TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017"

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 205 TALOUSSUUNNITELMA Valtuusto

2

3 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA SISÄLTÖ Sivu Kunnanjohtajan katsaus 3-6 Kunnan toimintaympäristö 7-6 Kuntastrategia ja hallitusohjelma 7-23 Toiminta ja talous Taloussuunnitelman yleisperustelut 24 Talouden tasapainottamisohjelma Sitovuusmääräykset 27 Vuoden 205 talousarvion yleisperustelut 28-3 Käyttötalous Tuloslaskelmat Investoinnit Rahoituslaskelma Tytäryhtiöiden toiminta ja talous

4 Talousarviovuodelle 205 Sosiaali- ja terveyspalveluiden parlamentaarinen ohjausryhmä on sitoutunut viemään sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislain aikataulussaan lakivalmisteluun. Pohjois-Karjalassa on laajalla rintamalla sitouduttu maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden eli siun soten selvitys- ja suunnittelutyöhön. Tavoitteena on kevään 205 aikana saada esitys maakunnallisesta sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantomallista kuntayhtymämallilla. Selvitystyötä tehdään talouden, hallinnon, palveluiden, henkilöstön, tietohallinto- ja tukipalveluiden sekä kunta ja sote-palveluiden rajapinnalla olevien palveluiden määrityksistä (mm. työllisyys- ja hyvinvointiasiat). Maakunnan Sote:n suunnitteluun ja selvityksiin on valjastettu suuri joukko sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilökuntaa ja luottamushenkilöitä. Suunnitteluvaiheessa huomioidaan myös kansalaismielipiteitä eri keinoin. Vuoden 205 aikana on tärkeää tunnistaa kaikilla tahoilla toiminnalliset ja taloudelliset vastuut uudistuksen mallintamisesta, jotta siirtymävaihe saadaan mahdollisimmat kitkattomasti toteutettua ja palvelutuotannon kustannukset eivät riistäydy käsistä. Pohjois-Karjalan Sote ei siis ole sama kuin nykyinen erikoissairaanhoidon kuntayhtymä, eikä keskuskaupunkiimme rakennettava toimintaympäristö, vaan täysin uusi hallinnollinen ja toiminnallinen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelukokonaisuus. Sote-ratkaisu vapauttaa kunnat viime vuosien pakkomielteisestä kuntarakennekeskustelusta, vaikka sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyminen pois kunnilta on käytännössä enemmän kuin sote-palvelut. Kuntarakenne on silti edelleen kytkeytynyt kuntatalouteen, joka edellyttää jatkuvaa palveluprosessien uudelleenarviointia. Liperissä käydään alkuvuodesta 205 keskustelua eri sidosryhmien kanssa kunnan elinvoimasta, millaisista tekijöistä se muodostuu ja millaisiin asioihin tulee painopistettä siirtää? Talousarvion 205 panostuksia Verotuloennuste vuodelle 205 on 39,7 M, jossa on kasvua 2,2% kuluvan vuoden talousarviolukuun nähden eli euromääräinen kasvuennuste on Verotulot ovat vuonna 204 ylittymässä. Siten ensi vuodelle todelliseksi kasvuksi jää +0,5 % ja 0,2 M. Valtionosuuksiksi ennustetaan 25,5 M, jossa puolestaan kasvua on 0,5 M. Toimintakatteen kasvu on vain 0,9% eli Talousarvioesitys on ylijäämäinen n Nettolainan lisäys on 9,5 M, jolloin kokonaislainamäärä 39,5 M on 3200 / asukas. Uusinvestoinnit tulevat nostamaan poistojen suuruutta, mikä vaikuttaa suoraan vuosikatetavoitteeseen korottavasti tulevina vuosina. 3

5 Tällä hetkellä näköpiirissä on, että tilinpäätös kuluvalle vuodelle tulisi ennakoitua paremmaksi. Investointien osalta toteutamme vuoden 205 aikana kuntahistoriamme suurimpiin kuuluvan investointihankkeen eli Liperin terveyskeskuksen. Terveyskeskukseen tulee 30-paikkainen vuodeosasto ja samaan kerrokseen kuntouttava yksikkö. Lääkärien työtilat on suunniteltu siten, että sairaanhoitaja -lääkäriyhteistyö sujuu saumattomasti. Vuoden 205 aikana investointisuunnittelun painopiste on Ylämyllyllä sosiaali- ja terveysaseman suunnittelussa, jossa yhteydessä arvioidaan perheiden palvelujen kokonaisuus sekä keskitetään hammaslääkäripalvelut yhteen yksikköön. Puhuisinkin jo laaja-alaisesta Hyvinvointiasemasta. Palvelutuotannon kehittämistyössä pilotoimme kansallisessa kehittämishankkeessa (normien purku) perheiden palvelua monialaisella perhekeskustoimintamallilla. Yksikköön sijoittuu sekä sosiaali- että sivistystoimen henkilökuntaa vastaten poikkihallinnollisesti erityisesti lapsiperheiden tukipalveluista. Työllisyyden osalta tulee uutena velvoitteena vuoden 205 alusta yli 300 päivää työttömänä olleiden velvoitetyöllistäminen. Tämä uusi velvoite tulee vielä vuoden 205 aikana hakemaan toimintamalliaan, koska konkreettisesti uudistusta on esitelty alueilla ja kunnissa vasta vuoden 204 loppupuolella. Työllisyyden hoidossa aikuissosiaalityö, erityisnuorisotyö sekä kunnan järjestämä työllisyyspalvelu ovat yhteisessä rajapinnassa, minkä vuoksi loppuvuodesta 204 selvitetään myös työllisyyden hoidon fyysistä toimintaympäristöä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden budjetin lisäykset muodostuvatkin pääosin työllisyyden hoidon uusista velvoitteista, yksityisten palvelun tuottajien taksatarkistuksista, erikoissairaanhoidon kasvuennusteesta sekä perhekeskustoiminnan piiriin sivistystoimesta siirtyvistä kolmen työntekijän palkkauksista. Omassa sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannossa on saatu toteutettua leikkauksia palvelutuotannon uudelleenarvioinnin tilanteissa sekä vähentämällä palvelujen ostoa mm. lääkäripalveluissa. Sosiaali- ja terveyspalveluissa asiakkaan kokonaisvaltaisempaan palveluohjaukseen tullaan kiinnittämään huomiota. Vuoden 205 alusta arki-iltainen päivystys siirtyy sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymän yhteispäivystyksen piiriin. Liperin kirkonkylässä sijaitsevia palveluasuntoja muutetaan pienryhmäkodeiksi. Muutostyöt ovat alkaneet vuoden 204 aikana ja jatkuvat edelleen. Teknisessä toimessa em. uusinvestointien lisäksi maankäytön suunnittelussa avataan uusi asuinalue Ylämyllyllä Jyrin kylän VII laajennusalueella. Ns. vanhan Ylämyllyn tien suunnittelu etenee ELY-keskuksen kanssa vuoden 205 aikana siten, että toteutus on aikataulutettu vuodelle 206. Tavoitteena on lisätä tien turvallisuutta sekä saada tiestä raittimaisempi. Hajaasutusalueen vesihuollossa toteutetaan suurimpina kohteina Itäisten kylien ja Lampien alueen vesihuoltohankkeet. Marjala- Lentoaseman alueella käynnistetään asemakaavoitus merkittävän teollisuuden olemassa oleviin ja teollisuuden tuleviin tarpeisiin. Vuoden 205 aikana avataan uutta pienteollisuusaluetta jatkeena aikaisemmalle Ylämyllyn tien varresta. Sivistystoimessa konkretisoituu vuoden 205 aikana yläkoulujen yhdistämisen säästövaikutus koko budjettivuoden näkökulmalla. Uutta perusopetuksen opetussuunnitelmaa valmistellaan vuosien aikana. Opetussuunnitelmatyön yhteydessä otetaan kantaa mm. uuteen tuntijakoon. Uusi ops edellyttää mittavaa henkilöstön koulutusta. Sivistystoimen toimenpideohjelmassa on linjattu joustavan esi- ja alkuopetuksen (alkuluokka) toiminnan käynnistäminen vaiheittain Viinijärven koulu edeltä. Sivistystoimi on hakenut vuodelle 205 valtion erityisavustusta mm. koulutuksen tasa-arvon edistämiseen (kriteerit työttömyys, maahanmuutto, väestön koulutustaso tietyissä ikäryhmissä). Kuluvan lukuvuoden aikana koululaisten kuljetusjärjestelyt, vanhus- ja vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset uudelleen arvioidaan ja selvitetään yhteistyön mahdollisuudet 4

6 poikkihallinnollisissa liikennöintijärjestelyissä. Vapaa-aikapalveluissa Liperi on mukana Joensuun kaupungin ja Kontiolahden kunnan kanssa nuorisotoimen Ohjaamo-hankkeen pilotoinnissa. Liikuntatoimessa on varattu nykyinen määräraha Pärnävaaran latujen hoitoon. Mitä todennäköisimmin määrärahavaraus ei riitä, vaan tarvitaan n euron lisämääräraha loppuvuodesta, joka voidaan arvioida etp II vaiheessa. Varhaiskasvatuksessa on jo vuoden 205 alkuun odotettavissa uusia lapsia päivähoidon piirissä yhden perustettavan ryhmän verran (25-30 lasta). Uusi varhaiskasvatuslaki julkistetaan 4.2 ja ennakkotietojen mukaan se tulee voimaan elokuussa 205. Jos ryhmäkatto tulee voimaan, niin se tarkoittaa meillä useiden paikkojen lisäystä. Vuoden 205 aikana käynnistyy keskustelu Liperin koulun tulevien vuosien tilajärjestelyistä. Elinkeinoelämä Liperin kunnan elinkeino-ohjelma ohjaa eri toimijoidemme tavoitteellista työskentelyä elinkeinoelämän eri sektoreilla. Elinkeino-ohjelma sisältää myös maaseutuyrittäjyyden ja maatilatalouden. EU-rahoituskauden vaihdos konkretisoituu hankkeiksi ja investoinneiksi vasta puolivälissä vuotta 205 tai alkusyksystä. Tämä siirtymävaihe jo syksyltä 204 on aiheuttanut ja aiheuttaa edelleen noin vuoden hiljaiselon kaikessa hanketyöskentelyssä. Vuoden 204 aikana tuli jo muutos teollisuustilainvestointien rahoitukseen siten, ettei kuntaomisteinen yhtiö voi saada ELYtukea investoinnin toteutukseen. Suurnavettojen investoinneissa pääasiassa vuoden 205 alusta alkaen mahdollistuu Joensuun seudun kuntien yhteisen rahoitusmallin käyttöönotto navettainvestointien osarahoituksena perustetun säätiön kautta. Henkilöstöasiat Henkilöstöstrategiamme mukaisesti kriittiset menestystekijämme ovat vuosille työyhteisöjen toimivuus, työhyvinvoinnin kehittäminen ja vetovoimaisuus työnantajana. Vuonna 205 aiomme keskittyä erityisesti seuraaviin seikkoihin: - Olemme mukana Kevan Kuntasi työhyvinvointisykekyselyssä, jossa Kevan avustamana suoritamme työhyvinvointikyselyn koko henkilöstölle. Työhyvinvointikyselyyn osallistuu mukaan myös poliittinen johto. Saamme Kevalta asiantuntijaohjausta työhyvinvoinnnin tukemiseen ohjelman myötä. - Otamme käyttöön sähköisen kehityskeskustelulomakkeen, jonka tavoitteena on entisestään tehostaa kehityskeskustelukäytäntöjä. - Sairauspoissaolojen ja työtapaturmien seurantaa tehdään tyhy-toimikunnassa säännöllisesti ja poikkeamiin pyritään puuttumaan mahdollisimman nopeasti. Sairauspoissaolojen seurantaa pyritään tehostamaan ja varhaisen tuen puuttumisen kynnystä madaltamaan entisestään. - Varhe-maksujen arvio on noususuuntainen. Pyrimme vaikuttamaan maksuihin toimimalla mahdollisimman tehokkaasti ja poikkihallinnollisesti työkykyä tukien. Vuonna 205 henkilöstöstä eläkeiän saavuttaa 2 henkilöä. Jokainen vapautuva vakanssi uudelleen arvioidaan ennen täyttölupaprosessia, voidaanko tehtävä hoitaa toisin esim. palvelun osittaisena ostona, ylihallintokuntien välisellä yhteistyöllä tai palveluprosessin tarkastelun kautta uusilla työjärjestelyillä. 5

7 Liperin kunnan juhlavuosia 205 Juhlatoimikunta on vuoden 204 aikana työstänyt eri yhdistysten, toimijoiden ja henkilöstön kautta tulleita esityksiä juhlavuoden kokonaisuudeksi. Vuoden avaa juhlavaltuusto, jossa huomioidaan jo perinteitä kunnioittaen edellisvuoden menestyjiä. Seurakuntien kanssa toteutetaan ekumeeninen juhlajumalanpalvelus. Liperin yrittäjien, MTK Liperin ja Viinijärven kanssa toteutetaan Liperin Vapputapahtuma. Kesään sijoittuvat niin ystävyyskuntavierailut, rantakalailta kuin myös Taipaleen kulttuuriviikko ja museoiden avoimien ovien päivä. Syksyllä Leipäpäivän aikoihin toteutetaan juhlavuoden merkeissä Paloaukeapäivä, jonka vuosijuhlapäivä on Juhlavuoden päätapahtuma sijoittuu loppusyksyyn, samoin kuin Liperin kirjaston juhlavuosi ja kuorojen yhteiskonsertti. Liperi 40 vuotta -juhlavuonna henkilöstölle järjestetään virkistystapahtumia laajentamalla + 55-ohjelman virkistystapahtumat kaikille avoimiksi tapahtumiksi. Lisäksi työhyvinvoinnin kautta rahoitetaan juhlavuonna liikuntatapahtumia hieman laajemmin. Henkilöstöjuhlan rakennetta muutetaan siten, että henkilöstöjuhlaa vietetään palkitsemisjuhlana, jossa huomioidaan 30- ja 40- vuotta kunta-alalla palvelleita. Talouden tiukkuuden aikana erilaisia vuosirytmissä olevia tapahtumia yhdistellään eri toimijoiden kanssa, jolloin saadaan volyymia ja kenties osallisuutta lisää. Lopuksi Kunnanhallituksen kokoonpanossa tapahtuu puolivälissä valtuustokauden henkilövaihdoksia. Kiitän lämpimästi vastuullisissa tehtävissä olleita ja toivottelen uudet henkilöt tervetulleiksi. Loppuvaltuustokauden työskentelyssä korostunee paitsi maakunnallisen siun sote teko niin paikallisesti palvelutuotannon kehittämistyössä poikkihallinnollisuus (vrt. hyvinvointityö, työllisyys, jne.) sekä kuntalaisten osallisuuden ja osallistumisen edistäminen. Lean-ajatusten (= mm virtaustehokkuus ) eteenpäin viemisessä tutkailemme sekä sisäisen että ulkoisen asiakkaan näkökulmasta. Käynnistämme myös sidosryhmiemme kanssa työskentelyn Elinvoimaisen kunnan tunnusmerkistöstä. Hyvää loppuvuotta 204 ja Onnea uudelle vuodelle 205 Hannele Mikkanen kunnanjohtaja 6

8 Kunnan toimintaympäristö Väestö ja aluerakenne Liperin väestönkehitys on ollut samansuuntainen kuin koko maassa, jossa yleisenä kehityspiirteenä on ollut kaupunkiseutujen väestömäärien voimakas kasvaminen. Joensuun seutukunta on kasvattanut väkilukuaan jo viimeisen 20 vuoden ajan. Joensuun seutukunnan asukasmäärä oli Joensuun seutukuntaan kuuluu 7 kuntaa: Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Ilomantsi, Polvijärvi ja Juuka. Maakunnan asukasluku oli Liperin väestön tasainen kasvu pysähtyi vuonna 996. Liperin lähivuosien väestötavoitteena on ollut saada väestön kehitys uudestaan tasaiselle kasvu-uralle. Puhdas luonto, vaihteleva maisema, vesistöt, maaseutumaisuus ja hyvä liikenteellinen sijainti tekevät Liperistä viihtyisän ja asuin- ja yrityskunnan. Liperi pystyy hyödyntämään Joensuun seudun kasvuvaikutuksia huolehtimalla myös tulevaisuudessa maankäyttö- ja elinkeinopolitiikastaan sekä kuntataloudestaan. Liperin väestön tasainen kasvu on toteutunut viimeiset 0 vuotta. Vuodesta 2000 vuoteen 203 asukasluku kasvoi 97 asukasta. Nyt vuonna 204 väestön kasvu on pysähtynyt. Syyskuussa 204 Liperin väestön määrä oli ja vähennystä alkuvuonna on ollut 23 asukasta. Liperin kolmen taajaman muodostama aluerakenne on sekä vahvuus että heikkous. Aluerakenne on vahvuus alueellisen tasa-arvon mm. palvelujen saavutettavuuden kannalta. Aluerakenteen ansiosta Liperin maaseutu on kokonaisuudessaan säilynyt suhteellisen hyvin asuttuna. Vahvuus on myös se, että kolme luonteeltaan varsin erilaista taajamaa tarjoavat erilaisia sijoittumisvaihtoehtoja sekä asukkaille että yrittäjille. Aluerakenteen heikkoutena on se, että kolmen taajaman palvelutason ylläpitäminen rasittaa kuntataloutta merkittävästi. Kolmen taajaman aluerakenne ja sijainti lähellä suurta, monipuoliset palvelut tarjoavaa keskusta, vaikeuttavat yksityisen palvelujen kehittymistä Liperissä. Väestötavoitteen saavuttaminen edellyttää erityisesti sitä, että taajamia ja haja-asutusalueita kehitetään voimakkaasti. Hyvä liikenteellinen sijainti Pohjois-Karjalassa ja sijainti lähellä Joensuuta, osana vahvaa kehittyvää maakunnan keskusaluetta antavat Liperille erinomaiset kehittymismahdollisuudet. Joensuun kasvuvaikutukset näkyvät koko kunnassa, mutta eniten kunnan itäosissa, Ylämyllyn alueella. Kunnan hyvää sijaintia tukevat hyvät seudulliset ja valtakunnalliset liikenneyhteydet: valtatie 9 (Joensuu-Kuopio), valtatie 23 (Joensuu-Vaasa), rautatie, lentokenttä ja vesiväylät. Yleisen kehityksen myötä voidaan olettaa, että maaseudun elinvoimaisuus on tulevaisuudessa yhä enemmän liikenneyhteyksien varassa. Väestömäärän kehitys Liperi Väestö lkm

9 Väestökehitys ikäryhmittäin ja alueittain 8

10 Väestöennuste kunnittain 2040 Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste 202 (Pohjois- Karjalan maakuntaliitto) Toteutunut Trendiennuste Joensuu Outokumpu Ilomantsi Juuka Kontiolahti Liperi Polvijärvi Joensuun seutu Lieksa Nurmes Valtimo Pielisen Karjala Kitee Kesälahti Rääkkylä Tohmajärvi Keski-Karjala Pohjois-Karjala Trendiennusteessa on otettu huomioon syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen vaikutus väestönkehitykseen. 9

11 Väestö alueittain Väestö osa-alueittain / Muutos 426 Kirkonkylä (suuralue) Kirkonkylä Kirkonkylä Siikasaari Liperinsalo Papelo-Niva Salokylä-Saaristo Salokylä Puromäki Roukalahti Tutjunniemi Leppälahti Leppälahti Lammu

12 Muutos 4262 Viinijärvi (suuralue) Viinijärvi Viinijärvi Viinijärven maaseutualue Käsämä Käsämä Ahonkylä Ahonkylä Sulkama Kaarnalampi Kompero Kaatamo Ristinkylä Korpivaara Huistinvaara

13 Muutos 4263 Ylämylly (suuralue) Ylämylly Ylämylly Jyrinkylä Mattisenlahti Honkalampi Hirsiniemi Lammet Välikangas Lentoasema Vaivio Vaivionkylä Härkinvaara Tuntematon

14 Työvoima, työlliset ja työpaikat Elinkeinorakenne Liperissä 20 F Rakentaminen 7,8% B-E Teoll., kaivost., 6,3% G,I Kauppa, maj.-, rav 2,5% A Maa-,metsä-,kalatal. 9,5% 485 H Kuljetus,varastointi 5,0% X Toimiala tuntematon,7% R-U Muut palvelut 3,8% J,M,N Inform., Tieteel 9,2% K,L Rah., vak., kiint.,6% Q Terv.- ja sos.palv. 20,% P,O Koulutus, Julk.hal 2,5% SeutuNet Toimiala TOL 2008 Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäynti Työpaikkaomavaraisuus kunnittain Työpaikkaomavaraisuus (%) Ilomantsi Joensuu Juuka Kontiolahti Liperi Outokumpu Polvijärvi Joensuun sk Vuosi SeutuNet Vuoden 203 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Työmarkkinat 3

15 Teollisuustoiminta Liperissä Henkilöstö ja toimipaikat Toiminnan brutto- ja jalostusarvo 400 Lkm 80 Milj. euroa Henkilöstön määrä Toimipaikkojen lukumäärä Bruttoarvo Jalostusarvo SeutuNet TOL 2008, toimialat B,C,D ja E Vuoden 204 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Teollisuus Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Liperissä Lkm 70 Lkm * Aloittaneet Lopettaneet SeutuNet Lähde: Tilastokeskus/Yritykset *Vuoden 203 tiedot eivät täysin vertailukelpoisia kanssa aikasarjan katkeamisen vuoksi 4

16 Työllisyysaste kunnittain 202 Kontiolahti Liperi Joensuu Polvijärvi Ilomantsi Outokumpu Juuka Joensuun seutukunta Pohjois-Karjala Koko maa vuotiaiden työllisten osuus (%) samanikäisestä väestöstä SeutuNet Vuoden 204 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäynti Työttömyysaste kunnittain syyskuussa Työttömyysaste (%) Ilomantsi Joensuu Juuka Kontiolahti Liperi Outokumpu Polvijärvi Joensuun sk SeutuNet Vuoden 203 aluerajat Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 5

17 Väestön pääasiallinen toiminta Liperissä Henkilöä Työllinen työvoima 0 4-vuotiaat Eläkeläiset Työtön työvoima Opiskelijat, koululaiset Muut SeutuNet Vuoden 204 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäynti Vuosi 6

18 Kuntastrategia Liperin kunnan toiminta-ajatus Arvot Kuntalain 65 :n mukaan valtuusto johtaa kuntaorganisaatiota asettamalla talousarvion vahvistamisen yhteydessä mitattavissa olevia toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita. Liperin kunnan valtuusto määrittää kuntastrategiassa strategiset painopistealueet sekä tavoitteet ja toimenpiteet vuosille Jokaiselle tulosalueelle asetetaan tavoitteet ja mittarit vuosittain talousarviossa. Tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain tasekirjassa. Toimialueiden toimenpideohjelmissa/strategioissa määritellään tulosaluekohtaiset tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit tulosyksikkökohtaisesti. Liperi on vastuullinen, kaupunkiseudun ja maakunnan yhteistyössä aktiivisesti mukana oleva itsenäinen kunta. Liperi luo hyvinvointia asukkailleen elämän eri vaiheissa tarjoamalla toimivat peruspalvelut viihtyisässä asuin- ja yrittäjyysympäristössä. Liperin kunnan luottamushenkilöinä, virkamiehinä ja työntekijöinä toimimme yhteisten arvojen mukaisesti: Vastuullisuus ja luotettavuus Yhteistyökykyisyys ja kunnioitus Yritteliäisyys ja palvelualttius Osaaminen ja kehittyminen Lähivuosien haasteita kunnan toimintaympäristössä Väestön vanheneminen Työttömyyden kasvu Talouden tiukkuus Lapsiperheiden arki Nuorten syrjäytyminen Sähköinen asiointi Sosiaalinen media Lainsäädäntömuutokset Ammattitaitoinen työvoima Kunta- ja palvelurakenteet 7

19 STRATEGISET PAINOPISTEALUEET LIPERIN KUNNASSA TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN Tunnusluvut Valtuustokauden talouden tasapainottamisohjelman edellyttämät palvelurakenneuudistukset 2. HYVINVOIVA KUNTALAINEN JA TOIMIVAT KUSTANNUSTEHOKKAASTI JÄRJESTEYT PERUSPALVELUT Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen elämänkulun mukaisesti Iäkkäiden hoidon ja hoivan kehittäminen Kuntalaisten vastuu omasta hyvinvoinnista Vaihtoehtoisten palvelujen kehittäminen 3. HYVINVOIVA JA OSAAVA HENKILÖSTÖ Työyhteisön toimivuus Vetovoimainen työnantaja 4. YHTEISTOIMINTA JA ELINKEINOPOLITIIKKA Toimitaan tavoitteellisesti yhteisen väestön palveluiden kehittämiseksi Elinkeinopolitiikan tavoitteet 5. LIPERI ON VETOVOIMAINEN JA HALUTTU ASUINKUNTA Liperin kunnan asukasluku kasvaa Rakentava viestintä ja tiedottaminen yhteisen kuntakuvan tekemisessä 8

20 STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMINEN. TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN Tavoitteet ja toimenpiteet Tunnusluvut: -Talous on ylijäämäinen, kumulatiivinen alijäämä ei saa ylittää 500 euroa/asukas, alijäämä on katettu viimeistään vuonna keskimääräinen vuosikatetavoite on vähintään 250 /as, toimintakatteen kasvu 0 %/v on vv Veroprosentti jäädytetään vuoteen 206 saakka -Muut Investoinnit vuosikatteella, Terveyskeskusinvestointi lainalla Konserniohjaus -valtuusto määrittelee omistajapolitiikan Toimenpiteet ja mittarit määritelty Talousarvio /Tasekirja Investointiohjelma Konserniohje, Talousarvio Hankkeet / Suunnitelmat Valtuustokauden talouden tasapainottamisohjelman edellyttämät palvelurakenneuudistukset: - Strategiakaudella Liperin kunta on sote-palveluiden tuottaja - Terveyspalvelujen keskittäminen uuteen terveyskeskukseen, - Terveyspalvelujen kehittämisen vastaamaan kolmen taajaman palvelutarvetta - Hammashuollon keskittäminen Ylämyllylle (välinehuolto yhteistyönä Joensuun kanssa) - Yksi yläkoulu Liperin kirkonkylällä - Seudullinen tuntikehyskerroin käyttöön - Kolme taajamakoulua, Mattisenlahden ja Salokylän kyläkoulut - Asumisen ohjelman laatiminen - Terveyspalvelujen tarjoaminen yli kuntarajojen -Ylämyllyn tiehankkeen suunnittelu -Palveluprosessien avaaminen ja toimintojen muuttaminen Talousarvio /Tasekirja Toimialojen toimenpideohjelmat/strategiat Uusi terveyskeskus - hanke 9

21 2. HYVINVOIVA KUNTALAINEN JA TOIMIVAT KUSTANNUSTEHOKKAASTI JÄRJESTETYT PERUSPALVELUT: Elämänkulun mukaiset peruspalvelut Tavoitteet ja toimenpiteet Toimenpiteet ja mittarit määritelty Hankkeet / Suunnitelmat Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen elämänkulun mukaisesti (sisältäen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisen): - Painopistealueena lapsiperheiden arjen turvaaminen perhetyön ja lapsiperheille annettavan kotipalvelun kehittäminen - Laadukkaat varhaiskasvatus ja perusopetuspalvelut (Elinkaarimalli 0-0 vuotta, kunnan reuna-alueilla seudullinen yhteistyö) - Aktivointi- ja työllistämistoimenpiteiden vaikuttavuutta parannetaan - Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen - Vapaa-aikapalvelut kolmessa taajamassa Talousarvio / Tasekirja Hyvinvointikertomus Toimialojen toimenpideohjelmat/strategiat Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Päihde- ja mielenterveysstrategia Liikenneturvallisuussuunnitelma Tervis-hanke Etsivä nuorisotyö hanke Nuorten yhteiskuntatakuu todeksi hanke Iäkkäiden hoidon ja hoivan kehittäminen (sisältäen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisen): Kotona asumisen tukeminen: -Kotiin annettavien palvelujen kehittäminen -Omaishoidon lisääminen Pienryhmäkotien kehittäminen vaihtoehtoisena asumisen muotona Vanhuspalvelulain velvoitteet Talousarvio / Tasekirja Hyvinvointikertomus Toimialojen toimenpideohjelmat/strategiat Päihde- ja mielenterveysstrategia Voimaa vanhuuteen -hanke Kuntalaisten vastuu omasta hyvinvoinnista Aktiivinen kuntalainen; terveyden edistäminen Talousarvio /Tasekirja Hyvinvointikertomus Toimialojen Voimaa vanhuuteen hanke 204 Oppia ikä kaikki tiedote 20

22 -Ennalta ehkäisevät toimenpiteet -Savuton kuntalainen: Ennaltaehkäisevä työ (neuvola, koulu, hammashuolto), Tupakkariippuvuuden hoitoketju (työterveyshuolto, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito) Kuntalaisten turvallisuus: - Normaaliolojen häiriötilanteisiin varautuminen - Moniammatillisen verkostoryhmän toiminnan kehittäminen toimenpideohjelmat Pahasti poikki pitkäkestoinen sähkökatkos, tiedote Kulttuurikalenteri Kylien ja kotihoidon yhteistyöhanke yhdessä pelastuslaitoksen kanssa Turvallisuussuunnitelma Vaihtoehtoisten palvelujen kehittäminen: - Seudullisen palvelusetelin käytön laajentaminen sosiaali- ja terveystoimessa ja varhaiskasvatuksessa yhteiset käyttöperiaatteet - Yksityisen palvelun tuotannon vaihtoehdot ostopalvelut - Asumisen vaihtoehdot; Asumisen ohjelman laatiminen - Sähköisten asiointipalvelujen ja tekniikan laaja-alainen hyödyntäminen (itsepalvelu ja etäpalvelut käytön lisäys, kattavat verkossa asiointipalvelut) Talousarvio / Tasekirja Hyvinvointikertomus Toimialojen toimenpideohjelmat/strategiat Sähköinen asiointi projekti (PTTK) 3. HYVINVOIVA JA OSAAVA HENKILÖSTÖ Työyhteisön toimivuus -tavoitteellisuus ja vastuullisuus omassa työssä -osaamisen lisääminen ja kouluttautumisen edellytysten varmistaminen -henkilöstön saatavuus - työyhteisön tavoitteellinen työskentely - esimiestaitojen kehittäminen Talousarvio /Tasekirja Henkilöstökertomus Koulutussuunnitelmat Viestintäsuunnitelma Rekrytointiohje Kehityskeskustelut Paikalliset virka- ja työehtosopimukset Pelisäännöt Ikäjohtamisen mahdollisuudet työhyvinvoinnin kehittämisessä ja työurien pidentämisessä -hanke 2

23 - työyhteisötaitojen kehittäminen Työhyvinvoinnin turvaaminen ja kehittäminen -henkilöstöturvallisuus -tietoturvallisuus -toimitilaturvallisuus -sairauspoissaolojen vähentäminen Työhyvinvoinnin toimintaohjelma Työhyvinvointikysely Henkilökuntaedut + 55 ohjelma Varhaisen tuen malli Esimieskysely varhaisen tuen mallin käytöstä Viestintäsuunnitelma Vetovoimainen työnantaja -työnantajaimagon kehittäminen -tyytyväinen työntekijä Työhyvinvoinnin toimintaohjelma Paikalliset virka- ja työehtosopimukset Henkilökuntaedut 4. YHTEISTOIMINTA JA ELINKEINOPOLITIIKKA Toimitaan tavoitteellisesti yhteisen väestön palveluiden kehittämiseksi - Kuntajakoselvityksen pohjalta kehitetään osaltamme tehokasta seudullista palvelurakennetta ja palvelutuotantoa Talouden tasapainottamisohjelma - Aktiivinen vaikuttaminen maakunnallisissa yhteistoimintaelimissä (PKSSK, PKKY, Maakuntaliitto, Josek, PTTK, PKS, Aluepelastuslaitos, seudun kunnat), tapaamiset ja poliittinen vaikuttaminen Elinkeinopoliittiset tavoitteet: -Maankäytön suunnittelulla luodaan edellytykset tuotannolliselle yritystoiminnalle -Kehitetään olemassa olevia yritysalueita -Edistetään työllisyyttä -Kunnan toimintaympäristön kehittäminen (hankkeet) -Ylämyllyn liikennejärjestelyjen Talousarvio /Tasekirja Elinkeino-ohjelma Maankäyttö- ja kaavoitusohjelma Hankinnat haltuun -projekti Toimintaympäristön kehittämishankkeet: lentokenttäalue, moottoriurheilukeskus, venesatama, Pärnävaara, mahdollinen yritys- ja/tai asuinympäristöhanke) 22

24 kehittäminen -Kaupan palvelujen edistämisen huomioiminen maankäytön suunnittelussa -Paikallista näkyvyyttä ja keinovalikoimaa markkinoinnissa lisätään elinkeinopoliittisessa kentässä -Toteutetaan kustannustehokkaat ja kattavat maaseutuelinkeinopalvelut yhteistoiminta-alueella -Kehitetään monipuolisia kansalaisvaikuttamisen keinoja, vuorovaikutteiset tilaisuudet eri sidosryhmien kanssa Maaseutuohjelma Viestintäsuunnitelma Leader-hanke Ralvis-messut Leipäpäivä P-K:n messut 5. LIPERI ON VETOVOIMAINEN JA HALUTTU ASUINKUNTA Liperin kunnan asukasluku kasvaa n. 0,5 % vuodessa: -Maankäytön suunnittelu on pitkäjänteistä ja tavoitteellista; strategiakaudella maanhankinta keskittyy Ylämyllyn alueelle Talousarvio / Tasekirja Maankäyttö- ja kaavoitusohjelma Kunnallistekniikalla varustettua asuintonttimaata on tarjolla kolmessa taajamassa -Strategiakaudella ei rakenneta uusia vuokra-asuntoja Rakentava viestintä ja tiedottaminen yhteisen kuntakuvan tekemisessä 23

25 TOIMINTA JA TALOUS Taloussuunnitelman yleisperustelut Lähde: Hallituksen talousarvioesitys eduskunnalle Kuntien toimintamenot kasvavat puolestaan tasaisesti väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta. Kustannustason nousun arvioidaan pysyvän maltillisena. Valtion toimenpiteisiin ensi vuodelle sisältyy niin kuntien menoja lisääviä kuin niitä vähentäviä toimia, mutta koko kuntatalouden tasolla toimilla ei yhteenlaskettuna juuri ole vaikutusta Kuntatalouteen on viime vuosina syntynyt tulojen ja menojen epäsuhta. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate riitti v. 203 niukasti kattamaan poistot mutta ei nettoinvestointeja. Kuntatalouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousi 8 prosenttiin. Kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat huolestuttavat. Kuntatalouden tila ei kohene, vaan menojen kasvu uhkaa jatkua tulojen kasvua nopeampana. Kuntatalouden kestävyyden turvaaminen edellyttää sekä rakennepoliittisen ohjelman täysimittaista toimeenpanoa että kuntien omia toimia talouden sopeuttamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, ja tästä johtuen kuntien veropohjien kasvu arvioidaan ensi vuonna vaimeaksi. Useat kunnat nostivat v. 204 kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosenttejaan, ja paine veroprosenttien korotusten jatkumiseen on tuntuva. Valtionavut vähenevät v. 205 mm. peruspalvelujen valtionosuuden leikkaamisen johdosta. Peruspalvelubudjettitarkasteluun sisältyvään kuntatalouden kehitysarvioon vaikuttaa kunnallisten liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen, jonka myötä edellä mainitut toiminnot siirtyvät kuntatalouden ulkopuolelle peruspalvelubudjettitarkastelussa. Liikelaitosten yhtiöittämiseen liittyvät kertaerät kohentavat laskennallisesti kuntatalouden tulosta v Yhtiöittämisen pysyvä vaikutus arvioidaan sen sijaan hieman kuntataloutta heikentäväksi tulos- ja rahoituslaskelmatasolla. Kansantalouden tilinpidon mukaiseen kuntasektorin sektorirajaukseen edellä mainitut yhtiöittämiset eivät vaikuta. Tilinpidon käsittein kuntatalouden alijäämän ennustetaan olevan v. 205 noin prosentti suhteessa bruttokansantuotteeseen. Talouden tasapainottamisohjelma Kuntalain 65 :n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Kuntarakennelaki: Kunnan taloudellinen tilanne Kunnan tulee selvittää kuntien yhdistymistä talousperusteella, jos kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat talouden tunnusluvut täyttävät vähintään yhden seuraavista edellytyksistä: ) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä alittuvat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (704/2009) 63 a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevat raja-arvot; 2) kunnan viimeisessä hyväksytyssä ja kahdessa sitä edeltävässä tilinpäätöksessä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevista kuudesta raja-arvosta täyttyy neljä; tai 3) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä taseen kertynyt alijäämä asukasta kohti on vähintään 500 euroa ja kahdessa sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä taseessa on kertynyttä alijäämää. 24

LIPERIN KUNTASTRATEGIA 2014-2017. Hyväksytty valtuustossa 28.4.2014. Otsikko/ kirjoitetaan Calibri fontilla pistekoko noin 14 tai 16, lihavoitu

LIPERIN KUNTASTRATEGIA 2014-2017. Hyväksytty valtuustossa 28.4.2014. Otsikko/ kirjoitetaan Calibri fontilla pistekoko noin 14 tai 16, lihavoitu LIPERIN KUNTASTRATEGIA 2014-2017 Hyväksytty valtuustossa 28.4.2014 Otsikko/ kirjoitetaan Calibri fontilla pistekoko noin 14 tai 16, lihavoitu 1 Kuntastrategia Kuntalain 65 :n mukaan valtuusto johtaa kuntaorganisaatiota

Lisätiedot

LIPERIN KUNTASTRATEGIA 2014-2017

LIPERIN KUNTASTRATEGIA 2014-2017 LIPERIN KUNTASTRATEGIA 2014-2017 luonnos 14.2.2014 Hyväksytty valtuustossa xx.xx.2014 x. Otsikko/ kirjoitetaan Calibri fontilla pistekoko noin 14 tai 16, lihavoitu 1 Kuntastrategia Kuntalain 65 :n mukaan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Svistysstrategia. Nuorisostrategia

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Svistysstrategia. Nuorisostrategia 1. HYVINVOIVA KUNTALAINEN JA TOIMIVAT KUSTANNUSTEHOKKAASTI JÄRJESTETYT PERUSPALVELUT: Elämänkulun mukaisten palvelujen järjestäminen Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen: - Painopistealueena

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2014-2016

TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2014-2016 TALOUSARVIO 204 TALOUSSUUNNITELMA 204-206 Valtuusto 20.2.203 Otsikko/ kirjoitetaan Calibri fontilla pistekoko noin 4 tai 6, lihavoitu TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 204-206 SISÄLTÖ Sivu Kunnanjohtajan

Lisätiedot

Kunnanhallituksen tulosalue

Kunnanhallituksen tulosalue Kunnanhallitus Käyttösuunnitelma 2016 1 Kunnanhallituksen tulosalue Kunnanhallitukseen nähden sitovia ovat vastuualueiden toimintakatteet. Vastuualueet: 1000 Yleishallinto, 1001 Yhteistoiminta, 1002 Elinkeinojen

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Toiminta ja talous. Liperin kunta Taloussuunnitelma 2013-2015 2. Kunnanjohtajan katsaus 3-5. Kunnan toimintaympäristö 6-14

Toiminta ja talous. Liperin kunta Taloussuunnitelma 2013-2015 2. Kunnanjohtajan katsaus 3-5. Kunnan toimintaympäristö 6-14 2 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 203-205 SISÄLTÖ Sivu Kunnanjohtajan katsaus 3-5 Kunnan toimintaympäristö 6-4 Kuntastrategia ja hallitusohjelma 5-9 Toiminta ja talous Taloussuunnitelman 203-205 yleisperustelut

Lisätiedot

KUNNAN STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMINEN SIVISTYSTOIMESSA

KUNNAN STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMINEN SIVISTYSTOIMESSA KUNNAN STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMINEN SIVISTYSTOIMESSA KUNTASTRATEGIAN PAINO- PISTEALUEET Kunnanhallituksen tavoitteet ja toimenpiteet 2014-2017 Lasten ja nuorten kasvatus- ja opetuspalvelut Sivistyksen

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Tietotekniikka Edistää ja hankkii tietotekniikkapalveluita, joilla tuetaan mahdollisimman tehokkaasti muuta palvelutuotantoa.

Tietotekniikka Edistää ja hankkii tietotekniikkapalveluita, joilla tuetaan mahdollisimman tehokkaasti muuta palvelutuotantoa. KUNNANHALLITUS Taloussuunnitelma 2016-2018 1 Toiminta-ajatus Ilomantsi vahvistaa ja kehittää omille vahvuuksille perustuvia maaseutupalveluja ja yritystoimintaa. Hallintokunta järjestää sisäisille asiakkaille

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa.

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu ; tavoitteet ja Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. (8/2010)

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

IIN KUNTA PALVELUSOPIMUS VUODELLE 2008 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2008 2011. Yleistä

IIN KUNTA PALVELUSOPIMUS VUODELLE 2008 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2008 2011. Yleistä 1 IIN KUNTA PALVELUSOPIMUS VUODELLE 2008 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2008 2011 Yleistä Kuntalain 65 :n mukaan: Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Juha Majalahti Hallinto- ja talousjohtaja Annu Kalliaisenaho Hallintopäällikkö Jarkko Luukkonen Kehittämispäällikkö Satu

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

VUODEN 2008 TALOUSARVIO

VUODEN 2008 TALOUSARVIO VUODEN 2008 TALOUSARVIO Tyrnävän talousarvio 2008 2008 2007 Asukasluku 6280 6100 Tuloveroprosentti 19 19 Toimintamenot milj. 26,8 24,6 Investoinnit milj. 2,9 1,9 Vuosikate 1000 994 882 Lainat kunta /asukas

Lisätiedot

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat v POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat 2014 Yhtymähallitus 27.1.2014 6 KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014 1 (14) SISÄLLYSLUETTELO: Sivu Kuntayhtymän

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015-2017 TOIMIALA PALVELU TILIVELVOLLINEN 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 600 RAKENNUSVALVONTA JA YMPÄRISTÖPALVELUT

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet

Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet Kunnanhallitus 201 07.09.2015 Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet Khall 07.09.2015 201 Uusi Kuntalaki VI Osa Talous 13 luku

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 1 PERHON KUNTA KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 Toukokuun lopussa vuosikate +1,222 milj. (41.700 ed. vuotta parempi) Lyhytaikainen laina 31.5.2015 oli Danske Bankilta 6,5 milj., korko % 0,09. PERHON KUNTA

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yt-toimikunta 16.11.2015 Kunnahallitus 16.11.2015 Kunnanvaltuusto 30.11.2015 1 SISÄLLYS 1. Henkilöstösuunnitelman tavoite... 3 2. Henkilöstöpoliittiset linjaukset... 3 3. Työvoimatarpeen

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia)

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia) 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia) Maakunnan talousarvio 2008 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 13.12.2007 135. Sosiaali- ja terveystoimialan osalta on hyväksyttyä

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

ELINKEINOPOLITIIKAN TAVOITTEET LIPERISSÄ 2014-2017

ELINKEINOPOLITIIKAN TAVOITTEET LIPERISSÄ 2014-2017 ELINKEINOPOLITIIKAN TAVOITTEET LIPERISSÄ 2014-2017 Valtuusto xx.xx.2014 1 2 ELINKEINOPOLITIIKAN TAVOITTEET LIPERISSÄ 2014-2017 Valtuusto hyväksyy osaltaan Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2014-2017,

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.1.27 Liite nro: 1 TOIMINTATUOTOT Maakunnan talousarvion (MV 23.4.7) (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 27

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Katariina Korhonen HÄLSOVÅRD / Förändr.budget /Muutettu talousarvio Förverkligat / Prognos / Social- och hälsovårdsnämnden Käyttö % Ennuste Sosiaali- ja terveyslautakunta

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä

Kriittinen menestystekijä Kriittinen menestystekijä Hanke, tavoite OSAAVA JOHTO JA MOTIVOITUNUT HENKILOSTÖ Valmentava ja kannustava johtaminen Toimiva sisäinen viestintä Toimiva työyhteisö ja motivoitunut osaava henkilöstö Henkilöstöohjelman

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

ajantasaisilla turvallisuussuunnitelmilla (0-100%) 100

ajantasaisilla turvallisuussuunnitelmilla (0-100%) 100 3.2 Sivistystoimen tulosalue Tilivelvollinen sivistysjohtaja Jorma Harju 3101 Sivistystoimen hallinto Sivistystoimi tukee kaustislaisten kehittymistä hyvinvoiviksi ja monipuolisiksi tulevaisuuden osaajiksi

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot