Urakoitsijan maksuvaikeudet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Urakoitsijan maksuvaikeudet"

Transkriptio

1 News 1/ Asianajotoimisto Rödl & Partnerin asiakas- ja sidosryhmälehti 2015 Urakoitsijan maksuvaikeudet Osakassopimus kannattaa tehdä Vinkkejä perintöverosuunnitteluun Tilitoimisto sparraa yrittäjää

2 PÄÄKIRJOITUS Yrityskaupalla kasvuun YRITYSKAUPPOJA TEHDÄÄN aina kaikissa suhdanteissa. Nyt on oiva aika ja mahdollisuus tehdä hyviä kauppoja. Suomessa on mittava määrä ikääntyviä yrittäjiä, jotka haluavat luopua yrityksestään. Ostajan kannalta tilanne on houkutteleva, kun hintapyynnöt ovat realistisella tasolla. Rahan saatavuus on hyvä ja korkotaso edullinen. Yrityskaupassa on myyjän tuska tehdä myyntipäätös usein se korkein kynnys. Kun päätös on tehty, kannattaa prosessiin ottaa mukaan luottohenkilö/asiantuntija, jonka tärkein tehtävä on vahtia, että myyjä saa kaupassa sen mikä hänelle kohtuullisesti kuuluu. Yrityskauppoja on erikokoisia ja muutenkin erilaisia. Joskus kannattaa ostaa koko yritys, joskus vain sen liiketoiminta. Mitä suurempi kokonaisuus on kaupan kohteena, sitä tärkeämpää on tarkastaa etukäteen kaupan kohde, tehdä due diligence. Täytyy myös miettiä, kannattaako liittoutua kilpailijan kanssa tai ehkä ostaa hänet pois markkinoilta. Useinhan uudelle markkinalle meno on uudella yhtiöllä hidasta. Silloin kannattaa ostaa omakseen jo markkinoilla toimiva. Tuntosarvet siis esiin ja kauppoja tekemään. ARI MERTALA Managing Partner 2

3 21 TÄSSÄ NUMEROSSA: 8 Asianajaja Jari Maarasen kirjoitus käsittelee urakoitsijan maksuvaikeuksia. Tosiasiahan on, että urakoitsijan tai aliurakoitsijan maksuvaikeudet ovat arkipäivää rakennusalalla. Maksukyvyttömyys voi pahimmassa tapauksessa pysäyttää koko työmaan. Sivut Avustavan lakimiehen Anna Undén-Selanderin artikkeli koskee urakkariitaa, josta Helsingin hovioikeus antoi päätöksen maaliskuussa. Alun perin urakka viivästyi 45 päivää ja siihen sisältyi paljon erilaisia virheitä ja puutteita. Urakoitsija puolestaan väitti tilaajan antaneen urakalle lisäaikaa sähköpostitse. Sivut Asianajaja Timo Huhtala kirjoittaa tässä numerossa ulkomaille lähetyistä työntekijöistä. Asiasta on puhuttu paljon viime aikoina. Kyse on ollut etenkin rakennusalalla työskentelevien ulkomaalaisten työehdoista ja suomalaisten vähimmäissäännösten noudattamisesta. Sivut Pääkirjoitus Ajankohtaista Osakassopimus kannattaa aina Urakoitsijan maksuvaikeudet Fösenad och felaktig entreprenad Satakerta Rödl and Partner Kirjanpitäjän uusi rooli Tilitoimisto sparraa yritystä tarpeen tullen Mitä lakia sovelletaan työntekijöiden ulkomaankomennuksissa Perintöverosuunnittelu kannattaa Ystävänpäivää ja yrittäjyyttä Uusia kasvoja toimistossa News Asianajotoimisto Rödl & Partnerin asiakas- ja sidosryhmälehti 1/2015 Julkaisija: Rödl & Partner Päätoimittaja: Ari Mertala Toimitus: Tiina Ruulio Taitto: Elias Kapiainen Kannen kuva: YIT. Liittyy tiedotteeseen YIT tarjoaa 600 kesätyöpaikkaa. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: 3

4 AJANKOHTAISTA Verotustietojen vaihto tehostuu Suomen ja USA:n välillä Tuotannollisten investointien korotettuja poistoja jatkettiin TUOTANNOLLISTEN INVESTOINTIEN korotettuja poistoja koskevan lain voimassaoloaikaa on jatkettu vuosille 2015 ja Lain mukaan tuotannollisessa käytössä olevista uusista koneista ja laitteista voidaan tehdä enintään 50 prosentin poisto sekä rakennuksista enintään 14 prosentin poisto käyttöönotto- ja sitä seuraavana vuonna. Verohallinto on antanut tuotannollisia investointeja koskevien korotettujen poistojen soveltamisesta ohjeen, jossa eritellään tarkemmin mahdolliset poistot sekä investointien ajoittaminen. Korotetut poistot kannattaa hyödyntää yhtiöiden tilinpäätössuunnittelussa. dot Verohallinnolle. Verohallinto toimittaa tiedot eteenpäin Yhdysvaltojen veroviranomaisille. Suomi saa vastaavasti yhdysvaltalaisista rahoituslaitoksista Suomessa asuvien tilinhaltijoiden tietoja. FATCA-sopimus on osa yleisesti laajenevaa automaattista verotietojen vaihtoa. Myös Euroopan komissiossa on vireillä direktiiviuudistus vastaavasta pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta Perintö- ja lahjaveron veroasteikkoihin korotukset PERINTÖ- JA LAHJAVERON veroprosentti nousi viime vuodenvaihteessa yhdellä prosenttiyksiköllä kussakin veroasteikon portaassa. Lisäksi alun perin väliaikaisena vuosina voi- Metalliromun ja -jätteen myyntiin käännetty arvonlisävero VUODEN ALUSTA lähtien metalliromun ja -jätteen myyntiin sovelletaan käännettyä arvonlisäveroa. Käännetyn verovelvollisuuden soveltamisala romukaupassa on laaja. Sitä sovelletaan aina, kun myyjä myy metalliromua liiketoiminnan muodossa ja kun ostaja on massa ollut asteikon ylin porras yli euron perintöosuuksille ja lahjoille vahvistettiin pysyväksi. Verotus nousi samalla kolmella prosenttiyksiköllä ylimmässä portaassa. VUODEN 2015 ALUSTA astui voimaan ns. FATCA-sopimuksen (Foreign Account Tax Compliance Act) mukainen tietojenvaihto Suomen ja USA:n välillä. Automaattisesti vaihdettavat verotusta koskevat tiedot alkavat vuodesta Sopimuksen myötä suomalaiset rahoituslaitokset joutuvat selvittämään yhdysvaltalaisten asiakkaittensa välittömät sekä osittain välilliset omistukset ja raportoimaan nämä tiearvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitty elinkeinonharjoittaja. Käännettyä arvonlisäveroa sovellettaessa myyjä laskuttaa ostajaa ilman arvonlisäveroa, ja ostaja on velvollinen ilmoittamaan ja tilittämään arvonlisäveron myyjän asemesta. Puutteellisia rakentamisilmoituksia ei enää hyväksytä VUODEN 2014 heinäkuusta lähtien rakentamispalvelujen tilaaja on toimittanut verohallinnolle verovalvontaa varten tarpeelliset tiedot niistä yrityksistä, joita se on käyttänyt rakennusprojekteissa. Samaa koskee alihankkijoille suoritettuja maksuja. Vuoden 2015 alusta lähtien urakkailmoitukseen on myös täytynyt liittää kuluvaa vuotta koskevat ulkomaisen urakoitsijan yhteystiedot, vuokratyöntekijöiden työskentelyajat sekä urakan suuruutta koskevat tiedot. Tiedoissa ilmeneviä puutteita ei hyväksytä. 4

5 Osakassopimus kannattaa tehdä aina Osakassopimukset ovat olleet viime aikoina paljon esillä eri yhteyksissä, eikä suotta. Onhan osakassopimus yksi osakeyhtiön tärkeimmistä, ellei tärkein, sopimus. > 5

6 TEKSTI: TOMMI KOPONEN Vapaamuotoinen osakassopimus taipuu hyvinkin erilaisiin tilanteisiin ja tahtotiloihin. USEIN OSAKEYHTIÖN isoimmat riidat liittyvät osakkeenomistajien keskinäisiin erimielisyyksiin tilanteessa, jossa osakassopimusta ei ole. Sopimuksen keskeistä merkitystä kuvaa hyvin sekin, että pankit ovat alkaneet edellyttää osakassopimuksen solmimista antaessaan lainaa toimintansa aloittaville yrityksille. Tyypillisesti osakassopimus solmitaan yhtiön toiminnan alkuvaiheessa tai silloin kun sen omistuspohja on muuttumassa. Uusissa tilanteissa kaikki osakkaat ovat usein täynnä intoa ja uusia ideoita. Yhteinen sävel löytyy helposti ja yleinen kommentti kuuluukin, että emme me tarvitse osakassopimusta, koska pääsemme varmasti jatkossakin kaikesta sopimukseen. Näin varmasti monesti onkin. Mutta silloin, kun käy toisin, ollaan usein vaikeassa tilanteessa. Hankala tilanne voi liittyä siihenkin, että osakkaan kuoltua hänen kuolinpesänsä jatkaa yrityksessä omistajan asemassa. Kuolinpesässä taas voi olla osakkaita, jotka eivät välttämättä ajattele samoin kuin edesmennyt osakas. Osakassopimus on vapaamuotoinen sopimusvapauden piiriin kuuluva sopimus, joka taipuu hyvinkin erilaisiin tilanteisiin ja tahtotiloihin. Sopimuksella voidaan poiketa monin osin osakeyhtiölaista ja yhtiöjärjestyksestä. Osakassopi muksella sovitaan tyypillisesti yhtiön toiminnan järjestämiseen, hallintoon, osakkeiden omistukseen ja osakkaiden kilpailurajoituksiin liittyvistä asioista. Osakassopimuksen laatiminen on kaikkien omistajien intressissä Sopimuksen solmiminen on järkevää kaikissa tilanteissa ja kaikensuuruisten osakeomistusten näkökulmasta. Vähemmistöomistajalle voidaan esimerkiksi turvata mahdollisuus osallistua päätöksentekoon ja toisaalta enemmistöomistajalle mahdollisuus velvoittaa vähemmistöosakkeenomistajaa myymään osakkeensa enemmistöosakkaan haluaman yrityskaupan yhteydessä. Erityisen keskeinen sopimus on kuitenkin silloin kun osakkeita omistetaan tasaosuuksin, kuten 50 50, , , eikä yhtiöllä ole yhtä selkeää pääomistajaa. Tasaomistuksen vaara syntyy siitä, että päätöksenteossa ei päästä riittävään yksimielisyyteen tai joku osakkaista jätetään päätöksenteon ulkopuolelle. Osakassopimus jatkaa siitä, mihin laki päättyy Osakeyhtiölaki sääntelee vain hyvin yleisellä tasolla yhtiön ja sen hallintoelinten käytännön toimintaa ja velvollisuuksia. Osakkeenomistajan osalta laki on näiltä osin vieläkin niukempi. Siksi osakassopimuksen solmiminen on keskeistä, mikäli osakkaiden toimintaa ja oikeuksia sekä velvollisuuksia halutaan hallinnoida ennustettavasti. Osakkaiden keskinäisen sopimisen varaan jäävätkin usein esimerkiksi rahoituksen antaminen osakeyhtiölle, osakkeenomistajien työsuhdeasiat, osakkeiden lunastus osakkaan työsuhteen päättymisen jälkeen, hallituksen kokoonpano, etuosto- ja lunastusoikeu det ja kilpailukiellot. 6

7 Pankit ovat alkaneet vaatia osakassopimusta uusilta yrityksiltä lainansaannin ehtona. Yllä luetellut asiat ovat yleensä niitä teemoja, joista osakkeenomistajien välille syntyy erimielisyyksiä. Monesti riidat johtuvat yksinkertaisesti siitä, että asioista ei ole keskusteltu saati sovittu. Jollain osakkaalla on voinut olla alusta alkaen selkeä näkemys siitä, että kaikki osakkaat osallistuvat tarvittaessa esimerkiksi rahoituksen antamiseen, vaikkei tästä olisikaan sovittu. Ja kun joku osakkaista ei olekaan valmis rahoittamaan yhtiötä, on riita valmis. Riita olisi voitu ehkä välttää, jos osakkeenomistajat olisivat jossain vaiheessa tehneet osakassopimusharjoituksen, jossa olisi keskusteltu, mitä missäkin tilanteessa toisilta osakkeenomistajilta voidaan edellyttää. Parhaimmillaan osakassopimus toimii omistuksen käyttöohjekirjana, jota avataan vain silloin kun tilanne sitä vaatii. Näistä pitäisi sopia Seuraavassa muutamia käytännön esimerkkejä siitä, mitkä asiat jäävät osakkaiden keskinäisen sopimisen varaan. 1. Rahoituksen antaminen osakeyhtiölle Osakkaalla ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta antaa rahoitusta omistamalleen osakeyhtiölle. Jos joku osakkaista antaa rahoitusta, ei sillä ole vaikutusta muiden osakkaiden osakeomistukseen. 2. Osakkeenomistajien työsuhteet Työsuhteisiin sovelletaan työsopimuslakia. Osakas voidaan lomauttaa taikka hänen työsuhteensa lähtökohtaisesti päättää kuten kenen tahansa muunkin työntekijän työsuhde. Osakkeenomistajat voivat käytännössä melko tehokkaasti muuttaa työsuhteidensa ehtoja paremmiksi suhteessa toisiinsa, kuten nostaa omaa palkkaansa. 3. Osakkeiden lunastus osakkaan työsuhteen päättymisen jälkeen Yhtiöllä tai muilla osakkeenomistajilla ei ole oikeutta lunastaa osakkeenomistajan osakkeita, vaikka hän itse irtisanoutuisi. Oikeutta lunastukseen ei ole myöskään silloin, kun osakas kuolee, vaan hänen sijaansa tulee ensi vaiheessa kuolinpesä (ellei lunastuksesta ole määrätty yhtiöjärjestyksessä). Osakkeenomistaja nauttii osakeomistuksen perusteella täyden osingon, työskenteli hän yhtiön hyväksi tai ei. 4. Hallituksen kokoonpano Jos osakkeenomistaja, jolla on alle 50 prosenttia yhtiön osakekannasta, haluaa olla yhtiön hallituksessa, on tästä sovittava osakassopimuksessa 5. Etuosto- ja lunastusoikeus Tel (0) Mobile +358 (0) TOMMI KOPONEN Osakkeenomistajalla on oikeus luovuttaa osakkeensa haluamalleen taholle milloin tahansa ilman, että yhtiö tai muut osakkeenomistajat voivat sen estää (ellei lunastuksesta ole määrätty yhtiöjärjestyksessä). Käytännössä tilanne voi johtaa siihen, että yhtiön toimintaan tulee joku alun perin suunnitellun osakasjoukon ulkopuolelta, halusivatpa muut osakkaat sitä tai ei 6. Kilpailukiellot Osakkeiden omistaminen ei estä osakasta harjoittamasta kilpailevaa toimintaa. 7

8 Urakoitsijan maksuvaikeuksiin voi ja tulee varautua TEKSTI: JARI MAARANEN Urakoitsijan tai aliurakoitsijan maksuvaikeudet ovat arkipäivää rakennusalalla. Maksukyvyttömyys voi pahimmassa tapauksessa pysäyttää koko työmaan. VAIKKA SUORITUSKYVYTTÖMYYTEEN varautuminen rakennushankkeen alkumetreillä voi tuntua joidenkin mielestä hieman jopa turhalta, on esimerkiksi aliurakoitsijan taloudellisen tilanteen selvittäminen etukäteen hyvin järkevää. 8 Urakoitsijan tai aliurakoitsijan suoritus- ja maksuvaikeudet voivat hyvin nopeasti vaikuttaa työmaan toimintaan ja pahimmassa tapauksessa koko työmaa pysähtyy. Tällä voi olla merkitystä esimerkiksi rakennuskohteen valmistumisen aikatauluun, jolla on puolestaan oma vaikutuksensa.

9 Halvin ei aina paras Urakoitsijaa tai aliurakoitsijaa valittaessa ei välttämättä kannata valita kaikkein halvinta vaihtoehtoa, vaan tarkistaa mahdollisimman huolellisesti kaikkien tarjouksen tehneiden urakoitsijoiden taustatiedot sekä taloudellinen asema. Lisäksi voidaan valittu urakoitsija sitoa sopimuksella tiukasti kiinni rakennushankkeeseen esimerkiksi siten, että tietyn määräajan ylittävä viivästys on pätevä syy sopimuksen purkamiseen. Myös vakuudet sekä maksuaikataulut kannattaa huomioida. Maksuaikataulut on viisasta sitoa sopimuksen mukaisen työn valmistumiseen eikä esimerkiksi tiettyihin päivämääriin. Lisäkustannuksilta vältytään, kun rakennuttajalla on mahdollisuus purkaa sopimus heti kun maksuaikataulu pettää. Jos ja kun urakoitsijan tai aliurakoitsijan sopimus joudutaan purkamaan syystä tai toisesta, on oltava hyvin tarkka siitä, että sopimus puretaan oikein eikä itse purkamisesta aiheudu lisäkustannuksia tai muita sanktioita. Olennaista on, että purkamiseen johtavista tapahtumista tehdään kunnolliset reklamaatiot, jotka tulee huolellisesti säilyttää liiteasiakirjoineen. Konkurssi on myös tilaajalle vaikea paikka Urakoitsijan yrityssaneeraus tai konkurssimenettelyn aloittaminen ovat sopimuskumppanille usein erittäin hankalia asioita. Molemmista syntyy lisäkustannuksia ja usein myös viivästyksiä. Yrityssaneerausmenettelyn aloittaminen ei oikeuta sopimuskumppania purkamaan välittömästi voimassaolevaa sopimusta, mutta tilanne on esimerkiksi rakennuttajalle hyvin vakava varoitus urakoitsijan taloudellisesta tilanteesta tai muista vaikeuksista. Urakoitsijan tai aliurakoitsijan konkurssimenettelyn aloittaminen on yleensä tilaajan ja rakennuttajan kannalta hankalin vaihtoehto. Toki Rakennusalan yleisten ehtojen (YSE 1998) mukaan tilaajalla on oikeus purkaa sopimus, jos urakoitsija asetetaan konkurssiin. Purkuoikeutta ei kuitenkaan ole, jos konkurssipesä kohtuullisessa ajassa ilmoittaa, että se sitoutuu sopimukseen sekä asettaa hyväksyttävän vakuuden sopimuksen täyttämisestä. Vaikka näin tapahtuukin kohtuullisen harvoin, on kyseinen vaihtoehto mahdollinen. Jos konkurssipesä ilmoittaa, ettei se sitoudu sopimukseen, saa tilaaja, rakennuttaja ja / tai urakoitsija purkaa sopimuksen. Tilaajan purettua sopimuksen konkurssitapauksessa voi se heti ottaa rakennustyömaan haltuunsa rakennuksineen ja rakennustavaroineen sekä käyttää niitä töiden jatkamiseen. Konkurssipesälle kuuluvan omaisuuden käyttämisestä maksetaan käypä korvaus tai vuokra mikäli korvaus ei sisälly urakkahintaan. Jos sopimus puretaan konkurssimenettelyn johdosta, tilaajalla on oikeus saada korvaus, mikäli rakennustyötä jatketaan yli sovitun urakkahinnan. Nämä tilaajan saatavat ovat konkurssisaatavan asemassa ja ne on valvottava konkurssimenettelyssä asianmukaisesti. Tel +358 (0) Mobile +358 (0) JARI MAARANEN Suoritus- ja maksuvaikeudet voivat hyvin nopeasti vaikuttaa työmaan toimintaan ja pahimmassa tapauksessa koko työmaa pysähtyy. 9

10 Försenad och felaktig entreprenad TEXT: ANNA UNDÉN-SELANDER Entreprenörens felaktiga prestation och försening var förorsakade av grovt vållande. Entreprenören dömdes att ersätta den uppkomna skadan till fullt belopp. Skadeståndet begränsades inte till förseningsvitets maximibelopp enligt YSE 1998-villkoren. HELSINGFORS HOVRÄTT gav i mars ett intressant domslut i ett tvistemål rörande en entreprenad. Det beställda arbetet innehöll fel samt slutfördes 45 dagar för sent. Enligt hovrätten hade entreprenören av grovt vållande orsakat förseningen. Entreprenören dömdes att ersätta den uppkomna skadan till fullt belopp, även till den del som överskred avtalsvitet. Detta ledde till att beställaren fick av entreprenadpriset på ca euro dra av nästan euro. Således var beställaren tvungen att betala endast en bråkdel av den ursprungliga entreprenadsumman, knappa euro. Det var ostridigt att arbetets utförande var 45 dagar försenat. Entreprenören som kärande hävdade att beställaren hade gett denna tilläggstid per för slutförandet av arbetet. Ur en framgick det att beställaren varken hade godkänt arbetsresultatet vid mottagningsbesiktningen eller mottagit byggnadsobjektet. Beställaren hade även i tid reklamerat över felen och bristerna samt påpekat om den betydande olägenheten som dröjsmålet orsakat. Beställaren hade krävt att arbetet måste vara färdigt och byggplatsen städad till en viss tidpunkt för att kunna överlåtas vidare. Hovrätten ansåg att detta inte betydde att beställaren hade gett entreprenören tilläggstid. Dröjsmålet berodde alltså på entreprenören. Skadeståndets belopp begränsades inte Enligt entreprenadavtalet var utöver de avtalade villkoren också de allmänna avtalsvillkoren för byggnadsentreprenader (YSE 1998) tillämpliga. Enligt 18 i YSE 1998 betalas förseningsvite för högst 50 arbetsdagar. Beställaren har inte heller rätt till någon annan ersättning om inte förseningen beror på uppsåt eller grovt vållande. Hovrätten var tog då ställning till ifall förseningen berodde entreprenörens grova vållande. Som sagt var det ostridigt att arbetet var försenat. Enligt flera vittnen syntes arbetarna sällan till på byggplatsen. Under flera dagar fanns inte en enda arbetare på plats. Detta orsakade onödiga kostnader då förberedelser på byggplatsen gjorts i onödan. Det var även mycket svårt att nå entreprenörens representanter per telefon. 10

11 WIKIMEDIA.ORG/FLUOR Hovrättens slutsats var att entreprenörens handlande, dröjsmål och felen samt bristerna i arbetets kvalitet utgjorde grovt vållande från dennas sida. Således var entreprenören tvungen att ersätta den uppkomna skadan till sitt fulla belopp även till den del som beloppet överskred det maximala förseningsvitet enligt YSE 1998-villkoren. Beställaren krävde av entreprenören även ersättning på euro för extrakostnader som orsakats av förseningen. Beställaren kunde dock inte påvisa grunden till summan. Därför fick beställaren själv stå för kostnaderna. Trots att käranden förlorade målet gällande huvudyrkandet, kunde inte de kostnader som beställaren var tvungen att stå för anses vara obetydliga. Därför var parterna tvungna att stå för sina egna rättegångskostnader. Helsingfors hovrätt ; Dom Nr 421; Diarienummer S 14/94. Domen är inte lagakraftvunnen. Fatalietiden för anförande av besvär var den Tel +358 (0) Mobile +358 (0) ANNA UNDÉN-SELANDER Viivästynyt ja virheellinen urakka HELSINGIN HOVIOIKEUS antoi maaliskuussa kiinnostavan tuomion urakkariidassa. Alun perin tilattu urakka viivästyi 45 päivää ja se sisälsi myös virheitä. Hovioikeuden mukaan urakoitsija olikin toiminut törkeän tuottamuksellisesti. Lopputulos siis oli, että tilaaja sai vähentää sovitusta noin euron urakkasaatavasta melkein euroa vahingonkorvauksena. Näin tilaajan maksettavaksi jäi vain murto-osa alkuperäisestä hinnasta eli vajaat euroa. Urakka oli viivästynyt 45 päivää. Urakoitsija kuitenkin väitti tilaajan antaneen urakalle lisäaikaa sähköpostitse. Osapuolten välisestä sähköpostikirjeenvaihdosta ilmeni, että tilaaja ei ollut hyväksynyt urakkasuoritusta eikä ottanut vastaan rakennuskohdetta. Tilaaja oli myös ajallaan reklamoinut virheistä ja puutteista sekä huomauttanut, että viivästys oli aiheuttanut suurta vahinkoa. Tilaaja oli sähköpostitse antanut takarajan, jolloin työn tulisi olla valmis, jotta tilat voidaan luovuttaa eteenpäin. Hovioikeus katsoikin, ettei tämä tarkoittanut, että tilaaja oli myöntänyt lisäaikaa. Viivästys johtui siis urakoitsijasta. Työmiehiä ei työmaalla juuri näkynyt Osapuolten tekemän urakkasopimuksen sopimusehtojen lisäksi urakkaan sovellettiin rakennusalan yleisiä sopimusehtoja (YSE 1998). YSE ehtojen 18 :n mukaan viivästyksen aiheuttamista vahingoista voidaan maksaa viivästyssakkoa korkeintaan 50 työpäivältä. Viiväs- tyssakon lisäksi tilaajalla ei normaalisti ole oikeutta muuhun korvaukseen, ellei urakoitsija ole toiminut tahallisesti tai törkeän tuottamuksellisesti. Hovioi - keus joutui siis ottamaan kantaa siihen, johtuiko viivästys törkeästä tuottamuksesta. Riidatonta siis oli, että urakka oli viivästynyt. Useiden todistajien mukaan työmiehiä oli ollut hankala saada työmaalle ja joskus työmaalla ei ollut ainuttakaan työmiestä. Tästä aiheutui tilaajalle kustannuksia, koska työmiehiä varten tehdyt valmistelut olivatkin turhia. Urakoitsijan edustajia oli myös erittäin vaikeata tavoittaa puhelimitse. Näin päätettiin Hovioikeus päätyi siihen lopputulokseen, että viivästys johtui urakoitsijan törkeästä tuottamuksesta. Näin ollen urakoitsija joutui korvamaan tilaajalle lähes koko urakkasumman. Tilaaja vaati urakoitsijalta myös korvausta lisätöistä ja muista viivästyksestä aiheutuneista kuluista. Tilaaja ei kuitenkaan kyennyt perustelemaan vaatimiaan kustannuksia, minkä takia hän joutui itse vastaamaan ilmoittamistaan euron lisäkuluista. Urakoitsija hävisi oikeusjutun päävaatimuksen, mutta tilaajan vastattavaksi jäi kuitenkin euroa. Tämän takia osapuolet joutuivat vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan. Helsingin hovioikeus ; Tuomio Nro 421; Dnro S 14/94. Tuomio on siis vielä vailla lainvoimaa. Määräaika valituksen tekemiseen oli

12 SATAKERTA RÖDL & PARTNER Kirjanpitäjän uusi rooli Taloushallintoliiton puheenjohtaja Vuokko Mäkinen. TEKSTI: TIINA RUULIO Kirjanpitäjä on parhaimmillaan yrityksen rahaprosessin hallitsija, joka osaa tukea asiakkaan liiketoimintaa, sanoo Taloushallintoliiton puheenjohtaja Vuokko Mäkinen. VUOKKO MÄKINEN valittiin Taloushallintoliiton uudeksi puheenjohtajaksi viime kesänä. Hänen tärkein sanomansa on ytimekäs: Haluamme auttaa jäsenistöä pärjäämään yhä paremmin. Tähtäämme muutoksen hallintaan ja liiton vaikuttavuuden lisäämiseen siellä, missä tehdään alaa koskevia päätöksiä. Sähköisen kirjanpidon vallankumous? Suomessa on paljon nuorta yrittämistä, joka on täynnä uusia mahdollisuuksia. Projekteja on paljon ja kansainvälistymiseen suhtaudutaan rohkeasti. Uusien alueiden valtaamiseen liittyy myös talousasioita. Yrittäjäkunta 12

13 SATAKERTA RÖDL & PARTNER varmasti haluaa, että numeroiden hallitsija, kirjanpitäjä, on tässä kaikessa valppaana mukana, Mäkinen kertoo suomalaisesta yrittäjyydestä ja kirjanpitäjän roolista siinä. Katteen, kustannusten ja maksuliikenteen aktiivinen seuraaminen kirjanpitäjän tuella on monelle yrittäjälle jo arkipäivää. Kyse on pohjimmiltaan talousasioihin liittyvästä huolenpidosta, jota kirjanpitäjä osaa asiakkailleen jakaa. Huolenpitoon liittyvät asiat ovat hyvin konkreettisia: esimerkiksi miten laskutusta kannattaa jaksottaa, jotta yrittäjän rahat riittävät paremmin tai jos ylimääräistä rahaa näyttää olevan, mitä sille kannattaa tehdä. Tähän kaikkeen tarvitaan tietysti sähköistä kirjanpitoa, jota on jo tehty Suomessa parikymmentä vuotta. Uskon, että tässä asiassa voidaan odottaa vallankumousta joidenkin vuosien kuluttua. Järjestelmät toimivat pitkälti samalla periaatteella kuin mihin ne syntyivät 70-luvulla, käsittelemään paperista otettuja tietoja. Vaikka vanhan päälle on rakennettu uutta, ei järjestelmän perustoiminnallisuus ole muuttunut mihinkään. Uusien ominaisuuksien lisäämisessä on jouduttu tekemään kompromisseja, jotka näkyvät kömpelönä käyttöliittymänä. Kirjanpitäjän uusi rooli Muutos ei kuitenkaan synny tässäkään tapauksessa ilman rohkeutta ja innovaatioita. Uskon rakenteellisen lähtötiedon hyödyntämiseen, mikä tarkoittaa sitä, että kaikki sähköisessä muodossa oleva tieto kuten verkkolaskut, tiliotteet ja muu sähköinen raportointi saadaan suoraan kirjanpidon pohjalle, minkä jälkeen kirjanpitoa ryhdytään täydentämään tarpeen mukaan. Aika on mennyt isojen järeiden järjestelmien ohitse. Haluamme auttaa jäsenistöä pärjäämään yhä paremmin. Uskon, että tulevaisuuden kirjanpitoa hoidetaan useiden erillisten pikkusovellusten avulla, joita voidaan käyttää vaikkapa pilvipalveluna: yhdellä tehdään laskutusta, toisella reskontraa jne. Elämme siis mielenkiintoisia aikoja, kertoo Vuokko Mäkinen. Erilaisille kirjanpitäjille on kuitenkin kysyntää jatkossakin. Pitkään alalla toimineilla kirjanpitäjillä on hyvinkin vahvaa kokemusta ja varmuutta esimerkiksi verotusasioissa. On myös yrittäjäkuntaa, joka tuntee toimialansa ja tasaisesti etenevän yrityksensä niin läpikotaisin, ettei tarvitse kirjanpidolta muuta kuin asiantuntijan tekemän viranomaisraportoinnin. Uudenlaista pelisilmää Kirjanpitäjän ja tilitoimiston rooliin soisi silti kuuluvan, että asiakasta tarkkaillaan aivan uudenlaisella pelisilmällä. Konkreettisia mahdollisuuksia tipahtelee tilitoimistolle vaikka joka päivä. Suurin kysymys alalla on oikeastaan siinä, miten tilitoimisto osaa tarjota asiakaskunnalle osaamistaan, tuotteistaa sitä. En tarkoita tällä pelkkää numeroiden pyörittelyä, vaan sen kertomista, miltä luvut milloinkin näyttävät suhteessa asiakkaan liiketoimintaan ja miten talousasioita kannattaa ratkaista. Kun ja jos yrittäjä tuntee saavansa tilitoimistolta konkreettista apua, uusistakin palveluista ollaan valmiita maksamaan. MYÖS TILITOIMISTO Satakerta Rödl & Partnerin toimitusjohtaja Kati Jalojärvi uskoo, että yritysten taloushallintoa hoidetaan yhä useammin eri sovelluksilla, joita otetaan taloushallinnon pilvipalvelusta tarpeen mukaan. Satakerta on noin 25 henkilön tilitoimisto, joka liittyi Rödl & Partner -konserniin viime vuonna ja tekee läheistä yhteistyötä Asianajotoimisto Rödl & Partnerin kanssa. Meillä on asiakkaina myös start-up -yrityksiä, jotka hakevat mahdollisimman pitkälle vietyä kompaktia taloushallinnon kokonaisuutta, jota voidaan hoitaa mieluiten yhdellä kirjautumisella. Samassa sähköisessä kokonaisuudessa ovat silloin osto- ja myyntilaskut, palkat, verot, pankin tiliotteet, skannatut kuitit, raportit jne. Tilitoimistoasiakkuuden alkumetreillä selvitetään siis aina, minkälaisia taloushallinnon ohjelmistoja yritys jo käyttää ja miten niiden kanssa toimitaan. Erilaisten ohjelmistojen joukosta pyritään löytämään tilitoimiston ja yrityksen yhteinen tapa toimia. Myös muuta järjestelmien yhteensovittamista joudutaan usein tekemään. Omat taloushallintojärjestelmämme ovat olleet pilvessä jo muutaman vuoden ajan. Järjestelmien ylläpito ei ole ydinosaamistamme, vaan se, kuinka hyvin hoidamme asiakkaan kirjanpidon, palkanlaskennan, verotuksen ja yhtiöhallinnon. 13

14 SATAKERTA RÖDL & PARTNER Tilitoimisto sparraa yrittäjää tarpeen tullen TEKSTI: TIINA RUULIO Tilitoimistoyrittäjä Kati Jalojärvi sanoo, että ajan tasalla oleva kirjanpitäjä huomaa yleensä heti, jos yrityksessä on tapahtumassa numeroiden valossa jotain uutta. Numeroiden lukeminen kun kuuluu kirjanpitäjän ammattitaitoon. Yritysten kulupuolella saattaa olla helppo tehdä pieniä täsmäiskuja kuten neuvotella uudelleen pankin palvelumaksuista, kilpailuttaa puhelin- ja nettiliittymät tai hakea vuokranmaksuun vapaa kuukausi, sanoo tilitoimistoyrittäjä Kati Jalojärvi. NOORA LEHTOVUORI KOSKA NUMEROT liittyvät myös yritysjuridiikkaan ja verotukseen, on kirjanpitäjien ja asianajajien yhteistyössä paljon yhteisiä tai yhdistettäviä asioita. Tähän perustuu myös tuore Rödl & Partner -yhteistyö Suomessa. Keskustelemme automaattisesti asiakkaan kanssa, jos esimerkiksi yrityksen tulos on vaarassa tai kulut ovat kasvaneet selvästi. Kulupuolella saattaa olla helppo tehdä pieniä täsmäiskuja kuten neuvotella uudelleen pankin palvelumaksuista, kilpailuttaa puhelin- ja nettiliittymät tai hakea vuokranmaksuun vapaa kuukausi, Jalojärvi sanoo. Asiakasyrityksen myyntiin ei kirjanpitäjä voi juurikaan vaikuttaa. Mutta esimerkiksi oikeaa hinnoittelupolitiikkaa voimme toki miettiä yhdessä yrittäjän kanssa. Tilitoimisto sparraa haluttaessa yritystä sen talousasioissa Tarjoamme yrittäjälle säännöllistä sparrausta vaikkapa kuukauden tai kahden välein. Tällaisen palvelun tarve on lisääntynyt selvästi taloudellisesti tiukkoina aikoina. Moni yrittäjä pitää hyvänä sitä, että ulkopuolinen numeroihminen lähtee purkamaan syntynyttä vyyhtiä esittämällä uusia kysymyksiä vähän erilaisesta näkökulmasta. Myös henkilöstöleikkaukset saattavat olla ylitsepääsemättömän vaikeita asioita. Joskus yrittäjälle on sanottava suoraan, että sinun on nyt pakko lomauttaa henkilöstöä, mikäli haluat, että yritys työllistää vielä muutaman vuoden päästä. 14

15 SATAKERTA RÖDL & PARTNER Sähköinen kirjanpito yleistyy NOIN PUOLET tilitoimisto Satakerta Rödl & Partnerin asiakaskunnasta on muuttanut kirjanpitonsa sähköiseksi, ja toinen puoli toimii vielä perinteisellä kuittirumbatyylillä. Sähköinen kirjanpito yleistyy tällä hetkellä eniten sähköisen laskutuksen ansiosta. Jos yrittäjä soittaa hädissään ja kysyy, mitä pitäisi tehdä, kun hänen pitäisi toimittaa omalle asiakkaalleen verkkolasku, ollaan jo vähän myöhässä, kertoo Kati Jalojärvi. Tilitoimistossa tietenkin toivotaan, että verkkolasku ei olisi ainut syy viedä kirjanpito digimaailmaan. Se tilanne, että koko kirjanpito pitää saada toimimaan sähköisesti pakon edessä hyvin nopeasti, ei ole luultavasti paras tapa edetä asiassa. Muutokseen kannattaa varata jonkin verran aikaa. Kirjanpidon sähköistymisestä hyötyy eniten yrittäjä. Kyse on puhtaasta ajan säästöstä. Satakerta itse käyttää pankkiriippumatonta laskuoperaattoria, jossa on ollut melko vähän ongelmia. Sinänsä sähköiseen laskutukseen liittyvät lastentaudit on jo suurelta osin ohitettu, ja eri operaattorit pystyvät esimerkiksi keskustelemaan keskenään hyvin sujuvasti. Koska laskuoperaattorin valinta on myös kustannuskysymys, kannattaa vertailla vaikkapa eri operaattoreiden perimiä avaus- ja liikennöintimaksuja. Myös yrityksen oma laskutusaineisto ratkaisee paljon: menevätkö laskut toiselle yritykselle, onko mukana kuluttajalaskuja tai minkälaisia liitteitä laskuissa on. Yrittäjän paras ystävä e-laskuissa ei ole välttämättä pankki, sillä pankin välittämiä e-laskuja ei saada suoraan kirjanpitoon. Jos yksittäisiä myyntilaskuja tulee vähän, vain muutamia kuukaudessa, ei omalta pankilta saatava e-laskupalvelu ole silti huono vaihtoehto. Tasekirja pitää vielä tulostaa Tällä hetkellä kirjanpito saadaan sähköiseksi lähes kokonaan. Vain tasekirja pitää tulostaa, allekirjoittaa ja säilyttää paperimuodossa. Tämäkin on tosin muuttumassa. Eräs ongelma kuittien kanssa on luottokorttiyhtiöt, jotka eivät vielä yleisesti pysty tuottamaan sähköiseen kirjanpitoon kelpaavia rivikohtaisia tietoja luottokorttiostoista. Mutta tähänkin tarpeeseen on kehitetty Satakerrankin käyttöönottamia mobiilisovelluksia, joilla kuitit saa kätevästi talteen ja toimitettua kirjanpitojärjestelmään. Silti osa tilitoimiston asiakkaista on tyytyväinen vanhaan kirjanpitotapaan. Mukana on myös paljon psykologiaa. Osa yrittäjistä ei vielä pysty mieltämään asiaa niin, että verkkolasku on täysin sama asia kuin vanha paperilasku. Joku ajattelee niinkin, että sähköisiä laskuja ei tule tarkistettua yhtä huolellisesti kuin paperisia. Moderni sähköinen kirjanpito täydentyy lähestulkoon automaattisesti pitkin vuotta. Kirjanpito ei voi kuitenkaan koskaan olla täysin automaattista, sillä esimerkiksi samantyyppinen osto voi merkitä eri toimialoilla oleville yrityksille hyvinkin erilaista asiaa, joten ostot pitää myös kirjata eri tavalla. Olennaista on, että raportointi tukee asiakkaan toimintaa. Tämäkin tietysti muuttuu, jos laskuttaja pystyy lähettämään laskun mukana tiliöintikoodit, jolloin lasku saadaan automaattisesti tiliöityä oikein ja kulut kirjattua niille kuuluvaan ryhmään. Sähköinen kirjanpito ei ole ainakaan kiinni ohjelmistoista, sillä ohjelmistotarjontaa riittää. 15

16 Mitä lakia sovelletaan työntekijöiden ulkomaankomennuksissa TEKSTI: TIMO HUHTALA Ulkomaille lähetetyistä työntekijöistä on puhuttu viime aikoina paljon. Huomion kohteena ovat olleet etenkin rakennusalalla työskentelevien ulkomaalaisten työehdot ja suomalaisten vähimmäissäännösten noudattaminen. Hyödyntämällä Rödl & Partnerin yli 40 maassa työskentelevien kokeneiden asiantuntijoiden osaamista pystymme tarjoamaan työnantajalle komennusvaltion työehtoja, verotusta ja sosiaaliturvaa koskevan selvityksen ja projektin suunnittelun luotettavasti ja tehokkaasti. Tuemme asiakastamme muissakin projektiin liittyvissä kysymyksissä, oli sitten kyseessä yhden työntekijän komennus tai suurempi projekti. SUOMALAISET YRITYKSETKIN lähettävät työntekijöitään ulkomaille erilaisiin projekteihin, jolloin suomalaisen työnantajan pitää tietää komennusvaltion säännökset. Mitä lakia sovelletaan? Pääsääntönä on, että ulkomaan komennuksella olevan suomalaisen työntekijän työsuhde-ehdot määräytyvät edelleen Suomen lain mukaan ulkomaillakin työskenneltäessä. Lisäksi suomalaisissa työehtosopimuksissa on usein erityisiä säännöksiä työkomennuksista. Määräykset koskevat etenkin työntekijän oikeutta päivärahaan sekä matkakorvauksiin. Entä voidaanko komennusvaltion lakia soveltaa kokonaisuudessaan työsuhteessa huolimatta siitä, että työsopimuksessa on sovittu sovellettavan Suomen lakia? Joissakin poikkeustapauksissa voi olla näinkin. Komennusvaltion työsuhdeturva saattaa ainakin osittain olla suomalaista työsuhdeturvaa korkeampi. Ja vaikka työsuhteeseen sovellettaisiinkin Suomen lakia, sovelletaanko kohdevaltion pakollisia säännöksiä ainakin joiltain osin myös Suomesta ulkomaille lähetettyihin työntekijöihin? Näin EU:ssa EU:ssa kysymys sovellettavaksi tulevista laista ja määräyksistä on selkeämpi kuin lähetettäessä työntekijöitä EU:n ulkopuolelle. EU:n alueella laki määräytyy niin sanotun Rooma I -asetuksen nojalla, jolloin ulkomaille lähetettyihin työntekijöihin soveltuvien kohdevaltion vähimmäistyöehtojen soveltaminen on lueteltu asiaa koskevassa direktiivissä. Direktiivin mukaan kohdevaltiossa tulee noudattaa mm. komennusvaltion kansallista enimmäistyöaikaa, vuosiloman vähimmäiskestoa, vähimmäispalkkoja ja ylityökorvauksia, työturvallisuusmääräyksiä sekä yhdenvertaista kohtelua koskevia säännöksiä, mikäli ne ovat työntekijälle edullisempia kuin työsuhdetta muutoin koskevat määräykset. 16

17 EU:n ulkopuolella sovellettavat säännökset määräytyvät puhtaasti komennusvaltion kansallisten säännösten nojalla. Silloin määräysten kirjo saattaakin poiketa huomattavasti EU-valtioiden tilanteesta suuntaan tai toiseen. Komennussopimus kannattaa tehdä Vaikka komennukselle lähtevällä työntekijällä olisi Suomessa työsopimus, kannattaa ainakin pidempää ulkomaankomennusta varten tehdä erillinen sopimus. Siinä sovitaan kaikki olennaiset asiat sekä myös matka- ja mahdollisten muuttokustannusten korvaaminen. Komennussopimus voi olla joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Sen päätyttyä työntekijä palaa takaisin vanhaan työhönsä entisellä työsopimuksella. Komennussopimukseen on hyvä kirjata myös työsuhteeseen sovellettava laki. Sosiaaliturva, verotus ja luvat Työntekijän tilanteesta ja komennuksen kestosta riippuen ajankohtaisiksi saattavat tulla myös komennusvaltion sosiaaliturvaa ja verotusta koskevat asiat. Mikäli työntekijällä ei ole komennusvaltiossa hyväksyttävää todistusta Suomen sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta, sovelletaan häneen komennusvaltion sosiaaliturvaa. Työntekijä saattaa myös joutua maksamaan palkkatulostaan veroa komennusvaltiossa, vaikka hän olisikin vielä Suomessa yleisesti verovelvollinen. Verotukseen ja sosiaaliturvaan liittyvät kysymykset onkin syytä selvittää hyvissä ajoin etukäteen, sillä ne vaativat asiointia paikallisten viranomaisten kanssa. Työnantajan näkökulmasta voi tulla ajankohtaiseksi myös kysymys siitä, voiko työntekijän lähettäminen toiseen valtioon merkitä verotusmielessä kiinteän toimipaikan syntymistä. Tällöin työnantajakin tulisi komennusvaltiossa verovelvolliseksi sieltä saaduista tuloista. Myös työ- ja oleskelulupa-asiat tulee selvittää ja hoitaa kuntoon etukäteen varsinkin EU:n ulkopuolelle suuntautuvissa komennuksissa. Vältä yllätykset Etenkin pidempiaikaisten komennusten yhteydessä on huolellinen suunnittelu ja kohdevaltion työehtoja, sosiaaliturvaa sekä verotusta koskevien säännösten selvittäminen ensiarvoisen tärkeää. Tämä pätee myös komennuksiin EU:n sisällä. Vaikka lähetettyihin työntekijöihin soveltuvat vähimmäissäännökset on määritelty EU:ssa yhdenmukaisesti eri jäsenvaltioiden välillä, on itse säännösten sisällössä huomattaviakin eroja. Ei siis riitä, että asioiden kuvitellaan olevan kunnossa. Pitää todella tietää niiden olevan kunnossa. Yllätyksiä voi tulla myös aivan peruskysymyksissä. Vaikka työnantajalla olisi toimipiste myös komennusvaltiossa, kannattaa tilanteesta riippuen harkita, minkä yksikön kanssa komennussopimus tehdään. Vieraan valtion säännösten selvittäminen ja kokonaisvaltainen ymmärtäminen vaatii asiantuntijan apua. Parhaimmillaan asiat tulevat selvitetyiksi hyvinkin nopeasti, mutta vasta huolellisen taustatyön jälkeen työnantaja tietää, mitä todella ollaan tekemässä. Tel +358 (0) Mobile +358 (0) TIMO HUHTALA EU-tuomiostuimelta ennakkoratkaisu Toimistomme on avustanut lukuisia ulkomaisia työnantajia Suomeen lähetettyihin työntekijöihin liittyvissä toimeksiannoissa. Työntekijöihin sovellettavat vähimmäistyöehdot aiheuttavat lukuisia tulkinnal - lisia kysymyksiä. Näin on etenkin vähimmäispalkan määräytymisessä. Satakunnan käräjäoikeudessa on parhaillaan vireillä EU:n mittakaavassakin merkittävä työsuhderiita, jossa kyse on muun muassa suomalaisten työehtosopimusten palkkaluokkia koskevien määräysten, palkkausmuotojen sekä päivärahan maksuvelvollisuutta koskevien määräysten soveltuvuudesta ulkomailta tuleviin työntekijöihin. Satakunnan käräjäoikeus pyysi ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta, joka annettiin (C-396/13). Ennakkoratkaisun mukaan työehtosopimusten palkkausmuotoa sekä palkkaryhmittelyä koskevia säännöksiä sovelletaan myös ulkomailta lähetettyihin työntekijöihin, mikäli säännökset ovat pakottavia ja mm. riittävän selkeitä. Päivärahojen osalta EU-tuomioistuin viittasi niihin edellytyksiin, joilla suomalainen työnantaja olisi velvollinen maksamaan päivärahaa lähettäessään työntekijän työkohteeseen Suomen rajojen sisäpuolella. Ennakkoratkaisu selvensi useita kysymyksiä, jotka liittyvät ulkomailta lähetettyjen työntekijöiden vähimmäispalkkoihin. Joskin ennakkoratkaisu jättää vielä joukon tulkinnallisia kysymyksiä kansallisissa tuomioistuimissa ratkaistavaksi. Unionin tuo mioistuin ei siten antanut konkreettista ratkaisua kyseessä olevaan työsuhderiitaan, vaan asian käsittely jatkuu Suomessa. 17

18 Perintöverosuunnittelu kannattaa TEKSTI: MARJA-LIISA SUTTON Vuoden 2015 alusta perintöveroprosentit nousivat yhdellä prosenttiyksiköllä. Perittävän puoliso saa vähentää perintöverotuksessa euron puolisovähennyksen ja alle 18- vuotias euron alaikäisyysvähennyksen. PERINTÖVEROPROSENTTI ON lisäksi sitä suurempi, mitä suurempi on perittävän omaisuuden määrä. Näin ollen perintöveroja tulee maksettavaksi yhteismäärältään sitä vähemmän, mitä useamman perillisen kesken perittävän omaisuus jakautuu. Jos perittävä ei ole tehnyt testamenttia, menee hänen omaisuutensa lakimääräisille perillisille. Jos perittävällä on lapsia, perinnön saavat lapset. Mikäli lapsia ei ole, aviopuoliso perii. Jos perittävä kuolee lapsettomana ja naimattomana, perillisiä ovat vanhemmat. 18

19 Perinnöstä voi luopua verotuksellisesti viisaasti. Perillinen voi luopua perinnöstä, jolloin perillisiksi tulevat hänen lapsensa. Tällöin luopuja ei joudu maksamaan perintöveroja, vaan perintöveroa maksavat ainoastaan lapset. Perintöverojen yhteismäärä on myös pienempi, jos lapsia on useampia. Perinnöstä luopuminen on kuitenkin tehtävä verotuksellisesti tehokkaalla tavalla. Verotehokkaassa luopumisessa, luopuja ei maksa perintöveroa. Jos perinnöstä luopumista ei ole tehty verotehokkaasti, sekä luopuja että hänen lapsensa maksavat perintöveroa. Luopuminen on verotuksellisesti tehokasta silloin, kun luopuja ei ole ryhtynyt perintönä saatavaan omaisuuteen millään tavalla. Hän ei ole myöskään määrännyt, ketkä tulevat seuraaviksi perillisiksi. Perinnöstä tulee myös luopua kokonaan. Luopuminen on tehtävä kirjallisella luopumisilmoituksella, joka lähetetään perintöverotusta toimittavaan verotoimistoon. Testamentti perintöverosuunnittelussa Testamentilla voidaan lähes vapaasti määrätä, ketkä perivät perittävän omaisuuden. Testamentin määräyksistä riippumatta perittävän lapsilla on kuitenkin oikeus saada ns. lakiosansa perittävän omaisuudesta. Lakiosa on puolet siitä, minkä perittävän lapsi olisi perinyt, jos testamenttia ei olisi tehty. Lakiosaa on vaadittava aina lain edellyttämässä määräajassa lakiosailmoituksella, joka tehdään testamentin saajille. Jos lakiosavaatimusta ei tehdä oikein, oikeus lakiosaan menetetään. Testamentti on tärkeä perintöverosuunnittelun väline. Lisäksi testamenttimääräyksillä voidaan pyrkiä suojaamaan leskeä perillisten vaatimuksia vastaan. Esimerkiksi leskelle testamentilla määrätty elinikäinen hallintaoikeus perittävän omaisuuteen vähentää hallintaoikeuden kohteena olevasta omaisuudesta maksettavien perintöverojen > Näin perintövero määräytyy I veroluokka alkaen Mikäli vanhemmat ovat kuolleet jo aikaisemmin, perinnön jakavat perittävän siskot ja veljet. Kannattaako perinnöstä luopua? Perinnön arvo Vero alarajan kohdalla Veroprosentti ylimenevästä osasta Perinnönjättäjän aviopuoliso suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva perillinen (lapsi, lapsenlapsi, vanhempi, isovan hempi jne.) aviopuolison suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen perinnönjättäjän kihlakumppani, jolle annetaan perintökaaren 8 luvun 2 :ssä tarkoitettu avustus. Aviopuolisona pidetään myös perinnönjättäjän kanssa avioliitonomaisissa olosuhteissa elävää henkilöä, joka on aikaisemmin ollut avioliitossa perinnönjättäjän kanssa tai jolla on tai on ollut yhteinen lapsi perinnönjättäjän kanssa. Ottolapset ja -vanhemmat ovat verotuksellisesti samassa asemassa biologisten sukulaisten kanssa. II veroluokka alkaen Perinnön arvo Vero alarajan kohdalla Veroprosentti ylimenevästä osasta muut sukulaiset sekä suvun ja perheen ulkopuoliset henkilöt. 19

20 Testamentti ei kumoa lakiosaa. määrää. Hallintaoikeuden saaja ei joudu maksamaan perintöveroa pelkästä hallintaoikeudesta. Testamentista voi luopua Testamentista voi luopua siten, että luopujan sijaan perijöiksi tulevat hänen lapsensa. Tämä tosin edellyttää, että testamentissa ei ole määrätty jollain muulla tavoin luopujan sijaan tulijasta. Lisäksi luopujan lasten tulee olla testamentin tekijän perillisiä. Toisin kuin perinnöstä, testamentista voi luopua myös osittain. Luopuja voi siten ottaa vastaan esimerkiksi vain puolet perinnöstä ja luopua toisesta perinnön puolikkaasta. Jos perittävä on tehnyt testamentin omien lastensa hyväksi, näiden on kuitenkin oltava tarkkana luopuessaan testamentista. Jotta perittävän lapsi voi verotuksellisesti tehokkaalla tavalla luopua osittain testamentista, tulee testamentissa olla nimenomaisia määräyksiä koskien luopumista ja sijaan tulijoita. Mikäli testamentissa on esimerkiksi määrätty, että omaisuus menee testamentintekijän lapsille tasaosuuksin, perittävän lapset eivät voi verotuksellisesti tehokkaalla tavalla luopua testamentista osittain. Verotuksessa lasten tulkitaan nimittäin tällöin saaneen perintönsä lain eikä testamentin nojalla. Lainmukaisesta perinnöstä ei puolestaan voi luopua osittain verotehokkaalla tavalla. Tel (0) Mobile +358 (0) MARJA-LIISA SUTTON Selkeä testamentti on hyvä Testamenttia laadittaessa on näin ollen hyvä kiinnittää huomiota myös testamentinsaajien luopumismahdollisuuksiin. Pätevä testamentti on myös laadittava lain edellyttämässä muodossa. Testamentti on hyvä laatia mahdollisimman selkeästi, jotta perillisten kesken ei synny riitaa siitä, mitä testamentilla on tarkoitettu. Tärkeää on myös, että testamentilla määrätään kaikesta perittävän omaisuudesta. Huomioita tulisi kiinnittää eloon jäävän puolison avio-oikeudesta johtuviin seikkoihin. Lesken testamenttia laadittaessa tulee puolestaan ottaa huomioon se, mistä omaisuudesta leski voi testamentilla määrätä, jos lesken ja ensiksi kuolleen puolison perillisten välillä ei ole toimitettu avioliittolain mukaista ositusta. Myös perinnöstä tai testamentista luopumista harkittaessa tulee olla tarkkana, voidaanko luopuminen tehdä halutulla tavalla. Tarkkana on myös oltava sen suhteen, miten ja milloin luopuminen tehdään. Yleensä luopumista koskeva päätös ja luopumisilmoitus on hyvä hoitaa jo perunkirjoitusvaiheessa, jolloin siitä tehdään merkintä perunkirjaan. Esimerkki Perittävän omaisuus velkojen ja vähennysten jälkeen on euroa. Perittävällä on yksi lapsi A, eikä perittävä ole tehnyt testamenttia. Perittävän lapsi A perii hänet kokonaan lain nojalla. A maksaa perintöveroa yhteensä euroa. A:lla on kolme lasta. Jos A luopuu perinnöstä kokonaan, perillisiksi tulevat hänen lapsensa, joista kukin perii euroa. Kukin A:n lapsista maksaa perintöveroa euroa. Yhteensä perintöverojen määrä on tällöin euroa. 20

Sijoittajan perintöverosuunnittelu

Sijoittajan perintöverosuunnittelu Sijoittajan perintöverosuunnittelu Katariina Sorvanto Lakimies Veronmaksajat Mistä perintö- ja lahjaveroa maksetaan? Yleensä kun joko perinnönjättäjä tai -saaja tai lahjanantaja tai -saaja asui kuolinhetkellä/lahjoitushetkellä

Lisätiedot

Omistajanvaihdoksia koskevat sopimukset

Omistajanvaihdoksia koskevat sopimukset Omistajanvaihdoksia koskevat sopimukset Christel Finne 4.3.2015 Omistajanvaihdoksen eri lähtökohdat Uusi omistaja Perheenjäsen tai lähisukulainen jatkaa yritystoimintaa (sukupolvenvaihdos) Työntekijä jatkaa

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA Tämä osakassopimus (jäljempänä Sopimus) on solmittu seuraavien osapuolten välillä: 1. Helsingin kaupunki (Y-tunnus 0201256-6),

Lisätiedot

Sijoittajan perintö- ja lahjaverosuunnittelu. Juha-Pekka Huovinen Veronmaksajain Keskusliitto + Verotieto Oy

Sijoittajan perintö- ja lahjaverosuunnittelu. Juha-Pekka Huovinen Veronmaksajain Keskusliitto + Verotieto Oy Sijoittajan perintö- ja lahjaverosuunnittelu Juha-Pekka Huovinen Veronmaksajain Keskusliitto + Verotieto Oy I veroluokan lahja- ja perintöveroasteikot Lahja: Verotettavan osuuden Veron määrä Veroprosentti

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja )

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja ) OSAKEKAUPPAKIRJA Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n välillä (jäljempänä Kauppakirja ) 1. Kaupan osapuolet 1.1 Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy (y-tunnus 0433221-3), Valtakatu 44,

Lisätiedot

Kansainvälistyvät perhesuhteet

Kansainvälistyvät perhesuhteet Kansainvälistyvät perhesuhteet Juha Auvinen asianajaja, varatuomari, LL. M. Eur. Yleisiä huomioita avioliittolaki, perintökaari, kansainväliset sopimukset (EU, Pohjoismaat) kansainvälinen yksityisoikeudellinen

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 JUNAKALUSTO OY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 JUNAKALUSTO OY PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 VR:N OMISTAMAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN JUNAKALUSTO OY:N OSAKKEET / ESISOPIMUS OSAKKEIDEN KAUPASTA 1. Sopijapuolet Sopijapuoli / Ostajat: (1) Helsingin kaupunki Osoite: Pohjoisesplanadi

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro:

Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro: VASTAANOTTOTILOJA KOSKEVA VUOKRASOPIMUS VUOKRANANTAJA Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro: VUOKRALAINEN Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y-tunnus/kaupparekisteri nro: VUOKRAUKSEN KOHDE VUOKRASOPIMUKSEN

Lisätiedot

Testamenttilahjoituksessa huomioitavaa

Testamenttilahjoituksessa huomioitavaa Testamenttilahjoituksessa huomioitavaa Testamenttilahjoituksella voit poiketa lakimääräisestä perimysjärjestyksestä tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Voit halutessasi lahjoittaa testamentilla omaisuuttasi

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja 11.1. Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY

OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY 2 (7) Sisällys 1. Sopimuksen osapuolet... 3 2. Määritelmät... 3 3. Sopimuksen tarkoitus... 3 4. Yhtiön toiminnan tarkoitus... 3 5. Yhtiön omistussuhteet... 4 5.1. Omistusosuudet...

Lisätiedot

VARAUDU AJOISSA Perintö ja lahja verosuunnittelun välineinä. Jari Oivo

VARAUDU AJOISSA Perintö ja lahja verosuunnittelun välineinä. Jari Oivo VARAUDU AJOISSA Perintö ja lahja verosuunnittelun välineinä Jari Oivo PERINTÖ- JA LAHJAVERO PERINTÖ- JA LAHJAVERO ERIYTETTY VEROTETTAVAN PERINNÖN ALARAJA 20.000 EUROA HELPOTUKSIA LESKELLE JA ALAIKÄISILLE

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS OY:N OSAKASSOPIMUS. 1.1. Vantaan kaupunki (1 008 osaketta)

HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS OY:N OSAKASSOPIMUS. 1.1. Vantaan kaupunki (1 008 osaketta) HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS OY:N OSAKASSOPIMUS 1. OSAPUOLET 1.1. Vantaan kaupunki (1 008 osaketta) 1.2. Helsingin kaupunki (1 osake) 1.3. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404)

Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404) 1(5) Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404) 1. Sopimuksen tarkoitus Tällä sopimuksella sovitaan perintäpalveluista ja sitä koskevista toimenpiteistä. Sopimus toimii myös valtuutuksena perintäpalveluiden

Lisätiedot

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA Sopimustyypit ja niiden valinta Kaksi päävaihtoehtoa ovat liiketoiminnan myynti (liiketoimintakauppa) ja yrityksen itsensä, eli ns. oikeushenkilön, myynti (osuus

Lisätiedot

Perinnöstä ja sen verotuksesta. Kokkolan Seudun Arvopaperisäästäjät ry 2.9.2010 Asianajaja, varatuomari, Mika Talviaro

Perinnöstä ja sen verotuksesta. Kokkolan Seudun Arvopaperisäästäjät ry 2.9.2010 Asianajaja, varatuomari, Mika Talviaro Perinnöstä ja sen verotuksesta Kokkolan Seudun Arvopaperisäästäjät ry 2.9.2010 Asianajaja, varatuomari, Mika Talviaro Illan aiheita Perintöverosuunnittelu Verottomat lahjat Kesämökin lahjoitus Testamentti

Lisätiedot

Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta

Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta Helsinki 29.9.2015 Asianajotoimisto Reims & Co Oy AVIOLIITOSTA JA AVIO-OIKEUDESTA - Puolisot saavat avio-oikeuden toistensa omaisuuteen avioliittoon

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä SUKUPOLVENVAIHDOS ERILAISIA KYSYMYKSIÄ JA TAVOITTEITA Jokainen metsätilan omistajanvaihdos

Lisätiedot

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti?

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti? Testamentin teko-ohjeet YLEISTÄ Miksi on syytä tehdä testamentti? Sukulaisten perintöoikeus on rajoitettu omiin jälkeläisiin, vanhempiin, sisaruksiin, sisarusten lapsiin, isovanhempiin ja heidän lapsiinsa

Lisätiedot

MAB7 Loppukoe 25.9.2014

MAB7 Loppukoe 25.9.2014 MAB7 Loppukoe 25.9.2014 Jussi Tyni Lue tehtävänannot huolellisesti. Tee pisteytysruudukko konseptin ekalle sivulle yläreunaan! Valitse kuusi tehtävää, joihin vastaat. Muista että välivaiheet perustelevat

Lisätiedot

Rakenta Oy 2407354-6. Helsinki. Sergey Kovalev 044-919 0061

Rakenta Oy 2407354-6. Helsinki. Sergey Kovalev 044-919 0061 SOPIMUS OSOITE- JA POSTITUSPALVELUISTA TILAAJA Toiminimi Y-tunnus Kotipaikka Yhteyshenkilö Osoite Puhelin Sähköposti Maksuehdot 14 pv netto, laskutus 3-12 kk välein, 1. vuosi ennakkomaksu 240 e (hintaan

Lisätiedot

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen Miksi kuolinpesässä kannattaa tehdä omistusjärjestelyjä? Päätöksenteko hakkuu- ja hoitotöistä saattaa

Lisätiedot

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, jäljempänä YTHS. Yhteyshenkilön nimi ja virka-asema (tai muu yksilöinti)

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, jäljempänä YTHS. Yhteyshenkilön nimi ja virka-asema (tai muu yksilöinti) 1 (5) 1. SOPIJAOSAPUOLET OSTAJA: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, jäljempänä YTHS Yhteystiedot: OSTAJAN YHTEYSHENKILÖ: Yhteyshenkilön nimi ja virka-asema (tai muu yksilöinti) (Yhteystiedot, jos poikkeavat

Lisätiedot

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT 1 KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT KONE Oyj:n hallitus on yhtiökokoukselta 1.3.2010 saamansa valtuutuksen perusteella päättänyt 18.12.2014 optio-oikeuksien antamisesta KONE Oyj:n (yhtiö) ja sen tytäryhtiöiden

Lisätiedot

SILVER AND GOLD MERKINTÄLOMAKE

SILVER AND GOLD MERKINTÄLOMAKE MERKINTÄLOMAKE Tervetuloa Zenito Silver and Gold -sijoitusrahaston osuudenomistajaksi Zenito Silver and Gold -sijoitusrahastoa voi merkitä jokaisena pankkipäivänä Suomessa. Voit merkitä Zenito Silver and

Lisätiedot

TALOUSHALLINTOJÄRJESTELMÄN YHTEISKÄYTTÖ TILITOIMISTON KANSSA

TALOUSHALLINTOJÄRJESTELMÄN YHTEISKÄYTTÖ TILITOIMISTON KANSSA Pikaopas TALOUSHALLINTOJÄRJESTELMÄN YHTEISKÄYTTÖ TILITOIMISTON KANSSA Mikä on sähköinen taloushallinto? Sähköinen taloushallinto tarkoittaa yksinkertaistettuna yrityksen taloushallintoon liittyvien tehtävien,

Lisätiedot

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 Yhteistoimintalain soveltamisedellytykseksi säädettyä henkilöstömäärää laskettaessa oli otettava huomioon

Lisätiedot

Lahjaveroilmoituksen antaa lahjansaaja. Pääsääntöisesti lahjaveroilmoitusta varten ei tarvita liitteitä eikä niitä voi verkkolomakkeella lähettää.

Lahjaveroilmoituksen antaa lahjansaaja. Pääsääntöisesti lahjaveroilmoitusta varten ei tarvita liitteitä eikä niitä voi verkkolomakkeella lähettää. Lahjaveroilmoitus -verkkolomake Täyttöohjeet Lomaketta täyttäessäsi etene järjestyksessä täyttäen kaikki pakolliset valkoiset kentät (*) sekä muut ilmoitettavat tiedot. Harmaisiin kenttiin et voi ilmoittaa

Lisätiedot

Omistajanvaihdosilta Akaa 26.11.2013

Omistajanvaihdosilta Akaa 26.11.2013 Omistajanvaihdosilta Akaa 26.11.2013 Yrityskaupan prosessi Pirkanmaan Yritysvälitys Oy Yli sata toteutettua yrityskauppaa Useita yritysoston konsultointeja Lukuisia sukupolvenvaihdoskonsultointeja Rauno

Lisätiedot

FOURTON OY MERKINTÄLOMAKE

FOURTON OY MERKINTÄLOMAKE MERKINTÄLOMAKE Fourton Rahastoyhtiön rahastoja voitte merkitä kaksi kertaa kuukaudessa. Merkintäpäivät ovat jokaisen kuukauden 15. päivä ja viimeinen pankkipäivä. Jos 15. päivä ei ole pankkipäivä, merkintäpäivä

Lisätiedot

Taiteilijan sopimus- ja vastuukysymyksistä. 15.1.2016 lakimies Anna Nousiainen, Suomen Taiteilijaseura

Taiteilijan sopimus- ja vastuukysymyksistä. 15.1.2016 lakimies Anna Nousiainen, Suomen Taiteilijaseura Taiteilijan sopimus- ja vastuukysymyksistä 15.1.2016 lakimies Anna Nousiainen, Suomen Taiteilijaseura Kun luovutetaan tavaraa tai palvelua korvausta vastaan, on selvitettävä: Kenen tai minkä kanssa järjestän

Lisätiedot

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Loppukuulustelu II 8.5.2013 Mallivastaukset Tehtävä 1 Tapauksessa piti laskea rintaperillisten lakiosat ja selvittää, mitä kunkin lakiosasta vielä

Lisätiedot

Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia

Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia Nordea Tampere, 8.5.2014 Riku Salomaa Yrityskaupan kulku Strategian ja kohteen valinta Kaupan toteuttamisvaihtoehdot Arvonmääritys Esisopimus Kaupan

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Polvelta toiselle -messut Mikkeli 14.4.2014 Seppo Niskanen Tarkkana jo perunkirjoitusvaiheessa Perukirjassa luetellaan vainajan (ja lesken) omaisuus Arvoina kannattaa

Lisätiedot

MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE. 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo

MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE. 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo Tekijänoikeus sekä ns. lähioikeudet ovat kestoltaan määräaikaisia. Eri oikeudet ovat voimassa seuraavasti:

Lisätiedot

Mab7_Osa2_Verotus.notebook. April 16, 2015. Sanni Kiri 1. huhti 21 10:42

Mab7_Osa2_Verotus.notebook. April 16, 2015. Sanni Kiri 1. huhti 21 10:42 huhti 21 10:42 Sanni Kiri 1 huhti 21 10:42 Sanni Kiri 2 huhti 21 10:42 Sanni Kiri 3 huhti 21 10:43 Sanni Kiri 4 Valtion tuloveroasteikko 2015 Vuodelta 2015 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain

Lisätiedot

Metsänomistuksen muodot yksin vai yhdessä?

Metsänomistuksen muodot yksin vai yhdessä? Metsänomistuksen muodot yksin vai yhdessä? Metsänomistajan talvipäivä 9.2.2008 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 13.2.2008 1 Yksityismetsänomistus Suomessa Metsänomistusmuoto Yksin tai puolison

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE. 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo

MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE. 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo Tekijänoikeus sekä ns. lähioikeudet ovat kestoltaan määräaikaisia. Eri oikeudet ovat voimassa seuraavasti:

Lisätiedot

Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK. Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences

Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK. Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK Perillinen oltava elossa perittävän kuolinhetkellä (Perintökaari 40/1965, 1 L 1 ) ei merkitystä oikeustoimikelpoisuudella, syyntakeisuudella,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 265. Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 265. Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1 3790/02.05.05/2012 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 59 10.9.2012 265 Spinno-Seed Oy:n omistuksesta luopuminen Valmistelijat / lisätiedot: Hindsberg-Karkola Viktoria,

Lisätiedot

Rakennusalan töitä koskeva kuluttajasopimus (laskutyö yli 10 000 )

Rakennusalan töitä koskeva kuluttajasopimus (laskutyö yli 10 000 ) Tätä sopimuslomaketta käytetään urakkasopimuksissa, joiden sisältönä on Rakennusalan töitä koskevissa yleisiissä kuluttajasopimusehdoissa tarkoitettu kuluttujaurakka TILAAJA E-mail URAKOITSIJA E-mail Kaupparekisterinro

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOSILTAPÄIVÄ KALAJOELLA

OMISTAJANVAIHDOSILTAPÄIVÄ KALAJOELLA OMISTAJANVAIHDOSILTAPÄIVÄ KALAJOELLA Omistajanvaihdoksen eri toimenpiteet Sukupolvenvaihdoksen huojennukset 16.6.2015 OMISTAJANVAIHDOKSEN ERI TOIMENPITEET Suunnittelu Aloitus riittävän ajoissa Asiantuntijan

Lisätiedot

Talous- ja konsernijaosto 3.6.2015, LIITE 2 1

Talous- ja konsernijaosto 3.6.2015, LIITE 2 1 Talous- ja konsernijaosto 3.6.2015, LIITE 2 1 SOPIMUS HUS:N OMISTAMIEN UUDENMAAN SAIRAALAPESULAN OSAKKEIDEN MYYNNISTÄ CAREA KUNTAYHTYMÄLLE JA KASTEK OY:N TEKSTIILIHUOLTOTOIMINNAN SIIRTÄMISESTÄ UUDENMAAN

Lisätiedot

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus 1/5 Verohallinto Ylitarkastaja Janne Myllymäki PL 325 0052 VERO janne.myllymaki@vero.fi Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus Lausunnonantajasta

Lisätiedot

Omistajanvaihdos Mitä yrityskaupan jälkeen?

Omistajanvaihdos Mitä yrityskaupan jälkeen? Omistajanvaihdos Mitä yrityskaupan jälkeen? 18.03.2015 Leena Rekola Nieminen Rantalainen & Rekola Nieminen Oy Luennoitsija Leena Rekola Nieminen, ekonomi KLT Rantalainen & Rekola Nieminen Oy:n kirjanpidon

Lisätiedot

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Sukupolvenvaihdos kannattaa suunnitella ajoissa, jotta päästään haluttuun lopputulokseen

Lisätiedot

Osakassopimus. päivän vara? Vesa Ellonen

Osakassopimus. päivän vara? Vesa Ellonen Osakassopimus tiekartta vai pahan päivän vara? Vesa Ellonen Technopolis 22.8.2013 Osakassopimus Osakassopimus on osakeyhtiön osakkeenomistajien välinen sopimus, jossa sovitaan esimerkiksi yhtiön - hallintoon

Lisätiedot

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä.

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä. 3 Huoneiston hallintaanotto 3.1 Hallintaanotto lyhyesti Huoneiston hallintaanotolla tarkoitetaan sitä, että taloyhtiö ottaa osakkaan huoneiston hallintaansa määräajaksi osakkaan tai esimerkiksi tämän vuokralaisen

Lisätiedot

KULUTTJASOPIMUKSET. Matti Antikainen Energiaseminaari 23.3.2011 Tampere

KULUTTJASOPIMUKSET. Matti Antikainen Energiaseminaari 23.3.2011 Tampere KULUTTJASOPIMUKSET 23.3.2011 Tampere Matti Antikainen Energiaseminaari 23.3.2011 Tampere Laki ja rakentaminen Laki on pakottavaa oikeutta Ei koske kahden yksityishenkilön välistä riitaa Kuluttajansuojalain

Lisätiedot

SOPIMUS 1.5.2010 1(8) Palkkiot 1.11.2012 NÄYTELMÄ- JA KUUNNELMAMUSIIKKI. Sopijapuolet

SOPIMUS 1.5.2010 1(8) Palkkiot 1.11.2012 NÄYTELMÄ- JA KUUNNELMAMUSIIKKI. Sopijapuolet Palkkiot 1.11.2012 1.5.2010 1(8) Sopijapuolet 1 Soveltamisala 2 Oikeudet Yleisradio Oy, jäljempänä Yleisradio ja Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry, jäljempänä Säveltäjät Sopimus koskee Säveltäjien jäsenten

Lisätiedot

Vuoden arvonlisäverotapahtuma

Vuoden arvonlisäverotapahtuma Ti 11.6.2013 Hilton Helsinki Strand Vuoden arvonlisäverotapahtuma Kehittäviä, ennakoivia näkemyksiä ja kannanottoja Mukana merkittäviä eturivin ALV-taitureita asiantuntijoita talousosaajia yrittäjiä KYLLÄ

Lisätiedot

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n ja Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä 2 (8) Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan luovutuskirjan (jäljempänä

Lisätiedot

Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS. LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus Virastokatu 2, Imatra

Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS. LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus Virastokatu 2, Imatra Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus 0159216-7 Virastokatu 2, 55100 Imatra LUOVUTUKSENSAAJA Saimaan Tukipalvelut Oy, (jäljempänä Yhtiö ) Y-tunnus 0162017-2

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPPAKIRJA Sivu 1/6 JUNAKALUSTO OY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPPAKIRJA Sivu 1/6 JUNAKALUSTO OY PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPPAKIRJA Sivu 1/6 KAUPPAKIRJA 1. Sopijapuolet Ostajat: (1) Helsingin kaupunki Osoite: Pohjoisesplanadi 11 13, 00170 Helsinki / PL 1, 00099 Helsingin kaupunki (jäljempänä Helsinki)

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

VARANTOTILISOPIMUS. Varantotilisopimus 1 (5) 1 Sopimuksen tarkoitus

VARANTOTILISOPIMUS. Varantotilisopimus 1 (5) 1 Sopimuksen tarkoitus Varantotilisopimus 1 (5) VARANTOTILISOPIMUS Tilinhaltija: Tilinumero: BIC-koodi: XX Pankki Oy (IBAN XX) XXXXXXXX 1 Sopimuksen tarkoitus 2 Tiliehdot Sopimuksessa määritellään menettelyt ja vastuut, joiden

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOS TEEMAILTA

OMISTAJANVAIHDOS TEEMAILTA OMISTAJANVAIHDOS TEEMAILTA PIRKANMAAN YRITYSVÄLITYS OY Yli sata toteutettua yrityskauppaa Useita yritysoston konsultointeja Lukuisia sukupolvenvaihdoskonsultointeja Rauno Toikka, yritysvälittäjä, tilitoimistoyrittäjä

Lisätiedot

SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ

SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ 1. Sopimuksen osapuolet Palveluntarjoaja: Tampereen kaupunki (jäljempänä: Tampere ja Palveluntarjoaja ) sekä Palvelunsaajat: Nokian ja Ylöjärven

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli)

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) LIITE 5 1 KITEEN KAUPUNKI Sivistyskeskus OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) 1. Sopijapuolet Tilaaja: Yhteyshenkilö: Kiteen kaupunki Sivistyskeskus Kiteentie 25 82500 KITEE Perusopetuksen

Lisätiedot

on oikeus lunastaa Vuokrauskohde omistukseensa. Normaalitapauksessa

on oikeus lunastaa Vuokrauskohde omistukseensa. Normaalitapauksessa Solo International OY:N KULKUVÄLINEIDEN VUOKRAUS- PALVELUIDEN EHDOT 1. OSAPUOLET JA SOVELTAMISALA Näitä sopimusehtoja sovelletaan Solo International Oy:n, jäljempänä Solo ja asiakkaan, jäljempänä Vuokralleottaja

Lisätiedot

Vientisaatavatakuun yleiset ehdot

Vientisaatavatakuun yleiset ehdot 1 (6) Vientisaatavatakuun yleiset ehdot Viejän ulkomaiselta ostajalta olevien saatavien kattaminen 15.4.2008 Vientisaatavatakuun perusteella viejällä on oikeus saada korvausta Finnveralta takuusopimuksen

Lisätiedot

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ 2 (7) Sisällys 1 SOPIMUSOSAPUOLET JA SOPIMUKSEN TARKOITUS... 3 2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO... 3 3 AVOIN SÄHKÖNTOIMITUS... 3

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Voisiko Suomi seurata Ruotsin ja Norjan esimerkkiä? Näkökohtia perintö- ja lahjaverosta sekä luovutusvoittoverosta

Voisiko Suomi seurata Ruotsin ja Norjan esimerkkiä? Näkökohtia perintö- ja lahjaverosta sekä luovutusvoittoverosta Voisiko Suomi seurata Ruotsin ja Norjan esimerkkiä? Näkökohtia perintö- ja lahjaverosta sekä luovutusvoittoverosta Pasi Holm ja Leena Kerkelä 5.6.2014 Ruotsin (2004) ja Norjan (2014) poistivat perintö-

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

Käyttöehdot, videokoulutukset

Käyttöehdot, videokoulutukset Käyttöehdot, videokoulutukset Edita Publishing Oy PL 700, 00043 NORDIC MORNING www.editapublishing.fi Asiakaspalvelu www.edilexpro.fi edilexpro@edita.fi puh. 020 450 2040 (arkisin klo 9 16) 1 Yleistä Tämä

Lisätiedot

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 Varsinaisen yhtiökokouksen 25.3.2015 antaman valtuutuksen nojalla hallitus on päättänyt antaa hallituksen nimeämille eq-konsernin avainhenkilöille yhteensä enintään 2 000 000

Lisätiedot

Osakkeiden käyttö avainhenkilöiden insentiivinä kasvuyhtiöissä. Asianajaja, MBA, Senior Partner Antti Hannula 28.3.2012

Osakkeiden käyttö avainhenkilöiden insentiivinä kasvuyhtiöissä. Asianajaja, MBA, Senior Partner Antti Hannula 28.3.2012 Osakkeiden käyttö avainhenkilöiden insentiivinä kasvuyhtiöissä Asianajaja, MBA, Senior Partner Antti Hannula Asianajaja, MBA Antti Hannula Juridiikka Neuvontajuristina yrittäjäjärjestössä (PTK) Yritysjuristina

Lisätiedot

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän sopimuksen

Lisätiedot

OHJAAJASOPIMUS (TELEVISIO)

OHJAAJASOPIMUS (TELEVISIO) OHJAAJASOPIMUS (TELEVISIO) Tämän sopimuksen osapuolet ovat:, (jäljempänä Ohjaaja ); ja, (jäljempänä Tuottaja ). 1. SOPIMUKSEN KOHDE 1.1 Tuottaja ottaa ohjaajan palvelukseensa ( Elokuva / Sarja ) valmistamista

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 106. Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 106. Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 5.0.0 Sivu / 84/0.05.05/0 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 6 8..0 06 Suurpellon markkinointi Oy:n osakkeiden ostaminen Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Vikkula, puh. (09) 86 8709

Lisätiedot

TILAAJAVASTUULAKI MIKÄ MUUTTUU UUDISTUKSEN MYÖTÄ?

TILAAJAVASTUULAKI MIKÄ MUUTTUU UUDISTUKSEN MYÖTÄ? TILAAJAVASTUULAKI MIKÄ MUUTTUU UUDISTUKSEN MYÖTÄ? Tavoitteet ja aikataulu Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 4.10.2012 työryhmän selvittämään uudistustarpeita Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2015.

Lisätiedot

Tilitoimistojen käyttämät verkkolaskutuksen välineet ja kokemukset tutkimusraportti

Tilitoimistojen käyttämät verkkolaskutuksen välineet ja kokemukset tutkimusraportti Tilitoimistojen käyttämät verkkolaskutuksen välineet ja kokemukset tutkimusraportti 2010-2011 n=320 Vastaajan asema tilitoimistossa 1 Tilitoimiston sijainti 2 Jäsenyys Taloushallintoliitossa ja tilitoimistotoiminnan

Lisätiedot

2.1. Vuokraoikeus, palvelun avaus, palvelu ja tietojen välittäminen

2.1. Vuokraoikeus, palvelun avaus, palvelu ja tietojen välittäminen Sopimusehdot 1. Osapuolet Aditro Oy ja Asiakas. Jatkossa Aditro Oy = Toimittaja. 2. Sopimuksen kohde 2.1. Vuokraoikeus, palvelun avaus, palvelu ja tietojen välittäminen Sopimuksen kohteena ovat Toimittajan

Lisätiedot

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen Työehtosopimusten paikallinen sopiminen Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen 1 Suomen työmarkkinoiden joustavuus VÄITE Joustomahdollisuuksia työehtosopimuksissa jo runsaasti käytettävissä SELVITYS

Lisätiedot

assistentti INFO Omainen avustajana Juha-Pekka Konttinen, lakimies assistentti.info INFO sarja nro 2

assistentti INFO Omainen avustajana Juha-Pekka Konttinen, lakimies assistentti.info INFO sarja nro 2 assistentti INFO Omainen avustajana Juha-Pekka Konttinen, lakimies assistentti.info INFO sarja nro 2 Omaisen oikeus toimia avustajana / työntekijänä Perusasetelma on, että vammaisen henkilön (työnantajan)

Lisätiedot

Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus

Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus Metsätilan Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016 sukupolvenvaihdos projektipäällikkö Esa Lappalainen Tietoinen metsänomistus Lähtötilanne Omistaja Metsä Jatkaja Tavoitetilanne Uusi Omistaja Metsä Luopuja

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

Yhtiön perustamishetken osakepääoma on 100 000 euroa.

Yhtiön perustamishetken osakepääoma on 100 000 euroa. 1 OSAKASSOPIMUS Sopijapuolet 1) Joutsan kunta 2) A.Reponen Oy Määritelmät Tässä sopimuksessa tarkoitetaan yhtiöllä sopijapuolten tänään perustamaa Kiinteistö Oy XXX nimistä kiinteistöyhtiötä ja osakkaalla

Lisätiedot

Näytesivut. Marraskuu

Näytesivut. Marraskuu Marraskuu Marraskuussa päivitetään kiinteistöstrategia ja sen pohjalta käynniste tään seuraavan vuoden talousarvion valmistelu. Huoltoyhtiö valmistelee kiinteistön tulevaan talveen. Hallinto Päivitetään

Lisätiedot

E-lasku verkkopankissa Palvelukuvaus

E-lasku verkkopankissa Palvelukuvaus E-lasku verkkopankissa Palvelukuvaus Sisällys Laskujen vastaanottaminen verkkopankkiin tai eräsiirtoon... 3 Kenelle palvelu on tarkoitettu?... 3 Palvelun käytettävyys... 3 Verkkolaskun käsittelyaika...

Lisätiedot

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu?

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? 13.9.2010 Jaana Rissanen Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA Asetus 883/2004 ja sen täytäntöönpanoasetus

Lisätiedot

Me allekirjoittaneet sopijapuolet olemme tänään tällä asiakirjalla tehneet seuraavan osakekaupan:

Me allekirjoittaneet sopijapuolet olemme tänään tällä asiakirjalla tehneet seuraavan osakekaupan: KAUPPAKIRJA Me allekirjoittaneet sopijapuolet olemme tänään tällä asiakirjalla tehneet seuraavan osakekaupan: OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Ylöjärven kaupunki Y-tunnus: 0158221-7 Kutuntie 14 33470 Ylöjärvi (jäljempänä

Lisätiedot

Kaupan toteuttamistavan puntarointi: liiketoiminta- vai osakekauppa? Jouni Sivunen varatuomari. OTK, KTM KPMG Oy Ab. Tampere 1.4.

Kaupan toteuttamistavan puntarointi: liiketoiminta- vai osakekauppa? Jouni Sivunen varatuomari. OTK, KTM KPMG Oy Ab. Tampere 1.4. Kaupan toteuttamistavan puntarointi: liiketoiminta- vai osakekauppa? Jouni Sivunen varatuomari OTK, KTM KPMG Oy Ab Tampere 1.4.2014 Mitä myydään? Osakekaupan ja liiketoimintakaupan eroavaisuuksia Osakekauppa

Lisätiedot