Sovi%elu kouluissa ja lähiyhteisöissä. Riidoista ratkaisuihin!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sovi%elu kouluissa ja lähiyhteisöissä. Riidoista ratkaisuihin!"

Transkriptio

1 1

2 Sovi%elu kouluissa ja lähiyhteisöissä Riidoista ratkaisuihin! 2

3 Sovi%elu kouluissa "Konflik*t eivät väl0ämä0ä ole jotakin kauheaa. Ne voidaan myös nähdä arvona, resurssina, jota ei tulisi hei0ää pois. (Nils Chris*e 1983) 4

4 Mitä sovi%elu on? Vapaaehtoinen, yhteisöllinen konflik*nhallintamenetelmä. Ydin on dialogissa, oppimisessa ja toisen ihmisen näkökulman ymmärtämisessä. Puoluee0omat sovi0elijat toimivat fasilitaa0oreina. Asianosaiset itse etsivät ja löytävät ratkaisun *lanteeseen. Sovi0elu on tulevaisuussuuntaista. Käsitellään tekoja, tunteita, arvoja ja ratkaisuja. Käytössä laajas* yhteiskunnan eri alueilla. 7

5 Sovi%elun käy%öalueet Riita- ja rikosasioiden sovi0elu Koulusovi0elu Työyhteisösovi0elu Naapuruussovi0elu Perhesovi0elu Ympäristöasioiden sovi0elu Kansainvälinen sovi0elu Tuomioistuinsovi0elu Suomen Asianajajaliiton sovi0elu 8

6 Sovi%elu koulussa Vertaissovi0elu eli VERSO on yksi kouluissa käyte0ävistä sovi0elun menetelmistä. Vertaissovi0elu on menetelmänä yksinkertainen ja selkeä kaava, jonka mukaises* osapuolia hieman vanhemmat sovi0elijoiksi koulutetut oppilaat au0avat osapuolina olevia oppilaita löytämään itse ratkaisun ris*riitaansa. 13

7 Mitä kouluissa sovitellaan? Kouluissa sovitellaan monenlaisia ris<riitoja nimi0elyjä, haukkumista, huutelua, ulkonäköön lii0yvää vihjailua, selän takana puhumista ikävää kommentoin*a teks*viestein tai ne*ssä tönimisiä, läpsimisiä, kiinnipitämisiä, tappeluita ja leikkitappeluita, jotka kiihtyvät liiaksi, etuilua jonoissa eristämistä ja syrjimistä uhkailua, alistamista tai pako0amista isomman tai vahvemman oikeudella toisen omaisuuden luvatonta lainaamista tai piilo0amista 14

8 Havainnosta sovi%elun <laukseen 5. Vertaissovittelu ja/tai muu tarpeellinen menetelmä 1. Havainto kouluyhteisön aikuiselta, oppilaalta tai vanhemmalta 4. Ristiriitatilanteen havaitseminen ja sovittelun tilaus 3. Pyyntö tarkkailusta ja puuttumisesta oikealle aikuiselle koulussa 2. Tieto verso-ohjaajalle, vertaissovittelijalle tai luottoaikuiselle koulussa 15

9 Koulusovi%elu lukuina 2009 Vuoden 2009 lopussa oli 360 Versokoulua 86 paikka- kunnalla. Versokoulut tavoi0avat noin oppilasta sekä heidän huoltajansa. Versokouluilla toimii 7000 sovi0elijaoppilasta ja 1500 sovi0elunohjaajaa. Sovi0elijaoppilaita on keskimäärin 21 ja ohjaajia 5 / koulu. Sovi0elutapauksia kertyy vuodessa keskimäärin 25 / koulu. Onnistunees* soviteltuja koulukonflikteja oli noin

10 Lait ja asetukset turvaavat oppilaan oikeu%a osallisuuteen Koulusovi%elua voidaan perustella useilla lakien sekä ihmisoikeussäännöksien tavoi%eilla. 9

11 Lait ja asetukset 1 Suomen Perustuslain 6 mukaan lapsia on kohdeltava tasa- arvoises* yksilöinä ja heidän tulee saada vaiku0aa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavas*. Lain 14 mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaiku0aa itseään koskevaan päätöksentekoon. Lapsen oikeuksien sopimus Sopimisval*on on taa0ava lapsen oikeus vapaas* ilmaista omat näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa (12. ar*kla). Koulutuksen tulee pyrkiä lapsen valmistamiseen vastuulliseen elämään vapaassa yhteiskunnassa (29. ar*kla). >>> 10

12 Lait ja asetukset 2 YK:n Ihmisoikeusjulistus: Opetuksen on pyri0ävä ihmisen persoonallisuuden täyteen kehi0ämiseen... opetuksen tulee edistää ymmärtämystä ja suvaitsevaisuu0a (26. ar*kla). Perusopetuslain 2 mukaan opetuksen tavoi0eena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja ee]ses* vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia *etoja ja taitoja. Nuorisolain tavoi0eet (1 ) nuorten ak*ivisen kansalaisuuden edistämisestä ja nuorten sosiaalisesta vahvistamisesta ovat yhdensuuntaisia koulusovi0elun tavoi0eiden kanssa. 11

13 Lait ja asetukset eivät kuitenkaan yksinään riitä. Arjessa tarvitaan jokaisen yksi%äisen kasva%ajan todellista tahtoa, asenne%a ja sydämen viisau%a. 12

14 Osallisuuden merkitys Vertaissovi0elu voi toimia yhtenä elämän *lanteiden hallinnan oppimisen menetelmänä ja tuoda oppilaalle kokemuksen omasta asiantun*juudestaan ja merkityksestään kouluyhteisön jäsenenä. (Gellin 2010) Aito osallisuus haastaa aikuisia luo0amaan siihen, e0ä oppilaat voivat keskeneräisinäkin olla oman yhteisönsä tulkkeja ja tuoda näin yhteiseen toimintaan sitä *etoa, jota yhteisön aikuisilla ei väl0ämä0ä ole. (Gellin 2010) Sovi0elutaitojen katsotaan ohjaavan nuoria myönteiseen käytökseen ja samalla vahvistavan heidän kokemustaan voida itse vaiku0aa omaan elämäänsä. (Christy 2006) 23

15 Sovi%elu on oppimisprosessi Osallistava ja oppimista tuo0ava asioiden käsi0ely au0aa osapuolia muu0amaan käy0äytymistään myönteiseksi. (Pehrman 2005) Sitoutuminen anne0uihin lupauksiin palau0aa osapuolet yhteisöönsä eikä leimautumista hyväksi tai pahaksi tapahdu. (Hill & Wright 2006) On tärkeää antaa oppilaille mahdollisuus konflik*nhallinnan ja riitojen ratkaisun ope0eluun, vaikka itsekin voisi ope0ajana tai aikuisena *lanteen selvi0ää. 21

16 Mitä sovi%elu ope%aa? On opi%u käsi%elemään riita<lanteita ja soveltamaan näitä taitoja arkeen. (sovi0elijaoppilaat, Joroinen) Versossa oppii käytöstapoja, itsehillintää,yhteistyökykyä. Samalla oppii virheistään. (sovi0elijaoppilaat, Espoo) Versossa voi oppia tasavertaisuu%a, yhteenkuuluvuu%a, anteeksiantoa, vastuullisuu%a ja pitämään lupauksensa. (sovi0elijaoppilaat, Helsinki) Aina ei voi turvautua siihen, e%ä muut ratkaisevat riidat. (sovi0elijaoppilaat, Joroinen) Täs ollaan opi%u hyvii taitoi meijän tulevii aviolii%oi varten. (sovi0elijaoppilaat, Helsinki) Oppilailta kerä,yjä kommen,eja

17 Mitä vertaissovi%elijat oppivat (Suoria lainauksia oppilaiden vastauksista, 120 ak / 44 yk) Kaiken voi sovitella puhumalla Puhumaan ihmisten kanssa Itsekuria Rauhallisuu%a riita<lanteissa sekä pää%äväisyy%ä Näkemään ihmisistä uusia puolia enemmän Katsomaan asioita eri näkökulmista E%ei aina tarvitse syy%ää ja torua, riita voidaan ratkaista Vaikka sisaruksien kanssa sovi%aa riitoja Täten pystyn olemaan paremmin muiden oppilaiden ja ystävien kanssa E%ä riitoja voi itsekin selvi%ää, ei aina aikuisen (Gellin 2010)

18 Mitä osapuolet oppivat (Suoria lainauksia oppilaiden vastauksista; 120 ak / 44 yk) Soviteltavat ovat oppineet keskustelemaan sovi%elua edeltävistä tapahtumista ja tekojensa merkityksestä Uskon myös heidän oppineen poh<maan tällaisia asioita jo etukäteen Ihmissuhdetaitoja Kunnioi%amaan muita sellaisina kuin he ovat E%ä syyllisten etsiminen ei ole tärkeää vaan ratkaisu Pienetkin riidat kanna%aa sopia Tietämään miltä toisesta tuntuu Usein he ovat lähteneet yhdessä pois, ovat oppineet, e%ä versosta on hyötyä (Gellin 2010)

19 Perheyhteisössäkin voi oppia Kohtaaminen - > pysäytä riita*lanne ja ohjaa osapuolet kohtaamaan toisensa; älä syytä tai arvota tekojen suuruu0a Kuuntelu - > auta kuuntelemaan huoleh*malla siitä, e0ä puhutaan vuorotellen toisen näkemystä kunnioi0aen Tunteet - > kysy tuntemuksia, jo0a syntyy ymmärrys sovinnon merkityksestä; auta tunnistamaan tunteita Ratkaisut - > luota osapuoliin ratkaisijoina; konkre*aa Seuranta - > kehu kun huomaat ratkaisun toimivan

20 Sovi%elutoimintaa kouluissa on tutki%u jo kymmenen vuo%a 12

21 Sovi%elu kanna%aa Seurantakyselyn tulokset kertovat, e%ä 86 % sovi0eluun ohjatuista *lanteista ovat joko sanallista tai fyysistä mieltä pahoi0avaa toimintaa 95 % sovi0eluista johtaa sopimukseen, jonka todetaan seurannassa pitäneen 89 % vertaissovi0elijoista pitää tärkeänä mielipahaa aiheu0avaan toimintaan puu0umista he* 90 % vertaissovi0elijoista pitää tehtävää mielekkäänä ja tärkeänä (Gellin 2007) 16

22 Sovi%elu on tärkeää 82 % vertaissovi0elijoista kokee onnistuneensa osapuolten au0amisessa 90 % vertaissovi0elijoista pitää sovi0elua koulussaan hyväksy0ynä toimintatapana 88 % osapuolista ilmoi] pitäneensä sopimuksessa antamansa lupauksen 87 % osapuolina olleista oppilaista pitää hyvänä sitä, e0ä oppilaat voivat sopia riitojaan vertaissovi0elussa (Gellin 2007) 17

23 Verso- ohjaajat: Sovi%elu toimii Sovi0elu on osa koulun kul0uuria. ka 3,8 Olen saanut eväitä riitojen ratkaisuun työssäni. ka 3,9 Sovi0elussa osapuolet ovat tulleet autetuiksi. ka 4,0 Vertaissovi0elu on toimiva menetelmä. ka 4,4 (31 sovi0elunohjaajaa / asteikko 1-5) Vertaissovi0elun tode]in myös madaltaneen kynnystä havaita tai ohjata käsi0elyyn erilaisia ris*riita*lanteita. (Gellin 2010) 18

24 Sovi%elu on mielekästä Vertaissovi0elun ohjaaminen on mielekäs tehtävä. ka 4,4 Vertaissovi0elijat nouda0avat periaa0eita hyvin. ka 4,5 Vertaissovi0elu täydentää hyvin puu0umista. ka 4,5 (31 sovi0elunohjaajaa / asteikko 1-5) Ohjaajat olivat itse sovitelleet haastavampia konflikteja. Myös oppilaan ja aikuisen välisiä riitoja on soviteltu. (Gellin 2010) 19

25 Sovi%elun haasteet Sovi0elu tuo haasteen: aidon osallisuuden ja väli0ämisen kul0uuri vaa*i kasvua luo0amiseen ja sitoutumiseen. Toimintakul0uurin muutos kouluissa on hidasta. Hoidan itse nopeammin ja paremmin - kokemuksesta koh* omaa oivallusta siitä, e0ä oppilaat ovat kykeneviä toimijoita ja oman yhteisönsä asiantun*joita sekä voimavara koko kouluyhteisölle. (Gellin 2010) 20

26 Mikä restora<ivinen aja%elu? 25

27 Restora<ivinen aja%elu Kyse on ihmissuhteet ja tunteet huomioon o0avasta konflik*nhallinnasta. (Elonheimo 2002) Korostaa yhteistyöhön perustuvaa myönteistä prosessia ja yhteisymmärrykseen perustuvaa lopputulosta. (Zehr 2002) Keskeisenä ajatuksena on, e0ä tapahtunut teko palautetaan asianosaisille niin, e0ä he voivat itse olla ak*ivisia osallisia asiansa ratkaisussa. (Chris*e 1983) Tavoi0eena on korjata vääryys ja vähentää osapuolille aiheutunu0a traumaa. (Chris*e 1983) 26

28 Restora<ivisen koulun tavoi%eet Kouluyhteisön turvallisuuden, työrauhan ja ilmapiirin parantaminen Eristämisen ja eristäytymisen vähentäminen Yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tukeminen Moraalin ja itsetunnon koho0aminen Osallisuuden lisääminen Konflik*en ja häiriökäy0äytymisen vähentäminen koko yhteisössä Koulun henkilökunnan uupumisen väl0äminen (Hopkins 2004) 27

29 Restora<ivinen aja%elu koko koulun perustana (B. Morrison) Mahdollisuus restoratiiviseen työskenteyyn vaikeissakin tilanteissa Restora*ivisia mene0elyjä kehitetään arkipäivän konflik*en hallintaan Ystävyyssuhteiden rakentaminen, yhteisöllisyys omassa oppilasyhteisössä, toisten huomioiminen, yhdessä oppiminen ja työskentely Empa*an kehi0yminen ja sitoutuminen siihen, e0ä kukin toimii yhteiseksi parhaaksi 28

30 Restora<ivisen työtavan hyödyt Tutkimustulos Englannin Hull in kunnasta: Muutokset yhdessä lukiossa keväästä 2007 kevääseen % vähennys sanallisissa konflikteissa 59 % vähennys fyysisissä konflikteissa 43 % vähennys häiritsevässä käytöksessä 79 % vähennys rasis*sessa käytöksessä 63 % vähennys henkilökunnan poissaoloissa Säästöä kertyi yli ensimmäisen 8 kk:n aikana! (Hopkins 2009) 29

31 Restora<ivisen työtavan hyödyt Muutokset 7 peruskoulussa keväästä 2007 kevääseen 2008: 80 % vähennys oppilaiden välisissä sanallisissa konflikteissa 73 % vähennys oppilaan ja ope0ajan välisissä sanallisissa konflikteissa 57 % vähennys oppilaiden välisissä fyysisissä konflikteissa 83 % vähennys puu0umis*lanteissa välitun*en aikana 79 % vähennys puu0umis*lanteissa ruokailun aikana (Hopkins 2009) 30

32 Sovi%elun käynnistäminen koulussa 31

33 8 askelta sovi%eluun 1. Otetaan yhteys Suomen sovi0elufoorumiin 2. Sovitaan koulutuspäivämääristä 3. Koulutetaan henkilökunta 4. Valitaan ohjaaja- ja oppilasryhmä 5. Koulutetaan ohjaajat ja sovi0elijat 6. Käynnistetään toiminta ja *edotetaan asiasta 7. Nivotaan toiminta koulun arkeen 8. Huolehditaan jatkokoulutuksesta 32

34 Rauha on tahdon asia Mar] Ah*saari (2009): Kaikki konflik*t ovat ratkaistavissa. Rauha on ensisijainen asia eikä syyllisten osoi0elu anna mahdollisuuksia rauhantyön ilmapiirille. On katso0ava tulevaisuuteen. Suomesta voisi kehi0yä rauhanvälityksen asiantun*jamaa, rauhanvälityksen suurvalta. 33

35 Ota yhtey%ä! Projek*päällikkö Maija Gellin Koulutuspäällikkö Eeva Saarinen Yhteyspäällikkö Harri Väisänen 34

Sovittelu koulujen hyvinvoinnin rakentajana

Sovittelu koulujen hyvinvoinnin rakentajana Sovittelu koulujen hyvinvoinnin rakentajana Helsinki 30.10.2013 Maija Gellin, Ohjelmajohtaja, tohtorikoulutettava, KM Suomen sovittelufoorumi ry VERSO - ohjelma Mikä sovittelu? Sovittelussa koulutetut

Lisätiedot

Tulevaisuuden muistelo. Mitä taitoja (muita kuin tiedollisia) toivoisit oppilaillasi / lapsillasi olevan kun he pääsevät koulusta?

Tulevaisuuden muistelo. Mitä taitoja (muita kuin tiedollisia) toivoisit oppilaillasi / lapsillasi olevan kun he pääsevät koulusta? Tulevaisuuden muistelo Mitä taitoja (muita kuin tiedollisia) toivoisit oppilaillasi / lapsillasi olevan kun he pääsevät koulusta? 3 Sovittelu kouluissa "Konfliktit eivät välttämättä ole jotakin kauheaa.

Lisätiedot

Tulevaisuuden muistelo. Mitä taitoja (muita kuin tiedollisia) toivoisit oppilailla olevan kun opinnot koulussa tai oppilaitoksessa loppuvat?

Tulevaisuuden muistelo. Mitä taitoja (muita kuin tiedollisia) toivoisit oppilailla olevan kun opinnot koulussa tai oppilaitoksessa loppuvat? 1 Tulevaisuuden muistelo Mitä taitoja (muita kuin tiedollisia) toivoisit oppilailla olevan kun opinnot koulussa tai oppilaitoksessa loppuvat? 2 Verson organisaatio Ydinverso Ala- ja yläkoulut, yhtenäiskoulut,

Lisätiedot

Muokkaa perustyyl. napsautt. TYÖYHTEISÖSOVITTELU

Muokkaa perustyyl. napsautt. TYÖYHTEISÖSOVITTELU Muokkaa perustyyl. napsautt. Muokkaa perustyyl. napsautt. Esimies työyhteisöjen ristiriitojen sovittelijana Restoratiivinen lähestyminen koko yhteisön perustana (B. Morrison) Restoratiivisen työskentelyn

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Selvitys Verso-toiminnasta peruskouluissa vuonna 2015

Selvitys Verso-toiminnasta peruskouluissa vuonna 2015 Selvitys Verso-toiminnasta peruskouluissa vuonna 2015 VERSO-ohjelman arviointiraportti Suomen sovittelufoorumi VERSO-ohjelma Toiminnan arviointi 2015 KM Anna Masanti Sisällysluettelo Selvityksen aineisto...

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Hyvää oppimista- periaa0eet Lahdessa

Hyvää oppimista- periaa0eet Lahdessa Hyvää oppimista- periaa0eet Lahdessa Itsesäätely Ympäristö, jossa voi kokeilla rajojaan turvallises= Pe0ymysten sietäminen Aikuisen ak=ivinen läsnäolo Omaan ohjaukseen siirtyminen On opi0ava ponnistelemaan

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto. Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.fi/womento Kehi5ämishanke Womento Womento- hanke+a on rahoi+anut

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi tuleminen Uuden lain keskeiset tavoitteet: Edistetään

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Tampere Kouluttaja Ulla Sara-aho

Tampere Kouluttaja Ulla Sara-aho KOHTI KONFLIKTIEN HALLINTAA T Y Ö K A LU J A K I U S A A M I S E N J A KO N F L I K T I E N E H K Ä I S Y Y N J A R AT K A I S E M I S E E N Tampere 23.-24.1.2017 Kouluttaja Ulla Sara-aho www.sara-aho.com

Lisätiedot

Itsearviointi ja laadunhallinta

Itsearviointi ja laadunhallinta Itsearviointi ja laadunhallinta Case yliopiston koulu Joensuun normaalikoulu Johtava rehtori, KT UEF Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen itsearviointi- ja laadunhallintakäytänteet Kuopio 7.2.2017 Koulun

Lisätiedot

Mä en sinne enää mee! - Koulupudokkuus ja räätälöidyt koulupolut. Tiina Pilbacka-Rönkä Mikkeli/Kuopio Syksy 2016

Mä en sinne enää mee! - Koulupudokkuus ja räätälöidyt koulupolut. Tiina Pilbacka-Rönkä Mikkeli/Kuopio Syksy 2016 Mä en sinne enää mee! - Koulupudokkuus ja räätälöidyt koulupolut Tiina Pilbacka-Rönkä tiina.pilbacka-ronka@valteri.fi Mikkeli/Kuopio Syksy 2016 Koulun kiinnittymisen lisääminen 1. Kohtaaminen, kesyttäminen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Meidän koulu on kiusaamisen vastainen koulu KIVA KOULU

Meidän koulu on kiusaamisen vastainen koulu KIVA KOULU Meidän koulu on kiusaamisen vastainen koulu KIVA KOULU ja meillä myös sovitellaan Verso-toiminta Kiusaamiseen puuttumisen toimintamalli Kastellin koulu 22.11.2011 1 Mitä kiusaaminen on? Kiusaamisella tarkoitetaan

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan?

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Roolisi leirilippukunnanjohtajana (LLPKJ) tai leiriluotsina on äärimmäisen tärkeä Roihun onnistumisen kannalta. Näihin tärkeisiin rooleihin kohdistuu

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Kiusaaminen varhaiskasvatusikäisten lasten parissa. Laura Kirves Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto 16.9.2011

Kiusaaminen varhaiskasvatusikäisten lasten parissa. Laura Kirves Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto 16.9.2011 Kiusaaminen varhaiskasvatusikäisten lasten parissa Laura Kirves Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto 16.9.2011 Ohjaavat asiakirjat Varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu YK lapsen oikeuksien yleissopimukseen:

Lisätiedot

Itsearviointi 1.lk Nimi päiväys

Itsearviointi 1.lk Nimi päiväys Itsearviointi 1.lk Nimi 1. Uskallan kysyä. 2. Osaan noudattaa ohjeita. 3. Osallistun luokan yhteiseen keskusteluun. 4. Tulen toimeen luokkatovereitteni kanssa. 5. Huolehdin läksyistäni ja tavaroistani.

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät XIV Ulla Siimes, toiminnanjohtaja Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Luokan aikuisten yhteistoiminta

Luokan aikuisten yhteistoiminta Luokan aikuisten yhteistoiminta Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 22.4. 2013 KT, ohjaava opettaja Marjatta Mikola, KM, erityisluokanopettaja Sirpa Jokinen Avaimia hyvään työyhteisöön: Arvostus,

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

OSALLISUUDEN OHJEISTUS. Lapsen ääni. sinulle, joka päätät lasten asioista.

OSALLISUUDEN OHJEISTUS. Lapsen ääni. sinulle, joka päätät lasten asioista. OSALLISUUDEN OHJEISTUS Lapsen ääni sinulle, joka päätät lasten asioista. 2 Pelastakaa Lapset tekee työtä edistääkseen lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa ja maailmalla. Järjestömme pyrkii lisäämään

Lisätiedot

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Havaintoja työtavan kehittämisen taustaksi yksin kirjoittamisen perinne

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Ryhmätoiminta tukee turvapaikanhakijaperheitä. Anna Mikkonen & Tiuku Pennola

Ryhmätoiminta tukee turvapaikanhakijaperheitä. Anna Mikkonen & Tiuku Pennola Ryhmätoiminta tukee turvapaikanhakijaperheitä Anna Mikkonen & Tiuku Pennola 2.6.2016 1 Turvapaikanhakijaperheiden vastaanottopalvelut Majoitus: kauttakulkukeskus (ns. transit) -> odotusajan keskus Sosiaalipalvelut

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Liikkuva koulu Paasitorni Palvelujohtaja Mika Mäkelä

Liikkuva koulu Paasitorni Palvelujohtaja Mika Mäkelä Liikkuva koulu Paasitorni 1.12.2016 Palvelujohtaja Mika Mäkelä Aika ennen https://www.youtube.com/watch?v=gsaalcjnns Liikkuva koulu laajenee kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä HENKILÖSTÖ TAITOJEN KEHITTÄMINEN

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Innovaa&oEmpa&a KÄSIKIRJA. liiketoimintaa kehi,äville asiakkaiden au,ajille. tehostamaan. inhimillinen TAITO. Päivi Eriksson Tero Montonen

Innovaa&oEmpa&a KÄSIKIRJA. liiketoimintaa kehi,äville asiakkaiden au,ajille. tehostamaan. inhimillinen TAITO. Päivi Eriksson Tero Montonen Innovaa&oEmpa&a KÄSIKIRJA liiketoimintaa kehi,äville asiakkaiden au,ajille Päivi Eriksson Tero Montonen on perustavaa laatua oleva inhimillinen TAITO JOTA VOIDAAN HYÖDYNTÄÄ tehostamaan on TARJOAMISTA ASIAKKAIDEN

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k Huoltajapalautekysely_suruen (0) Iivisniemen koulu k 0 0..0 Osa-alueiden keskiarvot,,,,,8,7,8,,,,,,,,, Kaikki Osa-alueiden keskiarvot,,,,,,,,,,8,8,7,,,, Kaikki Johtaminen. Koulun rehtori johtaa kasvatus-

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

JOPO VUOSIKELLO

JOPO VUOSIKELLO Marraskuu -Suunnitelmat jatkoopiskelupaikoista -Opintovierailut/tutustumiset - 2.leirikoulu Lokakuu -1.työpaikkaopiskelu -syysloma Oppimissuunnitelman laadinta (huoltaja mukana), -TAVOITTEET! Syyskuu -Ensimmäisten

Lisätiedot

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä Emma Nylund Ratkaiseva lähtökohta portfoliota tehtäessä: onko kyseessä TUOTOS vai VÄLINE? Portfolion käyttö on alkuaan lähtöisin taiteen, arkkitehtuurin

Lisätiedot

Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta Säätytalo

Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta Säätytalo Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta 31.10.2016 Säätytalo 8.11.2016 1 Näkökulmia lasten osallisuuteen Terhi Tuukkanen Ylitarkastaja Lapsiasiavaltuutetun toimisto 8.11.2016 2 Lasten osallisuuden

Lisätiedot

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 Luennon teemat Oppimista koskevien käsitysten muuttuminen Koulutuskulttuurin uudistaminen

Lisätiedot

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Sisällys Alkusanat...5 I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa Matti Rimpelä Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Kasvatuksen ammattilaisten erityinen tehtävä...19 Lapsen kehittyminen aikuiseksi...21

Lisätiedot

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Otsikko/ kirjoitetaan Calibri -fontilla, fontti 18-20 keskitettynä, kaksirivinen otsikko laitetaan näin Tänne sijoitetaan

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaan omaa uskonnollista ja katsomuksellista

Lisätiedot

OPS

OPS + OPS 2014 15.-17.4.2015 + n 4 hengen ryhmät: n MUISTELKAA AIKAA, KUN ALOITIT OPETTAJANA: n MITEN OPS OLI NÄKYNYT OPISJKELUAIKANASI n MITEN OPS OLI KÄYTÖSSÄ KOULUSSASI n PUHUTTIINKO OPPIMISKÄSITYKSESTÄ

Lisätiedot

Käsityöprojekti. Samran Khezri Abdisalam Ismail Daut Gerxhalija

Käsityöprojekti. Samran Khezri Abdisalam Ismail Daut Gerxhalija Käsityöprojekti Samran Khezri Abdisalam Ismail Daut Gerxhalija Maailman kartta villahuovutuksella Jakson tavoi+eet ja avainkäsi+eet Tavoi+eena on, e+ä lapset saavat valmiiksi 8h:n jälkeen tehtävän, eli

Lisätiedot

Sparraava arvioin7. Helsinki

Sparraava arvioin7. Helsinki Sparraava arvioin7 Helsinki 16.9.2013 Sparraavan arvioinnin elemen9ejä YK Iholla oleminen Ketteryys Sparraavan arvioinnin posi7oin7a (Petri Virtasen (Arvioin7 (2007, 137)) viitoi9amalla 7ellä) RIIPPUMATON

Lisätiedot

Yhteisöllisen diakonian rakentaminen

Yhteisöllisen diakonian rakentaminen Yhteisöllisen diakonian rakentaminen DIAKONIAN TUTKIMUKSEN PÄIVÄ 14.11.2016 TIINA IKONEN / DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU JA DIAKONIAN TUTKIMUKSEN SEURA EEVA LEHTINEVA / VANTAAN SEURAKUNNAT, YHTEINEN PÖYTÄ

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Kohti Lapsiystävällistä Oulua

Kohti Lapsiystävällistä Oulua Kohti Lapsiystävällistä Oulua Kokemuksellinen hyvinvointitieto Suunnittelija Susanna Hellsten Hyvinvointipäällikkö Arto Willman Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut Mitä kaikki lapset tarvitsevat

Lisätiedot

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio Sisällys 1 Mikä on Timantti -kerho?... 3 2 Tavoitteet... 3 3 Resurssit... 4 4 Kerhotoiminta...

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Erityistä huomiota tulisi myös kiinnittää vaikeassa elämäntilanteessa elävien ja vähän osallistuvien osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen ja vahvistamiseen. Demokratiapolitiikan

Lisätiedot

Pienten ryhmien toimiva vuorovaikutus pedagogiseksi voimavaraksi KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMINEN NUMMENPAKAN KOULU AURAJOEN YKSIKKÖ

Pienten ryhmien toimiva vuorovaikutus pedagogiseksi voimavaraksi KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMINEN NUMMENPAKAN KOULU AURAJOEN YKSIKKÖ Pienten ryhmien toimiva vuorovaikutus pedagogiseksi voimavaraksi KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMINEN 2015-2016 NUMMENPAKAN KOULU AURAJOEN YKSIKKÖ Kehittämistoiminnan tavoitteet Kaikkien luokan oppilaiden

Lisätiedot

Yliopistojen valtakunnalliset työsuojelupäivät 2014 Lapin yliopisto

Yliopistojen valtakunnalliset työsuojelupäivät 2014 Lapin yliopisto Yliopistojen valtakunnalliset työsuojelupäivät 2014 Lapin yliopisto Restoratiivinen sovittelu työyhteisössä Paremmin puhumalla 21.08.2014 Timo Pehrman 1 Luennon aiheet Sovittelun yleistilanne Suomessa

Lisätiedot