Naantalin kaupungin elinkeino-ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Naantalin kaupungin elinkeino-ohjelma"

Transkriptio

1 Naantalin kaupungin elinkeino-ohjelma

2 Naantalin kaupunki Elinkeino-ohjelma 2 1. Johdanto Kaupunki harjoittaa aktiivista elinkeinopolitiikkaa tavoitteenaan luoda Naantalissa toimiville ja toimintaansa laajentaville sekä kaupunkiin asettuville uusille yrityksille hyvät toimintaedellytykset. Työpaikkamäärän kasvun avulla turvataan kaupunkiseudun keskimäärää parempi työllisyys. Elinkeino-ohjelma kuuluu kaupungin tärkeimpiin toimintaa ohjaaviin asiakirjoihin. Ohjelma on valmisteltu kaupunginhallituksen kaupunkisuunnittelujaoston ohjauksessa tiiviissä yhteistoiminnassa Naantalin ja Rymättylän yrittäjäyhdistysten kanssa. Valmistelutyöryhmään ovat lisäksi osallistuneet Naantalin Matkailun ja yhtiön nimeämän matkailuyrityksen edustajat. Naantalin elinkeino-ohjelma tukee Turun kaupunkiseudun elinkeinoyhteistyötä ja tämän työn puitteissa toteutettavia seudullisesti tärkeitä hankkeita. Naantalissa yritystoimipaikkojen kokonaismäärä oli Tilastokeskuksen ylläpitämän yritystilaston mukaan vuonna 2011 kaikkiaan kappaletta. Määrä on ollut kasvussa, sillä vuonna 2000 toimipaikkoja oli 818, vuonna ja vuonna Työntekijämäärällä mitattuna suurimpia työnantajia Naantalissa ovat: ExxonMobil Finnfeeds Finland Oy Fortum, Naantalin voimalaitos Naantalin kaupunki Naantalin Kylpylä Muumimaailma Oy (kesäaikana) Neste Oil Ruukki Turun Korjaustelakka Yrityskanta on monipuolista sekä yrityskoko huomioon ottaen että toimialoittain tarkasteltuna. Naantalissa suurteollisuudella on edelleen merkittävä osuus elinkeinoelämässä. Toisaalta matkailukaupungin imagosta johtuen tunnetuimpia ovat matkailualan kärkiyritykset. Lukumääräisesti valtaosan yrityksistä muodostavat kuitenkin pk-yritykset, joiden yhteenlaskettu merkitys on kaupungille suuri sekä työllistäjinä että taloudellisesti. Teolliset ja logistiikka-alan yritykset ovat keskittyneet satamaan, Luolalan teollisuusalueelle sekä Armonlaaksontien varteen. Saaristossa merkittävää teollista toimintaa harjoitetaan Rymättylässä. Vuoden 2011 tilastojen mukaan työpaikkojen kokonaismäärä on Turussa kävi vuonna 2011 työssä naantalilaista eli hieman vähemmän kuin oman kunnan alueella (3 281). Kaupungin työpaikkaomavaraisuus oli 72,4 %. Väestö- ja elinkeinorakenteen kehitystä sekä työssäkäynti- ja työpaikkatietoja kuvaavat taulukot ovat ohjelman liitteenä.

3 Naantalin kaupunki Elinkeino-ohjelma 3 2. Kunnan tehtävä elinkeinotoiminnan edistäjänä 2.1 Visio ja toiminta-ajatus 2.2 Menestyskonsepti 3. Kunta-analyysi Vahvuudet Naantalin strategiaan kirjatun vision mukaan Naantalin työpaikkaomavaraisuus kasvaa. Aktiivinen elinkeinopolitiikka tukee elinkeinojen kehittymistä ja laajenemista. Saariston palvelut ovat alueen erityispiirteisiin sopivat, monimuotoiset ja kehittyvät. Elinkeinopolitiikassa visio tarkoittaa yritysten toimintaedellytyksistä huolehtimista koko kaupungin alueella. Yritysvaikutusten arviointi on mukana merkittäviä investointi-, maankäyttö- ja palvelujen järjestämispäätöksiä tehtäessä. Yhteydenpito yritysten ja kaupungin välillä on tiivistä ja tiedonkulku kaupungin organisaation sisällä toimii. Tavoitteena on kasvava työpaikkaomavaraisuus, joka osaltaan parantaa kaupungin mahdollisuuksia säilyttää palvelujaan. Tavoitteisiin pyritään toteuttamalla aktiivista elinkeinopolitiikkaa kaupunginjohtajan johdolla. Keinoja ovat strategisen yleiskaavan pohjalta toteutettava kaavoitus, tonttien tehokas markkinointi ja yritystoiminnan tarpeet tyydyttävä tonttipolitiikka sekä infrastruktuurin, mm. liikenne- ja tietoliikennejärjestelyjen toimivuus myös kaupungin reuna-alueilla. Sataman ja siihen yhteydessä olevan suurteollisuuden ja satamatoimintoja tarvitsevan logistiikkatoimialan toimintaedellytykset ja toiminnan laajenemismahdollisuudet turvataan yhteistyössä satama-alueen muiden toimijoiden kanssa. Keinoina ovat myös yritysneuvonnan tehostaminen, kaupungin hankintatoimen kehittäminen sekä yrittäjien ja seudullisten toimijoiden verkostoituminen. Yritysten tarpeet otetaan huomioon ja päätösten yritysvaikutuksia ennakoidaan. Tarpeisiin vastataan nopeasti, päätöksenteko on joustavaa. Naantali on asukkaan itsenäinen, yhteistyökykyinen ja aktiivinen toimija Turun seudulla. Naantalissa on vilkas satama, jonka vahvuuksia ovat toimiva infrastruktuuri, hyvät liikennöintiolot kautta vuoden ja kehittämistä tukeva vahva tulonmuodostus. Suurteollisuutta Naantalissa on energiateollisuuden, kemian teollisuuden ja meritekniikan alalla. Perinteisen teollisuuden vahvuus on lähtökohta Naantalin elinkeinoelämän vakaalle kehitykselle. Hyvä imago on Naantalin vahvuus. Naantali on koko valtakunnassa tunnettu ja seutukunnalle arvokas matkailubrändi. Naantalin vanha kaupunki, Kultaran-

4 Naantalin kaupunki Elinkeino-ohjelma 4 Mahdollisuudet ta, Muumimaailma, Naantalin Musiikkijuhlat, lukuisat kulttuuritapahtumat, Naantalin Kylpylä ja Kultaranta Resort ovat vetonauloja, jotka houkuttelevat vuosittain noin matkailijaa Naantaliin. Ainutlaatuisen saaristoalueen ohella Naantalin voimavaroja matkailussa ovat kaunis ja turvallinen ympäristö, hyvä sijainti ja erinomaiset palvelut. Naantali on väkiluvultaan kasvava kaupunki. Kasvu on jatkunut yhtäjaksoisesti jo 1940-luvulta lähtien ja kasvun ennustetaan jatkuvan vuoden 2012 notkahduksen jälkeen. Saaristokaupunkina Naantali tarjoaa erinomaisia asumismahdollisuuksia. Naantalin palvelut ovat hyvät ja veroprosentti alle maan keskiarvon. Kaupungilla on tarjota erinomainen toimintaympäristö yrityksille ja niiden henkilöstölle. Naantalilla on satama, rautatieyhteys sekä hyvät tieyhteydet. Turun lentoasema sijaitsee 18 kilometrin etäisyydellä Naantalista. Naantalin keskustan kiinteä kaupunkimainen yhteys Turkuun mahdollistaa hyvän joukkoliikenteen palvelutason. Seutuyhteistyö ja sen kehittäminen on Naantalille mahdollisuus. Naantalin matkailuelinkeinon markkinointi saa lisätukea seudullisesta markkinoinnista. Turun seudun talous- ja työssäkäyntialueen laajuus on etu myös Naantalille. Turun seudun yhteisten työmarkkinoiden ansiosta työmahdollisuuksia on tarjolla ja ne ovat saavutettavissa koko yli asukkaan seutukunnan alueella. Tämä on etu sekä työntekijöille että työnantajille. Kaupungin laajalla saaristoalueella matkailuelinkeinolla on hyvät mahdollisuudet kehittyä. Esimerkiksi majoitus-, ravitsemus- ja virkistyskalastuspalvelut voivat saada asiakaskuntaa matkailijoiden lisäksi myös kesäasukkaista sekä vakituisista asukkaista. Naantalin satama ja teollisuusalueet kuuluvat E18 väylään. Sataman alue on tärkeä teollisuuden ja liikenteen keskittymä, johon on sijoittunut öljynjalostuksen ohella vahvaa energiantuotantoa ja kemian teollisuutta. Myös tavaraliikenteessä Naantalin satama kuuluu maamme tärkeimpiin ulkomaan liikenneyhteyksiin. Naantalin kautta kulkeva saaristotie (Mt 189) on etu ja mahdollisuus matkailuelinkeinolle. Naantalin keskustan kehittäminen ja alueen aktiivinen markkinointi lisäävät yritysten sijoittumis- ja laajenemismahdollisuuksia. Myös pienten palvelu- ja matkailuyritysten mahdollisuudet, pidentää matkailukautta ja työllistää naantalilaisia paranevat. Naantalissa on runsaasti palveluja käyttäviä kesämökkiläisiä ja matkailijoiden ansiosta palvelualalla on sesonkiluonteisia mahdollisuuksia.

5 Naantalin kaupunki Elinkeino-ohjelma 5 Heikkoudet Uhat 4. Elinkeinopolitiikan päämäärät 4.1. Yhteistyö ja verkottuminen Kaupallisten palvelujen kannalta Naantali on seutukunnan reunalla, minkä vuoksi palveluelinkeinot ovat nojanneet paljolti kaupungin omaan kuluttajakuntaan. Naantalissa pieniä innovatiivisia ja uuden teknologian alan yrityksiä on vain vähän. Toimitilojen puute erityisesti kaupungin keskustassa vaikeuttaa sijoittumista. Nopeiden, valokuituun perustuvien tietoliikenneyhteyksien puute haittaa sekä yritysten perustamista, kehittämistä että etätyön mahdollisuuksia saaristossa. Sataman kannalta rajoittavana tekijänä on kaupungin omistamien satamatoimintaan soveltuvien maa-alueiden niukkuus sataman ympärillä. Sataman sijainti laajenevan keskustan ja uusien työpaikka-alueiden läheisyydessä edellyttää erityistä kykyä yhteen sovittaa toimintoja. Pitkäkestoiset asemakaavoitusprosessit hidastavat tonttitarjontaa. Jos seutukunnan kasvu ja kehitys hiipuu se koskettaa hyvin voimakkaasti myös Naantalia. Naantalissa on muutamia teollisuusyrityksiä, joiden merkitys taloudelle on mittava. Yhdenkin merkittävän yrityksen tilanteen heikkeneminen vaikuttaa kaupungin talouteen ja työllisyyteen. Telakkateollisuuden vuosien vaikeudet ovat uhka alihankintaverkostoon kuuluville yrityksille. Teollisuustonteista on pulaa. Erityisesti sijainniltaan hyvien ja helposti rakennettavien tonttien määrä on vähäinen. Ravinnekuormituksen aiheuttama merialueen tilan heikkeneminen on uhka luonnolle, kalastuselinkeinolle sekä muille saaristo- ja matkailuelinkeinoille. Nykymuotoinen ruoppausmassojen läjittäminen voi olla uhka kalastuselinkeinolle ja saaristomatkailulle. Kaupunki tekee yhteistyötä Turun Seudun Kehittämiskeskuksen kanssa. Yhteistyön muotoja ovat markkinointi, seudulliset kehittämishankkeet, tontti- ja toimitilavälitys sekä käytännön yrityspalvelut Potkurin kautta. Yhteistyö Turku Touringin kanssa lisää mahdollisuuksia osallistua kansainvälisiin tapahtumiin ja lisää naantalilaisten yritysten näkyvyyttä. Kaupunki on aktiivinen rakennerahastojen ja muiden EU-tukien hyödyntämisessä sekä omissa että useiden kuntien yhteishankkeissa. Saariston rengastie on hyvä yhteistyön mahdollisuus saaristokunnille ja niiden yrityksille.

6 Naantalin kaupunki Elinkeino-ohjelma Palvelut ja julkiset hankinnat 4.3. Elinkeinoelämän kehittäminen Kaupungin tilojen vuokraamista yritysten tarpeisiin tulee lisätä. Kaupungin viranhaltijoiden ja yrittäjien välistä yhteydenpitoa parantaa säännöllisesti kokoontuva elinkeinotyöryhmä, jossa käsitellään yhteistoimintaan liittyviä asioita. Lisäksi kaupunki järjestää säännöllisesti vapaamuotoisia tilaisuuksia alueen yrittäjille. Paikallisten yritysten osallistumismahdollisuudet kaupungin hankintoja kilpailutettaessa pyritään turvaamaan yhteistyössä yrittäjien kanssa. Kunnissa tarjouspyyntöjä laativien ja hankinnoista päättävien sekä yrittäjien tulisi puhua samaa kieltä. Vaikeuksia on koettu olevan sekä tarjouspyyntöjen tekijöillä että tarjoajilla. Tilannetta yritetään parantaa mm. erilaisia hankintaan ja hankintaprosessien hallintaan liittyviä tapahtumia järjestämällä. Palveluseteli on kunnan käytettävissä oleva keino luoda markkinoita ja siten yrityksille toimintaedellytyksiä. Tulevaisuudessa erityisesti hyvinvointialalla on nähty kasvumahdollisuuksia. Kaupungilla on lainsäädännön edellyttämä järjestämisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Tällä hetkellä pääosa näistä on kaupungin omaa tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa tuottamaa palvelua. Palveluseteleitä käytetään jonkin verran kotihoidossa ja omaishoidon tuessa. Väestörakenteessa tapahtuvat muutokset, erityisesti vanhimpiin ikäryhmiin kuuluvien asukkaiden määrän voimakas kasvu aiheuttaa palvelujen kysynnän kasvua ja työntekijämäärän lisäystä. Palvelustrategiaa pohdittaessa tuleekin tarkastella ennakkoluulottomasti eri vaihtoehtoja palvelujen järjestämiselle. Yritystoiminnan kannalta riittävän suuren asiakaskunnan syntyminen edellyttää näiltä osin seudullista yhteistoimintaa ja yhteisiä palvelujärjestelmiä kaupunkiseudun kuntien kesken. Naantali järjestää yrityksilleen tasokkaita palveluja taloudellisesti, tehokkaasti ja ympäristön vaatimukset huomioon ottaen. Palvelujen tulee olla hinta- ja laatusuhteeltaan seudullisesti kilpailukykyisiä. Naantalin satama on Suomen kolmanneksi suurin kunnallinen satama. Satamalla on erittäin suuri merkitys sitä ympäröivälle teollisuudelle. Naantalin satama on nimetty Euroopan Unionin TEN-T (The Trans-European Transport network) liikenneverkon osaksi. Tämän ansiosta on mahdollista saada EUrahoitusta satamayhteyksien ja liikennejärjestelmien kehittämiseen. Lainsäädännöstä johtuen satama tulee yhtiöittää vuoden 2014 loppuun mennessä. Kaupungin ainoana satamayhtiön omistajana tulee konserniohjeessaan korostaa yhtiön elinkeinopoliittista merkitystä. Satamayhtiön tulee toiminnassaan toteuttaa kaupunginvaltuuston hyväksymää elinkeino-ohjelmaa. Toimintansa aloittavan satamayhtiön tulee huolehtia paitsi nykyisten satamaan tukeutuvien yritysten toiminnan turvaamisesta ja nykyisen liikenteen hoitamisesta, myös liikennettä kehittämällä löytää uusia merkittäviä toimijoita. Kouluissa järjestetään yrittäjyyskasvatusta, jota toteutetaan yhteistyössä Varsinais-Suomen Yrittäjien YES-keskuksen kanssa. Lukion matkailulinjan toteut-

7 Naantalin kaupunki Elinkeino-ohjelma 7 tamiselle työelämä- ja yritysyhteistyö on erityisen tärkeää. Vastaavasti yritykset saavat tämän koulutuslinjan kautta hyviä kesätyöntekijöitä matkailusesonkiin. Yksityiset palvelut sopivat täydentämään tai osittain korvaamaan julkisia palveluja. Kolmannella sektorilla on merkittävä osuus nykyisen järjestelmän monipuolistajana. Katuverkon, muiden liikenneväylien ja teknisen huollon toimivuus on välttämättömyys yrityksille. Eräs merkittävä kehittämiskohde on kaupungin erityisesti kesäaikaiseen pysäköintiongelmaan liittyen maanalaisen pysäköintihallin rakentaminen. Kevyen liikenteen väylästön turvallisuuden ja sujuvuuden lisääminen on merkittävä sekä liikenneturvallisuutta että saaristomatkailun edellytyksiä parantava hanke. Kaupungin taksa- ja maksupolitiikalla on suuri merkitys yritysten kilpailukyvylle. Maksut ovat yrittäjille merkittävä kustannus ja asiakkaille siirtyvä lisäkustannus. Maksujen ja taksojen tulee perustua hyväksyttyihin periaatteisiin ja niiden tulee olla kilpailukykyisellä tasolla. Naantalin kaupunki on aktiivinen yhteistyökumppani yrityksille. Naantali pyrkii saamaan alueelleen uutta yritystoimintaa, joka täydentää nykyistä yrityskantaa. Aiemmin mainittua keskusta-alueen toimitilavajetta helpottaa kaupungilta vapautuvien tilojen saaminen yrityskäyttöön. Keskustaan rakentuvien uusien kohteiden yhteyteen saadaan asuntojen ohella myös liiketiloja. Turun seutu on vahva luovan alan keskittymä. Kärkialueita ovat teollinen muotoilu, markkinoinnin suunnittelu, arkkitehtitoimistot, design ja muoti, avtuotanto ja elokuvat ja ravintolatoiminta. Naantalilaisilla on mahdollisuus käyttää mm. luovien alojen yrityshautomo Creven palveluja. Av-alaa kehittää ja tuotantoja tukee Turun Seudun Kehittämiskeskuksen osana toimiva Länsi- Suomen Elokuvakomissio. Jatkossa painotetaan yhä enemmän kansainvälisten tuotantojen saamista alueelle. Tavoitteena on saada koko seudulle rahaa, työtä, yrityksiä ja hyvää imagoa. Naantali toimii aktiivisesti tukeakseen luovan talouden toimijoita ja niiden sijoittumista Naantaliin. Saariston rengastien kehittäminen, mm. kevyen liikenteen väylien jatkorakentaminen, yhteysalus- ja lauttaliikenteen turvaaminen (mm. lossien riittävä kantavuus) ovat elinkeinoelämän ja saariston asukkaiden kannalta keskeisiä liikennehankkeita. Asuttujen saarten yhteysalusliikenne on järjestettävä huomioiden ensi sijassa koulu-, asiointi ja työmatkaliikenteen tarpeet. Saaristossa matkailukautta pidentävien palveluiden tukeminen ja kehittäminen on tärkeää. Tällaisia ovat mm. saaristomusiikin festivaalit, sadonkorjuujuhla ja Rymättylän silli- ja perunatapahtuma. Kalastusmatkailulla ja ammattikalastuksella voisi olla huomattavia yhteistyömahdollisuuksia esim. matkailussa ja saaliin markkinoinnissa. Lupakysymykset ovat kalastusasioissa ongelma. Tilanne johtuu omistuksen pirstaloitumisesta ja omistajatietojen puutteellisesta hallinnoinnista. Luonnonkalan saanti on koko alueella turvattava. Kotimainen kala on yhtenä osana hankkeessa, jolla pyritään lisäämään lähiruuan käyttöä kaupungissa.

8 Naantalin kaupunki Elinkeino-ohjelma 8 5. Elinkeinopolitiikan resurssit Palveluelinkeinon kehittämiseksi Naantalin on houkuteltava uusia yrityksiä alueelleen. Myös väestönkasvu on näiden yritysten tärkeä menestykseen vaikuttava tekijä. Naantalin palveluyritykset ovat kehittyneet naantalilaisen asiakaskunnan varassa, koska Naantali sijaitsee seutukunnan keskukseen nähden syrjässä. Matkailuelinkeinon mukanaan tuomat asiakasryhmät ovat kuitenkin tuoneet oman lisänsä palveluiden käyttäjiin. Matkailukaupunkina Naantali toimii aktiivisesti sen puolesta, että koulujen lopettamis- ja aloittamisajankohtia myöhennettäisiin. Tavoitteena on saada Suomen koulujen loma-ajat lähemmäs Keski-Euroopan loma-aikoja, jolloin kesätyöntekijöiden saaminen olisi helpompaa ja matkailukausi pidentyisi. Naantali-brändin kehittäminen on kaikkien etu. Kaupunki tukee brändin kehittämistä kokoamalla kaupungin matkailuyrityksiä, kulttuuripalvelujen tuottajia ja muita aloilla toimivia yhteen ja kehittämällä yhteisesti tarjontaa ja markkinointia. Tavoitteena on eri osa-alueiden integroituminen, tarjonnan monipuolistaminen sekä markkinointiyhteistyön lisääminen. Kaupunginjohtajan johdolla toteutettavaan elinkeinopolitiikkaan liittyvät asiat ovat suurelta osin kaupunginhallituksen kaupunkisuunnittelujaoston toimialaan kuuluvia. Jaostolla on talousarvioon varatun määrärahan puitteissa mahdollisuus päättää elinkeinopoliittisista hankkeista. Eri teemoihin keskittyviä yrittäjäiltoja järjestämällä tarjotaan mahdollisuus suoraan vuoropuheluun kaupungin päätöksentekijöiden ja yritysten edustajien kesken. Yrittäjien ja kaupungin yhteistoimintaa tulisi edelleen lisätä, esimerkiksi järjestämällä tutustumistilaisuuksia yrityksiin. Elinkeinopoliittinen viranhaltijatyöryhmä on kaupunginjohtajan johdolla toimiva viikoittain kokoontuva työryhmä elinkeinoasioiden koordinointia varten. Kokouksissa käsitellään kulloinkin ajankohtaisia kaupungin elinkeinopolitiikkaan liittyviä asioita. Työryhmän kokoonpano on seuraava: kaupunginjohtaja (puheenjohtaja), ympäristöviraston johtaja, saaristoasiamies, yhteyspäällikkö, maankäyttöpäällikkö ja rakennustarkastaja sekä tarpeen mukaan muita viranhaltijoita, esimerkiksi satamajohtaja. Ryhmän toiminnasta raportoidaan kaupunkisuunnittelujaostolle kaupunginjohtajan ajankohtaiskatsausten yhteydessä. Naantali osallistuu Turun Seudun Kehittämiskeskuksen (TSeK) toimintaan. TSeK vastaa seutukunnan elinkeinopolitiikan koordinoinnista ja elinkeinostrategian laadinnasta, seudun markkinoinnista, keskeisimpien toimialojen kehittämisestä ja yritysneuvonnasta. Naantalin tonttien ja toimitilojen markkinoinnissa hyödynnetään keskuksen markkinointikanavia. Naantalin yrityksiä kannustetaan käyttämään TSeKin yrityspalveluja ja jatkuvasti kehittyviä verkkopalveluja. Toiminnan laajuudesta ja tuloksellisuudesta tulee saada erillinen Naantalia koskeva raportti esimerkiksi keskuksen vuosittaisen toimintakertomuksen yhteydessä. Naantalin kaupunki ei myönnä suoraa rahallista yritystukea tai lainatakuita. Aloittavien yritysten neuvontaa hoitaa Yrityspalvelukeskus Potkuri, joka tarjoaa kaikkia tarvittavia neuvontapalveluita. Potkuri on toiminut kahdeksan vuot-

9 Naantalin kaupunki Elinkeino-ohjelma 9 ta. Koko tämän ajan, liittyneet kunnat vuoden 2009 alusta mukaan lukien, naantalilaisten alkavien yritysten neuvonta on ollut tyydyttävällä tasolla. Alueellisen kehittämistyön eri hankkeissa pyritään ottamaan paikalliset yritykset mukaan ja siten vahvistamaan yritysnäkökulmaa. 6. Suunnitelmien ja päätösten yritysvaikutusten arviointi 7. Seuranta 8. Keskeiset toimenpiteet Vuosi 2014 Yritysvaikutusten arvioinnin käyttöön ottoa jatketaan siten, että lautakuntien esittelijät perehdytetään ensin ja he sitten ohjaavat valmistelijoita. Apuna käytetään sellaisten kuntien asiantuntemusta, joissa arviointikäytännöstä on jo saatu kokemusta. Elinkeinopoliittisen ohjelman toteutumista seurataan sekä yhteistyössä Naantalin Yrittäjät ry:n ja Rymättylän yrittäjät ry:n kanssa että kaupungin organisaatiossa. Yhtenä käyttökelpoisena seurantamuotona ovat Suomen Yrittäjien teettämät yritysilmaston kehittymistä ja siinä tapahtuvia muutoksia kuvaavat kyselytutkimukset. Lisäksi elinkeinopolitiikan onnistumista mitataan käyttäen seuraavia mittareita: 1 Yritysten lukumäärän muutos Mittarilla nähdään, syntyykö Naantaliin uutta yritystoimintaa korvaamaan mahdollisesti poistuvia yrityksiä ja yritysten määrän muutosta. 2 Yritysten liikevaihto ja investoinnit Mittarin avulla voidaan arvioida elinkeinopolitiikan onnistumista. 3 Työpaikkojen määrä ja työpaikkaomavaraisuus Mittarilla seurataan Naantalin yrityssektorin työllisyyskehitystä ja sen suhdetta Turun kaupunkiseutuun. 4 Väestömuutos Mittari osoittaa Naantalin vetovoimaa asuinpaikkana ja toisaalta väestönkehityksen suhdetta yritysten työpaikkoihin ja yritysten määrään. Naantalilaisten yritysten mahdollisuuksia osallistua kaupungin hankintoihin parannetaan Kaupungin ja yrittäjien välistä vuorovaikutusta tiivistetään Kaupungin organisaatioon nimetään yhteyshenkilö, jolle yrittäjiltä tulevat yhteydenotot keskitetään. Kaupunginjohtaja huolehtii asioiden käsittelystä organisaatiossa.

10 Naantalin kaupunki Elinkeino-ohjelma 10 Viestintää ja tonttimarkkinointia tehostetaan Elinkeinopoliittinen viranhaltijatyöryhmä kokoontuu viikoittain Vuodet Palvelustrategian toteuttaminen lisää yritysten mahdollisuuksia osallistua kaupungin palvelutuotantoon Keskustan rakentuminen tuo alueelle uusia yrityksiä ja parantaa olemassa olevien toimintamahdollisuuksia Katuverkon ja kevyen liikenteen väylien rakentaminen sekä joukkoliikenneyhteyksien kehittäminen parantaa elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia Luovutusvalmiiden yritystonttien määrä kasvaa Naantalin satamaosakeyhtiö toimii tehokkaasti ja hyödyttää sekä elinkeinoelämää että kaupungin taloutta 9. Lopuksi Naantalin elinkeinopolitiikka keskittyy Naantalissa olevien, Naantaliin perustettavien ja tänne muualta tulevien yritysten elinmahdollisuuksien turvaamiseen ja parantamiseen. Naantali pyrkii tarjoamaan yrityksilleen sellaiset toimintaedellytykset, että täällä jo olevat yritykset voivat jatkaa ja laajentua ja uusille yrityksille tarjotaan kilpailukykyiset sijoittumisedellytykset. Naantalin elinkeinopolitiikan painopisteet ovat teollisuuden toimintaedellytysten kehittämisessä, sataman kilpailukyvyn turvaamisessa, matkailun ja uusien palvelutyöpaikkojen syntymisen tukemisessa.

LUONNOS 7.10.2013 NAANTALIN KAUPUNGIN ELINKEINO-OHJELMA

LUONNOS 7.10.2013 NAANTALIN KAUPUNGIN ELINKEINO-OHJELMA LUONNOS 7.10.2013 NAANTALIN KAUPUNGIN ELINKEINO-OHJELMA ELINKEINO-OHJELMA 2 1. Johdanto Kaupunki harjoittaa aktiivista elinkeinopolitiikkaa tavoitteenaan luoda Naantalissa toimiville ja toimintaansa laajentaville

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Sisällys 1. Valtuuston hyväksymä taloussuunnitelma 2014 2016... 4 2. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat.

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat. Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 KANNONKOSKI... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNGIN MATKAILUSTRATEGIA

NAANTALIN KAUPUNGIN MATKAILUSTRATEGIA NAANTALIN KAUPUNKI MATKAILUSTRATEGIA 1 NAANTALIN KAUPUNGIN MATKAILUSTRATEGIA NAANTALIN KAUPUNKI MATKAILUSTRATEGIA 2 Johdanto Strategiaan kirjatun visionsa mukaan Naantali on itsenäinen, kestävästi kasvava,

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma SISÄLTÖ Visio & Missio... Elinkeino-ohjelman tavoitteet... Vahvuudet... Painopistealueet... Keskustan kehittäminen Keravasta seudullinen kaupankeskus...

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso

TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso Kh 01.09.2014 200 Kv 06.10.2014 31 1 VISIO 2020 Toholampi on olemassa joko itsenäisenä kuntana tai isomman kunnan osana. Kuntatalous on vahva ja kilpailukykyiset peruspalvelut

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Tulevaisuuden Naantali. -valtuustokauden 2013-2016 strategia

Tulevaisuuden Naantali. -valtuustokauden 2013-2016 strategia Tulevaisuuden Naantali -valtuustokauden 2013-2016 strategia NAANTALIN KAUPUNKI 2 Johdanto Kaupungin arvot Tulevaisuuden Naantali, valtuustokauden 2013 2016 strategia on laadittu oloissa, joissa sekä kuntarakenteen

Lisätiedot

keino mittari tavoite vastuu ja seuranta Kuhmoon tuleva ulkopuolinen raha:

keino mittari tavoite vastuu ja seuranta Kuhmoon tuleva ulkopuolinen raha: 1 K:\johto\STRATEGIA\strategia2012\VUODEN 2007 PÄIVITYKSET\elinkeino-ohjelma2007.doc Kuhmon kaupunki, ELINKEINO-OHJELMA 16.10.2007 Näkökulma: Talous Kuhmoon tuleva ulkopuolinen raha: 1. Yritystoiminnan

Lisätiedot

ASIANTUNTIJATYÖRYHMÄN ESITYS UUDEN SAVONLINNAN ELINKEINOSTRATEGIAKSI JA YRITYSPALVELUIDEN PROSESSIJOHTAMISMALLIKSI

ASIANTUNTIJATYÖRYHMÄN ESITYS UUDEN SAVONLINNAN ELINKEINOSTRATEGIAKSI JA YRITYSPALVELUIDEN PROSESSIJOHTAMISMALLIKSI 1 (7) ASIANTUNTIJATYÖRYHMÄN ESITYS UUDEN SAVONLINNAN ELINKEINOSTRATEGIAKSI JA YRITYSPALVELUIDEN PROSESSIJOHTAMISMALLIKSI Yrittäjäjärjestöjen ja kauppakamarin puheenjohtajisto 12.12.2011 Kerimäen, Punkaharjun,

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot. Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot. Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen 23.10.2013 Elinkeinopoliittiset toiminta- ja organisaatiomallit JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

UURAISTEN KUNNAN ELINKEINO-OHJELMA 2013-16

UURAISTEN KUNNAN ELINKEINO-OHJELMA 2013-16 UURAISTEN KUNNAN ELINKEINO-OHJELMA 2013-16 hyväksytty kh 7.10. 2013 kv 28.10. 2013 UURAISTEN KUNNAN ELINKEINO-OHJELMA 2013-16 UURAISTEN KUNNAN VISIO 2016 Luonnollisen kasvun Uurainen - Aktiivisten ihmisten

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

KaKe-pohdintaa 6.3.2013

KaKe-pohdintaa 6.3.2013 KaKe-pohdintaa 6.3.2013 Helsingin yleiskaavan lukemista: - Kasvu (-> 2050) - Maahanmuutto, vieraskielisten määrä, ennuste 2030 - Kaavoitettu maa loppuu n. 2020 - Mistä maata? -> luonto, moottoritiet, ylöspäin,

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja

Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja edunvalvontatukea kaikilla yritystoiminnan osa alueilla koko

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Rautavaaran kunta Elinkeinopoliittinen ohjelma

Rautavaaran kunta Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma 27.8.2009 Toiminta-ajatus Rautavaaran kunta, Rautavaaran Yrittäjät Ry ja MTK Rautavaara Visio edistävät ja tukevat paikallista yrittäjyyttä. Kunnan alueella kehitetään aktiivisesti

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Savon Yrittäjät. Savon Yrittäjät Eino Fagerlund

Savon Yrittäjät. Savon Yrittäjät Eino Fagerlund Savon Yrittäjät Eino Fagerlund 1 Savon Yrittäjät omistajina Pohjois-Savon kuntien yrittäjäyhdistykset yritysjäseniä yhdistyksissä 4200 Suomen Yrittäjien aluejärjestö Tavoite: Parantaa Pohjois-Savon yritysten

Lisätiedot

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Markku Andersson Miten hyvät veronmaksajat saadaan pysymään

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa VAIVATON ARKI KAJAANIN ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko: Kajaanin Elinkeinopolitiikan toimenpideohjelma 2009-2012. Tarpeiden sijaan keskitytään mahdollisuuksiin. Tavoite Kehittämiskohde A:

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Lapuan elinkeinostrategian 2014 2017 toimintasuunnitelma (tarkistetaan vuosittain lokakuussa)

Lapuan elinkeinostrategian 2014 2017 toimintasuunnitelma (tarkistetaan vuosittain lokakuussa) Lapuan elinkeinostrategian 2014 toimintasuunnitelma (tarkistetaan vuosittain lokakuussa) Kaikissa hallintokunnissa otetaan käyttöön yritysvaikutusten arviointilomakkeet, punaisella tärkeimmiksi arvioidut

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

PORVOON YRITTÄJÄT RY:N ELINKEINOPOLIITTINEN OHJELMA 2008

PORVOON YRITTÄJÄT RY:N ELINKEINOPOLIITTINEN OHJELMA 2008 PORVOON YRITTÄJÄT RY:N ELINKEINOPOLIITTINEN OHJELMA 2008 1 1 PORVOON YRITTÄJÄT RY:N ELINKEINOPOLIITTINEN OHJELMA 2008 0. Yleistä...2 1. Yleinen elinkeinopolitiikka...2 2. Porvoon elinkeinoilmasto...3 3.

Lisätiedot

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010 Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen Kimmo Behm 14.10.2010 KUUMA-yhteistyön painopisteet 1. Seudun kilpailukyky ja vetovoima Tavoitteena kilpailukykyiset ja helposti saavutettavissa olevat yritykset ja yhteisöt,

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Toimialajohtajana toimii kehitysjohtaja ja hänen sijaisenaan kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija.

Toimialajohtajana toimii kehitysjohtaja ja hänen sijaisenaan kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija. 1 KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KESKUSHALLINNON JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutos: 1.1.2007 Muutos: 8.12.2008 Voimaantulo: 1.1.2009 Muutos: 15.11.2010 Voimaantulo: 1.1.2011

Lisätiedot

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 Jarmo Palm Työ- ja elinkeinotoimistot uudistuvat Uusituksen tavoitteena on työnvälityksen tehostaminen, yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Elinkeino- ja elinvoimatyöryhmän ehdotukset kuntayhteistyön lisäämiseksi 5.6.2014 10.6.2014 Page 1 Elinkeino- ja elinvoimatyöryhmän ehdotukset

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

Lausunnon antaminen Naantalin kaupungin elinkeino-ohjelmaluonnoksesta

Lausunnon antaminen Naantalin kaupungin elinkeino-ohjelmaluonnoksesta Satamalautakunta 42 12.11.2013 Lausunnon antaminen Naantalin kaupungin elinkeino-ohjelmaluonnoksesta SATLTK 42 Satamajohtaja Yrjö Vainiala 8.11.2013: Naantalin kaupungin edellinen elinkeino-ohjelma hyväksyttiin

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

NAANTALIN STRATEGIATYÖ SAARISTOLAUTAKUNTA

NAANTALIN STRATEGIATYÖ SAARISTOLAUTAKUNTA NAANTALIN STRATEGIATYÖ Työskentelypohjat kevät 2009 SAARISTOLAUTAKUNTA Strategia- ja yhteenvetoanalyysit 1 (11) NAANTALIN KAUPUNGIN STRATEGIATYÖ TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ ASIAKASRYHMITTÄISET

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot

Sijoitu Kempeleeseen

Sijoitu Kempeleeseen Sijoitu Kempeleeseen Kempeleessä olet Pohjois-Suomen paalupaikalla Kempele sijaitsee keskellä 250 000 asukkaan kaupunkiseutua, kymmenen kilometrin päässä Oulusta. Lähellä on matkustajamääriltään Suomen

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin

Lisätiedot

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 13.5.2011 Oulu 17.5.2011 1 Hyvinvoinnin pohja rakennetaan yrityksissä Yritysten talous,

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

Hyväksytty kunnanhallituksessa 02.05.2006 78 VUOLIJOEN KUNTA VUOLIJOEN KUNNAN ELINKEINOPOLIITTINEN OHJELMA

Hyväksytty kunnanhallituksessa 02.05.2006 78 VUOLIJOEN KUNTA VUOLIJOEN KUNNAN ELINKEINOPOLIITTINEN OHJELMA VUOLIJOEN KUNTA VUOLIJOEN KUNNAN ELINKEINOPOLIITTINEN OHJELMA 2005 2006 1. JOHDANTO 1.1 Toimeksianto, prosessi ja osallistujat Vuolijoen kunnan vuoden 2005 talousarvion perusteissa on todettu, että kunta

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen 27.2.2014 1 1: TAUSTATIETOJA TÄMÄN HETKISESTÄ JOUKKOLIIKENTEESTÄ

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Mustasaari. Kuntaraportti

Mustasaari. Kuntaraportti Mustasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

Luovan osaamisen mahdollisuudet

Luovan osaamisen mahdollisuudet Luovan osaamisen mahdollisuudet Val Luovien alojen kehittämistoimenpiteitä Helsingissä Kimmo Heinonen Helsingin kaupunginkanslia Elinkeino-osasto 6.11.2014 Esityksen sisältö 1. Luovat alat (elinkeinopolitiikan

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki, ELINKEINO-OHJELMA 25.1.2008 Näkökulma: Talous Ratkaiseva menestystekijä

Kuhmon kaupunki, ELINKEINO-OHJELMA 25.1.2008 Näkökulma: Talous Ratkaiseva menestystekijä K:\johto\STRATEGIA\strategia2012\VUODEN 2008 PÄIVITYKSET\ELINKEINO-OHJELMA.doc 1 Kuhmon kaupunki, ELINKEINO-OHJELMA 25.1.2008 Näkökulma: Talous Kuhmoon tuleva ulkopuolinen raha: 1. Yritystoiminnan suotuisa

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

Jyväskylän palvelusetelitoiminta

Jyväskylän palvelusetelitoiminta Jyväskylän palvelusetelitoiminta 31.3.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 31.12.2011 Jykesin hallinnoima Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Imatra 2030 strategia Avaintavoitteet valtuustokaudelle v. 2013-2016

Imatra 2030 strategia Avaintavoitteet valtuustokaudelle v. 2013-2016 Imatra 2030 strategia Avaintavoitteet valtuustokaudelle v. 2013-2016 Sisällysluettelo Toiminta-ajatus - Elinvoimainen Imatra 3 Imatra 2030 visio - Hyvinvoinnin ja yrittämisen rajakaupunki 3 Imatra 2030

Lisätiedot

Porin seutu. 8.200 yritystä. 138.000 asukasta. 9 kuntaa. Karhukunnat

Porin seutu. 8.200 yritystä. 138.000 asukasta. 9 kuntaa. Karhukunnat Porin seudun rakennemalli 2020 Tavoitteet ja toimenpiteet Horisontaaliset teemat - Seudullinen maankäyttö - Imago ja seutuviestintä - Kestävä kehitys - Kuntien välinen yhteistyö Oleminen Tuottaminen Liike

Lisätiedot

ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016

ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 Rantasalmen elinkeino-ohjelma 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Kärkitoimialat Maa- ja metsätalous, matkailu, metalli, mekaaninen puunjalostus

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot