TEK- paneeli: TEKin tavoitteet tasavallan seuraavan hallituksen hallitusohjelmassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEK- paneeli: TEKin tavoitteet tasavallan seuraavan hallituksen hallitusohjelmassa"

Transkriptio

1 TEK- paneeli: TEKin tavoitteet tasavallan seuraavan hallituksen hallitusohjelmassa Rastita ne tulevaan hallitusohjelmaan liittyvät teemat, joihin TEKin pitäisi mielestäsi pyrkiä vaikuttamaan, sekä kerro ehdotuksesi ja mielipiteesi asioista, jotka ovat mielestäsi tärkeitä TEKin jäsenille kunkin teeman sisällä. Perustele myös, miksi jokin teema ei ole mielestäsi tärkeä. Voit myös määrittää itse lisää teemoja kyselyn viimeisessä kohdassa. Voit vastata sanallisesti niihin kenttiin, joihin haluat, eikä kaikkiin kenttiin ole pakko vastata. TÄRKEINÄ PIDETYT TEEMAT, VASTAAJIA YHTEENSÄ 156 HENKEÄ Lukumäärä Suht. osuus 1. Tekniikan yliopistokoulutuksen kehittäminen 112/ % 2. Työelämän kehittäminen 97/ % 3. Työllisyyden parantaminen 93/ % 4. Opintoaikainen toimeentulo 80/ % 5. Verotus 75/ % 6. Elinkeinopolitiikka ja suomalaisen innovaatiojärjestelmän kehittäminen 72/ % 7. Yrittäjyyden edellytysten parantaminen 69/ % 8. Ammatillisen kehittymisen edellytysten parantaminen 62/ % 9. Opiskeluaikojen lyhentäminen 57/ % 10. Eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen 51/ % 11. Maahanmuutto 32/ % 12. Toiselta asteelta korkea- asteen koulutukseen siirtymisen nopeuttaminen 24/ % 13. Muut teemat 10/156 6 %

2 AVOIMET VASTAUKSET TEEMOITTAIN 1. Tekniikan yliopistokoulutuksen kehittäminen (tärkeänä piti 72 % vastaajista) vielä ei tiedä mitä uusi Aalto -yliopsito tuo tullessaan mutta monipuolisen ja laadukkaan "huippukoulutuksen" tarve on ilmeinen 1) Opinnoissa palvelu-, myynti- ja markkinointivalmiuksien kehittäminen edelleen. 2)Opiskelumahdollisuudet ulkomailla. Ulkomaisten opiskelijoiden mahdollisuus opiskella Suomessa maksua vastaan. Opettajavaihto myös; ulkomaisia opettajia Suomeen ja päinvastoin. Aina kehitettävää löytyy! Myös tulevaisuuden tarve eri opintoaloilla haaste. Aina tärkeä asia, lisää resursseja oikeille aloille. Aina tärkeää tulevaisuuden kannalta Akateeminen vapaus toi mahdollisuuksia joustaviin ja vaihteleviin ainevalintoihin teknillisen yliopiston sisällä ja "JOO" -oikeus (Tampereella käytetty nimi) mahdollisuuden poikkitieteellisyyteen myös muiden yliopistojen kursseilla. Ainoastaan opintojen ohjaus ja opiskelijoiden rohkaiseminen puuttui. Nykyinen kiireinen putkitutkinto tuhoaa nämä mahdollisuudet. Ehdoton edellytys Suomen menestymiselle, miten varmistetaan koulutuksen korkeatasoisuus. ei kosketa kaikkia jsäeniä, toki tärkeä sisnänsä... Ei massakoulutusta työttömiksi professionaaleiksi, vaan riittävä määrä ammattilaisia eri aloille. En ole asiaan varsinaisesti perehtynyt, mutta käsitykseni on, että rahoitus on ongelma, varsinkin nyt uudistusten jälkeen. Yliopisto-opetuksen taso pitäisi keinolla millä hyvänsä pitää korkeana. Myös tutkimusrahoitusta pitää saada muihinkin aiheisiin, kuin suurten yritysten lempilapsiin. Perustutkimusta tärkeämpää on kuitenkin tasokas opetus. Enemmän opintojen ohjausta ja tulevaisuuden työelämän pohtimista. Erittäin tärkeä teema opiskeluajat naurettavan pitkiä. Tiedot vanhoja kun opiskelijat valmistuvat. Eteläranta 10 ohjaus pois varsinkin tohtorikoulutuksen osalta. Vaarantaa riippumattoman tutkimuksen asemaa ja innovaatioiden luomisen. Vahvistaa liikaa olemassa olevaa elinkaaren lopussa olevia teollisuuden aloja. Yhteistyötä pitää olla, mutta niin, että se vahvistaa mysö riippumatonta tutkimusta. Hajasijoitetut korkeakoulut/yliopistot ovat lähinnä resurssien hukkaamista, niillä ei varmisteta alueellisesti muuta kuin ylikoulutettujen muuttohaluttomien kouluttaminen tehtäviin, joita alueella ei oikeasti olekaan. Hyvä koulutus on eräs tärkeimmistä menestystekijä tulevaisuuttamme ajatellen Hyvää opinnonohjausta oltava. Poikkitieteellisiä tutkintokokonaisuuksia tarjottava helposti. ilman alueellisesti kattavaa teknillistä yliopisto verkostoa menetetään kykyjä, jotka pystyvät kehittämään suomakaista teknologiaa ja siten parantavat maamme kilpailukykyä Insinöörikoulutus kaipaa edelleen trimmaamista, koska sen vetovoima ja läpäisy eivät ole yhteiskunnan tarvitsemalla tasolla. TEK:lle kuulu yliopistosektori. Järjestelmän yksinkertaistaminen. Yliopistot ovat sisältä todella byrokraattisia ja jäykkiä laitoksia. Kansainvälinen kilpailu on kovaa. Suomalaisten on hyvä pysyä kehityksen eturintamassa. Kansainvälinen kilpailukyky on kaikkein tärkein taloudelle. Kansainvälisen kilpailukyvyn kasvattaminen onnistuu vain osaavia tekijöitä kouluttamalla. Suomi ei pärjää tuotantopainotteisella alalla ilman vahvaa erityisosaamista. Kansainvälisen kokemuksen kasvattaminen, joustavuus kehitystoiminnassa korkeampi sisäänottokynnys, ammattikorkeakoulut riittävät monelle Koulutuksen ja työelämän yhteistyö on tärkeää. Teekkarit harjoittelemaan oman alan töihin! Koulutuksen kehittäminen mahdollistaa pysymisen yleisen kehityksen mukana Koulutuksen pitää kehittyä nopeammin kuin nykyisin, kehitysnopeus ei vastaa elinkeinoelmämän tarpeisiin. Koulutuksen sisältöön vaikuttaminen on tulevien TEK jäsenten etujen valvontaa koulutuksen tulee peilata työmaailman kehittymistä, jotta koulutus säilyttää arvostuksensa ja arvonsa. Näkisin tämän aiheen vaativan jatkuvaa tarkastelua ja päivittämistä, ei vain hetkellistä. Koulutus on Suomen tulevaisuuden kannalta yksi tärkeimpiä kilpailuvaltteja ja välttämätöntä korkean teknologian ja osaamisen varmistamiseksi. Koulutus pitää kuitenkin suhteuttaa käytettävissä oleviin resursseihin (professorit/luennoitsijat, opiskelijat, talous jne. huomioiden), jotta korkea taso voidaan taata. Koulutusohjelmien suunnitteleminen elinkeinoelämän tarpeitten mukaisesti. Uusien trendien ja koulutustarpeitten ennakointi. Koulutuspaikkoja on liikaa koulutusta vastaaviin työmahdollisuuksiin nähden, esim TTY materiaalitekniikka

3 ja biomateriaalitekniikan koulutusohjelmissa. Tekniikan alan koulutuspaikkoja on vähennettävä tuntuvasti ja lääkäreiden/hammaslääkereiden kouluspaikkoja lisättävä. Tekniikan alan koulutuksen laatua nostettava. Opettajien määrää lisättävä ja ryhmätyöskentelyä lisättävä. Luennointityylistä opetusta karsittava. Koventuva kansainvälinen kilpailu vaatii huipputason koulutusta Suomeen kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Lakkautetaan pienimmät, elinkelvottomat yksiköt; ainakin Vaasan DI-koulutus joutaa mennä. Keskitytään suurempiin yliopistoihin. Lisää rahoitusta opetukseen. Teknillisten yliopistojen rahoitus tulee niin vahvasti tutkimuspuolelta, että opetus hoidetaan monesti minimiresursseilla - sekä henkilöstön että laitteiden jne. osalta. Mielestäni koulutus on tällä hetkellä korkealaatuista. Mitä ongelmia nykyisessä koulutuksessa, jonka pitäisi antaa suuntaviivat kehittämiselle Niukkuutta kun jaetaan, pitää muistaa, että on muitakin kouluja kuin Aalto ja samaan hengenvetoon kuitenkin tajuta, että kaikkien ei tarvitse tehdä kaikkea. Ei helpoin yhtälö, mutta jokaiselle toimijalle löytyy oma alueensa, missä voivat olla hyviä. Pieni kisailu koulujen välillä tekee myös ihan hyvää, monopoleissa ei ole ikinä, koskaan, milloinkaan ollut mitään hyvää. Nykyiset kehitysmenetelmät ovat toimivia. Nykyisissä tekn. yliopistoissa koulutuksen ja vaatimuksen taso on laskenut. Yliopistoihin tulisi saada selkeä tasokorotus jotta yliopistot ja AMK:t erottuvat toisistaan. On tärkeää saada parhaita kykyjä sekä opiskelemaan, että jatko-opiskelemaan sekä edelleen opetustehtäviin. Opetustoimessa laatu on määrä tärkeämpää. Koulutusta tulisi kehittää mielestäni kohti maailman huippua vain valikoiduilla alueilla ja päällekkäisyydet koulutustarjonnassa pitäisi reilusti karsia. Opetuksen laadun kehittäminen on tärkeää. Yliopistojen rahoitusmalli on ainakin aikaisemmin suosinut tutkintojen määrän maksimointia ja tällä on varmasti ollut kielteisiä vaikutuksia opetuksen laatuun ja valmistuvien opiskelijoiden osaamisen tasoon. Yliopistoilla on kursseja pitämässä opetustaidoiltaan ja - asenteiltaan ala-arvoista väkeä, tähän olisi tultava muutos. Opinnoissa olisi syytä miettiä mitä kaikkea kunkin alan DI:n tarvitsee osata, esim joissain kouluissa perusopinnoissa on kemiaa ja joissain ei - perusopinnot ainakin saisivat olla hieman pohdittuja Panostus riittäviin resursseihin, pitäisi panostaa laatun määrän sijasta. parempi synronointi työelämän todellisiin tarpeisiin innovaatio- ja yrittäjäkoulutusta lisättävä voimakkaasti ja palkittava aktiivisia osallistujia, yrityshautomoita ja venture capital toimintaa lisättävä Perustutkimuksen aseman vahvistaminen teknillisissä yliopistoissa, yhteistyössä yrityselämän ja julkisen sektorin kanssa Puheet rakennustekniikan yliopistotasoisen koulutuksen lopettamisesta pitää päättää heti alkuunsa. TEKin on otettava tähän tiukka kanta! Putkiajattelusta tieteenalojen yhteistyöhön. Loputin teknilliset tiedekunnat ja ns. teknilliset yliopistot pitäisi yhdistää yliopistoihin. Resurssien mitoittaminen paremmin! Riittävä määrä professoreja, jotta ohjaamiseen jää aikaa Riittävä panostus muuallekin kuin Aalto- Yliopistoon varmistettava. Muutakin kehitettävää varmasti on jatkuvasti. Sitähän jo kehitetiin siirtämällä merkittävä rahasumma muilta yliopistoilta pois Aalto-yliopistolle. Suomen korkeakoulutuksen taso muuhun maailmaan verrattuna on 90-luvulta lähtien laskenut tasaisesti. Syvällisen ja monipuolisen ymmärtämisen ja tieteellisen tutkimuksen siijasta on keskitytty tuottamaan mahdollisimman nopeasti yksittäisten erikoisalojen täsmäosaajiia kännykkäteollisuuden tarpeisiin. On ymmärrettävä, että teollisuus, joka elää kvartaalitaloudessa, ei vaatimuksissaan katso senhetkistä suhdannehuippua pidemmälle. Koulutuspolitiikan suunnittelussa tarvitaan pitkän tähtäimen ajattelua ja historiallisesta kehityksestä lähtevää perspektiiviä. Tässä TEK:n roolin tulee kasvaa. Tekniikan koulutus pitäisi keskittää muutamaan yksikköön. Hajauttamalla saadaan vain 'paperi-insinöörejä', koska resursseja ei kananta pilkkoa pieniin yksiköihin. Tekniikan opetukseen olisi integroitava turvallisuus. Mahdollisesti pitäisi miettiä uudelleen, mitkä ovat geneerisiä osaamisia ja mitkä päivitettäviä erikoisosaamisia... Tekniikan yliopistokoulutuksen painopisteet ovat tämän hetken ohjelmissa suurissa massaohjelmissa. Tulevaisuudessa suomi ei kuitenkaan tarvitse joukoittain "nokia insinöörejä", jotka ovat yhdestä muotista, vaan monipuolisia opintoja sisältäneitä moniosaajia sekä näiden lisäksi syväosaajia erityisaloilla. Tekniikan, talouden, johtamisen ja yrittäjyyden tasapaino tulee huomioida ja tätä kautta Suomea saadaan pidettyä kilpailukykyisenä maana jatkossakin. Tekniikka on erittäin tärkeää Suomen työllisyyden ja maailmanlaajuisen kilpailukyvyn ja viennin kannalta. Teollisuus tarvitsee tulevaisuudessakin osaavia tekniikan ammattilaisia. Koska yhteiskunta ja teollisuuden rakenteet,muuttuvat on opetuksen seurattava muutosta, jotta koulutamme oikeanlaisia osaajia tarpeeseen. Hyvänä esimerkkinä vääristä toimista historiassa on kaivos- ja rikastusinsinöörien koulutuksen

4 vähentäminen ja siitä seurannut osaajapula ko. teollisuuden kasvaessa voimakkaasti viime vuosina. Tuotantoa on yleisesti vaikea pitää suomessa johtuen työvoimakustanuksista, jonka takia teknisen tietotaidon kehittäminen on avain siihen että suomalaisia yrityskset voivat pärjätä tulevaisuudessa Tämä on ensiarvoisen tärkeä asia Suomen tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta. Tämä on joka tapauksessa keihäänkärki tekniikan opetuksessa. Tekniikan opetukseen tulee saada mukaan muotoilun ja talouden näkökulmat, pehementämättä hardcore-tekniikan taitojen opiskelua. Tämä on kilpailukykymme perusta. Tämä on se asia, jolla pystymme varmistamaan Suomen menestyksen myös tulevaisuudessa. tärkeää Vain korkeatasoinen koulutus takaa työpaikat ja työnantajien kiinnostuksen diplomi-insinööreistä. Koulutuksen sisällön on oltava uniikki ja haluttu, jotta se kiinnostaisi niin hakijoita kuin työnantajia. Valmiuksia luovuuden lisäämiseen on kehitettävä jo peruskoulusta alkaen. Suomalaisten kilpailukyvyn ongelmat luodaan nykyään jo peruskoulussa tasapäistämällä. Vähemmän mutta parempaa. Ei pääsykokeiden poistolle. vähemmän opiskelijoita tai enemmän rahaa ja tuon tuloksena laadukkaampaa opetusta Yliopistojen sisäänottoa tulisi hillitä ja panostaa laadukkaampaan ja yksilöllisempään opetukseen. Oppilas/opettaja -lukumäärien suhteessa on paljon parantamista. yliopistojen toimintaedellytysten turvaaminen ja kehittäminen -> koulutksen laadusta ei saa tinkiä määrän kustannuksella Yliopistokoulutuksesta ei missään tapauksessa saa tehdä maksullista. Suomella ei ole varaa menettää yhtään lahjakkuutta lukukausi maksujen takia. Koska säätiömuotoisia yliopistoja ei ilmeisesti pystytä lähiaikoina purkamaan, TEKin tulee vaikuttaa siihen, että niiden toimintamahdollisuudet taataan: ulkopuolisen rahoituksen lisääminen ei saa johtaa siihen, että yliopistoista tulee yritysten ulkoistettuja tuotekehityslaboratorioita. Yliopiston työntekijöiden tulee voida keskittyä päätyöhönsä: tutkimukseen ja opetukseen, ei pelkkään rahoituksen hakemiseen ja raportointiin. Yliopistojen henkilöstön rakennetta voidaan uudistaa poistamalla turhaa byrokratiaa hallintotasolta, opetukseen ja tutkimukseen sen sijaan on saatava lisäresursseja. Yliopistokurssit eivät pysy ajan tasalla teollisuuden vauhdissa. Pitäisi nopeammin vastata teollisuuden kysyntää, nyt esim. Qt, MeeGo pinnalla. Yliopistotasoinen soveltavan tekniikan koulutus useilla eri aloilla Yritys-korkeakouluyhteistyön kehittäminen ja yritystaustaisten henkilöiden hyödyntäminen opetuksessa

5 2. Työelämän kehittäminen (tärkeänä piti 62 % vastaajista) - Työssä jaksaminen - Palkkaus :Etujen valvonta? Aina tärkeää. Täydennyskoulutusta. Ainoa mitä toivoisin (äitinä ja naisena) on se että äitiyslomia lyhennettäisiin. Belgialainen malli, päiväkotiin 3 kuukauden iässä, on mielestäni hyvä. Tämä lisäisi tasa-arvoa työmarkkinoilla. Ei se kehity kun työtä siirretään halvemman kustannustason maihin Erittäin tärkeää, jos on tarkoitus, että työtä jaksaa tehdä. Loputtomiin tulosta ei voi ottaa selkänahasta. Esim ylemmät toimihenkilöt joutuvat usein ristiriitaisiin tilanteisiin oman edun ja yrityksen edun välisissä asioissa. Työnantaja odottaa ja velvoittaa että työt täytyy saada tehtyä ajallaan, mutta ei ole valmis korvaamaan ylitöitä. Työelämän kehittämisen avulla työssä viihtyvyyttä pystytään kasvattamaan, jolloin erityisesti nuoret viihtyvät töissä paremmin ja jaksavat myös tehdä pidempiä työuria kun eläkettä ei aloiteta odottelemaan 40 vuotiaana harmaan tiedon/kokemuksen arvostuksen nosto. varttunut työntekijä ei ole rasite vaan voimavara Huonoille johtajille ei pitäsi järjestää koirakoulutusta. Johtajiksi tulisi valita johtamiskykyisiä ihmisiä. Hyvinvointia työpaikoille. irtisanomissuojan parantaminen, joustavampia työaikamalleja käyttöön. Jaksaminen työelämässä Jatkuvan muutoksen nykytilanteessa tärkeys kasvaa. Jotta ihmiset jaksavat ja viihtyvät työelämässä. Joustavan työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Suora linkitys etuihin ja maksuihin eli jos on poissa osittain työelämästä, niin tätä palkitaan niin kelan kuin päivähoitomaksujenkin kannalta. Nyt päivähoitomaksut eivät ole palkitsevia, vaan maksu on sama teetkö 4 tai 5 pv/vk. Kaikki ovat vastuussa yhteisesesti työelämän hyvyydestä. Sen eteen pitää ruveta tekemään töitä eikä odottaa mitä ihmeellistaä hallitus saa aikaan. Ei hallituksen kaikkea tarvi hoitaa. Jostain täytyy myös itse ottaa vastuu (työntekijät ja työantajat). Kehittäminen auttaa työntekijöitä pysymään pidempään työelämässä ja mahdollistaa suomalaisen työelämän pysymisen mukana kehityksessä Jos halutaan pitempiä työuria pitää työssäjaksamista ja olosuhteita muuttaa niin, että motivaatio riittää tehdä työtä pitempään. Raha ei ole välttämättä riittävä tekijä. Jaksamiseen on panostatteva, jotta osaajat pysyvät työssä ja ovat tuottavia ja innovatiivisia. Itsekin tiedän jo useita 30+ ikäisiä, jotka ovat vaihtaneet kokonaan alaa, koska ovat kokeneet diplomi-insinöörin työnsä liian kiireiseksi, stressaavaksi ja turhauttavaksi. Suomella ei olisi varaa päästää korkeasti koulutettuja nuoria pois alalta. En tiedä, mikä on ratkaisu, mutta ainakin työaika- ja loma-asioihin olisi hyvä kiinnittää huomiota. Työelämä pitäisi ylipäätään jollain keinoin saada hieman rennommaksi, sillä viulunkielet eivät kauaa jaksa. Kun työelämä on mielekästä, niin työssä ja elämässä yleensäkin viihtyy ja eläkeikäkin saataa samassa nousta ihan itsestään. Kun varmistetaan työssäjaksamista, pitenevät työurat ilman keinotekisia eläkeiän nostojakin Kuntasektorilla kehitettävä joustoa. Työaikajoustot, työaikapankki, työsuhde-edut, etätyö, joustava palkkaus jne. ovat vain sanahelinää kuntatyönantajan puheissa. vain lomaedut ovat kohdallaan. Kuten edellä. Kvarttaalitalouden mukana yritysiin pesiytynyt liikaa ekonomisteja, jotka johtavat ulkopuolisten konsulttejen neuvomina, jolloin jälki on sen mukaista, tunnevammaista koheltamista ja oman liiketoiminnan ytimen osaamattomuutta. Kyllä erittäin tärkeä. Meidän pitää päästä eroon vanhoista tavoista tehdä töitä. Maailma muuttuu ja tarvitsemme uudenlaista ajattelua Olennainenm alue työviihtyvyyden kannalta. Osaamisen arvostuksen nosto juhlapuheiden lisäski myös käytännössä. paljon olis kirveellä töitä Paljon on tehtävää työhyvinvoinnin suhteen. Perhevapaiden kustannukset tulisi jakaa tasapuolisesti kaikille esim. rahaston tms. kautta. Ja kaikki niistä aiheutuneet kulut tulisi kattaa työnantajille. Perus akateemisen duunarin olot eivät ole kovin hyvät nykyisessä tuulisessa työilmapiirissä senioriteetin hyögyntäminen tehokkaammaksi. Ikärasismin valvonta paremmaksi. Nykyisin yksityinen sektori halveksii ikääntyviä "piilevästi" ja se pitää estää.

6 Suntana enemmän osaajien yhteistyö, O-EPS, jolloin syntyy aitoja uusia asioita eteenpäin vieviä ideoita ja toteutuskelpoisia tutoksia. Kohti kestävää kehitys vaatii myös tätä. Aalto yliopiston poikkitieteellinen pääoma olis käytettävä täysimittaisena jo hyväksi - syntyy uusi kulttuuri, joka on siirrettävissä työelämään. Nyt nämä kolmen koulukunnan edustajat taistelevat työelämässä ja jarruttavat kehitystä. Suomessa tulee olemaan pahoja ongelmia työilmapiirin ja jaksamisen kanssa, koska nykyisellään meno yrityksissä on liian kovaa. Tuloksia revitään väkisin irti yhtään ajattelematta ihmisiä ihmisinä vaan työvoimana pelkästään. Tarpeellinen, mutta aiheena yleispätevä. Tätä on totta kai tehtävä, mutta tarvitsee tarkemmin yksilöidä mitä kehitetään työelämässä. TEKin rooli vastapainona työntantajajärjestöjen kasvavalle vallalla Tekniikan alan yrityksissä esimiehiksi nousevat usein parhaat suunnittelijat, jotka harvoin ovat hyviä esimiehiä. Esimiehen tehtävä on motivoida alaisensa hurjaan draiviin ja hyvässä työilmapiirissä tuloksetkin ovat parhaat. Esimiestaitoihin ei Suomessa kiinnitetä juurikaan huomiota, eikä suuri osa esimiehistä ole sanaut minkäänlaista koulutusta tehtäviinsä! Ja se kyllä näkyy. Tukea tyky-toimintaan. Turhaa huuhaata. Työelämä kehittyy jos kehitystarpeita syntyy, muuten mennään sillä mikä toimii. Työelämä houkuttelevaksi. Tämä tarkoittaa mahdollisuuksia räätälöinteihin; korkeassa iässä vaatimuksia on sopeutettava kykyihin, jotta työuran jatkaminen houkuttelee. Työelämä kehittyy ja muuttuu jatkuvasti. Tässä näkisin tärkeäksi oikeiden asioiden esiin nostamisen. Toivottavasti mennään pian humaanimpaan suuntaan ja nostetaan taas ihmisten hyvinvointi, toimiva työyhteisö ja henkilöille mielekäs työ tärkeäksi yritysten tavoitteidenkin kannalta. Ei yksilöiden tuloksilla koskaan saavuteta sitä, mitä yhteen hiileen puhaltava yhteisö aikaansaa. Hyvä, toimiva työyhteisö aikaansaa yhdessätekemisen hurmosta, jolloin yksilöt panostavat ja innostuvat. Työelämän kehittäminen inhimillisemmäksi on ensisijainen keino työurien pidentämisessä! Työelämän kehittäminen vaikuttaa monella tavalla: lisää tuottavuutta ja työllisyyttä, nostaa käytännön eläkeikää, parantaa henkistä hyvinvointia ja vähentää syrjäytymistä. Työelämän kehittämisessä puhutaan julkisuudessa esim. y-sukupolvesta ja työelämän muuntamisesta heidän toiveitaan vastaavaksi. Näkökulmaa tulisi laajentaa useampia ryhmiä huomioonottavaksi, sillä jonkun pitää tehdä elämysshoppailijoilta jäävät duunit. Työelämän kehitäämisestä ei varmastikaan voi tarpeeksi puhua Muutoksia tulee olemaan ja niihin pitää reagoida. Kouluttautuminen työn ohessa ja joustavuus eri elämäntilanteissa lienevät keskeisiä. Työelämän on otettava huomioon ihmisten erilaiset elämäntilantreet ja annettava mahdollisuus myös perheen ja työelämän yhdoistämiseen. Työelämässä hiostetaan ja prässätään, ilmapiiri on 20 vuodessa huonontunut paljon. Työelämässä pitäisi enemmän jakaa työtä sen sijaan, että muutamat työntekijät ajavat itsensä loppuun nopeasti ja kokonaishyöty jää ajanmyötä alhaisemmaksi kuin oikein resurssoimalla. Oikea työelmän kehittäminen pitää huolta työntekijöistä ja parantaa siten sekä työtehoa että ihmisten henkilökohtaista elämää. Erityisesti luovuus ja innovointikyky kasvaa, kun kalenteri ei ole aina ihan täyteen varattu. Työelämää pitäisi kehittää lyhentämällä työaikoja. Samalla parannettaisiin työllisyyttä. Myös eläkeikää pitäisi pyrkiä ennemmin laskemaan kuin nostamaan. Uusimmat taloustieteen teoriat eivät enää vaadi jatkuvaa kasvua ja elintasokilpailua. Työelämään tarvitaan oikeasti joustoja ja paikallinen sopiminen näiltä osin ei toimi, tarvitaan sitovia keskitettyjä ratkaisuita. Työhyvinvointi automaattisesti myöhentää eläköitymistä ja lisää tuottavuutta. Työn epätasainen jakautuminen: toisilla liikaa, toisilla ei ollenkaan. Työelämän arvaamattomuus: toimipisteitä lakkautetaan vaikka tulosta syntyy. Työssä jaksamista ja työilmapiiriä on tuettava. Vain siten voidaan todellisuudessa pidentää kansalaisten työuria. Yhteistyössä työnantajien kanssa voidaan suunnitella ja kokeilla tapoja parantaa työhyvinvointia sekä ylläpitää työntekijöiden terveyttä ja jaksamista. Työssä jatkamiselle luotava edellytyksiä esimerkiksi ns. Ahtelan ryhmän ehdotusten mukaisesti. Työssäjaksaminen, työn ja vapaa-ajan suhde Työssäolon kehittäminen niin, että eläkkeelle siirtymisen lähestyessä otetaan huomioon yksilölliset kyvyt, halut ja ominaisuudet tehdä kansantaloudellisesti järkevää työtä. Tiukan eläkeikärajan tilalle joustavat rajat, jotka houkuttavat halukkaita jatkamaan työelämässä. Työurat jatkuu ja talous toimii tällä tähän voisi tulla lisää joustavuutta erilaisia elämän tilanteita varten esim. työuran loppupäähän ja silloin kun on pieniä lapsia Tärkeä asia, joskaan en tiedä miten sitä voisi hallitusohjelmasta käsin kehittää. TÄRKEÄÄ. Mutta ongelmat ovat paikallisia, ei valtakunnallisia. Työpaikan viihtyvyys vaikuttaa oleellisesti ihmisen stressin sietokykyyn.

7 Vaikuttaminen myös isoihin yrityksiin. Esim metallipuolen jättiyritykset eivät tiedä/välitä TEK:n suosituksista esim palkkauksessa. varttuneiden urakehitys

8 3. Työllisyyden parantaminen (tärkeänä piti 60 % vastaajista) tekniikan ammattilaisten työttömyys on valitettavasti noussut viimeisen parin vuoden aikana! Aina tärkeintä. Aina tärkeä asia. Ei saa kuitenkaan tapahtua kaikkein vävävaraisimpien kustannuksella. Ehdottoman tärkeä, ettei tule rajua kahtiajakautuneisuutta ja lieveilmiöitä. - miten? Ei palkattomia ylitöitä vaan työllistetään työttömät! Elinehto Ensimmäisen työpaikan saanti tärkeää, mutta myös uran loppuvaiheen työllistyminen turvattava. "Parhaassa iskussa" olvet kyllä pärjäävät! Erittäin tärkeä asia. Ei saa antaa mahdollisuutta jäädä passiivisesti odottamaan töitä. Pitää pakottaa mihin tahansa työhön. Suomalainen systeemi naurettavan jäykkä. Erittäin tärkeä! Henkilöstön yhteistyö ja johdon kouluttaminen. Avautuminen maailmalle. Outsourcing on aikansa elänyt instituutio. Menestyjät hekevat sisäisä ja ulkoista kilpailukykyä koko ajan ja toettavat sen. Hirmuisen tärkeää, mutta kovin vaikeaa. hyvä olis saada ihmiset töihin Hyvä yritys työllistää, kun sillä on toimiva liiketoimintasuunnitelma ja hyvät junailijat markkinoinnissa sekä myynnissä. ilman työllisyyttä loppuu palvelut ennen pitkään Investoiniohjelmia lobattava mahdollisuuksien mukaan. Iso asia, joka koskee kaikkia, mutta ei mielestäni mitenkään erityisesti juuri tekkiläisiä. Isoilla alueilla Suomessa ei ongelmana ole se, etteivätkö työttömät haluaisi tehdä työtä, vaan se, ettei sitä yksinkertaisesti ole. Ei töiden perässä pitäisi olla pakko muuttaa pääkaupunkiseudulle. On myös pääkaupunkiseudun etu, että muukin maa on asutettu. Jos taantuman aikana saneerataan vanhimmasta päästä niin on turha puhua työurien pidentämisestä kaikkien edun mukaista päästä kohti täystyöllisyyttä Kansantalouden kannalta tarpeellista ja kriittistä! Toisaalta julkisen sektorin töiden pakolla ulkoistaminen ei tuo kansalaisille säästöjä. Kun töitä/työpaikkoja riittävästi niin turhat ja asiattomat "kiristykset" jäävät pois. Se joka parhaiten hoitaa firmaa ja työympäristöä ja sen ohella viihtymistä ja haastellisia tehtäviä saa myös parhaiten npidettyä osaavat tekijänsä No ei ainakaan lisää maahanmuuttajia. Selkeä ero sille jos käy töissä niin saa enemmän rahaa kun kotona makaamalla, nyt ei kannata töihin mennä kun kaikki tuet otetaan heti pois nuorten työllisyys ylös! TÄMÄ ON TÄRKEINTÄ TEK:n vaikuttamista!!!!! Työllisyyden parantaminen korjaa muita kohtia tehokkainten. Perinteistä edunvalvontaa. TEKin tulisi pyrkiä vaikuttamaan nimenomaan jäsenistönsä työllisyystilanteeseen. Pienyritysten syntymisen edistäminen Taitaa olla ainoa kestävä keino parantaa huoltosuhdetta. Tosin ei tämäkään taida olla teknisellä alalla iso ongelma, vielä Tuskin voidaan tempuilla oikeasti parantaa. Työllisyys DI:llä on vissiin ihan kohtuullinen tällä hetkellä. Työllisyys on agendalla korkealla ja työllisyyden parantaminen on keskeinen haaste. Tässä työllistämisen kynnyksien madaltaminen on tärkeää. Työllisyys paranee kun yritykset tarvitsevat lisää työvoimaa. Asia on hallituksen ymmärryksen yläpuolella. Työllisyysaste 75 % tasolle. Työllisyysaste on tietysti tärkeää, mutta en tiedä onko se asia johon TEK:in täytyy keskittyä. Työnteon pitää aina olla kannattavaa ja haluttavaa. Työttömyyden aiheuttamat väilliset kustannukset yhteiskunnalle ovat valtavia. Luovien, älykkäiden ja ahkerien ihmisten pitäminen reservissä vailla mielekästä tekemistä aiheuttaa menetyksiä paitsi yhteiskunnalle, myös yrityksillä, jotka jäävät vaille näiden ihmisten innovaatioita. Samaan aikaan töissäolevat ihmiset joutuvat tekemään jatkuvasti pidempiä päiviä. Olisikohan jo aika siirtyä kuuden tunnin työpäivään? Näin useampi ihminen pääsee antamaan panoksensa, töissäoloaika tehostuu ja työttömyys pienenee merkittävästi. Työtä pitäisi olla kaikille halukkaille ja haluttomillekin pitäisi järjestää jotain mielekästä ja yhteiskunnalle tarpeellista tekemistä. Työttömyyden korvaukset pitää olla riittävät, mutta korvauksen suuruus ei saa olla

9 este työn vastaanottamiseen. Työtä pitää olla tarjolla, mutta toisaalta ymmärrettävä paremmin, miksi työtön haluaa vaihtaa suuntaa elämässään. Työtön ihminen on saman arvoinen kuin työssä oleva. TÄRKEIN ASIA. Tärkeä aihe, näkisin yrittäjyyden edellytysten parantamisella ja elinkeinopolitiikan kehittämisellä (& innovaatiojärjestelmä) konkreettisempia keinoja työllisyyden parantamiseksi kuin tempputyöllistämisellä. Tässä asiassa tuskin löytyy oikotietä onneen, mutta ainahan kannattaa asian puolesta ponnistella. Uusia innovaatioita tarvitaan huipulla pysymiseen. Esimerkiksi ydinvoima on muinaisjäänne, jolla ei juurikaan luoda työpaikkoja vaan vaarannetaan sekä Suomen turvallisuus että maine. Nyt pitäisi kehittää sellaisia turvallisia energiaratkaisuja, joita me haluamme myydä myös poliittisesti epästabiileihin maihin ilman pelkoa, että posahtaa. Työstä pitää tehdä houkuttelevaa taloudellisessa mielessä. Tällä hetkellä monen työttömän tai opiskelijan kannattaa mieluummin olla työttömänä kuin mennä töihin. Siinähän ei ole mitään järkeä ja se tulee kalliiksi yhteiskunnalle. Valtio pyörii verorahoilla. Välttämätöntä kasvun osalta ja hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Yhteiskunta tarvitsee jokaisen työtä tekevän panoksen. Vapaamatkustajiin ei ole tulevaisuudessa varaa. Yrittäjyyden tukeminen ja erityisesti korkeakoulutettujen tukeminen jo opintovaiheessa yrittäjyyteen. Yritysten tahtotila työllistämisen osalta kuntoon siten, että ei ajatella vain kustannuksia.

10 4. Opintoaikainen toimeentulo (tärkeänä piti 51 % vastaajista) opintotuki ei ole juuri noussut viimeisen 15v aikana, edes inflaatiokorjauksin 3&4 ovat samaa asiaa eli tuetaan sitä että ainakin pari ensimmäistä vuotta olisi mahdollista opiskella kunnolla ilman nykyistä huolta toimeentulosta ja pakosta tehdä hanttihommia joilla ei ole yhteyttä omaan alaan. esim 2 ensimmäistä vuotta siis voisi kesät mukaanlukien käyttää tehokkaaseen opiskeluun ja saada suoritettua nuo ikävät perusopinnot pois. Sen jälkeenhän moni saa oman alansa hommia jotka voivat kuitenkin tukea opiskelua. Ehkä on kuitenkin parempi limittää opiskelua ja työntekoa siten että tuntuma työilmapiiriin muodostuu ja tulot riittävät elämiseen Elinkustannusten indeksikorotusten huomiointi. Enemmän lainapainoitteiseksi, jolloin jokaisen on alusta asti mietittävä tuleeko työllistymään vai ei. Näin kaiken maailma hömpän opiskelu saadaan loppumaan. Harjoittelupaikkoja! Ei prisman kassalla istumista tai hampurilaiskauppaa. Henkilökohtaisesti pitäisin hyvänä ideana suoritusperusteista opintotukea. Jos haluaa panostaa nopeaan valmistumiseen ja tekee kurssit nopeasti, opintotukea saisi nostaa enemmän. Tällä tavalla opiskelijoiden ei olisi pakko tehdä töitä opiskelun ohessa ja opiskeluun voisi panostaa 100%:sti. Ilman ruokaa on rankkaa. Kyllä tähän kannattaa myös panostaa! Inflaatio syönyt suuruutta vuosien aikana. Kertakorotus ja sen jälkeen inflaation huomioon ottava kehitys. Jos nyt kuitenkin halutaan vaikuttaa opintojen kestoon, tämä olisi ehkä helpoin tie? Opintoviikkojen tai - kokonaisuuksien tai kandin tutkinnon suorittamisesta lisää "liksaa" eli isompi opintotuki ja löysäilijöille vain minimitoimeentulo. Jos opiskelijan halutaan keskittyvän vain opiskeluun, pitää siihen osoittaa sen mahdollistavat resurssit. Jos opiskelijan halutaan myös näkevän elämää (siihen kuuluu mm. työnteko muillakin kuin omalla alalla), kannattaisi ehkä jopa kannustaa työntekoon opintojen ohella, esim. hyvittämällä sitä jotenkin osana opintoja. Kannustavaa tukemista, joka tukee opiskelun rinnalla työtekoakin. Kelan toiminnot tarkempaan syyniin, järjenkäyttö sallittu, kun asetetaan tulorajoja opiskelun aikaisiin ansioihin, joita ilman nykyisin ei kuitenkaan voi opiskella. Kohdat 3 ja 4 kulkevat (osittain) käsi kädessä. Koulutukseen yhteyteen pitäisi saada paremmin sovitettua työssäoppiminen myös korkeammalla koulutusasteella. Kulkee käsikädessä opiskeluaikojen kanssa, mutta voisi toimia kannusteena tukien suunnitelmasllista opiskelua. Kunnollinen opintotuki kannustaa opiskelemaan. Nykyinen systeemi, jossa mitään tekemättä saa paremman taloudellisen tuen, on väärä. Lainalla on ennenkin opiskeltu ja maksettu takaisin 16% korkokannalla. lainatakaus aja opintotuki aina aktuelli Mahdollistaa opiskeuaikojen lyhentämisen mitenkähän itse olen joskus tullut toimeen. ILMAINEN raha ei koskaa motivoi. Nopea valmistuminen mahdollistaa hyvä palkat. Ei kannta maksaa nolla opiskelusta. Toissalta nopeaa valmistumista voisi kannustaa. Nykyinen opintotukijärjestelmä johtaa edesauttamatta pakolliseen työskentelyyn opintojen aikana ja opintojen venymiseen. Näin varmistetaan lahjakkaiden opiskelijoiden hakeutuminen opiskelemaan. Muutoin on vaara, että lahjakkaat opiskelijat hakeutuvat töihin suoraan syventämättä teoreettista osaamistaan. On riittävä jo nyt. opintoaikaisen toimeentulon madhollistaminen Opintorahan ja opintotuen asumislisän nostaminen. Tuen saajien opintojen tiukempi seuranta. opintorahan korvaaminen tavoiteajassa valmistuneiden opintolainen lyhennyksillä. Tavoiteajassa valmistuneen opintolainat voitaisiin maksaa kokonaan ja omavastuuosuus kasvaa valmistumisajan pidentyessä Opintotuen ja asumislisän korotuksen puoltaminen Opintotuen korotus vai työn tekeminen opintojen ohella? Kumpi sopii yhteen työurien pidentämisen kanssa. Opintotukea ei saa muuttaa nykyistä lainapainotteisemmaksi: Opiskelua ei saa myöskään muuttaa maksulliseksi. Opintotukea tulee kehittää, työttömänä "ansaitsee" paremmin. Se ei voi olla oikein. Opintotuki on aivan liian pieni siihen, että täyspäiväinen opiskelu olisi mahdollista. Töissä on käytävä, jos ei

11 tahdo lainaa nostaa. Opiskelijan ei pitäisi myöskään joutua elämään lainalla, koska muiltakaan ei tätä edellytetä. Lainaa ei siis pitäisi laskea osaksi opintotukea. opintotukien yms pitäminen alhaalla on mielestäni hyvä tapa ajaa opiskelijoita työntekoon ja sitä kautta valmistautumiseen. opiskelijoiden työssäkäyntiä tulee tukea, mistä ratkaisu opintoaikaiseden toimeentuloon Opiskelu tulisi nähdä investointina, jos näin on sillä voidaan vaikuttaa opiskeluaikoihin, opintojen aloittamiseen jne. Opiskeluaikojen lyhentäminen auttaa osaltaan tähän. Opiskeluajat venyvät turhaan, jos rahaa ei ole ja välillä töihin Opiskelujen aikaisista tuloista rangaistaan liian herkästi takaisinperinnöinnein. Tähän pitäisi saada enemmän vapautta. Jos joku kykenee ansaitsemaan ja opiskelemaan samanaikaisesti, siitä pitäisi palkita. Opislkelijan toimeentuloturva on huonompi kuin työttömän. Tämä tilanne ei todellakaan motivoi ketään opiskelemaan. Osa yliopistojen saamasta pääomasta tulis käyttää opintoaikaseen toimeentuloon. Professorit käyttävät opiskelijoita omien konsultointiensa tai asiantuntija työ rukkasina esim harjoitustöiden tekemiseen, jolloin olisi asiallista jollakin muotoa ohjata opikelijoiden toimeen tuloobn. Parannettava. Rahallinen tuki opiskelijalle tulisi tehdä tasokorotus sekä sitoa elinkustannusindeksiin. Riittävä opintosuorituksiin perustuva opintotuki on tärkeä. Tämä nopeuttaa opintoja ja lisää taloudellista oikeudenmukaisuutta. Sitoutuminen liittoon. Uudet jäsenet tuntevat jo heti alusta että liitosta on hyötyä ja että se ajaa heidän asiaa. Tietty toimeentulo mahdollistettava opintojenkin aikana. Vuositulorajaa voisi hiukan nostaa, jotta ihmiset saisivat tehdä töitä kesäisin opiskelukuukausia varten. Tulorajat pois, teekkarit joutuvat kikkailemaan tukikuukausien kanssa. Etenkin loppuvuodesta valmistuville tulee usein tukien takaisinperintää diplomityöajan palkan takia, vaikka tuen nostaminen olisi lopetettu jo kuukausia aiemmin. Byrokratia pois kesän opiskelevilta (erilliset kesätukihakemukset, liitteet jne.). Työn ja opiskelun yhteensovittaminen, perhevapaiden aikainen opiskelu ilman, että tuet kärsivät työnteko opintojen aikana (poislukien kesälomat) hidastaa ja heikentää opintotuloksia Työssäkäyminen tai muut tulot eivät saisi vaikuttaa opintotukeen niin helposti. Nykyinen järjestelmä ei tue työssäkäymistä, ja tällöin tärkeä oman alan työkokemus alkaa myöhemmin, kuin voisi. Tämä liittyy vahvasti edelliseen. Vähemmän työn tekoa -> enemmän opiskelua. Tämä on tärkeä asia kaikkien opiskelijoiden osalta. Tärkeä. Pitää pystyä takaamaan myös niiden toimeentulo, jotka viivästyvät opinnoissaan, mutta eivät ole saavuttaneet pysyvää sijaa työmarkkinoilla. Ihmisen syrjäyttäminen tulee kalliimmaksi yhteiskunnalle kuin tukeminen vaikeassa tilanteessa. Täysipäiväisesti opiskeleville ja tuloksia saaville on taattava riittävä toimeentulo opintoajalta. Opintojen pitkittyminen toimeentuloon tarvittavan työskentelyn (ei tulevaan ammattiin liittyvä) ei edesauta. vaikuttaa edelliseen suoraan Vaikuttaa opiskeluaikoihin Vaikuttaa opiskeluaikoihin. Vaikuttaa työelämään siirtymisen aikatauluun ja myös mahdollisuuksiin osallistua korkeamman asteen koulutukseen (kaikilen vanhemmilla ei ole mahdollisuuksia tukea aikuisia lapsiaan). Liittyy myös opiskelujen ja perhe-elämän yhdistämiseen (syntyvyys ja synnyttäjien korkea keski-ikä). Yliopistoille enemmän opiskelijoille työskentelymahdollisuuksia osa-aikaisina tutkimusapulaisina saksan yliopistojen malliin > opskelijat pääsevät jo opiskeluaikana omanalan töihin joka nopeuttaa siirtymistä "oikeaan" työelämään opintojen loppuessa eikä tarvitse ns. vitkutella opintojen kanssa koska ei halua kortistoon.

12 5. Verotus (tärkeänä piti 48 % vastaajista) ollakseen kilpailukykyinen Suomen verotuksen tulisi olla about samalla viivalla esim Eurooppalaisten maiden kanssa. Nyt korkea verotus vaikeuttaa hyvien työntekijöiden rekrytointia * Perheverotus tukemaan lapsiperheitä, joissa halutaan lapsia hoitaa kotona tai tasamaan tuloeroja lyhennettyä työpäivää tekevissä perheissä * Energiaan kulutuksen verotusta lisää kannustamaan energiatehokkaaseen rakentamiseen ja työpaikkaliikenteen optimointiin -- nykyinen malli jossa lähes kannustetaan muuttamaan Nurmijärvelle ja ajamaan sieltä autolla joka aamu Helsinkiin on ekologisesti kestämätön DIA-kunnan verotus on aivan liian kovaa Verotuksen liian kova progressivisuus tuhoaa työmotivaation ei tärkeä. Enemmäkin, mitä rahalla saadaan. tuntuu, että verot nousevat ja vähemmän saadaan Eipä juuri kannusta sekään... Ikuisuuskysymys insinöörin verta juovat Joo, alennetaan vaikka puoleen?!?!?!?!?!?!? Kannattaisi olla järkevässä suhteessa muiden saman kehitysasteen maiden kanssa. kannustava verotus Ks. yllä. Iso ja monitahoinen asia, mutta tekkiläisen näkökulmasta ei mitään erityistä. Liian korkea jo nyt marginaaliverotuksen keventäminen Näin veronmaksajan taksvärkkipäivänä tulee vahvasti mieleen suomalaisen palkansaajan verotus. Veronkorotuksille ei ole mahdollisuuksia tässä talouden tilanteessa. Onko tästä asiasta olemassa todellista yhtenäistä kantaa tekkiläisten kesken. Punapaitainen iloinen veronmaksaja vs. hyvätuloinen kokoomuslainen Palkansaajien verotusta ei saa kiristää. Me emme halua maksaa kaikenlaisten nuorisojärjestöjen ja kotona makaavien työttömien maksuja. Palkkatulon verostus on varsinkin parempituloisilla (yli 5000 e /kk) tienaavilla liian suuri. Este saada hyvää asiantuntevaa ulkomaista työvoimaa Suomeen ja toisaalta hyviä suomalaisia menee paremman palkan ja pienemmän verotuksen takia ulkomaille. Suomi kouluttaa kalliisti ja verottaa parhaita osaajia ulkomaille. Palkkatyön verotusta on saatava alemmaksi ja siirrettävä vastuuta enemmän kuluttamisen verottamiseen Pitäisi olla kilpailukykyisellä tasolla. progression hallinta -> mielummin laskevasti Pääomatulojen verotus on muutettava progressiiviseksi siten, ettäsuuria summia pääomilla tienaavatkin saadaan osallistumaan koko kansan hyvinvointiin. Rikkaiden verotusta pitää nostaa. Köyhien keventää. Tällä hetkellä suuntaus juuri päinvastoin. Tasavero Toimii porkkanan, mutta ei ratkaise yksin asiaa. Tietysti, jos se pakottaa pysymään työelämässä niin silloin toimii. Demokraattisessa järjestelmässä vain ohjauskeino tuloveroa pienemmäksi Työn on oltava kannattavaa. Työn verottamisesta kuluttamisen verotuksen suuntaan. Yrittäjyyden kannustaminen veropoliittisilla ratkaisuilla. Varallisuusvero ja perintövero takaisin ja käyttövero kaikelle öky kuluttamisella kuten huvi ajelu moottorikelkalla, mönkijällä yms. varmaan ihan kohdallaan Verohallinto lopetettava tai vaihdettava kaikki vanhat tantta merkonomi uusiin TAIK:n tutkinnon suorittaneisiin - verotus olis luovempaa. Veroja voisi korottaa. Väestö vanhenee ja hoivapalveluiden tarve kasvaa. Valtion velkaa on lyhennettävä! Vähäosaisten toimeentulosta on huolehdittava. Veroprkkanaa voisi myös harkita työelämässä oleville yli 63 vuotiaille. Verot tasapuolisemmiksi kaikille. Progressio säilytettävä mutta myös pääomaverotus on saatava progressiiviseksi. Verotja on kerättävä lisää yrityksiltä ja kaikkein rikkaimmilta. Veronkierto pääoman liikuttelulla kotimaan ulkopuolelle tulee tehdä hankalammaksi, jos halutaan vielä pitää kiinni kansallisvaltioista. Verottajalle se, mikä verottajalle kuuluu. Verotuksen on kannustettava työntekoon ja annettava mahdollisuus taloudelliseen vaurastumiseen. On kuitenkin myös huolehdittava yhteiskunnan vähäosaisista etteivät he putoa äysin järjestelmien ja yhteiskunan ulkopuolelle.

13 Verotuksen pitää aina kannustaa tekemään jotain. Verotuksen pitää kannustaa työntekoon ja yrittämiseen. Painopiste siirtynee vääjäämättä kulutuksen verottamiseen. Kaikki, siis aivan kaikki, verotuet, helpotukset ja tulonsiirrot pitää olla kriittisesti arvioitavissa. Yhtään tabua aihetta ei verotuksessa saa olla. Ajat, tavat ja toimintaympäristö muuttuvat ja verotus on yksi vahva osa kutakin aikakautta. Verotuksen pitää tukea ja kannustaa tulojen hankintaa myös yritttäjyyttä. Verotuksella voitaisiin myös ohjata esim. enkelisijoitutoimintaa. Verotuksen tulee olla työtekoon kannustavaa. Verotuksen yksinkertaistaminen ja keventäminen ykkösprioroteetille! Tasavero, sama veroprosentti pääoma- ja ansiotuloille. Verotuksessa ei pitäisi rangaista hyviä työntekijöitä vaan kannustaa niitä jotka ansaitsevat palkkansa. Lienee vaikea toteuttaa mutta ainahan voi toivoa. Verotuksessa tulisi ottaa nykyisen henkilökohtaisen tuloveron rinnalle talouskohtainen vero tasaamaan niiden pariskuntien tilannetta, joiden keskinäset tuloerot ovat suuria. Talouskohtaisen veron on kuitenkin oltava valinnainen, ei automaattinen. Verotuksesta ei varmasti ole yksimielisyyttä TEKin jäsenistön keskuudessa. Osa haluaa laskea veroja, osa olisi valmis maksamaan enemmän, jos sillä saadaan parempia palveluja. Verotus ja maksut tulisi olla kustannuspaikkaan sidottuja - päivähoidosta maksetaan käypä markkinahinta jne Verotus on nyt löysempää kuin 20 vuotta sitten. Todennäköisesti joudumme tulevaisuudessa maksamaan enemmän veroja. verotus pidettävä nykytasolla Verotus saa olla nykytasolla, jopa veroprosentti nousta, jos saatavat palvelut ovat laadukkaita ja tilaavat viranomaiset valvovat, että palvelut ovat laadukkaita. Itsevalvonta ei toimi kaikissa tapauksissa! Verotusta tulisi laskea tai korkeintaa pitää nykytasolla. Valtion ja kuntien menoja tulee sopeuttaa verotuloihin siten, että valtion lainanotto saadaan kuriin mahdollisimman nopeasti. Voidaan kiristää. Yksinkertainen ja läpinäkyvä verotus. Alimman veroportaan nostaminen ylemmäs eli suurempi tulotaso ennen mitään veroja. Yrittäjyyden näkökulman parempi huomiominen verotuksessa => yksinkertaisuus kunniaan!

14 6. Elinkeinopolitiikka ja suomalaisen innovaatiojärjestelmän kehittäminen (tärkeänä piti 46 % vastaajista)??? Aivan turhaa keskustelua jos 10-20% työkykyisistä on työelämän ulkopuolella, Kotisohvalla tai työkkärinjonossa ei synny innovaatiota. Alueellinen yhdenvertaisuus! Pohjois-Suomessakin on osaamista Edellytys menestymiselle. Ei käärmettä piippuun saa väkisin tungettua. Innovaatiojärjestelmän (raskaan sellaisen) rakentaminen ei lisää innovaatioita. Innovaatioiden kehittämiseen tarvitaan luottamusta, vakautta sekä yhteisön arvostusta. Sitä ei innovaatio asiamiehellä saada valtakuntaan. Elinehto Suomelle erityisesti inovaatiot Hallituksen elinkeinopolitiikaksi pysyminen erossa asioista joita se ei ymmärrä, eritoten ns. elinkeinopolitiikasta. Innovaatio syljettää jo sanana, eikä siihen enää kukaan ajatteleva haluakaan tarttua millään tavoin. Hyvin tärkeää sillä kansainvälinen kilpailu on kovaa. Hyvällä mallilla ja kehittyy jo. Innovaatio-järjestelmä on enemmän kauniita puheita ja outoja toimia. Esim yliopistojen innovaatiotoiminta on aivan amatöörimäistä. Mielummin annettaisiin yliopisotoille selvät mahdollisuudet tukea omien kärkialojensa innovaatiotoimintaa konkreettisesti kuin jakaa pieniä muruja kaikille. Innovaatiojärjestelmästä kohkaaminen on melkein huvittavaa. Innovaatioita syntyy silloin, kun ihmisillä on halu tehdä uusia asioita ja kehittää. Ei siihen tarvita raskasta järjestelmää ja systeemiä. Vääränlainen verotus ja yrittäjien toiminnan hankaloittaminen vähentävät innovaatioita Suomessa. Keinotekoiset innovaatiotekohengitysjärjestelmät ja tukipolitiikka hyödyttää eniten valvonta- ja tukiorganisaatioita. Innovaatioon käsitteenä sisältyi aikaisemmin markkinoiden hyväksyntä. Nykyisin kaikki idean poikaset luokitellaan innovaatioiksi. Elinkeinopolitiikan pitäisi olla mahdollistavaa muulla kuin monimutkaisten tukijärjestelmien kautta. Koulutuksen ohella on tärkeää, että elinkeinoelämälle annetaan mahdollisuus uusiutua ja elpyä lamasta. Yrittäjähenkisiä ihmisiä pitää tukea tai ainakin antaa mahdollisuus yrittämiseen sen sijaan, että mahdoton byrokratia ja hallintokoneisto tappaa ihmisten innon jo alkuunsa. Mikä tulisi innovaatiojärjestelmien kehittämisen jälkeen - jos minä pesen sinun paidan, niin pesetkö sinä minun paitani? Kansantuote kasvaa vain vientituotteilla - abstrakti innovaatio ei ole kovinkaan tuonut uutta vientiteollisuutta - mitä nyt tuuliteollisuus Muut ottakoot kantaa tärkeään asiaan. Nollatutkimuksia voi huoletta vähentää. Nykyinen järjestelmä liian sekava ja virkamiesmäistynyt. Päätöksenteko lähemmäksi yrityksiä esim seudullisille kehitysyhtiöille, ely virastot pelkkiä virkamieskoneistoja Osaltaan ohjaamassa mielekkäiden työmahdollisuuksien syntyä ja alentamassa työttömyyttä. Peruskoulu on innovaatiojärjestelmän ("talo") perustus. Jos talon perustus on mätä, ei talosta saada hyvää millään keinolla. Rahaahan on, puuttuu vain noita innovaatioita ja niiden saattamista kaupalliseen muotoon. Sanoista tekoihin. Mietintöjen aika on ohi. Inovaatiojärjestelmälle tavoitteet ja mittarit. Selkeyttä tutkimusrahoitukseen - rahoitusorganisaatioita yhteen tai yhteinen hakumenettely. Spin-off suurista yrityksistä ja ppk sektorin tuen kehittäminen Suomalainen innovaatiojärjestelmä, Sitra, OSKEt, SHOKit, TEKES, jne, ei toimi, eikä tällä järjestelmällä varmaan koskaan toimikaan. Virkamies ei osaa riskisijoittajan työtä vaikka virkanimikkeeseen sellainen laitettaisiinkin. Liika sitoutuminen TEKESiin laittaa kaikki munat samaan koriin (muut peesaavat päätöksissään TEKESiä). Suomi on tunnettu hyvistä innovaatioista, mutta myyntiin ja markkinointiin, brandiin ja muotoiluun ohjataan liian vähän voimavaroja. Taitaapa kehittyä muuta kautta, kuin poliittisen rahan avulla (jatkuva tukien ruinaaminen)! Mutta ei tietysti saa asettaa esteitäkään yrittämiselle ja sen synnyttämälle innovaatiotoiminnalle. Talous on palautettava sivuseikaksi, välineeksi. Tehty paljon, mutta tulokset... TEKES:in, SITRA:n ymv. tukirahojen ja panostusten kohdentamisen onnistumista pitäisi seurata tarkemmin ja ottaa uusia näkemyksiä millä aloilla suomessa on mahdollista olla tuotanto ja tuotekehitystoimintaa tulevaisuudessa.

15 Teknologia- ja innovaatioministeriö tavoitteeksi. Suomalaisten vientiyritysten merkityksen korostaminen (vienti vs palvelualat...) Tällä hetkellä täyttä potaskaa. Valtioneuvoston kanslia ja ER 10 ajavat vain 5-7 yrityksen etua. Mahdollisuus myös siäpiirin ulkopuolisille yrittää ja menestyä. Tämä on erittäin tärkeä Tärkeä asia, mutta onko TEK:n juttu? Tästä se kaikki lähtee Tätä innovaatiopuppua tunkee jo joka luukusta! Meillä on niin kiire pitää kaiken maailman innovaatioseminaareja ja -palavereja, että varsinainen työ jää yhä vähemmälle. Uusia innovaatioita tarvitaan huipulla pysymiseen. Esimerkiksi ydinvoima on muinaisjäänne, jolla ei juurikaan luoda työpaikkoja vaan vaarannetaan sekä Suomen turvallisuus että maine. Nyt pitäisi kehittää sellaisia turvallisia energiaratkaisuja, joita me haluamme myydä myös poliittisesti epästabiileihin maihin ilman pelkoa, että posahtaa Uusia työpaikkoja syntyy uusista innovaatioista jotka poikivat niitä tuottavia yrityksiä. Vaatii paljon yksinkertaistamista. Nykyinen malli on tolkuttoman monimutkainen ja sekava. Vaikuttaa mm. työllisyyteen ja koko maan tulevaisuuteen. vaikuttaa työllisyyteen Valtiolta vähemmän poliittisin päätöksin tehtyä ohjausta. Ei innovaatiot pakottamalla synny. Jos rahaa ja/tai etuuksia halutaan jakaa, pitää hyväksyä niihin sisältyvä riski. Riskin toteutuessa se pitää hyväksyä ja jättää asia siihen, eikä väkisin tekohengittää 'innovaatioprojekteja' kasvojen menetyksen pelossa. Valtionlaitokset, ei yksityiset tai osakeyhtiöt varmaan ihan kohdallaan Ydinvoimalle ehdoton ei, koska se ei kehitä suomalaista innovatiivisuutta. Tuotanto kyllä pauhaa, mutta uuden kehittäminen jää jalkoihin, kun energia on liian helppoa ja halpaa. Vaihtoehtoisten energiamuotojen sekä energian säästämisen saralla olisi paljon diplomi-insinöörejä työllistävää innovaatiobisnestä tarjolla, jos siihen vaan panostetaan. Samalla voidaan vahingossa vaikka pelastaa maailma energiakriisiltä, jos keksitään jotain oikeasti mullistavaa... Ydinenergia on vanhentunutta tekniikkaa, jota kehityksen kärkeen pyrkivä maa ei kaipaa. yliopistojen yhteistyö konkreettiseksi tai yksiköitä isommiksi Yrittäminen helpoksi. Konkurssit ja epäonnistuminen kuuluu asiaan eikä ne saa tuhota ihmisen elämää.

16 7. Yrittäjyyden edellytysten parantaminen (tärkeänä piti 44 % vastaajista) Aika selvä juttu. Suomessa on yrittäjiä huomattavan vähän eurooppalaisittain verrattuna. Byrokratian helpottaminen & yksinkertaistaminen. Neuvonnan lisääminen. Edellysyksiä ja koulutusta yrittäjille niin että on tilaa ja mahdollisuuksia liikkua eteenäin samalla turhimmat (ja muiden jo kokeilemat) virheet välttäen Edellytykset jo riittävät, asenteet muuttuvat hitaasti ja sille on annettava luonnolinen siirtymä aika. asian havaitsee hyvin vanhoilla teollisuuspaikkakunnilla (Lpr, Jämsä Mänttä Kuusankoski etc.) edellytykset ovat jo hyvät Edellytykset ovat jo nyt hyvät. Veropolitiikan pitää olla pitkäjänteistä. Ei suuria ongelmia tälläkään hetkellä. Erittäin tärkeää työllisyyden ja innovaation kannalta Hyvä keksintö kannattaa ajaa firma ylös. Miten sitä muuten kehittämään ;-) kaikion keinoin Kaikista ei ole yrittäjiksi - sehän on jo todettu maailman sivu! Kaikista ei ole yrittäjiksi, mutta yrittäjyyttä on aktiivisesti kannustettava Ks. edellinen vastaus. kts edellinen Kuten edellä. Lisää työpaikkoja Mantra, joka ei luo mitään uutta vaan vahvistaa olemassa olevaa päin puuta menevää yhteiskuntaa. KAiksita ei ole yrittäjiksi, mutta jos jollakulla on ajatus jaq osaaminen annettakoon hänelle tai heille mahdollisuus ja kerrottakoon siitä myös verottajalle. Liian moni on lopettanut heidän vuokseen. Miettiä keinoja, jolla yrittäjää tuetaan, myös alanvaihdoissa ja ns. hulluissa ideoissa. Paljon epäkohtia yrittäjien arjessa, ja esim. verotuksessa Pienyrittäjien tukeminen ja varsinkin työllistämisen helpottaminen. Isot firmat kyllä pärjäävät byrokratian pyörityksessä, mutta pienelle, aloittelevalle yritykselle henkilöstön palkkaaminen voi olla iso kynnys. Muutenkin pienyrityksille voisi antaa erilaisia helpotuksia, koska niiden toiminnasta rahat jäävät Suomeen. sisäinen yrittäminen ja innovointi yrityksissä Spin off houkuttelee, mutta kavereilla on karvaita kokemuksia Suuryritysten työllistävä vaikutus on pienentynyt voimakkaasti jo pitemmän aikaa. Tulevaisuuden työpaikkojen kasvu on uusien yritysten varassa. Erilaisia tukimuotoja on olemassa, mutta elinkelpoisille yrityksille on luotava mielekkäät toimintaedellytykset. Tehty paljon, mutta tulokset... Tekesin, Sitran yms tehottomuuteen puututtava - alullaan olevien yritysten tukeminen ei riittävästi fokuksessa, etsivät "uutta Nokiaa" mutta eivät ymmärrä huipputekniikasta riittävästi jotta voisivat sellaisen tunnistaa kun se hakemuksessa heille esitellään. Yrittäjäverotuksen muuttaminen yrittäjien kannalta suotuisampaan suuntaan. Tulevaisuun on pienten ja keskisuurten yritysten Työllistämisen esteitä vähennettävä. Tässä on työn sarkaa. Tehtävä tosin on teoriassa helppo: sormet pois yrittäjien taskuista. Käytännössähän tämä on tosin täysin homo politicuksen vaistotoiminnan vastaista. Varmasti tärkeää, kun suuryritykset liukuvat Suomesta ulospäin. Voittoa tavoittelemattomien yritysten perustaminen helpommaksi. Yhteiskunnalle ylivoimasesti halvin ja tehokkain tapa saada työllisyys nousuun ja sitä kautta huoltosuhde edes jonkinmoiseen kuosiin. Yrittäjyyden edellytykset ovat jo hyvät! Yrittäjyyden edellytykset ovat jo nyt kohtuulliset. Yrittäjyys on kaiken hyvinvoinnin perusta, yrittämiseen pitäisi kannustaa kaikkia koulutuksesta riippumatta. yrittäjyys on oivallinen tapa luoda uusia työpaikkoja Yrittäjyys on yhteiskunnan kulmakivi, jota ilman koko yhteiskunta romahtaa. Yrittäjyyden parantaminen on edellytys sille, että nykyinen yhteiskuntamme voi toimia. Yrittäjyys samalle linjalle työnteon kanssa. Tuntuu, että vain hullut alkavat nykyään yrittäjiksi, koska sua rangaistaan jopa jälkikäteen : työttömyyskassa huomioi, jos sulla on ollut yritystoimintaa. Yrittäjyys voimakkaammin mukana jo koulutuksessa. Yrittäjyyttä tarvitaan j asen edellytysten parantaminen pitäisi olla lähes tärkein teema. Yrittäjän ja varsinkin aloittelevan yrittäjän arki on karvasta, kaikki parantamistoimenpiteet auttavat työllisyyttä ja vähentävät loppuunpalaneiden kansalaisten määrää.

17 8. Ammatillisen kehittymisen edellytysten parantaminen (tärkeänä piti 40 % vastaajista) Ammatillinen jatkokouluttautuminen ja alan vaihto tehtävä mahdolliseksi kohtuullisilla kustannuksilla. Ehkä vähemmän tunnustettu tosiasia on se, että jos (nykyajassa) ei jatkuvasti pidä huolta kehittymisestään, syrjääntyy lopulta. Kukaan ei halua sinua töihin kun olet vanha, tietosi ovat vanhoja ja erityisesti tapasi toimia on vanhoja Enemmän mahdollisuuksia kehittää itseään työn ohella, myös työnantajien panostusta kaivataan. Muitakin kehitysmahdollisuuksia tulisi olla kuin yritysten omat koulutuspäivät yms. Ihmisten mielekäs yhteistyö ja toimiva työyhteisö mahdollistavat myös kehittyvän organisaation, jossa voi antaa panoksensa ja oppia uutta. Siis keskittyisin tässäkin kohtaa työyhteisön positiiviseen toimivuuteen. Itsensä kehittäminen täydentävillä opinnoilla saatava tukien alle, jotta asia ei ole vain suurien konsernien työntekijöille mahdollista. Itsensä kehittämisen mahdollisuuksia ja tukia. Opiskelu työn ohella helpoksi ja taloudellisesti mahdolliseksi. Opiskelun tuki pitäisi olla suhteessa saatuun palkkaan. Jos opiskelusta saa tukea esim. (mulla ei ole aavistustakaan tämän hetken korvauksista) 400 euroa / kk, niin sairaanhoitajan on helpompi jäädä opintovapaalle kuin DI:n. DI:n tulothan romahtaisivat eikä esim. otettuja asuntolainoja tms. voisi hoitaa opiskelun aikana. Jatkokoulutukset työelämän ohella Jatkuva osaamisen kehittäminen on edellytys kansainvälisessä kilpailussa pärjäämiselle. kaikki keinot käyttöön Kansainvälisten koulutusmahdollisuuksien lisäämminen tärkeää. Kehittymiselle ei tahdo jäädä tilaa, kun rutiinitöitä teetetään jatkuvasti enemmän. Kiire tappaa luovuuden ja kehittymishalun. kouluttautuminen on jatkuvaa ja siihen pitää luoda edellytykset. ks. ed. Mielestäni hyvät jo nyt! Mielestäni nyt jo aika hyvin hoidettu. Miten tätä voidaan ajaa lailla. Firmaa kiinnostaa tulos kuitenkin loppupeleissä. Tällaiset temput ajavat kehitystä ulkomaille! Mitä tämä on tarkoittavinaan? Laki oikeudesta vähintään kahteen viikkon koulutusta per työvuosi? Pthyi! Monipuolisissa työnkuvissa ja työmotivaation säilyttämisessä ammatillisen kehittmisen mahdollisuudet on tärkeää Motivoitunut työntekijä on yhteiskunnan tukijalka. Työssä pitää olla imua. Mystinen otsikko. Myös tässä vastuu jokaiksella. Koulutusmahdollisuuksia maa pullollaan niitä vain on hyödynnettävä eikä jäätävä sohvalle makaamaan. Occupational track, jolloin työelämän aikana voi täydentää osaamistaan vaikka tohtorintasoiseen koulutukseen saakka. Pois nykyisestä ER 10 ohjauksesta, jossa suositellaan vain tehtävään liittyvän koulutuksen korvausta ja mahdollistamista. Avautumisella mahdollisuus turvata työntekijän asemaa, talous- ja kauppavaikeuksiin ajautuneen johdon päätöstilanteissa potkia henkilöitä ulos. Avautuu työntekijälle mahdollisuus hakeutua mielenkiintoisiin, uusiin haastaviin tehtäviin muualle. Nyt tilannetta käytetään kiristmiskeinona. TEK:n tulee pyrkiä sopimuksiin, joilla turvataan työntekijän oikeus seurata alansa kehitystä myös muuten kuin oman vapaa-aikansa kustannuksella. Työntekijän ammattitaito on työnantajankin etu, joten palkallisen kouluttautumisen mahdollisuus pitää turvata sopimuksilla. Tukea henkilöstön kurssittamiseen. työ tekijäänsä opettaa > täystyöllisyys on paljon tärkeämpää Työssä jaksamisen ja selviytymisen edellytys. Tähän mahdollisuuksia löytyy enemmän kuin tarpeeksi. Jos kannustusta halutaan, pitäisi se kohdistaa työnantajiin, ts. jokin porkkana. Tämä kuuluu yrityksen toimintakulttuuriin. On liian pyöreasti sanottu. Tämä on jo hyvällä tasolla monella työpaikalla. Tämän päivän ammatteihinsa valmistuvat DI:t ja arkkitehdit voivat olla varmoja että tulevan työuransa aikana he joutuvat vaihtamaan työtehtäviään useasti ja liikkumaan joustavasti toimialojen välillä. Täysin riippuvainen työnantajan suhtautumisesta. vain harva yli 50 v voi kehittää uraansa nousevasti, koska nuorille tarjotaan kasvumahdollisuudet

18 9. Opiskeluaikojen lyhentäminen (tärkeänä piti 37 % vastaajista) * Porkkana: Opintotukijärjestelmä kannustavaksi: esimerkiksi jäljelle jääneet opintotukikuukaudet "bonuksena" valmistuvalle * Keppi: selkeämmät deadlinet opiskelussa etenemiselle, kriteeristö jolla korkeakoulupaikka perutaan mikä opiskelu ei etene 3&4 ovat samaa asiaa eli tuetaan sitä että ainakin pari ensimmäistä vuotta olisi mahdollista opiskella kunnolla ilman nykyistä huolta toimeentulosta ja pakosta tehdä hanttihommia joilla ei ole yhteyttä omaan alaan. esim 2 ensimmäistä vuotta siis voisi kesät mukaanlukien käyttää tehokkaaseen opiskeluun ja saada suoritettua nuo ikävät perusopinnot pois. Sen jälkeenhän moni saa oman alansa hommia jotka voivat kuitenkin tukea opiskelua. Ei kai tämä ole teknisillä aloilla iso ongelma, paitsi ehkä arkkitehdeillä? Ei liian tiukkapipoista lyhentämistä. Opiskeluaikana opitaan myös elämään. Kirjoista ei kaikkea opi Ei ole mielekästä. Suuri osa opiskelijoista toimii jo opiskeluaikana tuottavassa työssä, joka kehittää myös heidän omaa ammatillista ja muuta osaamista. Erilaiset rangaistukset ja pakotteet vaikeuttavat vain pitkittyneiden opintojen loppuun saattamista. Kenenkään etua ei palvele se, että useamman vuoden opiskellut teekkari ei pysty enää suorittamaan tutkintoaan ja joutuu työvoimatoimiston ja sosiaalitoimen palloteltavaksi hanttihommia ja mielenterveyspalveluja hakemaan. ei ole mielestäni oleellista Ei tarvetta, opiskelun ohella on hyvä tehdä töitä ja saada erilaisia työkokemuksia. Jos opiskeluaikaa vaaditaan lyhyemmäksi, valmistuu kouluista "ammattilaisia", jotka eivät ole päivääkään olleet töissä. Ei yksiselitteinen etu, sillä opiskelujen aikana hankittu työkokemus voi olla arvokasta myös silloin, kun se ei ole suoraan koulutusta tukevaa. Opintojen myöhemmässä vaiheessa osa-aikatyö mahdollistaa hallitun liukumisen kokopäiväiseen työhön. etenkin yliopistoissa ja akateemississa korkeakouluissa - ammattikorkeakoulussa ei tarvitse lyhentää. Hoituu "markkinatalouspohjaisesti", poliittisella säädöllä saadaan vain vahinkoa. Jos ensimmäinen kohta saadaan kuntoon, pitäisi tämänkin myös hoitua siinä sivutuotteena. Jos opinnot venyvät alakohtaisen työssäolon takia, siitä on myös hyötyä opiskelijalle. Jos opintotukea korotettaisiin riittävästi, mahdollistaisi se tiiviimmän opiskalutahdin, kun ei tarvitsisi tehdä töitä opintojen ohessa. Tällöin valmistumisajat lyhenisivät. Opintotukeen oikeuttavia opintopistemääriä voisi tässä tapauksessa nostaa. Kannatan akateemista vapautta ja elämäntilanteen huomioimista opiskelussa. Kelan mielivaltainen toiminta opintotuissa ja myös muissa rahanjaoissa laitettava kuriin. Motivoituneilla opiskelijoilla opintoajat ovat ihan ok, ei asioita pidä tarkastella heikoimman lenkin kautta. Kesälukukausi ja verkko-opinnot joustavasti käyttöön. Korkeakoulujen opintoohjelmien ja nopean valmistumisen "porkkanoiden" kehittäminen liittyy kiinteästi kohtaan 4/12. Opintotukeen lisää kannustavuutta - ansaitaperiaatetta mukaan = etenemisestä palkitaan - "kunnon työstä kunnon palkka" Lopputuotetta huonontamallako? Mielestäni opiskeluaikana tulee olla aikaa ja mahdollisuus olla töissä. Moni asia opitaan käytännön työelämässä, eikä kirjojen avulla. Mitä työelämä tekee työntekijöillä, joilla ei ole tosiasiallisia työelämävalmiuksia. nopeammin työelämään tuottamaan hyvää yhteiseen kassaan,josta kustannetaan tarvittavat palvelut Nopeudella on rajansa. Liiallisessa kiireessä laatu kärsii. Oppimiseen tarvitaan väistämättä tietty aika. Olennaisempaa on varmistaa, että useimmat suorittavat tutkinnon ennemmin tai myöhemmin. Sillä ei liene suurta merkitystä, vaikka valmistuminen lykkääntyisi muutamalla vuodella oman alan töiden takia. Olisi ennemmin keskitytyttävä miettimään, miksi ajat venyvät kuin pakottaa opiskelijoita valmistumaan tietyissä rajoissa. Jos perimmäiset syyt pitkittyneistä ajoista ymmärretetään, voidaan näitä asioita ennaltaehkäistä, esimerkiksi työllisyystilannetta vastavalmistuneille. Onko tämä todellinen ongelma? Yleensä pitkään opiskelevat käyvät työssä eli ovat veronmaksajia ja tärkeä osa elinkeinoelämää, vaikka eivät olisikaan valmistuneita. Eivätkä yliopiston kirjoilla "roikkujat" varsinaiseti aiheuta yliopistolle mitään kuluja, jos kerta eivät opiskele. Minusta tätä ongelmaa on pahasti liioiteltu. Toki opintojenohjaukseen voisi panostaa enemmän, mutta mitään keppi/porkkana-tyyppistä ratkaisua en ainakaan itse kaipaisi. Opintoaikojen lyhentäminen on mielestäni järjetön tapa lisätä työvoimaa, koska tällöin ihmisten opettaminen siirretään vielä suuremmissa määrissä yrityksille. Samalla myös estetään(/vaikeutetaan) laaja-alainen oppiminen. Opinto aikaa pitäisi mielummin pystyä kasvattamaan kuin entisestään lyhentämään. Opintorahabonukset

19 Opiskelijoita tulee ohjata ja tukea riittävästi, että nykyistä nopeampi opiskelutahti on mahdollista ja motivoivaa. Opiskelu ottaa aikaa sen minkä ottaa. Nopeus ei aina takaa laatua! Opiskeluaikainen työharjoittelu ja muu sosiaalinen elämä on tärkeä osa henkistä kasvamista ja yhteistyöverkoston luomista vastaanottamaan vaativia tehtäviä sitten valmistumisen jälkeen työelämässä. En koe tarpeelliseksi lyhentää opiskeluaikoja vain nopeamman työelämään siirtymisen takia. Opiskeluaikoja ei ole syytä tarpeettomasti venyttää ja nopeaan opiskeluun löytynee monia kannusteita. Samalla kuitenkaan ei pitäisi rangaista työkokemuksen hankkimisesta opiskelun ohella. Opiskeluaikoja pystytään lyhentämään panostamalla entistä enemmän opetuksen laatuun ja sisältöön. Kursseja ja tenttimahdollisuuksia tulee tarjoa niin usein, että opinnoissa eteneminen on sujuvaa. Pakkoa (opiskeluaikojen rajoitus, opintotuen leikkaus tai muuttaminen lainapohjaisemmaksi, opintojen maksullisuus) ei tule käyttää nykyistä enempää. Opiskeluaikojen lyheneminen on hyvä asia. Siihen ei kuitenkaan sinällään tarvitse pyrkiä, koska se tapahtuu automaattisesti, kunhan puitteet ovat kunnossa. Opiskeluaikojen lyhentäminen ei ole pitkällä tähtäimellä kenenkään etujen mukaista, koska se johtaa pintapuoliseen osaamiseen asioiden syvällisen ymmärtämisen sijasta. Koulutuksessa tulee panostaa laatuun, ei pikakurssitukseen. Opiskeluaikojen lyhentäminen nostaa opiskeljoiden paineita tai vaihtoehtoisesti kevennetään opintoja, jolloin saadaan "kevyt maistereita ja insinöörejä" [paljon ja halvalla, mutta kun pienellä kansalla ei ole varaa valita halpaa...] Opiskeluaikojen pituudella, opetuksen laadulla ja opiskeluaikaisella toimeentulolla on lähes suora yhteys. Opiskeluaikojen lyhentämistrendi ei saa merkitä opiskeluaikaisen työkokemuksen hankkimisen vaikeuttamista. Opiskeluajt ovat henkilökohatsia, jolloin jokaiselle on suotava riittävä aika perehtyä omaan alueeseensa ja kypsyä työelämään. Pakolliset ja puolipakolliset harjoittelut alle tonnin korvauksilla, jne. Opinnäytetöistä riittävä korvaus. Osaamisen varmistaminen vaatii kohtuullisen pitkän opiskeluajan Parempia malliopintosuunnitelmia? Pitkät opiskeluajat eivät hyödytä opiskelijaa eikä yhteiskuntaa Porkkanoita nopeaan valmistumiseen. rahallinen porkkana tms. Riippuu ihan keinoista. Porkkanaa, ei keppiä. Sama kuin edellä. Peruskoulu on se perusongelma. Tekniikan opiskelijat, jotka valmistuvat hitaasti, ovat yleensä samaan aikaan teollisuudessa töissä. Kyseessä on kai lähinnä tilastoissa näkyvä ongelma, DI:n työura on usein jo pitkällä valmistumisvaiheessa. Teoreettisesta koulutuksesta on päästävä nopeammin tuotannon kanssa elävään todellisuuteen Tietysti sitä kaikki haluavat :) Opiskeluajat tulevat olemaan väkisinkin pitkiä jos: ikäluokasta yli puolet halutaan kouluttaa korkea-asteelle, opetukseen ei anneta opiskelijamääriin nähden riittävästi resursseja, opiskelijoille ei anneta resursseja elämiseen ja hengissä pysymiseen. Todellisuudessa aikoja ei tarvitsen lyhentää, suuri osa tekee jo nyt töitä opiskeluaikana. Tohtorin arvo pitäisi olla 28 vuoden iässä ja muut tutkinnot vastaavasti sitä ikää aikaisemmin. Toimintaa voidaan järkeistää, mutta ajan lyhentäminen ei missään nimessä saa olla itseistarkoitus. Laatu ensin Turha opintojen pitkittäminen ei ole kenenkään etu. Tämä onnistuu vain jos opiskelijoiden tulotaso riittää Tärkeimpiä tavoitteita. Kouluissa oppii oppimaan töissä tekemään. Ei kannata pelätä työelämässä pärjäämistä hyvin se menee. Nämä kaikki teemat liittyvät toisiinsa. Tärkeää. Ne n:nen vuoden opiskelijat ovat ihan naurettavia. Toimiva päivähoito lapsille, riittävä opintosuorituksiin perustuva opintotuki ja ajallisesti rajattu opinto-oikeus varmasti auttaisivat. Korkeakoulutuksen aloittaminen ennen kuin on siihen valmis taas varmastikin pidentää opiskeluaikoja. Muutama vuosi töissä toisen asteen koulutuksen jälkeen on ihan jees. Tästä on puhuttu aina ja aina sitä on pidetty uhkana ties mille. En usko että tähän kannattaa paukkuja tuhlata. tästä voi olla haittaa Töihin nopeasti ja toisaalta niin ettei tutkinto jää roikkumaan töihin vakituisesti siirryttäessä Vaatia kesäopintoja ja kesätenttejä järjestettäväksi. Varsinaiset opiskeluajat ihan OK, mutta pitäisi pyrkiä poistamaan aikaa, joka menee epäolenaiseen Välineitä tutorointiin ja mentorointiin

20 10. Eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen (tärkeänä piti 33 % vastaajista) Aivan turhaa, koska on nuorisotyöttömyytttä ja opinnoista työelämään siirtyminen on nykyään liian kankeaa. Kuuskymppiset eläkkeelle, he ovat sen jo ansainneet. Ei erityisesti ongelma tekniikan alalla. Ei ole linjassa aikaisemmin määriteltyjen eläkkeelle jäämisen kanssa - tällaiset ovat "iltalypsyä" ei pidä siirtää eläkeikää. Mahdollisuus vain vapaaehtoisille ei realistinen, raa'assa kilpailuyhteiskunnassa ei jaksa Ei TEKin asia ollenkaan. Eläkeikä 65 vuoteen; meillä ei ole rahaa maksaa 63-vuotiaiden eläkkeitä. Eläkeikä on aivan liian alhainen. Jos työ ei ole fyysisesti rasittava, niin eläkeikä voisi hyvin olla 70 vuotta. Fyysisesti rasittavissa töissä eläkeiän voisi pitää ennallaan. Kuitenkin sairaseläkkeelle toki tulisi päästä tarvittaessa. Eläkeilkä on henkilökohtainen valinta. Sallitaan eläkkeelle siirtyminen myöhemmin, jos henkilö on työkykyinen ja haluaa. Nykyisin ei saa jatkaa, vaikka olis kykyä ja halua. Nykyinen yhteiskunta ei ole vielä valmis. Toimitaan liikaa "nuoremman polven ehdoilla". Saneeraustilanteissa tyhjennetään varttuneimpien osaajien pajatso? Ei oikein, samaan aikaan ollaaan puhumassa hiljeiosen tiedon siirtämisestä. Tästä eläkettä lisää 20 %. Eläkeiän nostaminen pakottamalla ei toimi. Eläkeiän nostolla ei tätä ratkaista Eläkeläisten osuus väestöstä tulee kasvamaan ja nykyaikana ihmiset pysyvät pitempään työkykyisinä. Eläkeikää joudutaan nostamaan. Seniorikansalaisten työtä on arvostettava enemmän. Eläkkeelle siirtyminen myöhentyy, kun pidetään ihmiset töissä siten, että ne viihtyvät eläkkeelle siirtymisen myöhentämisen vastustaminen Etteivät työnantajat potki "eläkeputkeen" liian aikaisin EVVK. Pitää olla mahdollista yksilön työkyvyn mukaan eikä pakkotyöllä hautaan. Henkisesti vaativa työ syö miestä. Minua on jo kerran petetty, kun aloitin työhommelit oli täyteen eläkkeeseen vaadittava palveluaika 30 v, sitten se vain väkivaltaisesti muutettiin 40 vuodeksi. Ihmisten on saatava olla töissä pitempään jos itse niin haluavat. Itsellä jo nyt eläkeikä 65. Pitäsi olla myö muilla. Jos työelämän jaksamiseen ja hyvinvointiin panostettaisiin enemmän, se lisäisi tuottavuutta. Jotta ihmiset jaksaisivat ja haluaisivat tehdä töitä vanhempina, on työn kuormitusta asteittain vähennettävä siirryttäessä kohti eläkeikää. Ihmiset on saatava pitämään huolta terveydestään, mikä osaltaan vähentää valtion menoja vaikka väestö ikääntyykin. Joustavan eläkkeelle siirtymisen kehittäminen Joustavien osa-aikaisratkaisujen tai kevennetyn työmäärän tarjoaminen eläkeikää lähestyville. Joustavuus eläkkelle siirtymisessä on tärkeää. Pitäisin joustavien työskentelymallien kehittämistä avainasemassa, jotta työurat voisivat pidentyä. Työhyvinvointi kulkee työn mielekkyyden mukana. Pitöisi myös luoda malleja, joilla työn määrää voi kohtuudella vähentää iän karttuessa. kuuma peruna. -- mielestäni tähän pitäisi ennemminkin luoda mahdollisuuksia kuin pitää tätä itseisarvona. esim. työelämää kehittämällä. Mielestäni hyvin tärkeää väestön ikääntyessä ja elinaikojen pidentyessä. Osaamista ja kokemusta ei kannata päästää menemään liian varhain. Osa-aikaeläkkeen houkuttelevuutta ja kannattavuutta yrityksille ja työntekijöille lisättävä, koska kokopäiväisesti seniorit eivät välttämättä enää halua tai jaksa töissä käydä, vaikka osa-aikaisuus olisi ihan mieluista. Miksi? Kertymäporkkana voisi alkaa jo aiemmin esim 58 vuotiaana, jolloin saadaan n 60 vuotiaat jatkamaan ehkä jopa 65 vuotiaaksi eikä jäämään heti 63 vuotiaana eläkkeelle. Niin kauan kuin yritykset yrittävät päästä työvoimastaan eroon, tämä on täyttä utopiaa. Mieluummin pitäisi saada työttömiä töihin ja päästää ihmiset eläkkeelle, kun virtaa vielä riittää. Noudatettava hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen sopimusta että myöhennetään kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Voi olla tarve suurempaankin myöhentämiseen. Nuortenko pitäisi olla työttöminä, jotta vanhat saavat tehdä pidempään töitä? Herätkää jo todellisuuteen! Nykyinen työelämän kiivas tahti uuvuttaa monen jo ennen 63 vuoden ikää. Nykyinen vapaaehtoiseen eläkeiän nostamiseen perustuva (kannustava) eläkemalli on mielestäni hyvä. Nykyinen työmäärä on kasvanut työntekijää kohden viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi. Työntekijöiltä odotetaan enemmän ja enemmän venymistä ja monipuolisempaa osaamista. Tämä suuntaus kasvattaa työntekijöiden pahoinvointia työpaikoilla, joka puolestaan johtaa haluun siirtyä eläkkeelle entistä aiemmin. Jos voidaan keventää nykyisiä vaatimuksia, esim. luopumalla

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Kestävät investoinnit ratoihin, puurakentami seen ja älykkääseen sähköverkkoo n Viihtyisämpi

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULU OPISKELIJANÄKÖKULMASTA Tämä puheenvuoro pohjautuu opiskelijanäkökulmasta kuvattuun

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita -

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita - Yliopistojen rahoitusjärjestelmän kehittäminen - opiskelijoiden ideoita - Kysyttiin 1) Millaisia asioita yliopistoissa voisi ja pitäisi mitata? Miten nämä kriteerit voisivat vaikuttaa yliopistojen rahoitukseen?

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä?

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Anmari Viljamaa & Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulu 23.10.2014 Sisältö Tausta Sivutoimiyrittäjyys alussa ja lopussa välissä Johtopäätöksiä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo Miten yrittäjä voi? Työhyvinvointiseminaari, Eduskuntatalo Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset vaikeudet,

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Oma Yritys Wanha Satama 28.3.2012 Harri Jyrkiäinen, SuPi pj 1 Suomen Pienyrittäjät Suomen Pienyrittäjät on valtakunnallinen, poliittisesti sitoutumaton yrittäjyyden

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi:

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi: Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma Hyväksytty liittokokouksessa 15.4.2012 YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon.

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän merkitys yrityksille Hotel Arthur 30.3.2010 Suomen Yrittäjät johtaja Martti Pallari

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 Yrittäjyys tilastojen takana Lähde: Suomen Yrittäjät ry Suomessa on noin 270 000 yritystä Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 2000 Sisältö Vastaus epävarmuuteen...................................... 3 2 On meneillään varsin vilkas työmarkkinakevät. Vahvat liitot saavat hyviä sopimuksia,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Rohkeasti uuteen ammattiin. Emeritus läänin sisvistystoimentarkastaja Tapio Toivonen EK-elinkeinopäivä 18.5.2006 Lappeenranta

Rohkeasti uuteen ammattiin. Emeritus läänin sisvistystoimentarkastaja Tapio Toivonen EK-elinkeinopäivä 18.5.2006 Lappeenranta Rohkeasti uuteen ammattiin Emeritus läänin sisvistystoimentarkastaja Tapio Toivonen EK-elinkeinopäivä 18.5.2006 Lappeenranta Miten toimittava, jotta rohkeus kasvaisi? 1. Tunnustettava aikuiskoulutuksen

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Helsingin Musiikkitalo 20.10.2011 Harri Jyrkiäinen, SuPi pj 1 Suomen Pienyrittäjät Suomen Pienyrittäjät on valtakunnallinen, poliittisesti sitoutumaton yrittäjyyden

Lisätiedot

Tietoa opintotuesta. Opintotukipalvelut

Tietoa opintotuesta. Opintotukipalvelut Tietoa opintotuesta Opintotukipalvelut Opintotukipalvelut Yliopistolla omat opintotukipalvelut, missä hoidetaan kaikki opintotukeen liittyvät asiat, myös päätöksenteko Sijaitsee Luotsi-rakennuksen ensimmäisessä

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi

50mk/h minimipalkaksi Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 2000 Syndika vapaa työväenlehti 1/2000 2000 2 Sisältö

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

Opintotuki 2.9.2013. Opintotukipalvelut

Opintotuki 2.9.2013. Opintotukipalvelut Opintotuki 2.9.2013 Opintotukipalvelut Opintotukipalvelut Yliopistolla omat opintotukipalvelut, missä hoidetaan kaikki opintotukeen liittyvät asiat, myös päätöksenteko Sijaitsee Luotsi-rakennuksen ensimmäisessä

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

STTK Mahdollisuuksien Suomi Hallitusohjelmatavoitteet 2011

STTK Mahdollisuuksien Suomi Hallitusohjelmatavoitteet 2011 STTK Mahdollisuuksien Suomi Hallitusohjelmatavoitteet 2011 27.2.2011 Tavoitteet 1. Julkisen talouden kestävyyttä on parannettava 2. Verouudistus on tarpeellinen 2 3. Jokaisella on oikeus koulutukseen 4.

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 1 Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 2 Miksi yrittäjyys? Talouden vaurastuminen lähtee yrityksistä Yritysten talous, liiketoiminta ja investoinnit

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Bru

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot