,20.' Saapunut ^Ij^S, Iitin kunnanhallitus / Kannanotto Salpausselän kuntajakoselvitykseen Iitin kuntalaisena.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ",20.' Saapunut ^Ij^S, Iitin kunnanhallitus / Kannanotto Salpausselän kuntajakoselvitykseen Iitin kuntalaisena."

Transkriptio

1 s \ IITIN KUNTA Asianro^?/_^< 6ö /J,20.' Saapunut ^Ij^S, Iitin kunnanhallitus / /,-"?n s KAUSALA Tiedoksi Kannanotto Salpausselän kuntajakoselvitykseen Iitin kuntalaisena. /.,20...^ Lahden alueen erityinen kuntajakoselvitys on valmistunut selvitysmiesten mallinnuksen mukaisena ja allekirjoittamana. Taustalla on Kataisen hallituksen» ennennäkemättömät toimintatavat kuntalain valmistelussa. Perustuslain mukainen parlamentaarinen lainvalmistelu romutettiin. Oppositioryhmätja ministeriöiden väki joutui kuunteluoppilaan rooliin. Kuntarakennelakijasoteuudistus niputettiin yhteen ja lähes kolme vuotta hallitus käytti toimintakykynsä lain valmisteluun. Pääministeri Katainen kertoi Talouselämä lehdessä 3/2012 "Kuntia on satakunta kun hallitus lopettaa".käytännössä tänä tarkoitti lakia noin 200 kunnan pakkoliitoksesta ja lopettamisesta lihoiksi. Kataisen hallituksen epärealistinen ohjelma ja perustuslaillista demokratiaa halveksiva toimintatapa halvaannutti hallituksen toiminnan kesken vaalikauden. Perustuslaki-/ ja toimiala-asiantuntijoiden mielipiteet sivuutettiin ylimielisesti (oikeuskanslerin kannanotto kolme kertaa). Lopullisen tyrmäyksen metropoli/ isäntäkunta hankkeet saivat kuntien lausunnoista keväällä Palattiin Jälleen ministerien ja toimikuntien vaihdon jälkeen lähtöruutuun. Hallitus-Ja media ei ole kertonut mitkä kunnat kevään lausunnoissa suostuivat isäntäkunniksi. Hallitus joutui umpikujatilanteessa hyväksymään oppositiopuolueet sotelain parlamentaariseen valmisteluun. Kuntien pakkoliitos poistettiin lakivalmistelusta. Hallituksen toiminta kyky on saanut murskaavaa arvostelua tehtäviensä hoidon osalta. VM: n ylijohtaja Jukka Pekkarinen kevät 2014 TV1:" Kataisen hallitusohjelma luotiin ylioptimististentuulentupien varaan". Kuntarahoituksen asiantuntijat ovat

2 ^ ^ julkisuudessa todenneet että pahimmat talousongelmatovat asukkaiden kunnilla. Pienet kunnat ovat pystyneet ylläpitämään paremmin vakaata taloutta joitakin poikkeuksia lukuunottamatta. Tämä arvio tulee esille myöskin tässä Lahden alueen erityisessä kuntajakoselvityksessä. Kuntaselvittäjien toimenpide esitykset hankkeen jatko käsittelystä ovat apsurdeja sekä sisällön ja aikataulun osalta. Iitin kunta joka vakaalla-ja pitkäjänteisellä toiminnalla on kehitänyt kunnan palvelutoimintoja monipuolisesti ja tehokkaasti luottaa itsenäiseen tulevaisuuteen. Tämän kirjeen loppuosassa on erittelyjä Iitin talouden perustan vahvuuksista. Iitin sijainti Lahden ja Kouvolan alueen ulkokehällä edellyttää Iitin kunnan toiminnan jatkamista itsenäisenä kuntana. itin kunnan palvelut on määrätietoisesti sopeutettu ajallaan. Sosiaali - ja terveystoimet on ulkoistettu Päijät-Hämeenterveysyhtymään. Kunnan palveuksessa oli viime vuoden lopussa 180 vakinaista henkilöä Ja 36 määräaikaista. Onnekasta Iitin kunnan kannatta on ollut että luottamushenkilöiksi on saatu vastuutlisesti asioihin paneutuvia/yhteistyökykyisiä henkilöitä riittävästi. Saman voi todeta johtavien viranhaltioiden osalta. Nykyinen lautakuntarakenne muodostaa noin 100 luottamushenkilön ryhmänjoka ajan valtimolla seuraa ja päätöksillään aktiivisesti kehittää kunnan elämää ja toimintoja. Esitetty kuntaliitos lopettaisi tämän joukon tehtävät. Päätöksenteko siirtyisi Lahden kaupunkiin ja haja-asutusalueen palvelut tehokkuuden ja säästöjen nimissä katoavat. Selvitys tuo esille tietoja kuntien toiminta-, taloushistorian erilaisuudesta ja hypoteettisia olettamia liitoksen seurauksista. Tiedot perustuvat 2012 lukuihin / vaikka 2013 tilinpäätökset olisi olleet käytettävissä. Työryhmissä mukana olleiden arviota ja kannaottoa hankkeen sisällöstä ei ole

3 ^ ^ pöytäkirjana hankesuunnitelmassa liitteenä. Kuitenkin perustellut eriävät mielipiteet on liitteenä. Talous-, ja henkilöstö toimikunnan varapuheenjohtajan sekä kahden muun toimikunnan jäsenen osalta. Varapuheenjohtaja Hannu Siljander esittää että loppuraportti sisältää "epärealistisia johtopäätöksiä ja olettamuksia saavutettavista säästöistä ja väestön kasvusta ja sen johdosta saatavista lisätuloista selvitysalueen kuudelle kunnalle." Kikkaffu Aquan putkisto myynnillä on varojen siirtoa taskusta toiseen ja kansalaisilla maksattamista kahteen kertaan. Siirtyisikö mahdollisessa Iitin kuntaliitoksessa Kausalan Lämpö OY Aquan verkkoyhtiön laskutuksen piiriin? Eriäviin mielipiteisiin sisältyy ilmoitus että henkilöt tulevat äänestämään kuntansa itsenäisenä jatkamisen puolesta ja vastustavat liitosta. Omituista: Nettiaineistossa olevien eriävien mielipiteiden esittely on vaiettu kuntatilaisuuksissa Ja mediassa. Taustalla on myös Osmo Soininvaaran tekemä laaja vapaaehtoisuuteen perustuva kuntajako selvitys Joka ei johtanut jatkotoimiin. Tämä herättää kysymyksen mitkä tekijät aiheuttavat Lahden kaupungin ja ympäryskuntien välille tämän asetelman. Osavastaus löytyy toimintakulttuurinja taloudenhoidon erilaisuudesta. Olen käyttänyt lisälähteenä seuraavassa tilinpäätöstietoja Lahden ja Iitin osalta vuodelta Kauppalehti ja litinseutu Liitteenä on myöskin maamittauslaitoksen pinta-alatiedot selvityksessä mukanaolevista kunnista Talousvertailussa kuntien velkataso pysähdyttää. Lahden kaupungin konsernitaseen korohisetvelatofivat miljoonaa euroa = 7956 /as. Iitin konsernitaseen velkamäärä oli 3435 /as. Lahden velkamaärä kasvoi vuonna

4 ^ miljoonaa/konsernin tappio oli 2013 lähes 30 miljoonaa. Nettovarallisuus laski % summaan 5502 /as. Vuosille ollaan Lahdessa toteuttamassa noin 200 miljoonan investoinnit jolloin miljardin lainamäärä ylittyy. Kauppalehti pitää Lahden oman pääoman ja velan suhdetta huolestuttavana. Toinen merkittävä ero Lahden kaupungin ja muiden seudun kuntien välillä on työttömyys prosentti/ joka Lahdessa on 17.4%. Noin 5% korkeampi kun seudun kunnissa ja Iitissä. Tämä herättää taas kysymyksiä Lahden kunnallispolitiikan ongelmista. Wikipedian Lahden sivulla kerrotaan että Lahdessa on 1990 luvulta lähtien aktiiviset kansalaisliikkeet vaikuttaneet valtuustotoimintaan puolueiden hajoamiseen asti. Mikä merkitys tällä on kaupungin taloustilanteeseen ja työttömyysprosenttiin sekä yrittäjäsuhteisiin? Onymmärretävääettä pidättyvämpää javakaampaa kuntataloutta harjottavia naapuri kuntia ei kiinnosta lähteä blankovaltakirjalla Lahden velanmaksuun kun samalla oma kuntaidentiteetti ja yhteisöllisyys haudattaisi historian hämärään. littiläisenä joutuu toteamaan että kuntaliitos Lähteen ei toisi mitään lisäarvoa tänne Lahden Kausalaan. Iitti nimihän poistuisi virallisena nimenä käytöstä. Listaan tähän Itsenäisen Iitin kunnan toiminnan vahvuuksia jotka on rakennettu Iitin kunnatlishallinnon 140 vuotisen toiminnan aikana yhteistyöllä.. -Iitin kunnan toimintaa on leimannut yhteisvastuullinen vakaa talous ja palvelujen tuottaminen. Varovaisuus uusien toimintojen käynnistämiseen on Iitin kuntapolitiikassa ollut merkillepantava. - Kunnan palvelujen taso / laatuja hinta/ suhteessa veroäyrin hintaan kestää vertailun myös jatkossa. -Kunnan sosiaali ja terveystoimi hoidetaan PäijätHämeen sosiaali -ja tervey-

5 ^ denhuo((on kuntayhtymän toimesta. -Kunnan palveluhenkilöstön määrä : Vakinaiset 180 määräaikaiset 36 yhteensä 216 -Iitin kunnan työpaikkojen omavaraisuus noin 80%. -Yrittäijien Järjestön mukaan Iitti on ollut vuosia seudun yrittäjämyönteisin kunta. -Kunnan ja yrittäjän vuorovaikutus toimivaa. Yhteiset mainoskampanjat esim. -Iitin työttömyysaste 12.6% -Iitin nettolainakanta TP 2013 /as Iitin nettolainakanta TP2013 milj./ Iitin yhteisövero (kuntaselvitys 1.43 ) Teollisuus/2 vesivoimalaftosta. -Kesäasuntoja Iitin kunnassa Iitin kunnan omistuksessa hoidettua talousmetsää noin 2000 hehtaaria. -Iitin pinta-ala: maata 590 km2 ja vesialuetta 97km2 / yhteensä 687 km2. -Lahden kaupungin pinta-ala: maata 135 km2ja vesialuetta 20km2/ yht. 154km2. -Iitissä peltoa noin hehtaaria ja hoidettua talousmetsää noin ha -Vanhusten palvelukeskus käynnistyi 1990 luvun alussa/ Ehtookotija vanhustenhuolto yhdistyksen suuri asuntokanta jo tätä ennen. - yli 75 vuotiaiden hoitomenot Iitissä alhainen /v. ( Palveluasuminen on ollut käytössä yli 30vuotta.) - Eläkeläiset ovat kunnan voimavara; veronmaksajina/ lähimmäisten avustajina, -Kunnan vuokra-asuntoja lähes 400 kpl. -Liikunta ja urheifuharrastustilat ajanmukaiset. -Kouluverkko ja tilat ajanmukaisessa kunnossa -Ajanmukaiset ja toimivat peruskoulu ja lukio

6 » -Päiväkodit/ päivähoito kunnossa -Kansalaisopiston kattavat kurssit. -Kaavoitus ja tonttitarjonta kunnossa. -Toimiva tekninen palvelu. -Iitin terveyskeskus on perusteellisesti uusittu. -Vanhusten hoito-ja palvelutalo toteutumassa. -Ravilinnan peruskorjaus valmistumassa. KUNTALIITOKSEN MUUTOKSET IITIN KUNNAN TOIMINTOIHIN, Iitin kunta itsenäisenä päätös-ja hallintoyksikkönä loppuu kaikilta osin/ poistuu historian hämärään. Iitti nimi poistuu aktiivikäytöstä samoin tienvarsi Iitti nimikilvetkilvet Iitin kunnan noin 100 luottamustoimessa olevan hekilön yhteisöllinen toiminta organisatiot loppuvat. Käytännössä toiminta siirtyy viranjatoimenhaltioilleja sähköisiksi etätominnoiksi. Lahden Kausalan osa-alueen päätöksen teko toiminnot siirtyvät Lahden kaupunkiin. Esitetty kuntalii_tos_ei tuo_mitaan_lisaarvpahttii_n Jos verrataan itsenäisen Iitin toimintaan. Uusi kunta tulea vjldenm_uka!stamaanj<yntalaisten palvelutasot ia hinnat. Iitin osalta se merkitsee lei_kka_uks[a koska Iitin nykytilanne on keskiarvon vlapuplella. ljtti_on_pinta-ajaltaan ryhmän suurin kunta (31.36%), Yhteisö verotuotto on 1.43 /as.veroprosentin korotusvaraselyity_kse_n mukaan ryhmän korkein Iitillä on hyvät edellytykset toimia itsenäisenä kuntana. Toimintoja on karsittu ia sopeutettu ajallaan. Kunnalla on hyvä henkilöstö palvelemassa; Työpaikkaomavaraisuus on hyvä ia yritykset laadukkaita. Siitä vaan eteenpäin.

7 Päätösesitys: Iitin kunta jatkaa toimintaa itsenäisenä kuntana ja ilmoittaa ettei se osallistu esitettyyn kuntaliitokseen. ^4 -^ / /L ^. t. <^sj^^ Into Nummila Iitti A///<ö/^^r7^ ^ ^'^'7& ^>^^

8 Pinta-alat Lahden alueen kuntaryhmä Maanmittauslaitos. Kunta. Maapinta-ala Vesipinta-ala Yhteensä Koko pinta-alasta km2 km2 km2 % Kärkölä 256/47 2/84 259/31 11/83 Hämeenkoski 187/73 7/ /93 Hollola 463/16 68/68 531/84 24/27 Nastola 324/18 36/68 362/ Lahti 135/05 19/53 154/58 7/05 Iitti 589/80 97/28 687/08 31,36 Yhteensä 1956/39 232, /29 100/00

9 ERIÄVÄ MJEUPIDE En voi hyväksyä talous-ja henkilöstötyör/hmän loppuraportin suosituksia Hollolan kunnan tulevaisuuden kannalta sen parhaaksi, koska talous-ja henkiiöstötyöryhmän jqppuraportissa on epärealistisia johtopäätöksiä ja o!ettamuksia saavutettavista säästöistä ja väestönkasvusta ja sen johdosta saatavista lisätuloista sefvity^lueen kuudelle kunnafie. Laskelma perustuvat 12% työliisyysasteeseen, joka ei ole Lahden kohdalla toteutunut yuosilni. Tällä hetkeliä työttömyysaste on 17-18%. Kikkailu Lahti Aquan pufckistomyynniilä on varojen siirtoa taskusta toiseen ja kansalaisilla maksattamista kahteen kertaani ^T!?J^^ik.u,n!:!!2-äfl?^.s^!^e?,tYÖ(iis,tä71!sen huomattavaa paranemista ja menojen selkeää karsimista kuntien talous ei kehity. "Edellinen edellyttää kuitenkin sitä, että ennen Hitosta kaikki käytettävissä olevat sopeutumismahdollisuudet pystyttäisiin käyttämään ja että uusi' kunta aloittaisi toimintansa sitä sopeuttaen ja samalla tehostaen toimintaa." 'Työryhmä esittää kappaleessa 4 tinjauksia uuden kunnan muodostamiseksi. Näistä taloudenhoidon linjausten osalta keskeisemmäksi nousevat itsenäisten kuntien sopeutusveivollisuus, joka on määritelty varsin tiukaksi. Linjauksissa on todettu/ että yhdistyvät kunnat sitoutuvat laatimaan talousan/ionsa vuodelle 2015 siten, että jokaisen kunnan tevoitteen^vnmeisenä toimintavuotena (2016) on saavuttaa tilikauden y!uä mä'tai vahmtäännoilatufos ja hoitamaan teloutta sen mukaisesti huolella. Uutta alijäämää ei saa syntyä ja taseen ylijäämät eivät saa pienentyä yli 25 %;a tilinpäätöstilanteesta Jokaisen kunnan tulee päättää taiouden konkreettisista sopeuttamistoimista osana vuoden 2015 taiousarvion hyväksymistä/' Holloian kunta on ollut mukana Salpausk unta-kunta li itosselvitystyössä Valtiovarainministeriön pakottamana vastoin Hollolan kunnanvaltuuston enemmistön tahtoa itsenäisyyden säilyttämiseksi. Tulen äänestämään Holiolan kunnanvaltuustossa itsenäisen Hollolan kunnan säilyttämisen puolesta ja olen siten kuuden kunnan Salpa uskuntaliitosta vastaan. Jätän eriävän mielipiteeni fcalous-ja henki iöstötyör/hmän ioppuraportlsta. Hollolassa ss * Pannu Siljander talous- ja henkilöstötoimikunnan jäsen Hollolasta

10 *» ERIÄVÄ MIELIPIDE En voi hyväksyä taious-;a henkslöstötyöryhmän loppuraportin suosituksia Hollolan kunnan tulevaisuuden kannalta sen parhaaksi, kaäka taious-ja henkilöstötyöryhmän loppuraportissa epärealistisia johtopäätöksiä ja ol.ttamuksia saatettavia säästöistä ja väestönkasvusta j 3 sen johdosta saatavista lisätuloista selvitysalueen kuudelle kunnalle. "Edellinen edellyttää kuitenkin sitä, että ennen Hitosta kaikki käytettävissä olevat sopeutumtsmahdofjisuudet pystyttäisiin käyttämään ja että uusi kunta afoittaisf toimintansa sitä sopeuttaen ja samalla tehostaen toimintaa. // // Työryhmä esittää kappaleessa 4 linjauksia uuden kunnan muodostamiseksi. Näistä taloudenhoidon linjausten osalta keskeisemmäksi nousevat itsenäisten kuntien sopeutusvefvollisuus. Joka on mäaritesty varsin tfukaksl. Unjauksissa on todettu, että yhdistyvät kunnat sitoutuvat laatimaan talousarvionsa vuodelle 2015 siten, että jokaisen kunnan tavoitteena viimeisenä toimintavuotena (2016) on saavuttaa tilikauden ylijäämä tai vähintään nohatulosja hoitamaan tabutta sen mukaisesti huole!la- uutta ^Uäämää ei saa syntyä ja taseen ylijäämät eivät saa pienentyä yli 25 %:a tismpäätöstuanteesta Jokaisen kunnan tulee päättää talouden konkreettisista sopeuttamistosmssta osana vuoden 2015 talousarvion hyväksymistä." "Työryhmän, viranhaftijavalmsstelun ja konsultin työn johtopäätöksenä todetaan, että kuntalfiton edut ovat haittoja suuremmat ja kuntajaon muutos ja yhteisvoimin sopeuttaminen ovat mahdollisuus ja investointi tulevaisuuteen!" on iolloian kunta on ollut mukana Salpauskunta-kuntahitosselvitystyo&sä Valtiovaramministeri pakottamana vastuin Hollolan kunnanvaituuston enemmiiitön taittoa itsenäisyyden säilyttämiseksi. on Tulen äänestämään Hollolan kunnanvaltuustossa itsenäisen Hollolan kunn säilyttämisen puolesta ja olen siten kuuden kunnan Sa l pausiamta liitosta vastaan. an Jätän eriävän mielipiteeni talous- ja henkilöstötyöryhmän loppuraportista. Hoilnlassa U ^^^ \.^.^^^ Kari Sulanen talous- ja henkiiö&tötaiinikunnan Jäsen Hollola^td

11 ^t* 3 SUIi vjun :26 JAUTfiUSPflLVELU Hm KY 3$ riävä mielipide f/f. Vft't'^^-^ y^»i*> / f/-*"- 77""i. Irf^t /.c. T ^Wm7 H^^^4 ^^W^A - K^^/i/^^ -^-J p. 01 K S-L K n SS! 'fl fe' ag m ^ BS^i ä m l!!j*i li En voi hyväksyä taloue-ja henkilöstöryhmän loppuraportin suosit-uk- \fl \ sia Nastolan kunnan kannalta sen parhaav.siy )(oska loppuraportissa» on epärealistisia johtopäätöksiä ja olettamuksia saavutettavista säästöibts ja väestönkasvusta js sen johdosta saatavista lisätuloista kuudelle?<unnaxle* Laskelmat perustuvat 12 % työllisyysasteeseenjoka onnistuu meillä mutta ei ole Lahden kohdalla toteutunut vuosiin. Työryhmä esittää kappa.leessa linjauksia uuden kunnan rnuodostiimiseksi. Näistä taloudenhoidon linjausten osalta keskeisemmäksi nous evä t itsenäisten kun t iän scpeusvelvollisuus. Nastolan kunta on ollut mukana Salpauskunta-kuntaliitosselvitystyöeeä vapaaehtoisesti^ eikä työ ole sinänsä mennyt hukkaan B FareiTtpana katson kuitenkin^ että Nastola säilyy edelleen itsenäisenä ja lisää yhteistyötä naapurikuntien kanssa.on väitetty että yhteistyön tekeminen on aikansa elänyt ja yhdistyrpinen on ainoa ratkaisu. Täniä väite ei pidä paikkaansdion monta esimerkkiä Suomeesa huonosti menneestä liitoksesta,es imerkjcinä Kouvolan ja Jyu väskylsn seudut, Kes]<uskunnalle tulee valta ja ympäristö kärsii ja näivettyy.onhan Nastolalla hyvä esimerkki kun Lahti kaappasi Ahtlalan ja alkoi kehittää sitä^kun oli savan pakko 30-vuoden jälkeen. Itsenäisyyden säilyminen on erittäin tärkeä Nastolalle sen ke hittymisen kannalta sekä sntää meille itse mahdollisuuden päättää omista aeiaietarrnrie. Ehäottoman päätösvallan antaminen suurelle naapurille ei ole Nastolan parhaaksi. Tulen äänestämään Nastolan valtuustossa 2$/9-14 itsenäisen l^astelan kunnan säilyttämisen puolesta. Jätän eriävän mielipiteeni talous-ja henkllöstötyöryhjnän loppuraportista. Nastolossa 3/ $^^/^s^~^ Haryl Mi.emi Talous-ja henkilöstötyöryhmän jäeen Nastolasta f * ^

12 11 r ^.^ V-/ Tt r.\ Asianro sn,^'.^,^13 Saqpunut ^_/_f,20 /y HUOMAUTUS KUMTAJAKOS LVI:aÄJi ^i HOO^tolSii KR L^ i^i^rcil^ej^ki' /. U^20_ Iitin kunnanhallitukselle Tiedoksi Sff^^i ^^ /Y / /^A^Tr l. Julkisuudessa esitettyjen tietojen perusteella on jäänyt epäselväksi onko valtuusto Päättämässä sitovasti kunta liitoksesta yhdistymissopimuksineen vai jatkoneuvotteluista ja mahdollisen uuden, l! sopimuksen laatimisesta niiden kesken. Jotka l sopimuksen ovat hyväksyneet. KRL:n 9 :n mukaan "Yhdfstymissopimusta on noudatettava siitä alkaen, kun yhdistyvien kuntien valtuustot ovat hyväksyneet sopimuksen. Sopimusta on noudatettava siihen saakka, kun kuntien yhdistymisen voimaantulosta on kulunut kolme vuotta, jollei ole sovittu lyhyemmästä ajasta tai Jollei jonkin sopimusmääräyksen noudattaminen tule aikaisemmin mahdottomaksi. Yhdistymissopimusta voidaan muuttaa kuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä kuntien yhdistymisen voimaantuloon saakka, jos olosuhteet muuttuvat niin, että jonkin sopimusmääräyksen noudattaminen olisi ilmeisen epätarkoituksenmukaista." HE 125/2009 vp / yksityiskohtaisten perustelujen mukaan "yhdistymissopimusta ei voitaisi muuttaa kokonaan niin, että asia tuotaisiin uuteen poliittiseen harkintaan". Sopimuksen sisällön ja lain + sen perustelujen mukaan on tulkittavissa, että päivan sopimus on kuntaliitokseen lopullisesti sitova. Nain ollen asian vaikuttavuuden takia ja hallintolain/hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti päätöstä tehtäessä tulee olla tiedossa mm. kaikkien eri kokoonpano-vaihtoehtojen taloudelliset ja muut vaikutukset palveluihin, säästövelvoitteisiin jne. ja niistä myös sen mukaisesti päättää. Nyt näin ei ole. Julkisuudessa ja epäsuorasti sopimuksessa (kohta 3) on esitetty, ettei Iitin liittyminen olisi mahdollista, jos Nastola ei päätä liittyä. Kunta liitokset ovat kuitenkin mahdollisia myös ilman yhteistä kuntarajaa - Vähänkyrön kunta liitettiin vuoden 2013 alusta Vaasaan/ vaikka kunnilla ei oflut yhteistä rajaa. Eri asia on/ mitä valtioneuvosto aikanaan päättää, nyt merkitsevää on Iitin kunnan päätös. Merkittävistä Iitin kunnan hallintoon vaikuttavista asioista (hallintosääntö) ja kehitykseen vaikuttavista asioista (kaavoitus) pyydetään/on pyydetty kunnan eri lautakuntien lausunnot. On hallinnon ennakoitavuuden kannalta epäloogista, ettei näin ratkaisevan merkittävästä kunnan hallintoon ja kehitykseen vaikuttavasta asiasta ole asiantuntijalautakuntien lausuntoja pyydetty. Tällä menettelyllä olisi edistetty myös kuntalaisten osallistumis-ja vaikutusmahdollisuuksia. 2. Asiassa ei ole otettu riittävästi huomioon mm. sote-ratkaisun, Tillolan moottclriurheifukeskuksen ja hevosurheilukeskuksen vaikutusta Iitin elinvoimaisuuteen ja kehitykseen. Em. seikat ovat kuitenkin huomattavasti konkreettisempia kuin selvityksen/sopimuksen visiot/ strategiat ja tavoitteet. Esim. Tillotan moottoriurheilukeskus luo valmistuessaan jopa uutta työpaikkaa (IS ). 3. Yhdistymishallitukselle ollaan antamassa lain vastaisesti liikaa toimivaltaa. Sopimuksen kohdan 9.1. mukaan... "yhdistymishallitus voi tarvittaessa tarkistaa tässä sopimuksessa olevia taloudellisia ehtoja". KRLn 9 lähtee siitä/ että "Yhdistymissopimusta voidaan muuttaa kuntien»altuustojen yhtäpitävillä päätöksillä kuntien yhdistymisen ^aantuloon saakka, jos olosuhteet muuttuvat niin, että Jonkin scpimusmääräyksen noudattaminen olisi ilmeisen epätarkoituksenmukaista." l

13 2 4. Sopimuksen kohdan 2.2. asukasluvun strategisessa perustavoitteessa todettu maininta //...houkuttelevat metropolialueella työssä käyviä asumaan kunnassa" on ristiriidassa KRLn 2 :n tavoitteen "kunta muodostuu työssäkäyntialueesta" kanssa. KRLn 2 :n mukaan kuntajaon tavoitteena on myös toimiva kuntarakenne/ Joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Selvitys/sopimus ei tue sitä, mm. koska asukaslukuja vertailtaessa on erittäin todennäköistä, ettei Iitti saa uuden Lahden valtuustoon mäntääkään valtuutettua. Kuntaliiton ylläpitämän virtuaalikunta.net -sivustolla todetaan kuntien itsehallinnosta mm. seuraavaa: "Kuntien itsehallinto perustellaan sillä, että paikallisista asioista tulisi päättää mahdollisimman lähellä kuntalaisia, joihin päätökset vaikuttavat. Tällöin kuntalaisilla on helpompi vaikuttaa heitä koskevaan päätöksentekoon. Palkallisessa päätöksenteossa pystytään myös huomioimaan kyseisen alueen erityispiirteet." Sopimuksen kohdan 2.2. strateginen perustavoite "Kunnan kehittäminen nuorten kaupungiksi" voidaan tulkita syrjiväksi/ yhdenvertaisuuslain ja hallintotain vastaiseksi/ eikä näin edistä merkittävän väestönosan luottamusta kuntaliitokseen. se Strategioilla ja arvoilla on keskeinen merkitys kuntalaisten sopeuttamisessa uuteen kuntaan. 5. Sopimuksessa (kohta 9.3) on vuodelle 2017 asetettu sekä yksi tarkka ei-sitova tavoitevero% 20/25 että sitova määräys:" veroja kerätään vähintään saman verran kuin kunnat keräsivät erillisinä v " Vuoden 2016 verokertymä ei ole vielä tiedossa, koska siihen vaikuttavat ukuisat muuttuvat tekijät ja näin ollen vastaavuus kahden em. luvun suhteen on vaikeast.t laskettavissa (vastaavuuden pitää siis olla olemassa). Jää epäselväksi/ mihin laskel * mun ^^e^o^-pe1u,st.uuja.mikä m^rkityson esim'koiraverolla ia kiinteistöveroprosenteilla, joilla kuitenkin on lakisääteinen yläraja. Kohdassa on myös määräys, etuuden kunnan ensimmäisestä talousarviosta päättää uuden kunnan valtuusto". Sopimuskohdassa ei ole otettu riittävästi huomioon lakisääteisiä määräaikoja ja muita aikataulullisia seikkoja, kuten milloin veroprosenteista ja talousarviosta on päätettävä, milloin valtuuston toimikausi alkaa milloin v verokertymä on tiedossa. ja 6. Julkisuudessa on painotettu sopimuksen olevan juridisesti sitova. Kuitenkin hallinto-oikeuden päätöksen mukaan yhdistymissopimuksessa sovittujen kuntien palvelurakennetta koskevien s""""telmien sitovuus ei ole luonteeltaan oikeudellista vaan poliittista; ja myös KRL:n 9..ssä säädetty sopimuksen sitovuus on luonteeltaan poliittista. KRL:n 54 :n l momentin muka erityinen valitusoikeus koskee vain ennen kyseisen kuntajaon voimaantuloa tehtyjä kun päätöksiä. Myöskään sopimuksen säästövelvoitteiden toteutumisesta ei ole konkreettisia takuita. Yhdistymisavustuksesta käytetään merkittävin osuus muuhun kuin elinvoimaisuuden ^a.nla.mjfeen'^a!kkt nostetaan; Kuntaliitoksen "veturin". Lahden/ investointitarpeet ovat lähivuosina ennätyksellisen suuret talous- ja henkilöstötyöryhmän loppuraportin mukaar. teatn.^is=^ 1',^! ^S^t!!^s!1fm.issopimukse"a parannettais"" "tin kunnan!^u^l^a.ta\myit.a..edell^yksiävarmemparminverrattunaslihen'ettali^ el,nvo,.a,suus Ja keh.ys vo.daan turvata.n,. Nsääntvvällä hyvällä yhteistyönä seutukunnan kuntien kanssa. Kausalassa inen nan ^ ^ / Marja Karhu Kuuksontie KAUSALA

14 Jtin nuorisovaltuuston kannanotto yhdistymissopimuksesta 1.9 IITiN KUNTA Heli Virtanen Asianro ^! {ö^6t. Ö0-f^/^ ^? Saapunut / /.^u L :05,20 ^ -/^T!^:Kirjaamo Utin nuorisovastuu.sto kokous Tiedoksi ^O^i ^?- ^ /Y ^ y'^ \^^\^^ /,20 -/20 Kannanolto kunnanhaliituksrlte koskien Salpausseiän kuntajäkoselvftyksen ylidistymissop'1'nuksen hyväksymistä / hyikäärnlslä lahden, Kä^kölcin, Hlinj^ HolEofan ni.iorisovaetuustot ovat olleet aktiivisesti mukana Saäpaiisselän kuntajakoselvityksen eri t /aisteissa. NuorisovaltuusLOjen edustajista koostuvo nuoiten Johtoryhmä on tavannut säännöllisesti Ja sen mandajima on alueen nuori.sovaituutettuja os.illistitnut seivityksen työ^'hm!en kokoukssisi. Niiorisovaitru^tot ovdt j^itäneet mycs yhteistapaamisla, joissa on puitu mahdciiison kuntanitoksef- hyviäja huonqjj puo!;a. Kokouksessaan Eitin nuoiisovaetuusto en päättänyt esittää kunnanhallitukseän, että tijmä hyika^ yhji?tymi sop;muksen seuraavin perustein; Palveluiden mahdollinen siirtyminen Lahden kgskustaan, Pdkn iittiiäisten perinteiden katoamisesta littynii<;enjci!keen. Pelko kunnallisen sektonn ytöpaikkojen vähe;ie;ni?e[itäja kuntalaisten ka/tr;-tävissä olevien paiveluiden yl^envcrtsistanslnen uudon kunnan makaan. (liikunapaikkamaksut, kulttuuripaiveiuiden huono;ieininon; seurakunnan yhteistyöt, kunndn sisäisten p3s\dijf(ikentölden muuttuminen 1'ltoksen myötä ( Iitin nuorisotoiinonja liti': seurakunrfäriyhtcstoimina)), Kannaiioi.t.o hyväksytty Iitin nuonsovaltuuston kokouksessa " fin nuorisovaltuuston puolesta, Carola Kupsu Itin nuorisovaituuston puheenjoht<j a (.arota, ku os ho t ma i',so.m QW^3SS2^

15 Iitin kunnanhaelitukselfe t E l ^ T ^ Asianro s ^ Vn i06.dl.66 /?n/j '.U' t Saapunut l.j.l /20Z^ /,20 Kymentakana ^4,90 _.^^^SZSZR. ^, A^. /o/- KANNANOTTO KUNTAUITOSSELViPfKSEEN Haluamme, että Iitti säilyy itsenäisenä. siliä toistaiseksi kuntaliitokselle ei ole riittäviä perusteita. Lisäksi oma asiansa on se, ettei sote-uudistuksen taloudellisia vaikutuksia kunnille tunneta. Iitti ei ole kriisikunta. Itsenäisenä jatkamisen edellytyksiä ei juuri ole selvitetty. Sen sijaan on varmaa, että liitoksen Jälkeen Iitti menettää kaikki vaikutusmahdollisuutensa omiin asioihinsa ja omaan kehitykseensä. Lahden talous on huonossa jämässä ja investoinfirästit suuret. Asukkaiden ja kunnan yhtenäisyyden Ja toimeliaisuuden kannalta itsenäisyyden säilyttäminen on tärkeää. Tällä hetkellä Iitti on yhtenäinen ja iittilaisten itsetunto kohdallaan. Sitä ei kannata vaarantaa, ^^sl^i^t^^t?..^at^^l^^k-?^min^o^_y^k^utl!.n^t s.e.on uhkakuva m^os tilissä. Pelkona on myös, että pnttaamattomuus ja apatia lisääntyvät, kun mahdollisuudet vaikuttamiseen vähenevät Yhtenäiselle kunnalle ominainen joustava ja olosuhteet huomioonottava asioiden hoito katoaa Ja asukasviihtyvyys heikkenee. Pelkkä talousennusteisiin tuijottaminen ei riitä, Kuntaliitoksen jälkeen eläisimme Lahden ja sen investointien ehdoilla. Mikä muuttuisi paremmaksi? Liitosselvitys on myös sivuuttanut liitoksen vaikutukset kolmannelle sektorille, littiläiset ansaitsevat vähintään hyvät perusteet kuntaliitokselte. Kymentakana ^ ^^- ^^^^^ ^%^ ^^m^ f- c. ^ C^ITL^S /J V^h-lt <- r /^^-)" "7?^^^y^ ^.a^ ^n /" ///^^f_^-^j u^j^ / ^ c^ ^ c, l h-<^^.t <^^&^</7Ö-^-^ 7L t^ii^ /L^-^^./^^ ^ ^,* t ^9 S5^.;^-f "4, << A; </; /f ( ^ ^ ^\ i^- M t^^o ^- «J*<zt^1^-/^Ä-.-->_ ^^t^^fc!f^/0 ^ ^) <^^^^^. r '^^ ^P P^-L.^.^^ ^HA^(^^

16 Iitin kylaasiain neuvottelukunta HIIN KUN l A Asianro Saapunut "^LÄ(L6^/^.-r._/_z_/2o^ PL32,20 _ Kausala Tiedoksi 5po'-f-~ S-^.^ ^. ^ ^ /3/ /,20. f/wsunt Iitin kunta Kirjaamo ASIA: Iitin kyläasiain neuvottelukunnan lausunto Lahden alueen erityisestä kuntajakoselvityksestä Iitin alueella ei ole syrjäytyviä maaseutualueita. Vireä kylätoiminta on Juurtunut vahvoihin kyliin, jotka sijaitsevat maantieteellisesti kattavasti Iitin alueella. Tärkeät kulkuväylät: VT 12, rautatie/ tie 363 Jaala-Heinola/ kulkevat poikittaissuunnassa Iitin läpi/ sekä VT6 sivuaa Iittiä etelässä. Kulkuyhteyksien puolesta syrjäytyviä alueita ei muodostu. Kuntajakoselvityksessä mainitaan erityisesti VT12:n parantaminen välillä Lahti-KouvolaJoka vaikuttaa Kausalan Ja Nastolan osakeskusten välillä tapahtuvaan liikenteeseen. On tärkeää/ että Lahden kaupunkikeskuksen sekä Kausalanja Nastolan osakeskusten välillä on kunnollinen maantieyhteys. Lahden matkakeskuksen valmistuttua, muodostuu hyvä palvelupiste pääkaupunkiseudulle suuntautuvaan liikenteeseen. Rataosan Lappila-Kausala peruskorjaus antaa mahdollisuuden lisääntyvään paikallisjunaliikenteen käyttöön. Kuntajakoselvityksessä mainitaan useassa kohdassa maaseudun elinvoimaisuuden turvaaminen ja perustuotantoon, (maa-ja metsätalouteen), tukeutuvien elinkeinojen kehittäminen. Lahdessa sijaitsee Suomen Metsäkeskuksen pääkonttori Ja alueella toimiva Päijat-Hämeen mhy. on maan suurin ja tunnusluvuiltaan paras. Lisäksi lähiruoka ja pienpanimotoiminta on Lahden seudulla vakiinnuttanut asemansa. Maaseudun elinvoimaisuuden turvaamisesta kuntajakoselvityksessä mainitaan maaseudun taajamiin Järjestettävät tarvittavat lähipalvelut. Todetaan, että maaseudun elinkeinojen turvaaminen edellyttää joustavaa viranomaispolitiikkaa ja sallivaa rakennusjärjestystä. Todetaan/ että loma-asumiseen sopivia alueita tulee kaavoittaa aktiivisesti. Iitin kannalta nämä selvityksen sisältävät kohdat ovat positiivisia ajatellen ympärivuotista kakkosasumista maaseutukylissä. Kuntajakoselvitys on ottanut huomioon myös lähidemokratian toteuttamisen aluejohtokunnilla Ja monipuolisilla osallistumis-ja vaikuttamisjärjestelmlllä koko kunnan alueella. Aluejohtokunnat koordinoivat maaseutualueiden palvelujen kehittymistä ja monimuotoista kansalaistoimintaa. Aluejohtokunnilla olisi myös budjettivaltaa ja päätäntävaltaa. Iitin kyläasiain neuvottelukunta pitää Salpauskuntajakoselvitystä Iitin maaseudun/ kylien ja maaseutuelinkeinojen osatta positiiviseen kehitykseen ohjaavana ja katsoo, että selvitys tukee maaseudun asuttuna^py^ymist^. fa^^ rf 'ec-i^l^^ Jarm6Tähtinen Iitin kyläasiain neuvottelukunta pj. ^-^^. Riitta Alestalo Iitin kyläasiain neuvottelukunta siht.

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Ohjausryhmä 170914 1 2 Kuntainfoista Osallistujia yhteensä noin 370 henkilöä vajaa puolet valtuutettuja Imatralla muita enemmän viranhaltijoita 20 henkilön lukioluokka

Lisätiedot

Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen. Kunnanhallitus

Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen. Kunnanhallitus Kunnanhallitus 148 10.06.2013 Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen 31/00.01.00/2013 Kunnanhallitus 148 Kunnanhallitus 20.05.2013

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja 11.6.2015 VM/1497/00.01.01.00/2013 Suvi Savolainen ESITYS KUNTAJAON MUUTTAMISESTA VIHDIN KUNNAN JA ESPOON KAUPUN- GIN VÄLILLÄ Esitys Esityksen perustelut

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kuntauudistus ja Kittilä Kuntalaisinfo 22.10.2013 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kaikki mitä olet halunnut kysyä! Mikä on kuntauudistus ja mihin sitä tarvitaan? Miksi Kittilän kunta on mukana kuntauudistuksessa?

Lisätiedot

HE 18/2011 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta

HE 18/2011 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta HE 18/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan kuntajakolakiin lisättäväksi säännökset yhdistyvän kunnan toimivallasta tilanteessa, jossa ennen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta

Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta Kunnanhallitus 84 18.02.2013 Kunnanvaltuusto 29 28.02.2013 Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 100/00.04.01/2013 Kunnanhallitus 18.02.2013 84 Valmistelija: kunnanjohtaja Simo Mäkinen

Lisätiedot

Työvaliokunnan kokous

Työvaliokunnan kokous Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työvaliokunnan kokous 15.9.2014 Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia Kokemäki Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi MML, 2012

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän

Kuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän Kuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän avulla Eero Vaissi Maisema-seminaari 6.2.2013 Lausunnolla olevasta laista Rakennelakiluonnos lähetettiin kuntiin lausunnolle 22.11.2012 ja lausuntoaika päättyy

Lisätiedot

Kuntarakenneselvityksistä

Kuntarakenneselvityksistä Kuntarakenneselvityksistä Aija Tuimala, Johtaja, FCG Konsultointi 4.12.2013 Page 1 NEUVOTTELUT HALUKKAIDEN KANSSA VARSINAISESTA SOPIMUKSESTA 4.12.2013 Page 2 Usein selvityksissä tarkasteltuja näkökulmia

Lisätiedot

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA Kunnanhallitus 228 28.10.2013 KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA KHALL 228 Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, 79700

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita

Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita 11.12.2014 Sisällysluettelo 1. Vapaaehtoinen kuntayhteistyö kehitystiensä päässä 2. Valtion paine kuntaliitoksiin tarpeen, jos liitoksia halutaan saada aikaan

Lisätiedot

Selvitysprosessissa otettava huomioon

Selvitysprosessissa otettava huomioon Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Kuntajakoselvityksen toteutus Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen Karhukuntaneuvosto 17.6.2013 17.6.2013 Page 1 Selvitysprosessissa otettava huomioon Avoin

Lisätiedot

Kriisikunnan pakkoliitoksen erityispiirteet. Markku Mölläri Kuntajakoselvittäjä Arviointimenettelyt

Kriisikunnan pakkoliitoksen erityispiirteet. Markku Mölläri Kuntajakoselvittäjä Arviointimenettelyt Kriisikunnan pakkoliitoksen erityispiirteet Markku Mölläri Kuntajakoselvittäjä Arviointimenettelyt Arvioinnista selvityksen kautta pakkoliitokseen Vos-laki 63 a : Jos kunnan rahoituksen riittävyyttä tai

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista Valtuusto 4 10.02.2014 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/00.04.01/2013 KH 239 Kunnanhallitus 18.6.2013 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016

RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016 RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016 Sisällys 1 Sopimuksen tarkoitus... 3 1.1 Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo... 3 1.2 Yhdistymisen toteuttaminen

Lisätiedot

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa 1 KAUHAJOEN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä

Lisätiedot

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talousvastaavien työ, tilannekatsaus Yhdistymisavustuksen käyttö Työryhmätyöskentely: hyödyt ja haitat + yhdistymisavustus + muut linjaukset Talousvastaavien työ

Lisätiedot

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Joensuun selvitysalueen yhteistarkastelu Ennustettu väestökehitys 2012-2030: +5,4% Koko väestö 110 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla

Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 134/00.04.00/2012 360 Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Tiivistelmä 1.7.2013 voimaan tullut kuntarakennelaki edellyttää

Lisätiedot

Asianro 134/ / Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla

Asianro 134/ / Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 134/00.04.00/2012 127 Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Tiivistelmä 1.7.2013 voimaan tullut kuntarakennelaki edellyttää

Lisätiedot

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ (malli) Hyväksytty Keskustan kunnallisasiain neuvottelukunnassa 18.4.2012 ja vahvistettu puoluehallituksessa 27.4.2012 Valtuustoryhmän tarkoitus 1 kunnan / kaupungin

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Hallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto

Hallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto Kunnanhallitus 10 18.01.2016 Kunnanvaltuusto 1 26.01.2016 Hallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto 557/05.00.00/2015 Kunnanhallitus

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Ero

Ero 1980 1990 2000 2012 Ero % Jsuu 64969 67363 71013 74168 10199 15,9 Klahti 8351 10450 11517 14245 5894 70,6 Liperi 10737 11500 11479 12397 1660 15,5 Okum 10312 9307 8155 7343 2969 28,8 Pjärvi 6167 5411 5411

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh

KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh Kaupunginhallitus 407 06.10.2014 Kaupunginhallitus 502 24.11.2014 Kaupunginvaltuusto 109 08.12.2014 Etelä-Karjalan erityinen kuntajakoselvitys 1034/00.04.00/2013 KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 KUNTAJAKOSELVITYKSEN YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 Seuraavat yleisötilaisuudet 14.11. klo 18.00 ja 18.12. klo 18.00 Seuraa ja anna palautetta www.jyvaskylanseutu.fi/kuntajako Materiaalia lisätään koko ajan

Lisätiedot

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013 Säätytalo Ylijohtaja Päivi Laajala Saadut lausunnot kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntoaika päättyi

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila

Lisätiedot

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2013 1 Kokoustiedot Aika Torstai 2.5.2013 klo 13.30 14.41 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTASTRATEGIA Hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.x.2013

SULKAVAN KUNTASTRATEGIA Hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.x.2013 SULKAVAN KUNTASTRATEGIA 2020 Hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.x.2013 1 Sulkavan missio Sulkavan missio on edistää asukkaidensa hyvinvointia. 2 Sulkavan visio 2020 Sulkava, Saimaan soutupitäjä - asumiseen

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta kuntalain muuttamisesta, lausuntopyyntö , VM057:00/2016

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta kuntalain muuttamisesta, lausuntopyyntö , VM057:00/2016 1 VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE ASIA Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta kuntalain muuttamisesta, lausuntopyyntö 8.6.2016, VM057:00/2016 LAUSUNNON ANTAJA Tampereen kaupunginhallitus PL 487 33101 Tampere

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen Arto Sulonen Uudistuksen organisointi Parlamentaarinen seurantaryhmä, pj. hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Työvaliokunta, pj. ylijohtaja Päivi Laajala,

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

VÖYRIN KUNTA. Palkkiosääntö

VÖYRIN KUNTA. Palkkiosääntö VÖYRIN KUNTA Palkkiosääntö Hyväksytty kunnanvaltuustossa 4.10.2012, 58 Astuu voimaan 1.1.2013 VÖYRIN KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 2 1 SOVELTAMISALA Kunnan luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe 1 rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh LOVIISAN JA LAPINJÄRVEN YHDISTYMISSELVITYS jklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklö

Lisätiedot

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kataisen hallituksen ohjelma Työssäkäyntialueiden perusteella suurkunnat, jotka kykenevät

Lisätiedot

6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista

6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista Valtuusto 6 06.10.2014 6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista 63/00.04.01/2013 KH 243 Kunnanhallitus 23.9.2014 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas, mikael.grannas(at)sipoo.fi

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

SOTE rakenneuudistus

SOTE rakenneuudistus SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan. kuntajakoselvityksen eteneminen

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan. kuntajakoselvityksen eteneminen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvityksen eteneminen Henkilöstöryhmien info kuntajakoselvityksen etenemisestä 5.12.2007 klo 13-15 Jyväskylän kaupungintalo Kuntajakoselvittäjä Jyväskylän

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto 1 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto Valmistelutyöryhmät ja ryhmien puheenjohtajat KANSALAISVAIKUTTAMINEN JA DEMOKRATIA TOIMINTAKYKY JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS VARHAISKASVATUS,

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma

Maakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma Maakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma 20.6.2016 Pentti Malinen Tuleva kolmitasoinen hallinto Vuoden 2019 alussa aloittavien maakuntien tehtävien perustana on työnjako kunnan, maakunnan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 71. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 71. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 10.03.2014 Sivu 1 / 1 4085/00.01.00/2013 71 Lausunnon antaminen Vantaan kaupungille vantaalaisen Hämeenkylän Omakotiyhdistys r.y:n esitykseen osittaisesta kuntaliitoksesta (Kv-asia) Valmistelijat

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työjärjestys (Versio )

Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työjärjestys (Versio ) TYÖJÄRJESTYS 1 (5) Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työjärjestys (Versio ) 1. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston ylintä päätösvaltaa käyttää pelastusjohtajien

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUIDEN TOIMIKUNNAN 1. KOKOUS. 9.2.2010 Lahti. nykytila, tavoitteet, palveluiden kuvaus

SIVISTYSPALVELUIDEN TOIMIKUNNAN 1. KOKOUS. 9.2.2010 Lahti. nykytila, tavoitteet, palveluiden kuvaus SIVISTYSPALVELUIDEN TOIMIKUNNAN 1. KOKOUS 9.2.2010 Lahti Selvittäjän toiveet toimikunnalle: A. Tiivis informaatio: nykytila, tavoitteet, palveluiden kuvaus B. Rajaus muihin toimikuntiin C. Aikataulu: Mitä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 34. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 34. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 24.03.2014 Sivu 1 / 1 4085/00.01.00/2013 Kaupunginhallitus 71 10.3.2014 34 Lausunnon antaminen Vantaan kaupungille vantaalaisen Hämeenkylän Omakotiyhdistys r.y:n esitykseen osittaisesta kuntaliitoksesta

Lisätiedot

YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS. Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava

YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS. Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS ASKOLA, LAPINJÄRVI, LOVIISA, MYRSKYLÄ, PORVOO JA SIPOO Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava 1.

Lisätiedot

ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta

ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta 8.10.2014 ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta Aija Tuimala FCG Konsultointi 14.10.2014 Page 1 14.10.2014 Page 2 Selvitys Etelä-Karjalan kuntarakenteesta Valtuustojen yhteisseminaari Kuntien

Lisätiedot

Kittiläläisistä 74 ilmoittaa vastustavansa kuntaliitosta, 33 kannattaa

Kittiläläisistä 74 ilmoittaa vastustavansa kuntaliitosta, 33 kannattaa Tiedote 8.3.2012 Kittiläläisistä 74 ilmoittaa vastustavansa kuntaliitosta, 33 kannattaa Kittilän kunnan toteuttamaan kyselyyn Tunturi-Lapin kuntauudistuksesta tuli kahden viikon aikana 124 vastausta. Tunturi-Lapin

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

4 Lausunnon antaminen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Matti Heikkilän valituksen johdosta jätteenkuljetusjärjestelmään liittyvässä

4 Lausunnon antaminen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Matti Heikkilän valituksen johdosta jätteenkuljetusjärjestelmään liittyvässä TEKNINEN: 805 /2013 1 4 Lausunnon antaminen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Matti Heikkilän valituksen johdosta jätteenkuljetusjärjestelmään liittyvässä asiassa Rovaniemen kaupungin teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Kuntalain muutoskuulumisia. Valtuuston tietoisku Kaupunginsihteeri Jouni Majuri

Kuntalain muutoskuulumisia. Valtuuston tietoisku Kaupunginsihteeri Jouni Majuri Kuntalain muutoskuulumisia Valtuuston tietoisku Kaupunginsihteeri Jouni Majuri Kuntalain kokonaisuudistus Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

TOIVAKAN KUNNAN LAUSUNTO RUTALAHDEN KYLÄYHDISTYKSEN ESITYKSEEN JOUTSAN KUNNAN OSAN LIITTÄMIESTÄ TOIVAKAN KUNTAAN (VM/1273/

TOIVAKAN KUNNAN LAUSUNTO RUTALAHDEN KYLÄYHDISTYKSEN ESITYKSEEN JOUTSAN KUNNAN OSAN LIITTÄMIESTÄ TOIVAKAN KUNTAAN (VM/1273/ LAUSUNTO 13.5.2015 Valtiovarainministeriö Kunta- ja aluehallinto-osasto PL 28 00230 Valtioneuvosto TOIVAKAN KUNNAN LAUSUNTO RUTALAHDEN KYLÄYHDISTYKSEN ESITYKSEEN JOUTSAN KUNNAN OSAN LIITTÄMIESTÄ TOIVAKAN

Lisätiedot

Demokratiapäivä

Demokratiapäivä Demokratiapäivä 13.10.2015 Teemasessio 2:Edustuksellisen ja suoran demokratian muodostama kokonaisuus - miten niiden johtaminen ja kehittäminen vaikuttaa toisiinsa ja miten niitä kehitetään samanaikaisesti?

Lisätiedot

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen Uusi kuntalaki 2015 - Demokratia ja osallistuminen Kuntamarkkinat 10- Mervi Kuittinen Laissa säädettäisiin: Kunnan asukkaiden osallistumisoikeutta koskeva luku (5. luku) kunnan asukkaiden äänioikeudesta

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/859/ /2015 Anu Hernesmaa

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/859/ /2015 Anu Hernesmaa VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 11.6.2015 VM/859/00.01.01.00/2015 Anu Hernesmaa SÄKYLÄN JA KÖYLIÖN KUNTIEN YHDISTYMINEN Yhdistymisesityksen vireillepanosta ja valmistelusta,

Lisätiedot

KUNTAJAON MUUTOKSET JA VUODEN 2012 KUNNALLISVAALIT

KUNTAJAON MUUTOKSET JA VUODEN 2012 KUNNALLISVAALIT Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen MUISTIO 26.3.2012 OM 14/51/2012 KUNTAJAON MUUTOKSET JA VUODEN 2012 KUNNALLISVAALIT 1. YLEISTÄ Kuntajakolain (1698/2009) 3 :n mukaisesti kuntajaon muuttamisella tarkoitetaan:

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 3220/ /2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 3220/ /2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2014 1 (1) 178 Asianro 3220/00.00.01.00/2014 Maaninka-neuvottelukunnan jäsenet Kuopion ja Maaningan yhdistymishallitus 5.5.2014 11: Maaningan kunnanvaltuusto päätös 14.4.2014

Lisätiedot

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 51

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 51 LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 91 Kokousaika 16.9.2015 klo 18.00 Kokouspaikka Kunnanvirasto 50 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 51 Pöytäkirjantarkastajien valinta 52 Esityslistan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 5/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 5/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 5/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 02.03.2015 222 HEL 2013-012903 T 00 00 00 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: 1 päättää

Lisätiedot

Kunnanhallitus Kunnanhallitus KUNTASTRATEGIAN PÄIVITTÄMINEN

Kunnanhallitus Kunnanhallitus KUNTASTRATEGIAN PÄIVITTÄMINEN Kunnanhallitus 115 17.08.2015 Kunnanhallitus 237 28.11.2016 KUNTASTRATEGIAN PÄIVITTÄMINEN Khall 17.08.2015 115 Uusi kuntalaki tuli voimaan 1.5.2015, mutta kuntien toimintaan eniten vaikuttavia säännöksiä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/ (1) Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat Asianro 6591/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/ (1) Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat Asianro 6591/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 55 Asianro 6591/00.00.01.00/2016 Jäsenten valinta kunnallisiin luottamustoimiin Yleistä Valtioneuvosto on tehnyt 16. kesäkuuta 2016 päätöksen Kuopion ja Juankosken

Lisätiedot

Aika: Perjantai klo Paikka: Lahden kaupungintalo, valtuuston esittelyhuone, 3.krs. Harjukatu 31, Lahti

Aika: Perjantai klo Paikka: Lahden kaupungintalo, valtuuston esittelyhuone, 3.krs. Harjukatu 31, Lahti UusiKunta Päijät-Hämeen kuntajakoselvitys Sivistyspalveluiden toimikunta Muistio2/2010 UusiKunta Sivistyspalveluiden toimikunnan kokous 2/2010 Aika: Perjantai 19.3.2010 klo 9.15-11.50 Paikka: Lahden kaupungintalo,

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Eurajoen kunnan, Harjavallan kaupungin, Kokemäen kaupungin, Luvian kunnan ja Nakkilan kunnan kuntajakoselvitys 29.10.2013 Jarno Moisala Sisältö Kuntarakennelaki osana

Lisätiedot

KESKI-SATAKUNNAN SELVITYSPROSESSIN ETENEMINEN

KESKI-SATAKUNNAN SELVITYSPROSESSIN ETENEMINEN KESKI-SATAKUNNAN SELVITYSPROSESSIN ETENEMINEN Hallinnon erityissuunnittelija Kokemäki KUNTAJAKOSELVITYKSEN SISÄLTÖ JA VAIHEET NYKYTILA KARTOITUS (1.VAIHE) arvioidaan kuntien palveluiden nykytila selvitetään

Lisätiedot

Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat

Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntauudistus, kuntalaki, VOS ja sote ovat yksi kokonaisuus Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan

Lisätiedot

Mistä ICT-muutostukiohjelma alkoi ja mihin se päättyi?

Mistä ICT-muutostukiohjelma alkoi ja mihin se päättyi? Mistä ICT-muutostukiohjelma alkoi ja mihin se päättyi? Ylijohtaja, osastopäällikkö Päivi Laajala, valtiovarainministeriö, Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntien ICT-muutostuen päätösseminaari, 25.11.2015

Lisätiedot

Miksi ja miten kymmenestä kunnasta tulee yksi? Pentti Vanhatalo, muutosjohtaja Salo

Miksi ja miten kymmenestä kunnasta tulee yksi? Pentti Vanhatalo, muutosjohtaja Salo Miksi ja miten kymmenestä kunnasta tulee yksi?, muutosjohtaja Salo SALON KAUPUNGIN ALUETOIMIKUNNAT Aluetoimikuntien ehdokkaita pyydettiin lehtiilmoituksella ilmoittautumaan Ehdokasehdotuksia saatiin riittävästi.

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 5

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 5 ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 5 Kunnanvaltuusto Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Maanantai 17.11.2014 kello 18.00 19.20 Puumilan Taitotalo Wiinamäki Petteri, pj. Markkola Juha-Matti

Lisätiedot

2011 Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos, lkm Vast. lkm % , ,1. Tutkimuskunnat

2011 Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos, lkm Vast. lkm % , ,1. Tutkimuskunnat Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaiskyselyt 2008 ja 2011 Suomen Kuntaliitto: Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä kysymyksiä Kysymykset: 2008: 11-13,, -30 2011: 12-14, 27, 30-32 Sipoo Näpäytä solua

Lisätiedot

KUNTAJAON MUUTTAMISEN VALMISTELU LEIVONMÄEN JA JOUTSAN KESKEN

KUNTAJAON MUUTTAMISEN VALMISTELU LEIVONMÄEN JA JOUTSAN KESKEN Kunnanhallitus 72 19.02.2007 Kunnanhallitus 87 12.03.2007 Kunnanvaltuusto 12 26.03.2007 KUNTAJAON MUUTTAMISEN VALMISTELU LEIVONMÄEN JA JOUTSAN KESKEN 165/01/019/2005 Khall 72 Leivonmäen kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Valiokuntamalli. Antti Ollikainen Hallituksen puheenjohtaja

Valiokuntamalli. Antti Ollikainen Hallituksen puheenjohtaja Valiokuntamalli Antti Ollikainen Hallituksen puheenjohtaja Kempele Oulu 193 000 Hailuoto 1 000 Kempele 16 800 Lumijoki 2 100 Liminka Tyrnävä 6 600 9 500 Muhos 9 000 VALTUUSTON TIIMITYÖSKENTELY KEMPELEESSÄ

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö PL Valtioneuvosto Lausuntopyyntö VM/

Valtiovarainministeriö PL Valtioneuvosto Lausuntopyyntö VM/ 10.4.2012 Valtiovarainministeriö PL 28 00023 Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi Lausuntopyyntö VM/17.2.2012 KUNNALLISHALLINNON RAKENNETYÖRYHMÄN SELVITYS Valtiovarainministeriö on pyytänyt 17.2.2012

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 7.11.2016 Taltionumero 4668 Diaarinumero 2984/3/15 1 (6) Asia Valittaja Kunnallisasiaa koskeva valitus Hämeenkyrön kunnanhallitus Päätös,

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille

Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille Kaupunginhallitus 229 22.06.2015 Kaupunginhallitus 334 05.10.2015 Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille 2016-2019 307/04/041/2015 KH 22.06.2015 229 Valtuuston talousarvioseminaari

Lisätiedot

Rautavaaran kunta LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALK- KIOSÄÄNTÖ

Rautavaaran kunta LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALK- KIOSÄÄNTÖ Rautavaaran kunta LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALK- KIOSÄÄNTÖ Kunnanhallitus 20.10.2014 250 Kunnanvaltuusto 17.11.2014 44 Kunnanhallitus 9.12.2014 307 Kunnanvaltuusto 15.12.2014 60 Voimaantulo 1.1.2015 2 PALKKIOSÄÄNTÖ

Lisätiedot