Business and Technology

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Business and Technology"

Transkriptio

1 FINNISH Business and Technology Puisia ontelolaattoja linsenssillä ACA Systems huipputeknologiaa paperiteollisuudelle Elämyksiä kivestä Kivikeskuksessa

2 Euroopan metsäinstituutista KANSAINVÄLINEN JÄRJESTÖ Risto Päivinen, Jo van Brusselen ja Andreas Schuck esittelevät EFI:n valmistamaa Euroopan metsäkarttaa. Joensuussa päämajaansa pitävä Euroopan metsäinstituutti on vakiinnuttanut kymmenessä vuodessa paikkansa Euroopan metsäntutkimuksen johtavana verkostoijana. Syyskuun loppuun mennessä kolmetoista Euroopan maata oli allekirjoittanut sopimuksen Euroopan metsäinstituutista ja lisää allekirjoittajamaita on odotettavissa. Yhdistyksenä toimineesta EFIstä on hyvää vauhtia tulossa kansainvälinen organisaatio. Tällä hetkellä instituutilla on yli 140 jäsenorganisaatiota 38 maasta. Se on luonut lyhyessä ajassa johtavan metsätieteen verkoston, johon kuuluu metsäntutkimuslaitosten ja yliopistojen lisäksi teollisuutta, ympäristöjärjestöjä ja muita suuria kattojärjestöjä, kuten Euroopan metsänomistajat, maanomistajat ja metsäopiskelijat. EFIn vuosibudjetti on 3 miljoonaa euroa ja EFI työllistää vuosittain 40 henkeä viidestätoista eri maasta. EFIn neljä tutkimusohjelmaa ovat: metsäekologia ja metsätalous, markkinat ja sosioekonomia, politiikantutkimus sekä metsävarat ja tietopalvelut. >>> INNOSUOMI Puugia uudisti luonnonkuitukomposiittien mahdollisuudet Puuteknologiakeskus Puugian idea luonnonkuitukomposiitin tuotteistamisesta voitti Pohjois-Karjalan maakunnallisen INNOSUOMI 2003 kilpailun sekä sai Tasavallan presidentti Tarja Halosen jakaman valtakunnallisen INNOSUOMI 2003 kunniamaininnan luonnonkuitukomposiitin jatkokehittämisestä ja tuotteistamisesta sekä työskentelyyn liittyvästä verkottumisesta. Luonnonkuitukomposiittien kehittäminen aloitettiin Puugian projektina yhdessä Joensuun Yliopiston Kemian laitoksen sekä muovi- ja metallialan kehittämiskeskus Imtecin kanssa vuonna Vuonna 2001 käynnistettiin Tekesin ja 19 yrityksen rahoittama projekti, jossa yritykset ovat olleet vahvasti mukana kehittämässä materiaalin tuotantoteknologiaa sekä innovoimassa sovelluskohtaisesti räätälöityjä lopputuotteita. Uusi haaste on puun ja muovin yhdistämisessä. Luonnonkuitukomposiitit laajentavat puun käyttöä. Luonnonkuidut eivät toimi komposiiteissa ainoastaan täytteenä, vaan antavat niille uusia ainutlaatuisia ominaisuuksia. Tuloksena on uusia materiaaleja, joissa yhdistyvät kuitujen hyvät lujuusominaisuudet ja ympäristöarvot polymeerien kosteuden- ja lahonkestävyyteen sekä kustannustehokkaaseen työstettävyyteen. Materiaalit eivät sisällä ympäristölle vaarallisia aineita ja ovat kierrätettävissä uudelleen ruiskuvalamalla tai polttamalla energiaksi. Pohjoiskarjalaisen Kareline Oy Ltd:n valmistamien luonnonkuitukomposiittien ominaisuuksia hyödyntävät jo markkinoilla oleva Flaxwood Tmi:n valmistama ruiskuvalettu sähkökitara, Oy Allplast Ab:n pyöreä ikkuna sekä Joensuun Meskari Oy:n tuotenimellä Kupilka tunnettu juoma-astia. >>> Pohjois-Pohjanmaa 2 Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Uusimaa Keski-Pohjanmaa Pirkanmaa Koko maa Päijät-Häme Lappi Etelä-Karjala Itä-Uusimaa Kainuu Etelä-Savo Satakunta Kanta-Häme Pohjanmaa Varsinais-Suomi Kymenlaakso Pohjois-Savo ,6 8,1 7,5 10,7 10,7 10,3 9,8 9,6 9,2 8,6 8,5 8,3 8,3 14,7 14,4 13,3 12,4 11,9 11,7 11,4 Kotitalouksien oman talouden tilanne 12 kk kuluttua, saldoluvut maakunnittain (2. neljännes 2003) Usko oman talouden kehittymiseen maan neljänneksi korkein Tilastokeskuksen suhdanneindikaattori vuoden 2003 toiselta vuosineljännekseltä paljastaa kuluttajien uskon tulevaisuuteen olevan Pohjois-Karjalassa maan kärkiluokkaa. Kysyttäessä kuluttajien arviota oman talouden kasvuun on Pohjois-Karjala neljännellä sijalla jättäen taakseen mm. Uudenmaan. Pohjois-Karjalassa ja erityisesti Joensuun seudulla toteutettu työ yritysten ja toimintaympäristön kehittämiseksi tuottaa tulosta. Elinkeinoyhteistyö kymmenen kunnan alueella on ollut merkittävää ja yhdessä valitut painopistealueet ovat osoittautuneet oikeiksi. Alueella on panostettu yritysten kasvuedellytysten parantamiseen ja osaamisen kehittämiseen. Mittavien kehittämisinvestointien ja tehdyn kehitys- ja yhteistyön tuloksena teolliset työpaikat ovat seudulla lisääntyneet alkuvuoden aikana 100 hengellä kun muualla maassa vähennystä on ollut noin Uutena palveluna yrityksille on Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy:ssä aloitettu yrittäjäpolven vaihdoksiin liittyvä neuvonta. Suunnitelmissa on myös lähiaikoina toteutettava ostaja ja myyjä markkinapaikka, eräänlainen yrityspörssi, edistämään yrityskauppojen toteutuksissa. >>>

3 Herkkutattien viennistä MILJOONABISNES Italialaista syntyperää oleva, tätä nykyä Suomen kansalainen Loreno Dalla Valle on luonut Pohjois-Karjalaan tatti-imperiumin.yli 90 prosenttia Suomesta vientiin kerättävistä sienistä tulee Pohjois-Karjalasta ja kulkee Dalla Vallen käsien kautta. Mennyt kesä 2003 oli poikkeuksellisen hyvä sienivuosi ja parhaimmillaan Dalla Vallen yritys vastaanotti kiloa sieniä vuorokaudessa. Kuumimman sesongin aikaan Pohjois-Karjalasta lähti viisi rekka-autoa päivässä kohti Italiaa. Kussakin rekassa oli lastina kiloa metsien arvostettua herkkua. Loreno Dalla Valle aloitti suomalaisten herkkutattien viemisen Italiaan vuonna Nyt viisi vuotta myöhemmin hän on organisoinut valtavan poimijarenkaan. Kaikkiaan Dalla Valle on kouluttanut ja rekisteröinyt jo poimijaa, jotka saavat sienistä mukavan verovapaan lisän talouskassaan. Sienet jatkojalostetaan Suomessa Dalla Vallen omissa laitoksissa ja kuljetetaan Italian markkinoille. Yrityksellä on käytössään 15 keräysautoa ja seitsemän vastaanottopistettä eri puolilla maakuntaa. Vuoden 2003 sienibisneksen liikevaihto nousee useisiin miljooniin euroihin. Kontiolahti on Suomen luovin kunta 2003 Suomen luovimmaksi kunnaksi valintaan vaikuttivat Kontiolahden kekseliäs yritysilmasto, kasvuun kääntynyt asukasluku ja maakunnan pienin työttömyysprosentti. Tunnustuksen antaneiden tahojen mukaan Kontiolahdelta löytyy mielenkiintoisia kasvuyrityksiä ja kekseliästä käsityötä. Kunnassa valmistetaan tuotteita ilmastointikanavista ja keittiökalusteista veneisiin, pitsisavitöihin ja lasten purkitettuun luomuruokaan. Kontiolahti on panostanut voimakkaasti elinkeinojen kehittämiseen. Yritysten liikevaihdon ja henkilökunnan kasvu ovat Kontiolahdella valtakunnan kärkitasoa. Tilastojen mukaan yritysten henkilökunnan määrä Kontiolahdella kasvoi 73 prosenttia vuosien aikana. Yli asukkaan kuntien joukossa tuo tulos oli kaksi kertaa parempi kuin seuraavaksi parhaalla kunnalla. Yritysten liikevaihto Kontiolahdella kasvoi samaan aikaan 143 prosenttia. Yksikään muu yli asukkaan kunta ei yltänyt yli 100 prosentin kasvulukuihin luvun alussa Kontiolahdella oli 360 teollista työpaikkaa. Viime vuonna luku oli noussut 1 440:een. Kunnan asukasmäärä on ylittänyt tänä kesänä henkilön rajan. >>> Luovin kunta valitsijat: Suomen Keksijäin Keskusliitto, Suomen Kuntaliitto ja Suomen Yrittäjät ry. Perusteet: Valinnassa kiinnitetään ensisijaisesti huomiota kunnan hallinnon toimintatapaan, keksintö- ja innovaatiotoiminnan tuloksiin sekä kunnan yrittäjäilmastoon. SISÄLTÖ Yli puolet maailman metsäharvestereista Joensuusta Joensuuhun sijoittumisen myötä olemme onnistuneet lyhentämään virtaavan tuotantomallin mukaista harvesterin valmistusaikaa 26 päivästä 12 päivään. Outokummun Metallin kasvutarina kokonaistoimittajaksi Metlan metsäteknologian tutkimus on keskittynyt Joensuuhun InFotonics Center tarjoaa kansainvälistä optiikan huippututkimusta Taideteosten aitoutta voidaan tutkia teosta koskettamatta. Kohteen kuvasta voidaan määrittää värispektri vaikka pikseli pikseliltä. Puuenergian mallimaakunta Alue tunnetaan kansallisesti edelläkävijänä mm. energiapuun korjuun, laitekehityksen ja alaan liittyvien verkkopalveluiden kehittäjänä. Greenfire lämpökeskus voi käyttää myös tuoretta haketta Elämyksiä kivestä Veli Mantsinen sisulla ja innovatiivisuudella maailman markkinoille Kansainvälinen puurakentaminen kasvussa Heikki Koivurova muotoilu parantaa tuotteen kilpailukykyä Päätoimittaja Reetta Meriläinen Polvijärveltä Sanomatalon näköalapaikalle Päätoimittajan päivittäiseen rutiiniin kuuluvat aamun ja illan uutiskokoukset, henkilöstöasiat, toimittajien koulutus ja toimitustekniset kysymykset. ACA Systems Honeywell Inc on ottanut paperirainan poikittaista huokoisuusprofiilia mittaavan huokoisuusanturin maailmanlaajuiseen levitykseen. Rally Center Finland liikesuhteisiin vauhtia

4 Timberjackin Joensuun tehdas on kapasiteetiltaan maailman suurin metsäkonetehdas. Toiseksi suurin tehdas pystyy vain vajaaseen puoleen Joensuun tehtaan tuotannosta. John Deeren johdossa ollaan tyytyväisiä Joensuun tehtaan joustavuuteen. Tehtaalla on uusittu tuotantomentelmiä ja samalla on onnistuttu lyhentämään harvesterin valmistumisaikaa alle puoleen aiemmasta. Timberjackin Joensuun seudun alihankkijoilla on hyvät mahdollisuudet päästä toimittamaan osia myös muille John Deeren tehtaille eri puolilla maailmaa, sanoo tehtaanjohtaja Martti Toivanen. John Deeren pääjohtaja Ropert W. Lane vieraili Timberjackin Joensuun tehtaalla. Kiitosta sateli kokeneille työntekijöille ja onnistuneelle tehtaan uudelleen organisoinnille. JOENSUUSTA PUOLET MAAILMAN METSÄKONEISTÄ Timberjack on maailman johtava harvesterinvalmistaja. Syksystä 2003 alkaen yhtiön tuotanto on keskitetty Joensuuhun. Keskittämisen taustalla ovat alueen poikkeuksellisen vahva metsäteollisuusosaaminen, erinomainen toimintaympäristö sekä aktiivinen ja kehityshaluinen työyhteisö. Timberjack siirtyi amerikkalaisen Deere & Companyn omistukseen huhtikuussa Uuden omistajan myötä yrityksessä luotiin strategia keskittymisestä metsäteollisuuden laitteisiin ja samalla lähdettiin voimakkaasti kehittämään toimintaa. Tuolloin Timberjackillä oli TIMBERJACKIN KEHITYS JA NIMIHISTORIA Joensuun tehdas perustettu Ensimmäinen metsäkone Tiehöylät Täryjyrät Kaivinkoneet Painekyllästyslaitokset 4 Rauma-Repola Oy Joensuun konepaja Lokomo Forest Oy Joensuun konepaja Timberjack Oy Joensuun konepaja

5 tuotantolaitokset Ruotsin Filipstadissa sekä Joensuussa. Keväällä 2003 yhtiössä tehtiin päätös siirtää Pohjoismaiden koko tuotanto Joensuuhun. Joensuun edut Timberjackin Joensuun tehtaan johtaja Martti Toivanen luettelee useita tekijöitä Joensuuhun siirtymisen eduksi. Tiukasti kilpailluilla metsäkonemarkkinoilla kahden tehtaan tuotannon yhdistäminen tuo kustannussäästöjä. Talouslaskelmat osoittivat Joensuun olevan Ruotsin Filipstadia edullisempi sijoitusvaihtoehto. Joensuussa oli enemmän tuotantolinjoja valmiina ja osavalmistus sekä maalaamo hyvin toimivia. Lisäksi välimatka harvestereiden tuotannon ja suomalaisten asiakkaiden, metsäyrittäjien ja metsäkoneteollisuuden, välillä lyheni, Toivanen toteaa. Joensuun alue tunnetaan laajalti vahvasta metsäosaamisesta, ja mm. koulutuksen järjestäminen onnistuu nyt aiempaa paremmin. Lisäksi työntekijöiden asenne ja sitoutuminen työhön ovat huippuluokkaa, Martti Toivanen listaa. Virtaava tuotantomalli Tuotannon siirtäminen Ruotsista Joensuuhun vaati kiivaan suunnitteluvaiheen. Tiukasta aikataulusta huolimatta syyskuussa päästiin tuotantoon, ja ensimmäiset kokonaan Joensuun tehtaalla valmistuneet harvesterit saatiin maailmalle aikataulun mukaisesti. Joensuuhun sijoittumisen myötä olemme onnistuneet lyhentämään virtaavan tuotantomallin mukaista harvesterin valmistusaikaa 26 päivästä 12 päivään, Toivanen sanoo tyytyväisenä. Toimivat organisaatiot Timberjackillä arvostetaan Joensuun alueen toimintaympäristöä ja organisaatioiden toimivuutta. Paikallisten organisaatioiden tuki on erinomaista ja kiitettävää. Avainasemassa on ollut Imtec, joka on tehnyt hyvää kehitystyötä muovi- ja metallialalla. Imtec on tarjonnut huippukoulutusta suoraan yritysten tarpeisiin, myös Timberjackin, sanoo Toivanen. Kansainvälisesti ajatellen Joensuuhun on helppo tulla. Lento Helsingistä kestää puoli tuntia ja ajomatka tehtaalle on parikymmentä minuuttia. Matka yllättää ulkomaiset asiakkaamme aina positiivisesti, Martti Toivanen toteaa. Alihankinta moninkertaiseksi Joensuun seudulla on kehittynyt alihankkijaverkosto. Vuonna 2002 Timberjackin alihankintaostojen arvo oli noin 7 miljoonaa euroa.vuonna 2003 ostojen määrä kaksinkertaistuu, ja parin vuoden päästä arvioidaan ostojen kasvavan jo lähelle 30 miljoonaa euroa. Joensuuhun keskittymisen yhteydessä arvioidaan kaikki toimittajat uudelleen. Timberjackin näkökulmasta toimittajat ovat yhteistyökumppaneita, joilta vaaditaan sujuvaa tuotantoprosessia, lyhyttä valmistusaikaa ja sataprosenttista laatua, kertoo tehtaanjohtaja Toivanen. Ostamme mm. hitsattuja rakenteita, hydraulisäiliöitä, rungon osia, harvesterin päitä, koneistettuja kappaleita ja ohutlevytuotteita. Pyrimme yhä enemmän keskittymään moduulitoimituksiin, joissa yksi toimittaja tekee entistä suurempia kokonaisuuksia. Tämä luo uusia haasteita ja mahdollisuuksia itäsuomalaisille metallialan yrityksille, sanoo Martti Toivanen. >>> Timberjack lyhyesti Joensuun tehdas perustettu: 1972 Ensimmäinen metsäkone: LOKOMO 909 valmistui 1973 Henkilökunta: vuonna 2003 noin 350 Omistaja: Deere & Company Laatusertifikaatti: ISO 9001 Ympäristösertifikaatti: ISO Liikevaihto: 2002 yli 90 miljoonaa euroa Vienti: 86 % Tärkeimmät vientimaat: Ruotsi, Venäjä, Brasilia ja Saksa Ympäristösertifikaatti ISO Timberjack Oy Joensuun tehdas Uusi omistaja John Deere Laatusertifikaatti ISO 9001 Imuohjaus Osavalmistusstrategian selkeyttäminen Kuormaustraktorit Woodstockista Joensuuhun Harvesterien valmistus Joensuuhun Uusi maalaamo 5

6 Outokummun Metallin kasvutarina kokonaistoimittajaksi Outokummun Metallin päätuote on itsekehittämä kouraharvesteri. Harvestereita toimitetaan tällä hetkellä kaikille mantereille ja viennin osuus tuotannosta on noin 65 %. Harvestereiden markkinoinnista ja myynnistä vastaa Timberjack. Outokummun Metalli on merkittävä teollisuuden kokonaistoimittaja. Tärkeimmät osaamisalueet ovat kouraharvestereiden, kappaleenkäsittelypöytien ja pyöritysrullastojen tuotekehitys sekä valmistus ja teollisuuden projektitoimitukset. Timberjackin toimittajana yritys on kasvanut yhdeksi maailman suurimmista kouraharvesterien valmistajista. Vuonna 1980 kirjasimme liiketoimintasuunnitelmaan tavoitteeksi omien tuotteiden osuus yli 50 % liikevaihdosta. Vuonna 1984 aloitimme kouraharvesterin kehittämisen. Ostimme tuolloin tuoteoikeudet pai- 6 kalliselta yritykseltä, kertoo Outokummun Metallin toimitusjohtaja Pekka Nevalainen. Oman tuotteen kehitystyö vei lähes vuoden. Tuotteen valmistuttua ensimmäisenä vuonna myytiin yksi laite ja toisena vuonna jo kolme. Alusta alkaen tuotteen yksinmyyntioikeus on ollut Timberjackillä. Harvesteriemme toimitukseen kuuluvat myös tuotetuki ja -dokumentointi sekä varaosapalvelut, kertoo Pekka Nevalainen. Hyvä markkinaosuus Timberjackin tuotannon keskittäminen Joensuuhun on otettu mielihyvin vastaan Outokummun Metallissa. Läheisyys on etu. On helpompi asioida kun ollaan tiiviissä yhteistyössä. Meillä on Timberjackin kanssa terve sisäinen kilpailu. Timberjack valmistaa harvesterin kouria myös oman tuotekehityksen voimin. Asiakashan lopulta ratkaisee, minkä valmistajan kouraharvesterin hän ostaa. Meidän tuotteemme edut ovat syöttöteho, monipuun käsittelymahdollisuus ja erittäin hyvin onnistunut kokonaisuus. Ryhmässämme olemme onnistuneet saamaan hyvän markkinaosuuden, iloitsee Nevalainen. Uudet tuotantotilat Outokummun Metalli Oy on laajentamassa tuotantoaan. Yrityksen kolme toimipistettä yhdistetään samaan tuotantotilaan. Uusi tuotantotila valmistuu yhteistyössä Outokummun seudun teollisuuskylän kanssa. Vuonna 2002 yrityksen liikevaihto oli 12 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä noin 65. Omien tuotteiden osuus on ollut jo monta vuotta yli 50 % liikevaihdosta, sanoo Pekka Nevalainen. Laajennuksena rakennetaan uutta tuotanto- ja toimistotilaa. Uudet tilat otetaan käyttöön vaiheittain, ja kokonaisuus on valmis kesällä Uudet tuotantotilat ja investoinnit liikkuvapylväiseen CNC-jyrsinkoneeseen, vaakakaraiseen koneistuskeskukseen sekä hitsausrobottiin takaavat tehokkaan sekä joustavan palvelun ja kilpailukyvyn myös tulevaisuudessa, tiivistää toimitusjohtaja Nevalainen. >>>

7 Metlan metsäteknologian tutkimus on keskittynyt Joensuuhun Joensuun seudulla on maan johtava metsäteknologian tutkimusyksikkö. Metsäntutkimuslaitoksen henkilöstö tutkii metsäkoneita, työmenetelmiä sekä puun korjuun ja kuljetuksen logistiikkaa. Tutkija Kari Väätäinen lataa tutkimusaineistoa hakkuukoneeseen asennetusta tiedonkeruulaitteesta. Suomi on maailman metsäteknologian ja erityisesti metsäkoneenrakennuksen johtava maa. Metsäntutkimuslaitos on keskittänyt metsäteknologisen tutkimuksen Joensuun tutkimuskeskukseen. Tutkimus alkoi vuonna 2000 parin tutkijan voimin. Silloin Metla päätti siirtää pääosan teknologisesta tutkimuksesta Joensuuhun, jossa on mittavien metsävarojen lisäksi maailman johtavia metsäkoneiden valmistajia. Tutkimusryhmä on kasvanut parissa vuodessa noin kymmeneen tutkijaan, kertoo metsäteknologian professori Antti Asikainen Metlasta. Metsäkoneiden valmistuksen lisäksi alueella on pitkät tutkimusja koulutusperinteet. Esimerkiksi Joensuun yliopisto on aloittanut metsäenergiakoulutuksen yli viisitoista vuotta sitten. Professori Antti Asikainen näyttää kuinka puun korjuuketjua voidaan tehostaa. Kaksi osa-aluetta Metsäteknologian tutkimuksessa on keskitytty kahteen osa-alueeseen. Tutkimuksen kohteena ovat toisaalta metsäkoneet, niiden kehittäminen sekä erilaiset työmenetelmät ja toisaalta toimiva ja tehokas toimitusketju. Tutkimuksessa tarkastellaan koko ketjua. Esimerkiksi kantojen energiakorjuussa vaiheita ovat nosto, metsäkuljetus, maantiekuljetus ja murskaus. Lisäksi voidaan tutkia varastointiin ja materiaalin käsittelyn terminaalivaiheisiin liittyviä asioita. Huomio kiinnitetään erityisesti koneen tuottavuuteen, koneen tuntikustannuksiin, tuotteen lopulliseen hintaan ja uuden koneen kehittämiseen, sanoo Asikainen. Tutkimusmenetelmät Menetelminä ovat käytössä kenttätutkimus sekä simulointi. Kenttätutkimuksessa tutkija jalkautuu työkoneen äärelle metsään. Erilaisista mittauksista saadut tulokset analysoidaan ja tarvittaessa tehdään tietokoneohjelma, jolla voidaan simuloida eri työvaiheita. Simulointitekniikalla pystytään arvioimaan metsäkoneen tuottavuutta ja erityisesti koneen soveltuvuutta koko toimitusketjuun, selvittää Antti Asikainen tutkimusmetodia. Metsäteknologien asiantuntemusta voi käyttää esimerkiksi tilanteessa, jossa harkitaan uuden laitekonseptin menestymismahdollisuuksia. Tutkijat arvioivat eri teknologioita ja antavat suosituksensa. Teemme tutkimuksia kaikkialla Suomessa. Niiden rahoittajina ovat Tekesin lisäksi metsäkoneiden valmistajat ja metsäteollisuus. Meneillään on parhaillaan myös EUhankkeita, joissa tutkitaan puuenergian korjuumenetelmiä. Tehdyistä tutkimuksista raportoidaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti, Antti Asikainen kertoo. >>> 7

8 InFotonics Center tarjoaa Kansainvälistä optiikan huippututkimusta Joensuun Tiedepuistossa toimiva InFotonics Center on informaatioteknologian ja modernin optiikan rajapinnassa toimiva tieteellinen tutkimusyksikkö. InFotonics Center toimii yhteistyöelimenä Joensuun yliopiston ja teollisuuden välisessä tutkimuksen kaupallistamisketjussa. Yksi optinen sovellus on erilaiset turvatunnisteet seteleissä. Joensuun seudun InFotonics-osaamiskeskittymä on kansainvälisesti korkeatasoinen fotoniikan tutkimusyksikkö. InFotonics Centerin tehtävänä on harjoittaa soveltavaa teknistä tutkimusta asiakasyritysten kanssa ja myydä optiikan tutkimuksen palveluja pienille ja keskisuurille yrityksille, paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. 8 Keväällä 2003 perustettu InFotonics Center on pitkään kaivattu puuttuva rengas yliopiston perustutkimuksen ja yritysten välillä. Infotonics Centerin myötä tutkimustulokset ovat käytettävissä teollisuuden kaupallisiin tarpeisiin. Joensuun yliopistolla on perinteitä ja vankka kokemus modernin optiikan perustutkimuksesta, sanoo InFotonics Centerin projektikoordinaattori Tomi Haring. Niin väritutkimuksessa kuin aaltooptisen teknologian tutkimuksessakin on laajaa kansainvälistä yhteistyötä, erityisesti Japanin sekä USA:n suuntaan, Haring jatkaa. Kaksi avainaluetta Tällä hetkellä suurin kaupallinen intressi kohdistuu aalto-optiseen tutkimukseen. Esimerkiksi diffraktiivinen optiikka, diffraktiivisten komponenttien valmistusteknologia ja optinen anturiteknologia kiinnostavat niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Nouseva tutkimushaara on väritutkimus ja sen sovellusalueet.väritutkimuksessa on kysyntää spektrivärikuvantamiseen, spektrivärikuvien pakkaamiseen sekä signaalikäsittelyyn. Kiintoisia uusia sovelluksia löytyy myös tekniikoiden yhdistämisestä, selvittää Tomi Haring. Sovellusalueet Optisen tutkimuksen sovellusalueita löytyy lääketieteestä, turvallisuusteknologioista, optisten mittalaitteiden kehittämisestä ja muun muassa avaruusteknologioista. Optisesta mittalaitteesta toimii hyvänä esimerkkinä pullonpalautusautomaatti, jossa optinen silmä tunnistaa pullon muodon sekä koon ja välittää tiedon maksuautomaattiin, Haring sanoo. Myös kulttuurihistoriallisessa tutkimuksessa optiikan käyttö luo uusia mahdollisuuksia. Eri aikakausina käytettyjä värejä voidaan määrittää spektrianalyysiin perus-

9 Tomi Haring esittelee väritutkimuksen mahdollisuuksia digitaalisten kameroiden ominaisuuksien mittauksissa. tuen. Näin ollen esimerkiksi taideteosten aitoutta voidaan tutkia teosta koskettamatta. Kohteen kuvasta voidaan määrittää värispektri vaikka pikseli pikseliltä. Muita sovellusalueita voivat olla mm. dokumenttien turvamerkinnät. Tuotteeseen voidaan piilottaa mikroelementti, jota ei silmin voida havaita, mutta merkintä saadaan tietyillä laitteilla näkyviin. Älypakkaukset tulevat Fotoniikka avaa uusia mahdollisuuksia myös pakkausteollisuudelle. Tuotteisiin on tulevaisuudessa mahdollista liittää erilaisia funktionaalisia ja dekoratiivisia elementtejä. Älypakkauksiin voidaan tehdä merkintöjä, jotka riippuvat tarkastelukulmasta. Esimerkiksi savukepakkauksen kyljessä voi olla merkintä, jossa pakkauksen ollessa myymälän hyllyssä aikuisten silmin yläviistosta katsottuna näkyviin tulee teksti tupakointi vaarantaa terveytesi. Lasten näkökorkeudesta näkyy kuva, joka viestii tupakoinnin vaarallisuudesta lapsille sopivalla tavalla, Tomi Haringin valottaa. Sovellus voi olla myös mikä tahansa pakkaus, joka muuttaa väriä olosuhteiden tai tuotteen asiakaskunnan mukaan. Kenttä, mihin InFotonics Center tarjoaa palveluja, on erittäin laaja, rajana lienee vain asiakkaan mielikuvitus, Haring vakuuttaa. Yleisimpiä toimeksiantoja ovat erilaisiin mittauksiin ja laadunvalvontaan liittyvät ongelmat. Modernia optiikkaa voidaan soveltaa monella ennalta-arvaamattomalla tavalla.toivomme asiakkaiden ottavan yhteyttä kaikissa optiikkaan, valoon tai väriin liittyvissä ongelmissa, joihin ei ole omin voimin löytynyt ratkaisua, projektikoordinaattori Haring sanoo. >>> Joensuun yliopiston väritutkimusryhmässä on huhtikuun alusta alkaen työskennellyt tohtori Kimiyoshi Miyata. Japanilainen Miyata toimii vierailevana tutkijana Joensuun yliopiston fysiikan ja tietojenkäsittelytieteen laitosten yhteisessä väritutkimusryhmässä. Miyatan tehtävänä on mm. ikonimaalauksien värien analysointi. Tohtori Miyata mittaa tarkan väriesityksen spektrikuvat ikoneista ja pyrkii selvittämään millaisia värejä ikoneissa on käytetty. Mikäli tutkimuksista pystytään selvittämään eri aikakausilla käytettyjä värejä, niin tulosta voidaan käyttää apuna esimerkiksi taideteosten aitouden varmistamisessa. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään taideteoksen värien muuttumista ajan suhteen. Kimiyoshi Miyata on väitellyt tohtoriksi Japanissa Chiban yliopiston väritutkimusryhmästä.tohtori Miyata Vieraileva japanilaistutkija VARMISTAA IKONIEN AITOUDEN työskentelee tutkijana Japanin kansallismuseossa, jossa hän tekee kulttuurihistoriallisten kohteiden analyysiä digitaalisen kuvankäsittelyn ja väritutkimuksen avulla. Tohtori Miyatan vierailu Joensuussa päättyy vuoden vaihteessa. 9

10 PUUENERGIAN MALLIMAAKUNTA Itä-Suomi on puuenergian käytössä tunnustettu edelläkävijä Suomessa. Joensuun seudulla on poikkeuksellisen suuri keskittymä puuenergiaosaamista, joka kattaa koko tuotantoketjun raaka-aineen hankinnasta polttotekniikkaan. Alan markkinat ovat kansainvälisesti syntyvaiheissaan ja ennustetut kasvuluvut ovat huikeita. Joensuun seudulla on jo nyt poikkeuksellisen monipuolista ja kattavaa puuenergiaosaamista. Laaja osaamiskeskittymä Joensuun seutu on eturintamassa puunenergiaosaamisessa. Alueella on hyvä liiketoimintaympäristö ja esimerkiksi globaalisti toimiva metsäteollisuus on tukenut kehitystyötä voimakkaasti. Joensuun yliopistolla on laaja käyttöä, uusimpia teknologioita ja niiden mahdollisuuksia voidaan myös demonstroida kattavasti. Esittelyssä on koko ketju: metsästä markkinoille ja polttoaineiden valmistuksesta tuhkan palautukseen saakka. Mukana on myös tutkimustoiminta ja kattava koulutussektori. Alue tunnetaan kansallisesti edelläkävijänä mm. energiapuun korjuun, laitekehityksen ja alaan liittyvien verkkopalveluiden kehittäjänä, sanoo Puhakka. vat. Kehitys on ollut erityisen voimakasta kolmen viime vuoden aikana, kuvaa Asko Puhakka. Oppia ja osaamista Joensuun seudulla ei pelkästään osata puuenergian käyttöä, vaan tietoa viedään myös ympäri Suomea ja ulkomaille. Meillä on ollut jo vuosia puuenergianeuvojakoulutusta eri puolilla Suomea asuville ammattilaisil- 10 metsänhoidon ja puunkorjuun teknologian osaaminen sekä ympäristöoikeuden erikoisosaamista, ja Metlassa tehdään alan huippututkimusta. Kymmenen vuoden ikään ehtinyt ammattikorkeakoulu jatkaa vahvaa metsätalouden koulutus- ja kehitystoimintaa, jossa bioenergiaalan erikoisosaamisella on merkittävä rooli, kertoo puuenergian asiantuntija ja opettaja Asko Puhakka Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta. Joensuun seudulla on luontaiset edellytykset puuenergian käyttöön ja kehittämiseen. Puuenergian Oman alueen energian lähde Itäisessä Suomessa on laajat metsävarat ja esimerkillistä yhteistyötä alueen eri toimijoiden välillä. Meille on tärkeää hyödyntää omia uusiutuvia raaka-ainelähteitämme energiatuotannossa. Puuenergian käytöllä on merkittävä metsänhoidollinen, taloudellinen ja työllistävä vaikutus. Kaikkiaan Joensuun seudulla työskentelee bioenergia-alalla lähes tuhat henkilöä. Luvussa ovat mukana vahvan kiviteollisuuden, metallialan laite- ja konevalmistuksen sekä raaka-aineen hankinnan piirissä toimi- Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on laatinut yhdessä energiansäästökeskus Motivan kanssa hake- ja pellettioppaat, joissa annetaan selkeitä ohjeita ko. lämmitysjärjestelmistä. Asko Puhakka on toiminut molemmissa oppaissa päätoimittajana.

11 le.tietoa haetaan ahkerasti, ja erityisen merkille pantavaa on nuorten kasvava kiinnostus. Metsätalouden opintoihin liittyvä bioenergian koulutusjakso on ollut suosittu aina tungokseen asti, opettaja Puhakka toteaa. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on laatinut yhdessä energiansäästökeskus Motivan kanssa uusiutuvista energialähteistä peruskouluille tarkoitettua oppimateriaalia. Verkkoon on koottu satoja sivuja uusinta tietoa. Sähköiset materiaalit ovat nuorten mieleen ja samalla helposti päivitettäviä. Motivan kanssa yhteistyössä ovat myös valmistuneet hake- ja pellettioppaat, joissa annetaan selkeitä ohjeita lämmitysjärjestelmistä. Valtavat markkinat Uusiutuvien energialähteiden käytöllä on tulevaisuudessa valtavat markkinat.yksin Venäjällä on jopa 5000 öljykäyttöistä lämpölaitosta, jotka kaipaavat lähivuosina uusimista. Puuenergiaosaamisesta on osin jo tullut ja jatkossa kehittyy yhä enemmän vientituote. Euroopan alueelta, lähinnä Saksasta, Hollannista, Baltiasta ja Venäjältä, tullaan hakemaan asiantuntijaosaamista. Eniten kysymyksiä tulee raaka-aineiden hankintaketjuista ja pienpuun korjuumahdollisuuksista harvennusmetsissä. Tulevaisuudessa meillä ja muualla yhä suurempi osa tarvittavasta energiasta saadaan omasta maakunnasta ja uusiutuvista energialähteistä, toteaa Asko Puhakka. >>> GREENFIRE-LÄMPÖKESKUS voi käyttää myös tuoretta haketta Diplomi-insinööri Timo Kärnä sanoo Greenfirelämpökeskuksen sopivan myös kostean biopolttoaineen polttamiseen. Greenfire-lämpökeskus tekee mahdolliseksi myös sellaisten kosteiden polttoaineiden käytön, joiden kuivaaminen ei ole teknisesti mahdollista tai taloudellisesti järkevää. Esimerkiksi kaatotuore puu käy suoraan kuivaamatta polttoaineeksi, sanoo diplomi-insinööri Timo Kärnä Rakennustempo Oy:stä. Greenfire-lämpökeskuksen automaatio on toteutettu miehittämättömän käytön periaatteella. Säädöt ovat automaattisia, eivätkä vaadi käyttäjän tekemiä korjauksia muulloin, kuin polttoaineen laadun tai käytettävän tehoalueen muuttuessa merkittävästi. Pyhäselkäläinen Rakennustempo Oy on valmistanut kiinteän biopolttoaineen Greenfirelämpökeskuksia vuodesta Laitoksen erikoisuus on kattilan alla oleva erillinen etupesä, jonka ansiosta laitoksella voidaan polttaa jopa 60 % kosteaa metsähaketta. Hälytykset tekstiviestillä Lämpökeskuksen automaatioon voidaan toteuttaa etäkäyttömahdollisuus. Käyttäjä voi tällöin valvoa ja ohjata laitosta tietokoneella esimerkiksi toisesta työpisteestä tai kotoaan. Hälytykset lähtevät välittömästi tekstiviestinä, joten häiriön syy ehditään useimmiten poistaa ennen kuin sen seuraukset aiheuttavat haittaa kulutuskohteissa. Puhdasta energiaa Puussa on rikkiä alle 0,05 % kuivaaineen massaosuudesta ja siksi puuta poltettaessa ei tule rikkipäästöjä käytännössä lainkaan. Biopolttoaineiden polttamisella ei ole vaikutusta ilmakehän hiilidioksiditaseeseen. Greenfire estää omalta osaltaan kasvihuoneilmiön edistymistä korvatessaan fossiilisten polttoaineiden polttoa, toteaa Kärnä. Polttoprosessin jäännöshappea säädetään jatkuvasti ja palamisilman syöttö on vaiheistettu. Kokonaisilmamäärän rajoittaminen sopivaksi sekä palamisilman vaiheistus rajoittavat typpioksidipäästöjä. Tarkka jäännöshappisäätö optimoi ympäristöystävällisyyden lisäksi myös hyötysuhteen, minkä ansiosta polttoaineen kokonaiskulutus laskee, toteaa Kärnä. >>> 11

12 Suomen Kivikeskus tarjoaa Elämyksiä kivestä Suomen Kivikeskus tarjoaa elämyksiä ja monenlaista koettavaa kiven maailmasta. Moderneissa tiloissa voi tutustua kiveen tieteen, taiteen ja rakentamisen näkökulmista, selvittää kiven syntymistä ja jalostusta monimuotoisiksi tuotteiksi sekä kerätä vaikutteita hienossa ympäristössä. 12 Suomen Kivikeskus verkottaa luonnonkivialan tutkimus-, koulutus-, tuotanto- sekä tuotekehitysorganisaatiot kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Kivikeskus osallistuu testaus- ja normityöhön sekä jakaa tiedon alan teollisuudelle ja suunnittelijoille. Lisäksi keskuksessa käynnistetään ja kehitetään käsityö- ja pienyritystoimintaa kotimaan markkinoille sekä yritystoimintaa vientimarkkinoille. Tärkeä tehtävä Suomen Kivikeskus on suuri ja yllättävä nähtävyys. Ulkona kivipuistossa ovat esillä ympäristörakentamisen ja piharakentamisen moninaiset mahdollisuudet. Itse rakennuksessa on käytetty taitavasti suomalaista kiveä.tyylikäs ja moniulotteinen ilme jatkuu rakennuksen sisätiloissa. Erikoisuutena on kennomainen huonetilaratkaisu. Kivikeskuksen tehtävänä on yritysten toimintaympäristön, yrityspalvelujen ja osaamisen sekä koulutuspalvelujen kehittäminen. Lisäämme kivialan tunnettuutta ja kehitämme kiviteollisuutta kansallisesti ja kansainvälisesti.tuomme myös kivialan koulutuksen osaksi opetusta eri koulutusasteilla, sanoo Kivikeskuksen toimitusjohtaja Ilkka Nykänen. Tietokeskus Kivikeskukseen on koottu kaikki kivialan tieto, mitä Suomessa on saatavilla. Havainnollista ja innostavaa tietoa kivestä tarjoaa Geotietokeskus. Seitsemän näkökulmaa valottavat kiven syntyä ja käytön historiaa, kuinka kiveä käytetään raaka-aineena ja miten sitä tutki-

13 taan. Millainen kivi on arvoesineenä ja kuinka sitä hyödynnetään rakentamisessa tai millainen kivi on lasten silmin ovat kysymyksiä, joihin myös saa kivikeskuksesta vastauksen. Testaus- ja tutkimuslaboratoriossa tuotetaan kivialan tutkimuspalveluja. Laboratoriossa tutkitaan ja testataan kiveä ja keramiikkaa. Lisäksi laboratorio osallistuu kansainväliseen rakennuskivien normityöhön, sanoo Nykänen. Opetus- ja koulutustiloissa sukelletaan syvälle tiedon maailmaan. Kivikeskus tarjoaa myös edustavan koulutus- tai seminaaripaikan virikkeitä täynnä olevassa ympäristössä. Auditoriossa on tilaa 60 hengelle. Näyttelyt Kivikeskuksen yläkerran näyttelyissä kohtaa kiven monipuolisuuden taiteessa. Esillä on vuolukivitaidetta ympäri maailmaa ja kotimaisten taiteilijoiden hurmaavia taidonnäytteitä. Kivi on ainutlaatuinen materiaali taiteen maailmassa. Varhaisimmat löydetyt taideteokset on hakattu tai piirretty kallioon tuhansia vuosia sitten.vaihtuvien näyttelytilojen vetonaulana on vuolukivitaideesinekokoelma, joka kertoo perinteestä ja kulttuurista eri aikakausilta ja maanosista, Nykänen kertoo. Osaavia yrityksiä Kivikeskuksessa toimii useita yrityksiä. A&G Mining työstää timantteja ja valmistaa yksilöllisiä koruja. Käs parista löytyy viehättävää keramiikkaa ja Flinkstone hallitsee vuolukiviset kaiuttimet. Kivi on syntynyt tulivuorenpurkauksissa laavavirtojen jähmettyessä. Pimeä ja hehkuva laavaluola sekä kivenjärkäleistä louhittu kiviluola houkuttelevat erityisesti lapsia uskaltautumaan sisälle. Suomen Kivikeskukseen on helppo tulla. Kivikeskus sijaitsee Joensuusta Kajaaniin johtavan valtatie 6:n varrella Juuan Nunnanlahdessa. Joensuusta Kivikeskukseen pääsee runsaassa tunnissa, ja Kolin uljaisiin kansallismaisemiin on matkaa parinkymmenen minuutin verran, sanoo Ilkka Nykänen. >>> Teollisuusneuvos Reijo Vauhkosen näkökulma Suomessa luonnonkiven käyttö rakentamisessa on jäänyt jälkeen Keski-Euroopasta. Kiveä ei ole ollut tarpeeksi tarjolla ja koulutus on ollut puutteellista, sanoo Tulikivi Oyj:n toimitusjohtaja, teollisuusneuvos, Reijo Vauhkonen. Kivikeskus nostaa kiven tunnettuutta erityisesti rakennusmateriaalina ja turvaa alan koulutuksen tulevaisuudessa. Vuolukiveä viedään maailmalle pitkälle jalostettuina tuotteina. Muita kivilaatuja viedään yhäkin raakakivenä, Vauhkonen kertoo. Kivikeskuksen tehtävänä on saada jalostusastetta nousemaan ja samalla synnyttää lisää kivialan yrityksiä ja työpaikkoja. Suomen Kivikeskuksen taustalla on Stone Pole osakeyhtiö. Yhtiön omistajina ovat muun muassa 40 kivialan yritystä eri puolilta Suomea. Laaja verkosto takaa parhaan mahdollisen asiantuntemuksen, Reijo Vauhkonen toteaa. Kivikeskuksen sijaintipaikkana Nunnanlahti on luonteva. Itäisessä Suomessa tuotetaan jo nyt yli puolet maan kivialan jalostusarvosta. Kiviosaamisen lisäksi olemme kiinnostuneet oman maakunnan uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisestä, kirjaa näkemyksiään Reijo Vauhkonen. >>> 13

14 Veli Mantsinen Sisulla ja innovatiivisuudella maailman markkinoille VELI MANTSISEN ELÄMÄNURA Veli Mantsinen on ollut koko yrittäjäuransa innovaatiivinen ja arvostettu johtaja. Tehokkaita ratkaisuja asiakkaiden materiaalinkäsittelyyn valmistavan yrityksen johtaja Veli Mantsinen on aloittanut puunsiirtourakkansa pokoran varressa. Sisulla ja innovatiivisuudella on yritystä kasvatettu maailman markkinoille. Värtsilän Kenraalinkylässä 1938 syntynyt Veli Mantsinen aloitti puunkäsittelyuransa yksitoistavuotiaana. Pokasahalla puita kaatui ja pokoralla niitä siirrettiin kaksitoista kuutiota vuodessa. Eihän ne toisella kymmenellä olleen pojan voimat riittäneet pokasahan terää kunnolla kiristämään. Päivän mittaan jouduin kokoamaan sahan kymmenisen kertaa. Siinä sisu kasvoi mutta periksi en antanut. Kaadetuista puista kerättiin Juhani-veljen kanssa käpyjä, jotka sitten myytiin isoista rahoista, muistelee Veli Mantsinen. Parikymppisenä Veli meni maamieskouluun. Savottahommat Juhanin kanssa jatkuivat kunnes isä kutsui pojat kotitilan pitoon. Jos emme olisi palanneet tila olisi lopetettu.tilalla oli 20 lypsävää, 50 mullia ja 220 sikaa. Jatkoimme tilanpitoa hieman vastahakoisesti, sillä puunajo houkutti takaisin. Muutaman vuoden kuluttua tilalla päätettiin lopulta luopua eläimistä ja päädyimme uudelleen traktorikuskeiksi, Veli kertoo. Puunkuljetus jatkui vaihtelevalla menestyksellä. Vuonna 1974 tuli silloisen isännän kanssa näkemysero taksoista ja sisuunnuin siinä määrin, että tarjouduin samantien Enson konttorille urakkahommiin Veli Mantsinen syntyi Maamieskoulu Liperissä traktoriurakointia Metsurin ura alkaa Paluu kotitilalle, jossa 20 lypsävää, 50 mullia ja 220 sikaa Lieksaan puutavaran ajoon Uimaharjun tehtaalla Venäjän tuontipuun käsittelyä Enson tehtaalla tavaran käsittelyä traktorilla ja pyöräkuormaajalla

15 Mantsisen materiaalinkäsittelylaitteet tehostavat tavarankäsittelyä. Tärkein etu on ohjaamon suuri ulottuvuus ja vakaa, horjumaton runkoratkaisu. Heillä oli tarjolla Uimaharjun sellutehtaan työläitä Venäjältä tulleiden puuvaunujen purkutöitä niitä kun ei kukaan halunnut tehdä. Työ vaati aikaa, sillä puuniput eivät olleet tasattuja ja yhden lajittelijan piti olla puukuorman päällä pinonpäitä tasaamassa, selittää Veli Mantsinen. Veli halusi kehittää työhön tehokkamman menetelmän ja haki avuksi metallilevyn, jota vasten puunippu tasattiin ilman apumiestä. En ole eläissäni tehnyt asioita samalla tavalla kuin muut. Aina olen miettinyt, kuinka asioita voisi tehdä paremmin ja tehokkaammin. Kaivinkoneesta ratkaisu Koneurakointia tehdessään Veli pohti kaivinkoneen mahdollisuuksia puunkäsittelyssä. Aluksi ostimme tarvittavat kuormauslaitteet valmiina, mutta kun puomit katkesivat ja kourat hajosivat kahden kuukauden välein niin päätettiin velipojan kanssa tehdä koneet itse, kertoo Veli Mantsisen Konepajan ensimmäisestä tuotekehityshaasteesta. Merkittävä askel yhtiön kasvulle oli Enocellin Uimaharjun sellutehtaan laajentaminen. Tehdasta suunniteltaessa tehtaanjohtaja Jorma Kangas pyysi Veli Mantsisen palaveriin. Tehtaan suunnitelmat pöydällä johtaja Kangas kysyi Veliltä Kuinka tämä tehdas syötetään? Katsoin herroja silmiin ja sanoin - kaivinkoneella. Silloin pääsi kauhea naurunrämäkkä. Ajatukseni läpiajaminen oli työn takana, sillä insinööritoimisto ei aluksi suostunut edes tutustumaan minun suunnitelmaani, Veli kertoo. Satamanostureita Enocellin tehtaan rakentamisen myötävaikutuksella Mantsinen Oy kasvoi valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittäväksi tavaransiirtolaitteiden rakentajaksi. Sataman käsittelykoneen idean sain Viron reissulla. Siinä laiturinnokassa katseltiin kun laivaa lastattiin. Silloin välähti millainen sen satamakoneen pitäisi olla. Hinta on työkoneissa toissijainen asia, tärkeämpää on tuotteen kokonaislaatu ja kestävyys. Mitä vähemmän koneessa on huoltotarvetta ja remonttitaukoja sitä enemmän se tuottaa, Veli sanoo. Mantsisen innovatiivisen koneen erikoisominaisuudet ovat kiistattomat. Kilpailijoista poiketen Mantsisen koneissa on vakaa, leveä alavaunu, näin kone ei pääse kaatumaan missään olosuhteissa. Lisäksi ohjaamon ulottuvuus on aivan omaa luokkaansa. Vakaalla harkinnalla Veli Mantsinen ei ole tottunut tekemään asioita hetken mielijohteesta. Istuskelin Liperin tontilla monena pyhänä viiden vuoden ajan, pohtien paikan sopivuutta teollisuushallille. Nyt kun halli on toiminnassa, yhtiö on kasvanut maailman markkinoille ja laajentumistilaakin on pitkälle tulevaisuuteen, on selvää, että asian suunnittelu juurta jaksaen kannatti. Pokora arvopaikalla työhuoneen kaapissa muistuttaa, mistä 50 vuotta sitten aloitettiin, sanoo Veli Mantsinen. >>> Oma halli Uimaharjuun Enson tukkien käsittelyä, 15 työntekijää Töihin Venäjän puolelle Kivijärvelle Enocell käynnistyi Laajentuminen Viroon ja Latviaan Konepaja Mantsinen laajeni Liperiin Veli siirtyi hallituksen puheenjohtajaksi. Toimitusjohtajaksi Ari Hakkarainen Konsernissa 229 työntekijää 15

16 Joensuu Areena on valmistuessaan Suomen suurin puurakennus. metrin korkuiset kinokset kattorakenteita rasittamaan, kertoo yliopettaja Antti Puranen. PUURAKENTAMINEN KASVUSSA KANSAINVÄLISESTI Euroopan metsäpääkaupunkiin Joensuuhun on valmistumassa kaksi ennätyssuurta puurakennusta. Monitoimihalli Joensuu Areena on valmistuessaan Suomen suurin puurakennus ja Metlan uusi toimitila taas Suomen suurin puinen toimistorakennus. Puurakentamisen uudelleen tulemisen taustalla on vahva kehitystoiminta ja uudet innovaatiot. 16 Joensuun seudulla on pitkä puurakentamisperinne. Viime aikoina puurakentaminen on selkeästi vahvistunut. Vahvistumiseen ovat vaikuttaneet perinteisen puuosaamisen rinnalle tulleet uudet tuoteinnovaatiot. Kehitystä yhteistyöllä Euroopassa puualan korkein osaaminen on keskittynyt alppimaihin. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun puualan yliopettaja Antti Puranen on ollut mukana luomassa kansainvälistä yhteistyötä Sveitsin puualan tutkimuksen ja tuotekehityksen kanssa. Yhteistyö on tuonut Joensuuhun uutta osaamista. Puu on erinomaisen kestävä rakennusmateriaali, kun sitä käytetään oikein. Sveitsissä osataan puun käyttö myös suurissa rakennuksissa ja rakenteissa. Tekniikasta on jo kymmenien vuosien kokemus alueelta, jossa lumimyrskyt saattavat tuoda kerralla useankin Joensuu Areena Massiivipuun käytön esteenä suurissa kantavissa puurakenteissa oli pitkään sopivan liitostekniikan puuttuminen Suomesta. Vuonna 1997 tuli Suomeen uusi tappivaarnaliitostekniikka, joka mahdollisti myös suurten massiivipuisten kantavien rakenteiden teollisen valmistuksen. Joensuu Areenan rakentamisessa tekniikka otettiin käyttöön. Valmistuttuaan Joensuu Areena on Suomen suurin puurakennus, ja se herättää kiinnostusta aina ulkomaita myöten. Valtavan hallin vapaakorkeus on 24 metriä. Sisälle halliin mahtuu jopa ihmistä kerralla, selvittää Puranen. Puisia ontelolaattoja lisenssillä Toisen merkittävän uudisrakennuksen, Metsäntutkimuslaitoksen (Metlan) uuden toimitalon rakentamisessa käytetään ontelolaattavälipohjaa. Sveitsiläislähtöinen teolliseen valmistukseen perustuva välipohjaratkaisu on Suomessa uusi. Metlan toimitalossa käytettäviä puisia ontelolaattoja valmistaa lisenssillä Pyhäselässä Sil-Kas Oy. Ontelolaattojen tuotekehitys on pohjoiskarjalaisten Sil-Kas Oy:n, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun sekä Puugian yhteistyötä.

17 Tuotanto tapahtuu Op-Fincomponents Oy:ssä Pyhäselässä. Tällä hetkellä Pyhäselän tehtaan koko tuotanto käytetään Metlan rakentamiseen. Puisten välipohjaelementtien markkinointi on aloitettu myös muihin julkisiin kohteisiin, puukerrostaloihin sekä pientaloteollisuudelle. Uusi ekologinen ajattelu on valtaamassa alaa. Puu on uusiutuva materiaali eikä sen tuottaminen tuhoa luontoa. Yhden betonikuutiometrin tuottamiseen tarvitaan 126 kiloa öljyä, mutta yhden puukuutiometrin tuottamiseen öljyä ei tarvita lainkaan, kertoo Antti Puranen. Ontelolaatasta valmistetussa välipohjassa on esteettisesti kaunis ja valmis alapuolen kattopinta. Välipohja on nopea valmistaa, laatat ovat keveitä nostella ja valmiin tilan akustiikka on hyvä. Metlan kohteessa 7,2 m:n jännevälille ei tarvita väliorsia lisäkannattimiksi, perustelee ontelolaattojen käyttöä Puranen. Välipohjassa puisen ontelolaatan päälle valetaan liittorakenteena betonilaatta askeläänieristykseksi ja vaimentamaan puulle ominaista värähtelyä. Betonin tehtävänä on myös ottaa vastaan puristusvoimia yläpinnallaan, kun taas puurakenne on parhaimmillaan vetolujuuksien kannalta. Ontelolaatat valmistetaan keskieurooppalaiseen tapaan kuusipuusta. Suomalainen kuusi soveltuu tähän erinomaisesti ja se säilyttää katossa vaalean värinsä kauemmin kuin mänty. Valmistuttuaan Metlan toimitalo on toistaiseksi Suomen suurin puinen toimistorakennus. Alueen vahvuudet Puurakentamisella on Pohjois-Karjalassa erinomaisen hyvät kasvumahdollisuudet. Elämme täällä joen varrella. Jokea pitkin on kulkuyhteys lähes minnepäin maailmaa tahansa. Tämä mahdollistaa suurtenkin tuotteiden valmistuksen ja kuljetuksen Saimaan vesistöä pitkin määränpäähänsä kokonaisina, sanoo yliopettaja Antti Puranen. Joensuussa on muuta maata suurempi puualan tuntemus pitkien perinteiden takia. Myös itänaapurimme Venäjä länsimaistuu hyvää vauhtia ja on meille alati kasvava mahdollisuus. Lisäksi Itä-Suomessa kasvaa erittäin korkeatasoista kuusipuuainesta. Puun kasvu on hitaampaa ja solu- ja syyrakenne tiheämpää kuin Etelä- Suomessa. Tämän vuoksi puu on kestävämpää, vakuuttaa Puranen. Tuotteistava puurakentaminen Puun käyttö rakentamisessa yleistyy ympäri Eurooppaa. Esimerkiksi Ranskassa on astunut voimaan laki, joka velvoittaa julkisissa rakennuksissa käyttämään vähintään 25 % puuta. 90-luvun puolivälissä alettiin Suomessakin innostua mm. puukerrostalojen rakentamisesta. Myös talotehtaat eri puolilla Suomea ovat olleet kiinnostuneita puunkäytön lisäämisestä rakentamisessa puun tarjoamien etujen vuoksi. Meiltä Pohjois-Karjalasta ei puu lopu, vaikka sen käyttöä entisestään lisättäisiin. Seuraavana ovat tulossa markkinoille puuontelolaatoista kehitetyt yläpohjat. Jatkoa seuraa erilaisina kantavina palkkiratkaisuina, ennustaa Antti Puranen tuotteistavan puurakentamisen tulevaisuutta. Ammattikorkeakoululla on vahva rooli puualan kehitys- ja tutkimustyössä, joka painottuu pk-sektoriin. Soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä tehdään vastedeskin yritysten tarpeisiin ja erinomaisessa yhteistyössä Puugian sekä muiden sidosryhmien kanssa, sanoo Antti Puranen. >>> Pohjois-Karjalassa on rakentaminen viime vuosina kehittynyt muuta maata voimakkaammin. 135 F: rakentaminen, vertailutiedot 130 F: rakentaminen, Pohjois-Karjalan maakunta Liikevaihto Koko maa Pohjois-Karjala Henkilöstö Alkuperäinen Trendi 17 Lähde: Pohjois-Karjalan talouskatsaus/tilastokeskus 2003

18 Heikki Koivurova Tuotteen huomioarvon tulee olla sopusoinnussa tuotteen käyttöympäristön ja tietysti myös valmistavan yrityksen imagon kanssa. Uuden tuotteen ei markkinoille tullessaan tarvitse varastaa koko show ta. Hyvä muotoilu auttaa tarvittaessa myös piilottamaan tuotteen, vaikka se olisikin jatkuvasti esillä. Muotoilu parantaa tuotteen kilpailukykyä 18 Totaldesign Oy:n teollinen muotoilija Heikki Koivurova on Taideteollisen korkeakoulun kasvatteja. Joensuussa toimipaikkaansa pitävä suunnittelija tekee työtään maanlaajuisesti. Muotoilijan tehtävänä on tuoda esille tuotteen hyvyys. Optimituotteen suunnittelussa on otettu huomioon valmistettavuus, kustannustehokkuus, koko yrityksen imago, tuotteen käytettävyys, huollettavuus ja ergonomia, luettelee Heikki Koivurova. Tuotekehitysprosessissa ovat mukana yritysjohto, markkinointiosasto ja tuotantoporras.teollinen muotoilija toimii usein tulkkina välissä ja visualisoi yhteisiä näkemyksiä. Loppupelissä tuomarina toimii aina euro, Koivurova selventää. Muotoilijana Heikki Koivurova kokee olevansa enemmän insinööri kuin taiteilija. Kiinnostus eri valmistustekniikoihin on tuonut suunnittelijan työpöydälle aivan uusia mahdollisuuksia. Olen erityisen kiinnostunut termoplastisista muovikomposiiteista. Luonnonkuitukestokomposiitit ovat kierrätettäviä materiaaleja, joiden kehittely on kasvattanut suunnittelijan mahdollisuuksia todella paljon, toteaa Heikki Koivurova. Komposiitti kevyt ja kestävä Aiemmin puu oli aivan normaali jokapäiväinen valmistusmateriaali. Ajoneuvojen rungot, astiat ja arkipäiväiset työkalut tehtiin puusta. Puu on luja, mutta nykypäivän kustannustehokkuusvaatimuksiin hankalasti sovitettava materiaali. Joensuussa toimivassa Puuteknologiakeskus Puugiassa kehitetyllä luonnonkuitukomposiitilla puu voidaan kuitenkin tuoda takaisin arkipäivän esineisiin. Puukomposiitissa yhdistyvät puun ja muovin hyvät ominaisuudet. Komposiitissa on muovin erinomainen työstettävyys ja puun lujuus, Heikki Koivurova sanoo. Luonnonkuituja, joita voidaan käyttää komposiiteissa, on useita. Puun lisäksi on testattu pellava-, hamppu-, puuvilla- ja sisalkuituja. Komposiittien parhaimmat ominaisuudet ovat kestävyys ja mittojen pysyvyys sekä kosteuden että lämmön vaihdellessa. Erikoisominaisuuksia voi esiintyä muun muassa äänen käyttäytymisestä. Muualla maailmassa komposiitteja on kokeiltu esimerkiksi ajoneuvojen verhoilussa.täällä Joensuun seudulla olemme rakentaneet monen tahon yhteistyönä maailman parhaan kitaran, ylpeilee Koivurova. Komposiittikitara on ääniominaisuuksiltaan huikean hyvä. Itse en ole musiikkimiehiä mutta ammatti-

19 kitaristit kehuvat myös komposiitin kosketustuntumaa erinomaiseksi, Heikki Koivurova hehkuttaa. Norsunkokoiset kiinnostavat Heikki Koivurovan kiinnostuksen kohteena ovat isot, hänen omien sanojensa mukaan norsunkokoiset tuotteet. Koivurova on ollut mukana suunnittelemassa lukuisia liikkuvia työkoneita. Sisun terminaalitraktorit, Rosenlewin leikkuupuimurit, Toyotan trukkien kopit ja Normetin kaivosajoneuvot, listaa Koivurova. Pitkäaikaista suunnitteluyhteistyötä olen tehnyt Ponssen ja Logsetin kanssa. Hyvän suunnittelijan kanssa yhteistyössä tehdyt tuotteet herättävät ansaittua huomiota. Logsetin uuden hakkuukoneen tullessa Metko-2000-messuilla julkisuuteen lehdet kirjoittivat Logsetin varastaneen koko shown, myhäilee Koivurova. Aina ei tuotteen toivota herättävän huomiota. Esimerkiksi ovimaton tehtävänä on kerätä kura talteen mutta sulautua muutoin huonetilaan. Miehisten metsäkoneitten lisäksi on Heikki Koivurovan referenssiluettelossa myös pehmeämpiä tuotteita. Lappset Oy:n valmistamat leikkikenttäkalusteet kuten keinueläinhahmot ja modulaarinen liukumäki olivat erityisen mieluisia ja hauskoja suunnittelukohteita, muotoilija Heikki Koivurova sanoo pilke silmäkulmassaan. Puuteknologiakeskus Puugia Puugia on puutuotealan yritysten käyttöön tarkoitettu tuotannon ja tuotteiden kehittämisympäristö, tuotantoympäristö sekä samalla moderni oppimisympäristö. Puugian palveluvalikoimaan kuuluvat koetehdas, tuotannon simulointi, laboratoriot - tuotetestaus sekä robotiikka ja konenäkö, markkinoinnin palvelukeskus, tutkimus ja kehitys. Puugian tavoitteena on lisätä huippuosaamiseen perustuvaa uutta yritystoimintaa ja vahvistaa puutuotealan korkeaa erikoisosaamista hyödyntävien yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä sekä toimia toimialan monipuolisena kehittäjänä. Lue lisää: >>> 19

20 Päätoimittaja Reetta Meriläinen Polvijärveltä Sanomatalon näköalapaikalle Reetta syntyi 53 vuotta sitten Joensuussa. Ensimmäiset kaksitoista vuotta perhe asui Polvijärvellä. Muutaman Kiteellä vietetyn vuoden jälkeen Reetta palasi Joensuuhun lukioon. Lukion jälkeen seurasi opiskeluvaihe Helsingin yliopistossa valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Toisen opiskeluvuoden keväällä Reetan silmiin sattui Helsingin Sanomissa ollut ilmoitus Sanoma Osakeyhtiön toimittajakoulusta. Ajattelin ensin viipyä toimittajakoulussa vain kesän ajan. Syksyllä Toimittajaksi puolivahingossa ajautunut Reetta Meriläinen aloitti uransa urheilutoimituksen kiihkeässä ja miehisessä maailmassa. Alkuaikojen kiivastahtisuus opetti työn nopeasti ja Reetta viihtyi vuosia urheilun parissa. Tänä päivänä Reetta Meriläinen toimii Helsingin Sanomien päätoimittajana vastaten valtakunnan päämedian uutislinjauksista. päätin jatkaa mutta ei ainakaan vuotta pidempää. Kunnes vuoden päästä huomasin, että toimittajan työ oli vienyt minut mennessään, Reetta Meriläinen naurahtaa. Olen tyypillinen karjalainen säheltäjä ja siksi nopeatempoinen työ 20 sopii minulle. Ensimmäiset kymmenen vuotta olin urheilutoimittaja, toinen Suomen kahdesta ensimmäisestä naispuolisesta. Erikoisalueenani olivat yleisurheilu, voimistelu, hiihto, koripallo, paini ja nyrkkeily. Kerran 70-luvulla eräs urheilupomo hiiltyi, kun menin samaisen naiskollegani kanssa haastattelemaan arvokisan voittanutta Juha Väätäistä. Panna nyt naiset asialle, kuului kommentti. Sittemmin sain vuoden urheilutoimittajan tittelin, josta olen vielä tänäkin päivänä sangen ylpeä, kehaisee Meriläisen Reetta. Päätoimittajaksi pyynnöstä Urheilutoimittajan uraa seurasivat koulutoimittajan, ET-lehden toimitussihteerin ja toimittajakoulun johtajan vakanssit, kunnes Reettaa pyydettiin palaamaan Helsingin Sanomiin ja päätoimittajaksi. Olen ollut tässä tehtävässä nyt 12 vuotta. Päivittäiseen rutiiniin kuuluvat aamun ja illan uutiskokoukset, henkilöstöasiat, toimittajien koulutus ja toimitustekniset kysymykset.vastuullisiin tehtäviini kuuluu myös lehden linjan ja painotusten valinta uutisasioissa. Olen varsin suorapuheinen. Päätoimittajan urani alkuvaiheilla olin kuin norsu posliinikaupassa, mutta nyt ovat työntekijät minuun jo tottuneet, vitsailee Reetta. Meriläisen Reetalla on kirjaimellisesti ainutlaatuinen näköalapaikka Sanomatalon seitsemännessä kerroksessa. Itsekin karjalaista syntyperää olevana Reetta seuraa tarkkaan Joensuun seudun näkyvyyttä mediassa. Päällimmäisinä nousee mieleen Kivikeskus, joka on aivan upea paikka. Myös Metsäntutkimuslaitos ja Joensuun yliopisto monipuolisine tutkimuksineen ovat valtakunnan ykkösmedian arvoisia, Meriläinen listaa. Kynnys päästä valtakunnalliseen mediaan on hirveän korkealla. Onneksi ajattelu on muuttunut ja nykyään myös positiivisia asioita voidaan uutisoida. Joensuun seudulla onkin paljon kiintoisia yrityksiä, joita nostetaan esille myös Helsingin Sanomissa, Reetta sanoo viitaten muun muassa italialaisen Dalla Vallen rakentamaan valtavaan tattien vientirenkaaseen.

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

Ekovilla Oy 2010 multimediaesittely

Ekovilla Oy 2010 multimediaesittely Puukuitupohjaisia lämmöneristeitä valmistava Ekovilla Oy on 30-vuotias rakennusteollisuusyritys, joka toimii Kuusan-koskella. Yhtiöllä on tehtaat myös Kiimingissä ja Ylistarossa. Ekovilla on orgaanisten

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy Metsäbiotalous Suomessa ja maakunnissa Panu Kallio, Jouko Lehtoviita, Helsinki, Esityksen sisältö Metsäbiotalous Suomessa Maakuntien metsäbiotalous Metsäbiotalouden osuus maakuntien biotaloudesta Esimerkki

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Luotettava ratkaisutoimittaja

Luotettava ratkaisutoimittaja Luotettava ratkaisutoimittaja 40 vuoden kokemuksella 1 Asiakaslähtöistä ongelmanratkaisua jo 40 vuotta Vuonna 1976 perustettu Sermatech Group on kasvanut 40 vuodessa mekaniikan suunnittelu- ja valmistusyhtiöstä

Lisätiedot

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008 Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa Ritva Toivonen 10/2008 1 SISÄLTÖ Metsät ja metsien omistus Suomessa Yksityismetsänomistajakunta - muutoksessa Lähestymistapoja metsien merkitykseen tulonlähteenä

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012

Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012 MATERIAALI TEHOKKUUS TUTKIMUS CASE KIDEX Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012 MARTELA LYHYESTI Martela Oyj on työympäristöjen ja julkitilojen muutosten toteuttaja. Martelan sisustusratkaisut tukevat asiakkaan

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

MIKSI PUU JA METSÄT OVAT TÄRKEITÄ?

MIKSI PUU JA METSÄT OVAT TÄRKEITÄ? MIKSI PUU JA METSÄT OVAT TÄRKEITÄ? Puu sitoo hiiltä ja hillitsee ilmastonmuutosta. Puu korvaa uusiutumattomia raaka-aineita. Metsäteollisuus on Suomen suurin vientiala, tuo n. 20 % vientituloista. Suomesta

Lisätiedot

PUUKERROSTALORAKENTAMISEN SEURANTASEMINAARI

PUUKERROSTALORAKENTAMISEN SEURANTASEMINAARI PUUKERROSTALORAKENTAMISEN SEURANTASEMINAARI SVP Mika Kallio, Metsäliiton Puutuoteteollisuus Finnforest 1 September 2011 M. Kallio Puukerrostalot osa puurakentamista Puukerrostalot (vain) osa puurakentamisen

Lisätiedot

Keitä Salon osaamiskeskittymä

Keitä Salon osaamiskeskittymä Keitä Salon osaamiskeskittymä palvelee? Teollisuusfoorum Katse tulevaisuuteen 14.2.2017 Mika Mannervesi 1 Älykkään teknologian Salo Kuvitus: Janne Harju / Napa Illustrations Salon osaamiskeskittymä pähkinäkuoressa

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Ex E e x l e Co C m o po p si o t si es e Re R i e nf n or o cin ci g n g Yo Y u o r u Bu B si u n si e n ss e Heinäkuu 2014

Ex E e x l e Co C m o po p si o t si es e Re R i e nf n or o cin ci g n g Yo Y u o r u Bu B si u n si e n ss e Heinäkuu 2014 Exel Composites Reinforcing Your Business Heinäkuu 2014 Exel Composites on maailman johtava komposiittiprofiilien valmistaja jolla on yli 50 vuoden kokemus kasvusta ja innovaatiosta Maailman johtava, vuonna

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015 Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta Sidosryhmätutkimus 2015 1 Sisältö Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tietoa vastaajista Tutkimuksen tulokset 2 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja

Lisätiedot

Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki

Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki Anne Ristioja Luonnontuotealan toimialapäällikkö Lapin ELY-keskus Luonnontuotteet Marjat Sienet Yrtit Erikoisluonnontuotteet Mahla, pihka, terva,

Lisätiedot

Hyrynsalmi ja muuttoliike

Hyrynsalmi ja muuttoliike Aluekehitykseltään erityyppisten kuntien puheenvuorot 17.11.2010 Hyrynsalmi ja muuttoliike Kunnanjohtaja Heimo Keränen Hyrynsalmen kunnan visio: Hyrynsalmi on itsenäinen kehittyvä kunta, jolla on hyvät

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.12.2015 klo 9.00 Työttömiä pohjoiskarjalaisia 600 enemmän kuin vuosi sitten Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Kaikki irti puusta. Kari Tiilikkala, tutkimusprofessori. Luonnonvarakeskus. Material week 2016 Kannus Luonnonvarakeskus.

Kaikki irti puusta. Kari Tiilikkala, tutkimusprofessori. Luonnonvarakeskus. Material week 2016 Kannus Luonnonvarakeskus. Kaikki irti puusta Kari Tiilikkala, tutkimusprofessori Luonnonvarakeskus Material week 2016 Kannus 31.10.2016 1 Teppo Tutkija 31.10.2016 Sisältö Puussa alueen historiallinen vahvuus Puusta kaikki irti

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN MAAKUNTIEN HUIPPUKOKOUS 2015 Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen 26.8.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Biotalous paljon esillä Mikä ihmeen biotalous? Biotalous

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Finnforest Kerrostalojärjestelmä. Mika Kallio 11.11.2010

Finnforest Kerrostalojärjestelmä. Mika Kallio 11.11.2010 Mika Kallio 11.11.2010 1 2 Pitkät perinteet Euroopan vanhoissa kulttuurimaissa Pilari-palkkityyppiset ristikkorakenteet näkyvinä rakenteina hyvin tyypillisiä niin Saksassa, Ranskassa kuin Englannissakin

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih.

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih. POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta! AKL 2.2011 Pohjois-Pohjanmaa asukkaita 395 000 pinta-ala 37 400 km2 asukastih. 11 as/km2 AKL 2.2011 1 Pohjois- Pohjanmaa 34 kuntaa (+Vaalan kunta Kainuusta liiton jäsen)

Lisätiedot

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25 25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku Liikevaihto n. 6 milj. Henkilökunnan määrä 25 Omistajat: Jukka Itkonen 55%, Reijo Lappalainen 34 %, Hannu Janhunen 7 %, Muu avainhenkilöstö

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Teknologia jalostusasteen työkaluna FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Fenola Oy Fenola Oy on suomalainen yritys, jonka liikeideana on valmistaa ainutlaatuisia ja aitoja

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 4. METSÄENERGIAFOORUMI Eväitä energiseen tulevaisuuteen 23.11.2010 Katse tulevaan, Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö metsäbioenergiassa.

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Ruokajärjestelmien kestävät ja tehokkaat ratkaisut Biotalouden INKA-ohjelma (Seinäjoki) 17.3.2015 INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Pääkaupunkiseutu VAASA OULU Turku Kestävät energiaratkaisut Kuopio

Lisätiedot

Monipuolista hienomekaniikkaa. Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI Järvenpää. Tel (0)

Monipuolista hienomekaniikkaa. Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI Järvenpää. Tel (0) Monipuolista hienomekaniikkaa Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI-04430 Järvenpää. Tel. +358 (0) 9 836 6070. www.mecsalo.com Liiketoiminta Valmistamme edistyksellisiä tuotteita vaativiin sovelluksiin

Lisätiedot

Työelämäjakson raportti

Työelämäjakson raportti Työelämäjakson raportti Tapio Leskelä 24.8.2011 1 Yhteenveto... 3 2 Työelämäjakson tavoitteet... 3 3 Tehtäväkuvaus ja tulokset... 4 3.1 Tehtäväkuvaus... 4 3.2 Tulokset... 4 4 Taustatiedot StoraEnsosta...

Lisätiedot

PANTILLISET PYSYVÄT KIERROSSA, POISSA KAATOPAIKOILTA.

PANTILLISET PYSYVÄT KIERROSSA, POISSA KAATOPAIKOILTA. PANTILLISET PYSYVÄT KIERROSSA, POISSA KAATOPAIKOILTA. KIERRÄTYS MUOTOILEE MAAILMAA Suomalaisilla on läheinen ja käytännöllinen suhde muotoiluun. Maineikkaat muotoilijamme ovat aina luoneet arkipäiväiseen

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

Jyväskylän kokemuksia

Jyväskylän kokemuksia Jyväskylän kokemuksia Investointeja ja kasvua yli rajojen 25.4.2012 Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Jykesin kansainvälistymispalvelut Jykesin kansainvälistymispalvelut tukee yritysten

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Tornator luo kestävää hyvinvointia metsistä

Tornator luo kestävää hyvinvointia metsistä Tutkimuksella hyvinvointia metsästä Metsätieteen päivä 2016 Sixten Sunabacka Käyttölisenssi: CC BY 4.0 Tornator luo kestävää hyvinvointia metsistä On johtava kestävään metsätalouteen erikoistunut yhtiö

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012 Asumisen klusterin Road Show Joensuussa Asukaslähtöinen asumisen kehittäminen Energia- ja elinkaaritehokkuus kaupunkiasumisen ja aluerakentamisen kohteissa Energiaviisas rakentaminen vuoteen 2020 (ERA

Lisätiedot

KUNINGASPALKKI LIIMAPUU

KUNINGASPALKKI LIIMAPUU KUNINGASPALKKI LIIMAPUU Yksilölliset puuratkaisut KUNINGASPALKKI LIIMAPUU YKSILÖLLISET PUURATKAISUT Kuningaspalkki liimapuu valmistetaan lujuuslajitellusta kuusi- ja mäntysahatavarasta. Lamellit sahataan

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

Exel Composites Reinforcing Your Business

Exel Composites Reinforcing Your Business Pienten yhtiöiden Pörssi-ilta 2.9.2013 Exel Composites Reinforcing Your Business Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Exel Composites on kansainvälinen pultruusioalan yritys, jolla on tuotantolaitoksia

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Maailman suurin havusellutehdas

Maailman suurin havusellutehdas Maailman suurin havusellutehdas Mallinnus tulevasta näkymästä Puijontornista Finnpulpin uusi biotuotetehdas Savon Sellun nykyinen tehdas Hankkeen eteneminen 04/2016 Ympäristölupahakemus toimitettu AVI:lle

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

Asiakkaan infopaketti PAINETTU &VALMIS PAINETTU &VALMIS. Työvaateprofilointi Painettu & Valmis

Asiakkaan infopaketti PAINETTU &VALMIS PAINETTU &VALMIS. Työvaateprofilointi Painettu & Valmis Asiakkaan infopaketti PAINETTU &VALMIS PAINETTU &VALMIS Työvaateprofilointi Painettu & Valmis PAINETTU &VALMIS PAINETTU &VALMIS Nykyään yhä useampi yritys haluaa työvaatteisiin yrityksen logon. Ahlsell

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa

Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa Tuula Nuutinen, EFI/Metla Leena Kärkkäinen, Metla Kari Perttilä, Suomen Sahat Anne Toppinen, Helsingin yliopisto Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Toimialarajat ylittävä toimintamalli puun käytön lisäämiseksi

Toimialarajat ylittävä toimintamalli puun käytön lisäämiseksi Toimialarajat ylittävä toimintamalli puun käytön lisäämiseksi Yhteishankkeen koordinaatio: Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kalevi Mäkelä, projektipäällikkö kalevi.makela@lahtisbp.fi GSM 050 5912349 www.southwood.fi

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Lapin alueen kirjastostrategia ja Yleisten kirjastojen suunta Yleisten kirjastojen neuvosto

Lapin alueen kirjastostrategia ja Yleisten kirjastojen suunta Yleisten kirjastojen neuvosto Lapin alueen kirjastostrategia ja Yleisten kirjastojen suunta 2016-2020 Yleisten kirjastojen neuvosto 7.4.2016 Satu Ihanamäki, Lapin aluehallintovirasto 7.4.2016 1 Lapin yleiset kirjastot Lähde: Lapin

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Sitoumus 1 (5) Turunen Jarno/MT Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jarno Turunen, aluekehityspäällikkö

Sitoumus 1 (5) Turunen Jarno/MT Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jarno Turunen, aluekehityspäällikkö Sitoumus 1 (5) "Heipat fossiiliselle öljylle Sitoumuksen antaja Sitoumuksen antajan yhteystiedot Sitoumuksen antajan tyyppi Sitoumuksen antajan toimiala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jarno Turunen, aluekehityspäällikkö

Lisätiedot