maaviesti Voimavarariihestä Karjan ruokintaan Energiasuunnitelma Maidosta uutta puhtia tilanhoitoon kaveriksi kustannusjahtiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "maaviesti Voimavarariihestä Karjan ruokintaan Energiasuunnitelma Maidosta uutta puhtia tilanhoitoon kaveriksi kustannusjahtiin"

Transkriptio

1 maaviesti ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti 4/2010 Voimavarariihestä uutta puhtia tilanhoitoon Karjan ruokintaan säätöä reaaliajassa Energiasuunnitelma kaveriksi kustannusjahtiin Maidosta syntyy klassikkoherkkuja 4/2010 maaviesti 1

2 Ota rohkeasti yhteyttä puunostajiimme Stora Enso Metsä p Vielä ehdit, tarjous voimassa joulukuun loppuun. Keskittäjälle metsävakuutus vuodeksi maksutta! Haluamme varmistaa, että omaisuutesi arvo on turvattu vahinkojen varalta. Siksi tarjoamme uuden metsävakuutuksen vuodeksi maksutta OP-bonusasiakkaille, jotka ovat myös Pohjolan etuasiakkaita. Tule Osuuspankkiin ja kysy lisää! Olet automaattisesti OP-bonusasiakas, kun sinulla on pankkiasiointia vähintään euroa ja olet Osuuspankin omistajajäsen. Pohjolan etuasiakas olet automaattisesti, kun sinulla on vakuutuksia kolmesta eri tuoteryhmästä. Valitse OIKEA ovi. VAIN TURNERILTA 80 mm vahva ovi maatalouteen! Ylivoimaisen vahva ovi maatalouteen. Turnerin 80 mm vahva alumiinipintainen, rst-heloilla varustettu nosto-ovi ei turhia nöyristele - se on työmies! Soita ja löydä se oikea! 2 maaviesti 4/2010

3 Huippulaadukasta vai mitä? Suomalainen ruoka ja sen laatu ovat otsikoissa lähes päivittäin. Meitä kaikkia kiinnostaa yhä enemmän se, mitä syömme. Ruuassa olevat lisäaineet ja ruuan koostumus askarruttavat. Miten laadukkaita raaka-aineita ja mitä lisäaineita teollisuus käyttää niiden valmistuksessa, miten valmistusprosessit tapahtuvat? Aiheeseen liittyen on naapurissamme Ruotsissa julkaistu Mats-Eric Nilssonin kirjoittama kirja, joka on saanut teollisuuden tekemään muutoksia joidenkin elintarvikkeiden sisältöön. Kirjasta on myös suomennos Aitoa ruokaa, joka on mielenkiintoinen lukukokemus. Meillä on noussut esiin esimerkiksi glutamaatin käyttö ja sen tarpeellisuus. Sen pois jättäminen esimerkiksi lihavalmisteesta näkyy olevan yksi myyntivaltti. Täytyy myöntää, että nämä signaalit ovat vaikuttaneet ainakin omaan ostokäyttäytymiseen ja entistä tarkempaan tutkiskeluun, mitä itse asiassa syönkään. Mieleen ovat palautuneet ajat 60-luvulta kotoa ja mummolasta maaseudulla, jolloin itse asiassa söimme hyvin kotoisista raaka-aineista valmistettuja ruokia nykymittapuun hyvin vähän prosessoituja ja käytännössä lisäaineettomia. Omista liha-, maito- ja viljaraaka-aineista valmistetut ruuat olivat maukkaita ja ravitsevia. Myös marjoja ja juureksia oli aina ja erityisesti sesongin aikaan. Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella? Väistämättä tulee mieleen nykyinen kiireinen elämänmeno. Perheet eivät kiinnitä riittävästi huomiota ruokaan eli siihen mitä syövät: puolivalmisteet ja valmisruoka-annokset kuittaavat nopeasti yhä useamman ruuan laiton. Useissa perheissä hädin tuskin vietetään yhtä yhteistä päivittäistä ruokailuhetkeä. Raaka-aineita ostaessa on varmasti helpompi keskustella myös alkuperästä eli mistä esimerkiksi liha tai kala on peräisin. Toivoa sopii, että tuoretuotetiskit yleistyvät sekä ruuan alkuperä ja laatu nousevat yhä enemmän näkyviin. Itse asiassa tarjonta kyllä lisääntyy, kun me kuluttajat rupeamme muuttamaan ostokäyttäytymistämme ja pistämme ruuan valmistajat tiukemmalle. Kuluttajiahan olemme kuitenkin kaikki ja teemme valintoja. Suomalaisen ruuan raaka-aineet ovat meidän mittapuun mukaan parhaita ja huippulaatuisia. Sen tekevät maaseudun yrittäjät. Mitä sen jälkeen tapahtuu näille raaka-aineille? Siitä on hyvä keskustella yhä enemmän läpivalaisun ja avoimuuden periaatteella. VESA NUOLIOJA johtaja ProAgria Oulu Sisältö Ruokintapöydän pitää täyttää minimimitat Nautojen ruokintapöydän pituus säädetään laissa ilman poikkeuksia. Lehmiä ja hiehoja kannattaa seurata Lehmähavainto-päivässä syntyy ideoita myös omaan navettaan. Kosteikon suunnittelu työn alle jo nyt Nyt on hyvä hetki aloittaa kosteikon suunnittelu kevään tukihakuun. Voimavarariihi pui esiin akanat ja kultajyvät Voimavarariihi nostaa esiin työhyvinvointia hiertävät asiat. Työolot kuntoon yhteistyössä! ProAgria on maatalouden asiantuntija myös työterveyshuollon tilakäynnillä. Maaseutu tarvitsee kotipalveluyrittäjiä Kotipalvelujen kysyntä yllätti uutena yrittäjänä aloittaneen Sisko Korkalan. Lippoussesonki päättymässä Mereen laskevien jokien alajuoksulla siian kutuvaellus herättää lippoajat syksyisin. maaviesti Maaviesti on ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti, joka postitetaan osoitteellisena asiakastiloille ja -yrityksille, jäsenille ja jäsenyhteisöille sekä sidosryhmille. Julkaisija ProAgria Oulu, Kauppurienkatu 23 (PL 106), Oulu, (08) , Päätoimittaja Vesa Nuolioja Toimitus Viestintä-Karttimo, Kiviniemen rantatie 9, Kiviniemi, Taitto Mari Lähteenmaa, Ilmoitukset Sirpa Heikkinen, Kielontie 8, Kajaani, (08) , , fi Osoitteenmuutokset ProAgria Oulu, (08) , ProAgria Kainuu, ; ProAgria Lappi, Painopaikka Kalevaprint Oy Painos kpl Ilmestymisajat 14.2., 11.4., 26.9., Tilaushinnat 15 euroa / vuosikerta, asiakkaille ja jäsenille maksuton ISSN Kannen kuva: Plugi Oy 4/2010 maaviesti 3

4 ajassa Joulutorilla maaseutu kohtaa kaupungin Tarja Paatero Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta asiakkaillemme, jäsenillemme ja yhteistyökumppaneillemme! 4 maaviesti 4/2010 ProAgria Kainuu, Lappi ja Oulu Kainuun, Lapin ja Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Lapin ja Oulun Kalatalouskeskukset Nyt järjestettävä tapahtuma on jo 19:s. Vuosi vuodelta tuotevalikoima on laajentunut, ja myyjät tulevat sekä maaseudulta että kaupungista. Perinteiset joulumyyjäiset lauantaina 11. joulukuuta kello 9-14 tuovat Kemin Kulttuurikeskukseen noin 130 myyjää eri puolilta Lapin ja Oulun lääniä. Tarjolla on herkkuja joulupöytään, pehmeitä ja kovia paketteja pukinkonttiin sekä koristeita joulutunnelman luomiseen. Myyjäisiä ensi kerran ideoitaessa tarkoituksena oli luoda kauppapaikka maaseudulla itse valmistetuille leivonnaisille ja käsitöille. Ensimmäisessä tapahtumassa vuonna 1992 myyjiä oli muutamia kymmeniä. Kauppa kävi hyvin, ja siitä alkoi innostus. Enää ei tulla viiden pullaleetan ja kymmenen sukkaparin kera, vaan mukana voi olla koko autolastillinen erilaisia käsin tehtyjä tuotteita runokirjoista alkaen, tapahtuman järjestelyvastuuta kantava Kaisu Risto ProAgria Lapista kertoo. Asiakkaat läheltä ja kauempaakin ovat ottaneet Kemin joulumyyjäiset omakseen ja paikka on ollut välillä tungokseen asti täynnä. ProAgria Lappi pyrkii järjestämään suositut myyjäiset edelleen vuosittain. Myös yhteistyön Kemin elinkeino- ja kulttuuritoimen kanssa toivotaan jatkuvan. Joulutorit Oulussa ja Kajaanissa Pitkät perinteet on myös Kainuulaisella Joulutorilla, joka kootaan tänä vuonna joulukuuta Kajaanihalliin. Myynnissä on herkkuja joulupöytään ja lahjoja pukinkonttiin. Myös joulupukki vierailee molempina päivinä. Järjestelyissä ovat mukana Kainuun Maa- ja kotitalousnaiset. ProAgria Oulun ja Oulun Maa- ja kotitalousnaisten Taitajien tierna -hanke puolestaan tuo paikallisten käsityöläisten ja elintarviketuottajien tuotteet Oulun keskustaan Kirkkokatu 11:een. Joulutori on avoinna ProAgria Oulun automaattilypsytiloille tehdyn kyselyn mukaan robottitiloista 76 prosenttia on tyytyväisiä maitotilaneuvonnan nykyisiin palveluihin. 73 robottitilalle lähetettyyn kyselyyn vastasi lähes puolet tiloista. Nykyistä enemmän automaattilypsytilat toivovat eläinaineksen määrän ja laadun sekä utareterveyden hallintaan liittyviä palveluja. Myös ruokintaa ja sen seurantaa sekä talouden johtamista pidettiin tärkeänä. ProAgria Oulu odottaa parhaillaan rahoituspäätöstä uudelle MaitoManagement 2020 hankkeelle. Se paneutuu juuri suurten maitotilayritysten toimintamallien kehittämiseen. Kyselyssä esille nousseet palvelutoiveet ovat myös tulevan hankkeen kärkiteemoja, kotieläinagronomi Virpi Huotari kertoo. Useimmilla kyselyyn vastanneille tiloilla maitotilaneuvoja käy 3-4 Agronet.fi suosituin keskustelukanava Syksyllä julkistetun internetpalvelukuvatutkimuksen mukaan Agronet on ylivoimaisesti tärkein ammatillinen keskustelukanava. Lähes puolet viljelijöistä on sen käyttäjiä. Kotieläintiloista reilusti yli puolet ja yli 50 hehtaarin kasvinviljelytiloista jopa kaksi kolmasosaa käyttää Agronetia. Tutkimuksen mukaan myös uusi Asiantuntija vastaa -palvelu on otettu innostuneesti vastaan. KoneAgriassa julkistetulla Agronetin keskustelukanavalla jäsenet voivat äänestää viikoittain vaihtuvasta ajankohtaisesta aiheesta. Uusia äänestyksiä käynnistetään käyttäjiltä tulevien ehdotusten mukaisesti. Klikkaa itsesi mukaan osoitteessa Robottitiloja kiinnostaa eläinten hyvinvointi kertaa kuukaudessa. Liki 76 prosenttia vastanneista oli erittäin tai melko tyytyväisiä saamaansa palveluun. Valtaosa vastanneista haluaa saman neuvojan käyvän tilalla edelleen, kun neljännes pitää neuvojan vaihtoa ja kiertoa aika ajoin hyvänä ajatuksena. Tämänhetkiseen eläinten terveydenhuoltotyöhön oli tyytymättömiä yli 45 prosenttia vastanneista. ProAgria Oulu on palkkaamassa ensi vuoden alusta eläinlääkärin, jonka tehtäviin kuuluu lypsykarjojen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tilojen taloudellisen tuloksen parantamiseksi. Vastaajista 88 prosenttia oli kiinnostunut käyttämään ProAgrian oman eläinlääkärin palveluja. Kaikkien vastanneiden kesken arvotun osallistumisen ProAgria Oulun Lehmähavainto- tai Nuorkarjapäivään voitti päivään Eero Harjapää Siikajoelta.

5 YmpäristöAgro kokeilee sähköisiä koulutuksia Infotilaisuus kotikoneelta YmpäristöAgro-hanke suunnittelee parhaillaan ensi vuoden infotilaisuuksia. Aivan uutena kokeiluna on tarkoitus aloittaa sähköiset infotilaisuudet. Pitkien etäisyyksien maakunnassa tämä antaa uusia mahdollisuuksia osallistua tilaisuuksiin kotitietokoneelta. Sähköisiä koulutuksia on suunniteltu järjestettäväksi esimerkiksi Connect Proverkkokokousympäristössä, jossa myös vuorovaikutus onnistuu erinomaisesti. Ennen kokoukseen osallistumista toimitetaan tarvittavat ohjeet ja testataan yhteydet. Ennen kuin sähköisten infojen toteutus aloitetaan, tarvitsemme ajatuksia ja toiveita tiedotustarpeista sekä kokeiluun innokkaita osallistujia. Esimerkkiryhmiä voisivat olla perinnebiotooppilaiduntajat, kosteikoiden perustajat, luomuviljelijät, lampurit, rekisteröi- Kokous oman kotikoneen ääressä säästää aikaa ja rahaa. tyneet yhdistykset tai valkuaiskasvien käytöstä kiinnostuneet. Laita sähköpostia osoitteeseen tai soita sähköisiä koulutuksia koskevista ajatuksistasi numeroon ProAgria Lappi avasi uudet verkkosivut ProAgria Lapin uudet verkkosivut otettiin käyttöön loka-marraskuun vaihteessa. Sivuston sisältöä kehitetään edelleen. Tavoitteena on tarjota tietoa ProAgria Lapin palveluista ja ajankohtaisista asioista mahdollisimman käyttäjälähtöisesti. Vähemmän asiaa on parempi kuin liian paljon. Näin sivuilla vieraileva löytää hakemansa tiedon tai ainakin pääsee kysymyksissään eteenpäin, johtaja Simo Alaruikka sanoo. Uusia verkkosivuja on haluttu rakentaa tarvelähtöisesti kuten myös palveluja. Arvoistamme tärkein on menestyminen yhdessä asiakkaan kanssa. Olemme parhaillaan uudistamassa maatila-asiakkaiden Ella Karttimo palveluvalikoimaa. Kotieläin- ja talouspalvelut uudistuvat jo vuodenvaihteessa, kasvinviljelypalvelut syksyllä Tutustu uuteen sivustoon osoitteessa AJASSA Vipu-palveluun uusi karttatoiminto Viljelijöiden Vipu-palvelussa peltolohkojen karttatoiminto on uudistettu. Jo käyttöön otettu uusi karttatoiminto palvelee viljelijöitä kevään 2011 sähköisessä tukihaussa. Palvelun merkittävin uudistus on se, että enää ei tarvitse ladata omalle tietokoneelle erillistä karttasovellusta. Peruslohkokarttoja voi tarkastella Vipu-palvelun sisällä. Uusi karttapalvelu toimintoineen avautuu suoraan palvelun käyttäjän internet-selaimeen. Karttanäkymässä on mahdollista mitata pinta-alaa, etäisyyttä ja suunnitella kasvulohkoja peruslohkoihin. Myös mittaustulosten ja piirrettyjen kasvulohkojen tulostaminen kartalle on mahdollista. Uudistuksen yhteydessä aiemmin käytössä ollut Vipukartta on poistettu. Vipu-palvelusta löytyvät karttojen ohella maatilan tiedot, tukihakemukset ja maksetut tuet. Sen kautta jätetään myös sähköiset viljelijätukihakemukset. Käyttöoikeudet Vipu-palveluun saa, kun palauttaa hakulomakkeen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Oikeudet haetaan lomakkeella 405. Viljelijä voi valtuuttaa myös neuvojan käyttämään Vipu-palvelua. Käyttöoikeuksien hakulomakkeen saa osoitteesta NYT TÄHTI-REHUT SAATAVILLA MYÖS SUURSÄKEISSÄ! Syksyn Tähti-rehu -uutuudet Tutustumistarjous 1000 kg:n suursäkeissä: Tähtilypsy Täyskivennäinen Monipuolinen kivennäis-, hivenaineja vitamiinilisä lypsykarjalle. Sisältää erityisen runsaasti D- ja E- vitamiinia sekä seleeniä. 284 /tn + rahti ja alv Tähtikasvu Täyskivennäinen Kasvaville naudoille ja runsaaseen kalsiumin tarpeeseen. Sisältää kalsiumia 260 g/kg, fosforia 0g/kg sekä runsaasti hivenaineita ja vitamiinia. 236 /tn + rahti ja alv RUNSAASTI D- JA E-VITAMIINIA SEKÄ SELEENIÄ HUOLEHTIMAAN KARJASI TARPEISTA! Puh. (08) /2010 maaviesti 5

6 maito Ella Karttimo Ella Karttimo Navetassa tehdyt havainnot esimerkiksi eläinten kunnosta tai rehun laadusta ja määrästä täydentävät ruokinnan seurannan laskelmia ja varmistavat, että ruokinta toimii käytännössä. Säilörehu maistuu Maija ja Ari Kannialan karjalle. Uusi seurantapalvelu maitotilojen tueksi Ruokintaa voi säätää helposti tässä ja nyt Maija ja Ari Kanniala ovat luottaneet Elvi Kehusmaan nuotteihin yli 20 vuotta. He toivottavat uudet tuulet tervetulleiksi, sillä onnistunut ruokinta alentaa rehukustannuksia, parantaa eläinten terveyttä ja lisää maidon tuotantoa. 6 maaviesti 4/2010 ProAgrian uuteen ruokinnan seurantapalveluun kuuluva päivälaskelma on havaittu hyväksi työkaluksi myös yli-iiläisellä Kannialan maitotilalla. Kun tietoa ruokinnan onnistumisesta saadaan nopeasti, mahdollisiin ongelmiin on helppo tarttua heti. ELLA KARTTIMO Yli-Iin Tannilassa sijaitseva Maija ja Ari Kannialan maitotila on hyödyntänyt tuotosseurannan palveluja siitä hetkestä saakka, kun he ottivat tilan haltuunsa vuonna Nuoren viljelijäparin tueksi silloin tullut Elvi Kehusmaa on tilan maitotilaneuvoja edelleenkin. Hän on käynyt neljä kertaa vuodessa pudottamassa meidät maan pinnalle, isäntäväki naurahtaa. ProAgrian uudistuvaan ruokinnan seurantaan kuuluva päivälaskelma on havaittu Kannialan tilalla hyödylliseksi lisätyökaluksi, jonka avulla asioiden suuntaan on helppo tarttua nopeasti. Päivälaskelma kertoo, onko tietyllä rehumäärällä saatu sellainen maitomäärä ja -tulos kuin on suunniteltu. Siitä nähdään eläinten keskimääräinen rehunkulutus sekä se, saavatko lehmät riittävästi oikeita ravintoaineita sekä onko väkirehun annostus ja laji kohdallaan, Elvi Kehusmaa sanoo. Päivälaskelman lähtötietoina tarvitaan muun muassa tilan rehunkulutus eläinryhmittäin päivässä, rehujen hinta sekä meijeriin lähetettyjen maitolitrojen määrä ja hinta. Jos tilan tiedot ovat ajan tasalla Maatalouden Laskentakeskuksessa, tarvitaan vain rehu- ja maitotiedot. Jos tilalla on hyvät tietoliikenneyhteydet, paljon tie-

7 toa sisältävän laskelman saa minuutissa tai parissa, Elvi Kehusmaa sanoo. Parhaiten ruokinnan onnistuminen varmistetaan, kun muutama viikko ruokinnan suunnittelun jälkeen tehdään päivälaskelma ja navettakäynti. KANNIALAN tilalle neljännen kerran tehtävä päivälaskelma kertoo, että havaittu tuotos on tällä kertaa hivenen pienempi kuin vakiotuotos. Ruokintaa emme nyt kuitenkaan korjaa, sillä asiaa selittää muun muassa se, että kymmenen lehmää on parhaillaan ummessa, ja useita lehmiä lypsykauden loppuvaiheessa, Kannialat sanovat. Elvi Kehusmaa pitää yhden päivän laskelman ansiona sitä, että se antaa aina kimmokkeen keskustelulle siitä, mistä poikkeamat johtuvat. Kannialan vuonna 2002 laajennetussa pihatossa on tätä nykyä noin 50 lypsävää, joiden keskituotos on noin kiloa. On aikamoinen taitolaji löytää kultainen keskitie ja optimitilanne, jossa yhdistyvät hyvä tuotos sekä terveet ja pitkäaikaiset eläimet. Meille tärkeintä on karjan terveys, Kannialat pohtivat. Tilan ruokinnan suunnittelussa selkein viime vuosien muutos on ollut se, että karkearehu on noussut arvoonsa ja väkirehun käyttö vähentynyt. RUOKINNAN seurannan jaksolaskelma voidaan koota vuoden aikana tehtyjen päivälaskelmien pohjalta. Seurantajaksoja voivat olla esimerkiksi eri säilörehujen syöttöjaksot, sisä- ja laidunruokintakaudet, vuosineljännekset tai kuukaudet. Ruokinnan taloutta ja onnistumista voidaan myös seurata suoraan jaksoina tai kalenterivuonna. Jaksolaskelma kertoo ruokinnan toimivuudesta ja taloudesta sekä vaikutuksesta koko maidontuotannon kannattavuuteen pidemmällä aikavälillä. Ari Hyvärinen Tämän karjan ruokintatila eläintä kohti on kaksinkertainen eläinsuojelulain minimivaatimukseen nähden. Niskapuomin sijoittelu vaatii vielä tarkennusta, sillä lehmät syövät poikittain. Ruokintatilaa laskettaessa eläinten oletetaan ruokailevan 90 asteen kulmassa ruokintapöytään nähden. Nautojen ruokintapöydän pituuden minimivaatimukset on määritelty eläinsuojelulaissa ja asetuksissa. Vaatimusten alittamiseen ei ole perusteita, eikä niistä voi poiketa. Nautojen pitää pystyä syömään rauhassa ilman stressiä. Nautojen pitoon ja hoitoon liittyviä sääntöjä ja määräyksiä annetaan eläinsuojelulaissa ja -asetuksessa sekä eläinlajikohtaisissa valtioneuvoston asetuksissa. Maa- ja metsätalousministeriön päätökset muuttuivat useimpien eläinlajien osalta valtioneuvoston asetuksiksi kesällä Asetus nautojen suojelusta (592/2010) tuli voimaan Eläinsuojelulainsäädäntö asettaa minimivaatimukset, jotka eläinten pidossa tulee täyttää. Nautojen ruokintapöydän pituudesta pihatossa on annettu tarkat mitat. Pykälän 9 mukaan ruokintapöydän pituuden täysikasvuista nautaa kohti on oltava vähintään 70 senttiä ja nuorkarjalla 40 senttiä. Jos rehua on naudoille jatkuvasti tarjolla, voidaan täysikasvuisen naudan ruokintatila laskea 40 senttiin ja nuorkarjalla 30 senttiin eläintä kohti. Jos päädytään pienempään ruokintatilaan, rehua on oltava ruokintapöydällä saatavilla seuraavaan jakokertaan saakka, jotta jatkuvan rehuntarjonnan vaatimus täyttyy, läänineläinlääkäri Sirkka Hankonen sanoo. Hän korostaa, ettei vaatimuksista voi poiketa. Nautojen pitää pystyä syömään rauhassa ilman stressiä. Onnistunut ruokailu lisää sekä hyvinvointia että tuotosta. Maveplan Oy:n toimialapäällikkö Ari Hyvärinen muistuttaa, että eläinsuojelulainsäädännön noudattaminen on myös investointien rahoituksen yksi edellytys. Ruokintapöydän pituuteen ei lasketa erotteluosastoa eikä hoito- ja poikimakarsinaa. MAAILMALLA tehtyjen ruokintatutkimusten mukaan lehmien kokonaissyönnillä ja maitotuotoksella on selvä positiivinen yhteys. Jos lehmä syö vuorokauden aikana 25 kuiva-ainekiloa, se tuottaa 22 kiloa maitoa. 20 kilon syönnillä päästään 30 maitokiloon. Syönnin noustessa 25 kuiva-ainekiloon on maitotuotos keskimäärin jo 39 kiloa. Maidontuotantoon perustuvassa yrityksessä lehmien syönnin edistämiseen kannattaa siis kaikin ELLA KARTTIMO Riittävän pitkä ruokintapöytä parantaa karjan hyvinvointia keinoin panostaa, ProAgria Oulun kotieläinagrologi Tiina Karlström sanoo. Ruokintatilan mittasuositukset mahdollistavat lehmien yhtäaikaisen syömisen. Jokaista lehmää kohti tarvitaan yksi paikka sekä syömistä että makuulla märehtimistä varten. Suosituksena on 75 senttiä ruokintapöytätilaa suomalaisten suositusten mukaan. Lehmähavainto-suositusten mukaan suurikokoinen ja runsastuottoinen lehmä tarvitsee tilaa 80 senttiä, Tiina Karlström täsmentää. Jos ruokintatila joudutaan rajoittamaan suosituksia alhaisemmaksi, karkearehun jakokertoja on vuorokauden aikana oltava vähintään neljä. Jakojen välillä tulee rehua olla aina reilusti saatavilla, jotta eläinten vapaa mahdollisuus syöntiin toteutuu. Syömistilan rajoittaminen alhaisemmaksi johtaa siihen, että arvoasteikon alimmat yksilöt eivät saa tarpeeksi rehua, joten ne tuottavat odotettua vähemmän, Tiina Karlström sanoo. Kun eläin ei saa riittävää syöntirauhaa, myös maidon rasvaja valkuaispitoisuudet alenevat. Jos tilanne jatkuu pitkään, stressi saattaa aiheuttaa ongelmia myös utareterveyteen ja hedelmällisyyteen. 4/2010 maaviesti 7

8 maito Lehmiä ja hiehoja kannattaa havainnoida TIINA KARLSTRÖM, TARJA PAATERO Tarja Paatero Lehmässä on paljon poweria. Monen asian tekeminen joko paremmin tai toisin kuin ennen mahdollistaa paremman tuloksen. Kun Lehmähavainto-työskentely on saanut kunnon vauhdin maakunnassa, pistää se hyvän kiertämään tuottajien varsinaisten lehmäasiantuntijoiden keskuudessa. Käytännönläheinen työskentely lehmän elämän perusasioiden parissa antaa uutta näkökulmaa myös eläinlääkäreiden, neuvojien ja lomittajien työhön. Maidontuotannon taloudellisen tuloksen parantaminen ei välttämättä vaadi kymmenien tuhansien eurojen panostusta uuteen navettaan. Hyödyntämällä olemassa olevat resurssit saadaan usein tulosta aikaan paljon pienemmällä rahalla. 8 maaviesti 4/2010 Lehmähavainto-päivä alkaa kokoontumisella havaintotilalla sovittuun aikaan - isäntätilasta riippuen navetan toimistolla tai tilan tuvassa pienellä tulokahvihetkellä. Lehmähavainto-kouluttaja kertoo lyhyesti päivän teemasta Lehmähavainto-timantista ja maailmasta, jollaisen lehmä toivoo ympärilleen. Ei mitään luksusta, vaan valoa, tilaa, ilmaa, vettä, ruokaa ja lepoa. Sen jälkeen jaetaan työvälineet ja lähdetään navettaan. Harjoituksen ensimmäisessä osassa katsastellaan ruokintapöydältä karjan ja navetan yleistilannetta. Jokainen tekee huomioita ja muistiinpanoja omalle Lehmähavainto-lomakkeelleen noin 10 minuutin ajan. Havainnot käydään läpi yhdessä keskustellen. Toisessa osassa siirrytään lähemmäksi lehmiä sekä parin kanssa keskustellen tehdään havaintoja ja kirjataan ne ylös. Lehmähavainto-lomake antaa vinkkejä ja kysymyksiä tarkasteltavista asioista. Kun havainnot on tehty, kokoonnutaan jälleen yhteen ja keskustellen puretaan tehdyt huomiot. Kolmannessa vaiheessa etsitään pareittain lehmä, josta tehdään havaintoja. Mitä hyvää, mitä mielenkiintoisia ja kysymyksiä herättäviä huomioita lehmästä on nähtävissä? Sen jälkeen jokainen pari esittelee ryhmälle havaintonsa eläimestä. Näin työskennellen käydään jokaisen ryhmän lehmä läpi. VIIMEINEN yksilösuorituksena tehtävä asia on kirjata havaintonavetassa kolme hyvää asiaa ja kolme asiaa, joihin kannattaa ajatella parantamista. Tärkeää on kirjata ylös myös uudet asiat, joita kyseinen päivä on opettanut. Kenties jotain sellaista, joka on vuosien saatossa päässyt lehmänhoidossa unohtumaan, mutta jonka merkityksen päivän aikana havaitsi. Viimeinen ja isäntätilalle tärkein asia on vahvuuksien ja parantamisalueiden yhteen kirjaus kahvittelun lomassa lähtöpisteessä. On hienoa kuulla asiantuntijoilta palautetta asioista, jotka navetassa toimivat. Yhtä tärkeää on kuulla mielipiteet ja toimenpide-ehdotukset parantamisalueista. Näiden merkitys käytännönläheisenä, konkreettisena toimintana ovat tärkeitä ja niistä osallistujat saavat hyviä vinkkejä myös omiin navettoihin. Kenties jää itämään ajatus toimia seuraavan Lehmähavainto-päivän isäntätilana. PALAUTTEET ovat loppukeskusteluissa olleet varsin mukavia. On mukavaa käydä naapurin navetassa ja nähdä samoja ilon ja tuskan aiheita kuin omassakin. On hyödyllistä keskustella lehmistä ja saada ideoita omaankin navettaan. Lehmähavainto-päivän osallistumismaksu saattaa ilmoittautumisvaiheessa vähän kirpaista, mutta jälkikäteen siitä ei ole tullut negatiivista palautetta. Kaikille osallistujille on lähetetty sähköpostitse valtakunnallinen nettilinkki palautelomakkeeseen ja suuri osa on sitä käyttänyt. Arvosanat Kun näkee toisen tilan karjan, se avartaa näkökulmaa enemmän kuin omien tuttujen navettanaamojen näkeminen. ProAgria Oulun alueella pidettyjen koulutuspäivien sisällöstä ovat olleet arviointiasteikolla 5=erinomainen ja 1=huono keskiarvoltaan 4. Koulutuksesta saatu hyöty samalla arviointiasteikolla oli keskiarvoltaan 3,9. Palautteita on nettikyselyyn antanut 33 henkilöä. Sanallisissa palautteissa on kerrottu oman silmän terävöityneen näkemään arkipäivän tärkeitä asioita ja ymmärtämään niiden merkitys. Yleisesti on myös todettu, että kaikki vanhat opit eivät enää päde, vaan uusiakin on tullut. Yksi selkeä tällainen on märehtimisen laskeminen ja sen käytännön merkitys. HIEHOJEN kasvatus on ollut kuluneen vuoden aikana erilaisten teoriapäivien aiheena. Kestävän lypsylehmän elämän perusraamit luodaan syntymästä lähtien. Mitä havaintokohtia voimme nähdä lehmän kaksivuotisella nuoruustaipaleella ja mikä merkitys niillä on lehmien kestävyydelle? Nuorkarja-havaintopäivä pureutuu Lehmähavainto-päivien tekniikalla hiehojen elämän kuuteen tärkeään asiaan. Ne ovat samoja kuin lehmienkin. Käytännönläheinen hiehojen äärellä työskentely pienryhmässä on mukava tapa pureutua myös tähän aiheeseen. Lehmähavainto-päivät ti klo Marjatta Alaraappana ja Olli Lehtikangas, Tyrnävä, 45 lehmän parsinavetta (Tiina Karlström) to klo Tiina ja Hannu Pietikäinen, Haapajärvi, parsinavetta (Tarja Paatero) to 3.2. klo Mettälän MTY (Jari, Eva ja Juha Heikkinen), Oulu, 38 lehmän parsinavetta, niskapuomiparret (Tiina Karlström) to klo Päivi ja Pekka Nuorala, Kalajoki, pihattonavetta (Tarja Paatero) Nuorkarjahavainto-päivät ti 25.1.klo Jaana ja Mikko Niskanen, Pyhäjärvi, pihattolehmien kasvatus avoraappakarsinoissa, joissa makuuparret (Tiina Karlström) Ilmoittautuminen suluissa mainitulle havaintokouluttajalle sähköpostitse tai puhelimitse: Tarja Paatero, puh Tiina Karlström, puh Ryhmäkoko korkeintaan 10 henkilöä/tapahtuma. Havaintopäivän hinta 110 euroa / henkilö + alv 23%. Laskutetaan jälkikäteen.

9 PVC SUIKALEOVET pihattoihin, rehusuojiin, maitohuoneisiin, eläinten kulkuaukkoihin. Helppo ja edullinen ratkaisu säästöä lämmityskustannuksiin. PVC -ovisuikale on taloudellinen ja monipuolinen ratkaisu moneen käyttökohteeseen maataloudessa , PL 837, TAMPERE, ARVOISAT LIHANTUOTTAJAT Luomunaudalla hyvä kysyntä. Hankimme nautaa ja hevosia koko Pohjois-suomen alueelta. Paakkonen Yrjö Siikajokilaakso ymp. puh , k Oulun Hankintakeskus Haataja Sakari p Oulunseudun teurastamopalvelut Oy, Krouvintie 6, Oulu Savo-Karjalan Liha Oy, Vapon turvekuivikkeet pitävät ilman raikkaana ja eläimet kuivina. Vapon kuiviketurpeen hyödyt Mahtava imuvoima; vähemmän työtä, vähemmän lantaa Mieluinen makuualusta Sitoo ammoniakkia ja ravinteita poistaa hajua Ehkäisee haitallisten sienitautien leviämistä Vähentää kärpäsiä Kompostoituu nopeasti Vapo tilauskeskus: puh maaviesti 1/2011 ilmestyy aineistot mennessä. Nyt pelto puhuu: Olisipa kalkkipäivä neljä kertaa vuodessa. Kalkitse säännöllisesti Ruukin maanparannusaineilla, niin tehostat lannoitusta ja saat pellon kaikki ravinteet käyttöön. Maanparannusaineiden kalsium-arvo on jopa korkeampi kuin perinteisellä kalkilla ja tehdashintakin on edullisempi. Ruukin maanparannusaineet löydät lähimmältä maatalouskauppiaaltasi sekä alan erikoisliikkeistä. Lisätietoja 4/2010 maaviesti 9

10 hevonen Heini Iinatti Infopäivät aiheesta Hevostilan ympäristörakenteet la klo 9-16 Kalajoki, Tapion tupa, Matkailutie 3 pe Muhos, Ammattiopisto Luovi, Varikkotie 3 Ilmoittautumiset: Ohjelma ja lisätiedot: hevosagro Valtioneuvoston asetus hevosten suojelusta sanoo, että hevosen liikunnasta, ulkoilusta ja sosiaalisesta kanssakäymisestä on huolehdittava päivittäin. Hyvässä ympäristössä Hevonen voi hyvin HEINI IINATTI Verkkovirralla lämmitettävä juomapalju pihattoolosuhteisiin P Tmi Staffansbergin talli 10 maaviesti 4/2010 Ympäristöstä huolehtiminen on hevostaloudessa erityisen tärkeää. Samalla parannetaan omia työoloja sekä luodaan hevosille turvallinen ja terveellinen elinympäristö. Hevosharrastajien ja hevosten määrän lisääntyminen on tuonut hevoset lähemmäs asutusta ja taajamia. Hevonen näkyy ja tuoksuu maisemassa ja naapurustossa enemmän kuin vuosikymmeniin. Roolin muuttuminen urheilu- ja harrastehevoseksi asettaa uusia haasteita myös hevosten hyvinvoinnille. Lähes 60 henkilöä seurasi innokkaasti keskustellen hevosten hyvinvointiin ja hevostilojen ympäristöasioihin liittyviä luentoja HevosAgron infopäivissä Oulussa ja Ylivieskassa marraskuun alussa. HYVINVOIVA hevonen on sekä harrastusluonteisen ja ammattimaisen hevosten pidon perusta. Nykyhevosen ongelmia voivat olla liika vapaa-aika, sopimattomat olosuhteet, virikkeettömät ja ahtaat ulkoilualueet tai omistajien ja harrastajien puutteelliset hevosmiestaidot. Susanna Särkijärvi MTT Hevostutkimuksesta Ypäjältä kertoi hevosen peruskäyttäytymisen muuttuneen vain vähän vuoden aikana, jonka hevonen on ollut ihmisen kesytetty kotieläin. Hevosen yksittäiskarsinan vähimmäiskoko Hevosen säkäkorkeus Karsinan pinta-ala (m 2 ) Enintään 1,08 4,0 1,08-1,30 5,0 1,30-1,40 6,0 1,40-1,48 7,0 1,48-1,60 8,0 Yli 1,60 9,0 Hevonen on yhä laumassa laiduntava pakoeläin, mikä olisi otettava huomioon kaikessa hevosen pidossa. Mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen lajitovereiden kanssa on laumaeläimelle tärkeää. Ruokinnan tulisi perustua korsirehuun ja pieniin ruokamääriin useasti. Toisinaan arvaamattomasti käyttäytyvän pakoeläimen kanssa toimittaessa tilojen turvallisuus on avainasemassa. Minimivaatimukset hevosten kuten muidenkin eläinten pidolle määrittelee eläinsuojelulainsäädäntö. Valtioneuvoston asetus hevosten suojelusta 588/2010 astui voimaan heinäkuun alussa. Asetuksen mukaan tallin sisäkorkeuden on oltava 1,5 kertaa hevosen säkäkorkeus ja aina vähintään 2,2 metriä. Myös karsinoiden tilavuus määräytyy säkäkorkeuden perusteella. Uusien rakennusten osalta määräykset ovat jo voimassa. Vanhojen tallirakennusten on täytettävä säännökset viimeistään Arviolta vasta noin puolet vanhoista tallirakennuksista täyttää vaadittavat määräykset. Läänineläinlääkäri Sirkka Hankonen toteaa, että tulkinnanvaraisia tilanteita tulee varmasti vastaan, mutta asetuksilla tarkoin määritellyistä asioista on valvonnassa vaikea poiketa. Yli kuuden hevosen tallien toiminnasta on ilmoitettava läänineläinlääkärille. Niissä eläinsuojeutarkastukset tehdään vuosittain. Haasteellista on lukuisten tätä pienempien tallien valvonta, mitä suunnitellaan tehtäväksi valvontaprojektina. Lisätiedot: ProAgria Oulu, HevosAgro-hanke, projektipäällikkö Heini Iinatti, , Lisätietoa vaatimuksista ja käytännön ratkaisuista: Hyvinvoiva hevonen ja Laadukas ympäristö -sivuilla hevosagro/

11 MAITO Kotieläinneuvonta uudistuu Lapissa ProAgria Lappi vastaa asiakaspalautteeseen ja uudistaa kotieläinneuvonnan palveluitaan ensi vuoden alussa. Nykyinen puolen tai koko päivän tuotosseuranta ei ole enää vastannut tämän päivän tarpeita, minkä takia on tarpeen uudistaa palvelua. Karjatilan tulot kertyvät karjasta, siksi haluamme vaikuttaa juuri tämän osa-alueen kannattavuuteen. Vuoden 2011 alusta lukien neuvontapalvelut ja tuotosseuranta erotetaan eri palveluiksi. Tiloille, jotka haluavat kehittää tilansa kannattavuutta kotieläinten hoitoa ja ruokintaa tehostamalla, tarjolla on monipuolinen ProRehustus-palvelu. Se sisältää muun muassa ruokintasuunnitelmat ja ruokinnan onnistumisen seurannan, ruokintavaihtoehtojen vertailun ja väkirehujen hintavertailun. Jakso- ja päivälaskelmat korvaavat entisen rehunkulutus- ja kustannuslaskelman. Niiden avulla selviää muun muassa. kuinka paljon ruokinnalla voi parantaa karjan tuotosta. SIMO ALARUIKKA Eläinten kuntoluokitukset ja elopainon mittaukset, käytännön ruokintaohjeet ja neuvonta, maitomäärät, maidon koostumus ja laatu sekä eläinrekisterit ovat niin ikään osa ProRehustus-palvelua. Tila saa alennusta keinosiemennysmaksuista ja voi myydä eläimiä jalostukseen Tulosten analysointi ja vertailu sekä tulosraportit auttaa kotieläintilaa vertaamaan tuloksiaan samankokoisiin ja saman alueen karjoihin. Palvelun hintaan sisältyy 2,5 työpäivää neuvojan työpanosta ja kahdesta kolmeen tilakäyntiä. Kolmas käynti tehdään siinä tapauksessa, että tilan tuotantooloissa tapahtuu suuria muutoksia. Tilakäyntimaksu sisältyy palvelun hintaan SUPPEAMPAA palvelua haluaville tarjolla on neuvontakäynti. Palvelun sisältö määräytyy asiakkaan tarpeen mukaan ja voi sisältää muun muassa ruokintasuunnitelmat ja ruokinnan onnistumisen seurannan, ruokintavaihtoehtojen vertailua, väkirehujen Lapin kotieläintilojen kannattavuuden kehittämiseen on tarjolla ProAgrian monipuolinen palvelukokonaisuus. hintavertailua sekä jakso- ja päivälaskelmia. Kun neuvoja on tilalla yhden työpäivän, tilakäyntimaksu sisältyy palvelun hintaan. Tila voi halutessaan ostaa pelkästään ruokinnansuunnittelupalvelun. Neuvontakäynnin voi ostaa myös tuotosseurantaan kuulumaton tila. Tuotosseuranta on kotieläinneuvonnan palveluista suppein. Viljelijä saa tällöin alennukset keinosiemennysmaksuihin. Lisätiedot: ProAgria Lappi, johtaja Simo Alaruikka, puh , kotieläinneuvonnan vastaava Terhi Luukkonen, puh , Aitoa suomalaista käsityötä P , Tasaisen varmasti paalupaikalla! TERÄSPAALUTUKSIA Soita! Rinnetie 1B, VIMPELI P. (06) , Riku Lehto Pulverimaalaukseen erikoistunut yritys. Perustettu vuonna /2010 maaviesti 11

12 ympäristö MAARIT SATOMAA Viljelijä tai rekisteröinyt yhdistys Aloita kosteikon suunnittelu nyt! TIEDOTTAA Viime kesäkuun lopussa haettiin ensimmäisen kerran ei-tuotannollisia investointitukia korotetulla tukitasolla maksimissaan euroa hehtaarille. Kevään aikana innokkaita kyselijöitä olikin enemmän kuin aiempina vuosina. Hakemuksia jätettiin liitteineen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen kymmenkunta, joten suurin osa hakemuksista siirtyi seuraavaan hakuun. Nyt on tärkeää valmistella suunnitelmat hyvissä ajoin valmiiksi. Lopulliset hakupäivämäärät saadaan tietoon keväällä, kun hakuasetukset julkaistaan. Sen jälkeen saadaan lopulliset hakulomakkeet, joissa on myös vahvistetut tukiehdot. Viime vuonna hakulomakkeet julkaistiin toukokuun puolen välin tienoilla. Tämän hetken tietojen mukaan on ensi keväänä mahdollista hakea tukea. Tähän saamme kevään 2011 aikana lopullisen varmistuksen. Nyt olisi kuitenkin hyvä aika suunnitella kosteikkopaikkoja ja laittaa projekti vireille. Näin saadaan kevään suunnitteluhuippua hieman tasattua syksyn ja talven puolelle. Suunnittelu hyväksytään hankkeen kustannuksiksi. Muita kuluja saa alkaa muodostua vasta hyväksytyn tukipäätöksen jälkeen. Eituotannollisten investointien tukea maksetaan toteutuneiden kulujen mukaisesti erillisen hakemuksen perusteella. Tukea voidaan hakea maksettavaksi hankkeen edetessä kahdesti vuodessa eli tuen maksaminen ei edellytä koko hankkeen valmistumista ennen maksua. Tapauskohtaisesti kosteikkojen perustaminen ja ympäristön parantamiseen liittyvien tavoitteiden saavuttaminen vaatii suuria- kin taloudellisia resursseja. Tuen hakijoiden on hyvä selvittää rahoitusjärjestelyt etukäteen, vaikka tuki lopulta korvaisikin toimenpiteistä syntyvät kustannukset. Tuen saajan tekemä työ ja omien koneiden tai laitteiden käyttö voidaan myös hyväksyä korvattaviksi kustannuksiksi, kunhan töistä on pidetty työpäiväkirjaa. Hyviä vinkkejä sopivista tukiehdot täyttävistä kosteikoista löytyy maatalouden monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmista. Uusimpana on valmistunut Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen Waterpraxis-hankkeen laatima, Temmesjoen valumaalueelle tehty kosteikkojen yleissuunnitelma. Käy tutustumassa Pohjois- Pohjanmaan alueelle tehtyihin yleissuunnitelmiin osoitteessa > Linkkejä erityisympäristötuista. Lisätietoja tukiehdoista ja kosteikkojen perustamisesta: Sydänmaan kylällä haettiin ideoita kosteikkojen suunnittelemiseen ja perustamiseen huhtikuussa Nyt on hyvä aika käynnistää suunnittelutyöt. Sydänmaan kylällä haettiin ideoita kosteikkojen suunnittelemiseen ja perustamiseen huhtikuussa Nyt on hyvä aika käynnistää suunnittelutyöt. Suunnitelma pähkinänkuoressa 1) Hankkeen yleiskuvaus ja tavoitteet. 2) Hankkeen yksilöity toteutustapa ja aika. 3) Hankkeen toteuttamiseen osallistuvat tahot, toteutus- ja rahoitusvastuut ja mahdolliset sopimusjärjestelyt; Selvitys kosteikkoalueen omistus- ja hallintasuhteista. 4) Hankkeen kustannusarvio kustannuserittelyineen ja rahoitussuunnitelma. 5) Hankkeen sijaintikartta. 6) Suunnitelma-alueen kartta. Maastomittauksiin perustuvat rakenne- ja leikkauspiirrokset. Jos uomaa ruopataan tai kaivetaan, liitetään suunnitelmaan poikkileikkauspiirros. 7) Selvitys peltojen osuudesta valuma-alueesta. 8) Selvitys kosteikon mitoituksesta ja pinta-alan suhteesta yläpuolisen valuma-alueen pinta-alaan. 9) Selvitys kosteikon perustamistoimenpiteistä. 10) Selvitys kosteikkoalueen penkereistä, syvänteistä, niemekkeistä, saarekkeista ja kasvillisuus vyöhykkeistä. 11) Yleispiirteinen selvitys kosteikon perustamisen jälkeisistä hoitotoimenpiteistä. 12) Selvitys hankkeen vaikutuksista kosteikkoalueen ulkopuolella viljeltävien peltojen kuivatusti lanteeseen tai muuhun maankäyttöön. 13) Selvitys kosteikkoalueen omistussuhteista. 14) Hankkeen toteuttamista varten vaadittavat viranomaisluvat. Taimi Mahosenaho 12 maaviesti 4/2010

13 Ympäristökuiskaajat nostaa esiin hyvät käytännöt TIEDOTTAA Valtakunnallinen Ympäristökuiskaajathanke haastaa viljelijöitä ympäristöteoilla tuloksiin. Eri puolilla Suomea järjestetään kaikkiaan viisi tilaisuutta, jotka tarjoavat tietoa maatalouden parhaista ympäristökäytännöistä. Oulussa kaksipäiväinen tapahtuma pidetään Koulutuspäivien alustavia otsikoita ovat: perhosniityistä riistaelinympäristöjen hoitoon, vesiensuojelu osana maatalous- ja maaseutuyrittämistä, ympäristönhoito osana maatilan arkea, ympäristö maatilan brändinä, ympäristönhoidon taloudelliset hyödyt maaseutuyrityksen näkökulmasta, maan kasvukunto sekä lanta ja sen käsittely. Ensimmäisenä päivänä kuullaan luentoja ja toisena päivänä käydään luentojen lisäksi ohjattua ryhmäkeskustelua muun muassa seuraavien aiheiden parissa: lanta ja lannoittaminen, eroosion tor- TAIMI MAHOSENAHO junta, maan kasvukunnon ylläpito ja kehittäminen sekä maiseman rakenteen monipuolistaminen Yhteistyössä ovat mukana MTK, ProAgria, WWF sekä Järki- ja TEHO-hankkeet. Tilaisuudet ovat viljelijöille maksuttomia. Hanke saa rahoitusta MTK:n Säätiöltä. Luennoitsijat tulevat asiantuntijaorganisaatioista ja hankkeista. Päiväohjelma tarjoiluineen on viljelijöille maksuton, mutta majoittuminen, matkat ja iltaruokailu ovat omakustanteiset. Muutoksia ohjelmaan ja edellä mainittuihin tietoihin saattaa vielä ilmetä, joten kannattaa seurata nettisivuja. Ilmoittautumiset: Lisätiedot: YmpäristöAgrolla jo yli kuulijaa YmpäristöAgro-hanke on innostanut maaseudun väkeä osallistumaan moniin infotapahtumiin Pohjois-Pohjanmaan alueella. Syksyn aikana on pidetty tilaisuuksia nuorkarjan hoidosta ja uusista metodeista karjan ruokinnassa, maatilojen energia-asioista, viljelysuunnittelun ja tukiehtojen ajankohtaisista asioista, luonnonhoitopelloista, kosteikkojen perustamisesta ja maisemanhoidosta. Osallistujien lukumäärä on jo ylittänyt tavoitteet - lokakuun loppuun mennessä noin 4 400, kun tavoite on ollut osallistujaa koko ajalle. Tilaisuuksia on pidetty lokakuun loppuun mennessä 140 tavoite hankkeen aikana 150 tilaisuutta. Tiedotteita on laadittu noin 80. Niistä suurin osa on YmpäristöAgron nettisivuilla. YmpäristöAgron ensi vuoden tavoitteita ja tekemistä ovat hankkeen uusi nettisivusto, vuorovaikutteisen infonettisivuston kehittäminen, sähköiset infotilaisuudet sekä painetun materiaalin ja infokirjeiden tuottaminen. Myös infotilaisuuksia pidetään hankkeen kaikista tiedotusosioista edelleen ja toiveita otetaan vastaan. ympäristö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman teemana 2010 on ympäristö. Pohjois-Pohjanmaan toinen teematilaisuus järjestetään otsikolla Maatilojen biokaasun mahdollisuudet - hyödyt ympäristölle ja taloudelle ke , Haapaveden ammattiopisto, Palvelu- ja luontoalan yksikkö Nora (Kytökyläntie 260) Tilaisuus on osa maaseutuverkoston Ympäristö kiertuetta. Mukana on YmpäristöAgro-hanke. Tilaisuuden ohjelma: 9.00 Tutustuminen Janne Vuorenmaan biokaasulaitokseen (Virtalantie 47, Kytökylä) Kevyt kenttälounas, jälkiruokakahvit ja tilaisuuden avaus ammattiopistolla Avauspuheenvuorot ja Ympäristö kiertueen esittely Maa- ja metsätalousministeriön näkökulma päivän teemaan Pohjois-Pohjanmaan maatilojen mahdollisuudet biokaasun tuotannossa ja sen rahoituksessa Lietteenkäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa (sis. laskelman pohjoispohjalaiselta esimerkkitilalta) Biometa Finland Oy:n puheenvuoro Lietteenkäsittelytekniikat käytännössä - esimerkkinä lietelannan separointi Biokaasutuotannon liiketoimintamallit Tilakohtaisiin energiasuunnitelmiin tietoa ja tukea tarjolla - YmpäristöAgron puheenvuoro Päätöskahvit ja tilaisuuden yhteenveto Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille. Tervetuloa! Ilmoittautumiset mennessä kautta kyseisen päivän ja tilaisuuden kohdalta. ProAgria Oulu voi myös laittaa ilmoittautumisesi nettiin, puh. (08) Kysy lisää! YmpäristöAgro: hankevastaava Taimi Mahosenaho, Maiseman- ja luonnonhoito, erityistuet: maiseman- ja luonnonhoidon neuvoja Maarit Satomaa, Eläinten hyvinvointi: kotieläinagronomi Virpi Huotari, Luonnonmukainen tuotanto: luomuneuvonnan vastaava Olli Valtonen, Ympäristötuen mukainen viljely: kasvinviljelyneuvonnan vastaava Risto Jokela, Tuki-infot: toiminnanjohtaja Timo Lehtiniemi, MTK-Pohjois-Suomi, /2010 maaviesti 13

14 maito Maitotilat testaavat elektronista mittausta ProAgria Oulun ja Keski- Pohjanmaan 12 pilottitilaa on aloittanut elektronisten maitomittareiden testauksen. Uuden maidonmittaus- ja näytteenottoteknologian testaus liittyy Maitotila hankkeeseen, joka on Pro- Agria Keski-Pohjanmaan, Oulun ja Keskusten liiton sekä Pohjolan Maidon ja Valion yhteistyöhanke. Elektroniset maitomittarit mittaavat maitomäärän, lypsyajan ja maidon virtausnopeuden. Mittari sekoittaa ja annostelee maitonäytteen automaattisesti viivakoodilliseen näytepulloon. Mittarin toimintaan liittyy olennaisesti tiedonkäsittelijä eli datahandler. Sen kautta mittarin toimintaa ohjataan, tietoa ladataan Elektronisia maitomittareita testataan 12 lypsyasema- ja parsinavettatilalla. ANNA-RIITTA LEINONEN sisään, varastoidaan ja siirretään tietokoneelle. Elektroninen maitomittari ja datahandler keskustelevat keskenään langattomasti. Koelypsyn eri työvaiheet voidaan tehdä joustavasti, eikä maidonmittaus ja näytteenotto hidasta lypsyä. Elektronisilla mittareilla isonkin karjan koelypsy sujuu helposti. Suomessa elektronisten mittareiden käyttöönotto on edellyttänyt ohjelmien ja yhteyksien rakentamista laitteiden, tietokannan ja laboratorion välille. Yhteydet ja tarvittavat ohjelmat ovat tehneet Maatalouden Laskentakeskus ja Trutest yhdessä ProAgrian kanssa. Valio on tehnyt tarvittavat muutokset laboratoriossa. elektronisten maitomittareiden käyttöönoton yhteydessä kehitetään ProAgrialle Tanskan mallin mukainen mittarivuokraja näytteenottopalvelu. Se on kokonaisuus, johon kuuluvat maidon mittaus- ja näytteenottovälineet, näytteiden kuljetus laboratorioon, tuotostietojen tulostaminen asiakkaalle ja lähettäminen tietokantaan. Maitotila hankkeessa yhdeksän robottitilan kanssa testataan näytteenottopalvelua, jossa neuvoja vastaa näytteenottolaitteen käytöstä ja huollosta. Lisäksi käyttöön otetaan viivakoodipullo. Nykyiseen käytäntöön verrattuna tarrojen liimaus jäisi pois. Koelypsyn jälkeen lehmätiedot ja lypsyjärjestys haetaan robotilta, johon näytepullon viivakoodi voidaan yhdistää viivakoodilukijan avulla. Hankkeen pilottitilat voivat teettää lehmäkohtaisista näytteistä utaretulehdusbakteerimäärityksiä. Tuotosseurannan tulokset Anna-Riitta Leinonen ProAgrian neuvojia opetteli Tanskassa elektronisten maitomittareiden käyttöä muun muassa kolmella 150, 170 ja 200 lehmän karjatilalla. Tulosten raportointiin tutustumassa myös ProAgria Oulun Sauli Kärenlampi (oikealla). ja raportit ovat nopeasti viljelijän käytettävissä ja apuna päivittäisessä karjanhoidossa, kun tiedot lähetetään välittömästi koelypsyn jälkeen rekisteriin. Mittari- ja näytteenottopalvelun kautta asiakas saa käyttöönsä uuden ja tehokkaan teknologian, eikä laitteita tarvitse itse hankkia. Anna-Riitta Leinonen on ProAgria Keski-Pohjanmaan kotieläinagronomi. ProAgria Lappi järjestää ympäristötuen mukaisen KASVINSUOJELUKOULUTUKSEN ke klo 10-15, Rovaniemi, ProAgria Lappi, os. Eteläranta 55 Ympäristötuen vaatimuksena olevaan kasvinsuojelukoulutukseen on osallistuttava viiden vuoden välein. Koulutus vaaditaan henkilöltä, joka tekee kasvinsuojeluruiskutuksia. Koulutuksen hinta 55 euroa + alv 23 % (sis. kahvin ja ruuan). Kouluttajana Harri Salow, ProAgria Lappi. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: ProAgria Lappi, Harri Salow, puh , LUOMUN PERUSKURSSIT Siikajoki, Ruukin Maaseutuopisto, Sammalkankaantie 280 ma 10.1., ma-ti ja ma-ti Ylivieska/Nivala (koulutuspaikka tarkentuu myöhemmin) ti-to ja ti-ke Luomun peruskurssi on tarkoitettu viljelijöille, jotka ovat kiinnostuneita maan kasvukunnon parantamisesta, karjanlannan käytön tehostamisesta ja valkuaiskasvien viljelystä. Kurssin hinta on alv. Maksu sisältää opetuksen, materiaalit ja kahvin. Kurssi täyttää luomusopimuksen vaatiman oppimäärän. Koulutus järjestetään, jos osallistujia on vähintään kahdeksan. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: luomuneuvonnan vastaava Olli Valtonen, , tai oulu > Ajankohtaista > Koulutukset ja tapahtumat. 14 maaviesti 4/2010

15 SERTIFIOIDUT VILJAN JA NURMIKASVIEN SIEMENET, RUOKONADAT JA APILAT. MYÖS LUOMUNA. Pohjoisin Peltosiemen pakkaamo, Koukomäen pakkaamo. Tapio Kainulainen, Toimitukset koko maahan! Kuljetus omalla kalustolla. Kesäkukkien sopimusviljelyä kunnille ja seurakunnille. Talvilahdentie 6 A SOTKAMO Puh VILJOJEN JA NURMIKASVIEN SIEMENET sekä SIEMENSEOKSET - alueelle parhaiten sopivat lajikkeet Edullinen kotiinkuljetus omilla autoilla. UUTUUS, NUUTTI-TIMOTEI Matti Lappalainen, Pohjolan jyväjemmari oy Laaja valikoima siemeniä myös luomuna. Rapakkojoentie70, Heinäkylä Puh./Fax: , GSM: Pekka Paananen, Kumpulanmäen pakkaamo Porovedentie 527, Iisalmi GSM: Antero Kiiskinen, Halkoniementila Syvänniementie 69, Iisalmi Puh , Fax: GSM: ProAgria Oulu Facebookissa Liity faniksi ja osallistu keskusteluun! proagriaoulu 4/2010 maaviesti 15

16 hyvinvointi Viljelijäpariskunta on yhdessä 24 tuntia vuorokaudessa. Riitta ja Asko Kähkönen tietävät, että mieltä askarruttavat asiat jäävät siitä huolimatta usein oman pään sisälle. Voimavarariihi pui esiin akanat ja kultajyvät Kuhmolaiset Riitta ja Asko Kähkönen viihtyvät maidontuottajina, mutta tuntien riittäminen ja työssä jaksaminen askarruttavat ajoittain. ProAgrian Voimavarariihi oli heille pysäyttävä kokemus, joka nosti esiin työhyvinvointia hiertäviä asioita. Kähköset ovat tuottaneet maitoa Kuusamonkylässä vuodesta 1987, jolloin he ottivat Askon kotitilan hallintaansa. Vuonna 2006 laajennetussa navetassa on tilaa 18 lehmälle. Nurmituotantoon keskittyneen tilan pellot ovat luomussa. Tämä riittää isäntäväelle, sillä neljästä lapsesta kukaan ei ole aikeissa jatkaa tilan hoitamista. Vanhemmat ymmärtävät sen hyvin: kivikkoisten maiden keskellä 16 maaviesti 4/2010 tilan laajentaminen ei olisi aivan yksinkertaista. Kähköset ovat 40 asukkaan kylässä ainoat viljelijät ja yläasteikäinen Eemeli kulmakuntansa nuorin asukas. He ovat tyytyväisiä asuinpaikkaansa, joka on kylä keskellä kaikkea. Kuhmoon 40, Hyrynsalmelle 50, Kajaaniin 90, Suomussalmelle 70 ja rajalle 40 kilometriä, Riitta Kähkönen luettelee. VOIMAVARARIIHI aloitettiin tilan, yrittäjien, työolojen ja ammattitaidon kartoituksella. Asiantuntijana ja keskustelun luotsaajana oli projektipäällikkö Marjatta Pikkarainen Maaseutuyrittäjien työhyvinvointi -hankkeesta, jota Pro- Agria Kainuu ja Kainuun Maa- ja kotitalousnaiset hallinnoivat. Voimavarariihen tekeminen osui vuosi sitten syksyllä ajankohtaan, jolloin Kähköset huonon ja sateisen kesän jälkeen olivat omien sanojen mukaan ihan loppuja. Voimavarariihi auttoi nostamaan esille kysymyksiä, joita oli pohtinut yksin mielessään. Meille molemmille oli yllättävää kuulla elämän- ja työkumppanin ajattelevan jostakin asiasta toisin kuin itse oli kuvitellut. Ymmärrämme varmasti toisiamme entistä paremmin, Riitta Kähkönen sanoo. Isännän osalta esiin nousi työn suuri määrä. Vuosien varrella kaikenlaista tekemistä on kertynyt turhan paljon ja vuorokaudessa on kuitenkin tunteja vain 24. Tilan töiden lisäksi hän huolehtii muun muassa oman Purnuntien ja joidenkin Kuusamonkylän asukkaiden lumilinkouksista sekä pitää avoinna kylän hiihtolatua. RAPORTTI käydystä keskustelusta oli Kähkösten mielestä mielenkiintoista luettavaa. Silmien edessä oli kuvaus tilan nykytilanteesta, vahvuuksista ja kehittämiskohteista sekä ehdotus, kuinka lähteä kohentamaan asioita. Voimavarariihen toimenpide-ehdotuksia Kähköset vievät eteenpäin pikku hiljaa. Kaikkea ei ole mahdollista saada kerralla kuntoon. Voimavarariihi-asiantuntijan kanssa kehittämisehdotusten toteutumista tarkastellaan loppuvuoden aikana. Riitta Kähkönen pitää Voima- Jo pelkkä yhdessäolo antaa voimaa. Jos itsellä on vastuksia, huomaa, ettei muillakaan ole sen helpompaa.

17 Hyvinvointi ELLA KARTTIMO varariihi-palvelua hyvänä työkaluna myös silloin, kun tila suunnittelee esimerkiksi sukupolvenvaihdosta, tuotannon laajentamista tai tuotantosuunnan vaihtamista. Jos käy niin, ettei lopulta teekään suurta muutosta, päätös on ainakin mietitty. HYVÄ HENKI ja huolenpito toinen toisestaan yhdistää Kuusamonkylän asukkaita. Kyläyhdistyksen puheenjohtajana toimiva Riitta Kähkönen kertoo, että joka torstai kylän koululle kokoontuu päiväkahville kyläläistä. ProAgria Kainuuseen kuuluva kyläyhdistys on saanut lakkautetun koulun nykyisiltä omistajilta käyttöönsä yhden luokan ja liikuntasalin, jossa pelataan lentopalloa ja kokoonnutaan kuntojumppaan. Meillä on myös hyvä latuverkosto, jota käytetään ahkerasti. Latu on myös muiden kylien käytettävissä. Riitta Kähkönen kannustaa viljelijöitä tarttumaan tarjolla oleviin hyvinvointikoulutuksiin ja palveluihin. Kainuulaisille tarjolla ovat muun muassa Maaseutuyrittäjien työhyvinvointi -hankkeen kuntokurssit ja koulutukset. Jo pelkkä yhdessäolo antaa voimaa. Jos itsellä on vastuksia, huomaa, ettei muillakaan ole sen helpompaa. Kähköset käyttävät lomituspalveluja ahkerasti. Arkiaamuina he ovat ottaneet tavakseen lähteä kävelylenkille heti viideltä ennen päivän navettatöiden aloittamista. Avantouinti on itselleni varsinainen voimanlähde. Sen ansiosta yli 10 vuotta sitten puhjennut astma on jäänyt Kuusamojärveen, Riitta Kähkönen sanoo. Lisätietoa Voimavarariihipalvelusta: ProAgria Kainuu, Marjatta Pikkarainen, , proagria.fi; ProAgria Oulu, Esko Ojalehto, , esko. Voimavarariihestä hyviä kokemuksia Pohjois-Savossa Kainuun maa- ja kotitalousnaisten Maaseutuyrittäjien työhyvinvointi -hankkeen retkellä Itä-Suomessa pysähdyimme 4. marraskuuta kuuntelemaan jaksamisen asioita Väärnin pappilaan. Hyvän Mielen Iltapäivään osallistui myös pohjoissavolaisia maaseutuyrittäjiä paikallisen Kuntosavotta-hankkeen kautta. ProAgria Pohjois-Savon yritysneuvojan ja Voimavarariihiohjaajan Hannu Mäkipään mukaan Voimavarariihi on oiva apuväline elämän muutostilanteissa. Kainuun aluevastaavat Kajaani: Anneli Huusko, koulusihteeri, , Kestilä: Maarit Keskitalo, maatalousyrittäjä, koulunkäyntiavustaja, , Kainuun tukihenkilöitä Timo Hyppönen ja Paula, ; Virpi Pääkkönen, ; Raija Rimpiläinen, ; Annikki Väisänen, Lapin aluevastaavat Rovaniemi: Helena Ailunka, agronomi, rehtori, , Sirkka-Liisa Peteri, agronomi, , Keminmaa: Ritva Lampela, hyvinvointivastaava, , Palvelu on ollut parinkymmenen pohjoissavolaisen tilan apuna muun muassa sukupolvenvaihdoksissa, tuotantosuunnan muutoksissa, talous-, jaksamis- sekä ihmissuhteisiin liittyvissä ja henkilökohtaisissa ongelmissa. Voimavarariihi-palvelu on monen tahon yhteistyötä. Hannu Mäkipää kertoi, kuinka yhteistyötä on tehty niin työterveyshuollon, meijerin kuin seurakunnan ja pankinkin kanssa. Hän toivoo rohkeaa ja suoraa ohjaamista Voimavarariihi-palvelun piiriin, Lapin tukihenkilöitä Marja Aikio, ; Risto Heikkilä, ; Leila Kaartometsä, ; Kauko Melamies, ; Markku Niemelä, ; Viljo Senbom, Pohjois-Pohjanmaan aluevastaavat Oulu: Paula Heikkilä, työnohjaaja, KM, , Vihanti: Terttu Holappa, yhteisöpedagogi, maatalousyrittäjä, , Lumijoki: Kalevi Kuokkanen, agrologi, maanviljelijä, , Kärsämäki: Anneli Kyllönen, sairaanhoitaja, emäntä, , Kuusamo: Terttu Pajula, diakonissa, , Kärsämäki: Seija Raudaskoski, emäntä, , Pohjois-Pohjanmaan tukihenkilöitä Risto Heikkilä, ; Sisko Korkala, ; Aimo Kurkinen, (08) ; Tuovi Kyrö, ; Anni Määttä, ; Eila Niinikoski, ; Kari Pietilä, ; Kalevi Rajala, ; Kirsti Rajala, ; Maire Rauma, ; Maarit Ruottinen, ; Sirkka Saaristo, ; Anni Törmikoski, ; Reijo Vahtola, Maaseudun tukihenkilöverkkoa huoltavat yhteistyössä Kirkon diakonia ja yhteiskuntatyö, MTK, Mela, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus, Maaseudun Sivistysliitto, STM, Suomen Mielenterveysseura ja Työterveyslaitos. Lisätiedot: KATARIINA SIVONEN jos joku huomaa lähellään sen kaltaisia tiloja ja tilanteita, joita palvelu voisi auttaa. Pohjois-Savon Kuntosavottahankkeen hankevetäjä Susanna Kähkönen iloitsee siitä, että Voimavarariihi-palvelua on käytetty ja että se on hankkeen väliarvioinnissa saanut hyvää palautetta. Katariina Sivonen on Kainuun maaja kotitalousnaisten piirikeskuksen suunnittelija. Maaseudun tukihenkilöt tukea ihmiseltä ihmiselle Haluatko puhua luottamuksellisesti ja selvitellä ajatuksiasi jonkun kanssa? Oletko epävarma, mistä saa apua muuttuneeseen elämäntilanteeseen? Uuvuttaako työ, painavatko ihmissuhdeongelmat? Ota yhteyttä oman alueesi vapaaehtoiseen tukihenkilöön. 4/2010 maaviesti 17

18 hyvinvointi Maatalouden asiantuntemus ProAgriasta Työolot kuntoon yhteistyössä! Maatalouden työterveyshuollon olennainen osa on tilakäynti. Melan suosituksen mukaan maksuttomalla tilakäynnillä tarvitaan sekä työterveyshoitaja että maatalouden asiantuntija. Työterveyshuoltoon liittynyt maatalousyrittäjä saa säännölliset terveystarkastukset, neuvoja työolojensa kehittämiseksi sekä mahdollisuuden kuntoutukseen, sairaanhoitoon ja lääkäripalveluihin osana työterveyshuoltoa. Myös sivutoimisen viljelijän kannattaa liittyä työterveyshuoltoon, sillä maataloustyön riskit kartoitetaan vain maatalousyrittäjien työterveyshuollossa. TILAKÄYNNIN aikana mitataan konkreettisin mittarein työoloja kuten valaistusta, melua, kaasuja tai ilman liikettä. Ilmastoinnin toimivuus on tärkeää sekä ihmisen että eläimen hyvinvoinnille. Liika melu tekee työnteon raskaammaksi mitä se onkaan. Kirkkaassa valossa on mukava työskennellä. Työtapoihin tutustutaan työympäristössä sekä haetaan hyviä ja parannettavia työtapoja. Jos raskasta työvaihetta voi helpottaa koneistuksen avulla, teemme lausunnon Melalle, josta voi saada avustusta työtä helpottaviin välineisiin. Työtä voi helpottaa myös pienillä nikseillä, ProAgria Oulun maitotilaneuvoja ja työterveyshuollon yhteyshenkilö Liisa ELLA KARTTIMO Lehikoinen sanoo. Maatilan työ ei kuormita pelkästään fyysisesti, vaan myös henkisestä hyvinvoinnista on muistettava pitää huolta. Yrittäjä voi itse vaikuttaa tilakäynnin sisältöön. Sen aikana kannattaa ottaa esille kaikki mieltä askarruttavat asiat omassa työympäristössä, Liisa Lehikoinen muistuttaa. PROAGRIAN asiantuntija ja työterveyshoitaja tekevät tilakäynnin perusteella yhteenvedon käynnillä esille tulleista asioista. Yrittäjä saa kirjalliset parannussuositukset käynnillä käytyjen keskusteluiden pohjalta. Työterveyshuoltoon kuuluva tila voi käyttää maksutta kahta eri alan asiantuntijaa työturvallisuusasioidensa parantamiseen, Liisa Lehikoinen lisää. Maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon voi liittyä vuotias maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaisesti vakuutettu viljelijä, metsätilallinen, kalastaja tai poronhoitaja. Lisätiedot: ProAgria Kainuu, Matti Väisänen, , ProAgria Lappi, Timo Ohinmaa, , ProAgria Oulu, Liisa Lehikoinen, , Työterveyshuollon kustannukset MARTTI MÄÄTTÄ Työterveyshuollon kustannukset ovat yrittäjä/tilakohtaisia. Seuraavalla laskentamallilla pystyy laskemaan työterveyshuollosta koituvat nettokustannukset. Esimerkki: Myelin työtulo vuodessa / henkilö Mata-bonus 0 % 50 % Työterveyshuollon vuosimaksu / henkilö 20, Työterveystarkastus n. 3-4 vuoden välein Yleensä riittää terveydenhoitajan tarkastus - terv.hoitajan tarkastus n. 90 min 110,00 110,00 - lääkärin tarkastus n. 60 min - yleisimmät kokeet: spirometria 45,00 45,00 kuulo 50,00 50,00 tarvittaessa: sokeri kolesteroli pieni verenkuva yht. 85,00 85,00 maksut yhteensä 310,50 310,50 Kelan korvaus 60 % 186,30 186,30 124,20 124,20 Melan tapaturmavakuutuksen tth-alennus % - lasketaan matabonusten jälkeen (alennus näkyy Myel/Mata vakuutusmaksun erittelyssä, ei koske matan perusmaksua) Verotus - veroprosentti esim ,30 28,30 maksettavaa yht. 44,90 /v 65,90 Välivuosi, kun ei ole terveystarkastuksia: vuosimaksu 20,50 20,50 tth-alennus 60,00 30,00 kustannukset yhteensä ,50 Kustannuksen yrittäjää kohti vuodessa, kun terveystarkastus 4 vuoden välein ,35 Muita etuja: ilmainen työterveyshuollon tilakäynti neljän vuoden välein Kela korvaa ensiapuvälineistä 60 % tth:n lääkärin lähetteellä fysikaalisen hoidon Kela-korvaus 50 % sairaanhoidosta Kela-korvaus 50 % maksettavaksi jäävät kustannukset voi vähentää verotuksessa nopea pääsyy hoitoon ja erikoislääkäripalvelut käytettävissä Muita huomioitavia seikkoja: ammattitautiepäilykulut Mela korvaa kokonaan tapaturmissa Mela korvaa kulut ilman omavastuuta ja ylärajaa Martti Määttä on ProAgria Oulun yritysneuvoja ja piiriagrologi, , 18 maaviesti 4/2010

19 lindab rakennustuotteet LindabBuildingSystem Hallit myy: Teräshalliratkaisut: Pihatot ja navetat Maneesit ja tallit Varastot ja konesuojat Toimisto- ja tuotantotilat Kokonaistaloudellinen halliratkaisu, mittatilaustyönä, nopea pystytys, runsas väri- ja profi ilivalikoima, laadukkaat materiaalit. fax Juvan teollisuuskatu 3, Espoo Tekninen tuki Esitteet TYÖKONEKOIDEN ENNAKKOMYYNTI KÄYNNISSÄ Nämä koneet suorankaupan nettohinnalla... ja paljon muuta! * * * * 3007 T ED 307 T ED R5 PAALIPIHTI TANCO PAALILEIKKURI uutuus Suomessa! * SCHÄFFER * APOLLO 14 LANNANLEVITIN * VEPI LIETEVAUNU Nopean päättäjän etu: kannettava tietokone kaupan päälle!!! * Alv. 0% + toimituskulut. RAKENTAVASSA SEURASSA TORNIO YLITORNIO ROVANIEMI OULU 4/2010 maaviesti 19

20 energia Maalämpöputkiston sijoittaminen Kerkelän pihapiiriin on hankalaa, koska työkoneilla ja rekoilla pitää pystyä ajamaan ympäri pihan. Antti Kerkelä (vasemmalla) ja Harri Salow pitävätkin parempana vaihtoehtona kahta maalämpökaivoa, joille he myös löysivät sopivat paikat pihakoivujen välistä. Energiasuunnitelma selkeytti Kerkelän tilan säästökohteet ELLA KARTTIMO Energiasuunnitelman avulla maatila voi säästää helposti tuhansia euroja vuosittain. Samaa osoittivat laskelmat myös kemijärveläisellä Kerkelän tilalla. Isokylässä sijaitsevalla Maarit ja Antti Kerkelän maitotilalla päätettiin tarttua energiasuunnitelman mahdollisuuksiin, kun ProAgria Lapin Harri Salow otti asian viime keväänä esille työnterveyshuollon tilakäynnillä. Jo viidennen sukupolven hallinnassa oleva tilakokonaisuus koostuu kahdesta asuinrakennuksesta, parsinavetasta, korjaamosta ja konehallista. Energiankulutus oli tarpeen saada hallintaan. Etukäteen ajattelin, että edessä olisi vaikea savotta. Kun Harri sitten lähetti tietoja ja laskelmia katsottavaksi, ei asia siltä enää tuntunutkaan, Antti Kerkelä kertoo. Laskelmat osoittivat, että öljylämmityksen vaihtaminen maalämpöön merkitsee tilalla noin euron säästöä vuodessa. Maidosta talteen otetulla lämmöl- -Paras tuotto pellosta- -menestyjä Cemagro Oy - Puh Fax KAUDEN 2011 UUDET LANNOITTEET: N P K S HINTA (t, alv 0%) AGRO AGRO AGRO UAS SEKÄ AIEMMIN TESTEISSÄ MENESTYNEET HYBRIDIT: AGRO AGRO MUUT LANNOITTEET: AGRO AGRO UREA HINTOIHIN LISÄTÄÄN RAHTI SEKÄ ALV 23% EDULLISET KULJETUKSET KASKISISTA! KS. KOTISIVUT. 20 maaviesti 4/2010

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 11.1.2013 KASVU TOIMINTA TUOTTO Maaseutuneuvonnan vastaava, kotieläinagronomi Virpi Huotari ProAgria Oulu ry Esityksen sisältö

Lisätiedot

Uudistuneet tuotosseurannan palvelut

Uudistuneet tuotosseurannan palvelut Uudistuneet tuotosseurannan palvelut Kunnon Jalostuskurssi! Katinkulta Vuokatti 24.3.2015 ProAgria Keskusten liitto Tuotosseurannan kehittämisprojekti projektipäällikkö Heli Wahlroos Tuotosseurannan tavoite

Lisätiedot

Tuotosseurannan näytepikarit muuttuvat Valion osuuskuntien tuottajilla 1.4.2015 alkaen - saranakannellinen pikari ja kuljetusteline

Tuotosseurannan näytepikarit muuttuvat Valion osuuskuntien tuottajilla 1.4.2015 alkaen - saranakannellinen pikari ja kuljetusteline Tuotosseurannan näytepikarit muuttuvat Valion osuuskuntien tuottajilla 1.4.2015 alkaen - saranakannellinen pikari ja kuljetusteline Valiolaisten maitotilojen tuotosseurannassa siirrytään käyttämään huhtikuusta

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuosi

Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Lisää maitoeuroja Halutaan säilyttää hyvä maitomäärä ja sen tasaisuus Rehukustannukset kohoavat, mutta maidon hinta on hyvällä tasolla hyvä maitotuotos kannattaa

Lisätiedot

HYVINKIN Kiertoajelu Riikassa Latvian maataloustuotannon esittely Seminaarin osallistujien esittäytyminen ja odotukset

HYVINKIN Kiertoajelu Riikassa Latvian maataloustuotannon esittely Seminaarin osallistujien esittäytyminen ja odotukset Hyvät maitotilayrittäjät Tervetuloa Perinteisen LaatuKlubin 10-vuotisjuhlaseminaariin Riikaan Aika Tiistai torstai 29.11. - 1.12.2011 Paikka Riika, Latvia, Kylpylähotelli Radisson Blu Hotel Latvija Seminaarissa

Lisätiedot

Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013

Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Roolijaotus hedelmällisyysneuvonnassa - Seminologin ja hedelmällisyysseminologin rooli: - Käytännön hedelmällisyystyö fyysisessä

Lisätiedot

Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen

Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013 Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuet rekisteröidyille yhdistyksille 2013 Ei-tuotannolliset

Lisätiedot

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin EU tuki-infot 2014 Jari Tikkanen p. 0400 162 147, jari.tikkanen@proagria.fi www.proagria.fi, ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit Kosteikot ovat pysyvästi ja tulva-alueet mahdollisesti vain osan vuotta veden peittämiä alueita, joiden tavoitteena on hidastaa vesien virtaamaa sekä

Lisätiedot

Eläinterveyden hallinta Utareterveys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013

Eläinterveyden hallinta Utareterveys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Eläinterveyden hallinta Utareterveys Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Roolijaotus utareterveysneuvonnassa Meijerin tuotantoneuvojan rooli: - kartoittaa tilakäynnillä laitteiden toiminnan lypsytapahtuman

Lisätiedot

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat

Lisätiedot

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän

Lisätiedot

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE 24 HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG Ä! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: EN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE www.rehuraisio.com TILAA 1000 KG MELLEJÄ, SAAT FISKARSIN ATERINSETIN KAUPAN PÄÄLLE LISÄÄ TEHOA PLUS-TUOTTEILLA

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Manner-Suomen maaseutuohjelman maaseudun kehittämistukien haut Alustava aikataulun mukaan haut alkavat vaiheittain keväällä Kaikkien tukimuotojen

Lisätiedot

- Enemmän tuottoa ruokinnalla

- Enemmän tuottoa ruokinnalla KarjaKompassilla suunta maitotiloille - Enemmän tuottoa ruokinnalla Nurmiseminaari 2012 KarjaKompassi menu Minne päin KarjaKompassi näyttää? Miten KarjaKompassi tehostaa säilörehun hyödyntämistä? Mitä

Lisätiedot

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Kuva: Kaisa Riiko TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Eija Hagelberg, projektijohtaja JÄRKI-hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari 13.11.2014 Tuorlassa BSAG Elävä Itämeri säätiö

Lisätiedot

1. Kasvinviljelyn ympäristöasiat ja maatalousmaankäyttö ajankohtaiset infopäivät viljelijälle

1. Kasvinviljelyn ympäristöasiat ja maatalousmaankäyttö ajankohtaiset infopäivät viljelijälle YMPÄRISTÖAGRO II SYKSYN 2013 TAPAHTUMIA 1. Kasvinviljelyn ympäristöasiat ja maatalousmaankäyttö ajankohtaiset infopäivät viljelijälle to 31.10.2013 Nivala, Nivalan Sapuska, Pajatie 5 ti 5.11.2013 Kuusamo,

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toteutuminen Varsinais-Suomessa 2014-2016

Maaseutuohjelman toteutuminen Varsinais-Suomessa 2014-2016 Maaseutuohjelman toteutuminen Varsinais-Suomessa 2014-2016 Seurantakomitean kokous 23.5.2016 Turku Varsinais-Suomen ELY-keskus, yksikönpäällikkö Risto Skyttä 25.5.2016 1 Kehittämishankkeet (MAKE) VARELY

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 HUOM! Tiedot varmistuvat kevään 2010 kuluessa, tilanne 5.1.2010 mukaan Hakuaika huhtikuun loppuun mennessä, hakemukset liitteineen

Lisätiedot

RAE - Ravinnehävikit euroiksi

RAE - Ravinnehävikit euroiksi RAE - Ravinnehävikit euroiksi Saara Ryhänen, MKN Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo, 8.5.2014 Maatalouden vesiensuojeluhanke Tavoitteet Vähentäävesistöjen ravinnekuormaa Edistäävesienhoitosuunnitelmissa

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta. projektipäällikkö Heini Iinatti

Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta. projektipäällikkö Heini Iinatti Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta projektipäällikkö Heini Iinatti Hevosten Pohjois-Pohjanmaa - hevostalouden kehittämisohjelma Laadittiin 2008, valmis 2009 Tunnistettiin kehittämistarpeet Määriteltiin

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET HEVOSTEN PIDOLLE 17.9.2011

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET HEVOSTEN PIDOLLE 17.9.2011 ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET HEVOSTEN PIDOLLE 17.9.2011 Eläinten hyvinvointi Käyttäytymistarpeiden toteuttaminen liikkuminen, laumakäyttäytyminen lisääntymiskäyttäytyminen syömiskäyttäytyminen Muiden tarpeiden

Lisätiedot

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa ry ASIAKKAAT Edustajisto Hallitus Johtaja Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset Maaseutukeskus Pirkanmaan kalatalouskeskus

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi Maatalous Keski-Suomessa Juha Lappalainen MTK Keski- 1 AgriInfo Maatilojen rahavirta Tuottajaliitto KESKI-SUOMI, 2010 MAATILOJEN TULOT (brutto, ei sis. alv) yhteensä 273,17 milj. ( 7 %) * Osuus koko maan

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

Tukea maksetaan aktiiviviljelijälle, joka on aloittanut tilanpidon ensimmäistä kertaa sen pääasiallisena yrittäjänä ja jolla on määräysvalta.

Tukea maksetaan aktiiviviljelijälle, joka on aloittanut tilanpidon ensimmäistä kertaa sen pääasiallisena yrittäjänä ja jolla on määräysvalta. 1 (8) Nuoren viljelijän tuki (EU), kevään 2015 koulutuksen taustamateriaali 1. Tukiehdot Tukea maksetaan aktiiviviljelijälle, joka on aloittanut tilanpidon ensimmäistä kertaa sen pääasiallisena yrittäjänä

Lisätiedot

Ohjelma. Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander

Ohjelma. Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander Ohjelma Mitä automaattilypsy on? Automaattilypsyn tilanne Suomessa ja maailmalla Automaattilypsyn tunnusluvut Automaattilypsyn

Lisätiedot

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Viljelijätukihakukoulutus hallinnolle Kevät 2015 Merja Uusi-Laurila Mavi, Eläin- ja erikoistukiyksikkö Sivu 1 Esityksen sisältö Neuvonnan aihealueet Kuka neuvontaa

Lisätiedot

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä

Lisätiedot

Maaseudun puolesta. ProAgria Oulu tarjoaa asiantuntijapalveluja pohjoispohjalaisen maatalouden ja maaseudun kehittämiseen

Maaseudun puolesta. ProAgria Oulu tarjoaa asiantuntijapalveluja pohjoispohjalaisen maatalouden ja maaseudun kehittämiseen Maaseudun puolesta ProAgria Oulu tarjoaa asiantuntijapalveluja pohjoispohjalaisen maatalouden ja maaseudun kehittämiseen Palveluhakemisto 2011 ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Oulun Kalatalouskeskus

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020

Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020 Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein Maitotiimi ProAgria Oulu ry MaitoManagement 2020 -hanke kehittää erityisesti isojen maitotilayritysten toimintamalleja sekä palveluja ja työvälineitä.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011 Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö 1 Milj. 80 70 Maatalouden viljelijätuet Etelä-Savossa (kunnat

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 ItäMaidon investointipäivä Lapinlahti 20.3.2015 Sivu 1 23.3.2015 Maitotilat kehityksen veturina Pohjois-Savossa Maidontuotanto on ollut vahvassa

Lisätiedot

Tuotosseurannan hyödyt. ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä 4.11. ja 24.11.2014

Tuotosseurannan hyödyt. ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä 4.11. ja 24.11.2014 Tuotosseurannan hyödyt ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä 4.11. ja 24.11.2014 Mitä karjan tuotosseuranta on? Otetaanko siitä se hyöty irti, mikä on saatavissa? Mitä tuotosseuranta on? = lypsykarjan tuotostietojen

Lisätiedot

ProAgrian maatalouden asiantuntija mukaan tilakäynneille. Marjo Marttinen ja Hannu Mäkipää ProAgria

ProAgrian maatalouden asiantuntija mukaan tilakäynneille. Marjo Marttinen ja Hannu Mäkipää ProAgria ProAgrian maatalouden asiantuntija mukaan tilakäynneille Marjo Marttinen ja Hannu Mäkipää ProAgria Mikä ProAgria on? ProAgria on Neuvontajärjestö, joka palvelee maatalouden ammattilaisia ja maaseutuyrittäjiä.

Lisätiedot

TALLIMÄÄRÄYKSET 2014 ja muuta ajankohtaista

TALLIMÄÄRÄYKSET 2014 ja muuta ajankohtaista TALLIMÄÄRÄYKSET 2014 ja muuta ajankohtaista Pori 12.2.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, läänineläinlääkäri Taina-Riitta Seppälä 12.2.2014 1 Eläinsuojelulainsäädäntö Eläinsuojelulaki (247/1996) Eläinsuojeluasetus

Lisätiedot

Luomutarkastus tulossa onko kaikki kunnossa? Sanna Suomela Kotieläinagrologi, AMK Maidon- ja naudanlihantuotanto, luomu ProAgria Oulu ry

Luomutarkastus tulossa onko kaikki kunnossa? Sanna Suomela Kotieläinagrologi, AMK Maidon- ja naudanlihantuotanto, luomu ProAgria Oulu ry Luomutarkastus tulossa onko kaikki kunnossa? Sanna Suomela Kotieläinagrologi, AMK Maidon- ja naudanlihantuotanto, luomu ProAgria Oulu ry Taustaa tarkastustoiminnasta Evira Laskuttava taho -> Paikalliset

Lisätiedot

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten

Lisätiedot

Hedelmällisyys ja talous

Hedelmällisyys ja talous Hedelmällisyys tuottamaan 7.10.2014 Toholampi Hedelmällisyys ja talous Juhani Taponen Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Kotieläinten lisääntymistiede Hedelmällisyys heikentynyt

Lisätiedot

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1 Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta

Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta Tuomas Herva Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta -Atrian kädenjälkiohjelma -Katse vasikkaan kampanja 2 Vastuullisuus ja alkutuotanto Tuotantotapaohjeet Sopimukset, osto- ja myyntiehdot Tuotannon seuranta tavoitteena

Lisätiedot

Lehmän pelot ja paineet - robottikarjan lehmäliikenteen oikaisu eläinten ja ihmisten oppimisen kautta Tiina Karlström, ProAgria

Lehmän pelot ja paineet - robottikarjan lehmäliikenteen oikaisu eläinten ja ihmisten oppimisen kautta Tiina Karlström, ProAgria Lehmän pelot ja paineet - robottikarjan lehmäliikenteen oikaisu eläinten ja ihmisten oppimisen kautta Tiina Karlström, ProAgria Tiina Karlström Kotieläinagrologi AMK ProAgria Huippuosaaja eläinten terveys

Lisätiedot

1 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

1 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 4/13 Aika 10.4.2013 klo 17.30 Paikka Urheilukentän huoltorakennus Osallistujat Niina Kivinen (pj), Marke Paavola (si), Katri Paavola, Ari Kankkonen, Ari Pekkarinen, Pekka Nikula, Heli Sorvisto, Marjo Salminen,

Lisätiedot

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Heikki Ojala, talousagronomi Talousjohtamisen eritysasiantuntija ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

RAE- Ravinnehävikit euroiksi

RAE- Ravinnehävikit euroiksi RAE- Ravinnehävikit euroiksi Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Kuopiossa 9.5.2014 Arja Ruokojärvi Savonia-amk Hankkeessa mukana: Tukenasi tilan kehittämisessä http://maito.savonia.fi RAE

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 PAIKALLISESTI TARJOTTAVA TUTKINNON OSA: NAVETAN TUOTANTOTEKNOLOGIAN KÄYTTÄMINEN JA HUOLTAMINEN, 10 ov Ammattiosaamisen näyttö Muu

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW Suomen Kylätoiminta ry, Maaseutuverkostoyksikkö ja Maaseudun Sivistysliitto järjestävät syksyn 2008 aikana Vastuuta ottavan paikallisyhteisö

Lisätiedot

Miten voimat ja varat tasapainoon yrityksessäsi?

Miten voimat ja varat tasapainoon yrityksessäsi? Miten voimat ja varat tasapainoon yrityksessäsi? Voimavarariihi auttaa tunnistamaan, säilyttämään ja vahvistamaan voimavaroja sukupolvenvaihdosta suunnitteleville tuotantoa laajentaville jo investoinneille

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden

Lisätiedot

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Kalle Hellström ProAgria Oulu/Maa ja kotitalousnaiset VYYHTI:n loppuseminaari, POHTO 25.11.2014 Kuva: Kalle Hellström Perinnebiotoopit

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Haku aukeaa aikaisintaan 15.4.2015

Haku aukeaa aikaisintaan 15.4.2015 Tukihaku 2015 Haku aukeaa aikaisintaan 15.4.2015 Mitä muuttuu??? Lähes kaikki muuttuu, joten kuunnelkaa ja kyselkää.. ESITYKSEN SISÄLTÖ Tukihaku 2015 / Laukaan YTA AKTIIVIVILJELIJÄ TUKIHAKUMATERIAALI TUKIEN

Lisätiedot

HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA

HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA Lahti 15.4.2014 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevonen nauttii laiduntamisesta. Se on osa hevosen luontaista elämää. Laumaeläin,

Lisätiedot

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja 10.00 Tervetuloa, päivän tarkoitus ja ohjelman esittely (Marja-Riitta Kottila) 10.10 Keitä me olemme, esittäytyminen 10.30 Alueiden suunnitelmat 11.00 Luomualan

Lisätiedot

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti Matkaraportti Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti 10.4.2013 Matkalle lähdettiin Taipaleen Pasin täydellä pikkubussilla 17 hengen voimin. Mukana oli 15 maidontuottajaa, Jari Korva Pohjolan Maidolta ja Timo

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, TY Aitoja makuja -hanke (2009-2011) toteuttaa Manner-Suomen

Lisätiedot

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin Tampere 26.5.211 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 27.5.211 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.21 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm. 7 3. Osk. ItäMaito

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA Ypäjä 30.5.2013 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevostallit lisääntyvät Hevostalleja 16 000 kpl Hevosia 76 000, lisääntyy 1 500 hevosta

Lisätiedot

Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Yhteenvetoraportti N=107 Julkaistu: 10.12.2012

Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Yhteenvetoraportti N=107 Julkaistu: 10.12.2012 Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Millä tavoin haluaisit saada ajankohtaista tietoa maaseutupalveluista? Laita järjestykseen, mikä tavoittaa

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA

DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA Petri ja Katja Palokangas Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 29.10.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Jari Tikkanen ProAgria Keski-Pohjanmaa 1 Ympäristötuen rakenne Täydentävät ehdot Vähimmäisvaatimukset (lannoitus ja kasvinsuojelu) kaikille pakolliset, ei korvausta

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Koulutuksen aihe Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen sisältö Kohderyhmä Koulutuksen ajankohta

Koulutuksen aihe Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen sisältö Kohderyhmä Koulutuksen ajankohta Koulutuksen aihe Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen sisältö Kohderyhmä Koulutuksen ajankohta Läänineläinlääkäripäivät Kaksipäiväisten ten toisena päivänä eläinten hyvinvoinnin ajankohtaiset asiat ja valvontakäytännöt

Lisätiedot

TEHO:ssa tuumasta toimeen

TEHO:ssa tuumasta toimeen TEHO:ssa tuumasta toimeen Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Turku Projektikoordinaattori Airi Kulmala TEHO-hanke Perustietoa Toimintakausi: 2008-2010 Rahoitus: 2 milj., MMM ja YM Toteutus:

Lisätiedot