Naantalin kaupungin elinkeino-ohjelma

Transkriptio

1 Naantalin kaupungin elinkeino-ohjelma

2 Naantalin kaupunki Elinkeino-ohjelma 2 1. Johdanto Kaupunki harjoittaa aktiivista elinkeinopolitiikkaa tavoitteenaan luoda Naantalissa toimiville ja toimintaansa laajentaville sekä kaupunkiin asettuville uusille yrityksille hyvät toimintaedellytykset. Työpaikkamäärän kasvun avulla turvataan kaupunkiseudun keskimäärää parempi työllisyys. Elinkeino-ohjelma kuuluu kaupungin tärkeimpiin toimintaa ohjaaviin asiakirjoihin. Ohjelma on valmisteltu kaupunginhallituksen kaupunkisuunnittelujaoston ohjauksessa tiiviissä yhteistoiminnassa Naantalin ja Rymättylän yrittäjäyhdistysten kanssa. Valmistelutyöryhmään ovat lisäksi osallistuneet Naantalin Matkailun ja yhtiön nimeämän matkailuyrityksen edustajat. Naantalin elinkeino-ohjelma tukee Turun kaupunkiseudun elinkeinoyhteistyötä ja tämän työn puitteissa toteutettavia seudullisesti tärkeitä hankkeita. Naantalissa yritystoimipaikkojen kokonaismäärä oli Tilastokeskuksen ylläpitämän yritystilaston mukaan vuonna 2011 kaikkiaan kappaletta. Määrä on ollut kasvussa, sillä vuonna 2000 toimipaikkoja oli 818, vuonna ja vuonna Työntekijämäärällä mitattuna suurimpia työnantajia Naantalissa ovat: ExxonMobil Finnfeeds Finland Oy Fortum, Naantalin voimalaitos Naantalin kaupunki Naantalin Kylpylä Muumimaailma Oy (kesäaikana) Neste Oil Ruukki Turun Korjaustelakka Yrityskanta on monipuolista sekä yrityskoko huomioon ottaen että toimialoittain tarkasteltuna. Naantalissa suurteollisuudella on edelleen merkittävä osuus elinkeinoelämässä. Toisaalta matkailukaupungin imagosta johtuen tunnetuimpia ovat matkailualan kärkiyritykset. Lukumääräisesti valtaosan yrityksistä muodostavat kuitenkin pk-yritykset, joiden yhteenlaskettu merkitys on kaupungille suuri sekä työllistäjinä että taloudellisesti. Teolliset ja logistiikka-alan yritykset ovat keskittyneet satamaan, Luolalan teollisuusalueelle sekä Armonlaaksontien varteen. Saaristossa merkittävää teollista toimintaa harjoitetaan Rymättylässä. Vuoden 2011 tilastojen mukaan työpaikkojen kokonaismäärä on Turussa kävi vuonna 2011 työssä naantalilaista eli hieman vähemmän kuin oman kunnan alueella (3 281). Kaupungin työpaikkaomavaraisuus oli 72,4 %. Väestö- ja elinkeinorakenteen kehitystä sekä työssäkäynti- ja työpaikkatietoja kuvaavat taulukot ovat ohjelman liitteenä.

3 Naantalin kaupunki Elinkeino-ohjelma 3 2. Kunnan tehtävä elinkeinotoiminnan edistäjänä 2.1 Visio ja toiminta-ajatus 2.2 Menestyskonsepti 3. Kunta-analyysi Vahvuudet Naantalin strategiaan kirjatun vision mukaan Naantalin työpaikkaomavaraisuus kasvaa. Aktiivinen elinkeinopolitiikka tukee elinkeinojen kehittymistä ja laajenemista. Saariston palvelut ovat alueen erityispiirteisiin sopivat, monimuotoiset ja kehittyvät. Elinkeinopolitiikassa visio tarkoittaa yritysten toimintaedellytyksistä huolehtimista koko kaupungin alueella. Yritysvaikutusten arviointi on mukana merkittäviä investointi-, maankäyttö- ja palvelujen järjestämispäätöksiä tehtäessä. Yhteydenpito yritysten ja kaupungin välillä on tiivistä ja tiedonkulku kaupungin organisaation sisällä toimii. Tavoitteena on kasvava työpaikkaomavaraisuus, joka osaltaan parantaa kaupungin mahdollisuuksia säilyttää palvelujaan. Tavoitteisiin pyritään toteuttamalla aktiivista elinkeinopolitiikkaa kaupunginjohtajan johdolla. Keinoja ovat strategisen yleiskaavan pohjalta toteutettava kaavoitus, tonttien tehokas markkinointi ja yritystoiminnan tarpeet tyydyttävä tonttipolitiikka sekä infrastruktuurin, mm. liikenne- ja tietoliikennejärjestelyjen toimivuus myös kaupungin reuna-alueilla. Sataman ja siihen yhteydessä olevan suurteollisuuden ja satamatoimintoja tarvitsevan logistiikkatoimialan toimintaedellytykset ja toiminnan laajenemismahdollisuudet turvataan yhteistyössä satama-alueen muiden toimijoiden kanssa. Keinoina ovat myös yritysneuvonnan tehostaminen, kaupungin hankintatoimen kehittäminen sekä yrittäjien ja seudullisten toimijoiden verkostoituminen. Yritysten tarpeet otetaan huomioon ja päätösten yritysvaikutuksia ennakoidaan. Tarpeisiin vastataan nopeasti, päätöksenteko on joustavaa. Naantali on asukkaan itsenäinen, yhteistyökykyinen ja aktiivinen toimija Turun seudulla. Naantalissa on vilkas satama, jonka vahvuuksia ovat toimiva infrastruktuuri, hyvät liikennöintiolot kautta vuoden ja kehittämistä tukeva vahva tulonmuodostus. Suurteollisuutta Naantalissa on energiateollisuuden, kemian teollisuuden ja meritekniikan alalla. Perinteisen teollisuuden vahvuus on lähtökohta Naantalin elinkeinoelämän vakaalle kehitykselle. Hyvä imago on Naantalin vahvuus. Naantali on koko valtakunnassa tunnettu ja seutukunnalle arvokas matkailubrändi. Naantalin vanha kaupunki, Kultaran-

4 Naantalin kaupunki Elinkeino-ohjelma 4 Mahdollisuudet ta, Muumimaailma, Naantalin Musiikkijuhlat, lukuisat kulttuuritapahtumat, Naantalin Kylpylä ja Kultaranta Resort ovat vetonauloja, jotka houkuttelevat vuosittain noin matkailijaa Naantaliin. Ainutlaatuisen saaristoalueen ohella Naantalin voimavaroja matkailussa ovat kaunis ja turvallinen ympäristö, hyvä sijainti ja erinomaiset palvelut. Naantali on väkiluvultaan kasvava kaupunki. Kasvu on jatkunut yhtäjaksoisesti jo 1940-luvulta lähtien ja kasvun ennustetaan jatkuvan vuoden 2012 notkahduksen jälkeen. Saaristokaupunkina Naantali tarjoaa erinomaisia asumismahdollisuuksia. Naantalin palvelut ovat hyvät ja veroprosentti alle maan keskiarvon. Kaupungilla on tarjota erinomainen toimintaympäristö yrityksille ja niiden henkilöstölle. Naantalilla on satama, rautatieyhteys sekä hyvät tieyhteydet. Turun lentoasema sijaitsee 18 kilometrin etäisyydellä Naantalista. Naantalin keskustan kiinteä kaupunkimainen yhteys Turkuun mahdollistaa hyvän joukkoliikenteen palvelutason. Seutuyhteistyö ja sen kehittäminen on Naantalille mahdollisuus. Naantalin matkailuelinkeinon markkinointi saa lisätukea seudullisesta markkinoinnista. Turun seudun talous- ja työssäkäyntialueen laajuus on etu myös Naantalille. Turun seudun yhteisten työmarkkinoiden ansiosta työmahdollisuuksia on tarjolla ja ne ovat saavutettavissa koko yli asukkaan seutukunnan alueella. Tämä on etu sekä työntekijöille että työnantajille. Kaupungin laajalla saaristoalueella matkailuelinkeinolla on hyvät mahdollisuudet kehittyä. Esimerkiksi majoitus-, ravitsemus- ja virkistyskalastuspalvelut voivat saada asiakaskuntaa matkailijoiden lisäksi myös kesäasukkaista sekä vakituisista asukkaista. Naantalin satama ja teollisuusalueet kuuluvat E18 väylään. Sataman alue on tärkeä teollisuuden ja liikenteen keskittymä, johon on sijoittunut öljynjalostuksen ohella vahvaa energiantuotantoa ja kemian teollisuutta. Myös tavaraliikenteessä Naantalin satama kuuluu maamme tärkeimpiin ulkomaan liikenneyhteyksiin. Naantalin kautta kulkeva saaristotie (Mt 189) on etu ja mahdollisuus matkailuelinkeinolle. Naantalin keskustan kehittäminen ja alueen aktiivinen markkinointi lisäävät yritysten sijoittumis- ja laajenemismahdollisuuksia. Myös pienten palveluja matkailuyritysten mahdollisuudet, pidentää matkailukautta ja työllistää naantalilaisia paranevat. Naantalissa on runsaasti palveluja käyttäviä kesämökkiläisiä ja matkailijoiden ansiosta palvelualalla on sesonkiluonteisia mahdollisuuksia.

5 Naantalin kaupunki Elinkeino-ohjelma 5 Heikkoudet Uhat 4. Elinkeinopolitiikan päämäärät 4.1. Yhteistyö ja verkottuminen Kaupallisten palvelujen kannalta Naantali on seutukunnan reunalla, minkä vuoksi palveluelinkeinot ovat nojanneet paljolti kaupungin omaan kuluttajakuntaan. Naantalissa pieniä innovatiivisia ja uuden teknologian alan yrityksiä on vain vähän. Toimitilojen puute erityisesti kaupungin keskustassa vaikeuttaa sijoittumista. Nopeiden, valokuituun perustuvien tietoliikenneyhteyksien puute haittaa sekä yritysten perustamista, kehittämistä että etätyön mahdollisuuksia saaristossa. Sataman kannalta rajoittavana tekijänä on kaupungin omistamien satamatoimintaan soveltuvien maa-alueiden niukkuus sataman ympärillä. Sataman sijainti laajenevan keskustan ja uusien työpaikka-alueiden läheisyydessä edellyttää erityistä kykyä yhteen sovittaa toimintoja. Pitkäkestoiset asemakaavoitusprosessit hidastavat tonttitarjontaa. Jos seutukunnan kasvu ja kehitys hiipuu se koskettaa hyvin voimakkaasti myös Naantalia. Naantalissa on muutamia teollisuusyrityksiä, joiden merkitys taloudelle on mittava. Yhdenkin merkittävän yrityksen tilanteen heikkeneminen vaikuttaa kaupungin talouteen ja työllisyyteen. Telakkateollisuuden vuosien vaikeudet ovat uhka alihankintaverkostoon kuuluville yrityksille. Teollisuustonteista on pulaa. Erityisesti sijainniltaan hyvien ja helposti rakennettavien tonttien määrä on vähäinen. Ravinnekuormituksen aiheuttama merialueen tilan heikkeneminen on uhka luonnolle, kalastuselinkeinolle sekä muille saaristo- ja matkailuelinkeinoille. Nykymuotoinen ruoppausmassojen läjittäminen voi olla uhka kalastuselinkeinolle ja saaristomatkailulle. Kaupunki tekee yhteistyötä Turun Seudun Kehittämiskeskuksen kanssa. Yhteistyön muotoja ovat markkinointi, seudulliset kehittämishankkeet, tontti- ja toimitilavälitys sekä käytännön yrityspalvelut Potkurin kautta. Yhteistyö Turku Touringin kanssa lisää mahdollisuuksia osallistua kansainvälisiin tapahtumiin ja lisää naantalilaisten yritysten näkyvyyttä. Kaupunki on aktiivinen rakennerahastojen ja muiden EU-tukien hyödyntämisessä sekä omissa että useiden kuntien yhteishankkeissa. Saariston rengastie on hyvä yhteistyön mahdollisuus saaristokunnille ja niiden yrityksille.

6 Naantalin kaupunki Elinkeino-ohjelma Palvelut ja julkiset hankinnat 4.3. Elinkeinoelämän kehittäminen Kaupungin tilojen vuokraamista yritysten tarpeisiin tulee lisätä. Kaupungin viranhaltijoiden ja yrittäjien välistä yhteydenpitoa parantaa säännöllisesti kokoontuva elinkeinotyöryhmä, jossa käsitellään yhteistoimintaan liittyviä asioita. Lisäksi kaupunki järjestää säännöllisesti vapaamuotoisia tilaisuuksia alueen yrittäjille. Paikallisten yritysten osallistumismahdollisuudet kaupungin hankintoja kilpailutettaessa pyritään turvaamaan yhteistyössä yrittäjien kanssa. Kunnissa tarjouspyyntöjä laativien ja hankinnoista päättävien sekä yrittäjien tulisi puhua samaa kieltä. Vaikeuksia on koettu olevan sekä tarjouspyyntöjen tekijöillä että tarjoajilla. Tilannetta yritetään parantaa mm. erilaisia hankintaan ja hankintaprosessien hallintaan liittyviä tapahtumia järjestämällä. Palveluseteli on kunnan käytettävissä oleva keino luoda markkinoita ja siten yrityksille toimintaedellytyksiä. Tulevaisuudessa erityisesti hyvinvointialalla on nähty kasvumahdollisuuksia. Kaupungilla on lainsäädännön edellyttämä järjestämisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Tällä hetkellä pääosa näistä on kaupungin omaa tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa tuottamaa palvelua. Palveluseteleitä käytetään jonkin verran kotihoidossa ja omaishoidon tuessa. Väestörakenteessa tapahtuvat muutokset, erityisesti vanhimpiin ikäryhmiin kuuluvien asukkaiden määrän voimakas kasvu aiheuttaa palvelujen kysynnän kasvua ja työntekijämäärän lisäystä. Palvelustrategiaa pohdittaessa tuleekin tarkastella ennakkoluulottomasti eri vaihtoehtoja palvelujen järjestämiselle. Yritystoiminnan kannalta riittävän suuren asiakaskunnan syntyminen edellyttää näiltä osin seudullista yhteistoimintaa ja yhteisiä palvelujärjestelmiä kaupunkiseudun kuntien kesken. Naantali järjestää yrityksilleen tasokkaita palveluja taloudellisesti, tehokkaasti ja ympäristön vaatimukset huomioon ottaen. Palvelujen tulee olla hinta- ja laatusuhteeltaan seudullisesti kilpailukykyisiä. Naantalin satama on Suomen kolmanneksi suurin kunnallinen satama. Satamalla on erittäin suuri merkitys sitä ympäröivälle teollisuudelle. Naantalin satama on nimetty Euroopan Unionin TEN-T (The Trans-European Transport network) liikenneverkon osaksi. Tämän ansiosta on mahdollista saada EUrahoitusta satamayhteyksien ja liikennejärjestelmien kehittämiseen. Lainsäädännöstä johtuen satama tulee yhtiöittää vuoden 2014 loppuun mennessä. Kaupungin ainoana satamayhtiön omistajana tulee konserniohjeessaan korostaa yhtiön elinkeinopoliittista merkitystä. Satamayhtiön tulee toiminnassaan toteuttaa kaupunginvaltuuston hyväksymää elinkeino-ohjelmaa. Toimintansa aloittavan satamayhtiön tulee huolehtia paitsi nykyisten satamaan tukeutuvien yritysten toiminnan turvaamisesta ja nykyisen liikenteen hoitamisesta, myös liikennettä kehittämällä löytää uusia merkittäviä toimijoita. Kouluissa järjestetään yrittäjyyskasvatusta, jota toteutetaan yhteistyössä Varsinais-Suomen Yrittäjien YES-keskuksen kanssa. Lukion matkailulinjan toteut-

7 Naantalin kaupunki Elinkeino-ohjelma 7 tamiselle työelämä- ja yritysyhteistyö on erityisen tärkeää. Vastaavasti yritykset saavat tämän koulutuslinjan kautta hyviä kesätyöntekijöitä matkailusesonkiin. Yksityiset palvelut sopivat täydentämään tai osittain korvaamaan julkisia palveluja. Kolmannella sektorilla on merkittävä osuus nykyisen järjestelmän monipuolistajana. Katuverkon, muiden liikenneväylien ja teknisen huollon toimivuus on välttämättömyys yrityksille. Eräs merkittävä kehittämiskohde on kaupungin erityisesti kesäaikaiseen pysäköintiongelmaan liittyen maanalaisen pysäköintihallin rakentaminen. Kevyen liikenteen väylästön turvallisuuden ja sujuvuuden lisääminen on merkittävä sekä liikenneturvallisuutta että saaristomatkailun edellytyksiä parantava hanke. Kaupungin taksa- ja maksupolitiikalla on suuri merkitys yritysten kilpailukyvylle. Maksut ovat yrittäjille merkittävä kustannus ja asiakkaille siirtyvä lisäkustannus. Maksujen ja taksojen tulee perustua hyväksyttyihin periaatteisiin ja niiden tulee olla kilpailukykyisellä tasolla. Naantalin kaupunki on aktiivinen yhteistyökumppani yrityksille. Naantali pyrkii saamaan alueelleen uutta yritystoimintaa, joka täydentää nykyistä yrityskantaa. Aiemmin mainittua keskusta-alueen toimitilavajetta helpottaa kaupungilta vapautuvien tilojen saaminen yrityskäyttöön. Keskustaan rakentuvien uusien kohteiden yhteyteen saadaan asuntojen ohella myös liiketiloja. Turun seutu on vahva luovan alan keskittymä. Kärkialueita ovat teollinen muotoilu, markkinoinnin suunnittelu, arkkitehtitoimistot, design ja muoti, avtuotanto ja elokuvat ja ravintolatoiminta. Naantalilaisilla on mahdollisuus käyttää mm. luovien alojen yrityshautomo Creven palveluja. Av-alaa kehittää ja tuotantoja tukee Turun Seudun Kehittämiskeskuksen osana toimiva Länsi- Suomen Elokuvakomissio. Jatkossa painotetaan yhä enemmän kansainvälisten tuotantojen saamista alueelle. Tavoitteena on saada koko seudulle rahaa, työtä, yrityksiä ja hyvää imagoa. Naantali toimii aktiivisesti tukeakseen luovan talouden toimijoita ja niiden sijoittumista Naantaliin. Saariston rengastien kehittäminen, mm. kevyen liikenteen väylien jatkorakentaminen, yhteysalus- ja lauttaliikenteen turvaaminen (mm. lossien riittävä kantavuus) ovat elinkeinoelämän ja saariston asukkaiden kannalta keskeisiä liikennehankkeita. Asuttujen saarten yhteysalusliikenne on järjestettävä huomioiden ensi sijassa koulu-, asiointi ja työmatkaliikenteen tarpeet. Saaristossa matkailukautta pidentävien palveluiden tukeminen ja kehittäminen on tärkeää. Tällaisia ovat mm. saaristomusiikin festivaalit, sadonkorjuujuhla ja Rymättylän silli- ja perunatapahtuma. Kalastusmatkailulla ja ammattikalastuksella voisi olla huomattavia yhteistyömahdollisuuksia esim. matkailussa ja saaliin markkinoinnissa. Lupakysymykset ovat kalastusasioissa ongelma. Tilanne johtuu omistuksen pirstaloitumisesta ja omistajatietojen puutteellisesta hallinnoinnista. Luonnonkalan saanti on koko alueella turvattava. Kotimainen kala on yhtenä osana hankkeessa, jolla pyritään lisäämään lähiruuan käyttöä kaupungissa.

8 Naantalin kaupunki Elinkeino-ohjelma 8 5. Elinkeinopolitiikan resurssit Palveluelinkeinon kehittämiseksi Naantalin on houkuteltava uusia yrityksiä alueelleen. Myös väestönkasvu on näiden yritysten tärkeä menestykseen vaikuttava tekijä. Naantalin palveluyritykset ovat kehittyneet naantalilaisen asiakaskunnan varassa, koska Naantali sijaitsee seutukunnan keskukseen nähden syrjässä. Matkailuelinkeinon mukanaan tuomat asiakasryhmät ovat kuitenkin tuoneet oman lisänsä palveluiden käyttäjiin. Matkailukaupunkina Naantali toimii aktiivisesti sen puolesta, että koulujen lopettamis- ja aloittamisajankohtia myöhennettäisiin. Tavoitteena on saada Suomen koulujen loma-ajat lähemmäs Keski-Euroopan loma-aikoja, jolloin kesätyöntekijöiden saaminen olisi helpompaa ja matkailukausi pidentyisi. Naantali-brändin kehittäminen on kaikkien etu. Kaupunki tukee brändin kehittämistä kokoamalla kaupungin matkailuyrityksiä, kulttuuripalvelujen tuottajia ja muita aloilla toimivia yhteen ja kehittämällä yhteisesti tarjontaa ja markkinointia. Tavoitteena on eri osa-alueiden integroituminen, tarjonnan monipuolistaminen sekä markkinointiyhteistyön lisääminen. Kaupunginjohtajan johdolla toteutettavaan elinkeinopolitiikkaan liittyvät asiat ovat suurelta osin kaupunginhallituksen kaupunkisuunnittelujaoston toimialaan kuuluvia. Jaostolla on talousarvioon varatun määrärahan puitteissa mahdollisuus päättää elinkeinopoliittisista hankkeista. Eri teemoihin keskittyviä yrittäjäiltoja järjestämällä tarjotaan mahdollisuus suoraan vuoropuheluun kaupungin päätöksentekijöiden ja yritysten edustajien kesken. Yrittäjien ja kaupungin yhteistoimintaa tulisi edelleen lisätä, esimerkiksi järjestämällä tutustumistilaisuuksia yrityksiin. Elinkeinopoliittinen viranhaltijatyöryhmä on kaupunginjohtajan johdolla toimiva viikoittain kokoontuva työryhmä elinkeinoasioiden koordinointia varten. Kokouksissa käsitellään kulloinkin ajankohtaisia kaupungin elinkeinopolitiikkaan liittyviä asioita. Työryhmän kokoonpano on seuraava: kaupunginjohtaja (puheenjohtaja), ympäristöviraston johtaja, saaristoasiamies, yhteyspäällikkö, maankäyttöpäällikkö ja rakennustarkastaja sekä tarpeen mukaan muita viranhaltijoita, esimerkiksi satamajohtaja. Ryhmän toiminnasta raportoidaan kaupunkisuunnittelujaostolle kaupunginjohtajan ajankohtaiskatsausten yhteydessä. Naantali osallistuu Turun Seudun Kehittämiskeskuksen (TSeK) toimintaan. TSeK vastaa seutukunnan elinkeinopolitiikan koordinoinnista ja elinkeinostrategian laadinnasta, seudun markkinoinnista, keskeisimpien toimialojen kehittämisestä ja yritysneuvonnasta. Naantalin tonttien ja toimitilojen markkinoinnissa hyödynnetään keskuksen markkinointikanavia. Naantalin yrityksiä kannustetaan käyttämään TSeKin yrityspalveluja ja jatkuvasti kehittyviä verkkopalveluja. Toiminnan laajuudesta ja tuloksellisuudesta tulee saada erillinen Naantalia koskeva raportti esimerkiksi keskuksen vuosittaisen toimintakertomuksen yhteydessä. Naantalin kaupunki ei myönnä suoraa rahallista yritystukea tai lainatakuita. Aloittavien yritysten neuvontaa hoitaa Yrityspalvelukeskus Potkuri, joka tarjoaa kaikkia tarvittavia neuvontapalveluita. Potkuri on toiminut kahdeksan vuot-

9 Naantalin kaupunki Elinkeino-ohjelma 9 ta. Koko tämän ajan, liittyneet kunnat vuoden 2009 alusta mukaan lukien, naantalilaisten alkavien yritysten neuvonta on ollut tyydyttävällä tasolla. Alueellisen kehittämistyön eri hankkeissa pyritään ottamaan paikalliset yritykset mukaan ja siten vahvistamaan yritysnäkökulmaa. 6. Suunnitelmien ja päätösten yritysvaikutusten arviointi 7. Seuranta 8. Keskeiset toimenpiteet Vuosi 2014 Yritysvaikutusten arvioinnin käyttöön ottoa jatketaan siten, että lautakuntien esittelijät perehdytetään ensin ja he sitten ohjaavat valmistelijoita. Apuna käytetään sellaisten kuntien asiantuntemusta, joissa arviointikäytännöstä on jo saatu kokemusta. Elinkeinopoliittisen ohjelman toteutumista seurataan sekä yhteistyössä Naantalin Yrittäjät ry:n ja Rymättylän yrittäjät ry:n kanssa että kaupungin organisaatiossa. Yhtenä käyttökelpoisena seurantamuotona ovat Suomen Yrittäjien teettämät yritysilmaston kehittymistä ja siinä tapahtuvia muutoksia kuvaavat kyselytutkimukset. Lisäksi elinkeinopolitiikan onnistumista mitataan käyttäen seuraavia mittareita: 1 Yritysten lukumäärän muutos Mittarilla nähdään, syntyykö Naantaliin uutta yritystoimintaa korvaamaan mahdollisesti poistuvia yrityksiä ja yritysten määrän muutosta. 2 Yritysten liikevaihto ja investoinnit Mittarin avulla voidaan arvioida elinkeinopolitiikan onnistumista. 3 Työpaikkojen määrä ja työpaikkaomavaraisuus Mittarilla seurataan Naantalin yrityssektorin työllisyyskehitystä ja sen suhdetta Turun kaupunkiseutuun. 4 Väestömuutos Mittari osoittaa Naantalin vetovoimaa asuinpaikkana ja toisaalta väestönkehityksen suhdetta yritysten työpaikkoihin ja yritysten määrään. Naantalilaisten yritysten mahdollisuuksia osallistua kaupungin hankintoihin parannetaan Kaupungin ja yrittäjien välistä vuorovaikutusta tiivistetään Kaupungin organisaatioon nimetään yhteyshenkilö, jolle yrittäjiltä tulevat yhteydenotot keskitetään. Kaupunginjohtaja huolehtii asioiden käsittelystä organisaatiossa.

10 Naantalin kaupunki Elinkeino-ohjelma 10 Viestintää ja tonttimarkkinointia tehostetaan Elinkeinopoliittinen viranhaltijatyöryhmä kokoontuu viikoittain Vuodet Palvelustrategian toteuttaminen lisää yritysten mahdollisuuksia osallistua kaupungin palvelutuotantoon Keskustan rakentuminen tuo alueelle uusia yrityksiä ja parantaa olemassa olevien toimintamahdollisuuksia Katuverkon ja kevyen liikenteen väylien rakentaminen sekä joukkoliikenneyhteyksien kehittäminen parantaa elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia Luovutusvalmiiden yritystonttien määrä kasvaa Naantalin satamaosakeyhtiö toimii tehokkaasti ja hyödyttää sekä elinkeinoelämää että kaupungin taloutta 9. Lopuksi Naantalin elinkeinopolitiikka keskittyy Naantalissa olevien, Naantaliin perustettavien ja tänne muualta tulevien yritysten elinmahdollisuuksien turvaamiseen ja parantamiseen. Naantali pyrkii tarjoamaan yrityksilleen sellaiset toimintaedellytykset, että täällä jo olevat yritykset voivat jatkaa ja laajentua ja uusille yrityksille tarjotaan kilpailukykyiset sijoittumisedellytykset. Naantalin elinkeinopolitiikan painopisteet ovat teollisuuden toimintaedellytysten kehittämisessä, sataman kilpailukyvyn turvaamisessa, matkailun ja uusien palvelutyöpaikkojen syntymisen tukemisessa.