ilmarinen Finanssiliitolla on suomalaiset kasvot Antti Tanskanen: Tilapäinen alennus maksuun

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ilmarinen Finanssiliitolla on suomalaiset kasvot Antti Tanskanen: Tilapäinen alennus maksuun"

Transkriptio

1 ilmarinen Ilmarisen asiakaslehti Tilapäinen alennus maksuun Verkkopalvelujen käyttö tuplaantui Ilmarisen palvelua arvostetaan Antti Tanskanen: Finanssiliitolla on suomalaiset kasvot

2 KANNEN KUVA: NEODES / ESKO TUOMISTO Pääkirjoitus Hyviä uutisia ja uudenvuoden lupauksia JULKAISIJA: Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen PÄÄTOIMITTAJA: Satu Mehtälä TOIMITTAJAT: Marjo Hynninen, Sami Kelhä, Raili Oksa, Eila Parkkonen TOIMITUSKUNTA: Pirkko Auvinen, Ari Jaatinen, Anne Koivula, Jari Puhakka, Lise-Lotte Rautio-Murros, Paula Ojala-Ruuth, Ulla Pihlajamäki, Jaakko Tuomikoski, Reetta Wiik KÄYNTIOSOITE: Porkkalankatu 1, Helsinki POSTIOSOITE: Ilmarinen Puh faksi INTERNET: SÄHKÖPOSTI (YLEINEN): SÄHKÖPOSTI (HENKILÖKOHTAINEN): Ilmarisen palvelupisteitä ovat myös Pohjolan, A-Vakuutuksen ja Pohjantähden paikalliset konttorit LAYOUT: Neodes / Esko Tuomisto Reprotyö: HEKU Painopaikka: Acta Print Oy ISSN: X Painos: Painettu joulukuussa 2005 Hyvä uutinen ei ole uutinen - näinhän tavataan sanoa. Me Ilmarisessa uskallamme olla asiasta eri mieltä. Edellisen lehden ilmestymisen jälkeen on tapahtunut paljon hyviä asioita, jotka täyttävät suuren uutisen tunnusmerkit. Uutiset eivät ole hyviä vain Ilmarisen kannalta, vaan uskomme niiden olevan sitä myös teille, hyvät asiakkaamme. Viime syyskuussa tehtiin Suomessa historiallisesti merkittävä yrityskauppa, kun Osuuspankkien Keskuspankki OKO osti Ilmarisen ja Suomi-yhtiön omistamat Pohjolan osakkeet. Kaupan seurauksena OP-ryhmä, Pohjola ja Ilmarinen muodostavat uuden, vahvan ja kotimaisen finanssiyhteenliittymän. Ilmarinen säilyy edelleen itsenäisenä ja asiakkaidensa omistamana, keskinäisenä työeläkevakuutusyhtiönä, jolla vain on entistä vahvempi kilpailuasema. Asiakassuhteiden hoidossa ja vakuutusten myynnissä Ilmarinen jatkaa yhteistyötään Pohjolan ja Pohjantähden kanssa. Osakekaupan yhteydessä Ilmarinen ja OP-ryhmä sopivat laajamittaisesta yhteistyöstä. Myyntiverkkoa tulevat aikanaan täydentämään OP-ryhmän konttorit. Tämä merkitsee eläkevakuutusten palvelu- ja myyntiverkon laajentumista merkittävästi, mikä asiakkaan kannalta tietää palvelujen entistä parempaa saavutettavuutta. Ilmarisen asiakkaiden käyttöön tulevaa palveluverkkoa voidaan luonnehtia kilpailijoihin nähden kirkkaasti ylivertaiseksi. OP-ryhmä on iso kumppani, jonka kanssa Ilmarinen voi tulevaisuudessa tehdä yhteistyötä paitsi myynnissä ja asiakaspalvelussa, joiltain osin myös muilla alueilla, kuten sijoitustoiminnassa ja tietotekniikassa. OP-ryhmän, Pohjolan ja Ilmarisen yhteistyö antaa mahdollisuuden kehittää tuotteita ja palveluja kilpailukykyisesti asiakkaan hyväksi. Palvelutarjonta monipuolistuu, kun asiakkaat saavat käyttöönsä entisen kokonaisuuden eli työeläke-, vahinko- ja henkivakuutuspalvelujen lisäksi kattavat yrityspankki- ja rahoituspalvelut sekä varainhoitopalvelut. Suunnitelmissa on muun muassa syventää Ilmarisen ja OP-ryhmän yhteistyötä yritysrahoituksen alueella. Tämän lehden sivuilta voitte lukea lisää hyviä uutisia. Sellaisesta käy esimerkkinä uutinen reaaliaikaisesta vuosilaskennasta, jonka olemme ensimmäisenä eläkeyhtiönä tuoneet asiakkaidemme käyttöön vakuutusasioiden hoitoa helpottamaan. Näistä lähtökohdista on hyvä aloittaa uusi vuosi. Olemme iloisia siitä, että yhteistyömme asiakkaittemme kanssa on sujunut hyvin ja kehittynyt yhä yksilöllisempään suuntaan. Tulemme tekemään parhaamme, että voisitte jatkossakin lukea tämän lehden sivuilta hyvistä uutisista. Uskomme, että siinä myös onnistumme yhdessä teidän kanssanne. Toivotan kaikille asiakkaillemme menestyksellistä vuotta Sini Kivihuhta asiakasyhteysjohtaja

3 ilmarinen Numero 4/2005 joulukuu s.4 s.20 s.22 Yhteistyön valmistelut ovat edenneet hyvässä hengessä, Antti Tanskanen sanoo. Suomen Korutuote haluaa erottautua laajalla tuotevalikoimalla. Marjo Heikinheimon mukaan Medivireen mallin tavoitteena on tukea työssä jatkamista. Kumppani Ilmarinen ja OP-ryhmä sopivat yhteistyöstä 4 Sijoitukset Parempien sijoitustuottojen tavoitteena on hillitä eläkemaksun nousua 7 Info Suurtyönantajan työkyvyttömyysmaksun laskenta muuttui 2006 alusta 9 Työeläkemaksuun tilapäinen alennus 11 Osa-aikaeläkkeeseen vaikuttavat ansiot 12 Indeksit ja ansiorajat 13 TyEL tulee Palvelut TEL- ja YEL-palvelut verkossa 14 Eläkepalvelu verkossa 16 Asiakkaat arvostavat hyvitysten tasoa ja palvelun laatua 18 Asiakas kuvassa Koruja toisessa sukupolvessa 20 Työhyvinvointi Medivire auttaa työkyvyn hallinnassa 22 Ilmarinen-palkinto Tuolin viemää -dvd:lle 24 Hiljaisen tiedon valmennukset alkavat 25 Katsasta keuhkosi työpaikalla 26 KOLUMNI 17 KARTTUMIA 27 SVENSKA SIDOR SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT 30 ASIAKASTILAISUUDET Ilmarinen 4/2005 3

4 Kumppani Ilmarisen asiakkaat hyötyvät finassiliitosta saamalla käyttöönsä muun muassa entistä monipuolisemman palveluvalikoiman ja maan laajimman palveluverkon, Antti Tanskanen sanoo. Uutisen julkisuudessa saama vastaanotto ja ihmisten reaktiot ylittivät kaikki odotukset. Tälle järjestelylle oli selvästi sosiaalinen tilaus, Antti Tanskanen toteaa tyytyväisenä Suomen historian suurimpiin kuuluvan yrityskaupan herättämiin tunnelmiin. Tanskanen arvelee, että myönteinen suhtautuminen liittyi järjestelyn kotimaisuuteen. Kotimaisen omistuksen korostaminen on viime aikoina ollut kovasti esillä, mutta paljosta puheesta huolimatta teot ovat puuttuneet. Tämä finanssijärjestely on nähty erittäin isona, konkreettisena tekona suomalaisen omistuksen puolesta. Sen seurauksena maahamme syntyi entistä vahvempi finanssialan toimija, jolla on suomalaiset kasvot. Olennaista on, miten asiakas hyötyy Syyskuisessa osakekaupassa OP-ryhmä osti Ilmariselta ja Suomi-yhtiöltä niiden omistamat Pohjolan osakkeet, minkä seurauksena Pohjolasta tuli osa Osuuspankkien Keskuspankkia OKOa. Kaupan yhteydessä Ilmarinen ja OP-ryhmä sopivat myös laajamittaisesta yhteistyöstä. Mitä tämä kaikki merkitsee toisaalta asiakkaan ja toisaalta yhteistyökumppaneiden kannalta? Tanskasen mielestä olennainen kysymys on, mitä asiakas hyötyy yhteistyöstä. Ilmarinen ja OP-ryhmä ovat olemassa asiakkaita varten; osapuolet hyötyvät yhteistyöstä vain, mikäli asiakas siitä hyötyy. Yhdistyneen liiketoiminnan suuruus antaa mahdollisuuksia kehittää tuotteita ja 4 4/2005 Ilmarinen

5 Finanssiliitolla on suomalaiset kasvot OP-ryhmän pääjohtaja Antti Tanskanen sanoo yllättyneensä syyskuussa julkistetun Pohjolan yritysjärjestelyn saamasta positiivisesta vastaanotosta, vaikka toki myönteistä suhtautumista osattiinkin odottaa. Hän arvelee, että suhtautumiseen vaikutti merkittävästi järjestelyn kotimaisuus. TEKSTI: RAILI OKSA. KUVA: ESKO TUOMISTO palveluja kilpailukykyisesti asiakkaan hyväksi. Ja jos asiakas hyötyy esimerkiksi saamalla merkittäviä keskittämisetuja, seuraa siitä etuja myös yhteistyökumppaneille. Tämä voi näkyä osapuolten tuloksissa vaikkapa liiketoiminnan kasvuna, hän huomauttaa. Ilmarisen yhteistyö pitkäaikaisen kumppanin Pohjolan kanssa jatkuu edelleen. Osakekaupan myötä Ilmarisen asiakkaat saavat käyttöönsä entisen kokonaisuuden eli työeläke-, vahinko- ja henkivakuutuspalvelujen lisäksi kattavat yrityspankki- ja rahoituspalvelut sekä varainhoitopalvelut. Yhdistyminen takaa siten Ilmarisen asiakkaille entistä monipuolisemman palveluvalikoiman ja heidän käyttöönsä maan laajimman palveluverkon. Yhteistyö rutiiniksi kesään mennessä Yhteistyön valmistelut ovat Tanskasen mukaan päässeet vasta pikku hiljaa vauhtiin. Oma aikansa meni viranomaislupien odottelussa, joten tositoimiin päästiin vasta lokakuun puolivälin tietämillä. Sen jälkeen valmistelut ovat edenneet hyvässä hengessä puolin ja toisin. Pohjatyötä tehdään ja yhteyksiä rakennetaan monella rintamalla, jotta pitkäjänteinen yhteistyö saadaan hyödynnettyä parhaalla mahdollisella tavalla. Uskoisin, että juhannukseen mennessä yhteistyö alkaa jo toimia rutiinilla ja ollaan enemmän toteutuksen kuin suunnittelun puolella. Kaikki operatiiviset ratkaisut on silloin tehty ja käytännön työ etenee sen jälkeen omalla painollaan. Tämä ei Ilmarinen 4/2005 5

6 tietenkään sulje pois sitä, että koko ajan täytyy suunnitella uutta ja kehittää toimintoja, hän muistuttaa. Löyhän liiton ongelmana tehottomuus Vaikka Antti Tanskanen puhuu tänään jo innostuneesti finanssiliiton suomista monista mahdollisuuksista, vielä viisi vuotta sitten puheet olivat toiset. Mielen muuttumiseen on vaikuttanut lähinnä kaksi syytä: löyhän liiton tehottomuus ja OP-ryhmän vakavaraisuus, näillä perusteluilla: Yritimme edellisen kerran yhteistyötä Ilmarisen, Pohjolan ja Suomi-yhtiön kanssa vuonna 2000, mutta hyvin alkanut yhteistyö kariutui silloin jo alkumetreillä, kun emme päässeet kaikista asioista yhteisymmärrykseen. Pian sen jälkeen kokeilimme yhteistyötä Fennia-ryhmän ja Lähivakuutuksen kanssa. Ja vaikka tämäkin yhteistyö monessa mielessä toimi ihan hyvin yhteishenki oli hyvä ja henkilösuhteet pelasivat se ei kuitenkaan johtanut mihinkään. Tämä osoitti vain sen, ettei tällainen löyhä liitto toimi niin tehokkaasti kuin oli tarkoitus. Toiseksi, OP-ryhmän vakavaraisuus on olennaisesti muuttunut viidessä vuodessa. Meidän omat pääomamme ovat tänä aikana kaksinkertaistuneet, joten olemme nyt paljon vakavaraisempi finanssiyritys huolehtimaan isommasta kokonaisuudesta. Aikaisemmin oli kysymys strategisesta kumppanuudesta, nyt yhdistävä side on omistuksellinen. Järjestely takaa sen, että voimme itse vaikuttaa siihen, miten yritys toimii. Eläkkeelle lähtemisestä tehtiin aikoinaan hyve Yhteistyötahojen edustajat ovat saaneet Ilmarisen asiakaslehdessä vastattavakseen saman kysymyksen: Mikä suomalaisessa työelämässä mättää, kun ihmiset hinkuvat eläkkeelle ennen aikojaan? Antti Tanskanen kytkee kysymyksen reilun kymmenen vuoden takaiseen korkeaan työttömyyteen. Eläkkeelle lähtemisestä tuli silloin yksi kanava purkaa valtavaa, jopa kaaosmaista työttömyyttä. Eläkkeelle lähtemisestä tehtiin ikään kuin hyve. Kaikkien intressi oli, että eläkkeelle lähtisivät ne, jotka suinkin pystyivät. Se oli toivottavaa niin ihmisten henkilökohtaisena ratkaisuna kuin työyhteisöjenkin kannalta. Tästä jäi elämään ajattelutapa, että on hyvä lähteä eläkkeelle heti kun pääsee. OPK-konsernin rakenne Pohjola OKO Opstock OPK Osuuspankkikeskus Jo muutaman vuoden ajan on alettu puhua toisin päin; yhteiskunnan intressi onkin töissä jatkaminen mahdollisimman pitkään. Tämä suuntaus on jo näkynyt ihmisten käyttäytymisessä. En usko, että mistään työelämän yleisestä pahoinvoinnista on kysymys, eikä siitä, että yleisesti ottaen työssä jokin kauheasti mättäisi. Totta kai työpaikalla on ongelmia, on aina ollut ja tulee aina olemaan. En ole kuitenkaan lainkaan vakuuttunut siitä, että ongelmat olisivat voimakkaampia nyt kuin ihmiskunnan pitkässä historiassa. Ainakaan omat kokemukseni työelämän eri aloilta eivät puhu mistään työilmapiirin huononevasta trendistä, Tanskanen toteaa. Hän viittaa OP-ryhmässäkin systemaattisesti toteutettuihin ilmapiiritutkimuksiin, jotka antavat tukea pääjohtajan lausumalle. Ryhmässä on tiedostettu hyvin Luotettava ja osaava suomalainen kumppani Okopankki OP- Kotipankki OP-henkivakuutus OP-Rahastoyhtiö OP-Asuntoluottopankki FD- Finanssidata ilmapiirin ja työhyvinvoinnin tärkeys, ja niitä vaalitaan tukemalla ja kannustamalla henkilöstöä ja esimiehiä jatkuvaan koulutukseen, järjestämällä erilaisia virkistyspäiviä henkilöstölle jne. Meillä on OP-ryhmässä erittäin vahva yrityskulttuuri ja uskon, että se vaikuttaa myönteisesti niin ilmapiiriin kuin työssä viihtymiseenkin, hän kiteyttää. Oman työkuntonsa ylläpidosta pääjohtaja sen sijaan sanoo potevansa vähän huonoa omaatuntoa. Mitään säännöllistä kunto-ohjelmaa tai liikuntaharrastusta hänellä ei ole, vaikka sanookin liikkumisensa viime vuosina ylipäätään lisääntyneen. Siitä pitää huolen Lohjanjärven rannalta vuosituhannen vaihteessa hankittu kakkosasunto, jonne hän vaimonsa kanssa suuntaa viikonloppua ja lomaa viettämään lähes aina, kun se suinkin on mahdollista. OP-ryhmän kaikki yritykset ovat takoneet tasaisen hyvää tulosta. Pääjohtaja Antti Tanskasen arvio on, että aatteellista puolta enemmän ihmisten käyttäytymiseen purevat tänä päivänä osuuskuntiin luontevasti sopivat keskittämisedut. Erona osakeyhtiömuotoiseen yritykseen on myös suhde omistajiin ja hallintoon. Osuuskunnan omistavat asiakkaat, jotka toimivat yrityksen hallinnossa. Näin asiakkaan tarpeet tulevat suoremmin huomioitua päätöksenteossa. OP-ryhmän muodostavat 238 itsenäistä osuuspankkia ja ryhmän keskusyhteisö Osuuspankkikeskus (OPK) tytäryhtiöineen. Merkittävin tytäryhtiö on OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj. Ryhmässä työskentelee noin rahoitus- ja vakuutusalan ammattilaista. 6 4/2005 Ilmarinen

7 Sijoitukset Keskeisten työmarkkinajärjestöjen voimin on vuoden verran etsitty keinoja, miten työeläkeyhtiöt voisivat lisätä eläkevarojen sijoitustuottoja. Tavoitteena on selvitä tulevaisuudessa mahdollisimman pienillä eläkemaksujen korotuksilla. Työeläkevarojen sijoittamista selvitetään TEKSTI: VARATOIMITUSJOHTAJA JAAKKO TUOMIKOSKI Suomalaisten työeläkkeillä menee yleisesti ottaen hyvin. Useakin ulkomainen taho on antanut kiitosta tavalle, jolla olemme työeläkejärjestelmäämme uudistaneet. Positiivisiin asioihin kuuluu myös eläkerahastointi, joka on Suomessa tukevammalla pohjalla kuin useimmissa Euroopan maissa. Tulevia kustannuksia arvioidaan kaiken aikaa mahdollisimman tarkoin ja välttämättömät muutokset myös tehdään yhdessä sopien. Voidaan sanoa, että eläkkeiden määräytymissääntöjen osalta tehtiin vuoden 2005 uudistuksessa se, mitä kohtuudella voitiin. Ensimmäiset uudistuksen jälkeiset kuukaudet näyttävät lupaavilta: ryntäystä eläkkeelle 63 vuoden iässä ei tullut. Päinvastoin näyttää siltä, että työssä viihdytään vielä pidempään kuin uudistusta suunniteltaessa rohjettiin toivoa. Puskuri kurssiheilahtelujen varalle Huomio kohdistuu nyt toiseen eläkkeiden rahoitustasapainon kannalta tärkeään asiaan eli työeläkevarojen tuottoon. Jos tämä saadaan korkealle, maksun korotuspaine vähenee ja sen myötä vähenee myös vaara, että eläketurvan tasoon jouduttaisiin joskus kustannussyistä puuttumaan. Vuodesta 1997, jolloin työeläkesijoittamisen puitteita viimeksi uudistettiin, tuotto on vuosittain ylittänyt inflaation keskimäärin viidellä prosenttiyksiköllä, mikä on hyvä saavutus, mutta entä jatkossa? Keskeisten työmarkkinajärjestöjen voimin on vuoden verran selvitelty, mitä voitaisiin tehdä tuottotason hyväksi. Esiin on myös noussut kysymys siitä, voitaisiinko kotimaista työllisyyttä parantaa suuntaamalla enemmän työeläkevaroja Suomeen. Kuten tavallista, työeläkeala on antanut asiantuntemuksensa käyttöön selvitystyössä. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että avain korkeampaa tuottoon on osakesijoitusten lisääminen. Osakkeet ovat aina vähänkin pidemmällä aikavälillä tuottaneet selvästi paremmin kuin riskittömät sijoitukset. On perusteltua odottaa, että näin on myös jatkossa; eihän kukaan sijoittaisi rahojaan riskipitoisiin sijoituslajeihin, jos saman tai paremman tuoton saisi riskittömästi. Riski ei tässä niinkään merkitse riskiä varojen menettämisestä, vaan riskiä sijoituksen arvon ja tuoton vuotuisesta heilahtelusta. Eläkesijoittamisen aikajänne on todella pitkä, useita vuosikymmeniä, joten eläkesijoittajilla on mahdollisuus odottaa pitkienkin huonojen aikojen yli. Tämä kuitenkin edellyttää riskinkantokykyä, eli sitä, että jossakin on puskuri, joka ottaa vastaan arvojen ja tuottojen heilahtelut. Riskinkantoa yksin vai yhdessä? Pitäisikö eläkelaitosten kantaa riskit yhdessä vai yksin? Kummallakin ratkaisulla on puolensa. Toisaalta voidaan kysyä, onko järkevää säilyttää työeläkejärjestelmän hajautettu hallintomalli, jos siirrytään kantamaan riskit yhdessä. Toisaalta voidaan kysyä, onko sekään perusteltua, että myös osakemarkkinoiden yleiseen heilahteluun liittyvän riskin kantaa kukin työeläkeyhtiö oman puskurinsa eli toimintapääoman varassa. Nyt näyttää todennäköiseltä, että jossakin mitassa siirrytään kantamaan osakemarkkinoiden heilahteluun liittyvää riskiä ikään kuin eläkejärjestelmän tasolla. Laskuperustekorkoon, joka määrää vuosittain varsinaisiin eläkevastuisiin siirtyvän määrän, on ajateltu muutosta, jonka mukaan 10 prosenttia siitä määräytyisi eläke- Ilmarinen 4/2005 7

8 laitosten noteerattujen osakesijoitusten keskituoton mukaan. Tämä tarkoittaisi sitä, että jos kurssit jonakin vuonna nousevat vaikkapa 30 prosenttia, laskuperustekorko muodostuisi 3 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin muutoin. Vastaavasti, jos osakekurssit jonakin vuonna laskevat 30 prosenttia, laskuperustekorko jäisi 3 prosenttiyksikköä alemmaksi. Tätä kautta työeläkelaitosten eläkevastuisiin muodostuisi puskuriominaisuutta. Poissuljettua ei kuitenkaan ole, että myös kunkin eläkelaitoksen yksilöllistä riskinkantokykyä kohennettaisiin kasvattamalla hiukan toimintapääomia. Muutosten avulla osakkeiden osuus sijoituksista kasvaisi kymmenkunta prosenttiyksikköä. Hyvin varovaisestikin arvioiden tämä merkitsisi prosenttiyksikön luokkaa olevaa maksunkorotuspaineen alenemista pidemmällä tulevaisuudessa. Helpotus kohdistuu puoliksi työntekijöille ja työnantajille. Yksityisen sektorin työeläkevarojen tuotto vuosina , %/v sitoutuneesta pääomasta Osakesijoitukset alueittain Kaikki jäsenyhteisöt Osakesijoitusten lisääminen kasvattaa Suomi-salkkua Vain neljännes työeläkkeistä on rahastoitu ennalta, ja kolme neljäsosaa rahoitetaan vuosittain kerättävällä työeläkemaksulla. Työllisyyden ja palkkasumman suotuisa kehitys on siten tärkeää paitsi koko suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle, myös työeläkejärjestelmälle. Kun hajautus on riskienhallintakeinoista tärkeimpiä, työeläkesijoituksista on huomattava osa nykyisin ulkomaisissa kohteissa. Joukkolainojen osalta asiaan ei liity tarvetta suosia kotimaista: Suomessa valtiontalous on kansainvälisesti vertaillen hyvässä kunnossa, mikä merkitsee sitä, että valtion lainatarve on kohtalaisen pieni ja se saa lainansa halvalla hyvän luottokelpoisuutensa johdosta. Hyvä tilanne suomalaisille, mutta vähentää Suomen valtion kiinnostavuutta sijoituskohteena. Tärkeämmäksi kysymys sijoitusten kotimaisuudesta nousee osakkeiden kohdalla. Tuotannollisten investointien kohdistuminen lähinnä ulkomaille on herättänyt huolta siitä, onko työeläkevarojen hajauttaminen ulkomaisiinkin kohteisiin kenties syypää tähän kehitykseen. Kuviossa Osakesijoituksen alueittain nähdään, että työeläkevakuutusyhtiöiden sijoitukset kotimaisiin osakkeisiin laskivat euromääräisesti vuoteen 2002 asti, syynä pitkäaikainen kurssilasku. Siitä tähän päivään osakesijoitukset ovat kaikkiaan kaksinkertaistuneet ja suomalaisten osakkeiden euromäärä puolitoistakertaistunut. Tulevina vuosina Suomen kansantalouden luvut ovat kasvutrendillä. Kasvussa on myös työeläkerahastojen osuus BKT:sta, ja jos riskinkantokykyä lisätään, osakkeiden osuus työeläkerahastoista kasvaa sekin. On selvää, että suomalainen sijoittaja tuntee oman maan yritykset paremmin, ja tästä syystä niiden osuus työeläkeyhtiöiden osakesijoituksista on korkea. Viime vuosina se on ollut 40 prosentin luokkaa. Kun siis osakesijoitusten kokonaismäärä kasvaa tulevaisuudessa, samoin käy myös suomalaisten osakkeiden. Eläkevarojen lisäämistä pieniin ja alkaviin yrityksiin selvitetään Liian suuriksi ei työeläkeyhtiöiden kuitenkaan pidä kasvaa yksittäisten yritysten omistajina. EU-maan ei myöskään ole mahdollista pakkoratkaisuin suunnata sijoituksia kotimaahan. Voidaan vielä kysyä sitäkin, onko varmuutta siitä, ettei suomalainen yritys itse asiassa käyttäisi saamaansa lisärahoitusta siirtääkseen tuotantoa ulkomaille: sijoittajahan ei määrää liiketoiminnan kehittämisestä vaan yhtiön hallintoelimet. Selvästi lupaavammilta näyttävät sijoitusten työllisyysvaikutukset pienissä ja aloittavissa yrityksissä. Yhdessä julkisen vallan kanssa etsitään sellaisia rakenteita, joiden avulla työeläkevaroista tarkoituksenmukainen osa löytäisi tiensä näihin sijoituskohteisiin. Samaan aikaan kun sijoitustoiminnan uudistustarpeita on kartoitettu, pankinjohtaja Matti Louekoski on selvittänyt työeläkeyhtiöitä koskevan lainsäädännön muutostarpeita. Selvityksen yhteydessä on noussut esiin erimielisyyttä työeläkeyhtiöiden hallintorakenteen muutostarpeista. Nyt selvitysmies on saanut jatkotoimeksiannon, jossa ovat mukana myös sijoitustoimintaan liittyvät kysymykset. Päätöksenteko on siten sijoitusselvityksenkin osalta jäänyt odottamaan hallintokysymysten selviämistä. LÄHDE: TELA 8 4/2005 Ilmarinen

9 Maksut Suurtyönantajan ennakkomaksu maksuluokan mukainen Vuoden 2006 alusta voimaantuleva maksuluokkamalli vaikuttaa jo vuoden 2006 TELennakkomaksun määrään. Suurtyönantajien maksuissa on otettu huomioon yrityksen maksuluokka, joka perustuu sen omaan työkyvyttömyysriskiin. Maksuluokkamallin mukaisesti maksu määräytyy etukäteen tariffimaksuna. TEKSTI: ARJA ALASENTIE, SUURASIAKKAIDEN PALVELUOSASTO Yrityksen koon vaikutus Vuodesta 2006 alkaen yli 50 työntekijän työnantajan TEL-maksuun sisältyvä työkyvyttömyysosa lasketaan eri tavalla kuin aikaisemmin. Työkyvyttömyysmaksu on etukäteen määritellyn maksuluokan mukainen tariffimaksu. Maksuluokka perustuu yrityksen aikaisempien vuosien omiin työkyvyttömyystapauksiin. Työkyvyttömyysmaksusta ei enää jälkikäteen synny lisämaksua eikä palautusta. Yrityksen maksutasoon työkyvyttömyysmaksun laskennan muutos ei juurikaan vaikuta. Maksuluokkia on 11, joista jokaisessa on eritasoinen työkyvyttömyysmaksu. Jokainen suurtyönantaja kuuluu johonkin maksuluokkaan. Ilmarinen ilmoitti suurelle osalle suurtyönantajista oman maksuluokan jo syyskuussa. Viimeisetkin maksuluokat saatiin lasketuksi lokakuun loppuun mennessä. Työkyvyttömyysmaksu Perustariffin mukainen maksu % Työnteki- Osuus Osuus jöiden perus- erikoismäärä tariffista % tariffista % yli Maksuluokan mukainen erikoistariffi % Omat eläketapaukset ratkaisevat maksuluokan Vuoden 2006 maksuluokkaan vaikuttavat yrityksen omat vuosina 2003 ja 2004 myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet, osatyökyvyttömyyseläkkeet ja yksilölliset varhaiseläkkeet. Kuntoutustuet eivät vaikuta maksuluokkaan. Kullekin vuodelle lasketaan myönnettyjen eläkkeiden perusteella riskisuhde, joka kuvaa yrityksen työkyvyttömyysriskiä suhteessa keskimääräiseen työkyvyttömyysriskiin. Kahden vuoden riskisuhteen keskiarvo määrää, mihin maksuluokkaan yritys kuuluu. Kuntoutustuet siirtymävaiheessa Siirtyminen maksuluokkamalliin aiheuttaa muutoksen kuntoutustukien kustannus- 50 Työntekijöiden määrä 800 Ilmarisen uutiset 4/2005 9

10 Maksuluokkamalli Luokkakerroin Maksu- V Maksuluokka (kahden vuoden riski- luokka- työkyvyttömyyssuhteen keskiarvo) kerroin maksu % palkasta vaikutuksissa. Jos kuntoutustuki on myönnetty vuonna 2005 siten, että se jatkuu vuoden 2006 puolelle, syntyy siitä yritykselle kustannus, joka veloitetaan vuoden 2005 vuosilaskennassa. Vaikka kuntoutustuki myöhemmin päättyisi, ei vapautuvaa rahastoa vuodesta 2006 alkaen palauteta yritykselle. Vuonna 2005 myönnetty kuntoutustuki ei toisaalta vaikuta yrityksen riskisuhteeseen eikä siten maksuluokkaan. Kun kuntoutustuki myönnetään vuonna 2006 tai myöhemmin, ei siitä synny työnantajalle kustannusta eikä se myöskään vaikuta maksuluokkaan. Vasta sitten, jos kuntoutustuen saajalle myönnetään työkyvyttömyyseläke, otetaan se huomioon tulevien vuosien maksuluokissa. Maksuluokan merkitys riippuu yrityksen koosta Yrityksen koko vaikuttaa ratkaisevasti siihen, kuinka suuri merkitys yritykselle määritellyllä maksuluokalla on sen TELmaksun suuruuteen. Jos yrityksessä on vähintään 800 työntekijää, määräytyy yrityksen työkyvyttömyysmaksu täysin oman maksuluokan perusteella. Jos työntekijöitä on alle 800, vain osa työkyvyttömyysmaksusta on maksuluokan mukainen ja muu osa on perustariffin mukainen. Esimerkiksi 100 työntekijän yrityksessä lähellä perusluokkaa olevien maksuluokkien ero on vain noin euroa. Sen sijaan 800 työntekijän yrityksessä vastaava luku on yli euroa. Vuoden 2006 maksu Suurtyönantajan vuoden 2006 ennakkomaksu on laskettu yrityksen oman maksuluokan perusteella. Perustariffin mukainen työkyvyttömyysmaksu vuonna 2006 on 2,0 % palkoista. Maksuluokka ei muutu laskettaessa vuoden 2006 tarkkaa maksua vuosilaskennassa keväällä vähintään 5 5, ,00 4,99 4, ,00 3,99 3, ,50 2,99 2,75 5,5 7 2,00 2,49 2,25 4,5 6 1,50 1,99 1,75 3,5 5 1,20 1,49 1,35 2,7 4 perusluokka 0,80 1, ,50 0,79 0,65 1,3 2 0,20 0,49 0,35 0,7 1 alle 0,2 0,1 0,2 Omat työkyvyttömyyseläkkeet vaikuttavat viiveellä Työkyvyttömyys- Minkä vuoden maksuluokkaan vaikuttaa? eläkkeen myöntövuosi Maksuluokka perustuu yrityksen aikaisempien vuosien työkyvyttömyyseläkkeisiin. Vuoden 2007 maksuluokka Vuoden 2007 maksuluokka lasketaan vuoden 2005 vuosilaskennan jälkeen kesällä Tällöin maksuluokkaan vaikuttavat vuosien 2004 ja 2005 eläkkeet. Ilmarinen lähettää asiakkailleen kirjeen uudesta maksuluokasta heti, kun se on laskettu. Maksuluokka voi vaihdella vuosittain. Vuoden 2007 maksuluokka on perusteena laskettaessa vuoden 2007 ennakkomaksua. Vuosi 2006 on siirtymävuosi Vuonna 2006 tehtävä vuosilaskelma vuodelta 2005 on vielä vanhojen laskuperusteiden mukainen. Jos vuonna 2005 on myönnetty keskimääräistä enemmän työkyvyttömyyseläkkeitä, tulee yrityksen maksettavaksi työkyvyttömyysmaksun tarkistuserä. Vastaavasti, jos työkyvyttömyysmeno on keskimääräistä pienempi, saa yritys palautusta vuosilaskennassa. Toisaalta yrityksen maksama vuoden 2006 ennakkomaksu on sen oman työkyvyttömyysriskin mukainen. Näin ollen yrityksen kassavirtaan vuonna 2006 vaikuttaa sekä vanhojen perusteiden mukainen takautuva työkyvyttömyysmaksun tarkistaminen että uusien perusteiden mukainen etukäteen määritelty työkyvyttömyysmaksutaso. 10 4/2005 Ilmarinen

11 Työeläkemaksuun tilapäinen alennus vuonna 2006 Keskimääräinen TELmaksu pysyy vuonna 2006 ennallaan 21,6 prosentissa. Maksuun tehdään kuitenkin tilapäinen alennus, jolla puretaan aiempien vuosien työkyvyttömyyseläkemaksuista muodostunutta ylijäämää. TEKSTI: ERKKI NOKELAINEN, MATEMAATTINEN OSASTO Keskimääräisen TEL-maksun osat % palkoista alle väh. 800 työntekijää työntekijää työntekijää Vanhuuseläke 3,0 3,0 3,0 3,0 Työkyvyttömyyseläke 1,3 2,0 2,0 2,0 Työttömyyseläke 0,3 0,0 0,0 0,0 Tasausosa 16,3 16,1 16,1 16,1 Muut osat 1,0 1,0 1,0 1,0 Yhteensä 21,9* 22,1 22,1 22,1 Tilapäinen alennus -0,6-0,6 0,0 0,0 Yhteensä 21,9 21,5* 21,5 22,1 22,1 Asiakashyvitys -0,3-0,5-0,5-0,5 Yhteensä 21,6 21,0 21,0 21,6 21,6 Työntekijän osuus alle 53-vuotiaana 4,6 4,3 4,3 4,3 53 vuotta täyttänyt 5,8 5,4 5,4 5,4 *) Pientyönantajan maksu ilman asiakashyvitystä Maksun osien keskimäärissä tapahtuu pieniä muutoksia. Työttömyyseläkkeet poistuvat siirtymäkauden jälkeen. Arvion mukaan työttömyyseläkeliikkeen tasoitusvastuu ja muut varaukset riittävät odotettavissa olevaan eläkemenoon, joten työttömyyseläkemaksua ei tarvitse periä ollenkaan. Maksua alentavien asiakashyvitysten arvioidaan nousevan ensi vuonna keskimäärin 0,5 prosenttiin palkoista. Maksun laskennassa käytettävä laskuperustekorko nousee alkaen nykyisestä 5,5 prosentista 6,0 prosenttiin. Työkyvyttömyysmaksun tilapäinen alennus Työkyvyttömyysmenon heilahteluja tasoittamaan tarkoitettu tasoitusvastuu on kasvanut lähelle ylärajaansa, koska näiden eläkkeiden alkavuus on useana vuonna ollut arvioitua pienempi. Tämän vuoksi maksuun tehdään vuonna 2006 ylimääräinen alennus. Kyse ei ole laskuvirheen oikaisusta, kuten julkisuudessa on väitetty. On normaalia, että tasoitusvastuun määrä vaihtelee vuodesta toiseen liikkeen yli- tai alijäämän mukaan. Sääntely tapahtuu maksun avulla. Työkyvyttömyysosan tilapäisen alennuksen suuruus on 0,6 % palkoista alle 50 työntekijän yrityksissä ja 0,6 0 % palkoista yli 50 työntekijän yrityksissä. Tilapäinen alennus ei koske vähintään 800 työntekijän yrityksiä. Työnantajan ja työntekijän maksuosuudet Pientyönantajien maksuksi muodostuu 22,1 % (21,9 % vuonna 2005) palkoista. Alle 50 työntekijän yrityksen TEL-maksu on 21,5 % palkoista, kun työkyvyttömyysmaksun alennus on otettu huomioon. Lisäksi maksuun vaikuttaa vakuutuskohtainen asiakashyvitys. Suurtyönantajien tariffin mukainen maksu on vastaavasti keskimäärin 22,1 % (21,9 % vuonna 2005) palkoista ja se vaihtelee vakuutetun iän mukaan välillä 20,7 23,0 % (vuonna ,7 23,3 %). Työntekijän maksu laskee keskimäärin 0,3 % palkasta eli työntekijöille ohjataan puolet tilapäisen maksunalennuksen enimmäismäärästä. Yli 53-vuotiaiden maksu on korkeampi ja siten alennuskin on pyöristyksistä johtuen suurempi, 0,4 prosenttiyksikköä. Maksun rakenne muuttuu Vuodesta 2006 alkaen suurtyönantajien työkyvyttömyysmaksu määräytyy etukäteen ja riippuu kahden aikaisemman kalenterivuoden toteutuneesta menosta. Työnantajat on jaettu tällä perusteella maksuluokkiin, joista kerrotaan toisaalla tässä lehdessä. Tässä esitetyt maksut vastaavat perusluokkaa eli 4. luokkaa, joka vastaa työkyvyttömyysmenon keskimääräistä tasoa. Maksun ikäriippuvuutta on edelleen lievennetty ja se on tarkoitus poistaa kokonaan perusluokan osalta. Muissa maksuluokissa kokonaismaksu jää jatkossakin ikäriippuvaksi. Myös yrittäjän YEL-maksu alenee Alle 53-vuotiaiden yrittäjien maksu on ensi vuonna 20,8 % eli siihenkin tulee 0,6 prosenttiyksikön alennus. Yli 53-vuotiaiden YEL-maksu on vastaavasti 21,9 %. Maksujen ero, 1,1 prosenttiyksikköä, on sama kuin työntekijän eläkemaksussa vastaavan ikärajan kohdalla. Toisin kuin palkansaajilla, yrittäjän maksu muuttuu vasta syntymäpäivää seuraavan kalenterivuoden alusta. Ilmarinen 4/

12 Info Minkä vuosien ansiot vaikuttavat osa-aikaeläkkeeseen vuonna 2006? KUVA: LEHTIKUVA Vuonna 1948 syntyneet ovat ensi vuonna uusi ikäluokka, jolla on mahdollisuus siirtyä osa-aikaeläkkeelle. He täyttävät tuolloin osa-aikaeläkkeen 58 vuoden alaikärajan. Eläkkeen saamisen ehdot säilyvät vuonna 2006 ennallaan. Muutoksiakin tulee, erityisesti kokoaikatyön vakiintuneen ansion laskentaan. Muutokset tulivat voimaan jo vuoden 2005 alussa, mutta ne koskevat aikaisintaan alkavia osa-aikaeläkkeitä. Osa-aikaeläke määräytyy kokoaikatyön vakiintuneen ansion ja osa-aikatyön ansion perusteella. Vuoden 2005 loppuun asti työntekijän vakiintuneena ansiona käytetään eläkkeen perusteena olevaa palkkaa ja yrittäjän vakiintuneena työtulona osa-aikaeläkkeen alkamista edeltäneen neljän kalenterivuoden keskityötuloa. 4/2005 Ilmarinen 12 Osa-aikaeläkettä ei lasketa viimeisimmän palkan mukaan, vaan useampien vuosien ansioiden perusteella. Eläkkeen laskenta vuonna 2006 Vuoden 2006 alusta vakiintunut ansio lasketaan osa-aikaeläkkeen alkamista edeltäneen viiden kalenterivuoden työansioiden ja yrittäjätyötulojen mukaan. Mukaan otetaan kaikki työeläkkeeseen oikeuttavat ansiot ja työtulot. Muutosta sovelletaan tällaisenaan vasta vuonna 2010 ja myöhemmin alkaviin eläkkeisiin. Vuosina otetaan huomioon täysien kalenterivuosien ansiot alkaen sekä vuoden 2004 ansio ja yrittäjätyötulo. Vuonna 2006 vakiintuneeseen ansioon otetaan mukaan vuoden 2005 työansiot ja yrittäjätyötulot sekä vuoden 2004 ansio. Vuoden 2004 ansiona käytetään sitä eläkkeen perusteena olevaa palkkaa tai työtuloa, jonka perusteella työkyvyttömyyseläke olisi laskettu, jos työkyvyttömyys olisi alkanut Työntekijän eläkepalkkaa laskettaessa otetaan mukaan vuosien ansiot, jos työsuhde on jatkunut koko tuon ajan. Jos työsuhde on alkanut myöhemmin, ansiot otetaan huomioon työsuhteen alusta lähtien. Vuoden 2004 yrittäjätyötuloon otetaan mukaan työtulot yrittäjätoiminnan alkamisesta lähtien. Siten varhaistenkin vuosien työtulot vaikuttavat vakiintuneen työtulon määrään. Vuoden 2006 vakiintunut ansio on vuoden 2005 ansioiden ja edellä kerrotulla tavalla lasketun vuoden 2004 ansion yhteismäärä jaettuna 24:llä. Esimerkki työntekijän osa-aikaeläkkeestä Työntekijän työsuhde on alkanut vuonna 1990 ja jatkuu kokoaikaisena osa-aikaeläkkeen alkamiseen saakka. Vuosien ansioiden perusteella laskettu eläkepalkka on euroa kuukaudessa, joten vuoden 2004 ansio on 12 x = euroa. Vuoden 2005 ansio on euroa. Osa-aikaeläkkeen vakiintunut ansio on ( ): 24 = euroa kuukaudessa. Jos osa-aikatyön ansio on esim euroa kuukaudessa, osa-aikaeläkkeen määrä on puolet ansioiden erotuksesta eli 600 euroa kuukaudessa. Esimerkki yrittäjän osa-aikaeläkkeestä Yrittäjätoiminta on alkanut ja työtulo on ollut ensimmäiset 10 vuotta euroa vuodessa. Sen jälkeen työtulo on kohonnut euroon vuodessa ja jatkuu saman suuruisena osa-aikaeläkkeen alkamiseen saakka. Työtulon keskimäärä vuosina on euroa. Kun vuoden 2005 työtulo on euroa, on vakiintunut työtulo ( ):24 = euroa kuukaudessa. Yrittäjän osa-aikaeläkkeen aikainen työtulo on puolet vakiintuneesta työtulosta eli euroa kuukaudessa ja osa-aikaeläke puolet tästä eli 500 euroa kuukaudessa. Esimerkeissä on oletettu, että summat ovat eläkkeen alkamisvuoden tasolla. Työskentely useiden eläkelakien piiriin kuuluvissa töissä Edellä on kuvattu tilanteita, joissa osa-aikaeläkkeen hakijalla on ollut vain yhden

13 eläkelain piiriin kuuluvaa työskentelyä. Jos työntekijä on esimerkiksi alkuvuonna 2005 ansainnut kunnan palveluksessa euroa ja loppuvuonna yksityisten työnantajien palveluksessa euroa, otetaan vakiintunutta ansiota laskettaessa huomioon kyseiseltä vuodelta euroa. Jos työntekijällä on ollut vuonna 2004 useita työsuhteita tai yrittäjätoimintaa, vuoden 2004 ansio määräytyy pääsäännön mukaan viimeisen kuusi kuukautta jatkuneen työskentelyn perusteella. Osa-aikaeläkkeelle aikovan, jolla on ollut viimeisinä vuosina ennen eläkkeen alkamista useiden eläkelakien alaista työskentelyä, kannattaa etukäteen selvittää osa-aikaeläketilanteensa. Työntekijöiden eläkeneuvonnan puhelinnumero on ja yrittäjien TEKSTI: REETTA WIIK ELÄKEOSASTO Eläkkeen perusteena olevat ansiot ja työtulot nousivat 3,4 prosenttia Eläkettä laskettaessa työansioiden ja yrittäjien työtulojen tarkistamiseen käytettävä palkkakerroin nousi 3,4 prosenttia. Kertoimella tarkistetaan myös YEL-vakuutuksen työtulo ja TEL:n ja YEL:n piiriin kuuluvan työskentelyn ansiorajat ja muut rahamäärät. Sitä käytetään myös mm. sairausvakuutuslain mukaisten päivärahojen ja tapaturmavakuutuksen vuosityöansioiden määrittämisessä. Maksussa olevat työeläkkeet nousivat vuoden 2006 alussa 1,7 prosenttia. Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama maksussa olevien työeläkkeiden indeksiluku on 2081 ja palkkakerroin on 1,063. Kansaneläkkeet nousivat 1,1 prosenttia. Korotus koskee myös mm. työttömyysturvan peruspäivärahaa. Kansaneläke seuraa elinkustannusindeksiä. Milloin työntekijä kuuluu TEL:n piiriin? Vuonna 2006 työntekijän eläketurva pitää vakuuttaa TEL:n mukaan, jos työsuhde kestää vähintään kuukauden (30 pv) ja ansio ensimmäisen 30 päivän pituiselta jaksolta on vähintään TEL:n palkkarajan suuruinen, 235, ,79 euroa kuukaudessa. Yrittäjän työtulo ja muu sosiaaliturva Kelan maksama yrittäjän sairausvakuutuslain mukainen päiväraha lasketaan YEL-työtulon perusteella. Vuonna 2006 maksettavien päivärahojen perusteena käytetään vuoden 2004 työtuloa. Jos yrittäjän työtulo on vuodesta 2004 noussut vähintään 20 prosenttia, hän voi hakea päivärahaa päivärahakautta edeltävän kuuden kuukauden työtulon perusteella. Yrittäjän sairausajan turva paranee vuonna Lakiesityksen mukaan yrittäjän sairauspäivärahan omavastuuaika lyhenee alkaen yhdeksästä päivästä kolmeen päivään. Säännöstä sovelletaan takautuvasti alkaen. Yrittäjän työtulon pitää olla vähintään euroa vuodessa, jotta yrittäjä voi saada Kelan maksamaa peruspäivärahaa tai yrittäjien työttömyyskassan jäsenenä ansiopäivärahaa. Jos työttömyyttä edeltävän kahden vuoden YEL-työtulo on tätä pienempi, yrittäjää ei pidetä päätoimisena yrittäjänä, eikä hän voi työttömäksi tullessaan saada työttömyyskassasta ansiopäivärahaa eikä Kelan maksamaa peruspäivärahaa. Yrittäjän siirtyminen osa-aikaeläkkeelle voi estyä tai myöhentyä, jos YELtyötulo on pieni. Osa-aikaeläkkeen yhtenä edellytyksenä on, että yrittäjätoiminta on kokoaikaista ja että kokoaikatyön vakiintunut ansiotaso on ollut riittävän pitkään vähintään ,84 euroa vuodessa (vuoden 2006 tasossa). Tiedäthän, että vuonna 2007 voit vakuuttaa Ilmarisessa kaikki työntekijät Työntekijöiden vakuuttaminen helpottuu, kun työeläkelait TEL, LEL ja TaEL yhdistyvät työntekijän eläkelaiksi, TyEL:ksi. Työnantaja voi hoitaa kaikki työeläkeasiansa Ilmarisessa, sillä työntekijät vakuutetaan ansioiden määrästä, työsuhteen pituudesta tai toimialasta riippumatta TyEL:n mukaan. Vakuuttamisen muutoksen Ilmarinen tekee asiakkailleen mahdollisimman helpoksi. Ilmarisessa voimassa oleva TEL-vakuutus muuttuu automaattisesti TyEL-vakuutukseksi. Työnantajille, joilla on ollut LELja TaEL-työntekijöitä vuonna 2006, muodostetaan TyEL-vakuutus Eteraan, jos palkkasumma on ylittänyt euroa puolen vuoden aikana. TyEL-vakuutuksia voi siirtää yhtiöstä toiseen alkaen, mutta vakuutus alkaa Vakuuttamisen keskittäminen Ilmariseen kannattaa. Päätös on hyvä tehdä nyt. Varsinainen siirtohakemus tehdään myöhemmin. Kerromme muutoksista lisää hyvissä ajoin. Lue lisää TyEL:stä verkkosivuiltamme Ilmarinen 4/

14 Verkkopalvelut Verkkopalveluiden käyttäjämäärä kaksinkertaistui Vakuutuspalvelua käyttää jo lähes Ilmarisen TEL-asiakasta. Ilmarinen haluaa tarjota asiakkailleen työeläkealan parhaat verkkopalvelut. Kuuntelemme asiakkailta saatua palautetta ja kehitämme verkkopalveluitamme asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Jatkossa eläke- ja vakuutusasioiden hoitaminen onnistuu yhä kattavammin ja helpommin verkossa. KUVAT: ESKO TUOMISTO Tällä hetkellä Ilmarisen verkkopalveluissa on kolme pääosaa: Vakuutuspalvelu, jolla yritys- ja yrittäjäasiakkaamme voivat hoitaa lähes kaiken TEL- ja YEL-vakuutusasioinnin vaivattomasti verkossa. Eläkepalvelu, jossa voi muun muassa tehdä eläkkeiden ennakkolaskelmia tai tilata niitä eläkeneuvonnastamme. Verkkosivusto, joka tarjoaa kattavasti tietoa ja uutisia työeläkevakuuttamisesta ja yhtiöstämme. Vakuutuspalvelussa uudistuksia Vakuutuspalvelun kattavuutta laajennetaan jatkuvasti kaikille asiakkaillemme. Olemme tuoneet verkkoon asiakkaidemme Verkkopalveluita kehitetään asiakkailta tulleen palautteen perusteella, kertoo Paula Ojala-Ruuth. 14 4/2005 Ilmarinen

15 käyttöön uusia palveluja helpottamaan vakuutusasioiden hoitoa, kuten uuden reaaliaikaisen vuosilaskennan. Viimeisen vuoden aikana käyttäjien määrä on kaksinkertaistunut. Vakuutuspalvelua käyttää jo lähes TEL-asiakastamme. Palvelun ulkoasua ja käytettävyyttä on parannettu syksyllä. Lisäksi TEL- ja YELmaksuja voi nyt maksaa Vakuutuspalvelun kautta myös Handelsbankenin verkkopankissa aikaisemmin käyttöön otettujen Nordean, Sampo Pankin, Säästöpankkien ja Osuuspankkien rinnalla. Palvelun muutokset on tehty asiakkailtamme saadun palautteen perusteella. Asiakaspalautetta on kerätty mm. verkkosivuilla syksyn aikana toteutetulla asiakastyytyväisyyskyselyllä, sanoo asiakaspalveluosaston osastopäällikkö Paula Ojala- Ruuth ja jatkaa: Asiakkaittemme tyytyväisyydestä kertoo Vakuutuspalvelun käytön määrän kasvaminen ja uusien käyttäjien määrän lisääntyminen tasaisesti satojen uusien sopimusten kuukausivauhdilla. Reaaliaikainen vuosilaskenta Tarjoamme ensimmäisenä eläkeyhtiönä asiakkaillemme vuoden 2006 alusta mahdollisuuden tilata TEL-vakuutuksen vuosilaskelma kevään vuosilaskenta-aikaan. Vuosilaskelman voivat tilata Vakuutuspalvelun kautta ensi vaiheessa alle 40 työntekijän yritykset. Laskelma on tilaajan nähtävillä palvelussa yleensä seuraavana päivänä tilauksesta. Asiakas voi näin toimien nopeuttaa huomattavasti vuosilaskelman käyttöön saamistaan. Tilauksen yhteydessä ilmoituksen laskennan valmistumisesta voi pyytää sähköpostitse tai tekstiviestillä. Vuosilaskelmatulosteen ulkonäköä ja luettavuutta on myös parannettu. Tee vuosi-ilmoitus kätevästi Vakuutuspalvelussa Vuosi-ilmoituksella työnantaja ilmoittaa palveluksessaan olevien työntekijöiden työsuhde- ja ansiotiedot. Tietoja tarvitaan työnantajan tarkan TEL-maksun ja työntekijöiden eläkkeiden laskentaa varten. Vuoden 2005 tiedot voi ilmoittaa helposti Vakuutuspalvelussa. Palvelussa ovat valmiina vakuutuksen pohjatiedot, joten uusien tietojen lisääminen käy kätevästi ja säästää työaikaa. Vuoden alusta lähtien on TEL-palvelut verkossa: työsuhdetietojen ja -tiedostojen lähetys vuosi-ilmoitustuloste ennakkovuosilaskelman tilaus vuosilaskelmien selaus vakuutusmaksutodistus TEL-maksujen maksaminen ja ennakkomaksujen muutos Tulossa: työsuhdetietojen korjaus reaaliaikainen vuosilaskentapalvelu verkossa vuosi-ilmoitusaikaan YEL-palvelut verkossa: YEL-maksujen maksaminen ja maksutavan muutos vakuutusmaksutodistus työtulo- ja maksujoustolaskuri työtulon muutoshakemus ja maksujoustohakemus myös mahdollista korjata työsuhteiden ansio- ja päättymistietoja vuosi-ilmoituksen yhteydessä. Yrittäjän työtulomuutos ja maksujousto Yrittäjän YEL-eläke ja Kelan maksamat sairausvakuutuksen päivärahat määräytyvät YEL-työtulon perusteella. Työtulosta lasketaan myös eläke- ja sairausvakuutusmaksu. Lisäksi yrittäjän työtulon suuruudella on yhteys työttömyysturvaan ja tapaturmavakuutuksen korvaukseen. On siis tärkeää pitää työtulo oikealla tasolla. Vakuutuspalvelun työtulolaskurilla yrittäjä voi arvioida työtulomuutoksen vaikutuksia vakuutuksen vuosimaksuun ja kertyvään eläkkeeseen. Työtulon muutoshakemuksen yrittäjä voi myös tehdä kätevästi verkossa. Yrittäjät ovat käyttäneet ilahduttavasti hyväkseen vuosi sitten tullutta mahdollisuutta tehdä työtulon muutosilmoitus Vakuutuspalvelussa. Lisäksi yrittäjät tulostavat mielellään palvelusta YEL-maksutodistuksia ja säästävät näin postin odotteluun kuluvaa aikaa. Vakuutuspalvelun maksujoustolaskurin avulla yrittäjä voi arvioida, miten lisämaksu tai maksun alennus vaikuttaa joustovuoden eläkemaksuun ja työtuloon. Verkkopalvelun kautta voi hakea myös YEL-maksujoustoa, Paula Ojala-Ruuth kertoo. Vakuutuspalvelun saat helposti käyttöösi Vakuutuspalvelun saat käyttöösi: soittamalla Ilmarisen Verkkopalvelutiimin numeroon tai täyttämällä ja palauttamalla sopimuksen Ilmariseen. Sopimuksen voi tulostaa osoitteesta > Vakuutuspalvelu > Tule verkkoasiakkaaksi. Käyttäjätunnuksen ja salasanan mukana postitetaan Ilmarisen verkkopalvelujen käyttöehdot, jotka käyttäjä hyväksyy aloittaessaan Vakuutuspalvelun käytön. Jos yrityksesi vakuutusasioita hoitaa tilitoimisto, voit täyttää samaan sopimukseen tilitoimistosi yhteystiedot sekä tilitoimiston käyttäjän tai käyttäjien tiedot. Tällöin valtuutat tilitoimiston hoitamaan vakuutustasi Vakuutuspalvelussa. Erillistä suostumuslomaketta ei tarvita. TEKSTI: MARI MERILAMPI Ilmarinen 4/

16 Verkkopalvelut Eläkepalvelu verkossa jo yhtä suosittu kuin puhelinpalvelu Ilmarisen Eläkepalvelu verkossa on saanut hyvän vastaanoton. Kävijöiden tasaisesti kasvava määrä ja asiakkailta saatu palaute osoittavat, että palvelulle on selvästi ollut tilausta. Verkon Eläkepalvelussa asioidaankin yhtä paljon kuin Ilmarisen puhelinpalvelussa. Eläkepalvelu verkossa Työntekijöille ja yrittäjille: ansiotyöluettelo vanhuuseläkelaskelma muiden eläkelaskelmien sähköinen tilaus Eläkkeensaajille: oman eläkkeen maksantaan vaikuttavien tietojen tarkistus osoitteenmuutos Ensimmäiset toiminnalliset eläkepalvelut julkaistiin Ilmarisen verkkosivuilla vuoden 2003 loppupuolella. Tuolloin verkon kautta oli mahdollisuus saada näkyviin oma työhistoria ansiotyöluettelon muodossa. Lisäksi Ilmarisessa vakuutetut työntekijät pääsivät ensimmäistä kertaa tekemään verkossa arvion tulevasta vanhuuseläkkeestään ja tilaamaan tarvittaessa myös muita eläkelaskelmia. Marraskuussa 2004 samat palvelut laajenivat myös yrittäjäasiakkaillemme. Tänä vuonna verkkoeläkepalvelun palvelutarjonta on lisääntynyt entisestään nimenomaan eläkkeensaajille suunnattujen verkkopalvelujen myötä. Uusia palveluja myös jatkossa Verkossa tarjottavista eläkepalveluista vastaava kehittämispäällikkö Nina Nissilä on tyytyväinen kehitykseen. Verkkopalvelujen käyttö ikäihmisten keskuudessa on kasvussa. Itse asiassa vanhimmat palveluamme käyttävät asiakkaat ovat tietojemme mukaan päälle 90- vuotiaita! Haluamme olla mukana vastaamassa asiakkaidemme tarpeisiin. Jo nyt tarjoamme eläkkeensaajillemme mahdollisuuden tarkistaa omaa eläkettään koskevia tietoja ja muuttaa osoitettaan verkossa, Nina Nissilä kertoo. 16 4/2005 Ilmarinen Nissilän mukaan Ilmarinen panostaa myös verkossa tarjottavien eläkepalvelujen jatkuvaan parantamiseen. Yhtenä osoituksena tästä on vanhuuseläkkeen hakeminen verkossa. Palvelun toteuttamisessa olemme mukana yhdessä muiden eläkeyhtiöiden kanssa. Sähköinen vanhuuseläkehakemus on tarkoitus saada käyttöön vuoden 2006 alkupuolella. Tavoitteena tyytyväiset asiakkaat Eläkelinjan osastopäällikön Tarja Hurskaisen mukaan verkkopalvelu ja eläkeneuvonnan puhelinpalvelu ovat olleet tänä syksynä käyttäjämääriltään jo yhtä suosittuja palveluita. Vuoden alusta voimaan tulleen eläkeuudistuksen myötä kiinnostus omiin eläkeasioihin on ollut kasvussa ja se on näkynyt myös verkkopalvelun käytön kasvuna. Verkkopalvelusta on entistä helpommin saatavilla henkilökohtaista tietoa myös virka-ajan ulkopuolella. Tämän mahdollisuuden asiakkaat ovat selvästi ottaneet omakseen, Hurskainen sanoo. Tulossa Työntekijöille ja yrittäjille: sähköinen vanhuuseläkehakemus Eläkkeensaajille: mm. sähköinen pankkitilin muutos ja todistus eläkkeen määrästä Palvelun käyttö on helppoa Ilmarisessa eläkeasiantuntijana työskentelevä Kristina Matikka on yksi palvelun tyytyväisistä käyttäjistä. Kristina on jo aiemmin käynyt itse arvioimassa tulevan vanhuuseläkkeensä määrää verkossa. Osa-aikaeläkkeelle siirtymisen myötä hän on päässyt tutustumaan verkkopalveluun myös eläkkeensaajan roolissa. Yllätyin siitä, miten nopeasti palvelu toimii. Kävin toissa päivänä verotoimistossa muuttamassa veroprosenttiani, ja jo seuraavana päivänä uusi veroprosentti näkyi eläketiedoissani verkossa, ihastelee Matikka. TEKSTI: MINNA LEHTIHARJU Tervetuloa tutustumaan Ilmarisen verkkopalveluihin osoitteessa

17 KOLUMNI Ollako ja kuka olla? Maija-Riitta Ollila filosofi Valtiotieteiden tohtori Ole oma itsesi! Hokema kaikuu kaikkialla, joten teen uudenvuoden lupauksen: tästä lähtien olen joka paikassa vain ja ainoastaan oma itseni. Tarvittaneen alkukartoitus: kuka on tuo itse, jota tulen tinkimättömästi ilmentämään. Jos Herra suo ja elän, täytän tänä vuonna 50. Lähtökohta itseyden aloittamiselle ei ole paras mahdollinen: naisena ja työntekijänä alan olla arkkukamaa, sanovat senioriohjelmien kehittäjät mitä tahansa. Olisi pitänyt aloittaa aikaisemmin. Mutta pakkoko on olla aivan kokonaan oma itsensä: voinhan yrittää olla hiukan nuorekkaampi; tulee itsellekin iloisempi mieli. Kasvojenkohotus voisi olla paikallaan puolivuosisataislahjaksi. Olen lapsesta asti ollut temperamenttinen ja aggressiivinen. En tietenkään ole päästänyt luonnettani esille, koska kiukuttelu ei ole naisille sopivaa. On komeaa olla vihainen nuori mies, mutta kiukkuinen vanha nainen ei kuulosta hohdokkaalta. Liekö suurikaan petos, vaikka jatkossakin lempeästi hymyäisin, kun todellinen itseni olisi valmis huutamaan kaulasuonet pullottaen? Onhan oltava kohtelias ja huomaavainen. Kun kohtaa itsevarman, mutta monimutkaisuusrajoitteisen lähimmäisen, on otollisinta kääntää toinenkin aivopuolisko. On pakko varoa lööppejä: Moraalifilosofi iski ohikulkijaa palleaan!! Rajansa itsenä olemisellakin. Ainakin voin vapaasti valita vaatetukseni. Tosin kansainvälinen bisnespukeutuminen edellyttää, että naisella on harmaa, sininen tai musta jakkupuku. Puseron kauluskäänteet eivät saa olla takin kauluskäänteiden päällä, jotta vaikutelma ei olisi liian riehakas. Kampauksen on oltava huoliteltu. Meikki on pakollinen mutta niukka. Puvun kanssa on pidettävä laihaa vartaloa, koska vaikutelma voi muuten näyttää lihalliselta ja viedä huomion pois itse asiasta. Ja asiahan on se, mitä varten tässä ollaan olemassa. Olisi kovin ikävää, jos vanhempi naisihminen toisi itseään esille. Tunteet on hallittava, samalla kun seisoo miesten takana ja tukena. Julkeaa olisi kiriä rinnalle ja ruveta äänekkäästi nauramaan. Hillitte ittes! Jos itkettää, ei se mitään: aina voi vaivihkaa hiipiä naistenhuoneeseen. Kunhan ei erotu tapetista ihmisten ilmoilla, voi vapaasti ilmaista itseään kotioloissa. (Edellyttäen ettei kukaan muu ole kotosalla.) Muistelmiakin pitää ruveta ajattelemaan. Ainakin kahdessa kuluneen vuoden muusikkoelämäkerrassa kuvataan vivahteikkaasti naisten ja viinan osuutta näiden miesten elämässä. Suurenmoista, kun lopultakin itsekseni ruvettua voin heittää estot nurkkaan. Viinaanmenevä ja miehistä hurmaantuva puoleni pääsee esille. Yhdennellätoista hetkellä alan luoda ympärilleni samaa sankaruutta, jota nuokin kuuluisat kapellimestarit ja laulajat ovat kehittäneet. Miksikähän naiset niin harvoin kuuluttavat miessuhteidensa paljoutta ja latkitun viinan määrää? Eihän tasa-arvoisessa yhteiskunnassa enää voi olla erilaisia rooleja miehille ja naisille. Eikö naissankari muka ole naispuolinen sankari? Lupaukseni taisi olla hätiköity. Omaksi itsekseen rupeaminen näyttää vaativan enemmän rahaa ja valtaa kuin haltuuni on sattunut kertymään. Tämä vuosi on syytä käyttää lähtökohtien luomiseen. Mutta onko vallan hamuaminenkaan terveellistä, jos ei sille ole muuta käyttöä kuin oman itsensä laajentaminen? Mitä vanhat tarkoittivat sielunsa hukkaamisella? Ennen varoiteltiin, että itselle eletyn elämän jälkeen ei ole enää itseä, jolle elää. On itsensä toteuttajia, jotka tuhoavat kaiken sisältään ja ympäriltään. Noinkohan ovat erilaiset itset menneet puheessa sekaisin? Jonkun mielestä itse on minä kaikkine piirteineni, jotka olen sattunut syntymässä saamaan. Toisen mielestä todellinen itse onkin vanhanaikainen sielu, johon joskus saa tuntuman jossakin mielen mylläkän tuolla puolen. Taidankin tarvita tuumaustauon tai montakin. Kerran päivässä aion kysyä, mitä minulle kuuluu. Sielu on hidas ja elämä nopeaa; sieluparka ei aina pysy vauhdissa mukana. Aika ajoin pitää miettiä, olenko siellä, missä sydämeni on. Yhtenä kappaleena. Ilmarinen 4/

18 Palvelut Asiakastutkimuksen mukaan syitä, miksi yritys haluaa olla Ilmarisen asiakkaana, ovat muun muassa asiakashyvitykset asiantuntijuus eläketapausten ennaltaehkäisyssä asiantunteva tuki työterveys-ja hyvinvointiasioissa riittävä tuki TEL-asioissa hyvä, asiantunteva ja nopea palvelu sujuva, huolellinen ja virheetön asioiden käsittely verkkopalvelut Työeläkekumppanin valinnan ratkaisevat pitkälle palvelun laatu ja maksunalennukset. Yritykset haluavat asioida parhaan työeläkeyhtiön kanssa, yhteysjohtaja Jani Mikkola sanoo. Ilmarisen asiakkaat arvostavat hyvitysten tasoa ja palvelun laatua Kun TyEL tulee voimaan vuonna 2007, yksityisten alojen työntekijät vakuutetaan yhden eläkelain mukaan. LEL- ja TaEL-alojen monopoli vakuuttamisessa poistuu. Työeläkeyhtiöt voivat kilpailla ja erottua toisistaan palvelujensa laadulla ja asiakashyvityksillä eli maksunalennuksilla. TEKSTI: EILA PARKKONEN Yritysten valinnan vapaus työeläkeasioissa kasvaa TyEL:n myötä. Työeläkeasioiden keskittäminen samaan yhtiöön on yrityksille kannattavaa ja helpottaa henkilöstöhallinnollisia töitä. Työeläkekumppanin valinnan ratkaisee pitkälle palvelun laatu ja maksunalennukset. Yritykset haluavat asioida parhaan työeläkeyhtiön kanssa, yhteysjohtaja Jani Mikkola sanoo. Hän vastaa Ilmarisessa suurasiakas- ja meklariyhteyksistä. Erinomaiset asiakashyvitykset Ilmarisen asiakas on viimeisen kahdeksan 18 4/2005 Ilmarinen

19 vuoden jaksolla maksanut pienempää maksua kuin muiden yhtiöiden asiakkaat, sillä hyvitykset ovat olleet alan huipputasoa. Ilmarinen on maksanut hyvityksiä noin 70 prosenttia enemmän kuin muut työeläkeyhtiöt keskimäärin. Työeläkeyhtiöiden sijoittamisen reunaehtojen uusimisen jälkeen vuonna 1997 Ilmarinen on voinut aikaisempaa itsenäisemmin rakentaa sijoituspolitiikkaansa entistä tuottohakuisemmaksi. Paremmat sijoitustuotot ja niiden myötä vahvistunut vakavaraisuus ovat mahdollistaneet hyvät asiakashyvitykset, Mikkola sanoo. Ilmarinen on ollut sijoitustoiminnan tuloksissa ja vakavaraisuudessa viimeisen kahdeksan vuoden jaksolla eläkeyhtiöiden kärkitasolla. Yhtiön sijoitustoiminta on saanut myös kansainvälistä arvostusta; Ilmarinen valittiin Investments and Pension Europe -julkaisun järjestämässä kilpailussa vuoden 2004 lopulla Suomen parhaaksi eläkesijoittajaksi, Euroopan parhaaksi multi-industry eläkevarojen hoitajaksi ja kolmen kärkeen kaikkien eurooppalaisten eläkesijoittajien joukosta, Mikkola kertoo. Ilmarinen on erittäin kilpailukykyinen myös jatkossa. Puolivuotistuloksen 2005 mukaan yhtiö on edelleen vakavaraisin ja pystyy antamaan erittäin kilpailukykyiset hyvitykset myös vuodelta Asiakkuus Imarisessa kannattaa Hyvä työkyvyttömyyseläkkeiden kustannuskehitys alentaa maksua Asiakashyvitys alentaa siis yrityksen TEL-vakuutusmaksua. Yli 50 työntekijän yritys voi lisäksi vaikuttaa työeläkevakuutuksen maksuihin työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeiden kustannusten hallinnan kautta. Näistä kustannuksista yritykset kantavat omavastuuta työntekijämäärästä riippuen. Hyvän työkyvyttömyyskehityksen aikaansaamisessa emme jätä asiakkaitamme yksin. Tuemme heitä työhyvinvointipalveluilla ja ammatillisen kuntoutuksen järjestelyillä. Jos työntekijää uhkaa työkyvyttömyys, Ilmarinen tukee työntekijän kuntoutusta maksamalla tälle kuntoutuksen aikana työkyvyttömyyseläkettä korkeamman tuen uuden työn tai ammatin hankkimiseksi, jossa tämä voi jatkaa mahdollisesti eläkeikään asti. Vuodesta 2006 alkaen yli 50 työntekijän yrityksen työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset vaikuttavat yrityksen maksuun maksuluokan kautta. Kuntoutuskustannukset eivät vaikuta maksuluokkaan, sillä siinä otetaan huomioon vain pysyvät työkyvyttömyyseläkkeet. Yrityksillä on nyt aiempaakin suurempi tarve panostaa henkilöstön työkykyyn. Tänä vuonna Ilmarinen on kehittänyt suurasiakkaille tarjottavaa työhyvinvointipalvelua, Motivoa. Ongelmakohdat työkyvyn hallinnassa pystytään palvelun avulla tuomaan esiin ja ohjaamaan toimenpiteet oikeisiin paikkoihin. Työhyvinvointia edistävien toimenpiteiden toteuttamisessa voidaan käyttää hyväksi Ilmarisen laajaa yhteistyökumppaniverkostoa. TyEL:n voimaantullessa Ilmarinen voi aloittaa myös rakennusalan työntekijöiden työeläkkeiden hoidon. Tätä muutosta ennakoiden ryhdymme panostamaan myös rakennusalan henkilöstön työkyvyn hallintamenetelmiin. Mikkola mukaan yksi syy, miksi Ilmarinen on viime vuoden aikana pärjännyt kilpailtaessa asiakkaista, on ollut yhtiön vahva, eri toimialat kattava asiantuntijuus työhyvinvointia ylläpitävissä menetelmissä. Olemme asiakkailta saadun palautteen mukaan pystyneet tarjoamaan työhyvinvointiasioissa laadullisesti parempaa palvelua kuin kilpailijat, Mikkola sanoo. Osuuspankkiyhteistyö parantaa rahoituspalveluja Ilmarinen on myös osallistunut erilaisiin yritysrahoitushankkeisiin ja sukupolvenvaihdoksiin. Jatkossa asiakkaat saavat entistäkin paremmat rahoituspalvelut, kun yhteistyö yrityspankkitoiminnassa menestyvien OKOn ja osuuspankkien kanssa tiivistyy. Osaamista arvostetaan Viimeisimmän suurasiakkaille tehdyn kyselyn mukaan asiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä Ilmarisen palveluihin ja asiakashyvitysten tasoon. Ilmarisen palvelutason asiakkaat arvioivat 4,4:ksi 1 5:n asteikolla. Verkkopalvelut toimivat hyvin ja ne on rakennettu asiakkaiden tarpeista lähtien. Samoin muut vakuuttamisen ja eläkkeiden käsittelyn prosessit ovat hyvin kunnossa. Myös Ilmarisen eläkeasioiden osaamista asiakkaat selvästikin arvostavat. Yhtiö tunnetaankin yleisesti työeläkejärjestelmän kehittäjänä. Kehittämisen varaakin on; meidän pitäisi olla entistä aktiivisempia yhteydenpidossa asiakkaisiin. Periaatteenamme myös jatkossa on, että kuuntelemme ja palvelemme asiakasta hänen tarpeidensa mukaan ja niin joustavasti kuin mahdollista, Mikkola sanoo. Ilmarinen 4/

20 Asiakas kuvassa Perheyritys toimii joustavasti Koruja toisessa sukupolvessa Suomen Korutuote Oy on korujen maahantuoja ja tukkuliike. Perheyrityksen vanhemmilla perheenjäsenillä on yli 25 vuoden kokemus korualasta, ja nuorempi polvi on tullut mukaan jatkamaan yrityksen toimintaa. TEKSTI: SAMI KELHÄ Lauttasten perheyrityksessä työntekijöiden vuorovaikutus on rentoa ja välitöntä. Perheyrityksen historia alkaa vuodesta 1979, jolloin Jorma ja Outi Lauttanen päättivät etsiä ja ostaa itselleen oman yrityksen. Tuohon aikaan Outi toimi atk-alalla suunnittelijana ja Jorma oli töissä Ahlström Osakeyhtiössä myyntipäällikkönä. Kyllästyin tuolloiseen tehtävänkuvaani liittyvään matkustamiseen ja edustamiseen, ja päätimmekin Outin kanssa pistää lehteen ilmoituksen otsikolla Halutaan ostaa yritys, kertoo Jorma. Ilmoitukseemme vastanneet tarjosivat ostettavaksi kaikenlaisia yrityksiä, mutta päädyimme kuitenkin tähän kello- ja kultasepänalaan, vaikka siitä ei meillä ollutkaan etukäteen kokemusta, jatkaa Outi. Ostamamme yritys, joka oli kahden säätiön omistuksessa, oli tehnyt muutaman vuoden raskasta tappiota. Senaikaisella hallituksella ei yli 75 vuoden keski-iän tähden ollut voimia korjata tilannetta, joten kaupat syntyivät nopeasti. Silloin oikeastaan tapahtui yhtiön kannalta ensimmäinen ikäpolven vaihdos, kun me alle nelikymppisinä Outin kanssa astuimme remmiin, kertoo Jorma. Varsinainen sukupolvenvaihdos tapahtui vuonna 1992, jolloin yhtiön toiminta siirtyi Lauttasten jälkikasvulle Tarulle (nykyään sukunimeltään Calonius) ja Terolle. Samalla kellopainotteinen nimi muutettiin Suomen Korutuote Oy:ksi, koska kellojen 20 4/2005 Ilmarinen

TyEL vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta työntekijät Eterassa

TyEL vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta työntekijät Eterassa TyEL vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta työntekijät Eterassa Eteran nopean ja sujuvan työeläkepalvelun resepti Ajantasaisimmat työeläkemaksut Vaivattomat sähköiset työkalut Asiantuntijat käytettävissäsi Liiketoimintaasi

Lisätiedot

TELA/Laskuperustejaos 16.10.2014 TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT

TELA/Laskuperustejaos 16.10.2014 TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT 1. Vuoden 2015 vakuutusmaksu 1.1. Vuoden 2015 vakuutusmaksun rakenne Vuoden 2015 maksutasoa määrättäessä on käytetty seuraavia taloudellisia

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa

YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa Eteran nopean ja sujuvan työeläkepalvelun resepti Joustavat vakuutusratkaisut Vaivattomat verkkopalvelut Asiantuntijat käytettävissäsi Vinkkejä yrittäjän työhyvinvointiin

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

Hyvä asiakkaamme... 3. TyEL-vakuutusmaksu... 4. Ennakkomaksu ja lopullinen TyEL-maksu...4 Työntekijöiden osuus TyEL-maksusta...4 Työeläketurva...

Hyvä asiakkaamme... 3. TyEL-vakuutusmaksu... 4. Ennakkomaksu ja lopullinen TyEL-maksu...4 Työntekijöiden osuus TyEL-maksusta...4 Työeläketurva... TyEL-vakuutus maksu opas suuryritykselle 2015 Sisältö Hyvä asiakkaamme... 3 TyEL-vakuutusmaksu... 4 Ennakkomaksu ja lopullinen TyEL-maksu...4 Työntekijöiden osuus TyEL-maksusta...4 Työeläketurva...4 TyEL-vakuutusmaksun

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

SUURTYÖNANTAJAN TYEL- VAKUUTUSMAKSUOPAS 2015 SUURTYÖNANTAJAN TYEL- VAKUUTUSMAKSUOPAS 2015 01

SUURTYÖNANTAJAN TYEL- VAKUUTUSMAKSUOPAS 2015 SUURTYÖNANTAJAN TYEL- VAKUUTUSMAKSUOPAS 2015 01 VAKUUTUSMAKSUOPAS 2015 VAKUUTUSMAKSUOPAS 2015 01 Alla kerrotaan maksun eri osista ja siitä, mihin varoja käytetään. Vanhuuseläkeosalla kustannetaan se osa vanhuuseläkkeestä, joka rahastoidaan eli sijoitetaan

Lisätiedot

1 Hyvä lukija... 3 2 Mitä TyEL-maksulla saa?... 3 3 Sopimustyönantaja vai tilapäinen työnantaja?... 4

1 Hyvä lukija... 3 2 Mitä TyEL-maksulla saa?... 3 3 Sopimustyönantaja vai tilapäinen työnantaja?... 4 TyEL-maksu 2014 Sisällysluettelo 1 Hyvä lukija... 3 2 Mitä TyEL-maksulla saa?... 3 3 Sopimustyönantaja vai tilapäinen työnantaja?... 4 3.1 Tilapäisen työnantajan TyEL-maksu vuonna 2014... 4 3.2 Sopimustyönantaja...

Lisätiedot

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014 Työeläketurva Eläkepalvelut 2014 Kokonaiseläketurva 1. Työeläke perustuu työansioihin ei ylärajaa Eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat Maatalousyrittäjät, MELA Merimieseläkekassa Keva: julkiset

Lisätiedot

MAKSUN ALENNUKSET... 9 Asiakashyvitys... 9 Suuruusalennus konsernin palkkasumman mukaan... 10 Maksutappioalennus työnantajan koon mukaan...

MAKSUN ALENNUKSET... 9 Asiakashyvitys... 9 Suuruusalennus konsernin palkkasumman mukaan... 10 Maksutappioalennus työnantajan koon mukaan... SUURTYÖNANTAJAN TYEL-MAKSU 2015 SISÄLLYS HYVÄ ASIAKKAAMME... 5 TYEL-VAKUUTUSMAKSU VUONNA 2015... 6 Keskimääräinen TyEL-maksu... 6 TyEL-perusmaksu... 6 Työntekijän eläkemaksu... 7 Työnantajan koko vaikuttaa

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti 1 VaEL valtion eläketurva Eläkkeelle joustavasti Opetusministeriö 29.5.2007 Riina Koskela 2 Valtion eläketurva - VaEL Eläkeikä Eläkkeen laskenta Eläkevaihtoehtoja Vertailuja /3 Asiakaspalvelu 3 Puh. (09)

Lisätiedot

Tässä esitteessä kerromme lyhyesti yrittäjän

Tässä esitteessä kerromme lyhyesti yrittäjän YRITTÄJÄN eläke Yrittäjän YEL-eläke turvaa toimeentuloa silloin, kun yrittäjä täyttää eläkkeeseen oikeuttavan iän, yritystoiminta vähenee tai yrittäjätoiminta päättyy sairauden tai kuoleman vuoksi. Jos

Lisätiedot

Omat eläketietosi - Kevan info 2013

Omat eläketietosi - Kevan info 2013 Omat eläketietosi - Kevan info 2013 2013 1 Ohjelma 18.00 Tilaisuuden avaus Julkisen alan työeläkeote Omat eläketietosi -palvelu Eläkeikä Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke ja osaaikaeläke Eläkkeen

Lisätiedot

Budjetointiohje vuoden 2016 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2017-2018

Budjetointiohje vuoden 2016 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2017-2018 BUDJETOINTIOHJE 1 (7) Budjetointiohje vuoden 2016 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2017-2018 Yleistä arvioinnin taustaa Tässä ohjeessa on käsitelty kattavasti kaikkia maksuluokkia koskevat asiat yhdessä

Lisätiedot

Työntekijät ja ansiot: tietopaketti työeläkevakuuttamisesta

Työntekijät ja ansiot: tietopaketti työeläkevakuuttamisesta Työntekijät ja ansiot: tietopaketti työeläkevakuuttamisesta Helena Alkula-Stening Arja Iisakkala Maija Leinonen Mikko Metsäruusi Lea Tikka Tästä puhumme TyEL-vakuuttamisen perusteet Milloin ja kenet vakuutetaan

Lisätiedot

Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010

Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010 Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010 Etera alkuvuonna 2010 Vakuutusmaksutulo kääntyi kasvuun Uusien TyEL-vakuutusten myynti kasvoi Sijoitukset tuottivat 2,6 % Vakavaraisuus vahvistui ja kokonaistulos

Lisätiedot

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja.

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. SOPEUTUMISRAHA 1 (5) Sopeutumisraha Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. Jos kansanedustaja ei ole edustajantoimen päättyessä saavuttanut eläkeikää, hänellä

Lisätiedot

Ilmarisen tilinpäätös 2007. Julkistus 21.2.2008 Harri Sailas

Ilmarisen tilinpäätös 2007. Julkistus 21.2.2008 Harri Sailas Ilmarisen tilinpäätös 2007 Julkistus 21.2.2008 Harri Sailas 1 2 Talouden kehitys 2007 Loppupuolella vuotta USA:n asuntoluottokriisin heijastusvaikutukset hidastivat talouskasvua erityisesti Yhdysvalloissa.

Lisätiedot

Huomioita työeläkesijoituksista 2011. Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat TELA

Huomioita työeläkesijoituksista 2011. Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat TELA Huomioita työeläkesijoituksista 2011 Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat Työeläkkeiden rahoitus ja sijoitustoiminta Lähtökohta Etuussäännöksistä johdettava eläkevastuu (eläkemeno) rahoitetaan

Lisätiedot

EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005

EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005 EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005 Eläkejärjestelmä uudistuu -haaste työyhteisön johtamiselle Kari Puro Eläkeuudistuksen päätavoitteet työeläkejärjestelmän taloudellisen kantokyvyn varmistaminen eliniän pidetessä

Lisätiedot

Hankintaseminaari. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012

Hankintaseminaari. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012 Hankintaseminaari Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012 Etera on työeläkkeiden osaaja Etera on asiakkaiden omistama keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö. Vakuutamme yksityisyrittäjistä

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015. Lehdistötilaisuus / 24.4.2015

ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015. Lehdistötilaisuus / 24.4.2015 ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015 Lehdistötilaisuus / 24.4.2015 1 SIJOITUSTUOTTO ERINOMAINEN Tammi maaliskuu 2015 Sijoitustuotto 7,1 % Osakesijoitusten tuotto 14,9 % Korkosijoitusten tuotto 1,2 % Kiinteistösijoitusten

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 Ilmarisen vuosi 2010 Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 1 2 Keskeisiä havaintoja vuodelta 2010 Työeläkevakuutusten myynnin tulos erinomainen Sijoitustuotto alan kärkeä Pitkän aikavälin tuotto hyvällä

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995,

Lisätiedot

Maksut ja todistukset

Maksut ja todistukset Maksut ja todistukset Helena Alkula-Stening Katja Kajander Mari Laine Riikka Nivus Varman työeläkepäivät 2011 Ennakoi Työeläkemaksut merkittävä menoerä yrityksen toiminnassa Ovatko vakuutusmaksusi oikealla

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää: Kansaneläkejärjestelmä Työeläkejärjestelmä. Lisäksi työnantaja tai henkilö itse voi parantaa eläketurvaa

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 2 Työeläkeuudistuksen tavoitteet myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää 2-3 vuodella sopeuttaa

Lisätiedot

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 1 Työeläkerahastot 31.12.2009 Yhteensä 124,9 mrd. Yhtiöt 78,9 mrd. Kassat ja säätiöt 6,6 mrd. MEK ja MELA 0,8 mrd. Julkinen sektori 39,4 mrd. Lähde: TELA Rahastot

Lisätiedot

Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2010

Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2010 VALTIOKONTTORI PÄÄTÖS Dnro 3/30/2010 Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2010 Valtiokonttori on 15.1.2010 hyväksynyt nämä laskuperusteet noudatettavaksi laskettaessa valtion eläkelaissa tarkoitettuja työnantajan

Lisätiedot

Määräykset 5/2012. Eläkesäätiön eläkevastuun laskuperusteet. Dnro FIVA 3/01.00/2012. Antopäivä 14.6.2012. Voimaantulopäivä 1.7.

Määräykset 5/2012. Eläkesäätiön eläkevastuun laskuperusteet. Dnro FIVA 3/01.00/2012. Antopäivä 14.6.2012. Voimaantulopäivä 1.7. Määräykset 5/2012 Eläkesäätiön eläkevastuun laskuperusteet Dnro FIVA 3/01.00/2012 Antopäivä 14.6.2012 Voimaantulopäivä 1.7.2012 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014 Keskeiset tunnusluvut Pro forma 31.12.2014 31.12.2013 31.12.2013 Yhtiön koko Vakuutusmaksutulo, milj. e 3 022,9 1 602,7 2 929,0 Eläkkeensaajille

Lisätiedot

Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2014

Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2014 1 (22) 9.12.2013 Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2014 2 (22) Sisällysluettelo 1 Perusteiden soveltaminen... 4 1.1 Soveltamisala... 4 1.2 Työnantaja... 4 1.3 Virastojen tai liikelaitosten aloittaminen,

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Keva

Kuntauudistus ja Keva Kuntaliitto Kuntajohtajapäivät Kuopio 30. 31.8.2012 Kuntauudistus ja Keva Pekka Alanen varatoimitusjohtaja Keva Missio Visio 2012 Keva vastaa kattavasti julkisen sektorin eläketurvan toimeenpanosta Keva

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Sidonnaisuudet Vakuutuslääketieteen dosentti, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

Ulkomaalaisen työntekijän vakuuttaminen

Ulkomaalaisen työntekijän vakuuttaminen työnantajalle Ulkomaalaisen työntekijän vakuuttaminen Tietoa EU-maista tulevien työntekijöiden vakuuttamissäännöistä Työnantajan muistilista A1 Mikä on A1-todistus? Maksa ulkomaalaisesta työntekijästäsi

Lisätiedot

Mitä kautta työkyvyttömyys

Mitä kautta työkyvyttömyys Mitä työkyvyttömyys maksaa? Allan Paldanius / Kuntien eläkevakuutus k Mitä kautta työkyvyttömyys maksaa? Työkyvyttömyyden eri vaiheet työkyvyn menetys alkaa näkyä satunnaiset sairaslomat, sijaisten palkat,

Lisätiedot

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 2 Ilmarinen lyhyesti HUOLEHDIMME YLI 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL

Lisätiedot

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät.

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Viabek tuntee liikennepalvelualojen eläkevakuuttamisen Eläkekassa Viabek voi palvella mm. seuraavien toimialojen

Lisätiedot

Perustietoa Kevasta 2014

Perustietoa Kevasta 2014 Perustietoa Kevasta 2014 Keva Hoitaa koko julkisen sektorin henkilöstön eläkeasioita Vastaa kunta-alan eläketurvan rahoituksesta Kehittää eläketurvaa ja työelämää Tehokas eläkeasioiden käsittelijä ja tuottava

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

SOPIMUSTYÖNANTAJAN TYEL-VUOSI-ILMOITUKSET TIEDOSTONA

SOPIMUSTYÖNANTAJAN TYEL-VUOSI-ILMOITUKSET TIEDOSTONA 1 (7) SOPIMUSTYÖNANTAJAN TYEL-VUOSI-ILMOITUKSET TIEDOSTONA Eteran sopimustyönantaja voi tehdä TyEL-työsuhde- ja vuosi-ilmoituksen tiedostomuodossa. Kuvauksen mukaisen tiedoston voi lähettää Eteran vakuutuspalvelussa

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

TyEL-vakuutus ja työkyvyttömyyskustannus

TyEL-vakuutus ja työkyvyttömyyskustannus Elintarvikealan ik l tuottavuustalkoot tt t t 07-09 09 TyEL-vakuutus ja työkyvyttömyyskustannus Pertti Suominen Aon Finland Oy Aon Consulting 1 TyEL-maksu Maksun jakautuminen eri osiin: 2009 2008 Vanhuuseläke

Lisätiedot

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus Työstä työeläkettä! Opettajan tietopaketti DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus Suomalainen sosiaaliturva muodostuu sosiaalivakuutuksesta, yleisistä terveys- ja sosiaalipalveluista sekä sosiaalihuollosta.

Lisätiedot

Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä Ismo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009

Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä Ismo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009 Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä smo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009 2 Esityksen sisältö* Oletukset Eläkemeno ja etuustaso TyEL:n rahoitus Yhteenveto * Esitelmä

Lisätiedot

Budjetointiohje vuoden 2015 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2016-2017

Budjetointiohje vuoden 2015 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2016-2017 BUDJETOINTIOHJE 1 (7) Budjetointiohje vuoden 2015 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2016-2017 Yleistä arvioinnin taustaa Tässä ohjeessa on käsitelty kattavasti kaikkia maksuluokkia koskevat asiat yhdessä

Lisätiedot

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry

Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry Hoitavatko yksityiset eläkesäätiöt sijoituksiaan toisin Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry // 2.4.2014 Pasi Strömberg Eläkesäätiöt ja eläkekassat Eläkesäätiö on yhden työnantajan

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria Suomen talouden näkymät syksyllä 2010 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Suomen talous on kääntynyt kasvuun Euroopassa kasvu on nyt vahvaa ja sitä vetää Saksan teollisuustuotanto. Euroopan kasvun

Lisätiedot

MERIMIESTEN OSA-AIKAELÄKE

MERIMIESTEN OSA-AIKAELÄKE MERIMIESTEN OSA-AIKAELÄKE 1 Merimiesten osa-aikaeläke Osa-aikaeläkkeen tarkoituksena on antaa vanhemmille työntekijöille mahdollisuus vähentää työpanostaan ja jäädä asteittain eläkkeelle. Tavoitteena on

Lisätiedot

ELÄKEYHTIÖ AKTIIVISENA OMISTAJANA. Anna Hyrske 10.04.2013

ELÄKEYHTIÖ AKTIIVISENA OMISTAJANA. Anna Hyrske 10.04.2013 ELÄKEYHTIÖ AKTIIVISENA OMISTAJANA Anna Hyrske 10.04.2013 HUOLEHDIMME LÄHES 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL 37 500 yritystä YEL 58 800 yrittäjää Työeläkemaksut Eläkkeiden maksuun

Lisätiedot

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 19.3.2012 Veikko Savela I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2011 oli 136,3 mrd. euroa,

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

työeläkkeistä Työeläkevakuuttajat TELA Julia, Turku SAK 29.10.2011 Lea Ala-Mononen Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh.

työeläkkeistä Työeläkevakuuttajat TELA Julia, Turku SAK 29.10.2011 Lea Ala-Mononen Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh. Ajankohtaista työeläkkeistä Julia, Turku SAK 29.10.2011 Työeläkevakuuttajat TELA Lea Ala-Mononen tiedottaja Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh. 010 680 6700 e-mail: elaketiedotus@tela.fi 2011 Mikä TELAn

Lisätiedot

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.

Lisätiedot

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Kunnanvaltuutettu päättää myös eläkeasioista Valtuutettu on mukana tekemässä eläkeasioihin vaikuttavia strategisia päätöksiä miten suuria kunnan

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2013. Lehdistötilaisuus 29.8.2013 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2013. Lehdistötilaisuus 29.8.2013 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2013 Lehdistötilaisuus 29.8.2013 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2013 Alkuvuosi sujui hyvin: sijoitustuotto 3,0 prosenttia Myös toinen vuosineljännes

Lisätiedot

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen Kestävä eläketurva Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Kaija Kallinen Kestävä eläketurva sosiaalinen kestävyys eläketurva on riittävä ja yli sukupolvien oikeudenmukaiseksi koettu

Lisätiedot

MONTA MAILIA SÄÄTIÖ- JA KASSAKENTÄSTÄ YHTIÖKESKITTYMIIN. Jussi Vauhkonen Työeläkepäivä 14.11.2013

MONTA MAILIA SÄÄTIÖ- JA KASSAKENTÄSTÄ YHTIÖKESKITTYMIIN. Jussi Vauhkonen Työeläkepäivä 14.11.2013 MONTA MAILIA SÄÄTIÖ- JA KASSAKENTÄSTÄ YHTIÖKESKITTYMIIN Jussi Vauhkonen Työeläkepäivä 14.11.2013 2 Miksi työeläketurvan toimeenpano on hajautettu? Yksityisellä sektorilla oli jo ennen työeläkelakeja eläkesäätiöitä

Lisätiedot

Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015

Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015 Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015 Vahva vuosi, hyviä tuloksia 7,1 % Sijoitusten tuotto 40,0 mrd. Sijoitusten markkina-arvo 10,3 mrd., 34,0 % Vakavaraisuus 862 000 Suomalaisen eläketurva 4,3 mrd. Vakuutusmaksutulo

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014 Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 1. VUOSIPUOLISKO VASTASI ODOTUKSIA Tammi kesäkuu 2014 Sijoitustuotto 3,4 % Osakesijoitusten tuotto 5,5 % Korkosijoitusten

Lisätiedot

Lakisääteisen TyEL-eläkevakuutuksen hakemus

Lakisääteisen TyEL-eläkevakuutuksen hakemus Lakisäätsen TyEL-eläkevakuutuksen hakemus Työnantaja Vakuutusnumero 56- Työnantajan nimi Tämä hakemus koskee 1.1.2007 voimaan tulleen työntekijän eläkelain mukaista lain vähimmäisehdot täyttävää eläkevakuutusta.

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera. Janna Lampinen 27.5.2013

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera. Janna Lampinen 27.5.2013 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Janna Lampinen 27.5.2013 Etera tarjoaa sujuvampaa työeläkevakuuttamista Etera on asiakkaiden omistama keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö. Vakuutamme yksityisyrittäjistä

Lisätiedot

Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012

Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Uudistus pähkinänkuoressa Siirryttiin yleisestä 65 vuoden eläkeiästä joustavaan eläkeikään 63-68 Otettiin käyttöön kannustinkarttuma Työttömyyseläke korvattiin työttömyysturvan

Lisätiedot

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Johan Åström 30.1.2009 1 (5) Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Työttömyyseläke lakkautetaan eläkelajina vuoden 1949 jälkeen syntyneiltä. Työttömyyseläke korvataan pidentämällä työttömyyspäivärahan

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi

Lisätiedot

Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014. Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman

Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014. Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014 Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman Eteralla vakaa alkuvuosi Sijoitusten markkina-arvo 5,7 miljardia euroa (5,6 mrd. ) ja tuotto 3,4 % (-0,7 %) Vakavaraisuus

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Eteran PHP seminaari 2014

Eteran PHP seminaari 2014 v Eteran PHP seminaari 2014 Päivän ohjelma 2014 8.45 9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.15 9.30 Etera: Päivän avaus 9.30 10.20 Etera: Ajankohtaista TyEL ja YEL -eläkevakuuttamisesta 10.20 11.10 Tilaajavastuu:

Lisätiedot

Agronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko

Agronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Agronomiliiton Seniorit Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Tietoa eläkkeistä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Kaikki työ- ja kansaneläkkeen saajat 31.12.2011 Eläkkeensaajien kokonaiseläkejakauma

Lisätiedot

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Eläkeinfo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Kevan verkkopalvelut henkilöasiakkaille Omat eläketietosi palvelu tällä hetkellä: Kevan laskurit ovat auenneet

Lisätiedot

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän sopimuksen

Lisätiedot

Markkinointi ja yhteiskunnalliset tavoitteet

Markkinointi ja yhteiskunnalliset tavoitteet Markkinointi ja yhteiskunnalliset tavoitteet StratMark-seminaari, Hanken Satu Huber, Eläke-Tapiola 1 Markkinointi ja yhteiskunnalliset tavoitteet 1. Eläkeyhtiöiden yhteiskunnallisia tavoitteita 2. Eläkeyhtiöiden

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus 30.1.2015 Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2014: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus 30.1.2015 Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2014: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 30.1.2015 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2014 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 6,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo: 34,2

Lisätiedot

VUOSI-ILMOITUSTEKNIIKAN TIETUEKUVAUS Ohje sähköisen työsuhde- ja vuosi-ilmoituksen tekemiseen

VUOSI-ILMOITUSTEKNIIKAN TIETUEKUVAUS Ohje sähköisen työsuhde- ja vuosi-ilmoituksen tekemiseen VUOSI-ILMOITUSTEKNIIKAN TIETUEKUVAUS Ohje sähköisen työsuhde- ja vuosi-ilmoituksen tekemiseen Versio 3.0-1.1.2012 (päivitetty 2015) Porkkalankatu 1, 00018 Ilmarinen Puh. 010 195 000 www.ilmarinen.fi TAUSTAA

Lisätiedot

Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016

Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016 BUDJETOINTIOHJE 1 (6) Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016 Yleistä arvioinnin taustaa Tässä ohjeessa on käsitelty kattavasti kaikkia maksuluokkia koskevat asiat yhdessä

Lisätiedot

Aloittavan yrityksen vakuutukset 19.11.2013, Jani Martikainen

Aloittavan yrityksen vakuutukset 19.11.2013, Jani Martikainen Aloittavan yrityksen vakuutukset 19.11.2013, Jani Martikainen Yrittäjän Oikea Turva kartoitus Yrittäjyys on taitoa, tahtoa ja myös riskejä. Nämä kaikki huomioi yrittäjän ja yrityksen kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 21.8.2003 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 Eläke-Fennian alkuvuoden kehitys positiivinen Sitoutuneen pääoman tuotto 3,6 prosenttia Toimintapääoma kasvoi 66

Lisätiedot

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunto 1 (5) Eduskunta/ Talousvaliokunta HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Työeläkevakuuttajat

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2014 24.10.2014

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2014 24.10.2014 ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2014 24.10.2014 1 SIJOITUSTUOTTO HYVÄLLÄ TASOLLA Tammi syyskuu 2014 Sijoitustuotto 5,7 % Osakesijoitusten tuotto 8,8 % Korkosijoitusten tuotto 3,1 % Kiinteistösijoitusten tuotto

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Päivämäärä Datum. 10 vuoden ajan kyseisestä mybhedstä järjestelysta

Päivämäärä Datum. 10 vuoden ajan kyseisestä mybhedstä järjestelysta ELÄKETURVAKESKUS PENSIONSSKYDDSCENTRALEN Osasto/käsi:telijä Abdeinlng/handl&are su/vesa Ronkainen YLEISKIRJE B 1/93 1 Päivämäärä Datum 16.4.1993 Ty6eldkelaitoksille VALTION ELAXERAHACTOON SUORITETTAVAN

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Mikko Kautto, johtaja Sosiaaliturvan uudistukset 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa seminaari, 3.2.2015 @Mikko_Kautto eläketutka.fi Tutkimuskirjallisuus

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Epilepsiapotilaan ohjauksen kehittäminen koulutustilaisuus 19.9.2014, TYKS Sanna Filatoff-Rajaniemi Kuntoutusasiantuntija Keva Keva

Lisätiedot

Kevan eläketietoisku 2014

Kevan eläketietoisku 2014 Kevan eläketietoisku 2014 Ohjelma Tilaisuuden avaus Omat eläketietosi palvelu Eläkeikä Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke ja osa-aikaeläke Eläkkeen määrään vaikuttavat seikat Eläkkeen hakeminen Työkyky

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT-KASSAN KEHITYS Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995 alusta, nyt yli 18.000 jäsentä SYT-kassan

Lisätiedot

Työeläkemenoennuste vuodelle 2008

Työeläkemenoennuste vuodelle 2008 Kullervo Joentakanen Työeläkemenoennuste vuodelle 2008 Eläketurvakeskuksen katsauksia 2008:4 Kullervo Joentakanen Työeläkemenoennuste vuodelle 2008 Elokuussa 2008 Eläketurvakeskuksen katsauksia 2008:4

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutus Tuloskatsaus 2014

Veritas Eläkevakuutus Tuloskatsaus 2014 Veritas Eläkevakuutus Tuloskatsaus 2014 Vakuutusliike Vakuutusliike - avainluvut 2014 2013 % Vakuutusmaksutulo, milj. 470,2 452,8 3,9 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. 1) 454,8 432,0 5,3 TyEL-palkkasumma,

Lisätiedot