TEK- paneeli: TEKin tavoitteet tasavallan seuraavan hallituksen hallitusohjelmassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEK- paneeli: TEKin tavoitteet tasavallan seuraavan hallituksen hallitusohjelmassa"

Transkriptio

1 TEK- paneeli: TEKin tavoitteet tasavallan seuraavan hallituksen hallitusohjelmassa Rastita ne tulevaan hallitusohjelmaan liittyvät teemat, joihin TEKin pitäisi mielestäsi pyrkiä vaikuttamaan, sekä kerro ehdotuksesi ja mielipiteesi asioista, jotka ovat mielestäsi tärkeitä TEKin jäsenille kunkin teeman sisällä. Perustele myös, miksi jokin teema ei ole mielestäsi tärkeä. Voit myös määrittää itse lisää teemoja kyselyn viimeisessä kohdassa. Voit vastata sanallisesti niihin kenttiin, joihin haluat, eikä kaikkiin kenttiin ole pakko vastata. TÄRKEINÄ PIDETYT TEEMAT, VASTAAJIA YHTEENSÄ 156 HENKEÄ Lukumäärä Suht. osuus 1. Tekniikan yliopistokoulutuksen kehittäminen 112/ % 2. Työelämän kehittäminen 97/ % 3. Työllisyyden parantaminen 93/ % 4. Opintoaikainen toimeentulo 80/ % 5. Verotus 75/ % 6. Elinkeinopolitiikka ja suomalaisen innovaatiojärjestelmän kehittäminen 72/ % 7. Yrittäjyyden edellytysten parantaminen 69/ % 8. Ammatillisen kehittymisen edellytysten parantaminen 62/ % 9. Opiskeluaikojen lyhentäminen 57/ % 10. Eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen 51/ % 11. Maahanmuutto 32/ % 12. Toiselta asteelta korkea- asteen koulutukseen siirtymisen nopeuttaminen 24/ % 13. Muut teemat 10/156 6 %

2 AVOIMET VASTAUKSET TEEMOITTAIN 1. Tekniikan yliopistokoulutuksen kehittäminen (tärkeänä piti 72 % vastaajista) vielä ei tiedä mitä uusi Aalto -yliopsito tuo tullessaan mutta monipuolisen ja laadukkaan "huippukoulutuksen" tarve on ilmeinen 1) Opinnoissa palvelu-, myynti- ja markkinointivalmiuksien kehittäminen edelleen. 2)Opiskelumahdollisuudet ulkomailla. Ulkomaisten opiskelijoiden mahdollisuus opiskella Suomessa maksua vastaan. Opettajavaihto myös; ulkomaisia opettajia Suomeen ja päinvastoin. Aina kehitettävää löytyy! Myös tulevaisuuden tarve eri opintoaloilla haaste. Aina tärkeä asia, lisää resursseja oikeille aloille. Aina tärkeää tulevaisuuden kannalta Akateeminen vapaus toi mahdollisuuksia joustaviin ja vaihteleviin ainevalintoihin teknillisen yliopiston sisällä ja "JOO" -oikeus (Tampereella käytetty nimi) mahdollisuuden poikkitieteellisyyteen myös muiden yliopistojen kursseilla. Ainoastaan opintojen ohjaus ja opiskelijoiden rohkaiseminen puuttui. Nykyinen kiireinen putkitutkinto tuhoaa nämä mahdollisuudet. Ehdoton edellytys Suomen menestymiselle, miten varmistetaan koulutuksen korkeatasoisuus. ei kosketa kaikkia jsäeniä, toki tärkeä sisnänsä... Ei massakoulutusta työttömiksi professionaaleiksi, vaan riittävä määrä ammattilaisia eri aloille. En ole asiaan varsinaisesti perehtynyt, mutta käsitykseni on, että rahoitus on ongelma, varsinkin nyt uudistusten jälkeen. Yliopisto-opetuksen taso pitäisi keinolla millä hyvänsä pitää korkeana. Myös tutkimusrahoitusta pitää saada muihinkin aiheisiin, kuin suurten yritysten lempilapsiin. Perustutkimusta tärkeämpää on kuitenkin tasokas opetus. Enemmän opintojen ohjausta ja tulevaisuuden työelämän pohtimista. Erittäin tärkeä teema opiskeluajat naurettavan pitkiä. Tiedot vanhoja kun opiskelijat valmistuvat. Eteläranta 10 ohjaus pois varsinkin tohtorikoulutuksen osalta. Vaarantaa riippumattoman tutkimuksen asemaa ja innovaatioiden luomisen. Vahvistaa liikaa olemassa olevaa elinkaaren lopussa olevia teollisuuden aloja. Yhteistyötä pitää olla, mutta niin, että se vahvistaa mysö riippumatonta tutkimusta. Hajasijoitetut korkeakoulut/yliopistot ovat lähinnä resurssien hukkaamista, niillä ei varmisteta alueellisesti muuta kuin ylikoulutettujen muuttohaluttomien kouluttaminen tehtäviin, joita alueella ei oikeasti olekaan. Hyvä koulutus on eräs tärkeimmistä menestystekijä tulevaisuuttamme ajatellen Hyvää opinnonohjausta oltava. Poikkitieteellisiä tutkintokokonaisuuksia tarjottava helposti. ilman alueellisesti kattavaa teknillistä yliopisto verkostoa menetetään kykyjä, jotka pystyvät kehittämään suomakaista teknologiaa ja siten parantavat maamme kilpailukykyä Insinöörikoulutus kaipaa edelleen trimmaamista, koska sen vetovoima ja läpäisy eivät ole yhteiskunnan tarvitsemalla tasolla. TEK:lle kuulu yliopistosektori. Järjestelmän yksinkertaistaminen. Yliopistot ovat sisältä todella byrokraattisia ja jäykkiä laitoksia. Kansainvälinen kilpailu on kovaa. Suomalaisten on hyvä pysyä kehityksen eturintamassa. Kansainvälinen kilpailukyky on kaikkein tärkein taloudelle. Kansainvälisen kilpailukyvyn kasvattaminen onnistuu vain osaavia tekijöitä kouluttamalla. Suomi ei pärjää tuotantopainotteisella alalla ilman vahvaa erityisosaamista. Kansainvälisen kokemuksen kasvattaminen, joustavuus kehitystoiminnassa korkeampi sisäänottokynnys, ammattikorkeakoulut riittävät monelle Koulutuksen ja työelämän yhteistyö on tärkeää. Teekkarit harjoittelemaan oman alan töihin! Koulutuksen kehittäminen mahdollistaa pysymisen yleisen kehityksen mukana Koulutuksen pitää kehittyä nopeammin kuin nykyisin, kehitysnopeus ei vastaa elinkeinoelmämän tarpeisiin. Koulutuksen sisältöön vaikuttaminen on tulevien TEK jäsenten etujen valvontaa koulutuksen tulee peilata työmaailman kehittymistä, jotta koulutus säilyttää arvostuksensa ja arvonsa. Näkisin tämän aiheen vaativan jatkuvaa tarkastelua ja päivittämistä, ei vain hetkellistä. Koulutus on Suomen tulevaisuuden kannalta yksi tärkeimpiä kilpailuvaltteja ja välttämätöntä korkean teknologian ja osaamisen varmistamiseksi. Koulutus pitää kuitenkin suhteuttaa käytettävissä oleviin resursseihin (professorit/luennoitsijat, opiskelijat, talous jne. huomioiden), jotta korkea taso voidaan taata. Koulutusohjelmien suunnitteleminen elinkeinoelämän tarpeitten mukaisesti. Uusien trendien ja koulutustarpeitten ennakointi. Koulutuspaikkoja on liikaa koulutusta vastaaviin työmahdollisuuksiin nähden, esim TTY materiaalitekniikka

3 ja biomateriaalitekniikan koulutusohjelmissa. Tekniikan alan koulutuspaikkoja on vähennettävä tuntuvasti ja lääkäreiden/hammaslääkereiden kouluspaikkoja lisättävä. Tekniikan alan koulutuksen laatua nostettava. Opettajien määrää lisättävä ja ryhmätyöskentelyä lisättävä. Luennointityylistä opetusta karsittava. Koventuva kansainvälinen kilpailu vaatii huipputason koulutusta Suomeen kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Lakkautetaan pienimmät, elinkelvottomat yksiköt; ainakin Vaasan DI-koulutus joutaa mennä. Keskitytään suurempiin yliopistoihin. Lisää rahoitusta opetukseen. Teknillisten yliopistojen rahoitus tulee niin vahvasti tutkimuspuolelta, että opetus hoidetaan monesti minimiresursseilla - sekä henkilöstön että laitteiden jne. osalta. Mielestäni koulutus on tällä hetkellä korkealaatuista. Mitä ongelmia nykyisessä koulutuksessa, jonka pitäisi antaa suuntaviivat kehittämiselle Niukkuutta kun jaetaan, pitää muistaa, että on muitakin kouluja kuin Aalto ja samaan hengenvetoon kuitenkin tajuta, että kaikkien ei tarvitse tehdä kaikkea. Ei helpoin yhtälö, mutta jokaiselle toimijalle löytyy oma alueensa, missä voivat olla hyviä. Pieni kisailu koulujen välillä tekee myös ihan hyvää, monopoleissa ei ole ikinä, koskaan, milloinkaan ollut mitään hyvää. Nykyiset kehitysmenetelmät ovat toimivia. Nykyisissä tekn. yliopistoissa koulutuksen ja vaatimuksen taso on laskenut. Yliopistoihin tulisi saada selkeä tasokorotus jotta yliopistot ja AMK:t erottuvat toisistaan. On tärkeää saada parhaita kykyjä sekä opiskelemaan, että jatko-opiskelemaan sekä edelleen opetustehtäviin. Opetustoimessa laatu on määrä tärkeämpää. Koulutusta tulisi kehittää mielestäni kohti maailman huippua vain valikoiduilla alueilla ja päällekkäisyydet koulutustarjonnassa pitäisi reilusti karsia. Opetuksen laadun kehittäminen on tärkeää. Yliopistojen rahoitusmalli on ainakin aikaisemmin suosinut tutkintojen määrän maksimointia ja tällä on varmasti ollut kielteisiä vaikutuksia opetuksen laatuun ja valmistuvien opiskelijoiden osaamisen tasoon. Yliopistoilla on kursseja pitämässä opetustaidoiltaan ja - asenteiltaan ala-arvoista väkeä, tähän olisi tultava muutos. Opinnoissa olisi syytä miettiä mitä kaikkea kunkin alan DI:n tarvitsee osata, esim joissain kouluissa perusopinnoissa on kemiaa ja joissain ei - perusopinnot ainakin saisivat olla hieman pohdittuja Panostus riittäviin resursseihin, pitäisi panostaa laatun määrän sijasta. parempi synronointi työelämän todellisiin tarpeisiin innovaatio- ja yrittäjäkoulutusta lisättävä voimakkaasti ja palkittava aktiivisia osallistujia, yrityshautomoita ja venture capital toimintaa lisättävä Perustutkimuksen aseman vahvistaminen teknillisissä yliopistoissa, yhteistyössä yrityselämän ja julkisen sektorin kanssa Puheet rakennustekniikan yliopistotasoisen koulutuksen lopettamisesta pitää päättää heti alkuunsa. TEKin on otettava tähän tiukka kanta! Putkiajattelusta tieteenalojen yhteistyöhön. Loputin teknilliset tiedekunnat ja ns. teknilliset yliopistot pitäisi yhdistää yliopistoihin. Resurssien mitoittaminen paremmin! Riittävä määrä professoreja, jotta ohjaamiseen jää aikaa Riittävä panostus muuallekin kuin Aalto- Yliopistoon varmistettava. Muutakin kehitettävää varmasti on jatkuvasti. Sitähän jo kehitetiin siirtämällä merkittävä rahasumma muilta yliopistoilta pois Aalto-yliopistolle. Suomen korkeakoulutuksen taso muuhun maailmaan verrattuna on 90-luvulta lähtien laskenut tasaisesti. Syvällisen ja monipuolisen ymmärtämisen ja tieteellisen tutkimuksen siijasta on keskitytty tuottamaan mahdollisimman nopeasti yksittäisten erikoisalojen täsmäosaajiia kännykkäteollisuuden tarpeisiin. On ymmärrettävä, että teollisuus, joka elää kvartaalitaloudessa, ei vaatimuksissaan katso senhetkistä suhdannehuippua pidemmälle. Koulutuspolitiikan suunnittelussa tarvitaan pitkän tähtäimen ajattelua ja historiallisesta kehityksestä lähtevää perspektiiviä. Tässä TEK:n roolin tulee kasvaa. Tekniikan koulutus pitäisi keskittää muutamaan yksikköön. Hajauttamalla saadaan vain 'paperi-insinöörejä', koska resursseja ei kananta pilkkoa pieniin yksiköihin. Tekniikan opetukseen olisi integroitava turvallisuus. Mahdollisesti pitäisi miettiä uudelleen, mitkä ovat geneerisiä osaamisia ja mitkä päivitettäviä erikoisosaamisia... Tekniikan yliopistokoulutuksen painopisteet ovat tämän hetken ohjelmissa suurissa massaohjelmissa. Tulevaisuudessa suomi ei kuitenkaan tarvitse joukoittain "nokia insinöörejä", jotka ovat yhdestä muotista, vaan monipuolisia opintoja sisältäneitä moniosaajia sekä näiden lisäksi syväosaajia erityisaloilla. Tekniikan, talouden, johtamisen ja yrittäjyyden tasapaino tulee huomioida ja tätä kautta Suomea saadaan pidettyä kilpailukykyisenä maana jatkossakin. Tekniikka on erittäin tärkeää Suomen työllisyyden ja maailmanlaajuisen kilpailukyvyn ja viennin kannalta. Teollisuus tarvitsee tulevaisuudessakin osaavia tekniikan ammattilaisia. Koska yhteiskunta ja teollisuuden rakenteet,muuttuvat on opetuksen seurattava muutosta, jotta koulutamme oikeanlaisia osaajia tarpeeseen. Hyvänä esimerkkinä vääristä toimista historiassa on kaivos- ja rikastusinsinöörien koulutuksen

4 vähentäminen ja siitä seurannut osaajapula ko. teollisuuden kasvaessa voimakkaasti viime vuosina. Tuotantoa on yleisesti vaikea pitää suomessa johtuen työvoimakustanuksista, jonka takia teknisen tietotaidon kehittäminen on avain siihen että suomalaisia yrityskset voivat pärjätä tulevaisuudessa Tämä on ensiarvoisen tärkeä asia Suomen tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta. Tämä on joka tapauksessa keihäänkärki tekniikan opetuksessa. Tekniikan opetukseen tulee saada mukaan muotoilun ja talouden näkökulmat, pehementämättä hardcore-tekniikan taitojen opiskelua. Tämä on kilpailukykymme perusta. Tämä on se asia, jolla pystymme varmistamaan Suomen menestyksen myös tulevaisuudessa. tärkeää Vain korkeatasoinen koulutus takaa työpaikat ja työnantajien kiinnostuksen diplomi-insinööreistä. Koulutuksen sisällön on oltava uniikki ja haluttu, jotta se kiinnostaisi niin hakijoita kuin työnantajia. Valmiuksia luovuuden lisäämiseen on kehitettävä jo peruskoulusta alkaen. Suomalaisten kilpailukyvyn ongelmat luodaan nykyään jo peruskoulussa tasapäistämällä. Vähemmän mutta parempaa. Ei pääsykokeiden poistolle. vähemmän opiskelijoita tai enemmän rahaa ja tuon tuloksena laadukkaampaa opetusta Yliopistojen sisäänottoa tulisi hillitä ja panostaa laadukkaampaan ja yksilöllisempään opetukseen. Oppilas/opettaja -lukumäärien suhteessa on paljon parantamista. yliopistojen toimintaedellytysten turvaaminen ja kehittäminen -> koulutksen laadusta ei saa tinkiä määrän kustannuksella Yliopistokoulutuksesta ei missään tapauksessa saa tehdä maksullista. Suomella ei ole varaa menettää yhtään lahjakkuutta lukukausi maksujen takia. Koska säätiömuotoisia yliopistoja ei ilmeisesti pystytä lähiaikoina purkamaan, TEKin tulee vaikuttaa siihen, että niiden toimintamahdollisuudet taataan: ulkopuolisen rahoituksen lisääminen ei saa johtaa siihen, että yliopistoista tulee yritysten ulkoistettuja tuotekehityslaboratorioita. Yliopiston työntekijöiden tulee voida keskittyä päätyöhönsä: tutkimukseen ja opetukseen, ei pelkkään rahoituksen hakemiseen ja raportointiin. Yliopistojen henkilöstön rakennetta voidaan uudistaa poistamalla turhaa byrokratiaa hallintotasolta, opetukseen ja tutkimukseen sen sijaan on saatava lisäresursseja. Yliopistokurssit eivät pysy ajan tasalla teollisuuden vauhdissa. Pitäisi nopeammin vastata teollisuuden kysyntää, nyt esim. Qt, MeeGo pinnalla. Yliopistotasoinen soveltavan tekniikan koulutus useilla eri aloilla Yritys-korkeakouluyhteistyön kehittäminen ja yritystaustaisten henkilöiden hyödyntäminen opetuksessa

5 2. Työelämän kehittäminen (tärkeänä piti 62 % vastaajista) - Työssä jaksaminen - Palkkaus :Etujen valvonta? Aina tärkeää. Täydennyskoulutusta. Ainoa mitä toivoisin (äitinä ja naisena) on se että äitiyslomia lyhennettäisiin. Belgialainen malli, päiväkotiin 3 kuukauden iässä, on mielestäni hyvä. Tämä lisäisi tasa-arvoa työmarkkinoilla. Ei se kehity kun työtä siirretään halvemman kustannustason maihin Erittäin tärkeää, jos on tarkoitus, että työtä jaksaa tehdä. Loputtomiin tulosta ei voi ottaa selkänahasta. Esim ylemmät toimihenkilöt joutuvat usein ristiriitaisiin tilanteisiin oman edun ja yrityksen edun välisissä asioissa. Työnantaja odottaa ja velvoittaa että työt täytyy saada tehtyä ajallaan, mutta ei ole valmis korvaamaan ylitöitä. Työelämän kehittämisen avulla työssä viihtyvyyttä pystytään kasvattamaan, jolloin erityisesti nuoret viihtyvät töissä paremmin ja jaksavat myös tehdä pidempiä työuria kun eläkettä ei aloiteta odottelemaan 40 vuotiaana harmaan tiedon/kokemuksen arvostuksen nosto. varttunut työntekijä ei ole rasite vaan voimavara Huonoille johtajille ei pitäsi järjestää koirakoulutusta. Johtajiksi tulisi valita johtamiskykyisiä ihmisiä. Hyvinvointia työpaikoille. irtisanomissuojan parantaminen, joustavampia työaikamalleja käyttöön. Jaksaminen työelämässä Jatkuvan muutoksen nykytilanteessa tärkeys kasvaa. Jotta ihmiset jaksavat ja viihtyvät työelämässä. Joustavan työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Suora linkitys etuihin ja maksuihin eli jos on poissa osittain työelämästä, niin tätä palkitaan niin kelan kuin päivähoitomaksujenkin kannalta. Nyt päivähoitomaksut eivät ole palkitsevia, vaan maksu on sama teetkö 4 tai 5 pv/vk. Kaikki ovat vastuussa yhteisesesti työelämän hyvyydestä. Sen eteen pitää ruveta tekemään töitä eikä odottaa mitä ihmeellistaä hallitus saa aikaan. Ei hallituksen kaikkea tarvi hoitaa. Jostain täytyy myös itse ottaa vastuu (työntekijät ja työantajat). Kehittäminen auttaa työntekijöitä pysymään pidempään työelämässä ja mahdollistaa suomalaisen työelämän pysymisen mukana kehityksessä Jos halutaan pitempiä työuria pitää työssäjaksamista ja olosuhteita muuttaa niin, että motivaatio riittää tehdä työtä pitempään. Raha ei ole välttämättä riittävä tekijä. Jaksamiseen on panostatteva, jotta osaajat pysyvät työssä ja ovat tuottavia ja innovatiivisia. Itsekin tiedän jo useita 30+ ikäisiä, jotka ovat vaihtaneet kokonaan alaa, koska ovat kokeneet diplomi-insinöörin työnsä liian kiireiseksi, stressaavaksi ja turhauttavaksi. Suomella ei olisi varaa päästää korkeasti koulutettuja nuoria pois alalta. En tiedä, mikä on ratkaisu, mutta ainakin työaika- ja loma-asioihin olisi hyvä kiinnittää huomiota. Työelämä pitäisi ylipäätään jollain keinoin saada hieman rennommaksi, sillä viulunkielet eivät kauaa jaksa. Kun työelämä on mielekästä, niin työssä ja elämässä yleensäkin viihtyy ja eläkeikäkin saataa samassa nousta ihan itsestään. Kun varmistetaan työssäjaksamista, pitenevät työurat ilman keinotekisia eläkeiän nostojakin Kuntasektorilla kehitettävä joustoa. Työaikajoustot, työaikapankki, työsuhde-edut, etätyö, joustava palkkaus jne. ovat vain sanahelinää kuntatyönantajan puheissa. vain lomaedut ovat kohdallaan. Kuten edellä. Kvarttaalitalouden mukana yritysiin pesiytynyt liikaa ekonomisteja, jotka johtavat ulkopuolisten konsulttejen neuvomina, jolloin jälki on sen mukaista, tunnevammaista koheltamista ja oman liiketoiminnan ytimen osaamattomuutta. Kyllä erittäin tärkeä. Meidän pitää päästä eroon vanhoista tavoista tehdä töitä. Maailma muuttuu ja tarvitsemme uudenlaista ajattelua Olennainenm alue työviihtyvyyden kannalta. Osaamisen arvostuksen nosto juhlapuheiden lisäski myös käytännössä. paljon olis kirveellä töitä Paljon on tehtävää työhyvinvoinnin suhteen. Perhevapaiden kustannukset tulisi jakaa tasapuolisesti kaikille esim. rahaston tms. kautta. Ja kaikki niistä aiheutuneet kulut tulisi kattaa työnantajille. Perus akateemisen duunarin olot eivät ole kovin hyvät nykyisessä tuulisessa työilmapiirissä senioriteetin hyögyntäminen tehokkaammaksi. Ikärasismin valvonta paremmaksi. Nykyisin yksityinen sektori halveksii ikääntyviä "piilevästi" ja se pitää estää.

6 Suntana enemmän osaajien yhteistyö, O-EPS, jolloin syntyy aitoja uusia asioita eteenpäin vieviä ideoita ja toteutuskelpoisia tutoksia. Kohti kestävää kehitys vaatii myös tätä. Aalto yliopiston poikkitieteellinen pääoma olis käytettävä täysimittaisena jo hyväksi - syntyy uusi kulttuuri, joka on siirrettävissä työelämään. Nyt nämä kolmen koulukunnan edustajat taistelevat työelämässä ja jarruttavat kehitystä. Suomessa tulee olemaan pahoja ongelmia työilmapiirin ja jaksamisen kanssa, koska nykyisellään meno yrityksissä on liian kovaa. Tuloksia revitään väkisin irti yhtään ajattelematta ihmisiä ihmisinä vaan työvoimana pelkästään. Tarpeellinen, mutta aiheena yleispätevä. Tätä on totta kai tehtävä, mutta tarvitsee tarkemmin yksilöidä mitä kehitetään työelämässä. TEKin rooli vastapainona työntantajajärjestöjen kasvavalle vallalla Tekniikan alan yrityksissä esimiehiksi nousevat usein parhaat suunnittelijat, jotka harvoin ovat hyviä esimiehiä. Esimiehen tehtävä on motivoida alaisensa hurjaan draiviin ja hyvässä työilmapiirissä tuloksetkin ovat parhaat. Esimiestaitoihin ei Suomessa kiinnitetä juurikaan huomiota, eikä suuri osa esimiehistä ole sanaut minkäänlaista koulutusta tehtäviinsä! Ja se kyllä näkyy. Tukea tyky-toimintaan. Turhaa huuhaata. Työelämä kehittyy jos kehitystarpeita syntyy, muuten mennään sillä mikä toimii. Työelämä houkuttelevaksi. Tämä tarkoittaa mahdollisuuksia räätälöinteihin; korkeassa iässä vaatimuksia on sopeutettava kykyihin, jotta työuran jatkaminen houkuttelee. Työelämä kehittyy ja muuttuu jatkuvasti. Tässä näkisin tärkeäksi oikeiden asioiden esiin nostamisen. Toivottavasti mennään pian humaanimpaan suuntaan ja nostetaan taas ihmisten hyvinvointi, toimiva työyhteisö ja henkilöille mielekäs työ tärkeäksi yritysten tavoitteidenkin kannalta. Ei yksilöiden tuloksilla koskaan saavuteta sitä, mitä yhteen hiileen puhaltava yhteisö aikaansaa. Hyvä, toimiva työyhteisö aikaansaa yhdessätekemisen hurmosta, jolloin yksilöt panostavat ja innostuvat. Työelämän kehittäminen inhimillisemmäksi on ensisijainen keino työurien pidentämisessä! Työelämän kehittäminen vaikuttaa monella tavalla: lisää tuottavuutta ja työllisyyttä, nostaa käytännön eläkeikää, parantaa henkistä hyvinvointia ja vähentää syrjäytymistä. Työelämän kehittämisessä puhutaan julkisuudessa esim. y-sukupolvesta ja työelämän muuntamisesta heidän toiveitaan vastaavaksi. Näkökulmaa tulisi laajentaa useampia ryhmiä huomioonottavaksi, sillä jonkun pitää tehdä elämysshoppailijoilta jäävät duunit. Työelämän kehitäämisestä ei varmastikaan voi tarpeeksi puhua Muutoksia tulee olemaan ja niihin pitää reagoida. Kouluttautuminen työn ohessa ja joustavuus eri elämäntilanteissa lienevät keskeisiä. Työelämän on otettava huomioon ihmisten erilaiset elämäntilantreet ja annettava mahdollisuus myös perheen ja työelämän yhdoistämiseen. Työelämässä hiostetaan ja prässätään, ilmapiiri on 20 vuodessa huonontunut paljon. Työelämässä pitäisi enemmän jakaa työtä sen sijaan, että muutamat työntekijät ajavat itsensä loppuun nopeasti ja kokonaishyöty jää ajanmyötä alhaisemmaksi kuin oikein resurssoimalla. Oikea työelmän kehittäminen pitää huolta työntekijöistä ja parantaa siten sekä työtehoa että ihmisten henkilökohtaista elämää. Erityisesti luovuus ja innovointikyky kasvaa, kun kalenteri ei ole aina ihan täyteen varattu. Työelämää pitäisi kehittää lyhentämällä työaikoja. Samalla parannettaisiin työllisyyttä. Myös eläkeikää pitäisi pyrkiä ennemmin laskemaan kuin nostamaan. Uusimmat taloustieteen teoriat eivät enää vaadi jatkuvaa kasvua ja elintasokilpailua. Työelämään tarvitaan oikeasti joustoja ja paikallinen sopiminen näiltä osin ei toimi, tarvitaan sitovia keskitettyjä ratkaisuita. Työhyvinvointi automaattisesti myöhentää eläköitymistä ja lisää tuottavuutta. Työn epätasainen jakautuminen: toisilla liikaa, toisilla ei ollenkaan. Työelämän arvaamattomuus: toimipisteitä lakkautetaan vaikka tulosta syntyy. Työssä jaksamista ja työilmapiiriä on tuettava. Vain siten voidaan todellisuudessa pidentää kansalaisten työuria. Yhteistyössä työnantajien kanssa voidaan suunnitella ja kokeilla tapoja parantaa työhyvinvointia sekä ylläpitää työntekijöiden terveyttä ja jaksamista. Työssä jatkamiselle luotava edellytyksiä esimerkiksi ns. Ahtelan ryhmän ehdotusten mukaisesti. Työssäjaksaminen, työn ja vapaa-ajan suhde Työssäolon kehittäminen niin, että eläkkeelle siirtymisen lähestyessä otetaan huomioon yksilölliset kyvyt, halut ja ominaisuudet tehdä kansantaloudellisesti järkevää työtä. Tiukan eläkeikärajan tilalle joustavat rajat, jotka houkuttavat halukkaita jatkamaan työelämässä. Työurat jatkuu ja talous toimii tällä tähän voisi tulla lisää joustavuutta erilaisia elämän tilanteita varten esim. työuran loppupäähän ja silloin kun on pieniä lapsia Tärkeä asia, joskaan en tiedä miten sitä voisi hallitusohjelmasta käsin kehittää. TÄRKEÄÄ. Mutta ongelmat ovat paikallisia, ei valtakunnallisia. Työpaikan viihtyvyys vaikuttaa oleellisesti ihmisen stressin sietokykyyn.

7 Vaikuttaminen myös isoihin yrityksiin. Esim metallipuolen jättiyritykset eivät tiedä/välitä TEK:n suosituksista esim palkkauksessa. varttuneiden urakehitys

8 3. Työllisyyden parantaminen (tärkeänä piti 60 % vastaajista) tekniikan ammattilaisten työttömyys on valitettavasti noussut viimeisen parin vuoden aikana! Aina tärkeintä. Aina tärkeä asia. Ei saa kuitenkaan tapahtua kaikkein vävävaraisimpien kustannuksella. Ehdottoman tärkeä, ettei tule rajua kahtiajakautuneisuutta ja lieveilmiöitä. - miten? Ei palkattomia ylitöitä vaan työllistetään työttömät! Elinehto Ensimmäisen työpaikan saanti tärkeää, mutta myös uran loppuvaiheen työllistyminen turvattava. "Parhaassa iskussa" olvet kyllä pärjäävät! Erittäin tärkeä asia. Ei saa antaa mahdollisuutta jäädä passiivisesti odottamaan töitä. Pitää pakottaa mihin tahansa työhön. Suomalainen systeemi naurettavan jäykkä. Erittäin tärkeä! Henkilöstön yhteistyö ja johdon kouluttaminen. Avautuminen maailmalle. Outsourcing on aikansa elänyt instituutio. Menestyjät hekevat sisäisä ja ulkoista kilpailukykyä koko ajan ja toettavat sen. Hirmuisen tärkeää, mutta kovin vaikeaa. hyvä olis saada ihmiset töihin Hyvä yritys työllistää, kun sillä on toimiva liiketoimintasuunnitelma ja hyvät junailijat markkinoinnissa sekä myynnissä. ilman työllisyyttä loppuu palvelut ennen pitkään Investoiniohjelmia lobattava mahdollisuuksien mukaan. Iso asia, joka koskee kaikkia, mutta ei mielestäni mitenkään erityisesti juuri tekkiläisiä. Isoilla alueilla Suomessa ei ongelmana ole se, etteivätkö työttömät haluaisi tehdä työtä, vaan se, ettei sitä yksinkertaisesti ole. Ei töiden perässä pitäisi olla pakko muuttaa pääkaupunkiseudulle. On myös pääkaupunkiseudun etu, että muukin maa on asutettu. Jos taantuman aikana saneerataan vanhimmasta päästä niin on turha puhua työurien pidentämisestä kaikkien edun mukaista päästä kohti täystyöllisyyttä Kansantalouden kannalta tarpeellista ja kriittistä! Toisaalta julkisen sektorin töiden pakolla ulkoistaminen ei tuo kansalaisille säästöjä. Kun töitä/työpaikkoja riittävästi niin turhat ja asiattomat "kiristykset" jäävät pois. Se joka parhaiten hoitaa firmaa ja työympäristöä ja sen ohella viihtymistä ja haastellisia tehtäviä saa myös parhaiten npidettyä osaavat tekijänsä No ei ainakaan lisää maahanmuuttajia. Selkeä ero sille jos käy töissä niin saa enemmän rahaa kun kotona makaamalla, nyt ei kannata töihin mennä kun kaikki tuet otetaan heti pois nuorten työllisyys ylös! TÄMÄ ON TÄRKEINTÄ TEK:n vaikuttamista!!!!! Työllisyyden parantaminen korjaa muita kohtia tehokkainten. Perinteistä edunvalvontaa. TEKin tulisi pyrkiä vaikuttamaan nimenomaan jäsenistönsä työllisyystilanteeseen. Pienyritysten syntymisen edistäminen Taitaa olla ainoa kestävä keino parantaa huoltosuhdetta. Tosin ei tämäkään taida olla teknisellä alalla iso ongelma, vielä Tuskin voidaan tempuilla oikeasti parantaa. Työllisyys DI:llä on vissiin ihan kohtuullinen tällä hetkellä. Työllisyys on agendalla korkealla ja työllisyyden parantaminen on keskeinen haaste. Tässä työllistämisen kynnyksien madaltaminen on tärkeää. Työllisyys paranee kun yritykset tarvitsevat lisää työvoimaa. Asia on hallituksen ymmärryksen yläpuolella. Työllisyysaste 75 % tasolle. Työllisyysaste on tietysti tärkeää, mutta en tiedä onko se asia johon TEK:in täytyy keskittyä. Työnteon pitää aina olla kannattavaa ja haluttavaa. Työttömyyden aiheuttamat väilliset kustannukset yhteiskunnalle ovat valtavia. Luovien, älykkäiden ja ahkerien ihmisten pitäminen reservissä vailla mielekästä tekemistä aiheuttaa menetyksiä paitsi yhteiskunnalle, myös yrityksillä, jotka jäävät vaille näiden ihmisten innovaatioita. Samaan aikaan töissäolevat ihmiset joutuvat tekemään jatkuvasti pidempiä päiviä. Olisikohan jo aika siirtyä kuuden tunnin työpäivään? Näin useampi ihminen pääsee antamaan panoksensa, töissäoloaika tehostuu ja työttömyys pienenee merkittävästi. Työtä pitäisi olla kaikille halukkaille ja haluttomillekin pitäisi järjestää jotain mielekästä ja yhteiskunnalle tarpeellista tekemistä. Työttömyyden korvaukset pitää olla riittävät, mutta korvauksen suuruus ei saa olla

9 este työn vastaanottamiseen. Työtä pitää olla tarjolla, mutta toisaalta ymmärrettävä paremmin, miksi työtön haluaa vaihtaa suuntaa elämässään. Työtön ihminen on saman arvoinen kuin työssä oleva. TÄRKEIN ASIA. Tärkeä aihe, näkisin yrittäjyyden edellytysten parantamisella ja elinkeinopolitiikan kehittämisellä (& innovaatiojärjestelmä) konkreettisempia keinoja työllisyyden parantamiseksi kuin tempputyöllistämisellä. Tässä asiassa tuskin löytyy oikotietä onneen, mutta ainahan kannattaa asian puolesta ponnistella. Uusia innovaatioita tarvitaan huipulla pysymiseen. Esimerkiksi ydinvoima on muinaisjäänne, jolla ei juurikaan luoda työpaikkoja vaan vaarannetaan sekä Suomen turvallisuus että maine. Nyt pitäisi kehittää sellaisia turvallisia energiaratkaisuja, joita me haluamme myydä myös poliittisesti epästabiileihin maihin ilman pelkoa, että posahtaa. Työstä pitää tehdä houkuttelevaa taloudellisessa mielessä. Tällä hetkellä monen työttömän tai opiskelijan kannattaa mieluummin olla työttömänä kuin mennä töihin. Siinähän ei ole mitään järkeä ja se tulee kalliiksi yhteiskunnalle. Valtio pyörii verorahoilla. Välttämätöntä kasvun osalta ja hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Yhteiskunta tarvitsee jokaisen työtä tekevän panoksen. Vapaamatkustajiin ei ole tulevaisuudessa varaa. Yrittäjyyden tukeminen ja erityisesti korkeakoulutettujen tukeminen jo opintovaiheessa yrittäjyyteen. Yritysten tahtotila työllistämisen osalta kuntoon siten, että ei ajatella vain kustannuksia.

10 4. Opintoaikainen toimeentulo (tärkeänä piti 51 % vastaajista) opintotuki ei ole juuri noussut viimeisen 15v aikana, edes inflaatiokorjauksin 3&4 ovat samaa asiaa eli tuetaan sitä että ainakin pari ensimmäistä vuotta olisi mahdollista opiskella kunnolla ilman nykyistä huolta toimeentulosta ja pakosta tehdä hanttihommia joilla ei ole yhteyttä omaan alaan. esim 2 ensimmäistä vuotta siis voisi kesät mukaanlukien käyttää tehokkaaseen opiskeluun ja saada suoritettua nuo ikävät perusopinnot pois. Sen jälkeenhän moni saa oman alansa hommia jotka voivat kuitenkin tukea opiskelua. Ehkä on kuitenkin parempi limittää opiskelua ja työntekoa siten että tuntuma työilmapiiriin muodostuu ja tulot riittävät elämiseen Elinkustannusten indeksikorotusten huomiointi. Enemmän lainapainoitteiseksi, jolloin jokaisen on alusta asti mietittävä tuleeko työllistymään vai ei. Näin kaiken maailma hömpän opiskelu saadaan loppumaan. Harjoittelupaikkoja! Ei prisman kassalla istumista tai hampurilaiskauppaa. Henkilökohtaisesti pitäisin hyvänä ideana suoritusperusteista opintotukea. Jos haluaa panostaa nopeaan valmistumiseen ja tekee kurssit nopeasti, opintotukea saisi nostaa enemmän. Tällä tavalla opiskelijoiden ei olisi pakko tehdä töitä opiskelun ohessa ja opiskeluun voisi panostaa 100%:sti. Ilman ruokaa on rankkaa. Kyllä tähän kannattaa myös panostaa! Inflaatio syönyt suuruutta vuosien aikana. Kertakorotus ja sen jälkeen inflaation huomioon ottava kehitys. Jos nyt kuitenkin halutaan vaikuttaa opintojen kestoon, tämä olisi ehkä helpoin tie? Opintoviikkojen tai - kokonaisuuksien tai kandin tutkinnon suorittamisesta lisää "liksaa" eli isompi opintotuki ja löysäilijöille vain minimitoimeentulo. Jos opiskelijan halutaan keskittyvän vain opiskeluun, pitää siihen osoittaa sen mahdollistavat resurssit. Jos opiskelijan halutaan myös näkevän elämää (siihen kuuluu mm. työnteko muillakin kuin omalla alalla), kannattaisi ehkä jopa kannustaa työntekoon opintojen ohella, esim. hyvittämällä sitä jotenkin osana opintoja. Kannustavaa tukemista, joka tukee opiskelun rinnalla työtekoakin. Kelan toiminnot tarkempaan syyniin, järjenkäyttö sallittu, kun asetetaan tulorajoja opiskelun aikaisiin ansioihin, joita ilman nykyisin ei kuitenkaan voi opiskella. Kohdat 3 ja 4 kulkevat (osittain) käsi kädessä. Koulutukseen yhteyteen pitäisi saada paremmin sovitettua työssäoppiminen myös korkeammalla koulutusasteella. Kulkee käsikädessä opiskeluaikojen kanssa, mutta voisi toimia kannusteena tukien suunnitelmasllista opiskelua. Kunnollinen opintotuki kannustaa opiskelemaan. Nykyinen systeemi, jossa mitään tekemättä saa paremman taloudellisen tuen, on väärä. Lainalla on ennenkin opiskeltu ja maksettu takaisin 16% korkokannalla. lainatakaus aja opintotuki aina aktuelli Mahdollistaa opiskeuaikojen lyhentämisen mitenkähän itse olen joskus tullut toimeen. ILMAINEN raha ei koskaa motivoi. Nopea valmistuminen mahdollistaa hyvä palkat. Ei kannta maksaa nolla opiskelusta. Toissalta nopeaa valmistumista voisi kannustaa. Nykyinen opintotukijärjestelmä johtaa edesauttamatta pakolliseen työskentelyyn opintojen aikana ja opintojen venymiseen. Näin varmistetaan lahjakkaiden opiskelijoiden hakeutuminen opiskelemaan. Muutoin on vaara, että lahjakkaat opiskelijat hakeutuvat töihin suoraan syventämättä teoreettista osaamistaan. On riittävä jo nyt. opintoaikaisen toimeentulon madhollistaminen Opintorahan ja opintotuen asumislisän nostaminen. Tuen saajien opintojen tiukempi seuranta. opintorahan korvaaminen tavoiteajassa valmistuneiden opintolainen lyhennyksillä. Tavoiteajassa valmistuneen opintolainat voitaisiin maksaa kokonaan ja omavastuuosuus kasvaa valmistumisajan pidentyessä Opintotuen ja asumislisän korotuksen puoltaminen Opintotuen korotus vai työn tekeminen opintojen ohella? Kumpi sopii yhteen työurien pidentämisen kanssa. Opintotukea ei saa muuttaa nykyistä lainapainotteisemmaksi: Opiskelua ei saa myöskään muuttaa maksulliseksi. Opintotukea tulee kehittää, työttömänä "ansaitsee" paremmin. Se ei voi olla oikein. Opintotuki on aivan liian pieni siihen, että täyspäiväinen opiskelu olisi mahdollista. Töissä on käytävä, jos ei

11 tahdo lainaa nostaa. Opiskelijan ei pitäisi myöskään joutua elämään lainalla, koska muiltakaan ei tätä edellytetä. Lainaa ei siis pitäisi laskea osaksi opintotukea. opintotukien yms pitäminen alhaalla on mielestäni hyvä tapa ajaa opiskelijoita työntekoon ja sitä kautta valmistautumiseen. opiskelijoiden työssäkäyntiä tulee tukea, mistä ratkaisu opintoaikaiseden toimeentuloon Opiskelu tulisi nähdä investointina, jos näin on sillä voidaan vaikuttaa opiskeluaikoihin, opintojen aloittamiseen jne. Opiskeluaikojen lyhentäminen auttaa osaltaan tähän. Opiskeluajat venyvät turhaan, jos rahaa ei ole ja välillä töihin Opiskelujen aikaisista tuloista rangaistaan liian herkästi takaisinperinnöinnein. Tähän pitäisi saada enemmän vapautta. Jos joku kykenee ansaitsemaan ja opiskelemaan samanaikaisesti, siitä pitäisi palkita. Opislkelijan toimeentuloturva on huonompi kuin työttömän. Tämä tilanne ei todellakaan motivoi ketään opiskelemaan. Osa yliopistojen saamasta pääomasta tulis käyttää opintoaikaseen toimeentuloon. Professorit käyttävät opiskelijoita omien konsultointiensa tai asiantuntija työ rukkasina esim harjoitustöiden tekemiseen, jolloin olisi asiallista jollakin muotoa ohjata opikelijoiden toimeen tuloobn. Parannettava. Rahallinen tuki opiskelijalle tulisi tehdä tasokorotus sekä sitoa elinkustannusindeksiin. Riittävä opintosuorituksiin perustuva opintotuki on tärkeä. Tämä nopeuttaa opintoja ja lisää taloudellista oikeudenmukaisuutta. Sitoutuminen liittoon. Uudet jäsenet tuntevat jo heti alusta että liitosta on hyötyä ja että se ajaa heidän asiaa. Tietty toimeentulo mahdollistettava opintojenkin aikana. Vuositulorajaa voisi hiukan nostaa, jotta ihmiset saisivat tehdä töitä kesäisin opiskelukuukausia varten. Tulorajat pois, teekkarit joutuvat kikkailemaan tukikuukausien kanssa. Etenkin loppuvuodesta valmistuville tulee usein tukien takaisinperintää diplomityöajan palkan takia, vaikka tuen nostaminen olisi lopetettu jo kuukausia aiemmin. Byrokratia pois kesän opiskelevilta (erilliset kesätukihakemukset, liitteet jne.). Työn ja opiskelun yhteensovittaminen, perhevapaiden aikainen opiskelu ilman, että tuet kärsivät työnteko opintojen aikana (poislukien kesälomat) hidastaa ja heikentää opintotuloksia Työssäkäyminen tai muut tulot eivät saisi vaikuttaa opintotukeen niin helposti. Nykyinen järjestelmä ei tue työssäkäymistä, ja tällöin tärkeä oman alan työkokemus alkaa myöhemmin, kuin voisi. Tämä liittyy vahvasti edelliseen. Vähemmän työn tekoa -> enemmän opiskelua. Tämä on tärkeä asia kaikkien opiskelijoiden osalta. Tärkeä. Pitää pystyä takaamaan myös niiden toimeentulo, jotka viivästyvät opinnoissaan, mutta eivät ole saavuttaneet pysyvää sijaa työmarkkinoilla. Ihmisen syrjäyttäminen tulee kalliimmaksi yhteiskunnalle kuin tukeminen vaikeassa tilanteessa. Täysipäiväisesti opiskeleville ja tuloksia saaville on taattava riittävä toimeentulo opintoajalta. Opintojen pitkittyminen toimeentuloon tarvittavan työskentelyn (ei tulevaan ammattiin liittyvä) ei edesauta. vaikuttaa edelliseen suoraan Vaikuttaa opiskeluaikoihin Vaikuttaa opiskeluaikoihin. Vaikuttaa työelämään siirtymisen aikatauluun ja myös mahdollisuuksiin osallistua korkeamman asteen koulutukseen (kaikilen vanhemmilla ei ole mahdollisuuksia tukea aikuisia lapsiaan). Liittyy myös opiskelujen ja perhe-elämän yhdistämiseen (syntyvyys ja synnyttäjien korkea keski-ikä). Yliopistoille enemmän opiskelijoille työskentelymahdollisuuksia osa-aikaisina tutkimusapulaisina saksan yliopistojen malliin > opskelijat pääsevät jo opiskeluaikana omanalan töihin joka nopeuttaa siirtymistä "oikeaan" työelämään opintojen loppuessa eikä tarvitse ns. vitkutella opintojen kanssa koska ei halua kortistoon.

12 5. Verotus (tärkeänä piti 48 % vastaajista) ollakseen kilpailukykyinen Suomen verotuksen tulisi olla about samalla viivalla esim Eurooppalaisten maiden kanssa. Nyt korkea verotus vaikeuttaa hyvien työntekijöiden rekrytointia * Perheverotus tukemaan lapsiperheitä, joissa halutaan lapsia hoitaa kotona tai tasamaan tuloeroja lyhennettyä työpäivää tekevissä perheissä * Energiaan kulutuksen verotusta lisää kannustamaan energiatehokkaaseen rakentamiseen ja työpaikkaliikenteen optimointiin -- nykyinen malli jossa lähes kannustetaan muuttamaan Nurmijärvelle ja ajamaan sieltä autolla joka aamu Helsinkiin on ekologisesti kestämätön DIA-kunnan verotus on aivan liian kovaa Verotuksen liian kova progressivisuus tuhoaa työmotivaation ei tärkeä. Enemmäkin, mitä rahalla saadaan. tuntuu, että verot nousevat ja vähemmän saadaan Eipä juuri kannusta sekään... Ikuisuuskysymys insinöörin verta juovat Joo, alennetaan vaikka puoleen?!?!?!?!?!?!? Kannattaisi olla järkevässä suhteessa muiden saman kehitysasteen maiden kanssa. kannustava verotus Ks. yllä. Iso ja monitahoinen asia, mutta tekkiläisen näkökulmasta ei mitään erityistä. Liian korkea jo nyt marginaaliverotuksen keventäminen Näin veronmaksajan taksvärkkipäivänä tulee vahvasti mieleen suomalaisen palkansaajan verotus. Veronkorotuksille ei ole mahdollisuuksia tässä talouden tilanteessa. Onko tästä asiasta olemassa todellista yhtenäistä kantaa tekkiläisten kesken. Punapaitainen iloinen veronmaksaja vs. hyvätuloinen kokoomuslainen Palkansaajien verotusta ei saa kiristää. Me emme halua maksaa kaikenlaisten nuorisojärjestöjen ja kotona makaavien työttömien maksuja. Palkkatulon verostus on varsinkin parempituloisilla (yli 5000 e /kk) tienaavilla liian suuri. Este saada hyvää asiantuntevaa ulkomaista työvoimaa Suomeen ja toisaalta hyviä suomalaisia menee paremman palkan ja pienemmän verotuksen takia ulkomaille. Suomi kouluttaa kalliisti ja verottaa parhaita osaajia ulkomaille. Palkkatyön verotusta on saatava alemmaksi ja siirrettävä vastuuta enemmän kuluttamisen verottamiseen Pitäisi olla kilpailukykyisellä tasolla. progression hallinta -> mielummin laskevasti Pääomatulojen verotus on muutettava progressiiviseksi siten, ettäsuuria summia pääomilla tienaavatkin saadaan osallistumaan koko kansan hyvinvointiin. Rikkaiden verotusta pitää nostaa. Köyhien keventää. Tällä hetkellä suuntaus juuri päinvastoin. Tasavero Toimii porkkanan, mutta ei ratkaise yksin asiaa. Tietysti, jos se pakottaa pysymään työelämässä niin silloin toimii. Demokraattisessa järjestelmässä vain ohjauskeino tuloveroa pienemmäksi Työn on oltava kannattavaa. Työn verottamisesta kuluttamisen verotuksen suuntaan. Yrittäjyyden kannustaminen veropoliittisilla ratkaisuilla. Varallisuusvero ja perintövero takaisin ja käyttövero kaikelle öky kuluttamisella kuten huvi ajelu moottorikelkalla, mönkijällä yms. varmaan ihan kohdallaan Verohallinto lopetettava tai vaihdettava kaikki vanhat tantta merkonomi uusiin TAIK:n tutkinnon suorittaneisiin - verotus olis luovempaa. Veroja voisi korottaa. Väestö vanhenee ja hoivapalveluiden tarve kasvaa. Valtion velkaa on lyhennettävä! Vähäosaisten toimeentulosta on huolehdittava. Veroprkkanaa voisi myös harkita työelämässä oleville yli 63 vuotiaille. Verot tasapuolisemmiksi kaikille. Progressio säilytettävä mutta myös pääomaverotus on saatava progressiiviseksi. Verotja on kerättävä lisää yrityksiltä ja kaikkein rikkaimmilta. Veronkierto pääoman liikuttelulla kotimaan ulkopuolelle tulee tehdä hankalammaksi, jos halutaan vielä pitää kiinni kansallisvaltioista. Verottajalle se, mikä verottajalle kuuluu. Verotuksen on kannustettava työntekoon ja annettava mahdollisuus taloudelliseen vaurastumiseen. On kuitenkin myös huolehdittava yhteiskunnan vähäosaisista etteivät he putoa äysin järjestelmien ja yhteiskunan ulkopuolelle.

13 Verotuksen pitää aina kannustaa tekemään jotain. Verotuksen pitää kannustaa työntekoon ja yrittämiseen. Painopiste siirtynee vääjäämättä kulutuksen verottamiseen. Kaikki, siis aivan kaikki, verotuet, helpotukset ja tulonsiirrot pitää olla kriittisesti arvioitavissa. Yhtään tabua aihetta ei verotuksessa saa olla. Ajat, tavat ja toimintaympäristö muuttuvat ja verotus on yksi vahva osa kutakin aikakautta. Verotuksen pitää tukea ja kannustaa tulojen hankintaa myös yritttäjyyttä. Verotuksella voitaisiin myös ohjata esim. enkelisijoitutoimintaa. Verotuksen tulee olla työtekoon kannustavaa. Verotuksen yksinkertaistaminen ja keventäminen ykkösprioroteetille! Tasavero, sama veroprosentti pääoma- ja ansiotuloille. Verotuksessa ei pitäisi rangaista hyviä työntekijöitä vaan kannustaa niitä jotka ansaitsevat palkkansa. Lienee vaikea toteuttaa mutta ainahan voi toivoa. Verotuksessa tulisi ottaa nykyisen henkilökohtaisen tuloveron rinnalle talouskohtainen vero tasaamaan niiden pariskuntien tilannetta, joiden keskinäset tuloerot ovat suuria. Talouskohtaisen veron on kuitenkin oltava valinnainen, ei automaattinen. Verotuksesta ei varmasti ole yksimielisyyttä TEKin jäsenistön keskuudessa. Osa haluaa laskea veroja, osa olisi valmis maksamaan enemmän, jos sillä saadaan parempia palveluja. Verotus ja maksut tulisi olla kustannuspaikkaan sidottuja - päivähoidosta maksetaan käypä markkinahinta jne Verotus on nyt löysempää kuin 20 vuotta sitten. Todennäköisesti joudumme tulevaisuudessa maksamaan enemmän veroja. verotus pidettävä nykytasolla Verotus saa olla nykytasolla, jopa veroprosentti nousta, jos saatavat palvelut ovat laadukkaita ja tilaavat viranomaiset valvovat, että palvelut ovat laadukkaita. Itsevalvonta ei toimi kaikissa tapauksissa! Verotusta tulisi laskea tai korkeintaa pitää nykytasolla. Valtion ja kuntien menoja tulee sopeuttaa verotuloihin siten, että valtion lainanotto saadaan kuriin mahdollisimman nopeasti. Voidaan kiristää. Yksinkertainen ja läpinäkyvä verotus. Alimman veroportaan nostaminen ylemmäs eli suurempi tulotaso ennen mitään veroja. Yrittäjyyden näkökulman parempi huomiominen verotuksessa => yksinkertaisuus kunniaan!

14 6. Elinkeinopolitiikka ja suomalaisen innovaatiojärjestelmän kehittäminen (tärkeänä piti 46 % vastaajista)??? Aivan turhaa keskustelua jos 10-20% työkykyisistä on työelämän ulkopuolella, Kotisohvalla tai työkkärinjonossa ei synny innovaatiota. Alueellinen yhdenvertaisuus! Pohjois-Suomessakin on osaamista Edellytys menestymiselle. Ei käärmettä piippuun saa väkisin tungettua. Innovaatiojärjestelmän (raskaan sellaisen) rakentaminen ei lisää innovaatioita. Innovaatioiden kehittämiseen tarvitaan luottamusta, vakautta sekä yhteisön arvostusta. Sitä ei innovaatio asiamiehellä saada valtakuntaan. Elinehto Suomelle erityisesti inovaatiot Hallituksen elinkeinopolitiikaksi pysyminen erossa asioista joita se ei ymmärrä, eritoten ns. elinkeinopolitiikasta. Innovaatio syljettää jo sanana, eikä siihen enää kukaan ajatteleva haluakaan tarttua millään tavoin. Hyvin tärkeää sillä kansainvälinen kilpailu on kovaa. Hyvällä mallilla ja kehittyy jo. Innovaatio-järjestelmä on enemmän kauniita puheita ja outoja toimia. Esim yliopistojen innovaatiotoiminta on aivan amatöörimäistä. Mielummin annettaisiin yliopisotoille selvät mahdollisuudet tukea omien kärkialojensa innovaatiotoimintaa konkreettisesti kuin jakaa pieniä muruja kaikille. Innovaatiojärjestelmästä kohkaaminen on melkein huvittavaa. Innovaatioita syntyy silloin, kun ihmisillä on halu tehdä uusia asioita ja kehittää. Ei siihen tarvita raskasta järjestelmää ja systeemiä. Vääränlainen verotus ja yrittäjien toiminnan hankaloittaminen vähentävät innovaatioita Suomessa. Keinotekoiset innovaatiotekohengitysjärjestelmät ja tukipolitiikka hyödyttää eniten valvonta- ja tukiorganisaatioita. Innovaatioon käsitteenä sisältyi aikaisemmin markkinoiden hyväksyntä. Nykyisin kaikki idean poikaset luokitellaan innovaatioiksi. Elinkeinopolitiikan pitäisi olla mahdollistavaa muulla kuin monimutkaisten tukijärjestelmien kautta. Koulutuksen ohella on tärkeää, että elinkeinoelämälle annetaan mahdollisuus uusiutua ja elpyä lamasta. Yrittäjähenkisiä ihmisiä pitää tukea tai ainakin antaa mahdollisuus yrittämiseen sen sijaan, että mahdoton byrokratia ja hallintokoneisto tappaa ihmisten innon jo alkuunsa. Mikä tulisi innovaatiojärjestelmien kehittämisen jälkeen - jos minä pesen sinun paidan, niin pesetkö sinä minun paitani? Kansantuote kasvaa vain vientituotteilla - abstrakti innovaatio ei ole kovinkaan tuonut uutta vientiteollisuutta - mitä nyt tuuliteollisuus Muut ottakoot kantaa tärkeään asiaan. Nollatutkimuksia voi huoletta vähentää. Nykyinen järjestelmä liian sekava ja virkamiesmäistynyt. Päätöksenteko lähemmäksi yrityksiä esim seudullisille kehitysyhtiöille, ely virastot pelkkiä virkamieskoneistoja Osaltaan ohjaamassa mielekkäiden työmahdollisuuksien syntyä ja alentamassa työttömyyttä. Peruskoulu on innovaatiojärjestelmän ("talo") perustus. Jos talon perustus on mätä, ei talosta saada hyvää millään keinolla. Rahaahan on, puuttuu vain noita innovaatioita ja niiden saattamista kaupalliseen muotoon. Sanoista tekoihin. Mietintöjen aika on ohi. Inovaatiojärjestelmälle tavoitteet ja mittarit. Selkeyttä tutkimusrahoitukseen - rahoitusorganisaatioita yhteen tai yhteinen hakumenettely. Spin-off suurista yrityksistä ja ppk sektorin tuen kehittäminen Suomalainen innovaatiojärjestelmä, Sitra, OSKEt, SHOKit, TEKES, jne, ei toimi, eikä tällä järjestelmällä varmaan koskaan toimikaan. Virkamies ei osaa riskisijoittajan työtä vaikka virkanimikkeeseen sellainen laitettaisiinkin. Liika sitoutuminen TEKESiin laittaa kaikki munat samaan koriin (muut peesaavat päätöksissään TEKESiä). Suomi on tunnettu hyvistä innovaatioista, mutta myyntiin ja markkinointiin, brandiin ja muotoiluun ohjataan liian vähän voimavaroja. Taitaapa kehittyä muuta kautta, kuin poliittisen rahan avulla (jatkuva tukien ruinaaminen)! Mutta ei tietysti saa asettaa esteitäkään yrittämiselle ja sen synnyttämälle innovaatiotoiminnalle. Talous on palautettava sivuseikaksi, välineeksi. Tehty paljon, mutta tulokset... TEKES:in, SITRA:n ymv. tukirahojen ja panostusten kohdentamisen onnistumista pitäisi seurata tarkemmin ja ottaa uusia näkemyksiä millä aloilla suomessa on mahdollista olla tuotanto ja tuotekehitystoimintaa tulevaisuudessa.

15 Teknologia- ja innovaatioministeriö tavoitteeksi. Suomalaisten vientiyritysten merkityksen korostaminen (vienti vs palvelualat...) Tällä hetkellä täyttä potaskaa. Valtioneuvoston kanslia ja ER 10 ajavat vain 5-7 yrityksen etua. Mahdollisuus myös siäpiirin ulkopuolisille yrittää ja menestyä. Tämä on erittäin tärkeä Tärkeä asia, mutta onko TEK:n juttu? Tästä se kaikki lähtee Tätä innovaatiopuppua tunkee jo joka luukusta! Meillä on niin kiire pitää kaiken maailman innovaatioseminaareja ja -palavereja, että varsinainen työ jää yhä vähemmälle. Uusia innovaatioita tarvitaan huipulla pysymiseen. Esimerkiksi ydinvoima on muinaisjäänne, jolla ei juurikaan luoda työpaikkoja vaan vaarannetaan sekä Suomen turvallisuus että maine. Nyt pitäisi kehittää sellaisia turvallisia energiaratkaisuja, joita me haluamme myydä myös poliittisesti epästabiileihin maihin ilman pelkoa, että posahtaa Uusia työpaikkoja syntyy uusista innovaatioista jotka poikivat niitä tuottavia yrityksiä. Vaatii paljon yksinkertaistamista. Nykyinen malli on tolkuttoman monimutkainen ja sekava. Vaikuttaa mm. työllisyyteen ja koko maan tulevaisuuteen. vaikuttaa työllisyyteen Valtiolta vähemmän poliittisin päätöksin tehtyä ohjausta. Ei innovaatiot pakottamalla synny. Jos rahaa ja/tai etuuksia halutaan jakaa, pitää hyväksyä niihin sisältyvä riski. Riskin toteutuessa se pitää hyväksyä ja jättää asia siihen, eikä väkisin tekohengittää 'innovaatioprojekteja' kasvojen menetyksen pelossa. Valtionlaitokset, ei yksityiset tai osakeyhtiöt varmaan ihan kohdallaan Ydinvoimalle ehdoton ei, koska se ei kehitä suomalaista innovatiivisuutta. Tuotanto kyllä pauhaa, mutta uuden kehittäminen jää jalkoihin, kun energia on liian helppoa ja halpaa. Vaihtoehtoisten energiamuotojen sekä energian säästämisen saralla olisi paljon diplomi-insinöörejä työllistävää innovaatiobisnestä tarjolla, jos siihen vaan panostetaan. Samalla voidaan vahingossa vaikka pelastaa maailma energiakriisiltä, jos keksitään jotain oikeasti mullistavaa... Ydinenergia on vanhentunutta tekniikkaa, jota kehityksen kärkeen pyrkivä maa ei kaipaa. yliopistojen yhteistyö konkreettiseksi tai yksiköitä isommiksi Yrittäminen helpoksi. Konkurssit ja epäonnistuminen kuuluu asiaan eikä ne saa tuhota ihmisen elämää.

16 7. Yrittäjyyden edellytysten parantaminen (tärkeänä piti 44 % vastaajista) Aika selvä juttu. Suomessa on yrittäjiä huomattavan vähän eurooppalaisittain verrattuna. Byrokratian helpottaminen & yksinkertaistaminen. Neuvonnan lisääminen. Edellysyksiä ja koulutusta yrittäjille niin että on tilaa ja mahdollisuuksia liikkua eteenäin samalla turhimmat (ja muiden jo kokeilemat) virheet välttäen Edellytykset jo riittävät, asenteet muuttuvat hitaasti ja sille on annettava luonnolinen siirtymä aika. asian havaitsee hyvin vanhoilla teollisuuspaikkakunnilla (Lpr, Jämsä Mänttä Kuusankoski etc.) edellytykset ovat jo hyvät Edellytykset ovat jo nyt hyvät. Veropolitiikan pitää olla pitkäjänteistä. Ei suuria ongelmia tälläkään hetkellä. Erittäin tärkeää työllisyyden ja innovaation kannalta Hyvä keksintö kannattaa ajaa firma ylös. Miten sitä muuten kehittämään ;-) kaikion keinoin Kaikista ei ole yrittäjiksi - sehän on jo todettu maailman sivu! Kaikista ei ole yrittäjiksi, mutta yrittäjyyttä on aktiivisesti kannustettava Ks. edellinen vastaus. kts edellinen Kuten edellä. Lisää työpaikkoja Mantra, joka ei luo mitään uutta vaan vahvistaa olemassa olevaa päin puuta menevää yhteiskuntaa. KAiksita ei ole yrittäjiksi, mutta jos jollakulla on ajatus jaq osaaminen annettakoon hänelle tai heille mahdollisuus ja kerrottakoon siitä myös verottajalle. Liian moni on lopettanut heidän vuokseen. Miettiä keinoja, jolla yrittäjää tuetaan, myös alanvaihdoissa ja ns. hulluissa ideoissa. Paljon epäkohtia yrittäjien arjessa, ja esim. verotuksessa Pienyrittäjien tukeminen ja varsinkin työllistämisen helpottaminen. Isot firmat kyllä pärjäävät byrokratian pyörityksessä, mutta pienelle, aloittelevalle yritykselle henkilöstön palkkaaminen voi olla iso kynnys. Muutenkin pienyrityksille voisi antaa erilaisia helpotuksia, koska niiden toiminnasta rahat jäävät Suomeen. sisäinen yrittäminen ja innovointi yrityksissä Spin off houkuttelee, mutta kavereilla on karvaita kokemuksia Suuryritysten työllistävä vaikutus on pienentynyt voimakkaasti jo pitemmän aikaa. Tulevaisuuden työpaikkojen kasvu on uusien yritysten varassa. Erilaisia tukimuotoja on olemassa, mutta elinkelpoisille yrityksille on luotava mielekkäät toimintaedellytykset. Tehty paljon, mutta tulokset... Tekesin, Sitran yms tehottomuuteen puututtava - alullaan olevien yritysten tukeminen ei riittävästi fokuksessa, etsivät "uutta Nokiaa" mutta eivät ymmärrä huipputekniikasta riittävästi jotta voisivat sellaisen tunnistaa kun se hakemuksessa heille esitellään. Yrittäjäverotuksen muuttaminen yrittäjien kannalta suotuisampaan suuntaan. Tulevaisuun on pienten ja keskisuurten yritysten Työllistämisen esteitä vähennettävä. Tässä on työn sarkaa. Tehtävä tosin on teoriassa helppo: sormet pois yrittäjien taskuista. Käytännössähän tämä on tosin täysin homo politicuksen vaistotoiminnan vastaista. Varmasti tärkeää, kun suuryritykset liukuvat Suomesta ulospäin. Voittoa tavoittelemattomien yritysten perustaminen helpommaksi. Yhteiskunnalle ylivoimasesti halvin ja tehokkain tapa saada työllisyys nousuun ja sitä kautta huoltosuhde edes jonkinmoiseen kuosiin. Yrittäjyyden edellytykset ovat jo hyvät! Yrittäjyyden edellytykset ovat jo nyt kohtuulliset. Yrittäjyys on kaiken hyvinvoinnin perusta, yrittämiseen pitäisi kannustaa kaikkia koulutuksesta riippumatta. yrittäjyys on oivallinen tapa luoda uusia työpaikkoja Yrittäjyys on yhteiskunnan kulmakivi, jota ilman koko yhteiskunta romahtaa. Yrittäjyyden parantaminen on edellytys sille, että nykyinen yhteiskuntamme voi toimia. Yrittäjyys samalle linjalle työnteon kanssa. Tuntuu, että vain hullut alkavat nykyään yrittäjiksi, koska sua rangaistaan jopa jälkikäteen : työttömyyskassa huomioi, jos sulla on ollut yritystoimintaa. Yrittäjyys voimakkaammin mukana jo koulutuksessa. Yrittäjyyttä tarvitaan j asen edellytysten parantaminen pitäisi olla lähes tärkein teema. Yrittäjän ja varsinkin aloittelevan yrittäjän arki on karvasta, kaikki parantamistoimenpiteet auttavat työllisyyttä ja vähentävät loppuunpalaneiden kansalaisten määrää.

17 8. Ammatillisen kehittymisen edellytysten parantaminen (tärkeänä piti 40 % vastaajista) Ammatillinen jatkokouluttautuminen ja alan vaihto tehtävä mahdolliseksi kohtuullisilla kustannuksilla. Ehkä vähemmän tunnustettu tosiasia on se, että jos (nykyajassa) ei jatkuvasti pidä huolta kehittymisestään, syrjääntyy lopulta. Kukaan ei halua sinua töihin kun olet vanha, tietosi ovat vanhoja ja erityisesti tapasi toimia on vanhoja Enemmän mahdollisuuksia kehittää itseään työn ohella, myös työnantajien panostusta kaivataan. Muitakin kehitysmahdollisuuksia tulisi olla kuin yritysten omat koulutuspäivät yms. Ihmisten mielekäs yhteistyö ja toimiva työyhteisö mahdollistavat myös kehittyvän organisaation, jossa voi antaa panoksensa ja oppia uutta. Siis keskittyisin tässäkin kohtaa työyhteisön positiiviseen toimivuuteen. Itsensä kehittäminen täydentävillä opinnoilla saatava tukien alle, jotta asia ei ole vain suurien konsernien työntekijöille mahdollista. Itsensä kehittämisen mahdollisuuksia ja tukia. Opiskelu työn ohella helpoksi ja taloudellisesti mahdolliseksi. Opiskelun tuki pitäisi olla suhteessa saatuun palkkaan. Jos opiskelusta saa tukea esim. (mulla ei ole aavistustakaan tämän hetken korvauksista) 400 euroa / kk, niin sairaanhoitajan on helpompi jäädä opintovapaalle kuin DI:n. DI:n tulothan romahtaisivat eikä esim. otettuja asuntolainoja tms. voisi hoitaa opiskelun aikana. Jatkokoulutukset työelämän ohella Jatkuva osaamisen kehittäminen on edellytys kansainvälisessä kilpailussa pärjäämiselle. kaikki keinot käyttöön Kansainvälisten koulutusmahdollisuuksien lisäämminen tärkeää. Kehittymiselle ei tahdo jäädä tilaa, kun rutiinitöitä teetetään jatkuvasti enemmän. Kiire tappaa luovuuden ja kehittymishalun. kouluttautuminen on jatkuvaa ja siihen pitää luoda edellytykset. ks. ed. Mielestäni hyvät jo nyt! Mielestäni nyt jo aika hyvin hoidettu. Miten tätä voidaan ajaa lailla. Firmaa kiinnostaa tulos kuitenkin loppupeleissä. Tällaiset temput ajavat kehitystä ulkomaille! Mitä tämä on tarkoittavinaan? Laki oikeudesta vähintään kahteen viikkon koulutusta per työvuosi? Pthyi! Monipuolisissa työnkuvissa ja työmotivaation säilyttämisessä ammatillisen kehittmisen mahdollisuudet on tärkeää Motivoitunut työntekijä on yhteiskunnan tukijalka. Työssä pitää olla imua. Mystinen otsikko. Myös tässä vastuu jokaiksella. Koulutusmahdollisuuksia maa pullollaan niitä vain on hyödynnettävä eikä jäätävä sohvalle makaamaan. Occupational track, jolloin työelämän aikana voi täydentää osaamistaan vaikka tohtorintasoiseen koulutukseen saakka. Pois nykyisestä ER 10 ohjauksesta, jossa suositellaan vain tehtävään liittyvän koulutuksen korvausta ja mahdollistamista. Avautumisella mahdollisuus turvata työntekijän asemaa, talous- ja kauppavaikeuksiin ajautuneen johdon päätöstilanteissa potkia henkilöitä ulos. Avautuu työntekijälle mahdollisuus hakeutua mielenkiintoisiin, uusiin haastaviin tehtäviin muualle. Nyt tilannetta käytetään kiristmiskeinona. TEK:n tulee pyrkiä sopimuksiin, joilla turvataan työntekijän oikeus seurata alansa kehitystä myös muuten kuin oman vapaa-aikansa kustannuksella. Työntekijän ammattitaito on työnantajankin etu, joten palkallisen kouluttautumisen mahdollisuus pitää turvata sopimuksilla. Tukea henkilöstön kurssittamiseen. työ tekijäänsä opettaa > täystyöllisyys on paljon tärkeämpää Työssä jaksamisen ja selviytymisen edellytys. Tähän mahdollisuuksia löytyy enemmän kuin tarpeeksi. Jos kannustusta halutaan, pitäisi se kohdistaa työnantajiin, ts. jokin porkkana. Tämä kuuluu yrityksen toimintakulttuuriin. On liian pyöreasti sanottu. Tämä on jo hyvällä tasolla monella työpaikalla. Tämän päivän ammatteihinsa valmistuvat DI:t ja arkkitehdit voivat olla varmoja että tulevan työuransa aikana he joutuvat vaihtamaan työtehtäviään useasti ja liikkumaan joustavasti toimialojen välillä. Täysin riippuvainen työnantajan suhtautumisesta. vain harva yli 50 v voi kehittää uraansa nousevasti, koska nuorille tarjotaan kasvumahdollisuudet

18 9. Opiskeluaikojen lyhentäminen (tärkeänä piti 37 % vastaajista) * Porkkana: Opintotukijärjestelmä kannustavaksi: esimerkiksi jäljelle jääneet opintotukikuukaudet "bonuksena" valmistuvalle * Keppi: selkeämmät deadlinet opiskelussa etenemiselle, kriteeristö jolla korkeakoulupaikka perutaan mikä opiskelu ei etene 3&4 ovat samaa asiaa eli tuetaan sitä että ainakin pari ensimmäistä vuotta olisi mahdollista opiskella kunnolla ilman nykyistä huolta toimeentulosta ja pakosta tehdä hanttihommia joilla ei ole yhteyttä omaan alaan. esim 2 ensimmäistä vuotta siis voisi kesät mukaanlukien käyttää tehokkaaseen opiskeluun ja saada suoritettua nuo ikävät perusopinnot pois. Sen jälkeenhän moni saa oman alansa hommia jotka voivat kuitenkin tukea opiskelua. Ei kai tämä ole teknisillä aloilla iso ongelma, paitsi ehkä arkkitehdeillä? Ei liian tiukkapipoista lyhentämistä. Opiskeluaikana opitaan myös elämään. Kirjoista ei kaikkea opi Ei ole mielekästä. Suuri osa opiskelijoista toimii jo opiskeluaikana tuottavassa työssä, joka kehittää myös heidän omaa ammatillista ja muuta osaamista. Erilaiset rangaistukset ja pakotteet vaikeuttavat vain pitkittyneiden opintojen loppuun saattamista. Kenenkään etua ei palvele se, että useamman vuoden opiskellut teekkari ei pysty enää suorittamaan tutkintoaan ja joutuu työvoimatoimiston ja sosiaalitoimen palloteltavaksi hanttihommia ja mielenterveyspalveluja hakemaan. ei ole mielestäni oleellista Ei tarvetta, opiskelun ohella on hyvä tehdä töitä ja saada erilaisia työkokemuksia. Jos opiskeluaikaa vaaditaan lyhyemmäksi, valmistuu kouluista "ammattilaisia", jotka eivät ole päivääkään olleet töissä. Ei yksiselitteinen etu, sillä opiskelujen aikana hankittu työkokemus voi olla arvokasta myös silloin, kun se ei ole suoraan koulutusta tukevaa. Opintojen myöhemmässä vaiheessa osa-aikatyö mahdollistaa hallitun liukumisen kokopäiväiseen työhön. etenkin yliopistoissa ja akateemississa korkeakouluissa - ammattikorkeakoulussa ei tarvitse lyhentää. Hoituu "markkinatalouspohjaisesti", poliittisella säädöllä saadaan vain vahinkoa. Jos ensimmäinen kohta saadaan kuntoon, pitäisi tämänkin myös hoitua siinä sivutuotteena. Jos opinnot venyvät alakohtaisen työssäolon takia, siitä on myös hyötyä opiskelijalle. Jos opintotukea korotettaisiin riittävästi, mahdollistaisi se tiiviimmän opiskalutahdin, kun ei tarvitsisi tehdä töitä opintojen ohessa. Tällöin valmistumisajat lyhenisivät. Opintotukeen oikeuttavia opintopistemääriä voisi tässä tapauksessa nostaa. Kannatan akateemista vapautta ja elämäntilanteen huomioimista opiskelussa. Kelan mielivaltainen toiminta opintotuissa ja myös muissa rahanjaoissa laitettava kuriin. Motivoituneilla opiskelijoilla opintoajat ovat ihan ok, ei asioita pidä tarkastella heikoimman lenkin kautta. Kesälukukausi ja verkko-opinnot joustavasti käyttöön. Korkeakoulujen opintoohjelmien ja nopean valmistumisen "porkkanoiden" kehittäminen liittyy kiinteästi kohtaan 4/12. Opintotukeen lisää kannustavuutta - ansaitaperiaatetta mukaan = etenemisestä palkitaan - "kunnon työstä kunnon palkka" Lopputuotetta huonontamallako? Mielestäni opiskeluaikana tulee olla aikaa ja mahdollisuus olla töissä. Moni asia opitaan käytännön työelämässä, eikä kirjojen avulla. Mitä työelämä tekee työntekijöillä, joilla ei ole tosiasiallisia työelämävalmiuksia. nopeammin työelämään tuottamaan hyvää yhteiseen kassaan,josta kustannetaan tarvittavat palvelut Nopeudella on rajansa. Liiallisessa kiireessä laatu kärsii. Oppimiseen tarvitaan väistämättä tietty aika. Olennaisempaa on varmistaa, että useimmat suorittavat tutkinnon ennemmin tai myöhemmin. Sillä ei liene suurta merkitystä, vaikka valmistuminen lykkääntyisi muutamalla vuodella oman alan töiden takia. Olisi ennemmin keskitytyttävä miettimään, miksi ajat venyvät kuin pakottaa opiskelijoita valmistumaan tietyissä rajoissa. Jos perimmäiset syyt pitkittyneistä ajoista ymmärretetään, voidaan näitä asioita ennaltaehkäistä, esimerkiksi työllisyystilannetta vastavalmistuneille. Onko tämä todellinen ongelma? Yleensä pitkään opiskelevat käyvät työssä eli ovat veronmaksajia ja tärkeä osa elinkeinoelämää, vaikka eivät olisikaan valmistuneita. Eivätkä yliopiston kirjoilla "roikkujat" varsinaiseti aiheuta yliopistolle mitään kuluja, jos kerta eivät opiskele. Minusta tätä ongelmaa on pahasti liioiteltu. Toki opintojenohjaukseen voisi panostaa enemmän, mutta mitään keppi/porkkana-tyyppistä ratkaisua en ainakaan itse kaipaisi. Opintoaikojen lyhentäminen on mielestäni järjetön tapa lisätä työvoimaa, koska tällöin ihmisten opettaminen siirretään vielä suuremmissa määrissä yrityksille. Samalla myös estetään(/vaikeutetaan) laaja-alainen oppiminen. Opinto aikaa pitäisi mielummin pystyä kasvattamaan kuin entisestään lyhentämään. Opintorahabonukset

19 Opiskelijoita tulee ohjata ja tukea riittävästi, että nykyistä nopeampi opiskelutahti on mahdollista ja motivoivaa. Opiskelu ottaa aikaa sen minkä ottaa. Nopeus ei aina takaa laatua! Opiskeluaikainen työharjoittelu ja muu sosiaalinen elämä on tärkeä osa henkistä kasvamista ja yhteistyöverkoston luomista vastaanottamaan vaativia tehtäviä sitten valmistumisen jälkeen työelämässä. En koe tarpeelliseksi lyhentää opiskeluaikoja vain nopeamman työelämään siirtymisen takia. Opiskeluaikoja ei ole syytä tarpeettomasti venyttää ja nopeaan opiskeluun löytynee monia kannusteita. Samalla kuitenkaan ei pitäisi rangaista työkokemuksen hankkimisesta opiskelun ohella. Opiskeluaikoja pystytään lyhentämään panostamalla entistä enemmän opetuksen laatuun ja sisältöön. Kursseja ja tenttimahdollisuuksia tulee tarjoa niin usein, että opinnoissa eteneminen on sujuvaa. Pakkoa (opiskeluaikojen rajoitus, opintotuen leikkaus tai muuttaminen lainapohjaisemmaksi, opintojen maksullisuus) ei tule käyttää nykyistä enempää. Opiskeluaikojen lyheneminen on hyvä asia. Siihen ei kuitenkaan sinällään tarvitse pyrkiä, koska se tapahtuu automaattisesti, kunhan puitteet ovat kunnossa. Opiskeluaikojen lyhentäminen ei ole pitkällä tähtäimellä kenenkään etujen mukaista, koska se johtaa pintapuoliseen osaamiseen asioiden syvällisen ymmärtämisen sijasta. Koulutuksessa tulee panostaa laatuun, ei pikakurssitukseen. Opiskeluaikojen lyhentäminen nostaa opiskeljoiden paineita tai vaihtoehtoisesti kevennetään opintoja, jolloin saadaan "kevyt maistereita ja insinöörejä" [paljon ja halvalla, mutta kun pienellä kansalla ei ole varaa valita halpaa...] Opiskeluaikojen pituudella, opetuksen laadulla ja opiskeluaikaisella toimeentulolla on lähes suora yhteys. Opiskeluaikojen lyhentämistrendi ei saa merkitä opiskeluaikaisen työkokemuksen hankkimisen vaikeuttamista. Opiskeluajt ovat henkilökohatsia, jolloin jokaiselle on suotava riittävä aika perehtyä omaan alueeseensa ja kypsyä työelämään. Pakolliset ja puolipakolliset harjoittelut alle tonnin korvauksilla, jne. Opinnäytetöistä riittävä korvaus. Osaamisen varmistaminen vaatii kohtuullisen pitkän opiskeluajan Parempia malliopintosuunnitelmia? Pitkät opiskeluajat eivät hyödytä opiskelijaa eikä yhteiskuntaa Porkkanoita nopeaan valmistumiseen. rahallinen porkkana tms. Riippuu ihan keinoista. Porkkanaa, ei keppiä. Sama kuin edellä. Peruskoulu on se perusongelma. Tekniikan opiskelijat, jotka valmistuvat hitaasti, ovat yleensä samaan aikaan teollisuudessa töissä. Kyseessä on kai lähinnä tilastoissa näkyvä ongelma, DI:n työura on usein jo pitkällä valmistumisvaiheessa. Teoreettisesta koulutuksesta on päästävä nopeammin tuotannon kanssa elävään todellisuuteen Tietysti sitä kaikki haluavat :) Opiskeluajat tulevat olemaan väkisinkin pitkiä jos: ikäluokasta yli puolet halutaan kouluttaa korkea-asteelle, opetukseen ei anneta opiskelijamääriin nähden riittävästi resursseja, opiskelijoille ei anneta resursseja elämiseen ja hengissä pysymiseen. Todellisuudessa aikoja ei tarvitsen lyhentää, suuri osa tekee jo nyt töitä opiskeluaikana. Tohtorin arvo pitäisi olla 28 vuoden iässä ja muut tutkinnot vastaavasti sitä ikää aikaisemmin. Toimintaa voidaan järkeistää, mutta ajan lyhentäminen ei missään nimessä saa olla itseistarkoitus. Laatu ensin Turha opintojen pitkittäminen ei ole kenenkään etu. Tämä onnistuu vain jos opiskelijoiden tulotaso riittää Tärkeimpiä tavoitteita. Kouluissa oppii oppimaan töissä tekemään. Ei kannata pelätä työelämässä pärjäämistä hyvin se menee. Nämä kaikki teemat liittyvät toisiinsa. Tärkeää. Ne n:nen vuoden opiskelijat ovat ihan naurettavia. Toimiva päivähoito lapsille, riittävä opintosuorituksiin perustuva opintotuki ja ajallisesti rajattu opinto-oikeus varmasti auttaisivat. Korkeakoulutuksen aloittaminen ennen kuin on siihen valmis taas varmastikin pidentää opiskeluaikoja. Muutama vuosi töissä toisen asteen koulutuksen jälkeen on ihan jees. Tästä on puhuttu aina ja aina sitä on pidetty uhkana ties mille. En usko että tähän kannattaa paukkuja tuhlata. tästä voi olla haittaa Töihin nopeasti ja toisaalta niin ettei tutkinto jää roikkumaan töihin vakituisesti siirryttäessä Vaatia kesäopintoja ja kesätenttejä järjestettäväksi. Varsinaiset opiskeluajat ihan OK, mutta pitäisi pyrkiä poistamaan aikaa, joka menee epäolenaiseen Välineitä tutorointiin ja mentorointiin

20 10. Eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen (tärkeänä piti 33 % vastaajista) Aivan turhaa, koska on nuorisotyöttömyytttä ja opinnoista työelämään siirtyminen on nykyään liian kankeaa. Kuuskymppiset eläkkeelle, he ovat sen jo ansainneet. Ei erityisesti ongelma tekniikan alalla. Ei ole linjassa aikaisemmin määriteltyjen eläkkeelle jäämisen kanssa - tällaiset ovat "iltalypsyä" ei pidä siirtää eläkeikää. Mahdollisuus vain vapaaehtoisille ei realistinen, raa'assa kilpailuyhteiskunnassa ei jaksa Ei TEKin asia ollenkaan. Eläkeikä 65 vuoteen; meillä ei ole rahaa maksaa 63-vuotiaiden eläkkeitä. Eläkeikä on aivan liian alhainen. Jos työ ei ole fyysisesti rasittava, niin eläkeikä voisi hyvin olla 70 vuotta. Fyysisesti rasittavissa töissä eläkeiän voisi pitää ennallaan. Kuitenkin sairaseläkkeelle toki tulisi päästä tarvittaessa. Eläkeilkä on henkilökohtainen valinta. Sallitaan eläkkeelle siirtyminen myöhemmin, jos henkilö on työkykyinen ja haluaa. Nykyisin ei saa jatkaa, vaikka olis kykyä ja halua. Nykyinen yhteiskunta ei ole vielä valmis. Toimitaan liikaa "nuoremman polven ehdoilla". Saneeraustilanteissa tyhjennetään varttuneimpien osaajien pajatso? Ei oikein, samaan aikaan ollaaan puhumassa hiljeiosen tiedon siirtämisestä. Tästä eläkettä lisää 20 %. Eläkeiän nostaminen pakottamalla ei toimi. Eläkeiän nostolla ei tätä ratkaista Eläkeläisten osuus väestöstä tulee kasvamaan ja nykyaikana ihmiset pysyvät pitempään työkykyisinä. Eläkeikää joudutaan nostamaan. Seniorikansalaisten työtä on arvostettava enemmän. Eläkkeelle siirtyminen myöhentyy, kun pidetään ihmiset töissä siten, että ne viihtyvät eläkkeelle siirtymisen myöhentämisen vastustaminen Etteivät työnantajat potki "eläkeputkeen" liian aikaisin EVVK. Pitää olla mahdollista yksilön työkyvyn mukaan eikä pakkotyöllä hautaan. Henkisesti vaativa työ syö miestä. Minua on jo kerran petetty, kun aloitin työhommelit oli täyteen eläkkeeseen vaadittava palveluaika 30 v, sitten se vain väkivaltaisesti muutettiin 40 vuodeksi. Ihmisten on saatava olla töissä pitempään jos itse niin haluavat. Itsellä jo nyt eläkeikä 65. Pitäsi olla myö muilla. Jos työelämän jaksamiseen ja hyvinvointiin panostettaisiin enemmän, se lisäisi tuottavuutta. Jotta ihmiset jaksaisivat ja haluaisivat tehdä töitä vanhempina, on työn kuormitusta asteittain vähennettävä siirryttäessä kohti eläkeikää. Ihmiset on saatava pitämään huolta terveydestään, mikä osaltaan vähentää valtion menoja vaikka väestö ikääntyykin. Joustavan eläkkeelle siirtymisen kehittäminen Joustavien osa-aikaisratkaisujen tai kevennetyn työmäärän tarjoaminen eläkeikää lähestyville. Joustavuus eläkkelle siirtymisessä on tärkeää. Pitäisin joustavien työskentelymallien kehittämistä avainasemassa, jotta työurat voisivat pidentyä. Työhyvinvointi kulkee työn mielekkyyden mukana. Pitöisi myös luoda malleja, joilla työn määrää voi kohtuudella vähentää iän karttuessa. kuuma peruna. -- mielestäni tähän pitäisi ennemminkin luoda mahdollisuuksia kuin pitää tätä itseisarvona. esim. työelämää kehittämällä. Mielestäni hyvin tärkeää väestön ikääntyessä ja elinaikojen pidentyessä. Osaamista ja kokemusta ei kannata päästää menemään liian varhain. Osa-aikaeläkkeen houkuttelevuutta ja kannattavuutta yrityksille ja työntekijöille lisättävä, koska kokopäiväisesti seniorit eivät välttämättä enää halua tai jaksa töissä käydä, vaikka osa-aikaisuus olisi ihan mieluista. Miksi? Kertymäporkkana voisi alkaa jo aiemmin esim 58 vuotiaana, jolloin saadaan n 60 vuotiaat jatkamaan ehkä jopa 65 vuotiaaksi eikä jäämään heti 63 vuotiaana eläkkeelle. Niin kauan kuin yritykset yrittävät päästä työvoimastaan eroon, tämä on täyttä utopiaa. Mieluummin pitäisi saada työttömiä töihin ja päästää ihmiset eläkkeelle, kun virtaa vielä riittää. Noudatettava hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen sopimusta että myöhennetään kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Voi olla tarve suurempaankin myöhentämiseen. Nuortenko pitäisi olla työttöminä, jotta vanhat saavat tehdä pidempään töitä? Herätkää jo todellisuuteen! Nykyinen työelämän kiivas tahti uuvuttaa monen jo ennen 63 vuoden ikää. Nykyinen vapaaehtoiseen eläkeiän nostamiseen perustuva (kannustava) eläkemalli on mielestäni hyvä. Nykyinen työmäärä on kasvanut työntekijää kohden viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi. Työntekijöiltä odotetaan enemmän ja enemmän venymistä ja monipuolisempaa osaamista. Tämä suuntaus kasvattaa työntekijöiden pahoinvointia työpaikoilla, joka puolestaan johtaa haluun siirtyä eläkkeelle entistä aiemmin. Jos voidaan keventää nykyisiä vaatimuksia, esim. luopumalla

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULU OPISKELIJANÄKÖKULMASTA Tämä puheenvuoro pohjautuu opiskelijanäkökulmasta kuvattuun

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS.

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. Yrittäjyysvalmiuksien kehittymisen edistäminen tekniikan yliopistokoulutuksessa Yhteenveto Marko Oksasen diplomityöstä sekä kampuskiertueesta 2013-2014 Pirre Hyötynen, Tekniikan

Lisätiedot

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto tuloksista Taustamuuttujat: Ikä Taustamuuttujat: Jäsenlaji Taustamuuttujat: Työtilanne Jäsenpalvelut ja -edut J1. Miten hyödyllisenä pidät TEKin

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi

50mk/h minimipalkaksi Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 2000 Syndika vapaa työväenlehti 1/2000 2000 2 Sisältö

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan alan yliopistojen toteuttavat yhdessä palautekyselyn vastavalmistuneille diplomi-insinööreille ja arkkitehdeille Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä

TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä TYÖRENKAAN TAPAAMISIA 18.3.2004 Hämeenlinnassa 17.5.2004 Helsingissä (HAAGA) 13.9.2004 Tampereella (PIRAMK) 13.10.2004 Riihimäellä (HAMK)

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI 10.11.2016 TURKU TULEVAISUUDEN TYÖMARKKINAJÄRJESTELMÄ Sopiminen muutoksessa keskusjärjestöt, liitot, paikallisuus, henkilökohtaisuus Palkanmuodostus - Suomen malli

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 204 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.2.205 Pirre Hyötynen, TEK TEKNIIKAN ALAN PALAUTEKYSELY VASTAVALMISTUNEILLE 3.2.205 2 3.2.205 204 ENG:LTÄ VALMISTUNEET, YHTEENVETO /4 Sivunumerot

Lisätiedot

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi:

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi: Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma Hyväksytty liittokokouksessa 15.4.2012 YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon.

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Hallituksen ehdolliset lisätoimet

Hallituksen ehdolliset lisätoimet Hallituksen ehdolliset lisätoimet Ehdolliset lisäsäästöt: suoraan palkansaajiin kohdistuvia ovat työttömyysturva, vuorotteluvapaa, vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen eli yhteensä 202 miljoonaa.

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ, vanhempi neuvonantaja, Sitra 26.9.2016 Työsteen Sillat Edistämme työelämän uudistumista talouden ja työmarkkinoiden haasteisiin ja tulevaisuuteen

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

Kokka kohti yrittäjyysyhteiskuntaa: Miten yritysten toimintaympäristö muuttuu. Jyrki Mäkynen, puheenjohtaja, Suomen Yrittäjät

Kokka kohti yrittäjyysyhteiskuntaa: Miten yritysten toimintaympäristö muuttuu. Jyrki Mäkynen, puheenjohtaja, Suomen Yrittäjät Kokka kohti yrittäjyysyhteiskuntaa: Miten yritysten toimintaympäristö muuttuu Jyrki Mäkynen, puheenjohtaja, Suomen Yrittäjät 1 Tältä yrittäjyys näyttää tänään 2 Yritysten henkilöstö eri kokoluokkien yrityksissä

Lisätiedot

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista EK:n henkilöstö ja koulutustiedustelu 2016 Joka neljäs yritys solmi oppisopimuksia vuosina 2014 2015 On solmittu oppisopimuksia 23 % Ei ole solmittu oppisopimuksia

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Suomen Yrittäjät 30.6.2010 30.6.2010 1 Yritysten määrä kokoluokittain 2008 Pienyritykset (10-49 hlöä); 14 570; 5,5 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä); 2

Lisätiedot

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET

TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET 4. - Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti toteuttama vuotuinen palautekysely vastavalmistuneille

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila,

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila, Vesialan korkeakoulutus Harri Mattila, 26.5.2015 VESIHUOLTOALAN KORKEA- KOULUOPETUKSEN TARVE JA TULEVAISUUS loppuraportti RIITTA KETTUNEN Vesihuolto 2105 20-21.5.2015 Turun messu- ja kongressikeskus 2

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Sonja Hämäläinen Maahanmuuttojohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Maahanmuuton kasvaessa painopisteenä osallisuus, työllistyminen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA Maan hallitus yrittää synnyttää kautensa aikana yli. työpaikkaa, jotta työllisyysaste nousisi prosenttiin prosentista. Asiantuntijoiden mukaan tarvitaan

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot