KEHITTÄMISSUUNNITELMA: PIETARSAAREN KESKUSTA KAUPPAPAIKKANA 1. EHDOTUS / VÄLIRAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEHITTÄMISSUUNNITELMA: PIETARSAAREN KESKUSTA KAUPPAPAIKKANA 1. EHDOTUS / VÄLIRAPORTTI"

Transkriptio

1 KEHITTÄMISSUUNNITELMA: PIETARSAAREN KESKUSTA KAUPPAPAIKKANA 1. EHDOTUS / VÄLIRAPORTTI Yleistä Suunnitelmaa on laadittu Interreg III B projektin RENET puitteissa, joka on yhteistyöhanke johon osallistuu kumppaneita Saksasta, Ruotsista, Virosta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta ja Suomesta. Työ aloitettiin jo syksyllä 2005 alustavalla tutkielmalla Pietarsaaren asemasta kauppakaupunkina verrattuna Kokkolaan ja Vaasaan (Entrecon Oy:n selvitys), mutta käynnistyi tehokkaasti kevättalvella 2006, kun kaupunki kiinnitti hankkeseen arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilän johtaman konsulttiryhmän. Ensimmäinen ehdotus joka nyt esitellään on tehty yhteistyönä tämän konsulttiryhmän (Ark.tsto Mikko Heikkilä, SITO-insinööritoimisto ja Tuomas Santasalo Ky) ja Pietarsaaren kaupungin teknisen viraston kaavoitusosaston toimesta. Yhteistyöhön ovat osallistuneet myös Pietarsaaren City-ryhmä ja Pohjanmaan kauppakamari. Työtä on johtanut kaupunginhallituksen asettama johtoryhmä. Tämän ensimmäisen ehdotuksen tarkoitus on toimia pohjana keskustelulle, joka toivottavasti johtaa suunnitelmaan joka voidaan yleisesti hyväksyä kehittämistyön perustaksi. Lopullinen suunnitelma tulee koostumaan kolmesta osasta: Pietarsaaren kauppakaupungin kehittämisstrategia, Päivitetty suunnitelma kaupungin keskeisten osien kaavoittamisen ja rakentamisen pohjaksi, sekä Ns. laatukäsikirja kaupunkiympäristön laadun ohjaamista varten. Tämä asiakirja on kooste seuraavista: 1. Entrecon Oy:n (Kyösti Pätynen) analyysi Pietarsaaren asemasta kaupan keskuksena, verrattuna Kokkolaan ja Vaasaan 2. Haastattelututkimukset kesäkuulta Konsulttien analyysit Pietarsaaren keskustan vahvuuksista ja heikkouksista, 4. Suunnittelun tehtävät ja strategiset tavoitteet 5. Alustava suunnitelmaehdotus Sivut Jatkotoimenpiteet 1

2 1. Lähtötilanne 1.1 Pietarsaaren alueellinen markkinaprofiili (Entrecon-raportti) Päivittäistavarakauppa Kyösti Pätysen / Entrecon vuodenvaihteessa 2005/2006 tekemän selvityksen mukaan on Pietarsaarella vakaa asema suhteessa sekä Kokkolaan että Vaasaan. Lähin kilpailija on luonnollisesti Kokkola. Pietarsaaren kaupallinen vaikutusalue on kutakuinkin sama kuin kaupungin ns. työssäkäyntialue. Omalla alueellaan Pietarsaari on täysin hallitseva ja käytännöliisesti ainut merkittävä kauppapaikka; alueen päivittäistavarakauppaan käytettävästä ostovoima kaksi kolmannesta päätyy Pietarsaareen, jonka ostovoimavirtausindeksi on 145 (100=indeksiluku kun kaupan määrä vastaa oman kunnan asukkaiden ostovoimaa kommunen). Pt-myymälät v pinta-ala päivittäistavara erikoistavara Lohtaja Kal Himanka Ka Pt-virtausindeksi v kunnittain (2) (3) (4) (7) (5) (5) (2) K Himanka 91 Lohtaja 63 Kann 11 Luoto Kokkola Pietarsaari Kruunupyy Pedersöre Uusikaarlepyy Kälviä Ullav Kaustinen Kokkola Luoto Pietarsaari Kruunupyy Pedersöre 29 Uusikaarlepyy Kälviä 56 Ullav 48 Kaustinen 135 Kartta 1 Kartta 2 Kartta 1 näyttää päivittäistavarakaupan sijoittumisen Kokkolan ja Pietarsaaren seuduilla. Pietarsaaressa on kahden hypermarketin ylivoima omalla alueella selvä. Pedersören kauppaverkko on heikko suhteessa asukaslukuun (Entrecon). Kartta 2 näyttää seudun ostovoimavirtaukset. Pietarsaaressa myynti on lähes 16 miljoonaa euroa suurempi kuin mitä kaupungin omien asukkaiden ostovoima antaisi. Pedersöre luovuttaa noin 13 M ostovoimastaan, todennäköisesti juuri Pietarsaareen Muut seudun kunnat luovuttavat samoin noin 13 M Pietarsaaren, Kokkolaan tai muihin alueen ulkopuolisiin liikekeskuksiin. Loppupäätelmäksi tulee, että Pietarsaari dominoi aluettaan kauppakaupunkina selkeämmin kuin esimerkiksi Kokkola tai Vaasa. Tämä johtaa ilmeisesti siitä tosiseikasta, että kun sekä Vaasan että Kokkolan seuduilla on kilpailevia alakeskuksia ( Vaasan seudulla Laihian keskusta ja Sepänkylä, Kokkolan suhteellisen lähellä ovat Kaustinen ja Kannus), puuttuvat kilapilevat yksiköt Pietarsaaren ympäristössä. Kaupan kokonaisvolyymi on toki selvästi pienempi kuin kilpailijakaupungeissa. 2

3 1.1.2 Tilaa vaativa kauppa Tilaa vaativa kaupan tarjonta (tässä; huonekalujen, kotielektroniikan sekä rauta- ja rakennustavaran kauppa) keskittyy vanhassa Vaasan läänissä Vaasaan, Seinäjoelle, Pietarsaareen ja Kokkolaan. Pietarsaaren ja Kokkolan voimasuhteet näkyvät kartasta. Maksamaa 0 / 0 / 0 saari / 2 Vähäkyrö 0 / 1 / 0 Laihia / 1 / 2 Tilaa vievä kauppa lkm kunnittain 18 Huonekalukauppa Kodin elektroniikka Rautakauppa Luoto 0 / 1 / 0 Oravainen Alahärmä 0 / 0 / 2 0 / 2 / 3 Vöyri 1 / 1 / 1 Ylihärmä 0 / 2 / 1 Isokyrö Ylistaro 0 / 3 / 5 2 / 1 / 1 Pietarsaari 5 / 14 / 6 Kokkola 8 / 18 / 13 Kruunupyy Pedersöre 0 / 2 / 2 0 / 4 / 1 Uusikaarlepyy 0 / 1 / 0 Kortesjärvi 0 / 1 / 3 Kauhava 4 / 5 / 6 Lapua 3 / 8 / 6 Evijärvi 0 / 1 / 1 Lohtaja 0 / 1 / 0 Himanka 0 / 0 / 0 Kälviä 0 / 1 / 1 Lappajärvi 1 / 0 / 0 Alajärvi 2 / 3 / 5 Kalajoki 1 / 7 / 6 Kannus 3 / 3 / 3 Ullava 0 / 0 / 0 Kaustinen 1 / 3 / 1 Veteli 0 / 2 / 1 Vimpeli 0 / 2 / 3 Merijärvi 0 / 0 / 1 Oulainen 3 / 6 / 2 Alavieska 0 / 2 / 1 Toholampi 0 / 2 / 2 Halsua 1 / 0 / 0 Perho 0 / 0 / 1 Sievi 0 / 0 / 1 Kyyjärvi 0 / 0 / 0 Ylivieska 3 / 8 / 7 Lestijärvi 0 / 1 / 0 Karstula K t l Nivala 3 / 2 / 3 Reisjärvi 0 / 0 / 1 Kinnula 0 / 1 / 0 Kivijärvi 0 / 1 / 1 Haapave 1 / 4 / 1 Haapajärv 2 / 7 / 5 Kannonko 0 / 0 / 1 Tilaa vaativassa kaupassa toistuu sama perusrakenne kuin päivittäistavarakaupan kohdalla. Ero on selvin rautakauppa-alalla, joka Kokkolassa on huomattavasti vahvempi kuin Pietarsaaressa. Pitkän tähtäimen kehityssuunta on selvä:: 1. Erikoiskauppa keskittyy pinta-alaltaan suurille alueille, yhä suurempiin yksikköihin. Tilaa vaativat kaupat hakeutuvat kaupunkien reuna-alueille, hyvien liikenneyhteyksien luokse, yleisen kehityskuvan mukaisesti. Vaasassa tämä kauppa pyrkii keskittymään ns. Retail park konseptin mukaan. 2. Nykyiset tilaa vaativat yksiköt muuttavat ajan mittaan ulos taajamarakenteesta. Kehitys johtaa merkittäviin maankäyttöratkaisuihin Vaasan keskustan lähellä. Kokkolasta on vaikea osoittaa selkeätä aluetta tilaa vaativalle kaupalle. 3. Yksiköt hakeutuvat vilkkaan liikenteen alueille. Pietarsaaressa on tilaa vaativan kaupan keskukselle selvä kysyntä. Potentiaalisia alueita on sisääntulotien varrella. Ihannetilanne olisi riittävän suuri alue mahdollisimman lähellä keskustaa. 3

4 1.2 Vähittäiskaupan yleisiä kehitysnäkymiä Seuraavat kehityssuunnat kiteytyvät selvinä Vaasan, Pietarsaaren ja Kokkolan seutujen vähittäiskaupan kehityksessä: 1. Hypermarketit pyrkivät kehittymään niillä markkina-alueilla, jossa on odotettavissa riittävä väestöpohja. Ko. hankkeet keskittyvät Vaasaan, Kokkolaan ja Pietarsaareen. Hypermarketit syventävät valikoimaa. Tämä merkitsee lisää pintaalan tarvetta. Laajennushankkeet ovat meneillään mm. Pietarsaaren kahdessa hypermarketissa. Eräiden hypermarkettien kehittämispolitiikkaan kuuluu vetovoimaisten erikoismyymälöiden sijoittamisen marketin yhteyteen. Puhutaan hypermarket-keskuksista. Tilanne saattaa johtaa eräissä hankkeissa kohti kauppakeskuskonseptia. 2. Ns. halpahallimyymälät kasvattavat kokoaan ja tarjonnan monipuolisuuttaan. Voimakas valtakunnallinen ketjutus on meneillään mm. yrityskauppojen kautta. Suurimmat yksiköt siirtyvät hypermarket-luokkaan. 3. Kuntakeskusten päivittäistavarapalvelut säilyvät vähintään kohtuullisina. Ostovoimaltaan suuremmissa kuntakeskuksissa uudistetaan edelleen päivittäistavarakaupan myymäläverkostoa. Tämä johtaa kiristyvään kilpailuun ja mahdollisesti myymälämäärän supistumiseen samalla kun palvelutaso laajentuvien valikoimien myötä kohentuu. Eräissä kuntakeskuksessa vaarana on monopolisoituminen. 4. Haja-asutusalueen väestökato yhdessä kuluttajakäyttäytymisen ja kaupan rakennemuutoksen kanssa merkitsee pienten päivittäistavarakauppojen lakkauttamista. Nykyinen trendi tulee siis jatkumaan. Kokkola Kannus Kaustinen Kälviä Ullava Lohtaja Evijärvi Himanka Veteli Toholampi Halsua Lestijärvi Perho Pietarsaari Pedersöre Kruunupyy Luoto Uusikaarlepyy Vaasa/Mustasaari Tervajoki Vähäkyrö Isokyrö Maalahti Oravainen Laihia Jurva Vöyri Korsnäs Maksamaa Kaaviossa on esitetty Vaasan ja Pietarsaaren seudun ja Keski-Pohjanmaan maakunnan kaupallisten keskusten hierarkia vuonna Vaasa on alueen vetovoimaisin kaupan keskus. Kokkolassa asioidaan koko Keski-Pohjanmaan maakunnan alueelta ja myös Kruunupyystä. Pietarsaari muodostaa taas omalla seutukunnallaan kaupan keskuksen, mutta on kuitenkin alisteisessa asemassa Kokkolaan nähden. 4

5 2. Kyselytutkimukset Kesäkuussa 2006 tehtiin kolme kyselytutkimusta, joilla kartoitettiin mm. Pietarsaarenseudun kuluttajakäyttäytymistä sekä asukkaiden, päättäjien ja yrittäjien mielipiteitä nykytilanteesta ja tulevaisuuden odotuksia, painopisteenä keskustan kehittäminen. Osassa kysymyksistä vastaajia pyydettiin merkitsemään tiettyjä paikkoja kartalle. Kyselyjen kohderyhmät olivat: - Sattumanvarainen otos Pietarsaarenseudun asukkaita (P:saari, Pedersöre, Luoto, Uusikaarlepyy ja Kruunupyy), - Pietarsaaren päätöksentekijät (valtuusto, kaupunginhallitus, samat kysymykset kuin asukkaille) - Pietarsaaren keskustan yrittäjät. Vastauksiin viitataan myös konsulttien analyysien yhteydessä. 5

6 2.1 Pietarsaaren keskusta kauppapaikkana Asukas- ja päättäjäkyselyt Kumpikin ryhmä oli yleisesti tyytyväinen Pietarsaaren palvelutarjontaan. Yleisimmät syyt asiointiin kaupungin keskustassa olivat: 1. ruokaostokset 2. muut ostokset 3. muut palvelut Erikoisliikkeissä käynnit kohdistuivat yleisimmin seuraaviin:: 1. vaatetusliikkeet 2. apteekit 3. pankit Kuten odottaa saattaa, on Kokkola Pietarsaaren tärkein kilpailija. Pietarsaari hallitsee kuitenkin vaikutusaluettaan selvästi, mutta kuva muuttuu huolestuttavammaksi, kun tarkastellaan erikseen muoti- ja kotielektroniikka-aloja, joita tulee pitää kaupunkien välisen kilpailun avainaloina. Erityisen selvästi tämä näkyy tarkasteltaessa erikseen alle 35- vuotiaiden vastaajien ryhmää. Tässä ryhmässä nousee myös Vaasa selvemmin esille kilpailijana, varsinkin muotialalla. Vastaajista oli 18 %:lla työpaikka keskustassa. Tässä tulee todeta että "päätöksentekijöistä" oli keskustassa työssä käyviä kokonaista 72 %, ja että tässä ryhmässä työnteko oli yleisin syy keskustassa asioimiseen. Tämä yksityiskohta on tärkeä pitää mielessä, sillä se vaikutti selvästi myös liikennekäyttäytymiseen. 6

7 2.1.2 Yrittäjäkysely Kaupungin merkitys alueellisena keskusteluna tulee selvästi esille yrittäjien arviosta asiakkaiden kotipaikoista. Liikkeenharjoittajien mielestä asiakkaista alle puolet (48%) tulee Pietarsaaresta. Kehityskuva on yleisesti myönteinen, useimmat yrittäjät (59%) ilmoitti liikevaihtonsa kasvaneen edellisen vuoden (2005) aikana. Yrittäjät saivat myös vastattavaksi sarjan kysymyksiä eri yhteistyömuodoista. Yhteistyön katsottiin toimivan hyvin. Halukkuus osallistua erilaisiin yhteistyömuotoihin ja -hankkeisiin - kuten markkinointikampanjoihin ja yhteisiin tapahtumiin - oli korkea. Asiakasryhmät Kundgrupper n = 30 Muut asiakkaat Övriga kunden 11 % Yritykset Företag 11 % Pietarsaaren seudun kesäasukkaat Sommarbosättning i Jakobstadsnejden 2 % Uusikaarlepyyn kaupungin asukkaat Invånare i staden Nykarleby 7 % Luodon ja Kruunupyyn kunnan asukkaat Invånare i Larsmo och Kronoby Pedersören asukkaat 9 % Invånare i Pedersöre 12 % Pietarsaaren keskustan asukkaat Jakobstads centrums invånare 24 % Muut pietarsaarelaiset Övriga jakobstadsbor 24 % 2.2 Keskustan liikenne ja pysäköinti Asukkaat ja päättäjät Vastanneista 70% teki ostosmatkansa keskustaan autolla. Yli puolet (52%) kävi keskustassa vähintään 4 kertaa viikossa ja pysäköi tuolloin autonsa keskimäärin 2,4 kertaa per käynti. Keskustakäynnin aikana asioivat vastaajat useimmiten 2-3 liikkeessä. Suurin osa vastaajista piti pysäköintimahdollisuuksia huonoina tai melko huonoina n 62% vastauksista). Se tosiasia, että päättäjät useammin myös työskentelivät keskustassa näkyy selvästi liikenne- ja pysäköintikysymysten vastauksista. Päättäjät asioivat useammin keskustassa 7

8 jalan, ja kun he kävivät siellä autolla, pysäköivät he useammin piha-alueille ja olivat vähemmän riippuvaisia yleisistä pysäköintipaikoista. Liikenteen turvallisuutta pidettiin yleisesti hyvänä tai melko hyvänä. Vähemmän tyytyväisiä oltiin jalankulku- ja pyöräilyympäristöön. Vaarallisina risteyksinä merkitsivät vastaajat karttaan erityisesti Pietarinpuistikon risteykset Raatihuoneen- ja Skutnäsinkatujen kanssa sekä Framin risteyksen. Päättäjistä 60% kannatti jalankulkukeskustan laajentamista, 40 % oli ajatusta vastaan.. Ryhmässä asukkaat oli tilanne toisin päin, 40% puolesta ja 60% kävelykatualueen laajentamista vastaan. Kysymykseen, missä kevyen liikenteen olosuhteita tulisi parantaa, olivat "suosikit" Isokadun kävelykadun (Kanavapuistikon) ja kirkon / Perämiehenkadun välinen osuus, Isokadun ja Raatihuoneenkadun risteys sekä ne paikat joissa kevyt liikenne ylittää Otto Malminkadun Yrittäjät Yrittäjien mielestä selvästi suurin liikenneongelma oli pysäköinti, jota pidettiin pahimpana Pietarsaaren keskustan autoliikenteen pulmana. Mitkä ovat mielestänne keskustan autoliikenteen kolme pahinta ongelmaa? Vilka är enligt er åsikt de tre största problemen med biltrafiken i centrum? 30 kpl Pysäköintipaikkojen riittävyys / För få parkeringsplatser 18 Hankalat risteykset / Farliga korsningar 17 Katujen kunto / Gatornas kondition 10 Ruuhkat / Rusning 9 Liikenteessä liikkuvien asenteet / attityderna i trafiken 8 Huoltoliikenne / Servicetrafik 5 Pyöräilijät / Cyklister 5 Saavutettavuus / Tillgänglighet 3 Opasteet / Skyltning 0 Autoliikenteessä ei ole ongelmia / Det finns inga problem i biltrafiken Muu? / Annat? 1 Yksisuuntainen / Enkelrikta 1 Storgatan / Storgatan 1 Oikeapuolinen liikenne / Högertrafik 1 Huono liikenne / Dålig trafik 8

9 2.3 Kaupunkiympäristö ja sen toimivuus Useimmat olivat tyytyväisiä kaupunkiympäristöön. Kaupungin keskustaa pidettiin viihtyisänä, puhtaana ja turvallisena. Vastaajista 60 % katsoi keskustan toimivan hyvin tai verraten hyvin. Kulttuurihistoriallisten rakennusten säilyttämistä pidettiin hyvänä, vain noin 10 % sekä asukkaista että päättäjistä oli sitä mieltä, että keskustassa on liikaa säilyneitä vanhoja rakennuksia, noin 80 % katsoi niitä olevan sopivasti tai liian vähän. Kaupungin keskipisteenä pidettiin yleisimmin toria tai kävelykatua; kävelykatu oli useimmiten myös merkitty "parhaana paikkana" tai "paikkana jossa halutaan tavata tuttuja ja seurustella Kysymykseen "minne tulisi jalankulkukeskustaa laajentaa" oli yleisin vastaus Isokatu. Pietarsaaren keskustan toimivuus Jakobstads centrums funktionalitet % NAISET, KVINNOR (N=90), keskiarvo 2,7 MIEHET, MÄN (N=72), keskiarvo 2,7 0 4.toimiva / funktionellt 3.melko toimiva / relativ funktionellt 2.melko epäkäytännöllinen / relativ opraktiskt 1.epäkäytännöllinen / opraktiskt Pietarsaaren keskustan viihtyisyys Trivseln i Jakobstads centrum % 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 NAISET, KVINNOR (N=91), keskiarvo 3,1 MIEHET, MÄN (N=73), keskiarvo 3,1 0,0 4.viihtyisä / trivsamt 3.melko viihtyisä / relativt trivsamt 2.melko epäviihtyisä / relativ otrivsamt 1.epäviihtyisä / otrivsamt 9

10 Johtopäätelmät Merkillepantavaa on, että niinkin suuri osa asiakkaista tulee kaupunkiin autolla, ja että kaupungin keskusta tuntuu palvelevan ympäröivää maaseutua vähintään yhtä paljon kuin varsinaisia kaupunkilaisia. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupungin tulevaisuus kauppapaikkana riippuu ratkaisevalla tavalla siitä, miten se pystyy houkuttelemaan ja säilyttämään "pitkämatkaisen" asiakaspotentiaalinsa. Kyselytutkimusten valossa tulisi kehitystyö kohdistaa erityisesti seuraaviin teemoihin: - Toimenpiteet jotka mahdollistavat tarjonnan laajentamisen ja uusien yritysten tulon sekä parantavat kaupungin kilpailuasemaa, erityisesti muoti- ja kodintekniikka-aloilla. - Toimenpiteet, jotka parantavat liikenneturvallisuutta ja tavoitettavuutta, ennen muuta pysäköintimahdollisuuksia ja kevyen liikenteen edellytyksiä, sekä - Toimenpiteet jotka kohottavat kaupungin houkuttelevuutta. 10

11 3. Vahvuudet ja heikkoudet 3.1 Kaupunkirakenne Vahvuudet + hyvä kaupungin hahmo (ruutukaava ja sen reunat) + mukavankokoinen kaupunki, kaikki lähellä + intressant topografi + mielenkiintoinen topografia yksi selkeä keskusta ja keskipiste + tiivis rakenne, kuitenkin runsaasti reserviä lisärakentamiseen + hienot puistoalueet keskustan sisällä + hyvä mittakaava, oikeassa suhteessa kaupungin kokoon Heikkoudet - laaja ratapiha-alue lähes varsinaisen keskustan sisällä - laajoja tyhjiä aukkoja kaupunkirakenteessa - keskipiste ja parhaat paikat eivät kohtaa - torin ongelmallinen topografia - merellisyys ei ole koettavissa keskustassa. 3.2 Kaupunkikuva Vahvuudet + vanhaa ja uutta lomittain sopivassa suhteessa + hyvää modernia arkkitehtuuria + kaduilla hienoja päätteitä (kirkko, vesitorni, kaupunginhotelli) + hieno kävelykatu (Kanavapuistikko) + komea keskustan pohjoisraja; (oalokunta, Strengbergin tehtaat, Koulupuisto) Heikkoudet - koko keskustan itäreuna on hajonnut - ydinkeskustan tyhjät tontit - joidenkin rakennusten takapihat julkisivuina parhaille kaduille - monet uudetkin liikerakennukset rumia tai huonossa kunnossa, - tori kokonaisuutena ankea ja mittakaavaton. 11

12 3.3 Keskustan liikenne Vahvuudet + suosittu kävelykatu + hyvät jalankulkuolosuhteet + tiivis keskusta; palvelut saavutettavissa jalkaisin. Heikkoudet - huonot pyöräilyolosuhteet - pysäköintijärjestelmää pidetään huonona; keskustasta puuttuu riittävän suuri, hyvin sijaitseva pysäköintilaitos, - joukkoliikenne ei palvele työ- ja asiointimatkoja keskustaan, - vaarallisia liittymiä keskustaan tultaessa, - Isokatu katkaisee kävelykeskustan häiritsevästi - huonot yhteydet radan itäpuolelle. 3.4 Keskusta kauppapaikkana Vahvuudet + seudun kaupan keskus + tiivis kaupallinen keskusta + asiointiympäristössä paljon hyviä rakenteita ja kauppoja + monipuolinen erikoiskaupan tarjonta + hyvät edellytykset kaupallisen keskustan vahvistamiseen + vahvaa yksityisyrittäjyyttä keskustassa Heikkoudet - kilpailu muiden keskusten kanssa kiristyy, kuluttajien ostouskollisuus heikkenee - vähän uusia toimintoja keskustassa - ei liiketilatarjontaa uusille toimijoille - asiointiympäristön kehittyminen pysähtynyt - ydinkortteleiden kaupallisissa tiloissa passiivisia toimintoja - yhteys market-alueeseen ei toimi. 12

13 4. Suunnittelun tärkeimmät tehtävät ja strategiset tavoitteet 4.1 Suunnittelun osatehtävät Käynnissä olevassa suunnittelussa on keskitytty neljään osa-alueeseen, joiden katsotaan kattavan tärkeimmät kysymykset: 1. Pietarsaaren keskustan kaupallisen kehityskonseptin laatiminen niin, että kaupungin profiili kauppapaikkana monipuolistuu ja tulee koko seudun kannalta houkuttelevammaksi, 2. Laatia tärkeimpien käyttämättömien paikkojen alustavat rakentamisehdotukset, samalla kun tehdään tutkielmia siitä, miten jo rakennettujen keskustakortteleiden käyttöä voitaisiin tehostaa, 3. Saada aikaan keskustan liikenneverkon kehittämissuunnitelma, jonka painopistealueet ovat tavoitettavuus, yhteydet ja pysäköinti, sekä 4. Tehdä ehdotuksia keskustan kehittämiseksi ostosympäristönä houkuttelevammaksi. 4.2 Lähtökohdat (kehitysolettamat): Lähtökohdiksi on otettu seuraavat työolettamat, jotka antavat perustavat ehdot Pietarsaaren tulevaisuudelle kauppakaupunkina: 1. Kaupungin ja seutukunnan asukasluku jatkaa kasvuaan joskin verraten hitaasti mikä merkitsee myös ostovoiman ja sitä myötä kaupallisten palvelujen kysynnän kasvua, 2. Autoistumiskehitys jatkuu verraten muuttumattomana lähitulevaisuuden ajan, mikä merkitsee sitä että tavoitettavuus- ja pysäköintiongelmat eivät ainakaan vähene pikemminkin päinvastoin, 3. Väestörakenteen kehitys, ennen muuta senioriväestön osuuden kasvu, asettaa yhä suurempia vaatimuksia Pietarsaaren keskustan esteettömyydelle, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että jalankulun edellytykset tulevat yhä tärkeämmiksi, 4. Samassa tahdissa kuin yhä suurempi osa ostovoimasta tullaan käyttämään sellaisiin ostoksiin jotka eivät ole välttämättömyyshankintoja, vaaditaan kaupallisten keskusten ympäristöltä yhä enemmän, mikä tarkoittaa sitä että Pietarsaaren kaltaisen kaupungin tulee kehittyä houkuttelevana kauppapaikkana, joka tukeutuu enemmän kulttuurihistorialliseen kaupunkiympäristöön ja inhimilliseen urbaaniin mittakaavaan, kuin kaupungin kokoon ja kaupan volyymiin. Fyysisen suunnittelun lisäksi on myös tietoisesti kehitettävä kaikkien niiden osallisten vuoropuhelua ja yhteistyötä, joilla on kiinnostusta ja etua Pietarsaaren kehittymisestä kauppapaikkana; kauppiaiden, kauppaketjujen, kiinteistönomistajien, yleisön ja sen eri järjestöjen, kunnallisten päättäjien ja virastojen sekä naapurikuntien. 13

14 4.3 Strategiset tavoitteet: Tehtävä: Pietarsaaren kehittäminen ja vahvistaminen alueellisena kaupan keskuksena Päämäärä: - Elinvoimainen vähittäiskauppasektori, joka tarjoaa sekä kaupungin että seutukunnan asiakkaiden tarpeet kattavia, monipuolisia palveluita. - Vetovoimainen ja hyvin saavutettavissa oleva kaupunkimainen keskusta, jossa kauppa, kulttuuri ja ympäristön laatu muodostavat kestävän kehityksen perustan. - Pitkän tähtäimen kehitystoiminta joka perustuu eri toimijaryhmien jatkuvaan vuoropuheluun ja keskinäiseen sitoutumiseen Strategiset tavoitteet..2020: - Pietarsaari vahvistaa - tai ainakin säilyttää - asemansa alueellisena kaupan keskuksena. - Kaupan sektori yhdessä muiden sektorien (kuten kulttuuri, matkailu, koulutus..) on sekä seudullisesti että valtakunnallisesti positiivisen ulkoisen kuvan avaintekijä. - Kehitystä tukevat erilaiset kumppanuudet, jotka muodostuvat luontevasti erilaisten yhteisten tarpeiden ja intressien pohjalta. - Pietarsaaren vähittäiskauppa kehittyy vähintäänkin seudullisen ostovoiman kehitystä vastaavalla nopeudella tai sitä nopeammin Taktiset tavoitteet lähimmälle 5-10 vuodelle: - Useat uudet korkean profiilin kauppaketjut ovat perustaneet kaupunkiin seudullisesti merkittävät yksikkönsä. Nykyisten asema on säilynyt tai vahvistunut. Kaupan työpaikkojen määrä on kasvanut. - Kaupunkikeskustan tavoitettavuus on parantunut (liikenne, pysäköinti, jalankulkuympäristö, esteettömyys..). - Yhteiset markkinointitoimenpiteet ovat nostaneet Pietarsaaren profiilia kaupan, matkailun ja kulttuurin keskuksena. - Pietarsaaren vähittäiskaupan rakenne on laajentunut tilaa vaativan erikoiskaupan alalla, mieluiten niin että uudet toimijat muodostavat merkittäviä toimialakeskittymiä nykyisessä kaupunkirakenteessa. - Keskustan ympäristön laatu on kohentunut ja se tarjoaa laadukkaita julkisia tiloja erilaisia toimintoja ja tapahtumia varten. - Kauppapaikkastrategian kehittämiseksi on luotu jatkuva, erilaisia kehityslinjoja ideoiva ja hankekohtaisia kumppanuuksia generoiva vuorovaikutteinen foorumi Operatiiviset, lähimmän 1-5 vuoden tavoitteet: - Keskustan kehittämissuunnitelman päivittäminen, sisältäen kehittämisen avainpaikkojen, liikenteen, pysäköinnin ja tavoitettavuuden kestävät ratkaisumallit sekä kaupunkiympäristön parantamis-toimenpiteet. - Saada aikaan toimiva vuoropuhelufoorumi, joka edistää markkinointia, kumppanuuksien muodostumista ja käytännön kehitystoimia yhteisen edun pohjalta. - Soveltuvien alueiden hankinta ja suunnittelu joko kaupungin tai kehityskumppanuuksien toimesta avainalueiden kehityshankkeita varten (esimerkiksi vanha ratapiha-alue). - Ensimmäisten kehityshankkeiden toteutus. - Jalankulkuympäristön parantaminen. 14

15 5. Suunnitelmaehdotus 5.1 Kaupallinen kehityskonsepti Suunnitelmalla tulee luoda edellytykset uusien toimijoiden tulolle kaupungin keskustaan kaupallisen tarjonnan laajentamiseksi, erityisesti erikoiskaupassa. Ratapiha-alue on liitettävä kaupalliseen konseptiin, keskustan erikoiskauppaa ja hypermarketteja yhdistävänä lenkkinä. Katutason liikehuoneistot 2006 (Santasalo) Varsinainen ydinkeskusta Maantasoisten liikehuoneistojen käyttöaste jo nyt erittäin korkea. Huomattava osa nykyisistä liikehuoneistoista sijaitsee kapearunkoisten 1950-luvun kerrostalojen ensimmäisessä kerroksessa, niillä ei ole kunnollisia pysäköintitiloja ja ne ovat (porrashuoneiden ym. vuoksi) jaettu suhteellisiin pieniin yksikköihin. Tämä tarkoittaa sitä, että mahdollisten uusien yritysten tarpeet voidaan hoitaa vain uudisrakennustoiminnalla Kaupungin keskustaa hallitsee jo erikoiskauppa, joka on asetettava tärkeimmälle sijalle kaupunkia profiloivana kaupan lohkona myös tulevaisuudessa. Uusia supermarketteja tai päivittäistavarakaupan suuryksikköjä ei keskustassa tarvita; hypermarket-alueella (Citymarket, Prisma Lidl) on jo kattava päivittäistavaran tarjonta, keskustassa olevat kaksi yksikköä (Halpa-Halli ja K-market) kattavat hyvin sen tarpeet. Kaupungin keskusta on siksi suunniteltava erikoiskauppaa varten, ensi sijassa maantasoon sijoittuville kaupoille. Toteutustavan tulee olla sellainen, että uusin liikerakennuksiin voidaan sijoittaa sekä pieniä että suurempia yksikköjä. Kaupallinen ydinkeskusta on pidettävä kiinteänä niin, että koko tarjonta on helposti tavoitettavissa. Muita kuin varsinaisia erikoiskauppoja voidaan rajoitetusti kehittää keskustan reuna-alueilla, lähinnä vanhan linjaautoaseman tontilla. 15

16 Uusien liikerakennusten rakentaminen keskustaan tarjoaa - paitsi uusia liikepaikkoja uusille erikoisliikkeille - myös nykyisille mahdollisuuden päästä uuteen paikkaan. Tämä mahdollistaa myös liiketilojen kierron keskustassa. Avaintavoitteet: - Keskustakortteleiden sisäosien hyödyntäminen liiketiloina ja kauppakeskusratkaisuina - Vetovoimaisten ketjuliikkeiden saaminen keskustaan, mikä vahvistaa kilpailuasemaa ja vetovoimaa - Myymälöiden omaleimaisuuden ja kiinnostavuuden lisääminen (palveluloiste) - Kaupassa pitää olla sielu ja särmää - syy asiakkaalle tulla - Kävelykeskustan laajentaminen, mikä parantaa asiointiympäristön laatua ja houkuttelee lisää asiakkaita keskustaan. - Palveluliiketoiminnan kehittäminen - kaksikielisen palvelun kehittäminen, henkilökohtaisen palvelutoiminnan korostaminen - Yhteismarkkinoinnin kehittäminen - kaupungin kokonaismarkkinoiden vahvistaminen, kauppakeskusimagon luominen keskustasta - Kaupunkitapahtumien kehittäminen ja markkinointi Keskustatoiminnot 2006 (Santasalo) 16

17 5.1.2 Tilaa vaativa kauppa Rautatiealue / Ratapiha: kun ratapiha siirtyy muualla, vapautuu alue joka erityisesti Citymarketin eteläpuolinen keskeinen alue on erittäin hyvä sellaiselle tilaa vaativalle kaupalle, joka tarvitsee suuria, yhtenäisiä myyntialoja, mutta ei suuria kenttiä. Tämä tarkoittaa selkokielellä sitä, että aluetta ei tule suunnitella esimerkiksi autokaupalle, vaan että se sopii paremmin esimerkiksi kotitalouskoneiden/valkotavaran, sisustustuotteiden ja muiden vastaavien tuoteryhmien kaupalle. Tarkoitus on saada ratapihan tilaa vaativa kauppa täydentämään luonnollisella tavalla keskustan erikoisliikkeiden ja hypermarkettien tarjontaa. Tällöin olisi mahdollista ostaa sekä päivittäistavaroita, erikoistavaroita ja pääomatuotteita kompaktilla alueella, joka voisi houkutella asiakkaista laajaltikin. Ratapihan yhteyttä keskustaan on parannettava. Alueelle tulisi voida päästä keskustan suunnasta ilman, että siksi jouduttaisiin kulkemaan Framin risteyksen kautta. Konsultin (Mikko Heikkilä) näkemys tilaa vievän kaupan keskuksesta, näkymä Tehtaankadun puolelta. 17

18 5.2 Keskustan rakentamispotentiaali (Mikko Heikkilä) Tuomas Santasalon laatiman arvion mukaan tulsi lähimmän vuoden aikana rakentaa Pietarsaareen noin neliömetriä liikekerrosalaa, siitä noin 6300 neliömetriä tilaa vaativalle kaupalle, noin 1500 neliömetriä päivittäistavarakaupalle ja loput noin neliömetriä muulle (erikois-)kaupalle. Kaupungin keskustaan tarvittaisiin noin neliömetriä. Se tarkoittaa käytännössä suunnilleen samaa kerrosalaa, kuin mitä Prismassa oli ennen uusinta laajennusta. Tutkittaessa keskustan mahdollisia rakennuspaikkoja ei tiettyjä tontteja (Esso/Lassfolk, Vanha kenttä) ole luettu potentiaalisiksi liiketonteiksi; Esso/Lassfolk hankkeessa (Vektia) syntyy tosin tietty pankki- ja vakuutustoimistokerrosala, mutta hankkeen vaikutus näkyy enemmän ydinkeskustan aktivoitumisena kun oppilaitosten toiminta siirtyy ehdottomaan keskustaan. Vanha kenttä tulisi mieluiten varata virastorakentamiseen jo pelkästään siitä syystä, että vanha virastotalon tontti pitäisi mieluiten varata liikerakentamiseen; se on kaupungin keskustan ainut ja paras vapaa tontti. On myös muistettava, ettei kauppa ole ainut lisää tilaa keskustassa vaativa toiminta. Jo mainittujen (Vektia/Lassfolk ja uusi virastotalo) lisäksi on varattava tilaa jatkuvalle asuntorakentamiselle, varsinkin kun suuret eläkeläisikäluokat (sekä kaupungista että maalta) usein hakeutuvat kaupungin keskustaan, missä palvelutarjonta on parempi kuin esikaupungeissa tai maaseudulla Ehdotuksia Alustavassa ehdotuksessa on osoitettu ne potentiaaliset tontit ja alueet, joille konsultin näkemyksen mukaan voitaisiin suunnitella liiketaloja. Ehdotukset voidaan - ja tuleekin toteuttaa vaiheittain; jotkut osat voivat toteutua verraten pian, toiset eivät ehkä koskaan. Yksittäisten kiinteistönomistajien valmius on tässä ratkaiseva. Heinätorin nykyinen rakennuskanta saneerataan / uudistetaan siten, että nykyisille toimijoille saadaan uudet (osin suuremmat) tilat ja kiinteistöön voidaan tuoda myös uusia toimijoita. Kiinteistöön tulee suurempi pysäköintilaitos. Kauppahalli-tyyppinen rakennus torin päätyyn. Tilaa pienemmille myymälöille, jotka hyödyntävät torimarkkinoita. Vanha HOP-kortteli voidaan mahdollisesti rakentaa kokonaan uudelleen, jolloin voitaisiin tarjota keskeiseltä paikalta hyvää liiketilaa kiinteistössä nyt toimivilla ja uusille toimijoille. Isokatu 14: Nordean kiinteistön ja sisäpihan kehittäminen Isokatu 15: korttelin pohjoispään (vanha JT:n tontti) kehittäminen kokonaisuutena, jossa toteutetaan sisäyhteydet korttelin läpi ja osa vanhasta rakennuskannasta korvataan uudisrakennuksilla. Perämiehenkatu 7: sisäpihan rakentaminen liikerakennukseksi Kanavapuistikon-Torin välisen pasaasin kattaminen, jolla parannetaan pasaasin toimivuutta. Kanavapuistikko 1: Suojelurakennus on mahdollisesti muutettavissa (päiväkotikäytöstä) ravintolakäyttöön. 18

19 Kortteli 7 / II: (Runeberg Center) sisäpihan käyttö liike- tai asiointialueena. Kortteli 13 / II: (vastapäätä energialaitosta) Kanavapuistikon puolelle uutta liiketilaa täydennys rakentamalla nykyisiä katutason liiketiloja. Parannetaan kiinteistöjen kontaktia kanavapuistoon. Virastotalo: kortteliin rakennetaan uusia kauppakeskus, johon tulee kahteen kerrokseen liiketilaa. Linja-autoaseman päähän tulee yksi suurempi liikekiinteistö johon sijoittuu tilaa vaativaa kauppa eli sisustustavaratalo tyyppinen ratkaisu. Vanha kenttä: kortteliin rakentuu uusi valtion virastotalo Shell-Neste: tontti kaavoitetaan liike/toimistorakennukselle. Rautatiealue / ratapiha: vapautuu rautatietoiminnoilta ja tonteille sijoitetaan tilaa vaativaa erikoiskauppaa. Alueen pohjoisosiin tulee huonekalu-sisustuskauppaa ja kodinkoneliikkeitä sekä pienempiä teknisen erikoiskaupan liikkeitä. Niille rakennetaan kauppakeskittymä. Alueen eteläosiin jätetään varaus raskaammalle rautakaupalle ja muille tilaa vaativille liikkeille. Suunnitelmakartan osa (vaihe: tammikuu 2007) 19

20 5.3 Liikenne (Seppo Karppinen / SITO) Liikenteen suunnittelu keskittyy kolmen osateemaan: 1. Liikenneverkko ja radan ylittävät yhteydet 2. Jalankulkukeskustan laajentaminen, ja 3. Pysäköintikysymys Liikenneverkko Liikenne ohjataan osaksi ulkorengasta (Koulukatu Pietarinpuistikko Puutarhakatu Jaakonkatu) pitkin keskustan ympäri, osaksi varsinaiseen keskustaan sisempää rengasta pitkin (Viktor Schaumanin puistikko Perämiehenkatu Otto Malminkatu Raatihuoneenkadun/Kauppiaankadun katupari Choraeuksenkatu). Sisempi rengas ruokkii kaupallista keskusta, mahdollisten pysäköintilaitosten sijoittuessa Raatihuoneenkadun ja Kauppiaankadun väliin. Ajoyhteys keskustasta (ulomman renkaan kautta) Tehtaankadulle ja market-alueelle johdetaan osittain Framin risteyksen kautta, osittain etelästä tekemällä yhteys Puutarhakadulta Tehtaankadulle. Varsinaista ydinkeskustaa kehitetään jalankulkualueena. Keskustasta rakennetaan radan alittava kevyen liikenteen yhteys market-alueelle. 20

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Lohja 11.09.2006 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Keskipohjanmaan Asuntomessulehti 14.7.

Keskipohjanmaan Asuntomessulehti 14.7. Keskipohjanmaan Asuntomessulehti 14.7. Keskipohjanmaa julkaisee 14.7.2011 Asuntomessujen virallisen messulehden. Keskipohjanmaan Asuntomessulehti Keskipohjanmaan Asuntomessulehti kertoo kiehtovalla tavalla

Lisätiedot

Kaikki yhden katon alla

Kaikki yhden katon alla Kaikki yhden katon alla Liikekaupunki Ideapark on täysin uudenlainen kaupan keskittymä. Katettu liikekaupunki luo ennennäkemättömät puitteet koko perheen viihtymiselle. Ideaparkissa liikut kaupasta tai

Lisätiedot

Hämeenlinnan keskustan pysäköintivaihtoehtojen vertailu

Hämeenlinnan keskustan pysäköintivaihtoehtojen vertailu Hämeenlinnan keskustan pysäköintivaihtoehtojen vertailu 4.3.2015 Juha Mäkinen, Sito Oy When infrastructure counts. 2 Keskustan pysäköintipaikkojen tilanne nyt Nykyisistä autopaikoista suurin osa on lyhytaikaisia

Lisätiedot

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos 12.3.2009 Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos Lausunto kaupallisista vaikutuksista 2 1. Kaavahanke Ylivieskan Savarin alueella on vireillä asemakaavan muutos- ja laajennushanke. Savarin alue

Lisätiedot

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad T L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad hankesuunnittelu - förplanering 2011-01-11 ARCHITECTURE & INTERIORS - SINCE 1991 nk project choraeusgatan 16 choraeuksenkatu

Lisätiedot

LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET

LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET Lahdesjärven työpaikka-alue Vuores-projekti 1 LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET Tarkastelun kohteena on Lahdesjärven tulevan työpaikka-alueen toiminnallinen sisältö. Tarkastelussa määritellään

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS 33. KAUPUNGINOSA, OSA KORTTELISTA 11 KIINTEISTÖ 33. OY TELEMARKKI OY TEOLLISUUSHANKINTA TH AB

ASEMAKAAVAN MUUTOS 33. KAUPUNGINOSA, OSA KORTTELISTA 11 KIINTEISTÖ 33. OY TELEMARKKI OY TEOLLISUUSHANKINTA TH AB ASEMAKAAVAN MUUTOS 33. KAUPUNGINOSA, OSA KORTTELISTA 11 KIINTEISTÖ 33. OY TELEMARKKI OY TEOLLISUUSHANKINTA TH AB 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / 33. KAUPUNGINOSAN OSA KORTTELISTA 11 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Lomakyytien aikataulut 2015

Lomakyytien aikataulut 2015 Lomakyytien aikataulut 2015 päivitetty 6.7.2015 / Alik Hotti VMTK Reitti 3B Pyhäntä th 16:25 16:25 21:25 21:25 Kärsämäki Neste 16:50 16:50 21:00 21:00 Nivala Neste th 17:35 17:35 20:10 20:10 Sievi th 17:50

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020

Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020 Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020 Ylivieska Kokkola Kannus Pietarsaari 24.10.2002 KESKI-POHJANMAAN LIITTO KESKI-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2020 2 0. TIIVISTELMÄ Vähittäiskaupan palvelujen

Lisätiedot

Kaikki yhden katon alla

Kaikki yhden katon alla Kaikki yhden katon alla Liikekaupunki Ideapark on täysin uudenlainen kaupan keskittymä. Katettu liikekaupunki luo ennennäkemättömät puitteet koko perheen viihtymiselle. Ideaparkissa liikut kaupasta tai

Lisätiedot

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006 Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Syyskuu 2006 14 Kuva 2. Maksimikäyttöasteet. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Lohjan keskustan pysäköintiselvitys

Lisätiedot

Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus

Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo, Hämeenlinna SISÄLLYSLUETTELO 1. Hämeenlinna 3-7 2. Mitkä asiat tukevat/

Lisätiedot

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Jakobstad-Karleby-Vasa Pietarsaari-Kokkola-Vaasa

Jakobstad-Karleby-Vasa Pietarsaari-Kokkola-Vaasa 1 Jakobstad-Karleby-Vasa Samhällsstrukturen och servicenätet inom handeln Pietarsaari-Kokkola-Vaasa Yhdyskuntarakenne ja kaupan palveluverkko Utgångspunkter Tarkastelunäkökulma 2 Strukturförändringen inom

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Kuntien taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa

PÄÄTÖS. Kuntien taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa 1(8) PÄÄTÖS 25.11.2010 EPOELY/991/060602/2010 ASIA Kuntien taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa LAUSUNNONANTAJAT Lausunnot on pyydetty

Lisätiedot

Isokyröstä pendelöijät v. 2009. Isokyröön pendelöijät v. 2009

Isokyröstä pendelöijät v. 2009. Isokyröön pendelöijät v. 2009 Isokyröstä pendelöijät v. 200 Vähäkyrö - Lillkyro Laihia - Laihela Lapua - Lappo Tampere - Tammerfors Ilmajoki Espoo - Esbo 42 30 1 1 1 8 4 0 0 0 200 20 300 30 400 40 2 Isokyröstä toisiin kuntiin pendelöijiä

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2014 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Kehitys noudattaa koko Suomen kasvua, alueen kunnat kuitenkin Suomen keskiarvon alapuolella. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi kulutus /asukas

Lisätiedot

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Kuva: Stockmann Group, Kenneth Luoto/ Flickr PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT TIEDOTUSTILAISUUS 3.6.2015 SISÄLTÖ 01 Järvenpään vaikutusalue 02 Kaupan kysyntä ja tarjonta 03 Kauppakeskuksen

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 24.3.2015

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 24.3.2015 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Sijoittajasuhdepäällikkö Kesko Liikevaihto 9,1 mrd - K-ryhmän myynti 11,3 mrd Liikevaihto 2014 9 071 milj. 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

Kaupallisten palveluiden verkosto

Kaupallisten palveluiden verkosto Kaupallisten palveluiden verkosto Keski-Suomi 2005 Pohjois-Savo 2006 Kaksi kaupallisen palveluverkon tutkimusta Sekä Keski-Suomen että Pohjois-Savon tutkimukset on tehnyt Tuomas Santasalo. 2005 ja 2006

Lisätiedot

YRITTÄJÄKSI YLIVIESKAAN

YRITTÄJÄKSI YLIVIESKAAN KOKOANSA ISOMPI YRITTÄJÄKSI YLIVIESKAAN SE ON JÄRKIRATKAISU. TÄSSÄ PAINAVAT PERUSTEET. Kokoaan suurempi. Ylivieska on lähes 15 000 asukkaan kaupunkikeskus, joka tarjoaa erinomaisen kasvualustan menestyvälle

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

Taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Länsi-Suomen läänissä Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa

Taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Länsi-Suomen läänissä Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa 1 LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS Liikenneosasto PÄÄTÖS 26.11.2009 LSLH-2009-7937/Vi-254 LSLH-2009-1197/Vi-254 ASIA Taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Länsi-Suomen läänissä Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

ASIA. Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle

ASIA. Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle ASIA Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle RATKAISU, SEN VALMISTELU JA PERUSTELUT Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys

Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys KESKI-POHJANMAAN LIITTO Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

Pörssi-ilta. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 3/2014

Pörssi-ilta. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 3/2014 Pörssi-ilta Sijoittajasuhdepäällikkö Kesko Liikevaihto 9,3 mrd - K-ryhmän myynti 11,6 mrd 5 000 Liikevaihto 9 315 milj. 250 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 239 milj. 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa

Lisätiedot

Äänekosken ydinkeskustan kehittämissuunnitelma. Lisäksi muutamia huomioita/kysymyksiä: Puheenjohtaja Antti Kyröläinen

Äänekosken ydinkeskustan kehittämissuunnitelma. Lisäksi muutamia huomioita/kysymyksiä: Puheenjohtaja Antti Kyröläinen Kaupunginhallitus 14.9.2015 liite nro 1 (1/11) 1 (1) Äänekosken kaupunki Kaavasuunnittelija Henriikka Lonka Hallintokatu 4 44100 ÄÄNEKOSKI Lausuntopyyntönne Äänekosken ydinkeskustan kehittämissuunnitelmasta

Lisätiedot

KUNTAUUDISTUKSESSA EHDOTETUT UUSKUNNAT POHJALAISMAAKUNTIEN ALUEELLA

KUNTAUUDISTUKSESSA EHDOTETUT UUSKUNNAT POHJALAISMAAKUNTIEN ALUEELLA KUNTAUUDISTUKSESSA EHDOTETUT UUSKUNNAT POHJALAISMAAKUNTIEN ALUEELLA demografinen kilpailukyky, houkuttelevuus ja vetovoima Dos. Markku Mattila Aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus

Lisätiedot

Kauhavan keskustan. tulisi mielestäsi pyrkiä säilyttämään ja kunnostamaan. mielestäsi matkailun tai virkistyksen kannalta kiinnostava

Kauhavan keskustan. tulisi mielestäsi pyrkiä säilyttämään ja kunnostamaan. mielestäsi matkailun tai virkistyksen kannalta kiinnostava Kuvaile Kauhavan keskustan unelmatilaa Miten kuvailisit Kauhavan nykyistä keskustaa Väljyys Viihtyisyys TurvallisuusMissä asumisen alueita kehittäisit Kauhavan keskustassa ja miten? Missä olisi hyvä sijainti

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh. (06) 828 9111 Faksi

Lisätiedot

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät 3000 Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa 2500 2294 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Isokyröstä pendelöijät v. 2011. Isoonkyröön pendelöijät v. 2011

Isokyröstä pendelöijät v. 2011. Isoonkyröön pendelöijät v. 2011 Isokyröstä pendelöijät v. 20 Laihia Laihela Lapua Lappo Tampere Tammerfors Ilmajoki Kurikka 3 2 2 19 1 9 9 3 2 Isokyröstä toisiin kuntiin pendelöijiä yhteensä 1 130 530 0 0 200 300 400 500 00 Isoonkyröön

Lisätiedot

Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset

Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset toimialakyselyn 18.-24.11.2008 tuloksia Juha Tiuraniemi toiminnanjohtaja Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Suomen Kauppakeskusyhdistys ry ry Suomen Kauppakeskusyhdistys

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

UUDISTUVA ÄÄNEKOSKEN YDINKESKUSTA

UUDISTUVA ÄÄNEKOSKEN YDINKESKUSTA UUDSTUVA ÄÄNEKOSKEN YDNKESKUSTA Työpaja, vaihtoehdot 15.4.2015 UUDSTUVA ÄÄNEKOSKEN YDNKESKUSTA KOTAKENNÄÄNTE LÄHTÖTLANNE 2015 Havainnekuva 1:2000 SAMMONKATU KULTTUURTALO (PANOTALO) VÄNÄMÖNKATU KALEVANKATU

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti

Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Maiju Lintusaari Tero Rahkonen 8.10.2015 Sito Parhaan ympäristön tekijät Suunnittelualue Vaasa ja pyöräily 3 Keskustan saavutettavuus pyörällä 4

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Kaupan rakennemuutos Jari Kuosmanen Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014

Kaupan rakennemuutos Jari Kuosmanen Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014 Kaupan rakennemuutos Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014 1 Arja Talma Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,5 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 8 Keski-Pohjanmaa 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 8.1. KESKI-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 1 kpl Maaseutumaiset: 6 kpl Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Hopeakaivos Varisto, Vantaa. Uusi helpon asioinnin keskus! Realprojekti Oy. www.realprojekti.fi

Hopeakaivos Varisto, Vantaa. Uusi helpon asioinnin keskus! Realprojekti Oy. www.realprojekti.fi Uusi helpon asioinnin keskus! Hopeakaivos Varisto, Vantaa Realprojekti Oy Korkeavuorenkatu 34 FI-00130 Tel. +358 207 207 500 Fax +358 207 207 540 Business ID 0749176-2 Domicile Helsinki VAT Reg. LKV 5/2011

Lisätiedot

Pohjanmaa. Kaupallisten palveluiden sijoittuminen maakunnassa

Pohjanmaa. Kaupallisten palveluiden sijoittuminen maakunnassa Pohjanmaa Kaupallisten palveluiden sijoittuminen maakunnassa Pohjanmaa Kaupallisten palvelujen sijoittuminen maakunnassa Raportti: Tuomas Santasalo Ky Julkaisija: Pohjanmaan liitto 2010 Nr: 69 F ISBN:

Lisätiedot

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO ALUEEN RAKEISUUSKAAVIO - SYVENTYMISALUE PUNAISELLA ALUESUUNNITELMALUONNOS PAIKOITUS - VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA

Lisätiedot

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

Liikunta kuntien strategioissa

Liikunta kuntien strategioissa Liikunta kuntien strategioissa Liikunnan merkitys yhteiskunnassa kasvaa Liikunnasta/fyysisestä aktiivisuudesta on moneksi Suurin rooli kotitalouksien jälkeen on kunnilla Poikkihallinnollisuudessa liikunnan

Lisätiedot

TAIKURIN HATTU NAANTALIN KESKUSTAKORTTELIEN SUUNNITTELUKILPAILU. Rakeisuus 1:2000. Näkymä Aurinkotien suunnasta kohti Kuparivuorta.

TAIKURIN HATTU NAANTALIN KESKUSTAKORTTELIEN SUUNNITTELUKILPAILU. Rakeisuus 1:2000. Näkymä Aurinkotien suunnasta kohti Kuparivuorta. Rakeisuus 1:2000 Naantalin keskustakorttelien suunnittelukilpailu Taikurin hattu Suunnitteluyön tavoitteena on ydinkeskustan keskeisten korttelien ja katualueiden rakentaminen korkeatasoiseksi ja viihtyisäksi

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

www.gigahertsi.fi UUSI Avataan KAUPPA- KESKUS HELSINKIIN

www.gigahertsi.fi UUSI Avataan KAUPPA- KESKUS HELSINKIIN www.gigahertsi.fi Avataan UUSI 2015 KAUPPA- KESKUS HELSINKIIN Avataan 2015 GIGAHERTSI TUO KAUPPAA HERTTONIEMEEN 20 000 m² uutta liiketilaa sinne, missä pääkaupunki kasvaa. Helsinki kasvaa, ja Herttoniemi

Lisätiedot

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi 1 HELSINKI HIGH-RISE Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu www.helsinkihighrise.fi (Beta) SUUNNITTELUOHJELMA 2 SUUNNITTELUOHJELMA Luonnos 1.12.2014 Suunnitteluvaatimukset ja -ohjeet Suunnitelmalle on alla

Lisätiedot

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1 LIITE B1 LUONNOSVAIHEEN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Lähtökohdat Asemakaavan muutosalue sijaitsee Hyrylän keskustassa Kauppatien varrella. Korttelin uudistaminen liittyy tiiviisti kunnan tavoitteeseen kehittää

Lisätiedot

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti

Lisätiedot

VERMO. Toni Laurila, 69891L 3.5.2010 Aalto-yliopisto Kaupunkisuunnittelu Kaupunkitila 2 A-36.1203. 1/5 Rakeisuus 1:5000

VERMO. Toni Laurila, 69891L 3.5.2010 Aalto-yliopisto Kaupunkisuunnittelu Kaupunkitila 2 A-36.1203. 1/5 Rakeisuus 1:5000 N 1/5 Rakeisuus 1:5000 Asumisyksiköt 1:200 Kortteli 1:500 Terassi Poistumistietorni 15000 Asunto 8000 Fritz Langin Metropolis Kurssin ensimmäisessä harjoitustyössä käsittelin Fritz Langin elokuvaa Metropolis

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q2 K-ruokakauppojen markkinaosuuden arvioidaan kasvaneen Rauta- ja erikoiskaupan kannattavuuden paraneminen

Lisätiedot

Kaupan tutkimuspäivä. Erikoiskaupan teemapäivä Liisa Nikkanen. www.realprojekti.fi

Kaupan tutkimuspäivä. Erikoiskaupan teemapäivä Liisa Nikkanen. www.realprojekti.fi Kaupan tutkimuspäivä Erikoiskaupan teemapäivä Liisa Nikkanen Realprojekti Oy lyhyesti Määritelmä Kauppakeskuskonsepti Yritysvalinnat Case kauppakeskus Skanssi Yhteenveto Realprojektin liikeidea on tuottaa

Lisätiedot

Helsingin Joutsen apteekki. Tiina Oksala

Helsingin Joutsen apteekki. Tiina Oksala Helsingin Joutsen apteekki 100-vuotisjuhlaseminaari Kaupunkikeskustan kivijalkakaupat Tiina Oksala Toimitusjohtaja, Erikoiskaupan Liitto Esityksen sisältö - Tiivistelmä esityksestä 17.11.2012 Erikoiskaupan

Lisätiedot

ARVIO RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOIDOSTA. Kauppalan keskusta Nurmes 2010

ARVIO RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOIDOSTA. Kauppalan keskusta Nurmes 2010 ARVIO RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOIDOSTA Katuvalaistus Koivukatujen hoito Siisteys Istutukset Kadut Puistojen hoito Liikennejärjestelyt Opasteet Sadevesiviemäröinti Yleisilme Jalkakäytävät Rakennusten kunto

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.06.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.06.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.06.2015 Sivu 1 / 1 4462/10.02.03/2014 101 Karakallion keskusta, asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue 131609, 57. kaupunginosa Karakallio Valmistelijat

Lisätiedot

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos/talousmaantiede SYKETTÄ SYDÄMEEN KEINOJA TURUN KESKUSTAN KEHITTÄMISEKSI

Lisätiedot

PIENNARPUISTO 22:181 TKL TKL. I/e=0,4 II-III/e=0,5 II-III/e=0,5. I/e=0,4 TKL TKL. I/e=0,4 I/e=0,4. II-III/e=0,5 TRUKKITIE TKL. I/e=0,4.

PIENNARPUISTO 22:181 TKL TKL. I/e=0,4 II-III/e=0,5 II-III/e=0,5. I/e=0,4 TKL TKL. I/e=0,4 I/e=0,4. II-III/e=0,5 TRUKKITIE TKL. I/e=0,4. 6:6 : :0 : 6:6 : : : : : :0 : : 6: : : 6: 6: :0 : 6:0 : : : : :6 : : : 6: : : : 6: : 6: :6 : : m....... 6 6 rp rp60 rp 6 60 6 6 6 0 6 6 p 0 0 0 6 0 0 6 6 0 6 6 6 0 60 6 0 6 0 6 6 6 6 0 6 66 0 6 p p p p6

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS HARTOLA, Kirkonseudun asemakaava-alue MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ehdotus Koskee 21.3.2012 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA Asemakaavan muutos koskee: Kirkonseudun asemakaava-alue kortteli

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

Kaupunkirakenteen kehittäminen keskustan alueella

Kaupunkirakenteen kehittäminen keskustan alueella Kaupunkirakenteen kehittäminen keskustan alueella Opiskelijafoorumi 24.3.2015 Jyväskylän keskustan kehittämishanke Projektipäällikkö Pirkko Flinkman Keskustan kehittämisen vaiheet 1. Vaihe Ohikulkutie,

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011 KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut SMP Maankäyttö Maankäyttöpäällikkö Kiinteistösihteeri Paikkatietopalvelut Paikkatietoinsinööri

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Seinäjoki. Liikekiinteistö Pohja, Välkkilänkatu 1, 5 000 m2 KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI KOHDE

Seinäjoki. Liikekiinteistö Pohja, Välkkilänkatu 1, 5 000 m2 KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI KOHDE Liikekiinteistö Pohja, Välkkilänkatu 1, 5 000 m2 KOHDE KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI Liikekiinteistö Pohja, Välkkilänkatu 1, 5 000 m2 LIIKEKIINTEISTÖHANKE

Lisätiedot

KUOPION ALATORI - KAUPPAKÄYT

KUOPION ALATORI - KAUPPAKÄYT KAUPALLISESSA KESKIÖSS SSÄ KUOPION ALATORI - KAUPPAKÄYT YTÄVÄ 1 KUOPION ALATORI - KAUPPAKÄYT YTÄVÄ 2 KUOPION ALATORI Kauppapaikka Tapaamispaikka Yhteyksien tekijä - TAVATAAN ALATORILLA! 3 KUOPION ALATORI

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2015 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Keskitulot kasvaneet yhä kaikissa kunnissa edellisvuodesta, mutta tulotaso Suomen keskiarvoa matalampi. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

9.5.2008. Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030

9.5.2008. Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 9.5.2008 Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 2 Yhteenveto Selvityksen tavoitteena on päivittää vuonna 2002 valmistunut Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020 -suunnitelma siten, että se vastaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 60

Espoon kaupunki Pöytäkirja 60 01.06.2015 Sivu 1 / 1 2479/10.03.01/2015 60 Alueen varauksen uudistaminen Espoon keskuksesta Koy Espoon Entresselle ja Helsingin Osuuskauppa Elannolle kauppakeskus Entressen laajentamista varten Valmistelijat

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA. Suomen suurin kodin sisustajan kauppakeskus

AJANKOHTAISTA. Suomen suurin kodin sisustajan kauppakeskus AJANKOHTAISTA Suomen suurin kodin sisustajan kauppakeskus Boknäs laajentaa Toistakymmentä sisustusliikettä, ying, yang, feng shui ja Hong Kong. -Liilassa on kaikki! Boknäs laajentaa parhaillaan Liilassa

Lisätiedot

Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN.

Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN. Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN. Kauppakeskus Melba LISÄTIETOJA 02071 56199 Tuomas Sundell Kiinteistökehityspäällikkö tuomas.sundell@lemminkainen.com elävöittää Lohjan kaupunkikuvaa

Lisätiedot

Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 19.3.2014

Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 19.3.2014 Kaupallisten vaikutusten arviointi Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 NYKYINEN KAUPALLINEN RAKENNE TAMPEREEN KESKUSTASSA 3 3 KAUPAN KEHITYS TAMPEREELLA JA KAUPUNKISEUDULLA

Lisätiedot

Seinäjoki kauppapaikkana

Seinäjoki kauppapaikkana Seinäjoki kauppapaikkana Tervetuloa Suomen vetovoimaisimpaan kaupunkiin! Seinäjoen kaupunki on yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista ja kehittyvistä keskuksista. Kasvun eväät ovat syntyneet kaupungin väkiluvun

Lisätiedot

KESKUSTAVISIO Vaihtoehtotarkastelut Luonnos 16.6.2014

KESKUSTAVISIO Vaihtoehtotarkastelut Luonnos 16.6.2014 KESKUSTAVISIO Vaihtoehtotarkastelut Luonnos 16.6.2014 Vaihtoehto A Vaihtoehto B HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Maankäytön suunnittelu Ratkaisu/vaikutuksen kohde Vaihtoehto A Vaihtoehto B Korttelin 1 perusparantaminen

Lisätiedot