KEHITTÄMISSUUNNITELMA: PIETARSAAREN KESKUSTA KAUPPAPAIKKANA 1. EHDOTUS / VÄLIRAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEHITTÄMISSUUNNITELMA: PIETARSAAREN KESKUSTA KAUPPAPAIKKANA 1. EHDOTUS / VÄLIRAPORTTI"

Transkriptio

1 KEHITTÄMISSUUNNITELMA: PIETARSAAREN KESKUSTA KAUPPAPAIKKANA 1. EHDOTUS / VÄLIRAPORTTI Yleistä Suunnitelmaa on laadittu Interreg III B projektin RENET puitteissa, joka on yhteistyöhanke johon osallistuu kumppaneita Saksasta, Ruotsista, Virosta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta ja Suomesta. Työ aloitettiin jo syksyllä 2005 alustavalla tutkielmalla Pietarsaaren asemasta kauppakaupunkina verrattuna Kokkolaan ja Vaasaan (Entrecon Oy:n selvitys), mutta käynnistyi tehokkaasti kevättalvella 2006, kun kaupunki kiinnitti hankkeseen arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilän johtaman konsulttiryhmän. Ensimmäinen ehdotus joka nyt esitellään on tehty yhteistyönä tämän konsulttiryhmän (Ark.tsto Mikko Heikkilä, SITO-insinööritoimisto ja Tuomas Santasalo Ky) ja Pietarsaaren kaupungin teknisen viraston kaavoitusosaston toimesta. Yhteistyöhön ovat osallistuneet myös Pietarsaaren City-ryhmä ja Pohjanmaan kauppakamari. Työtä on johtanut kaupunginhallituksen asettama johtoryhmä. Tämän ensimmäisen ehdotuksen tarkoitus on toimia pohjana keskustelulle, joka toivottavasti johtaa suunnitelmaan joka voidaan yleisesti hyväksyä kehittämistyön perustaksi. Lopullinen suunnitelma tulee koostumaan kolmesta osasta: Pietarsaaren kauppakaupungin kehittämisstrategia, Päivitetty suunnitelma kaupungin keskeisten osien kaavoittamisen ja rakentamisen pohjaksi, sekä Ns. laatukäsikirja kaupunkiympäristön laadun ohjaamista varten. Tämä asiakirja on kooste seuraavista: 1. Entrecon Oy:n (Kyösti Pätynen) analyysi Pietarsaaren asemasta kaupan keskuksena, verrattuna Kokkolaan ja Vaasaan 2. Haastattelututkimukset kesäkuulta Konsulttien analyysit Pietarsaaren keskustan vahvuuksista ja heikkouksista, 4. Suunnittelun tehtävät ja strategiset tavoitteet 5. Alustava suunnitelmaehdotus Sivut Jatkotoimenpiteet 1

2 1. Lähtötilanne 1.1 Pietarsaaren alueellinen markkinaprofiili (Entrecon-raportti) Päivittäistavarakauppa Kyösti Pätysen / Entrecon vuodenvaihteessa 2005/2006 tekemän selvityksen mukaan on Pietarsaarella vakaa asema suhteessa sekä Kokkolaan että Vaasaan. Lähin kilpailija on luonnollisesti Kokkola. Pietarsaaren kaupallinen vaikutusalue on kutakuinkin sama kuin kaupungin ns. työssäkäyntialue. Omalla alueellaan Pietarsaari on täysin hallitseva ja käytännöliisesti ainut merkittävä kauppapaikka; alueen päivittäistavarakauppaan käytettävästä ostovoima kaksi kolmannesta päätyy Pietarsaareen, jonka ostovoimavirtausindeksi on 145 (100=indeksiluku kun kaupan määrä vastaa oman kunnan asukkaiden ostovoimaa kommunen). Pt-myymälät v pinta-ala päivittäistavara erikoistavara Lohtaja Kal Himanka Ka Pt-virtausindeksi v kunnittain (2) (3) (4) (7) (5) (5) (2) K Himanka 91 Lohtaja 63 Kann 11 Luoto Kokkola Pietarsaari Kruunupyy Pedersöre Uusikaarlepyy Kälviä Ullav Kaustinen Kokkola Luoto Pietarsaari Kruunupyy Pedersöre 29 Uusikaarlepyy Kälviä 56 Ullav 48 Kaustinen 135 Kartta 1 Kartta 2 Kartta 1 näyttää päivittäistavarakaupan sijoittumisen Kokkolan ja Pietarsaaren seuduilla. Pietarsaaressa on kahden hypermarketin ylivoima omalla alueella selvä. Pedersören kauppaverkko on heikko suhteessa asukaslukuun (Entrecon). Kartta 2 näyttää seudun ostovoimavirtaukset. Pietarsaaressa myynti on lähes 16 miljoonaa euroa suurempi kuin mitä kaupungin omien asukkaiden ostovoima antaisi. Pedersöre luovuttaa noin 13 M ostovoimastaan, todennäköisesti juuri Pietarsaareen Muut seudun kunnat luovuttavat samoin noin 13 M Pietarsaaren, Kokkolaan tai muihin alueen ulkopuolisiin liikekeskuksiin. Loppupäätelmäksi tulee, että Pietarsaari dominoi aluettaan kauppakaupunkina selkeämmin kuin esimerkiksi Kokkola tai Vaasa. Tämä johtaa ilmeisesti siitä tosiseikasta, että kun sekä Vaasan että Kokkolan seuduilla on kilpailevia alakeskuksia ( Vaasan seudulla Laihian keskusta ja Sepänkylä, Kokkolan suhteellisen lähellä ovat Kaustinen ja Kannus), puuttuvat kilapilevat yksiköt Pietarsaaren ympäristössä. Kaupan kokonaisvolyymi on toki selvästi pienempi kuin kilpailijakaupungeissa. 2

3 1.1.2 Tilaa vaativa kauppa Tilaa vaativa kaupan tarjonta (tässä; huonekalujen, kotielektroniikan sekä rauta- ja rakennustavaran kauppa) keskittyy vanhassa Vaasan läänissä Vaasaan, Seinäjoelle, Pietarsaareen ja Kokkolaan. Pietarsaaren ja Kokkolan voimasuhteet näkyvät kartasta. Maksamaa 0 / 0 / 0 saari / 2 Vähäkyrö 0 / 1 / 0 Laihia / 1 / 2 Tilaa vievä kauppa lkm kunnittain 18 Huonekalukauppa Kodin elektroniikka Rautakauppa Luoto 0 / 1 / 0 Oravainen Alahärmä 0 / 0 / 2 0 / 2 / 3 Vöyri 1 / 1 / 1 Ylihärmä 0 / 2 / 1 Isokyrö Ylistaro 0 / 3 / 5 2 / 1 / 1 Pietarsaari 5 / 14 / 6 Kokkola 8 / 18 / 13 Kruunupyy Pedersöre 0 / 2 / 2 0 / 4 / 1 Uusikaarlepyy 0 / 1 / 0 Kortesjärvi 0 / 1 / 3 Kauhava 4 / 5 / 6 Lapua 3 / 8 / 6 Evijärvi 0 / 1 / 1 Lohtaja 0 / 1 / 0 Himanka 0 / 0 / 0 Kälviä 0 / 1 / 1 Lappajärvi 1 / 0 / 0 Alajärvi 2 / 3 / 5 Kalajoki 1 / 7 / 6 Kannus 3 / 3 / 3 Ullava 0 / 0 / 0 Kaustinen 1 / 3 / 1 Veteli 0 / 2 / 1 Vimpeli 0 / 2 / 3 Merijärvi 0 / 0 / 1 Oulainen 3 / 6 / 2 Alavieska 0 / 2 / 1 Toholampi 0 / 2 / 2 Halsua 1 / 0 / 0 Perho 0 / 0 / 1 Sievi 0 / 0 / 1 Kyyjärvi 0 / 0 / 0 Ylivieska 3 / 8 / 7 Lestijärvi 0 / 1 / 0 Karstula K t l Nivala 3 / 2 / 3 Reisjärvi 0 / 0 / 1 Kinnula 0 / 1 / 0 Kivijärvi 0 / 1 / 1 Haapave 1 / 4 / 1 Haapajärv 2 / 7 / 5 Kannonko 0 / 0 / 1 Tilaa vaativassa kaupassa toistuu sama perusrakenne kuin päivittäistavarakaupan kohdalla. Ero on selvin rautakauppa-alalla, joka Kokkolassa on huomattavasti vahvempi kuin Pietarsaaressa. Pitkän tähtäimen kehityssuunta on selvä:: 1. Erikoiskauppa keskittyy pinta-alaltaan suurille alueille, yhä suurempiin yksikköihin. Tilaa vaativat kaupat hakeutuvat kaupunkien reuna-alueille, hyvien liikenneyhteyksien luokse, yleisen kehityskuvan mukaisesti. Vaasassa tämä kauppa pyrkii keskittymään ns. Retail park konseptin mukaan. 2. Nykyiset tilaa vaativat yksiköt muuttavat ajan mittaan ulos taajamarakenteesta. Kehitys johtaa merkittäviin maankäyttöratkaisuihin Vaasan keskustan lähellä. Kokkolasta on vaikea osoittaa selkeätä aluetta tilaa vaativalle kaupalle. 3. Yksiköt hakeutuvat vilkkaan liikenteen alueille. Pietarsaaressa on tilaa vaativan kaupan keskukselle selvä kysyntä. Potentiaalisia alueita on sisääntulotien varrella. Ihannetilanne olisi riittävän suuri alue mahdollisimman lähellä keskustaa. 3

4 1.2 Vähittäiskaupan yleisiä kehitysnäkymiä Seuraavat kehityssuunnat kiteytyvät selvinä Vaasan, Pietarsaaren ja Kokkolan seutujen vähittäiskaupan kehityksessä: 1. Hypermarketit pyrkivät kehittymään niillä markkina-alueilla, jossa on odotettavissa riittävä väestöpohja. Ko. hankkeet keskittyvät Vaasaan, Kokkolaan ja Pietarsaareen. Hypermarketit syventävät valikoimaa. Tämä merkitsee lisää pintaalan tarvetta. Laajennushankkeet ovat meneillään mm. Pietarsaaren kahdessa hypermarketissa. Eräiden hypermarkettien kehittämispolitiikkaan kuuluu vetovoimaisten erikoismyymälöiden sijoittamisen marketin yhteyteen. Puhutaan hypermarket-keskuksista. Tilanne saattaa johtaa eräissä hankkeissa kohti kauppakeskuskonseptia. 2. Ns. halpahallimyymälät kasvattavat kokoaan ja tarjonnan monipuolisuuttaan. Voimakas valtakunnallinen ketjutus on meneillään mm. yrityskauppojen kautta. Suurimmat yksiköt siirtyvät hypermarket-luokkaan. 3. Kuntakeskusten päivittäistavarapalvelut säilyvät vähintään kohtuullisina. Ostovoimaltaan suuremmissa kuntakeskuksissa uudistetaan edelleen päivittäistavarakaupan myymäläverkostoa. Tämä johtaa kiristyvään kilpailuun ja mahdollisesti myymälämäärän supistumiseen samalla kun palvelutaso laajentuvien valikoimien myötä kohentuu. Eräissä kuntakeskuksessa vaarana on monopolisoituminen. 4. Haja-asutusalueen väestökato yhdessä kuluttajakäyttäytymisen ja kaupan rakennemuutoksen kanssa merkitsee pienten päivittäistavarakauppojen lakkauttamista. Nykyinen trendi tulee siis jatkumaan. Kokkola Kannus Kaustinen Kälviä Ullava Lohtaja Evijärvi Himanka Veteli Toholampi Halsua Lestijärvi Perho Pietarsaari Pedersöre Kruunupyy Luoto Uusikaarlepyy Vaasa/Mustasaari Tervajoki Vähäkyrö Isokyrö Maalahti Oravainen Laihia Jurva Vöyri Korsnäs Maksamaa Kaaviossa on esitetty Vaasan ja Pietarsaaren seudun ja Keski-Pohjanmaan maakunnan kaupallisten keskusten hierarkia vuonna Vaasa on alueen vetovoimaisin kaupan keskus. Kokkolassa asioidaan koko Keski-Pohjanmaan maakunnan alueelta ja myös Kruunupyystä. Pietarsaari muodostaa taas omalla seutukunnallaan kaupan keskuksen, mutta on kuitenkin alisteisessa asemassa Kokkolaan nähden. 4

5 2. Kyselytutkimukset Kesäkuussa 2006 tehtiin kolme kyselytutkimusta, joilla kartoitettiin mm. Pietarsaarenseudun kuluttajakäyttäytymistä sekä asukkaiden, päättäjien ja yrittäjien mielipiteitä nykytilanteesta ja tulevaisuuden odotuksia, painopisteenä keskustan kehittäminen. Osassa kysymyksistä vastaajia pyydettiin merkitsemään tiettyjä paikkoja kartalle. Kyselyjen kohderyhmät olivat: - Sattumanvarainen otos Pietarsaarenseudun asukkaita (P:saari, Pedersöre, Luoto, Uusikaarlepyy ja Kruunupyy), - Pietarsaaren päätöksentekijät (valtuusto, kaupunginhallitus, samat kysymykset kuin asukkaille) - Pietarsaaren keskustan yrittäjät. Vastauksiin viitataan myös konsulttien analyysien yhteydessä. 5

6 2.1 Pietarsaaren keskusta kauppapaikkana Asukas- ja päättäjäkyselyt Kumpikin ryhmä oli yleisesti tyytyväinen Pietarsaaren palvelutarjontaan. Yleisimmät syyt asiointiin kaupungin keskustassa olivat: 1. ruokaostokset 2. muut ostokset 3. muut palvelut Erikoisliikkeissä käynnit kohdistuivat yleisimmin seuraaviin:: 1. vaatetusliikkeet 2. apteekit 3. pankit Kuten odottaa saattaa, on Kokkola Pietarsaaren tärkein kilpailija. Pietarsaari hallitsee kuitenkin vaikutusaluettaan selvästi, mutta kuva muuttuu huolestuttavammaksi, kun tarkastellaan erikseen muoti- ja kotielektroniikka-aloja, joita tulee pitää kaupunkien välisen kilpailun avainaloina. Erityisen selvästi tämä näkyy tarkasteltaessa erikseen alle 35- vuotiaiden vastaajien ryhmää. Tässä ryhmässä nousee myös Vaasa selvemmin esille kilpailijana, varsinkin muotialalla. Vastaajista oli 18 %:lla työpaikka keskustassa. Tässä tulee todeta että "päätöksentekijöistä" oli keskustassa työssä käyviä kokonaista 72 %, ja että tässä ryhmässä työnteko oli yleisin syy keskustassa asioimiseen. Tämä yksityiskohta on tärkeä pitää mielessä, sillä se vaikutti selvästi myös liikennekäyttäytymiseen. 6

7 2.1.2 Yrittäjäkysely Kaupungin merkitys alueellisena keskusteluna tulee selvästi esille yrittäjien arviosta asiakkaiden kotipaikoista. Liikkeenharjoittajien mielestä asiakkaista alle puolet (48%) tulee Pietarsaaresta. Kehityskuva on yleisesti myönteinen, useimmat yrittäjät (59%) ilmoitti liikevaihtonsa kasvaneen edellisen vuoden (2005) aikana. Yrittäjät saivat myös vastattavaksi sarjan kysymyksiä eri yhteistyömuodoista. Yhteistyön katsottiin toimivan hyvin. Halukkuus osallistua erilaisiin yhteistyömuotoihin ja -hankkeisiin - kuten markkinointikampanjoihin ja yhteisiin tapahtumiin - oli korkea. Asiakasryhmät Kundgrupper n = 30 Muut asiakkaat Övriga kunden 11 % Yritykset Företag 11 % Pietarsaaren seudun kesäasukkaat Sommarbosättning i Jakobstadsnejden 2 % Uusikaarlepyyn kaupungin asukkaat Invånare i staden Nykarleby 7 % Luodon ja Kruunupyyn kunnan asukkaat Invånare i Larsmo och Kronoby Pedersören asukkaat 9 % Invånare i Pedersöre 12 % Pietarsaaren keskustan asukkaat Jakobstads centrums invånare 24 % Muut pietarsaarelaiset Övriga jakobstadsbor 24 % 2.2 Keskustan liikenne ja pysäköinti Asukkaat ja päättäjät Vastanneista 70% teki ostosmatkansa keskustaan autolla. Yli puolet (52%) kävi keskustassa vähintään 4 kertaa viikossa ja pysäköi tuolloin autonsa keskimäärin 2,4 kertaa per käynti. Keskustakäynnin aikana asioivat vastaajat useimmiten 2-3 liikkeessä. Suurin osa vastaajista piti pysäköintimahdollisuuksia huonoina tai melko huonoina n 62% vastauksista). Se tosiasia, että päättäjät useammin myös työskentelivät keskustassa näkyy selvästi liikenne- ja pysäköintikysymysten vastauksista. Päättäjät asioivat useammin keskustassa 7

8 jalan, ja kun he kävivät siellä autolla, pysäköivät he useammin piha-alueille ja olivat vähemmän riippuvaisia yleisistä pysäköintipaikoista. Liikenteen turvallisuutta pidettiin yleisesti hyvänä tai melko hyvänä. Vähemmän tyytyväisiä oltiin jalankulku- ja pyöräilyympäristöön. Vaarallisina risteyksinä merkitsivät vastaajat karttaan erityisesti Pietarinpuistikon risteykset Raatihuoneen- ja Skutnäsinkatujen kanssa sekä Framin risteyksen. Päättäjistä 60% kannatti jalankulkukeskustan laajentamista, 40 % oli ajatusta vastaan.. Ryhmässä asukkaat oli tilanne toisin päin, 40% puolesta ja 60% kävelykatualueen laajentamista vastaan. Kysymykseen, missä kevyen liikenteen olosuhteita tulisi parantaa, olivat "suosikit" Isokadun kävelykadun (Kanavapuistikon) ja kirkon / Perämiehenkadun välinen osuus, Isokadun ja Raatihuoneenkadun risteys sekä ne paikat joissa kevyt liikenne ylittää Otto Malminkadun Yrittäjät Yrittäjien mielestä selvästi suurin liikenneongelma oli pysäköinti, jota pidettiin pahimpana Pietarsaaren keskustan autoliikenteen pulmana. Mitkä ovat mielestänne keskustan autoliikenteen kolme pahinta ongelmaa? Vilka är enligt er åsikt de tre största problemen med biltrafiken i centrum? 30 kpl Pysäköintipaikkojen riittävyys / För få parkeringsplatser 18 Hankalat risteykset / Farliga korsningar 17 Katujen kunto / Gatornas kondition 10 Ruuhkat / Rusning 9 Liikenteessä liikkuvien asenteet / attityderna i trafiken 8 Huoltoliikenne / Servicetrafik 5 Pyöräilijät / Cyklister 5 Saavutettavuus / Tillgänglighet 3 Opasteet / Skyltning 0 Autoliikenteessä ei ole ongelmia / Det finns inga problem i biltrafiken Muu? / Annat? 1 Yksisuuntainen / Enkelrikta 1 Storgatan / Storgatan 1 Oikeapuolinen liikenne / Högertrafik 1 Huono liikenne / Dålig trafik 8

9 2.3 Kaupunkiympäristö ja sen toimivuus Useimmat olivat tyytyväisiä kaupunkiympäristöön. Kaupungin keskustaa pidettiin viihtyisänä, puhtaana ja turvallisena. Vastaajista 60 % katsoi keskustan toimivan hyvin tai verraten hyvin. Kulttuurihistoriallisten rakennusten säilyttämistä pidettiin hyvänä, vain noin 10 % sekä asukkaista että päättäjistä oli sitä mieltä, että keskustassa on liikaa säilyneitä vanhoja rakennuksia, noin 80 % katsoi niitä olevan sopivasti tai liian vähän. Kaupungin keskipisteenä pidettiin yleisimmin toria tai kävelykatua; kävelykatu oli useimmiten myös merkitty "parhaana paikkana" tai "paikkana jossa halutaan tavata tuttuja ja seurustella Kysymykseen "minne tulisi jalankulkukeskustaa laajentaa" oli yleisin vastaus Isokatu. Pietarsaaren keskustan toimivuus Jakobstads centrums funktionalitet % NAISET, KVINNOR (N=90), keskiarvo 2,7 MIEHET, MÄN (N=72), keskiarvo 2,7 0 4.toimiva / funktionellt 3.melko toimiva / relativ funktionellt 2.melko epäkäytännöllinen / relativ opraktiskt 1.epäkäytännöllinen / opraktiskt Pietarsaaren keskustan viihtyisyys Trivseln i Jakobstads centrum % 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 NAISET, KVINNOR (N=91), keskiarvo 3,1 MIEHET, MÄN (N=73), keskiarvo 3,1 0,0 4.viihtyisä / trivsamt 3.melko viihtyisä / relativt trivsamt 2.melko epäviihtyisä / relativ otrivsamt 1.epäviihtyisä / otrivsamt 9

10 Johtopäätelmät Merkillepantavaa on, että niinkin suuri osa asiakkaista tulee kaupunkiin autolla, ja että kaupungin keskusta tuntuu palvelevan ympäröivää maaseutua vähintään yhtä paljon kuin varsinaisia kaupunkilaisia. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupungin tulevaisuus kauppapaikkana riippuu ratkaisevalla tavalla siitä, miten se pystyy houkuttelemaan ja säilyttämään "pitkämatkaisen" asiakaspotentiaalinsa. Kyselytutkimusten valossa tulisi kehitystyö kohdistaa erityisesti seuraaviin teemoihin: - Toimenpiteet jotka mahdollistavat tarjonnan laajentamisen ja uusien yritysten tulon sekä parantavat kaupungin kilpailuasemaa, erityisesti muoti- ja kodintekniikka-aloilla. - Toimenpiteet, jotka parantavat liikenneturvallisuutta ja tavoitettavuutta, ennen muuta pysäköintimahdollisuuksia ja kevyen liikenteen edellytyksiä, sekä - Toimenpiteet jotka kohottavat kaupungin houkuttelevuutta. 10

11 3. Vahvuudet ja heikkoudet 3.1 Kaupunkirakenne Vahvuudet + hyvä kaupungin hahmo (ruutukaava ja sen reunat) + mukavankokoinen kaupunki, kaikki lähellä + intressant topografi + mielenkiintoinen topografia yksi selkeä keskusta ja keskipiste + tiivis rakenne, kuitenkin runsaasti reserviä lisärakentamiseen + hienot puistoalueet keskustan sisällä + hyvä mittakaava, oikeassa suhteessa kaupungin kokoon Heikkoudet - laaja ratapiha-alue lähes varsinaisen keskustan sisällä - laajoja tyhjiä aukkoja kaupunkirakenteessa - keskipiste ja parhaat paikat eivät kohtaa - torin ongelmallinen topografia - merellisyys ei ole koettavissa keskustassa. 3.2 Kaupunkikuva Vahvuudet + vanhaa ja uutta lomittain sopivassa suhteessa + hyvää modernia arkkitehtuuria + kaduilla hienoja päätteitä (kirkko, vesitorni, kaupunginhotelli) + hieno kävelykatu (Kanavapuistikko) + komea keskustan pohjoisraja; (oalokunta, Strengbergin tehtaat, Koulupuisto) Heikkoudet - koko keskustan itäreuna on hajonnut - ydinkeskustan tyhjät tontit - joidenkin rakennusten takapihat julkisivuina parhaille kaduille - monet uudetkin liikerakennukset rumia tai huonossa kunnossa, - tori kokonaisuutena ankea ja mittakaavaton. 11

12 3.3 Keskustan liikenne Vahvuudet + suosittu kävelykatu + hyvät jalankulkuolosuhteet + tiivis keskusta; palvelut saavutettavissa jalkaisin. Heikkoudet - huonot pyöräilyolosuhteet - pysäköintijärjestelmää pidetään huonona; keskustasta puuttuu riittävän suuri, hyvin sijaitseva pysäköintilaitos, - joukkoliikenne ei palvele työ- ja asiointimatkoja keskustaan, - vaarallisia liittymiä keskustaan tultaessa, - Isokatu katkaisee kävelykeskustan häiritsevästi - huonot yhteydet radan itäpuolelle. 3.4 Keskusta kauppapaikkana Vahvuudet + seudun kaupan keskus + tiivis kaupallinen keskusta + asiointiympäristössä paljon hyviä rakenteita ja kauppoja + monipuolinen erikoiskaupan tarjonta + hyvät edellytykset kaupallisen keskustan vahvistamiseen + vahvaa yksityisyrittäjyyttä keskustassa Heikkoudet - kilpailu muiden keskusten kanssa kiristyy, kuluttajien ostouskollisuus heikkenee - vähän uusia toimintoja keskustassa - ei liiketilatarjontaa uusille toimijoille - asiointiympäristön kehittyminen pysähtynyt - ydinkortteleiden kaupallisissa tiloissa passiivisia toimintoja - yhteys market-alueeseen ei toimi. 12

13 4. Suunnittelun tärkeimmät tehtävät ja strategiset tavoitteet 4.1 Suunnittelun osatehtävät Käynnissä olevassa suunnittelussa on keskitytty neljään osa-alueeseen, joiden katsotaan kattavan tärkeimmät kysymykset: 1. Pietarsaaren keskustan kaupallisen kehityskonseptin laatiminen niin, että kaupungin profiili kauppapaikkana monipuolistuu ja tulee koko seudun kannalta houkuttelevammaksi, 2. Laatia tärkeimpien käyttämättömien paikkojen alustavat rakentamisehdotukset, samalla kun tehdään tutkielmia siitä, miten jo rakennettujen keskustakortteleiden käyttöä voitaisiin tehostaa, 3. Saada aikaan keskustan liikenneverkon kehittämissuunnitelma, jonka painopistealueet ovat tavoitettavuus, yhteydet ja pysäköinti, sekä 4. Tehdä ehdotuksia keskustan kehittämiseksi ostosympäristönä houkuttelevammaksi. 4.2 Lähtökohdat (kehitysolettamat): Lähtökohdiksi on otettu seuraavat työolettamat, jotka antavat perustavat ehdot Pietarsaaren tulevaisuudelle kauppakaupunkina: 1. Kaupungin ja seutukunnan asukasluku jatkaa kasvuaan joskin verraten hitaasti mikä merkitsee myös ostovoiman ja sitä myötä kaupallisten palvelujen kysynnän kasvua, 2. Autoistumiskehitys jatkuu verraten muuttumattomana lähitulevaisuuden ajan, mikä merkitsee sitä että tavoitettavuus- ja pysäköintiongelmat eivät ainakaan vähene pikemminkin päinvastoin, 3. Väestörakenteen kehitys, ennen muuta senioriväestön osuuden kasvu, asettaa yhä suurempia vaatimuksia Pietarsaaren keskustan esteettömyydelle, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että jalankulun edellytykset tulevat yhä tärkeämmiksi, 4. Samassa tahdissa kuin yhä suurempi osa ostovoimasta tullaan käyttämään sellaisiin ostoksiin jotka eivät ole välttämättömyyshankintoja, vaaditaan kaupallisten keskusten ympäristöltä yhä enemmän, mikä tarkoittaa sitä että Pietarsaaren kaltaisen kaupungin tulee kehittyä houkuttelevana kauppapaikkana, joka tukeutuu enemmän kulttuurihistorialliseen kaupunkiympäristöön ja inhimilliseen urbaaniin mittakaavaan, kuin kaupungin kokoon ja kaupan volyymiin. Fyysisen suunnittelun lisäksi on myös tietoisesti kehitettävä kaikkien niiden osallisten vuoropuhelua ja yhteistyötä, joilla on kiinnostusta ja etua Pietarsaaren kehittymisestä kauppapaikkana; kauppiaiden, kauppaketjujen, kiinteistönomistajien, yleisön ja sen eri järjestöjen, kunnallisten päättäjien ja virastojen sekä naapurikuntien. 13

14 4.3 Strategiset tavoitteet: Tehtävä: Pietarsaaren kehittäminen ja vahvistaminen alueellisena kaupan keskuksena Päämäärä: - Elinvoimainen vähittäiskauppasektori, joka tarjoaa sekä kaupungin että seutukunnan asiakkaiden tarpeet kattavia, monipuolisia palveluita. - Vetovoimainen ja hyvin saavutettavissa oleva kaupunkimainen keskusta, jossa kauppa, kulttuuri ja ympäristön laatu muodostavat kestävän kehityksen perustan. - Pitkän tähtäimen kehitystoiminta joka perustuu eri toimijaryhmien jatkuvaan vuoropuheluun ja keskinäiseen sitoutumiseen Strategiset tavoitteet..2020: - Pietarsaari vahvistaa - tai ainakin säilyttää - asemansa alueellisena kaupan keskuksena. - Kaupan sektori yhdessä muiden sektorien (kuten kulttuuri, matkailu, koulutus..) on sekä seudullisesti että valtakunnallisesti positiivisen ulkoisen kuvan avaintekijä. - Kehitystä tukevat erilaiset kumppanuudet, jotka muodostuvat luontevasti erilaisten yhteisten tarpeiden ja intressien pohjalta. - Pietarsaaren vähittäiskauppa kehittyy vähintäänkin seudullisen ostovoiman kehitystä vastaavalla nopeudella tai sitä nopeammin Taktiset tavoitteet lähimmälle 5-10 vuodelle: - Useat uudet korkean profiilin kauppaketjut ovat perustaneet kaupunkiin seudullisesti merkittävät yksikkönsä. Nykyisten asema on säilynyt tai vahvistunut. Kaupan työpaikkojen määrä on kasvanut. - Kaupunkikeskustan tavoitettavuus on parantunut (liikenne, pysäköinti, jalankulkuympäristö, esteettömyys..). - Yhteiset markkinointitoimenpiteet ovat nostaneet Pietarsaaren profiilia kaupan, matkailun ja kulttuurin keskuksena. - Pietarsaaren vähittäiskaupan rakenne on laajentunut tilaa vaativan erikoiskaupan alalla, mieluiten niin että uudet toimijat muodostavat merkittäviä toimialakeskittymiä nykyisessä kaupunkirakenteessa. - Keskustan ympäristön laatu on kohentunut ja se tarjoaa laadukkaita julkisia tiloja erilaisia toimintoja ja tapahtumia varten. - Kauppapaikkastrategian kehittämiseksi on luotu jatkuva, erilaisia kehityslinjoja ideoiva ja hankekohtaisia kumppanuuksia generoiva vuorovaikutteinen foorumi Operatiiviset, lähimmän 1-5 vuoden tavoitteet: - Keskustan kehittämissuunnitelman päivittäminen, sisältäen kehittämisen avainpaikkojen, liikenteen, pysäköinnin ja tavoitettavuuden kestävät ratkaisumallit sekä kaupunkiympäristön parantamis-toimenpiteet. - Saada aikaan toimiva vuoropuhelufoorumi, joka edistää markkinointia, kumppanuuksien muodostumista ja käytännön kehitystoimia yhteisen edun pohjalta. - Soveltuvien alueiden hankinta ja suunnittelu joko kaupungin tai kehityskumppanuuksien toimesta avainalueiden kehityshankkeita varten (esimerkiksi vanha ratapiha-alue). - Ensimmäisten kehityshankkeiden toteutus. - Jalankulkuympäristön parantaminen. 14

15 5. Suunnitelmaehdotus 5.1 Kaupallinen kehityskonsepti Suunnitelmalla tulee luoda edellytykset uusien toimijoiden tulolle kaupungin keskustaan kaupallisen tarjonnan laajentamiseksi, erityisesti erikoiskaupassa. Ratapiha-alue on liitettävä kaupalliseen konseptiin, keskustan erikoiskauppaa ja hypermarketteja yhdistävänä lenkkinä. Katutason liikehuoneistot 2006 (Santasalo) Varsinainen ydinkeskusta Maantasoisten liikehuoneistojen käyttöaste jo nyt erittäin korkea. Huomattava osa nykyisistä liikehuoneistoista sijaitsee kapearunkoisten 1950-luvun kerrostalojen ensimmäisessä kerroksessa, niillä ei ole kunnollisia pysäköintitiloja ja ne ovat (porrashuoneiden ym. vuoksi) jaettu suhteellisiin pieniin yksikköihin. Tämä tarkoittaa sitä, että mahdollisten uusien yritysten tarpeet voidaan hoitaa vain uudisrakennustoiminnalla Kaupungin keskustaa hallitsee jo erikoiskauppa, joka on asetettava tärkeimmälle sijalle kaupunkia profiloivana kaupan lohkona myös tulevaisuudessa. Uusia supermarketteja tai päivittäistavarakaupan suuryksikköjä ei keskustassa tarvita; hypermarket-alueella (Citymarket, Prisma Lidl) on jo kattava päivittäistavaran tarjonta, keskustassa olevat kaksi yksikköä (Halpa-Halli ja K-market) kattavat hyvin sen tarpeet. Kaupungin keskusta on siksi suunniteltava erikoiskauppaa varten, ensi sijassa maantasoon sijoittuville kaupoille. Toteutustavan tulee olla sellainen, että uusin liikerakennuksiin voidaan sijoittaa sekä pieniä että suurempia yksikköjä. Kaupallinen ydinkeskusta on pidettävä kiinteänä niin, että koko tarjonta on helposti tavoitettavissa. Muita kuin varsinaisia erikoiskauppoja voidaan rajoitetusti kehittää keskustan reuna-alueilla, lähinnä vanhan linjaautoaseman tontilla. 15

16 Uusien liikerakennusten rakentaminen keskustaan tarjoaa - paitsi uusia liikepaikkoja uusille erikoisliikkeille - myös nykyisille mahdollisuuden päästä uuteen paikkaan. Tämä mahdollistaa myös liiketilojen kierron keskustassa. Avaintavoitteet: - Keskustakortteleiden sisäosien hyödyntäminen liiketiloina ja kauppakeskusratkaisuina - Vetovoimaisten ketjuliikkeiden saaminen keskustaan, mikä vahvistaa kilpailuasemaa ja vetovoimaa - Myymälöiden omaleimaisuuden ja kiinnostavuuden lisääminen (palveluloiste) - Kaupassa pitää olla sielu ja särmää - syy asiakkaalle tulla - Kävelykeskustan laajentaminen, mikä parantaa asiointiympäristön laatua ja houkuttelee lisää asiakkaita keskustaan. - Palveluliiketoiminnan kehittäminen - kaksikielisen palvelun kehittäminen, henkilökohtaisen palvelutoiminnan korostaminen - Yhteismarkkinoinnin kehittäminen - kaupungin kokonaismarkkinoiden vahvistaminen, kauppakeskusimagon luominen keskustasta - Kaupunkitapahtumien kehittäminen ja markkinointi Keskustatoiminnot 2006 (Santasalo) 16

17 5.1.2 Tilaa vaativa kauppa Rautatiealue / Ratapiha: kun ratapiha siirtyy muualla, vapautuu alue joka erityisesti Citymarketin eteläpuolinen keskeinen alue on erittäin hyvä sellaiselle tilaa vaativalle kaupalle, joka tarvitsee suuria, yhtenäisiä myyntialoja, mutta ei suuria kenttiä. Tämä tarkoittaa selkokielellä sitä, että aluetta ei tule suunnitella esimerkiksi autokaupalle, vaan että se sopii paremmin esimerkiksi kotitalouskoneiden/valkotavaran, sisustustuotteiden ja muiden vastaavien tuoteryhmien kaupalle. Tarkoitus on saada ratapihan tilaa vaativa kauppa täydentämään luonnollisella tavalla keskustan erikoisliikkeiden ja hypermarkettien tarjontaa. Tällöin olisi mahdollista ostaa sekä päivittäistavaroita, erikoistavaroita ja pääomatuotteita kompaktilla alueella, joka voisi houkutella asiakkaista laajaltikin. Ratapihan yhteyttä keskustaan on parannettava. Alueelle tulisi voida päästä keskustan suunnasta ilman, että siksi jouduttaisiin kulkemaan Framin risteyksen kautta. Konsultin (Mikko Heikkilä) näkemys tilaa vievän kaupan keskuksesta, näkymä Tehtaankadun puolelta. 17

18 5.2 Keskustan rakentamispotentiaali (Mikko Heikkilä) Tuomas Santasalon laatiman arvion mukaan tulsi lähimmän vuoden aikana rakentaa Pietarsaareen noin neliömetriä liikekerrosalaa, siitä noin 6300 neliömetriä tilaa vaativalle kaupalle, noin 1500 neliömetriä päivittäistavarakaupalle ja loput noin neliömetriä muulle (erikois-)kaupalle. Kaupungin keskustaan tarvittaisiin noin neliömetriä. Se tarkoittaa käytännössä suunnilleen samaa kerrosalaa, kuin mitä Prismassa oli ennen uusinta laajennusta. Tutkittaessa keskustan mahdollisia rakennuspaikkoja ei tiettyjä tontteja (Esso/Lassfolk, Vanha kenttä) ole luettu potentiaalisiksi liiketonteiksi; Esso/Lassfolk hankkeessa (Vektia) syntyy tosin tietty pankki- ja vakuutustoimistokerrosala, mutta hankkeen vaikutus näkyy enemmän ydinkeskustan aktivoitumisena kun oppilaitosten toiminta siirtyy ehdottomaan keskustaan. Vanha kenttä tulisi mieluiten varata virastorakentamiseen jo pelkästään siitä syystä, että vanha virastotalon tontti pitäisi mieluiten varata liikerakentamiseen; se on kaupungin keskustan ainut ja paras vapaa tontti. On myös muistettava, ettei kauppa ole ainut lisää tilaa keskustassa vaativa toiminta. Jo mainittujen (Vektia/Lassfolk ja uusi virastotalo) lisäksi on varattava tilaa jatkuvalle asuntorakentamiselle, varsinkin kun suuret eläkeläisikäluokat (sekä kaupungista että maalta) usein hakeutuvat kaupungin keskustaan, missä palvelutarjonta on parempi kuin esikaupungeissa tai maaseudulla Ehdotuksia Alustavassa ehdotuksessa on osoitettu ne potentiaaliset tontit ja alueet, joille konsultin näkemyksen mukaan voitaisiin suunnitella liiketaloja. Ehdotukset voidaan - ja tuleekin toteuttaa vaiheittain; jotkut osat voivat toteutua verraten pian, toiset eivät ehkä koskaan. Yksittäisten kiinteistönomistajien valmius on tässä ratkaiseva. Heinätorin nykyinen rakennuskanta saneerataan / uudistetaan siten, että nykyisille toimijoille saadaan uudet (osin suuremmat) tilat ja kiinteistöön voidaan tuoda myös uusia toimijoita. Kiinteistöön tulee suurempi pysäköintilaitos. Kauppahalli-tyyppinen rakennus torin päätyyn. Tilaa pienemmille myymälöille, jotka hyödyntävät torimarkkinoita. Vanha HOP-kortteli voidaan mahdollisesti rakentaa kokonaan uudelleen, jolloin voitaisiin tarjota keskeiseltä paikalta hyvää liiketilaa kiinteistössä nyt toimivilla ja uusille toimijoille. Isokatu 14: Nordean kiinteistön ja sisäpihan kehittäminen Isokatu 15: korttelin pohjoispään (vanha JT:n tontti) kehittäminen kokonaisuutena, jossa toteutetaan sisäyhteydet korttelin läpi ja osa vanhasta rakennuskannasta korvataan uudisrakennuksilla. Perämiehenkatu 7: sisäpihan rakentaminen liikerakennukseksi Kanavapuistikon-Torin välisen pasaasin kattaminen, jolla parannetaan pasaasin toimivuutta. Kanavapuistikko 1: Suojelurakennus on mahdollisesti muutettavissa (päiväkotikäytöstä) ravintolakäyttöön. 18

19 Kortteli 7 / II: (Runeberg Center) sisäpihan käyttö liike- tai asiointialueena. Kortteli 13 / II: (vastapäätä energialaitosta) Kanavapuistikon puolelle uutta liiketilaa täydennys rakentamalla nykyisiä katutason liiketiloja. Parannetaan kiinteistöjen kontaktia kanavapuistoon. Virastotalo: kortteliin rakennetaan uusia kauppakeskus, johon tulee kahteen kerrokseen liiketilaa. Linja-autoaseman päähän tulee yksi suurempi liikekiinteistö johon sijoittuu tilaa vaativaa kauppa eli sisustustavaratalo tyyppinen ratkaisu. Vanha kenttä: kortteliin rakentuu uusi valtion virastotalo Shell-Neste: tontti kaavoitetaan liike/toimistorakennukselle. Rautatiealue / ratapiha: vapautuu rautatietoiminnoilta ja tonteille sijoitetaan tilaa vaativaa erikoiskauppaa. Alueen pohjoisosiin tulee huonekalu-sisustuskauppaa ja kodinkoneliikkeitä sekä pienempiä teknisen erikoiskaupan liikkeitä. Niille rakennetaan kauppakeskittymä. Alueen eteläosiin jätetään varaus raskaammalle rautakaupalle ja muille tilaa vaativille liikkeille. Suunnitelmakartan osa (vaihe: tammikuu 2007) 19

20 5.3 Liikenne (Seppo Karppinen / SITO) Liikenteen suunnittelu keskittyy kolmen osateemaan: 1. Liikenneverkko ja radan ylittävät yhteydet 2. Jalankulkukeskustan laajentaminen, ja 3. Pysäköintikysymys Liikenneverkko Liikenne ohjataan osaksi ulkorengasta (Koulukatu Pietarinpuistikko Puutarhakatu Jaakonkatu) pitkin keskustan ympäri, osaksi varsinaiseen keskustaan sisempää rengasta pitkin (Viktor Schaumanin puistikko Perämiehenkatu Otto Malminkatu Raatihuoneenkadun/Kauppiaankadun katupari Choraeuksenkatu). Sisempi rengas ruokkii kaupallista keskusta, mahdollisten pysäköintilaitosten sijoittuessa Raatihuoneenkadun ja Kauppiaankadun väliin. Ajoyhteys keskustasta (ulomman renkaan kautta) Tehtaankadulle ja market-alueelle johdetaan osittain Framin risteyksen kautta, osittain etelästä tekemällä yhteys Puutarhakadulta Tehtaankadulle. Varsinaista ydinkeskustaa kehitetään jalankulkualueena. Keskustasta rakennetaan radan alittava kevyen liikenteen yhteys market-alueelle. 20

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

RANTAKATU PYSÄKÖINTI -SELVITYS kiekko vai kolikko?

RANTAKATU PYSÄKÖINTI -SELVITYS kiekko vai kolikko? RANTAKATU PYSÄKÖINTI -SELVITYS 2016 - kiekko vai kolikko? RANTAKATU muuttui maksulliseksi kesällä 2015 TAUSTAA Rantakatu 1999 Keskustan vahvoista pääkauppakaduista Rantakatu on leveä ja yksisuuntainen.

Lisätiedot

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-

Lisätiedot

Kaikki yhden katon alla

Kaikki yhden katon alla Kaikki yhden katon alla Liikekaupunki Ideapark on täysin uudenlainen kaupan keskittymä. Katettu liikekaupunki luo ennennäkemättömät puitteet koko perheen viihtymiselle. Ideaparkissa liikut kaupasta tai

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS 33. KAUPUNGINOSA, OSA KORTTELISTA 11 KIINTEISTÖ 33. OY TELEMARKKI OY TEOLLISUUSHANKINTA TH AB

ASEMAKAAVAN MUUTOS 33. KAUPUNGINOSA, OSA KORTTELISTA 11 KIINTEISTÖ 33. OY TELEMARKKI OY TEOLLISUUSHANKINTA TH AB ASEMAKAAVAN MUUTOS 33. KAUPUNGINOSA, OSA KORTTELISTA 11 KIINTEISTÖ 33. OY TELEMARKKI OY TEOLLISUUSHANKINTA TH AB 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / 33. KAUPUNGINOSAN OSA KORTTELISTA 11 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Kasvunäkymät väestönkasvua seutukuntansa keskus, palvelee noin asukasta

Kasvunäkymät väestönkasvua seutukuntansa keskus, palvelee noin asukasta Kasvunäkymät Hämeenlinnan seudulle ja kantakaupunkiin on arvioitu tulevaisuudessa suuntautuvan väestönkasvua Hämeenlinna on seutukuntansa keskus, palvelee noin 95 000 asukasta tulisi turvata palveluiden

Lisätiedot

ISOKATU SELVITYS

ISOKATU SELVITYS ISOKATU SELVITYS 2016 TAUSTAA 1996 ydinkeskustaa kehitettiin kävelyaluepainotteisesti. Isokatu oli rakennettu, kunnostettu korkeatasoisesti osa-aikaiseksi kävelykaduksi Tehtaankadun Torikadun välillä.

Lisätiedot

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke 3.12.2007 Saarenkylän Citymarketin laajennushanke Kaupalliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite... 5 1.2. Hankkeen kuvaus...

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.2.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja vuoden takaista enemmän. Ulkomaalainen työvoima kasvanut yli 200

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut hankinnat 2015 koko maa Ajanmukaiset menettelytavat ja välineet lisäävät mahdollisuuksia ja edistävät

Lisätiedot

Kesäkuun työllisyyskatsaus 2014

Kesäkuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Kesäkuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 22.7.2014 klo 9.00 Ulkomaalaisten, naisten ja nuorten työttömyys kasvaa. Kesäkuun lopussa työttömiä oli 10 288 henkilöä,

Lisätiedot

Syyskuun työllisyyskatsaus 2014

Syyskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Syyskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 21.10.2014 klo 9.00 Nuorisotyöttömyys jatkaa ennätyskorkealla tasolla. Erityisasiantuntijoiden, palvelu- ja myyntityöntekijöiden

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 22.12.2015 klo 9.00 Työttömien määrän kasvu hidastunut koko maassa, Pohjanmaan ELYalueen tahti nyt maan keskiarvoa.

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2015

Helmikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Helmikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.3.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja lähes kolmanneksen vuoden takaista enemmän. Pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.12.2014 klo 9.00 Työttömyys lisääntynyt yli 15 prosentilla, toiseksi eniten koko maassa. Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

Jakobstad-Karleby-Vasa Pietarsaari-Kokkola-Vaasa

Jakobstad-Karleby-Vasa Pietarsaari-Kokkola-Vaasa 1 Jakobstad-Karleby-Vasa Samhällsstrukturen och servicenätet inom handeln Pietarsaari-Kokkola-Vaasa Yhdyskuntarakenne ja kaupan palveluverkko Utgångspunkter Tarkastelunäkökulma 2 Strukturförändringen inom

Lisätiedot

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu A B C D E Työssä on tutkittu vaihtoehtoisia tapoja sijoittaa asuinrakentamista Lohjan keskustassa sijaitsevan korttelin 222 tonteille 5 ja 7. Suunnittelualueena olevat tontit ovat Laurinkadun ja Nahkurinkadun

Lisätiedot

Äänekosken ydinkeskustan kehittämissuunnitelma. Lisäksi muutamia huomioita/kysymyksiä: Puheenjohtaja Antti Kyröläinen

Äänekosken ydinkeskustan kehittämissuunnitelma. Lisäksi muutamia huomioita/kysymyksiä: Puheenjohtaja Antti Kyröläinen Kaupunginhallitus 14.9.2015 liite nro 1 (1/11) 1 (1) Äänekosken kaupunki Kaavasuunnittelija Henriikka Lonka Hallintokatu 4 44100 ÄÄNEKOSKI Lausuntopyyntönne Äänekosken ydinkeskustan kehittämissuunnitelmasta

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 2014

Elokuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Elokuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.9.2014 klo 9.00 Nuorisotyöttömyys kasvaa lähes viidenneksen vuosivauhtia. Ammateittain työttömyys kasvaa suhteellisesti

Lisätiedot

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ!

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Katunäkymä Näkymä asunnosta Järvinäkymä Kuva: Kaisa Paavilainen LINJA-AUTOASEMAN ALUE ENGELINRANTA 2016 HÄMEENLINNA FINLAND 27.05.2016 ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Hämeenlinnan

Lisätiedot

Lomakyytien aikataulut 2017

Lomakyytien aikataulut 2017 Lomakyytien aikataulut 2017 päivitetty 28.11.2016 / Alik. Kokko, VMTK Reitti 3B Pyhäntä tienristeys 28/88 16:25 16:25 21:25 21:25 Kärsämäki Neste 16:50 16:50 21:00 21:00 Nivala Neste th/liikenneympyrä

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

ASIA. Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle

ASIA. Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle ASIA Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle RATKAISU, SEN VALMISTELU JA PERUSTELUT Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.05.2015 Sivu 1 / 1 3224/10.02.03/2013 83 Otaniemen keskuksen jatkosuunnitelman tavoitteet Valmistelijat / lisätiedot: Ossi Keränen, puh. 050 347 5632 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät 3000 Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa 2500 2294 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

KARAKALLION KESKUSTA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KARAKALLION KESKUSTA ASEMAKAAVAN MUUTOS KARAKALLION KESKUSTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavan vaiheet tähän mennessä Asemakaavan muutoshakemus 23.10.2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kaavan lähtökohdat ja tavoitteet 10.6.2015 Osallistumis-

Lisätiedot

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

Strategia Luotsaa hyvinvointia

Strategia Luotsaa hyvinvointia Strategia 2015 Luotsaa hyvinvointia Toimintaympäristön kehitysnäkymiä Ilmastonmuutokset ja globaalitalouden häiriöt aiheuttavat epävarmuutta ja ennakointivaikeuksia kaikilla toimialoilla. Julkisen talouden

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella 2015 Teemu Saarinen 18.12.2015 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos/talousmaantiede SYKETTÄ SYDÄMEEN KEINOJA TURUN KESKUSTAN KEHITTÄMISEKSI

Lisätiedot

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma LIITE 1 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma KSLK 10.2.2011 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma Suunnitelmakartat ja toimenpiteet

Lisätiedot

VAASAN KESKUSTAN ELINVOIMALASKENNAN TULOKSET. Martti Wilhelms TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy

VAASAN KESKUSTAN ELINVOIMALASKENNAN TULOKSET. Martti Wilhelms TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy VAASAN KESKUSTAN ELINVOIMALASKENNAN TULOKSET Martti Wilhelms 30.12.2016 TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy ALLin menetelmä elinvoiman mittaamiseen ja seurantaan ALLin elinvoimalaskenta on kaupallinen

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella 2015 Teemu Saarinen 13.7.2015 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

KUNTAUUDISTUKSESSA EHDOTETUT UUSKUNNAT POHJALAISMAAKUNTIEN ALUEELLA

KUNTAUUDISTUKSESSA EHDOTETUT UUSKUNNAT POHJALAISMAAKUNTIEN ALUEELLA KUNTAUUDISTUKSESSA EHDOTETUT UUSKUNNAT POHJALAISMAAKUNTIEN ALUEELLA demografinen kilpailukyky, houkuttelevuus ja vetovoima Dos. Markku Mattila Aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 8 Keski-Pohjanmaa 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 8.1. KESKI-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 1 kpl Maaseutumaiset: 6 kpl Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

Kannus. Kuntaraportti

Kannus. Kuntaraportti Kannus Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 12.3.2010 MUISTIO Hannu Sainio 1(7) KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 1. Lähtökohtia Keinusaaren alue rajautuu Viipurintien, Keinusaarentien, Vanajantien, Kutalanjoen ja rautatien väliin. Keinusaari

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2014 10.2.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Q4 2014 Tilinpäätöstiedote 10.2.2015 1 Keskeiset tapahtumat Keskon kannattavuus pysyi hyvällä tasolla vaikeasta markkinatilanteesta

Lisätiedot

HERNESAARENOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS JA SIJOITTELUKAUPUNKIRAKENTEESEEN

HERNESAARENOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS JA SIJOITTELUKAUPUNKIRAKENTEESEEN HERNESAARENOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS JA SIJOITTELUKAUPUNKIRAKENTEESEEN Helsingin kaupunki Länsisatama-projekti 1.1.011 Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittelu 1 HERNESAAREN

Lisätiedot

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla?

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Päijät-Hämeen liikenteen tulevaisuus 15.11.2110 erikoistutkija Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto A Henkilöhaastattelut

Lisätiedot

Tiivistämällä tehokkuutta ja taloutta. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Tiivistämällä tehokkuutta ja taloutta. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Tiivistämällä tehokkuutta ja taloutta Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Järvenpää kasvaa ja kehittyy Kunnan tehtävänä on huolehtia alueiden käytön ja rakentamisen ohjaamisesta alueellaan. Maapolitiikan ja

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit

FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit 18.3.29 1 RAKENNEMALLIT 1.1 YLEISTÄ Rakennemalleilla tutkitaan aluerakenteen osien keskinäistä vuorovaikutusta, yhdistelmien toimintaa

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 SISÄLTÖ Tavoitteet ja lähtökohdat Kysyntä ja tarjonta Kysynnän kasvu Mitoitusskenaariot Yhteenveto TAVOITTEET Taustalla vaihemaakuntakaavaprosessin käynnistäminen

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011 KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut SMP Maankäyttö Maankäyttöpäällikkö Kiinteistösihteeri Paikkatietopalvelut Paikkatietoinsinööri

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot

Rakokiven liikekeskus. Nastolan kaavailta Marja Mustakallio, kaavoitusarkkitehti

Rakokiven liikekeskus. Nastolan kaavailta Marja Mustakallio, kaavoitusarkkitehti Rakokiven liikekeskus Nastolan kaavailta 13.10.2016 Marja Mustakallio, kaavoitusarkkitehti Rakokiven liikekeskuksen kehittäminen Kauppakaari Kirkonkylä Rakokivi VILLÄHTEEN ASEMA n. 15 000 asukasta Villähde,

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 24.4.2014 klo 9.00 Työttömyys vähentynyt teollisen alan ammateissa. Useammassa kunnassa työttömyys kääntynyt

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN.

Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN. Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN. Kauppakeskus Melba LISÄTIETOJA 02071 56199 Tuomas Sundell Kiinteistökehityspäällikkö tuomas.sundell@lemminkainen.com elävöittää Lohjan kaupunkikuvaa

Lisätiedot

13 Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti POHJANMAA

13 Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti POHJANMAA Kulttuuria kartalla 13 Pohjanmaa 13.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 13.1. POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 11 kpl Pohjanmaan

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Alavieska 14,2 13,5 13,1 11,8 10,7 12,0 12,6

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Alavieska 13,6 14,0 13,6 12,3 11,2 11,8

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ RYHMÄTÖISTÄ

TIIVISTELMÄ RYHMÄTÖISTÄ SALON KAUPUNKI KESKUSTASEMINAARI 2.12.2010 Salon lukio RYHMÄT 1. Keskusta nuorison ja lasten toimintaympäristönä 2. Terveellisyys, turvallisuus ja esteettömyys sekä keskusta seniorin toimintaympäristönä

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Vaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä

Vaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä Vaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä tullaan hyväksymään kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa kaavan päätöskäsittelyn yhteydessä Tässä arvioinnissa

Lisätiedot

Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto

Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto Vähittäiskaupan toimipaikkamäärän kehitys 1995-2007 30 000 25 000 3283

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Rantasipi Tropiclandia 31.1.2012 Jani Hanhijärvi ELINKEINOELÄMÄN ROOLI SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Selvitys

Lisätiedot

Espoon kaupunki Päätös 1 / 5

Espoon kaupunki Päätös 1 / 5 Espoon kaupunki Päätös 1 / 5 179/10.03.01/2011 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja 8 7.2.2011 8 Alueiden varaaminen Kiinteistöosakeyhtiö Espoon Entresselle ja Citycon Oyj:lle Espoon keskuksesta kauppakeskus

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

RATAPIHAKORTTELIT. Keski-Pasila Ratapihakorttelit. OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa

RATAPIHAKORTTELIT. Keski-Pasila Ratapihakorttelit. OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa Keski-Pasila Ratapihakorttelit RATAPIHAKORTTELIT OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa 30.5.2012 Asukastilaisuus Laiturilla 3.9.2013 Suunnitteluperiaatteet Kslk lokakuu 2013 Keski-Pasilan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 8

Espoon kaupunki Pöytäkirja 8 11.01.2016 Sivu 1 / 1 2555/10.00.02/2014 67 2.6.2014 8 Kerrostalotontin varauksen jatkaminen Otaniemestä Helsingin seudun opiskelijaasuntosäätiölle ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunnalle yhteisesti, kortteli

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Selvityksen tilanne jäljellä olevat asiat:

Selvityksen tilanne jäljellä olevat asiat: Selvityksen tilanne jäljellä olevat asiat: Jäljellä on vaihtoehdot 5 ja 1 Kaavaluonnosten liikenteellinen arviointi Vaiheittain rakentamisen tarkentaminen, mm. liittymien toimivuustarkastelut vielä tarkennettava

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Huhtikuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 20.5.2014 klo 9.00 Terveydenhuollon ja sosiaalialan työttömyys jatkaa kasvuaan. Kokkola ja Vaasa nousemassa suurimpien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 66. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 66. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 1 / 1 518/2016 10.02.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 60 12.4.2016 66 Toimisto- ja liiketilojen auto- ja pyöräpaikkojen laskentaperiaatteet asemakaavoituksessa,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65. 65 Asuntotontin vuokraaminen Leppävaarasta Avara Koti Oy:lle, korttelin 51038 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65. 65 Asuntotontin vuokraaminen Leppävaarasta Avara Koti Oy:lle, korttelin 51038 tontti 1 02.06.2014 Sivu 1 / 1 4766/02.07.00/2012 122 3.12.2012 122 2.12.2013 65 Asuntotontin vuokraaminen Leppävaarasta Avara Koti Oy:lle, korttelin 51038 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Henry Laine, puh.

Lisätiedot

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne Tampereen kestävän liikkumisen ideointikeskustelu 20.11.2014 Tampereen kestävä kaupunkiliikenne 20.11.2014 Suunnittelupäällikkö Tampere kasvaa voimakkaasti liikennejärjestelmän kehittäminen on välttämätöntä

Lisätiedot

KUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI

KUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI KUOPION ASEMANSEUDUN KUOPION PORTTI 19.5.2016 KUOPION ASEMANSEUDUN KUOPION PORTTI Monipuolinen kokonaisuus Lähtökohtana koko hankealueella moderni hybridirakentaminen, jossa asumisen osuus noin 1/3 Liikenteen

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot