Kasvun ajurit 2. Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa. Tiivistelmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kasvun ajurit 2. Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa. Tiivistelmä"

Transkriptio

1 Kasvun ajurit 2 Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa Tiivistelmä

2 2 Kasvun ajurit 2 Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006

3 Kasvun ajurit 2 Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa Huhtikuu 2006 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Kasvun ajurit 2 Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa 1

4 Sisältö 1. Yritysten kasvu ja kasvun kannustimet Mikä kannustaisi yrityksiä kasvuun? Kasvuyrityksen määritteleminen on monimutkaista Selvityksen rakenne ja toteutus Selvityksen näkökulma Selvityksen tavoitteet ja aineisto Kasvustrategian valinneiden yritysten merkitys kansantaloudessa Kasvuyritysten sukupolvenvaihdokset Yrittäjien ikärakenne ja sukupolvenvaihdosten tarve Verotuksen merkitys kasvuyritysten sukupolvenvaihdoksissa Yhteenveto ja johtopäätökset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Kasvun ajurit 2 Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa 3

5 1. Yritysten kasvu ja kasvun kannustimet Yritykset hakevat kasvulla kannattavuutta ja vahvempaa kilpailuasemaa. PK-yritykset toimivat usein kiinteänä osana isompien päähankkijayritysten liiketoimintaa. Niillä on suuri vastuu omasta kasvukyvystään, jotta niillä olisi yritysverkostojen osana riittävästi voimavaroja vastata päähankkijoille suuremmista tuote- ja palvelukokonaisuuksista. Kasvuun liittyy vahvasti myös kansainvälistyminen, sillä pienten kotimarkkinoiden vuoksi kasvu on haettava kansainvälistymisestä. Kasvu on useassa tapauksessa riskinottokysymys. Pienten ja keskisuurten yritysten riskinottokyky on rajallinen; liiketoiminta ohjautuu päiväkohtaisten tarpeiden mukaan. PK-yritykset tarvitsevat kehittyäkseen, kasvaakseen ja kansainvälistyäkseen Suomessa sen tuen, mitä kilpailijamaatkin tarjoavat. Kyse on kasvun houkuttelevuudesta ja palkitsevuudesta sekä tarpeesta lieventää epäonnistumisen seurauksia. Yhteiskunnan työllisyyden ja hyvinvoinnin kannalta yritysten menestys ja kasvu on välttämätöntä. Tämän vuoksi yrittäjyys- ja talouspolitiikan kärki tulisi suunnata menestystä ja kasvua hakeviin yrityksiin unohtamatta kasvua tavoittelemattomia yrityksiä. Nykyisessä tilanteessa Suomi tarvitsee kaikenlaisia yrityksiä, alkavia, kasvavia ja vakiintuneita, sillä maassamme on EU-tasoon verrattuna noin yrityksen vaje Mikä kannustaisi yrityksiä kasvuun? Suomen elinkeinopolitiikan tavoitteena on luoda yrityksille toimintapuitteet, jotka edesauttavat yritysten perustamista, kasvua ja kansainvälistymistä. Piilevää kasvuyrittäjyyspotentiaalia lienee Suomessa huomattavasti, mutta vaikeutena on, kuinka kasvupotentiaalia omaavat yritykset tunnistetaan ja kuinka esimerkiksi uudet, innovatiiviset yritykset saataisiin kasvu-uralle. Haasteelliseksi on koettu kasvun houkuttelevuuden lisääminen. Suomen yritysrakenteen ongelmana on puute keskisuurista, henkilöä työllistävistä yrityksistä. Niitä on tällä hetkellä koko yrityskannasta vain yksi prosentti eli n Yritysten kasvuhalut ovat vähäiset ja moni innovatiivinenkin idea jää aihioksi kasvusta puhumattakaan. Arvioiden mukaan Suomessa syntyy vuosittain innovaatioperustaista liikeideaa. Näistä siemenrahoituskelpoisiksi karsiutuu runsas sata, joista edelleen riskirahoituksen piiriin tulee runsaat 20. Tämä tarkoittaa, että rahoitus on erityisesti alkavien, innovatiivisten ja kasvupotentiaalia omaavien yritysten ongelma. Kun yksityistä rahaa ei ole tarjolla, julkisen rahoituksen tarve on perusteltu ja tuntuva. Liikevaihdon kasvulla mitattujen kasvuyritysten määrä on 2000-luvulla ollut laskussa. Keskisuurten ja kasvuyritysten puutetta kuvastaa sekin, että yrityspalvelujärjestelmän uudistamisessa on kiinnitetty huomiota kasvuyrityspalveluun, jossa julkiset yrityspalveluorganisaatiot toimivat yhteistyössä yritysten kasvun edistämiseksi. On erittäin tärkeää, että kasvuyrittäjyyden edistäminen sisällytetään myös tulevaan hallitusohjelmaan. Yritys ei hae kasvua itsetarkoituksellisesti eikä työllistääkseen. Kasvu on yksi tapa menestyä. Kannattavuus, mahdollisuus menestymiseen ja vahvempaan kilpailuasemaan kannustavat kasvuun. Työllistäminen on kasvun seurausta ja vain menestyvä yritys voi myös työllistää. Kasvuun rohkaisevat yrityspalveluorganisaatiot ja niiden neuvontapalvelut, kasvun rahoitus ja riskin jakaminen sekä uuden alun mahdollisuus epäonnistumisenkin jälkeen. Kannustimina toimivat myös yritysten sukupolvenvaihdosten helpottaminen, työllistämiskynnyksen madaltaminen sekä pitkäjänteinen talouspolitiikka ja riskin ottoon suhteutettu verotus Kasvuyrityksen määritteleminen on monimutkaista Kasvulla tarkoitetaan tilanteesta riippuen hyvin eri asioita. Kasvuyritysten määrää selvitettäessä kukin yksittäinen määritelmä voidaan ymmärtää eri tavoin. Esimerkiksi liikevaihdon kasvulla mitattuna kasvuyrityksiä on enemmän kuin henkilöstömäärän perusteella. Mitä useampia tunnuslukuja ja mitä tiukempia kriteerejä käytetään samanaikaisesti, sitä pienempi on kasvuyritysten määrä. Oheisessa taulukossa on tarkasteltu kasvuyritysten määrää liikevaihdon kasvulla mitaten vuosina Peruskriteerinä on, että liikevaihdon kasvu on jatkunut vähintään tietyllä prosentilla kolmen peräkkäisen vuoden ajan. Kun liikevaihdon kasvuprosentiksi otetaan vähintään 10 eikä ensimmäisen kasvuvuoden liikevaihdolle ole asetettu rajoitusta, kasvuyrityksiksi katsottavia yrityksiä on huomattavasti enemmän kuin jos kriteerejä tiukennetaan. Kun toteuma on vähintään 30 % liikevaihdon vuotuista kasvua ilman ensimmäisen kasvuvuoden rajoitusta, kasvuyritysten määrä esimerkiksi vuonna 2003 vähenee lähes 80 prosentilla. Liikevaihdon kasvattaminen näyttää olevan helpointa sellaisissa yrityksissä, jotka ovat vasta kasvu-uransa alussa ja joiden liikevaihto on ensimmäisenä kasvuvuotena vaatimaton. Mikäli liikevaidon vähimmäisrajaksi laitetaan 1,7 miljoonaa euroa, kasvuyritysten määrä putoaa alle kymmenesosaan. Sellaisia yrityksiä, jotka pääsevät vähintään 30 prosentin vuotuiseen liikevaihdon lisäykseen kolmena peräkkäisenä vuonna ja yltävät lisäksi ensimmäisenä 4 Kasvun ajurit 2 Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006

6 kasvuvuotenaan vähintään 1,7 miljoonan euron liikevaihtoon, on enää marginaalisen vähän. Vaikka mainituilla kriteereillä viiden vuoden tarkastelujakso on lyhyt, on syytä olla huolestunut kasvuyritysten määrän laskusuunnasta. Väljimpiä kriteerejä soveltaen yritysten absoluuttinen määrä on pudonnut tarkastelujaksolla yrityksellä. Tiukimmilla kriteereillä tarkasteltuna kasvuyritysten määrä on painunut alle puoleen. Vuonna 2003 tällaisia yrityksiä oli enää 44 kappaletta. Kasvun määrittely ei ole yksiselitteistä. Pelkästään liikevaihtoon perustuva kasvu ei anna verkostoituneessa taloudessa oikeaa kuvaa kasvusta. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n sekä liikkeenjohdon ja taloushallinnon asiantuntijaorganisaation Ernst & Youngin (E & Y) näkökulma kasvuyrittäjyyteen on laajempi kuin pelkästään taloudellisiin tunnuslukuihin perustuva kasvu. Lähtökohtana on, että kasvuyrittäjyydessä on kyse yrityksen pitkäjänteisestä ja hallitusta kasvusta sekä tunnistetuista ja hyödynnettävissä olevista kasvumahdollisuuksista. Kasvuyrittäjyyden tunnistamiseksi tarvitaan taloudellisten tunnuslukujen ohella myös yrityksen toimintatapaan liittyvää laadullista arviointia. Selvityksen viitekehys on esitetty kappaleessa 2. Jotta Suomi voisi menestyä kansainvälistyvässä kilpailussa, Suomeen tarvittaisiin uusia kasvuyrityksiä moninkertainen määrä nykyiseen verrattuna edistämään rakennemuutosta, vahvistamaan kansantalouden dynamiikkaa ja korvaamaan ulkomaille siirtyviä työpaikkoja. Määritelmästä riippuen ja toteutuneeseen kasvuun perustuen kasvuyrityksiä arvioidaan olevan tällä hetkellä yrityskannastamme vain 0,2 %. Kasvuyritykset Yritysten lukumäärä* Kriteerit kpl kpl kpl kpl kpl 10 %/v ei lv-rajoitusta %/v > 1,7 milj %/v lv-rajoitusta %/v > 1,7 milj * Liikevaihdon kasvu vähintään kolmen vuoden ajan Lähde: Tilastokeskus, yritysrekisteri Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Kasvun ajurit 2 Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa 5

7 2. Selvityksen rakenne ja toteutus Tässä kappaleessa esitellään selvityksen näkökulma, selvityksen tavoitteet sekä käytettävissä ollut aineisto. Kasvuyritysten merkitystä kansantaloudessa henkilöstön ja liikevaihdon lisäystä, yrityskoon kehitystä sekä liikevoittoprosenttia tarkastellaan kappaleessa 3. Kappaleessa 4 keskitytään yrittäjien ikääntymiseen sekä sukupolvenvaihdostilanteeseen kasvuyrityksissä. Myös verotuksen merkitys sukupolvenvaihdoksissa on tarkastelun kohteena. Lopuksi esitetään selvityksestä tehtävät johtopäätökset. Tämän selvityksen toteutuksesta ja raportin laadinnasta ovat vastanneet johtava asiantuntija Pekka Tsupari sekä asiantuntijat Tarja Nissinen ja Juhapekka Suutarinen Elinkeinoelämän keskusliitosta. Veroasiantuntijana on toiminut Virpi Pasanen. Kasvun ajurit näkökulma kasvuyrittäjyyteen Kasvuhakuisuus Kasvukyky Tunnistettu kilpailuetu Markkinamahdollisuus 2.1. Selvityksen näkökulma Tässä selvityksessä kasvuyrittäjät ja -yritykset ovat valikoituneet taloudellisten tunnuslukujen lisäksi neljän muun ominaisuuden kautta: kasvuhakuisuus, kasvukyky, kilpailuetu ja menestystekijät sekä markkinapotentiaali. Tarkastelun pohjana on sovellettu KTM:n kvartettiyhteistyön (Finpro, Finnvera, Tekes ja TE-keskukset) kasvuyrittäjyyden määrittelyä. Kasvun ensimmäinen edellytys on halu kasvaa. Se on yrittäjän oma valinta. Kasvuhalukkuuden vähäisyyteen on listattu useita syitä: nykyinen yrityskoko on riittävä kasvuun liittyvää riskiä ei haluta ottaa, epäonnistumisesta rangaistaan kohtuuttomasti (tiukka maksukyvyttömyyslainsäädäntö) ei ole riskin jakajia eikä kasvun rahoittajia verotus rankaisee yrittäjä ei koe hyötyvänsä yrityksensä kasvattamisesta ei nähdä kansainvälistymismahdollisuuksia yritysten verkostoitumisvalmiudet ovat heikot Monet yrittäjät eivät halua ottaa kasvuun liittyvää riskiä. Onkin huomattava, että yritys voi toimia menestyksellisesti myös kasvua tavoittelematta. Kasvun tavoittelemiseksi tarvitaan lisäksi kasvukykyä osaamista, vahvuuksia, tunnistettavia kilpailuetuja sekä markkinoiden mahdollisuuksia. Vain yrittäjän oman motivaation kautta kasvu toteutuu. Motivaatioon vaikuttaa yrittäjän oma arvio siitä, palkitseeko kasvuun liittyvän riskin otto. MOTIVAATIO Toteutunut kasvu 2.2. Selvityksen tavoitteet ja aineisto Tämä selvitys on toinen sarjassa Kasvun ajurit. Ensimmäinen selvitys Kasvu PK-yrityksen menestysstrategiana ilmestyi vuonna Kasvun ajurit 2 -selvityksen tavoitteena on: selvittää kasvuyritysten merkitystä kansantaloudessa tarkastella kasvuyritysten haasteita yrittäjien ikärakenteen näkökulmasta selvittää sukupolvenvaihdosten tilanne ja sukupolvenvaihdoksiin liittyvän verotuksen merkitys kasvuyrityksissä. Selvityksen lähtökohtana on liikkeenjohdon ja taloushallinnon asiantuntijaorganisaation Ernst & Youngin ja Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n yhteistyö menestyvän yrittäjyyden edistämiseksi Suomessa. Yhteistyö liittyy kansainväliseen, vuosittain järjestettävään Entrepreneur of the Year (EOY) -kilpailuun. Tämä selvitys perustuu kvantitatiiviseen ja kvalitatiiviseen aineistoon. Kvantitatiivinen aineisto koostuu yritysten 6 Kasvun ajurit 2 Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006

8 tilinpäätösaineistosta, Tilastokeskuksen yritysrekisteristä sekä koulutus- ja toimipaikka-aineistosta. Kvalitatiivinen aineisto muodostuu Ernst & Youngin tekemistä yrityshaastatteluista. Edellisestä vuodesta poiketen Elinkeinoelämän keskusliitto teki lisäselvityksen internet-kyselynä kasvuyritysten sukupolvenvaihdoksista. Internet-kysely suunnattiin kaikille vuosina kasvukilpailun loppuvaiheeseen päässeille yhteensä 174 yritykselle ja vastauksia saatiin 79. Kilpailussa haastatellaan vuosittain yrittäjää. Nämä yrittäjät ja heidän yrityksensä ovat valikoituneet kilpailuun kaksivaiheisen karsinnan kautta. Ensimmäisessä vaiheessa yritysrekisteristä on poimittu 500 tietyt kasvukriteerit täyttävää yritystä. Toisessa vaiheessa näistä viidestäsadasta yrityksestä valitaan yrittäjää vuosittaiseen kasvukilpailuun. Vuoden 2005 kasvukilpailuun päätyi 53 yritystä. Aikaisempien vuosien tapaan kohderyhmän ensivaiheen karsinta on aloitettu seuraavilla kriteereillä: yrittäjä omistaa yrityksestä huomattavan osuuden ja toimii sen johdossa yrityksen toiminta on viime vuosina ollut kasvavaa ja kannattavaa oma pääoma on edellisinä vuosina ollut positiivinen henkilöstömäärä on yli kymmenen liikevaihto on vähintään viisi miljoonaa euroa. Huomattakoon tässä, että kasvuvaiheen alun liikevaihtorajoitus, 5 miljoonaa euroa, on huomattavasti tiukempi kuin edellä esitetyssä kasvuyrityksen määritelmässä, jossa se oli vähintään 1,7 miljoonaa. Tämä karsii tutkittavien yritysten joukosta kaikkein pienimmät pois. Toisaalta liikevaihdon vuotuiselle kasvulle ei ole asetettu tiukkaa vähimmäismäärää. Liikevaihto on saattanut jopa laskea jonakin vuonna yritysjärjestelyjen seurauksena. Taloudellisten tunnuslukujen lisäksi arviointi pohjautuu ehdokkaiden henkilökohtaiseen haastatteluun, jossa kartoitetaan yrittäjyyden eri osa-alueita. Henkilöstön määrää, liikevaihdon kehitystä ja kannattavuutta on tarkasteltu aikavälillä Vertailuaineistona on käytetty Tilastokeskuksen yritystilastoja. Selvityksen tarkoituksena on lisätä päätöksentekijöiden ja yrittäjien tietämystä kasvuyrittäjyydestä ja -yrityksistä Suomessa, nostaa yrittäjyyden yleistä arvostusta, tuoda esille yrittäjien ikääntyminen ja sen seuraukset, korostaa onnistuneiden sukupolvenvaihdosten ja kasvuyritysten jatkuvuuden tärkeyttä sekä edistää PK-yritysten strategista, pitkäjänteistä, rohkeaa ja työllistävää kasvua Suomessa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Kasvun ajurit 2 Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa 7

9 3. Kasvustrategian valinneiden yritysten merkitys kansantaloudessa Vuoden 2005 kasvuyrityskilpailun 53 osallistujan joukko eroaa taloudellisilla mittareilla tarkasteltuna vertailuaineiston tyyppiyrityksistä. Tutkittava yritysjoukko vaikuttaa pieneltä, mutta tältä osin on syytä suhteuttaa lukumäärä tiukkoihin valintakriteereihin sekä kasvuyritysten määrään koko Suomessa. Poikkeamat tyyppiyrityksestä näkyvät niin henkilöstön muutoksissa, liikevaihdon kehityksessä kuin liikevoiton osuudessakin. Henkilöstön määrän muutosten suhteellisessa tarkastelussa kilpailun osallistujat olivat ylivoimaisia. Henkilöstön määrä lisääntyi kasvuyrityksissä vuosittain vähintään 17 prosentilla ollen enimmillään 23 prosenttia. Vertailuaineistossa henkilöstön määrä kasvoi vuosina ja parilla kolmella prosentilla, mutta väheni kahtena seuraavana vuonna. Vuosina vertailuaineiston yritysten henkilöstön supistuminen hidastui. Henkilöstön muutoksen vuosikeskiarvo vaihteli vertailuaineistossa -2 ja +3 prosentin välillä. Vuonna 2005 kasvuyritykset kasvattivat henkilöstöään yli 32 prosentilla. Tilastokeskuksen vertailuaineistosta ei ole saatavissa tietoa vuodelta Absoluuttisia muutoksia tarkasteltaessa kaikissa vähintään 10 työntekijää työllistävissä yrityksissä henkilöstö lisääntyi vuodesta 1999 vuoteen 2001 noin parillakymmenellä tuhannella henkilöllä vuosittain, mutta pieneni lähes henkilöllä vuosina Seuraavalla jaksolla vähennystä tuli henkeä. Vuosina henkilöstön supistaminen jäi vähäiseksi. Kasvukilpailijoiden ryhmässä henkilöstö lisääntyi koko viiden vuoden tarkastelujakson ajan noin tuhannella työntekijällä vuosittain. Tarkastelujakson jälkipuolella yrityksissä keskimäärin kohdattu henkilöstön vähennystarve ei koskenut kasvustrategiaa noudattavia yrityksiä. Vuonna 2000 selvityksen kohteena olevat 53 kasvuyritystä työllistivät yhteensä henkilöä, mutta vuonna 2005 jo henkilöä. Kasvuyritysten ja vertailuryhmän yritysten erilaisesta kyvystä luoda työpaikkoja kertoo hyvin henkilöstön keskimääräinen vuosittainen lisäys. Kun vertailuryhmässä yritys työllisti henkilöstön kasvuvuosina kaksi uutta työntekijää, kasvustrategian valinnut yritys antoi vuosittain työtä 7 15 uudelle työntekijälle. Henkilöstömäärällä mitaten kasvuyritysten tyypillinen koko vuonna 1999 oli 41 työntekijää ja vuonna 2005 jo 93 työntekijää. Vertailuryhmän tyyppiyrityksessä työpaikkoja oli 20 koko jakson ajan. Henkilöstön lisäys , % % Kasvuyritykset Kaikki yritykset 8 Kasvun ajurit 2 Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006

10 Henkilöstön määrän lisäys henkilöä Kasvuyritykset Kaikki yritykset Henkilöstön määrän lisäys keskimäärin yritystä kohti henkilöä Kasvuyritykset Kaikki yritykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Kasvun ajurit 2 Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa 9

11 Kasvustrategian valinneissa yrityksissä liikevaihdon keskimääräinen vuosikasvu vaihteli 25 prosentin ja lähes 40 prosentin välillä. Vertailuaineistossa liikevaihdon muutoksen vuosikeskiarvo samana aikana oli 0,5 ja 15 prosentin välillä. Kasvuyrityksillä liikevaihdon kasvu vuosina oli alimmillaan ja enimmillään vuosina Vuoden 2004 pienen notkahduksen jälkeen liikevaihdon keskimääräinen kasvu vuonna 2005 nousi runsaaseen 37 prosenttiin. Tilastokeskuksen vertailuaineistoa ei vuodelta 2005 ole. Ryhmiteltäessä yritykset tuotannollisiin yrityksiin, kaupan yrityksiin ja muihin palveluyrityksiin havaitaan, että palveluyrityksissä liikevaihto on kasvanut tuotannollisia ja kaupan alan yrityksiä huomattavasti nopeammin. Eri toimialoja koko kasvuyritysjoukkoon verrattuna eniten keskimääräisestä liikevaihdon vuosittaisesta kasvusta jäivät jälkeen kaupan alan yritykset. Sekä kilpailu- että vertailuryhmässä muita palveluita edustavat yritykset ovat lisänneet liikevaihtoaan nopeimmin. Ryhmien välinen ero on kuitenkin suuri: kilpailuryhmän muissa palveluyrityksissä liikevaihto kasvoi keskimäärin vähintään 37 % vuodessa, kun vertailuryhmässä vastaavat yritykset pääsivät parhaimmillaan keskimäärin runsaan 11 prosentin vuosikasvuun. Kasvua tavoittelevien yritysten pyrkimyksenä on yleensä säilyttää kannattavuus mahdollisimman hyvänä. Kilpailuryhmäläisten strategiaan kuuluu, että kasvu on tulorahoituksen varassa. Tästä lähtökohdasta on oletettavissa, että kannattavuus ei kasvusta notkahda. Yritysten kannattavuutta tarkastellaan selvityksessä liikevoittoprosentin avulla. Kilpailuryhmässä yrityksen tyypillisen liikevoiton osuus (mediaani) liikevaihdosta eli liikevoittoprosentti oli koko viiden vuoden tarkastelujakson ajan kuuden ja seitsemän prosentin välillä. Vertailuryhmässä tyypillinen arvo vaihteli samana aikana alle viidestä prosentista vajaaseen kuuteen prosenttiin. Kasvuyritysten liikevoittoprosentti vuodelta 2005 hipoi yhdeksää prosenttia. Tilastokeskuksen vertailuaineistoa ei ole vuodelta 2005 vielä saatavissa. Toimialoittain ryhmiteltynä tuotannolliset ja muiden Liikevaihdon kasvu yritysryhmissä keskimäärin, % % Kasvuyritykset Kaikki yritykset 10 Kasvun ajurit 2 Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006

12 palvelualojen yritykset toimivat koko tarkastelujakson ajan vertailuryhmän vastaavia yrityksiä kannattavammin. Poikkeama on vuonna 2000, jolloin muiden palveluyritysten liikevoitto jäi niukasti vertailuryhmän alle. Vuotuinen liikevoiton ero eri ryhmiin kuuluvien vastaavan alan yritysten välillä oli enimmillään lähes viisi prosenttiyksikköä vaihdellen kaupan alan runsaasta neljästä prosentista tuotannollisten yritysten lähes yhdeksään prosenttiin. Liikevaihdon kasvu kasvuyritysaineistossa, % (mediaaniyritys) Tuotanto Kauppa Muut palvelut Kaikki Liikevoittoprosentti v , (mediaani) Kasvuyritykset Kaikki yritykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Kasvun ajurit 2 Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa 11

13 4. Kasvuyritysten sukupolvenvaihdokset 4.1. Yrittäjien ikärakenne ja sukupolvenvaihdosten tarve Suomessa on vain 45 yritystä asukasta kohden. Esimerkiksi vuonna 2002 yrittäjien määrä (pl. maatalousyrittäjät) yli 15-vuotiaasta väestöstä oli Suomessa 5,1 prosenttia, kun vastaava osuus EU-maissa oli keskimäärin 6,7 prosenttia. EU-maiden keskiarvoon verrattuna Suomessa on noin yrityksen vaje. Vaje on merkittävä, sillä bruttokansantuotteen ja yritysten määrän välillä vallitsee positiivinen korrelaatio Suomen kaltaisissa maissa, joissa yrittäjyys pohjautuu mahdollisuuteen eikä pakkoyrittäjyyteen. Yritysrakennettamme vaivaa myös yrittäjien ikääntyminen. Lähivuosina noin yrityksellä on edessään sukupolvenvaihdos. Yrittäjien keski-ikä on korkeampi kuin palkansaajien. Tässä joukossa (N=79) kasvuyrittäjät ovat vielä keskivertoyrittäjiäkin ikääntyneempiä. Tämän erillistiedustelun otos muodostuu vuosina 2003, 2004 ja 2005 kasvuyrittäjäkilpailuun osallistuneista 174 yrittäjästä, joista kyselyyn vastasi 79. Kuvio kertoo, että yrittäjäksi ryhdytään huomattavasti vanhempina kuin palkansaajaksi. Kasvuyrittäjän uralle lähdetään keskivertoyrittäjää iäkkäämpänä. Tätä selittävät osin edellisen selvityksen tulokset (Kasvun ajurit Kasvu PK-yritysten menestysstrategiana 2005), joiden mukaan kasvuyrittäjät ovat keskivertoyrittäjiä koulutetumpia: vähintään kolmanneksella kasvuyrittäjistä on ylempi korkeakoulututkinto. Kasvuyrittäjien työura on myös tässä otoksessa keskivertoyrittäjiä ja palkansaajia pidempi. Palkansaajista töissä on 57-vuoden ikäisinä alle 10 %, yrittäjistä ja kasvuyrittäjistä lähes 15 %. Kasvuyrittäjistä jatkut jatkavat tämän aineiston mukaan yrittäjäuraansa jopa 70 ikävuoteen asti. Yritystoiminnasta luopuneista runsas 80 % löysi työlleen jatkajan perhepiiristä. Muissa tapauksissa yritys myytiin. Vastaajayrityksissä 30 prosentilla sukupolvenvaihdos on suunnitteilla seuraavien viiden vuoden aikana. Näistä noin kahdella kolmesta jatkaja löytyy perhepiiristä. Mikäli jatkajaa ei löydy omasta perhepiiristä, yritysten arvioidaan Yrittäjien (pl. maatalousyrittäjät), kasvuyrittäjien ja palkansaajien ikäjakauma Yrittäjät Kasvuyrittäjät Palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Ernst & Young 12 Kasvun ajurit 2 Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006

14 päätyvän myyntiin. Myyntiä ulkomaiselle yritykselle piti vaihtoehtona noin viisitoista prosenttia yrityksistä. Kasvuyrittäjien ikärakenne ja sukupolvenvaihdosprosessin pituus huomioon ottaen on mielenkiintoista, että lähes puolet ei pidä sukupolvenvaihdosta ajankohtaisena. Sukupolvenvaihdostilanne kasvuyrityksissä 2005, osuus vastanneista Toteutettu Toteutetaan seuraavien 5 vuoden aikana Toteutuu mahdollisesti seuraavien 5 vuoden aikana Ei ajankohtainen % Lähde: EK:n ja Ernst & Youngin kysely kasvuyrittäjille Sukupolvenvaihdoksen toteutustapa seuraavien viiden vuoden aikana (% sukupolvenvaihdosta suunnittelevista vastaajista) Jatkaja perhepiirissä Myynti ulkomaiselle yritykselle Myynti pääomasijoittajalle Myynti kotimaiselle yritykselle Myynti yksityishenkilölle % Lähde: EK:n ja Ernst & Youngin kysely kasvuyrittäjille Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Kasvun ajurit 2 Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa 13

15 Alla olevassa taulukossa on tämän tutkimuksen kyselyaineistossa ilmoitettu tulossa olevien sukupolvenvaihdosten tarve, mikä koskee 30 % kyselyyn osallistuneista. Se on suhteutettu kaikkien erilaisilla liikevaihtokriteereillä määriteltyjen kasvuyritysten määrään. Taulukosta nähdään, että ennuste sukupolvenvaihdosten määrästä vaihtelee sen mukaan, millaista liikevaihtoon perustuvaa kasvuyritysmääritelmää käytetään. Laajimman kriteerin mukaan kasvuyritysten sukupolvenvaihdoksia on odotettavissa yli 1700 vuoteen 2010 mennessä. Kun viimeaikaisten selvitysten mukaan kasvuyritysten määrä on ollut lievässä kasvussa ja lähestytään jopa vuoden 2000 tasoa, väljimpien kriteerien mukaan kasvuyrityksiksi laskettavia olisi yli ja odotettavissa olisi noin sukupolvenvaihdosta. Toteutetuista sukupolvenvaihdoksista kolmanneksessa on selvitty ilman ulkopuolista neuvonantajaa, kaksi kolmesta on hakenut asiantuntemusta yrityksen ulkopuolelta. Toteutetuissa sukupolvenvaihdoksissa yrityksen arvonmäärityksessä on erilaisia käytäntöjä. Yhdeksän vastasi kysymykseen. Yleisesti tukeuduttiin ulkopuolisten asiantuntijoiden yritystutkijat, juristit, veroviranomaiset selvityksiin. Tulevissa sukupolvenvaihdoksissa arvonmääritys ennakoidaan tehtäväksi tilinpäätöstietojen ja verottajan ennakkopäätöksen mukaan tai kilpailuttamalla mahdolliset ostajaehdokkaat Verotuksen merkitys kasvuyritysten sukupolvenvaihdoksissa Vajaa 70 % vastanneista ei pitänyt nykyistä perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdossäännöstöä eikä osinkoverojärjestelmää toimivana. Tästä on tehtävissä johtopäätös, että nykyinen osinkoverojärjestelmä ja sukupolvenvaihdossäännöstö koetaan yrityksissä kasvua ja jatkuvuutta estäväksi. Arvio tulevista sukupolvenvaihdoksista KRITEERIT Kasvuyrityksiä Sukupolvenvaihdokset liikevaihdon kasvu v. 2003, seuraavan 5 vuoden vähintään kolmen kpl aikana vuoden ajan kpl 10 %/ v ei lv-rajoitusta %/ v > 1,7 milj %/ v ei lv-rajoitusta %/ v > 1,7 milj Toimiiko nykyinen perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdossäännöstö tai osinkoverojärjestelmä kasvuyrittäjän näkökulmasta (osuus vastanneista) Sukupolvenvaihdossäännöt Osinkoverotus 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ei Kyllä Ei mielipidettä Lähde: EK:n ja Ernst & Youngin kysely kasvuyrittäjille 14 Kasvun ajurit 2 Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006

16 Sukupolvenvaihdosten perintö- ja lahjaverotusta muutettiin vuoden 2004 alusta. Maatilan ja muuhun yritykseen kuuluvan varallisuuden arvo laskettiin 40 prosenttiin varallisuusverotuksessa sovellettavasta arvosta. Aiemman säännöksen mukaan huojennuksen laskennan perusteena oli täysi verotusarvo. Varallisuusveron poistuttua sukupolvenvaihdoshuojennus on pohjautunut yrityksen nettovarallisuudessa käytettäviin arvoihin. Sukupolvenvaihdoshuojennusta sovellettaessa maksuunpanematta jätettävän veron määrä lasketaan perintö- ja lahjaverolain 55 :n mukaan siten, että varallisuuden käyvän arvon perusteella määräytyvää veroa verrataan siihen veroon, joka perinnöstä tai lahjasta olisi määrättävä, jos se arvostettaisiin 40 prosenttiin varojen arvostamisesta annetussa laissa noudatettujen perusteiden mukaisesta määrästä. Huojennus myönnetään, jos yrityksestä tai sen osasta määrätyn perintö- tai lahjaveron suhteellinen osa koko verosta on suurempi kuin 850 euroa. Vuoden 2004 uudistuksella sukupolvenvaihdoshuojennukselle palautettiin kuitenkin vain se tosiasiallinen huojennuksen taso, joka lain tarkoituksena alun perin oli. Huojennuksen merkitystä tosiasiassa söi se, että varallisuusveroarvot lähentyivät vuosien varrella käypien arvojen tasoa. Yrittäjät olivat yleisesti sitä mieltä, että euron raja verovapaille osingoille on liian tiukka. Vanhaa järjestelmää pidettiin parempana, koska se kannusti yrityksen omavaraisuuden nostamiseen ja sitä kautta myös pitkäjänteiseen omistamiseen. Verovapaiden osinkojen katon arveltiin ohjaavan voittojen kotiuttamiseen myymällä yritys pitkäjänteisen omistamisen sijasta. Myös sukupolvenvaihdostilanteessa euroa koettiin useissa tapauksissa olevan riittämätön esimerkiksi sisarosuuksien ostamiseen. Rajan koettiin myös jarruttavan omistajan halua yrityksensä kasvattamiseen. Painetta on omistajuuden hajauttamiseen, mikä puolestaan vaikeuttaa yritystä koskevaa päätöksentekoa. Useat vastaajat pitävät euron rajaa kohtuuttomana; keskikokoisia yrityksiä ei kannata vastaajien mukaan pitää. Miksi yrittäjävetoinen yhtiö ottaisi kansainvälistymisriskin, kun mahdollisen onnistumisen seurauksena euron jälkeen osingot verotettaisiin osin palkkatulona, kysyttiin. Edelleen oltiin sitä mieltä, että euron ylittäviä osinkoja verotetaan kahteen kertaan, sillä osingot on jo kertaalleen verotettu yrityksen voitosta. Osinkoverotus koettiin myös monimutkaiseksi poikkeussäännöksineen. Verovapaiden osinkojen katto koettiin jo ajatuksellisesti vieraana. Omistajalla tulisi olla mahdollisuus vaurastua osinkojen kautta eikä yrittäjän ainoa mahdollisuus vaurastumiseen saisi olla osakkeiden myyminen. Tällä koettiin olevan tärkeä merkitys suomalaisen omistajuuden kannalta. Osinkotuloilla on myös aikaisemmin luotu uusia yrityksiä, koska vastaajien mukaan osinkotulojen saajat eivät pidä rahojansa tuottamattomina. Perintö- ja lahjaverolain nykyisten sukupolvenvaihdossäännösten kehittämistä koskevat mielipiteet kiteytyivät yleisimmin tarpeeseen poistaa perintö- ja lahjavero yritysvarallisuuden osalta kokonaan. Varsinkin perheyrityksissä, jotka ovat kasvaneet isoiksi, yhtiön jatkajan verorasitus on kohtuuton. Vähintäänkin verohuojennusta olisi nostettava. Kun perillisiä on useita, verohelpotukset eivät toimi ja osuudet jäävät alle kevennysrajan. Jatkajan tai jatkajien veroseuraamuksien koettiin vähentävän innostusta ja motivaatiota yritystoiminnan jatkamiseen. Osinkoverotuksen suurimmat ongelmat Vuoden 2005 osinkoverouudistus Yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä luovuttiin vuoden 2005 alussa ja osinkoverotuksessa siirryttiin osittaiseen kaksinkertaiseen verotukseen. Yksityishenkilön listaamattomasta yhtiöstä saama osinkotulo on verotonta 9 prosentin tuottoon asti yhtiön nettovarallisuudelle laskettuna. Verotonta voi olla kuitenkin enintään euroa. Siltä osin kuin luonnollisen henkilön listaamattomasta yhtiöstä saaman osingon määrä ylittää euroa mutta ei 9 % nettovarallisuudelle laskettua tuottoa, osingosta verotetaan 70 % henkilön pääomatuloa ja 30 % osingosta on verovapaata. Siltä osin kuin osingon määrä ylittää 9 prosentin tuoton nettovarallisuudelle laskettuna, osingosta 70 % verotetaan saajan ansiotulona ja 30 % verovapaata. Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Kasvun ajurit 2 Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa 15

17 Osinkoverotuksen suurimmat ongelmat kasvuyrittäjän näkökulmasta (osuus mainonnasta) Liian matala verovapausraja Verotuksen kaksinkertaisuus Monimutkaisuus Muu ongelma % Lähde: EK:n ja Ernst & Youngin kysely kasvuyrittäjille Osinkoverouudistuksen koettiin johtavan yritysten omistuksen hajauttamiseen sukupolvenvaihdosten vaikeuttamiseen yritysten myymiseen verojärjestelyjen monimutkaistumiseen ja estävän yritysten kasvua kansainvälistymistä sekä vaikeuttavan pidemmällä aikavälillä suomalaista omistajuutta uusien yritysten perustamista Osinkoverojärjestelmän tärkein muutostarve kasvuyrittäjän mielestä (osuus vastanneista) Verovapausrajan nosto Osinkotuloosuuksien muutos Muu muutostapa Ei mielipidettä % Lähde: EK:n ja Ernst & Youngin kysely kasvuyrittäjille 16 Kasvun ajurit 2 Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006

18 4.3. Miten verotuksella voitaisiin kannustaa kasvuun Verotuksen kannustavuutta pohdittiin alkavien yritysten kannalta: suhteessa investointeihin, työntekijöiden palkkaamiseen ja henkilöstön sivukuluihin, yrityksen kehittämiseen sekä verotuksen kilpailukykyisyyteen kansainvälisestä näkökulmasta. Alkaville yrityksille ensimmäisen työntekijän palkkaaminen koettiin olevan suuri kynnys. Henkilöstön palkkaaminen koettiin liian sitovaksi. Rekrytoinnit, kouluttamiset, henkilöstökulut sivukuluineen ja sairauspoissaoloineen sekä lasten hoitoon liittyvät vapaat rasittavat vastaajien mukaan kohtuuttomasti yrityksiä. Esitettiin, että uuden työpaikan luomisella voitaisiin alentaa veroprosenttia. Kokonaisuutena yritysverokannan huomattava alentaminen sai kannatusta. Ehdotettiin myös, että alkavia yrityksiä ei pitäisi verottaa lainkaan, jos ne käyttävät tietyn osan tuloksestaan yrityksen kehittämiseen. Orgaanisesti kasvavalle, markkinaosuuttaan tai markkina-aluettaan pääasiassa tulorahoituksella kasvattavalle yritykselle ehdotettiin tuloveroista kasvuvähennystä. Osaamisintensiivisillä yrityksillä taas kasvu joudutaan rahoittamaan pääosin tulorahoituksella, koska investoinnit on tehty työntekijöiden osaamiseen ja reaalivakuuksien arvot ovat siten heikot. Esitettiin myös, että työllistävään kasvuun varatun rahan voisi jättää säästöön tulevalle vuodelle, eikä siitä tarvitsisi maksaa voittoveroa. Verotus voitaisiin toteuttaa jälkikäteen, mikäli rahaa ei olisi kohdennettu yrityksen kasvupyrkimyksiin. Kasvuyrittäjien koneiden ja rakennusten poisto-oikeutta esitettiin suuremmaksi, mikä kasvattaisi investointihaluja. Ns. Viron mallin soveltaminen Suomessa sai paljon kannatusta. Tässä mallissa veroja maksetaan vain, jos yritykseen kertyvää voittoa jaetaan osakkaille. Oman pääoman kerryttäminen yritykseen kannustaa ja parantaa vastaajien mukaan riskinottokykyä kasvuhyppäyksiin. Suuri tarve todettiin olevan yritysverotuksen selkeyttämiseen ja yksinkertaistamiseen. Luottamus verotuskäytännön ja talouspolitiikan jatkuvuuteen puuttuu, pitkän tähtäimen verosuunnittelu koettiin mahdottomaksi. Tulkinnanvaraisuuksia on vastaajien mukaan liikaa ja yrittäjän ja palkansaajan verokohtelu koettiin eriarvoiseksi. Miten verotuksella voitaisiin kannustaa kasvuun? (yleisimmät maininnat, osuus kaikista maininnoista) Siirtymällä Viron malliin tai vastaavaan Osinkoverotusta muuttamalla Muilla verohelpotuksilla Kasvuyrittäjien erityiskannustimilla Ansioverotusta keventämällä % Lähde: EK:n ja Ernst & Youngin kysely kasvuyrittäjille Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Kasvun ajurit 2 Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa 17

19 5. Yhteenveto ja johtopäätökset 1. Kasvuyritysten määrä on luultua vähäisempi. Määritelmästä riippuen kasvuyrityksiä on noin 0,2 % Suomen yrityskannasta. Kasvuyritysten määrä on ollut 2000-luvulla laskussa, mutta viitteitä on määrän hienoisesta kääntymisestä nousuun. 2. Kasvuyritysten työllistävä vaikutus on merkittävä. Tarkastelujaksolla kasvuyritykset lisäsivät henkilöstöään %. Vertailuryhmässä henkilöstön määrän muutokset olivat -2 ja 3 prosentin välillä. Vuonna 2005 kasvuyritykset lisäsivät henkilöstöään jopa 32 prosentilla. Kyseiseltä vuodelta ei saatavissa vertailuryhmän tietoja. 4. Puolet yrityksistä ei pidä sukupolvenvaihdosta ajankohtaisena. Runsas viidesosa selvityksen kasvuyrityksistä oli käynyt läpi sukupolvenvaihdoksen. Kaksi kolmesta yrityksestä arvioi, että jatkaja löytyy perhepiiristä. 5. Vajaa 70 % vastanneista ei pitänyt nykyistä perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdossäännöstöä eikä osinkoverojärjestelmää toimivana. Tästä on tehtävissä johtopäätös, että nykyinen osinkoverojärjestelmä ja sukupolvenvaihdossäännöstö koetaan yrityksissä kasvua ja jatkuvuutta estäväksi. 3. Kasvuyrittäjät ovat palkansaajia ja vertailuryhmän yrittäjiä iäkkäämpiä. Myös kasvurittäjän uralle ryhdytään vanhempana kuin vertailuryhmän yrittäjäksi. 18 Kasvun ajurit 2 Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006

20 Lähteet: Elinkeinoelämän keskusliiton PK-rahoitus- ja verotustyöryhmän muistio: Rahoitus tukemaan vakautta ja kasvua. PK-yritysten rahoituksen kehittämislinjat (julkistus ) Hallituksen strategia-asiakirja Hallituksen poikkihallinnolliset politiikkaohjelmat ja politiikat. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 11/2004 Kasvuyrittäjyyden neuvonantotyöryhmän muistio, Kauppa- ja teollisuusministeriö 2004 Kohti yrittäjyysyhteiskuntaa. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n PK-ohjelma vuoteen 2010 (2005) Pukkinen, Stenholm, Malinen (2005): Kasvun olemus määrittely ja mittaaminen teoksessa Kasvun olemus ja reitit fokuksessa suomalaiset PK-yritykset (toim. Jarna Heinonen) Tilastokeskus: Yritys- ja toimipaikkarekisteri Tilastokeskus: Yritysten tilinpäätöstilasto Tsupari Pekka, Nissinen Tarja, Suutarinen Juhapekka (2005): Onko palvelutarjonta alueellisesti tasapainossa? Selvitys julkisten yrityskehitys- ja rahoituspalvelujen asiakastyytyväisyydestä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK. Tsupari Pekka, Nissinen Tarja, Suutarinen Juhapekka (2005): PK-yritysten vientimahdollisuudet hyödynnettävä. Selvitys viennin ja kansainvälistymisen edistämispalveluiden (VKE) käytöstä ja kehittämisestä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK. Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Kasvun ajurit 2 Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa 19

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Perheyritysbarometri 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Esityksen sisältö 1. Taustatiedot Aineisto Rahoitus- ja maksuvalmiustilanne Kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015 Pk-toimintaympäristökysely Kesäkuu 2015 Kasvu 2 Kasvutavoitteet hiipuneet Vaikea talous- ja suhdannetilanne näkyy yritysten kasvutavoitteissa Kasvutavoitteiden (voimakas ja maltillinen) yleisyys vähentynyt

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Pk-toimintaympäristökysely Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Työnantajayritysten tilannekuva 2 Omistajanvaihdosten pato kasvaa edelleen* 58 000 yritystä 16 000 yritystä Alkuvaihe Kasvu Vakaa toiminta

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

Hallituksen esityksestä laiksi perintö- ja lahjaverolain ja tuloverolain 47 :n muuttamisesta

Hallituksen esityksestä laiksi perintö- ja lahjaverolain ja tuloverolain 47 :n muuttamisesta Lausunto HE VM071:00/2016 Lausunto 22.8.2016 Valtiovarainministeriölle Viite: HE perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta, VM071:00/2016 Hallituksen esityksestä laiksi perintö- ja lahjaverolain ja tuloverolain

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä

KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ Teollisuus 2026 Ohjausryhmä 7.6.2016 TAUSTAA Koko Suomen tuleva BKT-kasvu ja sitä myöten koko hyvinvointimme on lähes täysin Pk-yritysten

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin ovat

Lisätiedot

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin on koonnut ekonomisti Petri Malinen Suomen

Lisätiedot

Startup-yrittäjyys ja Suomen tulevaisuus Kansainvälinen Telepäivä 2016

Startup-yrittäjyys ja Suomen tulevaisuus Kansainvälinen Telepäivä 2016 Startup-yrittäjyys ja Suomen tulevaisuus Kansainvälinen Telepäivä 2016 Tuija Ypyä TEM 1 Kasvun Kärjet (BCD) ovat kasvun ja uudistumisen painopistevalintoja Lisää jalostusarvoa tuotantoon ja vientiin B

Lisätiedot

Yrittäjävaikutusten arviointi. Yrittäjätypologia ja suositukset arviointityökalun rakentamiseen

Yrittäjävaikutusten arviointi. Yrittäjätypologia ja suositukset arviointityökalun rakentamiseen Yrittäjävaikutusten arviointi Yrittäjätypologia ja suositukset arviointityökalun rakentamiseen Yrittäjävaikutusten arviointi Nykytilanne: Elinkeinoelämä Hanke A Toimialat Pkyritykset Yritysvaikutukset

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 15 16 Kauppa (G) 19 18 KOKO MAA Keski-Suomi Palvelut (H, I, K, O) 45 44 Muut 2 3 4 5 6 7 8 9 % 17.8.29 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia

Lisätiedot

Teknologiayritysten kasvu ja hautomot kasvun tukena. Ulla Hytti ja Katja Mäki Turun kauppakorkeakoulu, TSE Entre

Teknologiayritysten kasvu ja hautomot kasvun tukena. Ulla Hytti ja Katja Mäki Turun kauppakorkeakoulu, TSE Entre Teknologiayritysten kasvu ja hautomot kasvun tukena Ulla Hytti ja Katja Mäki Turun kauppakorkeakoulu, TSE Entre Esityksen agenda Miten hautomon piirissä toimintansa aloittaneiden yritysten toiminta on

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset Vientiyritysten lukumäärä kasvussa 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Vientiyritysten

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 11 Rakentaminen (F) 16 KOKO MAA Pirkanmaa Kauppa (G) 18 17 Palvelut (H, I, K, O) 56 55 Muut 1 1 0 0 30 40 50 60 70 80 90 0 %.3.0 1 . HENKILÖKUNNAN

Lisätiedot

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY 22.6.2016 15.6.2016 15706 Intohimoinen omistajuus Johdanto Tämän tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomalaisen työn liiton toimeksiannosta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Juha Kansikas & Tytti Puukko & Krista Elo-Pärssinen. Perheyritykset valmistautuvat tulevaisuuteen

Juha Kansikas & Tytti Puukko & Krista Elo-Pärssinen. Perheyritykset valmistautuvat tulevaisuuteen Juha Kansikas & Tytti Puukko & Krista Elo-Pärssinen Perheyritykset valmistautuvat tulevaisuuteen Perheyritysten liitto ry:n Perheyritysbarometri 2007 2 SISÄLLYS JOHDANTO 6 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA YRITYS 6

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

neuvonantajaa pk-yrityksiin. Kampanja neuvonantajien käytön lisäämiseksi

neuvonantajaa pk-yrityksiin. Kampanja neuvonantajien käytön lisäämiseksi 10 000 neuvonantajaa pk-yrityksiin Kampanja neuvonantajien käytön lisäämiseksi 10 000 neuvonantajaa tiivistelmä TAUSTA Pk-yritysten osaamisvaje hidastaa yritysten kasvua ja kansainvälistymistä* Ulkopuolisen

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausunto luonnoksesta Keskustan tavoiteohjelmaksi 2010-luvulle.

Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausunto luonnoksesta Keskustan tavoiteohjelmaksi 2010-luvulle. Lausuntopyyntönne 26.2.2010 Perheyritysten liitto ry:n lausunto Suomen Keskusta r.p:lle Luonnoksesta Keskustan tavoiteohjelmaksi 2010-luvulle Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausunto luonnoksesta Keskustan

Lisätiedot

HE 205/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolakia pian. Muutosta sovellettaisiin

HE 205/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolakia pian. Muutosta sovellettaisiin Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintö- ja lahjaverolain 14 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolakia muutettavaksi siten, että ensimmäidollisimman

Lisätiedot

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Luonnollisen henkilön saamat osingot A. Osakkeet kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen

Lisätiedot

SY:n Yksinyrittäjäohjelma

SY:n Yksinyrittäjäohjelma SY:n Yksinyrittäjäohjelma Yksinyrittäjiä lähes 140 000, yli puolet kaikista yrityksistä Yksinyrittäjän asema poikkeaa monessa suhteessa muista yrityksistä Yksinään toimivan yrittäjän ongelmiin on syytä

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Selvitys sukupolven- ja omistajanvaihdoksista Päijät-Hämeessä. Kevät 2011

Selvitys sukupolven- ja omistajanvaihdoksista Päijät-Hämeessä. Kevät 2011 Selvitys sukupolven- ja omistajanvaihdoksista Päijät-Hämeessä Kevät Päijät-Häme kevät JOHDANTO Selvitys sukupolven- ja omistajanvaihdoksista Päijät-Hämeessä toteutettiin ensimmäisen kerran keväällä 2009.

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Sukupolvenvaihdos kannattaa suunnitella ajoissa, jotta päästään haluttuun lopputulokseen

Lisätiedot

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 %

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % TIEDOTE 2016 Mitä muuttuu yrittäjän elämässä vuoden 2016 alusta 1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % 2. Osinkojen verotus - julkisesti

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Sukupolvenvaihdoksen verotus

Sukupolvenvaihdoksen verotus Sukupolvenvaihdoksen verotus Janne Juusela Sami Tuominen Sukupolvenvaihdoksen verotus Talentum Media Oy Helsinki 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Toimitus: Saara

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015

Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015 Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015 1 Keskeiset tapahtumat Päivittäistavarakaupan myynti kasvoi hieman ja kannattavuus säilyi hyvällä tasolla Rauta- ja

Lisätiedot

MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015

MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 Toukokuu 2016 Katsaus Mehiläisen vuoden 2015 tuloksiin Mehiläisen tulos 2015» Yritysrakenne ja verot Kysymyksiä ja vastauksia MEHILÄISEN AVAINLUVUT 2015 Mehiläinen kasvoi

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Mielenkiintoisimmat kasvutarinat löytyvät listaamattomista yrityksistä

Mielenkiintoisimmat kasvutarinat löytyvät listaamattomista yrityksistä Mielenkiintoisimmat kasvutarinat löytyvät listaamattomista yrityksistä Privanet Group Oyj Lyhyesti Suomalainen vuonna 2000 perustettu sijoituspalveluyritys Listaamattomien arvopaperien tunnetuin kaupankäyntipaikka

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014 Pk-yritysbarometri Syksy 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10 70 50 30 10-10 -30-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma Tämän hetkinen tilanne ja todennäköinen toteutuma

Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma Tämän hetkinen tilanne ja todennäköinen toteutuma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma 2013 2015 1. Yleistä Ylioppilaskunnan hallitus on valmistellut keskipitkän aikavälin taloussuunnitelman (KTS). KTS:n

Lisätiedot

Talouskriisi ei näy osingoissa

Talouskriisi ei näy osingoissa Talouskriisi ei näy osingoissa Author : albert 1 / 6 2 / 6 Pörssifirmojen yhtiökokouksissa eivät ilmeet luultavasti tänä keväänä ole kovinkaan synkät, sillä monet yhtiöt korottavat osinkoa. Vajaata 40

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020 Tekesin lausunto Hannu Kemppainen 28.4.2016 Innovaatiotoiminta on kestävän talouskasvun tärkein lähde Yritysten

Lisätiedot

ISÄNNÖINTIYRITYSTEN TALOUSBAROMETRI 2015

ISÄNNÖINTIYRITYSTEN TALOUSBAROMETRI 2015 ISÄNNÖINTIYRITYSTEN TALOUSBAROMETRI 2015 TOTEUTUS Isännöintiyritysten Talousbarometri toteutettiin toukokesäkuussa 2015 Vastaajia yhteensä 206 (vuonna 2014: 176) Isännöintiyritysten johtoa Omistajia ja

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Yks Y i ks n i yrittäjäo yrittäjäo je h l je m l a

Yks Y i ks n i yrittäjäo yrittäjäo je h l je m l a Yksinyrittäjäohjelma Yrittäjyys kantaa suomea niin myös yrittäjät! Sisällys Keitä yksinyrittäjät ovat?... 2 Meitä on yli 65 prosenttia kaikista yrittäjistä... 2 Miksi yhden henkilön yrityksenä?... 4 Yksinyrittäjien

Lisätiedot

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014?

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? Raimo Immonen senior advisor ASIANAJOTOIMISTO Mitä tulossa ja ja milloin? Hallituksen veropoliittinen linjaus, mm. Varmistettavaa hyvinvointipalveluiden rahoituksen

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitusperiatteista lyhyesti Finnvera yritysjärjestelyjen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut j Liikevaihtotiedustelu zvuoden 216 alussa kyselyyn tehtiin muutoksia ja otettiin mukaan kokonaan uusi liikevaihtokategoria. Muutoksista johtuen kaikki vuoden 216 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2008 - Liikevaihto oli 722 (690) tuhatta euroa. - Liikevoitto 283 (262) tuhatta euroa

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 95,62 vuoden 214 joulukuuhun verrattuna 28,5 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton

Lisätiedot

Strategia 2020 Strategiatyön keskeiset johtopäätökset

Strategia 2020 Strategiatyön keskeiset johtopäätökset Strategiatyön keskeiset johtopäätökset KPY:n nykyistä visiota, toiminta-ajatusta ja arvoja ei ole tarpeen olennaisesti muuttaa Strategisesti KPY profiloituu jatkossa yhä vahvemmin pitkän aikavälin teolliseksi

Lisätiedot

Yrityksen arvonmäärityksen käyttötilanteita

Yrityksen arvonmäärityksen käyttötilanteita Yrityksen arvonmääritys - mikä on yrityksesi arvo? Sähköurakoitsijapäivät 19.4.2012 / Hyvinkää KTL, KLT Risto Walden risto@bilanssi.fi / 050-585 3655 Yrityksen arvonmäärityksen käyttötilanteita Yritysosto

Lisätiedot

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa Juha Näkki 31.10.2012 K es keis et as iat Q3/2012 Liikevaihto kasvoi 9,5 % ja oli 28,9 (7-9/2011: 26,4) miljoonaa euroa. Orgaaninen kasvu

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 1 TUTKIMUKSEN PÄÄHAVAINNOT 2 Onko yrityksesi kasvamassa vai hiipumassa?

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla Osaamisen kehittäminen työpaikoilla 1 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, % Suhdannenäkymät ja BKT 90 70 50 0 - -0-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8 6 4 2 0-2 -4-6 -70-8 -90 - II/00

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen. Prof. Jarna Heinonen ja prof. Anne Kovalainen VTM Satu Aaltonen ja KTM Jaana Hildén

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen. Prof. Jarna Heinonen ja prof. Anne Kovalainen VTM Satu Aaltonen ja KTM Jaana Hildén Yhteistyöstä voimaa? Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen Seminaari 9.6.2010 Prof. Jarna Heinonen ja prof. Anne Kovalainen VTM Satu Aaltonen ja KTM Jaana Hildén Turun yliopiston

Lisätiedot

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset 1 Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset Muistio 5.4.2013 (päivitetty 9.4.2013) Marja Riihelä ja Heikki Viitamäki 1 Aluksi Muistiossa tarkastellaan vuoden 2013 kehysriihessä päätettyjen veromuutosten

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013 Pk-yritysbarometri Syksy 2013 1 2 Aineisto ja ennustekyky Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 Suhdannenäkymien saldoluku 70 50 30 10-10 -30-50 -70 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0

Lisätiedot

Finnveran rooli eurooppalaisen rahoituksen tukemisessa

Finnveran rooli eurooppalaisen rahoituksen tukemisessa Finnveran rooli eurooppalaisen rahoituksen tukemisessa Jukka Suokas, Finnvera ESIR-info 8.12.2016 1 [pvm] Finnvera pähkinänkuoressa Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Finnvera ja

Lisätiedot

Fennian omistajanvaihdospalvelut

Fennian omistajanvaihdospalvelut Fennian omistajanvaihdospalvelut Kaj-Olof Lindgren 17.3.2016 Fennia-konserni Fennia Vahinkovakuutuspalvelut Henki-Fennia Vapaaehtoiset henki- ja eläkevakuutukset, vakuutuksellinen varainhoito Fennia Varainhoito

Lisätiedot

HUOLENPITÄVÄ JA SELKOKIELINEN. Suomen huolenpitävin ja selkokielisin tilitoimisto, joka tekee perinteiset asiat uudella tavalla.

HUOLENPITÄVÄ JA SELKOKIELINEN. Suomen huolenpitävin ja selkokielisin tilitoimisto, joka tekee perinteiset asiat uudella tavalla. TILINPÄÄTÖS 2016 HUOLENPITÄVÄ JA SELKOKIELINEN Suomen huolenpitävin ja selkokielisin tilitoimisto, joka tekee perinteiset asiat uudella tavalla. TEKNOLOGINEN EDELLÄKÄVIJÄ Monipuoliset taloushallinnon ohjelmistot

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Heinäkuu 16 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto / myynti ja odotukset... 5 2.3 Henkilöstökehitys... 5 2.4 Toimintaa

Lisätiedot