FIDA INTERNATIONAL. KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMAN Muuttunut yksilö muuttuneet yhteisöt OHJELMARAPORTTI

Transkriptio

1 FIDA INTERNATIONAL KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMAN Muuttunut yksilö muuttuneet yhteisöt OHJELMARAPORTTI VERSIO

2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMAN RAKENNE Hankkeiden määrät ja yhteistyömaat Fidan kehitysyhteistyöohjelman luonne KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMAN TAVOITTEET MUUTTUNEET YKSILÖT JA YHTEISÖT- KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMAN VAIKUTUKSET GLOBAALILLA TASOLLA Yleiskuvaa toiminnan tuloksista hyödynsaajamäärinä Yhteisöjen aseman ja hyvinvoinnin paraneminen Haavoittuvien ihmisryhmien parantunut asema Terveys ja koulutus Köyhien yhteisöjen elämänhallinnan paraneminen Elinkeinot ja ruokaturva Voimaantuneet kumppanit - yhteistyökumppaneiden hallinnollisen ja toiminnallisen kapasiteetin vahvistuminen Kumppanien institutionaalinen kapasiteetti ja hankeosaaminen vahvistuivat Kumppaniorganisaatiot tekivät relevanttia työtä ja ideoivat omia yhteisöhankkeita Verkostoituminen tehosti oppimista ja vaikuttavuutta Kumppanien oma rahoitus ja autonomia lisääntyivät Läpileikkaavien tavoitteet Gender Vammaiset henkilöt Hiv/aids Ympäristö ja ilmastonmuutos Kulttuuri Rauhanrakentaminen ALUEOHJELMIEN VAIKUTUKSET Länsi-Balkan Etelä-Amerikka Itäinen Afrikka Lähi-itä ja Keski-Aasia Pohjoinen Etelä-Aasia Eteläinen Etelä-Aasia Fida International Kehitysyhteistyöohjelman Ohjelmaraportti Sivu 2

3 5.7 Kaakkois-Aasia Itä-Aasia OHJELMAN TULOSTEN KESTÄVYYDEN ARVIOINTIA Tulosten kestävyys hyödynsaajien hyvinvoinnin paranemisessa Tulosten kestävyys kumppanien voimaantumisessa KEHITYSVIESTINTÄ JA KASVATUS Kehitysviestintä: tietoa Fidan hanketoiminnasta ja kehityskysymyksistä Kehityskasvatus: slummilapset koulutielle ja kestäviä ratkaisuja nälkäongelmaan Varainhankinta KUMMILAPSITYÖ OSANA KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMAA HUMANITAARINEN APU OHJELMAN ORGANISAATION JA LAADUNHALLINNAN KEHITYS Ohjelman suunnittelu, toteutus ja laadunhallinta Ohjelman seuranta ja evaluointi Organisationaalinen vahvistuminen ja henkilöstön kapasiteetin kasvaminen KOTIMAINEN JA KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Kotimainen yhteistyö Kansainvälinen yhteistyö TUENKÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET JA OHJELMAN RAHOITUS Tuenkäyttötarkoituksen muutokset Ohjelman rahoitus Luettelo kaavioista ja taulukoista Taulukot 1. Fidan kehitysyhteistyöohjelman hankkeet ja maat alueittain 2013: 64 hanketta 36 maassa 2. Kehitysyhteistyöohjelman hankkeiden lukumäärät hanketyypeittäin ja alueittain 3. Suorien hyödynsaajien arvioidut määrät hanketyypeittäin eri alueilla vuosittain Yhteisöjen ja haavoittuvien ihmisryhmien parantunut asema ja elämänlaatu ohjelmakaudella Itäisen Afrikan kumppaneiden kapasiteetin kehittyminen institutionaalisen kapasiteetin arvioinnin mukaan 6. Kumppanien voimaantumisen piirteitä ohjelmakaudella Läpileikkaavien tavoitteet hankkeissa alueittaiset prosenttiosuudet hankkeista, joissa teeman osalta vahva tai erityispainotus 8. Esimerkkejä läpileikkaavien tavoitteiden saavuttamisesta gender 9. Esimerkkejä läpileikkaavien tavoitteiden saavuttamisesta - vammaiset henkilöt 10. Esimerkkejä läpileikkaavien tavoitteiden saavuttamisesta HIV/AIDS Fida International Kehitysyhteistyöohjelman Ohjelmaraportti Sivu 3

4 11. Esimerkkejä läpileikkaavien tavoitteiden saavuttamisesta ympäristö ja ilmastonmuutos 12. Esimerkkejä läpileikkaavien tavoitteiden saavuttamisesta kulttuuri 13. Esimerkkejä läpileikkaavien tavoitteiden saavuttamisesta rauhanrakentaminen 14. Kehitysviestinnän tavoitteet ja toteutuminen Kehityskasvatuksen tavoitteet ja toteutuminen Kummilapsityön tavoitteet ja niiden toteutuminen ohjelmakaudella Humanitaarisen toiminnan alueet ja avun laatu Humanitaarisen toiminnan alueet ja avun laatu Global-tukiohjelma Kehitysyhteistyöohjelman hallinto, suunnittelu ja seuranta 20. Laadunhallinnan toteuttaminen ja kehittyminen Kehitysyhteistyötoiminnoissa Fidan päätoimistolla vuonna 2013 koko- tai osarahoitteisesti työskennelleet toimet 22. Ohjelmakaudella toteutetut evaluoinnit 23. Evaluointien analyysi : Hanketoiminnan vahvuuksia, kehittämisalueita ja suosituksia 24. Yhteenveto vuoden 2013 kuudesta hanke-evaluaatiosta Kaaviot 1. Kehitysyhteistyöohjelman vaikutuksia köyhien yhteisöjen aseman ja elämänlaaduin paranemiseen 2. Kumppanien voimaantumisen piirteitä ohjelmakaudella Tulosten kestävyys yhteisöjen hyvinvoinnin edistymisessä 4. Tulosten kestävyys kumppanien voimaantumisessa 5. Fidan operatiivinen organisaatio 6. Hankkeiden lähetetty henkilöstö alueittain 2013 Fida International Kehitysyhteistyöohjelman Ohjelmaraportti Sivu 4

5 LIITTEET 1. KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMA Kehitysyhteistyöohjelma Muuttunut yksilö muuttuneet yhteisöt 1.2 Alueohjelmien ja temaattisten ohjelmien tavoitteet ja indikaattorit kehitysyhteistyöohjelmassa Kehitysyhteisyöohjelman tavoitehierarkia (Ohjelmapuu) 2. KEHITYSYHTEISTYÖHANKKEIDEN RAPORTTEJA Päättyneiden hankkeiden loppuraportit Kehitysyhteistyöhankkeiden vuosiraporttien tiivistelmät LÄPILEIKKAAVIEN TAVOITTEIDEN HUOMIOON OTTAMINEN HANKKEISSA Taulukko läpileikkaavien tavoitteiden huomioon ottamisesta hankkeissa Vammaiset henkilöt valtavirtaistamisteemana Fidassa Kaakkois-Aasian esimerkki 4. KEHITYSTIEDOTUS JA KASVATUS Fidan kehitysviestintä , keskeisiä lukuja 4.2 Fidan kehityskasvatus , yhteenveto kouluvierailuista sekä oppilaiden ja opettajien numeerisesta palautteesta 4.3 Kehitystiedotus ja -kasvatus Verkkoviestintä Kehitysyhteistyöaiheiset artikkelit lehdissä Kehitysyhteistyöaiheiset radio-ohjelmat Lehdistötiedotteet, tapahtumat Kehitysyhteistyöaiheiset TV-ohjelmat ja videoklipit 4.4. Fidan kehitysyhteistyön varainhankinta , ystäväkirjeiden aiheet 5. ULKOISET EVALUAATIOT JA SEURANTASUUNNITELMAT 5.1 Luettelo ohjelmakauden evaluaatioista Evaluaatioraportit SISÄISET YHTEENVEDOT, ARVIOINNIT JA META-ANALYYSIT Luettelo sisäisistä yhteenvedoista, arvioinneista ja meta-analyyseistä 6.2 Yhteenveto alueohjelmaraporteista Ulkoisista arvioinneista tehdyn sisäisen meta-evaluaation yhteenveto 6.4 Itäisen Afrikan kumppanien institutionaalisen kapasiteetin kehityksen arviointi Tiivistelmä ohjelmakauden suunnitelmien arvioinnista 6.6 Alueohjelmaraportteihin perustuva sisäinen vaikutusten arviointi Alueohjelmaraportin formaatti Taulukkomateriaali kehitysyhteistyöohjelman vaikutuksista Taulukkomateriaali kehitysyhteistyöohjelman tulosten kestävyydestä 7. KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMAAN LIITTYNEET OPINNÄYTETYÖT JA HARJOITTELIJAT Kehitysyhteistyöohjelmaan liittyneiden opinnäytetöiden luettelo Lyhytaikaiset harjoittelijat kehitysyhteistyöhankkeissa vuosina TYÖN TUEKSI RAKENNETUT LINJAUKSET, OHJEISTOT JA TYÖKALUT Luettelo linjauksista, ohjeistoista ja työkaluista Hankemanuaali Fidan kehitysyhteistyön valtavirtaistamisohjeisto Kumppaneiden voimaantumista mittaava työkalu 8.5 Fidan ympäristölinjaus 9. TALOUSRAPORTIT KUMPPANUUSSOPIMUKSEN PIIRIIN KUULUVISTA HANKKEISTA: OHJELMAKAUDEN RAPORTTI A) JA B), TALOUSRAPORTTI 2013 C 10. TILINTARKASTAJIEN HUOMAUTUKSET KEHITYSYHTEISTYÖHANKKEISTA BUDJETTI - TOTEUTUMAVERTAILU KUMPPANUUSHANKKEISSA TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS, TILINTARKASTUSKERTOMUS JA KEHITYSYHTEISTÖOHJELMAN TARKASTUS 2013 Fida International Kehitysyhteistyöohjelman Ohjelmaraportti Sivu 5

6 1. JOHDANTO Tämä ohjelmaraportti esittelee Muuttunut yksilö muuttuneet yhteisöt nimisen kehitysyhteistyöohjelman (tästä eteenpäin Ohjelma, liite 1.1) rakennetta, tavoitteita ja saavutettuja tuloksia ohjelmakaudella Vuoden 2013 tilanne sisältyy ohjelmaraporttiin. Ohjelmakauden päätösvuosi oli Fidan kehitysyhteistyön 39. toimintavuosi ja kymmenes vuosi Ulkoministeriön kanssa solmitun kumppanussopimuksen piirissä. Ohjelman valmistelussa ja toteuttamisessa korostui pyrkimys Fidan kehitysyhteistyön organisoitumisen ja laadunhallinnan kehitykseen. Sitä vauhdittivat sisäiset ja ulkoiset muutokset ohjelmakauden loppupuolella. Sisäinen muutos oli Fidan kaikkea toimintaa koskeva uusi organisaatiomalli, joka astui voimaan Sen myötä järjestön hallinnollista ja toiminnallista rakennetta uudistettiin perusteellisesti. Kehitysyhteistyön johtamisen ja laadunhallinnan vastuuta siirrettiin entistä vahvemmin alueille eli lähemmäksi kumppaneita ja yhteisöjä, joiden parissa työtä tehdään. Esiteltävät ohjelmakauden positiiviset vaikutuksen yksilöiden ja yhteisöjen elämään ovat tulosta kumppanien ja Fidan yhteistyöstä. Alun perin vuosille suunniteltua Ohjelmaa lyhennettiin vuodella Ulkoministeriön toiveesta. Tämä ulkoinen muutos käynnisti vuoden 2013 alussa uuden ohjelmakauden suunnittelun vuosille Ohjelman siihenastisia kokemuksia selvitettiin mm. kokoamalla meta-analyysien avulla ulkoisten evaluaatioiden viestiä toiminnan vahvuuksista ja kehittämisalueista. Myös uuden kauden hankesuunnitelmien käsittelyn yhteydessä kartoitettiin hyvään hankehallintaan ja toiminnan laatuun liittyvien menestystekijöiden toiminnallistumista Fidan ja kumppanien työssä. Keskeisinä Ohjelman kehitysvaikutusten tietolähteinä käytettiin alueohjelmien raportteja. Alueohjelmaraporteissa arvioitiin vaikutuksia kumppanien voimaantumiseen ja yhteisöjen aseman ja elämänlaadun paranemiseen. Lisäksi kartoitettiin edistymistä läpileikkaavien tavoitteiden suhteen, kohdattuja haasteita ja kehittymisalueita sekä arvioitiin tulosten kestävyyttä. Ohjelmaraportin keskeinen tarkoitus on toimia koko ohjelmakautta koskevana sisäisenä arviointina, jonka kautta laadun ja kestävien vaikutusten saavuttamista voidaan edelleen vahvistaa. Fida International Kehitysyhteistyöohjelman Ohjelmaraportti Sivu 6

7 2. KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMAN RAKENNE 2.1 Hankkeiden määrät ja yhteistyömaat Kehitysyhteistyöohjelma koostui kahdeksasta alueohjelmasta, niitä toteutettavista hankkeista sekä globaaleista ohjaus- ja tukitoiminnoista. Ohjelman suunnittelua, hallintoa ja seurantaa koordinoitiin päätoimiston Global-tukiohjelman kautta. Se sisälsi myös kehityskasvatuksen ja -viestinnän sekä henkilöavun toiminnot. Raportoitavan ohjelmatoiminnan kokonaisuuteen liittyivät myös kummilapsityö sekä humanitaarinen toiminta. Vuoden 2013 lopussa Fidalla oli yhteensä 64 pitkäaikaista kumppanuussopimuksen piiriin kuuluvaa kehitysyhteistyöhanketta sekä viisi omarahoitteista, kumppanuussopimuksen ulkopuolista kummihanketta. Näiden lisäksi oli yksi EU-rahoitteinen hanke ja neljä humanitaarisen avun hanketta (taulukko 1). Yhteensä 13 kehitysyhteistyöhanketta päättyi vuoden 2012 lopussa, ja vastaavasti kolme uutta hanketta aloitettiin vuonna Hankkeita toteutettiin 36 maassa (taulukko 1). Fidan oma toiminta ymmärrettiin kaikilla tasoilla (globaali, alue, hanke) tukirakenteeksi sille, että yhteistyökumppanit voimaantuvat sekä paikallisyhteisöt pääsevät ylös köyhyyden ja voimattomuuden kierteestä. Kehitysmaiden yhteisöjen ja kumppanien tarpeista ja mahdollisuuksista lähtevä hanketason toiminta yhdistettiin kunkin maan ja alueen erityishaasteisiin vastaaviksi ja kehityspoliittisia tavoitteita huomioon ottaviksi alueohjelmiksi. Nämä yhdessä toteuttivat globaalin kehitysyhteistyöohjelman tavoitteita. Fida toimii suomalaisen kansalaisyhteiskunnan avun luotettavana kanavana kehitysmaiden kansalaisyhteiskunnille. Lisääntyvänä piirteenä kaudella oli myös etelä-etelä yhteistyö eli Etelän kansalaistoimijoiden suora verkostoituminen keskenään. Se vähensi riippuvuutta pelkästään pohjoinen etelä -askelilla tapahtuvasta yhteistyöstä. Toiminnan kansalaisyhteiskuntaluonteeseen liittyy tärkeitä voimavaroja kuten motivoituminen lähimmäisen auttamiseen, suuri määrä vapaaehtoisia sekä se, että paikalliset kirkkokunnat ja muut yhteistyötahot ovat useimmiten maiden omia, pysyviä toimijoita. Ammatillinen kehitys sekä Fidan hankehenkilöstön ja kumppanien osalta on haluttu sitoa toiminnan ihmiskasvoisuuteen ja vaikuttavuuteen. Fida on vahvimmillaan nimenomaan ruohonjuuritason toimijana, joka asettuu kumppanien ja yhteisöjen rinnalle pitkäaikaisiin yhteistyösuhteisiin. Fida International Kehitysyhteistyöohjelman Ohjelmaraportti Sivu 7

8 Taulukko 1. Fidan kehitysyhteistyöohjelman hankkeet ja maat alueittain 2013: 64 hanketta 36 maassa WEST BALKAN Albania Community Development Programme (5093) Integration of Vulnerable People (5094) Kosovo Community Development Programme in Millosheva (5485) Bosnia-Herzegovina Community Development Education Programme (5470) Life with Purpose Education and Culture Centre in Banja Luka and Prijedor (5475) Balkan Western Balkans Socio-economic Development Promotion Programme (5480) SOUTH AMERICA Bolivia, Ecuador, Colombia, Paraguay, Peru Motivation and Follow-up Programme for Gender and Domestic Violence Issues (5085) Empowering Partners for Social Responsibility (5100) EASTERN AFRICA Ethiopia Stop HIV/AIDS in Debre Zeit and Abela (5028) Kenya Empowering Churches to Respond to Environmental and Climatic Challenges (5042) Empowering Churches to Care for Orphans and Vulnerable Children (5048) Empowering Maasai Girls and their Communities (5049) Tanzania Youth with Disabilities Community Programme (5064) Strengthening Civil Society on Pemba, Zanzibar and Mafia Islands (5059) Eastern Africa Leadership Enhancement Programme (5250) Regional Coordination (5260) Mainstreaming, Peace-building and Conflict Prevention Programme (5261) Regional Advocacy Programme (5264) Psycho-Social Support Programme (5266) Humanitarian Aid Training Programme in Sub-Saharan Africa (5270) Empowering Churches for Youth Ministry (5065) Child Sponsorship Programmes (5025, 5044, 5046, 5053, 5061) MIDDLE EAST AND CENTRAL ASIA Egypt Community Development and Partner s Capacity Building Programme in Upper Egypt (5300) Irak (Kurdistan) Promoting Social and Environmental Development in Kurdistan Region, Iraq (5440) Ankawa Day Care and Preschool Project in Iraq (5442) Jordan Community Development Programme (5411) Morocco Community Development Programme (5420) Palestinian Territory Community Development Programme in Gaza and West Bank (5430) Tajikistan Community Development Programme in the Khatlon Region (5320) Tajik Health Centre Development Project (5322) Middle East and Central Asia Regional Coordination (5450) Psychosocial Support for MECA Region Projects (5451) SOUTH EAST ASIA Cambodia Community Health Education Programme (5190) China Community Health and Environmental Training Programme in Yunnan (5125) Laos High Schools Development Programme in Savannakhet Province (5162) Community Health Education Programme in Northern Laos (5163) Youth Resource Centre in Savannakhet, Laos (5164) Myanmar Community Development Programme (5131) Vietnam People with Disabilities Empowerment Programme (5171) Thailand Training Support for Community Programmes (5500) Phoebe FGCT Empowerment (5500) South East Asia Regional Coordination and Training Support Programme (5500) GLOBAL PROGRAMME Administration (5000) Planning (5001) Information (5002) Evaluation (5003) Personnel Support (5004) Partnership Training Programme (5005) NORTHERN SOUTH ASIA Nepal Holistic Community Development Programme (5461) Maithili Empowerment Programme (5462) Youth Center Programme (5463) No Child Left Behind Project (5464) Water and Sanitation Project (WATSAN) (5465) Pakistan Community Development Programme (5360) Bangladesh Slum Community Development Project in Dhaka (5013) Vocational Training Centre (5014) Northern South Asia Regional Coordination and Capacity Building Programme (5460) SOUTHERN SOUTH ASIA Bhutan Creative Minds Busy Fingers (5039) India Community Capacity Development Programme (5031) Maharasthra Village Development Project (5032) Mumbai Slum Community Development Project (5033) Maldives Youth and Sports Development Programme (5558) Sri Lanka Sustainable Management and response for Transformation (SMART) (5550) South Asia Advancing of the Partners Regional Coordination (5030) Small Projects and Capacity Building (5036) EAST ASIA North Korea Seed Potato Development Project (5210) Developing District Level Hospitals (5211) Primary Dental Care (5212) Fida International Kehitysyhteistyöohjelman Ohjelmaraportti Sivu 8

9 2.2 Fidan kehitysyhteistyöohjelman luonne Fidan kehitysyhteistyötoiminnalle on ominaista temaattinen ja alueellinen laaja-alaisuus. Se liittyy kehityskäsityksen kokonaisvaltaisuuteen sekä toiminnan yhteisö- ja kumppanilähtöisyyteen. Hankkeiden lähestymistavat suhteutetaan kumppanien ja yhteisöjen resursseihin ja marginalisoituvien ihmisryhmien erityistarpeisiin. Usein haavoittuvien ihmisryhmien elämän moniongelmaisuus edellyttää kokonaisvaltaista strategiaa, jossa autetaan yksilöitä ja ryhmiä tunnistamaan omia voimavarojaan ja vaikuttamismahdollisuuksiaan elämän parannuksiin. Ihmisten omanarvontunnon vahvistuminen ja muutoksen mahdollisuuksien konkretisoituminen käynnistävät prosessin, jossa myös ihmisoikeudellisilla vaikuttamiskeinoilla on kasvualustaa. Laaja-alaisen vaikuttamisstrategian vuoksi Fidan hankkeissa on yleensä samanaikaisesti useita eri hyödynsaajaryhmiä ja toimintamuotoja. Pääasiallisia hyödynsaajaryhmiä ja lähestymistapoja yhdistellen hankkeet voidaan jakaa kuuteen luokkaan (taulukko 2). Hanketyyppien toimintaprofiileissa on paljon päällekkäisyyttä, mutta tyypittelyn avulla saadaan yleiskuvaa Ohjelman luonteesta. Ohjelmassa korostuu haavoittuvien ryhmien kuten naisten, lasten ja vammaisten henkilöiden asema hyödynsaajina (tyyppi II, 24 hanketta). Laaja-alaiset yhteisökehityshankkeet (tyyppi I, 20 hanketta) kohdistuivat niin ikään köyhiin ja haavoittuviin marginaaliryhmiin, sillä suuri osa niiden hyödynsaajista on lapsia ja nuoria, syrjittyjä etnisiä ryhmiä jne. Kyläkehitystyö tai sen urbaanit versiot ovat kuitenkin erityinen lähestymistapa paikallisyhteisöjen mobilisointiin omine koulutusmoduleineen. Seuraavaksi suurin ryhmä olivat alueelliset hankkeet (tyyppi VI, 15 hanketta). Niillä tuettiin alueen eri maiden hanketoimijoiden osaamisen kehitystä strategisten painopisteiden suhteen. Toiminta pyrittiin sopeuttamaan yhteisöjen voimavaroihin ja kehityshaasteisiin. Myös maiden yleisiä kehityshaasteita ja kehityspoliittisia suosituksia otettiin huomioon osana ihmiskasvoisen kehityksen edistämistä. Alueohjelmissa oli erilaiset hankeportfoliot sen mukaan, millaisesta toimintaympäristöstä oli kysymys, millaisten kumppanien kanssa toimittiin ja kuinka vakiintunutta yhteistyö oli. Itä-Afrikassa tehtiin yhteistyötä kokeneiden ja laajojen kirkkokumppaneiden kanssa. Tällöin korostuivat alueelliset tukihankkeet mm. hiv/aids ongelmaan keskittyvälle vaikuttamistyölle ja erityisten lähestymistapojen kuten psykososiaalisen tuen ja kummilapsityön osaamiselle eri maissa. Etelä-Amerikassa Fidan tuki kanavoitui viiden eri maan keskenään verkottuneen kansallisen kumppanin sosiaalisen työn vahvistumiseksi. Monilla muilla alueilla kuten Länsi-Balkanilla, Lähi-Idässä ja Aasiassa toiminta on yleisesti nuorempaa ja kristilliset kirkot ovat usein pieniä vähemmistöjä. Se heijastui väistämättä toiminnan luonteeseen ja toi painoa mm. eri etnisten ja uskontoryhmien välisten harmonisten suhteiden edistämiselle. Fida International Kehitysyhteistyöohjelman Ohjelmaraportti Sivu 9

10 Taulukko 2. Kehitysyhteistyöohjelman hankkeiden lukumäärät hanketyypeittäin ja alueittain * Alueet/ hanketyypit I Yhteisökehityshankkeet* II Haavoittuvat erityisryhmät a. Vammaiset henkilöt b. Naiset ja tytöt c. Lapset ja nuoret** III Terveys ja koulutus IV Ympäristö, ilmastonmuutos ja ruokaturva V Alueelliset hankkeet koordinointiin, vaikuttamistyöhön ja kapasiteetin rakentamiseen Yhteensä Länsi-Balkan Etelä-Amerikka Itä-Afrikka Lähi-itä ja Keski- Aasia Eteläinen Etelä- Aasia Pohjoinen Etelä- Aasia Kaakkois-Aasia Itä-Aasia Yhteensä Selitykset: * Yhteisökehityshankkeilla tarkoitetaan ns. Community Health Education (CHE) lähestymistapaa käyttäviä hankkeita. Vaikka CHEhankkeissa on samanlaisia hyödynsaajaryhmiä ja temaattisia painotuksia kuin muissa hanketyypeissä, ne on tyypitelty omaksi ryhmäksi. Tälle hanketyypille on ominaista koko yhteisön mobilisoituminen oman yhteisönsä elinolojen kehittymiseksi tietyn toiminnallisen rakenteen kautta (kyläkehityskomiteat jne.). ** Hankkeiden tyypittelyn kriteereinä on käytetty hankkeiden pääasiallisia hyödynsaajaryhmiä ja temaattisia painotuksia. Koska kummilapsihakkeissa (n. 20) kummikomponentti on usein osa yhteisön kokonaisvaltaista kehitystä, nämä eivät automaattisesti lukeudu lapsi- ja nuorisopainotteiseen hanketyyppiin. Lasten ja nuorten vahva osuus hyödynsaajina ei siis rajoitu vain hanketyyppiin IIc. Fida International Kehitysyhteistyöohjelman Ohjelmaraportti Sivu 10

11 3. KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMAN TAVOITTEET Fidan kehitysyhteistyön missiona on tukea kestävää kehitystä kehitysmaissa ja kehittää yhteisöjen ja yksilöiden hyvinvointia yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Toiminta tähtää ihmiskasvoiseen kehitykseen, jossa muutos parempaan on kokonaisvaltaista, kestävää ja oikeudenmukaista. Työtä tehdään ja muutos toteutuu yhteistyöalueiden kaikkein köyhimmissä ja syrjityissä ihmisryhmissä. Vuosina toteutettiin Muuttunut yksilö muuttuneet yhteisöt niminen kehitysyhteistyöohjelma. Sen kehitystavoitteena (Programme Goal) oli vähäosaisten kansalaisten parantunut hyvinvointi vahvistuneessa kansalaisyhteiskunnassa. Ohjelman perustavoitetta puolsi se, että oikeuksistaan tietoisen kansalaisyhteiskunnan muodostuminen on avain globaalin Etelän köyhyysloukussa elävien ja konfliktiherkkien maiden yhteiskunnalliseen nousuun. Yhteistyökumppaneiden hallinnollisen ja toiminnallisen kapasiteetin vahvistuminen on edellytys myönteisten yhteisövaikutusten saavuttamiselle. Fidan ohjelmatoiminnan tehtävä on antaa oman panoksensa kumppaneiden voimaantumiseen, mikä vaikuttaa merkittävästi köyhyyden vähentämiseen sekä kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeuksien vahvistumiseen. Ohjelman välittömänä tavoitteena (Programme Purpose) oli vahvistuneiden oikeudenmukaisten, välittävien ja vastuullisten kumppaneiden aktiivisen toiminnan kautta voimaantuneet yhteisöt. Fidalle on kristillisenä toimijana luontaista toimia kumppanuudessa Etelän kirkkojen kanssa. Kirkot ovat merkittävä osa kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntia ja haavoittuvien ihmisryhmien asemaa parantavan vaikuttamistyön keskeisiä mahdollistajia. Ohjelmassa haluttiin vahvistaa kirkkoja toimimaan oikeudenmukaisesti ja välittämään yhteisöjensä haavoittuvista ihmisryhmistä. Myös muiden kuin kristillisten tahojen kanssa toimittiin yhteistyössä saman kehitystavoitteen suuntaan. Ohjelman kehitysvaikutuksiin pyrittiin alempien tavoitteiden kautta (Programme Results), jotka on lueteltu ohessa. Alatavoitteet suuntasivat alueohjelmien ja hankkeiden toimintaa painottuen yhteisöjen ja kumppaneiden kannalta relevantilla tavalla (liitteet 1.2 ja 1.3). Fida International Kehitysyhteistyöohjelman Ohjelmaraportti Sivu 11

12 KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMAN TAVOITTEET (RESULTS): I HYÖDYNSAAJIEN HYVINVOINNIN PARANTUMINEN köyhimmistä köyhimpien, syrjäytyneiden ja marginaaliryhmien hyvinvoinnin ja elämänhallinnan kasvaminen, köyhyyden vähentyminen sekä parantunut ennaltaehkäisevä terveydenhuolto koulutuksen ja elinkeinomahdollisuuksien lisääntymisen kautta köyhien yhteisöjen äänen kuuluminen ja vaikutusvallan lisääntyminen omien yhteisöjensä ja yhteiskunnallisissa asioissa naisten, lasten, hiv-tartunnan saaneiden ja aidsiin sairastuneiden sekä muiden heikoimmassa asemassa olevien aseman vahvistuminen (advocacy), samanarvoistuminen ja kuulluksi tulemisen lisääntyminen II YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN HALLINNOLLISEN JA TOIMINNALLISEN KAPASITEETIN VAHVISTAMINEN NIIN, ETTÄ NIIDEN MERKITYS KANSALAISYHTEISKUNNAN TOIMIJOINA KASVAA SUUNNITELMALLISESTI JA MÄÄRÄTIETOISESTI: yhteisöjen elinolojen ja hyvinvoinnin parantuminen kumppaneiden toiminnan kautta myönteinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen samanarvoisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian edistämisessä kehittynyt hanketoiminta: suunnittelu, toteutus, seuranta ja raportointi lisääntynyt verkostoituminen ja yhteistoiminta eri kirkkojen ja kansalaisjärjestöjen välillä, erityisesti etelä-etelä -sektorilla hyvä hallinto; tehokkaampi ja läpinäkyvämpi toiminnan ja talouden seuranta, lisääntynyt demokraattinen päätöksenteko ja vahvistunut korruption vastainen toiminta kriisivalmiuden lisääntyminen III OHJELMATOIMINNAN KEHITTÄMISEEN LIITTYVIÄ TAVOITTEITA Panostaminen YK:n vuosituhatjulistuksen, Pariisin julistuksen ja Accran toimenpideohjelman tavoitteiden saavuttamiseen hanketoiminnassa ja hankkeiden/ohjelmien peilaaminen niihin Kohdemaiden köyhyydenvähentämisohjelmien (PRS) huomioiminen toiminnassa soveltuvin osin sekä osallistuminen niiden suunnitteluun ja käytännön soveltamiseen mahdollisuuksien mukaan Kulttuurillisesti sensitiivinen tasavertainen kumppanuus; voimaannuttamisprosessi Fidan ja kumppaneiden välillä vastavuoroista HIV/AIDS-, gender-, kulttuuri- ja ympäristöasioiden, vammaisten henkilöiden ja rauhan rakentamisen näkökulmien valtavirtaistaminen Kummilapsityön liittäminen kaikkiin siihen soveltuviin hankkeisiin ja ohjelmiin Laatu- ja arviointijärjestelmän jatkuva kehittäminen Lisääntynyt kehitysyhteistyön ja kansainvälisen yhteisvastuun tiedottaminen Suomessa Fidan oman henkilökunnan ja yhteistyökumppaneiden henkilöstön kehittynyt koulutus Suomessa ja yhteistyömaissa Humanitaarisen avun ja jatkumoajattelun integroiminen hanketoimintaan soveltuvin osin Fida International Kehitysyhteistyöohjelman Ohjelmaraportti Sivu 12

13 4. MUUTTUNEET YKSILÖT JA YHTEISÖT- KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMAN VAIKUTUKSET GLOBAALILLA TASOLLA Kehitysyhteistyöohjelman kehitysvaikutukset ilmenivät ensisijaisesti positiivisena muutoksena yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen elämässä (Ohjelman kehitystavoite - Goal). Toissijaisesti Ohjelma edisti kumppanien toiminnallista ja institutionaalista vahvistumista (Ohjelman välitön tavoite Purpose), jonka tarkoitus on johtaa pysyviin muutoksiin yhteisöissä. Molemmilla tavoitetasoilla lähtökohtina olivat hanketason toiminta ja siellä tapahtuvat paikalliset muutokset. Alueohjelmien luomissa strategisissa puitteissa paikalliset muutokset yhdistyivät kokonaisuuksiksi, joita tarkastellaan sekä aluekohtaisesti että globaalilla tasolla. Ohjelman tuloksia ja vaikutuksia esitellään ensiksi globaalista näkökulmasta. 4.1 Yleiskuvaa toiminnan tuloksista hyödynsaajamäärinä Vuonna 2013 Fidan ja kumppanien toiminnasta hyötyi vuosittain arviolta reilut 1.6 miljoonaa kehitysmaiden ihmistä (suorat hyödynsaajat, ks. taulukko 3). Koko ohjelmakaudella suorien hyödynsaajien määrä oli n. 4,5 miljoonaa. Jos tähän lisätään epäsuorat hyödynsaajat, voidaan todeta, että yli 25 miljoonaa ihmistä hyötyi toiminnasta suoraan tai välillisesti ohjelmakauden aikana. Hyödynsaaja-arviot ovat suuntaa antavia, mutta niiden perusteella voidaan hahmottaa toiminnan kokonaisvaikutuksen volyymia ja alueellisia eroja. Määrälliset hyödynsaajaluvut eri alueilla kuvastavat lähinnä sitä, kuinka laajan kumppanikirkon kanssa toimittiin yhteistyössä, miten hyvin kumppani oli organisoitunut toiminnassaan sosiaalisen kehityksen hyväksi sekä missä määrin sillä oli halukkuutta ja resursseja panostaa tähän. Myös alueiden maiden yhteiskunnallinen tilanne vaikutti tuloksiin vahvasti. Mitä hauraampi kumppani ja sen toimintaympäristö oli, sitä haastavampaa oli päästä määrällisiin tuloksiin. Toiminnan arvoa ei kuitenkaan arvioida vain niiden valossa. Tavoitteena ei ollut ensisijaisesti vaikutusten määrällinen maksimointi vaan pitkäjänteinen työ kansalaisyhteiskunnan vahvistumiseksi maissa, joissa sen edellytykset ovat heikot. Suuri osa yhteistyömaista oli ns. hauraita valtioita. Ohjelman vaikutuksia yhteisöjen hyvinvoinnin ja aseman paranemiseen kuvataan seuraavassa pääasiallisten hyödynsaajaryhmien ja tavoiteindikaattoreiden valossa. Tiedot perustuvat hanke- ja alueohjelmaraportteihin, aiempiin Ohjelman vuosiraportteihin sekä ohjelmakauden sisäiseen vaikutusten arviointiin (metodologia oheisessa tekstilaatikossa). Esimerkkejä hankkeiden vaikutuksista tarkennetaan jäljempänä läpileikkaavien tavoitteiden käsittelyn yhteydessä sekä alueellisilla katsauksilla. Yksityiskohtaisia tietoja sisältyy liitteisiin. Fida International Kehitysyhteistyöohjelman Ohjelmaraportti Sivu 13

14 Taulukko 3. Suorien hyödynsaajien arvioidut määrät hanketyypeittäin eri alueilla vuosittain Alueet/ hanketyypit Länsi- Balkan Etelä- Amerikka I Yhteisö- II Haavoittuvat erityisryhmät III Terveys ja IV Ympäristö, V Alueelliset hankkeet Yhteensä kehityshank- keet koulutus ilmastonmuutos ja vaikuttamistyöhön luvut) koordinointiin, (pyöristetyt a. Vammaiset tytöt nuoret b. Naiset ja c. Lapset ja ruokaturva ja kapasiteetin henkilöt rakentamiseen Itä-Afrikka Lähi-itä ja Keski-Aasia Eteläinen Etelä-Aasia Pohjoinen Etelä-Aasia Kaakkois Aasia Itä-Aasia Yhteensä Tulosten ja vaikutusten sisäisen arvioinnin aineisto ja sen käsittely (metodologia) Ohjelmakauden vaikutuksia selvitettiin alueohjelmaraportoinnin yhteydessä tehdyn itsearvioinnin avulla (alueohjelmaraportin formaatti on liitteenä 6.61). Aluepäälliköt vastasivat raportin kysymyksiin perustuen käytettävissä olevaan alue- ja hankekohtaisiin raportteihin sekä toiminnan monitoroinnin tuottamaan kokemukseen alueelta. Aineistosta tehtiin laadullinen sisällönanalyysi, jossa (1) Vastausten ydinkohdat poimittiin raporteista ja taulukoitiin alueittain. (2) Vastaukset tiivistettiin niiden sisältöä luonnehtiviksi otsikoiksi, jotka järjestettiin samantyyppisiin seikkoihin viittaaviksi ryhmiksi (faktoreiksi) alueittain; kuhunkin tyyppiin viittaavien alkuperäisten vastausten määrät ( maininnat ) laskettiin. (3) Näin saatu aineisto tiivistettiin globaaliksi taulukoiksi (kuten taulukot 4 ja 5). Niistä ilmenee, minkä tyyppisiä tekijöitä vastauksissa esiintyi ja kuinka monta mainintaa vastausaineistossa niiden osalta esiintyi (mainintojen määrät). Pylväsdiagrammit kaavioissa 1-4 perustuvat tällaisiin globaaleihin taulukoihin. Faktorit on esitetty taulukoissa 4 ja 5 ja kaavioissa 1-4 siinä järjestyksessä, miten ne määrällisesti painottuivat aineistossa. Yksityiskohtainen taulukkomateriaali Ohjelman kehitysvaikutuksista sisältyy liitteeseen ja tulosten kestävyydestä liitteeseen Suorien hyödynsaajien vuosiarvio perustuu vuonna 2013 tehtyihin hankekohtaisiin hyödynsaaja-arvioihin koskien uuden Ohjelman ( ) ensimmäistä vuotta. Oletuksena on, että toiminnan arvioitu volyymi ei keskimäärin poikkea radikaalisti siitä, mitä se oli vuosina Arviot eivät ole yhtä luotettavia kuin varsinaiset hyödynsaajatilastot. 2 Etelä-Amerikan alueellinen koordinointihanke kohdistui viiden maan laajojen kumppanikirkkojen toimintaan, joka saavutti satoja tuhansia ihmisiä. Näiden sisällyttäminen suoriin hyödynsaajiin vastaa toiminnan luonnetta. Sen sijaan monilla muilla alueilla alueellisen koordinoinnin hyödynsaajat on syytä rajata alueohjelman sisällä toimivaan hankehenkilöstään ja raportoida yhteisöjen suorat hyödynsaajat hanketasolla. Fida International Kehitysyhteistyöohjelman Ohjelmaraportti Sivu 14

15 4.2 Yhteisöjen aseman ja hyvinvoinnin paraneminen Haavoittuvien ihmisryhmien parantunut asema Hankkeiden yhteydessä lisääntynyt sosiaalinen verkostoituminen edisti huomion kiinnittämistä haavoittuvien ihmisryhmien asemaan. Lähes kaikki kumppanit tekivät ohjelmakaudella korkeatasoista kehittämistyötä erilaisten syrjityssä asemassa olevien ihmisryhmien aseman ja vaikutusmahdollisuuksien kuten vammaisten henkilöiden, HIV/AIDS-potilaiden ja katulasten parissa (kaavion 1 ja taulukon 4 [s. 17] pylväs/kohta I). Hankkeiden avulla on myös tuotu näkyviin heimoja ja yhteisöjä, jotka ovat olleet täysin viranomaisten tuen ulkopuolella. Henkilöllisyyskortit, valtion tuet kuten ruoka-avustukset tai eläke, perusterveydenhuolto ja lasten koulunkäyntimahdollisuudet ovat puuttuneet sadoilta ihmisiltä, jotka on saatu rekisteröityä kansalaisiksi ja nauttimaan lain heille suomista oikeuksista. Kun syrjittyjen ryhmien omanarvontunto on heidän ihmisarvoaan kunnioittavassa ilmapiirissä kohonnut, heistä on tullut yhteiskunnalle hyödyllisiä sen sijaan, että heidät nähtäisiin taakkoina. Eristäytymisen ja lamaantumisen sijaan heistä on tullut aktiivisia, ihmisarvonsa tuntevia ihmisiä. Monia tällaisia läpimurtoja tapahtui vuosina mm. Länsi-Balkanin romanien sekä Intian ja Nepalin dalitien keskuudessa. Köyhiin romaniyhteisöihin, katulapsiin ja ihmiskaupan uhreihin liittyvä stigma vähentyi, ja heidän asemansa ja oikeutensa vahvistuivat myös viranomaisyhteistyön avulla. Usein aktiivisimpia vapaaehtoistyöntekijöitä ja hyödynsaajia olivat naiset. Naisten lukutaitokurssit ja pienyrittäjyyskoulutukset sekä erilaiset yhteistoimintamallit (self-help groups) antoivat uusia vaikuttamismahdollisuuksia omaan ja perheiden elämään mm. Marokossa, Egyptissä, Jordaniassa ja Nepalissa. Elämänlaadun ja ihmisarvon paranemisen lisäksi tämän on mahdollistanut ammattikoulutukseen ja jatkoopintoihin pääsyn sekä vahvistanut äitien tukea lasten koulukäynnille. Kaavio 1. Kehitysyhteistyöohjelman vaikutuksia köyhien yhteisöjen aseman ja elämänlaaduin paranemiseen Selitys: Pylväiden tarkempi sisältö ja kaavion pohjana oleva aineisto ilmenevät taulukosta 4 (s. 17). Fida International Kehitysyhteistyöohjelman Ohjelmaraportti Sivu 15

16 Positiivisten vaikutusten avaintekijä on ollut se, että kumppanit, yhteisöt ja niiden syrjityt ryhmät on otettu mukaan päätöksentekoon. Työ johti monin paikoin syrjäytymisen vähenemiseen ja ihmisoikeustilanteen paranemiseen. Keniassa annettiin suojaa nuorille Maasai-tytöille, jotka pakenivat uhkaa sukuelinten silpomiseen ja pakkoavioliittoon. Tansaniassa vastustettiin vääriä kulttuurisia uskomuksia, jotka johtivat albinojen ihmisoikeuksien raakaan polkemiseen. Itä-Afrikassa vähäosaisten oikeuksia puolustavan vaikuttamistyön tueksi on otettu käyttöön kaikkia kumppaneita palvelevia temaattisia hankkeita. Etelä-Amerikan viidessä yhteistyömaassa kumppanikirkot vahvistivat mittavaa ennalta ehkäisevää työtään naisten alistamisen, perheväkivallan ja nuorten huumeongelman vähentämiseksi. Vuonna 2013 pelkästään Boliviassa n ihmistä tiedosti oikeuksiaan ja oppi uusia elämänhallinnan taitoja kumppanin koulutuksista ja työpajoista. Kolumbiassa kumppanikirkon vuonna 2013 itsenäisesti avaamat uudet hankkeet hyödyttivät yli lasta ja nuorta. Saman vuonna Paraguayssa onnistuttiin vähentämään perheväkivaltaa ja lasten seksuaalista hyväksikäyttöä tuntuvasti sen myötä, että ennalta ehkäisyä ja varhaista puuttumista opetettiin aikuisille ja lapsille. Alueelliset psykososiaalisen tuen hankkeet Itäisessä Afrikassa sekä Lähi-idän ja Keski-Aasian alueilla toivat ohjelmakaudella lasten parissa tehtävään työhön kipeästi kaivattua ammattitukea. Traumatisoituneiden lasten ja vanhempien tunnistaminen ja oikeanlaisen ammatillisen tuen tarjoaminen vahvistivat kumppaneiden tekemää työtä. Lastensuojelukoulutukset lisäsivät kumppaneiden ja hankkeiden henkilöstön ymmärrystä lastenoikeuksien ja tarpeiden parempaan huomioon ottamiseen. Lasten koulutusmahdollisuuksien lisääminen ja koulunkäynnin tukeminen kuuluivat yli 30 hankkeen ohjelmaan Terveys ja koulutus Ripulitautien ja muiden tarttuvien tautien esiintyminen vähentyi ennaltaehkäisevän terveydenhuoltokoulutuksen, rakennettujen käymälöiden, puhtaan juomaveden ja parantuneen hygienian avulla. Nepalin vesi- ja sanitaatiohankkeessa rakennettiin ohjelmakaudella yhteensä 772 käymälää (272 vuonna 2013) 54 yhteistoimintaryhmän toimesta viidessä kylässä, mistä hyötyi lähes ihmistä. Vesiperäiset taudit vähenivät Tadzhikistanissa. Ennalta ehkäisevä suun terveysohjelma edisti koululasten terveyttä Pohjois- Koreassa (kaavion 1 ja taulukon 4 pylväs/kohta II). Yhteisöissä, joissa on asuttu savimajoissa yhdessä eläinten kanssa, uudet rakennetut kodit ovat olleet myös myötävaikuttamassa terveystilanteen paranemiseen. Säännöllisistä terveystarkastuksista ja valistustyöstä seurannut lasten parantunut terveys on lisännyt koulunkäyntiaktiivisuutta sekä kohentanut perheiden elämänlaatua ja lisännyt toivon ilmapiiriä. Tavoitteet lasten ja erityisesti tyttöjen peruskoulutuksen sekä nuorten ammatillisen koulutuksen ja työllistymisen osalta saavutettiin joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Bangladeshin slummihankkeen koulu kasvatti oppilasmärän 90:stä 300:aan vuosian Nepalin maithili-hankkeessa toimi viisi yhteisökoulua, joissa oli lähes 900 oppilasta vuoden 2013 lopussa. Nuorille suunnatuissa toiminnoissa eli valmennuksessa, vapaa-ajan aktiviteeteissä ja ammattiin tähtäävissä koulutuksissa annettiin päihde- ja terveysvalistusta, arvokasvatusta, tietotekniikkakoulutusta sekä työnhankkimisvalmiuksia. Nuorisokeskusten yhteistoiminnan kuten urheiluharrastuksen avulla nuorten sosiaaliset taidot parantuivat, ja sen myötä eri etnisten ja uskonnollisten ryhmien väliset konfliktit vähentyivät. Koulutuksiin ja vapaa-ajan toimintoihin osallistui Etelä-Amerikassa, Itäisessä Afrikassa, Länsi- Balkanilla ja Aasian eri hankkeissa ohjelmakauden aikana yli nuorta. Fida International Kehitysyhteistyöohjelman Ohjelmaraportti Sivu 16

17 Taulukko 4. Yhteisöjen ja haavoittuvien ihmisryhmien parantunut asema ja elämänlaatu ohjelmakaudella Muuttuneet yksilöt ja yhteisöt Hyvinvoinnin Esimerkit parantuneesta asemasta ja hyvinvoinnista näkökulmat (Luvut = mainintojen määrät aineistossa) I HAAVOITTUVIEN IHMISRYHMIEN PARANTUNUT ASEMA JA HYVINVONTI II TERVEYS JA KOULUTUS III YHTEISÖ ON TIETOINEN OMISTA OIKEUKSISTAAN JA TARPEISTAAN, MOBILISOINTI Naiset, nuoret, lapset Taitoja ja työpaikkoja nuorille, naisille (Länsi-Balkan) 3 Nuorten naisvankien asema on parantunut (Länsi-Balkan) 3 Naiset ovat voimaantuneet koulutusten kautta (Lähi-Itä ja Keski-Aasia) 2 Aikuisten lukutaito ja kansalaisuusasiat ovat edistyneet, mukaan lukien naiset (Pohjoinen Etelä- Aasia) 2 Perheväkivalta naisia ja lapsia kohtaan on vähentynyt (Länsi-Balkan) 1 Tyttöjen oikeudet omaan kehoonsa on turvattu (Itäinen Afrikka) 1 Katulapset on tunnistettu ja heitä on avustettu, myös paikallishallinto on osallistunut (Itäinen Afrikka) 1 Vähemmistöryhmät Positiivisempi asennetta vammaisia ihmisiä kohtaan (Itäinen Afrikka) 1 Vähemmistöryhmien oikeuksia on puolustettu (Itäinen Afrikka) 1 Haavoittuvan vähemmistöryhmän (dalitit) asema on kohentunut (Pohjoinen Etelä-Aasia) 1 Terveys Parantunut hammashoito ja yleinen terveys (Itä-Aasia) 5 Kouluikäisten lasten ja perheiden kohentunut terveys (Pohjoinen Etelä-Aasia) 3 Terveempi elämä (esim. ravinto, hiv/aids) ( Lähi-Itä ja Keski-Aasia ) 2 Parempi terveys (Kaakkois-Aasia) 1 Koulutus Koulutusta slummilapsille (Pohjoinen Etelä-Aasia) 2 Kohentunut ilmapiiri lasten koulutusta kohtaan erityisesti tyttöjen osalta (Eteläinen Etelä-Aasia) 2 Lasten huolenpito ja koulutus parantunet (Lähi-Itä ja Keski-Aasia) 1 Yhtenäinen kollektiivinen tietoisuus tarpeista ja oikeuksista, yhteisön mobilisoinnista ja lisääntyvästä toivosta, naiset viitoittavat tietä (Eteläinen Etelä-Aasia) 6 Romanien ja muiden köyhien yhteisöjen parantuneet elämäntaidot, ruoka ja koulutus (Länsi- Balkan) 4 Kumppanit on kutsuttu johtamaan valistustyötä ja lieventämään sosiaalisia ongelmia, valmistettu hyvää koulutusmateriaalia (Etelä-Amerikka) 3 Kansalaisyhteiskunta on vahvistunut (Pohjoinen Etelä-Aasia) 2 Mainintoja yhteensä IV RUOKATURVA, ELINKEINOT Ruokaturva ja elinkeino ovat kohentuneet (Pohjoinen Etelä-Aasia) 5 Ruokaturva on parantunut (Itä-Aasia) 3 Lisääntyneet elinkeinot ja kasvanut tasa-arvo köyhissä kylissä (Kaakkois-Aasia) 1 Ruokaturva ja elinkeinot ovat kehittyneet (Eteläinen Etelä-Aasia) 1 Parantunut maatalous ja tulot (Länsi-Balkan) 1 11 V HARMONIA USKONNOLLISTEN JA ETNISTEN RYHMIEN VÄLILLÄ Kohentunut harmonia etnisten ja uskonnollisten ryhmien välillä (MECA) 4 Lisääntynyt harmonia muslimien ja kristittyjen välillä (Pohjoinen Etelä-Aasia) 2 VI MUU Kenttätyö on vahvasti osallistavaa ja relevanttia yhteisöjen kannalta (Eteläinen Etelä-Aasia) 3 3 Yhteensä 67 6 Selitykset: Taulukkomateriaalin logiikka on selvitetty tekstilaatikossa Tulosten ja vaikutusten sisäisen arvioinnin aineisto ja sen käsittely s. 14. Fida International Kehitysyhteistyöohjelman Ohjelmaraportti Sivu 17

18 4.2.3 Köyhien yhteisöjen elämänhallinnan paraneminen Köyhien yhteisöjen elämänhallinnan ja aseman paraneminen oli yksi keskeinen osoitin Ohjelman kehitystavoitteen toteutumisesta. Maaseutukylien ja kaupunkislummien irti pääsyä köyhyyden ja voimattomuuden kierteestä edistettiin mm. yhteisökehityshankkeilla. Yhteisökehitystyö lähtee paikallisyhteisöjen omista voimavaroista, tarpeista ja oikeuksista haastaen ne kantamaan vastuuta elinolojensa kehittämisestä sekä organisoitumaan niin, että yhteisö pystyy toteuttamaan visioitaan (kaavion 1 pylväs III ja taulukon 4 kohta III viittaavat näihin vaikutuksiin). Avainasemassa yhteisöjen itseluottamuksen vahvistamisessa olivat osallistavat ja paikalliseen kontekstiin räätälöidyt koulutukset ja riittävän pitkään kestävä yhteistyö yhteisön johdon ja asukkaisen kanssa. Monilla alueilla kumppaneina oli kristillisiä kirkkoja, joille yhteisökehitystyö merkitsi kouluttautumista alueensa elinolojen aktiivisiksi ja osaaviksi edistäjiksi. Esimerkin Kambodzhassa ja Pakistanissa kansalliset kumppanit ovat kasvaneet kyläkehitystyön asiantuntijoiksi, joiden laaja-alainen työ mm. koulutuksen, ennalta ehkäisevän terveydenhuollon ja maatalouselinkeinojen tukemisessa vaikutti ohjelmakaudella kymmenien tuhansien ihmisten elämään. Konkreettisten tulosten myötä yhteisöt ovat havainneet, mitä ne voivat yhdessä saada aikaan ja alkaneet oma-aloitteisesti ideoida ja toteuttaa omia hankkeita. Työn tuloksista on satoja esimerkkejä. Yhteistyössä rakennettiin ja kunnostettiin kouluja, kokoontumistiloja, käymälöitä, teitä ja siltoja sekä vedettiin vesijohtoja. Länsi-Balkanilla syrjäinen yhteisö rakensi yhdessä uuden tien kyläänsä, jotta sairaanhoitohenkilökunta ja opettajat pääsevät sinne. Nepalissa syrjityt maithili-yhteisön naiset osoittivat kohonnutta etnistä ja kulttuurista itsetuntoa julkaisemalla vuonna 2012 kirjan, jossa esitellään naisten menestystarinoita heidän omalla kielellään. Eri etnisten ja uskontoryhmien elinolojen ja oikeudenmukaisuuden ruohonjuuritason toiminta on usein myös mitä parhainta rauhantyötä (kaavion 1 ja taulukon 4 pylväs/kohta V) Elinkeinot ja ruokaturva Elinkeinomahdollisuuksien laajentuminen ja parantunut ruokaturva oli Ohjelman yksi painopiste, jossa saavutettiin hyviä tuloksia (kaavion 1 ja taulukon 4 faktori IV). Rohkaisevia esimerkkejä ruokaturvan parantumisesta raportoitiin muun muassa Kambodzhan, Myanmarin ja Laosin köyhistä kylistä, Pohjois- Koreasta, Sansibarilta sekä Kenian kuivuusalueelta. Itäisen Afrikan alueellista ruokaturvaohjelmaa valmisteltiin palkkaamalla osa-aikainen ruokaturva- ja ilmastonmuutosasiantuntija. Ruokaturva nostettiin alueella läpileikkaavaksi teemaksi vahvistamaan myös kummilapsiohjelmaa. Maanviljelijöiden tietotaitoa parannettiin useissa hankkeissa muun muassa Albaniassa, Kaakkois-Aasiassa ja Intiassa kouluttamalla heitä parempien viljelytekniikoiden sekä ekologisten lannoitus- ja torjuntamenetelmien käyttöönottoon. Koulutuksissa he ovat voineet jakaa oppimaansa ja kokemuksiaan toisten kanssa ja verkostoitua yhteistoimintaan. Pienlainatoiminta on myös tukenut maanviljelijöitä toimimaan kokoaikaisesti. Myös Etelä-Aasian kyläkehityshankkeissa ruoan saantia ja sen laatua parannettiin kouluttamalla perheitä kotipuutarhan perustamisessa ja hoidossa. Tadzikikstanissa Keski-Aasiassa ohjelmakauden uusi innovaatio oli varhaisvihannesten kasvihuoneviljely. Siitä muodostui elinkeino tai lisätoimeentulon lähde sadoille perheille, joissa monet isät olivat toimeentulomahdollisuuksien puutteen vuoksi joutuneet työskentelemään siirtotyöläisinä ulkomailla. Fida International Kehitysyhteistyöohjelman Ohjelmaraportti Sivu 18

19 4.3 Voimaantuneet kumppanit - yhteistyökumppaneiden hallinnollisen ja toiminnallisen kapasiteetin vahvistuminen Ohjelman toinen pääkomponentti eli kumppanien voimaantuminen sosiaalista oikeudenmukaisuutta edistäviksi, sitoutuneeksi ja osaaviksi kansalaisyhteiskunnan toimijoiksi nähtiin lähtökohdaksi sille, että yhteisöissä tapahtuu myönteistä ja kestävää muutosta. Päähuomio kumppaneiden vahvistumisessa kiinnitettiin siihen, miten relevantisti ja tuloksellisesti ne toimivat yhteisöissä. Ohjelmaa toteutettiin n. 60 pääkumppanin kanssa, ja jokaisen kanssa on solmittu yhteistyö- ja/tai hankesopimus Kumppanien institutionaalinen kapasiteetti ja hankeosaaminen vahvistuivat Kumppaniorganisaatioiden voimaantumisen dynamiikkaa on Fidan toiminnan piirissä viime vuosina jäsennetty tutkimuksellisen reflektion kautta ja rakentamalla uusia käytännön työkaluja. Ohjelmakaudella kumppanuusfilosofiaa toiminnallistettiin entistä pidemmälle. Kumppanien kanssa tehtävän yhteistyön systemaattisuutta lisättiin ja pyrittiin näkemään entistä selvemmin sen merkitys pitkäjänteisenä kansalaisyhteiskunnan toimijakentän vahvistamisena. Tämä tapahtui kunnioittaen kumppaneiden itsenäisyyttä, rakenteita ja hallinnollisia käytänteitä Pariisin julistuksen hengessä. Fida tarjoaa kanavan suomalaisen kansalaisyhteiskunnan kumppanuudelle Etelän kansalaisyhteiskunnan kanssa. Tämä kansalaisluonne merkitsee sitä, kumppanit ovat organisaatioina ja ammatillisen osaamisen suhteen hyvin erilaisia. Osa on vasta toimintansa aloittaneita järjestöjä (esim. Nepalissa), osa taas vakiintuneita ja vahvoja instituutioita kuten kansallisia kirkkokuntia (Itä-Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja joissakin Aasian maissa), joiden kanssa on toimittu pitkään. Siksi kumppanien vahvistamisen teoriaa ja työvälineitä pyrittiin suhteuttamaan kulloiseenkin kontekstiin. Ohjelmalle luodut kumppanien voimaantumisen osoittimet autonomisuus, relevanssi, kapasiteetti, verkostoituminen, reflektiivisyys ja merkittävyys todettiin kattavaksi tavaksi jäsentää toiminnallisen ja hallinnollisen kapasiteetin vahvistumisen prosessia ja tuloksia. Voimaantumisen teoriasta johdettuja osoittimia sovellettiin kumppanien institutionaalisen kehitysvaiheen mukaisesti tunnistamalla yhteistyön edellytykset, voimavarat ja haasteet. Joillakin alueilla mittareita yksinkertaistettiin, jotta erilaisten kumppanien kapasiteetin kehitystä voitiin monitoroida konkreettisella tasolla. Ohjelmakauden alussa kumppaneiden kapasiteetin lähtötilanne arvioitiin suurimmassa osassa hankkeista ja rakennettiin yhdessä suunnitelmat kumppaniorganisaation vahvistumiseksi. Merkittävä tulos oli itäisessä Afrikassa rakennettu kumppaneiden voimaantumista mittaava työkalu (liite 8.4), jonka avulla teetettiin arvio alueen kaikkien kumppaneiden kapasiteetin lähtötilanteesta 2011 sekä lopputilanteesta Seurantaraportti (Follow-up Institutional Capacity Assessment, liite 6.4) kauden päättyessä osoitti, miten merkittävästi systemaattinen koulutus ja tuki kumppaniorganisaatioille olivat vahvistivat kumppaneita useilla hallinnon alueilla merkittävästi (taulukko 5). Arviointi vahvisti, että kumppaneiden taidot suunnitella ja toteuttaa hankkeita olivat lisääntyneet. Sisäinen monitorointi ja arviointi sekä taloushallinto paranivat laadullisesti. Kumppaniorganisaatioiden kyky tunnistaa omat osaamisalueensa oli vahvistunut. Kaikilla kumppanit laativat toimintaohjelmia ja ohjeistoja, jotka voimistivat niiden institutionaalista kapasiteetti haavoittuvien ryhmien puolestapuhujina. Toisaalta arviointi paljasti, että kumppanien autonomian vahvistamiseksi on edelleen jatkettava yhteistyötä. Kokemuksia kumppanien institutionaalisen kyvyn vahvistumisesta saatiin ohjelmakaudella kaikilla muillakin alueilla (taulukko 6, kohta III), mutta kumppanit painivat tässä suhteessa hyvin eri sarjassa ja erilaisissa Fida International Kehitysyhteistyöohjelman Ohjelmaraportti Sivu 19

20 toimintaympäristöissä. Toisinaan on haasteellista saavuttaa tasapainoa kumppanin institutionaalisen kapasiteetin ja sen edistämisen työkalujen välille. Joillakin alueilla Fidan aluepäälliköt välittivät myös kriittisesti arvioivan näkymän kumppanien voimaannuttamistyöstä. Rahoittajan ja länsimaisen asiantuntijan rooliin väistämättä liittyvä valta-asetelma on syytä tiedostaa ja vaalia nöyrää, kumppania arvostavaa asennetta. Aidossa kumppanuudessa oppivat molemmat osapuolet myös Fida. Toiminnan ammatillisuuden kehittäminen on tärkeää, mutta se ei saa johtaa kumppanin ylikuormittamiseen teknisen osaamisen vaatimuksilla ilman riittävää kulttuurista ja tilannekohtaista sensitiivisyyttä. Teoreettisen koulutuksen lisäksi tarvitaan hands on mentorointia, jossa kumppanille annetaan sekä tilaa soveltaa oppimaansa että konkreettista opastusta. Kapasiteetin rakentamisen konseptia on hahmotettava pitkällä aikavälillä ja otettava huomioon toimijoiden kansalaisyhteisöluonne. Hankehallinnan osaamisen tukeminen on kumppanien kapasiteetin kehityksessä tärkeä osa. Sitä vahvistivat hankemanuaalin uudistaminen sekä uudet ohjeistukset mm. läpileikkaavista tavoitteista ja eettisistä pelisäännöistä ohjelmakauden alussa. Uuden ohjelmakauden suunnittelu vuonna 2013 vahvisti, että hankeosaaminen on kumppanien parissa edistynyt. Silti monissa hankkeissa on edelleen kehitettävä mm. sisäisen monitoroinnin järjestelmiä ja luotava lisää tilaa yhteisön osallistuvuudelle. Taulukko 5. Itäisen Afrikan kumppaneiden kapasiteetin kehittyminen institutionaalisen kapasiteetin arvioinnin mukaan 2013 FOLLOW-UP INSTITUTIONAL CAPACITY ASSESSMENT Ethiopia Guenet Pentecostal Churches in Church Uganda Full Gospel Churches of Kenya Free Pentecostal Churches of Tanzania CAPACITY Governance C +B C C C C C +B Policy D ++B D +C D +C D +C Planning no data B D +B D +C no data C Financial Management D ++B D +C D ++B D ++B Evaluation E ++C E ++C E +D E +D Personnel D +C D +C D +C D Management Client Focus D D D D D D D D Technical Skills E +++B E +++ B D ++B E +++B Networking no data C D +C D +C D +C Resource Mobilization E ++C E ++C E ++C E ++C OVERALL RANKING C +B C +B C +B C +B DESCRIPTIONS RANKS A-E A Full Capacity B Widespread Capacity C Partial Capacity D Anecdotal Capacity (reported but no evidence) E No Capacity + = Status 2013 is one level higher in the rank than in the baseline 2011 (++ = two levels, +++ = three levels) Fida International Kehitysyhteistyöohjelman Ohjelmaraportti Sivu 20