Suomen Mielenterveysseuran strategia. Vuosille
|
|
- Aune Hiltunen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2
3 Suomen Mielenterveysseuran strategia Vuosille
4 Sisältö 1. Tulevaisuuskuva Suomesta 2. Perustehtävä ja arvot 3. Maailma muutoksessa 4. Strategiset tavoi?eet 5. Kehi?ämisohjelmat 6. Vastuut ja toimeenpano 7. Seuranta, arvioinf ja kehi?äminen
5 1. Tulevaisuuskuva Suomesta Suomi on elinvoimainen kansalaisyhteiskunta. Ihmiset voimaantuvat o?amaan käy?öön voimavarojaan. Suomi on mielenterveyden edistämisen edelläkävijä, joka luo edellytykset psyykkiselle, fyysiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille
6 WHO:n (2013) määritelmän mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin Fla, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja o?amaan osaa yhteisönsä toimintaan
7 Perustehtävä ja arvot
8 2. Perustehtävä ja arvot Suomen Mielenterveysseuran perustehtävä on mielenterveyden edistäminen ja ongelmien ehkäisy. Mielenterveysseura puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeu?a mielenterveyteen. Seura rakentaa osallisuu?a ja yhteisöllisyy?ä sekä edistää väli?ämisen kul?uuria. Seura kannustaa akfivisuuteen yhteiskunnassa. Mielenterveysseura toimii ihmisoikeuksien ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden puolesta Suomessa ja kansainvälisesf. Seura tarjoaa apua elämän kriiseissä ja tukee erityisesf heikoimmassa asemassa olevien mielentervey?ä ja hyvinvoinfa
9 Mielenterveysseuran arvot Ihmislähtöisyys Kuulemme ihmistä ja puolustamme rohkeasf oikeudenmukaisuu?a ja kohtuu?a yhteiskunnassa Luote?avuus Perustamme toimintamme asiantuntemukseen, avoimuuteen, tutki?uun Fetoon, kokemusasiantunfjuuteen ja ihmisten arjen tuntemukseen Yhteisöllisyys Edistämme ja toteutamme rikastavaa ja osallistavaa yhdessä tekemistä ja voimaantumista sekä vapaaehtoistyön kul?uuria
10 Maailma muutoksessa
11 3. Maailma muutoksessa Jotkut toimintaympäristön muutossuunnat ovat suhteellisen hyvin tunne?uja, kuten väestön ikärakenteen muutos, ilmastonmuutos sekä epävarmuuden ja turva?omuuden lisääntyminen. On myös varaudu?ava ennakoima?omiin muutoksiin, jotka voivat aiheutua esimerkiksi ääriliikkeiden vahvistumisesta tai maailman polifikan epävakaudesta. Vaikutuksiltaan laajoja mielenterveystyöhön läpi ihmisten elämänkulun vaiku?avia muutoksia ovat etenkin yhteiskunnan eriarvoistuminen, yksilöllistyminen, uusyhteisöllisyys, kulutuskul?uurin vahvistuminen ja globaalistuminen
12 Mielenterveystyöhön vaiku2avat muutossuunnat Yhteiskunnan eriarvoistuminen Köyhyyden, työ?ömyyden, elämänhallinnan haasteiden, kilpailun ja syrjäytymisen lisääntyminen ja ongelmien ylisukupolvisuus Yksilöllistyminen Elämänvalintojen mosaiikki, perheiden monimuotoistuminen, yksin elämisen yleistyminen ja sosiaalisten tukiverkostojen uudet muodot
13 Uusyhteisöllisyys Digitaalisuuden avaamat uudet yhteisöllisyyden muodot ja paikallisuuden merkityksen muu?uminen Kulutuskul?uurin vahvistuminen Kansalaistoiminnan muutokset ja hyvinvoinnin markkinaistuminen Globaalistuminen Muu?oliike, yhteiskunnan monikul?uurisuus, työelämän nopeat muutokset ja lisääntyvä ennakoima?omuus
14 Strategiset tavoitteet
15 4. Strategiset tavoitteet Mielenterveysseuran tavoi?eena on olla johtava mielenterveyden edistämisen vaiku?aja ja kumppani, arvoste?u, tunne?u ja helposf lähesty?ävä tuen ja avun tarjoaja, ero?uva toimija ja vahva tekijä digitaalisessa maailmassa, vaiku?avien innovaafoiden johtava kehi?äjä ja rantau?aja sekä hyvä ja vakaa työyhteisö ja vapaaehtoistyön foorumi
16 Strategiset tavoi2eet Johtava mielenterveyden edistämisen vaiku?aja ja kumppani Arvoste?u, tunne?u ja helposf lähesty?ävä tuen ja avun tarjoaja Ero?uva toimija ja vahva tekijä digitaalisessa maailmassa Vaiku?avien innovaafoiden johtava kehi?äjä ja rantau?aja Hyvä ja vakaa työyhteisö ja vapaaehtoistyön foorumi
17 Johtava mielenterveyden edistämisen vaiku2aja ja kumppani Voimavaraistava mielenterveyden edistäminen toteutuu elämänkulun kaikissa vaiheissa Mielenterveys näkyy kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa Kansallisten mielenterveysjärjestöjen yhteistyö Fivistyy Seura ja paikallisseurat toteu?avat yhdessä osallistavaa ja saumatonta vaiku?amistyötä
18 Arvoste2u, tunne2u ja helpos= lähesty2ävä tuen ja avun tarjoaja Tukea ja apua on saatavilla elämän kriiseissä matalalla kynnyksellä ympäri maan Järjestölähtöinen au?aminen palvelee erityisesf vaikeissa elämänflanteissa ja heikoimmassa asemassa olevia Kriisikeskusten toiminta toteutuu ja näkyy yhtenäisenä
19 Ero2uva toimija ja vahva tekijä digitaalisessa maailmassa Seura on vaiku?ava digitaalisen sisällön tuo?aja ja innovafivinen osaamisen edistäjä mielenterveyden alalla Suomen Mielenterveysseuralla, kriisikeskusverkostolla ja paikallisilla mielenterveysseuroilla on yhteinen vahva ja innostava brändi Kaikessa toiminnassa otetaan huomioon viesfnnän monikanavaisuus
20 Vaiku2avien innovaa=oiden johtava kehi2äjä ja rantau2aja Seura on uusien kofmaisten ja kansainvälisten ajatusten, ratkaisujen ja mallien tuoja, viejä ja maastou?aja InnovaaFot kohdistuvat erityisesf hyvän mielenterveyden perustan rakentumiseen sekä elämän taitekohfin etenkin heikoimmassa asemassa oleville Mielentervey?ä edistetään kehi?ämällä elinympäristöä sekä kul?uurin ja liikunnan keinoin
21 Hyvä ja vakaa työyhteisö ja vapaaehtoistyön foorumi Seuran henkilöstö on hyvinvoivaa ja osaavaa Seurassa on voimaannu?ava, innostava ja innovaafoita tukeva johtamiskul?uuri sekä hyvä hallinto ja vakaa talous Seura on vetovoimainen, arvostava ja innostava yhteisö työntekijöille, vapaaehtoisille ja yhteistyökumppaneille
22 Kehittämisohjelmat
23 5. Kehittämisohjelmat Kehi?ämistyötä tehdään jatkuvasf Mielenterveysseuran kaikessa toiminnassa. Strategisia tavoi?eita tukevat kehi?ämisohjelmat läpäisevät seuran eri toimintalohkot. Ne integroivat erilliset toimintalohkot eheäksi kokonaisuudeksi
24 Kehi2ämisohjelmat Kansalaistoiminta ja yhteisöllisyys Avun saavute?avuus Digitaaliset toiminnot ja viesfnnällisyys Mielenterveysosaaminen ja uudet areenat Laatu ja vaiku?avuus Johtaminen, organisaafokul?uuri ja talous
25 Kansalaistoiminta ja yhteisöllisyys Arjen, elinympäristön, sosiaalisten ja taloudellisten tekijöiden mielenterveydellisen merkityksen nosto yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon Vapaaehtoistoiminnan vetovoimaisuuden lisääminen ja uusien toimintamuotojen omaksuminen Seuran ja paikallisten mielenterveysseurojen yhteisen vaiku?amistyön vahvistaminen
26 Avun saavute2avuus Kriisityön kehi?äminen niin, e?ä kynnys avun hakemiseen madaltuu Etsivän työn vahvistaminen avun tarpeen kohtaamiseksi Kriisiau?amisen asemoituminen uudistuvaan sosiaali- ja terveydenhuollon ken?ään järjestölähtöisenä, tunnuste?una ja vapaaehtoistyöhön tukeutuvana toimintana
27 Digitaaliset toiminnot ja vies=nnällisyys Henkilöstön digitaalisen osaamisen vahvistaminen Seuran kaiken toiminnan sähköisen ja viesfnnällisen ulo?uvuuden ajantasaistaminen ja uudet avaukset Kriisikeskusverkoston yhteisen ilmeen ja konsepfn kehi?äminen
28 Mielenterveysosaaminen ja uudet areenat Mielenterveysosaaminen levitetään koko kansan taidoksi elämänkulun kaikissa vaiheissa lapsuudesta vanhuuteen Seuran vaiku?avuus yksilöiden ja yhteisöjen mielenterveyden edistäjänä eri areenoilla vahvistuu Seuran rooli mielenterveyden edistäjänä lasten ja nuorten toimintaympäristöissä vahvistuu edelleen o?aen huomioon etenkin heikoimmassa asemassa olevat
29 Laatu ja vaiku2avuus Vaikutusten ja vaiku?avuuden arvioinnin ja laatutyön vahvistaminen osaksi seuran toimintaa InnovaaFoiden ja järjestölähtöisen Fedon hyödyntämisen vahvistaminen mielenterveystyössä ja päätöksenteossa Osaamisen jakamisen ja hanketulosten hyödyntämisen tehostaminen
30 Johtaminen, organisaa=okul2uuri ja talous Innostavan, kannustavan ja osaavan johtamisen kehi?äminen johtoryhmätyössä ja esimiestyössä Ke?erän ja yhteisöllisen toimintakul?uurin ja työyhteisötaitojen vahvistaminen Nykyisten rahoitusmuotojen ja niiden pitkäjänteisyyden turvaaminen sekä rahoituspohjan monipuolistaminen
31 Vastuut ja toimeenpano
32 6. Vastuut ja toimeenpano Mielenterveysseura edistää kaikessa toiminnassaan akfivisesf yhteiskuntavastuuta. Mielenterveysseura kehi?ää raportoinnin laatua ja läpinäkyvyy?ä, jo?a kaikki sidosryhmät voivat arvioida seuran toiminnan tuloksia. Mielenterveysseura laafi kehi?ämisohjelmille toteu?amissuunnitelmat, joiden kesto voi vaihdella strategiakauden sisällä kolmesta viiteen vuoteen. Ohjelmat tarkistetaan säännöllisesf niiden vaiku?avuuden ja toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten mukaisesf. Mielenterveysseura edistää tavoi?eitaan vahvasf verkostojen kanssa ja luomalla uusia kumppanuuksia
33 Seuranta, arviointi ja kehittäminen
34 7. Seuranta, arviointi ja kehittäminen Mielenterveysseura kehi?ää kansalaisjärjestöjen näkökulmasta lähtevää seurantaa ja arvioinfa. Seurannan ja arvioinnin tuo?amaa Fetoa hyödynnetään kehi?ämistyössä. Mielenterveysseuran toiminta perustuu tuloksellisiin ja vaiku?aviin työtapoihin ja käytäntöihin. Toiminnan tuloksia seurataan luote?avien ja systemaa_sten arvioinfmenetelmien avulla. ArvioinF on sisäänrakenne?una osaksi kaikkea seuran toimintaa ja siihen luodaan työkalut. Keskeinen toiminnan kehi?ämisen väline on laatutyö, jonka avulla varmistetaan strategian jalkautuminen toimintaan. Strategian jalkautumista ja strategisten tavoi?eiden saavu?amista arvioidaan johtamisen, toiminnan painopisteiden sekä toiminnan tuotosten ja tulosten näkökulmasta
35 Ydinviestimme sidosryhmille Suomessa asuvat Mielenterveys on yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen voimavara. Yhteiskunnallisilla päätöksillä ja valinnoilla on merki?ävä vaikutus ihmisten mielenterveyteen. Omaa ja muiden mielen hyvinvoinfa voi vahvistaa. Mielenterveysosaaminen tarkoi?aa muun muassa mielen joustavuu?a, vuorovaikutustaitoja, tunnetaitoja, elämänhallintataitoja, Fetoisuustaitoja ja ongelmanratkaisutaitoja. Tätä osaamista voi oppia läpi elämän. Mielenterveysseuraan voi tulla mukaan ajamaan näitä asioita
36 Apua hakevat Mielenterveysseura tarjoaa voimaannu?avaa lyhytkestoista keskusteluapua ja tukea vaikeissa elämänflanteissa sekä kriiseissä. Au?amisen lähtökohtana on myötätuntoinen kohtaaminen ja apua hakevan oma kokemus avun tarpeesta. Tukea tarjotaan maksu?omasf kasvokkain henkilökohtaisesf ja ryhmissä sekä verkossa ja puhelimessa. Pää2äjät Psyykkinen hyvinvoinf on yhteiskunnan menestystekijä. Seura tuo pää?äjien Fetoon, miten väestön mielentervey?ä voidaan edistää. Väestön hyvä mielenterveys on kestävän kasvun keskeinen menestystekijä
37 Jäsenet ja toimijat Mielenterveysseura tarjoaa väylän akfiviseen vaiku?amiseen ja keinoja mielenterveyden edistämiseen. Seura tarjoaa mahdollisuuden osallisuuteen, vapaaehtoistyöhön ja yhteisöllisyyteen sekä keinoja heikoimmassa asemassa olevien tukemiseen. Asiantun=jat Mielenterveysseura tarjoaa asiantuntevaa, luote?avaa ja kehityksen kärjessä olevaa Fetoa ja koulutusta sekä vuorovaikutusareenoita mielen hyvinvoinnin ja ammafllisen kehi?ymisen tueksi. Henkilöstö Jokainen seuran työntekijä voi tehdä merkityksellistä työtä käy?äen osaamistaan ja taitojaan parhaalla mahdollisella tavalla. Mielenterveysseuran organisaafokul?uuri on innovafivinen, ke?erä, yhteisöllinen ja voimaannu?ava. Seura on vetovoimainen, oikeudenmukainen ja vastuullinen työnantaja
38 Suomen Mielenterveysseura on maailman vanhin mielenterveysalan kansalaisjärjestö Se perustefin 1897.
39 Maailman vanhin vapaaehtoinen mielenterveysjärjestö peruste_in keisarillisessa Suomessa vuonna Skyddsföreningen för sinnessjuka - Turvayhdistys mielenvikaisia varten - nimisen järjestön tehtävänä oli avustaa mielisairaaloista kofute?avia toipilaita sekä väli?ää mielenterveysfetoa. Vuonna 1919 seuran nimeksi muute_in SF`elsen för Psykisk Hälsa - Sielunterveysseura. Toimintaa suunna_in enfstä vahvemmin valistustyöhön. Ehkäisevän työn merkitys tuli näkyviin nimenmuutoksessa vuonna 1939, jolloin seurasta tuli Hermo- ja mielitaufen vastustamisyhdistys. Nykyinen nimi Suomen Mielenterveysseura on vuodelta Vuonna 1992 seura muu?ui liitoksi, ja nimen ruotsinkieliseksi muodoksi tuli Föreningen för Mental Hälsa i Finland. Suomen Mielenterveysseuran perustehtävä on mielenterveyden edistäminen ja ongelmien ehkäisy
40 Suomen Mielenterveysseuralla on strategiakaudella takanaan noin 120 vuo?a toimintaa mielenterveystyön tekijänä, uudistajana ja innoi?ajana
41
42 Mielentervey?ä voi vahvistaa
Suomen Mielenterveysseuran strategia vuosille 2016 2020
Suomen Mielenterveysseuran strategia vuosille 2016 2020 Sisältö: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Tulevaisuuskuva Suomesta Perustehtävä ja arvot Maailma muutoksessa Strategiset tavoitteet Kehittämisohjelmat Vastuut
LisätiedotToiminnan monet ulottuvuudet
Toiminnan monet ulottuvuudet Mielenterveys on TOISISTA VÄLITTÄMISTÄ ELÄMÄN MERKITYK- SELLISYYTTÄ SELVIYTYMISTÄ HAASTEISTA JA KUORMITUKSESTA KYKYÄ SOLMIA KESTÄVIÄ IHMISSUHTEITA TASAPAINOA JA HYVINVOINTIA
LisätiedotMielenterveysseura tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi
Mielenterveysseura tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi 30.11.2018 2 MIELENTERVEYS ON TOISISTA VÄLITTÄMISTÄ ELÄMÄN MERKITYK- SELLISYYTTÄ SELVIYTYMISTÄ HAASTEISTA JA KUORMITUKSESTA
LisätiedotKul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari
Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari Heljä Järnefelt Jyväskylä 12.4 2012 www.kul7uuriperintokasvatus.fi Suomen Kul$uuriperintökasvatuksen seura Seura on vuonna
LisätiedotKul%uurikeskus asiantun.japalvelun tuo%ajana hyvinvoin.alalla Pilvi Kuitu toiminnanjohtaja, Kul%uurikeskus Pii Poo
tuo%ajana hyvinvoin.alalla Pilvi Kuitu toiminnanjohtaja, Kul%uurikeskus Pii Poo 1 Ihmisyyden itseisarvo Taide ja kul%uuri ovat merki%ävä osa ihmisenä olemista! Mitä enemmän ihminen vie%ää aikaa rakenteissa
LisätiedotTredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!
Tredun strateginen ohjelma Tilaisuus yhteistyökumppaneille 18.1.2019 Tervetuloa! AMMATILLISTA ETUMATKAA ROHKEE, RETEE JA REILU TREDU TAUSTAA STRATEGISESTA OHJELMASTA Ohjelma luo suunnan Tredun toiminnalle,
LisätiedotKuntastrategia Kh Liite 8 ( 105) Kv Liite 1 ( 23)
Kuntastrategia 2019-2025 Kh 20.5.2019 Liite 8 ( 105) Kv 10.6.2019 Liite 1 ( 23) Ihmisen kokoinen Marttila 2000 Asukasta 100 Työntekijää 11 Esimiestä 220 Yritystä 530 Työpaikkaa 41 Yhdistystä Kuntastrategia
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
LisätiedotKainuun Liikunta ry STRATEGIA
Kainuun Liikunta ry STRATEGIA 2018-2021 KAINUUN LIIKUNNAN VISIO Lapsena syntyvä liikunnallinen elämäntapa on terveyden ja hyvinvoinnin perustekijä sekä elämysten lähde, jota tuetaan mahdollistamalla liikunnan
LisätiedotBRÄNDIEN VIESTINTÄ JA JOHTAMINEN
BRÄNDIEN VIESTINTÄ JA JOHTAMINEN Aalto-yiopiston kauppakorkeakoulu Johtamisen laitos, organisaatioviestinnän oppiaine Kurssi 71C04000 Prof. Nando Malmelin 14.1.2016 TOIVEITA JA TARPEITA KURSSILLE: 1. 2.
LisätiedotKaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä
LisätiedotSUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.
Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti
LisätiedotHilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.
Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet
LisätiedotJokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014
Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta
LisätiedotYksi elämä -terveystalkoot
Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä 2012 2017 Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on terveempi Suomi! Vuonna 2012 Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto käynnistivät yhteiset terveystalkoot,
LisätiedotKuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia
Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2017 2021 KUNTASTRATEGIA KUNNAN TOIMINNAN OHJENUORANA MERKITYS JA OHJAUSVAIKUTUS Kuntalain (410/2015) 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
Lisätiedotkehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
LisätiedotNyt kokeilemaan! Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto
Nyt kokeilemaan! Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto 1 Kuntaliiton strategia Perustehtävä TEEMME KUNTIEN KANSSA KUNTALAISILLE KESTÄVÄÄ TULEVAISUUTTA. Kuntaliitto vaikuttaa paikallisten ja
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotPäijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011
Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011 Sosiaali- ja terveysjärjestöt kansalaisten hyvinvointia rakentamassa Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura Suomi on järjestöjen luvattu maa
LisätiedotAikaansaavuutta kuntalaisten hyväksi! Kangasniemen kuntastrategia
Aikaansaavuutta kuntalaisten hyväksi! Kangasniemen kuntastrategia 2017-2021 KUNTASTRATEGIA MISTÄ SIINÄ ON KYSE? ELÄVÄ ASIAKIRJA Strategia on kunnan pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma, jota pidetään
LisätiedotDina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9.
Dina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9. 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja edunvalvontaelin, joka käsittelee ja
LisätiedotKlubitalossa jäsenten ja henkilökunnan suhde on tasavertainen. Klubitalo EI ole hoitopaikka.
Asemakatu 2, 24100 Salo www.salonklubitalo.fi Puh.: 044 727 5150 ma-pe 8.30-16.00 Salon Klubitalo on tarkoitettu Salossa asuville työikäisille henkilöille, joilla on tai on ollut haasteita mielenterveyden
LisätiedotBRÄNDIEN VIESTINTÄ JA JOHTAMINEN
BRÄNDIEN VIESTINTÄ JA JOHTAMINEN Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Johtamisen laitos, organisaatioviestinnän oppiaine Kurssi 71C04000 Prof. Nando Malmelin 21.1.2016 Brändi- SABOTOIJA Brändi- KYYNIKKO
LisätiedotRATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN
RATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN Nuorten ja opiskelijoiden mielenterveyden edistämisen toimenpideohjelma NYYTI RY:N VAIKUTTAMISEN STRATEGIA Nyyti ry on vuonna 1984 perustettu nuorten ja opiskelijoiden
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2017
TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Mielenterveystyötä 120 vuotta Suomen Mielenterveysseuralla on takanaan 120 vuotta toimintaa mielenterveystyön tekijänä, uudistajana ja innoittajana. Maailman vanhin vapaaehtoinen
LisätiedotUudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa
Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen
LisätiedotMielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä
Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä Avoimet ovet 28.2.2018 Sinikka Kaakkuriniemi järjestöjohtaja 1 Mielenterveyden häiriöt ja ongelmat ovat yleisiä Lähes jokainen kokee jossain
LisätiedotSPEK2020. strategia
SPEK2020 strategia 2019-2023 Vaikutamme turvallisen yhteiskunnan puolesta, seuraamme ja ennakoimme yhteiskuntakehitystä, osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kokoamme tietoa yhteiskuntakehityksestä,
LisätiedotYhteisöllisen diakonian rakentaminen
Yhteisöllisen diakonian rakentaminen DIAKONIAN TUTKIMUKSEN PÄIVÄ 14.11.2016 TIINA IKONEN / DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU JA DIAKONIAN TUTKIMUKSEN SEURA EEVA LEHTINEVA / VANTAAN SEURAKUNNAT, YHTEINEN PÖYTÄ
LisätiedotSPEK Strategiapäivitys kysely valtuutetuille. Valtuuston seminaari Karim Peltonen
SPEK Strategiapäivitys 2017 - kysely valtuutetuille Valtuuston seminaari 15.5.2017 Karim Peltonen SPEK -Strategiaprosessi 2017-2018 Asemointi Määrittely Toimeenpano 25.4.2017 Strategiakysely valtuutetuille
LisätiedotSosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää?
Sosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää? Osallisuus osana arkea 19.3.2019 Veera Laurila, Sokra-koordinaatiohanke Osallisuus on Ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta.
LisätiedotKansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
LisätiedotHELMI RY: N STRATEGIA "Omannäköinen hyvä elämä
HELMI RY: N STRATEGIA 2017-2022 "Omannäköinen hyvä elämä Helmi ry:n strategia 2017 2022 O M A N N Ä K Ö I N E N H Y V Ä E L Ä M Ä " Helmi ry:n tavoite ja tarkoitus Mielenterveysyhdistys Helmi ry on vuonna
LisätiedotHOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset
HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme
LisätiedotVRK strategia
VRK strategia 2016-2020 Digitalisoimme yhteiskuntaa yhdessä onnistumme Visio 2020 Toimintaympäristön muutostekijöitä (1/3) Pääministeri Juha Sipilän hallitus aloitti toimintansa keväällä 2015. Uuden hallitusohjelman
LisätiedotSTM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet
STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio
LisätiedotYHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat
YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat OSAKSI YHTEISÖÄ: Eri kulttuureista tulevien integroiminen yhteisöömme ja osaksi arkeamme on onnistumisen avain. Tulevaisuus haastaa tähän entistä vahvemmin.
LisätiedotStrategia Henkinen ilmaston muutos Kohti vastuullista ihmisyyttä
Strategia 2016 2020 Henkinen ilmaston muutos Kohti vastuullista ihmisyyttä Yhdistyksen vuosikokouksen 11.4.2016 vahvistama Ihmisen ja yhteisöjen hyvinvoinnin ja sisäisen kasvun osaamiskeskus 1. Toimintaympäristö
LisätiedotHyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki
Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET
LisätiedotMaailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa. STEAn strategia
Maailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa STEAn strategia Uusi strategia ohjaa STEAn toimintaa Strategia antaa suuntaviivat STEAn toiminnalle ja sille, minkälaisten tavoitteiden tulisi ohjata STEAn avustustoimintaa
LisätiedotOsaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille
Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,
LisätiedotTampereen mielenterveysseura ry:n ja kriisikeskus Osviitan tulevaisuusohjelma vuosille 2012 2015
Tampereen mielenterveysseura ry:n ja kriisikeskus Osviitan tulevaisuusohjelma vuosille 2012 2015 Toiminnan eettinen perusta Tampereen mielenterveysseuran ja kriisikeskus Osviitan yhteiset arvot oikeudenmukaisuus,
LisätiedotVESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA
VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon
LisätiedotKunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö
Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan
LisätiedotYri$äjyysvalmennus. Kokonaisuuden tavoi$eet
Yri$äjyysvalmennus Kokonaisuuden tavoi$eet Saada 7etoa, taitoa ja tahoa yri$äjänä toimimiselle, onnistumiselle ja kasvamiselle Onnistumisen eväitä yri$äjänä Taito perustaa yritys Osaamista rakentaa toimiva
LisätiedotMaahanmuuttajien mielenterveystyön haasteet ja hyvät käytännöt
Maahanmuuttajien mielenterveystyön haasteet ja hyvät käytännöt Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki 9.6.2015 kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Maahanmuuttajien mielenterveystyö haasteiden
LisätiedotSTEAn strategian uudistamistyöstä
STEAn strategian uudistamistyöstä 21.11.2018 STEAn uusi strategia STEA uudistaa strategiansa vuoden 2018 aikana Aikaisempi strategia tehty RAY:n aikana Erilaisia selvitystöitä taustalla: tulevaisuustutkijan
LisätiedotHyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi
Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Kaupunginhallitus 27.11.2017 Kaupunginvaltuusto 4.12.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki VETOVOIMA JA KASVU TOIMIVA KAUPUNKIYMPÄRISTÖ JA RAKENTAMINEN Strategiset
LisätiedotVahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.
Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.2011 Sosiaalihuoltolain uudistaminen vahvistaa sosiaalityön asemaa Nostaa
LisätiedotProjektipäällikkö Olli Vesterinen
Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotOppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen tutkinnon perusteiden avulla. Metsurintie JÄMSÄNKOSKI puh
TYÖVALMENNUSÄÄTIÖ AVITUS EKOCENTER Oppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen tutkinnon perusteiden avulla Tutkinnon perusteet: YHTEISET TUTKINNON OSAT Paikka: EkoCenter Metsurintie 2 42300 JÄMSÄNKOSKI
LisätiedotTampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia
Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen
LisätiedotTäyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille
Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke
LisätiedotHyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.
Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle
LisätiedotOhjelman aihioita Kepan kevätkokous
Ohjelman aihioita 2018-2021 26.4.2017 Kepan kevätkokous Järjestöjen kyky ja tila toimia Kepa vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Kansalaisyhteiskunta tarvitsee toimintavapauden ja mahdollisuuden
LisätiedotTEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ
TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ Teemaseminaarin ohjelma 10.15 Kuka olen, mistä tulen, miksi olen täällä? Näkymiä ja unelmia, Esa Nordling (THL) ja Satu Turhala(SMS) 10.45 Puhe,
LisätiedotKasvun ja oppimisen lautakunta Liite nro 1 (1/9)
Liite nro 1 (1/9) Toimiala: Kasvu ja oppiminen Vetovoimainen, uudistuva ja kehittyvä Äänekoski Asiakas Toimialojen asiakastyytyväisyyskysely 3,7 3,7 3,9 3,9 3,9 4 Keskeisiä toimenpiteitä n saavuttamiseksi:
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus
Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen
LisätiedotKASKISTEN KUNTASTRATEGIA 2025 KASKISTEN KAUPUNKISTRATEGIA
KASKISTEN KAUPUNKISTRATEGIA KASKISTEN KUNTASTRATEGIA 2025 Kaupunkistrategiatyöryhmä elo-syyskuu 2018 Kaupunginhallitukselle esittely 25.9.2018 Asukas- ja yrittäjätilaisuus 28.1.2019 Kaupunginhallitus 5.3.2019
LisätiedotLasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut
Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut Koulun piirteitä Koulu tavoittaa kaikki 7-15 vuotiaan lapsen ja
LisätiedotMikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL
Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja
LisätiedotAjankohtaista Kelasta. Liisa Hyssälä Pääjohtaja, Kela
Ajankohtaista Kelasta Liisa Hyssälä Pääjohtaja, Kela 1 6.11.2013 Toiminta-ajatus Elämässä mukana muutoksissa tukena Turvaamme väestön toimeentuloa, edistämme terveyttä ja tuemme itsenäistä selviytymistä
LisätiedotMonialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä
Monialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä Ville Nieminen, projektipäällikkö, Kuntaliitto @ViVaNieminen 1. Hyvinvoinnin edistäminen indikaattoreista toimenpiteisiin 2. Hyvinvointiennakointi
LisätiedotVäkivalta ja päihteet kolmannen sektorin ja kriisikeskustyön näkökulmasta
Väkivalta ja päihteet kolmannen sektorin ja kriisikeskustyön näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta seminaari 6.11.2013 Pirjo Lehmuskoski Kriisityön vastaava Kriisikeskus Matalan kynnyksen kriisikeskus elää
LisätiedotKinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja
Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotMerellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI
Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet
Lisätiedotjohdamme vastuullisesti, päätöksentekomme on nopeaa ja rakentavaa, arvostamme henkilöstöämme sekä toimimme vuorovaikutuksessa kuntalaisten kanssa
Uudistuva ja vuorovaikutteinen johtaminen johdamme vastuullisesti, päätöksentekomme on nopeaa ja rakentavaa, arvostamme henkilöstöämme sekä toimimme vuorovaikutuksessa kuntalaisten kanssa K a u p u n g
LisätiedotKul$uuriympäristö maakunnan kehi$ämisessä ajankohtaista Keski- Suomessa
21.11.17 Liisa Bergius K-S Lii.o Miikka Kumpulainen/Saija Silen K-S museo Kul$uuriympäristö maakunnan kehi$ämisessä ajankohtaista Keski- Suomessa Kul$uuriympäristöstrategian toteu$aminen, maakuntaohjelma
LisätiedotAvaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin
Museoiden arviointi- ja kehittämismalli Arviointitoiminta on kokenut viimeisten vuosien aikana muodonmuutoksen Vanha paradigma Lineaarinen selittäminen Top-down -arviointiprosessi Riippumaton arvioitsija
LisätiedotSuomen Mielenterveysseuran toiminnan monet ulottuvuudet
Suomen Mielenterveysseuran toiminnan monet ulottuvuudet 1 Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tel. +358 9 615 516 mielenterveysseura.fi Ulkoasu: Bond TOIMINNAN MONET ULOTTUVUUDET Suomen Mielenterveysseurassa
LisätiedotHankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja
Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja 4.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
Lisätiedot1 Ylöjärven kaupunki
1 2 YLÖJÄRVEN KAUPUNKISTRATEGIA 2018-2028 2 KAUPUNKISTRATEGIAN RAKENNE 3 VISIO YLÖJÄRVI ROHKEA EDELLÄKÄVIJÄ ARVOT VASTUULLISUUS, KEHITYSROHKEUS, OIKEUDENMUKAISUUS JA TURVALLISUUS ELINVOIMAROOLI SIVISTYS-
LisätiedotRiistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö
Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto
LisätiedotUudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa
Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen
LisätiedotStrategian tiivistys Kaupunginhallitus
Strategian tiivistys Kaupunginhallitus 21.3. Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Lappeenrantalaiset kehittävät aktiivisesti yritysystävällistä yliopisto-
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
LisätiedotLöydettynä yksin asuvat ikäihmiset ja etsivä vanhustyö. Minna Pietilä
Löydettynä yksin asuvat ikäihmiset ja etsivä vanhustyö Minna Pietilä 8.11.18 MIKSI tehdä etsivää vanhustyötä?! Etsitään ja tuetaan vaikeissa elämäntilanteissa olevia ikäihmisiä, jotka ovat palvelujen
LisätiedotMaailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa. STEAn strategia
Maailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa STEAn strategia Uusi strategia ohjaa STEAn toimintaa Strategia antaa suuntaviivat STEAn toiminnalle ja sille, minkälaisten tavoitteiden tulisi ohjata STEAn avustustoimintaa
LisätiedotHyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä
Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotMIELENTERVEYDESTÄ VOIMAA. Selvästi parempi mieli 5.9.2012. Projektisuunnittelija Anna Erkko Suomen Mielenterveysseura
MIELENTERVEYDESTÄ VOIMAA Selvästi parempi mieli 5.9.2012 Projektisuunnittelija Anna Erkko Suomen Mielenterveysseura Mitä ajatuksia Mielenterveyden edistäminen sinussa herättää? Keskustele hetki parin kanssa.
LisätiedotValovoimainen Oulu Kaupunkistrategia 2026
Valovoimainen Oulu Kaupunkistrategia 2026 Visio 2026 Valovoimainen Oulu #oulu #oulu2026 Oulun valovoimaisuus on kasvua, oululaista asennetta ja tapa toimia. Yhdessä tekemisen kulttuuri ja korkea osaaminen
LisätiedotJämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja
Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja 12.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen fyysisen,
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.
LisätiedotLAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA
LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA LAPE HANKE TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OVATKO LAPSET JA NUORET ITSESSÄÄN JO
LisätiedotKunnan rooli mielenterveyden edistämisessä
Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta
LisätiedotHyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus
Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus Heli Hätönen, TtT, neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö 1 11.02.2019 Etunimi Sukunimi Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
LisätiedotKunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä
Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä Tuulia Rotko, kehittämispäällikkö Poikkihallinnollinen johtaminen seminaari, Tampere 11.2.2015 Kuntien yhteiskunnalliset roolit Verkostojen solmukohta
LisätiedotHESETA RY STRATEGIA
HESETA RY STRATEGIA 2018-2022 1 SISÄLLYSLUETTELO SIVU MISSIO 2 VISIO 2 ARVOT 2 STRATEGISET LINJAUKSET 2018-2022 3 YHTEISÖLLISYYS 3 ASIANTUNTIJUUS 4 VAIKUTTAVUUS 5 2 MISSIO Edistämme seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin
LisätiedotIkääntyneet paikallisen yhteisöllisyyden rakentajina
Ikääntyneet paikallisen yhteisöllisyyden rakentajina Tutkimus kohdistui Lahdessa sijaitsevaan Liipolan asuinalueeseen. Liipolassa, kuten monissa muissakin saman aikakauden asukasrakenteeltaan nopeasti
LisätiedotToimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit
Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja
LisätiedotHYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari
HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ Tuomo Lukkari 8.5.2019 HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ KEHITTÄMISEN PERUSAJATUS Hyvinvointia voidaan vaikuttavimmin tukea siellä missä lapset ja perheet elävät arkeaan. Sen vuoksi kasvuympäristöissä
LisätiedotNuorten kuuleminen ja osallisuus. Siiloista kokonaisuuteen Pori Sivistysjohtaja Eija Mattila Huittisten kaupunki
Nuorten kuuleminen ja osallisuus Siiloista kokonaisuuteen 9.2.2018 Pori Sivistysjohtaja Eija Mattila Huittisten kaupunki KAUPUNKISTRATEGIA 2017-2025 VISIO 2025 - Hulluna Huittisiin! Huittinen on turvallinen
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotSISÄISESTI YHTENÄISEMMIN ULOS AVAUTUEN. Jyvälän Setlementti ry:n strategia
SISÄISESTI YHTENÄISEMMIN ULOS AVAUTUEN Jyvälän Setlementti ry:n strategia 2017 2020 JYVÄLÄN TEHTÄVÄ JA ARVOT Jyvälän Setlementti ry (Jyvälä) on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö,
Lisätiedot