Kuntaliitoksilla parempaa palvelua?

Transkriptio

1 Kuntaliitoksilla parempaa palvelua? Rajansa kaikella Harri Virta Kuntamarkkinat

2 Case Kaarinan ja Piikkiön liittäminen Mitä tavoiteltiin kuntaliitoksella 2008? Mitä tapahtui vuonna 2009? Miltä tuntuu vuonna 2012? Miltä näyttää 2020?

3 Kuntaliitoksen tavoitteet yhdistymissopimuksen mukaan kuntaliitoksen tavoitteena on ollut mm: järjestää lähipalvelut lähellä kuntalaisia purkaa hallinnon päällekkäisyyksiä monipuolistaa elinkeinoelämää ja parantaa laajentumisen myötä kunnan vaikutusmahdollisuuksia.

4 Mitä tapahtui 2009 Terveyskeskus kuntayhtymä purkautui Kaupungin mahdollisuus ohjata terveydenhuoltoa parani Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovittaminen Elämänkaarimalliin perustuva organisaatiomalli Hyvinvoinnin edistäminen lähemmäksi korjaavia sote -palveluita Kulttuuripalveluja ikäihmisille Erityisryhmien liikuntapalvelut Kansalaisopiston valjastaminen hyvinvoinnin edistämiseen

5 Mitä tapahtui 2009? (Piikkiöläinen näkökulma) Veroprosentti laski (19,75-18,5) Toimintakulut/asukas nousi ( ) Verotulot/asukas nousi ( ) Investoinnit/asukas ( ) Velka/asukas laski ( )

6 Organisaation koon kasvaessa kehittämispotentiaali ja mahdollisuudet kasvoivat Palveluiden kattavuus ja kirjo lisääntyi (erityisesti piikkiöläisillä) Palvelujen taso vakiintui ja yhtenäistyi Palvelut laajemmalti käytössä Vammaisten päivätoimintakeskus Tikli, Liikuntapaikat Omaishoidon tukikeskus Visiitti Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti

7

8 Lisäksi asukkaan kaupunki saa enemmän ääntään kuuluville kuin asukkaan kunta (tännekin kutsuivat )

9 Miltä tuntuu 2012?

10 Tutkitusti (Innolink Research Oy 2012) Asukkaiden kriittisyys kuntaliitokseen pienentynyt Tonttitarjonta parantunut Palveluissa ei koettu juurikaan muutosta Poikkeuksena mielenterveys, kansalaisopisto- ja kulttuuripalvelut Hallinnon päällekkäisyyksiä ei juurikaan pystytty purkamaan Vastaajat tyytyväisiä Kaarinan kokoon

11 Yleisarvosana kuntaliitoksen onnistumiselle (5 erinomainen 1 heikko) Kaarinan kaupungin luottamushenkilöt, 88 kpl 3,5 Kaarinan kaupungin asukkaat, 824 kpl 3,4 Kaarinan kaupungin yrittäjät, 50 kpl 3,3 Kaarinan kaupungin henkilöstö, 362 kpl 3,0 max 5 Luottamushenkilöt antavat myös korkeimman arvosanan kuntaliitoksen onnistumiselle. Henkilöstö on kriittisintä. 11

12 Kuntaliitoksen tavoitteiden toteutuminen Palveluissa ei juurikaan muutosta Kritiikkiä Terveyspalvelut (kaikki vastaajat) Joukkoliikenne (kaikki vastaajat) Päätöksenteon avoimuus (henkilöstö) Perusopetus, kansalaisopisto (piikkiöläiset lh:t) Myönteistä kehitystä Mielenterveys- ja päihdepalvelut (luottamushenkilöt, henkilöstö) Vesihuolto, ympäristönhoito (yrittäjät) Ympäristön ja katujen hoito (piikkiöläiset lh:t) Päätöksenteon avoimuus (kaarinalaiset lh:t) Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet (kaarinalaiset lh:t) 12

13 Terveys- ja sosiaalipalveluiden onnistuminen henkilöstön mielestä TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUIDEN ONNISTUMINEN HENKILÖSTÖ - Suurin osa Kaarinan kaupungin henkilöstöstä ei osaa sanoa (46 %) onko terveys- ja sosiaalipalveluissa toteutettu muutos onnistunut. 25 % mielestä muutos on ollut melko onnistunut. erittäin onnistunut 1,1% (4) melko onnistunut 24,7% (92) melko epäonnistunut 13,4% (50) täysin epäonnistunut 3,8% (14) ei muutosta 12,6% (47) en osaa sanoa 44,5% (166) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuva. Miten kuntaliitoksen myötä toteutettu muutos sosiaali- ja terveysalan palveluissa on mielestänne onnistunut?

14 Henkilöstön kommentteja hyvinvointipalveluiden organisaatiouudistuksesta Mielenterveys- ja päihdeyksikkö VINTTI toimii hyvin Vintin toiminta on osoittautunut hyväksi. Vintin osalta onnistunut yhdistäminen, muilta osin en osaa oikein sanoa. Vintti on onnistuja. Neuvolat ja kouluterveydenhuolto kokevat kuuluvansa terveyspalveluihin ei perhepalveluihin Mm koulujen ja neuvolan yhteistyö terveyspalveluiden kanssa loppunut. Näistä sektoreista ei tiedä enää mitään, vaikka pitäisi. asiakkaita täytyy ohjata myös näiden osalta. Neuvoloiden ja kouluterv.huollon henkilöstö erittäin tyytymätöntä siihen, että eivät enää kuulu omaan perinteiseen viiteryhmäänsä eili terveydenhuoltohenkilöstöön. Kokevat, että nykyinen oma johto ei ymmärrä heidän työtään ollenkaan. Yhteistyön sujumisessa edelleen ongelmaa. Perhepalveluissa neuvolatyötä ja työntekijöitä ei arvosteta tarpeeksi vaan ent. sosiaalipuolen asiat korostuvat ja niiden kehittämisestä pidetään huolta. Neuvola- ja kouluterveydenhuolto pitäisi kuulua terveyspalveluihin. Lääkärin ja terveydenhoitajan pitäisi olla samassa organisaatiossa. Lääkäri on terveydenhoitajan päivittäinen yhteistyökumppani. Neuvola- ja koulu- sekä opiskeluterveydenhuollon siirtäminen Perhepalveluihin terveyspalveluista irralleen ei toimi. Ko. palvelut kuuluisi olla kiinteä osa terveyspalveluita, joiden kanssa tehdään kiinteää yht. työtä. 14

15 Henkilöstön kommentteja hyvinvointipalveluiden organisaatiouudistuksesta Elämänkaarimalli tuntuu vielä vieraalta sos-ter-yhdistäminen hyvä asia,mutta elämänkaarimalli keinotekoinen,eikä edistä henkilökohtaisiin kontakteihin perustuvia hoitosuhteitakaan työntekijöiden vaihtuvuuden takia Ei suju käytännön tasolla, laki ym. esteistä johtuen. Elämänkaarimalli? ei ole näkynyt kuntalaisen arjessa. Taitaa olla hienoa sanahelinää. Toiminnan kannalta elämänkaarimalli-ajattelulla ei ole mitään käytännön merkitystä, mutta heikentää potilasturvallisuutta. Uusien ryhmien yhteistyö aika heikkoa. Synergiaetua ei ainakaan vierestä oikein havaitse. Elämänkaari malli ei vielä toimi. 15

16 Haasteita kuntaliitoksesta Toiminnan byrokratisoituminen ja päätöksentekokulttuuri muuttui Henkilöstön toimintavapauden tunteen pieneneminen Päätöksenteon etääntyminen Paikallisvaikuttamisen mahdollisuudet vähentyneet

17 Rajansa kaikella Miltä näyttää 2020?

18 Rajansa kaikella Pieni ei pysty ja iso ei kykene Keskikokoinen, luova ja ketterä kunta pärjää parhaiten asukkaan kaupunki tuottaa tehokkaimmin sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut? Tuottavuuteen ja tehokkuuteen vaikuttaa moni muu asia kuin kuntakoko Lakimuutosten taloudelliset vaikutukset Kestävyysvaje on olemassa millä tahansa kuntarakenteella Kallistuva vaativa sairaanhoito Yhteistyöllä parempiin ihmisläheisiin palveluihin Kunnat keskenään Valtio ja kunnat

19 Järjestelmä ja yhteiskunta muuttuu sosiaalipolitiikankin on muututtava Valtakunnallisella tai vähintäänkin seudullisella tasolla sosiaali- ja terveysalan ohjausta ja koordinaatiota tulee jäntevöittää Koko sektorilla johdolta ja asiantuntijoilta vaaditaan rohkeutta tarttua kipeisiin ja vaikeisiin asioihin - Tarpeet ja toiveet erotettava toisistaan Valtakunnan tasolla löydettävä uusi hyvinvointivaltion suunta Hyökkäys on paras puolustus Kustannusajattelusta investointiajatteluun Me henki pois sektoreista Lainsäädännössä kuntien ääni kuuluviin 19