tarpeisiin.

Etelä-Savon maakuntaliitto pyytää tarjoustanne työterveyspalveluiden tuottamisesta Etelä- Savon maakuntaliiton tarpeisiin. TARJOUSPYYNTÖ TYÖTERVEYSPALVELUT Etelä-Savon maakuntaliitto pyytää tarjoustanne työterveyspalveluiden tuottamisesta Etelä- Savon maakuntaliiton tarpeisiin. Etelä-Savon maakuntaliitto on 14 eteläsavolaisen

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

TUOTTEISTUKSELLA JA TULOKSELLISUUDEN MITTAAMISELLA LISÄÄ VAIKUTTAVUUTTA PALVELUTUOTANTOON

TUOTTEISTUKSELLA JA TULOKSELLISUUDEN MITTAAMISELLA LISÄÄ VAIKUTTAVUUTTA PALVELUTUOTANTOON TUOTTEISTUKSELLA JA TULOKSELLISUUDEN MITTAAMISELLA LISÄÄ VAIKUTTAVUUTTA PALVELUTUOTANTOON Kuntapalvelut puntarissa laadulla vaikuttavuutta? Porin yliopistokeskus 21.10.2010 Tero Erityisasiantuntija (kuntatalous)

Lisätiedot

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Kaupunginhallitus 5.10.2015 Liite 1 305 MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Yleistä Hankintasääntö on Mikkelin kaupungin yleinen hankintaohje. Hankinnalla tarkoitetaan kaikkea Mikkelin kaupungin varoin

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Hinnoittelu ja kustannuslaskenta; tuloksia sosiaali- ja terveydenhuollon yrittäjäfoorumin työskentelystä

Hinnoittelu ja kustannuslaskenta; tuloksia sosiaali- ja terveydenhuollon yrittäjäfoorumin työskentelystä TEHOKKUUTTA PALVELUTUOTANTOON Huippuseminaari 26.11.2009 Hinnoittelu ja kustannuslaskenta; tuloksia sosiaali- ja terveydenhuollon yrittäjäfoorumin työskentelystä Vesa Ekroos KTM 4.12.2009 Vesa Ekroos 1

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

Tuottavuutta ja työhyvinvointia palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus päivähoitopalveluissa

Tuottavuutta ja työhyvinvointia palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus päivähoitopalveluissa Tuottavuutta ja työhyvinvointia palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus päivähoitopalveluissa Palveluinnovaatiot ja tuottavuus -seminaari 21.11.2011 Pirjo Tuosa pirjo.tuosa@jkl.fi Esityksen

Lisätiedot

Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän näkökulma Jyväskylässä

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Vanhus- ja vammaispalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä 30.11.2010 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö, Astu hanke (Asiakas-tuottajamalli) riitta.pylvanen@jykes.fi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, Jykes Oy Palvelusetelin

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Miten ja miksi rakennetaan onnistunut hankintatoimi?

Miten ja miksi rakennetaan onnistunut hankintatoimi? Miten ja miksi rakennetaan onnistunut hankintatoimi? FCG Konsultointi Sirpa Korhonen 23.3.2017 Page 1 Tulevaisuuden kunta Tulevaisuuden kunta rakentuu elinvoimasta, sivistyksestä ja hyvinvoinnista. Hankintoja

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot