Kasvun ajurit 2. Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa. Tiivistelmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kasvun ajurit 2. Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa. Tiivistelmä"

Transkriptio

1 Kasvun ajurit 2 Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa Tiivistelmä

2 2 Kasvun ajurit 2 Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006

3 Kasvun ajurit 2 Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa Huhtikuu 2006 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Kasvun ajurit 2 Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa 1

4 Sisältö 1. Yritysten kasvu ja kasvun kannustimet Mikä kannustaisi yrityksiä kasvuun? Kasvuyrityksen määritteleminen on monimutkaista Selvityksen rakenne ja toteutus Selvityksen näkökulma Selvityksen tavoitteet ja aineisto Kasvustrategian valinneiden yritysten merkitys kansantaloudessa Kasvuyritysten sukupolvenvaihdokset Yrittäjien ikärakenne ja sukupolvenvaihdosten tarve Verotuksen merkitys kasvuyritysten sukupolvenvaihdoksissa Yhteenveto ja johtopäätökset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Kasvun ajurit 2 Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa 3

5 1. Yritysten kasvu ja kasvun kannustimet Yritykset hakevat kasvulla kannattavuutta ja vahvempaa kilpailuasemaa. PK-yritykset toimivat usein kiinteänä osana isompien päähankkijayritysten liiketoimintaa. Niillä on suuri vastuu omasta kasvukyvystään, jotta niillä olisi yritysverkostojen osana riittävästi voimavaroja vastata päähankkijoille suuremmista tuote- ja palvelukokonaisuuksista. Kasvuun liittyy vahvasti myös kansainvälistyminen, sillä pienten kotimarkkinoiden vuoksi kasvu on haettava kansainvälistymisestä. Kasvu on useassa tapauksessa riskinottokysymys. Pienten ja keskisuurten yritysten riskinottokyky on rajallinen; liiketoiminta ohjautuu päiväkohtaisten tarpeiden mukaan. PK-yritykset tarvitsevat kehittyäkseen, kasvaakseen ja kansainvälistyäkseen Suomessa sen tuen, mitä kilpailijamaatkin tarjoavat. Kyse on kasvun houkuttelevuudesta ja palkitsevuudesta sekä tarpeesta lieventää epäonnistumisen seurauksia. Yhteiskunnan työllisyyden ja hyvinvoinnin kannalta yritysten menestys ja kasvu on välttämätöntä. Tämän vuoksi yrittäjyys- ja talouspolitiikan kärki tulisi suunnata menestystä ja kasvua hakeviin yrityksiin unohtamatta kasvua tavoittelemattomia yrityksiä. Nykyisessä tilanteessa Suomi tarvitsee kaikenlaisia yrityksiä, alkavia, kasvavia ja vakiintuneita, sillä maassamme on EU-tasoon verrattuna noin yrityksen vaje Mikä kannustaisi yrityksiä kasvuun? Suomen elinkeinopolitiikan tavoitteena on luoda yrityksille toimintapuitteet, jotka edesauttavat yritysten perustamista, kasvua ja kansainvälistymistä. Piilevää kasvuyrittäjyyspotentiaalia lienee Suomessa huomattavasti, mutta vaikeutena on, kuinka kasvupotentiaalia omaavat yritykset tunnistetaan ja kuinka esimerkiksi uudet, innovatiiviset yritykset saataisiin kasvu-uralle. Haasteelliseksi on koettu kasvun houkuttelevuuden lisääminen. Suomen yritysrakenteen ongelmana on puute keskisuurista, henkilöä työllistävistä yrityksistä. Niitä on tällä hetkellä koko yrityskannasta vain yksi prosentti eli n Yritysten kasvuhalut ovat vähäiset ja moni innovatiivinenkin idea jää aihioksi kasvusta puhumattakaan. Arvioiden mukaan Suomessa syntyy vuosittain innovaatioperustaista liikeideaa. Näistä siemenrahoituskelpoisiksi karsiutuu runsas sata, joista edelleen riskirahoituksen piiriin tulee runsaat 20. Tämä tarkoittaa, että rahoitus on erityisesti alkavien, innovatiivisten ja kasvupotentiaalia omaavien yritysten ongelma. Kun yksityistä rahaa ei ole tarjolla, julkisen rahoituksen tarve on perusteltu ja tuntuva. Liikevaihdon kasvulla mitattujen kasvuyritysten määrä on 2000-luvulla ollut laskussa. Keskisuurten ja kasvuyritysten puutetta kuvastaa sekin, että yrityspalvelujärjestelmän uudistamisessa on kiinnitetty huomiota kasvuyrityspalveluun, jossa julkiset yrityspalveluorganisaatiot toimivat yhteistyössä yritysten kasvun edistämiseksi. On erittäin tärkeää, että kasvuyrittäjyyden edistäminen sisällytetään myös tulevaan hallitusohjelmaan. Yritys ei hae kasvua itsetarkoituksellisesti eikä työllistääkseen. Kasvu on yksi tapa menestyä. Kannattavuus, mahdollisuus menestymiseen ja vahvempaan kilpailuasemaan kannustavat kasvuun. Työllistäminen on kasvun seurausta ja vain menestyvä yritys voi myös työllistää. Kasvuun rohkaisevat yrityspalveluorganisaatiot ja niiden neuvontapalvelut, kasvun rahoitus ja riskin jakaminen sekä uuden alun mahdollisuus epäonnistumisenkin jälkeen. Kannustimina toimivat myös yritysten sukupolvenvaihdosten helpottaminen, työllistämiskynnyksen madaltaminen sekä pitkäjänteinen talouspolitiikka ja riskin ottoon suhteutettu verotus Kasvuyrityksen määritteleminen on monimutkaista Kasvulla tarkoitetaan tilanteesta riippuen hyvin eri asioita. Kasvuyritysten määrää selvitettäessä kukin yksittäinen määritelmä voidaan ymmärtää eri tavoin. Esimerkiksi liikevaihdon kasvulla mitattuna kasvuyrityksiä on enemmän kuin henkilöstömäärän perusteella. Mitä useampia tunnuslukuja ja mitä tiukempia kriteerejä käytetään samanaikaisesti, sitä pienempi on kasvuyritysten määrä. Oheisessa taulukossa on tarkasteltu kasvuyritysten määrää liikevaihdon kasvulla mitaten vuosina Peruskriteerinä on, että liikevaihdon kasvu on jatkunut vähintään tietyllä prosentilla kolmen peräkkäisen vuoden ajan. Kun liikevaihdon kasvuprosentiksi otetaan vähintään 10 eikä ensimmäisen kasvuvuoden liikevaihdolle ole asetettu rajoitusta, kasvuyrityksiksi katsottavia yrityksiä on huomattavasti enemmän kuin jos kriteerejä tiukennetaan. Kun toteuma on vähintään 30 % liikevaihdon vuotuista kasvua ilman ensimmäisen kasvuvuoden rajoitusta, kasvuyritysten määrä esimerkiksi vuonna 2003 vähenee lähes 80 prosentilla. Liikevaihdon kasvattaminen näyttää olevan helpointa sellaisissa yrityksissä, jotka ovat vasta kasvu-uransa alussa ja joiden liikevaihto on ensimmäisenä kasvuvuotena vaatimaton. Mikäli liikevaidon vähimmäisrajaksi laitetaan 1,7 miljoonaa euroa, kasvuyritysten määrä putoaa alle kymmenesosaan. Sellaisia yrityksiä, jotka pääsevät vähintään 30 prosentin vuotuiseen liikevaihdon lisäykseen kolmena peräkkäisenä vuonna ja yltävät lisäksi ensimmäisenä 4 Kasvun ajurit 2 Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006

6 kasvuvuotenaan vähintään 1,7 miljoonan euron liikevaihtoon, on enää marginaalisen vähän. Vaikka mainituilla kriteereillä viiden vuoden tarkastelujakso on lyhyt, on syytä olla huolestunut kasvuyritysten määrän laskusuunnasta. Väljimpiä kriteerejä soveltaen yritysten absoluuttinen määrä on pudonnut tarkastelujaksolla yrityksellä. Tiukimmilla kriteereillä tarkasteltuna kasvuyritysten määrä on painunut alle puoleen. Vuonna 2003 tällaisia yrityksiä oli enää 44 kappaletta. Kasvun määrittely ei ole yksiselitteistä. Pelkästään liikevaihtoon perustuva kasvu ei anna verkostoituneessa taloudessa oikeaa kuvaa kasvusta. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n sekä liikkeenjohdon ja taloushallinnon asiantuntijaorganisaation Ernst & Youngin (E & Y) näkökulma kasvuyrittäjyyteen on laajempi kuin pelkästään taloudellisiin tunnuslukuihin perustuva kasvu. Lähtökohtana on, että kasvuyrittäjyydessä on kyse yrityksen pitkäjänteisestä ja hallitusta kasvusta sekä tunnistetuista ja hyödynnettävissä olevista kasvumahdollisuuksista. Kasvuyrittäjyyden tunnistamiseksi tarvitaan taloudellisten tunnuslukujen ohella myös yrityksen toimintatapaan liittyvää laadullista arviointia. Selvityksen viitekehys on esitetty kappaleessa 2. Jotta Suomi voisi menestyä kansainvälistyvässä kilpailussa, Suomeen tarvittaisiin uusia kasvuyrityksiä moninkertainen määrä nykyiseen verrattuna edistämään rakennemuutosta, vahvistamaan kansantalouden dynamiikkaa ja korvaamaan ulkomaille siirtyviä työpaikkoja. Määritelmästä riippuen ja toteutuneeseen kasvuun perustuen kasvuyrityksiä arvioidaan olevan tällä hetkellä yrityskannastamme vain 0,2 %. Kasvuyritykset Yritysten lukumäärä* Kriteerit kpl kpl kpl kpl kpl 10 %/v ei lv-rajoitusta %/v > 1,7 milj %/v lv-rajoitusta %/v > 1,7 milj * Liikevaihdon kasvu vähintään kolmen vuoden ajan Lähde: Tilastokeskus, yritysrekisteri Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Kasvun ajurit 2 Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa 5

7 2. Selvityksen rakenne ja toteutus Tässä kappaleessa esitellään selvityksen näkökulma, selvityksen tavoitteet sekä käytettävissä ollut aineisto. Kasvuyritysten merkitystä kansantaloudessa henkilöstön ja liikevaihdon lisäystä, yrityskoon kehitystä sekä liikevoittoprosenttia tarkastellaan kappaleessa 3. Kappaleessa 4 keskitytään yrittäjien ikääntymiseen sekä sukupolvenvaihdostilanteeseen kasvuyrityksissä. Myös verotuksen merkitys sukupolvenvaihdoksissa on tarkastelun kohteena. Lopuksi esitetään selvityksestä tehtävät johtopäätökset. Tämän selvityksen toteutuksesta ja raportin laadinnasta ovat vastanneet johtava asiantuntija Pekka Tsupari sekä asiantuntijat Tarja Nissinen ja Juhapekka Suutarinen Elinkeinoelämän keskusliitosta. Veroasiantuntijana on toiminut Virpi Pasanen. Kasvun ajurit näkökulma kasvuyrittäjyyteen Kasvuhakuisuus Kasvukyky Tunnistettu kilpailuetu Markkinamahdollisuus 2.1. Selvityksen näkökulma Tässä selvityksessä kasvuyrittäjät ja -yritykset ovat valikoituneet taloudellisten tunnuslukujen lisäksi neljän muun ominaisuuden kautta: kasvuhakuisuus, kasvukyky, kilpailuetu ja menestystekijät sekä markkinapotentiaali. Tarkastelun pohjana on sovellettu KTM:n kvartettiyhteistyön (Finpro, Finnvera, Tekes ja TE-keskukset) kasvuyrittäjyyden määrittelyä. Kasvun ensimmäinen edellytys on halu kasvaa. Se on yrittäjän oma valinta. Kasvuhalukkuuden vähäisyyteen on listattu useita syitä: nykyinen yrityskoko on riittävä kasvuun liittyvää riskiä ei haluta ottaa, epäonnistumisesta rangaistaan kohtuuttomasti (tiukka maksukyvyttömyyslainsäädäntö) ei ole riskin jakajia eikä kasvun rahoittajia verotus rankaisee yrittäjä ei koe hyötyvänsä yrityksensä kasvattamisesta ei nähdä kansainvälistymismahdollisuuksia yritysten verkostoitumisvalmiudet ovat heikot Monet yrittäjät eivät halua ottaa kasvuun liittyvää riskiä. Onkin huomattava, että yritys voi toimia menestyksellisesti myös kasvua tavoittelematta. Kasvun tavoittelemiseksi tarvitaan lisäksi kasvukykyä osaamista, vahvuuksia, tunnistettavia kilpailuetuja sekä markkinoiden mahdollisuuksia. Vain yrittäjän oman motivaation kautta kasvu toteutuu. Motivaatioon vaikuttaa yrittäjän oma arvio siitä, palkitseeko kasvuun liittyvän riskin otto. MOTIVAATIO Toteutunut kasvu 2.2. Selvityksen tavoitteet ja aineisto Tämä selvitys on toinen sarjassa Kasvun ajurit. Ensimmäinen selvitys Kasvu PK-yrityksen menestysstrategiana ilmestyi vuonna Kasvun ajurit 2 -selvityksen tavoitteena on: selvittää kasvuyritysten merkitystä kansantaloudessa tarkastella kasvuyritysten haasteita yrittäjien ikärakenteen näkökulmasta selvittää sukupolvenvaihdosten tilanne ja sukupolvenvaihdoksiin liittyvän verotuksen merkitys kasvuyrityksissä. Selvityksen lähtökohtana on liikkeenjohdon ja taloushallinnon asiantuntijaorganisaation Ernst & Youngin ja Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n yhteistyö menestyvän yrittäjyyden edistämiseksi Suomessa. Yhteistyö liittyy kansainväliseen, vuosittain järjestettävään Entrepreneur of the Year (EOY) -kilpailuun. Tämä selvitys perustuu kvantitatiiviseen ja kvalitatiiviseen aineistoon. Kvantitatiivinen aineisto koostuu yritysten 6 Kasvun ajurit 2 Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006

8 tilinpäätösaineistosta, Tilastokeskuksen yritysrekisteristä sekä koulutus- ja toimipaikka-aineistosta. Kvalitatiivinen aineisto muodostuu Ernst & Youngin tekemistä yrityshaastatteluista. Edellisestä vuodesta poiketen Elinkeinoelämän keskusliitto teki lisäselvityksen internet-kyselynä kasvuyritysten sukupolvenvaihdoksista. Internet-kysely suunnattiin kaikille vuosina kasvukilpailun loppuvaiheeseen päässeille yhteensä 174 yritykselle ja vastauksia saatiin 79. Kilpailussa haastatellaan vuosittain yrittäjää. Nämä yrittäjät ja heidän yrityksensä ovat valikoituneet kilpailuun kaksivaiheisen karsinnan kautta. Ensimmäisessä vaiheessa yritysrekisteristä on poimittu 500 tietyt kasvukriteerit täyttävää yritystä. Toisessa vaiheessa näistä viidestäsadasta yrityksestä valitaan yrittäjää vuosittaiseen kasvukilpailuun. Vuoden 2005 kasvukilpailuun päätyi 53 yritystä. Aikaisempien vuosien tapaan kohderyhmän ensivaiheen karsinta on aloitettu seuraavilla kriteereillä: yrittäjä omistaa yrityksestä huomattavan osuuden ja toimii sen johdossa yrityksen toiminta on viime vuosina ollut kasvavaa ja kannattavaa oma pääoma on edellisinä vuosina ollut positiivinen henkilöstömäärä on yli kymmenen liikevaihto on vähintään viisi miljoonaa euroa. Huomattakoon tässä, että kasvuvaiheen alun liikevaihtorajoitus, 5 miljoonaa euroa, on huomattavasti tiukempi kuin edellä esitetyssä kasvuyrityksen määritelmässä, jossa se oli vähintään 1,7 miljoonaa. Tämä karsii tutkittavien yritysten joukosta kaikkein pienimmät pois. Toisaalta liikevaihdon vuotuiselle kasvulle ei ole asetettu tiukkaa vähimmäismäärää. Liikevaihto on saattanut jopa laskea jonakin vuonna yritysjärjestelyjen seurauksena. Taloudellisten tunnuslukujen lisäksi arviointi pohjautuu ehdokkaiden henkilökohtaiseen haastatteluun, jossa kartoitetaan yrittäjyyden eri osa-alueita. Henkilöstön määrää, liikevaihdon kehitystä ja kannattavuutta on tarkasteltu aikavälillä Vertailuaineistona on käytetty Tilastokeskuksen yritystilastoja. Selvityksen tarkoituksena on lisätä päätöksentekijöiden ja yrittäjien tietämystä kasvuyrittäjyydestä ja -yrityksistä Suomessa, nostaa yrittäjyyden yleistä arvostusta, tuoda esille yrittäjien ikääntyminen ja sen seuraukset, korostaa onnistuneiden sukupolvenvaihdosten ja kasvuyritysten jatkuvuuden tärkeyttä sekä edistää PK-yritysten strategista, pitkäjänteistä, rohkeaa ja työllistävää kasvua Suomessa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Kasvun ajurit 2 Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa 7

9 3. Kasvustrategian valinneiden yritysten merkitys kansantaloudessa Vuoden 2005 kasvuyrityskilpailun 53 osallistujan joukko eroaa taloudellisilla mittareilla tarkasteltuna vertailuaineiston tyyppiyrityksistä. Tutkittava yritysjoukko vaikuttaa pieneltä, mutta tältä osin on syytä suhteuttaa lukumäärä tiukkoihin valintakriteereihin sekä kasvuyritysten määrään koko Suomessa. Poikkeamat tyyppiyrityksestä näkyvät niin henkilöstön muutoksissa, liikevaihdon kehityksessä kuin liikevoiton osuudessakin. Henkilöstön määrän muutosten suhteellisessa tarkastelussa kilpailun osallistujat olivat ylivoimaisia. Henkilöstön määrä lisääntyi kasvuyrityksissä vuosittain vähintään 17 prosentilla ollen enimmillään 23 prosenttia. Vertailuaineistossa henkilöstön määrä kasvoi vuosina ja parilla kolmella prosentilla, mutta väheni kahtena seuraavana vuonna. Vuosina vertailuaineiston yritysten henkilöstön supistuminen hidastui. Henkilöstön muutoksen vuosikeskiarvo vaihteli vertailuaineistossa -2 ja +3 prosentin välillä. Vuonna 2005 kasvuyritykset kasvattivat henkilöstöään yli 32 prosentilla. Tilastokeskuksen vertailuaineistosta ei ole saatavissa tietoa vuodelta Absoluuttisia muutoksia tarkasteltaessa kaikissa vähintään 10 työntekijää työllistävissä yrityksissä henkilöstö lisääntyi vuodesta 1999 vuoteen 2001 noin parillakymmenellä tuhannella henkilöllä vuosittain, mutta pieneni lähes henkilöllä vuosina Seuraavalla jaksolla vähennystä tuli henkeä. Vuosina henkilöstön supistaminen jäi vähäiseksi. Kasvukilpailijoiden ryhmässä henkilöstö lisääntyi koko viiden vuoden tarkastelujakson ajan noin tuhannella työntekijällä vuosittain. Tarkastelujakson jälkipuolella yrityksissä keskimäärin kohdattu henkilöstön vähennystarve ei koskenut kasvustrategiaa noudattavia yrityksiä. Vuonna 2000 selvityksen kohteena olevat 53 kasvuyritystä työllistivät yhteensä henkilöä, mutta vuonna 2005 jo henkilöä. Kasvuyritysten ja vertailuryhmän yritysten erilaisesta kyvystä luoda työpaikkoja kertoo hyvin henkilöstön keskimääräinen vuosittainen lisäys. Kun vertailuryhmässä yritys työllisti henkilöstön kasvuvuosina kaksi uutta työntekijää, kasvustrategian valinnut yritys antoi vuosittain työtä 7 15 uudelle työntekijälle. Henkilöstömäärällä mitaten kasvuyritysten tyypillinen koko vuonna 1999 oli 41 työntekijää ja vuonna 2005 jo 93 työntekijää. Vertailuryhmän tyyppiyrityksessä työpaikkoja oli 20 koko jakson ajan. Henkilöstön lisäys , % % Kasvuyritykset Kaikki yritykset 8 Kasvun ajurit 2 Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006

10 Henkilöstön määrän lisäys henkilöä Kasvuyritykset Kaikki yritykset Henkilöstön määrän lisäys keskimäärin yritystä kohti henkilöä Kasvuyritykset Kaikki yritykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Kasvun ajurit 2 Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa 9

11 Kasvustrategian valinneissa yrityksissä liikevaihdon keskimääräinen vuosikasvu vaihteli 25 prosentin ja lähes 40 prosentin välillä. Vertailuaineistossa liikevaihdon muutoksen vuosikeskiarvo samana aikana oli 0,5 ja 15 prosentin välillä. Kasvuyrityksillä liikevaihdon kasvu vuosina oli alimmillaan ja enimmillään vuosina Vuoden 2004 pienen notkahduksen jälkeen liikevaihdon keskimääräinen kasvu vuonna 2005 nousi runsaaseen 37 prosenttiin. Tilastokeskuksen vertailuaineistoa ei vuodelta 2005 ole. Ryhmiteltäessä yritykset tuotannollisiin yrityksiin, kaupan yrityksiin ja muihin palveluyrityksiin havaitaan, että palveluyrityksissä liikevaihto on kasvanut tuotannollisia ja kaupan alan yrityksiä huomattavasti nopeammin. Eri toimialoja koko kasvuyritysjoukkoon verrattuna eniten keskimääräisestä liikevaihdon vuosittaisesta kasvusta jäivät jälkeen kaupan alan yritykset. Sekä kilpailu- että vertailuryhmässä muita palveluita edustavat yritykset ovat lisänneet liikevaihtoaan nopeimmin. Ryhmien välinen ero on kuitenkin suuri: kilpailuryhmän muissa palveluyrityksissä liikevaihto kasvoi keskimäärin vähintään 37 % vuodessa, kun vertailuryhmässä vastaavat yritykset pääsivät parhaimmillaan keskimäärin runsaan 11 prosentin vuosikasvuun. Kasvua tavoittelevien yritysten pyrkimyksenä on yleensä säilyttää kannattavuus mahdollisimman hyvänä. Kilpailuryhmäläisten strategiaan kuuluu, että kasvu on tulorahoituksen varassa. Tästä lähtökohdasta on oletettavissa, että kannattavuus ei kasvusta notkahda. Yritysten kannattavuutta tarkastellaan selvityksessä liikevoittoprosentin avulla. Kilpailuryhmässä yrityksen tyypillisen liikevoiton osuus (mediaani) liikevaihdosta eli liikevoittoprosentti oli koko viiden vuoden tarkastelujakson ajan kuuden ja seitsemän prosentin välillä. Vertailuryhmässä tyypillinen arvo vaihteli samana aikana alle viidestä prosentista vajaaseen kuuteen prosenttiin. Kasvuyritysten liikevoittoprosentti vuodelta 2005 hipoi yhdeksää prosenttia. Tilastokeskuksen vertailuaineistoa ei ole vuodelta 2005 vielä saatavissa. Toimialoittain ryhmiteltynä tuotannolliset ja muiden Liikevaihdon kasvu yritysryhmissä keskimäärin, % % Kasvuyritykset Kaikki yritykset 10 Kasvun ajurit 2 Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006

12 palvelualojen yritykset toimivat koko tarkastelujakson ajan vertailuryhmän vastaavia yrityksiä kannattavammin. Poikkeama on vuonna 2000, jolloin muiden palveluyritysten liikevoitto jäi niukasti vertailuryhmän alle. Vuotuinen liikevoiton ero eri ryhmiin kuuluvien vastaavan alan yritysten välillä oli enimmillään lähes viisi prosenttiyksikköä vaihdellen kaupan alan runsaasta neljästä prosentista tuotannollisten yritysten lähes yhdeksään prosenttiin. Liikevaihdon kasvu kasvuyritysaineistossa, % (mediaaniyritys) Tuotanto Kauppa Muut palvelut Kaikki Liikevoittoprosentti v , (mediaani) Kasvuyritykset Kaikki yritykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Kasvun ajurit 2 Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa 11

13 4. Kasvuyritysten sukupolvenvaihdokset 4.1. Yrittäjien ikärakenne ja sukupolvenvaihdosten tarve Suomessa on vain 45 yritystä asukasta kohden. Esimerkiksi vuonna 2002 yrittäjien määrä (pl. maatalousyrittäjät) yli 15-vuotiaasta väestöstä oli Suomessa 5,1 prosenttia, kun vastaava osuus EU-maissa oli keskimäärin 6,7 prosenttia. EU-maiden keskiarvoon verrattuna Suomessa on noin yrityksen vaje. Vaje on merkittävä, sillä bruttokansantuotteen ja yritysten määrän välillä vallitsee positiivinen korrelaatio Suomen kaltaisissa maissa, joissa yrittäjyys pohjautuu mahdollisuuteen eikä pakkoyrittäjyyteen. Yritysrakennettamme vaivaa myös yrittäjien ikääntyminen. Lähivuosina noin yrityksellä on edessään sukupolvenvaihdos. Yrittäjien keski-ikä on korkeampi kuin palkansaajien. Tässä joukossa (N=79) kasvuyrittäjät ovat vielä keskivertoyrittäjiäkin ikääntyneempiä. Tämän erillistiedustelun otos muodostuu vuosina 2003, 2004 ja 2005 kasvuyrittäjäkilpailuun osallistuneista 174 yrittäjästä, joista kyselyyn vastasi 79. Kuvio kertoo, että yrittäjäksi ryhdytään huomattavasti vanhempina kuin palkansaajaksi. Kasvuyrittäjän uralle lähdetään keskivertoyrittäjää iäkkäämpänä. Tätä selittävät osin edellisen selvityksen tulokset (Kasvun ajurit Kasvu PK-yritysten menestysstrategiana 2005), joiden mukaan kasvuyrittäjät ovat keskivertoyrittäjiä koulutetumpia: vähintään kolmanneksella kasvuyrittäjistä on ylempi korkeakoulututkinto. Kasvuyrittäjien työura on myös tässä otoksessa keskivertoyrittäjiä ja palkansaajia pidempi. Palkansaajista töissä on 57-vuoden ikäisinä alle 10 %, yrittäjistä ja kasvuyrittäjistä lähes 15 %. Kasvuyrittäjistä jatkut jatkavat tämän aineiston mukaan yrittäjäuraansa jopa 70 ikävuoteen asti. Yritystoiminnasta luopuneista runsas 80 % löysi työlleen jatkajan perhepiiristä. Muissa tapauksissa yritys myytiin. Vastaajayrityksissä 30 prosentilla sukupolvenvaihdos on suunnitteilla seuraavien viiden vuoden aikana. Näistä noin kahdella kolmesta jatkaja löytyy perhepiiristä. Mikäli jatkajaa ei löydy omasta perhepiiristä, yritysten arvioidaan Yrittäjien (pl. maatalousyrittäjät), kasvuyrittäjien ja palkansaajien ikäjakauma Yrittäjät Kasvuyrittäjät Palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Ernst & Young 12 Kasvun ajurit 2 Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006

14 päätyvän myyntiin. Myyntiä ulkomaiselle yritykselle piti vaihtoehtona noin viisitoista prosenttia yrityksistä. Kasvuyrittäjien ikärakenne ja sukupolvenvaihdosprosessin pituus huomioon ottaen on mielenkiintoista, että lähes puolet ei pidä sukupolvenvaihdosta ajankohtaisena. Sukupolvenvaihdostilanne kasvuyrityksissä 2005, osuus vastanneista Toteutettu Toteutetaan seuraavien 5 vuoden aikana Toteutuu mahdollisesti seuraavien 5 vuoden aikana Ei ajankohtainen % Lähde: EK:n ja Ernst & Youngin kysely kasvuyrittäjille Sukupolvenvaihdoksen toteutustapa seuraavien viiden vuoden aikana (% sukupolvenvaihdosta suunnittelevista vastaajista) Jatkaja perhepiirissä Myynti ulkomaiselle yritykselle Myynti pääomasijoittajalle Myynti kotimaiselle yritykselle Myynti yksityishenkilölle % Lähde: EK:n ja Ernst & Youngin kysely kasvuyrittäjille Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Kasvun ajurit 2 Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa 13

15 Alla olevassa taulukossa on tämän tutkimuksen kyselyaineistossa ilmoitettu tulossa olevien sukupolvenvaihdosten tarve, mikä koskee 30 % kyselyyn osallistuneista. Se on suhteutettu kaikkien erilaisilla liikevaihtokriteereillä määriteltyjen kasvuyritysten määrään. Taulukosta nähdään, että ennuste sukupolvenvaihdosten määrästä vaihtelee sen mukaan, millaista liikevaihtoon perustuvaa kasvuyritysmääritelmää käytetään. Laajimman kriteerin mukaan kasvuyritysten sukupolvenvaihdoksia on odotettavissa yli 1700 vuoteen 2010 mennessä. Kun viimeaikaisten selvitysten mukaan kasvuyritysten määrä on ollut lievässä kasvussa ja lähestytään jopa vuoden 2000 tasoa, väljimpien kriteerien mukaan kasvuyrityksiksi laskettavia olisi yli ja odotettavissa olisi noin sukupolvenvaihdosta. Toteutetuista sukupolvenvaihdoksista kolmanneksessa on selvitty ilman ulkopuolista neuvonantajaa, kaksi kolmesta on hakenut asiantuntemusta yrityksen ulkopuolelta. Toteutetuissa sukupolvenvaihdoksissa yrityksen arvonmäärityksessä on erilaisia käytäntöjä. Yhdeksän vastasi kysymykseen. Yleisesti tukeuduttiin ulkopuolisten asiantuntijoiden yritystutkijat, juristit, veroviranomaiset selvityksiin. Tulevissa sukupolvenvaihdoksissa arvonmääritys ennakoidaan tehtäväksi tilinpäätöstietojen ja verottajan ennakkopäätöksen mukaan tai kilpailuttamalla mahdolliset ostajaehdokkaat Verotuksen merkitys kasvuyritysten sukupolvenvaihdoksissa Vajaa 70 % vastanneista ei pitänyt nykyistä perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdossäännöstöä eikä osinkoverojärjestelmää toimivana. Tästä on tehtävissä johtopäätös, että nykyinen osinkoverojärjestelmä ja sukupolvenvaihdossäännöstö koetaan yrityksissä kasvua ja jatkuvuutta estäväksi. Arvio tulevista sukupolvenvaihdoksista KRITEERIT Kasvuyrityksiä Sukupolvenvaihdokset liikevaihdon kasvu v. 2003, seuraavan 5 vuoden vähintään kolmen kpl aikana vuoden ajan kpl 10 %/ v ei lv-rajoitusta %/ v > 1,7 milj %/ v ei lv-rajoitusta %/ v > 1,7 milj Toimiiko nykyinen perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdossäännöstö tai osinkoverojärjestelmä kasvuyrittäjän näkökulmasta (osuus vastanneista) Sukupolvenvaihdossäännöt Osinkoverotus 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ei Kyllä Ei mielipidettä Lähde: EK:n ja Ernst & Youngin kysely kasvuyrittäjille 14 Kasvun ajurit 2 Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006

16 Sukupolvenvaihdosten perintö- ja lahjaverotusta muutettiin vuoden 2004 alusta. Maatilan ja muuhun yritykseen kuuluvan varallisuuden arvo laskettiin 40 prosenttiin varallisuusverotuksessa sovellettavasta arvosta. Aiemman säännöksen mukaan huojennuksen laskennan perusteena oli täysi verotusarvo. Varallisuusveron poistuttua sukupolvenvaihdoshuojennus on pohjautunut yrityksen nettovarallisuudessa käytettäviin arvoihin. Sukupolvenvaihdoshuojennusta sovellettaessa maksuunpanematta jätettävän veron määrä lasketaan perintö- ja lahjaverolain 55 :n mukaan siten, että varallisuuden käyvän arvon perusteella määräytyvää veroa verrataan siihen veroon, joka perinnöstä tai lahjasta olisi määrättävä, jos se arvostettaisiin 40 prosenttiin varojen arvostamisesta annetussa laissa noudatettujen perusteiden mukaisesta määrästä. Huojennus myönnetään, jos yrityksestä tai sen osasta määrätyn perintö- tai lahjaveron suhteellinen osa koko verosta on suurempi kuin 850 euroa. Vuoden 2004 uudistuksella sukupolvenvaihdoshuojennukselle palautettiin kuitenkin vain se tosiasiallinen huojennuksen taso, joka lain tarkoituksena alun perin oli. Huojennuksen merkitystä tosiasiassa söi se, että varallisuusveroarvot lähentyivät vuosien varrella käypien arvojen tasoa. Yrittäjät olivat yleisesti sitä mieltä, että euron raja verovapaille osingoille on liian tiukka. Vanhaa järjestelmää pidettiin parempana, koska se kannusti yrityksen omavaraisuuden nostamiseen ja sitä kautta myös pitkäjänteiseen omistamiseen. Verovapaiden osinkojen katon arveltiin ohjaavan voittojen kotiuttamiseen myymällä yritys pitkäjänteisen omistamisen sijasta. Myös sukupolvenvaihdostilanteessa euroa koettiin useissa tapauksissa olevan riittämätön esimerkiksi sisarosuuksien ostamiseen. Rajan koettiin myös jarruttavan omistajan halua yrityksensä kasvattamiseen. Painetta on omistajuuden hajauttamiseen, mikä puolestaan vaikeuttaa yritystä koskevaa päätöksentekoa. Useat vastaajat pitävät euron rajaa kohtuuttomana; keskikokoisia yrityksiä ei kannata vastaajien mukaan pitää. Miksi yrittäjävetoinen yhtiö ottaisi kansainvälistymisriskin, kun mahdollisen onnistumisen seurauksena euron jälkeen osingot verotettaisiin osin palkkatulona, kysyttiin. Edelleen oltiin sitä mieltä, että euron ylittäviä osinkoja verotetaan kahteen kertaan, sillä osingot on jo kertaalleen verotettu yrityksen voitosta. Osinkoverotus koettiin myös monimutkaiseksi poikkeussäännöksineen. Verovapaiden osinkojen katto koettiin jo ajatuksellisesti vieraana. Omistajalla tulisi olla mahdollisuus vaurastua osinkojen kautta eikä yrittäjän ainoa mahdollisuus vaurastumiseen saisi olla osakkeiden myyminen. Tällä koettiin olevan tärkeä merkitys suomalaisen omistajuuden kannalta. Osinkotuloilla on myös aikaisemmin luotu uusia yrityksiä, koska vastaajien mukaan osinkotulojen saajat eivät pidä rahojansa tuottamattomina. Perintö- ja lahjaverolain nykyisten sukupolvenvaihdossäännösten kehittämistä koskevat mielipiteet kiteytyivät yleisimmin tarpeeseen poistaa perintö- ja lahjavero yritysvarallisuuden osalta kokonaan. Varsinkin perheyrityksissä, jotka ovat kasvaneet isoiksi, yhtiön jatkajan verorasitus on kohtuuton. Vähintäänkin verohuojennusta olisi nostettava. Kun perillisiä on useita, verohelpotukset eivät toimi ja osuudet jäävät alle kevennysrajan. Jatkajan tai jatkajien veroseuraamuksien koettiin vähentävän innostusta ja motivaatiota yritystoiminnan jatkamiseen. Osinkoverotuksen suurimmat ongelmat Vuoden 2005 osinkoverouudistus Yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä luovuttiin vuoden 2005 alussa ja osinkoverotuksessa siirryttiin osittaiseen kaksinkertaiseen verotukseen. Yksityishenkilön listaamattomasta yhtiöstä saama osinkotulo on verotonta 9 prosentin tuottoon asti yhtiön nettovarallisuudelle laskettuna. Verotonta voi olla kuitenkin enintään euroa. Siltä osin kuin luonnollisen henkilön listaamattomasta yhtiöstä saaman osingon määrä ylittää euroa mutta ei 9 % nettovarallisuudelle laskettua tuottoa, osingosta verotetaan 70 % henkilön pääomatuloa ja 30 % osingosta on verovapaata. Siltä osin kuin osingon määrä ylittää 9 prosentin tuoton nettovarallisuudelle laskettuna, osingosta 70 % verotetaan saajan ansiotulona ja 30 % verovapaata. Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Kasvun ajurit 2 Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa 15

17 Osinkoverotuksen suurimmat ongelmat kasvuyrittäjän näkökulmasta (osuus mainonnasta) Liian matala verovapausraja Verotuksen kaksinkertaisuus Monimutkaisuus Muu ongelma % Lähde: EK:n ja Ernst & Youngin kysely kasvuyrittäjille Osinkoverouudistuksen koettiin johtavan yritysten omistuksen hajauttamiseen sukupolvenvaihdosten vaikeuttamiseen yritysten myymiseen verojärjestelyjen monimutkaistumiseen ja estävän yritysten kasvua kansainvälistymistä sekä vaikeuttavan pidemmällä aikavälillä suomalaista omistajuutta uusien yritysten perustamista Osinkoverojärjestelmän tärkein muutostarve kasvuyrittäjän mielestä (osuus vastanneista) Verovapausrajan nosto Osinkotuloosuuksien muutos Muu muutostapa Ei mielipidettä % Lähde: EK:n ja Ernst & Youngin kysely kasvuyrittäjille 16 Kasvun ajurit 2 Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006

18 4.3. Miten verotuksella voitaisiin kannustaa kasvuun Verotuksen kannustavuutta pohdittiin alkavien yritysten kannalta: suhteessa investointeihin, työntekijöiden palkkaamiseen ja henkilöstön sivukuluihin, yrityksen kehittämiseen sekä verotuksen kilpailukykyisyyteen kansainvälisestä näkökulmasta. Alkaville yrityksille ensimmäisen työntekijän palkkaaminen koettiin olevan suuri kynnys. Henkilöstön palkkaaminen koettiin liian sitovaksi. Rekrytoinnit, kouluttamiset, henkilöstökulut sivukuluineen ja sairauspoissaoloineen sekä lasten hoitoon liittyvät vapaat rasittavat vastaajien mukaan kohtuuttomasti yrityksiä. Esitettiin, että uuden työpaikan luomisella voitaisiin alentaa veroprosenttia. Kokonaisuutena yritysverokannan huomattava alentaminen sai kannatusta. Ehdotettiin myös, että alkavia yrityksiä ei pitäisi verottaa lainkaan, jos ne käyttävät tietyn osan tuloksestaan yrityksen kehittämiseen. Orgaanisesti kasvavalle, markkinaosuuttaan tai markkina-aluettaan pääasiassa tulorahoituksella kasvattavalle yritykselle ehdotettiin tuloveroista kasvuvähennystä. Osaamisintensiivisillä yrityksillä taas kasvu joudutaan rahoittamaan pääosin tulorahoituksella, koska investoinnit on tehty työntekijöiden osaamiseen ja reaalivakuuksien arvot ovat siten heikot. Esitettiin myös, että työllistävään kasvuun varatun rahan voisi jättää säästöön tulevalle vuodelle, eikä siitä tarvitsisi maksaa voittoveroa. Verotus voitaisiin toteuttaa jälkikäteen, mikäli rahaa ei olisi kohdennettu yrityksen kasvupyrkimyksiin. Kasvuyrittäjien koneiden ja rakennusten poisto-oikeutta esitettiin suuremmaksi, mikä kasvattaisi investointihaluja. Ns. Viron mallin soveltaminen Suomessa sai paljon kannatusta. Tässä mallissa veroja maksetaan vain, jos yritykseen kertyvää voittoa jaetaan osakkaille. Oman pääoman kerryttäminen yritykseen kannustaa ja parantaa vastaajien mukaan riskinottokykyä kasvuhyppäyksiin. Suuri tarve todettiin olevan yritysverotuksen selkeyttämiseen ja yksinkertaistamiseen. Luottamus verotuskäytännön ja talouspolitiikan jatkuvuuteen puuttuu, pitkän tähtäimen verosuunnittelu koettiin mahdottomaksi. Tulkinnanvaraisuuksia on vastaajien mukaan liikaa ja yrittäjän ja palkansaajan verokohtelu koettiin eriarvoiseksi. Miten verotuksella voitaisiin kannustaa kasvuun? (yleisimmät maininnat, osuus kaikista maininnoista) Siirtymällä Viron malliin tai vastaavaan Osinkoverotusta muuttamalla Muilla verohelpotuksilla Kasvuyrittäjien erityiskannustimilla Ansioverotusta keventämällä % Lähde: EK:n ja Ernst & Youngin kysely kasvuyrittäjille Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Kasvun ajurit 2 Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa 17

19 5. Yhteenveto ja johtopäätökset 1. Kasvuyritysten määrä on luultua vähäisempi. Määritelmästä riippuen kasvuyrityksiä on noin 0,2 % Suomen yrityskannasta. Kasvuyritysten määrä on ollut 2000-luvulla laskussa, mutta viitteitä on määrän hienoisesta kääntymisestä nousuun. 2. Kasvuyritysten työllistävä vaikutus on merkittävä. Tarkastelujaksolla kasvuyritykset lisäsivät henkilöstöään %. Vertailuryhmässä henkilöstön määrän muutokset olivat -2 ja 3 prosentin välillä. Vuonna 2005 kasvuyritykset lisäsivät henkilöstöään jopa 32 prosentilla. Kyseiseltä vuodelta ei saatavissa vertailuryhmän tietoja. 4. Puolet yrityksistä ei pidä sukupolvenvaihdosta ajankohtaisena. Runsas viidesosa selvityksen kasvuyrityksistä oli käynyt läpi sukupolvenvaihdoksen. Kaksi kolmesta yrityksestä arvioi, että jatkaja löytyy perhepiiristä. 5. Vajaa 70 % vastanneista ei pitänyt nykyistä perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdossäännöstöä eikä osinkoverojärjestelmää toimivana. Tästä on tehtävissä johtopäätös, että nykyinen osinkoverojärjestelmä ja sukupolvenvaihdossäännöstö koetaan yrityksissä kasvua ja jatkuvuutta estäväksi. 3. Kasvuyrittäjät ovat palkansaajia ja vertailuryhmän yrittäjiä iäkkäämpiä. Myös kasvurittäjän uralle ryhdytään vanhempana kuin vertailuryhmän yrittäjäksi. 18 Kasvun ajurit 2 Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006

20 Lähteet: Elinkeinoelämän keskusliiton PK-rahoitus- ja verotustyöryhmän muistio: Rahoitus tukemaan vakautta ja kasvua. PK-yritysten rahoituksen kehittämislinjat (julkistus ) Hallituksen strategia-asiakirja Hallituksen poikkihallinnolliset politiikkaohjelmat ja politiikat. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 11/2004 Kasvuyrittäjyyden neuvonantotyöryhmän muistio, Kauppa- ja teollisuusministeriö 2004 Kohti yrittäjyysyhteiskuntaa. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n PK-ohjelma vuoteen 2010 (2005) Pukkinen, Stenholm, Malinen (2005): Kasvun olemus määrittely ja mittaaminen teoksessa Kasvun olemus ja reitit fokuksessa suomalaiset PK-yritykset (toim. Jarna Heinonen) Tilastokeskus: Yritys- ja toimipaikkarekisteri Tilastokeskus: Yritysten tilinpäätöstilasto Tsupari Pekka, Nissinen Tarja, Suutarinen Juhapekka (2005): Onko palvelutarjonta alueellisesti tasapainossa? Selvitys julkisten yrityskehitys- ja rahoituspalvelujen asiakastyytyväisyydestä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK. Tsupari Pekka, Nissinen Tarja, Suutarinen Juhapekka (2005): PK-yritysten vientimahdollisuudet hyödynnettävä. Selvitys viennin ja kansainvälistymisen edistämispalveluiden (VKE) käytöstä ja kehittämisestä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK. Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Kasvun ajurit 2 Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa 19

Kasvun ajurit 2. Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa. Tiivistelmä

Kasvun ajurit 2. Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa. Tiivistelmä Kasvun ajurit 2 Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa Tiivistelmä Tiivistelmä Kasvun ajurit 2 Kasvuyrittäjyyden jatkuvuus Suomessa Huhtikuu 2006 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Kasvun ajurit 2 Kasvuyrittäjyyden

Lisätiedot

Kasvun ajurit. Kasvu PK-yrityksen menestysstrategiana

Kasvun ajurit. Kasvu PK-yrityksen menestysstrategiana Kasvun ajurit Kasvu PK-yrityksen menestysstrategiana Elinkeinoelämän keskusliitto EK Ernst & Young Oy 2005 Kasvun ajurit 21 Kasvun ajurit Kasvu PK-yritysten menestysstrategiana Syyskuu 2005 Elinkeinoelämän

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

Perheyritysbarometri 2011. Selvitys omistajuuden ja sukupolvenvaihdosten merkityksestä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto

Perheyritysbarometri 2011. Selvitys omistajuuden ja sukupolvenvaihdosten merkityksestä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Perheyritysbarometri 2011 Selvitys omistajuuden ja sukupolvenvaihdosten merkityksestä Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto SISÄLTÖ YHTEENVETO 3 1 RAHOITUS- JA TYÖLLISYYSKATSAUS 4 1.1

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

PK-yritysvaltuuskunta. 8.2.2006 Pekka Tsupari, PK-asiat Elinkeinoelämän keskusliitto EK

PK-yritysvaltuuskunta. 8.2.2006 Pekka Tsupari, PK-asiat Elinkeinoelämän keskusliitto EK PK-yritysvaltuuskunta 8.2.2006 Pekka Tsupari, PK-asiat Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lähtökohtana vuodelle 2006: EK:n PK-ohjelman tavoitteet vuoteen 2010 Uusien yritysten perustaminen: 30 000 / vuosi

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa. Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus

Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa. Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus Taustaa Tavoitteina vastata kysymyksiin: 1. Kuinka hyvin yritysten kasvustrategiat toteutuvat käytännössä?

Lisätiedot

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA Oheisissa taulukoissa ja kuvioissa kuvataan osinkoverotuksen muutosta hallituksen korjatun kehyspäätöksen mukaisesti. Nykyisessä osinkoverotuksessa erotetaan toisistaan pörssiyhtiöiden

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

Haasteena omistajanvaihdokset

Haasteena omistajanvaihdokset Haasteena omistajanvaihdokset Suunnittelusti vapaalle-seminaari Satakunta 14.9.2012 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001 2010 yritysten kokoluokittain, henkilöä 35000

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 32 2008 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006 Helsingissä keskitulot 28 333 euroa Veroja ja veroluonteisia maksuja helsinkiläisillä 7 520 euroa maksajaa

Lisätiedot

Juha Kansikas & Krista Elo-Pärssinen PERHEYRITYKSET LUOVAT UUDENTAVAA JA VASTUULLISTA OMISTAJUUTTA

Juha Kansikas & Krista Elo-Pärssinen PERHEYRITYKSET LUOVAT UUDENTAVAA JA VASTUULLISTA OMISTAJUUTTA Juha Kansikas & Krista Elo-Pärssinen PERHEYRITYKSET LUOVAT UUDENTAVAA JA VASTUULLISTA OMISTAJUUTTA Perheyritysten liitto ry:n Perheyritysbarometri 2008 Helsinki 2 SISÄLLYS JOHDANTO 5 TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät

Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät Toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliitto EK SKOL:in konsulttipäivät 24.4.2013 Lähtötilanne Yleiskuva Investoinnit jäissä Työpaikat vähenevät

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Kirjallisuutta Mirrlees review: Tax by design Hetemäen verotyöryhmän raportti Tulolajin valinta: Harju ja Matikka 2012 Investointivaikutukset:

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

SUKUPOLVENVAIHDOS HAASTAA PERHEYRITYSTEN OMISTAJUUDEN JA JOHTAMISEN

SUKUPOLVENVAIHDOS HAASTAA PERHEYRITYSTEN OMISTAJUUDEN JA JOHTAMISEN Juha Kansikas & Krista Elo-Pärssinen & Kerttu Jäntti & Tapani Lehto & Simo Orpana & Tytti Puukko SUKUPOLVENVAIHDOS HAASTAA PERHEYRITYSTEN OMISTAJUUDEN JA JOHTAMISEN Perheyritysten liitto ry:n Perheyritysbarometri

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen

Lisätiedot

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti.

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. H A A S T E E N A K A S V U Suomessa syntyy kansainvälisesti katsoen

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

Pk yritysten toimintaympäristö. Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely

Pk yritysten toimintaympäristö. Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely Pk yritysten toimintaympäristö Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely Työllistäminen helpommaksi ja yrittäjyyspolitiikka johdonmukaiseksi Osaamista pidetään suurimpana vahvuutena

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOSILTAPÄIVÄ KALAJOELLA

OMISTAJANVAIHDOSILTAPÄIVÄ KALAJOELLA OMISTAJANVAIHDOSILTAPÄIVÄ KALAJOELLA Omistajanvaihdoksen eri toimenpiteet Sukupolvenvaihdoksen huojennukset 16.6.2015 OMISTAJANVAIHDOKSEN ERI TOIMENPITEET Suunnittelu Aloitus riittävän ajoissa Asiantuntijan

Lisätiedot

Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen. Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009

Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen. Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009 Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009 Osinkoverotus ja riski Osinkoverotuksen kehittämisellä ja riskinotolla ei ole varsinaista loogista

Lisätiedot

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA Tutkimusprojekti Tutkimuksen tausta Eurostatin harmonisoima kyselytutkimus yritysten välisistä liiketoimintasuhteista,

Lisätiedot

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Talous- ja elinkeinopolitiikan vaikuttajaryhmä 6.5.2015 Tero Honkavaara Johtava veroasiantuntija, EK 1 Työn verotus 450 M verokevennys pienija keskituloisille Yritysverotus

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Kohti kansainvälistymistä Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 13.7% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.3m (EUR 3.8m Q3/2012). Vuoden

Lisätiedot

Miten tukea pienten yritysten kansainvälistymisen haasteita?

Miten tukea pienten yritysten kansainvälistymisen haasteita? 1 Miten tukea pienten yritysten kansainvälistymisen haasteita? Yritysrakenne Suomessa 0,2 0,2 Suuryritykset: Suuryritykset 623 (250- hlöä) 623 0,9 Keskisuuret yritykset: 2 479 5,7 Pienyritykset: 15 175

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2013

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2013 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 2 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 3 1. JOHDANTO... 5 2. YRITTÄJIEN LOMAT... 7 3. KESÄTYÖNTEKIJÄT... 10 Suomen Yrittäjät: KESÄTYÖNTEKIJÄT

Lisätiedot

Listautumiskysely 2010

Listautumiskysely 2010 Listautumiskysely 2010 Listautumiset 2005-2009 Listautuneet yhtiöt, päämarkkina ja First North 60 50 40 0 Tukholma Helsinki Kööpenhamina 20 10 0 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: NASDAQ OMX Helsinki Oy 2

Lisätiedot

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA Tämä Varallisuusviesti käsittelee ulkomaisista yhtiöistä saatujen osinkojen verotukseen liittyviä käytännön seikkoja. Sampo Pankki on kansainvälisen osakesijoittamisen

Lisätiedot

Suuntana uusi kasvu. Anders Blom 8.9.2010 Salo

Suuntana uusi kasvu. Anders Blom 8.9.2010 Salo Suuntana uusi kasvu Anders Blom 8.9.2010 Salo Eurofacts Oy www.eurofacts.fi www.fleishman.com Perustettu 1989 Suomessa edelläkävijä yhteiskunnallisena neuvonantajayrityksenä Omistus Blom Networks Oy 100

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Perheyritysbarometri 2012. Selvitys sukupolvenvaihdoksista sekä omistajuudesta ja johtamisesta

Perheyritysbarometri 2012. Selvitys sukupolvenvaihdoksista sekä omistajuudesta ja johtamisesta Perheyritysbarometri 2012 Selvitys sukupolvenvaihdoksista sekä omistajuudesta ja johtamisesta Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto PERHEYRITYSTEN LIITTO SISÄLTÖ 2 JOHTOPÄÄTÖKSET 3 1

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausunto luonnoksesta Keskustan tavoiteohjelmaksi 2010-luvulle.

Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausunto luonnoksesta Keskustan tavoiteohjelmaksi 2010-luvulle. Lausuntopyyntönne 26.2.2010 Perheyritysten liitto ry:n lausunto Suomen Keskusta r.p:lle Luonnoksesta Keskustan tavoiteohjelmaksi 2010-luvulle Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausunto luonnoksesta Keskustan

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana Keski-Suomen Aikajana Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Sukupolvenvaihdos kannattaa suunnitella ajoissa, jotta päästään haluttuun lopputulokseen

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Talousjohtajabarometri II/2010

Talousjohtajabarometri II/2010 Talousjohtajabarometri II/2010 28.9.2010 Copyright, Gutta Oy Sisällysluettelo 1. Barometrin tausta 2. Barometrin yhteenveto 3. Barometrikatsaus aihealueittain Barometrin taustatiedot Talousjohtajabarometri

Lisätiedot

Teknologiayritysten kasvu ja hautomot kasvun tukena. Ulla Hytti ja Katja Mäki Turun kauppakorkeakoulu, TSE Entre

Teknologiayritysten kasvu ja hautomot kasvun tukena. Ulla Hytti ja Katja Mäki Turun kauppakorkeakoulu, TSE Entre Teknologiayritysten kasvu ja hautomot kasvun tukena Ulla Hytti ja Katja Mäki Turun kauppakorkeakoulu, TSE Entre Esityksen agenda Miten hautomon piirissä toimintansa aloittaneiden yritysten toiminta on

Lisätiedot

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiö edistää arvopaperisäästämistä ja arvopaperimarkkinoita Sijoittajan verotus Osingot ja luovutusvoitot / Sari

Lisätiedot

KASVUYRITTÄJYYDEN TAHTOMAA. Etelä-Pohjanmaan kasvuyrittäjyysohjelma 2012 2020

KASVUYRITTÄJYYDEN TAHTOMAA. Etelä-Pohjanmaan kasvuyrittäjyysohjelma 2012 2020 KASVUYRITTÄJYYDEN TAHTOMAA Etelä-Pohjanmaan kasvuyrittäjyysohjelma 2012 2020 OHJELMAN TAUSTA Kasvuyrittäjyys nostettiin vuonna 2006 allekirjoitetussa yrittäjyyden yhteistyösopimuksessa yhdeksi neljästä

Lisätiedot

Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i. Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009

Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i. Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009 Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009 Esityksen sisältö Kysymys: Miten verottaa yhtiön oman pääoman tuottoa? Suomen nykyjärj

Lisätiedot

Perheyritysten liitto ry:n Perheyritysbarometri. Helsinki 2009

Perheyritysten liitto ry:n Perheyritysbarometri. Helsinki 2009 Perheyritysten liitto ry:n Perheyritysbarometri Helsinki 2009 2 Tiivistelmä Perheyritysten liiton barometrin 2009 tuloksiin perustuen voidaan esittää johtopäätöksenä seuraavaa siitä, miten kyselyyn vastanneet

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa. Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy

Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa. Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Yrittäjät ovat parhaita asiantuntijoita

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Tavoite: kartoittaa laajasti mm. TEM hallinnon alan, ministeriöiden, seutukuntien ja kuntien arviot ja tarpeet taustana julkisen hallinnon vaikeutuva

Lisätiedot

HYLLYKALLION YRITYSKAUPPA - ERKIN VAIHTOEHDOT. 29 tammikuuta 2011

HYLLYKALLION YRITYSKAUPPA - ERKIN VAIHTOEHDOT. 29 tammikuuta 2011 HYLLYKALLION YRITYSKAUPPA - ERKIN VAIHTOEHDOT 29 tammikuuta 2011 1. Nykyinen suunnitelma 1. Wasaborg myy uusille osakkaille Hyllykallion liikkeen saaden 450,000 myyntituloa Tästä ei jouduta maksamaan myyntivoittoveroa,

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Luonnollisen henkilön saamat osingot A. Osakkeet kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 3.6.2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Toisen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 6.7% edellisvuodesta ja oli EUR 31.3m (EUR 19.5m /2) Toisen vuosineljänneksen liiketoiminnan

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

PK-hallitusbarometri 2015. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä

PK-hallitusbarometri 2015. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä PK-hallitusbarometri 2015 Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä PK-hallitusbarometri Kauppakamarien PK-hallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus, johon vastasi

Lisätiedot

Jyväskylän aikuisopisto on 10 000 opiskelijan ja satojen yhteisöjen osaamisen kehittäjä. Aikuisopisto on alueellisesti aktiivinen ja

Jyväskylän aikuisopisto on 10 000 opiskelijan ja satojen yhteisöjen osaamisen kehittäjä. Aikuisopisto on alueellisesti aktiivinen ja Jyväskylän aikuisopisto on 10 000 opiskelijan ja satojen yhteisöjen osaamisen kehittäjä. Aikuisopisto on alueellisesti aktiivinen ja valtakunnallisesti merkittävä toimija, jolla on vuosikymmenien kokemus

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 213 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Hallituskatu 21 3 krs., 91 Oulu puhelin 1 322 198 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Esillä oleva artikkeli käsittelee yksinomaan sukupolvenvaihdoksen kohtelua perintö- ja lahjaverotuksessa.

Esillä oleva artikkeli käsittelee yksinomaan sukupolvenvaihdoksen kohtelua perintö- ja lahjaverotuksessa. Sukupolvenvaihdos perintö- ja lahjaverotuksessa Varatuomari Joachim Reimers Yleistä Sukupolvenvaihdos on moniulotteinen prosessi, joka edellyttää eri osa-alueiden asiantuntemusta. Sukupolvenvaihdoksessa

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Yrittäjien tulot ja verot 2014. vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla

Yrittäjien tulot ja verot 2014. vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla Yrittäjien tulot ja verot 2014 vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla 1 Saman tulotason yrittäjien ja palkansaajien verotuksen vertailu vuonna 2012 Yrittäjät Palkansaajat Tulot 44 974 44 974 - Siitä ansiotuloa

Lisätiedot

Voisiko Suomi seurata Ruotsin ja Norjan esimerkkiä? Näkökohtia perintö- ja lahjaverosta sekä luovutusvoittoverosta

Voisiko Suomi seurata Ruotsin ja Norjan esimerkkiä? Näkökohtia perintö- ja lahjaverosta sekä luovutusvoittoverosta Voisiko Suomi seurata Ruotsin ja Norjan esimerkkiä? Näkökohtia perintö- ja lahjaverosta sekä luovutusvoittoverosta Pasi Holm ja Leena Kerkelä 5.6.2014 Ruotsin (2004) ja Norjan (2014) poistivat perintö-

Lisätiedot

SY:n Yksinyrittäjäohjelma

SY:n Yksinyrittäjäohjelma SY:n Yksinyrittäjäohjelma Yksinyrittäjiä lähes 140 000, yli puolet kaikista yrityksistä Yksinyrittäjän asema poikkeaa monessa suhteessa muista yrityksistä Yksinään toimivan yrittäjän ongelmiin on syytä

Lisätiedot

RUOTSINKIELINEN POHJANMAA

RUOTSINKIELINEN POHJANMAA 1 AINEISTON RAKENNE Havaintojen määrät ristiintaulukoissa n= % SY:N ALUEJAKO (Aluejärjestöt) RUOTSINKIELINEN POHJANMAA* Pääkaupunkiseutu Uusimaa Häme Lappi Länsipohja 442 13% 191 5% 324 9% 258 7% 147 4%

Lisätiedot

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 %

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % TIEDOTE 2016 Mitä muuttuu yrittäjän elämässä vuoden 2016 alusta 1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % 2. Osinkojen verotus - julkisesti

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 27.3.2015 Kuopio Moderaattorina Jukka Turunen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen 9.00

Lisätiedot

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MIKÄ LOPPUTULOS HALUTAAN? Tilan toiminnan jatkuminen Kannattava yritystoiminta - Erot markkina-arvon ja tuottoarvon välillä Omistamisen järjestelyt Perillisten tasapuolinen

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS ARVONMÄÄRITYSTILANTEITA 1. Luovutushinnan määrittäminen kauppa ulkopuolisen kanssa kauppa läheisten kanssa lahjan luonteiset kaupan lahjoitukset omien osakkeiden lunastus avioero-ositukset

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Hanna Arvela. Pieni veronkiertoopas

Hanna Arvela. Pieni veronkiertoopas Hanna Arvela Pieni veronkiertoopas Verosuunnittelua, joksi veronkiertoa virallisesti nimitetään, voi harjoittaa Suomessa laillisesti. Tämä opas kertoo lukijalleen kädestä pitäen, miten välttyä ansiotuloverotukselta

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot