maaviesti Voimavarariihestä Karjan ruokintaan Energiasuunnitelma Maidosta uutta puhtia tilanhoitoon kaveriksi kustannusjahtiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "maaviesti Voimavarariihestä Karjan ruokintaan Energiasuunnitelma Maidosta uutta puhtia tilanhoitoon kaveriksi kustannusjahtiin"

Transkriptio

1 maaviesti ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti 4/2010 Voimavarariihestä uutta puhtia tilanhoitoon Karjan ruokintaan säätöä reaaliajassa Energiasuunnitelma kaveriksi kustannusjahtiin Maidosta syntyy klassikkoherkkuja 4/2010 maaviesti 1

2 Ota rohkeasti yhteyttä puunostajiimme Stora Enso Metsä p Vielä ehdit, tarjous voimassa joulukuun loppuun. Keskittäjälle metsävakuutus vuodeksi maksutta! Haluamme varmistaa, että omaisuutesi arvo on turvattu vahinkojen varalta. Siksi tarjoamme uuden metsävakuutuksen vuodeksi maksutta OP-bonusasiakkaille, jotka ovat myös Pohjolan etuasiakkaita. Tule Osuuspankkiin ja kysy lisää! Olet automaattisesti OP-bonusasiakas, kun sinulla on pankkiasiointia vähintään euroa ja olet Osuuspankin omistajajäsen. Pohjolan etuasiakas olet automaattisesti, kun sinulla on vakuutuksia kolmesta eri tuoteryhmästä. Valitse OIKEA ovi. VAIN TURNERILTA 80 mm vahva ovi maatalouteen! Ylivoimaisen vahva ovi maatalouteen. Turnerin 80 mm vahva alumiinipintainen, rst-heloilla varustettu nosto-ovi ei turhia nöyristele - se on työmies! Soita ja löydä se oikea! 2 maaviesti 4/2010

3 Huippulaadukasta vai mitä? Suomalainen ruoka ja sen laatu ovat otsikoissa lähes päivittäin. Meitä kaikkia kiinnostaa yhä enemmän se, mitä syömme. Ruuassa olevat lisäaineet ja ruuan koostumus askarruttavat. Miten laadukkaita raaka-aineita ja mitä lisäaineita teollisuus käyttää niiden valmistuksessa, miten valmistusprosessit tapahtuvat? Aiheeseen liittyen on naapurissamme Ruotsissa julkaistu Mats-Eric Nilssonin kirjoittama kirja, joka on saanut teollisuuden tekemään muutoksia joidenkin elintarvikkeiden sisältöön. Kirjasta on myös suomennos Aitoa ruokaa, joka on mielenkiintoinen lukukokemus. Meillä on noussut esiin esimerkiksi glutamaatin käyttö ja sen tarpeellisuus. Sen pois jättäminen esimerkiksi lihavalmisteesta näkyy olevan yksi myyntivaltti. Täytyy myöntää, että nämä signaalit ovat vaikuttaneet ainakin omaan ostokäyttäytymiseen ja entistä tarkempaan tutkiskeluun, mitä itse asiassa syönkään. Mieleen ovat palautuneet ajat 60-luvulta kotoa ja mummolasta maaseudulla, jolloin itse asiassa söimme hyvin kotoisista raaka-aineista valmistettuja ruokia nykymittapuun hyvin vähän prosessoituja ja käytännössä lisäaineettomia. Omista liha-, maito- ja viljaraaka-aineista valmistetut ruuat olivat maukkaita ja ravitsevia. Myös marjoja ja juureksia oli aina ja erityisesti sesongin aikaan. Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella? Väistämättä tulee mieleen nykyinen kiireinen elämänmeno. Perheet eivät kiinnitä riittävästi huomiota ruokaan eli siihen mitä syövät: puolivalmisteet ja valmisruoka-annokset kuittaavat nopeasti yhä useamman ruuan laiton. Useissa perheissä hädin tuskin vietetään yhtä yhteistä päivittäistä ruokailuhetkeä. Raaka-aineita ostaessa on varmasti helpompi keskustella myös alkuperästä eli mistä esimerkiksi liha tai kala on peräisin. Toivoa sopii, että tuoretuotetiskit yleistyvät sekä ruuan alkuperä ja laatu nousevat yhä enemmän näkyviin. Itse asiassa tarjonta kyllä lisääntyy, kun me kuluttajat rupeamme muuttamaan ostokäyttäytymistämme ja pistämme ruuan valmistajat tiukemmalle. Kuluttajiahan olemme kuitenkin kaikki ja teemme valintoja. Suomalaisen ruuan raaka-aineet ovat meidän mittapuun mukaan parhaita ja huippulaatuisia. Sen tekevät maaseudun yrittäjät. Mitä sen jälkeen tapahtuu näille raaka-aineille? Siitä on hyvä keskustella yhä enemmän läpivalaisun ja avoimuuden periaatteella. VESA NUOLIOJA johtaja ProAgria Oulu Sisältö Ruokintapöydän pitää täyttää minimimitat Nautojen ruokintapöydän pituus säädetään laissa ilman poikkeuksia. Lehmiä ja hiehoja kannattaa seurata Lehmähavainto-päivässä syntyy ideoita myös omaan navettaan. Kosteikon suunnittelu työn alle jo nyt Nyt on hyvä hetki aloittaa kosteikon suunnittelu kevään tukihakuun. Voimavarariihi pui esiin akanat ja kultajyvät Voimavarariihi nostaa esiin työhyvinvointia hiertävät asiat. Työolot kuntoon yhteistyössä! ProAgria on maatalouden asiantuntija myös työterveyshuollon tilakäynnillä. Maaseutu tarvitsee kotipalveluyrittäjiä Kotipalvelujen kysyntä yllätti uutena yrittäjänä aloittaneen Sisko Korkalan. Lippoussesonki päättymässä Mereen laskevien jokien alajuoksulla siian kutuvaellus herättää lippoajat syksyisin. maaviesti Maaviesti on ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti, joka postitetaan osoitteellisena asiakastiloille ja -yrityksille, jäsenille ja jäsenyhteisöille sekä sidosryhmille. Julkaisija ProAgria Oulu, Kauppurienkatu 23 (PL 106), Oulu, (08) , Päätoimittaja Vesa Nuolioja Toimitus Viestintä-Karttimo, Kiviniemen rantatie 9, Kiviniemi, Taitto Mari Lähteenmaa, Ilmoitukset Sirpa Heikkinen, Kielontie 8, Kajaani, (08) , , fi Osoitteenmuutokset ProAgria Oulu, (08) , ProAgria Kainuu, ; ProAgria Lappi, Painopaikka Kalevaprint Oy Painos kpl Ilmestymisajat 14.2., 11.4., 26.9., Tilaushinnat 15 euroa / vuosikerta, asiakkaille ja jäsenille maksuton ISSN Kannen kuva: Plugi Oy 4/2010 maaviesti 3

4 ajassa Joulutorilla maaseutu kohtaa kaupungin Tarja Paatero Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta asiakkaillemme, jäsenillemme ja yhteistyökumppaneillemme! 4 maaviesti 4/2010 ProAgria Kainuu, Lappi ja Oulu Kainuun, Lapin ja Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Lapin ja Oulun Kalatalouskeskukset Nyt järjestettävä tapahtuma on jo 19:s. Vuosi vuodelta tuotevalikoima on laajentunut, ja myyjät tulevat sekä maaseudulta että kaupungista. Perinteiset joulumyyjäiset lauantaina 11. joulukuuta kello 9-14 tuovat Kemin Kulttuurikeskukseen noin 130 myyjää eri puolilta Lapin ja Oulun lääniä. Tarjolla on herkkuja joulupöytään, pehmeitä ja kovia paketteja pukinkonttiin sekä koristeita joulutunnelman luomiseen. Myyjäisiä ensi kerran ideoitaessa tarkoituksena oli luoda kauppapaikka maaseudulla itse valmistetuille leivonnaisille ja käsitöille. Ensimmäisessä tapahtumassa vuonna 1992 myyjiä oli muutamia kymmeniä. Kauppa kävi hyvin, ja siitä alkoi innostus. Enää ei tulla viiden pullaleetan ja kymmenen sukkaparin kera, vaan mukana voi olla koko autolastillinen erilaisia käsin tehtyjä tuotteita runokirjoista alkaen, tapahtuman järjestelyvastuuta kantava Kaisu Risto ProAgria Lapista kertoo. Asiakkaat läheltä ja kauempaakin ovat ottaneet Kemin joulumyyjäiset omakseen ja paikka on ollut välillä tungokseen asti täynnä. ProAgria Lappi pyrkii järjestämään suositut myyjäiset edelleen vuosittain. Myös yhteistyön Kemin elinkeino- ja kulttuuritoimen kanssa toivotaan jatkuvan. Joulutorit Oulussa ja Kajaanissa Pitkät perinteet on myös Kainuulaisella Joulutorilla, joka kootaan tänä vuonna joulukuuta Kajaanihalliin. Myynnissä on herkkuja joulupöytään ja lahjoja pukinkonttiin. Myös joulupukki vierailee molempina päivinä. Järjestelyissä ovat mukana Kainuun Maa- ja kotitalousnaiset. ProAgria Oulun ja Oulun Maa- ja kotitalousnaisten Taitajien tierna -hanke puolestaan tuo paikallisten käsityöläisten ja elintarviketuottajien tuotteet Oulun keskustaan Kirkkokatu 11:een. Joulutori on avoinna ProAgria Oulun automaattilypsytiloille tehdyn kyselyn mukaan robottitiloista 76 prosenttia on tyytyväisiä maitotilaneuvonnan nykyisiin palveluihin. 73 robottitilalle lähetettyyn kyselyyn vastasi lähes puolet tiloista. Nykyistä enemmän automaattilypsytilat toivovat eläinaineksen määrän ja laadun sekä utareterveyden hallintaan liittyviä palveluja. Myös ruokintaa ja sen seurantaa sekä talouden johtamista pidettiin tärkeänä. ProAgria Oulu odottaa parhaillaan rahoituspäätöstä uudelle MaitoManagement 2020 hankkeelle. Se paneutuu juuri suurten maitotilayritysten toimintamallien kehittämiseen. Kyselyssä esille nousseet palvelutoiveet ovat myös tulevan hankkeen kärkiteemoja, kotieläinagronomi Virpi Huotari kertoo. Useimmilla kyselyyn vastanneille tiloilla maitotilaneuvoja käy 3-4 Agronet.fi suosituin keskustelukanava Syksyllä julkistetun internetpalvelukuvatutkimuksen mukaan Agronet on ylivoimaisesti tärkein ammatillinen keskustelukanava. Lähes puolet viljelijöistä on sen käyttäjiä. Kotieläintiloista reilusti yli puolet ja yli 50 hehtaarin kasvinviljelytiloista jopa kaksi kolmasosaa käyttää Agronetia. Tutkimuksen mukaan myös uusi Asiantuntija vastaa -palvelu on otettu innostuneesti vastaan. KoneAgriassa julkistetulla Agronetin keskustelukanavalla jäsenet voivat äänestää viikoittain vaihtuvasta ajankohtaisesta aiheesta. Uusia äänestyksiä käynnistetään käyttäjiltä tulevien ehdotusten mukaisesti. Klikkaa itsesi mukaan osoitteessa Robottitiloja kiinnostaa eläinten hyvinvointi kertaa kuukaudessa. Liki 76 prosenttia vastanneista oli erittäin tai melko tyytyväisiä saamaansa palveluun. Valtaosa vastanneista haluaa saman neuvojan käyvän tilalla edelleen, kun neljännes pitää neuvojan vaihtoa ja kiertoa aika ajoin hyvänä ajatuksena. Tämänhetkiseen eläinten terveydenhuoltotyöhön oli tyytymättömiä yli 45 prosenttia vastanneista. ProAgria Oulu on palkkaamassa ensi vuoden alusta eläinlääkärin, jonka tehtäviin kuuluu lypsykarjojen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tilojen taloudellisen tuloksen parantamiseksi. Vastaajista 88 prosenttia oli kiinnostunut käyttämään ProAgrian oman eläinlääkärin palveluja. Kaikkien vastanneiden kesken arvotun osallistumisen ProAgria Oulun Lehmähavainto- tai Nuorkarjapäivään voitti päivään Eero Harjapää Siikajoelta.

5 YmpäristöAgro kokeilee sähköisiä koulutuksia Infotilaisuus kotikoneelta YmpäristöAgro-hanke suunnittelee parhaillaan ensi vuoden infotilaisuuksia. Aivan uutena kokeiluna on tarkoitus aloittaa sähköiset infotilaisuudet. Pitkien etäisyyksien maakunnassa tämä antaa uusia mahdollisuuksia osallistua tilaisuuksiin kotitietokoneelta. Sähköisiä koulutuksia on suunniteltu järjestettäväksi esimerkiksi Connect Proverkkokokousympäristössä, jossa myös vuorovaikutus onnistuu erinomaisesti. Ennen kokoukseen osallistumista toimitetaan tarvittavat ohjeet ja testataan yhteydet. Ennen kuin sähköisten infojen toteutus aloitetaan, tarvitsemme ajatuksia ja toiveita tiedotustarpeista sekä kokeiluun innokkaita osallistujia. Esimerkkiryhmiä voisivat olla perinnebiotooppilaiduntajat, kosteikoiden perustajat, luomuviljelijät, lampurit, rekisteröi- Kokous oman kotikoneen ääressä säästää aikaa ja rahaa. tyneet yhdistykset tai valkuaiskasvien käytöstä kiinnostuneet. Laita sähköpostia osoitteeseen tai soita sähköisiä koulutuksia koskevista ajatuksistasi numeroon ProAgria Lappi avasi uudet verkkosivut ProAgria Lapin uudet verkkosivut otettiin käyttöön loka-marraskuun vaihteessa. Sivuston sisältöä kehitetään edelleen. Tavoitteena on tarjota tietoa ProAgria Lapin palveluista ja ajankohtaisista asioista mahdollisimman käyttäjälähtöisesti. Vähemmän asiaa on parempi kuin liian paljon. Näin sivuilla vieraileva löytää hakemansa tiedon tai ainakin pääsee kysymyksissään eteenpäin, johtaja Simo Alaruikka sanoo. Uusia verkkosivuja on haluttu rakentaa tarvelähtöisesti kuten myös palveluja. Arvoistamme tärkein on menestyminen yhdessä asiakkaan kanssa. Olemme parhaillaan uudistamassa maatila-asiakkaiden Ella Karttimo palveluvalikoimaa. Kotieläin- ja talouspalvelut uudistuvat jo vuodenvaihteessa, kasvinviljelypalvelut syksyllä Tutustu uuteen sivustoon osoitteessa AJASSA Vipu-palveluun uusi karttatoiminto Viljelijöiden Vipu-palvelussa peltolohkojen karttatoiminto on uudistettu. Jo käyttöön otettu uusi karttatoiminto palvelee viljelijöitä kevään 2011 sähköisessä tukihaussa. Palvelun merkittävin uudistus on se, että enää ei tarvitse ladata omalle tietokoneelle erillistä karttasovellusta. Peruslohkokarttoja voi tarkastella Vipu-palvelun sisällä. Uusi karttapalvelu toimintoineen avautuu suoraan palvelun käyttäjän internet-selaimeen. Karttanäkymässä on mahdollista mitata pinta-alaa, etäisyyttä ja suunnitella kasvulohkoja peruslohkoihin. Myös mittaustulosten ja piirrettyjen kasvulohkojen tulostaminen kartalle on mahdollista. Uudistuksen yhteydessä aiemmin käytössä ollut Vipukartta on poistettu. Vipu-palvelusta löytyvät karttojen ohella maatilan tiedot, tukihakemukset ja maksetut tuet. Sen kautta jätetään myös sähköiset viljelijätukihakemukset. Käyttöoikeudet Vipu-palveluun saa, kun palauttaa hakulomakkeen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Oikeudet haetaan lomakkeella 405. Viljelijä voi valtuuttaa myös neuvojan käyttämään Vipu-palvelua. Käyttöoikeuksien hakulomakkeen saa osoitteesta NYT TÄHTI-REHUT SAATAVILLA MYÖS SUURSÄKEISSÄ! Syksyn Tähti-rehu -uutuudet Tutustumistarjous 1000 kg:n suursäkeissä: Tähtilypsy Täyskivennäinen Monipuolinen kivennäis-, hivenaineja vitamiinilisä lypsykarjalle. Sisältää erityisen runsaasti D- ja E- vitamiinia sekä seleeniä. 284 /tn + rahti ja alv Tähtikasvu Täyskivennäinen Kasvaville naudoille ja runsaaseen kalsiumin tarpeeseen. Sisältää kalsiumia 260 g/kg, fosforia 0g/kg sekä runsaasti hivenaineita ja vitamiinia. 236 /tn + rahti ja alv RUNSAASTI D- JA E-VITAMIINIA SEKÄ SELEENIÄ HUOLEHTIMAAN KARJASI TARPEISTA! Puh. (08) /2010 maaviesti 5

6 maito Ella Karttimo Ella Karttimo Navetassa tehdyt havainnot esimerkiksi eläinten kunnosta tai rehun laadusta ja määrästä täydentävät ruokinnan seurannan laskelmia ja varmistavat, että ruokinta toimii käytännössä. Säilörehu maistuu Maija ja Ari Kannialan karjalle. Uusi seurantapalvelu maitotilojen tueksi Ruokintaa voi säätää helposti tässä ja nyt Maija ja Ari Kanniala ovat luottaneet Elvi Kehusmaan nuotteihin yli 20 vuotta. He toivottavat uudet tuulet tervetulleiksi, sillä onnistunut ruokinta alentaa rehukustannuksia, parantaa eläinten terveyttä ja lisää maidon tuotantoa. 6 maaviesti 4/2010 ProAgrian uuteen ruokinnan seurantapalveluun kuuluva päivälaskelma on havaittu hyväksi työkaluksi myös yli-iiläisellä Kannialan maitotilalla. Kun tietoa ruokinnan onnistumisesta saadaan nopeasti, mahdollisiin ongelmiin on helppo tarttua heti. ELLA KARTTIMO Yli-Iin Tannilassa sijaitseva Maija ja Ari Kannialan maitotila on hyödyntänyt tuotosseurannan palveluja siitä hetkestä saakka, kun he ottivat tilan haltuunsa vuonna Nuoren viljelijäparin tueksi silloin tullut Elvi Kehusmaa on tilan maitotilaneuvoja edelleenkin. Hän on käynyt neljä kertaa vuodessa pudottamassa meidät maan pinnalle, isäntäväki naurahtaa. ProAgrian uudistuvaan ruokinnan seurantaan kuuluva päivälaskelma on havaittu Kannialan tilalla hyödylliseksi lisätyökaluksi, jonka avulla asioiden suuntaan on helppo tarttua nopeasti. Päivälaskelma kertoo, onko tietyllä rehumäärällä saatu sellainen maitomäärä ja -tulos kuin on suunniteltu. Siitä nähdään eläinten keskimääräinen rehunkulutus sekä se, saavatko lehmät riittävästi oikeita ravintoaineita sekä onko väkirehun annostus ja laji kohdallaan, Elvi Kehusmaa sanoo. Päivälaskelman lähtötietoina tarvitaan muun muassa tilan rehunkulutus eläinryhmittäin päivässä, rehujen hinta sekä meijeriin lähetettyjen maitolitrojen määrä ja hinta. Jos tilan tiedot ovat ajan tasalla Maatalouden Laskentakeskuksessa, tarvitaan vain rehu- ja maitotiedot. Jos tilalla on hyvät tietoliikenneyhteydet, paljon tie-

7 toa sisältävän laskelman saa minuutissa tai parissa, Elvi Kehusmaa sanoo. Parhaiten ruokinnan onnistuminen varmistetaan, kun muutama viikko ruokinnan suunnittelun jälkeen tehdään päivälaskelma ja navettakäynti. KANNIALAN tilalle neljännen kerran tehtävä päivälaskelma kertoo, että havaittu tuotos on tällä kertaa hivenen pienempi kuin vakiotuotos. Ruokintaa emme nyt kuitenkaan korjaa, sillä asiaa selittää muun muassa se, että kymmenen lehmää on parhaillaan ummessa, ja useita lehmiä lypsykauden loppuvaiheessa, Kannialat sanovat. Elvi Kehusmaa pitää yhden päivän laskelman ansiona sitä, että se antaa aina kimmokkeen keskustelulle siitä, mistä poikkeamat johtuvat. Kannialan vuonna 2002 laajennetussa pihatossa on tätä nykyä noin 50 lypsävää, joiden keskituotos on noin kiloa. On aikamoinen taitolaji löytää kultainen keskitie ja optimitilanne, jossa yhdistyvät hyvä tuotos sekä terveet ja pitkäaikaiset eläimet. Meille tärkeintä on karjan terveys, Kannialat pohtivat. Tilan ruokinnan suunnittelussa selkein viime vuosien muutos on ollut se, että karkearehu on noussut arvoonsa ja väkirehun käyttö vähentynyt. RUOKINNAN seurannan jaksolaskelma voidaan koota vuoden aikana tehtyjen päivälaskelmien pohjalta. Seurantajaksoja voivat olla esimerkiksi eri säilörehujen syöttöjaksot, sisä- ja laidunruokintakaudet, vuosineljännekset tai kuukaudet. Ruokinnan taloutta ja onnistumista voidaan myös seurata suoraan jaksoina tai kalenterivuonna. Jaksolaskelma kertoo ruokinnan toimivuudesta ja taloudesta sekä vaikutuksesta koko maidontuotannon kannattavuuteen pidemmällä aikavälillä. Ari Hyvärinen Tämän karjan ruokintatila eläintä kohti on kaksinkertainen eläinsuojelulain minimivaatimukseen nähden. Niskapuomin sijoittelu vaatii vielä tarkennusta, sillä lehmät syövät poikittain. Ruokintatilaa laskettaessa eläinten oletetaan ruokailevan 90 asteen kulmassa ruokintapöytään nähden. Nautojen ruokintapöydän pituuden minimivaatimukset on määritelty eläinsuojelulaissa ja asetuksissa. Vaatimusten alittamiseen ei ole perusteita, eikä niistä voi poiketa. Nautojen pitää pystyä syömään rauhassa ilman stressiä. Nautojen pitoon ja hoitoon liittyviä sääntöjä ja määräyksiä annetaan eläinsuojelulaissa ja -asetuksessa sekä eläinlajikohtaisissa valtioneuvoston asetuksissa. Maa- ja metsätalousministeriön päätökset muuttuivat useimpien eläinlajien osalta valtioneuvoston asetuksiksi kesällä Asetus nautojen suojelusta (592/2010) tuli voimaan Eläinsuojelulainsäädäntö asettaa minimivaatimukset, jotka eläinten pidossa tulee täyttää. Nautojen ruokintapöydän pituudesta pihatossa on annettu tarkat mitat. Pykälän 9 mukaan ruokintapöydän pituuden täysikasvuista nautaa kohti on oltava vähintään 70 senttiä ja nuorkarjalla 40 senttiä. Jos rehua on naudoille jatkuvasti tarjolla, voidaan täysikasvuisen naudan ruokintatila laskea 40 senttiin ja nuorkarjalla 30 senttiin eläintä kohti. Jos päädytään pienempään ruokintatilaan, rehua on oltava ruokintapöydällä saatavilla seuraavaan jakokertaan saakka, jotta jatkuvan rehuntarjonnan vaatimus täyttyy, läänineläinlääkäri Sirkka Hankonen sanoo. Hän korostaa, ettei vaatimuksista voi poiketa. Nautojen pitää pystyä syömään rauhassa ilman stressiä. Onnistunut ruokailu lisää sekä hyvinvointia että tuotosta. Maveplan Oy:n toimialapäällikkö Ari Hyvärinen muistuttaa, että eläinsuojelulainsäädännön noudattaminen on myös investointien rahoituksen yksi edellytys. Ruokintapöydän pituuteen ei lasketa erotteluosastoa eikä hoito- ja poikimakarsinaa. MAAILMALLA tehtyjen ruokintatutkimusten mukaan lehmien kokonaissyönnillä ja maitotuotoksella on selvä positiivinen yhteys. Jos lehmä syö vuorokauden aikana 25 kuiva-ainekiloa, se tuottaa 22 kiloa maitoa. 20 kilon syönnillä päästään 30 maitokiloon. Syönnin noustessa 25 kuiva-ainekiloon on maitotuotos keskimäärin jo 39 kiloa. Maidontuotantoon perustuvassa yrityksessä lehmien syönnin edistämiseen kannattaa siis kaikin ELLA KARTTIMO Riittävän pitkä ruokintapöytä parantaa karjan hyvinvointia keinoin panostaa, ProAgria Oulun kotieläinagrologi Tiina Karlström sanoo. Ruokintatilan mittasuositukset mahdollistavat lehmien yhtäaikaisen syömisen. Jokaista lehmää kohti tarvitaan yksi paikka sekä syömistä että makuulla märehtimistä varten. Suosituksena on 75 senttiä ruokintapöytätilaa suomalaisten suositusten mukaan. Lehmähavainto-suositusten mukaan suurikokoinen ja runsastuottoinen lehmä tarvitsee tilaa 80 senttiä, Tiina Karlström täsmentää. Jos ruokintatila joudutaan rajoittamaan suosituksia alhaisemmaksi, karkearehun jakokertoja on vuorokauden aikana oltava vähintään neljä. Jakojen välillä tulee rehua olla aina reilusti saatavilla, jotta eläinten vapaa mahdollisuus syöntiin toteutuu. Syömistilan rajoittaminen alhaisemmaksi johtaa siihen, että arvoasteikon alimmat yksilöt eivät saa tarpeeksi rehua, joten ne tuottavat odotettua vähemmän, Tiina Karlström sanoo. Kun eläin ei saa riittävää syöntirauhaa, myös maidon rasvaja valkuaispitoisuudet alenevat. Jos tilanne jatkuu pitkään, stressi saattaa aiheuttaa ongelmia myös utareterveyteen ja hedelmällisyyteen. 4/2010 maaviesti 7

8 maito Lehmiä ja hiehoja kannattaa havainnoida TIINA KARLSTRÖM, TARJA PAATERO Tarja Paatero Lehmässä on paljon poweria. Monen asian tekeminen joko paremmin tai toisin kuin ennen mahdollistaa paremman tuloksen. Kun Lehmähavainto-työskentely on saanut kunnon vauhdin maakunnassa, pistää se hyvän kiertämään tuottajien varsinaisten lehmäasiantuntijoiden keskuudessa. Käytännönläheinen työskentely lehmän elämän perusasioiden parissa antaa uutta näkökulmaa myös eläinlääkäreiden, neuvojien ja lomittajien työhön. Maidontuotannon taloudellisen tuloksen parantaminen ei välttämättä vaadi kymmenien tuhansien eurojen panostusta uuteen navettaan. Hyödyntämällä olemassa olevat resurssit saadaan usein tulosta aikaan paljon pienemmällä rahalla. 8 maaviesti 4/2010 Lehmähavainto-päivä alkaa kokoontumisella havaintotilalla sovittuun aikaan - isäntätilasta riippuen navetan toimistolla tai tilan tuvassa pienellä tulokahvihetkellä. Lehmähavainto-kouluttaja kertoo lyhyesti päivän teemasta Lehmähavainto-timantista ja maailmasta, jollaisen lehmä toivoo ympärilleen. Ei mitään luksusta, vaan valoa, tilaa, ilmaa, vettä, ruokaa ja lepoa. Sen jälkeen jaetaan työvälineet ja lähdetään navettaan. Harjoituksen ensimmäisessä osassa katsastellaan ruokintapöydältä karjan ja navetan yleistilannetta. Jokainen tekee huomioita ja muistiinpanoja omalle Lehmähavainto-lomakkeelleen noin 10 minuutin ajan. Havainnot käydään läpi yhdessä keskustellen. Toisessa osassa siirrytään lähemmäksi lehmiä sekä parin kanssa keskustellen tehdään havaintoja ja kirjataan ne ylös. Lehmähavainto-lomake antaa vinkkejä ja kysymyksiä tarkasteltavista asioista. Kun havainnot on tehty, kokoonnutaan jälleen yhteen ja keskustellen puretaan tehdyt huomiot. Kolmannessa vaiheessa etsitään pareittain lehmä, josta tehdään havaintoja. Mitä hyvää, mitä mielenkiintoisia ja kysymyksiä herättäviä huomioita lehmästä on nähtävissä? Sen jälkeen jokainen pari esittelee ryhmälle havaintonsa eläimestä. Näin työskennellen käydään jokaisen ryhmän lehmä läpi. VIIMEINEN yksilösuorituksena tehtävä asia on kirjata havaintonavetassa kolme hyvää asiaa ja kolme asiaa, joihin kannattaa ajatella parantamista. Tärkeää on kirjata ylös myös uudet asiat, joita kyseinen päivä on opettanut. Kenties jotain sellaista, joka on vuosien saatossa päässyt lehmänhoidossa unohtumaan, mutta jonka merkityksen päivän aikana havaitsi. Viimeinen ja isäntätilalle tärkein asia on vahvuuksien ja parantamisalueiden yhteen kirjaus kahvittelun lomassa lähtöpisteessä. On hienoa kuulla asiantuntijoilta palautetta asioista, jotka navetassa toimivat. Yhtä tärkeää on kuulla mielipiteet ja toimenpide-ehdotukset parantamisalueista. Näiden merkitys käytännönläheisenä, konkreettisena toimintana ovat tärkeitä ja niistä osallistujat saavat hyviä vinkkejä myös omiin navettoihin. Kenties jää itämään ajatus toimia seuraavan Lehmähavainto-päivän isäntätilana. PALAUTTEET ovat loppukeskusteluissa olleet varsin mukavia. On mukavaa käydä naapurin navetassa ja nähdä samoja ilon ja tuskan aiheita kuin omassakin. On hyödyllistä keskustella lehmistä ja saada ideoita omaankin navettaan. Lehmähavainto-päivän osallistumismaksu saattaa ilmoittautumisvaiheessa vähän kirpaista, mutta jälkikäteen siitä ei ole tullut negatiivista palautetta. Kaikille osallistujille on lähetetty sähköpostitse valtakunnallinen nettilinkki palautelomakkeeseen ja suuri osa on sitä käyttänyt. Arvosanat Kun näkee toisen tilan karjan, se avartaa näkökulmaa enemmän kuin omien tuttujen navettanaamojen näkeminen. ProAgria Oulun alueella pidettyjen koulutuspäivien sisällöstä ovat olleet arviointiasteikolla 5=erinomainen ja 1=huono keskiarvoltaan 4. Koulutuksesta saatu hyöty samalla arviointiasteikolla oli keskiarvoltaan 3,9. Palautteita on nettikyselyyn antanut 33 henkilöä. Sanallisissa palautteissa on kerrottu oman silmän terävöityneen näkemään arkipäivän tärkeitä asioita ja ymmärtämään niiden merkitys. Yleisesti on myös todettu, että kaikki vanhat opit eivät enää päde, vaan uusiakin on tullut. Yksi selkeä tällainen on märehtimisen laskeminen ja sen käytännön merkitys. HIEHOJEN kasvatus on ollut kuluneen vuoden aikana erilaisten teoriapäivien aiheena. Kestävän lypsylehmän elämän perusraamit luodaan syntymästä lähtien. Mitä havaintokohtia voimme nähdä lehmän kaksivuotisella nuoruustaipaleella ja mikä merkitys niillä on lehmien kestävyydelle? Nuorkarja-havaintopäivä pureutuu Lehmähavainto-päivien tekniikalla hiehojen elämän kuuteen tärkeään asiaan. Ne ovat samoja kuin lehmienkin. Käytännönläheinen hiehojen äärellä työskentely pienryhmässä on mukava tapa pureutua myös tähän aiheeseen. Lehmähavainto-päivät ti klo Marjatta Alaraappana ja Olli Lehtikangas, Tyrnävä, 45 lehmän parsinavetta (Tiina Karlström) to klo Tiina ja Hannu Pietikäinen, Haapajärvi, parsinavetta (Tarja Paatero) to 3.2. klo Mettälän MTY (Jari, Eva ja Juha Heikkinen), Oulu, 38 lehmän parsinavetta, niskapuomiparret (Tiina Karlström) to klo Päivi ja Pekka Nuorala, Kalajoki, pihattonavetta (Tarja Paatero) Nuorkarjahavainto-päivät ti 25.1.klo Jaana ja Mikko Niskanen, Pyhäjärvi, pihattolehmien kasvatus avoraappakarsinoissa, joissa makuuparret (Tiina Karlström) Ilmoittautuminen suluissa mainitulle havaintokouluttajalle sähköpostitse tai puhelimitse: Tarja Paatero, puh Tiina Karlström, puh Ryhmäkoko korkeintaan 10 henkilöä/tapahtuma. Havaintopäivän hinta 110 euroa / henkilö + alv 23%. Laskutetaan jälkikäteen.

9 PVC SUIKALEOVET pihattoihin, rehusuojiin, maitohuoneisiin, eläinten kulkuaukkoihin. Helppo ja edullinen ratkaisu säästöä lämmityskustannuksiin. PVC -ovisuikale on taloudellinen ja monipuolinen ratkaisu moneen käyttökohteeseen maataloudessa , PL 837, TAMPERE, ARVOISAT LIHANTUOTTAJAT Luomunaudalla hyvä kysyntä. Hankimme nautaa ja hevosia koko Pohjois-suomen alueelta. Paakkonen Yrjö Siikajokilaakso ymp. puh , k Oulun Hankintakeskus Haataja Sakari p Oulunseudun teurastamopalvelut Oy, Krouvintie 6, Oulu Savo-Karjalan Liha Oy, Vapon turvekuivikkeet pitävät ilman raikkaana ja eläimet kuivina. Vapon kuiviketurpeen hyödyt Mahtava imuvoima; vähemmän työtä, vähemmän lantaa Mieluinen makuualusta Sitoo ammoniakkia ja ravinteita poistaa hajua Ehkäisee haitallisten sienitautien leviämistä Vähentää kärpäsiä Kompostoituu nopeasti Vapo tilauskeskus: puh maaviesti 1/2011 ilmestyy aineistot mennessä. Nyt pelto puhuu: Olisipa kalkkipäivä neljä kertaa vuodessa. Kalkitse säännöllisesti Ruukin maanparannusaineilla, niin tehostat lannoitusta ja saat pellon kaikki ravinteet käyttöön. Maanparannusaineiden kalsium-arvo on jopa korkeampi kuin perinteisellä kalkilla ja tehdashintakin on edullisempi. Ruukin maanparannusaineet löydät lähimmältä maatalouskauppiaaltasi sekä alan erikoisliikkeistä. Lisätietoja 4/2010 maaviesti 9

10 hevonen Heini Iinatti Infopäivät aiheesta Hevostilan ympäristörakenteet la klo 9-16 Kalajoki, Tapion tupa, Matkailutie 3 pe Muhos, Ammattiopisto Luovi, Varikkotie 3 Ilmoittautumiset: Ohjelma ja lisätiedot: hevosagro Valtioneuvoston asetus hevosten suojelusta sanoo, että hevosen liikunnasta, ulkoilusta ja sosiaalisesta kanssakäymisestä on huolehdittava päivittäin. Hyvässä ympäristössä Hevonen voi hyvin HEINI IINATTI Verkkovirralla lämmitettävä juomapalju pihattoolosuhteisiin P Tmi Staffansbergin talli 10 maaviesti 4/2010 Ympäristöstä huolehtiminen on hevostaloudessa erityisen tärkeää. Samalla parannetaan omia työoloja sekä luodaan hevosille turvallinen ja terveellinen elinympäristö. Hevosharrastajien ja hevosten määrän lisääntyminen on tuonut hevoset lähemmäs asutusta ja taajamia. Hevonen näkyy ja tuoksuu maisemassa ja naapurustossa enemmän kuin vuosikymmeniin. Roolin muuttuminen urheilu- ja harrastehevoseksi asettaa uusia haasteita myös hevosten hyvinvoinnille. Lähes 60 henkilöä seurasi innokkaasti keskustellen hevosten hyvinvointiin ja hevostilojen ympäristöasioihin liittyviä luentoja HevosAgron infopäivissä Oulussa ja Ylivieskassa marraskuun alussa. HYVINVOIVA hevonen on sekä harrastusluonteisen ja ammattimaisen hevosten pidon perusta. Nykyhevosen ongelmia voivat olla liika vapaa-aika, sopimattomat olosuhteet, virikkeettömät ja ahtaat ulkoilualueet tai omistajien ja harrastajien puutteelliset hevosmiestaidot. Susanna Särkijärvi MTT Hevostutkimuksesta Ypäjältä kertoi hevosen peruskäyttäytymisen muuttuneen vain vähän vuoden aikana, jonka hevonen on ollut ihmisen kesytetty kotieläin. Hevosen yksittäiskarsinan vähimmäiskoko Hevosen säkäkorkeus Karsinan pinta-ala (m 2 ) Enintään 1,08 4,0 1,08-1,30 5,0 1,30-1,40 6,0 1,40-1,48 7,0 1,48-1,60 8,0 Yli 1,60 9,0 Hevonen on yhä laumassa laiduntava pakoeläin, mikä olisi otettava huomioon kaikessa hevosen pidossa. Mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen lajitovereiden kanssa on laumaeläimelle tärkeää. Ruokinnan tulisi perustua korsirehuun ja pieniin ruokamääriin useasti. Toisinaan arvaamattomasti käyttäytyvän pakoeläimen kanssa toimittaessa tilojen turvallisuus on avainasemassa. Minimivaatimukset hevosten kuten muidenkin eläinten pidolle määrittelee eläinsuojelulainsäädäntö. Valtioneuvoston asetus hevosten suojelusta 588/2010 astui voimaan heinäkuun alussa. Asetuksen mukaan tallin sisäkorkeuden on oltava 1,5 kertaa hevosen säkäkorkeus ja aina vähintään 2,2 metriä. Myös karsinoiden tilavuus määräytyy säkäkorkeuden perusteella. Uusien rakennusten osalta määräykset ovat jo voimassa. Vanhojen tallirakennusten on täytettävä säännökset viimeistään Arviolta vasta noin puolet vanhoista tallirakennuksista täyttää vaadittavat määräykset. Läänineläinlääkäri Sirkka Hankonen toteaa, että tulkinnanvaraisia tilanteita tulee varmasti vastaan, mutta asetuksilla tarkoin määritellyistä asioista on valvonnassa vaikea poiketa. Yli kuuden hevosen tallien toiminnasta on ilmoitettava läänineläinlääkärille. Niissä eläinsuojeutarkastukset tehdään vuosittain. Haasteellista on lukuisten tätä pienempien tallien valvonta, mitä suunnitellaan tehtäväksi valvontaprojektina. Lisätiedot: ProAgria Oulu, HevosAgro-hanke, projektipäällikkö Heini Iinatti, , Lisätietoa vaatimuksista ja käytännön ratkaisuista: Hyvinvoiva hevonen ja Laadukas ympäristö -sivuilla hevosagro/

11 MAITO Kotieläinneuvonta uudistuu Lapissa ProAgria Lappi vastaa asiakaspalautteeseen ja uudistaa kotieläinneuvonnan palveluitaan ensi vuoden alussa. Nykyinen puolen tai koko päivän tuotosseuranta ei ole enää vastannut tämän päivän tarpeita, minkä takia on tarpeen uudistaa palvelua. Karjatilan tulot kertyvät karjasta, siksi haluamme vaikuttaa juuri tämän osa-alueen kannattavuuteen. Vuoden 2011 alusta lukien neuvontapalvelut ja tuotosseuranta erotetaan eri palveluiksi. Tiloille, jotka haluavat kehittää tilansa kannattavuutta kotieläinten hoitoa ja ruokintaa tehostamalla, tarjolla on monipuolinen ProRehustus-palvelu. Se sisältää muun muassa ruokintasuunnitelmat ja ruokinnan onnistumisen seurannan, ruokintavaihtoehtojen vertailun ja väkirehujen hintavertailun. Jakso- ja päivälaskelmat korvaavat entisen rehunkulutus- ja kustannuslaskelman. Niiden avulla selviää muun muassa. kuinka paljon ruokinnalla voi parantaa karjan tuotosta. SIMO ALARUIKKA Eläinten kuntoluokitukset ja elopainon mittaukset, käytännön ruokintaohjeet ja neuvonta, maitomäärät, maidon koostumus ja laatu sekä eläinrekisterit ovat niin ikään osa ProRehustus-palvelua. Tila saa alennusta keinosiemennysmaksuista ja voi myydä eläimiä jalostukseen Tulosten analysointi ja vertailu sekä tulosraportit auttaa kotieläintilaa vertaamaan tuloksiaan samankokoisiin ja saman alueen karjoihin. Palvelun hintaan sisältyy 2,5 työpäivää neuvojan työpanosta ja kahdesta kolmeen tilakäyntiä. Kolmas käynti tehdään siinä tapauksessa, että tilan tuotantooloissa tapahtuu suuria muutoksia. Tilakäyntimaksu sisältyy palvelun hintaan SUPPEAMPAA palvelua haluaville tarjolla on neuvontakäynti. Palvelun sisältö määräytyy asiakkaan tarpeen mukaan ja voi sisältää muun muassa ruokintasuunnitelmat ja ruokinnan onnistumisen seurannan, ruokintavaihtoehtojen vertailua, väkirehujen Lapin kotieläintilojen kannattavuuden kehittämiseen on tarjolla ProAgrian monipuolinen palvelukokonaisuus. hintavertailua sekä jakso- ja päivälaskelmia. Kun neuvoja on tilalla yhden työpäivän, tilakäyntimaksu sisältyy palvelun hintaan. Tila voi halutessaan ostaa pelkästään ruokinnansuunnittelupalvelun. Neuvontakäynnin voi ostaa myös tuotosseurantaan kuulumaton tila. Tuotosseuranta on kotieläinneuvonnan palveluista suppein. Viljelijä saa tällöin alennukset keinosiemennysmaksuihin. Lisätiedot: ProAgria Lappi, johtaja Simo Alaruikka, puh , kotieläinneuvonnan vastaava Terhi Luukkonen, puh , Aitoa suomalaista käsityötä P , Tasaisen varmasti paalupaikalla! TERÄSPAALUTUKSIA Soita! Rinnetie 1B, VIMPELI P. (06) , Riku Lehto Pulverimaalaukseen erikoistunut yritys. Perustettu vuonna /2010 maaviesti 11

12 ympäristö MAARIT SATOMAA Viljelijä tai rekisteröinyt yhdistys Aloita kosteikon suunnittelu nyt! TIEDOTTAA Viime kesäkuun lopussa haettiin ensimmäisen kerran ei-tuotannollisia investointitukia korotetulla tukitasolla maksimissaan euroa hehtaarille. Kevään aikana innokkaita kyselijöitä olikin enemmän kuin aiempina vuosina. Hakemuksia jätettiin liitteineen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen kymmenkunta, joten suurin osa hakemuksista siirtyi seuraavaan hakuun. Nyt on tärkeää valmistella suunnitelmat hyvissä ajoin valmiiksi. Lopulliset hakupäivämäärät saadaan tietoon keväällä, kun hakuasetukset julkaistaan. Sen jälkeen saadaan lopulliset hakulomakkeet, joissa on myös vahvistetut tukiehdot. Viime vuonna hakulomakkeet julkaistiin toukokuun puolen välin tienoilla. Tämän hetken tietojen mukaan on ensi keväänä mahdollista hakea tukea. Tähän saamme kevään 2011 aikana lopullisen varmistuksen. Nyt olisi kuitenkin hyvä aika suunnitella kosteikkopaikkoja ja laittaa projekti vireille. Näin saadaan kevään suunnitteluhuippua hieman tasattua syksyn ja talven puolelle. Suunnittelu hyväksytään hankkeen kustannuksiksi. Muita kuluja saa alkaa muodostua vasta hyväksytyn tukipäätöksen jälkeen. Eituotannollisten investointien tukea maksetaan toteutuneiden kulujen mukaisesti erillisen hakemuksen perusteella. Tukea voidaan hakea maksettavaksi hankkeen edetessä kahdesti vuodessa eli tuen maksaminen ei edellytä koko hankkeen valmistumista ennen maksua. Tapauskohtaisesti kosteikkojen perustaminen ja ympäristön parantamiseen liittyvien tavoitteiden saavuttaminen vaatii suuria- kin taloudellisia resursseja. Tuen hakijoiden on hyvä selvittää rahoitusjärjestelyt etukäteen, vaikka tuki lopulta korvaisikin toimenpiteistä syntyvät kustannukset. Tuen saajan tekemä työ ja omien koneiden tai laitteiden käyttö voidaan myös hyväksyä korvattaviksi kustannuksiksi, kunhan töistä on pidetty työpäiväkirjaa. Hyviä vinkkejä sopivista tukiehdot täyttävistä kosteikoista löytyy maatalouden monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmista. Uusimpana on valmistunut Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen Waterpraxis-hankkeen laatima, Temmesjoen valumaalueelle tehty kosteikkojen yleissuunnitelma. Käy tutustumassa Pohjois- Pohjanmaan alueelle tehtyihin yleissuunnitelmiin osoitteessa > Linkkejä erityisympäristötuista. Lisätietoja tukiehdoista ja kosteikkojen perustamisesta: Sydänmaan kylällä haettiin ideoita kosteikkojen suunnittelemiseen ja perustamiseen huhtikuussa Nyt on hyvä aika käynnistää suunnittelutyöt. Sydänmaan kylällä haettiin ideoita kosteikkojen suunnittelemiseen ja perustamiseen huhtikuussa Nyt on hyvä aika käynnistää suunnittelutyöt. Suunnitelma pähkinänkuoressa 1) Hankkeen yleiskuvaus ja tavoitteet. 2) Hankkeen yksilöity toteutustapa ja aika. 3) Hankkeen toteuttamiseen osallistuvat tahot, toteutus- ja rahoitusvastuut ja mahdolliset sopimusjärjestelyt; Selvitys kosteikkoalueen omistus- ja hallintasuhteista. 4) Hankkeen kustannusarvio kustannuserittelyineen ja rahoitussuunnitelma. 5) Hankkeen sijaintikartta. 6) Suunnitelma-alueen kartta. Maastomittauksiin perustuvat rakenne- ja leikkauspiirrokset. Jos uomaa ruopataan tai kaivetaan, liitetään suunnitelmaan poikkileikkauspiirros. 7) Selvitys peltojen osuudesta valuma-alueesta. 8) Selvitys kosteikon mitoituksesta ja pinta-alan suhteesta yläpuolisen valuma-alueen pinta-alaan. 9) Selvitys kosteikon perustamistoimenpiteistä. 10) Selvitys kosteikkoalueen penkereistä, syvänteistä, niemekkeistä, saarekkeista ja kasvillisuus vyöhykkeistä. 11) Yleispiirteinen selvitys kosteikon perustamisen jälkeisistä hoitotoimenpiteistä. 12) Selvitys hankkeen vaikutuksista kosteikkoalueen ulkopuolella viljeltävien peltojen kuivatusti lanteeseen tai muuhun maankäyttöön. 13) Selvitys kosteikkoalueen omistussuhteista. 14) Hankkeen toteuttamista varten vaadittavat viranomaisluvat. Taimi Mahosenaho 12 maaviesti 4/2010

13 Ympäristökuiskaajat nostaa esiin hyvät käytännöt TIEDOTTAA Valtakunnallinen Ympäristökuiskaajathanke haastaa viljelijöitä ympäristöteoilla tuloksiin. Eri puolilla Suomea järjestetään kaikkiaan viisi tilaisuutta, jotka tarjoavat tietoa maatalouden parhaista ympäristökäytännöistä. Oulussa kaksipäiväinen tapahtuma pidetään Koulutuspäivien alustavia otsikoita ovat: perhosniityistä riistaelinympäristöjen hoitoon, vesiensuojelu osana maatalous- ja maaseutuyrittämistä, ympäristönhoito osana maatilan arkea, ympäristö maatilan brändinä, ympäristönhoidon taloudelliset hyödyt maaseutuyrityksen näkökulmasta, maan kasvukunto sekä lanta ja sen käsittely. Ensimmäisenä päivänä kuullaan luentoja ja toisena päivänä käydään luentojen lisäksi ohjattua ryhmäkeskustelua muun muassa seuraavien aiheiden parissa: lanta ja lannoittaminen, eroosion tor- TAIMI MAHOSENAHO junta, maan kasvukunnon ylläpito ja kehittäminen sekä maiseman rakenteen monipuolistaminen Yhteistyössä ovat mukana MTK, ProAgria, WWF sekä Järki- ja TEHO-hankkeet. Tilaisuudet ovat viljelijöille maksuttomia. Hanke saa rahoitusta MTK:n Säätiöltä. Luennoitsijat tulevat asiantuntijaorganisaatioista ja hankkeista. Päiväohjelma tarjoiluineen on viljelijöille maksuton, mutta majoittuminen, matkat ja iltaruokailu ovat omakustanteiset. Muutoksia ohjelmaan ja edellä mainittuihin tietoihin saattaa vielä ilmetä, joten kannattaa seurata nettisivuja. Ilmoittautumiset: Lisätiedot: YmpäristöAgrolla jo yli kuulijaa YmpäristöAgro-hanke on innostanut maaseudun väkeä osallistumaan moniin infotapahtumiin Pohjois-Pohjanmaan alueella. Syksyn aikana on pidetty tilaisuuksia nuorkarjan hoidosta ja uusista metodeista karjan ruokinnassa, maatilojen energia-asioista, viljelysuunnittelun ja tukiehtojen ajankohtaisista asioista, luonnonhoitopelloista, kosteikkojen perustamisesta ja maisemanhoidosta. Osallistujien lukumäärä on jo ylittänyt tavoitteet - lokakuun loppuun mennessä noin 4 400, kun tavoite on ollut osallistujaa koko ajalle. Tilaisuuksia on pidetty lokakuun loppuun mennessä 140 tavoite hankkeen aikana 150 tilaisuutta. Tiedotteita on laadittu noin 80. Niistä suurin osa on YmpäristöAgron nettisivuilla. YmpäristöAgron ensi vuoden tavoitteita ja tekemistä ovat hankkeen uusi nettisivusto, vuorovaikutteisen infonettisivuston kehittäminen, sähköiset infotilaisuudet sekä painetun materiaalin ja infokirjeiden tuottaminen. Myös infotilaisuuksia pidetään hankkeen kaikista tiedotusosioista edelleen ja toiveita otetaan vastaan. ympäristö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman teemana 2010 on ympäristö. Pohjois-Pohjanmaan toinen teematilaisuus järjestetään otsikolla Maatilojen biokaasun mahdollisuudet - hyödyt ympäristölle ja taloudelle ke , Haapaveden ammattiopisto, Palvelu- ja luontoalan yksikkö Nora (Kytökyläntie 260) Tilaisuus on osa maaseutuverkoston Ympäristö kiertuetta. Mukana on YmpäristöAgro-hanke. Tilaisuuden ohjelma: 9.00 Tutustuminen Janne Vuorenmaan biokaasulaitokseen (Virtalantie 47, Kytökylä) Kevyt kenttälounas, jälkiruokakahvit ja tilaisuuden avaus ammattiopistolla Avauspuheenvuorot ja Ympäristö kiertueen esittely Maa- ja metsätalousministeriön näkökulma päivän teemaan Pohjois-Pohjanmaan maatilojen mahdollisuudet biokaasun tuotannossa ja sen rahoituksessa Lietteenkäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa (sis. laskelman pohjoispohjalaiselta esimerkkitilalta) Biometa Finland Oy:n puheenvuoro Lietteenkäsittelytekniikat käytännössä - esimerkkinä lietelannan separointi Biokaasutuotannon liiketoimintamallit Tilakohtaisiin energiasuunnitelmiin tietoa ja tukea tarjolla - YmpäristöAgron puheenvuoro Päätöskahvit ja tilaisuuden yhteenveto Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille. Tervetuloa! Ilmoittautumiset mennessä kautta kyseisen päivän ja tilaisuuden kohdalta. ProAgria Oulu voi myös laittaa ilmoittautumisesi nettiin, puh. (08) Kysy lisää! YmpäristöAgro: hankevastaava Taimi Mahosenaho, Maiseman- ja luonnonhoito, erityistuet: maiseman- ja luonnonhoidon neuvoja Maarit Satomaa, Eläinten hyvinvointi: kotieläinagronomi Virpi Huotari, Luonnonmukainen tuotanto: luomuneuvonnan vastaava Olli Valtonen, Ympäristötuen mukainen viljely: kasvinviljelyneuvonnan vastaava Risto Jokela, Tuki-infot: toiminnanjohtaja Timo Lehtiniemi, MTK-Pohjois-Suomi, /2010 maaviesti 13

14 maito Maitotilat testaavat elektronista mittausta ProAgria Oulun ja Keski- Pohjanmaan 12 pilottitilaa on aloittanut elektronisten maitomittareiden testauksen. Uuden maidonmittaus- ja näytteenottoteknologian testaus liittyy Maitotila hankkeeseen, joka on Pro- Agria Keski-Pohjanmaan, Oulun ja Keskusten liiton sekä Pohjolan Maidon ja Valion yhteistyöhanke. Elektroniset maitomittarit mittaavat maitomäärän, lypsyajan ja maidon virtausnopeuden. Mittari sekoittaa ja annostelee maitonäytteen automaattisesti viivakoodilliseen näytepulloon. Mittarin toimintaan liittyy olennaisesti tiedonkäsittelijä eli datahandler. Sen kautta mittarin toimintaa ohjataan, tietoa ladataan Elektronisia maitomittareita testataan 12 lypsyasema- ja parsinavettatilalla. ANNA-RIITTA LEINONEN sisään, varastoidaan ja siirretään tietokoneelle. Elektroninen maitomittari ja datahandler keskustelevat keskenään langattomasti. Koelypsyn eri työvaiheet voidaan tehdä joustavasti, eikä maidonmittaus ja näytteenotto hidasta lypsyä. Elektronisilla mittareilla isonkin karjan koelypsy sujuu helposti. Suomessa elektronisten mittareiden käyttöönotto on edellyttänyt ohjelmien ja yhteyksien rakentamista laitteiden, tietokannan ja laboratorion välille. Yhteydet ja tarvittavat ohjelmat ovat tehneet Maatalouden Laskentakeskus ja Trutest yhdessä ProAgrian kanssa. Valio on tehnyt tarvittavat muutokset laboratoriossa. elektronisten maitomittareiden käyttöönoton yhteydessä kehitetään ProAgrialle Tanskan mallin mukainen mittarivuokraja näytteenottopalvelu. Se on kokonaisuus, johon kuuluvat maidon mittaus- ja näytteenottovälineet, näytteiden kuljetus laboratorioon, tuotostietojen tulostaminen asiakkaalle ja lähettäminen tietokantaan. Maitotila hankkeessa yhdeksän robottitilan kanssa testataan näytteenottopalvelua, jossa neuvoja vastaa näytteenottolaitteen käytöstä ja huollosta. Lisäksi käyttöön otetaan viivakoodipullo. Nykyiseen käytäntöön verrattuna tarrojen liimaus jäisi pois. Koelypsyn jälkeen lehmätiedot ja lypsyjärjestys haetaan robotilta, johon näytepullon viivakoodi voidaan yhdistää viivakoodilukijan avulla. Hankkeen pilottitilat voivat teettää lehmäkohtaisista näytteistä utaretulehdusbakteerimäärityksiä. Tuotosseurannan tulokset Anna-Riitta Leinonen ProAgrian neuvojia opetteli Tanskassa elektronisten maitomittareiden käyttöä muun muassa kolmella 150, 170 ja 200 lehmän karjatilalla. Tulosten raportointiin tutustumassa myös ProAgria Oulun Sauli Kärenlampi (oikealla). ja raportit ovat nopeasti viljelijän käytettävissä ja apuna päivittäisessä karjanhoidossa, kun tiedot lähetetään välittömästi koelypsyn jälkeen rekisteriin. Mittari- ja näytteenottopalvelun kautta asiakas saa käyttöönsä uuden ja tehokkaan teknologian, eikä laitteita tarvitse itse hankkia. Anna-Riitta Leinonen on ProAgria Keski-Pohjanmaan kotieläinagronomi. ProAgria Lappi järjestää ympäristötuen mukaisen KASVINSUOJELUKOULUTUKSEN ke klo 10-15, Rovaniemi, ProAgria Lappi, os. Eteläranta 55 Ympäristötuen vaatimuksena olevaan kasvinsuojelukoulutukseen on osallistuttava viiden vuoden välein. Koulutus vaaditaan henkilöltä, joka tekee kasvinsuojeluruiskutuksia. Koulutuksen hinta 55 euroa + alv 23 % (sis. kahvin ja ruuan). Kouluttajana Harri Salow, ProAgria Lappi. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: ProAgria Lappi, Harri Salow, puh , LUOMUN PERUSKURSSIT Siikajoki, Ruukin Maaseutuopisto, Sammalkankaantie 280 ma 10.1., ma-ti ja ma-ti Ylivieska/Nivala (koulutuspaikka tarkentuu myöhemmin) ti-to ja ti-ke Luomun peruskurssi on tarkoitettu viljelijöille, jotka ovat kiinnostuneita maan kasvukunnon parantamisesta, karjanlannan käytön tehostamisesta ja valkuaiskasvien viljelystä. Kurssin hinta on alv. Maksu sisältää opetuksen, materiaalit ja kahvin. Kurssi täyttää luomusopimuksen vaatiman oppimäärän. Koulutus järjestetään, jos osallistujia on vähintään kahdeksan. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: luomuneuvonnan vastaava Olli Valtonen, , tai oulu > Ajankohtaista > Koulutukset ja tapahtumat. 14 maaviesti 4/2010

15 SERTIFIOIDUT VILJAN JA NURMIKASVIEN SIEMENET, RUOKONADAT JA APILAT. MYÖS LUOMUNA. Pohjoisin Peltosiemen pakkaamo, Koukomäen pakkaamo. Tapio Kainulainen, Toimitukset koko maahan! Kuljetus omalla kalustolla. Kesäkukkien sopimusviljelyä kunnille ja seurakunnille. Talvilahdentie 6 A SOTKAMO Puh VILJOJEN JA NURMIKASVIEN SIEMENET sekä SIEMENSEOKSET - alueelle parhaiten sopivat lajikkeet Edullinen kotiinkuljetus omilla autoilla. UUTUUS, NUUTTI-TIMOTEI Matti Lappalainen, Pohjolan jyväjemmari oy Laaja valikoima siemeniä myös luomuna. Rapakkojoentie70, Heinäkylä Puh./Fax: , GSM: Pekka Paananen, Kumpulanmäen pakkaamo Porovedentie 527, Iisalmi GSM: Antero Kiiskinen, Halkoniementila Syvänniementie 69, Iisalmi Puh , Fax: GSM: ProAgria Oulu Facebookissa Liity faniksi ja osallistu keskusteluun! proagriaoulu 4/2010 maaviesti 15

16 hyvinvointi Viljelijäpariskunta on yhdessä 24 tuntia vuorokaudessa. Riitta ja Asko Kähkönen tietävät, että mieltä askarruttavat asiat jäävät siitä huolimatta usein oman pään sisälle. Voimavarariihi pui esiin akanat ja kultajyvät Kuhmolaiset Riitta ja Asko Kähkönen viihtyvät maidontuottajina, mutta tuntien riittäminen ja työssä jaksaminen askarruttavat ajoittain. ProAgrian Voimavarariihi oli heille pysäyttävä kokemus, joka nosti esiin työhyvinvointia hiertäviä asioita. Kähköset ovat tuottaneet maitoa Kuusamonkylässä vuodesta 1987, jolloin he ottivat Askon kotitilan hallintaansa. Vuonna 2006 laajennetussa navetassa on tilaa 18 lehmälle. Nurmituotantoon keskittyneen tilan pellot ovat luomussa. Tämä riittää isäntäväelle, sillä neljästä lapsesta kukaan ei ole aikeissa jatkaa tilan hoitamista. Vanhemmat ymmärtävät sen hyvin: kivikkoisten maiden keskellä 16 maaviesti 4/2010 tilan laajentaminen ei olisi aivan yksinkertaista. Kähköset ovat 40 asukkaan kylässä ainoat viljelijät ja yläasteikäinen Eemeli kulmakuntansa nuorin asukas. He ovat tyytyväisiä asuinpaikkaansa, joka on kylä keskellä kaikkea. Kuhmoon 40, Hyrynsalmelle 50, Kajaaniin 90, Suomussalmelle 70 ja rajalle 40 kilometriä, Riitta Kähkönen luettelee. VOIMAVARARIIHI aloitettiin tilan, yrittäjien, työolojen ja ammattitaidon kartoituksella. Asiantuntijana ja keskustelun luotsaajana oli projektipäällikkö Marjatta Pikkarainen Maaseutuyrittäjien työhyvinvointi -hankkeesta, jota Pro- Agria Kainuu ja Kainuun Maa- ja kotitalousnaiset hallinnoivat. Voimavarariihen tekeminen osui vuosi sitten syksyllä ajankohtaan, jolloin Kähköset huonon ja sateisen kesän jälkeen olivat omien sanojen mukaan ihan loppuja. Voimavarariihi auttoi nostamaan esille kysymyksiä, joita oli pohtinut yksin mielessään. Meille molemmille oli yllättävää kuulla elämän- ja työkumppanin ajattelevan jostakin asiasta toisin kuin itse oli kuvitellut. Ymmärrämme varmasti toisiamme entistä paremmin, Riitta Kähkönen sanoo. Isännän osalta esiin nousi työn suuri määrä. Vuosien varrella kaikenlaista tekemistä on kertynyt turhan paljon ja vuorokaudessa on kuitenkin tunteja vain 24. Tilan töiden lisäksi hän huolehtii muun muassa oman Purnuntien ja joidenkin Kuusamonkylän asukkaiden lumilinkouksista sekä pitää avoinna kylän hiihtolatua. RAPORTTI käydystä keskustelusta oli Kähkösten mielestä mielenkiintoista luettavaa. Silmien edessä oli kuvaus tilan nykytilanteesta, vahvuuksista ja kehittämiskohteista sekä ehdotus, kuinka lähteä kohentamaan asioita. Voimavarariihen toimenpide-ehdotuksia Kähköset vievät eteenpäin pikku hiljaa. Kaikkea ei ole mahdollista saada kerralla kuntoon. Voimavarariihi-asiantuntijan kanssa kehittämisehdotusten toteutumista tarkastellaan loppuvuoden aikana. Riitta Kähkönen pitää Voima- Jo pelkkä yhdessäolo antaa voimaa. Jos itsellä on vastuksia, huomaa, ettei muillakaan ole sen helpompaa.

17 Hyvinvointi ELLA KARTTIMO varariihi-palvelua hyvänä työkaluna myös silloin, kun tila suunnittelee esimerkiksi sukupolvenvaihdosta, tuotannon laajentamista tai tuotantosuunnan vaihtamista. Jos käy niin, ettei lopulta teekään suurta muutosta, päätös on ainakin mietitty. HYVÄ HENKI ja huolenpito toinen toisestaan yhdistää Kuusamonkylän asukkaita. Kyläyhdistyksen puheenjohtajana toimiva Riitta Kähkönen kertoo, että joka torstai kylän koululle kokoontuu päiväkahville kyläläistä. ProAgria Kainuuseen kuuluva kyläyhdistys on saanut lakkautetun koulun nykyisiltä omistajilta käyttöönsä yhden luokan ja liikuntasalin, jossa pelataan lentopalloa ja kokoonnutaan kuntojumppaan. Meillä on myös hyvä latuverkosto, jota käytetään ahkerasti. Latu on myös muiden kylien käytettävissä. Riitta Kähkönen kannustaa viljelijöitä tarttumaan tarjolla oleviin hyvinvointikoulutuksiin ja palveluihin. Kainuulaisille tarjolla ovat muun muassa Maaseutuyrittäjien työhyvinvointi -hankkeen kuntokurssit ja koulutukset. Jo pelkkä yhdessäolo antaa voimaa. Jos itsellä on vastuksia, huomaa, ettei muillakaan ole sen helpompaa. Kähköset käyttävät lomituspalveluja ahkerasti. Arkiaamuina he ovat ottaneet tavakseen lähteä kävelylenkille heti viideltä ennen päivän navettatöiden aloittamista. Avantouinti on itselleni varsinainen voimanlähde. Sen ansiosta yli 10 vuotta sitten puhjennut astma on jäänyt Kuusamojärveen, Riitta Kähkönen sanoo. Lisätietoa Voimavarariihipalvelusta: ProAgria Kainuu, Marjatta Pikkarainen, , proagria.fi; ProAgria Oulu, Esko Ojalehto, , esko. Voimavarariihestä hyviä kokemuksia Pohjois-Savossa Kainuun maa- ja kotitalousnaisten Maaseutuyrittäjien työhyvinvointi -hankkeen retkellä Itä-Suomessa pysähdyimme 4. marraskuuta kuuntelemaan jaksamisen asioita Väärnin pappilaan. Hyvän Mielen Iltapäivään osallistui myös pohjoissavolaisia maaseutuyrittäjiä paikallisen Kuntosavotta-hankkeen kautta. ProAgria Pohjois-Savon yritysneuvojan ja Voimavarariihiohjaajan Hannu Mäkipään mukaan Voimavarariihi on oiva apuväline elämän muutostilanteissa. Kainuun aluevastaavat Kajaani: Anneli Huusko, koulusihteeri, , Kestilä: Maarit Keskitalo, maatalousyrittäjä, koulunkäyntiavustaja, , Kainuun tukihenkilöitä Timo Hyppönen ja Paula, ; Virpi Pääkkönen, ; Raija Rimpiläinen, ; Annikki Väisänen, Lapin aluevastaavat Rovaniemi: Helena Ailunka, agronomi, rehtori, , Sirkka-Liisa Peteri, agronomi, , Keminmaa: Ritva Lampela, hyvinvointivastaava, , Palvelu on ollut parinkymmenen pohjoissavolaisen tilan apuna muun muassa sukupolvenvaihdoksissa, tuotantosuunnan muutoksissa, talous-, jaksamis- sekä ihmissuhteisiin liittyvissä ja henkilökohtaisissa ongelmissa. Voimavarariihi-palvelu on monen tahon yhteistyötä. Hannu Mäkipää kertoi, kuinka yhteistyötä on tehty niin työterveyshuollon, meijerin kuin seurakunnan ja pankinkin kanssa. Hän toivoo rohkeaa ja suoraa ohjaamista Voimavarariihi-palvelun piiriin, Lapin tukihenkilöitä Marja Aikio, ; Risto Heikkilä, ; Leila Kaartometsä, ; Kauko Melamies, ; Markku Niemelä, ; Viljo Senbom, Pohjois-Pohjanmaan aluevastaavat Oulu: Paula Heikkilä, työnohjaaja, KM, , Vihanti: Terttu Holappa, yhteisöpedagogi, maatalousyrittäjä, , Lumijoki: Kalevi Kuokkanen, agrologi, maanviljelijä, , Kärsämäki: Anneli Kyllönen, sairaanhoitaja, emäntä, , Kuusamo: Terttu Pajula, diakonissa, , Kärsämäki: Seija Raudaskoski, emäntä, , Pohjois-Pohjanmaan tukihenkilöitä Risto Heikkilä, ; Sisko Korkala, ; Aimo Kurkinen, (08) ; Tuovi Kyrö, ; Anni Määttä, ; Eila Niinikoski, ; Kari Pietilä, ; Kalevi Rajala, ; Kirsti Rajala, ; Maire Rauma, ; Maarit Ruottinen, ; Sirkka Saaristo, ; Anni Törmikoski, ; Reijo Vahtola, Maaseudun tukihenkilöverkkoa huoltavat yhteistyössä Kirkon diakonia ja yhteiskuntatyö, MTK, Mela, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus, Maaseudun Sivistysliitto, STM, Suomen Mielenterveysseura ja Työterveyslaitos. Lisätiedot: KATARIINA SIVONEN jos joku huomaa lähellään sen kaltaisia tiloja ja tilanteita, joita palvelu voisi auttaa. Pohjois-Savon Kuntosavottahankkeen hankevetäjä Susanna Kähkönen iloitsee siitä, että Voimavarariihi-palvelua on käytetty ja että se on hankkeen väliarvioinnissa saanut hyvää palautetta. Katariina Sivonen on Kainuun maaja kotitalousnaisten piirikeskuksen suunnittelija. Maaseudun tukihenkilöt tukea ihmiseltä ihmiselle Haluatko puhua luottamuksellisesti ja selvitellä ajatuksiasi jonkun kanssa? Oletko epävarma, mistä saa apua muuttuneeseen elämäntilanteeseen? Uuvuttaako työ, painavatko ihmissuhdeongelmat? Ota yhteyttä oman alueesi vapaaehtoiseen tukihenkilöön. 4/2010 maaviesti 17

18 hyvinvointi Maatalouden asiantuntemus ProAgriasta Työolot kuntoon yhteistyössä! Maatalouden työterveyshuollon olennainen osa on tilakäynti. Melan suosituksen mukaan maksuttomalla tilakäynnillä tarvitaan sekä työterveyshoitaja että maatalouden asiantuntija. Työterveyshuoltoon liittynyt maatalousyrittäjä saa säännölliset terveystarkastukset, neuvoja työolojensa kehittämiseksi sekä mahdollisuuden kuntoutukseen, sairaanhoitoon ja lääkäripalveluihin osana työterveyshuoltoa. Myös sivutoimisen viljelijän kannattaa liittyä työterveyshuoltoon, sillä maataloustyön riskit kartoitetaan vain maatalousyrittäjien työterveyshuollossa. TILAKÄYNNIN aikana mitataan konkreettisin mittarein työoloja kuten valaistusta, melua, kaasuja tai ilman liikettä. Ilmastoinnin toimivuus on tärkeää sekä ihmisen että eläimen hyvinvoinnille. Liika melu tekee työnteon raskaammaksi mitä se onkaan. Kirkkaassa valossa on mukava työskennellä. Työtapoihin tutustutaan työympäristössä sekä haetaan hyviä ja parannettavia työtapoja. Jos raskasta työvaihetta voi helpottaa koneistuksen avulla, teemme lausunnon Melalle, josta voi saada avustusta työtä helpottaviin välineisiin. Työtä voi helpottaa myös pienillä nikseillä, ProAgria Oulun maitotilaneuvoja ja työterveyshuollon yhteyshenkilö Liisa ELLA KARTTIMO Lehikoinen sanoo. Maatilan työ ei kuormita pelkästään fyysisesti, vaan myös henkisestä hyvinvoinnista on muistettava pitää huolta. Yrittäjä voi itse vaikuttaa tilakäynnin sisältöön. Sen aikana kannattaa ottaa esille kaikki mieltä askarruttavat asiat omassa työympäristössä, Liisa Lehikoinen muistuttaa. PROAGRIAN asiantuntija ja työterveyshoitaja tekevät tilakäynnin perusteella yhteenvedon käynnillä esille tulleista asioista. Yrittäjä saa kirjalliset parannussuositukset käynnillä käytyjen keskusteluiden pohjalta. Työterveyshuoltoon kuuluva tila voi käyttää maksutta kahta eri alan asiantuntijaa työturvallisuusasioidensa parantamiseen, Liisa Lehikoinen lisää. Maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon voi liittyä vuotias maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaisesti vakuutettu viljelijä, metsätilallinen, kalastaja tai poronhoitaja. Lisätiedot: ProAgria Kainuu, Matti Väisänen, , ProAgria Lappi, Timo Ohinmaa, , ProAgria Oulu, Liisa Lehikoinen, , Työterveyshuollon kustannukset MARTTI MÄÄTTÄ Työterveyshuollon kustannukset ovat yrittäjä/tilakohtaisia. Seuraavalla laskentamallilla pystyy laskemaan työterveyshuollosta koituvat nettokustannukset. Esimerkki: Myelin työtulo vuodessa / henkilö Mata-bonus 0 % 50 % Työterveyshuollon vuosimaksu / henkilö 20, Työterveystarkastus n. 3-4 vuoden välein Yleensä riittää terveydenhoitajan tarkastus - terv.hoitajan tarkastus n. 90 min 110,00 110,00 - lääkärin tarkastus n. 60 min - yleisimmät kokeet: spirometria 45,00 45,00 kuulo 50,00 50,00 tarvittaessa: sokeri kolesteroli pieni verenkuva yht. 85,00 85,00 maksut yhteensä 310,50 310,50 Kelan korvaus 60 % 186,30 186,30 124,20 124,20 Melan tapaturmavakuutuksen tth-alennus % - lasketaan matabonusten jälkeen (alennus näkyy Myel/Mata vakuutusmaksun erittelyssä, ei koske matan perusmaksua) Verotus - veroprosentti esim ,30 28,30 maksettavaa yht. 44,90 /v 65,90 Välivuosi, kun ei ole terveystarkastuksia: vuosimaksu 20,50 20,50 tth-alennus 60,00 30,00 kustannukset yhteensä ,50 Kustannuksen yrittäjää kohti vuodessa, kun terveystarkastus 4 vuoden välein ,35 Muita etuja: ilmainen työterveyshuollon tilakäynti neljän vuoden välein Kela korvaa ensiapuvälineistä 60 % tth:n lääkärin lähetteellä fysikaalisen hoidon Kela-korvaus 50 % sairaanhoidosta Kela-korvaus 50 % maksettavaksi jäävät kustannukset voi vähentää verotuksessa nopea pääsyy hoitoon ja erikoislääkäripalvelut käytettävissä Muita huomioitavia seikkoja: ammattitautiepäilykulut Mela korvaa kokonaan tapaturmissa Mela korvaa kulut ilman omavastuuta ja ylärajaa Martti Määttä on ProAgria Oulun yritysneuvoja ja piiriagrologi, , 18 maaviesti 4/2010

19 lindab rakennustuotteet LindabBuildingSystem Hallit myy: Teräshalliratkaisut: Pihatot ja navetat Maneesit ja tallit Varastot ja konesuojat Toimisto- ja tuotantotilat Kokonaistaloudellinen halliratkaisu, mittatilaustyönä, nopea pystytys, runsas väri- ja profi ilivalikoima, laadukkaat materiaalit. fax Juvan teollisuuskatu 3, Espoo Tekninen tuki Esitteet TYÖKONEKOIDEN ENNAKKOMYYNTI KÄYNNISSÄ Nämä koneet suorankaupan nettohinnalla... ja paljon muuta! * * * * 3007 T ED 307 T ED R5 PAALIPIHTI TANCO PAALILEIKKURI uutuus Suomessa! * SCHÄFFER * APOLLO 14 LANNANLEVITIN * VEPI LIETEVAUNU Nopean päättäjän etu: kannettava tietokone kaupan päälle!!! * Alv. 0% + toimituskulut. RAKENTAVASSA SEURASSA TORNIO YLITORNIO ROVANIEMI OULU 4/2010 maaviesti 19

20 energia Maalämpöputkiston sijoittaminen Kerkelän pihapiiriin on hankalaa, koska työkoneilla ja rekoilla pitää pystyä ajamaan ympäri pihan. Antti Kerkelä (vasemmalla) ja Harri Salow pitävätkin parempana vaihtoehtona kahta maalämpökaivoa, joille he myös löysivät sopivat paikat pihakoivujen välistä. Energiasuunnitelma selkeytti Kerkelän tilan säästökohteet ELLA KARTTIMO Energiasuunnitelman avulla maatila voi säästää helposti tuhansia euroja vuosittain. Samaa osoittivat laskelmat myös kemijärveläisellä Kerkelän tilalla. Isokylässä sijaitsevalla Maarit ja Antti Kerkelän maitotilalla päätettiin tarttua energiasuunnitelman mahdollisuuksiin, kun ProAgria Lapin Harri Salow otti asian viime keväänä esille työnterveyshuollon tilakäynnillä. Jo viidennen sukupolven hallinnassa oleva tilakokonaisuus koostuu kahdesta asuinrakennuksesta, parsinavetasta, korjaamosta ja konehallista. Energiankulutus oli tarpeen saada hallintaan. Etukäteen ajattelin, että edessä olisi vaikea savotta. Kun Harri sitten lähetti tietoja ja laskelmia katsottavaksi, ei asia siltä enää tuntunutkaan, Antti Kerkelä kertoo. Laskelmat osoittivat, että öljylämmityksen vaihtaminen maalämpöön merkitsee tilalla noin euron säästöä vuodessa. Maidosta talteen otetulla lämmöl- -Paras tuotto pellosta- -menestyjä Cemagro Oy - Puh Fax KAUDEN 2011 UUDET LANNOITTEET: N P K S HINTA (t, alv 0%) AGRO AGRO AGRO UAS SEKÄ AIEMMIN TESTEISSÄ MENESTYNEET HYBRIDIT: AGRO AGRO MUUT LANNOITTEET: AGRO AGRO UREA HINTOIHIN LISÄTÄÄN RAHTI SEKÄ ALV 23% EDULLISET KULJETUKSET KASKISISTA! KS. KOTISIVUT. 20 maaviesti 4/2010

Katsaus kesäkuu-syyskuun 2009 infotilaisuuksiin/ M.Satomaa

Katsaus kesäkuu-syyskuun 2009 infotilaisuuksiin/ M.Satomaa Katsaus kesäkuu-syyskuun 2009 infotilaisuuksiin/ M.Satomaa YmpäristöAgro hanke tiedottaa maatalouden ympäristöasioista, eläinten hyvinvoinnista ja niihin liittyvistä tukimahdollisuuksista Pohjois- Pohjanmaan

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän

Lisätiedot

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE. Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE. Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen Eläinten hyvinvointi Käyttäytymistarpeiden toteuttaminen liikkuminen, laumakäyttäytyminen

Lisätiedot

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Arto Karila yritysneuvoja, tukitiimivastaava ProAgria Etelä-Savo 14.2.2011 ProAgria Etelä-Savo 1 Onnistumisia asiantuntijoiden yhteistyöstä Organisaatioita

Lisätiedot

Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille

Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille HUOM! Tiedot perustuvat vuoden 2011 asetusmuutokseen, katso viimeisin tieto vuoden 2011 hakuoppaasta tai ympäristötuen asetuksesta Lisätiedot

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toteutuminen Varsinais-Suomessa 2014-2016

Maaseutuohjelman toteutuminen Varsinais-Suomessa 2014-2016 Maaseutuohjelman toteutuminen Varsinais-Suomessa 2014-2016 Seurantakomitean kokous 23.5.2016 Turku Varsinais-Suomen ELY-keskus, yksikönpäällikkö Risto Skyttä 25.5.2016 1 Kehittämishankkeet (MAKE) VARELY

Lisätiedot

Ympäristötuki ja LFA

Ympäristötuki ja LFA Ympäristötuki ja LFA Luonnonhaittakorvaus (LFA) ja LFA-lisäosa Tukiehdot ennallaan: Vuonna 2008 sitoumuksen antaneet voivat antaa uuden 5- vuotisen luonnonhaittakorvaus sitoumuksen v. 2013 Samalla voidaan

Lisätiedot

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Navettainvestoinnin Tavoite Toimiva, tuottava tila Vähemmän työtä/eläin Enemmän laadukasta

Lisätiedot

Maaseudun rahoitustilastot 2015

Maaseudun rahoitustilastot 2015 Maaseudun rahoitustilastot 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunta Pohjanmaalla tehtiin maan eniten investointitukipäätöksiä Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti MTK-yhdistysten pj-siht.päivät Itä-ja Keski-Suomi 2.2.2017 Eila Eerola Hallituksen kriisipaketista tukea hyvinvointityöhön

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

1 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

1 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 4/13 Aika 10.4.2013 klo 17.30 Paikka Urheilukentän huoltorakennus Osallistujat Niina Kivinen (pj), Marke Paavola (si), Katri Paavola, Ari Kankkonen, Ari Pekkarinen, Pekka Nikula, Heli Sorvisto, Marjo Salminen,

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla

Lisätiedot

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien 2009-2014 aikana OPINNÄYTETYÖ, KEVÄT 2016 JENNA HÄMÄLÄINEN 1. Taustaa opinnäytetyölle 2. Tarkoitus ja tavoitteet

Lisätiedot

Tuotosseurannan uusia palveluja ja toimintatapoja

Tuotosseurannan uusia palveluja ja toimintatapoja Tuotosseurannan uusia palveluja ja toimintatapoja Tulosseminaari 24.4.2014 ProAgria Keskusten liitto Tuotosseurannan kehittämisprojektin projektipäällikkö Heli Wahlroos Tuotosseurannan tavoite on tuottaa

Lisätiedot

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI KAUPPASI PARAS KALAKAVERI www.jokisenevaat.fi JOKISEN EVÄÄT ON LUOTETTAVA KUMPPANI KALATISKISI HOVIHANKKIJAKSI Yhteistyö kanssamme tarjoaa sinulle suuren määrän etuja ja palveluja, jotka helpottavat työtäsi

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen 8.12.2014 Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Paikka Oulun yliopisto, Yliopistokatu 9, C ovi, tila KTK 112

Paikka Oulun yliopisto, Yliopistokatu 9, C ovi, tila KTK 112 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ Lapin toimintayksikkö Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie 35 96400 ROVANIEMI PÖYTÄKIRJA 26.5.2010 Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2013 Syötekeskus 2013 Jatkuva kehittäminen

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1 Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista:

Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista: Sulkasato Iisalmi Jäsentiedote 1 /2017 Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista: Pelivuorot: Sulkasadon pelivuorot pelataan Kirkonsalmen

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä

OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä Jukka Rajala, Tuomas Mattila ja Ritva Mynttinen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Naantali 17.1.2017 Hyödyntämätöntä

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Maasta markkinoille! Pohjois-Pohjanmaan luomukasvintuotanto haltuun LUOMUKASVINTUOTTAJA KEHITÄ TOIMINTAASI ASIANTUNTIJOIDEN JA MUIDEN

Maasta markkinoille! Pohjois-Pohjanmaan luomukasvintuotanto haltuun LUOMUKASVINTUOTTAJA KEHITÄ TOIMINTAASI ASIANTUNTIJOIDEN JA MUIDEN Kuva: Vastavalo LUOMUKASVINTUOTTAJA KEHITÄ TOIMINTAASI ASIANTUNTIJOIDEN JA MUIDEN VILJELIJÖIDEN KANSSA! Pohjois-Pohjanmaan luomukasvintuotanto haltuun Maasta markkinoille! Kuva: Taru Rantala / Vastavalo.fi

Lisätiedot

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET Piennar valtaoja, vesistö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot/viljelytapa ja ympäristöehdot: Vesistöjen ja valtaojien varsilla oleville peltolohkoille on jätettävä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä 27.1.2017 (c) Kari I. Mattila 1 STRATEGISEN HYVINVOINNIN

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Tilanne 31.12.2011 kpl ha / ey Maksetut sopimukset, luonnonmukainen tuotanto 401 15635,47 2 673 929 perinnebiotooppien hoito 128 775,03 320 643 alkuperäisrotujen

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 859. Tasavallan Presidentin avoin kirje. valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2007

SISÄLLYS. N:o 859. Tasavallan Presidentin avoin kirje. valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2007 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 2007 N:o 859 864 SISÄLLYS N:o Sivu 859 Tasavallan Presidentin avoin kirje valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta... 3867 860

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena ProAgria MaitoValmennus 7.9.2016 Anu Rossi, Eveliina Turpeinen ja Joakim Pitkälä ProAgria Pohjois-Savo Take home - message Kannattava liiketoiminta

Lisätiedot

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3. Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.2012 1 Onko minulla tavoite karjani utareterveydelle? Onko nykyinen utareterveystilanne

Lisätiedot

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat;

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat; 17.8.2011 Jäsenkirje 2/2011 Hyvää loppu kesää! Vuosikokous pidettiin Helsingissä 11.3.2011. Puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin Pekka Honkanen ja kansainvälisenä sihteerinä toimivaksi

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

OHJAUKSELLA OSUVUUTTA AIKUISOPISKELUUN OSUMA- projektin alueseminaari / keskustelutilaisuus

OHJAUKSELLA OSUVUUTTA AIKUISOPISKELUUN OSUMA- projektin alueseminaari / keskustelutilaisuus KUTSU 8.4.2009 OHJAUKSELLA OSUVUUTTA AIKUISOPISKELUUN OSUMA- projektin alueseminaari / keskustelutilaisuus Tervetuloa Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen toteuttaman OSUMA Ohjauksella osuvuutta aikuisopiskeluun

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Jari Tikkanen ProAgria Keski-Pohjanmaa 1 Ympäristötuen rakenne Täydentävät ehdot Vähimmäisvaatimukset (lannoitus ja kasvinsuojelu) kaikille pakolliset, ei korvausta

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti

Lisätiedot

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017 Itä-Suomen Maitotilabarometri 2016 MAST-hanke Heinäkuu 2017 Toteutustapa Kysely lähetettiin tammikuussa 2016 postitse kaikille Osuuskunta ItäMaidon ja Osuuskunta Maitomaan tuottajalle (2136 kpl) Itä-Suomen

Lisätiedot

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja

Lisätiedot

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Kalle Hellström ProAgria Oulu/Maa ja kotitalousnaiset VYYHTI:n loppuseminaari, POHTO 25.11.2014 Kuva: Kalle Hellström Perinnebiotoopit

Lisätiedot

Kouluttaja: Mirja Heikkilä Vastuuhlö: Kaisu Lähteenmäki Toteutus: 2014

Kouluttaja: Mirja Heikkilä Vastuuhlö: Kaisu Lähteenmäki Toteutus: 2014 1 Lappeenrannan vertaisohjaajien kouluttaja koulutusten palautteet Kysely tehty 1/014 Kouluttaja: Mirja Heikkilä Vastuuhlö: Kaisu Lähteenmäki Toteutus: 014 Avita Kaveria hanke YHTEENVETO 1. Millä paikkakunnalla

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Yleiskatsaus ja eläinten hyvinvointiin vaikuttavat maaseutuohjelman toimenpiteet Tiina Malm Kuusamo 24.9.2014 Sivu 1 Maaseutuohjelman 2014-2020 tilanne

Lisätiedot

Maatalous ja ympäristö

Maatalous ja ympäristö Maatalous ja ympäristö TEHO Plus -hanke Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Tuottajayhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit 30.10.2013 Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (6/2011-6/2014)

Lisätiedot

Koulutuksen aihe Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen sisältö Kohderyhmä Koulutuksen ajankohta

Koulutuksen aihe Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen sisältö Kohderyhmä Koulutuksen ajankohta Koulutuksen aihe Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen sisältö Kohderyhmä Koulutuksen ajankohta Läänineläinlääkäripäivät Kaksipäiväisten ten toisena päivänä eläinten hyvinvoinnin ajankohtaiset asiat ja valvontakäytännöt

Lisätiedot

Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen, Rakenteiden mekaniikan seura järjestää kevään aikana seuraavaa ohjelmaa:

Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen, Rakenteiden mekaniikan seura järjestää kevään aikana seuraavaa ohjelmaa: Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu Rakentajanaukio 4 A, PL 12100, 00076 Aalto http://rmseura.tkk.fi Y-tunnus: 1108237-1 Jäsentiedote 03.04.2012 JÄSENTIEDOTE 1/2012 Hyvä Rakenteiden Mekaniikan

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Mikä muuttuu? Tukijärjestelmien uudistamisen yhteydessä

Lisätiedot

Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen

Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen MTK:n maatalous- ja maaseutupolitiikan AMK-konferenssi 19.3.2015 Maarit Hollmén, MTK Hevosmäärän historia 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000

Lisätiedot

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale Taloudenhallinta navettainvestoinnissa Vesa Lapatto Savitaipale Mäkelän tila Yrittäjät Nina ja Vesa Lapatto Työntekijöitä 2 Pojat Juho ja Joonas Peltoa 118 ha Metsää 56 ha Lehmiä 170 nuorkarjaa 160 Lähtökohta

Lisätiedot

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä ERITYISYMPÄRISTÖTUKIEN KUSTANNUSLASKENTAA Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE Oulussa 26.-27.1.2011 Kuvat:

Lisätiedot

Pellon pinnan liukoisesta fosforista. valtaosa lähtee kevättulvien mukana

Pellon pinnan liukoisesta fosforista. valtaosa lähtee kevättulvien mukana Liite 18.6.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 8 Pellon pinnan liukoisesta fosforista valtaosa lähtee kevättulvien mukana Reijo Vesterinen, Maaseudun Tulevaisuus kuvat: Jaana Kankaanpää Hevosten aitauksista

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Tervetuloa rippikouluun!

Tervetuloa rippikouluun! Tervetuloa rippikouluun! Pakilan seurakunnan rippikoulut 2015 Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Ja onnittelut jo valmiiksi; täytät 15 vuotta vuonna 2015! Olet siis mitä parhaassa ripari-iässä.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta

Lisätiedot

Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta?

Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Erityisasiantuntija, kasvintuotanto ja ympäristö ProAgria Oulu Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Tarvitsemme oikeisiin asioihin paneutuvaa perusteellista tutkimusta,

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

OSUMA- projektin alueseminaari / keskustelutilaisuus

OSUMA- projektin alueseminaari / keskustelutilaisuus KUTSU 8.4.2009 OHJAUKSELLA OSUVUUTTA AIKUISOPISKELUUN OSUMA- projektin alueseminaari / keskustelutilaisuus Tervetuloa Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen toteuttaman OSUMA Ohjauksella osuvuutta aikuisopiskeluun

Lisätiedot

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maaseutuohjelma vesistökunnostusten rahoituslähteenä Vesistökunnostusverkoston seminaari 7.6.2016 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pisara, Retkisatamat Geopark kuntoon, Kivijärven venereitti, Rauhan

Lisätiedot

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 25.4.2012 1 YLEISSUUNNITTELU MMM rahoittaa, suunniteltu vuodesta 1999 joka vuosi yksi

Lisätiedot

Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksettu 2015 ja 2016 yhteensä 2 483 431

Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksettu 2015 ja 2016 yhteensä 2 483 431 Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksu Eläinten keskimäärin hyvinvointikorvaus (koko maa) ja Neuvo 2020 237 Timo Keskinen Ulla Sihto Heikki Pajala 2.5.2016 Sivu 1 Eläinten hyvinvointikorvaus,

Lisätiedot

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta Poikkeuksellinen kesä tuotti poikkeukselliset rehut Lähde: ProAgria Rehulato: 19 222 säilörehuanalyysiä 1.8.2015-8.2.2016 Säilörehussa vähemmän valkuaista Nurmi-sr

Lisätiedot

Maiseman- ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille

Maiseman- ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille Maiseman- ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille Lisätiedot ja esityksen kuvat: Maarit Satomaa, YmpäristöAgro-hanke, ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset, maarit.satomaa@maajakotitalousnaiset.fi,

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365

Lisätiedot

SPEK POHJOIS-SUOMEN / POHJOIS-SUOMEN PELASTUSLIITON AJANKOHTAISTIEDOTE Moi! kiertue kävi Oulussa!

SPEK POHJOIS-SUOMEN / POHJOIS-SUOMEN PELASTUSLIITON AJANKOHTAISTIEDOTE Moi! kiertue kävi Oulussa! Moi! SPEK POHJOIS-SUOMEN / Tässä on vuoden kolmas ajankohtaistiedote: - Palokuntien toiminta - Kampanjat - Taloyhtiöiden ja yritysten turvallisuuskoulutus - Pohjois-Suomen pelastusliitto - Toimintakalenteri

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Työsuojelun peruskurssi

Työsuojelun peruskurssi Työsuojelun peruskurssi 24. 28.4.2017, Oulu Työsuojelun peruskurssi antaa osallistujalle perustiedot työterveyden ja -turvallisuuden eri aihealueista sekä työturvallisuustoiminnan toteuttamisesta työpaikalla.

Lisätiedot

Sukunimi /yhteisö Etunimet /Edust. Osoite Asuinpaikka Synt. aika Lehtiniemi Tapio Johannes Kotitontuntie 24 A 4 02200 Espoo 29.04.

Sukunimi /yhteisö Etunimet /Edust. Osoite Asuinpaikka Synt. aika Lehtiniemi Tapio Johannes Kotitontuntie 24 A 4 02200 Espoo 29.04. YHTEISMETSÄN PERUSTAMISSOPIMUS 1. Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena on perustaa yhteismetsä jäljempänä mainittuihin kiinteistöihin kuuluvista, tässä sopimuksessa määritellyistä alueista. Lisäksi

Lisätiedot

Pro Navetta-hanke

Pro Navetta-hanke Pro Navetta-hanke 1.9.2016-31.5.2018 Eläinten hyvinvointi mukana investoinneissa ja maidontuotannon kehittämisessä Syksyn muistettavat tukiasiat ja eläinten hyvinvointikorvaus Esityksen sisältö: Hankeen

Lisätiedot

VYYHTI II hanke

VYYHTI II hanke VYYHTI II hanke 2016-2018 Projektipäällikkö Riina Rahkila ProAgria Oulu ry / Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Kuva Arto Lehto Kuva Arto Lehto Paikallisissa kunnostushankkeissa tarvitaan Yhteinen tahtotila

Lisätiedot

MAATILOJEN RAKENNETUKI Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

MAATILOJEN RAKENNETUKI Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus MAATILOJEN RAKENNETUKI 2016 Tuen haku: Hae sähköisesti! Jatkuva hakuaika! Hakemukset ratkaistaan tukijaksoittain, jotka ovat maatilan investointituessa: a) 16 päivästä lokakuuta 15 päivään tammikuuta b)

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma. Juhani Torkko ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma. Juhani Torkko ProAgria Etelä-Pohjanmaa Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma Juhani Torkko ProAgria Etelä-Pohjanmaa ProAgria Etelä-Pohjanmaa ü Suomen monipuolisin maatalouden ja muiden maaseutuun

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto ProTuotos-karjojen rehustus vuonna 2011 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esillä tänään: Mitä kuuluu KarjaKompassille? Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2011 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot