Helsinki 2007 ISBN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsinki 2007 ISBN 978-952-213-313-7"

Transkriptio

1 Erikoissairaanhoidon palvelujen tuotteistus Suomessa 209A Lonkan, polven tai nilkan tekonivelleikkaus, ei uusintaleikkaus TUOTTAJA 1 TUOTTAJA 2 TUOTTAJA 3 Standardituotteistus (+/ ) kyllä Standardituotteistus (+/-) kyllä Standardituotteistus (+/-) kyllä Hinta Hinta Hinta DRG-paino (full) 3,19 DRG-paino (full) 3,51 DRG-paino (full) 2,72 Tehokkuusindeksi 108 Tehokkuusindeksi 92 Tehokkuusindeksi 120 Kustannusrakenne Kustannusrakenne Kustannusrakenne Implantti Implantti Implantti Toimenpide Toimenpide Toimenpide Vuodeosastohoito Vuodeosastohoito 787 Vuodeosastohoito Laboratorio 244 Laboratorio 174 Laboratorio 213 Kuvantamistutk. 200 Kuvantamistutk. 257 Kuvantamistutk. 263 Muu 15 Muu 50 Muu Helsinki 2007 ISBN

2 Janne Aaltonen Seppo Jaatinen Tuula Talvinko Martti Virtanen Ilkka Vohlonen sekä työryhmät 1. painos ISBN (painettu) ISBN (pdf) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2007 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09)

3 Sisältö 1 Lukijalle 5 2 Johdanto 6 3 Tiivistelmä Tausta Tavoitteet Aineisto ja menetelmät Tilaajat ja tuottajat Tuotteistuksen nykytila Budjetointi Muualla käytetyt tuotteistusmallit Tuotteistuksen tavoitteet ja lähtökohdat Potilastietojen merkitys tuotteistuksessa Kustannuslaskennan merkitys tuotteistuksessa Palvelutuotannon laatu Erikoissairaanhoidon tuotteistusta kuvaavat suositukset 14 OSA I TAUSTA JA NYKYTILA 21 4 Tausta ja tarkoitus 21 5 Aineisto ja menetelmät Työryhmät Loppuraportti Hankkeen muu sisältö 27 6 Erikoissairaanhoidon palvelujen tuotanto ja rahoi tus 29 7 Erikoissairaanhoidon tuotteistuksen nykytila ja on gelmat Tuotannon suunnittelu ja budjetointi Tuotteistuksen ja hinnoittelun eroja aiheuttavat tekijät 37 8 DRG-pohjainen tuotteistus Mikä on DRG-ryhmitys ja mihin se perustuu? NordDRG ja siihen liittyvä kustannuslaskenta Kuinka DRG-painoja voi käyttää hinnoittelussa? NordDRG-järjestelmän hallinto 43 Erikoissairaanhoidon palvelujen tuotteistus Suomessa 3

4 9 Erikoissairaanhoidon tuotteistus muualla maail massa Tuotteistukselle asetettavat tavoitteet ja vaati mukset Ketä varten tarvitaan tuotteistusjärjestelmää? Tilaajan toiveet tuotteistuksen osalta Riskin jakautuminen erilaisissa tuotteistusmalleissa Potilastietojen kirjaamisen nykytila Auditointi Kustannulaskennan nykytila Erikoissairaanhoidon palveluntuottajan (kuntayhtymän) kustannuslaskenta Palvelujen ohjaaminen ja tuotevastuu Palvelutuotannon laatu 60 OSA II HANKERAPORTIN SUOSITUKSET Erikoissairaanhoidon tuotteistujärjestelmän rakenne ja sisältö Tuotteistusjärjestelmää koskeva pääperiaate Tuotteistuksessa noudatettavat muut periaatteet NordDRG-tuotteistusjärjestelmän hallinnointi ja ylläpito Potilastietojen kirjaaminen Luokitusten ylläpitämistä koskeva suositus Diagnoosi- ja toimenpidekirjaamista koskevat suositukset Auditiointia ja sertifiointia koskevat suositukset Erikoissairaanhoidon kustannuslaskenta Kustannusten kohdistamisessa noudatettavat suositukset Toimintaohjeet NordDRG-tuotteistusjärjestelmän käyttöönotto, arviointi ja kehittäminen Kustannusten kohdistamiseen liittyviä näkökohtia Kustannuslaskentajärjestelmän dokumentointi Liitteet Esimerkki NordDRG-ryhmittelyn mukaisesta palvelulaskutuksesta Esimerkki NordDRG-tuotteen kustannusrakenteesta SATU-hankkeen työryhmät ja yhteyshenkilöt SATU-loppuraportin lausunnonantajat 86 4

5 1 Lukijalle Tässä raportissa kuvataan FCG Efekon vuosina toteuttaman SA- TU-hankkeen tu lok set ja suositukset koskien erikoissairaanhoidon tuotteistusta, kustannuslaskentaa ja näi den pohjana olevien tietojen kirjaamista. Luvussa 2 esitetään johdanto aiheeseen. Luku 3 on tiivistelmä koko raportista. Luvussa 4 ku va taan hankkeen tausta ja tarkoitus, luvussa 5 aineisto ja menetelmät. Luvuissa 6 13 käy dään läpi tuotteistuksen, kustannuslaskennan ja kirjaamisen nykytila sekä kuvataan tuot teis tuk sen periaatteita, tavoitteita ja olemassa olevia ratkaisumalleja. Luvuissa esitetään suo situkset erikoissairaanhoidon yhtenäisen tuotteistuksen toteuttamiseksi sekä tätä tu kevan kustannuslaskennan ja kirjaamisen ratkaisuiksi. Luvussa 17 tuodaan esille tuotteistuksen ja kus tannuslaskennan kehittämisen toimintaohjeita. Erikoissairaanhoidon tuotteistuksen standardointityö ei pääty tähän raporttiin vaan vasta al kaa tästä. Erityisesti kustannuslaskennan ja kirjaamisen yhdenmukaistamistoimenpiteitä tu lee edelleen kehittää. Kustannuslaskennasta tarkemmin kiinnostunutta lukijaa kehoitetaan pereh ty mään erityisesti Kanadan Ontarion osavaltion kustannuslaskentaohjeistoon (Ontario Guide to Case Costing: ja Ruotsin kuntaliiton vastaavaan oh jei stoon (Sveriges Kommuner och Landsting. Nationella KPP-principer: Kostnad Per Pati ent. Stockholm 2006: Erikoissairaanhoidon palvelujen tuotteistus Suomessa 5

6 2 Johdanto Erikoissairaanhoidon palvelut tuotetaan Suomessa toistaiseksi pääosin julkisesti sairaanhoitopiirien kunta yhtymien toimesta. Tulevaisuudessa on odotettavissa, että terveyspalvelujen tuo tantoa EU-alueella ava taan ja kilpailua syntyy myös yksityisten ja nykyisin julkisten tuot ta jien sekä eri julkisten palvelutuottajien välille. Markkinoiden avautuminen antaa suomalaisille palvelu tuottajille mahdollisuuden tarjota laadukkaita palveluja kilpailukykyiseen hintaan mui den EU-maiden potilaille. Mikäli tällä tavoin voidaan rahoittaa palvelujärjestelmän kiinteitä kus tannuk sia on tämä mitä suurimmassa määrin myös suomalaisten potilaiden etu. Toisaalta ra jojen avautuminen johtanee jossain määrin myös suomalaisten potilaiden palvelukysynnän oh jautumiseen muihin maihin, ainakin mikäli palvelujen saatavuus tai laatu eivät asiakas näkökulmasta ole Suomessa kansainvälisesti vertailukelpoisia. Rajat ylittävä kilpailu on arki päi vää jo esimerkiksi Hollannissa, jossa kasvava osa potilaita hoidetaan belgialaisten palvelutuottajien toimesta. Suomessa sairaanhoitopiirien ja sairaaloiden työnjakoa ja erikoistumista on peräänkuulutettu useiden vuo sien ajan. Kaikkia palveluja ei ole tehokasta eikä laadukastakaan tuottaa kai kissa sairaanhoitopiireissä. Muun muassa STA- KES:n PERFECT-hanke on osoittanut mer kit tä viä laatueroja eri sairaaloiden välillä. Joidenkin sairaanhoitopiirien välillä on saatu sovittua työnjaosta ja potilaan mahdollisuudesta valita hoitopaikka, mutta laajemmin tältä osin on vielä merkittävää ke hit tämis- ja tehostamispotenti aalia. Yksityisen palvelutuotannon rooli on viime vuosina merkittävästi vahvistunut. Oletettavaa on, että se jatkaa vahvistumistaan samalla kuin julkisen ja yksityisen palvelutuotannon raja hä märtyy. Perinteisiä julkisia palveluntuottajia ohjataan ja johdetaan yritysmäisemmin, koska sillä tavoin voidaan saavuttaa merkittäviä tuottavuushyötyjä. Esimerkkinä tässä yhteydessä on usein käytetty Tekonivelsairaala Coxaa. Voidaan myös kysyä, että kun aiemmin julkisena viranomaistuotantona tuotetut palvelut on varsin laaja-alaisesti liikelaitostettu tai yhtiöitetty (esim. Posti- ja telelaitos, sähkö- ja vesilaitokset, Valtion kiinteistöomistus), onko tarpeellista tai edes mahdollista estää samaa kehitystä terveyspalvelujen osalta? Jotta palvelujen tuotannon avautuminen ja kilpailu mahdollistuisi ilman, että se johtaisi kus tan nustason merkittävään kasvuun edellytyksenä on tuotettujen palvelujen ja hinnoittelun pe riaat teiden tuotteistuksen yhdenmu- 6

7 kaisuus ja vertailtavuus. Nykyistä parempi ver tail ta vuus on edellytys tehokkuuden lisäämiselle myös nykyisessä tuotantojärjestelmässä. Kuten oheisesta raportista käy ilmi, vielä tällä het kellä erikoissairaanhoidon palvelujen si säl lön ja hintojen vertaileminen on Suomessa mahdotonta. Koko maailman mittakaavassa ehdottomasti käytetyin terveyspalvelujen tuotteistusmene tel mä on DRG (Diagnosis Related Group) -järjestelmä. Kansainvälisen vertailtavuuden mah dol listamiseksi ei Suomessa voida kehittää kansallista järjestelmää välittämättä siitä, mitä muis sa maissa tapahtuu. Vaikka DRG-järjestelmä on kehitetty jo 1960-luvulla, sen käyt tö on mer kit tävästi viime vuosina laajentunut, erityisesti EU-alueella. Tässä raportissa kuvatun työn tarkoituksena on ollut määritellä yhtenäinen erikoissairaanhoi don tuotteistusjärjestelmä (SATU = sairaaloiden tuotteistus) Suomeen. Raportin osassa I (lu vut 4 13 kuvataan tuotteistusta koskevat periaatteet, vaatimukset ja nykytila, osassa II (luvut 14 17) esitetään suositukset ja toimintaohjeet erikoissairaanhoidon kansalliselle tuotteis tukselle vuodesta 2010 eteenpäin. Jatkossa vastaava työ tulisi ulottaa koskemaan myös perusterveydenhuoltoa. Erikoissairaanhoidon palvelujen tuotteistus Suomessa 7

8 3 Tiivistelmä 3.1 Tausta Mitään terveyspalveluja ei tulisi järjestää ilman kohtuullista varmuutta niiden vaikuttavuu des ta ja laa dusta. Laadunhallinnan ohella on välttämätöntä saada potilaskohtaisen kustannuslas kennan avulla tietoa potilas- ja hoitokohtaisten kustannusten ja tuotannollisen tehokkuuden määrittelemiseksi. Potilaskohtaisen kustannuslaskennan toteutuessa kat tavasti voidaan eri kois sai raanhoidon palvelujen tuotteistaminen tehdä minimaalisin vyörytyksin, siis ilman keskiarvos tuksia ja vääristymiä. Sairaalapalvelujen ostamisesta neuvotellaan palvelujen tuottajan ja rahoittajan kes ken usein hy vin yleisellä tasolla, eikä yksilöityjä vuosisopimuksia laadita. Budjettitasolla sovitaan ko konaiskustannuksista, mutta ei volyymeista eikä yksikkökustannuksista. Budjetit mielletään usein sitoviksi, vaikka niiden tulisi olla ohjauksen väline. DRG:tä laskutuksessaan käyttävät sairaanhoitopiirit pitävät sitä yleensä hyvänä kuntalaskutusvä li nee nä. Se tuottaa sisäisen ohjauksen kannalta välttämättömät tiedot ja hintoja on vä hem män kuin suoritepohjaisessa menetelmässä. Standardoitu tuotteistusmenetelmä mah dollistaa sai raaloiden välisen vertailun. Lisäksi menetelmä kannustaa tehokkaaseen toi mintaan. 3.2 Tavoitteet SATU-hankkeen keskeisenä tavoitteena oli määritellä yhdenmukainen erikoissairaanhoidon tuot teis tus kaikkiin sairaanhoitopiireihin. Hankkeen osatavoitteita olivat: kirjaamista, toimenpideluokitusta ja DRG-ryhmittelijää koskevat suositukset kustannuslaskentaa koskevat suositukset painokertoimia koskevat suositukset. Hankkeelle asetetut tavoitteet mahdollistavat toteutuessaan, että tulevina vuosina voidaan pa rem min vertailla terveyspal velujen tuottajien hintoja. 8

9 3.3 Aineisto ja menetelmät Hankkeen aineiston muodostivat DRG:tä käsittelevät kansalliset ja kansainväliset julkaisut, Pohjoismaisen luokituskeskuksen ja kansallisen DRG-keskuksen tuottama materiaali, kun nis ta ja sairaanhoitopiireistä kerätty materiaali sekä hankkeen työryhmien työskentelyn tulokset. Työryhmät määrittelivät, mitä olemassa olevaa materiaalia sen oli tarpeellista käyt tää, mitä materiaalia kunnista ja sairaanhoitopiireistä koottiin ja mitä materiaalia sen tu li itse tuottaa. Hankkeeseen pyrittiin saamaan mahdollisimman laajasti mukaan erikoissairaanhoidon palve lujen tuottajat ja tilaajat. Projektin sisältö tuotettiin ensisijaisesti kolmen työryhmän työnä. Työ koordinoitiin DRG-keskuksen toimesta. 3.4 Tilaajat ja tuottajat Erikoissairaanhoidon osalta tilaaja (kunta) ja tuottaja (sairaanhoitopiiri) ovat toi sis taan eriy tetty, kuitenkin siten, että kunnat kuntayhtymien kautta omistavat sairaanhoitopiirit, kunnan on erikoissairaanhoitolain 3 1 mom. mukaan kuuluttava johonkin sai raanhoitopiirin kuntayhtymään. Erilaisilla palveluntuottajilla on erilaisia velvollisuuksia. Sairaanhoitopiirit vastaavat alu eel lisesta erikoissairaanhoidosta, päivystyspalvelujen tuottamisesta (yhä useammin myös pe rus terveydenhuollon päivystyksen osalta), katastrofivalmiuteen, yms. liittyvistä vi ran omais velvoitteista sekä erityisvastuualueiden velvoitteista. Yliopistolliset sairaalat vastaavat valtakunnallisesti keskitettävästä erityistason sairaanhoidosta. Sairaanhoitopiirien tulee kattaa tuot tamiensa palvelujen kustannukset keräämillään mak suilla. Yksityisillä yrityksillä ei ole yksilöityjä palvelujen tuottamisvelvoitteita. Luonnollisesti myös niiden tulee kattaa tuloillaan toimintansa kustannukset, minkä lisäksi ne aset ta vat sijoitta malleen pääo malle tuottovaatimuksen. Tämä ei kuitenkaan tee niistä automaattisesti julkista sektoria kalliimpia tuottajia, jos ne muutoin kykenevät toimimaan tehokkaammin. Sairaanhoitopiirien sisäinen toiminnan organisointi vaihtelee. Erityisen merkittävää sekä tuot teis tuksen että hintojen vertailtavuuden kannalta on kliinisen toiminnan organisointi kiin teis tö jen, erikoisalojen tai prosessien mukaan sekä sisäisten yhtiöiden, liikelaitosten ja net tobudje toi tujen taseyksiköiden käyttö. 3.5 Tuotteistuksen nykytila Käytössä olevat erikoissairaanhoidon tuotteistusratkaisut voidaan jakaa seuraavasti: Erikoissairaanhoidon palvelujen tuotteistus Suomessa 9

10 DRG-pohjainen tuotteistus ja laskutus Omaan luokitteluun pohjautuva tuotteistus ja laskutus Suoritepohjainen laskutus (välisuoritetuotteistus) Kiinteä laskutus (tuote = erikoissairaanhoito) Erilaiset tuotteistusperiaatteet tekevät tuotehintojen vertailemisen mahdottomaksi, myös toi min nan tehokkuuden vertaileminen on vaikeaa ja vaatii keinotekoista, jälkikäteistä tuotteistuksen yhdenmukaistamista. Tuotteistuksen epäyhteneväisyys tekee tuotteistusjärjestelmien yl läpitämisestä monimutkaista ja kallista, kun vähäiset voimavarat hajautuvat. Itse tuotteistusjärjestelmän lisäksi eroavuutta aiheuttaa erot tuotteistusjärjestelmän perustie doissa eli diagnoosi- ja toimenpidekoodeissa sekä kustannuslaskennassa. Ilman näiden toi mintojen yh denmukaistamista ei pelkällä tuotteistuksen yhdenmukaistamisella saavuteta toi vottuja vaikutuksia. Kilpailutilanne asettaa erityisiä haasteita tuotteistukselle. Mikäli tuottajat eivät käytä yhden mu kaista tuotteistusta, eivätkä tilaajat vaadi standardoituja tuotteita, on tuotteiden ja tuo tehintojen vertailu tehtävä välisuoritetasolla, jolloin hinnoiltaan vertailukelpoiset tuotteet jäävät sisällöltään ostajan määriteltäviksi. Tuotteistuksen tulisi taipua eri lai siin kilpailuasetelmiin, jotka poikkeavat alueellisesti merkittävästi toisistaan. Nykyisten tuotteistusjärjestelmien muuttamisen suurin haaste on kuntakohtaisen laskutuksen jakautumisen muuttuminen, mikään kunta ei haluaisi omien terveydenhuollon kus tannustensa nousevan. Sellainen tuotteistusmalli, joka sekä täyttäisi yhteisiä päämääriä pal ve le vat vaatimukset että säi lyttäisi kaikilla kunnilla aiemman kustannusjakauman, on kuitenkin yk sin kertaisesti mahdoton muutoksen edellytyksenä on kyky ja halu muuttaa olemassa olevaa. Kaikissa sairaanhoitopiireissä on tulevaisuudessa tiedossa merkittäviä investointeja sekä van hentuneen rakennuskannan että ennen kaikkea tietotekniikan ja lääketieteen teknolo giakehityksen johdosta. Investointien rahoittamiseksi olisi useissa sairaanhoitopiireissä pe rus tel tua asettaa ylijäämäinen tulostavoite. Jos omakustannusperusteisesta hinnoittelusta halutaan pitää kiinni, tulee sopia, mikä on oikea ta so oma kustannusperiaatteen noudattamiselle: yksittäisen potilaan hoito (johtaa suoriteperusteiseen laskutukseen) yksittäinen tuote (esim. NordDRG-ryhmä) osasto/vastuuyksikkö/kustannuspaikka sairaala/sairaanhoitoalue sairaanhoitopiiri. Mitä tarkemmalle tasolla vaatimus omakustannushinnoittelusta asetetaan, sitä riskialttiimpaa hinnoittelu ja sitä kautta budjetointi on. 10

11 3.6 Budjetointi Palvelujen tarve perustuu aina arvioon. Terveyspalveluissa tuottajien arvio palvelujen käy töstä näyttää toteutuneen tilaajien arviota paremmin. Tämä on luonnollista, sillä tuottajalla on yleensä paras informaatio ja osaaminen arvioida odotettavissa oleva käyttö (myynti). Käytön arviointi on sitä epävarmempaa, mitä pienemmän yksikön tasolla sitä yri te tään tehdä. Yksit täinen kunta on historiallisesti osoittautunut liian pieneksi yksiköksi arvioida luo tettavasti pal velujen käyttö yhden vuoden aikana. Epävarmuutta voidaan vähentää pidentämällä arviointijaksoa. Hinnoiteltujen palvelujen käyttöön perustuvaa laskutusmenettelyä pidetään parempana kuin kap i taa tiomenetelmää, koska kustannukset voidaan osoittaa tilaajille/maksajille oi keu denmukaisesti ja tasapuolisesti. Se kannustaa palvelutuottajan henkilökuntaa ja antaa tilaajille/maksajille mahdollisuuksia vaih toehtoisiin palvelujen toteutus- ja hankintatapoihin. Kuntien erikoissairaanhoidon budjettien summan ja sairaanhoitopiirin budjetin loppusumman ei tar vit se olla sama. Kunnat arvioivat ja suunnittelevat menonsa itse, sairaanhoitopiiri itse. Sopimus inst ru menttina on hinnasto. Tuotteistettuja palveluja myytäessä kunnan ko konaiskustannukset määrittyvät summana tuotteittain lasketun tuotantovolyymin ja yksikkökus tan nuk sen tulona: n=1 Kokonaiskustannukset = Σ(tuotantovolyymi tuote_n * hinta tuote_n ) 3.7 Muualla käytetyt tuotteistusmallit Alun perin sairaaloiden taloudellisen toiminnan seurantaan kehitetyt casemixmallit ovat kan sain välisesti arvioiden tärkein tuotteistusjärjestelmä. Näistä tärkeimmät perustuvat muita tar koi tuksia varten ke rättyihin perustietoihin eli diagnoosi- ja toimenpidetietoihin sekä muutamiin muihin tie toihin. DRG-järjestelmän suurimpia käyttäjiä on Yhdysvaltojen liittovaltio Medicare- ja osavaltiot Medicaid-ohjelmien kautta (3M:n DRG-tuote). Australiassa muo kat tu AR-DRG on käytössä myös Sak sassa. Eng lannissa ke hi tettyä HRG-versiota käy te tään myös Skotlannissa. Wales ja Pohjois-Irlanti käyt tä vät 3M:n DRG-tuot tei ta. DRG-järjestelmän käyttö on Brittein saarilla jatkuvasti laajentumassa. Ranskassa, Hollannissa ja Itävallassa on omat DRG-versionsa. Pohjoismaat käyttävät NordDRG-järjestelmää. Myös Viro käyttää NordDRG:tä. Eri maissa DRG:n osuus tuotteistuksesta ja laskutuksesta vaihtelee, mutta muuta DRG:n kanssa kilpailevaa, laajan suosion saavuttanutta terveydenhuollon tuot teistusmallia ei ole. Erikoissairaanhoidon palvelujen tuotteistus Suomessa 11

12 3.8 Tuotteistuksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaikki potilaat ovat erilaisia, ja vaativat osin erilaista hoitoa. Jos potilaita ja hoitoja ei haluta ryh mitellä suuremmiksi kokonaisuuksiksi, voidaan käyttää vain suoritehinnoittelua. Tällöin jo kainen hoito ja potilas ovat omia kokonaisuuksiaan, eikä mitään vertailtavuutta eri palvelun tuot tajien tai tilaajien sisällä tai välillä ole. Korkeampia kustannuksia voidaan loputtomasti pe rus tella vaikeammalla potilasaineistolla tai laadukkaammilla hoitotuloksilla. Tällainen me net te ly ei eri tyisesti kannusta kustannustehokkuuden parantamiseen, eikä mahdollista kat ta vaa laadunarviointia tai vertailua, koska vakioituja tuotantoprosesseja ei tuotteiden puuttuessa ole. Tuotteistuksella pyritään tehokkaaseen toimintaan, sillä tuotannollinen toiminta on tai ai na kin sen tulisi olla tehokkaampaa kuin räätälöity toiminta. Tehokkuus tulee toisaalta va ki oi tu jen toimintakäytäntöjen toistojen kautta, toisaalta vähentyneinä hallinto- ja trans ak tio kus tan nuksina. Kun tuotteen sisältö on määritelty ja tuotteella (lähes) kiinteä hinta, sekä ostaja/tilaaja että tuottaja/toimittaja tietää, mitä vaihdanta koskee ja mitä siitä seuraa. Ostaja voi arvioida hank ki man sa palvelun tuoman lisäarvon. Sisällöllisen määrittelyn lisäksi myös vaihdannan laatu tulisi jollain tavalla kyetä määrittelemään. Tuotteistukselle ja tuotteistusjärjestelmälle voidaan asettaa seuraavat vaatimukset: 1) Tuotteistuksen tulee kattaa tuottajan koko palvelutuotanto. 2) Tuotteistusjärjestelmä tarvitsee toimiakseen laskentajärjestelmän, joka pys tyy tuotta maan palvelutuottajan käyttöön potilaskohtaisen kustannuserittelyn. Tuotteistusjärjestelmä luo perustan palvelujen tilaamiselle, tuotetuista palveluista laskutta mi sel le ja laskutuksen oikeellisuuden arvioimiselle. Laskutus perustuu tuot teistettujen pal ve lu jen määriin ja hintoihin Erilaisissa tuotteistusjärjestelmissä riski tilaajan ja tuottajan välillä jakaantuu eri tavoin. Tilaa jan riski minimoituu käytettäessä kiinteää hinnoittelua (kapitaatio). Tämä tuotteistusmalli siir tää kaiken riskin tuottajalle. Vastaavasti hinnoiteltaessa palvelut tuotettujen suoritteiden mu kaan tuottajan riski minimoituu, riski siirtyy kokonaisuudessaan tilaajalle. DRG-tuotteistus ja kaa riskin tilaajan ja tuottajan kesken. Tilaajan ja tuottajan välisen riskin ei välttämättä tarvitse olla tasapainossa, mutta riskiin va rau tuminen aiheuttaa kustannuksia, jotka tulee hinnoitella. Tasapainotilassa riskin kustannus on pienin. 12

13 3.9 Potilastietojen merkitys tuotteistuksessa Potilastietojen kirjaamisen ydinfunktio on potilaan hoito. Kirjaamisella on olennainen merkitys myös palvelujen käyttöön perustuvien tuotteistus- ja laskutusjärjestelmien kannalta. Hoidon aikana tehtävät diagnoosi- ja toimenpidekirjaukset vastaavat kaupan las kun tuoteriviä. Jos jokin tuote jää kirjaamatta, se jää laskuttamatta tai tulee laskutettua virheel li ses ti. Kirjaamisen puutteet merkitsevät kustannusten siirtoa toisille tuotteille, tai toisille maksaja-asiak kaille Kustannuslaskennan merkitys tuotteistuksessa Sairaalan laskentajärjestelmän rakenteen tulee luoda edellytykset asianmukaiselle las ken ta toi melle, jonka tulee kyetä tuottamaan sairaalan kustannukset vastuualueittain ja koh dis ta maan ne laskentakohteittain. Laskentakohteet tulee määritellä jo laskentajärjestelmän suun nit te lu vaiheessa. Näistä tärkeimmät ovat tuotekohtaiset kustannukset (esim. DRG-ryhmitte lyyn pe rustuva tuote) ja poti laskohtaiset kustannukset hoitojakson ajalta. Potilas- ja hoitojaksokohtaisia kustannustietoja voidaan hyödyntää mm. haettaessa vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1) Mitkä ovat sairaalan toiminnan kannalta tärkeimmät ydintoiminnat, tuoteryhmät, po ti las ryh mät ja suoritteet? Mitkä ovat kunkin keskeisen kliinisen ydintoiminnan (pääkustannuspaikkojen, vastuualueiden) tuotot ja kustannukset? 2) Mitä mahdollisuuksia on parantaa resurssien käyttöä tiettyjen potilaiden tai potilasryhmien kohdalla? 3) Missä määrin resurssien käyttö vaihtelee saman potilasryhmän sisällä? Kuinka voi daan pienentää laatutason vaihteluja ja kohdentaa paremmin resurssien käyttöä? 4) Mitkä ovat uusien toimintatapojen ja hoito-ohjelmien tuotokset ja potilaskohtaiset kus tannusvaikutukset? 5) Mikä on oikea kustannustaso tuotetuille palveluille, ja mikä on oikea hintataso myytäessä palveluja? 6) Mitkä ovat sairaalan hoitojaksokustannukset verrattuna muihin vertailukelpoisiin sai raaloihin? 7) Mitkä ovat kustannuserot kahden vaihtoehtoisen hoito-ohjelman välillä hoidettaessa samantyyppisiä potilaita? Erikoissairaanhoidon palvelujen tuotteistus Suomessa 13

14 3.11 Palvelutuotannon laatu Ilman systemaattista seurantaa on vaikeaa eritellä toisistaan niitä hoitotapahtumia, jotka ovat ilmaantuneet potilaan edellyttämän hoidon asianmukaisesta järjestämisestä niistä, jotka joh tu vat aiemman hoidon puutteista tai huo nosta laadusta. Kummassakin tapauksessa an ne tus ta hoidosta peritään maksu, joka jälkimmäisissä tapauksissa on yleensä vielä suurempi. Tä mä käy täntö poikkeaa oleellisesti muita hyödykkeitä tai palveluja vaihdettaessa ja niistä mak settaessa. Ku luttajasuojaperiaate ei vielä päde terveyspalveluihin. Takuuperiaatetta on noudatettu jo joidenkin valistuneiden tilaajien ulkopuolisissa palvelu os tois sa, ei kuitenkaan vielä omassa tuotannossa. Yksittäisiä poikkeuksia lukuunottamatta jul ki sessa palvelutuotannossa ei muutoinkaan vielä sovelleta takuuta. Yhteinen etu olisi, että pääs täisiin yhteiseen ta kuumäärittelyyn eri tuottajatahojen (ml. yksityiset tuottajat) kesken. Takuun käyttöönoton yhteydessä tulee muistaa, että kyse on tuottajavakuutuksesta. Tuottaja ottaa riskin, joka sen tulee hinnoitella. Takuun käyttöönotto nostaa palveluista perittäviä hin to ja. Oletettavaa kuitenkin on, että takuu tehostaa toimintaa ja parantaa laatua, minkä seu ra uk sena kokonaiskustannukset pidemmällä aikavälillä laskevat Erikoissairaanhoidon tuotteistusta kuvaavat suositukset Suositus: 1. Erikoissairaanhoidon palvelujen tuotteistus perustuu NordDRGjärjestelmään. Tuot teis tuksen tulee kattaa sekä vuodeosastohoito että avohoito. Erikoissairaanhoidon palvelutuottajien tulee vuoteen 2009 mennessä esittää suunnitelma DRG:n käyttöönottamiseksi, 2010 mennessä ottaa käyttöön classic-ryhmittelijä (tai siirtyä suo raan fullryhmittelijän käyttöön) ja vuodesta 2011 käyttää ryhmittelijän fullversiota Sa maan aikaan DRG-ryhmit te li jää tulee kehittää niin, että se vastaa paremmin ennen kaikkea avohoidon ja psy ki at ri sen hoidon tarpeisiin. Tuotteistusjärjestelmä koostuu kolmesta tasosta. 14

15 Ylin taso (taso 1) on lopputuote, joka määräytyy ryhmittelemällä yksittäisten potilaiden pal ve lu tapahtumat (käynnit ja hoitojaksot) useita potilastapauksia sisältäviksi NordDRG-tuoteryhmiksi. Taso 2 on yksittäisen potilaan palvelutapahtuma (myöhemmin mahdollisesti näiden yh dis tel mäs tä muodostunut episodi), joka ryhmitellään NordDRG-tuotteiksi. Yksittäinen potilastapaus ja potilaan hoitoon liittyvien kustannusten rekisteröinti ja las kenta ovat tuotteistusjärjestelmän perusta. Taso 3 muodostuu potilaan hoitoa palvelevista suoritteista, jotka perustuvat kansallisiin ni mik keistöihin ja palveluntuottajan määrittelemiin suoritteisiin. Suositus: 2. Opetuksen ja tutkimuksen kustannuksia ei saa vyörryttää sairaanhoidollisten palveluiden hintoihin. Erityisvaltionosuuden (EVO) tulisi kattaa kaikki opetuksesta ja tut kimuksesta aiheutuvat kustannukset. Niiltä osin kun erityisvaltionosuus ei kata näitä kustannuksia, ne laskutetaan ja tarvittaessa tuot teistaan muulla tavoin. 3. Päivystyksen aiheuttamat kustannukset tulee erotella elektiivisen toiminnan kus tan nuk sista ja hinnoitella lopputuotteen tasolla (NordDRG-ryhmä) erikseen. 4. Valtakunnallisesti sovitaan ne erikoissairaanhoidon tehtäväksi annetut tai annettavat pal ve lut, jotka rahoitetaan muutoin kuin palveluhintojen osana (valtion toimesta tai ka pitaatiopohjaisesti). Muut palvelut rahoitetaan erikseen tuotteistettuna ja hinnoitel tu na. Sairaanhoitopiireillä on alueellisia, osin myös valtakunnallisia velvoitteita, joiden osalta tulisi noudattaa yhteistä, potilashoidon palvelutuotannosta eriytettyä tuotteusta ja laskutusta. Tällaisia kus tan nuseriä ovat ainakin: potilasvahinkomaksut, niiltä osin kuin niillä katetaan ko. tuottajan oman toiminnan ulkopuoli sia palveluja myrkytystietokeskuksen toiminta alueellisesti tuotettavat kehittämis- ja koordinaatiopalvelut alueellisesti tuotettavat tieto- ja tilastointipalvelut keskeisten kan sansairauksien ja tapaturmien ehkäisyyn ja sekundaaripreventioon liittyvä toiminta rekistereineen. Suositus: 5. Kalliin hoidon kustannukset lasketaan yksittäisten hen ki lö tunnusten kalenterivuonna käyttämien pal velujen summana riippumatta hoidon syystä. Erikoissairaanhoidon palvelujen tuotteistus Suomessa 15

16 6. Peruspääoman korko mai nitaan palveluhinnastossa. 7. Mikäli potilaan hoitojakson hinta poikkeaa merkittävästi keskimääräisestä NordDRG-ryhmän potilaskohtaisesta kustannuksesta, voi sairaanhoitopiiri sopia palvelujen tilaa jien kanssa säännöistä, joiden perusteella kiinteän DRG-ryhmän hinnan asemasta käytetään outlier-menettelyä. Jatkossa tulee pyrkiä yhdenmukaiseen outlier-menette lyyn eri palvelutuottajien kesken. 8. Pienten DRG-ryhmien osalta voidaan soveltaa kansallisia painokertoimia tai suorite perusteisia hintoja. 9. Kansallinen DRG-keskus tuottaa vuosittain painokertoimet sairaaloiden sille toimittamasta kustannusaineistosta. Painokertoimet lasketaan niiden sairaaloiden kus tannusaineistosta, jotka kykenevät täyttämään tässä suosituksessa määritellyt potilaskohtaisen kustannuslaskennan vaatimukset. Kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen ( läh tien) kaikkien sai raa loiden tulisi kyetä tuottamaan oman toimintansa potilas-/tuotekohtainen kustannustieto. NordDRG-potilasryhmitystä voidaan käyttää sairaalalaskutuksen perustana ilman oman sai raalan potilaskohtaisia kustannustietoja käyttäen hyväksi toisen sairaalan tai kan sallisia kustannuspainoja. Sairaalan potilaskohtainen kustannuslaskenta perustuu aina ensisijaisesti sairaalan oman toi min nan kustannuksiin. Mikäli sairaala ei pysty erittelemään suoritekustannuksia tai koh dis ta maan niitä po tilaalle, tuotteistuksen apuna voidaan käyttää toisen sairaalan kus tannustietoa, eli painokertoimia. Suositus: 10. Sairaalalla tulee olla tietojärjestelmärakenne ja laskentajärjestelmä, joka pystyy tuot tamaan potilaskohtaiset kustannuserittelyt ja Nord- DRG-ryh mittelyyn perustuvat tuo tekustannukset. 11. Sairaalalla tulee olla sisäinen suoritejärjestelmä, joka määrittelee ja strukturoi potilasta hoitavien yksikköjen tuottamat (väli)suoritteet. Tietojärjestelmärakenteen ja las kentajärjestelmän tulee kyetä tuottamaan suo ritekohtaiset kustannukset ja kohdistamaan ne potilastapaukselle ja NordDRG-ryhmittelyyn perustuvalle tuot teel le. 12. Sairaalalla tulee olla tietojärjestelmärakenne ja laskentajärjestelmä, joka kykenee erit te le mään kokonaiskustannukset välillisiin ja välittömiin kus tan nuk siin ja kohdistamaan tämä kustannusrakenne potilastapaukselle ja NordDRG-ryhmittelyyn perustuvalle tuotteelle. 13. Sairaalalla tulee olla käytössään suoritekäsikirja, joka määrittelee ja ohjeistaa sai raa lan toiminnan kannalta keskeiset käsitteet ja menettelytavat. Käsikirjaan tehtävät muu tokset päivitetään tarpeen mukaan noudattaen organisaation sopimaa hyväk sy mis menettelyä. 16

17 14. Suoritekäsikirjan tulee sisältää erillisenä osana sairaalan kus tannuslaskentaohjeet. Nämä ohjeet vahvistetaan sairaalan johdon toimesta tilivuodeksi kerrallaan. 15. Tulee viipymättä käynnistää kansallisen suoritekäsikirjan rungon valmistelutyö. Sen tulee sisältää ne käsitteet käsitemallina kuvattuna, joiden yhtenevyys on vält tä mä tön tä kustannuslaskennan laskentatasojen kannalta. NordDRG-ryhmittelyyn perustuva tuotteistus luo perustan palvelutuotannon vuosittaiselle suun nittelulle ja vuosibudjetoinnille. NordDRG-ryhmittelyn kautta tuotteistus kytkeytyy pää tök siin ja va lin toi hin, joita tehdään hoitojakson aikana. Suositus: 16. NordDRG-tuotteiden hinnat ovat kiinteitä sopimuskauden tai hinnaston voimassaoloajan. 17. Samalla tuotteella tulee olla palvelutuot ta ja kohtainen hinta riippumatta palvelun tuo tan topaikasta tai organisoimistavasta. Pääsääntöisesti erikoisalakohtaista hinnoittelua ei tule käyttää. Sellaiset tuotteet, joiden sisältömäärittelyt eivät vas taa toisiaan, voi daan hinnoitella erikseen. Erillishinnoittelulla voidaan huomioida hoidon vaativuustason vaihtelu. 18. Sairaalan tulee laatia (väli)suoritteille sairaalansisäinen hinnasto, joka perustuu ko. suo rit tei den tuottamisen kustannuksiin. Suoritejärjestelmää ja hinnastoa käytetään pää asiassa sai raalan kustannuslaskennassa, palvelutuotannon suunnittelussa ja kus tannusten kohdistamisessa. 19. Sairaala voi käyttää katetuottolaskentaa. Tämän seurauksena sai raala voi myydä pal ve lu jaan täyskatteellisuudesta poiketen eri hinnoin eri ostajille (asiakaskohtainen hinnoittelu). Omakustannusperiaatetta on vaikeaa ellei mahdotonta soveltaa yksittäisten palvelutuottei den tasolla johtuen sairaalan palvelutuotannon eri osien keskinäisistä riippuvuuksista. Omakustannusperiaatetta eli nollatulosta voidaan noudattaa sairaala- tai kuntayhtymätasolla. Mi käli pal velutuottajan on varauduttava investointien rahoittamiseen kassavirrallaan, edellyttää tämä investointitarpeen ra hoi tuk sen huomioonottamista tulostavoitteen asettelussa. Suositus: 20. Vuosisopimuksen tulee perustua pääosin NordDRG-tuot teis tukseen, tuotteiden mää riin ja niitä vastaaviin sovittuihin hintoihin sekä Erikoissairaanhoidon palvelujen tuotteistus Suomessa 17

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Liitteenä on Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän pe rus ta mis suun ni tel ma liitteineen.

Liitteenä on Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän pe rus ta mis suun ni tel ma liitteineen. Kunnanhallitus 146 21.09.2015 Kunnanvaltuusto 47 28.09.2015 Kunnanhallitus 7 22.01.2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän perustaminen 108/010/013/2015 KHALL 146 Selostus: Etelä-Savossa

Lisätiedot

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 84 24.09.2015 Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä 599/11.04.02/2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa:

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: Kunnanhallitus 18 11.01.2016 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ikäsuunnitelma vuosille 2016-2025 Khall 11.01.2016 18 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: "Yhall 28.08.2013 88 "Vanhuspalvelulaki"

Lisätiedot

HYVINVOINTI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA 1.1.-30.9.2011 SEKÄ TALOUSARVION TARKISTUSESITYS

HYVINVOINTI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA 1.1.-30.9.2011 SEKÄ TALOUSARVION TARKISTUSESITYS Hyvinvointi- ja terveyslautakunta 102 29.09.2011 HYVINVOINTI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA 1.1.-30.9.2011 SEKÄ TALOUSARVION TARKISTUSESITYS Hyte 102 Hyvinvointi- ja terveystoimen talousarvion

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista

Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista Kaupunginhallitus 342 28.09.2015 Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista 575/00.03.00/2015 Kaupunginhallitus 28.09.2015 342 Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen: Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA SOTEL 17.06.2015 96 Valmistelu: lapsiperhetyön päällikkö Annika Immonen, puh. 0400 126 151, hankintapäällikkö Tuure Marku,

Lisätiedot

Laadukkaasta kirjaamisesta tehokkaaseen talouden johtamiseen. DRG käyttäjäpäivät 12.-13.12.2013 Petra Kokko

Laadukkaasta kirjaamisesta tehokkaaseen talouden johtamiseen. DRG käyttäjäpäivät 12.-13.12.2013 Petra Kokko Laadukkaasta kirjaamisesta tehokkaaseen talouden johtamiseen DRG käyttäjäpäivät 12.-13.12.2013 Petra Kokko Kustannuslaskentaohjeet NordDRG opas, julkaisu 2014 Kuntaliiton Kustannuslaskentaopas kunnille

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 Ympäristölautakunta 75 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 32/60.602/2013 Ympäristölautakunta

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0 Ympäristölautakunta 72 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0 35/60.602/2013 Ympäristölautakunta 72 Asia Hakija

Lisätiedot

Henkilökuljetuspalveluiden järjestämisen kannalta on tar koi tuksenmukaista käyttää yhden vuoden optiota. Valmistelijan päätösehdotus:

Henkilökuljetuspalveluiden järjestämisen kannalta on tar koi tuksenmukaista käyttää yhden vuoden optiota. Valmistelijan päätösehdotus: Yhtymähallitus 75 08.04.2014 Yhtymähallitus 253 09.12.2014 Yhtymähallitus 41 26.02.2015 Yhtymähallitus 71 21.04.2015 Taksiliikenteen kilpailutus 517/02.08.03/2014 Yhall 08.04.2014 75 Sosiaalityön päällikkö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/doc Finland Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/doc Finland Oy Sosiaali- ja terveyslautakunta 211 08.06.2011 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/doc Finland Oy 543/61/616/2011 STLTK 211 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavi rasto (Valvira) on

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely

DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely Kansallinen DRG keskus Kristiina Kahur, MD MPH Johtava konsultti DRG -käyttäjäpäivät Tampere 12.12.2013 DRG:n perusteet ja logiikka 10.12.2013 Page 2

Lisätiedot

Hallintosopimus sosiaalipalveluiden esimiestehtävien järjestämisestä Kinnulan kunnan kanssa määräaikaisesti 690/111/2014, 136/111/2015, 134/111/2015

Hallintosopimus sosiaalipalveluiden esimiestehtävien järjestämisestä Kinnulan kunnan kanssa määräaikaisesti 690/111/2014, 136/111/2015, 134/111/2015 Perusturvalautakunta 15 21.01.2015 Perusturvalautakunta 68 27.05.2015 Perusturvalautakunta 96 23.09.2015 Hallintosopimus sosiaalipalveluiden esimiestehtävien järjestämisestä Kinnulan kunnan kanssa määräaikaisesti

Lisätiedot

Valmistelu: Sosiaali- ja terveysjohtaja Eliisa Tornberg, p. 050-3771 513

Valmistelu: Sosiaali- ja terveysjohtaja Eliisa Tornberg, p. 050-3771 513 Sosiaali- ja terveyslautakunta 41 23.04.2013 Kunnanhallitus 121 06.05.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta 68 27.08.2013 Kunnanhallitus 217 16.09.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta 60 26.08.2014 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Henkilöstö- ja taloushallinnon tehtävien siirtäminen Monetra Oy:n hoidettavaksi (ohm.154)

Henkilöstö- ja taloushallinnon tehtävien siirtäminen Monetra Oy:n hoidettavaksi (ohm.154) Kunnanvaltuusto 48 18.06.2014 Kunnanhallitus 314 15.12.2014 Henkilöstö- ja taloushallinnon tehtävien siirtäminen Monetra Oy:n hoidettavaksi (ohm.154) Kvalt 18.06.2014 48 Kvalt 18.06.2014 48 18.6.2014 16.6.2014

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Palvelukotien ja kuntoutumiskotien vuokrien tarkistus 1.5.2014 alkaen

Palvelukotien ja kuntoutumiskotien vuokrien tarkistus 1.5.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 176 12.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta 14 13.02.2014 Palvelukotien ja kuntoutumiskotien vuokrien tarkistus 1.5.2014 alkaen 288/02.05.00/2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta

Lisätiedot

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa. Kunnanhallitus 60 30.03.2015 Kunnanhallitus 68 21.04.2015 Kunnanhallitus 82 11.05.2015 Kunnanhallitus 102 11.06.2015 Kunnanhallitus 107 18.06.2015 Kunnanvaltuusto 27 18.06.2015 Talouden tasapainottamistoimenpiteet

Lisätiedot

Yhtymähallitus 119 26.08.2015 Yhtymähallitus 151 28.10.2015 Yhtymähallitus 163 25.11.2015 Yhtymähallitus 26 25.02.2016

Yhtymähallitus 119 26.08.2015 Yhtymähallitus 151 28.10.2015 Yhtymähallitus 163 25.11.2015 Yhtymähallitus 26 25.02.2016 Yhtymähallitus 119 26.08.2015 Yhtymähallitus 151 28.10.2015 Yhtymähallitus 163 25.11.2015 Yhtymähallitus 26 25.02.2016 Mäntykodin palvelutuotannon kilpailuttaminen 53/00.01.00/2015 Yhtymähallitus 26.08.2015

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk. 71 18.06.2014 Sosiaali- ja terveysltk. 34 19.03.2015

Sosiaali- ja terveysltk. 71 18.06.2014 Sosiaali- ja terveysltk. 34 19.03.2015 Sosiaali- ja terveysltk. 71 18.06.2014 Sosiaali- ja terveysltk. 34 19.03.2015 LÄÄKKEIDEN KONEELLINEN ANNOSJAKELU KOTIHOIDOSSA JA YMPÄRIVUOROKAUTISESSA HOIDOSSA SOTEL 18.06.2014 71 Valmistelu: Vanhus- ja

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 Kaupunginhallitus 53 22.02.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)

Lisätiedot

162/00.00 04 00/2014, 161/00.00 04 00/2014, 321/00.00 04 00/2013, 195/00.00 04 00/2014, 59/00.00 04 00/2014. ve lut Kotikoivu Ay, Kajaani:

162/00.00 04 00/2014, 161/00.00 04 00/2014, 321/00.00 04 00/2013, 195/00.00 04 00/2014, 59/00.00 04 00/2014. ve lut Kotikoivu Ay, Kajaani: Hallitus 61 12.03.2014 Ilmoitusasiat 162/00.00 04 00/2014, 161/00.00 04 00/2014, 321/00.00 04 00/2013, 195/00.00 04 00/2014, 59/00.00 04 00/2014 H 61 1) Pohjois-Suomen aluehallintoviraston 20.2.2014 ilmoitus

Lisätiedot

Toimintakatteen toteumat tulosalueittain:

Toimintakatteen toteumat tulosalueittain: Perusturvalautakunta 27 26.04.2016 Perusturvalautakunnan talouden seuranta 2-3 /2016 Perusturvalautakunta 26.04.2016 27 Kaupunginhallitus on kokouksessaan 11.01.2016 4 hyväksynyt talous ar vion 2016 täytäntöönpano-ohjeen.

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 11 19.01.2016 Kunnanhallitus 27 15.02.2016 Perusturvalautakunta 65 24.05.2016 Perusturvalautakunta 71 21.06.

Perusturvalautakunta 11 19.01.2016 Kunnanhallitus 27 15.02.2016 Perusturvalautakunta 65 24.05.2016 Perusturvalautakunta 71 21.06. Perusturvalautakunta 11 19.01.2016 Kunnanhallitus 27 15.02.2016 Perusturvalautakunta 65 24.05.2016 Perusturvalautakunta 71 21.06.2016 71 Pihtiputaan suun terveydenhuollon kilpailutus 641/240/2015 Perusturvalautakunta

Lisätiedot

Sivistystoimen vuoden 2013 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen

Sivistystoimen vuoden 2013 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Sivistyslautakunta 3 14.02.2013 Sivistystoimen vuoden 2013 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Sivistyslautakunta 3 Valmistelija: Sivistysjohtaja Eija Karhu Kauhavan kaupunginvaltuusto on kokouksessaan

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 AIKA 16.01.2013 klo 10:00 PAIKKA Kärsämäen kunnanvirasto, Keskuskatu 14 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Pöytäkirjan tarkastus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/invalidiliiton Asumispalvelut Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/invalidiliiton Asumispalvelut Oy Sosiaali- ja terveyslautakunta 208 18.08.2010 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/invalidiliiton Asumispalvelut Oy 604/61/616/2010 640/61/616/2010 STLTK 208 Invalidiliiton Asumispalvelut

Lisätiedot

Nyt voimassa oleva jätteenkuljetussopimus on irtisanottu päättymään 31.12.2011 ja jätteenkuljetukset on kilpailutettu.

Nyt voimassa oleva jätteenkuljetussopimus on irtisanottu päättymään 31.12.2011 ja jätteenkuljetukset on kilpailutettu. Tekninen lautakunta 53 13.10.2011 Jätemaksutaksan hyväksyminen 1.1.2012 alkaen 428/32.321/2011 Tekn.ltk 53 Nykyisin voimassa olevan jätelain 28 :n mukaan kunnalla on oikeus kan taa jär jes tä mäs tään

Lisätiedot

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle Kunnanhallitus 46 25.02.2014 Kunnanhallitus 76 24.03.2014 Kunnanhallitus 126 13.05.2014 Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle 135/1/2013

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

Rautatie on mahdollisuus

Rautatie on mahdollisuus Rautatie on mahdollisuus Pam flet ti Suo men rau ta teis tä ja liikennepolitiikasta Raideryhmä Suomes sa 22.5.2005 Olisi paljon helpompaa ministeriölle, jos RHK suostuisi ottamaan roiston roolin ja ehdottamaan,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/silmäasema Fennica Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/silmäasema Fennica Oy Sosiaali- ja terveyslautakunta 271 24.08.2011 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/silmäasema Fennica Oy 750/61/616/2011 STLTK 271 Silmäasema Fennica Oy on pyytänyt Sosi aali- ja terveysalan

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

Lausunnon antaminen Keski-Suomen sairaanhoitopiirille Uusi sairaala -hankkeesta

Lausunnon antaminen Keski-Suomen sairaanhoitopiirille Uusi sairaala -hankkeesta Kaupunginhallitus 28 27.01.2014 Kaupunginhallitus 315 20.10.2014 Lausunnon antaminen Keski-Suomen sairaanhoitopiirille Uusi sairaala -hankkeesta 525/00.04.01/2013 KH 27.01.2014 28 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/hes Sairaankuljetus Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/hes Sairaankuljetus Oy Sosiaali- ja terveyslautakunta 246 29.06.2011 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/hes Sairaankuljetus Oy 652/61/616/2011 STLTK 246 HES Sairaankuljetus Oy on pyytänyt Sosi aali- ja terveysalan

Lisätiedot

Kansallinen DRG keskus: Aitoa asiantuntijapalvelua vai pelkää rahaliikennettä? 24.11.2011

Kansallinen DRG keskus: Aitoa asiantuntijapalvelua vai pelkää rahaliikennettä? 24.11.2011 Kansallinen DRG keskus: Aitoa asiantuntijapalvelua vai pelkää rahaliikennettä? 24.11.2011 Agenda Lyhyt oppimäärä FCG:stä Tiedolla johtamisen keskittymä DRG tuotteistuksen historia Hankkeesta toiseen ja

Lisätiedot

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 Kaupunginhallitus 23 26.01.2015 Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 652/01.011/2012 KAUPHALL 26.01.2015 23 Seloste 1. Aino Mattila -säätiö Seloste Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018

ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018 Kaupunginhallitus 302 16.11.2015 ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018 150/07.071/2015 Kaupunginhallitus 16.11.2015 302 Oriveden kaupunki on pyytänyt

Lisätiedot

Valtuustoaloite / Heinolan terveyskeskuksen, sairaalan ja kotihoidon tilanne

Valtuustoaloite / Heinolan terveyskeskuksen, sairaalan ja kotihoidon tilanne Sosiaali- ja terveyslautakunta 62 21.04.2015 Kaupunginhallitus 167 11.05.2015 Valtuustoaloite / Heinolan terveyskeskuksen, sairaalan ja kotihoidon tilanne 4277/00.02.00/2015 Sotela 21.04.2015 62 Valmistelijat:

Lisätiedot

- 1 Kokouksen avaaminen. - 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta. - 4 Työjärjestyksen hyväksyminen

- 1 Kokouksen avaaminen. - 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta. - 4 Työjärjestyksen hyväksyminen Kaupunginhallitus 119 31.03.2014 Kaupunginvaltuuston kokouksen 27.1.2014 päätösten täytäntöönpano 1224/07.02.03/2014 KHALL 119 Kuntalain 23.1 :n mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan hal lin nos ta ja taloudenhoidosta

Lisätiedot

Esiopetuksen järjestämistavoista ja -paikoista päättää si vis tys lau takun ta (hallintosääntö 8 2.1.8).

Esiopetuksen järjestämistavoista ja -paikoista päättää si vis tys lau takun ta (hallintosääntö 8 2.1.8). Sivistyslautakunta 155 22.09.2015 Kunnanhallitus 274 05.10.2015 Esiopetuksen järjestämistavat ja -paikat 1.8.2016 alkaen 911/12.00.01/2015 SIVLTK 22.09.2015 155 Asian valmistelija: sivistysjohtaja Jyrki

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 SOSIAALITYÖN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Lisätiedot

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00.

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00. Sivistyslautakunta 85 21.10.2014 Sivistyslautakunta 90 12.11.2014 Sivistyslautakunta 103 10.12.2014 Kunnanhallitus 41 16.03.2015 Valtuusto 12 30.03.2015 Uimahallin aukioloajat Sivistyslautakunta 21.10.2014

Lisätiedot

Myymälätilojen vuokran tarkistus/ Antiikki ja Sisustus Kristallisirpale

Myymälätilojen vuokran tarkistus/ Antiikki ja Sisustus Kristallisirpale Kaupunginhallitus 258 20.10.2014 Kaupunginhallitus 294 07.12.2015 Myymälätilojen vuokran tarkistus/ Antiikki ja Sisustus Kristallisirpale 141/522/2013 Kaupunginhallitus 20.10.2014 258 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Ehdotus: Yhtymähallitus 1. hyväksyy oheismateriaalin mukaisen suunnitelman tehtävien uu delleenjaosta,

Ehdotus: Yhtymähallitus 1. hyväksyy oheismateriaalin mukaisen suunnitelman tehtävien uu delleenjaosta, Yhtymähallitus 244 17.12.2014 Yhtymähallitus 33 25.02.2015 Yhtymähallitus 51 18.03.2015 Tehtävien uudelleen järjestely vuonna 2015 117/01.01.03/2014 Yhtymähallitus 17.12.2014 244 17.12.2014 Perusturvakuntayhtymä

Lisätiedot

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA KYS-ERVA-alue 1 (7) TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA Sopimus hankkeen hallinnoimisesta ja organisoimisesta KYS-ERVA-alue

Lisätiedot

Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus.

Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus. HALLITUS 178 16.12.2015 ESITYS VUODEN 2016 PALVELUHINNASTOKSI 613/02/05/00/02/2014 HALL 178 Palveluiden tuotteistus vuonna 2016 Palveluiden hinnoittelun tavoitteet ja hintataso Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT

TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT Opetus- ja 112 26.08.2015 varhaiskasvatuslautakunta Kunnanhallitus 303 14.09.2015 Valtuusto 64 28.09.2015 TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 15 27.03.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Sivistyslautakunta 52 02.12.2014

Sivistyslautakunta 15 27.03.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Sivistyslautakunta 52 02.12.2014 Sivistyslautakunta 15 27.03.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Sivistyslautakunta 52 02.12.2014 OSIKONMÄEN KOULUN LAKKAUTTAMINEN SIVLTK 27.03.2014 15 Kunnanvaltuuston on hyväksynyt 21.3.2011 11 kouluverkkosuunnitelman

Lisätiedot

Lappeenranta-lisä on lasten kotihoidon tukimuoto, jonka mak sa minen on kaupungin päätettävissä.

Lappeenranta-lisä on lasten kotihoidon tukimuoto, jonka mak sa minen on kaupungin päätettävissä. Kasvatus- ja opetuslautakunta 55 10.06.2013 Ilpo Heltimoisen ym. aloite sisäilmaongelman osaratkaisuksi 434/10.03.02.03/2013 KOLA 55 Valmistelija / lisätiedot: Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg,

Lisätiedot

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa DRG-päivät 3.-4.12.2015, Lahti Sisältö PHSOTEY:n tuottamat palvelut Nykyinen suunnitteluprosessi Alueellisen suunnittelun seuraava askel

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013

Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013 Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013 Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2012 PERLTK 60 Sosiaalityön johtaja Marketta Tiihala

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunta 110 24.09.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 159 12.12.2014. Seniorineuvolan toimintasuunnitelma 1.1.

Sosiaali- ja terveyslautakunta 110 24.09.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 159 12.12.2014. Seniorineuvolan toimintasuunnitelma 1.1. Sosiaali- ja terveyslautakunta 110 24.09.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 159 12.12.2014 Seniorineuvolan toimintasuunnitelma 1.1.2015 351/00.01.02/2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 24.09.2014 110

Lisätiedot

Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen)

Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen) Ympäristölautakunta 80 10.05.2016 Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen) 100/53.531/2016 YMPLTK 10.05.2016 80 Lupainsinööri Pirkko Ollila HAKIJA

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 38 03.03.2015 Kunnanhallitus 84 30.03.2015 Kunnanhallitus 103 13.04.2015. Varhaiskasvatusjohtajan viran hoito 1.9.

Sivistyslautakunta 38 03.03.2015 Kunnanhallitus 84 30.03.2015 Kunnanhallitus 103 13.04.2015. Varhaiskasvatusjohtajan viran hoito 1.9. Sivistyslautakunta 38 03.03.2015 Kunnanhallitus 84 30.03.2015 Kunnanhallitus 103 13.04.2015 Varhaiskasvatusjohtajan viran hoito 1.9.2015 alkaen 768/01.01.03/2015 SIVLTK 03.03.2015 38 Asian valmistelija:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira/Fanin Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira/Fanin Oy Sosiaali- ja terveyslautakunta 256 06.10.2010 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira/Fanin Oy 761/61/616/2010 STLTK 256 Fanin Oy Kuopiosta on pyytänyt lupaa Sosi aali- ja terveysalan

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen

Vapaa-aikalautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Vapaa-aikalautakunta 3 12.02.2015 Vapaa-aikalautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Vapaa-aikalautakunta 3 Valmistelija: Vapaa-aikapäällikkö Anne Koivisto Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä

Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä Kunnanhallitus 344 15.09.2014 Kunnanhallitus 31 02.02.2015 Kunnanhallitus 439 21.12.2015 Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä 375/01.00.01/2014 KHALL 344 Hallintojohtaja

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018. Talousarvion laadinnan lähtökohdat

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018. Talousarvion laadinnan lähtökohdat Sosiaali- ja terveyslautakunta 102 27.10.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018 2302/02.02.00/2015 SOSTE 27.10.2015 102 Talousarvion laadinnan

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen

Lisätiedot

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Matti Liukko WONCA luokituskomitea ICPC, Kuntaliitto: DRG, RAVA, FIM Laatujohtaminen Kuntaliitto

Lisätiedot

Laki oppilas- ja opiskelijahuollosta 1.8.2014

Laki oppilas- ja opiskelijahuollosta 1.8.2014 Sivistyslautakunta 66 25.06.2014 Sivistyslautakunta 89 21.10.2014 Laki oppilas- ja opiskelijahuollosta 1.8.2014 486/41.411/2014 Sivistyslautakunta 25.06.2014 66 Laki oppilas- ja opiskelijahuollosta (1287/2013)

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 / Tilintarkastusmuistio / Hankintaohjeiden noudattaminen ja korjaustoimenpiteet

Tilinpäätös 2014 / Tilintarkastusmuistio / Hankintaohjeiden noudattaminen ja korjaustoimenpiteet Tarkastuslautakunta 24 05.05.2015 2013-2016 Kaupunginhallitus 194 01.06.2015 Kaupunginhallitus 280 06.10.2015 Tilinpäätös 2014 / Tilintarkastusmuistio / Hankintaohjeiden noudattaminen ja korjaustoimenpiteet

Lisätiedot

Vuonna 2018 yli 75-vuotiaita tullee olemaan 2413 henkilöä, kun lukumäärä vuonna 2013 oli 1965 henkilöä.

Vuonna 2018 yli 75-vuotiaita tullee olemaan 2413 henkilöä, kun lukumäärä vuonna 2013 oli 1965 henkilöä. Kaupunginvaltuusto 30 09.03.2015 Kaupunginhallitus 116 23.03.2015 Perusturvalautakunta 48 12.05.2015 Valtuustoaloite omaishoitajien vertaisryhmistä 139/01.015/2015 KAUPVALT 09.03.2015 30 "Ylöjärven vanhustyön

Lisätiedot

Yleiskaavoittaja 20.11.2015 13. Päätöksen antopäivä: 24.11.2015. Hakija [--] Osoite Pitkätie 277 15560 Nastola

Yleiskaavoittaja 20.11.2015 13. Päätöksen antopäivä: 24.11.2015. Hakija [--] Osoite Pitkätie 277 15560 Nastola Suunnittelutarveratkaisu, Pitkätie 277 1280/10.102/2015 Päätöksen antopäivä: 24.11.2015 Hakija [--] Rakennuspaikka Kylä Tila RN:o Pinta-ala m² 411 Villähde Koivurinne 3:64 10771 Osoite Pitkätie 277 15560

Lisätiedot

Kirkonkylän kunnan katujen ja piha-alueiden talviauraus sekä talvihiekoitus, jatkoaika urakoihin

Kirkonkylän kunnan katujen ja piha-alueiden talviauraus sekä talvihiekoitus, jatkoaika urakoihin Ympäristölautakunta 36 28.09.2011 Ympäristölautakunta 44 02.11.2011 Ympäristölautakunta 49 30.11.2011 Ympäristölautakunta 39 09.10.2014 Kirkonkylän kunnan katujen ja piha-alueiden talviauraus sekä talvihiekoitus,

Lisätiedot

Sotela 158 Valmistelija: talouspäällikkö Paavo Posti, puh. 03-849 4215, etunimi.sukunimi@heinola.fi

Sotela 158 Valmistelija: talouspäällikkö Paavo Posti, puh. 03-849 4215, etunimi.sukunimi@heinola.fi Sosiaali- ja terveyslautakunta 158 17.11.2015 Kaupunginhallitus 315 07.12.2015 Etevan kuntayhtymän perussopimuksen muutokset 1764/00.04.01/2012 Sotela 158 Valmistelija: talouspäällikkö Paavo Posti, puh.

Lisätiedot

Hankinnan ennakoitu arvo ja toimivalta hankinta-asiassa

Hankinnan ennakoitu arvo ja toimivalta hankinta-asiassa Kunnanhallitus 60 16.02.2015 Hankintapäätös Kirkkonummen kunnantalon ravintolapalveluista 947/02.08.00/2014 Kunnanhallitus 60 Taustaa Kirkkonummen kunnantalon ravintolapalvelut kilpailutettiin vuonna 2011.

Lisätiedot

Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi

Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi Kaupunginhallitus 133 03.03.2014 Kaupunginvaltuusto 19 17.03.2014 Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi 732/10/02/03/2011 KH 133 Valmistelijat: kaa voi tus pääl lik kö Veli Pekka Koivu, p. 0447809360,

Lisätiedot

Ranuan kunnan henkilökuljetustarjousten hyväksyminen

Ranuan kunnan henkilökuljetustarjousten hyväksyminen Kunnanhallitus 144 27.05.2013 Ranuan kunnan henkilökuljetustarjousten hyväksyminen 170/10/2013 Kunnanhallitus 144 Ranuan kunnan henkilökuljetuksista on järjestetty tarjouskilpailu. Ky sees sä on EU-kynnysarvot

Lisätiedot

osaamisen arvioinnin suunnitelmat 7202 Kylmälaitteiden asennus, käyttöönotto ja huolto osaamisen arviointi, ammattitaitovaatimukset ja kriteerit

osaamisen arvioinnin suunnitelmat 7202 Kylmälaitteiden asennus, käyttöönotto ja huolto osaamisen arviointi, ammattitaitovaatimukset ja kriteerit Ammattiosaamisen näyttöjen toimielin 2 23.02.2010 Näyttösuunnitelmien hyväksyminen AMMOSNÄY 2 Toimielimen kokoukseen tuodaan seuraavat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisen ja osaamisen arvioinnin suunnitelmat:

Lisätiedot

Uusia tuulia tuotteistukseen. Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä. Tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla

Uusia tuulia tuotteistukseen. Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä. Tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla Uusia tuulia tuotteistukseen 23.9.2009 RAI-seminaari-Johtamisen päivä / Rauha Heikkilä 1 Sisältö Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä Tuotteistamisen tarkoitus Tuotteistaminen

Lisätiedot

- Kiireellisissä tapauksissa mahdollisuus keskusteluun on jär jes tet tä vä samana tai seuraavana työpäivänä.

- Kiireellisissä tapauksissa mahdollisuus keskusteluun on jär jes tet tä vä samana tai seuraavana työpäivänä. Sos. ja terv.ltk. 34 10.06.2015 Oppilas- ja opiskeluhuollon lain mukaiset oppilashuollon palvelut Juuassa 557/22.222/2014 Stltk 34 Laki oppilas ja opiskelijahuollosta on astunut voimaan elokuussa 2014.

Lisätiedot

Kunnossapitoavustukset 2015

Kunnossapitoavustukset 2015 Teknisen lautakunnan yksityistiejaosto 10 16.06.2015 Kunnossapitoavustukset 2015 722/10.03.01/2014 YKSTJ 16.06.2015 10 Yksityistieavustuksiin on osoitettu vuoden 2015 talousarviossa 239.080 euroa. Määrärahasta

Lisätiedot

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa. Kunnanhallitus 60 30.03.2015 Kunnanhallitus 68 21.04.2015 Kunnanhallitus 82 11.05.2015 Kunnanhallitus 102 11.06.2015 Kunnanhallitus 107 18.06.2015 Talouden tasapainottamistoimenpiteet vuodelle 2015 KHALL

Lisätiedot

Kunnanhallitus 56 30.03.2015 Kunnanhallitus 143 07.09.2015. Valtuustoaloite, ilmainen matkustuskortti koululaisille 1029/01.

Kunnanhallitus 56 30.03.2015 Kunnanhallitus 143 07.09.2015. Valtuustoaloite, ilmainen matkustuskortti koululaisille 1029/01. Kunnanhallitus 56 30.03.2015 Kunnanhallitus 143 07.09.2015 Valtuustoaloite, ilmainen matkustuskortti koululaisille 1029/01.016/2015 Kunnanhallitus 30.03.2015 56 Valtuuston kokouksessa 9.2.2015 jätettiin

Lisätiedot

Kunnanhallitus 184 14.09.2015 ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALUEEN KUNTAYHTYMÄN PERUSTAMINEN

Kunnanhallitus 184 14.09.2015 ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALUEEN KUNTAYHTYMÄN PERUSTAMINEN Kunnanhallitus 184 14.09.2015 ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALUEEN KUNTAYHTYMÄN PERUSTAMINEN 46/00.01/2014 KHALL 184 (Asian valmistelija kunnanjohtaja Heikki Laukkanen, puh. 0400 755 204) Maakunnallisen

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntatyhtymän lausuntopyyntö / lukiokoulutuksen järjestämismallin kehittäminen

Jyväskylän koulutuskuntatyhtymän lausuntopyyntö / lukiokoulutuksen järjestämismallin kehittäminen Kaupunginhallitus 309 16.11.2015 Jyväskylän koulutuskuntatyhtymän lausuntopyyntö / lukiokoulutuksen järjestämismallin kehittäminen 2529/00.04.01/2015 Khall 16.11.2015 309 Valmistelija: yhteisvalmistelu

Lisätiedot

Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi

Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi Perusturvalautakunta 30 08.05.2014 Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi 89/05.09.00/2013 Perusturvalautakunta 30 Valmistelija: perusturvajohtaja

Lisätiedot

Kunnanhallitus 291 18.11.2013 Kunnanhallitus 299 28.11.2013 Kunnanhallitus 321 13.12.2013

Kunnanhallitus 291 18.11.2013 Kunnanhallitus 299 28.11.2013 Kunnanhallitus 321 13.12.2013 Kunnanhallitus 291 18.11.2013 Kunnanhallitus 299 28.11.2013 Kunnanhallitus 321 13.12.2013 Esitys Selänteen yhtymähallitukselle Kärsämäen kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden vaihtoehtoisten tuottamistapojen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/satucon Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/satucon Oy Hallitus 46 16.01.2013 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/satucon Oy H 46 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto on 14.12.2012 an ta nut päätöksen 1002/05.01.11.02.01/2011Satucon

Lisätiedot

Kunnanhallitus 145 04.05.2015

Kunnanhallitus 145 04.05.2015 Kunnanhallitus 145 04.05.2015 OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN / KEMPELEEN KUNNAN LUKIO JA OULUN SEUDUN AMMATTIOPISTO KEMPELEEN YKSIKKÖ 1.8.2015 ALKAEN 306/12.01.03/2015 KHALL 145 Laki

Lisätiedot

Pihlan paikkamäärän katkaisuhoidon ja kuntoutuksen sekä palveluasumisen toteutumista seurataan edelleen kuukausittain.

Pihlan paikkamäärän katkaisuhoidon ja kuntoutuksen sekä palveluasumisen toteutumista seurataan edelleen kuukausittain. Sosiaali- ja terveyslautakunta 84 28.08.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 155 12.12.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 25 11.02.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 48 01.04.2015 Lapin aluehallintoviraston

Lisätiedot

Kirjaamisprosessi. / DRG:n kansallinen käyttöönottohanke. DRG-päivät, Rovaniemi 6.11.09

Kirjaamisprosessi. / DRG:n kansallinen käyttöönottohanke. DRG-päivät, Rovaniemi 6.11.09 Kirjaamisprosessi / DRG:n kansallinen käyttöönottohanke DRG-päivät, Rovaniemi 6.11.09 erikoissuunnittelija Sari Koskinen-Kivilahti HUS /Konsernihallinto Kirjaamistyöryhmä Sari Koskinen-Kivilahti, puheenjohtaja

Lisätiedot

Valtuustoaloite / Heinolan kaupungin omistamat rakennukset hyvään kuntoon

Valtuustoaloite / Heinolan kaupungin omistamat rakennukset hyvään kuntoon Tekninen lautakunta 70 29.04.2014 Tekninen lautakunta 114 12.08.2014 Kaupunginhallitus 294 18.08.2014 Kaupunginvaltuusto 87 15.09.2014 Valtuustoaloite / Heinolan kaupungin omistamat rakennukset hyvään

Lisätiedot

Kunnanhallitus 96 16.03.2015 Kunnanhallitus 106 30.03.2015

Kunnanhallitus 96 16.03.2015 Kunnanhallitus 106 30.03.2015 Kunnanhallitus 96 16.03.2015 Kunnanhallitus 106 30.03.2015 Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Inkeri Yrityksen vaatimus oikeudellinen asiantuntija Pertti Eilavaaran laskussa mainittujen asiakirjojen luovuttamisesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/botnia Scan Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/botnia Scan Oy Sosiaali- ja terveyslautakunta 380 09.11.2011 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/botnia Scan Oy 1068/61/616/2011 STLTK 380 Botnia Scan Oy on pyytänyt sosiaali- ja ter veysalan lupa- ja valvontavirastolta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen talouden tasapainottamisohjelman toteutuminen

Sosiaali- ja terveystoimen talouden tasapainottamisohjelman toteutuminen Sosiaali- ja terveyslautakunta 31 25.05.2016 Sosiaali- ja terveystoimen talouden tasapainottamisohjelman toteutuminen 222/02.02/2015 Sotelk 31 Hoivapalvelupäällikkö: Kokous 11.2.2016 Työryhmässä on sosiaali-

Lisätiedot

Lisätietoja tästä asiasta antaa hallituksen puheenjohtaja Elisa

Lisätietoja tästä asiasta antaa hallituksen puheenjohtaja Elisa Hallitus 24 25.02.2016 Hallitus 63 30.03.2016 Hallitus 72 26.04.2016 Valtuusto 19 12.05.2016 Kuntayhtymän johtajan virka 60/31.312/2016 Hallitus 25.02.2016 24 Hallituksen puheenjohtaja: Etelä-Savon sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon ja vammaishuollon yhdistäminen vammaispalvelujen palvelualueeksi 1.8.2013 alkaen

Kehitysvammahuollon ja vammaishuollon yhdistäminen vammaispalvelujen palvelualueeksi 1.8.2013 alkaen Perusturvalautakunta 40 24.04.2013 Kehitysvammahuollon ja vammaishuollon yhdistäminen vammaispalvelujen palvelualueeksi 1.8.2013 alkaen 281/00.03.01/2013 PELA 40 Perusturvan toiminta- ja palveluorganisaatio

Lisätiedot

Kunnanhallitus 167 30.06.2014 Kunnanhallitus 246 20.10.2014 RANTASALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖN YHTEISTOIMINTANEUVOTTELUT

Kunnanhallitus 167 30.06.2014 Kunnanhallitus 246 20.10.2014 RANTASALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖN YHTEISTOIMINTANEUVOTTELUT Kunnanhallitus 167 30.06.2014 Kunnanhallitus 246 20.10.2014 RANTASALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖN YHTEISTOIMINTANEUVOTTELUT 114/01.00/2014 KHALL 30.06.2014 167 (Valmistelija kunnanjohtaja Kristiina Järvenpää,

Lisätiedot

Vanhustenhuollon organisointikokeilun raportointi ja organisointimallista päättäminen

Vanhustenhuollon organisointikokeilun raportointi ja organisointimallista päättäminen Kunnanhallitus 44 14.01.2013 Perusturvalautakunta 56 02.12.2015 Vanhustenhuollon organisointikokeilun raportointi ja organisointimallista päättäminen 56/01.010/2013 Sosltk 18.12.2012 67 Nakkilan kunnan

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot