ilmarinen Finanssiliitolla on suomalaiset kasvot Antti Tanskanen: Tilapäinen alennus maksuun

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ilmarinen Finanssiliitolla on suomalaiset kasvot Antti Tanskanen: Tilapäinen alennus maksuun"

Transkriptio

1 ilmarinen Ilmarisen asiakaslehti Tilapäinen alennus maksuun Verkkopalvelujen käyttö tuplaantui Ilmarisen palvelua arvostetaan Antti Tanskanen: Finanssiliitolla on suomalaiset kasvot

2 KANNEN KUVA: NEODES / ESKO TUOMISTO Pääkirjoitus Hyviä uutisia ja uudenvuoden lupauksia JULKAISIJA: Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen PÄÄTOIMITTAJA: Satu Mehtälä TOIMITTAJAT: Marjo Hynninen, Sami Kelhä, Raili Oksa, Eila Parkkonen TOIMITUSKUNTA: Pirkko Auvinen, Ari Jaatinen, Anne Koivula, Jari Puhakka, Lise-Lotte Rautio-Murros, Paula Ojala-Ruuth, Ulla Pihlajamäki, Jaakko Tuomikoski, Reetta Wiik KÄYNTIOSOITE: Porkkalankatu 1, Helsinki POSTIOSOITE: Ilmarinen Puh faksi INTERNET: SÄHKÖPOSTI (YLEINEN): SÄHKÖPOSTI (HENKILÖKOHTAINEN): Ilmarisen palvelupisteitä ovat myös Pohjolan, A-Vakuutuksen ja Pohjantähden paikalliset konttorit LAYOUT: Neodes / Esko Tuomisto Reprotyö: HEKU Painopaikka: Acta Print Oy ISSN: X Painos: Painettu joulukuussa 2005 Hyvä uutinen ei ole uutinen - näinhän tavataan sanoa. Me Ilmarisessa uskallamme olla asiasta eri mieltä. Edellisen lehden ilmestymisen jälkeen on tapahtunut paljon hyviä asioita, jotka täyttävät suuren uutisen tunnusmerkit. Uutiset eivät ole hyviä vain Ilmarisen kannalta, vaan uskomme niiden olevan sitä myös teille, hyvät asiakkaamme. Viime syyskuussa tehtiin Suomessa historiallisesti merkittävä yrityskauppa, kun Osuuspankkien Keskuspankki OKO osti Ilmarisen ja Suomi-yhtiön omistamat Pohjolan osakkeet. Kaupan seurauksena OP-ryhmä, Pohjola ja Ilmarinen muodostavat uuden, vahvan ja kotimaisen finanssiyhteenliittymän. Ilmarinen säilyy edelleen itsenäisenä ja asiakkaidensa omistamana, keskinäisenä työeläkevakuutusyhtiönä, jolla vain on entistä vahvempi kilpailuasema. Asiakassuhteiden hoidossa ja vakuutusten myynnissä Ilmarinen jatkaa yhteistyötään Pohjolan ja Pohjantähden kanssa. Osakekaupan yhteydessä Ilmarinen ja OP-ryhmä sopivat laajamittaisesta yhteistyöstä. Myyntiverkkoa tulevat aikanaan täydentämään OP-ryhmän konttorit. Tämä merkitsee eläkevakuutusten palvelu- ja myyntiverkon laajentumista merkittävästi, mikä asiakkaan kannalta tietää palvelujen entistä parempaa saavutettavuutta. Ilmarisen asiakkaiden käyttöön tulevaa palveluverkkoa voidaan luonnehtia kilpailijoihin nähden kirkkaasti ylivertaiseksi. OP-ryhmä on iso kumppani, jonka kanssa Ilmarinen voi tulevaisuudessa tehdä yhteistyötä paitsi myynnissä ja asiakaspalvelussa, joiltain osin myös muilla alueilla, kuten sijoitustoiminnassa ja tietotekniikassa. OP-ryhmän, Pohjolan ja Ilmarisen yhteistyö antaa mahdollisuuden kehittää tuotteita ja palveluja kilpailukykyisesti asiakkaan hyväksi. Palvelutarjonta monipuolistuu, kun asiakkaat saavat käyttöönsä entisen kokonaisuuden eli työeläke-, vahinko- ja henkivakuutuspalvelujen lisäksi kattavat yrityspankki- ja rahoituspalvelut sekä varainhoitopalvelut. Suunnitelmissa on muun muassa syventää Ilmarisen ja OP-ryhmän yhteistyötä yritysrahoituksen alueella. Tämän lehden sivuilta voitte lukea lisää hyviä uutisia. Sellaisesta käy esimerkkinä uutinen reaaliaikaisesta vuosilaskennasta, jonka olemme ensimmäisenä eläkeyhtiönä tuoneet asiakkaidemme käyttöön vakuutusasioiden hoitoa helpottamaan. Näistä lähtökohdista on hyvä aloittaa uusi vuosi. Olemme iloisia siitä, että yhteistyömme asiakkaittemme kanssa on sujunut hyvin ja kehittynyt yhä yksilöllisempään suuntaan. Tulemme tekemään parhaamme, että voisitte jatkossakin lukea tämän lehden sivuilta hyvistä uutisista. Uskomme, että siinä myös onnistumme yhdessä teidän kanssanne. Toivotan kaikille asiakkaillemme menestyksellistä vuotta Sini Kivihuhta asiakasyhteysjohtaja

3 ilmarinen Numero 4/2005 joulukuu s.4 s.20 s.22 Yhteistyön valmistelut ovat edenneet hyvässä hengessä, Antti Tanskanen sanoo. Suomen Korutuote haluaa erottautua laajalla tuotevalikoimalla. Marjo Heikinheimon mukaan Medivireen mallin tavoitteena on tukea työssä jatkamista. Kumppani Ilmarinen ja OP-ryhmä sopivat yhteistyöstä 4 Sijoitukset Parempien sijoitustuottojen tavoitteena on hillitä eläkemaksun nousua 7 Info Suurtyönantajan työkyvyttömyysmaksun laskenta muuttui 2006 alusta 9 Työeläkemaksuun tilapäinen alennus 11 Osa-aikaeläkkeeseen vaikuttavat ansiot 12 Indeksit ja ansiorajat 13 TyEL tulee Palvelut TEL- ja YEL-palvelut verkossa 14 Eläkepalvelu verkossa 16 Asiakkaat arvostavat hyvitysten tasoa ja palvelun laatua 18 Asiakas kuvassa Koruja toisessa sukupolvessa 20 Työhyvinvointi Medivire auttaa työkyvyn hallinnassa 22 Ilmarinen-palkinto Tuolin viemää -dvd:lle 24 Hiljaisen tiedon valmennukset alkavat 25 Katsasta keuhkosi työpaikalla 26 KOLUMNI 17 KARTTUMIA 27 SVENSKA SIDOR SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT 30 ASIAKASTILAISUUDET Ilmarinen 4/2005 3

4 Kumppani Ilmarisen asiakkaat hyötyvät finassiliitosta saamalla käyttöönsä muun muassa entistä monipuolisemman palveluvalikoiman ja maan laajimman palveluverkon, Antti Tanskanen sanoo. Uutisen julkisuudessa saama vastaanotto ja ihmisten reaktiot ylittivät kaikki odotukset. Tälle järjestelylle oli selvästi sosiaalinen tilaus, Antti Tanskanen toteaa tyytyväisenä Suomen historian suurimpiin kuuluvan yrityskaupan herättämiin tunnelmiin. Tanskanen arvelee, että myönteinen suhtautuminen liittyi järjestelyn kotimaisuuteen. Kotimaisen omistuksen korostaminen on viime aikoina ollut kovasti esillä, mutta paljosta puheesta huolimatta teot ovat puuttuneet. Tämä finanssijärjestely on nähty erittäin isona, konkreettisena tekona suomalaisen omistuksen puolesta. Sen seurauksena maahamme syntyi entistä vahvempi finanssialan toimija, jolla on suomalaiset kasvot. Olennaista on, miten asiakas hyötyy Syyskuisessa osakekaupassa OP-ryhmä osti Ilmariselta ja Suomi-yhtiöltä niiden omistamat Pohjolan osakkeet, minkä seurauksena Pohjolasta tuli osa Osuuspankkien Keskuspankkia OKOa. Kaupan yhteydessä Ilmarinen ja OP-ryhmä sopivat myös laajamittaisesta yhteistyöstä. Mitä tämä kaikki merkitsee toisaalta asiakkaan ja toisaalta yhteistyökumppaneiden kannalta? Tanskasen mielestä olennainen kysymys on, mitä asiakas hyötyy yhteistyöstä. Ilmarinen ja OP-ryhmä ovat olemassa asiakkaita varten; osapuolet hyötyvät yhteistyöstä vain, mikäli asiakas siitä hyötyy. Yhdistyneen liiketoiminnan suuruus antaa mahdollisuuksia kehittää tuotteita ja 4 4/2005 Ilmarinen

5 Finanssiliitolla on suomalaiset kasvot OP-ryhmän pääjohtaja Antti Tanskanen sanoo yllättyneensä syyskuussa julkistetun Pohjolan yritysjärjestelyn saamasta positiivisesta vastaanotosta, vaikka toki myönteistä suhtautumista osattiinkin odottaa. Hän arvelee, että suhtautumiseen vaikutti merkittävästi järjestelyn kotimaisuus. TEKSTI: RAILI OKSA. KUVA: ESKO TUOMISTO palveluja kilpailukykyisesti asiakkaan hyväksi. Ja jos asiakas hyötyy esimerkiksi saamalla merkittäviä keskittämisetuja, seuraa siitä etuja myös yhteistyökumppaneille. Tämä voi näkyä osapuolten tuloksissa vaikkapa liiketoiminnan kasvuna, hän huomauttaa. Ilmarisen yhteistyö pitkäaikaisen kumppanin Pohjolan kanssa jatkuu edelleen. Osakekaupan myötä Ilmarisen asiakkaat saavat käyttöönsä entisen kokonaisuuden eli työeläke-, vahinko- ja henkivakuutuspalvelujen lisäksi kattavat yrityspankki- ja rahoituspalvelut sekä varainhoitopalvelut. Yhdistyminen takaa siten Ilmarisen asiakkaille entistä monipuolisemman palveluvalikoiman ja heidän käyttöönsä maan laajimman palveluverkon. Yhteistyö rutiiniksi kesään mennessä Yhteistyön valmistelut ovat Tanskasen mukaan päässeet vasta pikku hiljaa vauhtiin. Oma aikansa meni viranomaislupien odottelussa, joten tositoimiin päästiin vasta lokakuun puolivälin tietämillä. Sen jälkeen valmistelut ovat edenneet hyvässä hengessä puolin ja toisin. Pohjatyötä tehdään ja yhteyksiä rakennetaan monella rintamalla, jotta pitkäjänteinen yhteistyö saadaan hyödynnettyä parhaalla mahdollisella tavalla. Uskoisin, että juhannukseen mennessä yhteistyö alkaa jo toimia rutiinilla ja ollaan enemmän toteutuksen kuin suunnittelun puolella. Kaikki operatiiviset ratkaisut on silloin tehty ja käytännön työ etenee sen jälkeen omalla painollaan. Tämä ei Ilmarinen 4/2005 5

6 tietenkään sulje pois sitä, että koko ajan täytyy suunnitella uutta ja kehittää toimintoja, hän muistuttaa. Löyhän liiton ongelmana tehottomuus Vaikka Antti Tanskanen puhuu tänään jo innostuneesti finanssiliiton suomista monista mahdollisuuksista, vielä viisi vuotta sitten puheet olivat toiset. Mielen muuttumiseen on vaikuttanut lähinnä kaksi syytä: löyhän liiton tehottomuus ja OP-ryhmän vakavaraisuus, näillä perusteluilla: Yritimme edellisen kerran yhteistyötä Ilmarisen, Pohjolan ja Suomi-yhtiön kanssa vuonna 2000, mutta hyvin alkanut yhteistyö kariutui silloin jo alkumetreillä, kun emme päässeet kaikista asioista yhteisymmärrykseen. Pian sen jälkeen kokeilimme yhteistyötä Fennia-ryhmän ja Lähivakuutuksen kanssa. Ja vaikka tämäkin yhteistyö monessa mielessä toimi ihan hyvin yhteishenki oli hyvä ja henkilösuhteet pelasivat se ei kuitenkaan johtanut mihinkään. Tämä osoitti vain sen, ettei tällainen löyhä liitto toimi niin tehokkaasti kuin oli tarkoitus. Toiseksi, OP-ryhmän vakavaraisuus on olennaisesti muuttunut viidessä vuodessa. Meidän omat pääomamme ovat tänä aikana kaksinkertaistuneet, joten olemme nyt paljon vakavaraisempi finanssiyritys huolehtimaan isommasta kokonaisuudesta. Aikaisemmin oli kysymys strategisesta kumppanuudesta, nyt yhdistävä side on omistuksellinen. Järjestely takaa sen, että voimme itse vaikuttaa siihen, miten yritys toimii. Eläkkeelle lähtemisestä tehtiin aikoinaan hyve Yhteistyötahojen edustajat ovat saaneet Ilmarisen asiakaslehdessä vastattavakseen saman kysymyksen: Mikä suomalaisessa työelämässä mättää, kun ihmiset hinkuvat eläkkeelle ennen aikojaan? Antti Tanskanen kytkee kysymyksen reilun kymmenen vuoden takaiseen korkeaan työttömyyteen. Eläkkeelle lähtemisestä tuli silloin yksi kanava purkaa valtavaa, jopa kaaosmaista työttömyyttä. Eläkkeelle lähtemisestä tehtiin ikään kuin hyve. Kaikkien intressi oli, että eläkkeelle lähtisivät ne, jotka suinkin pystyivät. Se oli toivottavaa niin ihmisten henkilökohtaisena ratkaisuna kuin työyhteisöjenkin kannalta. Tästä jäi elämään ajattelutapa, että on hyvä lähteä eläkkeelle heti kun pääsee. OPK-konsernin rakenne Pohjola OKO Opstock OPK Osuuspankkikeskus Jo muutaman vuoden ajan on alettu puhua toisin päin; yhteiskunnan intressi onkin töissä jatkaminen mahdollisimman pitkään. Tämä suuntaus on jo näkynyt ihmisten käyttäytymisessä. En usko, että mistään työelämän yleisestä pahoinvoinnista on kysymys, eikä siitä, että yleisesti ottaen työssä jokin kauheasti mättäisi. Totta kai työpaikalla on ongelmia, on aina ollut ja tulee aina olemaan. En ole kuitenkaan lainkaan vakuuttunut siitä, että ongelmat olisivat voimakkaampia nyt kuin ihmiskunnan pitkässä historiassa. Ainakaan omat kokemukseni työelämän eri aloilta eivät puhu mistään työilmapiirin huononevasta trendistä, Tanskanen toteaa. Hän viittaa OP-ryhmässäkin systemaattisesti toteutettuihin ilmapiiritutkimuksiin, jotka antavat tukea pääjohtajan lausumalle. Ryhmässä on tiedostettu hyvin Luotettava ja osaava suomalainen kumppani Okopankki OP- Kotipankki OP-henkivakuutus OP-Rahastoyhtiö OP-Asuntoluottopankki FD- Finanssidata ilmapiirin ja työhyvinvoinnin tärkeys, ja niitä vaalitaan tukemalla ja kannustamalla henkilöstöä ja esimiehiä jatkuvaan koulutukseen, järjestämällä erilaisia virkistyspäiviä henkilöstölle jne. Meillä on OP-ryhmässä erittäin vahva yrityskulttuuri ja uskon, että se vaikuttaa myönteisesti niin ilmapiiriin kuin työssä viihtymiseenkin, hän kiteyttää. Oman työkuntonsa ylläpidosta pääjohtaja sen sijaan sanoo potevansa vähän huonoa omaatuntoa. Mitään säännöllistä kunto-ohjelmaa tai liikuntaharrastusta hänellä ei ole, vaikka sanookin liikkumisensa viime vuosina ylipäätään lisääntyneen. Siitä pitää huolen Lohjanjärven rannalta vuosituhannen vaihteessa hankittu kakkosasunto, jonne hän vaimonsa kanssa suuntaa viikonloppua ja lomaa viettämään lähes aina, kun se suinkin on mahdollista. OP-ryhmän kaikki yritykset ovat takoneet tasaisen hyvää tulosta. Pääjohtaja Antti Tanskasen arvio on, että aatteellista puolta enemmän ihmisten käyttäytymiseen purevat tänä päivänä osuuskuntiin luontevasti sopivat keskittämisedut. Erona osakeyhtiömuotoiseen yritykseen on myös suhde omistajiin ja hallintoon. Osuuskunnan omistavat asiakkaat, jotka toimivat yrityksen hallinnossa. Näin asiakkaan tarpeet tulevat suoremmin huomioitua päätöksenteossa. OP-ryhmän muodostavat 238 itsenäistä osuuspankkia ja ryhmän keskusyhteisö Osuuspankkikeskus (OPK) tytäryhtiöineen. Merkittävin tytäryhtiö on OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj. Ryhmässä työskentelee noin rahoitus- ja vakuutusalan ammattilaista. 6 4/2005 Ilmarinen

7 Sijoitukset Keskeisten työmarkkinajärjestöjen voimin on vuoden verran etsitty keinoja, miten työeläkeyhtiöt voisivat lisätä eläkevarojen sijoitustuottoja. Tavoitteena on selvitä tulevaisuudessa mahdollisimman pienillä eläkemaksujen korotuksilla. Työeläkevarojen sijoittamista selvitetään TEKSTI: VARATOIMITUSJOHTAJA JAAKKO TUOMIKOSKI Suomalaisten työeläkkeillä menee yleisesti ottaen hyvin. Useakin ulkomainen taho on antanut kiitosta tavalle, jolla olemme työeläkejärjestelmäämme uudistaneet. Positiivisiin asioihin kuuluu myös eläkerahastointi, joka on Suomessa tukevammalla pohjalla kuin useimmissa Euroopan maissa. Tulevia kustannuksia arvioidaan kaiken aikaa mahdollisimman tarkoin ja välttämättömät muutokset myös tehdään yhdessä sopien. Voidaan sanoa, että eläkkeiden määräytymissääntöjen osalta tehtiin vuoden 2005 uudistuksessa se, mitä kohtuudella voitiin. Ensimmäiset uudistuksen jälkeiset kuukaudet näyttävät lupaavilta: ryntäystä eläkkeelle 63 vuoden iässä ei tullut. Päinvastoin näyttää siltä, että työssä viihdytään vielä pidempään kuin uudistusta suunniteltaessa rohjettiin toivoa. Puskuri kurssiheilahtelujen varalle Huomio kohdistuu nyt toiseen eläkkeiden rahoitustasapainon kannalta tärkeään asiaan eli työeläkevarojen tuottoon. Jos tämä saadaan korkealle, maksun korotuspaine vähenee ja sen myötä vähenee myös vaara, että eläketurvan tasoon jouduttaisiin joskus kustannussyistä puuttumaan. Vuodesta 1997, jolloin työeläkesijoittamisen puitteita viimeksi uudistettiin, tuotto on vuosittain ylittänyt inflaation keskimäärin viidellä prosenttiyksiköllä, mikä on hyvä saavutus, mutta entä jatkossa? Keskeisten työmarkkinajärjestöjen voimin on vuoden verran selvitelty, mitä voitaisiin tehdä tuottotason hyväksi. Esiin on myös noussut kysymys siitä, voitaisiinko kotimaista työllisyyttä parantaa suuntaamalla enemmän työeläkevaroja Suomeen. Kuten tavallista, työeläkeala on antanut asiantuntemuksensa käyttöön selvitystyössä. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että avain korkeampaa tuottoon on osakesijoitusten lisääminen. Osakkeet ovat aina vähänkin pidemmällä aikavälillä tuottaneet selvästi paremmin kuin riskittömät sijoitukset. On perusteltua odottaa, että näin on myös jatkossa; eihän kukaan sijoittaisi rahojaan riskipitoisiin sijoituslajeihin, jos saman tai paremman tuoton saisi riskittömästi. Riski ei tässä niinkään merkitse riskiä varojen menettämisestä, vaan riskiä sijoituksen arvon ja tuoton vuotuisesta heilahtelusta. Eläkesijoittamisen aikajänne on todella pitkä, useita vuosikymmeniä, joten eläkesijoittajilla on mahdollisuus odottaa pitkienkin huonojen aikojen yli. Tämä kuitenkin edellyttää riskinkantokykyä, eli sitä, että jossakin on puskuri, joka ottaa vastaan arvojen ja tuottojen heilahtelut. Riskinkantoa yksin vai yhdessä? Pitäisikö eläkelaitosten kantaa riskit yhdessä vai yksin? Kummallakin ratkaisulla on puolensa. Toisaalta voidaan kysyä, onko järkevää säilyttää työeläkejärjestelmän hajautettu hallintomalli, jos siirrytään kantamaan riskit yhdessä. Toisaalta voidaan kysyä, onko sekään perusteltua, että myös osakemarkkinoiden yleiseen heilahteluun liittyvän riskin kantaa kukin työeläkeyhtiö oman puskurinsa eli toimintapääoman varassa. Nyt näyttää todennäköiseltä, että jossakin mitassa siirrytään kantamaan osakemarkkinoiden heilahteluun liittyvää riskiä ikään kuin eläkejärjestelmän tasolla. Laskuperustekorkoon, joka määrää vuosittain varsinaisiin eläkevastuisiin siirtyvän määrän, on ajateltu muutosta, jonka mukaan 10 prosenttia siitä määräytyisi eläke- Ilmarinen 4/2005 7

8 laitosten noteerattujen osakesijoitusten keskituoton mukaan. Tämä tarkoittaisi sitä, että jos kurssit jonakin vuonna nousevat vaikkapa 30 prosenttia, laskuperustekorko muodostuisi 3 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin muutoin. Vastaavasti, jos osakekurssit jonakin vuonna laskevat 30 prosenttia, laskuperustekorko jäisi 3 prosenttiyksikköä alemmaksi. Tätä kautta työeläkelaitosten eläkevastuisiin muodostuisi puskuriominaisuutta. Poissuljettua ei kuitenkaan ole, että myös kunkin eläkelaitoksen yksilöllistä riskinkantokykyä kohennettaisiin kasvattamalla hiukan toimintapääomia. Muutosten avulla osakkeiden osuus sijoituksista kasvaisi kymmenkunta prosenttiyksikköä. Hyvin varovaisestikin arvioiden tämä merkitsisi prosenttiyksikön luokkaa olevaa maksunkorotuspaineen alenemista pidemmällä tulevaisuudessa. Helpotus kohdistuu puoliksi työntekijöille ja työnantajille. Yksityisen sektorin työeläkevarojen tuotto vuosina , %/v sitoutuneesta pääomasta Osakesijoitukset alueittain Kaikki jäsenyhteisöt Osakesijoitusten lisääminen kasvattaa Suomi-salkkua Vain neljännes työeläkkeistä on rahastoitu ennalta, ja kolme neljäsosaa rahoitetaan vuosittain kerättävällä työeläkemaksulla. Työllisyyden ja palkkasumman suotuisa kehitys on siten tärkeää paitsi koko suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle, myös työeläkejärjestelmälle. Kun hajautus on riskienhallintakeinoista tärkeimpiä, työeläkesijoituksista on huomattava osa nykyisin ulkomaisissa kohteissa. Joukkolainojen osalta asiaan ei liity tarvetta suosia kotimaista: Suomessa valtiontalous on kansainvälisesti vertaillen hyvässä kunnossa, mikä merkitsee sitä, että valtion lainatarve on kohtalaisen pieni ja se saa lainansa halvalla hyvän luottokelpoisuutensa johdosta. Hyvä tilanne suomalaisille, mutta vähentää Suomen valtion kiinnostavuutta sijoituskohteena. Tärkeämmäksi kysymys sijoitusten kotimaisuudesta nousee osakkeiden kohdalla. Tuotannollisten investointien kohdistuminen lähinnä ulkomaille on herättänyt huolta siitä, onko työeläkevarojen hajauttaminen ulkomaisiinkin kohteisiin kenties syypää tähän kehitykseen. Kuviossa Osakesijoituksen alueittain nähdään, että työeläkevakuutusyhtiöiden sijoitukset kotimaisiin osakkeisiin laskivat euromääräisesti vuoteen 2002 asti, syynä pitkäaikainen kurssilasku. Siitä tähän päivään osakesijoitukset ovat kaikkiaan kaksinkertaistuneet ja suomalaisten osakkeiden euromäärä puolitoistakertaistunut. Tulevina vuosina Suomen kansantalouden luvut ovat kasvutrendillä. Kasvussa on myös työeläkerahastojen osuus BKT:sta, ja jos riskinkantokykyä lisätään, osakkeiden osuus työeläkerahastoista kasvaa sekin. On selvää, että suomalainen sijoittaja tuntee oman maan yritykset paremmin, ja tästä syystä niiden osuus työeläkeyhtiöiden osakesijoituksista on korkea. Viime vuosina se on ollut 40 prosentin luokkaa. Kun siis osakesijoitusten kokonaismäärä kasvaa tulevaisuudessa, samoin käy myös suomalaisten osakkeiden. Eläkevarojen lisäämistä pieniin ja alkaviin yrityksiin selvitetään Liian suuriksi ei työeläkeyhtiöiden kuitenkaan pidä kasvaa yksittäisten yritysten omistajina. EU-maan ei myöskään ole mahdollista pakkoratkaisuin suunnata sijoituksia kotimaahan. Voidaan vielä kysyä sitäkin, onko varmuutta siitä, ettei suomalainen yritys itse asiassa käyttäisi saamaansa lisärahoitusta siirtääkseen tuotantoa ulkomaille: sijoittajahan ei määrää liiketoiminnan kehittämisestä vaan yhtiön hallintoelimet. Selvästi lupaavammilta näyttävät sijoitusten työllisyysvaikutukset pienissä ja aloittavissa yrityksissä. Yhdessä julkisen vallan kanssa etsitään sellaisia rakenteita, joiden avulla työeläkevaroista tarkoituksenmukainen osa löytäisi tiensä näihin sijoituskohteisiin. Samaan aikaan kun sijoitustoiminnan uudistustarpeita on kartoitettu, pankinjohtaja Matti Louekoski on selvittänyt työeläkeyhtiöitä koskevan lainsäädännön muutostarpeita. Selvityksen yhteydessä on noussut esiin erimielisyyttä työeläkeyhtiöiden hallintorakenteen muutostarpeista. Nyt selvitysmies on saanut jatkotoimeksiannon, jossa ovat mukana myös sijoitustoimintaan liittyvät kysymykset. Päätöksenteko on siten sijoitusselvityksenkin osalta jäänyt odottamaan hallintokysymysten selviämistä. LÄHDE: TELA 8 4/2005 Ilmarinen

9 Maksut Suurtyönantajan ennakkomaksu maksuluokan mukainen Vuoden 2006 alusta voimaantuleva maksuluokkamalli vaikuttaa jo vuoden 2006 TELennakkomaksun määrään. Suurtyönantajien maksuissa on otettu huomioon yrityksen maksuluokka, joka perustuu sen omaan työkyvyttömyysriskiin. Maksuluokkamallin mukaisesti maksu määräytyy etukäteen tariffimaksuna. TEKSTI: ARJA ALASENTIE, SUURASIAKKAIDEN PALVELUOSASTO Yrityksen koon vaikutus Vuodesta 2006 alkaen yli 50 työntekijän työnantajan TEL-maksuun sisältyvä työkyvyttömyysosa lasketaan eri tavalla kuin aikaisemmin. Työkyvyttömyysmaksu on etukäteen määritellyn maksuluokan mukainen tariffimaksu. Maksuluokka perustuu yrityksen aikaisempien vuosien omiin työkyvyttömyystapauksiin. Työkyvyttömyysmaksusta ei enää jälkikäteen synny lisämaksua eikä palautusta. Yrityksen maksutasoon työkyvyttömyysmaksun laskennan muutos ei juurikaan vaikuta. Maksuluokkia on 11, joista jokaisessa on eritasoinen työkyvyttömyysmaksu. Jokainen suurtyönantaja kuuluu johonkin maksuluokkaan. Ilmarinen ilmoitti suurelle osalle suurtyönantajista oman maksuluokan jo syyskuussa. Viimeisetkin maksuluokat saatiin lasketuksi lokakuun loppuun mennessä. Työkyvyttömyysmaksu Perustariffin mukainen maksu % Työnteki- Osuus Osuus jöiden perus- erikoismäärä tariffista % tariffista % yli Maksuluokan mukainen erikoistariffi % Omat eläketapaukset ratkaisevat maksuluokan Vuoden 2006 maksuluokkaan vaikuttavat yrityksen omat vuosina 2003 ja 2004 myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet, osatyökyvyttömyyseläkkeet ja yksilölliset varhaiseläkkeet. Kuntoutustuet eivät vaikuta maksuluokkaan. Kullekin vuodelle lasketaan myönnettyjen eläkkeiden perusteella riskisuhde, joka kuvaa yrityksen työkyvyttömyysriskiä suhteessa keskimääräiseen työkyvyttömyysriskiin. Kahden vuoden riskisuhteen keskiarvo määrää, mihin maksuluokkaan yritys kuuluu. Kuntoutustuet siirtymävaiheessa Siirtyminen maksuluokkamalliin aiheuttaa muutoksen kuntoutustukien kustannus- 50 Työntekijöiden määrä 800 Ilmarisen uutiset 4/2005 9

10 Maksuluokkamalli Luokkakerroin Maksu- V Maksuluokka (kahden vuoden riski- luokka- työkyvyttömyyssuhteen keskiarvo) kerroin maksu % palkasta vaikutuksissa. Jos kuntoutustuki on myönnetty vuonna 2005 siten, että se jatkuu vuoden 2006 puolelle, syntyy siitä yritykselle kustannus, joka veloitetaan vuoden 2005 vuosilaskennassa. Vaikka kuntoutustuki myöhemmin päättyisi, ei vapautuvaa rahastoa vuodesta 2006 alkaen palauteta yritykselle. Vuonna 2005 myönnetty kuntoutustuki ei toisaalta vaikuta yrityksen riskisuhteeseen eikä siten maksuluokkaan. Kun kuntoutustuki myönnetään vuonna 2006 tai myöhemmin, ei siitä synny työnantajalle kustannusta eikä se myöskään vaikuta maksuluokkaan. Vasta sitten, jos kuntoutustuen saajalle myönnetään työkyvyttömyyseläke, otetaan se huomioon tulevien vuosien maksuluokissa. Maksuluokan merkitys riippuu yrityksen koosta Yrityksen koko vaikuttaa ratkaisevasti siihen, kuinka suuri merkitys yritykselle määritellyllä maksuluokalla on sen TELmaksun suuruuteen. Jos yrityksessä on vähintään 800 työntekijää, määräytyy yrityksen työkyvyttömyysmaksu täysin oman maksuluokan perusteella. Jos työntekijöitä on alle 800, vain osa työkyvyttömyysmaksusta on maksuluokan mukainen ja muu osa on perustariffin mukainen. Esimerkiksi 100 työntekijän yrityksessä lähellä perusluokkaa olevien maksuluokkien ero on vain noin euroa. Sen sijaan 800 työntekijän yrityksessä vastaava luku on yli euroa. Vuoden 2006 maksu Suurtyönantajan vuoden 2006 ennakkomaksu on laskettu yrityksen oman maksuluokan perusteella. Perustariffin mukainen työkyvyttömyysmaksu vuonna 2006 on 2,0 % palkoista. Maksuluokka ei muutu laskettaessa vuoden 2006 tarkkaa maksua vuosilaskennassa keväällä vähintään 5 5, ,00 4,99 4, ,00 3,99 3, ,50 2,99 2,75 5,5 7 2,00 2,49 2,25 4,5 6 1,50 1,99 1,75 3,5 5 1,20 1,49 1,35 2,7 4 perusluokka 0,80 1, ,50 0,79 0,65 1,3 2 0,20 0,49 0,35 0,7 1 alle 0,2 0,1 0,2 Omat työkyvyttömyyseläkkeet vaikuttavat viiveellä Työkyvyttömyys- Minkä vuoden maksuluokkaan vaikuttaa? eläkkeen myöntövuosi Maksuluokka perustuu yrityksen aikaisempien vuosien työkyvyttömyyseläkkeisiin. Vuoden 2007 maksuluokka Vuoden 2007 maksuluokka lasketaan vuoden 2005 vuosilaskennan jälkeen kesällä Tällöin maksuluokkaan vaikuttavat vuosien 2004 ja 2005 eläkkeet. Ilmarinen lähettää asiakkailleen kirjeen uudesta maksuluokasta heti, kun se on laskettu. Maksuluokka voi vaihdella vuosittain. Vuoden 2007 maksuluokka on perusteena laskettaessa vuoden 2007 ennakkomaksua. Vuosi 2006 on siirtymävuosi Vuonna 2006 tehtävä vuosilaskelma vuodelta 2005 on vielä vanhojen laskuperusteiden mukainen. Jos vuonna 2005 on myönnetty keskimääräistä enemmän työkyvyttömyyseläkkeitä, tulee yrityksen maksettavaksi työkyvyttömyysmaksun tarkistuserä. Vastaavasti, jos työkyvyttömyysmeno on keskimääräistä pienempi, saa yritys palautusta vuosilaskennassa. Toisaalta yrityksen maksama vuoden 2006 ennakkomaksu on sen oman työkyvyttömyysriskin mukainen. Näin ollen yrityksen kassavirtaan vuonna 2006 vaikuttaa sekä vanhojen perusteiden mukainen takautuva työkyvyttömyysmaksun tarkistaminen että uusien perusteiden mukainen etukäteen määritelty työkyvyttömyysmaksutaso. 10 4/2005 Ilmarinen

11 Työeläkemaksuun tilapäinen alennus vuonna 2006 Keskimääräinen TELmaksu pysyy vuonna 2006 ennallaan 21,6 prosentissa. Maksuun tehdään kuitenkin tilapäinen alennus, jolla puretaan aiempien vuosien työkyvyttömyyseläkemaksuista muodostunutta ylijäämää. TEKSTI: ERKKI NOKELAINEN, MATEMAATTINEN OSASTO Keskimääräisen TEL-maksun osat % palkoista alle väh. 800 työntekijää työntekijää työntekijää Vanhuuseläke 3,0 3,0 3,0 3,0 Työkyvyttömyyseläke 1,3 2,0 2,0 2,0 Työttömyyseläke 0,3 0,0 0,0 0,0 Tasausosa 16,3 16,1 16,1 16,1 Muut osat 1,0 1,0 1,0 1,0 Yhteensä 21,9* 22,1 22,1 22,1 Tilapäinen alennus -0,6-0,6 0,0 0,0 Yhteensä 21,9 21,5* 21,5 22,1 22,1 Asiakashyvitys -0,3-0,5-0,5-0,5 Yhteensä 21,6 21,0 21,0 21,6 21,6 Työntekijän osuus alle 53-vuotiaana 4,6 4,3 4,3 4,3 53 vuotta täyttänyt 5,8 5,4 5,4 5,4 *) Pientyönantajan maksu ilman asiakashyvitystä Maksun osien keskimäärissä tapahtuu pieniä muutoksia. Työttömyyseläkkeet poistuvat siirtymäkauden jälkeen. Arvion mukaan työttömyyseläkeliikkeen tasoitusvastuu ja muut varaukset riittävät odotettavissa olevaan eläkemenoon, joten työttömyyseläkemaksua ei tarvitse periä ollenkaan. Maksua alentavien asiakashyvitysten arvioidaan nousevan ensi vuonna keskimäärin 0,5 prosenttiin palkoista. Maksun laskennassa käytettävä laskuperustekorko nousee alkaen nykyisestä 5,5 prosentista 6,0 prosenttiin. Työkyvyttömyysmaksun tilapäinen alennus Työkyvyttömyysmenon heilahteluja tasoittamaan tarkoitettu tasoitusvastuu on kasvanut lähelle ylärajaansa, koska näiden eläkkeiden alkavuus on useana vuonna ollut arvioitua pienempi. Tämän vuoksi maksuun tehdään vuonna 2006 ylimääräinen alennus. Kyse ei ole laskuvirheen oikaisusta, kuten julkisuudessa on väitetty. On normaalia, että tasoitusvastuun määrä vaihtelee vuodesta toiseen liikkeen yli- tai alijäämän mukaan. Sääntely tapahtuu maksun avulla. Työkyvyttömyysosan tilapäisen alennuksen suuruus on 0,6 % palkoista alle 50 työntekijän yrityksissä ja 0,6 0 % palkoista yli 50 työntekijän yrityksissä. Tilapäinen alennus ei koske vähintään 800 työntekijän yrityksiä. Työnantajan ja työntekijän maksuosuudet Pientyönantajien maksuksi muodostuu 22,1 % (21,9 % vuonna 2005) palkoista. Alle 50 työntekijän yrityksen TEL-maksu on 21,5 % palkoista, kun työkyvyttömyysmaksun alennus on otettu huomioon. Lisäksi maksuun vaikuttaa vakuutuskohtainen asiakashyvitys. Suurtyönantajien tariffin mukainen maksu on vastaavasti keskimäärin 22,1 % (21,9 % vuonna 2005) palkoista ja se vaihtelee vakuutetun iän mukaan välillä 20,7 23,0 % (vuonna ,7 23,3 %). Työntekijän maksu laskee keskimäärin 0,3 % palkasta eli työntekijöille ohjataan puolet tilapäisen maksunalennuksen enimmäismäärästä. Yli 53-vuotiaiden maksu on korkeampi ja siten alennuskin on pyöristyksistä johtuen suurempi, 0,4 prosenttiyksikköä. Maksun rakenne muuttuu Vuodesta 2006 alkaen suurtyönantajien työkyvyttömyysmaksu määräytyy etukäteen ja riippuu kahden aikaisemman kalenterivuoden toteutuneesta menosta. Työnantajat on jaettu tällä perusteella maksuluokkiin, joista kerrotaan toisaalla tässä lehdessä. Tässä esitetyt maksut vastaavat perusluokkaa eli 4. luokkaa, joka vastaa työkyvyttömyysmenon keskimääräistä tasoa. Maksun ikäriippuvuutta on edelleen lievennetty ja se on tarkoitus poistaa kokonaan perusluokan osalta. Muissa maksuluokissa kokonaismaksu jää jatkossakin ikäriippuvaksi. Myös yrittäjän YEL-maksu alenee Alle 53-vuotiaiden yrittäjien maksu on ensi vuonna 20,8 % eli siihenkin tulee 0,6 prosenttiyksikön alennus. Yli 53-vuotiaiden YEL-maksu on vastaavasti 21,9 %. Maksujen ero, 1,1 prosenttiyksikköä, on sama kuin työntekijän eläkemaksussa vastaavan ikärajan kohdalla. Toisin kuin palkansaajilla, yrittäjän maksu muuttuu vasta syntymäpäivää seuraavan kalenterivuoden alusta. Ilmarinen 4/

12 Info Minkä vuosien ansiot vaikuttavat osa-aikaeläkkeeseen vuonna 2006? KUVA: LEHTIKUVA Vuonna 1948 syntyneet ovat ensi vuonna uusi ikäluokka, jolla on mahdollisuus siirtyä osa-aikaeläkkeelle. He täyttävät tuolloin osa-aikaeläkkeen 58 vuoden alaikärajan. Eläkkeen saamisen ehdot säilyvät vuonna 2006 ennallaan. Muutoksiakin tulee, erityisesti kokoaikatyön vakiintuneen ansion laskentaan. Muutokset tulivat voimaan jo vuoden 2005 alussa, mutta ne koskevat aikaisintaan alkavia osa-aikaeläkkeitä. Osa-aikaeläke määräytyy kokoaikatyön vakiintuneen ansion ja osa-aikatyön ansion perusteella. Vuoden 2005 loppuun asti työntekijän vakiintuneena ansiona käytetään eläkkeen perusteena olevaa palkkaa ja yrittäjän vakiintuneena työtulona osa-aikaeläkkeen alkamista edeltäneen neljän kalenterivuoden keskityötuloa. 4/2005 Ilmarinen 12 Osa-aikaeläkettä ei lasketa viimeisimmän palkan mukaan, vaan useampien vuosien ansioiden perusteella. Eläkkeen laskenta vuonna 2006 Vuoden 2006 alusta vakiintunut ansio lasketaan osa-aikaeläkkeen alkamista edeltäneen viiden kalenterivuoden työansioiden ja yrittäjätyötulojen mukaan. Mukaan otetaan kaikki työeläkkeeseen oikeuttavat ansiot ja työtulot. Muutosta sovelletaan tällaisenaan vasta vuonna 2010 ja myöhemmin alkaviin eläkkeisiin. Vuosina otetaan huomioon täysien kalenterivuosien ansiot alkaen sekä vuoden 2004 ansio ja yrittäjätyötulo. Vuonna 2006 vakiintuneeseen ansioon otetaan mukaan vuoden 2005 työansiot ja yrittäjätyötulot sekä vuoden 2004 ansio. Vuoden 2004 ansiona käytetään sitä eläkkeen perusteena olevaa palkkaa tai työtuloa, jonka perusteella työkyvyttömyyseläke olisi laskettu, jos työkyvyttömyys olisi alkanut Työntekijän eläkepalkkaa laskettaessa otetaan mukaan vuosien ansiot, jos työsuhde on jatkunut koko tuon ajan. Jos työsuhde on alkanut myöhemmin, ansiot otetaan huomioon työsuhteen alusta lähtien. Vuoden 2004 yrittäjätyötuloon otetaan mukaan työtulot yrittäjätoiminnan alkamisesta lähtien. Siten varhaistenkin vuosien työtulot vaikuttavat vakiintuneen työtulon määrään. Vuoden 2006 vakiintunut ansio on vuoden 2005 ansioiden ja edellä kerrotulla tavalla lasketun vuoden 2004 ansion yhteismäärä jaettuna 24:llä. Esimerkki työntekijän osa-aikaeläkkeestä Työntekijän työsuhde on alkanut vuonna 1990 ja jatkuu kokoaikaisena osa-aikaeläkkeen alkamiseen saakka. Vuosien ansioiden perusteella laskettu eläkepalkka on euroa kuukaudessa, joten vuoden 2004 ansio on 12 x = euroa. Vuoden 2005 ansio on euroa. Osa-aikaeläkkeen vakiintunut ansio on ( ): 24 = euroa kuukaudessa. Jos osa-aikatyön ansio on esim euroa kuukaudessa, osa-aikaeläkkeen määrä on puolet ansioiden erotuksesta eli 600 euroa kuukaudessa. Esimerkki yrittäjän osa-aikaeläkkeestä Yrittäjätoiminta on alkanut ja työtulo on ollut ensimmäiset 10 vuotta euroa vuodessa. Sen jälkeen työtulo on kohonnut euroon vuodessa ja jatkuu saman suuruisena osa-aikaeläkkeen alkamiseen saakka. Työtulon keskimäärä vuosina on euroa. Kun vuoden 2005 työtulo on euroa, on vakiintunut työtulo ( ):24 = euroa kuukaudessa. Yrittäjän osa-aikaeläkkeen aikainen työtulo on puolet vakiintuneesta työtulosta eli euroa kuukaudessa ja osa-aikaeläke puolet tästä eli 500 euroa kuukaudessa. Esimerkeissä on oletettu, että summat ovat eläkkeen alkamisvuoden tasolla. Työskentely useiden eläkelakien piiriin kuuluvissa töissä Edellä on kuvattu tilanteita, joissa osa-aikaeläkkeen hakijalla on ollut vain yhden

13 eläkelain piiriin kuuluvaa työskentelyä. Jos työntekijä on esimerkiksi alkuvuonna 2005 ansainnut kunnan palveluksessa euroa ja loppuvuonna yksityisten työnantajien palveluksessa euroa, otetaan vakiintunutta ansiota laskettaessa huomioon kyseiseltä vuodelta euroa. Jos työntekijällä on ollut vuonna 2004 useita työsuhteita tai yrittäjätoimintaa, vuoden 2004 ansio määräytyy pääsäännön mukaan viimeisen kuusi kuukautta jatkuneen työskentelyn perusteella. Osa-aikaeläkkeelle aikovan, jolla on ollut viimeisinä vuosina ennen eläkkeen alkamista useiden eläkelakien alaista työskentelyä, kannattaa etukäteen selvittää osa-aikaeläketilanteensa. Työntekijöiden eläkeneuvonnan puhelinnumero on ja yrittäjien TEKSTI: REETTA WIIK ELÄKEOSASTO Eläkkeen perusteena olevat ansiot ja työtulot nousivat 3,4 prosenttia Eläkettä laskettaessa työansioiden ja yrittäjien työtulojen tarkistamiseen käytettävä palkkakerroin nousi 3,4 prosenttia. Kertoimella tarkistetaan myös YEL-vakuutuksen työtulo ja TEL:n ja YEL:n piiriin kuuluvan työskentelyn ansiorajat ja muut rahamäärät. Sitä käytetään myös mm. sairausvakuutuslain mukaisten päivärahojen ja tapaturmavakuutuksen vuosityöansioiden määrittämisessä. Maksussa olevat työeläkkeet nousivat vuoden 2006 alussa 1,7 prosenttia. Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama maksussa olevien työeläkkeiden indeksiluku on 2081 ja palkkakerroin on 1,063. Kansaneläkkeet nousivat 1,1 prosenttia. Korotus koskee myös mm. työttömyysturvan peruspäivärahaa. Kansaneläke seuraa elinkustannusindeksiä. Milloin työntekijä kuuluu TEL:n piiriin? Vuonna 2006 työntekijän eläketurva pitää vakuuttaa TEL:n mukaan, jos työsuhde kestää vähintään kuukauden (30 pv) ja ansio ensimmäisen 30 päivän pituiselta jaksolta on vähintään TEL:n palkkarajan suuruinen, 235, ,79 euroa kuukaudessa. Yrittäjän työtulo ja muu sosiaaliturva Kelan maksama yrittäjän sairausvakuutuslain mukainen päiväraha lasketaan YEL-työtulon perusteella. Vuonna 2006 maksettavien päivärahojen perusteena käytetään vuoden 2004 työtuloa. Jos yrittäjän työtulo on vuodesta 2004 noussut vähintään 20 prosenttia, hän voi hakea päivärahaa päivärahakautta edeltävän kuuden kuukauden työtulon perusteella. Yrittäjän sairausajan turva paranee vuonna Lakiesityksen mukaan yrittäjän sairauspäivärahan omavastuuaika lyhenee alkaen yhdeksästä päivästä kolmeen päivään. Säännöstä sovelletaan takautuvasti alkaen. Yrittäjän työtulon pitää olla vähintään euroa vuodessa, jotta yrittäjä voi saada Kelan maksamaa peruspäivärahaa tai yrittäjien työttömyyskassan jäsenenä ansiopäivärahaa. Jos työttömyyttä edeltävän kahden vuoden YEL-työtulo on tätä pienempi, yrittäjää ei pidetä päätoimisena yrittäjänä, eikä hän voi työttömäksi tullessaan saada työttömyyskassasta ansiopäivärahaa eikä Kelan maksamaa peruspäivärahaa. Yrittäjän siirtyminen osa-aikaeläkkeelle voi estyä tai myöhentyä, jos YELtyötulo on pieni. Osa-aikaeläkkeen yhtenä edellytyksenä on, että yrittäjätoiminta on kokoaikaista ja että kokoaikatyön vakiintunut ansiotaso on ollut riittävän pitkään vähintään ,84 euroa vuodessa (vuoden 2006 tasossa). Tiedäthän, että vuonna 2007 voit vakuuttaa Ilmarisessa kaikki työntekijät Työntekijöiden vakuuttaminen helpottuu, kun työeläkelait TEL, LEL ja TaEL yhdistyvät työntekijän eläkelaiksi, TyEL:ksi. Työnantaja voi hoitaa kaikki työeläkeasiansa Ilmarisessa, sillä työntekijät vakuutetaan ansioiden määrästä, työsuhteen pituudesta tai toimialasta riippumatta TyEL:n mukaan. Vakuuttamisen muutoksen Ilmarinen tekee asiakkailleen mahdollisimman helpoksi. Ilmarisessa voimassa oleva TEL-vakuutus muuttuu automaattisesti TyEL-vakuutukseksi. Työnantajille, joilla on ollut LELja TaEL-työntekijöitä vuonna 2006, muodostetaan TyEL-vakuutus Eteraan, jos palkkasumma on ylittänyt euroa puolen vuoden aikana. TyEL-vakuutuksia voi siirtää yhtiöstä toiseen alkaen, mutta vakuutus alkaa Vakuuttamisen keskittäminen Ilmariseen kannattaa. Päätös on hyvä tehdä nyt. Varsinainen siirtohakemus tehdään myöhemmin. Kerromme muutoksista lisää hyvissä ajoin. Lue lisää TyEL:stä verkkosivuiltamme Ilmarinen 4/

14 Verkkopalvelut Verkkopalveluiden käyttäjämäärä kaksinkertaistui Vakuutuspalvelua käyttää jo lähes Ilmarisen TEL-asiakasta. Ilmarinen haluaa tarjota asiakkailleen työeläkealan parhaat verkkopalvelut. Kuuntelemme asiakkailta saatua palautetta ja kehitämme verkkopalveluitamme asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Jatkossa eläke- ja vakuutusasioiden hoitaminen onnistuu yhä kattavammin ja helpommin verkossa. KUVAT: ESKO TUOMISTO Tällä hetkellä Ilmarisen verkkopalveluissa on kolme pääosaa: Vakuutuspalvelu, jolla yritys- ja yrittäjäasiakkaamme voivat hoitaa lähes kaiken TEL- ja YEL-vakuutusasioinnin vaivattomasti verkossa. Eläkepalvelu, jossa voi muun muassa tehdä eläkkeiden ennakkolaskelmia tai tilata niitä eläkeneuvonnastamme. Verkkosivusto, joka tarjoaa kattavasti tietoa ja uutisia työeläkevakuuttamisesta ja yhtiöstämme. Vakuutuspalvelussa uudistuksia Vakuutuspalvelun kattavuutta laajennetaan jatkuvasti kaikille asiakkaillemme. Olemme tuoneet verkkoon asiakkaidemme Verkkopalveluita kehitetään asiakkailta tulleen palautteen perusteella, kertoo Paula Ojala-Ruuth. 14 4/2005 Ilmarinen

15 käyttöön uusia palveluja helpottamaan vakuutusasioiden hoitoa, kuten uuden reaaliaikaisen vuosilaskennan. Viimeisen vuoden aikana käyttäjien määrä on kaksinkertaistunut. Vakuutuspalvelua käyttää jo lähes TEL-asiakastamme. Palvelun ulkoasua ja käytettävyyttä on parannettu syksyllä. Lisäksi TEL- ja YELmaksuja voi nyt maksaa Vakuutuspalvelun kautta myös Handelsbankenin verkkopankissa aikaisemmin käyttöön otettujen Nordean, Sampo Pankin, Säästöpankkien ja Osuuspankkien rinnalla. Palvelun muutokset on tehty asiakkailtamme saadun palautteen perusteella. Asiakaspalautetta on kerätty mm. verkkosivuilla syksyn aikana toteutetulla asiakastyytyväisyyskyselyllä, sanoo asiakaspalveluosaston osastopäällikkö Paula Ojala- Ruuth ja jatkaa: Asiakkaittemme tyytyväisyydestä kertoo Vakuutuspalvelun käytön määrän kasvaminen ja uusien käyttäjien määrän lisääntyminen tasaisesti satojen uusien sopimusten kuukausivauhdilla. Reaaliaikainen vuosilaskenta Tarjoamme ensimmäisenä eläkeyhtiönä asiakkaillemme vuoden 2006 alusta mahdollisuuden tilata TEL-vakuutuksen vuosilaskelma kevään vuosilaskenta-aikaan. Vuosilaskelman voivat tilata Vakuutuspalvelun kautta ensi vaiheessa alle 40 työntekijän yritykset. Laskelma on tilaajan nähtävillä palvelussa yleensä seuraavana päivänä tilauksesta. Asiakas voi näin toimien nopeuttaa huomattavasti vuosilaskelman käyttöön saamistaan. Tilauksen yhteydessä ilmoituksen laskennan valmistumisesta voi pyytää sähköpostitse tai tekstiviestillä. Vuosilaskelmatulosteen ulkonäköä ja luettavuutta on myös parannettu. Tee vuosi-ilmoitus kätevästi Vakuutuspalvelussa Vuosi-ilmoituksella työnantaja ilmoittaa palveluksessaan olevien työntekijöiden työsuhde- ja ansiotiedot. Tietoja tarvitaan työnantajan tarkan TEL-maksun ja työntekijöiden eläkkeiden laskentaa varten. Vuoden 2005 tiedot voi ilmoittaa helposti Vakuutuspalvelussa. Palvelussa ovat valmiina vakuutuksen pohjatiedot, joten uusien tietojen lisääminen käy kätevästi ja säästää työaikaa. Vuoden alusta lähtien on TEL-palvelut verkossa: työsuhdetietojen ja -tiedostojen lähetys vuosi-ilmoitustuloste ennakkovuosilaskelman tilaus vuosilaskelmien selaus vakuutusmaksutodistus TEL-maksujen maksaminen ja ennakkomaksujen muutos Tulossa: työsuhdetietojen korjaus reaaliaikainen vuosilaskentapalvelu verkossa vuosi-ilmoitusaikaan YEL-palvelut verkossa: YEL-maksujen maksaminen ja maksutavan muutos vakuutusmaksutodistus työtulo- ja maksujoustolaskuri työtulon muutoshakemus ja maksujoustohakemus myös mahdollista korjata työsuhteiden ansio- ja päättymistietoja vuosi-ilmoituksen yhteydessä. Yrittäjän työtulomuutos ja maksujousto Yrittäjän YEL-eläke ja Kelan maksamat sairausvakuutuksen päivärahat määräytyvät YEL-työtulon perusteella. Työtulosta lasketaan myös eläke- ja sairausvakuutusmaksu. Lisäksi yrittäjän työtulon suuruudella on yhteys työttömyysturvaan ja tapaturmavakuutuksen korvaukseen. On siis tärkeää pitää työtulo oikealla tasolla. Vakuutuspalvelun työtulolaskurilla yrittäjä voi arvioida työtulomuutoksen vaikutuksia vakuutuksen vuosimaksuun ja kertyvään eläkkeeseen. Työtulon muutoshakemuksen yrittäjä voi myös tehdä kätevästi verkossa. Yrittäjät ovat käyttäneet ilahduttavasti hyväkseen vuosi sitten tullutta mahdollisuutta tehdä työtulon muutosilmoitus Vakuutuspalvelussa. Lisäksi yrittäjät tulostavat mielellään palvelusta YEL-maksutodistuksia ja säästävät näin postin odotteluun kuluvaa aikaa. Vakuutuspalvelun maksujoustolaskurin avulla yrittäjä voi arvioida, miten lisämaksu tai maksun alennus vaikuttaa joustovuoden eläkemaksuun ja työtuloon. Verkkopalvelun kautta voi hakea myös YEL-maksujoustoa, Paula Ojala-Ruuth kertoo. Vakuutuspalvelun saat helposti käyttöösi Vakuutuspalvelun saat käyttöösi: soittamalla Ilmarisen Verkkopalvelutiimin numeroon tai täyttämällä ja palauttamalla sopimuksen Ilmariseen. Sopimuksen voi tulostaa osoitteesta > Vakuutuspalvelu > Tule verkkoasiakkaaksi. Käyttäjätunnuksen ja salasanan mukana postitetaan Ilmarisen verkkopalvelujen käyttöehdot, jotka käyttäjä hyväksyy aloittaessaan Vakuutuspalvelun käytön. Jos yrityksesi vakuutusasioita hoitaa tilitoimisto, voit täyttää samaan sopimukseen tilitoimistosi yhteystiedot sekä tilitoimiston käyttäjän tai käyttäjien tiedot. Tällöin valtuutat tilitoimiston hoitamaan vakuutustasi Vakuutuspalvelussa. Erillistä suostumuslomaketta ei tarvita. TEKSTI: MARI MERILAMPI Ilmarinen 4/

16 Verkkopalvelut Eläkepalvelu verkossa jo yhtä suosittu kuin puhelinpalvelu Ilmarisen Eläkepalvelu verkossa on saanut hyvän vastaanoton. Kävijöiden tasaisesti kasvava määrä ja asiakkailta saatu palaute osoittavat, että palvelulle on selvästi ollut tilausta. Verkon Eläkepalvelussa asioidaankin yhtä paljon kuin Ilmarisen puhelinpalvelussa. Eläkepalvelu verkossa Työntekijöille ja yrittäjille: ansiotyöluettelo vanhuuseläkelaskelma muiden eläkelaskelmien sähköinen tilaus Eläkkeensaajille: oman eläkkeen maksantaan vaikuttavien tietojen tarkistus osoitteenmuutos Ensimmäiset toiminnalliset eläkepalvelut julkaistiin Ilmarisen verkkosivuilla vuoden 2003 loppupuolella. Tuolloin verkon kautta oli mahdollisuus saada näkyviin oma työhistoria ansiotyöluettelon muodossa. Lisäksi Ilmarisessa vakuutetut työntekijät pääsivät ensimmäistä kertaa tekemään verkossa arvion tulevasta vanhuuseläkkeestään ja tilaamaan tarvittaessa myös muita eläkelaskelmia. Marraskuussa 2004 samat palvelut laajenivat myös yrittäjäasiakkaillemme. Tänä vuonna verkkoeläkepalvelun palvelutarjonta on lisääntynyt entisestään nimenomaan eläkkeensaajille suunnattujen verkkopalvelujen myötä. Uusia palveluja myös jatkossa Verkossa tarjottavista eläkepalveluista vastaava kehittämispäällikkö Nina Nissilä on tyytyväinen kehitykseen. Verkkopalvelujen käyttö ikäihmisten keskuudessa on kasvussa. Itse asiassa vanhimmat palveluamme käyttävät asiakkaat ovat tietojemme mukaan päälle 90- vuotiaita! Haluamme olla mukana vastaamassa asiakkaidemme tarpeisiin. Jo nyt tarjoamme eläkkeensaajillemme mahdollisuuden tarkistaa omaa eläkettään koskevia tietoja ja muuttaa osoitettaan verkossa, Nina Nissilä kertoo. 16 4/2005 Ilmarinen Nissilän mukaan Ilmarinen panostaa myös verkossa tarjottavien eläkepalvelujen jatkuvaan parantamiseen. Yhtenä osoituksena tästä on vanhuuseläkkeen hakeminen verkossa. Palvelun toteuttamisessa olemme mukana yhdessä muiden eläkeyhtiöiden kanssa. Sähköinen vanhuuseläkehakemus on tarkoitus saada käyttöön vuoden 2006 alkupuolella. Tavoitteena tyytyväiset asiakkaat Eläkelinjan osastopäällikön Tarja Hurskaisen mukaan verkkopalvelu ja eläkeneuvonnan puhelinpalvelu ovat olleet tänä syksynä käyttäjämääriltään jo yhtä suosittuja palveluita. Vuoden alusta voimaan tulleen eläkeuudistuksen myötä kiinnostus omiin eläkeasioihin on ollut kasvussa ja se on näkynyt myös verkkopalvelun käytön kasvuna. Verkkopalvelusta on entistä helpommin saatavilla henkilökohtaista tietoa myös virka-ajan ulkopuolella. Tämän mahdollisuuden asiakkaat ovat selvästi ottaneet omakseen, Hurskainen sanoo. Tulossa Työntekijöille ja yrittäjille: sähköinen vanhuuseläkehakemus Eläkkeensaajille: mm. sähköinen pankkitilin muutos ja todistus eläkkeen määrästä Palvelun käyttö on helppoa Ilmarisessa eläkeasiantuntijana työskentelevä Kristina Matikka on yksi palvelun tyytyväisistä käyttäjistä. Kristina on jo aiemmin käynyt itse arvioimassa tulevan vanhuuseläkkeensä määrää verkossa. Osa-aikaeläkkeelle siirtymisen myötä hän on päässyt tutustumaan verkkopalveluun myös eläkkeensaajan roolissa. Yllätyin siitä, miten nopeasti palvelu toimii. Kävin toissa päivänä verotoimistossa muuttamassa veroprosenttiani, ja jo seuraavana päivänä uusi veroprosentti näkyi eläketiedoissani verkossa, ihastelee Matikka. TEKSTI: MINNA LEHTIHARJU Tervetuloa tutustumaan Ilmarisen verkkopalveluihin osoitteessa

17 KOLUMNI Ollako ja kuka olla? Maija-Riitta Ollila filosofi Valtiotieteiden tohtori Ole oma itsesi! Hokema kaikuu kaikkialla, joten teen uudenvuoden lupauksen: tästä lähtien olen joka paikassa vain ja ainoastaan oma itseni. Tarvittaneen alkukartoitus: kuka on tuo itse, jota tulen tinkimättömästi ilmentämään. Jos Herra suo ja elän, täytän tänä vuonna 50. Lähtökohta itseyden aloittamiselle ei ole paras mahdollinen: naisena ja työntekijänä alan olla arkkukamaa, sanovat senioriohjelmien kehittäjät mitä tahansa. Olisi pitänyt aloittaa aikaisemmin. Mutta pakkoko on olla aivan kokonaan oma itsensä: voinhan yrittää olla hiukan nuorekkaampi; tulee itsellekin iloisempi mieli. Kasvojenkohotus voisi olla paikallaan puolivuosisataislahjaksi. Olen lapsesta asti ollut temperamenttinen ja aggressiivinen. En tietenkään ole päästänyt luonnettani esille, koska kiukuttelu ei ole naisille sopivaa. On komeaa olla vihainen nuori mies, mutta kiukkuinen vanha nainen ei kuulosta hohdokkaalta. Liekö suurikaan petos, vaikka jatkossakin lempeästi hymyäisin, kun todellinen itseni olisi valmis huutamaan kaulasuonet pullottaen? Onhan oltava kohtelias ja huomaavainen. Kun kohtaa itsevarman, mutta monimutkaisuusrajoitteisen lähimmäisen, on otollisinta kääntää toinenkin aivopuolisko. On pakko varoa lööppejä: Moraalifilosofi iski ohikulkijaa palleaan!! Rajansa itsenä olemisellakin. Ainakin voin vapaasti valita vaatetukseni. Tosin kansainvälinen bisnespukeutuminen edellyttää, että naisella on harmaa, sininen tai musta jakkupuku. Puseron kauluskäänteet eivät saa olla takin kauluskäänteiden päällä, jotta vaikutelma ei olisi liian riehakas. Kampauksen on oltava huoliteltu. Meikki on pakollinen mutta niukka. Puvun kanssa on pidettävä laihaa vartaloa, koska vaikutelma voi muuten näyttää lihalliselta ja viedä huomion pois itse asiasta. Ja asiahan on se, mitä varten tässä ollaan olemassa. Olisi kovin ikävää, jos vanhempi naisihminen toisi itseään esille. Tunteet on hallittava, samalla kun seisoo miesten takana ja tukena. Julkeaa olisi kiriä rinnalle ja ruveta äänekkäästi nauramaan. Hillitte ittes! Jos itkettää, ei se mitään: aina voi vaivihkaa hiipiä naistenhuoneeseen. Kunhan ei erotu tapetista ihmisten ilmoilla, voi vapaasti ilmaista itseään kotioloissa. (Edellyttäen ettei kukaan muu ole kotosalla.) Muistelmiakin pitää ruveta ajattelemaan. Ainakin kahdessa kuluneen vuoden muusikkoelämäkerrassa kuvataan vivahteikkaasti naisten ja viinan osuutta näiden miesten elämässä. Suurenmoista, kun lopultakin itsekseni ruvettua voin heittää estot nurkkaan. Viinaanmenevä ja miehistä hurmaantuva puoleni pääsee esille. Yhdennellätoista hetkellä alan luoda ympärilleni samaa sankaruutta, jota nuokin kuuluisat kapellimestarit ja laulajat ovat kehittäneet. Miksikähän naiset niin harvoin kuuluttavat miessuhteidensa paljoutta ja latkitun viinan määrää? Eihän tasa-arvoisessa yhteiskunnassa enää voi olla erilaisia rooleja miehille ja naisille. Eikö naissankari muka ole naispuolinen sankari? Lupaukseni taisi olla hätiköity. Omaksi itsekseen rupeaminen näyttää vaativan enemmän rahaa ja valtaa kuin haltuuni on sattunut kertymään. Tämä vuosi on syytä käyttää lähtökohtien luomiseen. Mutta onko vallan hamuaminenkaan terveellistä, jos ei sille ole muuta käyttöä kuin oman itsensä laajentaminen? Mitä vanhat tarkoittivat sielunsa hukkaamisella? Ennen varoiteltiin, että itselle eletyn elämän jälkeen ei ole enää itseä, jolle elää. On itsensä toteuttajia, jotka tuhoavat kaiken sisältään ja ympäriltään. Noinkohan ovat erilaiset itset menneet puheessa sekaisin? Jonkun mielestä itse on minä kaikkine piirteineni, jotka olen sattunut syntymässä saamaan. Toisen mielestä todellinen itse onkin vanhanaikainen sielu, johon joskus saa tuntuman jossakin mielen mylläkän tuolla puolen. Taidankin tarvita tuumaustauon tai montakin. Kerran päivässä aion kysyä, mitä minulle kuuluu. Sielu on hidas ja elämä nopeaa; sieluparka ei aina pysy vauhdissa mukana. Aika ajoin pitää miettiä, olenko siellä, missä sydämeni on. Yhtenä kappaleena. Ilmarinen 4/

18 Palvelut Asiakastutkimuksen mukaan syitä, miksi yritys haluaa olla Ilmarisen asiakkaana, ovat muun muassa asiakashyvitykset asiantuntijuus eläketapausten ennaltaehkäisyssä asiantunteva tuki työterveys-ja hyvinvointiasioissa riittävä tuki TEL-asioissa hyvä, asiantunteva ja nopea palvelu sujuva, huolellinen ja virheetön asioiden käsittely verkkopalvelut Työeläkekumppanin valinnan ratkaisevat pitkälle palvelun laatu ja maksunalennukset. Yritykset haluavat asioida parhaan työeläkeyhtiön kanssa, yhteysjohtaja Jani Mikkola sanoo. Ilmarisen asiakkaat arvostavat hyvitysten tasoa ja palvelun laatua Kun TyEL tulee voimaan vuonna 2007, yksityisten alojen työntekijät vakuutetaan yhden eläkelain mukaan. LEL- ja TaEL-alojen monopoli vakuuttamisessa poistuu. Työeläkeyhtiöt voivat kilpailla ja erottua toisistaan palvelujensa laadulla ja asiakashyvityksillä eli maksunalennuksilla. TEKSTI: EILA PARKKONEN Yritysten valinnan vapaus työeläkeasioissa kasvaa TyEL:n myötä. Työeläkeasioiden keskittäminen samaan yhtiöön on yrityksille kannattavaa ja helpottaa henkilöstöhallinnollisia töitä. Työeläkekumppanin valinnan ratkaisee pitkälle palvelun laatu ja maksunalennukset. Yritykset haluavat asioida parhaan työeläkeyhtiön kanssa, yhteysjohtaja Jani Mikkola sanoo. Hän vastaa Ilmarisessa suurasiakas- ja meklariyhteyksistä. Erinomaiset asiakashyvitykset Ilmarisen asiakas on viimeisen kahdeksan 18 4/2005 Ilmarinen

19 vuoden jaksolla maksanut pienempää maksua kuin muiden yhtiöiden asiakkaat, sillä hyvitykset ovat olleet alan huipputasoa. Ilmarinen on maksanut hyvityksiä noin 70 prosenttia enemmän kuin muut työeläkeyhtiöt keskimäärin. Työeläkeyhtiöiden sijoittamisen reunaehtojen uusimisen jälkeen vuonna 1997 Ilmarinen on voinut aikaisempaa itsenäisemmin rakentaa sijoituspolitiikkaansa entistä tuottohakuisemmaksi. Paremmat sijoitustuotot ja niiden myötä vahvistunut vakavaraisuus ovat mahdollistaneet hyvät asiakashyvitykset, Mikkola sanoo. Ilmarinen on ollut sijoitustoiminnan tuloksissa ja vakavaraisuudessa viimeisen kahdeksan vuoden jaksolla eläkeyhtiöiden kärkitasolla. Yhtiön sijoitustoiminta on saanut myös kansainvälistä arvostusta; Ilmarinen valittiin Investments and Pension Europe -julkaisun järjestämässä kilpailussa vuoden 2004 lopulla Suomen parhaaksi eläkesijoittajaksi, Euroopan parhaaksi multi-industry eläkevarojen hoitajaksi ja kolmen kärkeen kaikkien eurooppalaisten eläkesijoittajien joukosta, Mikkola kertoo. Ilmarinen on erittäin kilpailukykyinen myös jatkossa. Puolivuotistuloksen 2005 mukaan yhtiö on edelleen vakavaraisin ja pystyy antamaan erittäin kilpailukykyiset hyvitykset myös vuodelta Asiakkuus Imarisessa kannattaa Hyvä työkyvyttömyyseläkkeiden kustannuskehitys alentaa maksua Asiakashyvitys alentaa siis yrityksen TEL-vakuutusmaksua. Yli 50 työntekijän yritys voi lisäksi vaikuttaa työeläkevakuutuksen maksuihin työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeiden kustannusten hallinnan kautta. Näistä kustannuksista yritykset kantavat omavastuuta työntekijämäärästä riippuen. Hyvän työkyvyttömyyskehityksen aikaansaamisessa emme jätä asiakkaitamme yksin. Tuemme heitä työhyvinvointipalveluilla ja ammatillisen kuntoutuksen järjestelyillä. Jos työntekijää uhkaa työkyvyttömyys, Ilmarinen tukee työntekijän kuntoutusta maksamalla tälle kuntoutuksen aikana työkyvyttömyyseläkettä korkeamman tuen uuden työn tai ammatin hankkimiseksi, jossa tämä voi jatkaa mahdollisesti eläkeikään asti. Vuodesta 2006 alkaen yli 50 työntekijän yrityksen työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset vaikuttavat yrityksen maksuun maksuluokan kautta. Kuntoutuskustannukset eivät vaikuta maksuluokkaan, sillä siinä otetaan huomioon vain pysyvät työkyvyttömyyseläkkeet. Yrityksillä on nyt aiempaakin suurempi tarve panostaa henkilöstön työkykyyn. Tänä vuonna Ilmarinen on kehittänyt suurasiakkaille tarjottavaa työhyvinvointipalvelua, Motivoa. Ongelmakohdat työkyvyn hallinnassa pystytään palvelun avulla tuomaan esiin ja ohjaamaan toimenpiteet oikeisiin paikkoihin. Työhyvinvointia edistävien toimenpiteiden toteuttamisessa voidaan käyttää hyväksi Ilmarisen laajaa yhteistyökumppaniverkostoa. TyEL:n voimaantullessa Ilmarinen voi aloittaa myös rakennusalan työntekijöiden työeläkkeiden hoidon. Tätä muutosta ennakoiden ryhdymme panostamaan myös rakennusalan henkilöstön työkyvyn hallintamenetelmiin. Mikkola mukaan yksi syy, miksi Ilmarinen on viime vuoden aikana pärjännyt kilpailtaessa asiakkaista, on ollut yhtiön vahva, eri toimialat kattava asiantuntijuus työhyvinvointia ylläpitävissä menetelmissä. Olemme asiakkailta saadun palautteen mukaan pystyneet tarjoamaan työhyvinvointiasioissa laadullisesti parempaa palvelua kuin kilpailijat, Mikkola sanoo. Osuuspankkiyhteistyö parantaa rahoituspalveluja Ilmarinen on myös osallistunut erilaisiin yritysrahoitushankkeisiin ja sukupolvenvaihdoksiin. Jatkossa asiakkaat saavat entistäkin paremmat rahoituspalvelut, kun yhteistyö yrityspankkitoiminnassa menestyvien OKOn ja osuuspankkien kanssa tiivistyy. Osaamista arvostetaan Viimeisimmän suurasiakkaille tehdyn kyselyn mukaan asiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä Ilmarisen palveluihin ja asiakashyvitysten tasoon. Ilmarisen palvelutason asiakkaat arvioivat 4,4:ksi 1 5:n asteikolla. Verkkopalvelut toimivat hyvin ja ne on rakennettu asiakkaiden tarpeista lähtien. Samoin muut vakuuttamisen ja eläkkeiden käsittelyn prosessit ovat hyvin kunnossa. Myös Ilmarisen eläkeasioiden osaamista asiakkaat selvästikin arvostavat. Yhtiö tunnetaankin yleisesti työeläkejärjestelmän kehittäjänä. Kehittämisen varaakin on; meidän pitäisi olla entistä aktiivisempia yhteydenpidossa asiakkaisiin. Periaatteenamme myös jatkossa on, että kuuntelemme ja palvelemme asiakasta hänen tarpeidensa mukaan ja niin joustavasti kuin mahdollista, Mikkola sanoo. Ilmarinen 4/

20 Asiakas kuvassa Perheyritys toimii joustavasti Koruja toisessa sukupolvessa Suomen Korutuote Oy on korujen maahantuoja ja tukkuliike. Perheyrityksen vanhemmilla perheenjäsenillä on yli 25 vuoden kokemus korualasta, ja nuorempi polvi on tullut mukaan jatkamaan yrityksen toimintaa. TEKSTI: SAMI KELHÄ Lauttasten perheyrityksessä työntekijöiden vuorovaikutus on rentoa ja välitöntä. Perheyrityksen historia alkaa vuodesta 1979, jolloin Jorma ja Outi Lauttanen päättivät etsiä ja ostaa itselleen oman yrityksen. Tuohon aikaan Outi toimi atk-alalla suunnittelijana ja Jorma oli töissä Ahlström Osakeyhtiössä myyntipäällikkönä. Kyllästyin tuolloiseen tehtävänkuvaani liittyvään matkustamiseen ja edustamiseen, ja päätimmekin Outin kanssa pistää lehteen ilmoituksen otsikolla Halutaan ostaa yritys, kertoo Jorma. Ilmoitukseemme vastanneet tarjosivat ostettavaksi kaikenlaisia yrityksiä, mutta päädyimme kuitenkin tähän kello- ja kultasepänalaan, vaikka siitä ei meillä ollutkaan etukäteen kokemusta, jatkaa Outi. Ostamamme yritys, joka oli kahden säätiön omistuksessa, oli tehnyt muutaman vuoden raskasta tappiota. Senaikaisella hallituksella ei yli 75 vuoden keski-iän tähden ollut voimia korjata tilannetta, joten kaupat syntyivät nopeasti. Silloin oikeastaan tapahtui yhtiön kannalta ensimmäinen ikäpolven vaihdos, kun me alle nelikymppisinä Outin kanssa astuimme remmiin, kertoo Jorma. Varsinainen sukupolvenvaihdos tapahtui vuonna 1992, jolloin yhtiön toiminta siirtyi Lauttasten jälkikasvulle Tarulle (nykyään sukunimeltään Calonius) ja Terolle. Samalla kellopainotteinen nimi muutettiin Suomen Korutuote Oy:ksi, koska kellojen 20 4/2005 Ilmarinen

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

Talous- ja palkkahallintopäivä

Talous- ja palkkahallintopäivä Talous- ja palkkahallintopäivä 2016 TyEL-ajankohtaista TyEL-tunnusluvut vuodelle 2017 Tilapäinen työnantaja 25,1 % Sopimustyönantaja 25,1 % Palkkasumma alle tai ei vakinaisia työntekijöitä 8 334 / 6 kk

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 2 Työeläkeuudistuksen tavoitteet myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää 2-3 vuodella sopeuttaa

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Eteran osavuosiraportti 2011

Eteran osavuosiraportti 2011 Eteran osavuosiraportti 2011 Tiivistelmä tunnusluvuista 1.1. 30.6.2011 1.1. 30.6.2010 1.1. 31.12.2010 Vakuutusmaksutulot, milj. 276 249 570 Sijoitustoiminnan nettotuotot käyvin arvoin, milj. Sijoitustoiminnan

Lisätiedot

Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2010

Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2010 VALTIOKONTTORI PÄÄTÖS Dnro 3/30/2010 Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2010 Valtiokonttori on 15.1.2010 hyväksynyt nämä laskuperusteet noudatettavaksi laskettaessa valtion eläkelaissa tarkoitettuja työnantajan

Lisätiedot

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät.

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Viabek tuntee liikennepalvelualojen eläkevakuuttamisen Eläkekassa Viabek voi palvella mm. seuraavien toimialojen

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia TEL-lisäeläkevakuutuksen lakkauttamisesta

Kysymyksiä ja vastauksia TEL-lisäeläkevakuutuksen lakkauttamisesta 22.10.2014 Sivu 1 Kysymyksiä ja vastauksia TEL-lisäeläkevakuutuksen lakkauttamisesta Olen vanhuuseläkkeellä. Vaikuttaako lakimuutos eläkkeeseeni? Miten käy perhe-eläkkeen ja hautausavustuksen? Lakimuutos

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Keskeiset tunnusluvut 31.12.2015 31.12.2014 Yhtiön koko Vakuutusmaksutulo, milj. e 3 157,1 3 022,9 Eläkkeensaajille maksetut eläkkeet ja korvaukset, milj. e 2 857,6

Lisätiedot

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 Eläkeikä nousee asteittain Työssä jatkamista palkitaan Eläkekarttumat yhtenäistyvät Työuraeläke tulee käyttöön Eläkkeen voi ottaa 1 osittaisena KEITÄ TYÖELÄKEUUDISTUS

Lisätiedot

Lakisääteisen TyEL-eläkevakuutuksen hakemus

Lakisääteisen TyEL-eläkevakuutuksen hakemus Lakisäätsen TyEL-eläkevakuutuksen hakemus Työnantaja Vakuutusnumero 56- Työnantajan nimi Tämä hakemus koskee 1.1.2007 voimaan tulleen työntekijän eläkelain mukaista lain vähimmäisehdot täyttävää eläkevakuutusta.

Lisätiedot

Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja

Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu 24.11.2016 Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja Twitter: @nikolaselomaa Sisällys Mistä lakialoitteessa on kyse? Indeksimuutoksen voittajat ja häviäjät Kuinka paljon

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2013 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 9,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo:

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömien omaehtoisen

Lisätiedot

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Eläkeinfo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Kevan verkkopalvelut henkilöasiakkaille Omat eläketietosi palvelu tällä hetkellä: Kevan laskurit ovat auenneet

Lisätiedot

Eläke-Fennian tilinpäätös 2010

Eläke-Fennian tilinpäätös 2010 Eläke-Fennian tilinpäätös 2010 Avainluvut 2010 2009 2008 2007 2006 Vakuutusmaksutulo, milj. e 1 126,2 1 096,3 1 088,9 968,1 889,3 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. e 1 031,6 979,5 889,7 780,8

Lisätiedot

Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016

Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016 BUDJETOINTIOHJE 1 (6) Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016 Yleistä arvioinnin taustaa Tässä ohjeessa on käsitelty kattavasti kaikkia maksuluokkia koskevat asiat yhdessä

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus. Peter Halonen Analyytikko

Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus. Peter Halonen Analyytikko Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus Peter Halonen Analyytikko Sisältö Työeläkevarojen määrä ja kehitys Keskimäärin kasvua Varat maantieteellisesti Merkittävä kotimaan paino Sijoituskohteet

Lisätiedot

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunto 1 (5) Eduskunta/ Talousvaliokunta HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Työeläkevakuuttajat

Lisätiedot

Eläke-Fennian tilinpäätös 2012

Eläke-Fennian tilinpäätös 2012 Eläke-Fennian tilinpäätös 2012 1 Avainlukuja 2012 2011 2010 2009 2008 Vakuutusmaksutulo, milj. e 1 355,0 1 198,2 1 126,2 1 096,3 1 088,9 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. e 1 243,7 1 122,4 1

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

SUURTYÖNANTAJAN TYEL- VAKUUTUSMAKSUOPAS 2017 SUURTYÖNANTAJAN TYEL- VAKUUTUSMAKSUOPAS

SUURTYÖNANTAJAN TYEL- VAKUUTUSMAKSUOPAS 2017 SUURTYÖNANTAJAN TYEL- VAKUUTUSMAKSUOPAS VAKUUTUSMAKSUOPAS 2017 VAKUUTUSMAKSUOPAS 2017 01 Tietoa TyEL-maksun eri osista ja siitä, mihin varoja käytetään Vanhuuseläkeosalla kustannetaan se osa vanhuuseläkkeestä, joka rahastoidaan eli sijoitetaan

Lisätiedot

Eläketurvakeskus Muistio 1 (7)

Eläketurvakeskus Muistio 1 (7) Eläketurvakeskus Muistio 1 (7) Työeläkkeiden indeksointi ansiotason kasvun perusteella Tässä muistiossa esitetään Eläketurvakeskuksen päivitetty arvio kansalaisaloitteen mukaisen indeksimuutoksen kustannusvaikutuksista.

Lisätiedot

Eläke-Fennian tilinpäätös 2013

Eläke-Fennian tilinpäätös 2013 Eläke-Fennian tilinpäätös 2013 1 Avainlukuja 2013 2012 2011 2010 2009 Vakuutusmaksutulo, milj. e 1 326,3 1 355,0 1 198,2 1 126,2 1 096,3 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. e 1 311,9 1 243,7 1

Lisätiedot

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa?

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Tavoitteena on mahdollistaa työuran jatkaminen terveydellisistä rajoitteista huolimatta Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat

Lisätiedot

VTS 172 KOEKYSYMYKSET JA MALLIVASTAUKSET TYÖELÄKEVAKUUTUS

VTS 172 KOEKYSYMYKSET JA MALLIVASTAUKSET TYÖELÄKEVAKUUTUS VTS 172 KOEKYSYMYKSET JA MALLIVASTAUKSET TYÖELÄKEVAKUUTUS Kysymys 1: Lailasta on alkanut pitkän työuran jälkeen tuntua siltä, että voisi hiljalleen keventää työtaakkaansa. Lailan vakiintunut kokoaikatyön

Lisätiedot

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Kaikista meistä tulee vanhoja, halusimme tai emme mitä turvaa työeläke antaa yrittäjälle nyt ja vanhana?

Kaikista meistä tulee vanhoja, halusimme tai emme mitä turvaa työeläke antaa yrittäjälle nyt ja vanhana? Kaikista meistä tulee vanhoja, halusimme tai emme mitä turvaa työeläke antaa yrittäjälle nyt ja vanhana? Tehyn yrittäjäjaoston opintopäivä 19.11.2016 11.11.2016 TYÖELÄKEYHTIÖ ELO Lakisääteinen sosiaalivakuutus

Lisätiedot

Osuuskunnat ja ansioturva

Osuuskunnat ja ansioturva Osuuskunnat ja ansioturva Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö Mäkelänkatu 2 C, 4 krs. 00500 HELSINKI www.tyj.fi Sisältö Yrittäjä määritelmä työttömyysturvalaissa Ansiopäivärahan saamisen edellytykset Yrittäjän

Lisätiedot

Kertoimien laskentakaava on seuraava:

Kertoimien laskentakaava on seuraava: Muistio 1 (7) Kertasuorituskertoimet 1.1.2017 alkaen Sisällys 1 Yleistä kertasuorituksista 2 Lapseneläkkeen kertasuorituskertoimet 1 Yleistä kertasuorituksista... 1 2 Lapseneläkkeen kertasuorituskertoimet...

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012 Vakuutusliike Vakuutusliike avainluvut 2012 2011 % Makuutusmaksutulo, milj. 458,2 423,6 8,2 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. 1) 402,8 370,5 8,7

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 119/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjän eläkelain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjän eläkelakia. Muutos

Lisätiedot

Suomen verotus selkeästi

Suomen verotus selkeästi Suomen verotus selkeästi Avainsanat Vero: pakollinen maksu, jonka valtio kerää yhteiskunnan palveluita varten Veroprosentti: osuus, jonka työnantaja ottaa palkasta ja välittää Verohallinnolle Verohallinto:

Lisätiedot

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi Eläkeasiat muutostilanteessa jorma.rautakoski@keva.fi Henkilöstön siirtyminen Muutoksella ei ole vaikutusta siirtyvän henkilöstön eläketurvaan, jos toimintoa hoitavat henkilöt siirretään kunnasta välittömästi

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 21.8.2003 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 Eläke-Fennian alkuvuoden kehitys positiivinen Sitoutuneen pääoman tuotto 3,6 prosenttia Toimintapääoma kasvoi 66

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi

Eläkeuudistus 2017. 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi Eläkeuudistus 2017 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi Keva työeläkekentässä Sijoitusten arvo, mrd euroa 2015 Maksutulo, mrd euroa 2015 50 45 40 35 30 25 20 15 10

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

Työeläkelaitosten vakavaraisuussääntelyn uudistaminen

Työeläkelaitosten vakavaraisuussääntelyn uudistaminen Työeläkelaitosten vakavaraisuussääntelyn uudistaminen Riskinkantokyvyn vahvistaminen Heli Backman 29.2.2012 Eläkemaksujen nousupainetta hillitään sijoitustuottojen avulla HE eläkelaitosten vakavaraisuussäännösten

Lisätiedot

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

YRITTÄJIEN ELÄKELAIN (YEL) VÄHIMMÄISEHTOJEN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET

YRITTÄJIEN ELÄKELAIN (YEL) VÄHIMMÄISEHTOJEN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET YRITTÄJIEN ELÄKELAIN (YEL) VÄHIMMÄISEHTOJEN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET Kokooma 30.3.2006. Viimeisin perustemuutos on vahvistettu 20.12.2004. Voimassa 1.1.20 Perusteen 13.6.2003 voimaantulosäännös Voimaantulo

Lisätiedot

Määräykset 4/2012. Eläkekassan vastuuvelan laskuperusteet. Dnro FIVA 2/01.00/2012. Antopäivä 14.6.2012. Voimaantulopäivä 1.7.2012

Määräykset 4/2012. Eläkekassan vastuuvelan laskuperusteet. Dnro FIVA 2/01.00/2012. Antopäivä 14.6.2012. Voimaantulopäivä 1.7.2012 Määräykset 4/2012 Eläkekassan vastuuvelan laskuperusteet Dnro FIVA 2/01.00/2012 Antopäivä 14.6.2012 Voimaantulopäivä 1.7.2012 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Melan vuosikatsaus 2009

Melan vuosikatsaus 2009 Melan vuosikatsaus 2009 Turvaa ja hyvinvointia Melasta Vuonna 2009 käynnistyi vilkas keskustelu suomalaisten työurien pidentämisestä. Mela on ottanut työurien pidentämishaasteen vastaan oman asiakaskuntansa

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS

TILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2014 Sijoitustuotto: 6,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo: 34,2 miljardia euroa Vakavaraisuuspääoma: 7,9 miljardia euroa Vakavaraisuusaste:

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmä kuvina. Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta

Työeläkejärjestelmä kuvina. Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta Työeläkejärjestelmä kuvina Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta. 19.1.2017 Eläkejärjestelmä ja sen hallinto Sosiaalivakuutus vuonna 2015, 39 mrd. 3 Eläkevakuutuksesta

Lisätiedot

LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö

LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2012 LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2012 Tilintarkastamaton 28.2.2013 Kokonaistulos oli 464,1 miljoonaa euroa (- 521,2 milj. e) Siirto

Lisätiedot

Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje

Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje Vanhempainpäivärahan yleisistä perusteista saat tarkempaa tietoa Lapsiperheet-sivuilta sekä Kelan toimistoista. Päivärahan määrä lasketaan pääsääntöisesti henkilön

Lisätiedot

Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, Jouni Herkama Lakimies

Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, Jouni Herkama Lakimies Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, 25.5.2016 Jouni Herkama Lakimies Twitter: @JouniHerkama Vakavaraisuus ja uudistukset 2017 lyhyesti Mitä vakavaraisuus on? Vakavaraisuudella tarkoitetaan

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Eläketurvakeskus Muistio 1 (6)

Eläketurvakeskus Muistio 1 (6) Eläketurvakeskus Muistio 1 (6) Eläkkeiden indeksointi ansiotason kasvun perusteella Maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä, jossa ansiotason muutoksen paino on 20 prosenttia

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2012 Lehdistötilaisuus 17.10.2012 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUUSTA 2012 Sijoitustuotto 5,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Elolle vahva alkuvuosi 1.1. 30.6.2015 Sijoitustoiminnan kokonaistuotto oli 4,9 %. Sijoitusten markkina-arvo kasvoi 21 miljardiin euroon.

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa)

40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa) 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan omavastuuajan

Lisätiedot

Omat eläketietosi - Kevan info 2012

Omat eläketietosi - Kevan info 2012 Omat eläketietosi - Kevan info 2012 1 Ohjelma 18.00 Tilaisuuden avaus Kevan esittely ja ajankohtaiset palvelut Työeläkeote Omat eläketietosi palvelu Joustavasti eläkkeelle Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke

Lisätiedot

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1 Hyvä lukija. 2 Mitä TyEL-maksulla saa? 2 VARMA Tyel-maksu 2015 VARMA Tyel-maksu

Sisällysluettelo. 1 Hyvä lukija. 2 Mitä TyEL-maksulla saa? 2 VARMA Tyel-maksu 2015 VARMA Tyel-maksu TyEL-maksu 2015 Sisällysluettelo 1 Hyvä lukija 1 Hyvä lukija... 3 2 Mitä TyEL-maksulla saa?... 3 3 Sopimustyönantaja vai tilapäinen työnantaja?... 4 3.1 Tilapäisen työnantajan TyEL-maksu vuonna 2015...

Lisätiedot

36 Eläkevelvoitteet - TILINPÄÄTÖS

36 Eläkevelvoitteet - TILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS 2012 1 36 Eläkevelvoitteet Lataa Excel Konserniyhtiöillä on erilaisia etuus- ja maksupohjaisia eläkejärjestelyjä kunkin toimintamaan paikallisten olosuhteiden ja käytäntöjen mukaisesti. Kyseiset

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 31.12.2010 7.2.2011 Veikko Savela I. SIJOITUSTEN KOKONAISMÄÄRÄN KEHITYS Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2010 oli 138,8

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) 1, 2 :n 2 momentti, 4 :n

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015. Veritas Eläkevakuutus

OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015. Veritas Eläkevakuutus OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015 Veritas Eläkevakuutus YHTEENVETO OSAVUOSIKATSAUKSESTA Tuotto 2,4 % Parhaiten tuottivat pääomasijoitukset 15,6 % Vakavaraisuus 27,2 % TyEL-palkkasumma 1 612,3 milj. YEL-työtulo

Lisätiedot

KV-kesäpäivät. Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa. Outi Äyräs-Blumberg

KV-kesäpäivät. Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa. Outi Äyräs-Blumberg KV-kesäpäivät Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa Outi Äyräs-Blumberg 26.8.2016 Suomen eläkejärjestelmät Työeläke Ansaitaan palkkatyöllä tai yrittämisellä Työeläkelaitokset hoitavat ETK toimii lakisääteisenä

Lisätiedot

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain sekä valtion eläkelain voimaanpanosta annetun lain 9 ja 14 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi valtion eläkelakia ja valtion

Lisätiedot

Klicka här, skriv ev. Undertitel

Klicka här, skriv ev. Undertitel Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta

Lisätiedot

Työeläkekoulu 2016 SAK AKAVA STTK SAK AKAVA STTK

Työeläkekoulu 2016 SAK AKAVA STTK SAK AKAVA STTK Työeläkekoulu 2016 ELÄKEUUDISTUS 2017: NEUVOTTELUJEN LÄHTÖKOHDAT Rahoitus Tulevien vuosien eläkemaksut Riittävä maksutaso Julkisten alojen eläkkeiden rahoitus Eläketurvan sisältö Ikärajat ja varhaiseläkejärjestelyt

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan sairausvakuutuslain työnantajalle maksettavan vuosilomakustannuskorvauksen määrää koskevaa säännöstä muutettavaksi.

Lisätiedot

02/2015 TIIVISTELMÄ. Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista. Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA

02/2015 TIIVISTELMÄ. Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista. Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA 02/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista Vuoden 2017 eläkeuudistusta koskevassa sopimuksessa vanhuuseläkkeen

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2010 Julkaistu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2010 N:o 909 918. Laki. N:o 909. työntekijän eläkelain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2010 Julkaistu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2010 N:o 909 918. Laki. N:o 909. työntekijän eläkelain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2010 Julkaistu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2010 N:o 909 918 SISÄLLYS N:o Sivu 909 työntekijän eläkelain muuttamisesta... 2929 910 työntekijän eläkelain voimaanpanolain 10 :n

Lisätiedot

HE 130/2016 vp. Samalla esityksessä ehdotetaan tehtäväksi muutamia teknisluonteisia tarkistuksia työeläkelakeihin.

HE 130/2016 vp. Samalla esityksessä ehdotetaan tehtäväksi muutamia teknisluonteisia tarkistuksia työeläkelakeihin. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Lainanhakijan opas. Seitsemän askelta onnistuneeseen rahoitukseen. Joutsen Rahoitus

Lainanhakijan opas. Seitsemän askelta onnistuneeseen rahoitukseen. Joutsen Rahoitus Lainanhakijan opas Seitsemän askelta onnistuneeseen rahoitukseen. Joutsen Rahoitus Lainan hakeminen on helppoa, nopeaa ja turvallista Joutsen Rahoituksen verkkopalvelussa lainan haku on tehty niin helpoksi

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Kylät Ry Kellomäentie TAIPALSAARI. Tarjouksen numero S VAKUUTUSTARJOUS

Etelä-Karjalan Kylät Ry Kellomäentie TAIPALSAARI. Tarjouksen numero S VAKUUTUSTARJOUS 16.1.2015 Etelä-Karjalan Kylät Ry Kellomäentie 1 54920 TAIPALSAARI Tarjouksen numero S0353-20150114-122307451 VAKUUTUSTARJOUS Kiitos tarjouspyynnöstänne. Tarjoamme yrityksellenne vakuutusturvaa seuraavasti:

Lisätiedot

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2008 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 20.2.2008 Faksi (09) 604 714 Merja Salonen 1(5) OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS Vuoden 2007

Lisätiedot

Melan vuosi Asiakkaat. Asiakkaat Toimitusjohtajan katsaus Toiminta Talous Henkilöstö

Melan vuosi Asiakkaat. Asiakkaat Toimitusjohtajan katsaus Toiminta Talous Henkilöstö Mela hoitaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien lakisääteistä eläke- ja tapaturmavakuuttamista sekä vastaa maatalouslomituksen toimivuudesta. Asiakkaat Melalla oli vuoden lopussa 75 919 MYEL-vakuutettua

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009 Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009 1.1.-30.6.2009 lyhyesti Yhtiön maksutulo kasvoi reilulla 8 %:lla viime vuoteen verrattuna Sijoitukset tuottivat 3,3 % Listatut osakkeet 24,3 % Kiinteistösijoitukset

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012 Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2012 Sijoitustuotto kohtuullinen, 3,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015 Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISTÄ VUONNA 2015 Hyvä sijoitustuotto Hyvä vakavaraisuus Kustannustehokas toiminta Hyvitykset ennätystasolla TyEL-vakuutettujen

Lisätiedot

OKON KORKO 12 VI/2004 LAINAKOHTAISET EHDOT

OKON KORKO 12 VI/2004 LAINAKOHTAISET EHDOT OKON KORKO 12 VI/2004 LAINAKOHTAISET EHDOT Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Op-joukkovelkakirjaohjelman 6.5.2004 listalleottoesitteen yleisten ehtojen kanssa tämän lainan ehdot. Yleisiä ehtoja

Lisätiedot

Fennian edut Suomen Yrittäjien jäsenille. Voimassa 1.1.2016 alkaen

Fennian edut Suomen Yrittäjien jäsenille. Voimassa 1.1.2016 alkaen Fennian edut Suomen Yrittäjien jäsenille Voimassa 1.1.2016 alkaen 2016 Fennialla on tyytyväisimmät yritysasiakkaat liity sinäkin joukkoon! Fennia-konserni on vakuutusten ja niihin liittyvien palveluiden

Lisätiedot

SAK ry ESITYS TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE , PALKANTARKISTUKSET

SAK ry ESITYS TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE , PALKANTARKISTUKSET SAK ry ESITYS 1 TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE 2005-2006, PALKANTARKISTUKSET 1 LÄHTÖKOHDAT Sopimuksen tavoitteena on myönteisen talous- ja työllisyyskehityksen saavuttamiseksi turvata palkansaajien suotuisa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 159/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Maksuluokkamallin vaikutus työkyvyttömyysriskiin ja työssä jatkamiseen

Maksuluokkamallin vaikutus työkyvyttömyysriskiin ja työssä jatkamiseen Maksuluokkamallin vaikutus työkyvyttömyysriskiin ja työssä jatkamiseen Juha Tuomala Tomi Kyyrä VATT Väestötieteen jatko- ja täydennyskoulutusseminaari 2015 Motivointi Työkyvyttömyys yleisin syy ennenaikaiselle

Lisätiedot

Taskutilasto ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ. Päiviä/ isä. Isät, % vanhempainpäivärahakausista. Isät, % kausista.

Taskutilasto ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ. Päiviä/ isä. Isät, % vanhempainpäivärahakausista. Isät, % kausista. Taskutilasto 2002 ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ Isät, % vanhempainpäivärahakausista 60 Päiviä/ isä 30 Isät, % kausista 40 20 20 Päiviä/isä 10 1986 1990 1995 2000 KANSANELÄKELAITOKSEN TASKU-

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset 2017

Työttömyysturvan muutokset 2017 Työttömyysturvan muutokset 2017 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Sisällys Lainmuutokset 2017 Päivärahakauden enimmäisaika Päivärahan korotusosat Omavastuuaika Päivärahan määrittelyn muutoksia Alle kahden

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2016 21.10.2016 AJANKOHTAISTA ILMARISESSA Asiakashankinta sujunut alkuvuonna suunnitellusti, toimintakulut pysyneet kurissa Eläkepäätöksiä 13% enemmän kuin vuosi sitten Uusi eläkekäsittelyjärjestelmä

Lisätiedot

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 %

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % TIEDOTE 2016 Mitä muuttuu yrittäjän elämässä vuoden 2016 alusta 1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % 2. Osinkojen verotus - julkisesti

Lisätiedot

OMISTAJA- OHJAUKSEN PERIAATTEET

OMISTAJA- OHJAUKSEN PERIAATTEET OMISTAJA- OHJAUKSEN PERIAATTEET 17.12.2015 ILMARINEN OMISTAJANA Olemme omistajana pitkäjänteinen, avoin ja aktiivinen: Tavoitteenamme on valita sijoituskohteet, joiden arvonkehitys pitkällä aikavälillä

Lisätiedot