Yh7piristdreKiJbiden yhteisvaikutukset ja nhiden tutkimus. t6naan

Transkriptio

1 I. I on Yh7piristdreKiJbiden yhteisvaikutukset ja nhiden tutkimus IN II t6naan Muun muassa monitoimiurakoinnin yhteydessä samalta henkilöltã vaadittavien monien erilaisten työtaitojen korostumisen myötä altistutaan tyopaikoilla yhä useammin lukuisille erilaisille työ- ja ympäristöperäisille tekijöille, joiden keskinäisten yhdistelmien tunnistaminen ja yhdistelmien vaikutukset luovat monia terveydellisiä haasteita. Artikkelissaan kirjoittaja esittelee kaikkein uusimpia tutkimuksia, jotka ovat tarkastelleet em. tekijöiden esiintymistä ja tunnistamista tiettyinä yhdistelminä, yhdistelmien aiheuttamia toiminnallisia muutoksia elimistön toiminnoissa ja yhteisvaikutusten tutkimuksen kansainvälistä yhteistyötä. Olavi Manninen FT Ympäristöfysiologian dosentti lay Kansanterveystieteen dosentti Jyy Luzin laskelmat osoittavat, että todellisissa tyätilanteissa voidaan tunnistaa jopa yhdeksän, keskimäänfl 2.7 samaan aikaan esiintyvää tyä- ja ympãristäperäistä tekijää. Rentzschin ym (1992) tekemät havainnot ovat samansuuntaiset. Omat uusimmat selvitykset osoittavat, että erityisesti pienissä tuotannollisissa yrityksissä tyaperaisiä riskitekijöitä on merkittävästi enemman kuin keskikokoisissa tai suurissa yrityksissä ja nimenomaan nuorissa yrityksissä, jotka ovat toimifleet vähemmän kuin vilsi vuotta, on paijon enemmäntyöperäisiä riskitekijöitä ja ergonomisia puutteita kuin naita vanhemmissa toimintansa Jo vakiinnuttaneissa yrityksissä (Manninen ym 1993). Nykyisin eri maissa tunnetaan hyyin suurta kiinnostusta tarkastella ja tutkia tyäympäristäjä laaja-alaisesti ja tunnistaa (enrialta) mandolliset yhteisvaikutukset, joita tyän etenemisen ja/tai eri työvaiheiden aikana saattaa ilmetä fysikaalisten, kemiallisten, ergonomisten tai työyhteisollisten ominaispiirteiden johdosta. Kuitenkin tekijäiden yhteisvaiku- tuksen arviointi tai tekijöiden yhdessä aiheuttamien vaikutusten arviointi tuottaa tutkijalleen tai ilmiöalueesta kiinnostuneelle monia vaikeuksia. Menetelmälliset, teoreettiset ja terminologiset kysymykset ovat kaikkein ongelmallisimpia, mutta kaikkein kiireellisimmin ratkaistavia kysymyksiä. Kaikkein uusin yritys ratkaista ongelmat tunnetaan Saariselkä sopimuksena (Greco ym 1992), mika sisältää malin yhteisvaikutusten arvioimiseksi. 1. vsk

2 Subjektiiviset sopimukset lhmisten negatliviset tuntemukset kuten ärtyneisyys ja viihtyvyyden erilaiset häiriät ovat tänã päivänä hyvin yleisiã ja suuria ongelmia tyäja elinymparistoissä. Erityisesti melu ja tärir,ä saattavat aiheuttaa kyseisiä tuntemuksia jopa silloin, kun tekijöiden voimakkuus ei ole kovin suuri. Nakamuran ym (1990) tutkimus toi esille muun muassa sen, että samanaikaisen melun ja tärinän koetun hairitsevyyden voimakkuus kasvaa sekã yhdistelmaan kuuluvan melun etta tärinän voimistumisen mybtä. Kyseinen tutkimus myös osoitti, että melu voi lisätä tärinän itsensä aiheuttamaa häiritsevyyttä. Seidel ja hanen tyätoverinsa (1990) myös osoittivat, että molemmat tekijãt, koko kehoon kohdistuva tärinà ja melu, lisäävät hãiritsevyytta, jos näiden tekijöiden voimakkuus yhdistelmässä kasvaa. Lundströmin ym (1990) tutkimus puolestaan osoittaa, etta häiritsevyyden aste on erilainen eri tilanteissa: häiritsevimmät altisteyhdistelmät ovat tarkeysjärjestyksessä melun ja tärinän keskinäinen yhdistelmä, tärinä ja melu. Niinpä Stephens ym (1990) ovat graafisesti osoitta neet, m iten tärkeää on tietää sekä melun että tarinän ominaispiirteitä luonnehtivat osatekijät ja niiden keskinaiset vuorovaikutukset, jotta ylipäätansä voitaisiin asiallisesti arviolda viihtyvyyden häiriöiden ilmenemistä esimerkiksi matkustamoissa matkustajien, asuntoaluellla asukkaiden tai tyapaikoilla tyontekijöiden keskuudessa. Erityisesti nuoret henkilöt keski-ikäisiiri ja vanhoihin henkilöihin verrattuna kokevat melun lisäävan kuormitusta silloin, kun hetekevat fyysisesti rasittavaa I ihastyätä ja altistuvat samanaikaisesti myäs koko kehoon suuntautuvalle tärinälle. Edelleen voidaan todeta, että yleisvalaistuksen voimakkuus yhdessa tupakoinnin kanssa vaikuttaa rasittavuuden tuntemuksiin (Manninen 1990c). Edelleen kokeellisissa tutkimuksissa on todettu (Manninen 1990b), että ympäristän lampätila (30-35 C) lisää henkilöiden rasittavuuden tuntemusten voimakkuutta nimenomaan silloin, kun henkilöt altistuvat laajakaistaiselle (stokastiselle) tärinälle ja melulle., tan- nä ja fyysisesti kuormittava tyä ja näiden tekijöiden muodostamat yhdistelmät saavat aikaan korvien soimisen. Yleensäkin korvien soimisen, tinnituksen, on havaittu liittyvan tilapãisert kuulokynnyksen (US.) arvojen muutoksiin: mitä suurempi tilapäisen kuulokynnyksen kasvu oh, sitä suurempia olivat korvien soimisen voimakkuutta osoittavat arviointipistemaärien keskiarvot (Manninen 1992). Työsuoritukset Mouze-Amady ym (1991) demonstroi kokeellisessa tutkimuksessaan, että parhain työsuoritus mutta vähäisin fysiohoginen kuormitus saadaan aikaan, kun valaistus suunnataan edestapäin. Taysin päinvastainen vaikutus ja heikoin työtulos saadaan aikaan, jos työskennehlään samanaikaisesti db:n mel ussa ja jos valo suunnataan edestäpain. Kyseiset ranskalaiset tutkijat otaksuvat, että mehuri ja valaistuksen muodostaman yhdistehman epäsuorat vaikutukset saattavat johtua tekijäiden suorasta vaikutuksesta erityisesti niihin fysiologislin toimintoihin, jotka muuntelevat tiedon kasittehyn tehokkuutta. Eräässã ruotsahaisessa tutkimuksessa (Lundstrom ym 1990) henkilot suoriutuivat parhaiten 85 dba:n melussa. Puolestaan japanihaisessa tutkimuksessa (Saito ym 1993) nakoreaktiotestin tuhokset paranivat merkittävãsti musiikkia istualhaan kuunnehtaessa. Tutkijat paättehevat, etta musiikki on hyva altiste jopa silloin, kun on tarve palautua nopeasti fyysisestä rasituksesta. Sandoverin ym (1990) mukaan yksittaiset ympäristotekijät saattavat vaikuttaa suorituskykyyn enemmãn kuin samojen tekijoiden muodostamat yhdistehmat. TekijOiden miehestã erityisesti mehulla on huomattavan suuri menkitys, mika ilmenee siinã, että henkihoiden reagointiajat hyhenevat. Kahden tai kolmen tekijän muodostamat ahtisteyhdistelmät useimmiten aiheuttavat joko vahaisempia tai taysin painvastaisia vaikutuksia keskimaanäisiä suoritusaikoja arvioitaessa. Mehun ja tärinan keskinäinen yhdistehmä hisäa suoritusten epãvarmuutta aiheuttaen sen, että suoritukset kyseisissä altistustihan- teissa ovat erilaisia ja poikkeavat toisistaan kaikkein eniten. Tama epávarmuus tulee esille, kun henkilot tutkimuksen yhteydessä joutuivat määnittämäan ja tunnistamaan ajoneuvoja. Puolestaan yhdenmukaisimmat suonitustuhokset saatiin aikaan, kun henkihoiden tehtävänä oli valita ampumatarvikkeita. Miehenkiintoista on Se, etta tutkimustihanteeseen hisatty lampoaltistus (kuumuus) nopeutti salakiehen punkamista, kun taas tanino ja mehu hidastivat asianomaisten koodien tulkintaa ja punkamista. Lämmönsãätely lla, hiihimonoksidilha ja erihaisilla ympanistori hämpätihoihha on hyyin merkittävio erihhisiä vaikutuksia muun muassa kehon sisäosien lampotihan vaihtehuun (Manninen ym 1991). Kyseisen tutkimuksen tuhokset osoittavat, etta kullakin kandehha em. tekijän yhdistelmalha on merkittaviä yhteisvaikutuksia kehon sisaosien hämpotilan vaihtehuun. Esimerkiksi 750 ppm:n hiihimonoksidipitoisuus ahentaa sisaosien hompotihaa, kun huoneen kuivahampotila on 20 C. Kehon sisaosien IampOtiha haskee enittäin voimakkaasti, kun tutkittavat ahtistetaan samanaikaisesti joko 90 dba:n tai 105 dba:n meluhhe. Kun huoneen kuivahampotiha nostetaan 35 C:een ja kun tutkittavat ahtistetaan samanaikaisesti em. mehuille ja hiihimonoksidilhe, muutokset kehon sisaosien lampotilassa ovat pieniä ja epasystemaattisia. Kun huoneen kuivalampotihaa nostetaan edelleen 40 C:een asti, kehon sisäosien hämpätiha kohoaa sitä enemman, mita voimakkaammalle mehulle ahtistutaan. Nimenomaan silloin, kun tutkittavat altistetaan samanaikaisesti 750 ppm:n hiihimonoksidihhe ja 105 dba:n mehulle 40 C:n hämpotihassa, sisoosien hompatiha kohoaa keskimaanin kaksi astetta neljon tunnin aikana. Kuulo Lyhytaikainen mutta sãonnolhisesti toistuva samanaikainen mehu- ja täninäahtistus kiihdyttää TTS 2-arvojen * 3/1993/11.vsk 179

3 kohoamista varsinkin silloin, kun altistustilanteen iämpötila on ns. lampaviihtyvyysaluetta korkeampi. Kuulon TTS 2-arvot kasvavat em. altisteyhdistelmän johdosta huomattavasti enemmãn kuin pelkari melualtistuksen johdosta (Manninen 1989). Kuitenkin mielenklintoista on se, ettã TTS 2-arvojen kasvu on jonkin verran suurempaa tupakoimattomilia kuin tupakoivilla ja 4 khz:n taajuudella kuin millään muulla kuulon taajuusalueella. Rentzschin ja Minksin (1989) tekemien havaintojen mukaan suurin kuulokynnyksen muutos tapahtuu 2 khz:n taajuudella ja kyseinen muutos olisi yhteydessa melun ja ilman lämpöti- Ian keskinäisen yhdistelmän volmakku uteen. Tutkijat havaitsivat edelleen, että molemmat korvat käyttäytyvãt altistustilanteissa thysin samalla tavalla. Pysyvã kuulon muutos (PTS) hitsaajilla ja koneiden kokoonpanotyotö tekevillã oil yhteydessä työpaikan melu- ja huhmonoksidialtistukseen, henkiläiden tyähistorian kestoon ja ikään. Monen tekijãn muodostamalla attisteyhdistelmallä näyttäisi sinänsã olevan erilainen vaikutus nuorlin, keski-ikäisiin ja vanhoihin henkilöihin (Manninen 1990c). Kuulon ITS 2- arvojen kasvu 4 khz:ri ja 6 khz:n taajuudelha on erityisen suurta silloin, kun nuoret altistuvat samanaikalsesti melulle ja tärinälle ja kun nuoret samanaikaisesti kilpaulevat keskenään parhaimmasta ja virheettömimmästà suorituksesta ja kun nuoret tekevãt kevyesti kuormittavaa hihastyätä olkealla kädellä. Hemodynaamisen indeksin (HDI) arvot ovat kaikkein voimakkaimmin yhteydessä kuulon TTS 2-arvojen kanssa 4 khz:n kuin 6 khz:n taajuudella. Toisaalta kuulon TrS 2-arvojen kasvu 4 khz:n taajuudella heijastelee virtsan adrenaluini/noradrenaliinm suhteen muutoksia nimenomaan nuorilla, kun altistuvat samanaikaisesti melulle, tärinäile, kupaulevatja tekevat lihastyötä. Prince ja Matanoski (1991) otaksuvat, että tupakointi liittyneenä pitkäaikaiseen kohtalaisen voimakkaaseen melualtistukseen saattaa lisãtä meluhuonokuuloisuuden vakavuutta. Samaten Mehnert ym (1992) arvelevat, että niihhä työntekijöihlä, jotka altistuvat meluile ja ototoksisihle tekijäihle, on suurempi riski meluhuonokuuloisuuteen kuin niihlä tyänte- kijäihla, jotka altistuvat yksinomaan meluhle. Esimerkiksi runsas tolueenin käsittely ja suuret tolueenipitoisuudet tyäympãristoissä saattavat olennaisehla tavahia hisätä todennäköisyyttä tyäperäiseen meluhuonokuuloisuuteen (Morata ym 1990). Parrotin ym (1990) mukaan tärkeäa on ottaa arvioinneissa huomioon myös vuorokauden aika: illahla keilo yhdeksän aikaan kuuhoaistin tolminta on haavoittuvin ja heikoimmihhaan 6 khz:n ja 4 khz:n taajuudeh- Ia. Tunteet, käyttäytyminen Toistuva mehu ja tärinà vaikuttaa tunnetihojert muutoksiin. Sen sijaan pitkään jatkuva mehun ja tärinän keskinäinen yhdistelmä el johtaisi kayttäytymisen muutoksiin (Nakamura ym 1991). Käytännän tyätilanteissa raajoihin kohdistuva tärinä, melu ja kylmyys aiheuttavat tunnetilojen muutoksia ja heikentavät henkistä suorituskykyã enemman kuin pelkka paikalhinen, raajoihin kohdistuva tärinä (Nakamura ym 1989). Myös näissä tarkasteluissa ikã on merkittävä vãhiin tuleva ja huomioon otettava tekijä. Yleisimmât altisteyhdistelmât Pieniin metalhialan tuotannolhisiin yrityksiin suunnatun laajan kehitysja pahveluhankkeen aikana tutkittiin tyopisteiden terveysriskejä, ergonomisuutta ja myäs niitä tyä- ja ympäristöperäisten tekijöiden muodostamia yhdistelmiä, joille ruin pienen yrityksen johtaja kuin työntekijätkin altistuvat (Manninen 1993). Kaikkein yleisimmät aitisteyhdisteimät työtehtävittäin kyseisissä pienissä yrityksissä on luetteloitu tiivistetysti taulukossa 1. Yhteenveto osoittaa, etta melun ohelia valaistus, hengitysilman epäpuhtaudet ja tyäasennot ovat hyvin yleiset, tietyn aitisteyhdistehmän muodostamat tekijât. Eriytyneiden työ- ja ahiurakoitsijaryhmien ja monitoimiurakoinnin yleistymisen myätä erilaisten altisteiden yhteisvaikutusten tuntemisen merkitys korostuu päivä paivältä. Tämä yksinkertaisesti johtuu siitä, etta henkilöttyöryhmissä ja yrityksissä take- vat monia erilaisia kullakin hetkella vaadittavia töitä, joiden vaarat saattavat vaihdella toisistaan suuresti. Niinpä yksittäisen työntekijän mahdolhisuus altistua lukuisille erilaisilhe kemialhisille, fysikaahisille ja psyykkisihle ja ergonomisiile tekijöille kasvaa. Jo tãnä paivanä erilalset monitekijäiset altisteprofiihit ovat yleisiä pienten tuotannolhisten yritysten ohella asennus- ja projektityömailla ja yleensakin rakentamisen alalla. Kansainvälinen toiminta Kasvava tietoisuus moniulotteisten ja monitekijäisten altisteyhdistelmien erilaisuudesta ja niiden aiheuttamista toiminnaihisista muutoksista (ihmisen ehimistön normaaheja toimintoja ajatellen) asettavat jatkuvasti uusia haasteita tutkimuksehhe, tuotekehitystyölhe, terveydenho idol le, työsuojehulle ja ymparistäsuojehuhhe. Tästa syystä vuosi vuodelta on ilmennyt entistá aanekkaampia vaatimuksia tiedeyhteisön sisähhä systematisoida taman kaltaisen poikkitieteehlisen tutkimustiedon keruu ja juhkaisutoiminta ja saada perustetuksi huotettava ja ajantasalla oheva kansainvälinen tietohande. Niinpa vuonna 1989 kansainvähinen aikakausihehti Archives of Complex Environmental Studies perustettiin tehtavanaan viiden osa-ahueen kehittäminen; Ensimmäisenä tehtävãnä on jakaa tieto tutkimussovellutuksista ja menetelmistä, jotka kaikkein parhaiten soveltuvat komphisten ymparistäolojen tutkimukseen, tuotekehittelyyn, standardisointlin, säantehyyn ja suunnitteluun ja jotka erityisesti koskevat ympä ristä- ja tyäperaisiä kuormitustekijäitä. Aikakausilehti kãsittelee yhteisvaikutusten tutkimusta eri tieteiden näkökuimista. Tanäan ao. aikakausilehti on Jo osoittautunut yhdeksi tarkeimmista vähineistã niiile henkilöille, jotka työskentelevat tahia monimutkaisten ongelmien saralla. Viimeisten yhdeksän vuoden aikana on saatu aikaiseksi konkreettista yhteistyöta myös toisaalla; viisi merkittavaä kansainvähistä konferenssia on järjestetty eri puohilla maailmaa. Viime vuonna viides kansainvähinen ympäristötekijäiden yhteisvaikutuksia tarkasteleva IC-

4 Taulukko 1. Vleisimmät ja tyypillisimmät altisteyhdistelmãt sadassa pienessä keskisuomalaisessa metallialan yrityksessä 1992 (Manninen ym 1993). Hitsaustyö (nostot) Lämpätilan vaihtelu Mel u POly TyOasento (etukumara) Sorvaus Käryt Tyäasento (kumara) Toistuvat työvaiheet Va Ia 1st u s Pö lyt Va laistus Hiontatyä Tärinä Veto Asennustyö Säáolot Putoamisvaara (konttaus) Puristintyö PöIy Tyoasento Lihastyö Kokooripanotyo Avarrus Jyrsintä Sãäo lot Työasennot Yhteistyä muideri kanssa Sääolot (nostot) Kyl myys Työ n sido n na isu us (tarkkailu, valvonta) Va laistus Ahtaus (isot kappaleet) Hengitysilman epapuhtaudet Va Ia 1st us Sarmãystyo Peltityo Palkkien mitoitustyö Palkkien kokoamistyö Levyn työstö Staattinen lihastyö Hengitysilman epapuhtaudet Lihastyö (impulssimelu) Kappaleiden terävyys (impulssimelu) (hitsaus) (hitsaus) Säteily Tyäasento (palkkien katkonta lattialla) Lampotilan vaihtelu PöIy Maalin käryt Nostot Tyonsidonnaisuus (valvontatyö) Varrastyö (ripustus ja poisotto) Jãrjestys Tyäasento (nostot) vs 181

5 CEF 92 konferenssi pidettlin Suomen Lapissa, Saariselällä. Kokouksen keskeiseni tavoitteena oli tarkastella perustavaa laatua olevia ongelmia, jotka liittyvät komplisten ymparistoolojen aiheuttamiin terveydellisiin ja toiminnallisiin vaikutllksiin. Näihin pohdintoihin ovat kuuluneet keskeisellä tavalla mybs terminologiset asiat, annoksen mäaritteiy, riskin arviointi, mekanismien tunnistaminen (liittyen yhteisvaikutusten tunnistamiseen) ja huonnollisestikin uusien tutkimusten tulosten esittely. Suuri osa kahden viimeksi pidetyn kansainvälisen konferenssin tutkimusselosteista on julkaistu alan tieteelhisessä a)- kakausilehdessä Archives of Complex Environmental Studies. Seuraava, kuudes ICCEF konferenssi pidethin Toyamassa, Japanissa, syyskuun päivä Lopuksi Monissa arkipivän tilanteissa, nun työssdn kuin vapaa-aikanaankin, ihmiset altistuvat erilaisihle yhdistelmille, ympäristöcocktaiheille, jotka muodostuvat ajalhisesti pitoisuudehtaan ja voimakkuudehtaan taajaan muuttuvista yksittäisistä tekijôistä. Altistuminen kandelhe, kolmelle, neljähhe, viidelle tai useammalle ympäristö- ja työperdisehhe tekijlle voi tapahtua ajallisesti samanaikaisesti tai perkkäin. Altistuminen tekijöiden muodostamille erilaisille yhdistehmilhe aiheuttaa mitattavissa ohevia vaikutuksia monissa ihmisen ehimistön toiminnoissa. Kuitenkaan nämä vaikutukset eivat riipu ainoastaan altistustilanteista, vaan keskeiselhä tavalla en - laisten biologisten toimintojen keskinäisten suhteiden rakenteesta. Toisaahta yhteisvaikutusten ilmeneminen riippuu siitä, mitä kriteeniä arvioinneissa käytetään ja minkä tasoisesta biohogisesta toiminnasta kulhoinkin on kyse. Kun ajatellaan tieteehhistä toimintaa ja tulosten soveltamista käytännon tilanteisiin, yksimiehisyys yhteisvaikutuksia kuvaavista käsitteistä ja nilden kiytöstä on erityisen thrkeää. Nun sanottu Saaniselkä sopimus (Saariselkä Agreement) on tãrkeä merkkipaahu tässâ tyosso yh- teisen kielen kehittämiseksi nun tiedon tuottajien kuin tiedon käyttäjien kannalta. Saariselkä sopimus on myös erinomainen esimerkki pitkäjänteisestä ponnistehusta ja kompromissista, minkä avulla on mahdolhista yhdisthä toisistaan suures- Lahteet Greco W, Unkelbach H-D. Poch D, Suhnel J, Kundei M, Bódeker W (1992) Consensus on concepts and terminology for combined action assessment: The Saariselkä Agreement. Arch Complex Environ Studies 4 )3): Lundstrdm R, Landstrom U. Kjellberg A (1990) Combined effects of low-frequency noise and whole body vibration on wakefulness, annoyance and performance. Arch Complex Environ Studies 2(3):1-7. Luz J, Melamed S. Najenson T, Bar N, Green MS (1991) The structured ergonomic stress level )E-S-L) index as a predictor of accident and sick leave among industrial employees. Teoksessa: Fechter L (toim.) Proceedings fo the ICCEF 90 Conference, Baltimore, MD, USA, ss Manninen 0)1989) Effects of cigarette smoke and environmental factors on body functions among policemen during laboratory experiments, Arch Complex Environ Studies 1)11: Manninen 0 (1990a) Changes in subjective stressfulness under various combinations of noise, vibration, temperature and work tasks. Arch Complex Environ Studies 2)1): Manninen 0 )1990b) Further studies on changes in subjective stressfulness under various combinations of noise, vibration, temperature and work tasks. Arch Complex Environ Studies 20: Manninen 0 (1990c) Changes in various body functions in men under repeated complex exposure conditions. Arch Complex Environ Studies 2)3): Manninen 0, Clerici W, Fechter L (1991) Changes in deep body temperature and auditory thresholds following exposure to noise and carbon monoxide at various ambient temperatures. Arch Complex Environ Studies 3)1-2) : Manninen 0 (1992) Tinnitus of ears due to complex exposures. Arch Complex Environ Studies : Manninen ) Consulting and developmental project in small business enterprises. Paper presented at the Inernational Symposium on the Inspection of Labour and the Prevention of Hazards in Small and Medium- Sized Firms. 2-5 February 1993, Albufeira, Portugal Manninen 0, Manninen V. Suikkanen P (1993) Environmental risks and intellectual, skill related as well as economic possibilities for improvements in small business enterprises. Arch Complex Environ Studies painossa. Mehnert P. Fritz M, Griefahn B Noiseinduced hearing lots and ototoxic agents. Abstract. Arch Complex Environ Studies :14-iS. Morata TC, Dunn DE, Kretschmer LW, Lentasters OK, Dantos Up Effects of simultaneous exposure to noise and toluene on worker's hearing and balance. Teoksessa: Fechter L (toim.) Proceedings of the ICCEF 90 tikin poikkeavat tieteehhiset näkokannat. Kyseinen käsitteisto sisaltoä kaksi kokeelhista viitemalhia kdytettäväksi tilanteissa, joissa kukin tekijä aiheuttaa tietyn vaikutuksen jo yksin esiintyessäon. Conference. Baltimore, MD, USA. ss Mouze-Amady M, Gail F, Cnockaert JC (1991) Psychophysiological responses to industrial noise and inadequate lighting during a simulated process control. Arch Complex Environ Studies :1-6. Nakamura H, Nohara S. Nakamura H. Okada A Effects of vibration on dopamine neuron activities under simultaneous exposure to cold or noise. Arch Complex Environ Studies 1111: 45-S 1. Nakamura H, Nohara S. Nakamura H, KajikawaY, Okada A (1990) Field study on subjective responses to noise and vibration. Arch Complex Environ Studies 2)3): Nakamura H, Nagase H. Miura K, Moroji T. Honma T, Nohara 5, Nakamura H, Okada A (1991) Behavioral and neuroendocrine changes under chronic exposures to noise and whole body vibration. Arch Complex Environ Studies : Parrot J, Petiot JC, Lobreau JP, Smolik HJ (1990) Combined effects of noise and shift work schedule in experimental setting: L. Hearing fatigue. Arch Complex Environ Studies 2131: Prince MM, Matanoski GM Problems in ascertaining the combined effects of exposures: results of an occupational cohort study of the joint effects of noise and smoking on hearing acuity. Teoksessa: Fechter L (toim.) Proceedings of the ICCEF 90 Conference, Baltimore, MD, USA, Rentzsch M, Minks B (1989) Combined effects of sound, climate and air pollutants on noise induced hearing loss. Arch Complex Environ Studies 1111: Rentzsch M, Minks B, Prescher W (1991) Methodical approach fore the investigation of the combined effect of sound, light and climate on mainly mental working conditions. Arch Complex Environ Studies 3)1) Rentzsch M, Prescher W, Tolksdorf M (1992) New models, methods of evaluation and design solutions for combined load and strain. Arch Complex Environ Studies 4(3): Saito K, Inuzuka 5, Hosokawa T Evaluation of the combined strain of sound and physical exercise by the methods of mental activities and catecholamines. Arch Complex Environ Studies 5(1-2) painossa. Sandover J, Porter CS, Vlachonikolis IG The effects of combinations of heat, noise and vibration on task performance, Arch Complex Environ Studies 2(1):1-9. Seidel H, Erdmann U, Bluthner R, Hinz B, Brauer D, Arias JF, Rothe HJ (1990) Evaluation of simultaneous exposures to noise and whole body vibration by magnitude estimation and cross-modality matching- an experimental study with professional drivers. Arch Complex Environ Studies 2(3): Stephens DG, Leatherwood JD, Clevenson SA (1990) The development of interior noise and vibration criteria. Arch Complex Environ Studies 2)3):9-16, 993/11. vsk