,20.' Saapunut ^Ij^S, Iitin kunnanhallitus / Kannanotto Salpausselän kuntajakoselvitykseen Iitin kuntalaisena.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ",20.' Saapunut ^Ij^S, Iitin kunnanhallitus / Kannanotto Salpausselän kuntajakoselvitykseen Iitin kuntalaisena."

Transkriptio

1 s \ IITIN KUNTA Asianro^?/_^< 6ö /J,20.' Saapunut ^Ij^S, Iitin kunnanhallitus / /,-"?n s KAUSALA Tiedoksi Kannanotto Salpausselän kuntajakoselvitykseen Iitin kuntalaisena. /.,20...^ Lahden alueen erityinen kuntajakoselvitys on valmistunut selvitysmiesten mallinnuksen mukaisena ja allekirjoittamana. Taustalla on Kataisen hallituksen» ennennäkemättömät toimintatavat kuntalain valmistelussa. Perustuslain mukainen parlamentaarinen lainvalmistelu romutettiin. Oppositioryhmätja ministeriöiden väki joutui kuunteluoppilaan rooliin. Kuntarakennelakijasoteuudistus niputettiin yhteen ja lähes kolme vuotta hallitus käytti toimintakykynsä lain valmisteluun. Pääministeri Katainen kertoi Talouselämä lehdessä 3/2012 "Kuntia on satakunta kun hallitus lopettaa".käytännössä tänä tarkoitti lakia noin 200 kunnan pakkoliitoksesta ja lopettamisesta lihoiksi. Kataisen hallituksen epärealistinen ohjelma ja perustuslaillista demokratiaa halveksiva toimintatapa halvaannutti hallituksen toiminnan kesken vaalikauden. Perustuslaki-/ ja toimiala-asiantuntijoiden mielipiteet sivuutettiin ylimielisesti (oikeuskanslerin kannanotto kolme kertaa). Lopullisen tyrmäyksen metropoli/ isäntäkunta hankkeet saivat kuntien lausunnoista keväällä Palattiin Jälleen ministerien ja toimikuntien vaihdon jälkeen lähtöruutuun. Hallitus-Ja media ei ole kertonut mitkä kunnat kevään lausunnoissa suostuivat isäntäkunniksi. Hallitus joutui umpikujatilanteessa hyväksymään oppositiopuolueet sotelain parlamentaariseen valmisteluun. Kuntien pakkoliitos poistettiin lakivalmistelusta. Hallituksen toiminta kyky on saanut murskaavaa arvostelua tehtäviensä hoidon osalta. VM: n ylijohtaja Jukka Pekkarinen kevät 2014 TV1:" Kataisen hallitusohjelma luotiin ylioptimististentuulentupien varaan". Kuntarahoituksen asiantuntijat ovat

2 ^ ^ julkisuudessa todenneet että pahimmat talousongelmatovat asukkaiden kunnilla. Pienet kunnat ovat pystyneet ylläpitämään paremmin vakaata taloutta joitakin poikkeuksia lukuunottamatta. Tämä arvio tulee esille myöskin tässä Lahden alueen erityisessä kuntajakoselvityksessä. Kuntaselvittäjien toimenpide esitykset hankkeen jatko käsittelystä ovat apsurdeja sekä sisällön ja aikataulun osalta. Iitin kunta joka vakaalla-ja pitkäjänteisellä toiminnalla on kehitänyt kunnan palvelutoimintoja monipuolisesti ja tehokkaasti luottaa itsenäiseen tulevaisuuteen. Tämän kirjeen loppuosassa on erittelyjä Iitin talouden perustan vahvuuksista. Iitin sijainti Lahden ja Kouvolan alueen ulkokehällä edellyttää Iitin kunnan toiminnan jatkamista itsenäisenä kuntana. itin kunnan palvelut on määrätietoisesti sopeutettu ajallaan. Sosiaali - ja terveystoimet on ulkoistettu Päijät-Hämeenterveysyhtymään. Kunnan palveuksessa oli viime vuoden lopussa 180 vakinaista henkilöä Ja 36 määräaikaista. Onnekasta Iitin kunnan kannatta on ollut että luottamushenkilöiksi on saatu vastuutlisesti asioihin paneutuvia/yhteistyökykyisiä henkilöitä riittävästi. Saman voi todeta johtavien viranhaltioiden osalta. Nykyinen lautakuntarakenne muodostaa noin 100 luottamushenkilön ryhmänjoka ajan valtimolla seuraa ja päätöksillään aktiivisesti kehittää kunnan elämää ja toimintoja. Esitetty kuntaliitos lopettaisi tämän joukon tehtävät. Päätöksenteko siirtyisi Lahden kaupunkiin ja haja-asutusalueen palvelut tehokkuuden ja säästöjen nimissä katoavat. Selvitys tuo esille tietoja kuntien toiminta-, taloushistorian erilaisuudesta ja hypoteettisia olettamia liitoksen seurauksista. Tiedot perustuvat 2012 lukuihin / vaikka 2013 tilinpäätökset olisi olleet käytettävissä. Työryhmissä mukana olleiden arviota ja kannaottoa hankkeen sisällöstä ei ole

3 ^ ^ pöytäkirjana hankesuunnitelmassa liitteenä. Kuitenkin perustellut eriävät mielipiteet on liitteenä. Talous-, ja henkilöstö toimikunnan varapuheenjohtajan sekä kahden muun toimikunnan jäsenen osalta. Varapuheenjohtaja Hannu Siljander esittää että loppuraportti sisältää "epärealistisia johtopäätöksiä ja olettamuksia saavutettavista säästöistä ja väestön kasvusta ja sen johdosta saatavista lisätuloista selvitysalueen kuudelle kunnalle." Kikkaffu Aquan putkisto myynnillä on varojen siirtoa taskusta toiseen ja kansalaisilla maksattamista kahteen kertaan. Siirtyisikö mahdollisessa Iitin kuntaliitoksessa Kausalan Lämpö OY Aquan verkkoyhtiön laskutuksen piiriin? Eriäviin mielipiteisiin sisältyy ilmoitus että henkilöt tulevat äänestämään kuntansa itsenäisenä jatkamisen puolesta ja vastustavat liitosta. Omituista: Nettiaineistossa olevien eriävien mielipiteiden esittely on vaiettu kuntatilaisuuksissa Ja mediassa. Taustalla on myös Osmo Soininvaaran tekemä laaja vapaaehtoisuuteen perustuva kuntajako selvitys Joka ei johtanut jatkotoimiin. Tämä herättää kysymyksen mitkä tekijät aiheuttavat Lahden kaupungin ja ympäryskuntien välille tämän asetelman. Osavastaus löytyy toimintakulttuurinja taloudenhoidon erilaisuudesta. Olen käyttänyt lisälähteenä seuraavassa tilinpäätöstietoja Lahden ja Iitin osalta vuodelta Kauppalehti ja litinseutu Liitteenä on myöskin maamittauslaitoksen pinta-alatiedot selvityksessä mukanaolevista kunnista Talousvertailussa kuntien velkataso pysähdyttää. Lahden kaupungin konsernitaseen korohisetvelatofivat miljoonaa euroa = 7956 /as. Iitin konsernitaseen velkamäärä oli 3435 /as. Lahden velkamaärä kasvoi vuonna

4 ^ miljoonaa/konsernin tappio oli 2013 lähes 30 miljoonaa. Nettovarallisuus laski % summaan 5502 /as. Vuosille ollaan Lahdessa toteuttamassa noin 200 miljoonan investoinnit jolloin miljardin lainamäärä ylittyy. Kauppalehti pitää Lahden oman pääoman ja velan suhdetta huolestuttavana. Toinen merkittävä ero Lahden kaupungin ja muiden seudun kuntien välillä on työttömyys prosentti/ joka Lahdessa on 17.4%. Noin 5% korkeampi kun seudun kunnissa ja Iitissä. Tämä herättää taas kysymyksiä Lahden kunnallispolitiikan ongelmista. Wikipedian Lahden sivulla kerrotaan että Lahdessa on 1990 luvulta lähtien aktiiviset kansalaisliikkeet vaikuttaneet valtuustotoimintaan puolueiden hajoamiseen asti. Mikä merkitys tällä on kaupungin taloustilanteeseen ja työttömyysprosenttiin sekä yrittäjäsuhteisiin? Onymmärretävääettä pidättyvämpää javakaampaa kuntataloutta harjottavia naapuri kuntia ei kiinnosta lähteä blankovaltakirjalla Lahden velanmaksuun kun samalla oma kuntaidentiteetti ja yhteisöllisyys haudattaisi historian hämärään. littiläisenä joutuu toteamaan että kuntaliitos Lähteen ei toisi mitään lisäarvoa tänne Lahden Kausalaan. Iitti nimihän poistuisi virallisena nimenä käytöstä. Listaan tähän Itsenäisen Iitin kunnan toiminnan vahvuuksia jotka on rakennettu Iitin kunnatlishallinnon 140 vuotisen toiminnan aikana yhteistyöllä.. -Iitin kunnan toimintaa on leimannut yhteisvastuullinen vakaa talous ja palvelujen tuottaminen. Varovaisuus uusien toimintojen käynnistämiseen on Iitin kuntapolitiikassa ollut merkillepantava. - Kunnan palvelujen taso / laatuja hinta/ suhteessa veroäyrin hintaan kestää vertailun myös jatkossa. -Kunnan sosiaali ja terveystoimi hoidetaan PäijätHämeen sosiaali -ja tervey-

5 ^ denhuo((on kuntayhtymän toimesta. -Kunnan palveluhenkilöstön määrä : Vakinaiset 180 määräaikaiset 36 yhteensä 216 -Iitin kunnan työpaikkojen omavaraisuus noin 80%. -Yrittäijien Järjestön mukaan Iitti on ollut vuosia seudun yrittäjämyönteisin kunta. -Kunnan ja yrittäjän vuorovaikutus toimivaa. Yhteiset mainoskampanjat esim. -Iitin työttömyysaste 12.6% -Iitin nettolainakanta TP 2013 /as Iitin nettolainakanta TP2013 milj./ Iitin yhteisövero (kuntaselvitys 1.43 ) Teollisuus/2 vesivoimalaftosta. -Kesäasuntoja Iitin kunnassa Iitin kunnan omistuksessa hoidettua talousmetsää noin 2000 hehtaaria. -Iitin pinta-ala: maata 590 km2 ja vesialuetta 97km2 / yhteensä 687 km2. -Lahden kaupungin pinta-ala: maata 135 km2ja vesialuetta 20km2/ yht. 154km2. -Iitissä peltoa noin hehtaaria ja hoidettua talousmetsää noin ha -Vanhusten palvelukeskus käynnistyi 1990 luvun alussa/ Ehtookotija vanhustenhuolto yhdistyksen suuri asuntokanta jo tätä ennen. - yli 75 vuotiaiden hoitomenot Iitissä alhainen /v. ( Palveluasuminen on ollut käytössä yli 30vuotta.) - Eläkeläiset ovat kunnan voimavara; veronmaksajina/ lähimmäisten avustajina, -Kunnan vuokra-asuntoja lähes 400 kpl. -Liikunta ja urheifuharrastustilat ajanmukaiset. -Kouluverkko ja tilat ajanmukaisessa kunnossa -Ajanmukaiset ja toimivat peruskoulu ja lukio

6 » -Päiväkodit/ päivähoito kunnossa -Kansalaisopiston kattavat kurssit. -Kaavoitus ja tonttitarjonta kunnossa. -Toimiva tekninen palvelu. -Iitin terveyskeskus on perusteellisesti uusittu. -Vanhusten hoito-ja palvelutalo toteutumassa. -Ravilinnan peruskorjaus valmistumassa. KUNTALIITOKSEN MUUTOKSET IITIN KUNNAN TOIMINTOIHIN, Iitin kunta itsenäisenä päätös-ja hallintoyksikkönä loppuu kaikilta osin/ poistuu historian hämärään. Iitti nimi poistuu aktiivikäytöstä samoin tienvarsi Iitti nimikilvetkilvet Iitin kunnan noin 100 luottamustoimessa olevan hekilön yhteisöllinen toiminta organisatiot loppuvat. Käytännössä toiminta siirtyy viranjatoimenhaltioilleja sähköisiksi etätominnoiksi. Lahden Kausalan osa-alueen päätöksen teko toiminnot siirtyvät Lahden kaupunkiin. Esitetty kuntalii_tos_ei tuo_mitaan_lisaarvpahttii_n Jos verrataan itsenäisen Iitin toimintaan. Uusi kunta tulea vjldenm_uka!stamaanj<yntalaisten palvelutasot ia hinnat. Iitin osalta se merkitsee lei_kka_uks[a koska Iitin nykytilanne on keskiarvon vlapuplella. ljtti_on_pinta-ajaltaan ryhmän suurin kunta (31.36%), Yhteisö verotuotto on 1.43 /as.veroprosentin korotusvaraselyity_kse_n mukaan ryhmän korkein Iitillä on hyvät edellytykset toimia itsenäisenä kuntana. Toimintoja on karsittu ia sopeutettu ajallaan. Kunnalla on hyvä henkilöstö palvelemassa; Työpaikkaomavaraisuus on hyvä ia yritykset laadukkaita. Siitä vaan eteenpäin.

7 Päätösesitys: Iitin kunta jatkaa toimintaa itsenäisenä kuntana ja ilmoittaa ettei se osallistu esitettyyn kuntaliitokseen. ^4 -^ / /L ^. t. <^sj^^ Into Nummila Iitti A///<ö/^^r7^ ^ ^'^'7& ^>^^

8 Pinta-alat Lahden alueen kuntaryhmä Maanmittauslaitos. Kunta. Maapinta-ala Vesipinta-ala Yhteensä Koko pinta-alasta km2 km2 km2 % Kärkölä 256/47 2/84 259/31 11/83 Hämeenkoski 187/73 7/ /93 Hollola 463/16 68/68 531/84 24/27 Nastola 324/18 36/68 362/ Lahti 135/05 19/53 154/58 7/05 Iitti 589/80 97/28 687/08 31,36 Yhteensä 1956/39 232, /29 100/00

9 ERIÄVÄ MJEUPIDE En voi hyväksyä talous-ja henkilöstötyör/hmän loppuraportin suosituksia Hollolan kunnan tulevaisuuden kannalta sen parhaaksi, koska talous-ja henkiiöstötyöryhmän jqppuraportissa on epärealistisia johtopäätöksiä ja o!ettamuksia saavutettavista säästöistä ja väestönkasvusta ja sen johdosta saatavista lisätuloista sefvity^lueen kuudelle kunnafie. Laskelma perustuvat 12% työliisyysasteeseen, joka ei ole Lahden kohdalla toteutunut yuosilni. Tällä hetkeliä työttömyysaste on 17-18%. Kikkailu Lahti Aquan pufckistomyynniilä on varojen siirtoa taskusta toiseen ja kansalaisilla maksattamista kahteen kertaani ^T!?J^^ik.u,n!:!!2-äfl?^.s^!^e?,tYÖ(iis,tä71!sen huomattavaa paranemista ja menojen selkeää karsimista kuntien talous ei kehity. "Edellinen edellyttää kuitenkin sitä, että ennen Hitosta kaikki käytettävissä olevat sopeutumismahdollisuudet pystyttäisiin käyttämään ja että uusi' kunta aloittaisi toimintansa sitä sopeuttaen ja samalla tehostaen toimintaa." 'Työryhmä esittää kappaleessa 4 tinjauksia uuden kunnan muodostamiseksi. Näistä taloudenhoidon linjausten osalta keskeisemmäksi nousevat itsenäisten kuntien sopeutusveivollisuus, joka on määritelty varsin tiukaksi. Linjauksissa on todettu/ että yhdistyvät kunnat sitoutuvat laatimaan talousan/ionsa vuodelle 2015 siten, että jokaisen kunnan tevoitteen^vnmeisenä toimintavuotena (2016) on saavuttaa tilikauden y!uä mä'tai vahmtäännoilatufos ja hoitamaan teloutta sen mukaisesti huolella. Uutta alijäämää ei saa syntyä ja taseen ylijäämät eivät saa pienentyä yli 25 %;a tilinpäätöstilanteesta Jokaisen kunnan tulee päättää taiouden konkreettisista sopeuttamistoimista osana vuoden 2015 taiousarvion hyväksymistä/' Holloian kunta on ollut mukana Salpausk unta-kunta li itosselvitystyössä Valtiovarainministeriön pakottamana vastoin Hollolan kunnanvaltuuston enemmistön tahtoa itsenäisyyden säilyttämiseksi. Tulen äänestämään Holiolan kunnanvaltuustossa itsenäisen Hollolan kunnan säilyttämisen puolesta ja olen siten kuuden kunnan Salpa uskuntaliitosta vastaan. Jätän eriävän mielipiteeni fcalous-ja henki iöstötyör/hmän ioppuraportlsta. Hollolassa ss * Pannu Siljander talous- ja henkilöstötoimikunnan jäsen Hollolasta

10 *» ERIÄVÄ MIELIPIDE En voi hyväksyä taious-;a henkslöstötyöryhmän loppuraportin suosituksia Hollolan kunnan tulevaisuuden kannalta sen parhaaksi, kaäka taious-ja henkilöstötyöryhmän loppuraportissa epärealistisia johtopäätöksiä ja ol.ttamuksia saatettavia säästöistä ja väestönkasvusta j 3 sen johdosta saatavista lisätuloista selvitysalueen kuudelle kunnalle. "Edellinen edellyttää kuitenkin sitä, että ennen Hitosta kaikki käytettävissä olevat sopeutumtsmahdofjisuudet pystyttäisiin käyttämään ja että uusi kunta afoittaisf toimintansa sitä sopeuttaen ja samalla tehostaen toimintaa. // // Työryhmä esittää kappaleessa 4 linjauksia uuden kunnan muodostamiseksi. Näistä taloudenhoidon linjausten osalta keskeisemmäksi nousevat itsenäisten kuntien sopeutusvefvollisuus. Joka on mäaritesty varsin tfukaksl. Unjauksissa on todettu, että yhdistyvät kunnat sitoutuvat laatimaan talousarvionsa vuodelle 2015 siten, että jokaisen kunnan tavoitteena viimeisenä toimintavuotena (2016) on saavuttaa tilikauden ylijäämä tai vähintään nohatulosja hoitamaan tabutta sen mukaisesti huole!la- uutta ^Uäämää ei saa syntyä ja taseen ylijäämät eivät saa pienentyä yli 25 %:a tismpäätöstuanteesta Jokaisen kunnan tulee päättää talouden konkreettisista sopeuttamistosmssta osana vuoden 2015 talousarvion hyväksymistä." "Työryhmän, viranhaftijavalmsstelun ja konsultin työn johtopäätöksenä todetaan, että kuntalfiton edut ovat haittoja suuremmat ja kuntajaon muutos ja yhteisvoimin sopeuttaminen ovat mahdollisuus ja investointi tulevaisuuteen!" on iolloian kunta on ollut mukana Salpauskunta-kuntahitosselvitystyo&sä Valtiovaramministeri pakottamana vastuin Hollolan kunnanvaituuston enemmiiitön taittoa itsenäisyyden säilyttämiseksi. on Tulen äänestämään Hollolan kunnanvaltuustossa itsenäisen Hollolan kunn säilyttämisen puolesta ja olen siten kuuden kunnan Sa l pausiamta liitosta vastaan. an Jätän eriävän mielipiteeni talous- ja henkilöstötyöryhmän loppuraportista. Hoilnlassa U ^^^ \.^.^^^ Kari Sulanen talous- ja henkiiö&tötaiinikunnan Jäsen Hollola^td

11 ^t* 3 SUIi vjun :26 JAUTfiUSPflLVELU Hm KY 3$ riävä mielipide f/f. Vft't'^^-^ y^»i*> / f/-*"- 77""i. Irf^t /.c. T ^Wm7 H^^^4 ^^W^A - K^^/i/^^ -^-J p. 01 K S-L K n SS! 'fl fe' ag m ^ BS^i ä m l!!j*i li En voi hyväksyä taloue-ja henkilöstöryhmän loppuraportin suosit-uk- \fl \ sia Nastolan kunnan kannalta sen parhaav.siy )(oska loppuraportissa» on epärealistisia johtopäätöksiä ja olettamuksia saavutettavista säästöibts ja väestönkasvusta js sen johdosta saatavista lisätuloista kuudelle?<unnaxle* Laskelmat perustuvat 12 % työllisyysasteeseenjoka onnistuu meillä mutta ei ole Lahden kohdalla toteutunut vuosiin. Työryhmä esittää kappa.leessa linjauksia uuden kunnan rnuodostiimiseksi. Näistä taloudenhoidon linjausten osalta keskeisemmäksi nous evä t itsenäisten kun t iän scpeusvelvollisuus. Nastolan kunta on ollut mukana Salpauskunta-kuntaliitosselvitystyöeeä vapaaehtoisesti^ eikä työ ole sinänsä mennyt hukkaan B FareiTtpana katson kuitenkin^ että Nastola säilyy edelleen itsenäisenä ja lisää yhteistyötä naapurikuntien kanssa.on väitetty että yhteistyön tekeminen on aikansa elänyt ja yhdistyrpinen on ainoa ratkaisu. Täniä väite ei pidä paikkaansdion monta esimerkkiä Suomeesa huonosti menneestä liitoksesta,es imerkjcinä Kouvolan ja Jyu väskylsn seudut, Kes]<uskunnalle tulee valta ja ympäristö kärsii ja näivettyy.onhan Nastolalla hyvä esimerkki kun Lahti kaappasi Ahtlalan ja alkoi kehittää sitä^kun oli savan pakko 30-vuoden jälkeen. Itsenäisyyden säilyminen on erittäin tärkeä Nastolalle sen ke hittymisen kannalta sekä sntää meille itse mahdollisuuden päättää omista aeiaietarrnrie. Ehäottoman päätösvallan antaminen suurelle naapurille ei ole Nastolan parhaaksi. Tulen äänestämään Nastolan valtuustossa 2$/9-14 itsenäisen l^astelan kunnan säilyttämisen puolesta. Jätän eriävän mielipiteeni talous-ja henkllöstötyöryhjnän loppuraportista. Nastolossa 3/ $^^/^s^~^ Haryl Mi.emi Talous-ja henkilöstötyöryhmän jäeen Nastolasta f * ^

12 11 r ^.^ V-/ Tt r.\ Asianro sn,^'.^,^13 Saqpunut ^_/_f,20 /y HUOMAUTUS KUMTAJAKOS LVI:aÄJi ^i HOO^tolSii KR L^ i^i^rcil^ej^ki' /. U^20_ Iitin kunnanhallitukselle Tiedoksi Sff^^i ^^ /Y / /^A^Tr l. Julkisuudessa esitettyjen tietojen perusteella on jäänyt epäselväksi onko valtuusto Päättämässä sitovasti kunta liitoksesta yhdistymissopimuksineen vai jatkoneuvotteluista ja mahdollisen uuden, l! sopimuksen laatimisesta niiden kesken. Jotka l sopimuksen ovat hyväksyneet. KRL:n 9 :n mukaan "Yhdfstymissopimusta on noudatettava siitä alkaen, kun yhdistyvien kuntien valtuustot ovat hyväksyneet sopimuksen. Sopimusta on noudatettava siihen saakka, kun kuntien yhdistymisen voimaantulosta on kulunut kolme vuotta, jollei ole sovittu lyhyemmästä ajasta tai Jollei jonkin sopimusmääräyksen noudattaminen tule aikaisemmin mahdottomaksi. Yhdistymissopimusta voidaan muuttaa kuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä kuntien yhdistymisen voimaantuloon saakka, jos olosuhteet muuttuvat niin, että jonkin sopimusmääräyksen noudattaminen olisi ilmeisen epätarkoituksenmukaista." HE 125/2009 vp / yksityiskohtaisten perustelujen mukaan "yhdistymissopimusta ei voitaisi muuttaa kokonaan niin, että asia tuotaisiin uuteen poliittiseen harkintaan". Sopimuksen sisällön ja lain + sen perustelujen mukaan on tulkittavissa, että päivan sopimus on kuntaliitokseen lopullisesti sitova. Nain ollen asian vaikuttavuuden takia ja hallintolain/hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti päätöstä tehtäessä tulee olla tiedossa mm. kaikkien eri kokoonpano-vaihtoehtojen taloudelliset ja muut vaikutukset palveluihin, säästövelvoitteisiin jne. ja niistä myös sen mukaisesti päättää. Nyt näin ei ole. Julkisuudessa ja epäsuorasti sopimuksessa (kohta 3) on esitetty, ettei Iitin liittyminen olisi mahdollista, jos Nastola ei päätä liittyä. Kunta liitokset ovat kuitenkin mahdollisia myös ilman yhteistä kuntarajaa - Vähänkyrön kunta liitettiin vuoden 2013 alusta Vaasaan/ vaikka kunnilla ei oflut yhteistä rajaa. Eri asia on/ mitä valtioneuvosto aikanaan päättää, nyt merkitsevää on Iitin kunnan päätös. Merkittävistä Iitin kunnan hallintoon vaikuttavista asioista (hallintosääntö) ja kehitykseen vaikuttavista asioista (kaavoitus) pyydetään/on pyydetty kunnan eri lautakuntien lausunnot. On hallinnon ennakoitavuuden kannalta epäloogista, ettei näin ratkaisevan merkittävästä kunnan hallintoon ja kehitykseen vaikuttavasta asiasta ole asiantuntijalautakuntien lausuntoja pyydetty. Tällä menettelyllä olisi edistetty myös kuntalaisten osallistumis-ja vaikutusmahdollisuuksia. 2. Asiassa ei ole otettu riittävästi huomioon mm. sote-ratkaisun, Tillolan moottclriurheifukeskuksen ja hevosurheilukeskuksen vaikutusta Iitin elinvoimaisuuteen ja kehitykseen. Em. seikat ovat kuitenkin huomattavasti konkreettisempia kuin selvityksen/sopimuksen visiot/ strategiat ja tavoitteet. Esim. Tillotan moottoriurheilukeskus luo valmistuessaan jopa uutta työpaikkaa (IS ). 3. Yhdistymishallitukselle ollaan antamassa lain vastaisesti liikaa toimivaltaa. Sopimuksen kohdan 9.1. mukaan... "yhdistymishallitus voi tarvittaessa tarkistaa tässä sopimuksessa olevia taloudellisia ehtoja". KRLn 9 lähtee siitä/ että "Yhdistymissopimusta voidaan muuttaa kuntien»altuustojen yhtäpitävillä päätöksillä kuntien yhdistymisen ^aantuloon saakka, jos olosuhteet muuttuvat niin, että Jonkin scpimusmääräyksen noudattaminen olisi ilmeisen epätarkoituksenmukaista." l

13 2 4. Sopimuksen kohdan 2.2. asukasluvun strategisessa perustavoitteessa todettu maininta //...houkuttelevat metropolialueella työssä käyviä asumaan kunnassa" on ristiriidassa KRLn 2 :n tavoitteen "kunta muodostuu työssäkäyntialueesta" kanssa. KRLn 2 :n mukaan kuntajaon tavoitteena on myös toimiva kuntarakenne/ Joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Selvitys/sopimus ei tue sitä, mm. koska asukaslukuja vertailtaessa on erittäin todennäköistä, ettei Iitti saa uuden Lahden valtuustoon mäntääkään valtuutettua. Kuntaliiton ylläpitämän virtuaalikunta.net -sivustolla todetaan kuntien itsehallinnosta mm. seuraavaa: "Kuntien itsehallinto perustellaan sillä, että paikallisista asioista tulisi päättää mahdollisimman lähellä kuntalaisia, joihin päätökset vaikuttavat. Tällöin kuntalaisilla on helpompi vaikuttaa heitä koskevaan päätöksentekoon. Palkallisessa päätöksenteossa pystytään myös huomioimaan kyseisen alueen erityispiirteet." Sopimuksen kohdan 2.2. strateginen perustavoite "Kunnan kehittäminen nuorten kaupungiksi" voidaan tulkita syrjiväksi/ yhdenvertaisuuslain ja hallintotain vastaiseksi/ eikä näin edistä merkittävän väestönosan luottamusta kuntaliitokseen. se Strategioilla ja arvoilla on keskeinen merkitys kuntalaisten sopeuttamisessa uuteen kuntaan. 5. Sopimuksessa (kohta 9.3) on vuodelle 2017 asetettu sekä yksi tarkka ei-sitova tavoitevero% 20/25 että sitova määräys:" veroja kerätään vähintään saman verran kuin kunnat keräsivät erillisinä v " Vuoden 2016 verokertymä ei ole vielä tiedossa, koska siihen vaikuttavat ukuisat muuttuvat tekijät ja näin ollen vastaavuus kahden em. luvun suhteen on vaikeast.t laskettavissa (vastaavuuden pitää siis olla olemassa). Jää epäselväksi/ mihin laskel * mun ^^e^o^-pe1u,st.uuja.mikä m^rkityson esim'koiraverolla ia kiinteistöveroprosenteilla, joilla kuitenkin on lakisääteinen yläraja. Kohdassa on myös määräys, etuuden kunnan ensimmäisestä talousarviosta päättää uuden kunnan valtuusto". Sopimuskohdassa ei ole otettu riittävästi huomioon lakisääteisiä määräaikoja ja muita aikataulullisia seikkoja, kuten milloin veroprosenteista ja talousarviosta on päätettävä, milloin valtuuston toimikausi alkaa milloin v verokertymä on tiedossa. ja 6. Julkisuudessa on painotettu sopimuksen olevan juridisesti sitova. Kuitenkin hallinto-oikeuden päätöksen mukaan yhdistymissopimuksessa sovittujen kuntien palvelurakennetta koskevien s""""telmien sitovuus ei ole luonteeltaan oikeudellista vaan poliittista; ja myös KRL:n 9..ssä säädetty sopimuksen sitovuus on luonteeltaan poliittista. KRL:n 54 :n l momentin muka erityinen valitusoikeus koskee vain ennen kyseisen kuntajaon voimaantuloa tehtyjä kun päätöksiä. Myöskään sopimuksen säästövelvoitteiden toteutumisesta ei ole konkreettisia takuita. Yhdistymisavustuksesta käytetään merkittävin osuus muuhun kuin elinvoimaisuuden ^a.nla.mjfeen'^a!kkt nostetaan; Kuntaliitoksen "veturin". Lahden/ investointitarpeet ovat lähivuosina ennätyksellisen suuret talous- ja henkilöstötyöryhmän loppuraportin mukaar. teatn.^is=^ 1',^! ^S^t!!^s!1fm.issopimukse"a parannettais"" "tin kunnan!^u^l^a.ta\myit.a..edell^yksiävarmemparminverrattunaslihen'ettali^ el,nvo,.a,suus Ja keh.ys vo.daan turvata.n,. Nsääntvvällä hyvällä yhteistyönä seutukunnan kuntien kanssa. Kausalassa inen nan ^ ^ / Marja Karhu Kuuksontie KAUSALA

14 Jtin nuorisovaltuuston kannanotto yhdistymissopimuksesta 1.9 IITiN KUNTA Heli Virtanen Asianro ^! {ö^6t. Ö0-f^/^ ^? Saapunut / /.^u L :05,20 ^ -/^T!^:Kirjaamo Utin nuorisovastuu.sto kokous Tiedoksi ^O^i ^?- ^ /Y ^ y'^ \^^\^^ /,20 -/20 Kannanolto kunnanhaliituksrlte koskien Salpausseiän kuntajäkoselvftyksen ylidistymissop'1'nuksen hyväksymistä / hyikäärnlslä lahden, Kä^kölcin, Hlinj^ HolEofan ni.iorisovaetuustot ovat olleet aktiivisesti mukana Saäpaiisselän kuntajakoselvityksen eri t /aisteissa. NuorisovaltuusLOjen edustajista koostuvo nuoiten Johtoryhmä on tavannut säännöllisesti Ja sen mandajima on alueen nuori.sovaituutettuja os.illistitnut seivityksen työ^'hm!en kokoukssisi. Niiorisovaitru^tot ovdt j^itäneet mycs yhteistapaamisla, joissa on puitu mahdciiison kuntanitoksef- hyviäja huonqjj puo!;a. Kokouksessaan Eitin nuoiisovaetuusto en päättänyt esittää kunnanhallitukseän, että tijmä hyika^ yhji?tymi sop;muksen seuraavin perustein; Palveluiden mahdollinen siirtyminen Lahden kgskustaan, Pdkn iittiiäisten perinteiden katoamisesta littynii<;enjci!keen. Pelko kunnallisen sektonn ytöpaikkojen vähe;ie;ni?e[itäja kuntalaisten ka/tr;-tävissä olevien paiveluiden yl^envcrtsistanslnen uudon kunnan makaan. (liikunapaikkamaksut, kulttuuripaiveiuiden huono;ieininon; seurakunnan yhteistyöt, kunndn sisäisten p3s\dijf(ikentölden muuttuminen 1'ltoksen myötä ( Iitin nuorisotoiinonja liti': seurakunrfäriyhtcstoimina)), Kannaiioi.t.o hyväksytty Iitin nuonsovaltuuston kokouksessa " fin nuorisovaltuuston puolesta, Carola Kupsu Itin nuorisovaituuston puheenjoht<j a (.arota, ku os ho t ma i',so.m QW^3SS2^

15 Iitin kunnanhaelitukselfe t E l ^ T ^ Asianro s ^ Vn i06.dl.66 /?n/j '.U' t Saapunut l.j.l /20Z^ /,20 Kymentakana ^4,90 _.^^^SZSZR. ^, A^. /o/- KANNANOTTO KUNTAUITOSSELViPfKSEEN Haluamme, että Iitti säilyy itsenäisenä. siliä toistaiseksi kuntaliitokselle ei ole riittäviä perusteita. Lisäksi oma asiansa on se, ettei sote-uudistuksen taloudellisia vaikutuksia kunnille tunneta. Iitti ei ole kriisikunta. Itsenäisenä jatkamisen edellytyksiä ei juuri ole selvitetty. Sen sijaan on varmaa, että liitoksen Jälkeen Iitti menettää kaikki vaikutusmahdollisuutensa omiin asioihinsa ja omaan kehitykseensä. Lahden talous on huonossa jämässä ja investoinfirästit suuret. Asukkaiden ja kunnan yhtenäisyyden Ja toimeliaisuuden kannalta itsenäisyyden säilyttäminen on tärkeää. Tällä hetkellä Iitti on yhtenäinen ja iittilaisten itsetunto kohdallaan. Sitä ei kannata vaarantaa, ^^sl^i^t^^t?..^at^^l^^k-?^min^o^_y^k^utl!.n^t s.e.on uhkakuva m^os tilissä. Pelkona on myös, että pnttaamattomuus ja apatia lisääntyvät, kun mahdollisuudet vaikuttamiseen vähenevät Yhtenäiselle kunnalle ominainen joustava ja olosuhteet huomioonottava asioiden hoito katoaa Ja asukasviihtyvyys heikkenee. Pelkkä talousennusteisiin tuijottaminen ei riitä, Kuntaliitoksen jälkeen eläisimme Lahden ja sen investointien ehdoilla. Mikä muuttuisi paremmaksi? Liitosselvitys on myös sivuuttanut liitoksen vaikutukset kolmannelle sektorille, littiläiset ansaitsevat vähintään hyvät perusteet kuntaliitokselte. Kymentakana ^ ^^- ^^^^^ ^%^ ^^m^ f- c. ^ C^ITL^S /J V^h-lt <- r /^^-)" "7?^^^y^ ^.a^ ^n /" ///^^f_^-^j u^j^ / ^ c^ ^ c, l h-<^^.t <^^&^</7Ö-^-^ 7L t^ii^ /L^-^^./^^ ^ ^,* t ^9 S5^.;^-f "4, << A; </; /f ( ^ ^ ^\ i^- M t^^o ^- «J*<zt^1^-/^Ä-.-->_ ^^t^^fc!f^/0 ^ ^) <^^^^^. r '^^ ^P P^-L.^.^^ ^HA^(^^

16 Iitin kylaasiain neuvottelukunta HIIN KUN l A Asianro Saapunut "^LÄ(L6^/^.-r._/_z_/2o^ PL32,20 _ Kausala Tiedoksi 5po'-f-~ S-^.^ ^. ^ ^ /3/ /,20. f/wsunt Iitin kunta Kirjaamo ASIA: Iitin kyläasiain neuvottelukunnan lausunto Lahden alueen erityisestä kuntajakoselvityksestä Iitin alueella ei ole syrjäytyviä maaseutualueita. Vireä kylätoiminta on Juurtunut vahvoihin kyliin, jotka sijaitsevat maantieteellisesti kattavasti Iitin alueella. Tärkeät kulkuväylät: VT 12, rautatie/ tie 363 Jaala-Heinola/ kulkevat poikittaissuunnassa Iitin läpi/ sekä VT6 sivuaa Iittiä etelässä. Kulkuyhteyksien puolesta syrjäytyviä alueita ei muodostu. Kuntajakoselvityksessä mainitaan erityisesti VT12:n parantaminen välillä Lahti-KouvolaJoka vaikuttaa Kausalan Ja Nastolan osakeskusten välillä tapahtuvaan liikenteeseen. On tärkeää/ että Lahden kaupunkikeskuksen sekä Kausalanja Nastolan osakeskusten välillä on kunnollinen maantieyhteys. Lahden matkakeskuksen valmistuttua, muodostuu hyvä palvelupiste pääkaupunkiseudulle suuntautuvaan liikenteeseen. Rataosan Lappila-Kausala peruskorjaus antaa mahdollisuuden lisääntyvään paikallisjunaliikenteen käyttöön. Kuntajakoselvityksessä mainitaan useassa kohdassa maaseudun elinvoimaisuuden turvaaminen ja perustuotantoon, (maa-ja metsätalouteen), tukeutuvien elinkeinojen kehittäminen. Lahdessa sijaitsee Suomen Metsäkeskuksen pääkonttori Ja alueella toimiva Päijat-Hämeen mhy. on maan suurin ja tunnusluvuiltaan paras. Lisäksi lähiruoka ja pienpanimotoiminta on Lahden seudulla vakiinnuttanut asemansa. Maaseudun elinvoimaisuuden turvaamisesta kuntajakoselvityksessä mainitaan maaseudun taajamiin Järjestettävät tarvittavat lähipalvelut. Todetaan, että maaseudun elinkeinojen turvaaminen edellyttää joustavaa viranomaispolitiikkaa ja sallivaa rakennusjärjestystä. Todetaan/ että loma-asumiseen sopivia alueita tulee kaavoittaa aktiivisesti. Iitin kannalta nämä selvityksen sisältävät kohdat ovat positiivisia ajatellen ympärivuotista kakkosasumista maaseutukylissä. Kuntajakoselvitys on ottanut huomioon myös lähidemokratian toteuttamisen aluejohtokunnilla Ja monipuolisilla osallistumis-ja vaikuttamisjärjestelmlllä koko kunnan alueella. Aluejohtokunnat koordinoivat maaseutualueiden palvelujen kehittymistä ja monimuotoista kansalaistoimintaa. Aluejohtokunnilla olisi myös budjettivaltaa ja päätäntävaltaa. Iitin kyläasiain neuvottelukunta pitää Salpauskuntajakoselvitystä Iitin maaseudun/ kylien ja maaseutuelinkeinojen osatta positiiviseen kehitykseen ohjaavana ja katsoo, että selvitys tukee maaseudun asuttuna^py^ymist^. fa^^ rf 'ec-i^l^^ Jarm6Tähtinen Iitin kyläasiain neuvottelukunta pj. ^-^^. Riitta Alestalo Iitin kyläasiain neuvottelukunta siht.

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Toteuttamistapa ja ajankohta Nykyiset kunnat lakkautetaan 31.12.2012 Uusi Kunta perustetaan 1.1.2013 Yhdistymissopimus voimassa 2015 loppuun

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

Porin seudun kuntajako-selvitys

Porin seudun kuntajako-selvitys Porin seudun kuntajako-selvitys Pomarkku Alustavan suunnitelma yhdistymissopimusneuvotteluvaiheen prosessista, toteuttamisesta ja aikataulusta Pori Ulvila Luvia Nakkila Lavia 13.10.2014 Kehitysjohtaja

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO

LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO Kuntajakoselvitys 13.11.2006-30.6.2007 Paikallinen asiantuntijaorganisaatio koostui yli 300 henkilöstä, kokoontumisia yli 50 228 valtuutettua 78 kunnanhallitusten jäsentä

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro - Ajatuksia arvioinnista. Tutkimuspäällikkö Sari Alm Lahden kaupunki

Kommenttipuheenvuoro - Ajatuksia arvioinnista. Tutkimuspäällikkö Sari Alm Lahden kaupunki Kommenttipuheenvuoro - Ajatuksia arvioinnista Tutkimuspäällikkö Sari Alm Lahden kaupunki Selvityshistoriaa Lahden alueella 1/2 Lahden seudun kuntarakennetunnustelut 12/2007-6/2008 Hartola, Hollola, Hämeenkoski,

Lisätiedot

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA Kunnanhallitus 228 28.10.2013 KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA KHALL 228 Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, 79700

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa 1 KAUHAJOEN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,

Lisätiedot

RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016

RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016 RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016 Sisällys 1 Sopimuksen tarkoitus... 3 1.1 Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo... 3 1.2 Yhdistymisen toteuttaminen

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talousvastaavien työ, tilannekatsaus Yhdistymisavustuksen käyttö Työryhmätyöskentely: hyödyt ja haitat + yhdistymisavustus + muut linjaukset Talousvastaavien työ

Lisätiedot

VIII/09 IX/09 X/09 XI/09 XII/09 I/10 II/10 III/10 IV/10 V/10. 2. 3. Kjs:n esitys to 18.2.

VIII/09 IX/09 X/09 XI/09 XII/09 I/10 II/10 III/10 IV/10 V/10. 2. 3. Kjs:n esitys to 18.2. n seudun kuntien erityisen kuntajakoselvityksen aikataululuonnos VIII/09 IX/09 X/09 XI/09 XII/09 I/10 II/10 III/10 IV/10 V/10 VI/10 Selvitys käynnistetään 2. 3. Kjs:n esitys to 18.2. Kuntalaisten alkukuuleminen

Lisätiedot

UusiKunta. Uusi kunta Päijät-Hämeeseen. Tietopaketti joka kotiin HARTOLA PADASJOKI ASIKKALA HEINOLA HÄMEENKOSKI NASTOLA HOLLOLA LAHTI KÄRKÖLÄ

UusiKunta. Uusi kunta Päijät-Hämeeseen. Tietopaketti joka kotiin HARTOLA PADASJOKI ASIKKALA HEINOLA HÄMEENKOSKI NASTOLA HOLLOLA LAHTI KÄRKÖLÄ Uusi kunta Päijät-Hämeeseen HARTOLA PADASJOKI ASIKKALA HEINOLA HÄMEENKOSKI NASTOLA KÄRKÖLÄ HOLLOLA LAHTI P ä i j ä t - H ä m e e n k u n t a j a k o s e l v i t y s Tietopaketti joka kotiin Miksi uusi

Lisätiedot

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Onnistunut kuntarakennemuutos

Onnistunut kuntarakennemuutos Onnistunut kuntarakennemuutos Aija Tuimala, FCG Konsultointi 250814 Varkaus 8.9.2014 Page 1 8.9.2014 Page 2 Kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja muuttamisen edellytykset Kuntarakennelaki 2 Kuntajaon kehittämisen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jyväskylän seutujen kuntien tilaisuus 12.8.2014 Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 KUNTAJAKOSELVITYKSEN YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 Seuraavat yleisötilaisuudet 14.11. klo 18.00 ja 18.12. klo 18.00 Seuraa ja anna palautetta www.jyvaskylanseutu.fi/kuntajako Materiaalia lisätään koko ajan

Lisätiedot

Demokratiatyöryhmä 4.4.2014 klo 14-16 Päijät-Hämeen liitto

Demokratiatyöryhmä 4.4.2014 klo 14-16 Päijät-Hämeen liitto Demokratiatyöryhmä 4.4.2014 klo 14-16 Päijät-Hämeen liitto Työryhmän työskentely jäljellä olevissa kokouksissa 1) Työryhmä muodostaa 1 tai 2 lähidemokratian toteuttamisen mallia, ehdotuksen hyödynnettäviksi

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä

Palveluverkkotyöryhmä Palveluverkkotyöryhmä Aika: Keskiviikko 2.4.2014 klo 14.30 16.37 Paikka: Päijät-Hämeen liitto, Hämeenkatu 9 A, 2. krs. kokoustila Vellamo Läsnä: Raila Lindholm, Kärkölä, puheenjohtaja Jaana Simola, Päijät-Hämeen

Lisätiedot

KÖYLIÖN JA SÄKYLÄN KUNTIEN YHDISTYMISSOPIMUS

KÖYLIÖN JA SÄKYLÄN KUNTIEN YHDISTYMISSOPIMUS 1 Köyliön kunnanvaltuusto 20.4.2015 Säkylän kunnanvaltuusto 20.4.2015 (Lopullinen) KÖYLIÖN JA SÄKYLÄN KUNTIEN YHDISTYMISSOPIMUS 1. SOPIMUSTAUSTA Kuntarakennelain 2 :ssä todetaan kuntajaon kehittämisen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013 Säätytalo Ylijohtaja Päivi Laajala Saadut lausunnot kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntoaika päättyi

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

KUNTAJAON MUUTOKSET JA VUODEN 2012 KUNNALLISVAALIT

KUNTAJAON MUUTOKSET JA VUODEN 2012 KUNNALLISVAALIT Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen MUISTIO 26.3.2012 OM 14/51/2012 KUNTAJAON MUUTOKSET JA VUODEN 2012 KUNNALLISVAALIT 1. YLEISTÄ Kuntajakolain (1698/2009) 3 :n mukaisesti kuntajaon muuttamisella tarkoitetaan:

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe 1 rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh LOVIISAN JA LAPINJÄRVEN YHDISTYMISSELVITYS jklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklö

Lisätiedot

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kataisen hallituksen ohjelma Työssäkäyntialueiden perusteella suurkunnat, jotka kykenevät

Lisätiedot

Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Antti Jämsén I Miehikkälän kunta I www.miehikkala.fi

Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Antti Jämsén I Miehikkälän kunta I www.miehikkala.fi Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Miehikkälän vauhtipyörä Lähiruoka Vihreä logistiikkaalue Salpalinja 1. Kesäkylä 2. Savan alue 3. Laheksenniitty 4. Lapjärvi Toimivat

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

MENETTELYOHJEET VALTUUSTOJEN HYVÄKSYMIEN HENKILÖSTÖKRITEERIEN TÄYTÄÄNTÖÖNPANOA JA SOVELTAMISTA KOSKIEN

MENETTELYOHJEET VALTUUSTOJEN HYVÄKSYMIEN HENKILÖSTÖKRITEERIEN TÄYTÄÄNTÖÖNPANOA JA SOVELTAMISTA KOSKIEN LIITE 3 MENETTELYOHJEET VALTUUSTOJEN HYVÄKSYMIEN HENKILÖSTÖKRITEERIEN TÄYTÄÄNTÖÖNPANOA JA SOVELTAMISTA KOSKIEN HENKILÖSTÖKRITEERI 1, TÄYTÄNTÖÖNPANO 1. vaihe, otetaan käyttöön (johto- ja ohjausryhmän päätöksiin

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

Lisätiedot

YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS. Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava

YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS. Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS ASKOLA, LAPINJÄRVI, LOVIISA, MYRSKYLÄ, PORVOO JA SIPOO Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava 1.

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

Iitti Kuntastrategia 2014 2017. Kunnanhallitus 20.5.2013 135 Kunnanvaltuusto 151 / 02.01.00 / 2013 42/02.00.00/2013

Iitti Kuntastrategia 2014 2017. Kunnanhallitus 20.5.2013 135 Kunnanvaltuusto 151 / 02.01.00 / 2013 42/02.00.00/2013 Iitti Kuntastrategia 2014 2017 Kunnanhallitus 20.5.2013 135 Kunnanvaltuusto 151 / 02.01.00 / 2013 42/02.00.00/2013 Strategiakartta Rakenneselvitykset Lahden seudun kuntien kanssa 1.7.2014 mennessä. Varaudutaan

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Kokoustiedot Aika: 10.4.2014 klo 10.00 13.23 Paikka: Kuntatalo Kommunernas hus Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Rääkkylän kunnan ja Kiteen kaupungin erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjien ehdotus yhdistymisestä

Rääkkylän kunnan ja Kiteen kaupungin erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjien ehdotus yhdistymisestä Kuntajakoselvittäjien ehdotus yhdistymisestä Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen ja Anni Antila 16.3.2016 Kitee Tausta ja kuntajakoselvittäjien toimeksianto Selvittäjien on suoritettava kuntarakennelain

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Asiantuntijan rooli ja tausta Yritysneuvoja: monipuoliset tehtävät

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma

Maakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma Maakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma 20.6.2016 Pentti Malinen Tuleva kolmitasoinen hallinto Vuoden 2019 alussa aloittavien maakuntien tehtävien perustana on työnjako kunnan, maakunnan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Kittiläläisistä 74 ilmoittaa vastustavansa kuntaliitosta, 33 kannattaa

Kittiläläisistä 74 ilmoittaa vastustavansa kuntaliitosta, 33 kannattaa Tiedote 8.3.2012 Kittiläläisistä 74 ilmoittaa vastustavansa kuntaliitosta, 33 kannattaa Kittilän kunnan toteuttamaan kyselyyn Tunturi-Lapin kuntauudistuksesta tuli kahden viikon aikana 124 vastausta. Tunturi-Lapin

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA Loviisan kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Lapinjärven kunnanvaltuusto xx.xx.2014 xx 2

Lisätiedot

Miksi ja miten kymmenestä kunnasta tulee yksi? Pentti Vanhatalo, muutosjohtaja Salo

Miksi ja miten kymmenestä kunnasta tulee yksi? Pentti Vanhatalo, muutosjohtaja Salo Miksi ja miten kymmenestä kunnasta tulee yksi?, muutosjohtaja Salo SALON KAUPUNGIN ALUETOIMIKUNNAT Aluetoimikuntien ehdokkaita pyydettiin lehtiilmoituksella ilmoittautumaan Ehdokasehdotuksia saatiin riittävästi.

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, 14.1.2014 Toivakan koulukeskus, Toivakka

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, 14.1.2014 Toivakan koulukeskus, Toivakka Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, 14.1.2014 Toivakan koulukeskus, Toivakka Esityksen sisältö 1. Kuntarakenteen uudistaminen 2. Kuntien tehtävien vähentäminen

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUIDEN TOIMIKUNNAN 1. KOKOUS. 9.2.2010 Lahti. nykytila, tavoitteet, palveluiden kuvaus

SIVISTYSPALVELUIDEN TOIMIKUNNAN 1. KOKOUS. 9.2.2010 Lahti. nykytila, tavoitteet, palveluiden kuvaus SIVISTYSPALVELUIDEN TOIMIKUNNAN 1. KOKOUS 9.2.2010 Lahti Selvittäjän toiveet toimikunnalle: A. Tiivis informaatio: nykytila, tavoitteet, palveluiden kuvaus B. Rajaus muihin toimikuntiin C. Aikataulu: Mitä

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Kuntarakenneselvityksessä on huomioitava riittävästi alueelliset erityispiirteet, kuten raja-alue ja toimintaympäristön muutos. Valtionosuusuudistuksella

Lisätiedot

Keskiviikko 16.9.2015 klo 16.00 17.10. Vanhusten palvelukeskus

Keskiviikko 16.9.2015 klo 16.00 17.10. Vanhusten palvelukeskus Viranomainen No 4/ 2015 KOKOUSPÖYTÄKIRJA Perusturvalautakunta Sivu 33 KOKOUSAIKA Keskiviikko 16.9.2015 klo 16.00 17.10 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Toivakan kunnan lausunto luonnoksesta kuntarakennelain muuttamisesta. Valmistelija: kunnanjohtaja Kalle Larsson

Toivakan kunnan lausunto luonnoksesta kuntarakennelain muuttamisesta. Valmistelija: kunnanjohtaja Kalle Larsson Kunnanhallitus 67 24.03.2014 Kunnanvaltuusto 37 14.04.2014 Toivakan kunnan lausunto luonnoksesta kuntarakennelain muuttamisesta Kh 67 Valmistelija: kunnanjohtaja Kalle Larsson Valtiovarainministeriön kunta-

Lisätiedot

Kuntajakolaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Kuntajakolaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Kuntajakolaki Annettu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009 1 luku Yleiset säännökset 1 Kuntajako Asukkaiden itsehallintoa, palvelujen järjestämistä ja yleistä

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Kuntien yhdistyminen. Savonlinna- Kerimäki-Punkaharju

Kuntien yhdistyminen. Savonlinna- Kerimäki-Punkaharju Kuntien yhdistyminen Savonlinna- Kerimäki-Punkaharju Savonlinnan seudun kuntavisio Savonlinnan seudun kuntarakennevisio tulevaisuudessa on muodostaa vahva Saimaan saaristokaupunki, joka kokoaa saaristomaisen

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2014 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2014 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2014 1 Kokoustiedot Aika Torstai 22.5.2014 klo 10.07 10.10 Perjantai 23.5.2014 klo 9.02 10.06 ja 13.31 14.39 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen

Lisätiedot

Lausunto Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle kuntarakennelain muuttamisesta sekä

Lausunto Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle kuntarakennelain muuttamisesta sekä 1 Työ- ja sosiaalioikeuden professori Jaana Paanetoja Lapin yliopisto, oikeustieteiden tiedekunta LAUSUNTO 11.10.2015 Lausunto Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain

Lisätiedot

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 832/02.03.01/2014 331 Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Kuntalain 66 :n mukaan "viimeistään talousarvion hyväksymisen

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan. kuntajakoselvityksen eteneminen

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan. kuntajakoselvityksen eteneminen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvityksen eteneminen Henkilöstöryhmien info kuntajakoselvityksen etenemisestä 5.12.2007 klo 13-15 Jyväskylän kaupungintalo Kuntajakoselvittäjä Jyväskylän

Lisätiedot

Kuntarakennelain johdosta ei pidä heittäytyä paniikkiratkaisuihin

Kuntarakennelain johdosta ei pidä heittäytyä paniikkiratkaisuihin Kuntarakennelain johdosta ei pidä heittäytyä paniikkiratkaisuihin Eduskunnan kesätunnelmissa säätämän kuntarakennelain (478/2013) keskeisin velvoite ja sisältö on laissa kunnille säädetty mahdollisen kuntaliitoksen

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI 30.4.2013

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI 30.4.2013 ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI 30.4.2013 KUNTAJAKOSELVITTÄJÄN TEHTÄVÄKSIANTO KUNTAJOHTAJIEN ASETTAMILLE VALMISTELUTYÖRYHMILLE Yleistä Eduskunnan käsittelyssä

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014

Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014 Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014 Uudenmaan liiton tilinpäätös 2013; tilinpäätöksen hyväksyminen 69/00.00.03.00/2014 MHS 10.03.2014 17 Kuntalain

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Hallitus 3/2014. Torstai 3.4.2014 klo 15.00 16.50. Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17, Äänekoski

Hallitus 3/2014. Torstai 3.4.2014 klo 15.00 16.50. Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17, Äänekoski KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU ASIALUETTELO Hallitus 3/2014 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Torstai 3.4.2014 klo 15.00 16.50 Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17,

Lisätiedot

Yli-Kaitala Markku puheenjohtaja, esittelijä Heinonen Sinikka varapuheenjohtaja

Yli-Kaitala Markku puheenjohtaja, esittelijä Heinonen Sinikka varapuheenjohtaja Iitin kunta Pöytäkirja 7/2013 1 Tarkastuslautakunta 18.11.2013 Aika Maanantai 18.11.2013 klo 18:00-20:30 Paikka Saapuvilla Kunnantalo, neuvotteluhuone (1. krs.) Yli-Kaitala Markku puheenjohtaja, esittelijä

Lisätiedot

Kotkan Haminan seutusopimus

Kotkan Haminan seutusopimus Kotkan Haminan seutusopimus Kotkan Haminan seudun seutuvaltuusto 19.8.2013 Kotkan kaupunginvaltuusto 12.11.2013 Haminan kaupunginvaltuusto 15.10.2013 Miehikkälän kunnanvaltuusto 30.9.2013 Pyhtään kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 29.10.2013 Lahti

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 29.10.2013 Lahti Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat Henna Virkkunen Hallinto ja kuntaministeri 29.10.2013 Lahti Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2008 arvio 47,3 47,0 48,2 48,6 48,4 48,5

Lisätiedot

Kunnanhallitus salainen 31 11.06.2013 Kunnanhallitus 195 18.06.2013. Tilintarkastuskertomus 2012

Kunnanhallitus salainen 31 11.06.2013 Kunnanhallitus 195 18.06.2013. Tilintarkastuskertomus 2012 salainen 31 11.06.2013 195 18.06.2013 Tilintarkastuskertomus 2012 Khsal 31 Tarkastuslautakunta 42 5.6.2013 ja kunnanjohtaja ovat laatineet vuoden 2012 tilinpäätöksen, joka sisältää toimintakertomuksen,

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA luonnos 11.8.2014 SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA 1. Sopimuksen tausta ja tarkoitus Vakka Suomen Sanomain kuntayhtymä (jäljempänä kuntayhtymä )

Lisätiedot

@Jari_Parkkonen #PHliitto. Päijät-Hämeen liitto

@Jari_Parkkonen #PHliitto. Päijät-Hämeen liitto @Jari_Parkkonen #PHliitto MAAKUNNAT ITSEHALLINTOALUEIDEN PURISTUKSESSA VAI TOISINPÄIN? Päijät-Häme osana suurmetropolia, sen rajalla vai ulkopuolella? Jari Parkkonen, maakuntajohtaja, Ossi Savolainen,

Lisätiedot

INFOTILAISUUS HENKILÖSTÖLLE

INFOTILAISUUS HENKILÖSTÖLLE PAKETTI - KUNTIEN PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI INFOTILAISUUS HENKILÖSTÖLLE Päijät-Hämeen henkilöstö- ja talouspalvelukeskus - HETA 25.11.2011 Roope Rauhalinna Katrina Harjuhahto-Madetoja FCG Finnish

Lisätiedot

Parasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1

Parasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1 Parasta kylissä Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1 Joutseno osana Lappeenrantaa Kuntaliitos toteutunut onnistuneesti. Joutsenon kuten Ylämaankin palvelut on

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Nuorten mielipiteet tulevaisuustyöryhmän aihealueesta (yhdyskuntarakenne ja elinvoima) ja miten ne on otettu huomioon loppuraportissa?

Nuorten mielipiteet tulevaisuustyöryhmän aihealueesta (yhdyskuntarakenne ja elinvoima) ja miten ne on otettu huomioon loppuraportissa? Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola Nuorten mielipiteet tulevaisuustyöryhmän aihealueesta (yhdyskuntarakenne ja elinvoima) ja miten ne on otettu huomioon loppuraportissa? Saara Vauramo,

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

21.1.2015 klo 17.00 Kokouspaikka Käsiteltävät asiat 17 18 19

21.1.2015 klo 17.00 Kokouspaikka Käsiteltävät asiat 17 18 19 LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 23 Kokousaika 21.1.2015 klo 17.00 Kokouspaikka Käsiteltävät asiat 17 18 19 Kunnanvirasto Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien valinta

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Kyamk-Kiinteistöt Oy:n osakkeiden myynti Kouvolan kaupungille

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Kyamk-Kiinteistöt Oy:n osakkeiden myynti Kouvolan kaupungille Kunnanhallitus 94 17.03.2014 Kunnanhallitus 218 22.09.2014 Kunnanhallitus 283 17.11.2014 Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Kyamk-Kiinteistöt Oy:n osakkeiden myynti Kouvolan kaupungille 201/02.03.05/2013

Lisätiedot

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi Ylöjärvi TILASTOJA 2015 www.ylojarvi.fi 2 YLÖJÄRVI LYHYESTI Ylöjärven kunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärvestä tuli kaupunki vuonna 2004. Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärveen vuoden 2007 alusta, Kurun

Lisätiedot

Maanantai 30.1.2012 klo 17.00 20.15

Maanantai 30.1.2012 klo 17.00 20.15 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2/2012 TUUSNIEMEN KUNTA Kunnanhallitus KOKOUSAIKA Maanantai 30.1.2012 klo 17.00 20.15 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Luonnos hallituksen esitykseksi kuntalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. 3.10.2014 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen

Luonnos hallituksen esitykseksi kuntalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. 3.10.2014 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Luonnos hallituksen esitykseksi kuntalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 3.10.2014 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Sääntely- ja toimintaympäristön muutokset vuoden 1995 jälkeen EU jäsenyys (julkiset

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta 29.4.2015

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta 29.4.2015 TERVEYDENHUOLON KY. 1 Kokousaika Ke 29.4.2015 klo 14.00 16.54 Paikka Muonion kunnanvirasto, valtuustosali Jäsenet: Läsnä Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Birgitta Eira. puheenjohtaja Anne-Mari Keimiöniemi,

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010 Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.3.2010 Väestörakenteen historia 1970 luku maatalouden alasajo Teollisuutta taajamiin Teollisuus väheni Muutto suuriin kaupunkeihin Tietoyhteiskunta Muutto

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä

Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä Esityslista 7/2013 Aika Torstai 19.12.2013 klo 13.00 Paikka Kallio-Kuninkala, kokoustila Navetta Ristinummentie 6, 2 SISÄLLYSLUETTELO Asia Sivu

Lisätiedot