,20.' Saapunut ^Ij^S, Iitin kunnanhallitus / Kannanotto Salpausselän kuntajakoselvitykseen Iitin kuntalaisena.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ",20.' Saapunut ^Ij^S, Iitin kunnanhallitus / Kannanotto Salpausselän kuntajakoselvitykseen Iitin kuntalaisena."

Transkriptio

1 s \ IITIN KUNTA Asianro^?/_^< 6ö /J,20.' Saapunut ^Ij^S, Iitin kunnanhallitus / /,-"?n s KAUSALA Tiedoksi Kannanotto Salpausselän kuntajakoselvitykseen Iitin kuntalaisena. /.,20...^ Lahden alueen erityinen kuntajakoselvitys on valmistunut selvitysmiesten mallinnuksen mukaisena ja allekirjoittamana. Taustalla on Kataisen hallituksen» ennennäkemättömät toimintatavat kuntalain valmistelussa. Perustuslain mukainen parlamentaarinen lainvalmistelu romutettiin. Oppositioryhmätja ministeriöiden väki joutui kuunteluoppilaan rooliin. Kuntarakennelakijasoteuudistus niputettiin yhteen ja lähes kolme vuotta hallitus käytti toimintakykynsä lain valmisteluun. Pääministeri Katainen kertoi Talouselämä lehdessä 3/2012 "Kuntia on satakunta kun hallitus lopettaa".käytännössä tänä tarkoitti lakia noin 200 kunnan pakkoliitoksesta ja lopettamisesta lihoiksi. Kataisen hallituksen epärealistinen ohjelma ja perustuslaillista demokratiaa halveksiva toimintatapa halvaannutti hallituksen toiminnan kesken vaalikauden. Perustuslaki-/ ja toimiala-asiantuntijoiden mielipiteet sivuutettiin ylimielisesti (oikeuskanslerin kannanotto kolme kertaa). Lopullisen tyrmäyksen metropoli/ isäntäkunta hankkeet saivat kuntien lausunnoista keväällä Palattiin Jälleen ministerien ja toimikuntien vaihdon jälkeen lähtöruutuun. Hallitus-Ja media ei ole kertonut mitkä kunnat kevään lausunnoissa suostuivat isäntäkunniksi. Hallitus joutui umpikujatilanteessa hyväksymään oppositiopuolueet sotelain parlamentaariseen valmisteluun. Kuntien pakkoliitos poistettiin lakivalmistelusta. Hallituksen toiminta kyky on saanut murskaavaa arvostelua tehtäviensä hoidon osalta. VM: n ylijohtaja Jukka Pekkarinen kevät 2014 TV1:" Kataisen hallitusohjelma luotiin ylioptimististentuulentupien varaan". Kuntarahoituksen asiantuntijat ovat

2 ^ ^ julkisuudessa todenneet että pahimmat talousongelmatovat asukkaiden kunnilla. Pienet kunnat ovat pystyneet ylläpitämään paremmin vakaata taloutta joitakin poikkeuksia lukuunottamatta. Tämä arvio tulee esille myöskin tässä Lahden alueen erityisessä kuntajakoselvityksessä. Kuntaselvittäjien toimenpide esitykset hankkeen jatko käsittelystä ovat apsurdeja sekä sisällön ja aikataulun osalta. Iitin kunta joka vakaalla-ja pitkäjänteisellä toiminnalla on kehitänyt kunnan palvelutoimintoja monipuolisesti ja tehokkaasti luottaa itsenäiseen tulevaisuuteen. Tämän kirjeen loppuosassa on erittelyjä Iitin talouden perustan vahvuuksista. Iitin sijainti Lahden ja Kouvolan alueen ulkokehällä edellyttää Iitin kunnan toiminnan jatkamista itsenäisenä kuntana. itin kunnan palvelut on määrätietoisesti sopeutettu ajallaan. Sosiaali - ja terveystoimet on ulkoistettu Päijät-Hämeenterveysyhtymään. Kunnan palveuksessa oli viime vuoden lopussa 180 vakinaista henkilöä Ja 36 määräaikaista. Onnekasta Iitin kunnan kannatta on ollut että luottamushenkilöiksi on saatu vastuutlisesti asioihin paneutuvia/yhteistyökykyisiä henkilöitä riittävästi. Saman voi todeta johtavien viranhaltioiden osalta. Nykyinen lautakuntarakenne muodostaa noin 100 luottamushenkilön ryhmänjoka ajan valtimolla seuraa ja päätöksillään aktiivisesti kehittää kunnan elämää ja toimintoja. Esitetty kuntaliitos lopettaisi tämän joukon tehtävät. Päätöksenteko siirtyisi Lahden kaupunkiin ja haja-asutusalueen palvelut tehokkuuden ja säästöjen nimissä katoavat. Selvitys tuo esille tietoja kuntien toiminta-, taloushistorian erilaisuudesta ja hypoteettisia olettamia liitoksen seurauksista. Tiedot perustuvat 2012 lukuihin / vaikka 2013 tilinpäätökset olisi olleet käytettävissä. Työryhmissä mukana olleiden arviota ja kannaottoa hankkeen sisällöstä ei ole

3 ^ ^ pöytäkirjana hankesuunnitelmassa liitteenä. Kuitenkin perustellut eriävät mielipiteet on liitteenä. Talous-, ja henkilöstö toimikunnan varapuheenjohtajan sekä kahden muun toimikunnan jäsenen osalta. Varapuheenjohtaja Hannu Siljander esittää että loppuraportti sisältää "epärealistisia johtopäätöksiä ja olettamuksia saavutettavista säästöistä ja väestön kasvusta ja sen johdosta saatavista lisätuloista selvitysalueen kuudelle kunnalle." Kikkaffu Aquan putkisto myynnillä on varojen siirtoa taskusta toiseen ja kansalaisilla maksattamista kahteen kertaan. Siirtyisikö mahdollisessa Iitin kuntaliitoksessa Kausalan Lämpö OY Aquan verkkoyhtiön laskutuksen piiriin? Eriäviin mielipiteisiin sisältyy ilmoitus että henkilöt tulevat äänestämään kuntansa itsenäisenä jatkamisen puolesta ja vastustavat liitosta. Omituista: Nettiaineistossa olevien eriävien mielipiteiden esittely on vaiettu kuntatilaisuuksissa Ja mediassa. Taustalla on myös Osmo Soininvaaran tekemä laaja vapaaehtoisuuteen perustuva kuntajako selvitys Joka ei johtanut jatkotoimiin. Tämä herättää kysymyksen mitkä tekijät aiheuttavat Lahden kaupungin ja ympäryskuntien välille tämän asetelman. Osavastaus löytyy toimintakulttuurinja taloudenhoidon erilaisuudesta. Olen käyttänyt lisälähteenä seuraavassa tilinpäätöstietoja Lahden ja Iitin osalta vuodelta Kauppalehti ja litinseutu Liitteenä on myöskin maamittauslaitoksen pinta-alatiedot selvityksessä mukanaolevista kunnista Talousvertailussa kuntien velkataso pysähdyttää. Lahden kaupungin konsernitaseen korohisetvelatofivat miljoonaa euroa = 7956 /as. Iitin konsernitaseen velkamäärä oli 3435 /as. Lahden velkamaärä kasvoi vuonna

4 ^ miljoonaa/konsernin tappio oli 2013 lähes 30 miljoonaa. Nettovarallisuus laski % summaan 5502 /as. Vuosille ollaan Lahdessa toteuttamassa noin 200 miljoonan investoinnit jolloin miljardin lainamäärä ylittyy. Kauppalehti pitää Lahden oman pääoman ja velan suhdetta huolestuttavana. Toinen merkittävä ero Lahden kaupungin ja muiden seudun kuntien välillä on työttömyys prosentti/ joka Lahdessa on 17.4%. Noin 5% korkeampi kun seudun kunnissa ja Iitissä. Tämä herättää taas kysymyksiä Lahden kunnallispolitiikan ongelmista. Wikipedian Lahden sivulla kerrotaan että Lahdessa on 1990 luvulta lähtien aktiiviset kansalaisliikkeet vaikuttaneet valtuustotoimintaan puolueiden hajoamiseen asti. Mikä merkitys tällä on kaupungin taloustilanteeseen ja työttömyysprosenttiin sekä yrittäjäsuhteisiin? Onymmärretävääettä pidättyvämpää javakaampaa kuntataloutta harjottavia naapuri kuntia ei kiinnosta lähteä blankovaltakirjalla Lahden velanmaksuun kun samalla oma kuntaidentiteetti ja yhteisöllisyys haudattaisi historian hämärään. littiläisenä joutuu toteamaan että kuntaliitos Lähteen ei toisi mitään lisäarvoa tänne Lahden Kausalaan. Iitti nimihän poistuisi virallisena nimenä käytöstä. Listaan tähän Itsenäisen Iitin kunnan toiminnan vahvuuksia jotka on rakennettu Iitin kunnatlishallinnon 140 vuotisen toiminnan aikana yhteistyöllä.. -Iitin kunnan toimintaa on leimannut yhteisvastuullinen vakaa talous ja palvelujen tuottaminen. Varovaisuus uusien toimintojen käynnistämiseen on Iitin kuntapolitiikassa ollut merkillepantava. - Kunnan palvelujen taso / laatuja hinta/ suhteessa veroäyrin hintaan kestää vertailun myös jatkossa. -Kunnan sosiaali ja terveystoimi hoidetaan PäijätHämeen sosiaali -ja tervey-

5 ^ denhuo((on kuntayhtymän toimesta. -Kunnan palveluhenkilöstön määrä : Vakinaiset 180 määräaikaiset 36 yhteensä 216 -Iitin kunnan työpaikkojen omavaraisuus noin 80%. -Yrittäijien Järjestön mukaan Iitti on ollut vuosia seudun yrittäjämyönteisin kunta. -Kunnan ja yrittäjän vuorovaikutus toimivaa. Yhteiset mainoskampanjat esim. -Iitin työttömyysaste 12.6% -Iitin nettolainakanta TP 2013 /as Iitin nettolainakanta TP2013 milj./ Iitin yhteisövero (kuntaselvitys 1.43 ) Teollisuus/2 vesivoimalaftosta. -Kesäasuntoja Iitin kunnassa Iitin kunnan omistuksessa hoidettua talousmetsää noin 2000 hehtaaria. -Iitin pinta-ala: maata 590 km2 ja vesialuetta 97km2 / yhteensä 687 km2. -Lahden kaupungin pinta-ala: maata 135 km2ja vesialuetta 20km2/ yht. 154km2. -Iitissä peltoa noin hehtaaria ja hoidettua talousmetsää noin ha -Vanhusten palvelukeskus käynnistyi 1990 luvun alussa/ Ehtookotija vanhustenhuolto yhdistyksen suuri asuntokanta jo tätä ennen. - yli 75 vuotiaiden hoitomenot Iitissä alhainen /v. ( Palveluasuminen on ollut käytössä yli 30vuotta.) - Eläkeläiset ovat kunnan voimavara; veronmaksajina/ lähimmäisten avustajina, -Kunnan vuokra-asuntoja lähes 400 kpl. -Liikunta ja urheifuharrastustilat ajanmukaiset. -Kouluverkko ja tilat ajanmukaisessa kunnossa -Ajanmukaiset ja toimivat peruskoulu ja lukio

6 » -Päiväkodit/ päivähoito kunnossa -Kansalaisopiston kattavat kurssit. -Kaavoitus ja tonttitarjonta kunnossa. -Toimiva tekninen palvelu. -Iitin terveyskeskus on perusteellisesti uusittu. -Vanhusten hoito-ja palvelutalo toteutumassa. -Ravilinnan peruskorjaus valmistumassa. KUNTALIITOKSEN MUUTOKSET IITIN KUNNAN TOIMINTOIHIN, Iitin kunta itsenäisenä päätös-ja hallintoyksikkönä loppuu kaikilta osin/ poistuu historian hämärään. Iitti nimi poistuu aktiivikäytöstä samoin tienvarsi Iitti nimikilvetkilvet Iitin kunnan noin 100 luottamustoimessa olevan hekilön yhteisöllinen toiminta organisatiot loppuvat. Käytännössä toiminta siirtyy viranjatoimenhaltioilleja sähköisiksi etätominnoiksi. Lahden Kausalan osa-alueen päätöksen teko toiminnot siirtyvät Lahden kaupunkiin. Esitetty kuntalii_tos_ei tuo_mitaan_lisaarvpahttii_n Jos verrataan itsenäisen Iitin toimintaan. Uusi kunta tulea vjldenm_uka!stamaanj<yntalaisten palvelutasot ia hinnat. Iitin osalta se merkitsee lei_kka_uks[a koska Iitin nykytilanne on keskiarvon vlapuplella. ljtti_on_pinta-ajaltaan ryhmän suurin kunta (31.36%), Yhteisö verotuotto on 1.43 /as.veroprosentin korotusvaraselyity_kse_n mukaan ryhmän korkein Iitillä on hyvät edellytykset toimia itsenäisenä kuntana. Toimintoja on karsittu ia sopeutettu ajallaan. Kunnalla on hyvä henkilöstö palvelemassa; Työpaikkaomavaraisuus on hyvä ia yritykset laadukkaita. Siitä vaan eteenpäin.

7 Päätösesitys: Iitin kunta jatkaa toimintaa itsenäisenä kuntana ja ilmoittaa ettei se osallistu esitettyyn kuntaliitokseen. ^4 -^ / /L ^. t. <^sj^^ Into Nummila Iitti A///<ö/^^r7^ ^ ^'^'7& ^>^^

8 Pinta-alat Lahden alueen kuntaryhmä Maanmittauslaitos. Kunta. Maapinta-ala Vesipinta-ala Yhteensä Koko pinta-alasta km2 km2 km2 % Kärkölä 256/47 2/84 259/31 11/83 Hämeenkoski 187/73 7/ /93 Hollola 463/16 68/68 531/84 24/27 Nastola 324/18 36/68 362/ Lahti 135/05 19/53 154/58 7/05 Iitti 589/80 97/28 687/08 31,36 Yhteensä 1956/39 232, /29 100/00

9 ERIÄVÄ MJEUPIDE En voi hyväksyä talous-ja henkilöstötyör/hmän loppuraportin suosituksia Hollolan kunnan tulevaisuuden kannalta sen parhaaksi, koska talous-ja henkiiöstötyöryhmän jqppuraportissa on epärealistisia johtopäätöksiä ja o!ettamuksia saavutettavista säästöistä ja väestönkasvusta ja sen johdosta saatavista lisätuloista sefvity^lueen kuudelle kunnafie. Laskelma perustuvat 12% työliisyysasteeseen, joka ei ole Lahden kohdalla toteutunut yuosilni. Tällä hetkeliä työttömyysaste on 17-18%. Kikkailu Lahti Aquan pufckistomyynniilä on varojen siirtoa taskusta toiseen ja kansalaisilla maksattamista kahteen kertaani ^T!?J^^ik.u,n!:!!2-äfl?^.s^!^e?,tYÖ(iis,tä71!sen huomattavaa paranemista ja menojen selkeää karsimista kuntien talous ei kehity. "Edellinen edellyttää kuitenkin sitä, että ennen Hitosta kaikki käytettävissä olevat sopeutumismahdollisuudet pystyttäisiin käyttämään ja että uusi' kunta aloittaisi toimintansa sitä sopeuttaen ja samalla tehostaen toimintaa." 'Työryhmä esittää kappaleessa 4 tinjauksia uuden kunnan muodostamiseksi. Näistä taloudenhoidon linjausten osalta keskeisemmäksi nousevat itsenäisten kuntien sopeutusveivollisuus, joka on määritelty varsin tiukaksi. Linjauksissa on todettu/ että yhdistyvät kunnat sitoutuvat laatimaan talousan/ionsa vuodelle 2015 siten, että jokaisen kunnan tevoitteen^vnmeisenä toimintavuotena (2016) on saavuttaa tilikauden y!uä mä'tai vahmtäännoilatufos ja hoitamaan teloutta sen mukaisesti huolella. Uutta alijäämää ei saa syntyä ja taseen ylijäämät eivät saa pienentyä yli 25 %;a tilinpäätöstilanteesta Jokaisen kunnan tulee päättää taiouden konkreettisista sopeuttamistoimista osana vuoden 2015 taiousarvion hyväksymistä/' Holloian kunta on ollut mukana Salpausk unta-kunta li itosselvitystyössä Valtiovarainministeriön pakottamana vastoin Hollolan kunnanvaltuuston enemmistön tahtoa itsenäisyyden säilyttämiseksi. Tulen äänestämään Holiolan kunnanvaltuustossa itsenäisen Hollolan kunnan säilyttämisen puolesta ja olen siten kuuden kunnan Salpa uskuntaliitosta vastaan. Jätän eriävän mielipiteeni fcalous-ja henki iöstötyör/hmän ioppuraportlsta. Hollolassa ss * Pannu Siljander talous- ja henkilöstötoimikunnan jäsen Hollolasta

10 *» ERIÄVÄ MIELIPIDE En voi hyväksyä taious-;a henkslöstötyöryhmän loppuraportin suosituksia Hollolan kunnan tulevaisuuden kannalta sen parhaaksi, kaäka taious-ja henkilöstötyöryhmän loppuraportissa epärealistisia johtopäätöksiä ja ol.ttamuksia saatettavia säästöistä ja väestönkasvusta j 3 sen johdosta saatavista lisätuloista selvitysalueen kuudelle kunnalle. "Edellinen edellyttää kuitenkin sitä, että ennen Hitosta kaikki käytettävissä olevat sopeutumtsmahdofjisuudet pystyttäisiin käyttämään ja että uusi kunta afoittaisf toimintansa sitä sopeuttaen ja samalla tehostaen toimintaa. // // Työryhmä esittää kappaleessa 4 linjauksia uuden kunnan muodostamiseksi. Näistä taloudenhoidon linjausten osalta keskeisemmäksi nousevat itsenäisten kuntien sopeutusvefvollisuus. Joka on mäaritesty varsin tfukaksl. Unjauksissa on todettu, että yhdistyvät kunnat sitoutuvat laatimaan talousarvionsa vuodelle 2015 siten, että jokaisen kunnan tavoitteena viimeisenä toimintavuotena (2016) on saavuttaa tilikauden ylijäämä tai vähintään nohatulosja hoitamaan tabutta sen mukaisesti huole!la- uutta ^Uäämää ei saa syntyä ja taseen ylijäämät eivät saa pienentyä yli 25 %:a tismpäätöstuanteesta Jokaisen kunnan tulee päättää talouden konkreettisista sopeuttamistosmssta osana vuoden 2015 talousarvion hyväksymistä." "Työryhmän, viranhaftijavalmsstelun ja konsultin työn johtopäätöksenä todetaan, että kuntalfiton edut ovat haittoja suuremmat ja kuntajaon muutos ja yhteisvoimin sopeuttaminen ovat mahdollisuus ja investointi tulevaisuuteen!" on iolloian kunta on ollut mukana Salpauskunta-kuntahitosselvitystyo&sä Valtiovaramministeri pakottamana vastuin Hollolan kunnanvaituuston enemmiiitön taittoa itsenäisyyden säilyttämiseksi. on Tulen äänestämään Hollolan kunnanvaltuustossa itsenäisen Hollolan kunn säilyttämisen puolesta ja olen siten kuuden kunnan Sa l pausiamta liitosta vastaan. an Jätän eriävän mielipiteeni talous- ja henkilöstötyöryhmän loppuraportista. Hoilnlassa U ^^^ \.^.^^^ Kari Sulanen talous- ja henkiiö&tötaiinikunnan Jäsen Hollola^td

11 ^t* 3 SUIi vjun :26 JAUTfiUSPflLVELU Hm KY 3$ riävä mielipide f/f. Vft't'^^-^ y^»i*> / f/-*"- 77""i. Irf^t /.c. T ^Wm7 H^^^4 ^^W^A - K^^/i/^^ -^-J p. 01 K S-L K n SS! 'fl fe' ag m ^ BS^i ä m l!!j*i li En voi hyväksyä taloue-ja henkilöstöryhmän loppuraportin suosit-uk- \fl \ sia Nastolan kunnan kannalta sen parhaav.siy )(oska loppuraportissa» on epärealistisia johtopäätöksiä ja olettamuksia saavutettavista säästöibts ja väestönkasvusta js sen johdosta saatavista lisätuloista kuudelle?<unnaxle* Laskelmat perustuvat 12 % työllisyysasteeseenjoka onnistuu meillä mutta ei ole Lahden kohdalla toteutunut vuosiin. Työryhmä esittää kappa.leessa linjauksia uuden kunnan rnuodostiimiseksi. Näistä taloudenhoidon linjausten osalta keskeisemmäksi nous evä t itsenäisten kun t iän scpeusvelvollisuus. Nastolan kunta on ollut mukana Salpauskunta-kuntaliitosselvitystyöeeä vapaaehtoisesti^ eikä työ ole sinänsä mennyt hukkaan B FareiTtpana katson kuitenkin^ että Nastola säilyy edelleen itsenäisenä ja lisää yhteistyötä naapurikuntien kanssa.on väitetty että yhteistyön tekeminen on aikansa elänyt ja yhdistyrpinen on ainoa ratkaisu. Täniä väite ei pidä paikkaansdion monta esimerkkiä Suomeesa huonosti menneestä liitoksesta,es imerkjcinä Kouvolan ja Jyu väskylsn seudut, Kes]<uskunnalle tulee valta ja ympäristö kärsii ja näivettyy.onhan Nastolalla hyvä esimerkki kun Lahti kaappasi Ahtlalan ja alkoi kehittää sitä^kun oli savan pakko 30-vuoden jälkeen. Itsenäisyyden säilyminen on erittäin tärkeä Nastolalle sen ke hittymisen kannalta sekä sntää meille itse mahdollisuuden päättää omista aeiaietarrnrie. Ehäottoman päätösvallan antaminen suurelle naapurille ei ole Nastolan parhaaksi. Tulen äänestämään Nastolan valtuustossa 2$/9-14 itsenäisen l^astelan kunnan säilyttämisen puolesta. Jätän eriävän mielipiteeni talous-ja henkllöstötyöryhjnän loppuraportista. Nastolossa 3/ $^^/^s^~^ Haryl Mi.emi Talous-ja henkilöstötyöryhmän jäeen Nastolasta f * ^

12 11 r ^.^ V-/ Tt r.\ Asianro sn,^'.^,^13 Saqpunut ^_/_f,20 /y HUOMAUTUS KUMTAJAKOS LVI:aÄJi ^i HOO^tolSii KR L^ i^i^rcil^ej^ki' /. U^20_ Iitin kunnanhallitukselle Tiedoksi Sff^^i ^^ /Y / /^A^Tr l. Julkisuudessa esitettyjen tietojen perusteella on jäänyt epäselväksi onko valtuusto Päättämässä sitovasti kunta liitoksesta yhdistymissopimuksineen vai jatkoneuvotteluista ja mahdollisen uuden, l! sopimuksen laatimisesta niiden kesken. Jotka l sopimuksen ovat hyväksyneet. KRL:n 9 :n mukaan "Yhdfstymissopimusta on noudatettava siitä alkaen, kun yhdistyvien kuntien valtuustot ovat hyväksyneet sopimuksen. Sopimusta on noudatettava siihen saakka, kun kuntien yhdistymisen voimaantulosta on kulunut kolme vuotta, jollei ole sovittu lyhyemmästä ajasta tai Jollei jonkin sopimusmääräyksen noudattaminen tule aikaisemmin mahdottomaksi. Yhdistymissopimusta voidaan muuttaa kuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä kuntien yhdistymisen voimaantuloon saakka, jos olosuhteet muuttuvat niin, että jonkin sopimusmääräyksen noudattaminen olisi ilmeisen epätarkoituksenmukaista." HE 125/2009 vp / yksityiskohtaisten perustelujen mukaan "yhdistymissopimusta ei voitaisi muuttaa kokonaan niin, että asia tuotaisiin uuteen poliittiseen harkintaan". Sopimuksen sisällön ja lain + sen perustelujen mukaan on tulkittavissa, että päivan sopimus on kuntaliitokseen lopullisesti sitova. Nain ollen asian vaikuttavuuden takia ja hallintolain/hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti päätöstä tehtäessä tulee olla tiedossa mm. kaikkien eri kokoonpano-vaihtoehtojen taloudelliset ja muut vaikutukset palveluihin, säästövelvoitteisiin jne. ja niistä myös sen mukaisesti päättää. Nyt näin ei ole. Julkisuudessa ja epäsuorasti sopimuksessa (kohta 3) on esitetty, ettei Iitin liittyminen olisi mahdollista, jos Nastola ei päätä liittyä. Kunta liitokset ovat kuitenkin mahdollisia myös ilman yhteistä kuntarajaa - Vähänkyrön kunta liitettiin vuoden 2013 alusta Vaasaan/ vaikka kunnilla ei oflut yhteistä rajaa. Eri asia on/ mitä valtioneuvosto aikanaan päättää, nyt merkitsevää on Iitin kunnan päätös. Merkittävistä Iitin kunnan hallintoon vaikuttavista asioista (hallintosääntö) ja kehitykseen vaikuttavista asioista (kaavoitus) pyydetään/on pyydetty kunnan eri lautakuntien lausunnot. On hallinnon ennakoitavuuden kannalta epäloogista, ettei näin ratkaisevan merkittävästä kunnan hallintoon ja kehitykseen vaikuttavasta asiasta ole asiantuntijalautakuntien lausuntoja pyydetty. Tällä menettelyllä olisi edistetty myös kuntalaisten osallistumis-ja vaikutusmahdollisuuksia. 2. Asiassa ei ole otettu riittävästi huomioon mm. sote-ratkaisun, Tillolan moottclriurheifukeskuksen ja hevosurheilukeskuksen vaikutusta Iitin elinvoimaisuuteen ja kehitykseen. Em. seikat ovat kuitenkin huomattavasti konkreettisempia kuin selvityksen/sopimuksen visiot/ strategiat ja tavoitteet. Esim. Tillotan moottoriurheilukeskus luo valmistuessaan jopa uutta työpaikkaa (IS ). 3. Yhdistymishallitukselle ollaan antamassa lain vastaisesti liikaa toimivaltaa. Sopimuksen kohdan 9.1. mukaan... "yhdistymishallitus voi tarvittaessa tarkistaa tässä sopimuksessa olevia taloudellisia ehtoja". KRLn 9 lähtee siitä/ että "Yhdistymissopimusta voidaan muuttaa kuntien»altuustojen yhtäpitävillä päätöksillä kuntien yhdistymisen ^aantuloon saakka, jos olosuhteet muuttuvat niin, että Jonkin scpimusmääräyksen noudattaminen olisi ilmeisen epätarkoituksenmukaista." l

13 2 4. Sopimuksen kohdan 2.2. asukasluvun strategisessa perustavoitteessa todettu maininta //...houkuttelevat metropolialueella työssä käyviä asumaan kunnassa" on ristiriidassa KRLn 2 :n tavoitteen "kunta muodostuu työssäkäyntialueesta" kanssa. KRLn 2 :n mukaan kuntajaon tavoitteena on myös toimiva kuntarakenne/ Joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Selvitys/sopimus ei tue sitä, mm. koska asukaslukuja vertailtaessa on erittäin todennäköistä, ettei Iitti saa uuden Lahden valtuustoon mäntääkään valtuutettua. Kuntaliiton ylläpitämän virtuaalikunta.net -sivustolla todetaan kuntien itsehallinnosta mm. seuraavaa: "Kuntien itsehallinto perustellaan sillä, että paikallisista asioista tulisi päättää mahdollisimman lähellä kuntalaisia, joihin päätökset vaikuttavat. Tällöin kuntalaisilla on helpompi vaikuttaa heitä koskevaan päätöksentekoon. Palkallisessa päätöksenteossa pystytään myös huomioimaan kyseisen alueen erityispiirteet." Sopimuksen kohdan 2.2. strateginen perustavoite "Kunnan kehittäminen nuorten kaupungiksi" voidaan tulkita syrjiväksi/ yhdenvertaisuuslain ja hallintotain vastaiseksi/ eikä näin edistä merkittävän väestönosan luottamusta kuntaliitokseen. se Strategioilla ja arvoilla on keskeinen merkitys kuntalaisten sopeuttamisessa uuteen kuntaan. 5. Sopimuksessa (kohta 9.3) on vuodelle 2017 asetettu sekä yksi tarkka ei-sitova tavoitevero% 20/25 että sitova määräys:" veroja kerätään vähintään saman verran kuin kunnat keräsivät erillisinä v " Vuoden 2016 verokertymä ei ole vielä tiedossa, koska siihen vaikuttavat ukuisat muuttuvat tekijät ja näin ollen vastaavuus kahden em. luvun suhteen on vaikeast.t laskettavissa (vastaavuuden pitää siis olla olemassa). Jää epäselväksi/ mihin laskel * mun ^^e^o^-pe1u,st.uuja.mikä m^rkityson esim'koiraverolla ia kiinteistöveroprosenteilla, joilla kuitenkin on lakisääteinen yläraja. Kohdassa on myös määräys, etuuden kunnan ensimmäisestä talousarviosta päättää uuden kunnan valtuusto". Sopimuskohdassa ei ole otettu riittävästi huomioon lakisääteisiä määräaikoja ja muita aikataulullisia seikkoja, kuten milloin veroprosenteista ja talousarviosta on päätettävä, milloin valtuuston toimikausi alkaa milloin v verokertymä on tiedossa. ja 6. Julkisuudessa on painotettu sopimuksen olevan juridisesti sitova. Kuitenkin hallinto-oikeuden päätöksen mukaan yhdistymissopimuksessa sovittujen kuntien palvelurakennetta koskevien s""""telmien sitovuus ei ole luonteeltaan oikeudellista vaan poliittista; ja myös KRL:n 9..ssä säädetty sopimuksen sitovuus on luonteeltaan poliittista. KRL:n 54 :n l momentin muka erityinen valitusoikeus koskee vain ennen kyseisen kuntajaon voimaantuloa tehtyjä kun päätöksiä. Myöskään sopimuksen säästövelvoitteiden toteutumisesta ei ole konkreettisia takuita. Yhdistymisavustuksesta käytetään merkittävin osuus muuhun kuin elinvoimaisuuden ^a.nla.mjfeen'^a!kkt nostetaan; Kuntaliitoksen "veturin". Lahden/ investointitarpeet ovat lähivuosina ennätyksellisen suuret talous- ja henkilöstötyöryhmän loppuraportin mukaar. teatn.^is=^ 1',^! ^S^t!!^s!1fm.issopimukse"a parannettais"" "tin kunnan!^u^l^a.ta\myit.a..edell^yksiävarmemparminverrattunaslihen'ettali^ el,nvo,.a,suus Ja keh.ys vo.daan turvata.n,. Nsääntvvällä hyvällä yhteistyönä seutukunnan kuntien kanssa. Kausalassa inen nan ^ ^ / Marja Karhu Kuuksontie KAUSALA

14 Jtin nuorisovaltuuston kannanotto yhdistymissopimuksesta 1.9 IITiN KUNTA Heli Virtanen Asianro ^! {ö^6t. Ö0-f^/^ ^? Saapunut / /.^u L :05,20 ^ -/^T!^:Kirjaamo Utin nuorisovastuu.sto kokous Tiedoksi ^O^i ^?- ^ /Y ^ y'^ \^^\^^ /,20 -/20 Kannanolto kunnanhaliituksrlte koskien Salpausseiän kuntajäkoselvftyksen ylidistymissop'1'nuksen hyväksymistä / hyikäärnlslä lahden, Kä^kölcin, Hlinj^ HolEofan ni.iorisovaetuustot ovat olleet aktiivisesti mukana Saäpaiisselän kuntajakoselvityksen eri t /aisteissa. NuorisovaltuusLOjen edustajista koostuvo nuoiten Johtoryhmä on tavannut säännöllisesti Ja sen mandajima on alueen nuori.sovaituutettuja os.illistitnut seivityksen työ^'hm!en kokoukssisi. Niiorisovaitru^tot ovdt j^itäneet mycs yhteistapaamisla, joissa on puitu mahdciiison kuntanitoksef- hyviäja huonqjj puo!;a. Kokouksessaan Eitin nuoiisovaetuusto en päättänyt esittää kunnanhallitukseän, että tijmä hyika^ yhji?tymi sop;muksen seuraavin perustein; Palveluiden mahdollinen siirtyminen Lahden kgskustaan, Pdkn iittiiäisten perinteiden katoamisesta littynii<;enjci!keen. Pelko kunnallisen sektonn ytöpaikkojen vähe;ie;ni?e[itäja kuntalaisten ka/tr;-tävissä olevien paiveluiden yl^envcrtsistanslnen uudon kunnan makaan. (liikunapaikkamaksut, kulttuuripaiveiuiden huono;ieininon; seurakunnan yhteistyöt, kunndn sisäisten p3s\dijf(ikentölden muuttuminen 1'ltoksen myötä ( Iitin nuorisotoiinonja liti': seurakunrfäriyhtcstoimina)), Kannaiioi.t.o hyväksytty Iitin nuonsovaltuuston kokouksessa " fin nuorisovaltuuston puolesta, Carola Kupsu Itin nuorisovaituuston puheenjoht<j a (.arota, ku os ho t ma i',so.m QW^3SS2^

15 Iitin kunnanhaelitukselfe t E l ^ T ^ Asianro s ^ Vn i06.dl.66 /?n/j '.U' t Saapunut l.j.l /20Z^ /,20 Kymentakana ^4,90 _.^^^SZSZR. ^, A^. /o/- KANNANOTTO KUNTAUITOSSELViPfKSEEN Haluamme, että Iitti säilyy itsenäisenä. siliä toistaiseksi kuntaliitokselle ei ole riittäviä perusteita. Lisäksi oma asiansa on se, ettei sote-uudistuksen taloudellisia vaikutuksia kunnille tunneta. Iitti ei ole kriisikunta. Itsenäisenä jatkamisen edellytyksiä ei juuri ole selvitetty. Sen sijaan on varmaa, että liitoksen Jälkeen Iitti menettää kaikki vaikutusmahdollisuutensa omiin asioihinsa ja omaan kehitykseensä. Lahden talous on huonossa jämässä ja investoinfirästit suuret. Asukkaiden ja kunnan yhtenäisyyden Ja toimeliaisuuden kannalta itsenäisyyden säilyttäminen on tärkeää. Tällä hetkellä Iitti on yhtenäinen ja iittilaisten itsetunto kohdallaan. Sitä ei kannata vaarantaa, ^^sl^i^t^^t?..^at^^l^^k-?^min^o^_y^k^utl!.n^t s.e.on uhkakuva m^os tilissä. Pelkona on myös, että pnttaamattomuus ja apatia lisääntyvät, kun mahdollisuudet vaikuttamiseen vähenevät Yhtenäiselle kunnalle ominainen joustava ja olosuhteet huomioonottava asioiden hoito katoaa Ja asukasviihtyvyys heikkenee. Pelkkä talousennusteisiin tuijottaminen ei riitä, Kuntaliitoksen jälkeen eläisimme Lahden ja sen investointien ehdoilla. Mikä muuttuisi paremmaksi? Liitosselvitys on myös sivuuttanut liitoksen vaikutukset kolmannelle sektorille, littiläiset ansaitsevat vähintään hyvät perusteet kuntaliitokselte. Kymentakana ^ ^^- ^^^^^ ^%^ ^^m^ f- c. ^ C^ITL^S /J V^h-lt <- r /^^-)" "7?^^^y^ ^.a^ ^n /" ///^^f_^-^j u^j^ / ^ c^ ^ c, l h-<^^.t <^^&^</7Ö-^-^ 7L t^ii^ /L^-^^./^^ ^ ^,* t ^9 S5^.;^-f "4, << A; </; /f ( ^ ^ ^\ i^- M t^^o ^- «J*<zt^1^-/^Ä-.-->_ ^^t^^fc!f^/0 ^ ^) <^^^^^. r '^^ ^P P^-L.^.^^ ^HA^(^^

16 Iitin kylaasiain neuvottelukunta HIIN KUN l A Asianro Saapunut "^LÄ(L6^/^.-r._/_z_/2o^ PL32,20 _ Kausala Tiedoksi 5po'-f-~ S-^.^ ^. ^ ^ /3/ /,20. f/wsunt Iitin kunta Kirjaamo ASIA: Iitin kyläasiain neuvottelukunnan lausunto Lahden alueen erityisestä kuntajakoselvityksestä Iitin alueella ei ole syrjäytyviä maaseutualueita. Vireä kylätoiminta on Juurtunut vahvoihin kyliin, jotka sijaitsevat maantieteellisesti kattavasti Iitin alueella. Tärkeät kulkuväylät: VT 12, rautatie/ tie 363 Jaala-Heinola/ kulkevat poikittaissuunnassa Iitin läpi/ sekä VT6 sivuaa Iittiä etelässä. Kulkuyhteyksien puolesta syrjäytyviä alueita ei muodostu. Kuntajakoselvityksessä mainitaan erityisesti VT12:n parantaminen välillä Lahti-KouvolaJoka vaikuttaa Kausalan Ja Nastolan osakeskusten välillä tapahtuvaan liikenteeseen. On tärkeää/ että Lahden kaupunkikeskuksen sekä Kausalanja Nastolan osakeskusten välillä on kunnollinen maantieyhteys. Lahden matkakeskuksen valmistuttua, muodostuu hyvä palvelupiste pääkaupunkiseudulle suuntautuvaan liikenteeseen. Rataosan Lappila-Kausala peruskorjaus antaa mahdollisuuden lisääntyvään paikallisjunaliikenteen käyttöön. Kuntajakoselvityksessä mainitaan useassa kohdassa maaseudun elinvoimaisuuden turvaaminen ja perustuotantoon, (maa-ja metsätalouteen), tukeutuvien elinkeinojen kehittäminen. Lahdessa sijaitsee Suomen Metsäkeskuksen pääkonttori Ja alueella toimiva Päijat-Hämeen mhy. on maan suurin ja tunnusluvuiltaan paras. Lisäksi lähiruoka ja pienpanimotoiminta on Lahden seudulla vakiinnuttanut asemansa. Maaseudun elinvoimaisuuden turvaamisesta kuntajakoselvityksessä mainitaan maaseudun taajamiin Järjestettävät tarvittavat lähipalvelut. Todetaan, että maaseudun elinkeinojen turvaaminen edellyttää joustavaa viranomaispolitiikkaa ja sallivaa rakennusjärjestystä. Todetaan/ että loma-asumiseen sopivia alueita tulee kaavoittaa aktiivisesti. Iitin kannalta nämä selvityksen sisältävät kohdat ovat positiivisia ajatellen ympärivuotista kakkosasumista maaseutukylissä. Kuntajakoselvitys on ottanut huomioon myös lähidemokratian toteuttamisen aluejohtokunnilla Ja monipuolisilla osallistumis-ja vaikuttamisjärjestelmlllä koko kunnan alueella. Aluejohtokunnat koordinoivat maaseutualueiden palvelujen kehittymistä ja monimuotoista kansalaistoimintaa. Aluejohtokunnilla olisi myös budjettivaltaa ja päätäntävaltaa. Iitin kyläasiain neuvottelukunta pitää Salpauskuntajakoselvitystä Iitin maaseudun/ kylien ja maaseutuelinkeinojen osatta positiiviseen kehitykseen ohjaavana ja katsoo, että selvitys tukee maaseudun asuttuna^py^ymist^. fa^^ rf 'ec-i^l^^ Jarm6Tähtinen Iitin kyläasiain neuvottelukunta pj. ^-^^. Riitta Alestalo Iitin kyläasiain neuvottelukunta siht.

Kuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina

Kuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina Kuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina Matti Muukkonen HTL, YTM, kunnanjohtaja 14.12.2012 Kuntajaon oikeudellinen perusta Suomen perustuslaki (731/1999) 121.1 : Suomi jakautuu kuntiin, joiden

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Ohjausryhmä 170914 1 2 Kuntainfoista Osallistujia yhteensä noin 370 henkilöä vajaa puolet valtuutettuja Imatralla muita enemmän viranhaltijoita 20 henkilön lukioluokka

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Toteuttamistapa ja ajankohta Nykyiset kunnat lakkautetaan 31.12.2012 Uusi Kunta perustetaan 1.1.2013 Yhdistymissopimus voimassa 2015 loppuun

Lisätiedot

Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen. Kunnanhallitus

Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen. Kunnanhallitus Kunnanhallitus 148 10.06.2013 Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen 31/00.01.00/2013 Kunnanhallitus 148 Kunnanhallitus 20.05.2013

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kuntauudistus ja Kittilä Kuntalaisinfo 22.10.2013 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kaikki mitä olet halunnut kysyä! Mikä on kuntauudistus ja mihin sitä tarvitaan? Miksi Kittilän kunta on mukana kuntauudistuksessa?

Lisätiedot

HE 18/2011 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta

HE 18/2011 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta HE 18/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan kuntajakolakiin lisättäväksi säännökset yhdistyvän kunnan toimivallasta tilanteessa, jossa ennen

Lisätiedot

Porin seudun kuntajako-selvitys

Porin seudun kuntajako-selvitys Porin seudun kuntajako-selvitys Pomarkku Alustavan suunnitelma yhdistymissopimusneuvotteluvaiheen prosessista, toteuttamisesta ja aikataulusta Pori Ulvila Luvia Nakkila Lavia 13.10.2014 Kehitysjohtaja

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja 11.6.2015 VM/1497/00.01.01.00/2013 Suvi Savolainen ESITYS KUNTAJAON MUUTTAMISESTA VIHDIN KUNNAN JA ESPOON KAUPUN- GIN VÄLILLÄ Esitys Esityksen perustelut

Lisätiedot

Työvaliokunnan kokous

Työvaliokunnan kokous Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työvaliokunnan kokous 15.9.2014 Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia Kokemäki Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi MML, 2012

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Päijät Hämeen kuntajakoselvitys ajankohtaiskatsaus

Päijät Hämeen kuntajakoselvitys ajankohtaiskatsaus Päijät Hämeen kuntajakoselvitys ajankohtaiskatsaus 2.12.2009 Henkilöstöryhmä Jaana Simola UusiKunta sihteeristö Kuhmoinen Hartola Sysmä Padasjoki Asikkala Heinola Hämeenkoski Hollola Lahti Nastola Kärkölä

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta

Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta Kunnanhallitus 84 18.02.2013 Kunnanvaltuusto 29 28.02.2013 Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 100/00.04.01/2013 Kunnanhallitus 18.02.2013 84 Valmistelija: kunnanjohtaja Simo Mäkinen

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO

LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO Kuntajakoselvitys 13.11.2006-30.6.2007 Paikallinen asiantuntijaorganisaatio koostui yli 300 henkilöstä, kokoontumisia yli 50 228 valtuutettua 78 kunnanhallitusten jäsentä

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän

Kuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän Kuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän avulla Eero Vaissi Maisema-seminaari 6.2.2013 Lausunnolla olevasta laista Rakennelakiluonnos lähetettiin kuntiin lausunnolle 22.11.2012 ja lausuntoaika päättyy

Lisätiedot

Kuntarakenneselvityksistä

Kuntarakenneselvityksistä Kuntarakenneselvityksistä Aija Tuimala, Johtaja, FCG Konsultointi 4.12.2013 Page 1 NEUVOTTELUT HALUKKAIDEN KANSSA VARSINAISESTA SOPIMUKSESTA 4.12.2013 Page 2 Usein selvityksissä tarkasteltuja näkökulmia

Lisätiedot

Selvitysprosessissa otettava huomioon

Selvitysprosessissa otettava huomioon Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Kuntajakoselvityksen toteutus Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen Karhukuntaneuvosto 17.6.2013 17.6.2013 Page 1 Selvitysprosessissa otettava huomioon Avoin

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro - Ajatuksia arvioinnista. Tutkimuspäällikkö Sari Alm Lahden kaupunki

Kommenttipuheenvuoro - Ajatuksia arvioinnista. Tutkimuspäällikkö Sari Alm Lahden kaupunki Kommenttipuheenvuoro - Ajatuksia arvioinnista Tutkimuspäällikkö Sari Alm Lahden kaupunki Selvityshistoriaa Lahden alueella 1/2 Lahden seudun kuntarakennetunnustelut 12/2007-6/2008 Hartola, Hollola, Hämeenkoski,

Lisätiedot

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA Kunnanhallitus 228 28.10.2013 KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA KHALL 228 Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, 79700

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita

Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita 11.12.2014 Sisällysluettelo 1. Vapaaehtoinen kuntayhteistyö kehitystiensä päässä 2. Valtion paine kuntaliitoksiin tarpeen, jos liitoksia halutaan saada aikaan

Lisätiedot

RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016

RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016 RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016 Sisällys 1 Sopimuksen tarkoitus... 3 1.1 Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo... 3 1.2 Yhdistymisen toteuttaminen

Lisätiedot

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Joensuun selvitysalueen yhteistarkastelu Ennustettu väestökehitys 2012-2030: +5,4% Koko väestö 110 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

KÖYLIÖN JA SÄKYLÄN KUNTIEN YHDISTYMISSOPIMUS

KÖYLIÖN JA SÄKYLÄN KUNTIEN YHDISTYMISSOPIMUS 1 Köyliön kunnanvaltuusto 20.4.2015 Säkylän kunnanvaltuusto 20.4.2015 (Lopullinen) KÖYLIÖN JA SÄKYLÄN KUNTIEN YHDISTYMISSOPIMUS 1. SOPIMUSTAUSTA Kuntarakennelain 2 :ssä todetaan kuntajaon kehittämisen

Lisätiedot

Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla

Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 134/00.04.00/2012 360 Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Tiivistelmä 1.7.2013 voimaan tullut kuntarakennelaki edellyttää

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talousvastaavien työ, tilannekatsaus Yhdistymisavustuksen käyttö Työryhmätyöskentely: hyödyt ja haitat + yhdistymisavustus + muut linjaukset Talousvastaavien työ

Lisätiedot

Kriisikunnan pakkoliitoksen erityispiirteet. Markku Mölläri Kuntajakoselvittäjä Arviointimenettelyt

Kriisikunnan pakkoliitoksen erityispiirteet. Markku Mölläri Kuntajakoselvittäjä Arviointimenettelyt Kriisikunnan pakkoliitoksen erityispiirteet Markku Mölläri Kuntajakoselvittäjä Arviointimenettelyt Arvioinnista selvityksen kautta pakkoliitokseen Vos-laki 63 a : Jos kunnan rahoituksen riittävyyttä tai

Lisätiedot

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa 1 KAUHAJOEN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,

Lisätiedot

KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh

KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh Kaupunginhallitus 407 06.10.2014 Kaupunginhallitus 502 24.11.2014 Etelä-Karjalan erityinen kuntajakoselvitys 1034/00.04.00/2013 KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh. 040

Lisätiedot

Lahden alueen erityinen kuntajakoselvitys, kuntajakoselvittäjien ehdotus ja yhdistymissopimus

Lahden alueen erityinen kuntajakoselvitys, kuntajakoselvittäjien ehdotus ja yhdistymissopimus Kunnanhallitus 217 22.09.2014 Lahden alueen erityinen kuntajakoselvitys, kuntajakoselvittäjien ehdotus ja yhdistymissopimus 293/00.01.00/2013 Kunnanhallitus 217 Selvitystyön perusteista ja organisoinnista:

Lisätiedot

Asianro 134/ / Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla

Asianro 134/ / Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 134/00.04.00/2012 127 Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Tiivistelmä 1.7.2013 voimaan tullut kuntarakennelaki edellyttää

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

Demokratiatyöryhmä 4.4.2014 klo 14-16 Päijät-Hämeen liitto

Demokratiatyöryhmä 4.4.2014 klo 14-16 Päijät-Hämeen liitto Demokratiatyöryhmä 4.4.2014 klo 14-16 Päijät-Hämeen liitto Työryhmän työskentely jäljellä olevissa kokouksissa 1) Työryhmä muodostaa 1 tai 2 lähidemokratian toteuttamisen mallia, ehdotuksen hyödynnettäviksi

Lisätiedot

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista Valtuusto 4 10.02.2014 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/00.04.01/2013 KH 239 Kunnanhallitus 18.6.2013 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa

Lisätiedot

Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen

Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä 11.4.2017 klo 18.00 Kunnanjohtaja Pekka Määttänen Kuntastrategia on kunnan toiminnan punainen lanka, tie kohti haluttua tulevaisuutta Uuden kuntalain

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh

KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh Kaupunginhallitus 407 06.10.2014 Kaupunginhallitus 502 24.11.2014 Kaupunginvaltuusto 109 08.12.2014 Etelä-Karjalan erityinen kuntajakoselvitys 1034/00.04.00/2013 KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

VIII/09 IX/09 X/09 XI/09 XII/09 I/10 II/10 III/10 IV/10 V/10. 2. 3. Kjs:n esitys to 18.2.

VIII/09 IX/09 X/09 XI/09 XII/09 I/10 II/10 III/10 IV/10 V/10. 2. 3. Kjs:n esitys to 18.2. n seudun kuntien erityisen kuntajakoselvityksen aikataululuonnos VIII/09 IX/09 X/09 XI/09 XII/09 I/10 II/10 III/10 IV/10 V/10 VI/10 Selvitys käynnistetään 2. 3. Kjs:n esitys to 18.2. Kuntalaisten alkukuuleminen

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ (malli) Hyväksytty Keskustan kunnallisasiain neuvottelukunnassa 18.4.2012 ja vahvistettu puoluehallituksessa 27.4.2012 Valtuustoryhmän tarkoitus 1 kunnan / kaupungin

Lisätiedot

Ero

Ero 1980 1990 2000 2012 Ero % Jsuu 64969 67363 71013 74168 10199 15,9 Klahti 8351 10450 11517 14245 5894 70,6 Liperi 10737 11500 11479 12397 1660 15,5 Okum 10312 9307 8155 7343 2969 28,8 Pjärvi 6167 5411 5411

Lisätiedot

Hallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto

Hallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto Kunnanhallitus 10 18.01.2016 Kunnanvaltuusto 1 26.01.2016 Hallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto 557/05.00.00/2015 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 KUNTAJAKOSELVITYKSEN YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 Seuraavat yleisötilaisuudet 14.11. klo 18.00 ja 18.12. klo 18.00 Seuraa ja anna palautetta www.jyvaskylanseutu.fi/kuntajako Materiaalia lisätään koko ajan

Lisätiedot

MENETTELYOHJEET VALTUUSTOJEN HYVÄKSYMIEN HENKILÖSTÖKRITEERIEN TÄYTÄÄNTÖÖNPANOA JA SOVELTAMISTA KOSKIEN

MENETTELYOHJEET VALTUUSTOJEN HYVÄKSYMIEN HENKILÖSTÖKRITEERIEN TÄYTÄÄNTÖÖNPANOA JA SOVELTAMISTA KOSKIEN LIITE 3 MENETTELYOHJEET VALTUUSTOJEN HYVÄKSYMIEN HENKILÖSTÖKRITEERIEN TÄYTÄÄNTÖÖNPANOA JA SOVELTAMISTA KOSKIEN HENKILÖSTÖKRITEERI 1, TÄYTÄNTÖÖNPANO 1. vaihe, otetaan käyttöön (johto- ja ohjausryhmän päätöksiin

Lisätiedot

Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Antti Jämsén I Miehikkälän kunta I www.miehikkala.fi

Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Antti Jämsén I Miehikkälän kunta I www.miehikkala.fi Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Miehikkälän vauhtipyörä Lähiruoka Vihreä logistiikkaalue Salpalinja 1. Kesäkylä 2. Savan alue 3. Laheksenniitty 4. Lapjärvi Toimivat

Lisätiedot

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kataisen hallituksen ohjelma Työssäkäyntialueiden perusteella suurkunnat, jotka kykenevät

Lisätiedot

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jyväskylän seutujen kuntien tilaisuus 12.8.2014 Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Onnistunut kuntarakennemuutos

Onnistunut kuntarakennemuutos Onnistunut kuntarakennemuutos Aija Tuimala, FCG Konsultointi 250814 Varkaus 8.9.2014 Page 1 8.9.2014 Page 2 Kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja muuttamisen edellytykset Kuntarakennelaki 2 Kuntajaon kehittämisen

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto 1 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto Valmistelutyöryhmät ja ryhmien puheenjohtajat KANSALAISVAIKUTTAMINEN JA DEMOKRATIA TOIMINTAKYKY JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS VARHAISKASVATUS,

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Kokoustiedot Aika: 10.4.2014 klo 10.00 13.23 Paikka: Kuntatalo Kommunernas hus Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013 Säätytalo Ylijohtaja Päivi Laajala Saadut lausunnot kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntoaika päättyi

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista

6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista Valtuusto 6 06.10.2014 6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista 63/00.04.01/2013 KH 243 Kunnanhallitus 23.9.2014 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas, mikael.grannas(at)sipoo.fi

Lisätiedot

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe 1 rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh LOVIISAN JA LAPINJÄRVEN YHDISTYMISSELVITYS jklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklö

Lisätiedot

UusiKunta. Uusi kunta Päijät-Hämeeseen. Tietopaketti joka kotiin HARTOLA PADASJOKI ASIKKALA HEINOLA HÄMEENKOSKI NASTOLA HOLLOLA LAHTI KÄRKÖLÄ

UusiKunta. Uusi kunta Päijät-Hämeeseen. Tietopaketti joka kotiin HARTOLA PADASJOKI ASIKKALA HEINOLA HÄMEENKOSKI NASTOLA HOLLOLA LAHTI KÄRKÖLÄ Uusi kunta Päijät-Hämeeseen HARTOLA PADASJOKI ASIKKALA HEINOLA HÄMEENKOSKI NASTOLA KÄRKÖLÄ HOLLOLA LAHTI P ä i j ä t - H ä m e e n k u n t a j a k o s e l v i t y s Tietopaketti joka kotiin Miksi uusi

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä

Palveluverkkotyöryhmä Palveluverkkotyöryhmä Aika: Keskiviikko 2.4.2014 klo 14.30 16.37 Paikka: Päijät-Hämeen liitto, Hämeenkatu 9 A, 2. krs. kokoustila Vellamo Läsnä: Raila Lindholm, Kärkölä, puheenjohtaja Jaana Simola, Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki

Lisätiedot

YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS. Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava

YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS. Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS ASKOLA, LAPINJÄRVI, LOVIISA, MYRSKYLÄ, PORVOO JA SIPOO Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava 1.

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2013 1 Kokoustiedot Aika Torstai 2.5.2013 klo 13.30 14.41 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTASTRATEGIA Hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.x.2013

SULKAVAN KUNTASTRATEGIA Hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.x.2013 SULKAVAN KUNTASTRATEGIA 2020 Hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.x.2013 1 Sulkavan missio Sulkavan missio on edistää asukkaidensa hyvinvointia. 2 Sulkavan visio 2020 Sulkava, Saimaan soutupitäjä - asumiseen

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUIDEN TOIMIKUNNAN 1. KOKOUS. 9.2.2010 Lahti. nykytila, tavoitteet, palveluiden kuvaus

SIVISTYSPALVELUIDEN TOIMIKUNNAN 1. KOKOUS. 9.2.2010 Lahti. nykytila, tavoitteet, palveluiden kuvaus SIVISTYSPALVELUIDEN TOIMIKUNNAN 1. KOKOUS 9.2.2010 Lahti Selvittäjän toiveet toimikunnalle: A. Tiivis informaatio: nykytila, tavoitteet, palveluiden kuvaus B. Rajaus muihin toimikuntiin C. Aikataulu: Mitä

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Asiantuntijan rooli ja tausta Yritysneuvoja: monipuoliset tehtävät

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

KUNNANJOHTAJAN JOHTAJASOPIMUS

KUNNANJOHTAJAN JOHTAJASOPIMUS KUNNANJOHTAJAN JOHTAJASOPIMUS Kontiolahden kunta ja kunnanjohtaja Jere Penttilä sopivat tällä johtajasopimuksella kunnanjohtajan tehtävistä, työn edellytyksistä, menettelytavoista ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA Loviisan kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Lapinjärven kunnanvaltuusto xx.xx.2014 xx 2

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/859/ /2015 Anu Hernesmaa

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/859/ /2015 Anu Hernesmaa VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 11.6.2015 VM/859/00.01.01.00/2015 Anu Hernesmaa SÄKYLÄN JA KÖYLIÖN KUNTIEN YHDISTYMINEN Yhdistymisesityksen vireillepanosta ja valmistelusta,

Lisätiedot

ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta

ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta 8.10.2014 ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta Aija Tuimala FCG Konsultointi 14.10.2014 Page 1 14.10.2014 Page 2 Selvitys Etelä-Karjalan kuntarakenteesta Valtuustojen yhteisseminaari Kuntien

Lisätiedot

VÖYRIN KUNTA. Palkkiosääntö

VÖYRIN KUNTA. Palkkiosääntö VÖYRIN KUNTA Palkkiosääntö Hyväksytty kunnanvaltuustossa 4.10.2012, 58 Astuu voimaan 1.1.2013 VÖYRIN KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 2 1 SOVELTAMISALA Kunnan luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

KUNTAJAON MUUTOKSET JA VUODEN 2012 KUNNALLISVAALIT

KUNTAJAON MUUTOKSET JA VUODEN 2012 KUNNALLISVAALIT Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen MUISTIO 26.3.2012 OM 14/51/2012 KUNTAJAON MUUTOKSET JA VUODEN 2012 KUNNALLISVAALIT 1. YLEISTÄ Kuntajakolain (1698/2009) 3 :n mukaisesti kuntajaon muuttamisella tarkoitetaan:

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma

Maakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma Maakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma 20.6.2016 Pentti Malinen Tuleva kolmitasoinen hallinto Vuoden 2019 alussa aloittavien maakuntien tehtävien perustana on työnjako kunnan, maakunnan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan. kuntajakoselvityksen eteneminen

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan. kuntajakoselvityksen eteneminen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvityksen eteneminen Henkilöstöryhmien info kuntajakoselvityksen etenemisestä 5.12.2007 klo 13-15 Jyväskylän kaupungintalo Kuntajakoselvittäjä Jyväskylän

Lisätiedot

@Jari_Parkkonen #PHliitto. Päijät-Hämeen liitto

@Jari_Parkkonen #PHliitto. Päijät-Hämeen liitto @Jari_Parkkonen #PHliitto MAAKUNNAT ITSEHALLINTOALUEIDEN PURISTUKSESSA VAI TOISINPÄIN? Päijät-Häme osana suurmetropolia, sen rajalla vai ulkopuolella? Jari Parkkonen, maakuntajohtaja, Ossi Savolainen,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 71. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 71. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 10.03.2014 Sivu 1 / 1 4085/00.01.00/2013 71 Lausunnon antaminen Vantaan kaupungille vantaalaisen Hämeenkylän Omakotiyhdistys r.y:n esitykseen osittaisesta kuntaliitoksesta (Kv-asia) Valmistelijat

Lisätiedot

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, 14.1.2014 Toivakan koulukeskus, Toivakka

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, 14.1.2014 Toivakan koulukeskus, Toivakka Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, 14.1.2014 Toivakan koulukeskus, Toivakka Esityksen sisältö 1. Kuntarakenteen uudistaminen 2. Kuntien tehtävien vähentäminen

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta kuntalain muuttamisesta, lausuntopyyntö , VM057:00/2016

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta kuntalain muuttamisesta, lausuntopyyntö , VM057:00/2016 1 VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE ASIA Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta kuntalain muuttamisesta, lausuntopyyntö 8.6.2016, VM057:00/2016 LAUSUNNON ANTAJA Tampereen kaupunginhallitus PL 487 33101 Tampere

Lisätiedot