Sovi%elu kouluissa ja lähiyhteisöissä. Riidoista ratkaisuihin!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sovi%elu kouluissa ja lähiyhteisöissä. Riidoista ratkaisuihin!"

Transkriptio

1 1

2 Sovi%elu kouluissa ja lähiyhteisöissä Riidoista ratkaisuihin! 2

3 Sovi%elu kouluissa "Konflik*t eivät väl0ämä0ä ole jotakin kauheaa. Ne voidaan myös nähdä arvona, resurssina, jota ei tulisi hei0ää pois. (Nils Chris*e 1983) 4

4 Mitä sovi%elu on? Vapaaehtoinen, yhteisöllinen konflik*nhallintamenetelmä. Ydin on dialogissa, oppimisessa ja toisen ihmisen näkökulman ymmärtämisessä. Puoluee0omat sovi0elijat toimivat fasilitaa0oreina. Asianosaiset itse etsivät ja löytävät ratkaisun *lanteeseen. Sovi0elu on tulevaisuussuuntaista. Käsitellään tekoja, tunteita, arvoja ja ratkaisuja. Käytössä laajas* yhteiskunnan eri alueilla. 7

5 Sovi%elun käy%öalueet Riita- ja rikosasioiden sovi0elu Koulusovi0elu Työyhteisösovi0elu Naapuruussovi0elu Perhesovi0elu Ympäristöasioiden sovi0elu Kansainvälinen sovi0elu Tuomioistuinsovi0elu Suomen Asianajajaliiton sovi0elu 8

6 Sovi%elu koulussa Vertaissovi0elu eli VERSO on yksi kouluissa käyte0ävistä sovi0elun menetelmistä. Vertaissovi0elu on menetelmänä yksinkertainen ja selkeä kaava, jonka mukaises* osapuolia hieman vanhemmat sovi0elijoiksi koulutetut oppilaat au0avat osapuolina olevia oppilaita löytämään itse ratkaisun ris*riitaansa. 13

7 Mitä kouluissa sovitellaan? Kouluissa sovitellaan monenlaisia ris<riitoja nimi0elyjä, haukkumista, huutelua, ulkonäköön lii0yvää vihjailua, selän takana puhumista ikävää kommentoin*a teks*viestein tai ne*ssä tönimisiä, läpsimisiä, kiinnipitämisiä, tappeluita ja leikkitappeluita, jotka kiihtyvät liiaksi, etuilua jonoissa eristämistä ja syrjimistä uhkailua, alistamista tai pako0amista isomman tai vahvemman oikeudella toisen omaisuuden luvatonta lainaamista tai piilo0amista 14

8 Havainnosta sovi%elun <laukseen 5. Vertaissovittelu ja/tai muu tarpeellinen menetelmä 1. Havainto kouluyhteisön aikuiselta, oppilaalta tai vanhemmalta 4. Ristiriitatilanteen havaitseminen ja sovittelun tilaus 3. Pyyntö tarkkailusta ja puuttumisesta oikealle aikuiselle koulussa 2. Tieto verso-ohjaajalle, vertaissovittelijalle tai luottoaikuiselle koulussa 15

9 Koulusovi%elu lukuina 2009 Vuoden 2009 lopussa oli 360 Versokoulua 86 paikka- kunnalla. Versokoulut tavoi0avat noin oppilasta sekä heidän huoltajansa. Versokouluilla toimii 7000 sovi0elijaoppilasta ja 1500 sovi0elunohjaajaa. Sovi0elijaoppilaita on keskimäärin 21 ja ohjaajia 5 / koulu. Sovi0elutapauksia kertyy vuodessa keskimäärin 25 / koulu. Onnistunees* soviteltuja koulukonflikteja oli noin

10 Lait ja asetukset turvaavat oppilaan oikeu%a osallisuuteen Koulusovi%elua voidaan perustella useilla lakien sekä ihmisoikeussäännöksien tavoi%eilla. 9

11 Lait ja asetukset 1 Suomen Perustuslain 6 mukaan lapsia on kohdeltava tasa- arvoises* yksilöinä ja heidän tulee saada vaiku0aa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavas*. Lain 14 mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaiku0aa itseään koskevaan päätöksentekoon. Lapsen oikeuksien sopimus Sopimisval*on on taa0ava lapsen oikeus vapaas* ilmaista omat näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa (12. ar*kla). Koulutuksen tulee pyrkiä lapsen valmistamiseen vastuulliseen elämään vapaassa yhteiskunnassa (29. ar*kla). >>> 10

12 Lait ja asetukset 2 YK:n Ihmisoikeusjulistus: Opetuksen on pyri0ävä ihmisen persoonallisuuden täyteen kehi0ämiseen... opetuksen tulee edistää ymmärtämystä ja suvaitsevaisuu0a (26. ar*kla). Perusopetuslain 2 mukaan opetuksen tavoi0eena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja ee]ses* vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia *etoja ja taitoja. Nuorisolain tavoi0eet (1 ) nuorten ak*ivisen kansalaisuuden edistämisestä ja nuorten sosiaalisesta vahvistamisesta ovat yhdensuuntaisia koulusovi0elun tavoi0eiden kanssa. 11

13 Lait ja asetukset eivät kuitenkaan yksinään riitä. Arjessa tarvitaan jokaisen yksi%äisen kasva%ajan todellista tahtoa, asenne%a ja sydämen viisau%a. 12

14 Osallisuuden merkitys Vertaissovi0elu voi toimia yhtenä elämän *lanteiden hallinnan oppimisen menetelmänä ja tuoda oppilaalle kokemuksen omasta asiantun*juudestaan ja merkityksestään kouluyhteisön jäsenenä. (Gellin 2010) Aito osallisuus haastaa aikuisia luo0amaan siihen, e0ä oppilaat voivat keskeneräisinäkin olla oman yhteisönsä tulkkeja ja tuoda näin yhteiseen toimintaan sitä *etoa, jota yhteisön aikuisilla ei väl0ämä0ä ole. (Gellin 2010) Sovi0elutaitojen katsotaan ohjaavan nuoria myönteiseen käytökseen ja samalla vahvistavan heidän kokemustaan voida itse vaiku0aa omaan elämäänsä. (Christy 2006) 23

15 Sovi%elu on oppimisprosessi Osallistava ja oppimista tuo0ava asioiden käsi0ely au0aa osapuolia muu0amaan käy0äytymistään myönteiseksi. (Pehrman 2005) Sitoutuminen anne0uihin lupauksiin palau0aa osapuolet yhteisöönsä eikä leimautumista hyväksi tai pahaksi tapahdu. (Hill & Wright 2006) On tärkeää antaa oppilaille mahdollisuus konflik*nhallinnan ja riitojen ratkaisun ope0eluun, vaikka itsekin voisi ope0ajana tai aikuisena *lanteen selvi0ää. 21

16 Mitä sovi%elu ope%aa? On opi%u käsi%elemään riita<lanteita ja soveltamaan näitä taitoja arkeen. (sovi0elijaoppilaat, Joroinen) Versossa oppii käytöstapoja, itsehillintää,yhteistyökykyä. Samalla oppii virheistään. (sovi0elijaoppilaat, Espoo) Versossa voi oppia tasavertaisuu%a, yhteenkuuluvuu%a, anteeksiantoa, vastuullisuu%a ja pitämään lupauksensa. (sovi0elijaoppilaat, Helsinki) Aina ei voi turvautua siihen, e%ä muut ratkaisevat riidat. (sovi0elijaoppilaat, Joroinen) Täs ollaan opi%u hyvii taitoi meijän tulevii aviolii%oi varten. (sovi0elijaoppilaat, Helsinki) Oppilailta kerä,yjä kommen,eja

17 Mitä vertaissovi%elijat oppivat (Suoria lainauksia oppilaiden vastauksista, 120 ak / 44 yk) Kaiken voi sovitella puhumalla Puhumaan ihmisten kanssa Itsekuria Rauhallisuu%a riita<lanteissa sekä pää%äväisyy%ä Näkemään ihmisistä uusia puolia enemmän Katsomaan asioita eri näkökulmista E%ei aina tarvitse syy%ää ja torua, riita voidaan ratkaista Vaikka sisaruksien kanssa sovi%aa riitoja Täten pystyn olemaan paremmin muiden oppilaiden ja ystävien kanssa E%ä riitoja voi itsekin selvi%ää, ei aina aikuisen (Gellin 2010)

18 Mitä osapuolet oppivat (Suoria lainauksia oppilaiden vastauksista; 120 ak / 44 yk) Soviteltavat ovat oppineet keskustelemaan sovi%elua edeltävistä tapahtumista ja tekojensa merkityksestä Uskon myös heidän oppineen poh<maan tällaisia asioita jo etukäteen Ihmissuhdetaitoja Kunnioi%amaan muita sellaisina kuin he ovat E%ä syyllisten etsiminen ei ole tärkeää vaan ratkaisu Pienetkin riidat kanna%aa sopia Tietämään miltä toisesta tuntuu Usein he ovat lähteneet yhdessä pois, ovat oppineet, e%ä versosta on hyötyä (Gellin 2010)

19 Perheyhteisössäkin voi oppia Kohtaaminen - > pysäytä riita*lanne ja ohjaa osapuolet kohtaamaan toisensa; älä syytä tai arvota tekojen suuruu0a Kuuntelu - > auta kuuntelemaan huoleh*malla siitä, e0ä puhutaan vuorotellen toisen näkemystä kunnioi0aen Tunteet - > kysy tuntemuksia, jo0a syntyy ymmärrys sovinnon merkityksestä; auta tunnistamaan tunteita Ratkaisut - > luota osapuoliin ratkaisijoina; konkre*aa Seuranta - > kehu kun huomaat ratkaisun toimivan

20 Sovi%elutoimintaa kouluissa on tutki%u jo kymmenen vuo%a 12

21 Sovi%elu kanna%aa Seurantakyselyn tulokset kertovat, e%ä 86 % sovi0eluun ohjatuista *lanteista ovat joko sanallista tai fyysistä mieltä pahoi0avaa toimintaa 95 % sovi0eluista johtaa sopimukseen, jonka todetaan seurannassa pitäneen 89 % vertaissovi0elijoista pitää tärkeänä mielipahaa aiheu0avaan toimintaan puu0umista he* 90 % vertaissovi0elijoista pitää tehtävää mielekkäänä ja tärkeänä (Gellin 2007) 16

22 Sovi%elu on tärkeää 82 % vertaissovi0elijoista kokee onnistuneensa osapuolten au0amisessa 90 % vertaissovi0elijoista pitää sovi0elua koulussaan hyväksy0ynä toimintatapana 88 % osapuolista ilmoi] pitäneensä sopimuksessa antamansa lupauksen 87 % osapuolina olleista oppilaista pitää hyvänä sitä, e0ä oppilaat voivat sopia riitojaan vertaissovi0elussa (Gellin 2007) 17

23 Verso- ohjaajat: Sovi%elu toimii Sovi0elu on osa koulun kul0uuria. ka 3,8 Olen saanut eväitä riitojen ratkaisuun työssäni. ka 3,9 Sovi0elussa osapuolet ovat tulleet autetuiksi. ka 4,0 Vertaissovi0elu on toimiva menetelmä. ka 4,4 (31 sovi0elunohjaajaa / asteikko 1-5) Vertaissovi0elun tode]in myös madaltaneen kynnystä havaita tai ohjata käsi0elyyn erilaisia ris*riita*lanteita. (Gellin 2010) 18

24 Sovi%elu on mielekästä Vertaissovi0elun ohjaaminen on mielekäs tehtävä. ka 4,4 Vertaissovi0elijat nouda0avat periaa0eita hyvin. ka 4,5 Vertaissovi0elu täydentää hyvin puu0umista. ka 4,5 (31 sovi0elunohjaajaa / asteikko 1-5) Ohjaajat olivat itse sovitelleet haastavampia konflikteja. Myös oppilaan ja aikuisen välisiä riitoja on soviteltu. (Gellin 2010) 19

25 Sovi%elun haasteet Sovi0elu tuo haasteen: aidon osallisuuden ja väli0ämisen kul0uuri vaa*i kasvua luo0amiseen ja sitoutumiseen. Toimintakul0uurin muutos kouluissa on hidasta. Hoidan itse nopeammin ja paremmin - kokemuksesta koh* omaa oivallusta siitä, e0ä oppilaat ovat kykeneviä toimijoita ja oman yhteisönsä asiantun*joita sekä voimavara koko kouluyhteisölle. (Gellin 2010) 20

26 Mikä restora<ivinen aja%elu? 25

27 Restora<ivinen aja%elu Kyse on ihmissuhteet ja tunteet huomioon o0avasta konflik*nhallinnasta. (Elonheimo 2002) Korostaa yhteistyöhön perustuvaa myönteistä prosessia ja yhteisymmärrykseen perustuvaa lopputulosta. (Zehr 2002) Keskeisenä ajatuksena on, e0ä tapahtunut teko palautetaan asianosaisille niin, e0ä he voivat itse olla ak*ivisia osallisia asiansa ratkaisussa. (Chris*e 1983) Tavoi0eena on korjata vääryys ja vähentää osapuolille aiheutunu0a traumaa. (Chris*e 1983) 26

28 Restora<ivisen koulun tavoi%eet Kouluyhteisön turvallisuuden, työrauhan ja ilmapiirin parantaminen Eristämisen ja eristäytymisen vähentäminen Yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tukeminen Moraalin ja itsetunnon koho0aminen Osallisuuden lisääminen Konflik*en ja häiriökäy0äytymisen vähentäminen koko yhteisössä Koulun henkilökunnan uupumisen väl0äminen (Hopkins 2004) 27

29 Restora<ivinen aja%elu koko koulun perustana (B. Morrison) Mahdollisuus restoratiiviseen työskenteyyn vaikeissakin tilanteissa Restora*ivisia mene0elyjä kehitetään arkipäivän konflik*en hallintaan Ystävyyssuhteiden rakentaminen, yhteisöllisyys omassa oppilasyhteisössä, toisten huomioiminen, yhdessä oppiminen ja työskentely Empa*an kehi0yminen ja sitoutuminen siihen, e0ä kukin toimii yhteiseksi parhaaksi 28

30 Restora<ivisen työtavan hyödyt Tutkimustulos Englannin Hull in kunnasta: Muutokset yhdessä lukiossa keväästä 2007 kevääseen % vähennys sanallisissa konflikteissa 59 % vähennys fyysisissä konflikteissa 43 % vähennys häiritsevässä käytöksessä 79 % vähennys rasis*sessa käytöksessä 63 % vähennys henkilökunnan poissaoloissa Säästöä kertyi yli ensimmäisen 8 kk:n aikana! (Hopkins 2009) 29

31 Restora<ivisen työtavan hyödyt Muutokset 7 peruskoulussa keväästä 2007 kevääseen 2008: 80 % vähennys oppilaiden välisissä sanallisissa konflikteissa 73 % vähennys oppilaan ja ope0ajan välisissä sanallisissa konflikteissa 57 % vähennys oppilaiden välisissä fyysisissä konflikteissa 83 % vähennys puu0umis*lanteissa välitun*en aikana 79 % vähennys puu0umis*lanteissa ruokailun aikana (Hopkins 2009) 30

32 Sovi%elun käynnistäminen koulussa 31

33 8 askelta sovi%eluun 1. Otetaan yhteys Suomen sovi0elufoorumiin 2. Sovitaan koulutuspäivämääristä 3. Koulutetaan henkilökunta 4. Valitaan ohjaaja- ja oppilasryhmä 5. Koulutetaan ohjaajat ja sovi0elijat 6. Käynnistetään toiminta ja *edotetaan asiasta 7. Nivotaan toiminta koulun arkeen 8. Huolehditaan jatkokoulutuksesta 32

34 Rauha on tahdon asia Mar] Ah*saari (2009): Kaikki konflik*t ovat ratkaistavissa. Rauha on ensisijainen asia eikä syyllisten osoi0elu anna mahdollisuuksia rauhantyön ilmapiirille. On katso0ava tulevaisuuteen. Suomesta voisi kehi0yä rauhanvälityksen asiantun*jamaa, rauhanvälityksen suurvalta. 33

35 Ota yhtey%ä! Projek*päällikkö Maija Gellin Koulutuspäällikkö Eeva Saarinen Yhteyspäällikkö Harri Väisänen 34

Sovittelu kouluissa. "Konfliktit eivät välttämättä ole jotakin kauheaa. Ne voidaan myös nähdä arvona, resurssina, jota ei tulisi heittää pois.

Sovittelu kouluissa. Konfliktit eivät välttämättä ole jotakin kauheaa. Ne voidaan myös nähdä arvona, resurssina, jota ei tulisi heittää pois. 1 2 Sovittelu kouluissa "Konfliktit eivät välttämättä ole jotakin kauheaa. Ne voidaan myös nähdä arvona, resurssina, jota ei tulisi heittää pois. (Nils Christie 1983) 4 Mitä sovittelu on? Vapaaehtoinen,

Lisätiedot

"Konfliktit eivät välttämättä ole jotakin kauheaa. Ne voidaan myös nähdä arvona, resurssina, jota ei tulisi heittää pois. (Nils Christie 1983)

Konfliktit eivät välttämättä ole jotakin kauheaa. Ne voidaan myös nähdä arvona, resurssina, jota ei tulisi heittää pois. (Nils Christie 1983) "Konfliktit eivät välttämättä ole jotakin kauheaa. Ne voidaan myös nähdä arvona, resurssina, jota ei tulisi heittää pois. (Nils Christie 1983) Kohtaamisen kulttuuri oppimisyhteisöissä pohjaa restoratiiviseen

Lisätiedot

Sovittelu koulujen hyvinvoinnin rakentajana

Sovittelu koulujen hyvinvoinnin rakentajana Sovittelu koulujen hyvinvoinnin rakentajana Helsinki 30.10.2013 Maija Gellin, Ohjelmajohtaja, tohtorikoulutettava, KM Suomen sovittelufoorumi ry VERSO - ohjelma Mikä sovittelu? Sovittelussa koulutetut

Lisätiedot

Tulevaisuuden muistelo. Mitä taitoja (muita kuin tiedollisia) toivoisit oppilaillasi / lapsillasi olevan kun he pääsevät koulusta?

Tulevaisuuden muistelo. Mitä taitoja (muita kuin tiedollisia) toivoisit oppilaillasi / lapsillasi olevan kun he pääsevät koulusta? Tulevaisuuden muistelo Mitä taitoja (muita kuin tiedollisia) toivoisit oppilaillasi / lapsillasi olevan kun he pääsevät koulusta? 3 Sovittelu kouluissa "Konfliktit eivät välttämättä ole jotakin kauheaa.

Lisätiedot

Suomen sovittelufoorumi ry Sovittelu koulussa

Suomen sovittelufoorumi ry Sovittelu koulussa Suomen sovittelufoorumi ry Sovittelu koulussa Maija Gellin 2009 1 -SOVITTELU- Restoratiivisen oikeuden menetelmänä Restoratiivinen (korjaava) oikeus on myönteinen prosessi niille, joilla on osuus käsiteltävään

Lisätiedot

Suomen sovittelufoorumi ry Koulusovittelu

Suomen sovittelufoorumi ry Koulusovittelu Suomen sovittelufoorumi ry Koulusovittelu Sovittelu suomalaisessa yhteiskunnassa seminaari 22.1.2009 Maija Gellin 1 Mieltä pahoittavaan tekoon tartuttava Mielipaha kiusaaminen koulukiusaaminen Lähtökohtana

Lisätiedot

Restora(iviset ja sovi-elevat oppimisyhteisöt

Restora(iviset ja sovi-elevat oppimisyhteisöt Restora(iviset ja sovi-elevat oppimisyhteisöt SYVE HÄMEENLINNA 5.10.2012 Työpajan alustuksesta poimi-uja dioja Maija Gellin Posi(oni: Verson kasvatuspäällikkö Mikä Verso? Verso eli vertaissovi-elu Sovi-elussa

Lisätiedot

Sovittelu oppilaitoksissa

Sovittelu oppilaitoksissa 1 Sovittelu oppilaitoksissa "Konfliktit eivät välttämättä ole jotakin kauheaa. Ne voidaan myös nähdä arvona, resurssina, jota ei tulisi heittää pois. (Nils Christie 1983) 2 Mitä sovittelu on? Vapaaehtoinen,

Lisätiedot

Tulevaisuuden muistelo. Mitä taitoja (muita kuin tiedollisia) toivoisit oppilailla olevan kun opinnot koulussa tai oppilaitoksessa loppuvat?

Tulevaisuuden muistelo. Mitä taitoja (muita kuin tiedollisia) toivoisit oppilailla olevan kun opinnot koulussa tai oppilaitoksessa loppuvat? 1 Tulevaisuuden muistelo Mitä taitoja (muita kuin tiedollisia) toivoisit oppilailla olevan kun opinnot koulussa tai oppilaitoksessa loppuvat? 2 Verson organisaatio Ydinverso Ala- ja yläkoulut, yhtenäiskoulut,

Lisätiedot

KOULUSOVITTELU. Yhteisöllinen sovittelumenetelmä kouluille - Vertaissovittelu - Aikuisjohtoinen sovittelu - Restoratiivinen koulu

KOULUSOVITTELU. Yhteisöllinen sovittelumenetelmä kouluille - Vertaissovittelu - Aikuisjohtoinen sovittelu - Restoratiivinen koulu KOULUSOVITTELU Yhteisöllinen sovittelumenetelmä kouluille - Vertaissovittelu - Aikuisjohtoinen sovittelu - Restoratiivinen koulu Suomen sovittelufoorumi ry 2008 1 Koulusovittelutoiminta Vertaissovittelu

Lisätiedot

Muokkaa perustyyl. napsautt. TYÖYHTEISÖSOVITTELU

Muokkaa perustyyl. napsautt. TYÖYHTEISÖSOVITTELU Muokkaa perustyyl. napsautt. Muokkaa perustyyl. napsautt. Esimies työyhteisöjen ristiriitojen sovittelijana Restoratiivinen lähestyminen koko yhteisön perustana (B. Morrison) Restoratiivisen työskentelyn

Lisätiedot

Ympäristöasioiden sovittelu

Ympäristöasioiden sovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija

Lisätiedot

Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari

Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari Heljä Järnefelt Jyväskylä 12.4 2012 www.kul7uuriperintokasvatus.fi Suomen Kul$uuriperintökasvatuksen seura Seura on vuonna

Lisätiedot

Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin

Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin TYÖYHTEISÖSOVITTELU Kun työyhteisössä on konflikti, se tarjoaa mahdollisuuden oppimiseen. Ristiriitatilanteessa ulkopuolisen

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Sovittelu kouluissa ja oppilaitoksissa. Asuntoloissa?

Sovittelu kouluissa ja oppilaitoksissa. Asuntoloissa? 1 Sovittelu kouluissa ja oppilaitoksissa. Asuntoloissa? "Konfliktit eivät välttämättä ole jotakin kauheaa. Ne voidaan myös nähdä arvona, resurssina, jota ei tulisi heittää pois. (Nils Christie 1983) 2

Lisätiedot

Selvitys Verso-toiminnasta peruskouluissa vuonna 2015

Selvitys Verso-toiminnasta peruskouluissa vuonna 2015 Selvitys Verso-toiminnasta peruskouluissa vuonna 2015 VERSO-ohjelman arviointiraportti Suomen sovittelufoorumi VERSO-ohjelma Toiminnan arviointi 2015 KM Anna Masanti Sisällysluettelo Selvityksen aineisto...

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Kul%uurikeskus asiantun.japalvelun tuo%ajana hyvinvoin.alalla Pilvi Kuitu toiminnanjohtaja, Kul%uurikeskus Pii Poo

Kul%uurikeskus asiantun.japalvelun tuo%ajana hyvinvoin.alalla Pilvi Kuitu toiminnanjohtaja, Kul%uurikeskus Pii Poo tuo%ajana hyvinvoin.alalla Pilvi Kuitu toiminnanjohtaja, Kul%uurikeskus Pii Poo 1 Ihmisyyden itseisarvo Taide ja kul%uuri ovat merki%ävä osa ihmisenä olemista! Mitä enemmän ihminen vie%ää aikaa rakenteissa

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

Hyvää oppimista- periaa0eet Lahdessa

Hyvää oppimista- periaa0eet Lahdessa Hyvää oppimista- periaa0eet Lahdessa Itsesäätely Ympäristö, jossa voi kokeilla rajojaan turvallises= Pe0ymysten sietäminen Aikuisen ak=ivinen läsnäolo Omaan ohjaukseen siirtyminen On opi0ava ponnistelemaan

Lisätiedot

Koulujen ja oppilaitosten sovittelutoiminnan lähtökohtia

Koulujen ja oppilaitosten sovittelutoiminnan lähtökohtia Koulujen ja oppilaitosten sovittelutoiminnan lähtökohtia 05/2017 Verso eli vertaissovittelu on yhteisöllinen menetelmä, joka tarjoaa lapsen toimijuutta tukevan tavan ratkaista oppilaiden välisiä ristiriitoja

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto. Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.fi/womento Kehi5ämishanke Womento Womento- hanke+a on rahoi+anut

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Parempi työpaikka Työhyvinvointi 2014 seminaari STTK Helsingin messukeskus

Parempi työpaikka Työhyvinvointi 2014 seminaari STTK Helsingin messukeskus Parempi työpaikka Työhyvinvointi 2014 seminaari STTK Helsingin messukeskus Paremmin puhumalla 08.05.2014 Timo Pehrman Sopuinfo/STTK/pehrman 1 Luennon aiheet Sovittelun ja työyhteisösovittelun tilanne Suomessa

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

Tukioppilastoiminnan vahvistaminen kouluissa

Tukioppilastoiminnan vahvistaminen kouluissa Tukioppilastoiminnan vahvistaminen kouluissa Tukioppilastoiminta MLL toi Suomeen vuonna 1972 Yhdysvalloista Toimii tällä hetkellä n. 90 % perusopetuksen 7.-9.- vuosiluokkien kouluista Vuosittain yli 10

Lisätiedot

PARTIO- OHJELMAN SYVÄLLINEN TUNTEMUS Roadshow Kohtaus, 30.1.2015

PARTIO- OHJELMAN SYVÄLLINEN TUNTEMUS Roadshow Kohtaus, 30.1.2015 PARTIO- OHJELMAN SYVÄLLINEN TUNTEMUS Roadshow Kohtaus, 30.1.2015 Par6o on oheiskasva?aja Kaikilla eri kasva?ajilla on samantyyppinen haaste Lapset ja nuoret ovat laajassa mi?akaavassa samanlaisia ja kehitys

Lisätiedot

Ops 2016 ja arvioin0

Ops 2016 ja arvioin0 Ops 2016 ja arvioin0 Alkuviri(ely Mie- jokin konkree1nen opintokokonaisuus omille oppilaillesi ja se, miten arvioisit sen. Kirjoita lista arvioin-tavoistasi. Ympyröi listaltasi ne arvioin-tavat, jotka

Lisätiedot

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden lisääminen

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2009 1 Restoratiivinen oikeus Restoratiivinen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Tampere Kouluttaja Ulla Sara-aho

Tampere Kouluttaja Ulla Sara-aho KOHTI KONFLIKTIEN HALLINTAA T Y Ö K A LU J A K I U S A A M I S E N J A KO N F L I K T I E N E H K Ä I S Y Y N J A R AT K A I S E M I S E E N Tampere 23.-24.1.2017 Kouluttaja Ulla Sara-aho www.sara-aho.com

Lisätiedot

Miten kuulla lapsia? Kohti osallisuuden toimintakulttuuria

Miten kuulla lapsia? Kohti osallisuuden toimintakulttuuria Kohti lapsiystävällistä kuntaa ja maakuntaa: Kuuntele ja opi lapsilta ja nuorilta Ke 20.9.2017 13.40-14 Helsinki, Kansallisumuseo Miten kuulla lapsia? Kohti osallisuuden toimintakulttuuria Professori Liisa

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Hoidollisen tuen työnkuva koulussa. Marko Asikainen & Niina Oksman Oulu 2016

Hoidollisen tuen työnkuva koulussa. Marko Asikainen & Niina Oksman Oulu 2016 Hoidollisen tuen työnkuva koulussa Marko Asikainen & Niina Oksman Oulu 2016 Hoidollinen työ Tukea oppilasta/opettajaa/ohjaajaa koulunkäynnin kannalta haastavissa ja aggressiivisissa tilanteissa Ennakointi:

Lisätiedot

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus) VALINNAISAINEEN OPETUSSUUNNITELMA: MUSIIKKI (Make music) Musiikin monipuolinen tekeminen ryhmässä. HYPE painotus Musiikin tekeminen ryhmässä kehittää sosiaalisia taitoja. Oma tekeminen täytyy sovittaa

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

Meidän koulu on kiusaamisen vastainen koulu KIVA KOULU

Meidän koulu on kiusaamisen vastainen koulu KIVA KOULU Meidän koulu on kiusaamisen vastainen koulu KIVA KOULU ja meillä myös sovitellaan Verso-toiminta Kiusaamiseen puuttumisen toimintamalli Kastellin koulu 22.11.2011 1 Mitä kiusaaminen on? Kiusaamisella tarkoitetaan

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi tuleminen Uuden lain keskeiset tavoitteet: Edistetään

Lisätiedot

Työyhteisösovittelun toimintaohje opetushenkilöstön ja opiskelijoiden tarpeisiin

Työyhteisösovittelun toimintaohje opetushenkilöstön ja opiskelijoiden tarpeisiin Työyhteisösovittelun toimintaohje opetushenkilöstön ja opiskelijoiden tarpeisiin Anne Petroff 1.4.2015 Aallon työyhteisösovittelu Aallon työyhteisösovittelun laajentaminen 1) henkilöstön ja opiskelijoiden

Lisätiedot

Lapsiperheen arjen voimavarat

Lapsiperheen arjen voimavarat Lapsiperheen arjen voimavarat Hyvät vanhemmat! Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla VESO yläkoulun opettajat OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla 29.3.2017 Oppimisen arviointi Erja Vitikka 6.3.2015 Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen,

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N Lait

Lisätiedot

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS 7.3.2016 Annamari Murtorinne yläkoulun rehtori ja Niina Rekiö-Viinikainen erityisopettaja TOIMINTAKULTTUURIN KESKEISET PIIRTEET Hyvinvointi ja turvallinen arki Yhdenvertaisuus

Lisätiedot

Mitä on coaching ja miten sitä konkreettisesti tehdään?

Mitä on coaching ja miten sitä konkreettisesti tehdään? Mitä on coaching ja miten sitä konkreettisesti tehdään? 25.1.2017 RAIN-työpaja 5.2 Ihmiset ja johtaminen Anneli Holmberg, ICF sertifioitu coach Wiltrain Oy 1 Mitä coaching on? Coaching, on ajatuksia herä3ävä

Lisätiedot

Itsearviointi ja laadunhallinta

Itsearviointi ja laadunhallinta Itsearviointi ja laadunhallinta Case yliopiston koulu Joensuun normaalikoulu Johtava rehtori, KT UEF Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen itsearviointi- ja laadunhallintakäytänteet Kuopio 7.2.2017 Koulun

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan?

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Roolisi leirilippukunnanjohtajana (LLPKJ) tai leiriluotsina on äärimmäisen tärkeä Roihun onnistumisen kannalta. Näihin tärkeisiin rooleihin kohdistuu

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Mä en sinne enää mee! - Koulupudokkuus ja räätälöidyt koulupolut. Tiina Pilbacka-Rönkä Mikkeli/Kuopio Syksy 2016

Mä en sinne enää mee! - Koulupudokkuus ja räätälöidyt koulupolut. Tiina Pilbacka-Rönkä Mikkeli/Kuopio Syksy 2016 Mä en sinne enää mee! - Koulupudokkuus ja räätälöidyt koulupolut Tiina Pilbacka-Rönkä tiina.pilbacka-ronka@valteri.fi Mikkeli/Kuopio Syksy 2016 Koulun kiinnittymisen lisääminen 1. Kohtaaminen, kesyttäminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Innovaa&oEmpa&a KÄSIKIRJA. liiketoimintaa kehi,äville asiakkaiden au,ajille. tehostamaan. inhimillinen TAITO. Päivi Eriksson Tero Montonen

Innovaa&oEmpa&a KÄSIKIRJA. liiketoimintaa kehi,äville asiakkaiden au,ajille. tehostamaan. inhimillinen TAITO. Päivi Eriksson Tero Montonen Innovaa&oEmpa&a KÄSIKIRJA liiketoimintaa kehi,äville asiakkaiden au,ajille Päivi Eriksson Tero Montonen on perustavaa laatua oleva inhimillinen TAITO JOTA VOIDAAN HYÖDYNTÄÄ tehostamaan on TARJOAMISTA ASIAKKAIDEN

Lisätiedot

Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä lausuntonaan hallituksen esitysluonnoksesta

Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä lausuntonaan hallituksen esitysluonnoksesta 1 (5) 15.3.2013 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI PERUSOPETUSLAIN, LUKIOLAIN, AM- MATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN, AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä Uusi peruskoulu -visiotyöpaja 6.3.2017, Jyväskylä #uusiperuskoulu Teemakohtaiset alaryhmät - ryhmien työskentelyn tulokset - Oppijalähtöisyys Uusi peruskoulu vahvistaa jokaisen oppilaan oppimista ja koulutuksellista

Lisätiedot

Mitä osallisuus voisi olla?

Mitä osallisuus voisi olla? Mitä osallisuus voisi olla? Laki ja osallisuus Lasten ja nuorten osallisuudella on hyvin vahva laillinen perusta. Se ei ole onneksi vain aikuisten hyväntahtoisuuden varassa. perustuslaki perusopetus- ja

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kurjenpesän päiväkodin TOISTA KUNNIOITTAVAN KÄYTÖKSEN SUUNNITELMA toimintakaudeksi

Kurjenpesän päiväkodin TOISTA KUNNIOITTAVAN KÄYTÖKSEN SUUNNITELMA toimintakaudeksi Kurjenpesän päiväkodin TOISTA KUNNIOITTAVAN KÄYTÖKSEN SUUNNITELMA toimintakaudeksi 2016-2017 12.10.2016 Kiusaaminen on Kielteisten tekojen kohdistamista toiseen Loukkaavaa käytöstä kiusattua kohtaan Ratkaisevaa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Yri$äjyysvalmennus. Kokonaisuuden tavoi$eet

Yri$äjyysvalmennus. Kokonaisuuden tavoi$eet Yri$äjyysvalmennus Kokonaisuuden tavoi$eet Saada 7etoa, taitoa ja tahoa yri$äjänä toimimiselle, onnistumiselle ja kasvamiselle Onnistumisen eväitä yri$äjänä Taito perustaa yritys Osaamista rakentaa toimiva

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Itsearviointi 1.lk Nimi päiväys

Itsearviointi 1.lk Nimi päiväys Itsearviointi 1.lk Nimi 1. Uskallan kysyä. 2. Osaan noudattaa ohjeita. 3. Osallistun luokan yhteiseen keskusteluun. 4. Tulen toimeen luokkatovereitteni kanssa. 5. Huolehdin läksyistäni ja tavaroistani.

Lisätiedot

Kiusaaminen varhaiskasvatusikäisten lasten parissa. Laura Kirves Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto 16.9.2011

Kiusaaminen varhaiskasvatusikäisten lasten parissa. Laura Kirves Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto 16.9.2011 Kiusaaminen varhaiskasvatusikäisten lasten parissa Laura Kirves Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto 16.9.2011 Ohjaavat asiakirjat Varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu YK lapsen oikeuksien yleissopimukseen:

Lisätiedot

KuntaKesu2 Joensuu 6.11.2014 Anneli Rautiainen Opetusneuvos, Esi- ja perusopetus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

KuntaKesu2 Joensuu 6.11.2014 Anneli Rautiainen Opetusneuvos, Esi- ja perusopetus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi KuntaKesu2 Joensuu 6.11.2014 Anneli Rautiainen Opetusneuvos, Esi- ja perusopetus 21. vuosisadan oppimisen taidot Yhteistyö Tiedon rakentaminen ja kriittinen ajattelu ICT Ongelmanratkaisu ja innovaatio

Lisätiedot

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 Iloa lapselle ja nuorelle Vanhempaintoiminta joukkovoimaa hyvän elämän puolesta Vanhempaintoiminta

Lisätiedot

OPPIVA YHTEISÖ - YHTEISÖLLINEN KOULU

OPPIVA YHTEISÖ - YHTEISÖLLINEN KOULU OPPIVA YHTEISÖ - YHTEISÖLLINEN KOULU 12.11.2015 Leena Nousiainen Rondo Training Oy Puh. 044-2913621 www.rondotraining.fi E-mail: leena.nousiainen@rondotraining.fi OPPIVA YHTEISÖ YHTEISÖLLINEN KOUL Mitä

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Lapset ja nuoret kuntalaisina ja vaikuttajina

Lapset ja nuoret kuntalaisina ja vaikuttajina Lapset ja nuoret kuntalaisina ja vaikuttajina Maria Kaisa Aula Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi kunta- ja palvelumuutoksissa seminaari 11.6.2008 Suolahtisalissa 1 Uutta lapsipolitiikkaa Suomessa

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät XIV Ulla Siimes, toiminnanjohtaja Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014 Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä Valtuustosali 5.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat Nurmijärven hyvät lasten

Lisätiedot