TEEMANA TYÖELÄMÄ. kilpailukieltovelvoitteet. ulkomaalaisen työntekijän verotus. työntekijöiden yksityisyys. työsuhteen ehdot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEEMANA TYÖELÄMÄ. kilpailukieltovelvoitteet. ulkomaalaisen työntekijän verotus. työntekijöiden yksityisyys. työsuhteen ehdot"

Transkriptio

1 Asianajotoimisto Heikkilä & Co Oy:n ja Yrittäjien Oikeussuoja Oy:n asiakas- ja sidosryhmälehti 3/2011 TEEMANA TYÖELÄMÄ kilpailukieltovelvoitteet ulkomaalaisen työntekijän verotus työntekijöiden yksityisyys työsuhteen ehdot

2 TEEMANA TYÖELÄMÄ Kilpailukieltovelvoitteet...sivu 4 Työsuhteen voi päättää myös sopimalla...sivu 6 Ulkomaalaisen työntekijän verotus...sivu 8 Yrittäjä teki muutoksen... sivu 10 Työntekijöiden yksityisyyttä suojataan lailla... sivu 12 Työsuhteen ehtojen muuttaminen... sivu 14 Golfkisa Nevaksessa... sivu 16 Kesätöihin asianajotoimistoon... sivu 18 Heikkilä & Co Turku: Linnankatu 11 b, Turku, Puh , Fax. (02)

3 Pääkirjoitus Vaiherikas ja lomalaisen kannalta hieno kesä on takana ja toivottavasti vakaampi loppuvuosi edessä. Tämän H-Hetken aiheeksi päätimme ottaa työelämän. Sen voi ymmärtää suppeammin, jolloin tarkoitetaan vain työ(sopimus)suhdeasioita perinteisessä mielessä. Tai laajemmin, jolloin siihen sisältyy kaikki työnantajan ja työntekijän väliset asiat. Olemme ottaneet esille vanhoja tuttuja aiheita ja osalle lukijoista ehkä vähän vieraampiakin. Näitä kaikkia kannattaa aika ajoin pohtia turhien ongelmatilanteiden välttämiseksi. Työyhteisön konfliktitilanteet vievät aikaa, rahaa, yöunia ja aiheuttavat pahimmillaan isommankin porukan työilmapiirin heikkenemistä. Meitä voitte käyttää ennakoivasti, mikä on se paras tapa. Aina ennakointikaan ei kuitenkaan riitä, vaan tilanne voi kärjistyä riitaiseksi. Olemme tottuneet myös korjaaviin toimiin. Silloin pitää ensimmäiseksi rauhoittaa tilanne ja selvittää kaikki vaihtoehdot tilanteen ratkaisemiseksi. Useimmiten asiat saadaan sovittua. Olemme käytettävissä myös yritysten sisäisissä koulutuksissa, kun halutaan luoda tukevaa perustaa sisäisille käytännöille. Kannattaa pohtia, olisiko niille käyttöä. Järjestämme jatkuvasti asiakkaillemme myös esimerkiksi aamukahvitilaisuuksia, joissa esitämme tiiviin paketin tietystä aiheesta. Tässäkin H-Hetkessä on muutama tilaisuus esiteltynä. Timo heikkilä Päätoimittaja, yrittäjä 3

4 kaksi etua vastakkain Kilpailukieltorajoituksissa tulee harkittavaksi kaksi vastakkaista etua: työnantajan ja työntekijän. Työntekijät ovat usealla alalla yrityksen tärkein pääoma ja kilpailuvaltti. Toimialasta ja työtehtävistä riippuen työntekijöillä on myös usein tietoa yrityksen tärkeistä liike- ja ammattisalaisuuksista, etenkin tuotekehityksessä ja tutkimuksessa. Ei ole myöskään epätavallista, että yritys henkilöityy asiakkaille heitä palvelevan työntekijän kautta. Tänä päivänä vaihtuvuus ja liikkuvuus työmarkkinoilla on suuri. Työpaikan vaihtaminen yrityksestä toiseen, usein kilpailijalle, on tosiasia, joka tulee hyväksyä. Tähän sinänsä normaaliin ilmiöön liittyy työnantajayrityksen kannalta kysymys ja huoli yrityksen tärkeiden kilpailuetujen siirtymisestä kilpailijoille. Tyypillistä on myös, että yritykset kalastelevat kilpailijoiden työntekijöitä, ei vain saadakseen ammattitaitoisen työntekijän, vaan myös kilpailijayrityksen liike- ja ammattisalaisuuksien sekä asiakkuuksien vuoksi. Oma lukunsa on vielä riski, että työntekijät itse päättävät alkaa harjoittaa työnantajayrityksen kanssa kilpailevaa toimintaa. Tärkeä kysymys onkin lain tai sopimuksellisten keinojen mahdollistama suoja kilpailuetujen turvaamiseksi. Lojaliteettivelvoite sitoo Työsuhteen kestäessä tilanne on selkeä. Työsopimuslain mukaan työntekijä on jo nk. lojaliteettivelvoitteen perusteella velvollinen pidättäytymään kaikista työantajan etuja vahingoittavista toimista. Tämä kattaa paitsi työn- 4 antajan kanssa kilpailevan toiminnan myös salassapitovelvoitteen työnantajaa ja sen toimintaa koskevista liike- ja ammattisalaisuuksista. Työsopimuksessa voidaan myös täsmentää velvoitteiden sisältöä esimerkiksi sivutoimia koskevilla määräyksillä. Velvoitteita voidaan myös lain sallimissa rajoissa tehostaa sopimussakolla. Työsuhteen kestoon rajoittuvat kilpailukieltolausekkeet ovat sitovuuden kannalta lähtökohtaisesti ongelmattomia. Tärkeämpi kysymys onkin, miten pitkälle työnantajalla on oikeus rajoittaa työntekijän kilpailevaa toimintaa työsuhteen päättymisen jälkeen. Entä työsuhteen jälkeen? Työsopimuslain mukaan työsopimukseen voidaan ottaa työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan kohdistuva kilpailukieltolauseke ainoastaan, mikäli työnantaja kykenee osoittamaan sille työnantajan toiminnan kannalta erityisen painavan perusteen. Muussa tapauksessa se katsotaan mitättömäksi, eikä työnantaja voi vedota siihen tehokkaasti. Lain edellyttämän erityisen painavan perusteen olemassaolo arvioidaan kokonaisharkinnalla, jossa otetaan huomioon muun muassa työnantajan toiminnan laatu, liike- tai ammattisalaisuuksien suojan tarve, työntekijälle järjestetty erityiskoulutus sekä lisäksi työntekijän asema ja tehtävät. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että korkeammassa asemassa organisaatiossa olevan työntekijän kilpailukieltovelvoite on perustellumpi kuin suorittavan tason työntekijän. Toki tästäkin on poikkeuksia, esimerkiksi tuotekehitystoimintaan osallistuvat työntekijät. Painava peruste puntarissa Ei kuitenkaan ole epätavanomaista, että joissain yrityksissä kilpailukieltolausekkeita sisällytetään työsopimuksiin läpi yrityksen organisaation, esimerkiksi siivoojat mukaan lukien. Tämä ei ole varsinaisesti kiellettyä, mutta kilpailukieltovelvoitteen peruste vain on arvioitava kussakin tapauksessa erikseen työsuhteen päättyessä. Tärkeää on huomioida se, että lain vaatiman erityisen painavan perusteen tulee olla käsillä myös työsuhteen päättymisen hetkellä ei siis riitä, että se on ollut olemassa työsuhteen alkumetreillä, mikäli olosuhteet ovat myöhemmin muuttuneet. Sama pätee myös kääntäen. Yrityksen tulisi muistaa harkita kilpailukieltovelvoitteen tarkoituksenmukaisuus myös työntekijän edetessä urallaan vastuullisempiin tehtäviin. Kilpailukieltovelvoite voidaan solmia enintään 6 kuukaudeksi työsuhteen päättymisen jälkeen, poikkeustapauksissa jopa 12 kuukaudeksi. Kilpailukieltovelvoitteen rikkomistapauksia varten voidaan sopia enintään 6 kuukauden palkkaa vastaavasta sopimussakosta. Yrityksen tai sen itsenäisen osan johtamistehtäviä tekevien työntekijöiden kohdalla voidaan poiketa edellä mainituista kilpailukieltovelvoitteen kestoa ja sopimussakon enimmäismäärää koskevista rajoista.

5 Monitahoinen prosessi Vaikka kilpailukieltovelvoitteelle sinänsä olisikin lain edellyttämät perusteet, koskee se käytännössä vain tilanteita, joissa työntekijä itse irtisanoutuu tai työntekijän työsuhde joudutaan päättämään nk. henkilökohtaisten syiden perusteella. Mikäli työntekijän työsuhde päätetään taloudellisin ja tuotannollisin perustein, ei kilpailukieltosopimus sido työntekijää. Kilpailukieltovelvoitteen pätevyyden arviointi on monitahoinen prosessi. Toisaalta otetaan huomioon työntekijän mahdollisuus hankkia toimeentulonsa ammatissa, johon hän on kouluttautunut. Kilpailukieltovelvoite tarkoittaisi käytännössä 6 kuukauden ansionmenetystä, tai ainakin usein koulutusta vastaamattoman työn hankkimista. Toisaalta vaa assa punnitaan työnantajayrityksen intressit, etenkin liike- ja ammattisalaisuuksien sekä asiakkuuksien säilyttäminen. Kaksi etua vastakkain Työntekijän ansaintamahdollisuuksien turvaaminen on katsottu erityiseksi suojelun kohteena olevaksi etuudeksi, jonka vuoksi työantajan intressien suojaustarpeen tulee olla konkreettinen ja suuri. Selkeä lähtökohta on, että työntekijän työkokemuksen kartuttama ammattitaito on etuus, jota työntekijän tulisi voida vapaasti hyödyntää myös kilpailijan palveluksessa. Oman lisänsä kilpailukieltovelvoitteisiin tuovat mahdollisiin muihin sopimuksiin sisältyvät määräykset, kuten esimerkiksi osakassopimuksen kilpailukieltovelvoitteet. Jos työntekijä omistaa yrityksen osakkeita, on usein myös solmittu osakassopimus. Osakassopimukseen sisältyvän kilpailukieltolausekkeen pätevyys ei ole riippuvainen työsopimuslaissa säädetyistä edellytyksistä, koska sopimuksen peruste liittyy osakeomistukseen. Vaikka osakassopimukseen perustuva kilpailukieltorajoitus onkin periaatteessa sitova, voidaan se kuitenkin riitatilanteessa kaikki asiaan vaikuttavat tekijät huomioon ottaen katsoa kohtuuttomaksi ja jättää jopa kokonaan soveltamatta. Huolellisella valmistelulla ja vaihtoehtojen kartoituksella on mahdollista luoda malli, jolla kilpailukieltovelvoitteen sitovuus voidaan pystyä varmistamaan. Tilanteen mukaan voidaan rakentaa myös työntekijän kriittiset edut huomioon ottava ratkaisu, joka tasoittaa etujen epätasapainoa. 5

6 Työsuhteen päättämistilanteet riitautuvat herkästi. Tällöin laiminlyönnit, väärät toimenpiteet tai virhearvioinnit sopimuksen päättämisen edellytyksistä voivat tulla kalliiksi. Riskit ovat kuitenkin hallittavissa. Työnantajan ja työntekijän tekemä sopimus työsuhteen päättymisestä on yleistynyt. Sopimusten taustalla on usein tilanne, jossa työsuhteen päättämiseen on jo päädytty joko työnantajan tai -tekijän puolella. Tällöin myös työsuhdesaatavia, mahdollisia vahingonkorvauksia ja muita työsuhteeseen liittyviä keskeneräisiä asioita koskeva riitautumisen mahdollisuus on konkretisoitumassa. Työnantajan näkökulmasta päättämissopimuksen vaikuttimet liittyvät muun muassa oikeudellisten riskien ja negatiivisen julkisuuden välttämiseen, rahan, ajan ja muiden resurssien säästämiseen sekä hyvän työilmapiirin säilyttämiseen. Työntekijän intressissä on niin ikään oikeudellisten ja muiden kulujen välttäminen, minkä lisäksi sopiminen jouduttaa muun muassa työsuhdesaatavien maksuun saantia. Sopiminen on varteenotettava vaihtoehto, sillä kaikki työsuhteen päättymiseen liittyvät avoimet asiat ja mahdolliset erimielisyydet voidaan tällöin ratkaista yhdellä kertaa. Edellytyksenä tälle on, että sopimista vaativat asiat tunnistetaan, sopimukseen ei kirjata pätemättömiksi osoittautuvia ehtoja ja että sovitut ehdot täytetään tinkimättä. 6 Päättämissopimus on periaatteessa vapaamuotoinen Työsuhteen päättämistä sopimalla ei ole säännelty laissa, eikä sopimukselle ole määrämuotoa. Sopimuksen pohjana on yleensä osapuolten välinen työsopimus. Keskeistä on selvittää ja sopia ainakin osapuolten väliset taloudelliset suhteet sekä työsuhteen päättymiseen liittyvät käytännön järjestelyt niin, ettei riidanaiheita jää. Jos työsuhde päätetään yhteisymmärryksessä, on tämä hyvä kirjata päättymisen syynä myös sopimukseen oli perimmäinen syy mikä tahansa. Vaikka päättämissopimus voidaan tehdä hyvinkin vapaasti, asettavat työntekijän suojaksi säädetyt työlainsäädännön normit rajoituksia sopimiselle. Olennaista on huomata, ettei työntekijä voi ennakolta eli työsuhteensa aikana luopua työsopimuslakiin perustuvista eduista ja oikeuksistaan. Ennen työsuhteen päättymistä tehtävällä sopimuksella ei siten voida poiketa työntekijän suojaksi säädetyistä työlainsäädännön vaatimuksista. Työsuhteen päättymisen jälkeen tehtävään sopimukseen sovelletaan puolestaan laajemmin yleistä sopimusoikeutta, joka lisää liikkumavaraa sopimuksen sisällön suhteen. Takaisinottovelvollisuus on tarkka paikka Käytännössä sopimisen rajoituksiin törmätään usein taloudellis-tuotannollisesta perusteesta johtuvan työsuhteen päättämisen yhteydessä. Työnantajan intressissä on päättää sopimus lopullisesti ja valita myöhemmin mahdollisesti avautuviin tehtäviin kulloinkin soveliaimmaksi katsottu henkilö. Siksi sopimukseen halutaan usein ehto, joka sulkee pois työnantajan takaisinottovelvollisuuden. Jos työsuhde on voimassa ehdosta sovittaessa, on tällainen ehto tulkittu Korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä mitättömäksi. Mikäli työsuhteen päättämisen taustalla ovat taloudelliset ja tuotannolliset syyt ja takaisinottovelvoite halutaan sulkea pois, on päättämissopimus varminta allekirjoittaa vasta työsuhteen päätyttyä. Vaihtoehtoisesti takaisinottovelvoitetta koskeva sopimusehto voidaan sisällyttää omalle erilliselle sopimusasiakirjalle ja allekirjoittaa se vasta työsuhteen loputtua. Rahastakin tietysti puhutaan Työntekijän kannalta olennaiset kysymykset liittyvät usein työsuhteen päättymisen jälkeiseen toimeentuloon. Päättämissopimuksen yhteydessä maksettava rahakorvaus on siten keskeinen neuvotteluteema. Tyypil-

7 lisesti rahakorvaus vastaa irtisanomisajan palkkaa ja pitämättömistä lomapäivistä maksettavaa lomakorvausta. Enemmänkin usein maksetaan, mikäli työntekijä vastaavasti tekee myönnytyksiä omalta osaltaan. Työttömyyspäivärahan maksamisen näkökulmasta sopiminen rinnastetaan tilanteeseen, jossa työntekijä on eronnut tai aiheuttanut itse työsuhteensa päättymisen. Tällöin työntekijällä ei ole oikeutta saada työttömyyskorvauksia 90 päivältä työsuhteen päättymisen jälkeen. Myös tämä on syytä tiedostaa ja käsitellä osana neuvotteluja, jotta yllätyksiltä myöhemmin vältytään. Päättämistapa on kokonaisharkintaa Päättämissopimuksessa on hyvä pyrkiä tasapuolisuuteen ja neuvottelut on syytä käydä avoimesti eri intressien yhteensovittamiseksi. Näin neuvottelut eivät pitkity tarpeettomasti eivätkä sopimishalukkuuden taustalla olleet vaikuttimet vesity. Kun perusteet ovat selvät ja lakia noudatetaan, on työsuhteen päättäminen riskitöntä myös irtisanomista tai purkua käyttäen. Tällöinkin asiaan voi kuitenkin liittyä seikkoja, jotka puoltavat sopimista. Olennaista on tunnistaa työsuhteen irtisanomisen, purkamisen sekä sopimisen käyttötilanteet sekä niihin liittyvät mahdollisuudet ja rajoitteet. Tässä arvioinnissa oikeudellinen osaaminen on avuksi, eikä kynnystä kääntyä asiantuntijan puoleen tule asettaa liian korkealle. Näin riskit ja tarpeettomat kulut voidaan välttää. Muistilista sopimuksissa tyypillisesti sovittavista asioista»» päättämisperuste»» päättymisajankohta»» työvelvoite irtisanomisaikana»» työntekijälle maksettava rahakorvaus ja muut mahdolliset taloudelliset edut»» mahdolliset vahingonkorvaukset»» kilpailu-/rekrytointikielto»» liike- ja ammattisalaisuuksien salassapito»» yksityisyyden suojaan liittyvät seikat (esim. työsähköpostin seuranta työsuhteen päätyttyä) Jaska Ikäheimonen Kirjoittaja toimii asianajajana Heikkilä & Co:n Turun toimistossa. Hän on perehtynyt mm. työ- ja yhtiöoikeuteen, sukupolvenvaihdoksiin sekä riita-asioihin. 7

8 Ulkomaisia työntekijöitä käytetään paljon muun muassa konepajateollisuudessa, palveluammateissa ja rakennusteollisuudessa. Suuri osa heistä on vuokratyöntekijöitä. Työnantaja on silloin esimerkiksi Virossa toimiva työvoiman vuokrausyritys. Työsopimus tehdään vuokratyövoimaa tarjoavan ulkomaisen yrityksen kanssa, joka myös maksaa työntekijän palkan. Suomalainen työn teettäjä johtaa ja valvoo työtä, joka usein tehdään suomalaisen yrityksen työvälineillä ja tiloissa. Esimerkki Suomalainen konepajayritys Hitsipilli Oy tekee sopimuksen virolaisen yrityksen kanssa hitsarin vuokraamisesta. Hitsari tekee työtä suomalaisen työnjohtajan alaisuudessa suomalaisen konepajan laitteilla. Virolainen yritys maksaa hitsarille palkan Suomeen ja eläkevakuutusmaksut Viroon, koska hitsarilla on E 101 lomake, joka osoittaa, että hän kuuluu virolaisen eläketurvan piiriin. Virolainen yritys laskuttaa suomalaiselta Hitsipilli Oy:ltä kuukausittain palkkionsa. 8

9 Henkilötunnus on kaiken A ja O Suomeen tullessaan ulkomaisen vuokratyöntekijän pitää hakea suomalainen henkilötunnus. Jos oleskelu kestää yli vuoden, se haetaan maistraatista henkilökohtaisesti. Jos oleskelu kestää alle vuoden, voi henkilötunnuksen saada verotoimistosta tai maistraatista. Jos ulkomainen vuokratyöntekijä työskentelee Suomessa alle kuusi kuukautta, Virosta ja muistakin Baltian maista tulevat työntekijät joutuvat maksamaan lähdeveroa. Sen määrä on 35 % palkasta. Ennen arvonlisäveroa palkasta vähennetään joko 510 euroa kuukaudelta tai 17 euroa päivältä. Veron määrän laskee verotoimisto ja antaa myös ennakkoverokortin, jonka mukaan työntekijä maksaa itse veronsa. Usein ulkomainen työnantaja maksaa verot työntekijän puolesta. Jos työntekijä saa 75 % tuloistaan Suomesta, hän voi hakea 35 % lähdeveron sijaan tavallisen veroasteikon mukaista verotusta. Se kannattaa pienehköillä tuloilla. Jos ulkomainen työnantaja maksaa Jos ulkomainen työnantaja ei ole rekisteröitynyt ennakkoperintärekisteriin Suomessa, tulee työntekijän itse valvoa, että työnantaja todella maksaa verot hänen puolestaan. Mikäli veroja ei makseta, voi työntekijälle tulla jopa euron suuruinen veronkorotus. Jos ulkomainen työntekijä työskentelee Suomessa yli kuusi kuukautta, hän maksaa veroa progressiivisen asteikon mukaan, eli veroprosentti on sitä suurempi, mitä suuremmat ovat tulot. Työnantaja on tärkeä On muitakin vaihtoehtoja kuin olla ulkomaisen yrityksen vuokratyöntekijä. Ulkomainen työntekijä voi tehdä työtä Suomessa ulkomaisen aliurakoitsijan työntekijänä tai suoraan suomalaisen yrityksen työntekijänä tai jopa itsenäisenä yrittäjänä. Verotuksen näkökulmasta tilanteet kuitenkin vaihtelevat. Varsinkin rakennusalalla ulkomaiset timpurit on katsottu työntekijöiksi, vaikka heidät olisi merkitty itsenäisiksi elinkeinonharjoittajiksi ja he olisivat hankkineet ennakkoverokortin. Ulkomaiset avainhenkilöt ovat erityisryhmä, joka pääsee yli kuuden kuukauden työskentelynkin jälkeen 35 % lähdeveron piiriin progressiivisen tuloveron asemesta. Edellytykset ovat, että työntekijä ei ole Suomen kansalainen ja että työtehtävät Suomessa edellyttävät erityisosaamista. Palkan tulee tällöin olla ilman luontaisetuja vähintään euroa kuukaudessa. 9

10 Siivousyritys N-Cleanin toimitusjohtaja Rauno Nurmi on selvästi tyytyväinen työntekijän ja 43 miljoonan euron liikevaihtoa takovan yrityksensä nykytilaan. Pitkään suunnitteilla oleva laajentuminen Ruotsiin on alkanut ja omakin toiminta kasvanut toimistoihin, kauppoihin ja kauppakeskuksiin. Myös pesulapalveluja ja kiinteistönhoitoa tarjotaan. Yritys sai todellisen jackpotin viime syksynä, kun asiakkaaksi saatiin Tallink-Silja. N-Clean on turkulaisen Nurmen ja hänen vaimonsa Helenan toinen siivousalan yritys. Ensimmäisen, Aluesiivous Oy:n, Nurmet myivät Engelille vuonna Sen jälkeen Nurmi teki pari vuotta palkkatyötä Engelillä, mutta palasi jälleen yrittäjäksi vuonna Ajattelin hetken silloin, että nyt tämä saa riittää ja ryhdyn johonkin muuhun. Asiakkaat vain ryhtyivät soittamaan, ja omakin innostus alkoi kasvaa. Vuoden kuluttua meillä oli jälleen 400 ihmistä töissä. Töissä paljon, liikaakin Nurmen yrittämisen perusajatus ei ole muuttunut olennaisesti vuosien mittaan. Pari muuta asiaa on kuitenkin muuttunut: Haemme nykyään keskittymiä. Yksittäisten kaukana toisistaan sijaitsevien hotellien siivoaminen on liian hankalaa. Siivousrepertuaariamme laajensimme, jotta saamme töitä myös silloin, kun hotelleissa on hiljaista. 10 Nurmi on ollut aina töissä, liikaakin. Hän kutsuu itseään reilusti jonkin sortin työnarkomaaniksi. Kun täytin viisikymmentä viime vuonna, ryhdyin ajattelemaan sitäkin, että lasten elämä on mennyt osittain minulta ohi. Tosiasia on, että vain harva yrittäjä voi tehdä normaalia työpäivää. Nurmen ongelma on aina ollut, että hän on pitänyt liikaa työstään. Pahimmassa vaiheessa Nurmen aviopuolisot näkivät toisiaan parin kuukauden välein. Siinä elämässä ei ollut mitään järkeä. Yritykseen uusi toimitusjohtaja Nurmi ryhtyi viime keväänä tarkkailemaan työpäiviään: puhelua, sähköpostia, palavereja ympäri Suomea. Työpäivän pituus oli minimissään 12 tuntia. Halusin ja halusimme perheen kanssa muuttaa tämän. Muutos on jo alkanut. Muutimme N-Cleanin holding-yhtiöksi, johon tuli myös muita omistajia. Syyskuun alusta yritys saa ensimmäisen palkkajohtajansa. Uusissa sopimuskuvioissa on auttanut aktiivisesti myös Asianajotoimisto Heikkilä & Co. Nurmelle ei ole lainkaan vaikea luopua yrityksensä toimitusjohtajuudesta, sillä hän on tehnyt asian itselleen selväksi. Muutokset tuntuvat oikein hyviltä, hän kertoo elokuun lopun tunnetilastaan. Jatkossa hänen työpanoksensa suuntautuu pitkälti sinne, minne hän on eniten halunnut, nimittäin asiakastyöhön, myyntiin ja yrityksen kehittämiseen. Myös hallituksen puheenjohtajuus tulee Nurmen vastuulle. Hän haluaa antaa aikaa myös 13-vuotiaille kaksosilleen ja heidän harrastuksilleen, pojan koripallolle ja tyttären ratsastukselle. Helena-vaimo aikoo tehdä myös oman elämänmuutoksensa. Nykyisellä mallilla ei toisenlainen elämäntyyli vain onnistu. Päätin esimerkiksi viime kesänä, että otan viisi viikkoa vapaata, mutta pystyin ottamaan lopulta viisi päivää. Kun asiakkaalle tulee kinkkinen paikka, hän yksinkertaisesti haluaa soittaa suoraan minulle. Työvoimapula on jo ovella Nurmen bisnesideana on ollut keskittyä nimenomaan pitkäaikaisiin sopimuksiin. Esimerkiksi Scandic-hotelliketju on ollut N-Cleanin asiakkaana nyt seitsemän vuotta. Työn laatu on pitkälti kiinni siitä, että sitä hiotaan yhdessä asiakkaan kanssa pidempään. Siinä kummatkin voittavat.

11 Tarvitsemme yllättävän paljon juridisia neuvoja isojen sopimusten kanssa. Siivoojien palkat nousevat selvästi seuraavien vuosien aikana. Toivon, että se tuo lisää arvostusta alalle, joka tarvitsee sitä. N-Cleanin ja Asianajotoimisto Heikkilän yhteistyö on puolitoista vuotta vanhaa. Nurmi on tyytyväinen saamaansa palveluun. Tarvitsemme yllättävän paljon juridisia neuvoja ennen kaikkea isojen sopimusten kanssa. Oikeusriitoja meillä on hyvin vähän. N-Cleanissa tekee töitä valtava joukko ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. Helsingissä he edustavat valtaosaa koko henkilöstöstä. On selvä, että tarvitsemme yhä enemmän ulkomaisia työntekijöitä palvelusektorille. Myös talossa jo pitkään olleet siivoojamme eläköityvät koko ajan, ja tarvitsemme uusia tekijöitä heidän tilalleen. Nurmi kannattaa ajatusta, jossa maahan tuleville ulkomaalaisille kannattaisi tarjota ripeästi vaikka lyhytkestoisempaakin ammattikoulutusta, jotta he pääsisivät kiinni työelämään ja vaikkapa juuri siivoojan ammattiin. Käynnistimme ennen edellistä lamaa tämäntyyppistä siivoojakoulutusta, mutta nykyisin ajattelen niin, että se ei kuitenkaan ole yritysten tehtävä. N-Cleanin Rauno Nurmi sanoo, että hän aina katsoo ympärilleen, miten paikat on siivottu. Yhtä asiaa hän ei ymmärrä lainkaan: ensin heitetään roskat minne vaan, ja sitten kotona ihmetellään sitä, että esimerkiksi kaupungin siivoaminen maksaa niin paljon. 11

12 Työnantajan kannalta on viisasta mm. rekrytoinnin yhteydessä selvittää mahdollisimman tarkkaan työnhakijoiden taustat ja taidot. Työnantajan on kuitenkin oltava selvillä siitä, mitä tietoja ja millä tavoin hän voi niitä hankkia. Tietoja tarvitaan, jotta työnantaja voi varmistaa sen, että hakijan kertomat tiedot pitävät paikkansa ja että oikea henkilö tulee valituksi tehtävään. Myöhemminkin tulee vastaan tilanteita, joissa työnantaja tarvitsee tietoja esimerkiksi työntekijänsä terveydentilasta. Työntekijöiden ja työnhakijoiden yksityiselämää suojaavat laki yksityisyyden suojasta työelämässä sekä henkilötietolaki. Henkilötiedot kannattaa pyytää työntekijältä itseltään Työnantaja saa kerätä vain sellaisia henkilötietoja työntekijästä tai työnhakijasta, joita tarvitaan työsuhdetta varten. Henkilötiedot on ensi sijassa hankittava henkilöltä itseltään. Mikäli työnantaja hankkii henkilötiedot muualta, tarvitsee hän siihen työntekijän tai -hakijan luvan. Työnantajat haluavat usein varmistaa työnhakijan pätevyyden soittamalla vanhoille työnantajille. Mikäli vanha työnantaja on työhakemuksessa nimetty suosittelijaksi, ei erillistä lupaa kyseiseen yhteydenottoon tarvita. Muussa tapauksessa hakijalta on haastattelun yhteydessä syytä pyytää lupa yhteydenottoon. Mikäli lupaa ei heru, antaa kieltokin tärkeää informaatiota työnantajalle. 12 Työnantajan pitää käyttää tuoreita tietolähteitä. Nykyisin yleistä on etsiä tietoja henkilöistä netin kautta googlettamalla. Googlettamalla saatuihin tietoihin tulee kuitenkin suhtautua varauksella. Tiedot voivat olla vanhentuneita ja epäluotettavia, eivätkä täytä tiedonhaulle henkilötietolaissa asetettuja edellytyksiä. Sairausajan palkkaa varten tarvitaan lääkärintodistus Työnantaja voi käsitellä työntekijän terveystietoja, jos työntekijä itse toimittaa ne hänelle tai hän on kirjallisesti hyväksynyt tietojen luovuttamisen. Tietoja tarvitaan esimerkiksi sairausajan palkan maksamiseksi tai sen selvittämiseksi, onko työntekijän poissaololle hyväksyttävä syy. Mikäli työntekijä ei esitä sairauspoissaolostaan lääkärintodistusta, ei hän ole oikeutettu sairausajan palkkaan. Edellä kerrottu pätee myös työnhakijaan. Työhaastattelussa ei saa kysyä liian yksityiskohtaisia kysymyksiä työntekijän terveydestä. Kysymykset hakijan mahdollisista sairauksista ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä. Hakijalta voidaan sen sijaan kysyä sitä, onko hänellä esimerkiksi terveyteen liittyviä syitä, jotka estävät työnteon. Tasa-arvolain määrittelemäksi syrjinnäksi tulkitaan kysymykset mahdollisesta raskaudesta tai suunnitelmista hankkia lapsia. Työnantaja ei saa kertoa työntekijän terveydentilasta sivullisille. Henkilötietolaissa henkilön terveydentilaa tai sairautta koskevat tiedot luokitellaan arkaluontoisiksi asioiksi. Siksi työnantaja ei saa kertoa edes sairastuneen työkavereille sairauden syytä, ellei sairastunut anna tähän lupaa. Saako työnantaja lukea sähköpostit? Työnantaja saa tietyin ehdoin avata työntekijänsä sähköposteja tämän ollessa poissa töistä. Työnantajan täytyy kuitenkin tällöin huolehtia siitä, että työntekijältä saadaan etukäteen suostumus siihen, että joku muu työpaikalla vastaanottaa sähköpostiviestit. Vaihtoehtoisesti työntekijä voi käyttää automaattista poissaoloilmoitusta tai ohjata viestit toiseen sähköpostiosoitteeseen. Näin työnantajalla ei ole edes tarvetta avata työntekijänsä sähköposteja. Äkillisissä sairastapauksissa ei kuitenkaan ole mahdollista jättää esimerkiksi automaattista poissaoloilmoitusta. Tällöinkin työnantaja voi hakea työntekijän sähköpostista välttämättömiä työviestejä, jotka liittyvät neuvotteluihin, asiakassuhteisiin ja

13 KÄYTÄNTÖ Työnantaja oli tehnyt poliisille tutkintapyynnön, joka koski irtisanoutuneiden työntekijöiden epäiltyä liikesalaisuuksien väärinkäyttöä. Näytön hankkimiseksi poliisitutkintaa varten työnantaja oli ohjannut työntekijöiden vanhoihin sähköpostiosoitteisiin tulleen sähköpostiliikenteen omaan sähköpostiinsa. Työntekijät tekivät puolestaan tutkintapyynnön poliisille työnantajan edustajia kohtaan törkeästä viestintäsalaisuuden loukkauksesta. Työntekijän sähköpostien avaamiseen ja lukemiseen liittyviä menettelytapoja tulee noudattaa siis siinäkin tapauksessa, että kyse olisi työnantajan oikeuksiin kohdistuvan loukkauksen selvittämisestä ja torjumisesta. Työsähköpostin käyttöä ja tilapäisten poissaolojen ajalla sähköpostin lukemista koskevat pelisäännöt tulisi ehdottomasti sopia etukäteen työpaikalla. Lähtökohtana on hyvä olla se, että työsähköpostia ei tule käyttää yksityisiin viesteihin lainkaan. Tilapäisten poissaolojen varalta sovitaan järjestely, jossa työntekijä antaa nimetylle henkilölle suostumuksen avata sähköpostit poissaolon aikana. Työsuhteen päättyessä työntekijän sähköpostitili suljetaan ja automaattisen vastauspalveluun laitetaan uudet yhteystiedot. muihin tärkeisiin työasioihin. Näissä tilanteissa ei työntekijän suostumustakaan tarvita, jos sitä ei saada kohtuullisen ajan sisällä eikä asioiden hoito kestä viivyttelyä. Työntekijän sähköposteja käsiteltäessä ja avattaessa työnantajan tulee kuitenkin noudattaa laissa määriteltyjä menettelytapoja. Usein syntyy epävarmoja tilanteita menettelyn oikeellisuuden suhteen, jolloin oikea menettelytapa tulisi varmistaa asiantuntijalta. Susanna uusitalo Kirjoittaja aloitti veroasiantuntijana Asianajotoimisto Heikkilän Turun toimistossa syksyllä Hän on erikoistunut vero- ja yhtiöoikeuteen sekä yritysjärjestelyihin ja sukupolvenvaihdoksiin. 13

14 Työnantaja ei pelkän työnjohto-oikeutensa perusteella voi yksipuolisesti muuttaa työntekijän työsuhteen olennaisia ehtoja. Vaikka työnantaja voi päättää esimerkiksi itse työntekoon ja työaikaan liittyvistä asioista, on työn johto ja valvontavalta syytä pitää erillään työsopimuksen yksipuolista muuttamista koskevista normeista. Laissa, työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa voi olla nimenomainen säännös työnantajan oikeudesta yksipuolisesti muuttaa työsopimuksen ehtoja. Tosin näissä säännöksissä on usein asetettu verraten tiukat edellytykset ehtojen muuttamiseksi. Työsuhteen ehtojen yksipuolinen muuttaminen on mahdollista tietyin edellytyksin. Työnantajalla tulee kuitenkin aina olla riittävän asiallinen ja painava eli niin kutsuttu taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste työntekijän työsuhteen päättämiseksi. Työsuhteen ehtojen muuttaminen pitää aina toteuttaa noudattamalla työntekijän irtisanomisaikaa. Työajan lyhentäminen voi olla joskus järkevää Lain mukaan työnantaja saa yksipuolisesti muuttaa toistaiseksi voimassaolevan työsuhteen osa-aikaiseksi, mikäli irtisanomisperuste on olemassa. Mikäli työntekijä on palkattu kokoaikaiseksi ja vakituiseksi työntekijäksi, laki sallisi työsopimuksen muuttamisen osa-aikaiseksi. Työnantajan on kuitenkin osoitettava, että työntekijän työsopimuksen mukainen työ on vähentynyt olennaisesti eikä työnantajalla ole tarjota työntekijälle muuta, vastaavaa työtä tai työhön vaadittua koulutusta. 14

15 Kun työntekijä lomautetaan työaikaa lyhentämällä, on se usein kevein ja siten helpoin tapa reagoida työn vähenemiseen yrityksessä. Palkkojen alentaminen on äärikeino Usein henkilöstökustannukset muodostavat huomattavan osan yrityksen kiinteistä kustannuksista, mikä voi helposti heikentää yrityksen kannattavuutta myynnin laskiessa. Pääsääntöisesti pelkkä palkkojen alentaminen ei kuitenkaan lain mukaan ole hyväksyttävä saneeraustapa. Muutakin siis tarvitaan, kuten lomautuksia, irtisanomisia sekä muita kustannusleikkauksia. Vaikka palkkojen alentaminen on poikkeussääntö, jonka soveltamisedellytykset ovat tiukat, se voi yhdessä muiden saneeraustoimenpiteiden kanssa olla välttämätöntä yrityksen toimintaedellytysten turvaamiseksi. Työnantajan on kuitenkin varauduttava näyttämään, että ilman työsuhteen ehtojen muutoksia yrityksen toimintaedellytykset saattavat vaarantua vakavasti. Kun yrityksen kannattavuus takkuaa, pitäisi sen henkilömäärä sopeuttaa tarjolla olevan työn määrään. Palkkojen alentaminen olisi silloin vasta viimeinen toimenpide. Erityisesti myyntihenkilöstön lomauttaminen, irtisanominen tai osaaikaistaminen voi kuitenkin johtaa dilemmaan. Miten yrityksen tilanne voi parantua, jos sillä ei ole tarpeeksi myyntihenkilöstöä edistämässä myynnin kasvua. Mikäli yrityksen talouden notkahdus johtuu selkeästi yleisestä markkinatilanteesta tai muusta ulkoisesta tekijästä eikä parannusta ole edes näköpiirissä, joudutaan yrityksessä useimmiten turvautumaan ensisijaisesti lomauttamiseen tai irtisanomiseen. Yritys voi kuitenkin aidosti joutua tilanteeseen, jossa sen henkilöstökulut ovat edelleen kestämättömät, vaikka kaikkiin mahdollisiin säästötoimiin on jo ryhdytty. Mikäli henkilöstöä ei voida enää lomauttaa tai irtisanoa yrityksen toimintaedellytyksiä vaarantamatta, saattaa palkkojen yksipuolinen alentaminen olla ainoa jäljellä oleva vaihtoehto. Neuvotella pitää Työantajan tulisi aina pyrkiä neuvottelemaan avoimesti tarpeesta muuttaa työsuhteen ehtoja. Työsuhteen ehtojen muuttamiselle ei luonnollisestikaan ole mitään estettä silloin, kun molemmat osapuolet siitä sopivat. Kun työsuhteen ehtojen yksipuolinen muuttaminen edellyttää aina irtisanomisperusteen olemassaoloa, kannattaa työnantajan selvittää yhdessä työntekijän kanssa, kuinka halukas tämä on alentamaan palkkaansa eli ns. muuttamaan työsuhteensa ehtoja. Asiantuntijan puoleen kääntyminen kannattaa Työsuhteen ehtojen yksipuoliseen muuttamiseen sisältyy aina riski menettelyn oikeellisuudesta. Työnantajan työnjohto- ja valvontavallan ja työsopimuksen ehtojen muuttamisen välinen raja ei ole yksiselitteinen. Mahdollisuus työsuhteen ehtojen yksipuoliselle muuttamiselle tulee aina arvioida erikseen jokaisessa yksittäistapauksessa. Yrityksen kannattaakin kääntyä asiantuntijan puoleen konfliktien välttämiseksi. 15

16 Yrittäjien Oikeussuojan ja Heikkilä & Co:n Yrittäjien Oikeussuojan ja Asianajotoimisto Heikkilän 16. vuotuinen golfkilpailu keräsi kuusikymmentä yrittäjää ja yhteistyökumppania Nevaksen hyväkuntoiselle kentälle Sipooseen. Griinit oli leikattu samana aamuna, ne olivat nopeat ja aiheuttivat päänvaivaa osalle pelaajista. Tulokset olivat mainioita. Paras lyöntipelitulos kirjattiin Mikael Jämsälle, yksi yli kentän ihannetulos, eli 73 lyöntiä. Kakkonen oli Juha Laakso ja kolmas Petteri Niemi. Petteri sivalsi myös pisimmän avauslyönnin ja olisi saanut palkinnoksi kiikarin, ellei hän olisi ehtinyt lähteä palkintojen jaosta työmaalle. Naisten parhaan lyöntipelituloksen saavutti Kristiina Ulvio- Peltonen ja pisteitä keräsi eniten Kaarina Wasenius. Miesten pistebogeyn voiton uusi Eteran Jaakko Vettenranta tuloksella 38 pistettä. Toiseksi sijoittui Jouko Vehkaluoto pistetuloksella 37 ja kolmas oli Pertti Heinänen pistein 35. Lähimmäs lippua pääsi Pentti Tanskanen tuloksella 2.04 metriä. Parhaat kiitokset kaikille osallistujille lämminhenkisestä kilpailusta. Ensi vuonna tavataan! Ari Mertala & Pertti J. Siikarla 16

17 Jaakko Vettenranta uusi pistebogey voittonsa. Työterveyshuollon korvaus nousi 10 prosenttia Työnantajalla ja yrittäjällä on oikeus saada tämän vuoden alusta lähtien aiempaa suurempi korvaus työnantajan velvollisuudeksi säädetyn työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneista kohtuullisista kustannuksista. Korvauksen määrä oli aiemmin 50 %. Nyt se on on 60 %. Suuremman korvauksen saamisen edellytyksenä on, että työpaikalla on yhteistyössä työterveyshuollon kanssa sovitut käytännöt siitä, miten työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea toteutetaan. Näiden toimintatapojen on oltava kirjallisessa muodossa, ja niiden tulee olla nähtävillä työpaikalla. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa täytyy kuvata myös työkyvyn varhainen tuki. Risto Moll Varhaisen tuen mallissa sovitaan, miten työkykyyn liittyvissä ongelmatilanteissa menetellään ja miten työhön paluuta voidaan helpottaa. Tarkoitus on tukea työntekijöitä hallitusti ja tasapuolisesti. Jos ongelmat johtuvat työoloista, tilanteeseen puututaan mahdollisimman varhain ennen kuin ehtii syntyä haittaa työntekijälle ja työyhteisölle. Uudistus perustuu sairausvakuutuslain muutokseen. Sen tavoitteena on kannustaa työnantajia työkyvyn ongelmatilanteiden ennalta ehkäisyyn. Perimmäisenä tavoitteena on myös työurien pidentäminen. Leena Kataila 17

18 Katariina Koivisto tuli Asianajotoimisto Heikkilän Helsingin toimistoon kesäksi töihin ja viihtyi. Onneksi minun ei tarvinnut vain keittää kahvia ja ottaa kopioita, vaan pääsin niin sanotusti kunnon töihin tekemään selvitysja pohjatöitä sekä auttamaan muita juristeja englannin- ja ruotsinkielisissä töissä. Ensimmäinen asianajotoimistosta saatu työkokemus oli hänelle tosi positiivinen yllätys. Katariina on opiskellut vuoden Eurooppaoikeutta Maastrichtin yliopistossa Hollannissa. Laki kiinnosti ja kirjoitusten jälkeisen Mahdollisuuksia harjoittelijoille Asianajotoimisto Heikkilä & Co:n osakas Timo Huhtala kertoo näin toimistonsa suhtautumisesta nuoriin juridiikan opiskelijoihin: Moni yritys miettii, miten löytää ja kasvattaa nuoria lahjakkuuksia tulevaisuuden varalle. Opiskelijoille suunnatut harjoittelujaksot ovat ensiarvoisen tärkeä keino ensikontaktin luomiseen. Asianajotoimisto Heikkilä & Co pyrkii säännöllisesti tarjoamaan harjoittelumahdollisuuksia oikeustieteen opiskelijoille. Vaikka harjoittelujakso usein onkin lyhyt, voi parin kuukauden ajasta saada yllättävän paljon irti. Lyhyenkin kesäharjoittelun tavoitteena on tarjota harjoittelijalle mahdollisuus näyttää osaamisensa myös vaativimmissa työtehtävissä harjoittelijan lähtötason mukaan. 18

19 välivuoden jälkeen hän päätti lähteä opiskelemaan sitä Hollannin kansainvälisimpään yliopistoon. Katariinan opiskelukieli on englanti. EU-kuviot kiinnostavat Katariinaa juridiikan näkökulmasta. Perus EU-byrokraatiksi hän ei kuitenkaan halua. Tein töitä kirjoitusten jälkeen EU-parlamentissa, ja näin, miten systeemi pyörii. Sain kuulla Brysselissä myös Maastrichtin mahdollisuudesta. Optimistisesti eteenpäin Tulevaisuus on Katariinalle tietenkin vielä avoin ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen. Vuosi oli kova, sillä varsinainen opiskelijakarsinta tapahtui silloin. Myös itsenäiseen elämään totuttelu ulkomailla ottaa väistämättä aikansa. Aloittaneita oli 350 ja toiselle vuodelle pääsi jatkamaan noin 120 opiskelijaa. Menemme aika tavalla samassa opiskeluputkessa pari ensimmäistä vuotta, jonka jälkeen valinnanvapaus lisääntyy olennaisesti. Koska töitäkin pitää tehdä opiskelujen lomassa, kuuluu nuoren opiskelijan elämään eriasteinen kiire Maastrichtissa. Eniten hän kaipaa kotoaan hevosia ja ratsastamista ja aika ajoin myös vanhoja ystäviään. Opiskelutyyli on siinäkin mielessä erilaista kuin Suomessa, että opiskelijat tuovat itseään avoimesti esiin. Siihenkin on totuttelemista suomalaisella mentaliteetilla. Katariina suhtautuu tulevaisuuteensa hyvin optimistisesti. Eräs ajatus on se, että hän lähtee opiskelijavaihtoon Ranskaan, jotta oppisi kunnolla tärkeän EU- kielen. OTM Ari Horsti on aloittanut Heikkilä & Co:n Turun toimistossa avustavan lakimiehen tehtävissä. Hän on valmistunut oikeustieteen maisteriksi Turun yliopistosta, jossa hän syventyi erityisesti prosessi- ja ympäristöoikeuteen. Hän on opiskellut myös Tukholman yliopistossa, jossa hän perehtyi mm. kilpailuoikeuteen. Ari on kotoisin Lempäälästä Tampereen seudulta, Turussa hän on asunut vuodesta 2008 alkaen. Harrastukset nuorella miehellä ovat urheilupainotteisia, kuten kuntosali, uinti, pyöräily ja lenkkeily. Entisenä kiekkomiehenä (maalivahti) sydän sykkii Tapparalle. Toisaalta, kaikkea voi sattua matkan varrella. 19

20 Osoitelähde: Heikkilä & Co asiakasrekisterit ja Suomen Asiakastieto Oy Henkilöstön saneeraus maksuton aamiaiskoulutus Tilaisuudessa annetaan käytännönläheinen yleiskuva henkilöstöä lomautettaessa, kollektiiviperusteella irtisanottaessa tai työsuhteen ehtoja yksipuolisesti muutettaessa noudatettavasta menettelystä. Näiden asioiden hallinta on välttämätöntä yrityksen työsuhdeasioista vastaavalle! Hallituksen verolinjaukset maksuton aamiaiskoulutus Pääomatulojen ja osinkojen verotus kiristyy. Myös korkovähennykseen ja kotitalousvähennykseen on kaavailtu muutoksia. Tule kuulemaan verotuksen asiantuntijalta tulevista muutoksista sekä siitä miten voit huomioida ne omassa tai yrityksesi verosuunnittelussa! Paikka: Svenska Klubben 5th Floor Osoite: Aurakatu 1 B, Turku Aika: Torstai klo Paikka: Svenska Klubben 5th Floor Osoite: Aurakatu 1 B, Turku Aika: Torstai klo Ohjelma: Tervetuloa toimitusjohtaja, asianajaja Timo Heikkilä Henkilöstön saneeraus asianajaja Jaska Ikäheimonen Ohjelma: Tervetuloa toimitusjohtaja, asianajaja Timo Heikkilä Hallituksen verolinjaukset OTK, veroasiantuntija Susanna Uusitalo Ilmoittautumiset mennessä, 20 ensimmäistä mahtuu mukaan! Asianajotoimisto Heikkilä & Co Oy Puh Fax Ilmoittautumiset mennessä, 20 ensimmäistä mahtuu mukaan! Asianajotoimisto Heikkilä & Co Oy Puh Fax

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Työntekomuodot ja työelämän sääntely

Työntekomuodot ja työelämän sääntely Työntekomuodot ja työelämän sääntely STTK Luottamusmies 2015 seminaari 7.5.2015 Asianajaja Jarkko Pehkonen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Työlainsäädännön kehitysvaiheet Työsuojelu Työaikasuojelu

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia

Ajankohtaisia oikeustapauksia Ajankohtaisia oikeustapauksia HED-neuvottelupäivät 10. - 11.3.2014 Työsuhdelakimies Tiina Savikko Insinööriliitto IL ry TT 2013-150 Perhevapaalta palaaminen A oli työskennellyt myyntiassistenttina ennen

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Marjatta Sidarous JÄSENKIRJE Y/4/2009 24.9.2009 1(6) TYÖN TILAPÄINEN JA PYSYVÄ VÄHENTYMINEN Työn tilapäinen tai pysyvä vähentyminen vaikuttaa

Lisätiedot

1. Ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden vähimmäisehdot? (Rosin)

1. Ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden vähimmäisehdot? (Rosin) Henkilöstöasiat käytännössä Erikoistumisjakso 16.4.2015 Kaikki harjoitustyön (HO-tuomion esittelyn ja arvioinnin) jättäneet ovat saaneet korvaavuuden yhdestä tentin kysymyksestä, joten heidän tulee tässä

Lisätiedot

TYÖNHAKUINFO. Materiaali on tarkoitettu kaikille työuransa alussa oleville työnhakijoille.

TYÖNHAKUINFO. Materiaali on tarkoitettu kaikille työuransa alussa oleville työnhakijoille. TYÖNHAKUINFO Materiaali on tarkoitettu kaikille työuransa alussa oleville työnhakijoille. SISÄLTÖ: Työnhausta Työnantajan odotuksia työnhakijaa kohtaan Työnhakuprosessi Työhakemus Ansioluettelo (CV) Työhaastattelu

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ TYÖOIKEUDESTA. Lainopillinen asiamies Markus Äimälä

AJANKOHTAISTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ TYÖOIKEUDESTA. Lainopillinen asiamies Markus Äimälä AJANKOHTAISTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ TYÖOIKEUDESTA Lainopillinen asiamies KKO 2008:50 Työntekijä oli ollut työnantajalle pätevää syytä ilmoittamatta poissa työstä viisi perättäistä työpäivää sekä niitä seuranneet

Lisätiedot

Työsuhteen päättäminen

Työsuhteen päättäminen Työsuhteen päättäminen Määräaikainen työsopimus Tietyksi määräajaksi sovittu työsopimus päättyy sovitun määräajan tai työn päättyessä ilman erillistä irtisanomista ja irtisanomisaikaa. Toistaiseksi voimassa

Lisätiedot

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema Minna Pirttijärvi 1 Luottamusmiehen tehtävät Osallistua tarvittaessa työsuojeluvaalien järjestämiseen sekä henkilöstöedustuksen nimeämiseen edustukselliseen

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Työntekijät ja ansiot: tietopaketti työeläkevakuuttamisesta

Työntekijät ja ansiot: tietopaketti työeläkevakuuttamisesta Työntekijät ja ansiot: tietopaketti työeläkevakuuttamisesta Helena Alkula-Stening Arja Iisakkala Maija Leinonen Mikko Metsäruusi Lea Tikka Tästä puhumme TyEL-vakuuttamisen perusteet Milloin ja kenet vakuutetaan

Lisätiedot

Työhaastattelut ja henkilöarvioinnit. Sari Anetjärvi

Työhaastattelut ja henkilöarvioinnit. Sari Anetjärvi Työhaastattelut ja henkilöarvioinnit Sari Anetjärvi Työhaastattelu Virkaan tai työsuhteeseen hakijoiden haastattelun tarkoituksena on selvittää heidän soveltuvuuttaan tehtävään ja syventää tietoa heidän

Lisätiedot

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Kirsi Ahola Työhönpaluuta kannattaa tukea organisaation toimin Valtaosa sairastuneista haluaa palata takaisin töihin toivuttuaan. Mitä pidemmäksi mielenterveyssyistä

Lisätiedot

HENRY Forum 4.11.2008

HENRY Forum 4.11.2008 HENRY Forum 4.11.2008 1. Rekrytointi / työntekijästä kerättävät tiedot -Mitä työnhakijalta saa kysyä? - Tarpeellisuusvaatimus: vain tiedot, jotka ovat välittömästi työsuhteen kannalta tarpeellisia - Tietolähteet

Lisätiedot

Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro:

Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro: VASTAANOTTOTILOJA KOSKEVA VUOKRASOPIMUS VUOKRANANTAJA Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro: VUOKRALAINEN Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y-tunnus/kaupparekisteri nro: VUOKRAUKSEN KOHDE VUOKRASOPIMUKSEN

Lisätiedot

KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS

KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS KEURUUN KAUPUNKI KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 1. Osapuolet 1..1Keuruun kaupunki (jäljempänä Kaupunki ) Perusturva / työllisyyspalvelut työllisyyspäällikkö Erja Koivula Multiantie

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Lain soveltamisala yms. Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Lain soveltamisala (2 ) - Työntekijämäärä säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

SISÄLLYS. Lyhenteet 11. Esipuhe 13

SISÄLLYS. Lyhenteet 11. Esipuhe 13 SISÄLLYS Lyhenteet 11 1 2 Työnantajan Esipuhe 13 tekeminen 15 1.1 Työsopimuslain soveltamisala.......................... 15 1.1.1 Soveltamisalan yleismääritelmä................ 15 1.1.2 Työsuhteen tunnusmerkit.....................

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

Työsuojeluvalvonnoissa esille tullutta parannettavaa marjatiloilla

Työsuojeluvalvonnoissa esille tullutta parannettavaa marjatiloilla Työsuojeluvalvonnoissa esille tullutta parannettavaa marjatiloilla 28.1.2014 Marjanviljelijän työvoima- ja palkkapäivä, Suonenjoki Itä-Suomen aluehallintovirasto, Merja Laakkonen 28.1.2014 1 Työnteko-oikeudesta

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun toimintaohje avustajana toimivalle

Henkilökohtaisen avun toimintaohje avustajana toimivalle TURKU Hyvinvointitoimiala 2015 Henkilökohtaisen avun toimintaohje avustajana toimivalle - kaupunki sijaismaksajana Vammaispalvelut PL 364, 20101 Turku Puh. 02 330 000 Faksi 02 262 6448 Sähköposti: etunimi.sukunimi@turku.fi

Lisätiedot

MITÄ MUISTETTAVAA TYÖVOIMAA VÄHENNETTÄESSÄ?

MITÄ MUISTETTAVAA TYÖVOIMAA VÄHENNETTÄESSÄ? MITÄ MUISTETTAVAA TYÖVOIMAA VÄHENNETTÄESSÄ? Katja Leppänen EK TYÖVOIMAN SOPEUTTAMISKEINOT - PERUSTEENA YRITYKSEN TUOTANTO / TALOUS 1. Irtisanominen työ vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi (ns. kollektiiviperuste)

Lisätiedot

1. Toimeksiantaja(t) Nimi: Osoite: Puhelin / sähköposti: Päävastuullinen lakimies: Vastapuoli / asian osallinen:

1. Toimeksiantaja(t) Nimi: Osoite: Puhelin / sähköposti: Päävastuullinen lakimies: Vastapuoli / asian osallinen: TOIMEKSIANTOSOPIMUS 1. Toimeksiantaja(t) Nimi: Osoite: Puhelin / sähköposti: 2. Toimeksisaaja Asianajotoimisto Tammer-Juristit Oy (y-tunnus 1053452-4) Aleksis Kiven katu 11 C, 33100 Tampere Puh. 010 346

Lisätiedot

Työsuhteen päättäminen ja päättämissopimukset. Asianajaja, osakas Maisa Nikkola

Työsuhteen päättäminen ja päättämissopimukset. Asianajaja, osakas Maisa Nikkola Työsuhteen päättäminen ja päättämissopimukset Asianajaja, osakas Maisa Nikkola Luennon aiheet Yleistä päättymissopimuksista Työsuhteen päättäminen yhteisesti sopimalla Sopimus työsuhteen päättämisestä

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU INFOPAKETTI TYÖNTEKIJÄLLE

HENKILÖKOHTAINEN APU INFOPAKETTI TYÖNTEKIJÄLLE JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Vanhus- ja vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU INFOPAKETTI TYÖNTEKIJÄLLE 0 9 OHJEITA TYÖNTEKIJÄLLE 2 9.1 Vakuutukset... 2 9.2 Työsopimus... 2 9.3 Työaika ja työtuntilistat... 3 9.4

Lisätiedot

TYÖSOPIMUS. Työsuhteen alkamispäivämäärä Työsuhteen alkaessa on. kuukauden koeaika Työsopimus on voimassa Toistaiseksi

TYÖSOPIMUS. Työsuhteen alkamispäivämäärä Työsuhteen alkaessa on. kuukauden koeaika Työsopimus on voimassa Toistaiseksi Työnantaja TYÖSOPIMUS Työsuhteen osapuolet Työsopimuksen voimassaolo Työntekijä Henkilötunnus Yllä mainittu työntekijä sitoutuu korvausta vastaan tekemään yllä mainitun työnantajan hänelle osoittamaa työtä

Lisätiedot

(jäljempänä toimitusjohtaja)

(jäljempänä toimitusjohtaja) JOHTAJASOPIMUSMALLI Sopimusosapuolet (jäljempänä yritys) (jäljempänä toimitusjohtaja) Toimen aloittaminen ja tehtäväkuvaus Toimitusjohtaja johtaa ja valvoo yrityksen liiketoimintaa sekä hoitaa yrityksen

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

LINJA-AUTOLIIKENTEEN ASIAKASPALVELUSOPIMUS. Toimeksiantaja: Oy Matkahuolto Ab Y-tunnus: 0111393-9 osakeyhtiö, Helsinki

LINJA-AUTOLIIKENTEEN ASIAKASPALVELUSOPIMUS. Toimeksiantaja: Oy Matkahuolto Ab Y-tunnus: 0111393-9 osakeyhtiö, Helsinki 1 (5) LINJA-AUTOLIIKENTEEN ASIAKASPALVELUSOPIMUS II Asiamies: Y-tunnus: Yhteystiedot: Toimeksiantaja: Oy Matkahuolto Ab Y-tunnus: 0111393-9 osakeyhtiö, Helsinki Yhteystiedot: PL 111, Lauttasaarentie 8

Lisätiedot

TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISEEN LIITTYVÄT SOPIMUKSET Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula. www.dlapiper.com 2015 0

TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISEEN LIITTYVÄT SOPIMUKSET Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula. www.dlapiper.com 2015 0 TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISEEN LIITTYVÄT SOPIMUKSET Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula 2016 www.dlapiper.com 2015 0 Päättämissopimus, lähtökohtia päättämissopimuksella työsuhde lakkaa ja irtisanomiseen liittyvät

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

Työsuhteen kipupisteet

Työsuhteen kipupisteet A P P L E X A T T O R N E Y S P U R E B U S I N E S S L A W Työsuhteen kipupisteet Työsopimuslainsäädäntö Työsopimuksia koskeva lainsäädäntö on suurelta osin pakottavaa, eli siitä ei voida sopimuksella

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

SISÄLLYS. Lyhenteet 11. Esipuhe 13

SISÄLLYS. Lyhenteet 11. Esipuhe 13 SISÄLLYS Lyhenteet 11 1 2 Työnantajan Esipuhe 13 tekeminen 15 1.1 Työsopimuslain soveltamisala.......................... 15 1.1.1 Soveltamisalan yleismääritelmä................ 15 1.1.2 Työsuhteen tunnusmerkit.....................

Lisätiedot

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ 2 (7) Sisällys 1 SOPIMUSOSAPUOLET JA SOPIMUKSEN TARKOITUS... 3 2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO... 3 3 AVOIN SÄHKÖNTOIMITUS... 3

Lisätiedot

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville.

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. KESÄTYÖINFO Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. SISÄLTÖ: Työsopimus Työehtosopimus Työsopimuksen sisältö Työaika ja ylityöt Palkkaus ja palkanmaksu

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 Varsinaisen yhtiökokouksen 25.3.2015 antaman valtuutuksen nojalla hallitus on päättänyt antaa hallituksen nimeämille eq-konsernin avainhenkilöille yhteensä enintään 2 000 000

Lisätiedot

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta koskeva uudistus 2007: tyypillisiä kysymyksiä vastauksineen Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset 2. Enintään kuusi kuukautta Suomessa olevat 3. Yli kuusi kuukautta

Lisätiedot

Näitä yleisiä sopimusehtoja sovelletaan Imatran Kylpylä Fitnessin klubijäsenyyksiin 23.3.2016 lukien.

Näitä yleisiä sopimusehtoja sovelletaan Imatran Kylpylä Fitnessin klubijäsenyyksiin 23.3.2016 lukien. Näitä yleisiä sopimusehtoja sovelletaan Imatran Kylpylä Fitnessin klubijäsenyyksiin 23.3.2016 lukien. 1 Yleistä 1.1 Ehdot ovat osa Imatran Kylpylä Fitness -jäsensopimusta (myöhemmin Jäsensopimus ), joka

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 6/2005 Tast 21.2.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA Tulopoliittisen

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE

YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE 1 (3) YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE OSA-AIKAISTETUN TYÖNTEKIJÄN OI- KEUDESTA YHTEISTOIMINTALAIN MUKAISEEN HYVITYKSEEN NEUVOTTELU- MENETTELYN LAIMINLYÖNTITILANTEESSA XXXXXX on pyytänyt 6.6.2011 yhteistoiminta-asiamieheltä

Lisätiedot

SEURA TYÖNANTAJANA VAASA 18.10.2014. www.hlu.fi 1

SEURA TYÖNANTAJANA VAASA 18.10.2014. www.hlu.fi 1 SEURA TYÖNANTAJANA VAASA 18.10.2014 1 Yhdistyksen maksamat korvaukset Palkka ja luontoisedut tehtävä ennakonpidätys ja vähennettävä sivukulut Työkorvaus => yrittäjälle maksettava ei sivukuluja ennakonpidätys,

Lisätiedot

Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi

Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi Kirsi Ahola Ihmisen toimintakyky vaihtelee, mutta työkyky säilyy, kun työ joustaa Toimintakyky kertoo, kuinka henkilö selviytyy päivittäisen elämänsä vaatimuksista.

Lisätiedot

Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän. kun työvoiman tarve muuttuu. AA Katriina Vierula

Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän. kun työvoiman tarve muuttuu. AA Katriina Vierula YT-asiat käytännössä Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän tulee tietää, tää kun työvoiman tarve muuttuu AA Katriina Vierula Ai Asianajotoimisto i i Pl Peltonen LMR Oy 24.11.2015 YTL soveltamisala 1

Lisätiedot

PL 6000, 00099 Helsingin kaupunki. ja xxxxxxx (jäljempänä Palveluntuottaja) Osoite: xxxxxxxxxxxx y-tunnus

PL 6000, 00099 Helsingin kaupunki. ja xxxxxxx (jäljempänä Palveluntuottaja) Osoite: xxxxxxxxxxxx y-tunnus 1 SUUN TERVEYDENHUOLLON ANESTESIAPALVELUN HANKINTA 1. Sopijapuolet Helsingin kaupunki (jäljempänä Tilaaja) Osoite: Helsingin kaupungin terveyskeskus PL 6000, 00099 Helsingin kaupunki ja xxxxxxx (jäljempänä

Lisätiedot

SOPIMUS RAKENNUKSEN NIMI LUOVUTTAMISESTA ADOPTOITAVAKSI

SOPIMUS RAKENNUKSEN NIMI LUOVUTTAMISESTA ADOPTOITAVAKSI Tampereen museot, Pirkanmaan maakuntamuseo Adoptoi monumentti toiminta 12.11.2015 / MH SOPIMUS RAKENNUKSEN NIMI LUOVUTTAMISESTA ADOPTOITAVAKSI 1. Sopimuksen tarkoitus ja osapuolien vastuut Tällä sopimuksella

Lisätiedot

Uutiskirje 1/2014. Uutiskirjeen 1/2014 aiheena on työsuhteen päättäminen työntekijän henkilöön liittyvillä perusteilla.

Uutiskirje 1/2014. Uutiskirjeen 1/2014 aiheena on työsuhteen päättäminen työntekijän henkilöön liittyvillä perusteilla. Uutiskirje 1/2014 Uutiskirjeen 1/2014 aiheena on työsuhteen päättäminen työntekijän henkilöön liittyvillä perusteilla. Työsuhde voidaan päättää irtisanomalla tai purkamalla, jolloin irtisanomisaikaa ei

Lisätiedot

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 J U H A N I S K A N E N K I I N T E I S T Ö P Ä Ä L L I K K Ö Y - S Ä Ä T I Ö LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAAMISESTA

Lisätiedot

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea.

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea. Muistio Jarkko Lahtinen 27.6.2013 OSA-AIKAINEN LASTENHOITO JA YKSITYISEN HOIDON TUKI Tämän tiedotteen laatiminen on tullut ajankohtaiseksi, koska on ilmennyt epätietoisuutta, voidaanko yksityisen hoidon

Lisätiedot

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen Työehtosopimusten paikallinen sopiminen Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen 1 Suomen työmarkkinoiden joustavuus VÄITE Joustomahdollisuuksia työehtosopimuksissa jo runsaasti käytettävissä SELVITYS

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS 1 Henkilöstösopimuksen perusteet Lakkautettavan Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymän henkilöstö, Siikaisten kunnan peruspääoman

Lisätiedot

IRTISANOMISET JA LOMAUTTAMISET SEKÄ NIITÄ EDELTÄVÄT YT- NEUVOTTELUT

IRTISANOMISET JA LOMAUTTAMISET SEKÄ NIITÄ EDELTÄVÄT YT- NEUVOTTELUT IRTISANOMISET JA LOMAUTTAMISET SEKÄ NIITÄ EDELTÄVÄT YT- NEUVOTTELUT Tampere 10.2.2009 Timo Voutilainen IRTISANOMISSUOJA Yleissäännös: Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen

Lisätiedot

Hevoskaupan juridiikka

Hevoskaupan juridiikka Hevoskaupan juridiikka Yleistä Hevonen on irtain esine Virhe hevosessa vaikeampi nähdä kuin tavanomaisessa tavarassa (esim. auto) Myyjän tiedonantovelvollisuus Ostajan tiedonottovelvollisuus 1 Sovellettava

Lisätiedot

Ulkomaisen työvoiman valvonta

Ulkomaisen työvoiman valvonta Ulkomaisen työvoiman valvonta Tarkastustoiminnan esittely 13.3.2013 HAPKE-hankkeen koulutustilaisuus, Kajaani Itä-Suomen aluehallintovirasto, Merja Laakkonen 21.2.2013 1 Valvonnan resurssit Työsuojelun

Lisätiedot

Uusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen

Uusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen Uusi yritys ja rekisteröityminen Sanna Koivisto Pirkanmaan verotoimisto Mikä on YTJ? Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä Verohallituksen ja Patentti- ja rekisterihallituksen yhdessä ylläpitämä tietojärjestelmä

Lisätiedot

NEXSTIM OYJ / SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2016 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT

NEXSTIM OYJ / SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2016 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT Sivu 1/5 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT Nexstim Oyj:n nimitysvaliokunta on päättänyt esittää Nexstim Oyj:n (Yhtiön) varsinaiselle yhtiökokoukselle, joka pidetään 31.3.2016,

Lisätiedot

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA 1 YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA Mitä yksi ylityö -käsite tarkoittaa? Työehtosopimuksen kohtaan 20.6 on kirjattu ns. yhden ylityön käsitteen malli, josta

Lisätiedot

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O.

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O. Palkkaayliopisto-opiskelija! Harjoitteluopastyönantajalle LampilaSatu,JurvakainenAnne,PesonenJohannajaLiimatainenJaanaO. Oulunyliopisto Yliopisto-opintojentyöelämäintegraatio-hanke 2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Sosiaalisen median haasteet työsuhteessa. AA, VT Kirsi-Marja Salokangas

Sosiaalisen median haasteet työsuhteessa. AA, VT Kirsi-Marja Salokangas Sosiaalisen median haasteet työsuhteessa AA, VT Kirsi-Marja Salokangas Krogerus Kirsi-Marja Salokangas 23 November 2010 ASIANAJOTOIMISTO KROGERUS OY yksi viidestä suurimmasta asianajotoimistosta Suomessa

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ulla Huovinen HAAGA-HELIA amk ulla.huovinen@haaga-helia.fi Työsuhteessa vai yrittäjänä? Työtä tehdään joko työntekijänä tai yrittäjänä Vaikuttaa

Lisätiedot

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA Sopimustyypit ja niiden valinta Kaksi päävaihtoehtoa ovat liiketoiminnan myynti (liiketoimintakauppa) ja yrityksen itsensä, eli ns. oikeushenkilön, myynti (osuus

Lisätiedot

S U O M E N LÄHIKAUPAN MYYMÄLÄPÄÄLLIKÖIDEN

S U O M E N LÄHIKAUPAN MYYMÄLÄPÄÄLLIKÖIDEN SUOMEN LÄHIKAUPAN MYYMÄLÄPÄÄLLIKÖIDEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Suomen Lähikaupan myymäläpäälliköiden työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Suomen Lähikaupan myymäläpäälliköiden työehtosopimus 1.5.2014

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄHKÖPOSTIEN TUNNISTAMISTIETOJEN KÄSITTELYOIKEUS, KUN EPÄILLÄÄN YRITYSSALAISUUKSIEN VUOTAMISTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄHKÖPOSTIEN TUNNISTAMISTIETOJEN KÄSITTELYOIKEUS, KUN EPÄILLÄÄN YRITYSSALAISUUKSIEN VUOTAMISTA TYÖNTEKIJÖIDEN SÄHKÖPOSTIEN TUNNISTAMISTIETOJEN KÄSITTELYOIKEUS, KUN EPÄILLÄÄN YRITYSSALAISUUKSIEN VUOTAMISTA Nice Tuesday 11.11.2008 asianajaja Klaus Nyblin 1 1. Nykyisin: työnantajilla ei oikeutta tunnistamistietojen

Lisätiedot

2 Hyväksyttiin ja allekirjoitettiin TT-STTK irtisanomissuojasopimus ja todettiin, että se tulee voimaan 1.6.2002.

2 Hyväksyttiin ja allekirjoitettiin TT-STTK irtisanomissuojasopimus ja todettiin, että se tulee voimaan 1.6.2002. TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO TIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Aika Paikka Läsnä 1 Sovittiin, että pöytäkirja tarkastetaan tässä kokouksessa ja että kaikki osanottajat

Lisätiedot

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2005 2007 VIII LUVUN JA IX LUVUN MUUTTAMISESTA Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2005 2007 lomauttamista koskevan

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954 63177)

Lisätiedot

SOPIMUSLUONNOS LÄÄKKEIDEN KONEELLISESTA ANNOSPUSSIJAKELUSTA 1. SOPIJAOSAPUOLET JA YHDYSHENKILÖT

SOPIMUSLUONNOS LÄÄKKEIDEN KONEELLISESTA ANNOSPUSSIJAKELUSTA 1. SOPIJAOSAPUOLET JA YHDYSHENKILÖT LIITE 2 SOPIMUSLUONNOS LÄÄKKEIDEN KONEELLISESTA ANNOSPUSSIJAKELUSTA 1. SOPIJAOSAPUOLET JA YHDYSHENKILÖT Tilaaja: Vaihtoehtoisesti: Sipoon kunta PL 7 04131 Sipoo Y-tunnus: 0203533-8 Helena Räsänen, palvelujohtaja

Lisätiedot

Rakenta Oy 2407354-6. Helsinki. Sergey Kovalev 044-919 0061

Rakenta Oy 2407354-6. Helsinki. Sergey Kovalev 044-919 0061 SOPIMUS OSOITE- JA POSTITUSPALVELUISTA TILAAJA Toiminimi Y-tunnus Kotipaikka Yhteyshenkilö Osoite Puhelin Sähköposti Maksuehdot 14 pv netto, laskutus 3-12 kk välein, 1. vuosi ennakkomaksu 240 e (hintaan

Lisätiedot

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Loman aikana alkavaan sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu Muutos tulee voimaan 1.10.2013 Ei siis koske sitä ennen annettavia

Lisätiedot

A V E R ETÄMYYNNIN ENNAKKOTIEDOT / KOSKEE HELPMEANS-VERKKOKAUPAN ASIAKKAIDEN TOIMEKSIANTOSOPIMUKSIA AVER ASIANAJOTOIMISTO OY

A V E R ETÄMYYNNIN ENNAKKOTIEDOT / KOSKEE HELPMEANS-VERKKOKAUPAN ASIAKKAIDEN TOIMEKSIANTOSOPIMUKSIA AVER ASIANAJOTOIMISTO OY A V E R 1 (5) ETÄMYYNNIN ENNAKKOTIEDOT / KOSKEE HELPMEANS-VERKKOKAUPAN ASIAKKAIDEN TOIMEKSIANTOSOPIMUKSIA 1 Osapuolet 1.1 (jäljempänä asiakas ) 1.2 Aver Asianajotoimisto Oy Fredrikinkatu 25 A 24 00120

Lisätiedot

SISÄLLYS. Teoksen kirjoittaja 11. Lyhenteet 13

SISÄLLYS. Teoksen kirjoittaja 11. Lyhenteet 13 SISÄLLYS Teoksen kirjoittaja 11 1 Tasa-arvolaki 2 Tasa-arvosääntely 3 Tasa-arvolain 4 Työnantajan Lyhenteet 13 tiivistettynä 15 1. Tasa-arvolain tavoitteet............................... 15 2. Perustuslaki

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Sopimus koskee lomauttamista sekä toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättämistä

Sopimus koskee lomauttamista sekä toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättämistä Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus 1(5) LIITE 4 SUOMEN MATKUSTAJALAIVAYHDISTYKSEN JA SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY:N, SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖ- LIITON JA SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITON VÄLINEN

Lisätiedot

NUORTEN KESÄTYÖPASSI 2015

NUORTEN KESÄTYÖPASSI 2015 NUORTEN 2015 KESÄTYÖPASSI Mikä on kesätyöpassi? Kesätyöpassi on tarkoitettu sinulle 1.1.1997-30.6.2001 välillä syntynyt hartolalainen nuori. Työsuhteen pituus on kolme viikkoa välillä 2.5.-31.8.2015.

Lisätiedot

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt Tarja Kröger Hallitusneuvos Mistä työelämän sääntely rakentuu? A. Työlainsäädäntö B. Alakohtaiset työehtosopimukset Normaalisitovat työehtosopimukset Yleissitovat

Lisätiedot

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 16.8.2013 Työyhteisön puutteellinen tuki Korvaavasta työn pelisäännöistä ei ole

Lisätiedot

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Sisältö 1. Miksi osa-aikainenkin työnteko on kannattavaa? 2. Miten järjestelmä toimii? 3. Mihin asioihin

Lisätiedot

MÄÄRÄAIKAISET JA OSA-AIKAISET TYÖSOPIMUKSEt. Juha-Matti Moilanen

MÄÄRÄAIKAISET JA OSA-AIKAISET TYÖSOPIMUKSEt. Juha-Matti Moilanen MÄÄRÄAIKAISET JA OSA-AIKAISET TYÖSOPIMUKSEt Juha-Matti Moilanen TALENTUM Helsinki 2013 2., uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijä ISBN 978-952-14-1976-8 Taitto: NotePad, www.notepad.fi

Lisätiedot