,20.' Saapunut ^Ij^S, Iitin kunnanhallitus / Kannanotto Salpausselän kuntajakoselvitykseen Iitin kuntalaisena.
|
|
- Mika Kokkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 s \ IITIN KUNTA Asianro^?/_^< 6ö /J,20.' Saapunut ^Ij^S, Iitin kunnanhallitus / /,-"?n s KAUSALA Tiedoksi Kannanotto Salpausselän kuntajakoselvitykseen Iitin kuntalaisena. /.,20...^ Lahden alueen erityinen kuntajakoselvitys on valmistunut selvitysmiesten mallinnuksen mukaisena ja allekirjoittamana. Taustalla on Kataisen hallituksen» ennennäkemättömät toimintatavat kuntalain valmistelussa. Perustuslain mukainen parlamentaarinen lainvalmistelu romutettiin. Oppositioryhmätja ministeriöiden väki joutui kuunteluoppilaan rooliin. Kuntarakennelakijasoteuudistus niputettiin yhteen ja lähes kolme vuotta hallitus käytti toimintakykynsä lain valmisteluun. Pääministeri Katainen kertoi Talouselämä lehdessä 3/2012 "Kuntia on satakunta kun hallitus lopettaa".käytännössä tänä tarkoitti lakia noin 200 kunnan pakkoliitoksesta ja lopettamisesta lihoiksi. Kataisen hallituksen epärealistinen ohjelma ja perustuslaillista demokratiaa halveksiva toimintatapa halvaannutti hallituksen toiminnan kesken vaalikauden. Perustuslaki-/ ja toimiala-asiantuntijoiden mielipiteet sivuutettiin ylimielisesti (oikeuskanslerin kannanotto kolme kertaa). Lopullisen tyrmäyksen metropoli/ isäntäkunta hankkeet saivat kuntien lausunnoista keväällä Palattiin Jälleen ministerien ja toimikuntien vaihdon jälkeen lähtöruutuun. Hallitus-Ja media ei ole kertonut mitkä kunnat kevään lausunnoissa suostuivat isäntäkunniksi. Hallitus joutui umpikujatilanteessa hyväksymään oppositiopuolueet sotelain parlamentaariseen valmisteluun. Kuntien pakkoliitos poistettiin lakivalmistelusta. Hallituksen toiminta kyky on saanut murskaavaa arvostelua tehtäviensä hoidon osalta. VM: n ylijohtaja Jukka Pekkarinen kevät 2014 TV1:" Kataisen hallitusohjelma luotiin ylioptimististentuulentupien varaan". Kuntarahoituksen asiantuntijat ovat
2 ^ ^ julkisuudessa todenneet että pahimmat talousongelmatovat asukkaiden kunnilla. Pienet kunnat ovat pystyneet ylläpitämään paremmin vakaata taloutta joitakin poikkeuksia lukuunottamatta. Tämä arvio tulee esille myöskin tässä Lahden alueen erityisessä kuntajakoselvityksessä. Kuntaselvittäjien toimenpide esitykset hankkeen jatko käsittelystä ovat apsurdeja sekä sisällön ja aikataulun osalta. Iitin kunta joka vakaalla-ja pitkäjänteisellä toiminnalla on kehitänyt kunnan palvelutoimintoja monipuolisesti ja tehokkaasti luottaa itsenäiseen tulevaisuuteen. Tämän kirjeen loppuosassa on erittelyjä Iitin talouden perustan vahvuuksista. Iitin sijainti Lahden ja Kouvolan alueen ulkokehällä edellyttää Iitin kunnan toiminnan jatkamista itsenäisenä kuntana. itin kunnan palvelut on määrätietoisesti sopeutettu ajallaan. Sosiaali - ja terveystoimet on ulkoistettu Päijät-Hämeenterveysyhtymään. Kunnan palveuksessa oli viime vuoden lopussa 180 vakinaista henkilöä Ja 36 määräaikaista. Onnekasta Iitin kunnan kannatta on ollut että luottamushenkilöiksi on saatu vastuutlisesti asioihin paneutuvia/yhteistyökykyisiä henkilöitä riittävästi. Saman voi todeta johtavien viranhaltioiden osalta. Nykyinen lautakuntarakenne muodostaa noin 100 luottamushenkilön ryhmänjoka ajan valtimolla seuraa ja päätöksillään aktiivisesti kehittää kunnan elämää ja toimintoja. Esitetty kuntaliitos lopettaisi tämän joukon tehtävät. Päätöksenteko siirtyisi Lahden kaupunkiin ja haja-asutusalueen palvelut tehokkuuden ja säästöjen nimissä katoavat. Selvitys tuo esille tietoja kuntien toiminta-, taloushistorian erilaisuudesta ja hypoteettisia olettamia liitoksen seurauksista. Tiedot perustuvat 2012 lukuihin / vaikka 2013 tilinpäätökset olisi olleet käytettävissä. Työryhmissä mukana olleiden arviota ja kannaottoa hankkeen sisällöstä ei ole
3 ^ ^ pöytäkirjana hankesuunnitelmassa liitteenä. Kuitenkin perustellut eriävät mielipiteet on liitteenä. Talous-, ja henkilöstö toimikunnan varapuheenjohtajan sekä kahden muun toimikunnan jäsenen osalta. Varapuheenjohtaja Hannu Siljander esittää että loppuraportti sisältää "epärealistisia johtopäätöksiä ja olettamuksia saavutettavista säästöistä ja väestön kasvusta ja sen johdosta saatavista lisätuloista selvitysalueen kuudelle kunnalle." Kikkaffu Aquan putkisto myynnillä on varojen siirtoa taskusta toiseen ja kansalaisilla maksattamista kahteen kertaan. Siirtyisikö mahdollisessa Iitin kuntaliitoksessa Kausalan Lämpö OY Aquan verkkoyhtiön laskutuksen piiriin? Eriäviin mielipiteisiin sisältyy ilmoitus että henkilöt tulevat äänestämään kuntansa itsenäisenä jatkamisen puolesta ja vastustavat liitosta. Omituista: Nettiaineistossa olevien eriävien mielipiteiden esittely on vaiettu kuntatilaisuuksissa Ja mediassa. Taustalla on myös Osmo Soininvaaran tekemä laaja vapaaehtoisuuteen perustuva kuntajako selvitys Joka ei johtanut jatkotoimiin. Tämä herättää kysymyksen mitkä tekijät aiheuttavat Lahden kaupungin ja ympäryskuntien välille tämän asetelman. Osavastaus löytyy toimintakulttuurinja taloudenhoidon erilaisuudesta. Olen käyttänyt lisälähteenä seuraavassa tilinpäätöstietoja Lahden ja Iitin osalta vuodelta Kauppalehti ja litinseutu Liitteenä on myöskin maamittauslaitoksen pinta-alatiedot selvityksessä mukanaolevista kunnista Talousvertailussa kuntien velkataso pysähdyttää. Lahden kaupungin konsernitaseen korohisetvelatofivat miljoonaa euroa = 7956 /as. Iitin konsernitaseen velkamäärä oli 3435 /as. Lahden velkamaärä kasvoi vuonna
4 ^ miljoonaa/konsernin tappio oli 2013 lähes 30 miljoonaa. Nettovarallisuus laski % summaan 5502 /as. Vuosille ollaan Lahdessa toteuttamassa noin 200 miljoonan investoinnit jolloin miljardin lainamäärä ylittyy. Kauppalehti pitää Lahden oman pääoman ja velan suhdetta huolestuttavana. Toinen merkittävä ero Lahden kaupungin ja muiden seudun kuntien välillä on työttömyys prosentti/ joka Lahdessa on 17.4%. Noin 5% korkeampi kun seudun kunnissa ja Iitissä. Tämä herättää taas kysymyksiä Lahden kunnallispolitiikan ongelmista. Wikipedian Lahden sivulla kerrotaan että Lahdessa on 1990 luvulta lähtien aktiiviset kansalaisliikkeet vaikuttaneet valtuustotoimintaan puolueiden hajoamiseen asti. Mikä merkitys tällä on kaupungin taloustilanteeseen ja työttömyysprosenttiin sekä yrittäjäsuhteisiin? Onymmärretävääettä pidättyvämpää javakaampaa kuntataloutta harjottavia naapuri kuntia ei kiinnosta lähteä blankovaltakirjalla Lahden velanmaksuun kun samalla oma kuntaidentiteetti ja yhteisöllisyys haudattaisi historian hämärään. littiläisenä joutuu toteamaan että kuntaliitos Lähteen ei toisi mitään lisäarvoa tänne Lahden Kausalaan. Iitti nimihän poistuisi virallisena nimenä käytöstä. Listaan tähän Itsenäisen Iitin kunnan toiminnan vahvuuksia jotka on rakennettu Iitin kunnatlishallinnon 140 vuotisen toiminnan aikana yhteistyöllä.. -Iitin kunnan toimintaa on leimannut yhteisvastuullinen vakaa talous ja palvelujen tuottaminen. Varovaisuus uusien toimintojen käynnistämiseen on Iitin kuntapolitiikassa ollut merkillepantava. - Kunnan palvelujen taso / laatuja hinta/ suhteessa veroäyrin hintaan kestää vertailun myös jatkossa. -Kunnan sosiaali ja terveystoimi hoidetaan PäijätHämeen sosiaali -ja tervey-
5 ^ denhuo((on kuntayhtymän toimesta. -Kunnan palveluhenkilöstön määrä : Vakinaiset 180 määräaikaiset 36 yhteensä 216 -Iitin kunnan työpaikkojen omavaraisuus noin 80%. -Yrittäijien Järjestön mukaan Iitti on ollut vuosia seudun yrittäjämyönteisin kunta. -Kunnan ja yrittäjän vuorovaikutus toimivaa. Yhteiset mainoskampanjat esim. -Iitin työttömyysaste 12.6% -Iitin nettolainakanta TP 2013 /as Iitin nettolainakanta TP2013 milj./ Iitin yhteisövero (kuntaselvitys 1.43 ) Teollisuus/2 vesivoimalaftosta. -Kesäasuntoja Iitin kunnassa Iitin kunnan omistuksessa hoidettua talousmetsää noin 2000 hehtaaria. -Iitin pinta-ala: maata 590 km2 ja vesialuetta 97km2 / yhteensä 687 km2. -Lahden kaupungin pinta-ala: maata 135 km2ja vesialuetta 20km2/ yht. 154km2. -Iitissä peltoa noin hehtaaria ja hoidettua talousmetsää noin ha -Vanhusten palvelukeskus käynnistyi 1990 luvun alussa/ Ehtookotija vanhustenhuolto yhdistyksen suuri asuntokanta jo tätä ennen. - yli 75 vuotiaiden hoitomenot Iitissä alhainen /v. ( Palveluasuminen on ollut käytössä yli 30vuotta.) - Eläkeläiset ovat kunnan voimavara; veronmaksajina/ lähimmäisten avustajina, -Kunnan vuokra-asuntoja lähes 400 kpl. -Liikunta ja urheifuharrastustilat ajanmukaiset. -Kouluverkko ja tilat ajanmukaisessa kunnossa -Ajanmukaiset ja toimivat peruskoulu ja lukio
6 » -Päiväkodit/ päivähoito kunnossa -Kansalaisopiston kattavat kurssit. -Kaavoitus ja tonttitarjonta kunnossa. -Toimiva tekninen palvelu. -Iitin terveyskeskus on perusteellisesti uusittu. -Vanhusten hoito-ja palvelutalo toteutumassa. -Ravilinnan peruskorjaus valmistumassa. KUNTALIITOKSEN MUUTOKSET IITIN KUNNAN TOIMINTOIHIN, Iitin kunta itsenäisenä päätös-ja hallintoyksikkönä loppuu kaikilta osin/ poistuu historian hämärään. Iitti nimi poistuu aktiivikäytöstä samoin tienvarsi Iitti nimikilvetkilvet Iitin kunnan noin 100 luottamustoimessa olevan hekilön yhteisöllinen toiminta organisatiot loppuvat. Käytännössä toiminta siirtyy viranjatoimenhaltioilleja sähköisiksi etätominnoiksi. Lahden Kausalan osa-alueen päätöksen teko toiminnot siirtyvät Lahden kaupunkiin. Esitetty kuntalii_tos_ei tuo_mitaan_lisaarvpahttii_n Jos verrataan itsenäisen Iitin toimintaan. Uusi kunta tulea vjldenm_uka!stamaanj<yntalaisten palvelutasot ia hinnat. Iitin osalta se merkitsee lei_kka_uks[a koska Iitin nykytilanne on keskiarvon vlapuplella. ljtti_on_pinta-ajaltaan ryhmän suurin kunta (31.36%), Yhteisö verotuotto on 1.43 /as.veroprosentin korotusvaraselyity_kse_n mukaan ryhmän korkein Iitillä on hyvät edellytykset toimia itsenäisenä kuntana. Toimintoja on karsittu ia sopeutettu ajallaan. Kunnalla on hyvä henkilöstö palvelemassa; Työpaikkaomavaraisuus on hyvä ia yritykset laadukkaita. Siitä vaan eteenpäin.
7 Päätösesitys: Iitin kunta jatkaa toimintaa itsenäisenä kuntana ja ilmoittaa ettei se osallistu esitettyyn kuntaliitokseen. ^4 -^ / /L ^. t. <^sj^^ Into Nummila Iitti A///<ö/^^r7^ ^ ^'^'7& ^>^^
8 Pinta-alat Lahden alueen kuntaryhmä Maanmittauslaitos. Kunta. Maapinta-ala Vesipinta-ala Yhteensä Koko pinta-alasta km2 km2 km2 % Kärkölä 256/47 2/84 259/31 11/83 Hämeenkoski 187/73 7/ /93 Hollola 463/16 68/68 531/84 24/27 Nastola 324/18 36/68 362/ Lahti 135/05 19/53 154/58 7/05 Iitti 589/80 97/28 687/08 31,36 Yhteensä 1956/39 232, /29 100/00
9 ERIÄVÄ MJEUPIDE En voi hyväksyä talous-ja henkilöstötyör/hmän loppuraportin suosituksia Hollolan kunnan tulevaisuuden kannalta sen parhaaksi, koska talous-ja henkiiöstötyöryhmän jqppuraportissa on epärealistisia johtopäätöksiä ja o!ettamuksia saavutettavista säästöistä ja väestönkasvusta ja sen johdosta saatavista lisätuloista sefvity^lueen kuudelle kunnafie. Laskelma perustuvat 12% työliisyysasteeseen, joka ei ole Lahden kohdalla toteutunut yuosilni. Tällä hetkeliä työttömyysaste on 17-18%. Kikkailu Lahti Aquan pufckistomyynniilä on varojen siirtoa taskusta toiseen ja kansalaisilla maksattamista kahteen kertaani ^T!?J^^ik.u,n!:!!2-äfl?^.s^!^e?,tYÖ(iis,tä71!sen huomattavaa paranemista ja menojen selkeää karsimista kuntien talous ei kehity. "Edellinen edellyttää kuitenkin sitä, että ennen Hitosta kaikki käytettävissä olevat sopeutumismahdollisuudet pystyttäisiin käyttämään ja että uusi' kunta aloittaisi toimintansa sitä sopeuttaen ja samalla tehostaen toimintaa." 'Työryhmä esittää kappaleessa 4 tinjauksia uuden kunnan muodostamiseksi. Näistä taloudenhoidon linjausten osalta keskeisemmäksi nousevat itsenäisten kuntien sopeutusveivollisuus, joka on määritelty varsin tiukaksi. Linjauksissa on todettu/ että yhdistyvät kunnat sitoutuvat laatimaan talousan/ionsa vuodelle 2015 siten, että jokaisen kunnan tevoitteen^vnmeisenä toimintavuotena (2016) on saavuttaa tilikauden y!uä mä'tai vahmtäännoilatufos ja hoitamaan teloutta sen mukaisesti huolella. Uutta alijäämää ei saa syntyä ja taseen ylijäämät eivät saa pienentyä yli 25 %;a tilinpäätöstilanteesta Jokaisen kunnan tulee päättää taiouden konkreettisista sopeuttamistoimista osana vuoden 2015 taiousarvion hyväksymistä/' Holloian kunta on ollut mukana Salpausk unta-kunta li itosselvitystyössä Valtiovarainministeriön pakottamana vastoin Hollolan kunnanvaltuuston enemmistön tahtoa itsenäisyyden säilyttämiseksi. Tulen äänestämään Holiolan kunnanvaltuustossa itsenäisen Hollolan kunnan säilyttämisen puolesta ja olen siten kuuden kunnan Salpa uskuntaliitosta vastaan. Jätän eriävän mielipiteeni fcalous-ja henki iöstötyör/hmän ioppuraportlsta. Hollolassa ss * Pannu Siljander talous- ja henkilöstötoimikunnan jäsen Hollolasta
10 *» ERIÄVÄ MIELIPIDE En voi hyväksyä taious-;a henkslöstötyöryhmän loppuraportin suosituksia Hollolan kunnan tulevaisuuden kannalta sen parhaaksi, kaäka taious-ja henkilöstötyöryhmän loppuraportissa epärealistisia johtopäätöksiä ja ol.ttamuksia saatettavia säästöistä ja väestönkasvusta j 3 sen johdosta saatavista lisätuloista selvitysalueen kuudelle kunnalle. "Edellinen edellyttää kuitenkin sitä, että ennen Hitosta kaikki käytettävissä olevat sopeutumtsmahdofjisuudet pystyttäisiin käyttämään ja että uusi kunta afoittaisf toimintansa sitä sopeuttaen ja samalla tehostaen toimintaa. // // Työryhmä esittää kappaleessa 4 linjauksia uuden kunnan muodostamiseksi. Näistä taloudenhoidon linjausten osalta keskeisemmäksi nousevat itsenäisten kuntien sopeutusvefvollisuus. Joka on mäaritesty varsin tfukaksl. Unjauksissa on todettu, että yhdistyvät kunnat sitoutuvat laatimaan talousarvionsa vuodelle 2015 siten, että jokaisen kunnan tavoitteena viimeisenä toimintavuotena (2016) on saavuttaa tilikauden ylijäämä tai vähintään nohatulosja hoitamaan tabutta sen mukaisesti huole!la- uutta ^Uäämää ei saa syntyä ja taseen ylijäämät eivät saa pienentyä yli 25 %:a tismpäätöstuanteesta Jokaisen kunnan tulee päättää talouden konkreettisista sopeuttamistosmssta osana vuoden 2015 talousarvion hyväksymistä." "Työryhmän, viranhaftijavalmsstelun ja konsultin työn johtopäätöksenä todetaan, että kuntalfiton edut ovat haittoja suuremmat ja kuntajaon muutos ja yhteisvoimin sopeuttaminen ovat mahdollisuus ja investointi tulevaisuuteen!" on iolloian kunta on ollut mukana Salpauskunta-kuntahitosselvitystyo&sä Valtiovaramministeri pakottamana vastuin Hollolan kunnanvaituuston enemmiiitön taittoa itsenäisyyden säilyttämiseksi. on Tulen äänestämään Hollolan kunnanvaltuustossa itsenäisen Hollolan kunn säilyttämisen puolesta ja olen siten kuuden kunnan Sa l pausiamta liitosta vastaan. an Jätän eriävän mielipiteeni talous- ja henkilöstötyöryhmän loppuraportista. Hoilnlassa U ^^^ \.^.^^^ Kari Sulanen talous- ja henkiiö&tötaiinikunnan Jäsen Hollola^td
11 ^t* 3 SUIi vjun :26 JAUTfiUSPflLVELU Hm KY 3$ riävä mielipide f/f. Vft't'^^-^ y^»i*> / f/-*"- 77""i. Irf^t /.c. T ^Wm7 H^^^4 ^^W^A - K^^/i/^^ -^-J p. 01 K S-L K n SS! 'fl fe' ag m ^ BS^i ä m l!!j*i li En voi hyväksyä taloue-ja henkilöstöryhmän loppuraportin suosit-uk- \fl \ sia Nastolan kunnan kannalta sen parhaav.siy )(oska loppuraportissa» on epärealistisia johtopäätöksiä ja olettamuksia saavutettavista säästöibts ja väestönkasvusta js sen johdosta saatavista lisätuloista kuudelle?<unnaxle* Laskelmat perustuvat 12 % työllisyysasteeseenjoka onnistuu meillä mutta ei ole Lahden kohdalla toteutunut vuosiin. Työryhmä esittää kappa.leessa linjauksia uuden kunnan rnuodostiimiseksi. Näistä taloudenhoidon linjausten osalta keskeisemmäksi nous evä t itsenäisten kun t iän scpeusvelvollisuus. Nastolan kunta on ollut mukana Salpauskunta-kuntaliitosselvitystyöeeä vapaaehtoisesti^ eikä työ ole sinänsä mennyt hukkaan B FareiTtpana katson kuitenkin^ että Nastola säilyy edelleen itsenäisenä ja lisää yhteistyötä naapurikuntien kanssa.on väitetty että yhteistyön tekeminen on aikansa elänyt ja yhdistyrpinen on ainoa ratkaisu. Täniä väite ei pidä paikkaansdion monta esimerkkiä Suomeesa huonosti menneestä liitoksesta,es imerkjcinä Kouvolan ja Jyu väskylsn seudut, Kes]<uskunnalle tulee valta ja ympäristö kärsii ja näivettyy.onhan Nastolalla hyvä esimerkki kun Lahti kaappasi Ahtlalan ja alkoi kehittää sitä^kun oli savan pakko 30-vuoden jälkeen. Itsenäisyyden säilyminen on erittäin tärkeä Nastolalle sen ke hittymisen kannalta sekä sntää meille itse mahdollisuuden päättää omista aeiaietarrnrie. Ehäottoman päätösvallan antaminen suurelle naapurille ei ole Nastolan parhaaksi. Tulen äänestämään Nastolan valtuustossa 2$/9-14 itsenäisen l^astelan kunnan säilyttämisen puolesta. Jätän eriävän mielipiteeni talous-ja henkllöstötyöryhjnän loppuraportista. Nastolossa 3/ $^^/^s^~^ Haryl Mi.emi Talous-ja henkilöstötyöryhmän jäeen Nastolasta f * ^
12 11 r ^.^ V-/ Tt r.\ Asianro sn,^'.^,^13 Saqpunut ^_/_f,20 /y HUOMAUTUS KUMTAJAKOS LVI:aÄJi ^i HOO^tolSii KR L^ i^i^rcil^ej^ki' /. U^20_ Iitin kunnanhallitukselle Tiedoksi Sff^^i ^^ /Y / /^A^Tr l. Julkisuudessa esitettyjen tietojen perusteella on jäänyt epäselväksi onko valtuusto Päättämässä sitovasti kunta liitoksesta yhdistymissopimuksineen vai jatkoneuvotteluista ja mahdollisen uuden, l! sopimuksen laatimisesta niiden kesken. Jotka l sopimuksen ovat hyväksyneet. KRL:n 9 :n mukaan "Yhdfstymissopimusta on noudatettava siitä alkaen, kun yhdistyvien kuntien valtuustot ovat hyväksyneet sopimuksen. Sopimusta on noudatettava siihen saakka, kun kuntien yhdistymisen voimaantulosta on kulunut kolme vuotta, jollei ole sovittu lyhyemmästä ajasta tai Jollei jonkin sopimusmääräyksen noudattaminen tule aikaisemmin mahdottomaksi. Yhdistymissopimusta voidaan muuttaa kuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä kuntien yhdistymisen voimaantuloon saakka, jos olosuhteet muuttuvat niin, että jonkin sopimusmääräyksen noudattaminen olisi ilmeisen epätarkoituksenmukaista." HE 125/2009 vp / yksityiskohtaisten perustelujen mukaan "yhdistymissopimusta ei voitaisi muuttaa kokonaan niin, että asia tuotaisiin uuteen poliittiseen harkintaan". Sopimuksen sisällön ja lain + sen perustelujen mukaan on tulkittavissa, että päivan sopimus on kuntaliitokseen lopullisesti sitova. Nain ollen asian vaikuttavuuden takia ja hallintolain/hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti päätöstä tehtäessä tulee olla tiedossa mm. kaikkien eri kokoonpano-vaihtoehtojen taloudelliset ja muut vaikutukset palveluihin, säästövelvoitteisiin jne. ja niistä myös sen mukaisesti päättää. Nyt näin ei ole. Julkisuudessa ja epäsuorasti sopimuksessa (kohta 3) on esitetty, ettei Iitin liittyminen olisi mahdollista, jos Nastola ei päätä liittyä. Kunta liitokset ovat kuitenkin mahdollisia myös ilman yhteistä kuntarajaa - Vähänkyrön kunta liitettiin vuoden 2013 alusta Vaasaan/ vaikka kunnilla ei oflut yhteistä rajaa. Eri asia on/ mitä valtioneuvosto aikanaan päättää, nyt merkitsevää on Iitin kunnan päätös. Merkittävistä Iitin kunnan hallintoon vaikuttavista asioista (hallintosääntö) ja kehitykseen vaikuttavista asioista (kaavoitus) pyydetään/on pyydetty kunnan eri lautakuntien lausunnot. On hallinnon ennakoitavuuden kannalta epäloogista, ettei näin ratkaisevan merkittävästä kunnan hallintoon ja kehitykseen vaikuttavasta asiasta ole asiantuntijalautakuntien lausuntoja pyydetty. Tällä menettelyllä olisi edistetty myös kuntalaisten osallistumis-ja vaikutusmahdollisuuksia. 2. Asiassa ei ole otettu riittävästi huomioon mm. sote-ratkaisun, Tillolan moottclriurheifukeskuksen ja hevosurheilukeskuksen vaikutusta Iitin elinvoimaisuuteen ja kehitykseen. Em. seikat ovat kuitenkin huomattavasti konkreettisempia kuin selvityksen/sopimuksen visiot/ strategiat ja tavoitteet. Esim. Tillotan moottoriurheilukeskus luo valmistuessaan jopa uutta työpaikkaa (IS ). 3. Yhdistymishallitukselle ollaan antamassa lain vastaisesti liikaa toimivaltaa. Sopimuksen kohdan 9.1. mukaan... "yhdistymishallitus voi tarvittaessa tarkistaa tässä sopimuksessa olevia taloudellisia ehtoja". KRLn 9 lähtee siitä/ että "Yhdistymissopimusta voidaan muuttaa kuntien»altuustojen yhtäpitävillä päätöksillä kuntien yhdistymisen ^aantuloon saakka, jos olosuhteet muuttuvat niin, että Jonkin scpimusmääräyksen noudattaminen olisi ilmeisen epätarkoituksenmukaista." l
13 2 4. Sopimuksen kohdan 2.2. asukasluvun strategisessa perustavoitteessa todettu maininta //...houkuttelevat metropolialueella työssä käyviä asumaan kunnassa" on ristiriidassa KRLn 2 :n tavoitteen "kunta muodostuu työssäkäyntialueesta" kanssa. KRLn 2 :n mukaan kuntajaon tavoitteena on myös toimiva kuntarakenne/ Joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Selvitys/sopimus ei tue sitä, mm. koska asukaslukuja vertailtaessa on erittäin todennäköistä, ettei Iitti saa uuden Lahden valtuustoon mäntääkään valtuutettua. Kuntaliiton ylläpitämän virtuaalikunta.net -sivustolla todetaan kuntien itsehallinnosta mm. seuraavaa: "Kuntien itsehallinto perustellaan sillä, että paikallisista asioista tulisi päättää mahdollisimman lähellä kuntalaisia, joihin päätökset vaikuttavat. Tällöin kuntalaisilla on helpompi vaikuttaa heitä koskevaan päätöksentekoon. Palkallisessa päätöksenteossa pystytään myös huomioimaan kyseisen alueen erityispiirteet." Sopimuksen kohdan 2.2. strateginen perustavoite "Kunnan kehittäminen nuorten kaupungiksi" voidaan tulkita syrjiväksi/ yhdenvertaisuuslain ja hallintotain vastaiseksi/ eikä näin edistä merkittävän väestönosan luottamusta kuntaliitokseen. se Strategioilla ja arvoilla on keskeinen merkitys kuntalaisten sopeuttamisessa uuteen kuntaan. 5. Sopimuksessa (kohta 9.3) on vuodelle 2017 asetettu sekä yksi tarkka ei-sitova tavoitevero% 20/25 että sitova määräys:" veroja kerätään vähintään saman verran kuin kunnat keräsivät erillisinä v " Vuoden 2016 verokertymä ei ole vielä tiedossa, koska siihen vaikuttavat ukuisat muuttuvat tekijät ja näin ollen vastaavuus kahden em. luvun suhteen on vaikeast.t laskettavissa (vastaavuuden pitää siis olla olemassa). Jää epäselväksi/ mihin laskel * mun ^^e^o^-pe1u,st.uuja.mikä m^rkityson esim'koiraverolla ia kiinteistöveroprosenteilla, joilla kuitenkin on lakisääteinen yläraja. Kohdassa on myös määräys, etuuden kunnan ensimmäisestä talousarviosta päättää uuden kunnan valtuusto". Sopimuskohdassa ei ole otettu riittävästi huomioon lakisääteisiä määräaikoja ja muita aikataulullisia seikkoja, kuten milloin veroprosenteista ja talousarviosta on päätettävä, milloin valtuuston toimikausi alkaa milloin v verokertymä on tiedossa. ja 6. Julkisuudessa on painotettu sopimuksen olevan juridisesti sitova. Kuitenkin hallinto-oikeuden päätöksen mukaan yhdistymissopimuksessa sovittujen kuntien palvelurakennetta koskevien s""""telmien sitovuus ei ole luonteeltaan oikeudellista vaan poliittista; ja myös KRL:n 9..ssä säädetty sopimuksen sitovuus on luonteeltaan poliittista. KRL:n 54 :n l momentin muka erityinen valitusoikeus koskee vain ennen kyseisen kuntajaon voimaantuloa tehtyjä kun päätöksiä. Myöskään sopimuksen säästövelvoitteiden toteutumisesta ei ole konkreettisia takuita. Yhdistymisavustuksesta käytetään merkittävin osuus muuhun kuin elinvoimaisuuden ^a.nla.mjfeen'^a!kkt nostetaan; Kuntaliitoksen "veturin". Lahden/ investointitarpeet ovat lähivuosina ennätyksellisen suuret talous- ja henkilöstötyöryhmän loppuraportin mukaar. teatn.^is=^ 1',^! ^S^t!!^s!1fm.issopimukse"a parannettais"" "tin kunnan!^u^l^a.ta\myit.a..edell^yksiävarmemparminverrattunaslihen'ettali^ el,nvo,.a,suus Ja keh.ys vo.daan turvata.n,. Nsääntvvällä hyvällä yhteistyönä seutukunnan kuntien kanssa. Kausalassa inen nan ^ ^ / Marja Karhu Kuuksontie KAUSALA
14 Jtin nuorisovaltuuston kannanotto yhdistymissopimuksesta 1.9 IITiN KUNTA Heli Virtanen Asianro ^! {ö^6t. Ö0-f^/^ ^? Saapunut / /.^u L :05,20 ^ -/^T!^:Kirjaamo <kirjaamo.ntinkunta@iitti.fi>; Utin nuorisovastuu.sto kokous Tiedoksi ^O^i ^?- ^ /Y ^ y'^ \^^\^^ /,20 -/20 Kannanolto kunnanhaliituksrlte koskien Salpausseiän kuntajäkoselvftyksen ylidistymissop'1'nuksen hyväksymistä / hyikäärnlslä lahden, Kä^kölcin, Hlinj^ HolEofan ni.iorisovaetuustot ovat olleet aktiivisesti mukana Saäpaiisselän kuntajakoselvityksen eri t /aisteissa. NuorisovaltuusLOjen edustajista koostuvo nuoiten Johtoryhmä on tavannut säännöllisesti Ja sen mandajima on alueen nuori.sovaituutettuja os.illistitnut seivityksen työ^'hm!en kokoukssisi. Niiorisovaitru^tot ovdt j^itäneet mycs yhteistapaamisla, joissa on puitu mahdciiison kuntanitoksef- hyviäja huonqjj puo!;a. Kokouksessaan Eitin nuoiisovaetuusto en päättänyt esittää kunnanhallitukseän, että tijmä hyika^ yhji?tymi sop;muksen seuraavin perustein; Palveluiden mahdollinen siirtyminen Lahden kgskustaan, Pdkn iittiiäisten perinteiden katoamisesta littynii<;enjci!keen. Pelko kunnallisen sektonn ytöpaikkojen vähe;ie;ni?e[itäja kuntalaisten ka/tr;-tävissä olevien paiveluiden yl^envcrtsistanslnen uudon kunnan makaan. (liikunapaikkamaksut, kulttuuripaiveiuiden huono;ieininon; seurakunnan yhteistyöt, kunndn sisäisten p3s\dijf(ikentölden muuttuminen 1'ltoksen myötä ( Iitin nuorisotoiinonja liti': seurakunrfäriyhtcstoimina)), Kannaiioi.t.o hyväksytty Iitin nuonsovaltuuston kokouksessa " fin nuorisovaltuuston puolesta, Carola Kupsu Itin nuorisovaituuston puheenjoht<j a (.arota, ku os ho t ma i',so.m QW^3SS2^
15 Iitin kunnanhaelitukselfe t E l ^ T ^ Asianro s ^ Vn i06.dl.66 /?n/j '.U' t Saapunut l.j.l /20Z^ /,20 Kymentakana ^4,90 _.^^^SZSZR. ^, A^. /o/- KANNANOTTO KUNTAUITOSSELViPfKSEEN Haluamme, että Iitti säilyy itsenäisenä. siliä toistaiseksi kuntaliitokselle ei ole riittäviä perusteita. Lisäksi oma asiansa on se, ettei sote-uudistuksen taloudellisia vaikutuksia kunnille tunneta. Iitti ei ole kriisikunta. Itsenäisenä jatkamisen edellytyksiä ei juuri ole selvitetty. Sen sijaan on varmaa, että liitoksen Jälkeen Iitti menettää kaikki vaikutusmahdollisuutensa omiin asioihinsa ja omaan kehitykseensä. Lahden talous on huonossa jämässä ja investoinfirästit suuret. Asukkaiden ja kunnan yhtenäisyyden Ja toimeliaisuuden kannalta itsenäisyyden säilyttäminen on tärkeää. Tällä hetkellä Iitti on yhtenäinen ja iittilaisten itsetunto kohdallaan. Sitä ei kannata vaarantaa, ^^sl^i^t^^t?..^at^^l^^k-?^min^o^_y^k^utl!.n^t s.e.on uhkakuva m^os tilissä. Pelkona on myös, että pnttaamattomuus ja apatia lisääntyvät, kun mahdollisuudet vaikuttamiseen vähenevät Yhtenäiselle kunnalle ominainen joustava ja olosuhteet huomioonottava asioiden hoito katoaa Ja asukasviihtyvyys heikkenee. Pelkkä talousennusteisiin tuijottaminen ei riitä, Kuntaliitoksen jälkeen eläisimme Lahden ja sen investointien ehdoilla. Mikä muuttuisi paremmaksi? Liitosselvitys on myös sivuuttanut liitoksen vaikutukset kolmannelle sektorille, littiläiset ansaitsevat vähintään hyvät perusteet kuntaliitokselte. Kymentakana ^ ^^- ^^^^^ ^%^ ^^m^ f- c. ^ C^ITL^S /J V^h-lt <- r /^^-)" "7?^^^y^ ^.a^ ^n /" ///^^f_^-^j u^j^ / ^ c^ ^ c, l h-<^^.t <^^&^</7Ö-^-^ 7L t^ii^ /L^-^^./^^ ^ ^,* t ^9 S5^.;^-f "4, << A; </; /f ( ^ ^ ^\ i^- M t^^o ^- «J*<zt^1^-/^Ä-.-->_ ^^t^^fc!f^/0 ^ ^) <^^^^^. r '^^ ^P P^-L.^.^^ ^HA^(^^
16 Iitin kylaasiain neuvottelukunta HIIN KUN l A Asianro Saapunut "^LÄ(L6^/^.-r._/_z_/2o^ PL32,20 _ Kausala Tiedoksi 5po'-f-~ S-^.^ ^. ^ ^ /3/ /,20. f/wsunt Iitin kunta Kirjaamo ASIA: Iitin kyläasiain neuvottelukunnan lausunto Lahden alueen erityisestä kuntajakoselvityksestä Iitin alueella ei ole syrjäytyviä maaseutualueita. Vireä kylätoiminta on Juurtunut vahvoihin kyliin, jotka sijaitsevat maantieteellisesti kattavasti Iitin alueella. Tärkeät kulkuväylät: VT 12, rautatie/ tie 363 Jaala-Heinola/ kulkevat poikittaissuunnassa Iitin läpi/ sekä VT6 sivuaa Iittiä etelässä. Kulkuyhteyksien puolesta syrjäytyviä alueita ei muodostu. Kuntajakoselvityksessä mainitaan erityisesti VT12:n parantaminen välillä Lahti-KouvolaJoka vaikuttaa Kausalan Ja Nastolan osakeskusten välillä tapahtuvaan liikenteeseen. On tärkeää/ että Lahden kaupunkikeskuksen sekä Kausalanja Nastolan osakeskusten välillä on kunnollinen maantieyhteys. Lahden matkakeskuksen valmistuttua, muodostuu hyvä palvelupiste pääkaupunkiseudulle suuntautuvaan liikenteeseen. Rataosan Lappila-Kausala peruskorjaus antaa mahdollisuuden lisääntyvään paikallisjunaliikenteen käyttöön. Kuntajakoselvityksessä mainitaan useassa kohdassa maaseudun elinvoimaisuuden turvaaminen ja perustuotantoon, (maa-ja metsätalouteen), tukeutuvien elinkeinojen kehittäminen. Lahdessa sijaitsee Suomen Metsäkeskuksen pääkonttori Ja alueella toimiva Päijat-Hämeen mhy. on maan suurin ja tunnusluvuiltaan paras. Lisäksi lähiruoka ja pienpanimotoiminta on Lahden seudulla vakiinnuttanut asemansa. Maaseudun elinvoimaisuuden turvaamisesta kuntajakoselvityksessä mainitaan maaseudun taajamiin Järjestettävät tarvittavat lähipalvelut. Todetaan, että maaseudun elinkeinojen turvaaminen edellyttää joustavaa viranomaispolitiikkaa ja sallivaa rakennusjärjestystä. Todetaan/ että loma-asumiseen sopivia alueita tulee kaavoittaa aktiivisesti. Iitin kannalta nämä selvityksen sisältävät kohdat ovat positiivisia ajatellen ympärivuotista kakkosasumista maaseutukylissä. Kuntajakoselvitys on ottanut huomioon myös lähidemokratian toteuttamisen aluejohtokunnilla Ja monipuolisilla osallistumis-ja vaikuttamisjärjestelmlllä koko kunnan alueella. Aluejohtokunnat koordinoivat maaseutualueiden palvelujen kehittymistä ja monimuotoista kansalaistoimintaa. Aluejohtokunnilla olisi myös budjettivaltaa ja päätäntävaltaa. Iitin kyläasiain neuvottelukunta pitää Salpauskuntajakoselvitystä Iitin maaseudun/ kylien ja maaseutuelinkeinojen osatta positiiviseen kehitykseen ohjaavana ja katsoo, että selvitys tukee maaseudun asuttuna^py^ymist^. fa^^ rf 'ec-i^l^^ Jarm6Tähtinen Iitin kyläasiain neuvottelukunta pj. ^-^^. Riitta Alestalo Iitin kyläasiain neuvottelukunta siht.
Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014
Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne
LisätiedotKuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina
Kuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina Matti Muukkonen HTL, YTM, kunnanjohtaja 14.12.2012 Kuntajaon oikeudellinen perusta Suomen perustuslaki (731/1999) 121.1 : Suomi jakautuu kuntiin, joiden
LisätiedotLavia Pori erityinen kuntajakoselvitys. Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen
Lavia Pori erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen 28.2.2014 Tehtävä Selvittäjän on suoritettava kuntarakennelain 16a :ssä tarkoitettu erityinen kuntajakoselvitys Erityinen kuntajakoselvitys
LisätiedotHollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013
Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2
LisätiedotEtelä-Karjalan kuntarakenneselvitys
Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Ohjausryhmä 170914 1 2 Kuntainfoista Osallistujia yhteensä noin 370 henkilöä vajaa puolet valtuutettuja Imatralla muita enemmän viranhaltijoita 20 henkilön lukioluokka
LisätiedotUusiKunta Päijät-Hämeen kuntajakoselvitys
UusiKunta Päijät-Hämeen kuntajakoselvitys Selvittäjät Valtiovarainministeriö asetti 20.11.2009 Päijät- Hämeeseen kuntajakoselvityksen kymmenen kunnan alueelle. Huhtikuussa 2010 Kuhmoinen irtautui selvityksestä
LisätiedotKysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola
Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Toteuttamistapa ja ajankohta Nykyiset kunnat lakkautetaan 31.12.2012 Uusi Kunta perustetaan 1.1.2013 Yhdistymissopimus voimassa 2015 loppuun
LisätiedotOhjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015
Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)
LisätiedotKonneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Valtuusto
Valtuusto 4.3.2013 39 1. LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA Kh. 20.2.2013 51 Esityslistan liitteet 1-4 Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan mukaan hallitus toteuttaa koko maan laajuisen
LisätiedotEsitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen. Kunnanhallitus
Kunnanhallitus 148 10.06.2013 Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen 31/00.01.00/2013 Kunnanhallitus 148 Kunnanhallitus 20.05.2013
LisätiedotKuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä
Kuntauudistus ja Kittilä Kuntalaisinfo 22.10.2013 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kaikki mitä olet halunnut kysyä! Mikä on kuntauudistus ja mihin sitä tarvitaan? Miksi Kittilän kunta on mukana kuntauudistuksessa?
LisätiedotKuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus
Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus Vaajakosken kuntalaiskuuleminen 12.11.2007 Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys
LisätiedotPorin seudun kuntajako-selvitys
Porin seudun kuntajako-selvitys Pomarkku Alustavan suunnitelma yhdistymissopimusneuvotteluvaiheen prosessista, toteuttamisesta ja aikataulusta Pori Ulvila Luvia Nakkila Lavia 13.10.2014 Kehitysjohtaja
LisätiedotTyövaliokunnan kokous
Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työvaliokunnan kokous 15.9.2014 Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia Kokemäki Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi MML, 2012
LisätiedotHE 18/2011 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta
HE 18/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan kuntajakolakiin lisättäväksi säännökset yhdistyvän kunnan toimivallasta tilanteessa, jossa ennen
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja 11.6.2015 VM/1497/00.01.01.00/2013 Suvi Savolainen ESITYS KUNTAJAON MUUTTAMISESTA VIHDIN KUNNAN JA ESPOON KAUPUN- GIN VÄLILLÄ Esitys Esityksen perustelut
LisätiedotLUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO
LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO Kuntajakoselvitys 13.11.2006-30.6.2007 Paikallinen asiantuntijaorganisaatio koostui yli 300 henkilöstä, kokoontumisia yli 50 228 valtuutettua 78 kunnanhallitusten jäsentä
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1950/ /2013
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (1) 85 Asianro 1950/00.04.01/2013 Juankosken ja Kuopion kaupunkien kuntaliitos / yhdistymissopimuksen muuttaminen 22.02.2016 57: Kaupunginsihteeri Heikki Vienola Kansliapalvelu
LisätiedotHelsingin seudun liikenne - kuntayhtymä (HSL)
Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymä (HSL) Perussopimus 1.1.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n perussopimuksen sisältö 1 luku Yleistä 1 Kuntayhtymän perustaminen ja jäsenkunnat 2 Toimialue
LisätiedotJyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan
Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys
LisätiedotSonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta
Kunnanhallitus 84 18.02.2013 Kunnanvaltuusto 29 28.02.2013 Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 100/00.04.01/2013 Kunnanhallitus 18.02.2013 84 Valmistelija: kunnanjohtaja Simo Mäkinen
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous
Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013
LisätiedotValtion erityinen kuntajakoselvitys
Valtion erityinen kuntajakoselvitys Päijät Hämeen UusiKunta Kunnanvaltuustojen seminaari Lahti 3.11.2009 Ylijohtaja Päivi Laajala Kuntien yhdistymiset 2008 2009 ja yhdistymisselvitykset Yhdistymisselvitys
LisätiedotPäijät Hämeen kuntajakoselvitys ajankohtaiskatsaus
Päijät Hämeen kuntajakoselvitys ajankohtaiskatsaus 2.12.2009 Henkilöstöryhmä Jaana Simola UusiKunta sihteeristö Kuhmoinen Hartola Sysmä Padasjoki Asikkala Heinola Hämeenkoski Hollola Lahti Nastola Kärkölä
LisätiedotKuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän
Kuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän avulla Eero Vaissi Maisema-seminaari 6.2.2013 Lausunnolla olevasta laista Rakennelakiluonnos lähetettiin kuntiin lausunnolle 22.11.2012 ja lausuntoaika päättyy
LisätiedotKuntarakenneselvityksistä
Kuntarakenneselvityksistä Aija Tuimala, Johtaja, FCG Konsultointi 4.12.2013 Page 1 NEUVOTTELUT HALUKKAIDEN KANSSA VARSINAISESTA SOPIMUKSESTA 4.12.2013 Page 2 Usein selvityksissä tarkasteltuja näkökulmia
LisätiedotTalous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014
Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talousvastaavien työ, tilannekatsaus Yhdistymisavustuksen käyttö Työryhmätyöskentely: hyödyt ja haitat + yhdistymisavustus + muut linjaukset Talousvastaavien työ
LisätiedotSelvitysprosessissa otettava huomioon
Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Kuntajakoselvityksen toteutus Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen Karhukuntaneuvosto 17.6.2013 17.6.2013 Page 1 Selvitysprosessissa otettava huomioon Avoin
LisätiedotKUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA
Kunnanhallitus 228 28.10.2013 KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA KHALL 228 Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, 79700
LisätiedotLahden alueen erityinen kuntajakoselvitys, kuntajakoselvittäjien ehdotus ja yhdistymissopimus
Kunnanhallitus 217 22.09.2014 Lahden alueen erityinen kuntajakoselvitys, kuntajakoselvittäjien ehdotus ja yhdistymissopimus 293/00.01.00/2013 Kunnanhallitus 217 Selvitystyön perusteista ja organisoinnista:
LisätiedotLausunto valtiovarainministeriölle kuntarakennelain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen toimikauden jatkamisesta
Kunnanhallitus 148 10.06.2013 Kunnanvaltuusto 41 25.06.2013 Kunnanhallitus 229 16.09.2013 Kunnanvaltuusto 49 24.09.2013 Kunnanhallitus 260 21.10.2013 Kunnanvaltuusto 56 12.11.2013 Kunnanhallitus 238 13.10.2014
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous
Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotTalouden sääntely uudessa kuntalaissa
Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä
LisätiedotKommenttipuheenvuoro - Ajatuksia arvioinnista. Tutkimuspäällikkö Sari Alm Lahden kaupunki
Kommenttipuheenvuoro - Ajatuksia arvioinnista Tutkimuspäällikkö Sari Alm Lahden kaupunki Selvityshistoriaa Lahden alueella 1/2 Lahden seudun kuntarakennetunnustelut 12/2007-6/2008 Hartola, Hollola, Hämeenkoski,
LisätiedotKuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus
Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta
LisätiedotValtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde
Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden
LisätiedotViisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita
Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita 11.12.2014 Sisällysluettelo 1. Vapaaehtoinen kuntayhteistyö kehitystiensä päässä 2. Valtion paine kuntaliitoksiin tarpeen, jos liitoksia halutaan saada aikaan
LisätiedotKuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo
Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Joensuun selvitysalueen yhteistarkastelu Ennustettu väestökehitys 2012-2030: +5,4% Koko väestö 110 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala
LisätiedotDemokratiatyöryhmä 4.4.2014 klo 14-16 Päijät-Hämeen liitto
Demokratiatyöryhmä 4.4.2014 klo 14-16 Päijät-Hämeen liitto Työryhmän työskentely jäljellä olevissa kokouksissa 1) Työryhmä muodostaa 1 tai 2 lähidemokratian toteuttamisen mallia, ehdotuksen hyödynnettäviksi
LisätiedotHE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista
LisätiedotVeroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:
Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0
LisätiedotKriisikunnan pakkoliitoksen erityispiirteet. Markku Mölläri Kuntajakoselvittäjä Arviointimenettelyt
Kriisikunnan pakkoliitoksen erityispiirteet Markku Mölläri Kuntajakoselvittäjä Arviointimenettelyt Arvioinnista selvityksen kautta pakkoliitokseen Vos-laki 63 a : Jos kunnan rahoituksen riittävyyttä tai
LisätiedotAjankohtaista kunta-asiaa
Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän
LisätiedotKÖYLIÖN JA SÄKYLÄN KUNTIEN YHDISTYMISSOPIMUS
1 Köyliön kunnanvaltuusto 20.4.2015 Säkylän kunnanvaltuusto 20.4.2015 (Lopullinen) KÖYLIÖN JA SÄKYLÄN KUNTIEN YHDISTYMISSOPIMUS 1. SOPIMUSTAUSTA Kuntarakennelain 2 :ssä todetaan kuntajaon kehittämisen
LisätiedotKuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 134/00.04.00/2012 360 Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Tiivistelmä 1.7.2013 voimaan tullut kuntarakennelaki edellyttää
Lisätiedot1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa
1 KAUHAJOEN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,
LisätiedotKH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh
Kaupunginhallitus 407 06.10.2014 Kaupunginhallitus 502 24.11.2014 Etelä-Karjalan erityinen kuntajakoselvitys 1034/00.04.00/2013 KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh. 040
LisätiedotKUNTASTRATEGIA HONKAJOKI / VALT.SEMINAARIT ,
KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI 2017-2025 / VALT.SEMINAARIT 24.8.17, 5.9.17 MISSIO (MIKÄ ON KUNNAN TEHTÄVÄ? MIKSI OLEMME TÄÄLLÄ?) Kuntalaki 410/2015 Kuntalain mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja
LisätiedotRÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016
RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016 Sisällys 1 Sopimuksen tarkoitus... 3 1.1 Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo... 3 1.2 Yhdistymisen toteuttaminen
LisätiedotKunnanhallitus Kunnanvaltuusto Lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta. Khall
Kunnanhallitus 63 20.02.2013 Kunnanvaltuusto 27 20.02.2013 Lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta Khall 20.02.2013 63 Iltakoulu 18.2.2013: Valtiovarainministeriö on lähestynyt kuntia 22.11.2012 päivätyllä
LisätiedotTilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.
Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös
LisätiedotLausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista
Valtuusto 4 10.02.2014 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/00.04.01/2013 KH 239 Kunnanhallitus 18.6.2013 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa
LisätiedotEro
1980 1990 2000 2012 Ero % Jsuu 64969 67363 71013 74168 10199 15,9 Klahti 8351 10450 11517 14245 5894 70,6 Liperi 10737 11500 11479 12397 1660 15,5 Okum 10312 9307 8155 7343 2969 28,8 Pjärvi 6167 5411 5411
LisätiedotAsukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen
Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä 11.4.2017 klo 18.00 Kunnanjohtaja Pekka Määttänen Kuntastrategia on kunnan toiminnan punainen lanka, tie kohti haluttua tulevaisuutta Uuden kuntalain
LisätiedotAsianro 134/ / Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 134/00.04.00/2012 127 Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Tiivistelmä 1.7.2013 voimaan tullut kuntarakennelaki edellyttää
LisätiedotVarkauden seudun kuntarakenneselvitys
Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus
Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jyväskylän seutujen kuntien tilaisuus 12.8.2014 Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö
LisätiedotKuntarakennelaki osana kuntauudistusta
Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013 Säätytalo Ylijohtaja Päivi Laajala Saadut lausunnot kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntoaika päättyi
LisätiedotKH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh
Kaupunginhallitus 407 06.10.2014 Kaupunginhallitus 502 24.11.2014 Kaupunginvaltuusto 109 08.12.2014 Etelä-Karjalan erityinen kuntajakoselvitys 1034/00.04.00/2013 KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja
LisätiedotUusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45
Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä
LisätiedotMENETTELYOHJEET VALTUUSTOJEN HYVÄKSYMIEN HENKILÖSTÖKRITEERIEN TÄYTÄÄNTÖÖNPANOA JA SOVELTAMISTA KOSKIEN
LIITE 3 MENETTELYOHJEET VALTUUSTOJEN HYVÄKSYMIEN HENKILÖSTÖKRITEERIEN TÄYTÄÄNTÖÖNPANOA JA SOVELTAMISTA KOSKIEN HENKILÖSTÖKRITEERI 1, TÄYTÄNTÖÖNPANO 1. vaihe, otetaan käyttöön (johto- ja ohjausryhmän päätöksiin
LisätiedotEsitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen. Kunnanhallitus
Kunnanhallitus 148 10.06.2013 Kunnanvaltuusto 41 25.06.2013 Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen 31/00.01.00/2013 Kunnanhallitus
LisätiedotVuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013
LisätiedotERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET
ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi
LisätiedotVIII/09 IX/09 X/09 XI/09 XII/09 I/10 II/10 III/10 IV/10 V/10. 2. 3. Kjs:n esitys to 18.2.
n seudun kuntien erityisen kuntajakoselvityksen aikataululuonnos VIII/09 IX/09 X/09 XI/09 XII/09 I/10 II/10 III/10 IV/10 V/10 VI/10 Selvitys käynnistetään 2. 3. Kjs:n esitys to 18.2. Kuntalaisten alkukuuleminen
LisätiedotKESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ
KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ (malli) Hyväksytty Keskustan kunnallisasiain neuvottelukunnassa 18.4.2012 ja vahvistettu puoluehallituksessa 27.4.2012 Valtuustoryhmän tarkoitus 1 kunnan / kaupungin
LisätiedotYLEISÖTILAISUUS KLO 18-20
KUNTAJAKOSELVITYKSEN YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 Seuraavat yleisötilaisuudet 14.11. klo 18.00 ja 18.12. klo 18.00 Seuraa ja anna palautetta www.jyvaskylanseutu.fi/kuntajako Materiaalia lisätään koko ajan
LisätiedotFINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta
Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä
LisätiedotTilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus
Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain
LisätiedotSonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen
Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee
LisätiedotKunnanhallitus Kunnanvaltuusto
Hallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto 557/05.00.00/2015 Kunnanhallitus 18.01.2016 10 Pääministeri Juha Sipilän hallitus on
LisätiedotHämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys
Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen
LisätiedotVahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi
Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016
LisätiedotMiehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Antti Jämsén I Miehikkälän kunta I www.miehikkala.fi
Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Miehikkälän vauhtipyörä Lähiruoka Vihreä logistiikkaalue Salpalinja 1. Kesäkylä 2. Savan alue 3. Laheksenniitty 4. Lapjärvi Toimivat
LisätiedotPalveluverkkotyöryhmä
Palveluverkkotyöryhmä Aika: Keskiviikko 2.4.2014 klo 14.30 16.37 Paikka: Päijät-Hämeen liitto, Hämeenkatu 9 A, 2. krs. kokoustila Vellamo Läsnä: Raila Lindholm, Kärkölä, puheenjohtaja Jaana Simola, Päijät-Hämeen
LisätiedotDemokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö
Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen
LisätiedotPorin seudun kuntarakenneselvitys
Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila
LisätiedotKuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa
Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kataisen hallituksen ohjelma Työssäkäyntialueiden perusteella suurkunnat, jotka kykenevät
LisätiedotSisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari
Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki
LisätiedotMaakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma
Maakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma 20.6.2016 Pentti Malinen Tuleva kolmitasoinen hallinto Vuoden 2019 alussa aloittavien maakuntien tehtävien perustana on työnjako kunnan, maakunnan
LisätiedotKeski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto
1 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto Valmistelutyöryhmät ja ryhmien puheenjohtajat KANSALAISVAIKUTTAMINEN JA DEMOKRATIA TOIMINTAKYKY JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS VARHAISKASVATUS,
LisätiedotYHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS. Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava
YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS ASKOLA, LAPINJÄRVI, LOVIISA, MYRSKYLÄ, PORVOO JA SIPOO Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava 1.
LisätiedotTilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus
Kunnanhallitus 64 22.03.2005 Kunnanvaltuusto 46 27.06.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu
LisätiedotSuomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf
Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Kokoustiedot Aika: 10.4.2014 klo 10.00 13.23 Paikka: Kuntatalo Kommunernas hus Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 2 Sisällysluettelo
LisätiedotMiksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009
Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus
Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari
LisätiedotJyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys
Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Korpilahden kuntalaistilaisuus 16.1.2008 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 UUSI JYVÄSKYLÄ 0 5 10 Km Jyväskylän kaupungin
Lisätiedotqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh
qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe 1 rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh LOVIISAN JA LAPINJÄRVEN YHDISTYMISSELVITYS jklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklö
LisätiedotTalouden sääntely uudessa kuntalaissa
Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa
LisätiedotJärjestövaikuttaminen Kontiolahden kunnassa. Sakari Kela
Järjestövaikuttaminen Kontiolahden kunnassa Sakari Kela 14.9.2017 Kunnan olemassaolon tarkoitus? Edellytysten luominen kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumisen ja vaikuttamisen toteutumiselle.
LisätiedotJyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan. kuntajakoselvityksen eteneminen
Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvityksen eteneminen Henkilöstöryhmien info kuntajakoselvityksen etenemisestä 5.12.2007 klo 13-15 Jyväskylän kaupungintalo Kuntajakoselvittäjä Jyväskylän
LisätiedotMikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien yhdistymissopimusluonnos. Alustava sopimusluonnos uuden kunnan perustamisesta Versio 1
Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien yhdistymissopimusluonnos Alustava sopimusluonnos uuden kunnan perustamisesta Versio 1 Kuntaliitoksen johtoryhmän 16.1.2012 käsittelyä varten Käsitelty
LisätiedotMatkaopas parhaaseen asukaskokemukseen
Matkaopas parhaaseen asukaskokemukseen Pyhärannan strategia 2017-2021 (strategiatoimikunnan esitys 15.5.2017 kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle) Pyhäranta Asukkaita 2100 + 1000 Ihode Reila Rohdainen
LisätiedotSULKAVAN KUNTASTRATEGIA Hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.x.2013
SULKAVAN KUNTASTRATEGIA 2020 Hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.x.2013 1 Sulkavan missio Sulkavan missio on edistää asukkaidensa hyvinvointia. 2 Sulkavan visio 2020 Sulkava, Saimaan soutupitäjä - asumiseen
LisätiedotSTRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT
MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla
LisätiedotKUNTAJAON MUUTOKSET JA VUODEN 2012 KUNNALLISVAALIT
Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen MUISTIO 26.3.2012 OM 14/51/2012 KUNTAJAON MUUTOKSET JA VUODEN 2012 KUNNALLISVAALIT 1. YLEISTÄ Kuntajakolain (1698/2009) 3 :n mukaisesti kuntajaon muuttamisella tarkoitetaan:
LisätiedotHallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto
Kunnanhallitus 10 18.01.2016 Kunnanvaltuusto 1 26.01.2016 Hallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto 557/05.00.00/2015 Kunnanhallitus
LisätiedotOnnistunut kuntarakennemuutos
Onnistunut kuntarakennemuutos Aija Tuimala, FCG Konsultointi 250814 Varkaus 8.9.2014 Page 1 8.9.2014 Page 2 Kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja muuttamisen edellytykset Kuntarakennelaki 2 Kuntajaon kehittämisen
LisätiedotSIVISTYSPALVELUIDEN TOIMIKUNNAN 1. KOKOUS. 9.2.2010 Lahti. nykytila, tavoitteet, palveluiden kuvaus
SIVISTYSPALVELUIDEN TOIMIKUNNAN 1. KOKOUS 9.2.2010 Lahti Selvittäjän toiveet toimikunnalle: A. Tiivis informaatio: nykytila, tavoitteet, palveluiden kuvaus B. Rajaus muihin toimikuntiin C. Aikataulu: Mitä
Lisätiedot