KEHITTÄMISSUUNNITELMA: PIETARSAAREN KESKUSTA KAUPPAPAIKKANA 1. EHDOTUS / VÄLIRAPORTTI

Transkriptio

1 KEHITTÄMISSUUNNITELMA: PIETARSAAREN KESKUSTA KAUPPAPAIKKANA 1. EHDOTUS / VÄLIRAPORTTI Yleistä Suunnitelmaa on laadittu Interreg III B projektin RENET puitteissa, joka on yhteistyöhanke johon osallistuu kumppaneita Saksasta, Ruotsista, Virosta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta ja Suomesta. Työ aloitettiin jo syksyllä 2005 alustavalla tutkielmalla Pietarsaaren asemasta kauppakaupunkina verrattuna Kokkolaan ja Vaasaan (Entrecon Oy:n selvitys), mutta käynnistyi tehokkaasti kevättalvella 2006, kun kaupunki kiinnitti hankkeseen arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilän johtaman konsulttiryhmän. Ensimmäinen ehdotus joka nyt esitellään on tehty yhteistyönä tämän konsulttiryhmän (Ark.tsto Mikko Heikkilä, SITO-insinööritoimisto ja Tuomas Santasalo Ky) ja Pietarsaaren kaupungin teknisen viraston kaavoitusosaston toimesta. Yhteistyöhön ovat osallistuneet myös Pietarsaaren City-ryhmä ja Pohjanmaan kauppakamari. Työtä on johtanut kaupunginhallituksen asettama johtoryhmä. Tämän ensimmäisen ehdotuksen tarkoitus on toimia pohjana keskustelulle, joka toivottavasti johtaa suunnitelmaan joka voidaan yleisesti hyväksyä kehittämistyön perustaksi. Lopullinen suunnitelma tulee koostumaan kolmesta osasta: Pietarsaaren kauppakaupungin kehittämisstrategia, Päivitetty suunnitelma kaupungin keskeisten osien kaavoittamisen ja rakentamisen pohjaksi, sekä Ns. laatukäsikirja kaupunkiympäristön laadun ohjaamista varten. Tämä asiakirja on kooste seuraavista: 1. Entrecon Oy:n (Kyösti Pätynen) analyysi Pietarsaaren asemasta kaupan keskuksena, verrattuna Kokkolaan ja Vaasaan 2. Haastattelututkimukset kesäkuulta Konsulttien analyysit Pietarsaaren keskustan vahvuuksista ja heikkouksista, 4. Suunnittelun tehtävät ja strategiset tavoitteet 5. Alustava suunnitelmaehdotus Sivut Jatkotoimenpiteet 1

2 1. Lähtötilanne 1.1 Pietarsaaren alueellinen markkinaprofiili (Entrecon-raportti) Päivittäistavarakauppa Kyösti Pätysen / Entrecon vuodenvaihteessa 2005/2006 tekemän selvityksen mukaan on Pietarsaarella vakaa asema suhteessa sekä Kokkolaan että Vaasaan. Lähin kilpailija on luonnollisesti Kokkola. Pietarsaaren kaupallinen vaikutusalue on kutakuinkin sama kuin kaupungin ns. työssäkäyntialue. Omalla alueellaan Pietarsaari on täysin hallitseva ja käytännöliisesti ainut merkittävä kauppapaikka; alueen päivittäistavarakauppaan käytettävästä ostovoima kaksi kolmannesta päätyy Pietarsaareen, jonka ostovoimavirtausindeksi on 145 (100=indeksiluku kun kaupan määrä vastaa oman kunnan asukkaiden ostovoimaa kommunen). Pt-myymälät v pinta-ala päivittäistavara erikoistavara Lohtaja Kal Himanka Ka Pt-virtausindeksi v kunnittain (2) (3) (4) (7) (5) (5) (2) K Himanka 91 Lohtaja 63 Kann 11 Luoto Kokkola Pietarsaari Kruunupyy Pedersöre Uusikaarlepyy Kälviä Ullav Kaustinen Kokkola Luoto Pietarsaari Kruunupyy Pedersöre 29 Uusikaarlepyy Kälviä 56 Ullav 48 Kaustinen 135 Kartta 1 Kartta 2 Kartta 1 näyttää päivittäistavarakaupan sijoittumisen Kokkolan ja Pietarsaaren seuduilla. Pietarsaaressa on kahden hypermarketin ylivoima omalla alueella selvä. Pedersören kauppaverkko on heikko suhteessa asukaslukuun (Entrecon). Kartta 2 näyttää seudun ostovoimavirtaukset. Pietarsaaressa myynti on lähes 16 miljoonaa euroa suurempi kuin mitä kaupungin omien asukkaiden ostovoima antaisi. Pedersöre luovuttaa noin 13 M ostovoimastaan, todennäköisesti juuri Pietarsaareen Muut seudun kunnat luovuttavat samoin noin 13 M Pietarsaaren, Kokkolaan tai muihin alueen ulkopuolisiin liikekeskuksiin. Loppupäätelmäksi tulee, että Pietarsaari dominoi aluettaan kauppakaupunkina selkeämmin kuin esimerkiksi Kokkola tai Vaasa. Tämä johtaa ilmeisesti siitä tosiseikasta, että kun sekä Vaasan että Kokkolan seuduilla on kilpailevia alakeskuksia ( Vaasan seudulla Laihian keskusta ja Sepänkylä, Kokkolan suhteellisen lähellä ovat Kaustinen ja Kannus), puuttuvat kilapilevat yksiköt Pietarsaaren ympäristössä. Kaupan kokonaisvolyymi on toki selvästi pienempi kuin kilpailijakaupungeissa. 2

3 1.1.2 Tilaa vaativa kauppa Tilaa vaativa kaupan tarjonta (tässä; huonekalujen, kotielektroniikan sekä rauta- ja rakennustavaran kauppa) keskittyy vanhassa Vaasan läänissä Vaasaan, Seinäjoelle, Pietarsaareen ja Kokkolaan. Pietarsaaren ja Kokkolan voimasuhteet näkyvät kartasta. Maksamaa 0 / 0 / 0 saari / 2 Vähäkyrö 0 / 1 / 0 Laihia / 1 / 2 Tilaa vievä kauppa lkm kunnittain 18 Huonekalukauppa Kodin elektroniikka Rautakauppa Luoto 0 / 1 / 0 Oravainen Alahärmä 0 / 0 / 2 0 / 2 / 3 Vöyri 1 / 1 / 1 Ylihärmä 0 / 2 / 1 Isokyrö Ylistaro 0 / 3 / 5 2 / 1 / 1 Pietarsaari 5 / 14 / 6 Kokkola 8 / 18 / 13 Kruunupyy Pedersöre 0 / 2 / 2 0 / 4 / 1 Uusikaarlepyy 0 / 1 / 0 Kortesjärvi 0 / 1 / 3 Kauhava 4 / 5 / 6 Lapua 3 / 8 / 6 Evijärvi 0 / 1 / 1 Lohtaja 0 / 1 / 0 Himanka 0 / 0 / 0 Kälviä 0 / 1 / 1 Lappajärvi 1 / 0 / 0 Alajärvi 2 / 3 / 5 Kalajoki 1 / 7 / 6 Kannus 3 / 3 / 3 Ullava 0 / 0 / 0 Kaustinen 1 / 3 / 1 Veteli 0 / 2 / 1 Vimpeli 0 / 2 / 3 Merijärvi 0 / 0 / 1 Oulainen 3 / 6 / 2 Alavieska 0 / 2 / 1 Toholampi 0 / 2 / 2 Halsua 1 / 0 / 0 Perho 0 / 0 / 1 Sievi 0 / 0 / 1 Kyyjärvi 0 / 0 / 0 Ylivieska 3 / 8 / 7 Lestijärvi 0 / 1 / 0 Karstula K t l Nivala 3 / 2 / 3 Reisjärvi 0 / 0 / 1 Kinnula 0 / 1 / 0 Kivijärvi 0 / 1 / 1 Haapave 1 / 4 / 1 Haapajärv 2 / 7 / 5 Kannonko 0 / 0 / 1 Tilaa vaativassa kaupassa toistuu sama perusrakenne kuin päivittäistavarakaupan kohdalla. Ero on selvin rautakauppa-alalla, joka Kokkolassa on huomattavasti vahvempi kuin Pietarsaaressa. Pitkän tähtäimen kehityssuunta on selvä:: 1. Erikoiskauppa keskittyy pinta-alaltaan suurille alueille, yhä suurempiin yksikköihin. Tilaa vaativat kaupat hakeutuvat kaupunkien reuna-alueille, hyvien liikenneyhteyksien luokse, yleisen kehityskuvan mukaisesti. Vaasassa tämä kauppa pyrkii keskittymään ns. Retail park konseptin mukaan. 2. Nykyiset tilaa vaativat yksiköt muuttavat ajan mittaan ulos taajamarakenteesta. Kehitys johtaa merkittäviin maankäyttöratkaisuihin Vaasan keskustan lähellä. Kokkolasta on vaikea osoittaa selkeätä aluetta tilaa vaativalle kaupalle. 3. Yksiköt hakeutuvat vilkkaan liikenteen alueille. Pietarsaaressa on tilaa vaativan kaupan keskukselle selvä kysyntä. Potentiaalisia alueita on sisääntulotien varrella. Ihannetilanne olisi riittävän suuri alue mahdollisimman lähellä keskustaa. 3

4 1.2 Vähittäiskaupan yleisiä kehitysnäkymiä Seuraavat kehityssuunnat kiteytyvät selvinä Vaasan, Pietarsaaren ja Kokkolan seutujen vähittäiskaupan kehityksessä: 1. Hypermarketit pyrkivät kehittymään niillä markkina-alueilla, jossa on odotettavissa riittävä väestöpohja. Ko. hankkeet keskittyvät Vaasaan, Kokkolaan ja Pietarsaareen. Hypermarketit syventävät valikoimaa. Tämä merkitsee lisää pintaalan tarvetta. Laajennushankkeet ovat meneillään mm. Pietarsaaren kahdessa hypermarketissa. Eräiden hypermarkettien kehittämispolitiikkaan kuuluu vetovoimaisten erikoismyymälöiden sijoittamisen marketin yhteyteen. Puhutaan hypermarket-keskuksista. Tilanne saattaa johtaa eräissä hankkeissa kohti kauppakeskuskonseptia. 2. Ns. halpahallimyymälät kasvattavat kokoaan ja tarjonnan monipuolisuuttaan. Voimakas valtakunnallinen ketjutus on meneillään mm. yrityskauppojen kautta. Suurimmat yksiköt siirtyvät hypermarket-luokkaan. 3. Kuntakeskusten päivittäistavarapalvelut säilyvät vähintään kohtuullisina. Ostovoimaltaan suuremmissa kuntakeskuksissa uudistetaan edelleen päivittäistavarakaupan myymäläverkostoa. Tämä johtaa kiristyvään kilpailuun ja mahdollisesti myymälämäärän supistumiseen samalla kun palvelutaso laajentuvien valikoimien myötä kohentuu. Eräissä kuntakeskuksessa vaarana on monopolisoituminen. 4. Haja-asutusalueen väestökato yhdessä kuluttajakäyttäytymisen ja kaupan rakennemuutoksen kanssa merkitsee pienten päivittäistavarakauppojen lakkauttamista. Nykyinen trendi tulee siis jatkumaan. Kokkola Kannus Kaustinen Kälviä Ullava Lohtaja Evijärvi Himanka Veteli Toholampi Halsua Lestijärvi Perho Pietarsaari Pedersöre Kruunupyy Luoto Uusikaarlepyy Vaasa/Mustasaari Tervajoki Vähäkyrö Isokyrö Maalahti Oravainen Laihia Jurva Vöyri Korsnäs Maksamaa Kaaviossa on esitetty Vaasan ja Pietarsaaren seudun ja Keski-Pohjanmaan maakunnan kaupallisten keskusten hierarkia vuonna Vaasa on alueen vetovoimaisin kaupan keskus. Kokkolassa asioidaan koko Keski-Pohjanmaan maakunnan alueelta ja myös Kruunupyystä. Pietarsaari muodostaa taas omalla seutukunnallaan kaupan keskuksen, mutta on kuitenkin alisteisessa asemassa Kokkolaan nähden. 4

5 2. Kyselytutkimukset Kesäkuussa 2006 tehtiin kolme kyselytutkimusta, joilla kartoitettiin mm. Pietarsaarenseudun kuluttajakäyttäytymistä sekä asukkaiden, päättäjien ja yrittäjien mielipiteitä nykytilanteesta ja tulevaisuuden odotuksia, painopisteenä keskustan kehittäminen. Osassa kysymyksistä vastaajia pyydettiin merkitsemään tiettyjä paikkoja kartalle. Kyselyjen kohderyhmät olivat: - Sattumanvarainen otos Pietarsaarenseudun asukkaita (P:saari, Pedersöre, Luoto, Uusikaarlepyy ja Kruunupyy), - Pietarsaaren päätöksentekijät (valtuusto, kaupunginhallitus, samat kysymykset kuin asukkaille) - Pietarsaaren keskustan yrittäjät. Vastauksiin viitataan myös konsulttien analyysien yhteydessä. 5

6 2.1 Pietarsaaren keskusta kauppapaikkana Asukas- ja päättäjäkyselyt Kumpikin ryhmä oli yleisesti tyytyväinen Pietarsaaren palvelutarjontaan. Yleisimmät syyt asiointiin kaupungin keskustassa olivat: 1. ruokaostokset 2. muut ostokset 3. muut palvelut Erikoisliikkeissä käynnit kohdistuivat yleisimmin seuraaviin:: 1. vaatetusliikkeet 2. apteekit 3. pankit Kuten odottaa saattaa, on Kokkola Pietarsaaren tärkein kilpailija. Pietarsaari hallitsee kuitenkin vaikutusaluettaan selvästi, mutta kuva muuttuu huolestuttavammaksi, kun tarkastellaan erikseen muoti- ja kotielektroniikka-aloja, joita tulee pitää kaupunkien välisen kilpailun avainaloina. Erityisen selvästi tämä näkyy tarkasteltaessa erikseen alle 35- vuotiaiden vastaajien ryhmää. Tässä ryhmässä nousee myös Vaasa selvemmin esille kilpailijana, varsinkin muotialalla. Vastaajista oli 18 %:lla työpaikka keskustassa. Tässä tulee todeta että "päätöksentekijöistä" oli keskustassa työssä käyviä kokonaista 72 %, ja että tässä ryhmässä työnteko oli yleisin syy keskustassa asioimiseen. Tämä yksityiskohta on tärkeä pitää mielessä, sillä se vaikutti selvästi myös liikennekäyttäytymiseen. 6

7 2.1.2 Yrittäjäkysely Kaupungin merkitys alueellisena keskusteluna tulee selvästi esille yrittäjien arviosta asiakkaiden kotipaikoista. Liikkeenharjoittajien mielestä asiakkaista alle puolet (48%) tulee Pietarsaaresta. Kehityskuva on yleisesti myönteinen, useimmat yrittäjät (59%) ilmoitti liikevaihtonsa kasvaneen edellisen vuoden (2005) aikana. Yrittäjät saivat myös vastattavaksi sarjan kysymyksiä eri yhteistyömuodoista. Yhteistyön katsottiin toimivan hyvin. Halukkuus osallistua erilaisiin yhteistyömuotoihin ja -hankkeisiin - kuten markkinointikampanjoihin ja yhteisiin tapahtumiin - oli korkea. Asiakasryhmät Kundgrupper n = 30 Muut asiakkaat Övriga kunden 11 % Yritykset Företag 11 % Pietarsaaren seudun kesäasukkaat Sommarbosättning i Jakobstadsnejden 2 % Uusikaarlepyyn kaupungin asukkaat Invånare i staden Nykarleby 7 % Luodon ja Kruunupyyn kunnan asukkaat Invånare i Larsmo och Kronoby Pedersören asukkaat 9 % Invånare i Pedersöre 12 % Pietarsaaren keskustan asukkaat Jakobstads centrums invånare 24 % Muut pietarsaarelaiset Övriga jakobstadsbor 24 % 2.2 Keskustan liikenne ja pysäköinti Asukkaat ja päättäjät Vastanneista 70% teki ostosmatkansa keskustaan autolla. Yli puolet (52%) kävi keskustassa vähintään 4 kertaa viikossa ja pysäköi tuolloin autonsa keskimäärin 2,4 kertaa per käynti. Keskustakäynnin aikana asioivat vastaajat useimmiten 2-3 liikkeessä. Suurin osa vastaajista piti pysäköintimahdollisuuksia huonoina tai melko huonoina n 62% vastauksista). Se tosiasia, että päättäjät useammin myös työskentelivät keskustassa näkyy selvästi liikenne- ja pysäköintikysymysten vastauksista. Päättäjät asioivat useammin keskustassa 7

8 jalan, ja kun he kävivät siellä autolla, pysäköivät he useammin piha-alueille ja olivat vähemmän riippuvaisia yleisistä pysäköintipaikoista. Liikenteen turvallisuutta pidettiin yleisesti hyvänä tai melko hyvänä. Vähemmän tyytyväisiä oltiin jalankulku- ja pyöräilyympäristöön. Vaarallisina risteyksinä merkitsivät vastaajat karttaan erityisesti Pietarinpuistikon risteykset Raatihuoneen- ja Skutnäsinkatujen kanssa sekä Framin risteyksen. Päättäjistä 60% kannatti jalankulkukeskustan laajentamista, 40 % oli ajatusta vastaan.. Ryhmässä asukkaat oli tilanne toisin päin, 40% puolesta ja 60% kävelykatualueen laajentamista vastaan. Kysymykseen, missä kevyen liikenteen olosuhteita tulisi parantaa, olivat "suosikit" Isokadun kävelykadun (Kanavapuistikon) ja kirkon / Perämiehenkadun välinen osuus, Isokadun ja Raatihuoneenkadun risteys sekä ne paikat joissa kevyt liikenne ylittää Otto Malminkadun Yrittäjät Yrittäjien mielestä selvästi suurin liikenneongelma oli pysäköinti, jota pidettiin pahimpana Pietarsaaren keskustan autoliikenteen pulmana. Mitkä ovat mielestänne keskustan autoliikenteen kolme pahinta ongelmaa? Vilka är enligt er åsikt de tre största problemen med biltrafiken i centrum? 30 kpl Pysäköintipaikkojen riittävyys / För få parkeringsplatser 18 Hankalat risteykset / Farliga korsningar 17 Katujen kunto / Gatornas kondition 10 Ruuhkat / Rusning 9 Liikenteessä liikkuvien asenteet / attityderna i trafiken 8 Huoltoliikenne / Servicetrafik 5 Pyöräilijät / Cyklister 5 Saavutettavuus / Tillgänglighet 3 Opasteet / Skyltning 0 Autoliikenteessä ei ole ongelmia / Det finns inga problem i biltrafiken Muu? / Annat? 1 Yksisuuntainen / Enkelrikta 1 Storgatan / Storgatan 1 Oikeapuolinen liikenne / Högertrafik 1 Huono liikenne / Dålig trafik 8

9 2.3 Kaupunkiympäristö ja sen toimivuus Useimmat olivat tyytyväisiä kaupunkiympäristöön. Kaupungin keskustaa pidettiin viihtyisänä, puhtaana ja turvallisena. Vastaajista 60 % katsoi keskustan toimivan hyvin tai verraten hyvin. Kulttuurihistoriallisten rakennusten säilyttämistä pidettiin hyvänä, vain noin 10 % sekä asukkaista että päättäjistä oli sitä mieltä, että keskustassa on liikaa säilyneitä vanhoja rakennuksia, noin 80 % katsoi niitä olevan sopivasti tai liian vähän. Kaupungin keskipisteenä pidettiin yleisimmin toria tai kävelykatua; kävelykatu oli useimmiten myös merkitty "parhaana paikkana" tai "paikkana jossa halutaan tavata tuttuja ja seurustella Kysymykseen "minne tulisi jalankulkukeskustaa laajentaa" oli yleisin vastaus Isokatu. Pietarsaaren keskustan toimivuus Jakobstads centrums funktionalitet % NAISET, KVINNOR (N=90), keskiarvo 2,7 MIEHET, MÄN (N=72), keskiarvo 2,7 0 4.toimiva / funktionellt 3.melko toimiva / relativ funktionellt 2.melko epäkäytännöllinen / relativ opraktiskt 1.epäkäytännöllinen / opraktiskt Pietarsaaren keskustan viihtyisyys Trivseln i Jakobstads centrum % 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 NAISET, KVINNOR (N=91), keskiarvo 3,1 MIEHET, MÄN (N=73), keskiarvo 3,1 0,0 4.viihtyisä / trivsamt 3.melko viihtyisä / relativt trivsamt 2.melko epäviihtyisä / relativ otrivsamt 1.epäviihtyisä / otrivsamt 9

10 Johtopäätelmät Merkillepantavaa on, että niinkin suuri osa asiakkaista tulee kaupunkiin autolla, ja että kaupungin keskusta tuntuu palvelevan ympäröivää maaseutua vähintään yhtä paljon kuin varsinaisia kaupunkilaisia. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupungin tulevaisuus kauppapaikkana riippuu ratkaisevalla tavalla siitä, miten se pystyy houkuttelemaan ja säilyttämään "pitkämatkaisen" asiakaspotentiaalinsa. Kyselytutkimusten valossa tulisi kehitystyö kohdistaa erityisesti seuraaviin teemoihin: - Toimenpiteet jotka mahdollistavat tarjonnan laajentamisen ja uusien yritysten tulon sekä parantavat kaupungin kilpailuasemaa, erityisesti muoti- ja kodintekniikka-aloilla. - Toimenpiteet, jotka parantavat liikenneturvallisuutta ja tavoitettavuutta, ennen muuta pysäköintimahdollisuuksia ja kevyen liikenteen edellytyksiä, sekä - Toimenpiteet jotka kohottavat kaupungin houkuttelevuutta. 10

11 3. Vahvuudet ja heikkoudet 3.1 Kaupunkirakenne Vahvuudet + hyvä kaupungin hahmo (ruutukaava ja sen reunat) + mukavankokoinen kaupunki, kaikki lähellä + intressant topografi + mielenkiintoinen topografia yksi selkeä keskusta ja keskipiste + tiivis rakenne, kuitenkin runsaasti reserviä lisärakentamiseen + hienot puistoalueet keskustan sisällä + hyvä mittakaava, oikeassa suhteessa kaupungin kokoon Heikkoudet - laaja ratapiha-alue lähes varsinaisen keskustan sisällä - laajoja tyhjiä aukkoja kaupunkirakenteessa - keskipiste ja parhaat paikat eivät kohtaa - torin ongelmallinen topografia - merellisyys ei ole koettavissa keskustassa. 3.2 Kaupunkikuva Vahvuudet + vanhaa ja uutta lomittain sopivassa suhteessa + hyvää modernia arkkitehtuuria + kaduilla hienoja päätteitä (kirkko, vesitorni, kaupunginhotelli) + hieno kävelykatu (Kanavapuistikko) + komea keskustan pohjoisraja; (oalokunta, Strengbergin tehtaat, Koulupuisto) Heikkoudet - koko keskustan itäreuna on hajonnut - ydinkeskustan tyhjät tontit - joidenkin rakennusten takapihat julkisivuina parhaille kaduille - monet uudetkin liikerakennukset rumia tai huonossa kunnossa, - tori kokonaisuutena ankea ja mittakaavaton. 11

12 3.3 Keskustan liikenne Vahvuudet + suosittu kävelykatu + hyvät jalankulkuolosuhteet + tiivis keskusta; palvelut saavutettavissa jalkaisin. Heikkoudet - huonot pyöräilyolosuhteet - pysäköintijärjestelmää pidetään huonona; keskustasta puuttuu riittävän suuri, hyvin sijaitseva pysäköintilaitos, - joukkoliikenne ei palvele työ- ja asiointimatkoja keskustaan, - vaarallisia liittymiä keskustaan tultaessa, - Isokatu katkaisee kävelykeskustan häiritsevästi - huonot yhteydet radan itäpuolelle. 3.4 Keskusta kauppapaikkana Vahvuudet + seudun kaupan keskus + tiivis kaupallinen keskusta + asiointiympäristössä paljon hyviä rakenteita ja kauppoja + monipuolinen erikoiskaupan tarjonta + hyvät edellytykset kaupallisen keskustan vahvistamiseen + vahvaa yksityisyrittäjyyttä keskustassa Heikkoudet - kilpailu muiden keskusten kanssa kiristyy, kuluttajien ostouskollisuus heikkenee - vähän uusia toimintoja keskustassa - ei liiketilatarjontaa uusille toimijoille - asiointiympäristön kehittyminen pysähtynyt - ydinkortteleiden kaupallisissa tiloissa passiivisia toimintoja - yhteys market-alueeseen ei toimi. 12

13 4. Suunnittelun tärkeimmät tehtävät ja strategiset tavoitteet 4.1 Suunnittelun osatehtävät Käynnissä olevassa suunnittelussa on keskitytty neljään osa-alueeseen, joiden katsotaan kattavan tärkeimmät kysymykset: 1. Pietarsaaren keskustan kaupallisen kehityskonseptin laatiminen niin, että kaupungin profiili kauppapaikkana monipuolistuu ja tulee koko seudun kannalta houkuttelevammaksi, 2. Laatia tärkeimpien käyttämättömien paikkojen alustavat rakentamisehdotukset, samalla kun tehdään tutkielmia siitä, miten jo rakennettujen keskustakortteleiden käyttöä voitaisiin tehostaa, 3. Saada aikaan keskustan liikenneverkon kehittämissuunnitelma, jonka painopistealueet ovat tavoitettavuus, yhteydet ja pysäköinti, sekä 4. Tehdä ehdotuksia keskustan kehittämiseksi ostosympäristönä houkuttelevammaksi. 4.2 Lähtökohdat (kehitysolettamat): Lähtökohdiksi on otettu seuraavat työolettamat, jotka antavat perustavat ehdot Pietarsaaren tulevaisuudelle kauppakaupunkina: 1. Kaupungin ja seutukunnan asukasluku jatkaa kasvuaan joskin verraten hitaasti mikä merkitsee myös ostovoiman ja sitä myötä kaupallisten palvelujen kysynnän kasvua, 2. Autoistumiskehitys jatkuu verraten muuttumattomana lähitulevaisuuden ajan, mikä merkitsee sitä että tavoitettavuus- ja pysäköintiongelmat eivät ainakaan vähene pikemminkin päinvastoin, 3. Väestörakenteen kehitys, ennen muuta senioriväestön osuuden kasvu, asettaa yhä suurempia vaatimuksia Pietarsaaren keskustan esteettömyydelle, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että jalankulun edellytykset tulevat yhä tärkeämmiksi, 4. Samassa tahdissa kuin yhä suurempi osa ostovoimasta tullaan käyttämään sellaisiin ostoksiin jotka eivät ole välttämättömyyshankintoja, vaaditaan kaupallisten keskusten ympäristöltä yhä enemmän, mikä tarkoittaa sitä että Pietarsaaren kaltaisen kaupungin tulee kehittyä houkuttelevana kauppapaikkana, joka tukeutuu enemmän kulttuurihistorialliseen kaupunkiympäristöön ja inhimilliseen urbaaniin mittakaavaan, kuin kaupungin kokoon ja kaupan volyymiin. Fyysisen suunnittelun lisäksi on myös tietoisesti kehitettävä kaikkien niiden osallisten vuoropuhelua ja yhteistyötä, joilla on kiinnostusta ja etua Pietarsaaren kehittymisestä kauppapaikkana; kauppiaiden, kauppaketjujen, kiinteistönomistajien, yleisön ja sen eri järjestöjen, kunnallisten päättäjien ja virastojen sekä naapurikuntien. 13

14 4.3 Strategiset tavoitteet: Tehtävä: Pietarsaaren kehittäminen ja vahvistaminen alueellisena kaupan keskuksena Päämäärä: - Elinvoimainen vähittäiskauppasektori, joka tarjoaa sekä kaupungin että seutukunnan asiakkaiden tarpeet kattavia, monipuolisia palveluita. - Vetovoimainen ja hyvin saavutettavissa oleva kaupunkimainen keskusta, jossa kauppa, kulttuuri ja ympäristön laatu muodostavat kestävän kehityksen perustan. - Pitkän tähtäimen kehitystoiminta joka perustuu eri toimijaryhmien jatkuvaan vuoropuheluun ja keskinäiseen sitoutumiseen Strategiset tavoitteet..2020: - Pietarsaari vahvistaa - tai ainakin säilyttää - asemansa alueellisena kaupan keskuksena. - Kaupan sektori yhdessä muiden sektorien (kuten kulttuuri, matkailu, koulutus..) on sekä seudullisesti että valtakunnallisesti positiivisen ulkoisen kuvan avaintekijä. - Kehitystä tukevat erilaiset kumppanuudet, jotka muodostuvat luontevasti erilaisten yhteisten tarpeiden ja intressien pohjalta. - Pietarsaaren vähittäiskauppa kehittyy vähintäänkin seudullisen ostovoiman kehitystä vastaavalla nopeudella tai sitä nopeammin Taktiset tavoitteet lähimmälle 5-10 vuodelle: - Useat uudet korkean profiilin kauppaketjut ovat perustaneet kaupunkiin seudullisesti merkittävät yksikkönsä. Nykyisten asema on säilynyt tai vahvistunut. Kaupan työpaikkojen määrä on kasvanut. - Kaupunkikeskustan tavoitettavuus on parantunut (liikenne, pysäköinti, jalankulkuympäristö, esteettömyys..). - Yhteiset markkinointitoimenpiteet ovat nostaneet Pietarsaaren profiilia kaupan, matkailun ja kulttuurin keskuksena. - Pietarsaaren vähittäiskaupan rakenne on laajentunut tilaa vaativan erikoiskaupan alalla, mieluiten niin että uudet toimijat muodostavat merkittäviä toimialakeskittymiä nykyisessä kaupunkirakenteessa. - Keskustan ympäristön laatu on kohentunut ja se tarjoaa laadukkaita julkisia tiloja erilaisia toimintoja ja tapahtumia varten. - Kauppapaikkastrategian kehittämiseksi on luotu jatkuva, erilaisia kehityslinjoja ideoiva ja hankekohtaisia kumppanuuksia generoiva vuorovaikutteinen foorumi Operatiiviset, lähimmän 1-5 vuoden tavoitteet: - Keskustan kehittämissuunnitelman päivittäminen, sisältäen kehittämisen avainpaikkojen, liikenteen, pysäköinnin ja tavoitettavuuden kestävät ratkaisumallit sekä kaupunkiympäristön parantamis-toimenpiteet. - Saada aikaan toimiva vuoropuhelufoorumi, joka edistää markkinointia, kumppanuuksien muodostumista ja käytännön kehitystoimia yhteisen edun pohjalta. - Soveltuvien alueiden hankinta ja suunnittelu joko kaupungin tai kehityskumppanuuksien toimesta avainalueiden kehityshankkeita varten (esimerkiksi vanha ratapiha-alue). - Ensimmäisten kehityshankkeiden toteutus. - Jalankulkuympäristön parantaminen. 14

15 5. Suunnitelmaehdotus 5.1 Kaupallinen kehityskonsepti Suunnitelmalla tulee luoda edellytykset uusien toimijoiden tulolle kaupungin keskustaan kaupallisen tarjonnan laajentamiseksi, erityisesti erikoiskaupassa. Ratapiha-alue on liitettävä kaupalliseen konseptiin, keskustan erikoiskauppaa ja hypermarketteja yhdistävänä lenkkinä. Katutason liikehuoneistot 2006 (Santasalo) Varsinainen ydinkeskusta Maantasoisten liikehuoneistojen käyttöaste jo nyt erittäin korkea. Huomattava osa nykyisistä liikehuoneistoista sijaitsee kapearunkoisten 1950-luvun kerrostalojen ensimmäisessä kerroksessa, niillä ei ole kunnollisia pysäköintitiloja ja ne ovat (porrashuoneiden ym. vuoksi) jaettu suhteellisiin pieniin yksikköihin. Tämä tarkoittaa sitä, että mahdollisten uusien yritysten tarpeet voidaan hoitaa vain uudisrakennustoiminnalla Kaupungin keskustaa hallitsee jo erikoiskauppa, joka on asetettava tärkeimmälle sijalle kaupunkia profiloivana kaupan lohkona myös tulevaisuudessa. Uusia supermarketteja tai päivittäistavarakaupan suuryksikköjä ei keskustassa tarvita; hypermarket-alueella (Citymarket, Prisma Lidl) on jo kattava päivittäistavaran tarjonta, keskustassa olevat kaksi yksikköä (Halpa-Halli ja K-market) kattavat hyvin sen tarpeet. Kaupungin keskusta on siksi suunniteltava erikoiskauppaa varten, ensi sijassa maantasoon sijoittuville kaupoille. Toteutustavan tulee olla sellainen, että uusin liikerakennuksiin voidaan sijoittaa sekä pieniä että suurempia yksikköjä. Kaupallinen ydinkeskusta on pidettävä kiinteänä niin, että koko tarjonta on helposti tavoitettavissa. Muita kuin varsinaisia erikoiskauppoja voidaan rajoitetusti kehittää keskustan reuna-alueilla, lähinnä vanhan linjaautoaseman tontilla. 15

16 Uusien liikerakennusten rakentaminen keskustaan tarjoaa - paitsi uusia liikepaikkoja uusille erikoisliikkeille - myös nykyisille mahdollisuuden päästä uuteen paikkaan. Tämä mahdollistaa myös liiketilojen kierron keskustassa. Avaintavoitteet: - Keskustakortteleiden sisäosien hyödyntäminen liiketiloina ja kauppakeskusratkaisuina - Vetovoimaisten ketjuliikkeiden saaminen keskustaan, mikä vahvistaa kilpailuasemaa ja vetovoimaa - Myymälöiden omaleimaisuuden ja kiinnostavuuden lisääminen (palveluloiste) - Kaupassa pitää olla sielu ja särmää - syy asiakkaalle tulla - Kävelykeskustan laajentaminen, mikä parantaa asiointiympäristön laatua ja houkuttelee lisää asiakkaita keskustaan. - Palveluliiketoiminnan kehittäminen - kaksikielisen palvelun kehittäminen, henkilökohtaisen palvelutoiminnan korostaminen - Yhteismarkkinoinnin kehittäminen - kaupungin kokonaismarkkinoiden vahvistaminen, kauppakeskusimagon luominen keskustasta - Kaupunkitapahtumien kehittäminen ja markkinointi Keskustatoiminnot 2006 (Santasalo) 16

17 5.1.2 Tilaa vaativa kauppa Rautatiealue / Ratapiha: kun ratapiha siirtyy muualla, vapautuu alue joka erityisesti Citymarketin eteläpuolinen keskeinen alue on erittäin hyvä sellaiselle tilaa vaativalle kaupalle, joka tarvitsee suuria, yhtenäisiä myyntialoja, mutta ei suuria kenttiä. Tämä tarkoittaa selkokielellä sitä, että aluetta ei tule suunnitella esimerkiksi autokaupalle, vaan että se sopii paremmin esimerkiksi kotitalouskoneiden/valkotavaran, sisustustuotteiden ja muiden vastaavien tuoteryhmien kaupalle. Tarkoitus on saada ratapihan tilaa vaativa kauppa täydentämään luonnollisella tavalla keskustan erikoisliikkeiden ja hypermarkettien tarjontaa. Tällöin olisi mahdollista ostaa sekä päivittäistavaroita, erikoistavaroita ja pääomatuotteita kompaktilla alueella, joka voisi houkutella asiakkaista laajaltikin. Ratapihan yhteyttä keskustaan on parannettava. Alueelle tulisi voida päästä keskustan suunnasta ilman, että siksi jouduttaisiin kulkemaan Framin risteyksen kautta. Konsultin (Mikko Heikkilä) näkemys tilaa vievän kaupan keskuksesta, näkymä Tehtaankadun puolelta. 17

18 5.2 Keskustan rakentamispotentiaali (Mikko Heikkilä) Tuomas Santasalon laatiman arvion mukaan tulsi lähimmän vuoden aikana rakentaa Pietarsaareen noin neliömetriä liikekerrosalaa, siitä noin 6300 neliömetriä tilaa vaativalle kaupalle, noin 1500 neliömetriä päivittäistavarakaupalle ja loput noin neliömetriä muulle (erikois-)kaupalle. Kaupungin keskustaan tarvittaisiin noin neliömetriä. Se tarkoittaa käytännössä suunnilleen samaa kerrosalaa, kuin mitä Prismassa oli ennen uusinta laajennusta. Tutkittaessa keskustan mahdollisia rakennuspaikkoja ei tiettyjä tontteja (Esso/Lassfolk, Vanha kenttä) ole luettu potentiaalisiksi liiketonteiksi; Esso/Lassfolk hankkeessa (Vektia) syntyy tosin tietty pankki- ja vakuutustoimistokerrosala, mutta hankkeen vaikutus näkyy enemmän ydinkeskustan aktivoitumisena kun oppilaitosten toiminta siirtyy ehdottomaan keskustaan. Vanha kenttä tulisi mieluiten varata virastorakentamiseen jo pelkästään siitä syystä, että vanha virastotalon tontti pitäisi mieluiten varata liikerakentamiseen; se on kaupungin keskustan ainut ja paras vapaa tontti. On myös muistettava, ettei kauppa ole ainut lisää tilaa keskustassa vaativa toiminta. Jo mainittujen (Vektia/Lassfolk ja uusi virastotalo) lisäksi on varattava tilaa jatkuvalle asuntorakentamiselle, varsinkin kun suuret eläkeläisikäluokat (sekä kaupungista että maalta) usein hakeutuvat kaupungin keskustaan, missä palvelutarjonta on parempi kuin esikaupungeissa tai maaseudulla Ehdotuksia Alustavassa ehdotuksessa on osoitettu ne potentiaaliset tontit ja alueet, joille konsultin näkemyksen mukaan voitaisiin suunnitella liiketaloja. Ehdotukset voidaan - ja tuleekin toteuttaa vaiheittain; jotkut osat voivat toteutua verraten pian, toiset eivät ehkä koskaan. Yksittäisten kiinteistönomistajien valmius on tässä ratkaiseva. Heinätorin nykyinen rakennuskanta saneerataan / uudistetaan siten, että nykyisille toimijoille saadaan uudet (osin suuremmat) tilat ja kiinteistöön voidaan tuoda myös uusia toimijoita. Kiinteistöön tulee suurempi pysäköintilaitos. Kauppahalli-tyyppinen rakennus torin päätyyn. Tilaa pienemmille myymälöille, jotka hyödyntävät torimarkkinoita. Vanha HOP-kortteli voidaan mahdollisesti rakentaa kokonaan uudelleen, jolloin voitaisiin tarjota keskeiseltä paikalta hyvää liiketilaa kiinteistössä nyt toimivilla ja uusille toimijoille. Isokatu 14: Nordean kiinteistön ja sisäpihan kehittäminen Isokatu 15: korttelin pohjoispään (vanha JT:n tontti) kehittäminen kokonaisuutena, jossa toteutetaan sisäyhteydet korttelin läpi ja osa vanhasta rakennuskannasta korvataan uudisrakennuksilla. Perämiehenkatu 7: sisäpihan rakentaminen liikerakennukseksi Kanavapuistikon-Torin välisen pasaasin kattaminen, jolla parannetaan pasaasin toimivuutta. Kanavapuistikko 1: Suojelurakennus on mahdollisesti muutettavissa (päiväkotikäytöstä) ravintolakäyttöön. 18

19 Kortteli 7 / II: (Runeberg Center) sisäpihan käyttö liike- tai asiointialueena. Kortteli 13 / II: (vastapäätä energialaitosta) Kanavapuistikon puolelle uutta liiketilaa täydennys rakentamalla nykyisiä katutason liiketiloja. Parannetaan kiinteistöjen kontaktia kanavapuistoon. Virastotalo: kortteliin rakennetaan uusia kauppakeskus, johon tulee kahteen kerrokseen liiketilaa. Linja-autoaseman päähän tulee yksi suurempi liikekiinteistö johon sijoittuu tilaa vaativaa kauppa eli sisustustavaratalo tyyppinen ratkaisu. Vanha kenttä: kortteliin rakentuu uusi valtion virastotalo Shell-Neste: tontti kaavoitetaan liike/toimistorakennukselle. Rautatiealue / ratapiha: vapautuu rautatietoiminnoilta ja tonteille sijoitetaan tilaa vaativaa erikoiskauppaa. Alueen pohjoisosiin tulee huonekalu-sisustuskauppaa ja kodinkoneliikkeitä sekä pienempiä teknisen erikoiskaupan liikkeitä. Niille rakennetaan kauppakeskittymä. Alueen eteläosiin jätetään varaus raskaammalle rautakaupalle ja muille tilaa vaativille liikkeille. Suunnitelmakartan osa (vaihe: tammikuu 2007) 19

20 5.3 Liikenne (Seppo Karppinen / SITO) Liikenteen suunnittelu keskittyy kolmen osateemaan: 1. Liikenneverkko ja radan ylittävät yhteydet 2. Jalankulkukeskustan laajentaminen, ja 3. Pysäköintikysymys Liikenneverkko Liikenne ohjataan osaksi ulkorengasta (Koulukatu Pietarinpuistikko Puutarhakatu Jaakonkatu) pitkin keskustan ympäri, osaksi varsinaiseen keskustaan sisempää rengasta pitkin (Viktor Schaumanin puistikko Perämiehenkatu Otto Malminkatu Raatihuoneenkadun/Kauppiaankadun katupari Choraeuksenkatu). Sisempi rengas ruokkii kaupallista keskusta, mahdollisten pysäköintilaitosten sijoittuessa Raatihuoneenkadun ja Kauppiaankadun väliin. Ajoyhteys keskustasta (ulomman renkaan kautta) Tehtaankadulle ja market-alueelle johdetaan osittain Framin risteyksen kautta, osittain etelästä tekemällä yhteys Puutarhakadulta Tehtaankadulle. Varsinaista ydinkeskustaa kehitetään jalankulkualueena. Keskustasta rakennetaan radan alittava kevyen liikenteen yhteys market-alueelle. 20